heinäkuuta • numero 5/2012 • 8,50 € • www.metsalehti.fi Pesäpuu haussa lapinpöllö löysi kodin koivun oksalta. 5. TEEMA TAlousMETsiEn linnuT Käsin tehty sammalesta kesämatto Metsänhoito näin tarkastat istutusjäljen uudesta metsälaista sopu • raivurikauppa piristyi • uusi petu puolittaa energiapuutuet Luonnossa päivän metsäretki 11 Kesän tuPLanuMeRo
Tarvitset tilauksessa oman kestotilaajan asiakasnumerosi, jonka löydät lehden osoitekentästä. 33 € ) Jalopuumetsät – perustaminen ja hoito Heikki Kiuru Opi, miten lisäät jalojen lehtipuiden osuutta metsäluonnossa, pihoilla ja viheralueilla. Kestotilaajan hinta nyt 15 € ! (norm. Upea valokuva ja tietoteos! Kestotilaajan hinta nyt 22 € ! (norm. Kestotilaajan hinta nyt 20 € ! (norm. Kestotilaajan kirjatarjoukset ovat voimassa 31.8.2012 saakka. M E T S Ä L E H D EN JA T K U VA TILAUS KA NN A T T A A ! Tilaukset numerosta: (09) 315 49 810 tai s-postilla: tilaukset@metsalehti.fi. Uutuusteos kaikille metsän omistajille! Kestotilaajan hinta nyt 30 € ! (norm. Jos et ole Metsälehden kestotilaaja, korjaa asia ja ole meihin yhteydessä! Saat kirjaedut heti voimaan. Nyt kannattaa tilata kesän kirjat kerralla! Toimituskulut isommastakin lähetyksestä vain 7,50 € / tilaus. Kirjasta löydät paljon tietoa ja vinkkejä kesän veistotöihin. Kestotilaajan hinta nyt 20 € ! (norm. Metsänuudistaminen Jaana Luoranen, Timo Saksa ja Karri Uotila Metsänuudistaminen on investointi tulevaan ja vaikuttaa metsän kehitykseen sekä metsästä saataviin tuloihin aina kiertoajan loppuun asti. 48 € ) Veistotöitä Markus Tuormaa Punosaita syntyy parhaiten kuivista kuusenoksista ja kirvesvarsi kovasta ja tiiviistä koivusta. Uutuusteos kaikille metsän omistajille! Kestotilaajan hinta nyt 30 € ! (norm. Kestotilaajan kirjatarjoukset ovat voimassa 31.8.2012 saakka. 38 € ) Metsänomistajan rahakirja Martti Linna Kirja kertoo selkein esimerkein, miten metsän ja sen puuston arvo muodostuu markkinoilla ja kuinka metsän omistaja voi parantaa metsäomaisuutensa hoidon kannattavuutta. Upea valokuva ja tietoteos! Kestotilaajan hinta nyt 22 € ! (norm. 38 € ) Koivun kasvatus ja käyttö Niemistö, Viherä-Aarnio, Velling, Heräjärvi ja Verkasalo Yksiin kansiin koottuna keskeinen suomalainen koivutietämys. Kestotilaajan Kauppa Kestotilaajan kannattaa hankkia kesän kirjat nyt! Metsälehden tilaus kannattaa! Kestotilaajan kauppa tarjoaa nyt edullisesti myös laadukkaita ja innostavia Metsäkustannuksen kirjoja. Uutuusteos kaikille metsän omistajille! Kestotilaajan hinta nyt 30 € ! (norm. 48 € ) Veistotöitä Markus Tuormaa Punosaita syntyy parhaiten kuivista kuusenoksista ja kirvesvarsi kovasta ja tiiviistä koivusta. 38 € ) Metsänomistajan rahakirja Martti Linna Kirja kertoo selkein esimerkein, miten metsän ja sen puuston arvo muodostuu markkinoilla ja kuinka metsän omistaja voi parantaa metsäomaisuutensa hoidon kannattavuutta. Tarvitset tilauksessa oman kestotilaajan asiakasnumerosi, jonka löydät lehden osoitekentästä. 38 € ) Metsieni kirja Matti Kärkkäinen Suositun teoksen toinen painos! Professori ja puun tuottaja kertoo, millainen metsätila kannattaa ostaa ja miten metsät saadaan kasvamaan ja tuottamaan. Kestotilaajan hinta nyt 10 € ! (norm. 26 € ) 26 26 Nyt Nyt euroa euroa 30 30 Nyt Nyt euroa euroa 30 30 Nyt Nyt euroa euroa 10 10 Nyt Nyt euroa euroa 10 10 Nyt Nyt euroa euroa 15 15 Nyt Nyt euroa euroa 15 15 Nyt Nyt euroa euroa 20 20 Nyt Nyt euroa euroa 22 22 Nyt Nyt euroa euroa Kestotilaajan Kauppa Kestotilaajan kannattaa hankkia kesän kirjat nyt! Metsälehden tilaus kannattaa! Kestotilaajan kauppa tarjoaa nyt edullisesti myös laadukkaita ja innostavia Metsäkustannuksen kirjoja. Kestotilaajan hinta nyt 15 € ! (norm. 38 € ) Koivun kasvatus ja käyttö Niemistö, Viherä-Aarnio, Velling, Heräjärvi ja Verkasalo Yksiin kansiin koottuna keskeinen suomalainen koivutietämys. Kestotilaajan kirjatarjoukset ovat voimassa 31.8.2012 saakka. Kestotilaajan hinta nyt 30 € ! (norm. Kestotilaajan hinta nyt 26 € ! (norm. M E T S Ä L E H D EN JA T K U VA TILAUS KA NN A T T A A ! Tilaukset numerosta: (09) 315 49 810 tai s-postilla: tilaukset@metsalehti.fi. 26 € ) 26 26 Nyt Nyt euroa euroa 30 30 Nyt Nyt euroa euroa 30 30 Nyt Nyt euroa euroa 10 10 Nyt Nyt euroa euroa 10 10 Nyt Nyt euroa euroa 15 15 Nyt Nyt euroa euroa 15 15 Nyt Nyt euroa euroa 20 20 Nyt Nyt euroa euroa 22 22 Nyt Nyt euroa euroa. 38 € ) Metsänomistajan rahakirja Martti Linna Kirja kertoo selkein esimerkein, miten metsän ja sen puuston arvo muodostuu markkinoilla ja kuinka metsän omistaja voi parantaa metsäomaisuutensa hoidon kannattavuutta. Kestotilaajan hinta nyt 15 € ! (norm. 38 € ) Metsänomistajan rahakirja Martti Linna Kirja kertoo selkein esimerkein, miten metsän ja sen puuston arvo muodostuu markkinoilla ja kuinka metsän omistaja voi parantaa metsäomaisuutensa hoidon kannattavuutta. Metsänuudistaminen Jaana Luoranen, Timo Saksa ja Karri Uotila Metsänuudistaminen on investointi tulevaan ja vaikuttaa metsän kehitykseen sekä metsästä saataviin tuloihin aina kiertoajan loppuun asti. Nyt kannattaa tilata kesän kirjat kerralla! Toimituskulut isommastakin lähetyksestä vain 7,50 € / tilaus. Tarvitset tilauksessa oman kestotilaajan asiakasnumerosi, jonka löydät lehden osoitekentästä. Jos et ole Metsälehden kestotilaaja, korjaa asia ja ole meihin yhteydessä! Saat kirjaedut heti voimaan. 26 € ) 26 26 Nyt Nyt euroa euroa 30 30 Nyt Nyt euroa euroa 30 30 Nyt Nyt euroa euroa 10 10 Nyt Nyt euroa euroa 10 10 Nyt Nyt euroa euroa 15 15 Nyt Nyt euroa euroa 15 15 Nyt Nyt euroa euroa 20 20 Nyt Nyt euroa euroa 22 22 Nyt Nyt euroa euroa Kestotilaajan Kauppa Kestotilaajan kannattaa hankkia kesän kirjat nyt! Metsälehden tilaus kannattaa! Kestotilaajan kauppa tarjoaa nyt edullisesti myös laadukkaita ja innostavia Metsäkustannuksen kirjoja. Onko metsäkirjastosi ajan tasalla. 38 € ) Koivun kasvatus ja käyttö Niemistö, Viherä-Aarnio, Velling, Heräjärvi ja Verkasalo Yksiin kansiin koottuna keskeinen suomalainen koivutietämys. Kestotilaajan hinta nyt 30 € ! (norm. 42 € ) Puusta puhe – pakinoita ja kolumneja Kari Mielikäinen Metsälehden kolumnistina ja Metsä radion pakinoitsijana tunnettu Mielikäinen haastaa lukijan katso maan metsää puilta. Kestotilaajan hinta nyt 30 € ! (norm. Kestotilaajan hinta nyt 10 € ! (norm. Metsänuudistaminen Jaana Luoranen, Timo Saksa ja Karri Uotila Metsänuudistaminen on investointi tulevaan ja vaikuttaa metsän kehitykseen sekä metsästä saataviin tuloihin aina kiertoajan loppuun asti. 42 € ) Puusta puhe – pakinoita ja kolumneja Kari Mielikäinen Metsälehden kolumnistina ja Metsä radion pakinoitsijana tunnettu Mielikäinen haastaa lukijan katso maan metsää puilta. 38 € ) Taimikonhoito Mikko Riikilä Suoriudu taimikonhoidosta vähäl lä vaivalla ja pienin kustannuksin. Kestotilaajan hinta nyt 30 € ! (norm. Uutuusteos kaikille metsän omistajille! Kestotilaajan hinta nyt 30 € ! (norm. Kestotilaajan hinta nyt 15 € ! (norm. 42 € ) Puusta puhe – pakinoita ja kolumneja Kari Mielikäinen Metsälehden kolumnistina ja Metsä radion pakinoitsijana tunnettu Mielikäinen haastaa lukijan katso maan metsää puilta. Nyt kannattaa tilata kesän kirjat kerralla! Toimituskulut isommastakin lähetyksestä vain 7,50 € / tilaus. Upea valokuva ja tietoteos! Kestotilaajan hinta nyt 22 € ! (norm. Kestotilaajan hinta nyt 10 € ! (norm. Kestotilaajan hinta nyt 30 € ! (norm. 38 € ) Metsieni kirja Matti Kärkkäinen Suositun teoksen toinen painos! Professori ja puun tuottaja kertoo, millainen metsätila kannattaa ostaa ja miten metsät saadaan kasvamaan ja tuottamaan. Kestotilaajan hinta nyt 20 € ! (norm. Onko metsäkirjastosi ajan tasalla. 