Met sälehti Mak a siini 5/ 2015 Teema: m önkij ällä me Tsään 2. HEINÄKUUTA • NUMERO 5/2015 • 9 € • www.METsAlEHTI.fI Tryffeleitä kuusikosta • Raivaajalle sotaväen takki • Tuulipuut korjataan syksyllä metsätyötä 22 kesäistä mänty viihtyy Antti ääritalon metsissä metsänomistaja Saaripalstan isäntä mönkijällä metsään TurhakkeesTa Tuli Työkone UUsi kemerA enTisTä selkeämpi TukijärjesTelmä metsävAikUttAjA Wahlroos haluaa pinTa-alaveron käsin tehty näin synTyy pärekaTTo 3618_.indd 1 25/06/15 15:39
Jo ensimmäisen puukaupan jälkeen olet Stora Enson Tähtiasiakas. 09 8860 2102 www.storaensometsa.. 2. Ota yhteyttä! p. 3. Metsäammattilaisemme hoitavat loput puolestasi. Nautit samalla monipuolisen asiakasohjelman palveluista ja eduista! Tähtitilillä puukauppatuloille 3,5 % korko 3619_.indd 2 25/06/15 14:12. Nauti. Soita paikalliselle Stora Enson metsäasiantuntijalle. Luvassa hyvää puukauppasäätä. Saat veloituksetta neuvot ja esitykset päätösten tueksi. Kolme askelta kohti vaivatonta puukauppaa: 1. Tähtiasiakkaana ammattimainen metsänhoito on sinunkin ulottuvillasi; hakkuusta aina istutusja raivaussahatöihin
16 Markkinat: Tarkasta riskialueet 18 Metsätilamarkkinoilla riittää ostettavaa 18 kUUkaUden PUUkaUPPa: Pikkuleimikko tien varressa 19 Verkosta: Hirville häätö teeMa 20 Mönkijällä metsätöihin 30 rahaPUU: Herkkukaupassa oMa Metsä 32 Metsänhoito : 22 kesäistä metsänhoitovinkkiä 35 Pikatesti: Gore-texiä nettikaupasta sopuhintaan 36 PUUkaUPPakoUlU: Kaupan päättäminen 38 tUtkiMUs : Metsäkanojen laskenta alkaa 39 Metsäläisen allakka: Puuvarastosta pitkä ilo 40 PerintöMetsä: Tarvitaanko valtakirja 42 kysy Pois: Miksi saha ei käynnisty. UUtiset 4 PääkirjoitUs: Valtio kannustaa taimikonhoitoon 6 MetsänoMistaja: Merta edemmäs savotalle 12 UUtiset: Metsä ja puhdas ilma kiinnostavat 14 Röntgenistä uutta toivoa kantoenergialle 15 Metsähallitus yhtenäistää tiemaksujaan 15 MetsätyyPPi: Mikä metsätaitoilussa vetää. 45 tUoteUUtUUksia : Apua ötökkäjahtiin 46 Kemera on nyt entistä selkeämpi 56 Tryffeleitä kuusikosta 58 Suorapuheinen Björn Wahlroos 64 kolUMni: Puu liikkeelle ja uusia tuotteita metsästä 65 ennen & nyt: Metsä valtasi asfalttiaseman lUonnosta 66 lUhta: Vilskettä tunturissa 70 taPionPöytä: Monikäyttöinen mesiangervo 72 käsin tehty: Pärekattoa naulaamaan 78 Tuplaristikko 80 Pilkkeet: Makea ja myrkyllinen 82 tUote & tekijä: Autotehtaalta sorvin ääreen metsälehti makasiini 58 72 6 SISÄLLYS NRO 5/ 2.7.2015 Se PP o SA M uli Se PP o SA M uli M AR Ku S Tu o RM A A 3 MAKASIINI 5 • 2015 3 MAKASIINI 5 • 2015 3620_.indd 3 26/06/15 15:44
Parhaillaan ministeriössä lasketaan, miten supistunut rahamäärä kannattaa käyttää. 09 315?49?842 metsätaloudellinen ammatti lehti, metsätalouden kehittä miskeskus Tapion julkaisu 83. aikakauslehtien liiton jäsenlehti iSSN 03550893 makasiinin levikki: 34 562(lt/14) painopaikka paperit Forssa Print 2015 Gprint 170 g novapress silk 80 g tOIVOtaMMe kaIkILLe lukijoille hyvää kesää! Toivottavasti mahdollisimman moni teistä osallistuu kesäkilpailuumme ”Mun puujuttu”, jonka ohjeet löytyvät sivulta 44. 4 MAKASIINI 5 • 2015 3735_.indd 4 26/06/15 14:54. 09 315?49?804 Toimittajat liina Kjellberg p. Aihe on pian taas ajankohtainen, sillä Kansalliseen metsästrategiaan on kirjoitettu, että ensi vuonna aletaan valmistella tulevaisuuden metsätalouden kannustejärjestelmää. Se on kemeralain paras uudistus. 09 315?49?845 0400 894 080 Toimituksen sihteeri Päivi laipio p. Toinen uuden kemeran hyvistä uudistuksista on, että juurikäävän torjuntaan maksetaan tukea entistä laajemmalla alueella. 09 315?49?806 (perhevapaalla) Valtteri skyttä 0400 818 078 Taloustoimittaja mikko Häyrynen p. 09 315?49?807 Tiia Puukila p. elokuuta. Juha Sipilän hallituksen leikkuri ulottui myös metsätalouden tukiin, joihin hallitusneuvotteluissa kirjattiin 12 miljoonan euron eli noin viidenneksen vähennys. 09 315?49?873 050 389 0590 Markkinointipäällikkö Kimmo Hakola p. Sitä ennen kannattaa hyödyntää varsinkin varhaisperkauksen tuki. Hehtaarille maksettava 160 euroa kannustaa tarttumaan töihin oikeaan aikaan. On arvioitu, että vuosittain varhaisperkausta tehtäisiin noin 100 000 hehtaaria. Toivottavasti tukea ei kuitenkaan vähennetä uudesta työlajista, taimikoiden varhaisperkauksesta. 09 315?49?870 0400 150 910 Keski-Suomen aluetoimittaja mikko Riikilä pl 39 40101 Jyväskylä p. Myös kemeralaki on määräaikainen ja voimassa vuoden 2020 loppuun. Pohjoissuomalaisille metsänomistajille kemerauudistus merkitsi tukien vähenemistä, sillä metsien uudistaminen jouduttiin jättämään lain ulkopuolelle. Kesäkuun alussa voimaan tullut kestävän metsätalouden rahoituslaki joutui heti uudelleen tarkasteltavaksi. Sen vaikutusta hallitus aikoo lieventää nostamalla fossiilisten poltValtio kannustaa taimikonhoitoon PEFC/02-31-162 Kannen kuva Seppo SaMuli Metsäkustannus Oy pohjoinen Rautatiekatu 21 b 00100 Helsinki puhelin 09 315?49?800 Telefax 09 315?49?879 e-mail: etunimi.sukunimi @ metsalehti.fi www.metsalehti.fi tOIMItus päätoimittaja Eliisa Kallioniemi p. Toimittaja Mikko Riikilä selvittää sivulta 46 alkavassa jutussaan, minkälaisiin metsätöihin kemeratukea on uuden lain mukaan mahdollista saada ja miten sitä haetaan. Samalla taimikonhoidon kustannukset halpenevat. Tukea tarvitaan silloin 18 miljoonaa euroa. 09 315?49?802 040 516 4000 aD anna Back p. vuosikerta, perustettu 1933. Myös torjunta-aika on nyt pitempi. 09 315?49?805 0400 973457 pohjois-Suomen aluetoimittaja Hannu Jauhiainen Korpikoskentie 8 97510 Vikajärvi p. 09 315?49?847 050 331 4137 Yhteyspäällikkö sanna nyman p. Seuraava lehti ilmestyy kesätauon jälkeen 13. Muutosten arvioidaan nostavan torjuntapinta-alan noin 100 000 hehtaariin ja tuen tarpeen 7 miljoonaan euroon. 