42 € ) Puusta puhe – pakinoita ja kolumneja Kari Mielikäinen Metsälehden kolumnistina ja Metsä radion pakinoitsijana tunnettu Mielikäinen haastaa lukijan katso maan metsää puilta. Nyt kannattaa tilata kesän kirjat kerralla! Toimituskulut isommastakin lähetyksestä vain 7,50 € / tilaus. 38 € ) Koivun kasvatus ja käyttö Niemistö, Viherä-Aarnio, Velling, Heräjärvi ja Verkasalo Yksiin kansiin koottuna keskeinen suomalainen koivutietämys. Kestotilaajan hinta nyt 10 € ! (norm. Upea valokuva ja tietoteos! Kestotilaajan hinta nyt 22 € ! (norm. Kestotilaajan hinta nyt 10 € ! (norm. Kirjasta löydät paljon tietoa ja vinkkejä kesän veistotöihin. Uutuusteos kaikille metsän omistajille! Kestotilaajan hinta nyt 30 € ! (norm. Kestotilaajan hinta nyt 26 € ! (norm. M E T S Ä L E H D EN JA T K U VA TILAUS KA NN A T T A A ! Tilaukset numerosta: (09) 315 49 810 tai s-postilla: tilaukset@metsalehti.fi. Kirjasta löydät paljon tietoa ja vinkkejä kesän veistotöihin. Tarvitset tilauksessa oman kestotilaajan asiakasnumerosi, jonka löydät lehden osoitekentästä. Tarvitset tilauksessa oman kestotilaajan asiakasnumerosi, jonka löydät lehden osoitekentästä. Kestotilaajan hinta nyt 26 € ! (norm. 33 € ) Jalopuumetsät – perustaminen ja hoito Heikki Kiuru Opi, miten lisäät jalojen lehtipuiden osuutta metsäluonnossa, pihoilla ja viheralueilla. Kirjasta löydät paljon tietoa ja vinkkejä kesän veistotöihin. Nyt kannattaa tilata kesän kirjat kerralla! Toimituskulut isommastakin lähetyksestä vain 7,50 € / tilaus. Kestotilaajan hinta nyt 15 € ! (norm. M E T S Ä L E H D EN JA T K U VA TILAUS KA NN A T T A A ! Tilaukset numerosta: (09) 315 49 810 tai s-postilla: tilaukset@metsalehti.fi. 33 € ) Jalopuumetsät – perustaminen ja hoito Heikki Kiuru Opi, miten lisäät jalojen lehtipuiden osuutta metsäluonnossa, pihoilla ja viheralueilla. 48 € ) Veistotöitä Markus Tuormaa Punosaita syntyy parhaiten kuivista kuusenoksista ja kirvesvarsi kovasta ja tiiviistä koivusta. 28 € ) Tunturien helmet – Jewels of the Fells Pekka Luukkola Vaikutu tunturikasvien kiehtovuudesta ja TunturiLapin jylhistä maisemista. 33 € ) Jalopuumetsät – perustaminen ja hoito Heikki Kiuru Opi, miten lisäät jalojen lehtipuiden osuutta metsäluonnossa, pihoilla ja viheralueilla. 42 € ) Puusta puhe – pakinoita ja kolumneja Kari Mielikäinen Metsälehden kolumnistina ja Metsä radion pakinoitsijana tunnettu Mielikäinen haastaa lukijan katso maan metsää puilta. Kestotilaajan hinta nyt 15 € ! (norm. Kestotilaajan hinta nyt 15 € ! (norm. 28 € ) Tunturien helmet – Jewels of the Fells Pekka Luukkola Vaikutu tunturikasvien kiehtovuudesta ja TunturiLapin jylhistä maisemista. Onko metsäkirjastosi ajan tasalla. Kestotilaajan hinta nyt 15 € ! (norm. 38 € ) Metsieni kirja Matti Kärkkäinen Suositun teoksen toinen painos! Professori ja puun tuottaja kertoo, millainen metsätila kannattaa ostaa ja miten metsät saadaan kasvamaan ja tuottamaan. M E T S Ä L E H D EN JA T K U VA TILAUS KA NN A T T A A ! Tilaukset numerosta: (09) 315 49 810 tai s-postilla: tilaukset@metsalehti.fi. 26 € ) 26 26 Nyt Nyt euroa euroa 30 30 Nyt Nyt euroa euroa 30 30 Nyt Nyt euroa euroa 10 10 Nyt Nyt euroa euroa 10 10 Nyt Nyt euroa euroa 15 15 Nyt Nyt euroa euroa 15 15 Nyt Nyt euroa euroa 20 20 Nyt Nyt euroa euroa 22 22 Nyt Nyt euroa euroa Kestotilaajan Kauppa Kestotilaajan kannattaa hankkia kesän kirjat nyt! Metsälehden tilaus kannattaa! Kestotilaajan kauppa tarjoaa nyt edullisesti myös laadukkaita ja innostavia Metsäkustannuksen kirjoja. 48 € ) Veistotöitä Markus Tuormaa Punosaita syntyy parhaiten kuivista kuusenoksista ja kirvesvarsi kovasta ja tiiviistä koivusta. 38 € ) Taimikonhoito Mikko Riikilä Suoriudu taimikonhoidosta vähäl lä vaivalla ja pienin kustannuksin. Kestotilaajan kirjatarjoukset ovat voimassa 31.8.2012 saakka. Jos et ole Metsälehden kestotilaaja, korjaa asia ja ole meihin yhteydessä! Saat kirjaedut heti voimaan. 38 € ) Metsieni kirja Matti Kärkkäinen Suositun teoksen toinen painos! Professori ja puun tuottaja kertoo, millainen metsätila kannattaa ostaa ja miten metsät saadaan kasvamaan ja tuottamaan. 38 € ) Koivun kasvatus ja käyttö Niemistö, Viherä-Aarnio, Velling, Heräjärvi ja Verkasalo Yksiin kansiin koottuna keskeinen suomalainen koivutietämys. 26 € ) 26 26 Nyt Nyt euroa euroa 30 30 Nyt Nyt euroa euroa 30 30 Nyt Nyt euroa euroa 10 10 Nyt Nyt euroa euroa 10 10 Nyt Nyt euroa euroa 15 15 Nyt Nyt euroa euroa 15 15 Nyt Nyt euroa euroa 20 20 Nyt Nyt euroa euroa 22 22 Nyt Nyt euroa euroa Kestotilaajan Kauppa Kestotilaajan kannattaa hankkia kesän kirjat nyt! Metsälehden tilaus kannattaa! Kestotilaajan kauppa tarjoaa nyt edullisesti myös laadukkaita ja innostavia Metsäkustannuksen kirjoja. Metsänuudistaminen Jaana Luoranen, Timo Saksa ja Karri Uotila Metsänuudistaminen on investointi tulevaan ja vaikuttaa metsän kehitykseen sekä metsästä saataviin tuloihin aina kiertoajan loppuun asti. Kestotilaajan hinta nyt 10 € ! (norm. Kestotilaajan hinta nyt 15 € ! (norm. Kestotilaajan hinta nyt 15 € ! (norm. Kestotilaajan hinta nyt 10 € ! (norm. 38 € ) Metsieni kirja Matti Kärkkäinen Suositun teoksen toinen painos! Professori ja puun tuottaja kertoo, millainen metsätila kannattaa ostaa ja miten metsät saadaan kasvamaan ja tuottamaan. Upea valokuva ja tietoteos! Kestotilaajan hinta nyt 22 € ! (norm. Kestotilaajan hinta nyt 20 € ! (norm. Kestotilaajan hinta nyt 10 € ! (norm. 38 € ) Taimikonhoito Mikko Riikilä Suoriudu taimikonhoidosta vähäl lä vaivalla ja pienin kustannuksin. 33 € ) Jalopuumetsät – perustaminen ja hoito Heikki Kiuru Opi, miten lisäät jalojen lehtipuiden osuutta metsäluonnossa, pihoilla ja viheralueilla. 38 € ) Metsänomistajan rahakirja Martti Linna Kirja kertoo selkein esimerkein, miten metsän ja sen puuston arvo muodostuu markkinoilla ja kuinka metsän omistaja voi parantaa metsäomaisuutensa hoidon kannattavuutta. Jos et ole Metsälehden kestotilaaja, korjaa asia ja ole meihin yhteydessä! Saat kirjaedut heti voimaan. 28 € ) Tunturien helmet – Jewels of the Fells Pekka Luukkola Vaikutu tunturikasvien kiehtovuudesta ja TunturiLapin jylhistä maisemista. Kestotilaajan kirjatarjoukset ovat voimassa 31.8.2012 saakka. Jos et ole Metsälehden kestotilaaja, korjaa asia ja ole meihin yhteydessä! Saat kirjaedut heti voimaan. 28 € ) Tunturien helmet – Jewels of the Fells Pekka Luukkola Vaikutu tunturikasvien kiehtovuudesta ja TunturiLapin jylhistä maisemista. Kirjasta löydät paljon tietoa ja vinkkejä kesän veistotöihin. Metsänuudistaminen Jaana Luoranen, Timo Saksa ja Karri Uotila Metsänuudistaminen on investointi tulevaan ja vaikuttaa metsän kehitykseen sekä metsästä saataviin tuloihin aina kiertoajan loppuun asti. Kestotilaajan hinta nyt 26 € ! (norm. 38 € ) Taimikonhoito Mikko Riikilä Suoriudu taimikonhoidosta vähäl lä vaivalla ja pienin kustannuksin. Onko metsäkirjastosi ajan tasalla. 48 € ) Veistotöitä Markus Tuormaa Punosaita syntyy parhaiten kuivista kuusenoksista ja kirvesvarsi kovasta ja tiiviistä koivusta. 28 € ) Tunturien helmet – Jewels of the Fells Pekka Luukkola Vaikutu tunturikasvien kiehtovuudesta ja TunturiLapin jylhistä maisemista. Kestotilaajan hinta nyt 10 € ! (norm. 38 € ) Taimikonhoito Mikko Riikilä Suoriudu taimikonhoidosta vähäl lä vaivalla ja pienin kustannuksin. Kestotilaajan hinta nyt 26 € ! (norm. Kestotilaajan hinta nyt 10 € ! (norm. Kestotilaajan hinta nyt 20 € ! (norm. Onko metsäkirjastosi ajan tasalla
33 raiVaussahakoulu: Muista huolto 34 MetsäPerintö: Päätä vielä kun voit 36 kysyPois: Milloin kannattaa siirtää taimia. Teema: LinnuT TaLousmeTsässä 18 kotejasiiPiVeikoille Omasta metsästään voi tehdä linnuille houkuttelevamman pienillä konsteilla, Hannu Lehtoranta tietää. 38 tutkiMus: Suomi kuusettuu 39 Metsäläisenallakka: Karsintakoukussa 40 11PäiVänreissu Matka Kiuruvedeltä Lieksaan näyttää tuntuu aivan erilaiselta, kun sen tekee metsässä patikoiden. 26 tuotePalsta: Linturetkelle mukaan 28 rahaPuu: Metsäsuunnitelma on mielenkiintoinen oma meTsä 30 Metsänhoito: laatusyynissä Istutusjälkeä arvioitaessa huomiota kiinnitetään etenkin taimien määrään ja laatuun sekä maanmuokkaukseen. 46 koluMni: Neuvottelijat seurantaan 47 ennen&nyt: Huimaa kasvua 48 luhta: Äänekkäät naapurit 52 taPionPöydältä: Kapakalaa pitopöytään 54 käsintehty: Kesämatto sammalesta 60 ristikko 62 Pilkkeet: Harhauttavan makea nimi 64 tuote&tekijä: Hirsistä laituri metsälehti makasiini 30 18 40 sisäLLYs nro5/13–14 5.7.2012 ArI KOMULAINEN KESÄMAKASIINI Metsätili paremmaksi Tuomo Tuuri kasvattaa metsätulojaan energiapuulla Oma työ tuo säästöjä Laatutukkia jatkuvalla kasvatuksella ASIANTUNTIJAT: Näin parannat kannattavuutta +24-siVuinen hyötyliite PENTTI KALLINEN SEPPO SAMULI. 14 Markkinat: Uusi petu ei innosta 16 kuukaudenPuukauPPa: Myrsky teki leimikon 17 Verkossa: Tiheästi vai ei. 2 Pääkirjoitus: Metso suojelee lintuja 4 MetsäaMMattilainen: Keskustelemalla palsta kuntoon 10 uutiset: Erilaiset tarpeet huomioon 12 Suomi pärjää hyvin Metsän EM-kisoissa 13 MetsätyyPPi: Miten raivaussahakauppa käy
Hyväksi välineeksi lintujen elinympäristöjen suojelemisessa on osoittautunut Metso-ohjelma. Kuukkelin suojelu jatkuu metsäkeskuksen vetäminä luonnonhoitohankkeina. Seuraava Metsälehti ilmestyy 16. elokuuta ja seuraava Metsälehti Makasiini 13. Samalla edistetään muutakin metsien monimuotoisuutta. Kuukkeli-yhteistoimintaverkosto kokosi yhteen laajan joukon metsän parissa työskenteleviä ihmisiä luonnonsuojelijoista metsänomistajiin. 09 315?49?802 040 516 4000 AD anna Back (äitiyslomalla) Tuomas Karppinen p. Talousmetsien käsittely on avainasemassa lintujen suojelussa, koska pelkät luonnonsuojelualueet eivät niille riitä. Lehden välissä jaetaan kaikille tilaajille kesäliite, jonka aiheena on tällä kertaa metsätalouden kannattavuus. Uhanalaisten lintujen listaa lukiessa huomaa, että niidenkin olot ovat tällä vuosituhannella parantuneet. PääKiRJoiTus MetsälehdentoiMitusvetäytyy nyt kesätauolle. Jorma Luhta puolestaan kirjoittaa lintujen äänistä. Valkoselkätikan uhanalaisuusluokka voitiinkin tuoreimmassa arviossa muuttaa äärimmäisen uhanalaisesta erittäin uhanalaiseksi. 09 315?49?848 040 596 2200 ilmoitukset@metsalehti.fi Markkinointiassistentti Helena Ågren p. 09 315?49?845 0400 894 080 Toimituksen sihteeri Päivi Laipio p. Yhteistyö ja toisten näkökulmaan tutustuminen ovat nekin tärkeitä saavutuksia. Metsäkustannusoy Pohjoinen Rautatiekatu 21 b 00100 Helsinki Puhelin 09 315?49?800 Telefax 09 315?49?879 E-mail: etunimi.sukunimi@ metsalehti.fi www.metsalehti.fi toiMitus Päätoimittaja eliisa Kallioniemi p. aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN 0355-0893 makasiinin levikki: 38?242 (lt/11) Painopaikka Forssa Print 2012 Kannen kuva LASSI KUJALA m oneen muuhun maahan verrattuna Suomi on metsässä viihtyville linnuille paratiisi. Metsäuutiset osoitteessa www.metsalehti.fi päivystää läpi kesän. Vapaaehtoisuuteen perustuvaa ohjelmaa on hyödynnetty muun muassa valkoselkätikkojen suojelussa. 09 315?49?842 045 130 0211 metsätaloudellinen ammatti lehti, metsätalouden kehittämiskeskus Tapion julkaisu 80. 09 315?49?843 ulla Ylikangas p. Rauhallista reviiriä riittää, samoin vaihtelevia metsämaisemia. Lajin harvinaistuminen on saatu pysäytettyä ja kanta on kääntynyt hienoiseen nousuun. 09 315?49?809 040 752 9626 Verkkojulkaisu Metsäuutiset www.metsalehti.fi verkkojulkaisujen sähköposti: toimitus@metsalehti.fi Markkinointi Markkinointijohtaja Kimmo Hakola p. JO rM A LU H TA 2 MAKASIINI 5 • 2012. 09 315?49?808 0400 581 108 Toimitussihteerit Jussi Collin p. 09 315?49?805 0400 973457 Pohjois-Suomen aluetoimittaja Hannu Jauhiainen Korpikoskentie 8 97510 Vikajärvi p. Samoin se, että lukuisten lehtiartikkeleiden ansiosta kuukkeli ja PEFC/02-31-162 metso suojelee lintuja eLiisa KaLLioniemi eliisa.kallioniemi@metsalehti.fi Metso-ohjelma tunnetaan nyt paljon paremmin kuin ennen. 09 315?49?870 0400 150 910 Keski-Suomen aluetoimittaja mikko Riikilä pl 39 40101 Jyväskylä p. Usein jo pienet toimet metsien hoidossa parantavat siivekkäiden elinmahdollisuuksia. 09 315?49?804 Toimittajat Liina Kjellberg (äitiyslomalla) Hanna Lehto-isokoski p. Kun vuonna 2000 tehdyssä kartoituksessa uhanalaisia ja silmälläpidettäviä metsälajeja oli yhteensä 20, vuoden 2010 kartoituksessa niitä oli enää 15. Metso-ohjelman varoilla toteutettiin myös vuodenvaihteessa päättynyt kuukkelihanke. 09 315?49?844 Palvelupäällikkö Heta Välimäki (äitiyslomalla) susanna Pellinen p. 09 315?49?806 Taloustoimittaja mikko Häyrynen p. 09 315?49?803 eero sala p. 09 315?49?849 040 835 6479 asiakasPalVelu Tilaukset ja osoitteenmuutokset klo 8.15–16.00 Puhelin 09 315?49?840 ansa seppälä p. 09 315?49?807 Tiia Puukila p. Sen lopputuloksena saatiin muun muassa metsienkäsittelyohje kuukkelialueelle ja yli 1?000 hehtaaria suojelualueita. syyskuuta. Tämän kesänumeron teemaksi olemme valinneet metsien linnut. 09 315?49?847 050 331 4137 Myyntipäällikkö Internet-ilmoitukset sanna nyman p. Mikko Häyrynen kertoo metsäretkestään Pohjois-Karjalaan yhdessä lintuharrastaja ja metsänomistaja Hannu Lehtorannan kanssa. vuosikerta, perustettu 1933. 09 315?49?841 0400 913 822 ilMoitusMyynti Myyntipäällikkö Ilmoitusmyynti ja aineistot Jarmo Rautapuro p. Uhanalaisista lajeista tunnetuin on valkoselkätikka, jonka elinolojen parantamiseksi metsissä on tehty paljon työtä 1990-luvulta alkaen
Kuva Jouni Klinga Kuvasarja esittelee metsämaisemia eri puolilta Suomea.. kesäkuussa Keskiyöllä 29. Kesäkuun koleat säät jatkuivat, yöllä lämpötila laski suoniityillä lähelle nollaa. kesäkuuta taivas avautui Kemin pohjoispu olella, Kivalon kallioisten aarnimets ien yllä, mutta aamuun mennessä uusi saderintam a peitti jälleen maiseman