09 315?49?848 040 596 2200 ilmoitukset@metsalehti.fi asIakasPaLVeLu Tilaukset ja osoitteenmuutokset klo 9.00–15.00 Puhelin 09 315?49?840 Eeva Kurko p. 09 315?49?803 Eero sala p. 09 315?49?849 040 723?1613 MeDIaMyyntI Myyntipäällikkö Jarmo Rautapuro p. Kemeralain valmisteluvaiheessa keskusteltiin paljon siitä, onko liki sadan vuoden mittaista perinnettä valtion tuesta puuntuotantoon enää tarpeen jatkaa. Kun aiemmin valtaosa tuesta kului nuorten metsien kunnostukseen, nyt painopiste siirtyy taimikoiden varhaishoitoon. Työ sopii hyvin myös aloittelevalle metsänomistajalle. Myös energiapuun tuki heikkeni. 09 315?49?809 040 752 9626 Verkkojulkaisu Metsäuutiset www.metsalehti.fi verkkojulkaisujen sähköposti: toimitus@metsalehti.fi MaRkkInOIntI Markkinointijohtaja Pasi somari p. 09 315?49?808 Toimitussihteerit Jussi Collin p. On paljon edullisempaa perata metrin mittaista taimikkoa kuin raivata nuorta metsää. MetsäLehDen verkkouutispalvelu päivystää läpi kesän osoitteessa www.metsalehti.fi. Eliisa KallioniEmi eliisa.kallioniemi@metsalehti.fi PÄÄKiRJoiTUs toaineiden verotusta, mikä parantaisi puun kilpailukykyä. 09 315?49?841 0400 913 822 Myyntipäällikkö Heta Välimäki p
kesäkuussa Maahanmuut taja valtaa tilaa teiden varsilta levittymällä myös reunametsiin. kesäkuuta Mikkelin Korpijärvellä. Kuvasarja esittelee metsämaisemia eri puolilta Suomea. Vieraslaji lupiini supisuomalaises sa koivikossa 24. KuVa: Ilpo aalto 3736_.indd 5 26/06/15 15:32
6 MAKASIINI 5 • 2015 6 MAKASIINI 5 • 2015 3737_.indd 6 26/06/15 15:48. METSÄNOMISTAJA Merta edeMMäs savotalle Saarissa metsät kasvavat parhaiten kallioiden välisissä notkoissa. Metsänuudistamisessa hankaluutena on maanmuokkaus, sillä isoja muokkauskoneita ei saareen kannata tuoda
TeksTi ValTTeri skyTTä kuVaT seppo samuli Saaristoluonnon tasapaino on herkkä. Antti Ääritalon pitää lähteä merelle, jos hän haluaa päästä metsätilansa uloimpaan osaan. Kun ihminen tekee jotain, se vaikuttaa moneen asiaan, sanoo Antti Ääritalo. 7 MAKASIINI 5 • 2015 3737_.indd 7 26/06/15 15:48. Hylkeiden, merimetsojen ja kalakantojen yhteiselo on merkillistä
Sateiset säät ovat viivästyttäneet saariston jokavuotisten venevieraiden saapumista. Ääritalon kotirannan ja Langstetin saaren välillä on vanha laivaväylä, Ströömi. ”Kävimme keväällä katsomassa naapurin kanssa hirvien talvehtimispaikkoja lähialueella. Autosta laskimme 15 hirveä”, Ääritalo kertoo. Kustavissa on hakkeella toimiva lämpövoimala. Rantakäärmekin on tullut lämmittelemään venelaiturin viereen. Hyvät jääolosuhteet tarkoittavat kuitenkin yleensä myös sitä, että töitä on tehtävä kovassa pakkasessa. Meri vaikuttaa suotuisalta lyhyelle venematkalle. 1. Keskikesän saderintama on pyyhkiytynyt juuri sopivasti itään lounaissaariston yltä. Hänen mukaansa vahvan merijään osuus on oltava yli 30 senttiä, jos mielii jään yli turvallisesti traktorilla. Vastaan lipuu vain yksi purjevene. Yhteensä Kustavin kunnassa tehtiin viitisenkymmentä kaatoa. Matkaa saareen on puolitoista kilometriä. A ntti Ääritalo, 41, rassaa veneen perämoottoria kuntoon. Vakituisia asukkaita Kustavissa on hieman vaille 900. 8 MAKASIINI 5 • 2015 3737_.indd 8 26/06/15 15:48. 5. 2.Saaristolaismetsänomistajan kartta näyttää varsin erilaiselta kuin sisämaassa. Täällä paras metsänkasvu sijoittuu kallioiden välisiin notkoihin, joissa mäntyjen sekaan ilmestyy kuusta. 3. Lyhyenlännät männyt ovat enemmistönä myös kallioisella saarella. 4. Kustavissa on yli 3 000 kesämökkiä, joten kunnan asukasluku kymmenkertaistuu kesäaikaan. ”Veneellä kuljetan esimerkiksi taimia. Ääritalon hirviporukan saalis oli viime vuonna 22 hirveä. Rantakäärme lämmittelee rantakivellä. ”Ulkomaalaisia turisteja tänne saisi tulla enemmänkin” sanoo Ääritalo, Kustavin METSÄNOMISTAJA Antti Ääritalo asuu Kustavin pääsaarella, jossa sijaitsee suurin osa hänen metsäomistuksistaan. Ääritalon tilalla puusto on pääasiassa mäntyä. Saaristolaismännyt eivät ole pieniä känkkäröitä, mutta jäävät tuulisissa oloissa lyhyemmiksi kuin sisämaassa. 6. Nykyisin matkailu on alueelle tärkeä tulonlähde. Osa metsätilasta sijaitsee Langstetin saaressa, jonne pääsee vain veneellä tai talvisin jään yli. Pääosin teen metsätyöt kuitenkin talvella, jos jään ylitys onnistuu. Ääritalo omistaa noin 70 hehtaaria metsää saaristokunta Kustavissa. Niille pitää olla muutakin syötävää kuin männyntaimet. Saaret hirvien valtakuntaa Matka saareen sujuu joutuisasti, sillä aallokkoa ei ole. ”Mannermaalla Mynämäen tietämillä olevat sudet ajavat hirviä saaristoon, josta ne eivät enää poistu”, Ääritalo epäilee. Mönkijän kanssa saareen pääsee metsätöihin jo silloin, kun kantavaa jäätä on 10–15 senttiä. Puita kasvaa myös läheisellä Langstetin saarella, jonne pääsee vain veneellä tai jään yli. Perämoottorin akun kosketushäiriö on selätetty, joten keula merelle ja saareen. Vähän kuin pohjoisessa olisi”, Ääritalo sanoo ja hymyilee. ”Viimeksi kunnon jäätalvi taisi olla 4–5 vuotta sitten. Hirvikannan vahvuudesta ei ole tarkkaa tietoa, koska laskennat eivät ole onnistuneet vähälumisina viime talvina. Yleensä riittäviä jäätalvia tulee niin, että hakkuita pystyy tekemään kerran tai kahdesti kymmenessä vuodessa”, Ääritalo sanoo. Hirvien määrä ei ole vielä sietämätön metsänomistajan näkökulmasta, vaikka taimikkotuhoja tulee. Ääritalon hankintahakkuuna kaatamat puut menevät metsähakkeeksi. Taimet kärsivät hankausjäljistä, kun peurat ja kauriit tahkoavat puihin sarviaan. Kesä tuo mökkiasukkaat Meri, kalastus ja merenkulku ovat aina leimanneet Kustavin saaristopitäjää. Koivua on myös jonkin verran joukossa, mikä on hyvä hirvien vuoksi, joita Kustavissa riittää