Yleensä omistaja vastaa pettyneenä, että ”ja niin kovan työn tein!” ”Onneksi työn jälkeä voi korjata ja tukea hakea uudelleen. Jotkut testaavat rajoja Mökkönen-Niskanen hoitaa paperityöt Rantasalmen keskustassa, metsäkeskuksen kodikkaassa toimistossa, jossa 4 MAKASIINI 5 • 2012. Metsässä käymällä asia selviää. TEKSTI HANNA LEHTO-ISOKOSKI KUVAT SEPPO SAMULI m etsäneuvoja Kaisa Mökkönen-Niskanen tietää tarkalleen, mikä saa suomalaisen miehen herkimmät tunteet pintaan. Välillä on hoidettava molempia, Kaisa Mökkönen-Niskanen kertoo. Ei sovi rahoitusehtoihin. Jos ilmoituksen on laatinut metsänomistaja itse, hän epäilee heti, että taimikko on jäänyt liian tiheäksi. ”Miehellä syttyy niin valtava hellyys pientä puunalkua kohtaan, että se saa jäädä rauhassa paikoilleen”, hän sanoo ja onnistuu pitämään kasvot melkein peruslukemilla. meTsäammaTTiLainen keskustelemalla palsta kuntoon Metsäneuvojan pitää ymmärtää metsän lisäksi myös sen omistajaa. Mutta minun tehtäväni on olla koppalakkiosastoa”, Mökkönen-Niskanen toteaa mutta ei oikein vaikuta militantilta. Monesti Mökkönen-Niskanen joutuu sanomaan, että liian tiheä on. Suomen metsäkeskuksessa työskentelevä Mökkönen-Niskanen näkee ilmiön usein, kun hänen pöydälleen tulee kemeratukihakemus taimikon tai nuoren metsän hoitoa varten. Eivät naiset, lapset eivätkä edes autot vaan – taimikonhoito
Metsäneuvoja Kaisa Mökkönen-Niskanen iloitsee, kun asiat ratkeavat neuvottelemalla. 5 MAKASIINI 5 • 2012. Onnistuneesta lopputuloksesta on mukavaa kirjoittaa raportti
Joustoa löytyy. Myös harkintaa käytetään. Hän keskustelee omistajan kanssa, miten alue laitetaan kuntoon. ”Kun ilmoitetaan, että metsä on syntynyt istuttamatta, mietin, onko tapahtunut ihme. meTsäammaTTiLainen 6 MAKASIINI 5 • 2012. Työpöytänsä äärestä hän jalkautuu tarkastusreissuille välillä jopa hankalien lossitaipalien taakse, sillä toimialueeseen kuuluvat myös Joroinen ja Puumala. Menetelmät ja aikataulu sovitaan, vaikka lain määräämä uudistamisaika olisi lopussa. Tarkastettavat kohteet valikoituvat osaksi tietokoneen laatiman otannan perusteella. Tai jos valittu uudistamistapa on epävarma, esimerkiksi luontainen uudistaminen rehevällä alueella. Joskus niitäkin sattuu, mutta käyn silti katsomassa.” Jos ilmoitettua uutta taimikkoa metsästä ei löydy, Mökkönen-Niskanen ottaa omistajaan yhteyttä. Kemera-tarkastusten lisäksi MökkönenNiskasen tehtäviin kuuluvat myös metsänkäyttöja perustamisilmoitusten tarkastukset. ”Joskus on joustettu liikaakin, mutta lopulta omistaja on hoitanut asiansa.” Toisilla on tapana katsoa metsälain viimeinen perälauta – testata, missä seinä tulee vastaan. mapit seisovat siivosti hyllykössä ja ikkunalla kukkii amatsoninlilja. Tarkasti sanottuna hän järjestää metsälain 20 pykälän mukaisen neuvottelun, vaikka ei siitä meteliä pidäkään. Neuvojan kiinnostus herää, jos metsänomistaja on vaikkapa uudistustöissä poikennut aiemmasta suunnitelmasta tai alue on valtavan iso
7 MAKASIINI 5 • 2012. Metsän vuoksi kukaan ei kuole, mutta kuntoon se täytyy laittaa. Kun uhataan, alkaa tapahtua hirveästi.” Suurin osa Mökkönen-Niskasen asiakkaista on mukavia, ja heihin tutustumisesta hän saa uutta virtaa. Isäntä riensi kädet levällään vastaan, että ”ihanaa, sieltähän se minun kirjeenvaihtokaverini tulee”. On vaikea antaa periksi. Prosessit ovat niin pitkiä.” Mökkönen-Niskanen on myös huomannut, että vaikeudet kasautuvat. Tarkastuskäynnillä ihmiset saattavatkin purkaa hänelle huoliaan. Rettelöiminen on hyvin harvinaista ja tuntuu kurjalta. Niin pitkälle Mökkönen-Niskanen ei ole kuitenkaan joutunut koko kymmenvuotisen neuvojanuransa aikana. Lopulta työt teetetään metsänomistajan laskuun. virkansa puolesta lähettänyt isännälle kirjeitä, joissa oli perännyt tietoa metsän uudistustöistä. Hän voi ajatella, että aina ovat suvun metsät uusiutuneet, vaikka kukaan ei ole koskaan istuttanut. Metsätyöt ovat silloin vähäisimpien joukossa. ”Uhkasakkojuttu pesee positiivisuuteni pois. Jos vastausta ei kuulu, vuoden kuluttua palataan, että pistäpä töpinäksi, seuraavana suvena tulemme katsomaan. He eivät olleet tavanneet koskaan aikaisemmin, mutta Mökkönen-Niskanen oli ”KUN ILMOITETAAN, ETTÄ METSÄ ON SyNTyNyT ISTUTTAMATTA, MIETIN, ONKO TAPAHTUNUT IHME.” Ilmakuva kertoo tarkastettavan metsikön pinta-alan, muodon ja sijainnin. Usein ihmiset yksinkertaisesti unohtavat ilmoittaa niistä metsäkeskukselle, ja silloin posti tuo kyselyn. Metsiin Mökkönen-Niskanen jalkautuu muun muassa tarkastamaan, onko sinne syntynyt ajoissa uusi taimikko. Joskus neuvojan ehdotukset eivät vain sovi metsänomistajan ideologiaan. ”On kiva kirjoittaa raportti asiasta, joka on hoitunut positiivisen motivoinnin avulla ja keskustelemalla.” Kaisa Mökkönen-Niskasen hauskimpia muistoja on vierailu taloon, johon hän meni katsomaan varsaa. Yleensä jokin aikataulu löytyy.” Sakoilla synkkä voima Jos asiat jäävät kaikesta huolimatta rempalleen, ensin metsäkeskus tekee velvoittavan ja sitten Maaseutuvirasto uhkaavan päätöksen: hoidettava on määräpäivään mennessä. On synkkää, että sakotuksella on enemmän voimaa kuin kannustuksella. Hänen lenkkipolkunsa varressa Rantasalmella asiat ovat kunnossa. Metsäneuvojan mieli on hyvä, kun ongelmat ratkeavat. ”Usein Luoja armahtaa ja taimia siunautuu riittävästi. ”Ja siinä minä joudun söpöttämään metsästä! Toivon, että se ei katkaise kamelin selkää
Sen avulla voi laskea taimimäärän hehtaarilta. Mökkönen-Niskasen toimialueen metsistä löytyy myös ikivanhoja raudanvalmistuspaikkoja, joita pitää osata varjella. Mies aikoi myydä puuta pienestä metsästä. Tuusjärvestä on nostettu rautaa. Alkukesällä toimiston ovi kävi, kun väki selvitti, kannattaisiko vielä hakea vapautusta metsänhoitomaksusta. Hankala kymppipykälä Metsäneuvojalta kysellään monenlaista. Omistaja oli kuitenkin sitä mieltä, että metsä on hänen yksityisomaisuuttaan, ja nyt joku sanelee, mitä sille saa tehdä. Ja kuka kaiken korvaisi. Metsänomistaja olisi saanut kunnon korvauksen ympäristötukena mutta suuttui ja jätti myös kaupanteon sikseen. Puron varrella kasvoi rehevää korpea, paikka oli selvä kymppipykälän tapaus. Kemera-tuen ehdot kiinnostavat, samoin se, kuinka hakkuissa huomioidaan petolintujen pesintä tai kivikautinen asuinpaikka. meTsäammaTTiLainen 8 MAKASIINI 5 • 2012. Kriteerit ovat vuosien varrella eläneet. Metsässä voi olla vaikkapa puro, lähde, pienvesi, noro tai pieni rehevä lehto, jonka erityispiirteitä ei saa tuhota. Laki kun muuttuu, eikä yhdistykseen ole pakko kuulua. Metsäneuvoja selvittää, täyttääkö kohde lain vaatimukset. Oma lukunsa on metsälain pykälä kymmenen. MökkönenNiskaselle hän latasi, että osta itsellesi metsä ja rauhoita se. Omistaja ei välttämättä näe paikassa mitään ihmeellistä: miksi sitä nyt pitäisi varjella. Se ei ole aina itsestään selvää kuten ei sekään, miten kohde säilytetään tai kuinka sitä voidaan käsitellä. ”On ikävää, kun metsänomistaja loukkaantuu. ”Vaikeimmat neuvottelut kävin, kun hypimme maanomistajan kanssa puron yli, minä edellä ja hän perässä”, MökkönenNiskanen muistelee. Mennään tunnetasolle, eikä silloin järki kuulu.” Kuin olisi hirven kaatanut Kaisa Mökkönen-Niskasen ei tarvitse istua toimistossaan yksin, sillä siellä työskenteKoealamittakeppi on MökkönenNiskasen tärkeä työkalu