Rantakäärme lämmittelee rantakivellä. Saaristolaismännyt eivät ole pieniä känkkäröitä, mutta jäävät tuulisissa oloissa lyhyemmiksi kuin sisämaassa. 5. ”saarihakkuuT kannaTTaa Tehdä iTse, jos niisTä haluaa saada joTain käTeen.” 1. Ääritalon hankintahakkuuna kaatamat puut menevät metsähakkeeksi. 3. Kustavi 9 MAKASIINI 5 • 2015 3737_.indd 9 26/06/15 15:48. 1. 4. 3. 6. 5. Kustavissa on hakkeella toimiva lämpövoimala. 2.Saaristolaismetsänomistajan kartta näyttää varsin erilaiselta kuin sisämaassa. Taimet kärsivät hankausjäljistä, kun peurat ja kauriit tahkoavat puihin sarviaan. 4. 6. 2
Langstetin saareen ei ole viime vuosina hakkuumielessä päässyt, mutta metsää on myös kotitalon ympärillä Kustavin pääsaarella. kysyntää Lounais-Suomessa. • METSÄNOMISTAJA kunnanhallituksen puheenjohtaja. Isojen metsäkoneiden käyttö saaristo-olosuhteissa on vain harvoin järkevin vaihtoehto. Tuulisilla ja kallioisilla saarilla kasvavat puut jäävät hieman lyhyemmiksi kuin mannermaalla. Ääritalo on pitkä länsisuomalainen, joten urheiluharrastuksen lajia ei tarvitse kauaa arpoa – se on lentopallo. Kustavilaiset ovat helpottaneet saaristopuun kysyntäongelmaa omatoimisesti. Metsänomistajan tulee huomioida mahdolliset kotkanpesät omassa toiminnassaan. Koska hankintahakkuut eivät työllistä maanviljelijää koko talveksi, saarella asuvalla miehellä pitää olla harrastuksia. Jos suojavyöhykkeeksi ehdotetaan 350 metriä rannasta, pienemmät saaret voisivat päätyä kokonaan sen alle. Lähihakkeella tuotettu lämpö on Ääritalon mukaan kannattavaa myös siinä mielessä, että koko energiantuotantoketjussa kiertävä raha jää kotimaahan. Hidas kasvuvauhti vaikuttaa myös puun laatuun. 10 MAKASIINI 5 • 2015 3737_.indd 10 26/06/15 15:48. Metsähakkeella toimiva voimala lämmittää ison osan Kustavin keskustan rakennuksista. Kustavin kuusikoissa on juurikääpää, joten haketus voi joskus olla pakkovaihtoehto. ”Lämpölaitokset määräävät nykyisin osiltaan kuitupuun hinnan. ”Saarihakkuut kannattaa tehdä itse, jos niistä haluaa saada jotain käteen”, Ääritalo sanoo. Vanha, 1800-luvulla kallion päälle rakennettu kotitalo huokuu perinteitä. Se oli ihan odotettu määrä”, Ääritalo kertaa vuoden alussa voimaan tulleen yhdistysuudistuksen tulosta. Tämä merkitsee pientä tappiota puukaupassa. ”Saarien kaavoitus ja metsätalous törmäävät joskus. Saaristossa ei ole harvinaisuus törmätä merikotkan pesäpuuhun. Mänty on kotkan yleinen pesäpuu. Yhdessä asiassa merikotkat ja saariston metsänomistajat ovat samalla kannalla: ne pitävät saariston hidaskasvuisia mäntyjä arvossa. Saarimetsän tulojen varaan ei kannata nykytalvien vuoksi laskea mitään pysyvää. Saarien metsämaisema säilyy, mikä on hyvä myös matkailun kannalta.” Haketta lämpövoimalaan Langstetin saaressa näkee, että kirjanpainajakuoriaiset ovat saavuttaneet myös saariston. ”Olen huomannut, että merikotkat pesivät usein hakatun aukon laidalla. Kunnan keskustan tuntumaan on rakennettu paikallisten tuottajien yhteisvoimin lämpövoimala. Pääsaarelle vie silta, joten puut voi kuljettaa pois teitse. Harrastuksiin voi siis lukea myös luottamustoimet. Kallioiden välisessä notkossa on pieni rykelmä kuoriaisten kuivaamia kuusia. Tilakoot eivät ole juuri pirstoutuneet, sillä ne ovat alun perinkin olleet täällä melko pieniä.” Ääritalo käsittelee metsäasioita välillä myös kunnanhallituksen puheenjohtajan roolissa. Hänen mukaansa Lounais-Suomen lämpövoimalainvestoinnit ja metsänhoitoyhdistyslain muutos tuovat alueen yhdistyksille omat mahdollisuutensa puukaupassa. Kotkia on myös Langstetin saarella, joskaan ei juuri Ääritalon metsissä. Haketta täällä tehdään risuista ja rangoista”, Ääritalo kertoo. Langstetin saarimetsät saavat jäädä odottamaan sitä riittävää jäätalvea. Viime talvena Ääritalo kaatoi pääsaarella hankintahakkuuna 350 mottia puuta. Lintujen pesintäaikana metsänkäytössä on rajoituksia. Ääritalo asuu Kustavin pääsaarella sijaitsevassa Viherlahden kylässä vaimonsa ja nelivuotiaan poikansa kanssa. ”Yksi tukki jää saaristolaismännystä saamatta”, Ääritalo sanoo. Kunnanhallituksen puheenjohtajuuden lisäksi Ääritalo istuu metsänhoitoyhdistys Lounametsän hallituksessa. Kun on ajantasainen metsänhoitosuunnitelma, erillistä toimenpidelupaa ei tarvitse hakea hakkuisiin.” Lintujen kuningas seurana Kustavin metsissä liikkuessa kannattaa katsella välillä myös puiden latvoja. Tuulivoimaselvityksessä laskettiin alueella olevan 32 kotkien pesää ja vaihtopesää. ”Kun koittaa naulan lyödä mäntyyn, niin se menee vääräksi”, Ääritalo todistaa ja nauraa. Pelloilla kasvaa pääasiassa ohraa ja vehnää. ”Kuitupuu on helpompi myydä haketukseen, kun hintaero sellupuuhun verrattuna ei ole suuri. Uuteenkaupunkiin ja Naantaliin parin vuoden sisään valmistuvat uudet lämpövoimalat tulevat lisäämään metsähakkeen ”yksi Tukki jää saarisTolaismännysTä saamaTTa.” Kun myöntää, että luonnonoloille ei voi mitään, saaristolaismetsänomistus on hauskaa puuhaa. Saaristosta on myös melko pitkä puiden kuljetusmatka tuotantolaitoksille. Kuitupuun lähimmät metsäteolliset suurostajat löytyvät Raumalta. ”Noin 70 prosenttia alueen metsänomistajista on pysynyt metsänhoitoyhdistyksen jäsenenä. Ääritalon oma toimeentulo ei ole suoraan riippuvainen matkailusta, sillä hän on maanviljelijä. ”Kustavissa on hyvin monenikäisiä metsänomistajia. Investoinnit ovat positiivisia metsänomistajien kannalta”, Ääritalo arvioi. ”Jälkiä ei jää niin paljon, kun hoitaa itse hakkuut. Ääritalon suku on asunut Kustavissa jo vuodesta 1667. Metsänomistaja voi puolestaan olla mielissään siitä, että puut ovat tottuneet koviin tuuliin ja myrskytuhot jäävät pieniksi. Ei pirstoutumista Ääritalo suuntaa veneen takaisin kotilaituriin. Tiheäsyisillä männyillä lienee ollut oma osuutensa saariston merenkäyntiperinteessä. Umpimetsään ne eivät pesää tee”, Ääritalo sanoo. Talvisin maanviljelijä tekee hankintahakkuita