Linja-autolla kuljetus Jämsään Niinijärven tilalle. Päivän aikana tutustutaan maatalousyhtymä Niinijärven metsiin sekä laajaan puulajipuistoon. Ennen metsäkeskusta Mökkönen-Niskanen työskenteli metsänhoitoyhdistyksissä ja puoli vuotta opettajana metsäkoululla. Kestotilaajan hinta (-10 %) 162 euroa (sis. Retkeilyllä kuljetaan aluksi noin kilometrin pituinen metsäkierros, jossa useita metsänkasvatuksen kohteita. Mies löytyi Nikkarilan metsäoppilaitokselta. Hän ajoittaa kesälomansa aina marjastusaikaan ja on tänäkin kesänä hyvissä ajoin ennen juhannusta paikantanut mustikanraakileita. Kuudelta illalla hän hoksasi, että sienethän pitää siivota ja keittää. Matkassa mukana: www.metsakustannus.fi Tervetuloa elämykselliselle metsäretkelle! Lauantai 11.8.2012 klo 8–17 Jämsä Kokoontuminen Tampereen linja-autoasemalla klo 8. Olo oli kuin olisin hirven kaatanut.” ”ALKUKESÄLLÄ TOIMISTON OVI KÄVI, KUN VÄKI SELVITTI, KANNATTAISIKO VIELÄ HAKEA VAPAUTUSTA METSÄNHOITOMAKSUSTA.”. Ykä juoksenteli Kontio-saappaissa saha kourassa.” Siitä yhteiselo lähti. Retki laskutetaan etukäteen. Mökkönen-Niskanen oikein hehkui saalistamisen iloa ja palasi kotiin iso, ruudullinen ostoskassi täynnä sieniä. M E T S Ä L E H D EN JA T K U VA TILAUS KA NN A T T A A ! Metsäretket 113x297.indd 1 10.5.2012 22.54 lee myös toinen neuvoja ja lisäksi Kaisan aviomies Yrjö Niskanen. Retken hintaan kuuluu • ohjelma, kahvit ja lounas • ajankohtainen metsäkirja. ”Tykkään marjastamisesta ja sienestämisestä hulluuteen asti.” Keväällä hän oli aivan epätoivoinen kun tiesi, että oli hyvä korvasienivuosi mutta ei löytänyt itse ensimmäistäkään. alv 9/13/23%) Kaarlo Ouni – maaseutuyrittäjyys, arboretum Pirkanmaalla Retken vastuullinen järjestäjä Samuli Notko Matkat Tmi hoitaa ilmoittautumiset. ”Olin tyrmistynyt Ykän vaarallisista työmenetelmistä. Metsänomistajalle retken kulut ovat verotuksessa vähennyskelpoisia. Retkellä on mukana Metsäkustannuksen edustaja. Retken hinta 180 euroa/henkilö. Mies on metsäkeskuksen esittelijä Mikkelissä, mutta etätyö luonnistuu parina päivänä viikossa. Kollega neuvoi apajan. Koulutukseltaan hän on metsätalousinsinööri. Tilalla on harjoitettu tehokasta puuntuotantoa 1950-luvulta lähtien, omistajat vuokraavat kesämökkejä sekä tekevät monenlaista urakointia myös tilan ulkopuolelle. Syntyi kaksi, nyt jo aikuista tytärtä. Retket toteutuvat, kun osallistujia on tulossa vähintään 30, mukaan mahtuu max 50 henkilöä. Pari teki yhdessä savottaa moottorisahalla. Ilmoittautumisen jälkeen osallistujalle toimitetaan tarkempi ohjelma. ”Valmista tuli kahdelta yöllä. Päivän aikana kävellään pari kilometriä. Omaa metsää Mökkönen-Niskasella ei ole, mutta vapaa-aika kuluu silti metsässä. Kahvit ja keittolounas nautitaan tilan pirtissä. Äidinisä oli metsänhoitaja, eno ja tädin mies kumpikin metsäteknikkoja. Varaukset vastuulliselle matkanjärjestäjälle: Samuli Notko Matkat Tmi, samppa@virpi.net, puh. 0400 205 995 Ilmoittaudu ma 30.7.2012 mennessä. Minulla oli aina kypärä, silmikko ja turvakengät. Niinijärvellä on omistajien perustama runsaslajinen puulajipuisto, jossa kasvaa noin 700 erilaista puuvartista kasvia, sekä monipuolinen kotimuseo
Harvennusrajoissa eroa Odotettu muutos on jatkuvan kasvatuksen salliminen. Metsähanhikanta halutaanturvata Metsähanhelle laaditaan kansallinen hoitosuunnitelma. Olennainen muutos on uudistamiskypsyysrajojen poistaminen. Tavoitteena on kehittää eurooppalainen hoitomalli, joka kattaisi koko metsähanhen muuttoreitin. Edellisessä lakiremontissa tehty uudistamiskypsyysrajojen alentaminen ei muuttanut metsänomistajien käyttäytymistä. Lain ydintavoitteet ovat yhä metsätalouden kestävyys ja metsäluonnon monimuotoisuuden suojelu. Jatkuvan kasvatuksen hakkuun jälkeen puusJos taimikon vakiintumisraja laskee, voidaan varhaisperkausta tukea tulevaisuudessa kemera-varoilla. Hakkuukypsyysrajojen poistaminen metsälaista on ideologisesti iso muutos. Tulevaisuudessa jokainen voi harkita, milloin on päätehakkuun aika – onpa puusto sitten 20tai 200-vuotiasta. erilaiset tarpeet huomioon MIKKO rIIKILÄ luonnosuudeksi metsälaiksi saatiin pakettiin kesäkuun lopulla. ”Uudistamisvelvoite täyttyy, kun vakiintuneeksi katsottuja, pituudeltaan vähintään puolimetrisiä, kasvupaikalle sopivia taimia on säädetty vähimmäismäärä”, Ojala selvittää. Uudessa metsälaissa aiotaan poistaa hakkuukypsyysrajat ja sallia jatkuva kasvatus. Vaikka lain puitteet ovat väljentymässä, perälauta löytyy yhä. Sen käytännön vaikutukset jäänevät silti vähäisiksi. Luontaisesti ja viljellen perustetuille taimikoille määritellään samat määräajat. Jatkuvalle kasvatuksen metsissä sallitaan voimakkaammat harvennukset kuin tasaikäisrakenteisissa metsissä. Myös kansainvälinen hoitosuunnitelma on suunnitteilla, ja Suomi on ilmoittanut EU:n komissiolle olevansa halukas ottamaan vetovastuun sen laatimisesta. Laki mukautuukin metsänomistajien vaihteleviin tarpeisiin aiempaa paremmin. Kirjanpainaja lisääntyy tuoreessa kuusipuutavarassa ja tuulenkaadoissa. Tällä hetkellä Eteläja Kaakkois-Suomessa kirjanpainajia on niin paljon, että ne voivat iskeytyä myös terveisiin puihin. Metsähanhen kanta on viime vuosina taantunut, ja sen metsästystä rajoitettiin jo viime syksynä. Metla patistaa torjumaan tuhoja kuusivaltaisilla alueilla, joilla on jo esiintynyt kirjanpainajatuhoja tai joilla on ollut tuulenkaatoja. yr Jö N IS KA N EN 10 MAKASIINI 5 • 2012. uuTiseT Lyhyesti Nykyisen metsälain mukaan taimikko katsotaan vakiintuneeksi, kun taimet ovat saavuttaneet 1,3 metrin pituuden. Ojalan mukaan uudistamisvelvoite kirjataan myös tulevaan metsälakiin. Harvennuksen voimakkuus määritellään jäävän puuston pohjapinta-alan perusteella. kirjanpainajatjo epidemiaetelässä Kirjanpainajahyönteisten määrä on Metsäntutkimuslaitoksen mukaan lisääntynyt jo epidemiaksi Eteläja Kaakkois-Suomessa. Maaja metsätalousministeriön ylijohtaja Juha Ojala ennakoi, että uusi laki astuu voimaan vuoden 2014 alusta. Pohjoisimmassa Lapissa uudistumisaikoja pidennetään jopa yli 20 vuoteen, muuten suuria muutoksia ei tule. ”Jatkossa metsänomistajaa auttavat päätöksenteossa myös uudisteilla olevat metsänhoidon suositukset, joista löytyvät perusteet ja suositukset muun muassa kiertoajoille”, Ojala kertoo. Ojalan mukaan laki kuitenkin mukautuu entistä paremmin metsänomistajien vaihteleviin tavoitteisiin
Opas on ladattavissa ilmaiseksi Metlan verkkosivuilta. ”Olemme ainoa tutkimuslaitos Suomessa, jossa tutkimuskohteen saa syödä käsittelemättä.” MARJASATOTUTKIMUKSEN KOORDINAATTORI KAUKO SALO METSäN TUTKIMUS LAITOKSELTA, SUOMEN LUONTO 5/2012. ”Käyttäkää hyvää tiestöämme! Talousmetsissäkin riittää paljon nähtävää, ei aina tarvitse ikimetsään asti mennä.” METSäHALLITUKSEN PääJOHTAJA JYRKI KANgAS, MAASEUDUN TULEVAISUUS 18.6.2012. Näin töitä voitaisiin tehdä nykyistä alemmalla tukitasolla. Jatkossa epäiltyjä metsälain rikkomuksia arvioivat ja sovittelevat metsäkeskuksen virkamiehet. Ilman tukea nuoret taimikot ovat yleensä jääneet perkaamatta. Kemera-varatkin riittäisivät paremmin. Ympäristöhallinto ja -järjestöt pyrkivät vyöryttämään lakia entistä laveammin talousmetsiä suojelevaksi. Tämä helpottaa sekä lain soveltamista että valvontaa. Vakiintumisrajan alentaminen poistaisi tuen juridiset esteet. Tasaikäisten metsien harvennusten jälkeiset puuston pohjapinta-alarajat pysyvät ennallaan. Ojalan mukaan kymppipykälään on otettu mukaan eräitä suotyyppejä. Katselmustoimikunnista luovutaan . Taimikon vakiintumisraja 0,5 metriin . Katselmustoimikunnat putoavat pois uudesta laista. . ”Olemme maailman parhaita, mutta emme aina näe ja usko sitä.” KONEYRITTäJIEN LIITON VARAPUHEENJOHTAJA TIMO TOLPPA, SäRMä 21.6.2012. Ne vaihtelevat puulajeittain ja alueittain 10–16 neliömetrissä hehtaarilla. Samalla suojeltavien kohteiden määrittelyä on täsmennetty. Tuhkan käyttö metsälannoitteena -opaskirja sisältää nykytiedon puuja turvetuhkan käytöstä metsälannoitteena. Taimikoiden perustamisilmoituksista luovutaan. Lisäksi tulevassa laissa kuvataan seikkaperäisesti, mitä eri kohteilla voidaan tehdä. Mustikan ennätyssato 15 viime vuoden aikana mitattiin kesällä 1997. Kymppipykälää täsmennetään Lainvalmistelun suurin vääntö kohdistui lain kymppipykälään, joka määrittää vähimmäisvaatimukset metsäluonnon suojelemiseksi. Varovaiset poimintahakkuut voidaan kuitenkin sallia”, Ojala kertoo. MIKKO rIIKILÄ 38 kg?