Kustavin merenkulkuperinteestä muistuttaa kuistin yläosan kompassiikkuna. Antti Ääritalo asuu perheensä kanssa 1800-luvulla rakennetussa sukutalossa. 11 MAKASIINI 5 • 2015 3737_.indd 11 26/06/15 15:48
Ulkomaalaisia myös metsään Nuuksioon pääsee helposti myös Helsinki-Vantaan lentokentälmetsät ja puhdas ilma houkuttelevat turisteja Kansallispuistojen käyntimäärät ovat lisääntyneet etenkin etelä-Suomessa. Siinä kolme syytä, miksi japanilainen Kobayashin perhe vieraili Nuuksion kansallispuistossa kesäkuun lopussa, kertoi isä Daigo Kobayashi (oik.) 12 MAKASIINI 5 • 2015 12 MAKASIINI 5 • 2015 3738_.indd 12 26/06/15 15:46. Hurjimmin suosiotaan on kasvattanut Espoon, Vihdin ja Kirkkonummen alueella sijaitseva Nuuksion kansallispuisto. Luonnonpuistoja on 19. mustikan kukinta povaa hyvää satoa H A nnu n ou Si A inen/ lu Ke Laskureita maastossa Tänä vuonna kansallispuistoksi julistetun Teijon myötä Suomessa on nyt 39 kansallispuistoa. Metsäkeskus tekee rahoituspäätökset viimeistään 30. Arvelisin, että 300 000 käyntimäärä voi mennä rikki jo tänä vuonna”, sanoo puistonjohtaja Erkki Virolainen. Metsäkeskukseen määräaikaan eli 17. huhtikuuta mennessä tulleiden hakemusten määrä kasvoi viime vuodesta 75 prosenttia. Pääsato kypsyy poimittavaksi viileän alkukesän takia eteläja Keski-Suomessa vasta heinäkuun loppupuolella ja elokuun alussa, keskimäärin reilua viikkoa tavallista myöhemmin. Alkuvuonna haettiin tukea varsinkin sellaisiin työlajeihin, joita uudessa kemerassa ei enää rahoiteta, muun muassa pellonmetsitykseen ja pystykarsintaan. Metsä, vihreys ja puhdas ilma. Osittain sitä selittää luontokeskus Haltian avaaminen, mutta toisaalta pari viime talvea ovat olleet hiihtäjien kannalta huonoja. Niiden suojelumääräykset ovat kansallispuistoja tiukemmat ja ne ovat pääosin yleisöltä suljettuja. UUTISET Lyhyesti Kemeralain uudistus sai aikaan hakemustulvan Suomen metsäkeskuksessa. Kansallispuistojen käyntimääriä mitataan puistoissa olevien maastolaskureiden ja kävijätutkimusten avulla. TeKSTi jA KuvA vAlTTeri SKyTTä Suomen kansallispuistoissa on vieraillut koko 2000-luvun ajan kasvava määrä ihmisiä. ”Huikea kasvu. Pystykarsintaan haettiin vielä tukia Mustikan runsas kukinta ja onnistunut pölytys enteilevät runsasta mustikkasatoa, luonnonvarakeskus arvioi. kesäkuuta. Nuuksion käyntimäärä on kasvanut Metsähallituksen tilastojen mukaan yli 100 000:lla vuosien 2012–2014 välillä. Mikäli säät suosivat, mustikoita voi tulla jopa 30 kiloa hehtaarille. Kainuun pohjoisosissa ja lapissa mustikan pääsato kypsyy elokuun alkupuolella
1 000 000 1 500 000 2 000 000 2 500 000 Lähde: Metsähallitus Kansallispuistojen käyntimäärät 2005–2014 Käyntiä 2005 2007 2009 2011 2013 -14 Kirjanpainajia liikkeellä heinäkuussakin 13 MAKASIINI 5 • 2015 13 MAKASIINI 5 • 2015 3738_.indd 13 26/06/15 15:46. Suomen kansallispuistoista varsinaisia metsäpuistoja on 17 kappaletta. Merialueista suosituin oli Merenkurkun saaristo. Puistojen suosio vaihtelee vuoden ja sääolojen mukaan. Japanilainen Daigo Kobayashi vieraili perheineen Nuuksion kansallispuistossa kesäkuun lopussa. iloisuus on käsin kosketeltavaa.” MeTSä Fibren ääneKoSKen TeHTAAn jA SyySKuun AluSTA bioTuoTeTeHTAAn joHTAjA CAMillA WiKSTröM, TAlouSeläMä 18.6. ”Täällä on hyvät polut. Luontomatkailu kiinnostaa aasialaisia. Molempien puistojen käyntimäärät olivat viime vuonna lähes 300 000. Kansallispuistoissa on hyvät polut, merkityt reitit ja nuotiopaikkoja sekä muita palveluita. ”Kihokki mättään reunalla ei tiedä, onko se valtion omistuksessa vai jonkun muun. Kobayashit ovat olleet Suomessa aiemminkin. ”Vaikka venäläiset ovat vähentyneet, esimerkiksi kiinalaisia on tulossa entistä enemmän. Suomessa hakattiin viime vuonna metsäteollisuuden käyttöön ja energian tuottamiseen 65 miljoonaa kuutiota runkopuuta, kertoo luonnonvarakeskus. Viileämpi sää ja hyvät marjaja sienivuodet kasvattavat metsäpuistojen suosiota.” Esimerkiksi viime vuonna sinilevän runsas määrä saattoi vaikuttaa merikansallispuistojen käyntimääriin. ”ihmiset kulkevat suupielet ylöspäin. Potilan mukaan kansallispuistoissa kävijöitä kiehtovat luonto, maisemat, luonnontarkkailu, kävely ja eväät. ”Vanhan metsän alueita voi nähdä esimerkiksi Pyhä-Häkin (Saarijärvi), Repoveden (Kouvola-Mäntyharju) ja Seitsemisen (Ylöjärvi-Ikaalinen) kansallispuistoissa”, kertoo Metsähallituksen erikoissuunnittelija Hannamari Potila. Teollisuuspuun hakkuukertymä jäi kuitenkin runsaat kaksi miljoonaa kuutiota vuoden 2007 huippulukemista. Nuuksio on noussut Urho Kekkosen puiston rinnalle Suomen toiseksi suosituimmaksi kansallispuistoksi. Sitä kiinnostaa, että se pystyy elämään.” MAATAlouSjA yMPäriSTöMiniSTeri KiMMo TiiliKAinen TiedoTuSTilAiSuudeSSA 25.6. Kokonaismäärä on samaa ennätystasoa kuin vuonna 2013. jos Suomessa jotain on enemmän kuin useimmissa muissa maissa, ainakin asukasta kohti laskettuna, niin insinööriosaamista ja metsää.” TuTKijA, TiedeToiMiTTAjA HelenA TelKänrAnTA, Tiede, KeSäKuu 2015. Kirjanpainajat lähtevät liikkeelle, kun lämpötila nousee 18 asteeseen. Sininen taivas ja metsien määrä voivat jo olla elämyksiä”, Virolainen sanoo. Pallas-Ylläkselle tehtiin vuonna 2014 yli puoli miljoonaa käyntiä. tä, joten ulkomaalaisilla on merkittävä osuus puiston vierailijoina. Pallas-Ylläs yhä suosituin Etelän kansallispuistojen kävijävilkkaudesta huolimatta Pallas-Yllästuntureiden alueelle levittäytyvä puisto on yhä Suomen suosituin kansallispuisto. Sienestys ja marjastus ovat myös suosiossa.” Luonto, maisemat ja eväät Metsähallituksen ylläpitämien kansallispuistojen käyntimäärät ovat lisääntyneet erityisesti eteläisen Suomen metsäisissä puistoissa. Aulangon luonnonsuojelualueeseen Hämeenlinnassa tutustuttiin viime vuonna 370 000 kertaa ja Inarin retkeilyalueella käytiin noin 130 000 kertaa. Kuusikoita kannattaa tarkkailla heinäkuussakin”, sanoo Hannu Heikkilä Suomen metsäkeskuksesta. ”Jos on oikein kaunista ja lämmintä, järvija meripuistot ovat suosittuja. Sää on ollut koleaa. ”Ihmiset etsivät läheltä luontokohteita. Suomesta löytyy kansallispuistojen ulkopuolelta myös suosittuja yksittäisiä luontokohteita. Viime vuoden hakkuut ennätystasolla Kuusia tuhoavien kirjanpainajien riskiraja on ylittynyt toistaiseksi vain Kaakkois-Suomessa. riskirajan ylittyessä kirjanpainajien jäljiltä kuolee todennäköisesti myös eläviä kuusia. Vähälumiset talvet voivat puolestaan vähentää hiihtäjien määriä Etelä-Suomen puistoissa. 10 Mustikoiden poiminnasta kertyi viime vuonna tuloja 10 miljoonaa euroa, joka on 2,5 miljoonaa euroa enemmän kuin 2013. Tukkija kuitupuuta oli 56 miljoonaa kuutiota, 9 miljoonaa kuutiota polttopuuna tai metsähakkeena käytettävää runkopuuta. ”Tilanne on helpompi kuin viime vuonna, mutta kesä ei ole ohi. Pidämme metsästä, vihreydestä ja puhtaasta ilmasta.” Puistonjohtaja Virolaisen mukaan Etelä-Suomen kaupunkien isot ihmismassat eivät välttämättä lähde luontoelämysten perässä Lappiin asti. Sielläkin käyntimäärät ovat kasvussa
Lyhyesti Suomeen on ilmeisesti saatu uusi lintulaji. Rouhea kantojen repiminen on historiaa. Pikkutarkka työ helpottaa myös uudistajia. ”onneksi on edes 20 miljoonaa euroa käytettävissä, niin että ohjelmaa voidaan jatkaa”, sanoi maatalousja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen tiedotustilaisuudessa viime viikolla. Vähäistä lisätuloa suuremman hyödyn kantojen ja hakkuutähteiden korjuu tuo metsänomistajalle maanmuokkauksen ja istutuksen helpottumisena. Näin polttoaineen maa-ainespitoisuutta ja kosteutta voidaan valvoa jatkuvatoimisesti. Taustalla on aito tarve ja myös periaate: Metsäyhtiö haluaa ohjata ainespuun jalostukseen. Röntgen antaa pikapalautteen UPM on yhdessä mikkeliläisen Inray Oy:n kanssa kehittänyt menetelmän, jossa murskattu kantomassa röntgenkuvataan hihnakuljettimella. ”Hakkuualat voidaan viljellä korjuuta seuraavan vuoden keväällä, vaikka kannot ja hakkuutähteet korjataankin”, Rajala lupaa. lintuharrastaja äänitti kesäkuun puolivälissä Sotkamossa oudosti laulaneen linnun, jonka asiantuntijat uskovat olevan idänkäki. Nykyisin kannot pilkotaan ensin moneen osaan. Lisäksi kantoja toimittaville yrittäjille pystytään antamaan tosiaikainen palaute polttoaineen laadusta. Se vähentää uudistusalan vesakoitumista. Nykyisin sitä käytetään metsäenergian lähteenä miljoona kuutiometriä vuosittain. Käytännössä se tarkoittaa entistä huolellisempaa työtä kantojen nostossa. Korjuu on muuttunut kantojen tarkaksi pilkkomiseksi ja ja eri osien ravisteluksi. UUTISET Mikko Riikilä Kantopuuta on nostettu energian raaka-aineeksi 20 vuotta. upM uskoo kantoihin Metsäyhtiön käyttöön ottama röntgenkuvaus tehostaa kantomassan käyttöä. Hakkuutähteet ja kannot ovat sille ensisijainen metsäenergian lähde. Heille myös maksetaan korvaus toimitetun metsäenergian energiasisällön perusteella”, toteaa kehityspäällikkö Tero Anttila UPM:stä. Viime vuosina onkin jopa ennakoitu, että kantojen nostosta luovuttaisiin. Liika kosteus ja epäpuhtaudet alentavat metsäenergian energiasisältöä. Niinpä kaivinkonein tehtävä kantojen nosto on huomattavasti hitaampaa kuin takavuosina. Niinpä yhtiö pyrkii parantamaan kantopuun laatua. a Metso-ohjelman vauhti hidastuu 14 MAKASIINI 5 • 2015 14 MAKASIINI 5 • 2015 3739_.indd 14 26/06/15 15:06. idänkäen päälevinneisyysalue on Venäjän taigametsävyöhykkeellä, missä lajia tavataan Tyynellemerelle asti. Euroopan puolella lajin vakituinen esiintymisalue ulottuu komin tasavallan länsiosiin. Voimalaitoksia kannot eivät innosta, vaikka ne ovat lämpöarvoltaan parempia kuin hakkuutähteet. UPM:n mukaan se kannattaa, Ron knigh T M ikk o Riikilä Idänkäki tuli Suomeen hallitus säästää vapaaehtoisen suojeluohjelma Metson määrärahoista ison siivun. Pulmana ovat polttoon kulkeutuva maa-aines ja kivet, jotka aiheuttavat laitoksilla tuotanto-ongelmia. ”Voimme mitatun laadun perusteella lajitella polttoaineita ja ohjata polttoaineen syöttöä kattilaan entistä tarkemmin, mikä parantaa tuotantotehokkuutta”, toteaa voimalaitospäällikkö Arto Heinjoki UPM:ltä. luonnonhoitohankkeisiin käytetty kuusi miljoonaa euroa putoaa kolmeen miljoonaan. ”Emme polta kuitupuuta keittääksemme vettä”, UPM:n metsäosaston sidosryhmäsuhdejohtaja Pekka Rajala toteaa. ”Tieto auttaa yrittäjiä kehittämään toimintaansa. Hakkuutähteistä ja kannoista UPM maksaa puun myyjälle yhden euron kuutiokohtaisen lisän päätehakkuulta kertyneelle kuusiainespuumäärälle. Edellisessä budjettikehyksessä Metson suojelukohteisiin oli varattu 38 miljoonaa euroa vuodessa. Sen jälkeen jokainen osa ravistellaan erikseen puhtaaksi hiekasta ja kivistä ja ladotaan korkeisiin kekoihin kuivumaan. koska kantopuun laatua ei myöhemmin enää voi parantaa. Maanpintaa rikotaan mahdollisimman vähän. idänkäkeä ei ole aiemmin tavattu Euroopassa Venäjän ulkopuolella, mutta sitä on odotettu Suomeen jo pitkään. Hellävaraisia nostajia Suomen suurin kantopuun käyttäjä UPM ei halua luopua kantojen korjuusta