/?ha näitä muutoksia esitetään Kommentti määriä. ”Puuston harventamisella lisätään valoisuutta, ja maanpinnan rikkomisella parannetaan kasvien itämismahdollisuuksia”, vanhempi tutkija Harri Tukia Suomen ympäristökeskuksesta kertoo. Tämä voi osoittautua metsänhoidolle tärkeäksi. Varhaishoidontuki mahdolliseksi harjumetsienlajit tarvitsevathoitoa Valtakunnallinen luonnonhoitohanke pyrkii kehittämään harjujen paahteisten rinteiden luonnonhoitoa. ton määrän on oltava vähintään 10 neliömetriä hehtaarilla. Taimikoiden perustamisilmoituksista luovutaan 11 MAKASIINI 5 • 2012. ilmainenopaskirja tuhkalannoituksesta Metsäntutkimuslaitos on julkaissut opaskirjan tuhkalannoituksesta. Tuhka-asioiden parissa työskentelevät tutkijat ja asiantuntijat voivat myös hyödyntää tuhkaopasta. Metsänkäyttöilmoituksien sisältöä tarkennetaan. Harjulajeja voidaan hoitaa myös tulella. Yläja alaharvennus ovat siis samalla viivalla. Varhaisperkaus näet maksaa murto-osan siitä, mitä vesakon valtaamien isojen taimikoiden raivuu. ”Jatkossa laki määrittelee toimenpiteen suunnittelijan, toteuttajan ja metsänomistajan vastuut erikseen”, Ojala toteaa. Nykyisin varhaisperkaus on osa uudistamisvelvoitetta, eikä sitä näin ollen tueta. Jatkuva kasvatus sallitaan . Metsäpalojen torjumisen ja rinteiden umpeenkasvun vuoksi avoimet harjumaisemat ovat vähentyneet. Opas on tarkoitettu viranomaisten, päättäjien ja tuhkalannoitteiden käyttäjien avuksi. Tältä osin lakia täsmennetään. Toinen kiistanalainen lainkohta koski vastuun jakoa, kun lakia rikotaan. ”Esimerkiksi luonnontilaisten purojen suojavyöhykkeille ei säädetä vähimmäismetriUudessa metsälaissa taimikon vakiintumisraja alennettaisiin nykyisestä 1,3 metristä 0,5 metriin. Laki ei ota kantaa harvennustapaan. Puuston hakkuukypsyysrajat poistuvat . Hän korostaa, että metsälaki suojelee jatkossakin vain pienialaisia kohteita. Jos puusto hakataan lakirajaa harvemmaksi, on metsä uudistettava. Laajemmassa suojelussa sovelletaan luonnonsuojelulakia, jolloin menetykset myös korvataan metsänomistajalle
Toinen, missä Suomi sijoittuu kärkeen, on metsien monimuotoisuudesta huolehtiminen. Suomessa metsien tila päivitettiin tänä keväänä. Tuorein koko maanosaa koskeva tarkastelu valmistui viime vuonna. Se otetaan meillä huo mioon kaikessa metsien hoidossa. ”Tuorein uhanalaisuusarviointi osoittaa, että toimet tuottavat tulosta.” Metsien suojelijana Suomi suomipärjäähyvin MetsäneM-kisoissa on muutenkin omaa luokkaansa. Täällä metsistä 5,2 prosenttia on niin kutsutun tiukan suojelun piirissä, eli niitä ei hakata lainkaan. Suomi on paras metsien suojelussa. Suomessa on hyvin tarkat tilastot monista asioista, joista muualla joudutaan esittämään vain arvioita. m3 Metsänpeitto% Puupolttoaineiden osuusenergiankulutuksesta% tiukastisuojeltujenmetsienosuus% Metsäsektorintyövoima1?000 työllistä 12 MAKASIINI 5 • 2012. Suomi pärjää toisenlaisissa asioissa. Puuston määrällä mitaten Saksa – 3,5 miljardia kuutiota – on ylivoimaisesti Euroopan ykkönen. Lähde: State of Europe´s saksa 3?492 Ruotsi 3?243 suomi 5,2 slovakia 3,5 italia 3 saksa 340 italia 300 Turkki 225 suomi 76 Ruotsi 75 slovenia 63 Latvia 30 suomi 20 Ruotsi 17 Ranska 2?584 suomi 2?207 Puunmäärämilj. ”Metsäalan kokonaisuuden organisointi on meillä huippuluokkaa”, kertoo metsien arviointiin osallistunut aluejohtaja Jari Parviainen Metsäntutkimuslaitokselta. m 1951– 1953 1996– 2003 2009– 2011 55,2 86,7 103,7 Pila Saksa on puuston määrällä mitaten Euroopan ykkönen. ELIISA KALLIONIEMI eurooPanMaat ovat sopineet yhdessä mittareista, joilla metsien kestävää käyttöä seurataan. Kuvio uuTiseT Kasvun ihme Lähde: Metsäntutkimuslaitos, VMI , VMI , VMI Puuston vuotuinen kasvu, milj. Kaikista tämäntyyppisistä Euroopan suojelumetsistä sijaitsee Suomessa noin puolet. Esimerkiksi meikäläinen kuusi venyy Saksassa yli 10 metriä pitemmäksi ja yli 10 senttiä paksummaksi kuin täällä. Siellä puuta kasvaa hehtaarilla lähes kaksi kertaa niin paljon kuin Suomessa, koska rungot ovat paljon suurempia
1 kuinkaraivaussahatovatmenneet kaupaksitänä vuonna. ”Jatkossa toimintaa keskitetään runsaasti puuta käyttävien laitosten läheisyyteen Pietarsaareen, Poriin, Juupajoelle ja Lappeenrantaan”, UPM:n sahaliiketoiminnan johtaja Anssi Klinga sanoo. Vanhatjohtajatjatkavat Maa-jaMetsätalousMinisteriö on valinnut Suomen metsäkeskuksen alueyksiköiden aluejohtajat. Viivästynyt kevään tulo jarrutti raivaussahakauppaa tavallista pidempään, mutta kesäkuussa raivaussahoja on toisaalta myyty normaalia enemmän. Oletan, että markkinaosuuksissa ei tänä vuonna ole tapahtunut merkittäviä muutoksia. Kaakkois-Suomen ja Lounais-Suomen alueyksiköissä aluejohtajan haku on vielä kesken. Koko sahan henkilöstö jatkaa vanhoina työntekijöinä Pölkyn palveluksessa. Aluejohtajat aloittavat toimessaan heinäkuun alusta. Sahaliiketoiminnan yhteisiä myynnin ja hallinnon toimintoja siirretään Lahdesta Tampereelle sekä sahojen yhteyteen. 2 ketkäraivaussahojaovat alkukesänaikana ostaneet. Aureskosken sahatavaran jatkojalostustehdas ja Heinolan liimalevytehdas suljetaan vuoden loppuun mennessä. Lomakauden alkaessa kuluttajat ostavat pikkuraivureita esimerkiksi kesämökkitonttiensa siistimiseen. meTsäTYYPPi KuKa: Tuotepäällikkö Tuomas Kuivamäki MiSSä: Oy Husqvarna Ab, Helsinki KauanKo: Husqvarnan hommissa 14. Uudet aluejohtajat ovat Tero Nieminen (Länsi-Suomi), Matti Toivakainen (Keski-Suomi), Esa Korhonen (Itä-Suomi) ja Janne Seilo (Pohjanmaa). Kysyntä on kohdistunut etenkin metsäraivureihin, joiden sylinteritilavuus on yli 40 kuutiosenttimetriä. Kajaanin saha myydään kuusamolaiselle Pölkky Oy:lle. Keski-Suomea ja Kainuuta lukuun ottamatta aluejohtajana jatkaa entisen itsenäisen metsäkeskuksen johtaja. 3 onkoraivaussahojen kysynnässä alueellisiaeroja. uPMmyllää, myyjasulkee Metsäyhtiön Kajaanin saha myydään, jalostetehtaita lopetetaan ja puunhankinnasta vähennetään väkeä. vuosi Miten kauppa on käynyt. Irtisanomiset koskevat kaikkia henkilöstöryhmiä. Irtisanomiset eivät kuitenkaan koske UPM:n maankäyttöyksikköä, metsäpalveluyhtiö Silvestaa eivätkä Joroisten taimitarhaa. Yhtiö keskittää toimintojaan isojen tehdasintegraattien ympärille ja luopuu yksittäisistä, integraattien ulkopuolisista laitoksista sekä karsii esikuntatoimintoja. Alueellisia eroja ei oikeastaan ole. Sekä metsänomistajat että ammattilaiset ovat tietojeni mukaan hankkineet sahoja. Henkilöstövähennykset koskevat yhteensä 42 toimihenkilöä Suomessa. Myös moottorisahakauppa on käynyt tänä vuonna hyvin. Kajaanin saha Pölkylle UPM rukkaa myös sahaustaan ja jatkojalostustaan. 