Metsätaitokilpailuissa ei pärjää pelkillä taidoilla. TEkSTi liina kJEllbERg 15 MAKASIINI 5 • 2015 15 MAKASIINI 5 • 2015 3739_.indd 15 26/06/15 15:06. Taksan suuruudesta ei ole vielä päätöksiä, mutta se tullee olemaan muutamia kymmeniä senttejä kuljetettua puukuutiometriä ja ajettua kilometriä kohden. 3Miten kisoja varten voi harjoitella. kisat järjestetään 7. kilpailussa on omat sarjansa naisille, miehille ja nuorille sekä niiden lisäksi joukkuekilpailu. ”Tähänkin asti olemme sopineet lähinnä puun ostajien kanssa puiden kuljetuksen korvauksista omilla metsäteillämme, kuten hyvään tapaan kuluu”, Kumpula toteaa. lisäksi metsätaitokisoissa ei koskaan tiedä etukäteen, kuka voittaa. Kumpulan mukaan kyse on myös byrokratian keventämisestä. elokuuta hartolassa. Tuuriakin tarvitaan, tietää elokuussa järjestettävien metsätaitoilun SM-kisojen puuhamies Pertti Mäkinen. 4Kenelle kisat on suunnattu. Taitotehtävistä eniten pisteitä tuo se, jossa arvioidaan puuston kokonaistilavuus. heinäkuuta asti. Yhdestä kolmeen kilometrin mittainen rata pitää kiertää tietyssä ajassa. Toisaalta hintataso voisi olla monesti paljon alempi, jos tietä ei olisi. Varsinkin arviointitaitojen hiominen on tärkeää. Kainuussa tehdyn selvityksen mukaan noin 85 prosenttia metsätieliikenteestä onkin muuta kuin metsätalouteen liittyvää. kisat vaativat myös fyysistä kuntoa. Maksujen taso ja muoto ovat kuitenkin vaihdelleet. Paraskin metsätaitoilija voi löytää itsensä tuloslistan hänniltä. Metsätaitoilu pitää yllä metsäisiä taitoja ja parantaa niin henkistä kuin fyysistäkin vireyttä. Sahatavaraa vietiin yhteensä 7,5 miljoonaa kuutiota, 4 % enemmän kuin edellisvuonna. Metsätalouden johtaja Jussi Kumpula korostaa, ettei kyse ole isosta asiasta. mETSäTyyppI 1Mikä tekee metsätaitoilusta hienon lajin. Maksut eivät koske henkilöautoliikennettä. kannattaa osallistua maakunnissa järjestettäviin kilpailuihin. Egypti Ranska Japani Muut Euroopan maat Muut Euroopan ulkopuoliset maat IsoBritannia Saksa 7% 7% 10% 10% 16% 19% 31% hannu JauhiainEn MetSähallItuS yhtenäistää metsäteidensä kuljetusmaksuja loppukesän aikana. Byrokratia kevenee Metsähallituksella on omia metsäteitä noin 36 000 kilometriä. Metsänhoitoyhdistysten jäsenille osallistumismaksu on hieman muita alhaisempi. Metsähallituksen teillä liikkuu paljon myös muita kulkijoita. Kun taksat ovat selvillä, ei tarvitse erikseen sopia kuljetuksesta ja sen korvauksesta. Tässä Kumpula toivoo järjen käyttöä. Metsäalan ammattilaisille on omat kilpailunsa. Erityisesti maastoautoilla saatetaan kelirikkoaikaan aiheuttaa joskus pahojakin vaurioita. Uuden mallin mukaan käytäntö olisi kaikkialla sama ja perustuisi kuljetettuun puumäärään ja ajokilometreihin. 5Milloin Suomen mestaruudesta kisataan. Taitotehtävissä pitää muun muassa arvioida taimikonhoidon tarvetta, tunnistaa kasvupaikkatyyppi ja arvioida puuston runkoluku. 2Millaisia tehtäviä kilpailussa on. Metsähallitus yhtenäistää tiemaksujaan Syrjäisillä metsätiloilla kantohintataso voi laskea uuden maksujärjestelmän takia. Metsänomistajien metsätaitokilpailut on suunnattu vain metsänomistajille. Niitä käytetään myös yksityismetsien puiden kuljetukseen. MIKSI: Metsätaitoilu lisää sekä henkistä että fyysistä vireyttä. kilpailun tehtävissä pitää huomioida niin monta asiaa, että taitojen lisäksi tarvitaan vähän tuuriakin. Metsähallituksen teiden käytöstä on Kumpulan mukaan peritty maksuja kymmenien vuosien ajan. MITÄ: Vuosikymmenten kokemus metsätaitokisoista ja niiden järjestämisestä. Muutoin Kumpulan mukaan kaikki liikkujat ovat teille tervetulleita. kilpailu jakautuu taitotehtäviin ja leimausosioon. KUKA: Metsänomistajien SMmetsätaitokilpailujen kilpailunjohtaja Pertti Mäkinen. Uusi maksujärjestelmä voi alentaa etenkin syrjäisten metsätilojen kantohintatasoa, jos puita joudutaan ajamaan pitkiä matkoja Metsähallituksen teitä pitkin. Mikä metsätaitoilussa vetää. leimaus?osiossa valitaan harvennushakkuussa poistettavat puut. Kuvio Lähde: Tullihallitus Egyptiin viedään eniten Havusahaja höylätavaran vienti Suomesta maittain vuonna 2014. Jälki-ilmoittautuminen on käynnissä 15
Silloin voi vanhojen tuhoalueiden ympäriltä kaatua lisää puustoa, koska niiden juuret ovat jo osin katkeilleet. Metsänomistajien ei kannata hätäillä yksittäisten tuulipuiden kanssa. Hän arvelee, että maaperän kosteus on vaikuttanut alkukesän myrskytuhoihin: märässä maassa puiden juuret ovat löyhemmässä kuin kuivan kelin aikaan. Toiminnanjohtaja Jussi Rissanen arvioi, että tuhoja saattaa tulla vielä lisää, jos kesän aikana tulee tavanomaisia ukkospuuskia. 16 MAKASIINI 5 • 2015 16 MAKASIINI 5 • 2015 3740_.indd 16 26/06/15 15:09. Tyypillisiä tuhokohteita ovat talven aikana harvennetut metsät sekä tuoreiden hakkuuaukeiden reunametsät. Maassa kiinni olevat, tuulen kaatamat puut eivät kesäaikana pilaannu. ”Juuri myrskytuhojen vuoksi luontainen uudistaminen siemenpuiden avulla on todettu ongelmallisiksi”, kertoo Rissanen. Mukaan on kerätty lähialueen muita hakkuukohteita, jotta yleensä pienialaiset tuhokohteet on saatu myytyä. Myös luontaisten uudistusalojen siemenpuut ovat olleet herkkiä kaatumaan. Hyvät tienvarsiharvennukset menevät kaupaksi. Alkukesän myrskyjen jäljiltä löytyy kaatuneita puita sieltä täältä. Mäntytukkija koivukuituvaltaisilla leimikoilla on myös hyvä kysyntä. Pyhäjokilaakson yhdistyksen alueella ei kaatuneista siemenpuista ole suurta vaivaa, sillä karut maat pyritään uudistamaan ensisijaisesti kylvämällä. ”Vetinen maa haittaa myös myrskytuhojen korjuuta normaalisti kesäkorjuukelpoisilla kohteilla.” Pyhäjokilaakson metsänhoitoyhdistyksen alueella puita on mennyt nurin lähinnä tuoreilla kuusikoiden harvennusalueilla sekä päätehakkuiden reunamilla. Korjuu vaatii hyvää ammattitaitoa, eikä tuulenkaatotyömaalla pidä työskennellä yksin. Korjuu ammattilaisille Metsänomistajien kannattaa jättää myrskypuiden korjuu ammattilaisille, kenttäpäällikkö Markku Ekdahl MTK:sta muistuttaa. markkinat Tarkista riskialueet Hajanaisten tuulenkaatojen korjuu kannattaa lykätä syksyyn. Rissasen mukaan muutamista tuhokohteista on tehty leimikoita myyntiin. Tuhot keskittyvät Pyhäja Kalajokilaaksoon, Oulujärven ympäristöön ja Koillismaalle. Esimerkiksi toukokuun lopun Lyyli-myrsky kaatoi Pohjois-Suomesta MTK:n selvityksen mukaan metsää vajaat 100 000 kuutiometriä. Myrskypuille on muutenkin todennäköisesti paremmat markkinat lomien jälkeen alkusyksystä. Etelä-Suomessa puita on kaatunut tuulenpuuskien vuoksi ainakin Pohjois-Savossa ja Keski-Suomessa sekä Pohjois-Karjalassa. Juuri nyt etenkin havukuituvaltaisilla leimikoilla on Pohjois-Suomessa huono kysyntä. TeksTi Hannu JauHiainen kuva Hannu HuTTu Alkukesän tuulenpuuskat ovat aiheuttaneet hajanaisia myrskytuhoja eri puolilla Suomea. Omat metsät kannattaa kuitenkin kierrellä, ainakin lähiaikojen harvennuskohteet ja uudistusalojen reunat on syytä tarkistaa. Ostohalukkuus tosin vaihtelee leimikon sijainnin mukaan. Lisää tuhoja luvassa Pudasjärven metsänhoitoyhdistyksen alueella tuhot ovat olleet pääosin hajanaisia ja sijaitsevat tyypillisesti talven aikana harvennetuissa metsissä sekä niiden reunoilla, yhdistyksen toiminnanjohtaja Antti Härkönen kertoo. Nämä tuulenkaadot löytyivät Suomussalmen länsiosista
15,57 . 14,81 . 15,72 . 17,34 . 17,47 . 15,66 . 14,74 . 46,05 . 16,67 . 10,00 . ensiharvennus 11,89 . 46,74 . 18,40 . Harvennushakkuu 47,57 . 17,52 . 16,33 . Koko maa Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu kaikki yhteensä 54,73 . uudistushakkuu 56,87 . uudistushakkuu 56,81 . 15,64 . 55,21 . 15,70 . indeksi alkaa vuoden 2010 joulukuusta. 15,66 . 14,73 . 17,54 . 15,31 . 15,80 . 54,52 . 16,95 . 16,35 . 15,80 . 15,55 . 16,00 . ensiharvennus 11,94 . 17,24 . 56,26 . 18,32 . 15,22 . 43,92 . 45,53 . 11,70 . 16,22 . 41,77 . 10,93 . uudistushakkuu 58,15 . 11,04 . 15,25 . 15,02 . Indeksi kertoo muutoksista 17 MAKASIINI 5 • 2015 17 MAKASIINI 5 • 2015 3740_.indd 17 26/06/15 15:09. 15,44 . 14,65 . 13,82 . 17,28 . ensiharvennus 11,63 . 54,19 . 10,69 . 17,39 . 14,44 . uudistushakkuu 56,59 . Harvennushakkuu 42,32 . 17,13 . 54,77 . 15,20 . 13,47 ensiharvennus 13,21 . 47,31 . 17,83 . 12,17 . Harvennushakkuu 49,46 . 18,57 . 15,54 . 18,10 . 14,51 . Lappi Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu kaikki yhteensä 46,71 . 55,03 . 42,11 . 18,65 . 53,27 . 56,54 . 12,91 . uudistushakkuu 56,80 . indeksin laskennassa erityyppisten leimikoiden – uudistus, harvennus ja ensiharvennus – osuudet pidetään samoina, mitkä ne olivat keskimäärin vuonna 2010. 56,04 . 14,99 . 17,69 . 15,51 . ensiharvennus 40,44 . 17,82 . 11,55 . uudistushakkuu 53,64 . 14,99 . ensiharvennus 13,02 . 36,83 . 36,08 . 56,71 . Hintatason muutokset saadaan näin paremmin esille. 15,90 . 18,87 . 14,92 . 17,25 . 17,35 . 17,97 . esimerkiksi indeksiluku 110 tarkoittaa, että puun nimellinen hinta on kohonnut 10 prosenttia joulukuusta 2010. 56,04 . Viikko-ostojen määrä Miljoonaa m 2014 2015 Kantohintojen kehitys Euroa m Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Kuusikuitu Mäntykuitu Koivukuitu Puutavaralajien kantohintaindeksit 1/2014 5/2015 2010 1 5 10 15 20 25 30 35 40 45 52 2011 2012 2013 2014 2015 Kaikilla puutavaralajeilla 12/2010 = 100 Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Kuusikuitu Mäntykuitu Koivukuitu 85 90 95 100 105 110 300000 600000 900000 1200000 1500000 10 20 30 40 50 60 kantohintaindeksi kuvaa eri puutavaralajien nimellishintojen muutosta. Harvennushakkuu 47,03 . 41,95 . 11,93 . Kainuu-Pohjanmaa Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu kaikki yhteensä 52,08 . Harvennushakkuu 47,68 . 15,52 . 35,20 . 48,37 . 47,25 . 17,43 . 12,06 . 36,76 . Savo-Karjala Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu kaikki yhteensä 54,54 . 15,12 . 15,45 . 55,80 . 45,44 . 12,58 . 16,10 . 18,26 . 17,04 . 15,95 . 40,62 . laskussa Keski-Suomi Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu kaikki yhteensä 54,56 . 48,51 . Raakapuun kantohinnat kesäkuussa viikolla 25 . uudistushakkuu 56,46 . 14,44 . 48,45 . 45,33 . Harvennushakkuu 47,69 . ensiharvennus 11,95 . 44,02 . Luonnonvarakeskuksen julkaisema indeksi päivittyy kuukausittain. 15,70 . 15,80 . 10,85 . 43,93 . 12,45 . 14,41 . 55,19 . Harvennushakkuu 46,74 . 18,15 . ensiharvennus 12,65 . Kymi-Savo Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu kaikki yhteensä 56,64 . nousussa . Harvennushakkuu 47,75 . silloin vallinneille eri puutavaralajien kantohinnoille on annettu suhdeluku 100. 53,83 . 38,60 . uudistushakkuu 48,22 . Etelä-Pohjanmaa Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu kaikki yhteensä 54,81 . 44,10 . 18,16 . 12,21 . Etelä-Suomi Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu kaikki yhteensä 54,88 . 17,65 . 42,29
Tarjoukset olivat melko samantasoisia. Tällaisissa metsissä hakkuukohteet ovat usein pieniä, ellei naapuritilallisten kanssa synny yhteisleimikkoa. hyvästä sijainnista huolimatta leimikon pieni koko karsi kuitenkin hieman ostajien määrää. uPM:n kaupat nostavat Kainuun kauppaluvun suurimmaksi. Kilpailu hyvistä, isoista yksityismetsistä etelä-Suomessa kiristyy. näin kävi Pohjois-Pohjanmaalla, jossa metsänomistajan metsätila on kahdessa kapeassa pätkässä oleva sarkajakopalsta. jos ne jätetään pois laskuista, niin eniten kauppoja on tehty Lapissa ja Pohjois-Pohjanmaalla. MiKKo häyrynen MetsätilaMarkkinoilla meno jatkui toukokuussa vilkkaana ja kauppoja vahvistettiin liki sata, Hannu Liljeroosin seuranta osoittaa. Puutavaralaji m3 €/m3 Mäntytukki 137 55,25 Mäntypikkutukki 16 28,25 Mäntykuitu 63 18,00 Kuusitukki 4 54,00 Kuusikuitu 6 18,00 Koivukuitu 22 16,50 Lehtikuitu 4 10,00 Yhteensä 252 m3 9 882 € pystykauppa pohjois-pohjanmaalla 18 MAKASIINI 5 • 2015 3722_.indd 18 26/06/15 15:10. etelä-Suomen maakunnista eniten kauppoja on tehty etelä-Savossa. uusia tilastoituja kohteita tarjottiin