13 MAKASIINI 5 • 2012. Vuosi on ollut mielenkiintoinen. TEKSTI JA KUVA MIKKO rIIKILÄ MIKKO HÄyryNEN Metsäyhtiö UPM irtisanoo Pohjois-Euroopan puunhankinnan ja metsäpalvelujen 480-lukuisesta henkilöstöstään joka kymmenennen eli yhteensä 48. Meidän ja kilpailijan (Stihl) markkinaosuuksissa on toki alueellisia eroja, mikä johtuu ensisijaisesti jälleenmyyjien aktiivisuudesta. Kesän tullen raivurimarkkinat ovat piristyneet, kertoo tuotepäällikkö Tuomas Kuivamäki Oy Husqvarna Ab:sta. Henkilöstövähennykset tulevat olemaan yhteensä 97 henkilöä. Yhtiö on siirtynyt puunhankinnassa ja metsäpalveluissa neljän alueen toimintamalliin aiemman keskitetyn organisaation sijasta. rannikolle aluejohtajaksi nimitettiin metsänhoitaja Karen Wik-Portin, Häme-Uudenmaalle metsänhoitaja antti Koskimäki, Pirkanmaalle maatalousja metsätieteiden maisteri arto Sorri, Keski-Suomeen metsänhoitaja Helena Reiman, Eteläja Keski-Pohjanmaalle metsänhoitaja Jorma Vierula, Pohjois-Pohjanmaalle metsänhoitaja niilo Piisilä, Etelä-Savoon maatalousja metsätieteiden kandidaatti antti Heikkilä, Pohjois-Savoon metsänhoitaja Risto Helle, Pohjois-Karjalaan maatalousja metsätieteiden tohtori anssi niskanen, Kainuuseen maatalousja metsätieteiden maisteri Jyrki Haataja ja Lappiin metsänhoitaja Jukka Ylimartimo. Odotan, että hyvä vauhti kaupassa jatkuu koko kesän. 4 ovatko husqvarnanja stihlinmarkkinaosuudetraivaussahakaupassamuuttuneet
”Puuenergian tuotantoa jarrutetaan, samoin turpeen energiakäyttöä. ”Lisäystavoite saataisiin kasaan, kun kaikki ensiharvennuspuu ohjattaisiin energian tuotantoon”, summaa Länsi-Suomen metsänomistajien liiton toiminnanjohtaja Marko Mäki-Hakola. Puun tienvarsihinta kattaa nuoren metsän energiapuun korjuukustannukset. Se tuo nuoren metsän harventajalle noin 200 euroa hehtaarilla. maRKKinaT TEKSTI JA KUVA MIKKO rIIKILÄ ValMisteillaoleVa pienpuun energiatuki eli petu korvaa kemeran nykyiset energiapuun korjuuja haketustuet, joita on maksettu nuorista metsistä korjatulle energiapuulle yhteensä 11 euroa kuutiolle. Kemeran mukaista pintaalatukea maksetaan samoin perustein kuin tähänkin asti. Bioenergiayhdistyksen väliaikainen toimitusjohtaja Tage Fredriksson pitää hyvänä, että petu vihdoin saatiin kasaan. 14 MAKASIINI 5 • 2012. Petu tarjoaa maaja metsätalousministeriön ehdotuksen mukaan viisi euroa kuutiolta, joka maksetaan hakettajalle. ”Jatkossa hoitamattomien nuorten metsien harvennuksia on markkinoitava metsänhoitona, jota ne todellisuudessa ovatkin. Ministeri on uskossaan aika yksin. Tuki on maksettu metsänomistajalle. Tukea maksetaan, kun harvennuksen jälkeinen puusto on läpimitaltaan enintään 18-senttistä. ”Yhdessä muiden energia-alaa koskevien ratkaisujen kanssa tämä lisää kivihiilen käyttöä”, arvioi Etelä-Pohjanmaalla toimivan puunhankintayritys EPM-metsän toimitusjohtaja Timo Hongisto. Asetelma on haastava. Tulevaisuudessa kantohintaa niistä korjatulle energiapuulle ei jää”, pohtii Koskitukki Oy:n metsäpäällikkö Jussi Joensuu. Maaja metsätalousministeri Jari Koskinen lupasi, että muutettu petu ”edesauttaa Suomea saavuttamaan uusiutuvan energian tavoitteensa”. Rovaniemen Energia Oy:n toimitusjohtaja Markus Tykkyläinen arvioi, ettei petu-ratkaisu edistänyt Mustikkamaan suuren biovoimalan rakentamispäätöksen tekemistä. uusipetueiinnosta Pienpuun energiatuen tukitaso putoaa puoleen nykyisestä. Tuki on jäänyt metsänomistajalle. Ongelmana on kuitenkin tukitason riittämättömyys. Kivihiilen käyttö kasvaa Kentän miehet kiittävät uuden petun selkeyttä ja ulottamista nykyistä järeämpiin metsiin. Määrä pitäisi tuplata, mutta tuet puolitetaan. Jatkossa tukitaso puolittuu. Metsäenergian tärkeimmät lähteet ovat hakkuutähteet, nuorten metsien harvennuspuu sekä kannot. Mitä meidän oikein pitäisi polttaa täällä?” hän ihmettelee. Entistä haastavampi tavoite Suomen sitoumukset uusiutuvan energian osuuden lisäämiseksi edellyttävät, että metsäenergian tuotanto kaksinkertaistetaan vuoteen 2020 mennessä. ”Tukitaso on alhainen, mutta valtion rahatilanne huomioon ottaen ymmärrettävä.” Hän toivoo, että tuen maksu voitaisiin ajoittaa puun luovutukseen loppukäyttäjälle. Se vaikeuttaa metsäenergian lisäystavoitteiden saavuttamista. Puuenergian laajin reservi on nuorissa metsissä
49,90 . ... Ensiharvennus 47,69 . 13,91 . 50,04 . 15,69 . Harvennushakkuu 49,66 . 17,99 . 56,45 . 16,75 . 47,04 . Uudistushakkuu 57,39 . 56,08 . 14,79 . 18,10 . 56,17 . 16,22 . 14,59 . 20,58 . 33,94 . 38,63 . Uudistushakkuu 55,80 . indeksikertoo muutoksista 15 MAKASIINI 5 • 2012. ... 18,95 . 15,99 . 45,94 . Ensiharvennus 45,25 . 48,63 . Kantohintojen kehitys Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Kuusikuitu Mäntykuitu Koivukuitu 2010 2011 2012 Euroa, m 10 20 30 40 50 60 70 80 Viikko-ostojen määrä 1 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 Miljoonaa m 0,25 0,5 0,75 1,0 1,25 1,5 1,75 2,0 2010 2011 Viikot 1–25/2012 Puutavaralajien kantohintaindeksit 6/2011 7 8 9 10 11 12 1/12 2 3 4 5 Kaikilla puutavaralajeilla 12/2010 = 100 80 85 90 95 100 105 110 115 120 Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Kuusikuitu Mäntykuitu Koivukuitu Kantohintaindeksi kuvaa eri puutavaralajien nimellishintojen muutosta. 14,19 . Savo-Karjala Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 55,61 . 15,45 . 18,13 . 15,56 . 16,47 . 18,60 . Harvennushakkuu 49,70 . Indeksien laskennassa erityyppisten leimikoiden (uudistus, harvennus, ensiharvennus) osuudet pidetään samoina, kuin ne olivat keskimäärin vuonna 2010. 16,49 . 44,26 . 13,90 . Uudistushakkuu 57,47 . 44,96 . 15,23 . 13,87 . 32,70 . Harvennushakkuu 49,71 . 18,23 . 15,80 . 46,26 . 14,58 . 14,88 . 17,29 . 38,72 . 16,55 . Uudistushakkuu 57,00 . 16,49 . 49,50 . 16,45 . Harvennushakkuu 49,59 . 18,71 . 13,64 . Ensiharvennus 46,14 . 19,04 . 17,74 . 58,39 . 15,57 . ... 47,47 . Ensiharvennus 46,28 . Ensiharvennus 45,21 . 15,40 . 16,27 . 15,45 . 16,40 . 20,12 . 14,54 . Harvennushakkuu 48,50 . Kymi-Savo Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 56,66 . 42,78 . 19,91 . raakapuunkantohinnat kesäkuussaviikolla25 . 57,30 . 14,84 . 15,37 . 44,94 . 14,55 . 35,93 . 14,06 . 18,26 . 18,08 . 14,67 . Uudistushakkuu 50,72 . 19,68 . Ensiharvennus 43,60 . 15,77 . Uudistushakkuu 58,41 . 39,14 . 14,18 . 46,45 . 38,25 . 15,20 . 29,96 . 55,49 . 49,50 . 13,55 . 19,53 . 44,00 . 16,00 . 18,08 . Harvennushakkuu 46,59 . 42,71 . 14,31 . 17,66 . 57,25 . 15,85 . laskussa Keski-Suomi Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 55,75 . 15,91 . 18,25 . 49,33 . 45,92 . Hintatason muutokset saadaan näin paremmin esille. Etelä-Suomi Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 54,70 . 57,29 . 15,94 . Silloin vallinneille eri puutavaralajien kantohinnoille on annettu suhdeluku 100. 16,66 . 14,91 . 46,54 . 14,85 . ... Lappi Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 49,31 . Harvennushakkuu 46,77 . ... 50,90 . Uudistushakkuu 58,32 . 13,19 . 17,93 . 15,15 . 40,72 . 14,22 . ... 44,67 . 54,20 . Ensiharvennus 42,50 . Esimerkiksi indeksiluku 110 tarkoittaa, että puun nimellinen hinta on kohonnut kymmenen prosenttia joulukuusta 2010. Indeksi alkaa vuoden 2010 joulukuusta. 14,71 . Etelä-Pohjanmaa Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 54,81 . 57,56 . 16,33 . 41,88 . 43,96 . 37,27 . 17,77 . 56,84 . 15,87 . 55,20 . 12,54 . ... 14,29 . 15,26 . Uudistushakkuu 56,81 . Ensiharvennus 45,63 . 15,35 . 42,81 . ... 15,76 . 56,00 . 18,53 . ... 37,18 . Koko maa Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 55,49 . 18,33 . 18,08 . 15,47 . 57,93 . 13,93 . Metsäntutkimuslaitoksen julkaisema indeksi päivittyy kuukausittain. 18,66 . Kainuu-Pohjanmaa Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 53,95 . 19,95 . 14,58 . 14,67 . 15,98 . 15,36 . 13,75 . ... Harvennushakkuu 50,65 . 19,42 . nousussa . 18,53 . 19,03