myyntiin vajaa kaksisataa. nyt tehty leimikko koostui kahdesta lähekkäin olevasta kesäkorjuukelpoisesta päätehakkuukuviosta, joiden kokonaispinta-ala oli 1,5 hehtaaria. ostettavaa on varsin paljon melkein kaikissa maakunnissa. esimerkiksi Pirkanmaalla ja häme-uusimaalla on myynnissä yhteensä noin 60 kohdetta. Tarjousten loppusummissa oli muutaman satasen ero. Tilastoituja myyntikohteita on tullut tänä vuonna markkinoille 654 kappaletta. Lisäksi Pohjois-Pohjanmaan Siikalatvalla yhteismetsä laittoi myyntiin kolme kohdetta. Tämän vuoksi se oli ostajien kannalta järkevä kohde, vaikka korjattava puumäärä jää vaatimattomaksi. markkinat hannu jauhiainen Hyvien yhteyksien ääreltä voi saada pienenkin leimikon kaupaksi järkevään hintaan. Toukokuun uutisia olivat, että sijoitusrahasto osti kaksi isoa yksityismaiden kohdetta, toisen Saarijärveltä ja toisen joensuusta. Metsätilamarkkinoilla riittää ostettavaa Kuukauden puukauppa Pikkuleimikko tien varresta sia leimikosta tuli lopulta kolme kappaletta. näistä on uPM:n kohteita 178, Metsähallituksen 57 ja mhy-taustaisen Metsätilat.fi-sivuston 347. hiljaisinta on ollut Varsinais-Suomessa ja etelä-Karjalassa. Puustosta pääosa on mäntyä. Summa-arvo saadaan laskemalla yhteen maapohjan, puuston ja odotusarvolisien sekä taimikoiden arvot. Leimikko sijaitsi osin päätien varrella ja metsätien liittymän molemmin puolin. Metsähallituksen, oP-Kiinteistökeskuksen ja otso-metsäpalveluiden tarjonta on kutistunut merkittävästi viime vuodesta. Tarjoukmetsätilakaupat tammi–toukokuussa 2015 Maakunta kaupan myyty myyty hakkuupuusto kpl kpl ha taimikot, % kypsät, % m3/ha tukki-% e/ha e/m3 kerroin* Varsinais-Suomi 7 3 120 136 Satakunta 15 11 204 23 13 112 34 4 216 38 1 häme-uusimaa 35 13 358 34 8 96 32 4 210 44 1,1 etelä-Karjala 10 8 154 123 Kymenlaakso 18 15 342 28 12 114 35 4 054 36 0,88 Pirkanmaa 33 18 510 33 8 99 27 3 492 35 0,91 etelä-Savo 49 38 1 111 38 6 88 32 3 273 37 0,83 eja K-Pohjanmaa 46 29 858 29 9 79 21 2 238 28 0,86 Keski-Suomi 42 27 989 29 9 107 33 3 505 33 0,84 Pohjois-Savo 43 30 1 344 35 7 100 3 177 32 Pohjois-Karjala 56 43 1 833 23 10 124 34 3 532 28 Kainuu 147 74 2 048 16 5 97 24 2 027 21 P-Pohjanmaa 111 54 5 868 18 6 83 15 1 598 19 0,92 Lappi 42 49 2 609 18 6 62 11 1 049 17 0,76 Koko maa 654 412 19 356 93 2 404 26 Kk-muutos 178 92 4 230 *Kerroin kuvaa kauppahinnan ja tila-arvion summa-arvon keskimääräistä suhdetta. Mäntytukista tarjottiin 52–55 euroa kuutiometriltä. Kaupat tehtiin yhdistyksen toimesta valtakirjakauppana. Vertailussa otettiin huomioon myös tukin mittaja laatuvaatimukset. oheisen taulukon kertoimet kuvaavat kauppahinnan ja tila-arvion summa-arvon keskimääräistä suhdetta. Puuta leimikosta arvioitiin kertyvän metsänhoitoyhdistyksen leimausselosteen mukaan noin 250 kuutiometriä. Vertailussa parhaaksi katsottiin keskisuuren sahan tarjous, jossa tukin yksikköhinta oli korkein
Aina kun lähden illan lenkkiäni kiertämään, otan siitä pari puolen metrin pätkää kainaloon ja asennan parin taimen ympärille verkon.” JEES H-VALTA ”Nuolukivi jonnekin lähistölle. Henkiin jäivät, vaikka pelkäsin, että tökötti voisi tappaa taimet. Eikä niitä syöneet hirvet eivätkä jänikset.” A. bit.ly/1tt05rl Valtion kalastusmaksut sekä Metsähallituksen kalastusja metsästysluvat yhdestä paikasta. verkkOkauppa.eraluvat.fi Hirville häätö Metsälehden verkkokeskustelussa on jaettu vinkkejä hirvien karkotukseen. Vastauksia 151 ”Hirvien karkoitus kohtalaisilta tiluksiltani suuremmassa mitassa on käytännössä melko mahdotonta. Menevät sinne ja unohtavat punalehtiset, täynnä ravinteita olevat rauduskoivunlatvat. Gallup uusi kysymys: Oletko osallistunut metsätaitokisoihin. Jospa valon välähtely haittaisi.” JHN6610 ”Minulla oli joutilaana kymmeniä metrejä aitaverkkoa, kaksi metriä korkeaa. ”Köyhä laulaja keräsi tuhkaa ja sekoitti joukkoon hiukan kusta, lisäksi vielä varmuudeksi lirauksen polttoöljyä. Pyöräyttää joka taimen ympärille koiraverkkoa ja tyvelle myyräsuojan. Sitten syksyllä pari kuukautta kelien jäähdyttyä voikin unohtaa metsässä liikkumisen alueella.” PÄHKÄILIJÄ ”Helppo homma. Jo vot taimet säilyy.” TORPPARI ”Kokemusta on syksyllä männyntaimikkoon levitettävästä Tricosta. Ensimmäisenä pihlaja, sitten paju ja raita ja viimeisenä koivu.” METSURI-MOTOKUSKI ”Kahvipaketin folioita roikkumassa oksassa tuulessa. En ole koskaan nähnyt hirvituhoja yli 10 metrin päässä nuolukivestä.” AMMATTIRAIVOOJA ”Nuolukivillä saa varmistettua alueelle vielä pysyvän hirvikärpäsriesan. Eipä kelvanneet taimet.” KÖYHÄ LAULAJA ”Meillä on toiminut parhaiten niin, että kaikki hirven mieluisimmat puulajit lattiaan. Lukijan kuva Keskustelua Verkossa nyt ”Vitikkamäen luontopolun maisemaa hallitsevat näyttävästi lohkaroitunut kallioperä, kauniit kangasmetsät sekä maaston alaviin kohtiin sijoittuneet suoalueet.” PÖLLINEN Ei liiku sittEn millään Suomalaisille vapaa-ajankalastajille koottu runsas ilmainen tietopaketti. Olen alistunut asiantilaan ja metsänhoidollisin ratkaisuin pystynyt minimoimaan hirvituhot.” METSÄKUPSA ”On tullut kokeiltua visakoivulle tervan ja tärpätin seosta. Hyvin on toiminut, tosin työläs levittää.” JULLIKKA METSALEHTI.FI Osallistu keskusteluun osoitteessa www.metsalehti.fi. 20 40 60 80 100 Kyllä 36% Ei 64% käytätkö mönkijää metsätöissä. Katso täältä. JALKANEN 19 MAKASIINI 5 • 2015 3724_.indd 19 25/06/15 14:52. www.OttiOpas.fi Minne käy tuulen tie maapallolla
Teema: mönkijällä meTsään TurhakkeesTa työkone Varustelematon mönkijä toimii lähinnä isojen poikien leluna. Oikein varusteltuna se muuttuu metsätöitä helpottavaksi työkoneeksi. TeksTi Mikko Riikilä kuvaT saMi kaRppinen 20 MAKASIINI 5 • 2015 20 MAKASIINI 5 • 2015 3712_.indd 20 25/06/15 15:59