maRKKinaT MIKKO HÄyryNEN haVuVanerinkysyntähiljeni viime vuoden lopulla. Vauhdin odotetaan jatkuvan ainakin syksyyn saakka. Koivuvaneria käytetään pitemmälle jalostetuissa loppukäyttökohteissa, kuten kuormaautojen lastitiloissa. Tammikuussa Chilessä tuhoutui kuitenkin iso vaneritehdas metsäpalojen yhteydessä, mikä avasi taas markkinoita suomalaiselle havuvanerille. Tarkastusreissu kannatti tehdä, sillä talvimyrsky oli kaatanut vajaan hehtaarin kokoiselta päätehakkuuikäiseltä metsikkökuviolta kymmeniä järeitä mäntyja kuusipuita. Satunnaisia puita oli kaatunut myös viereisestä kasvatusmetsästä. Ostajan tekemä tarjous kelpasi myyjälle. Suomen tuotanto viedään pääasiassa Eurooppaan, missä se kilpailee muiden eurooppalaisten valmistajien sekä eteläamerikkalaisen, lähinnä brasilialaisen ja chileläisen radiatamännystä tehdyn vanerin kanssa. UPM:llä on tilauskantaa vaneri lajista riippuen neljästä seitsemään viikkoa. Lisäksi päätehakkuukuvion hakkuutähteistä maksettiin hieman yli sata euroa. Kotimaan tehtaat ovat käyneet täysillä keväästä lähtien. Sen jälkeen neuvonpitoa käytiin tutun puunostajan kanssa. Havuvaneri menee pääasiassa rakentamiseen. Sateiden pehmentämä maa vaikeutti jonkun verran puunajoa. Metsänomistajan katsoi, että koko vajaan hehtaarin päätehakkuutehdaspaloavasimarkkinoita Kuukauden puukauppa Vientikatsaus ikäinen kuvio oli järkevää uudistaa. Hakkuuilmoituksen tehtyään hän kyseli paikalliselta metsänhoitoyhdistykseltä, millaista hintaa vastaavista leimikoista on maksettu ja selvitti yhtiöiden ostohaluja. Vaneri on 90-prosenttisesti vientituote. Lähde: Metsäteollisuus ry Kasvua laskun jälkeen Kotimaan vanerituotanto kasvoi osittain uuden kapasiteetinkin kautta maailmantalouden häiriövuosiin saakka. Kotimaisia vanerinvalmistajia ovat Metsä Wood, UPM sekä pienempänä toimijana Koskisen Oy. Suomen vanerituotanto on noin 600?000 kuutiometriä havuja 400?000 kuutiometriä koivuvaneria. Jos nykyvauhti pitää vuoden loppuun saakka, UPM tuottaa vaneria tänä vuonna 700?000 Myrskytekileimikon HANNU JAUHIAINEN kauPunkilainen metsänomistaja teki keväällä tarkastuskierroksen metsäpalstallaan Pohjois-Savossa. Kuituja lastulevyjen menekki on ollut lasku-uralla koko tämän vuosituhannen. Kaupat tehtiin kesäkuun alkupuolella torstaina, hakkuut aloitettiin seuraavana maanantaina. Puut korjattiin parissa päivässä. ”Koneet pyörivät nyt täysillä, mutta epävarmuus näkyy joillakin markkinoilla ja syksyn näkymät ovat erittäin utuiset”, UPM:n vaneriliiketoiminnan johtaja Kim Poulsen sanoo. Koko leimikko hinnoiteltiin yhtenä kokonaisuutena. kuutiometriä, josta havuvaneria on 400?000 kuutiometriä. Myös koivuvanerin kysyntä hiljeni viime vuoden toisella puoliskolla. Venäjä on voimistuva kilpailija koivuvanerin peruslaaduissa. 500 1000 1500 2000 11 10 09 08 07 06 05 04 03 02 01 2000 Tuhatta m Vaneri Kuitulevy Lastulevy 16 MAKASIINI 5 • 2012. Koska näytti siltä, että leimikon saisi hetimiten korjuuseen, metsänomistaja pyysi siitä tarjouksen. Maailman kokonaistuotannon tilastoinnissa on puutteita, mutta sen arvioidaan olevan noin 85 miljoonaa kuutiometriä. Suomalaisille vanerilaaduille potentiaalinen, saavutettavissa oleva markkina on noin kymmenen miljoonaa kuutiometriä, joten kotimaan miljoonan kuutiometrin tuotanto yltää omassa segmentissään kymmenen prosentin markkinaosuuteen. Etenkin Välimeren maissa kysyntä on hiljaista. Hintataso oli kohtuullinen, sillä noin 250 kuutiometrin leimikko sisälsi vajaat 50 kuutiometriä myrskynkaatoja ja harvennuspuuta. Kauppaan kuului vajaan hehtaarin päätehakkuun lisäksi 0,3 hehtaarin harvennuskuvio, jossa oli jonkin verran tuulenkaatoja. ”Tilanne on väliaikainen, sillä chileläiset rakentavat tehtaansa uudelleen”, Metsä Woodin vanerituotteiden johtaja Lasse Wikström uskoo. Esimerkiksi Espanjassa rakennettiin kuumimpaan aikaan miljoona asuntoa vuodessa, KESäLEiMiKKo PoHJoiS-SaVoSSa Puutavaralaji m3 €/m3 Mäntytukki 51,6 59,00 Mäntypikkutukki 4,5 25,00 Mäntykuitu 18,1 19,00 Kuusitukki 119,6 58,00 Kuusipikkutukki 5,8 27,00 Kuusikuitu 30,0 21,00 Kuusilaho 4,9 10,00 Koivutukki 7,1 46,00 Koivukuitu 12,3 19,00 Yhteensä 254 m3 11?833 € nyt enää 60?000. Tämä vuosi on ollut yhtä lailla hiljainen, ja lattean tunnelman odotetaan jatkuvan syyskaudellakin
Aivan turha huoli, että männyissä olisi liikaa oksia. Valtion tukieurot vain palavat raippahakkuissa, jotka ovat useimmiten tulosta raivauksen laiminlyönnistä.” METSÄKUPSA tiheikkökasvatus ”Tiheikkökasvatusta käsittelevään ketjuun kirjoittamani arvailu osui nähtävästi oikeaan. Valinnanvaraakin on.” LEEVI SyTKy ”Mäntytukin kasvatus on monen sukupolven projekti. 20 40 60 80 100 EI 19 % KYLLÄ 81 % 17 MAKASIINI 5 • 2012. Osallistu keskusteluun osoitteessa www.metsalehti.fi. Jos haluaa kasvattaa energiapuuta, tulisi olla mahdollisuus vetää palsta sileäksi 20–30 vuoden välein keskenkasvuisena.” PITKÄPArTA Gallup teetkö kesälomallasi metsätöitä. Tiheä kasvatus (yli 2?000 runkoa hehtaarilla) on tehnyt korjuuolosuhteet ylivoimaisiksi.” SUOrITTAVA POrrAS ”Valitettavasti nykyisin on tullut yksi veruke lisää, jolla voidaan perustella metsän heitteillejättöä. Se on: Määhän kasvatankin energiapuuta.” KOrPITUVAN TANELI ”Ei heitteillejättö vaan taimikon varhaisperkaus, silloin runkoja on noin 4?000 hehtaarilla. Jyrkkä ei tiheäkasvatukselle.” LASSE ”Aina ei tarvitse olla kyse hoitamattomasta puskasta, vaan ihan säntillisestä metsästä. www.METLA.FI/TIEDOTTEET/2012/ 20120619VMI.HTM Lähde retkelle suomalaiseen metsäluontoon virtuaalisesti. Kuvan männikkö on karsiutunut ja rungot ovat suoria. Metsälehden verkkosivuilla pohdittiin tiheän kasvatuksen etuja ja haittoja. Se tapahtuu rungon tilavuuskasvun kustannuksella, mutta siitä huolimatta se tietenkin kannattaa, koska päämääränä on laadukas sahapuu.” LEEVI SyTKy ”Jokainen saa tehdä omaisuudellaan mitä haluaa. meTsaLeHTi.Fi tiheästivaiei. www.LINTUKUVA.FI Tutustu valtakunnan metsien uusimman inventoinnin laajaan tilastoaineistoon. Siitä noin 12 metrin mittaan, jolloin tehdään varsinainen energiapuuharvennus jopa ilman ennakkoraivausta.” JEES H-VALTA ”Jos halutaan mäntymetsistä laatua, on metsät kasvatettava nuoruusiällä tiheässä.” PIHKANISKA ”Tiheikkökasvatus ja energiapuun kasvatus ovat yhtä tyhjän kanssa. Tunnista linnut kuvan tai äänen avulla. Lukijan kuva Keskustelua Verkossa nyt Mikä se siellä visertää. Hyvä niin. Ja itsestään selvää on, että hyvään lopputulokseen pyrkivän omistajan on syytä huolehtia korjuuolosuhteista.” GLA ”Männyn kasvatus tiheässä taimikkovaiheessa tuottaa heiveröisen oksiston runkoon. www.HELSINKI.FI/bIOScI/bIOPOP/ VIRTUAALIMETSA ”Korjuuvauriot ovat selvässä kasvussa ja energiapuistikoissa tilanne on jo kestämätön
Teema: TaLousmeTsien LinnuT siip i veikkojen koti Leimikon mutkittelevat rajaukset, jättöpuut, lehtipuusto ja etenkin marjovat pihlajat ja tuomiviidakot tekevät talousmetsästä myös lintumetsän. MAKASIINI 5 • 2012 18