Sivut 8–11 PITKÄN SUHTEEN LOPPU TORSTAINA 18. LOKAKUUTA 2021 ● NRO 18 Veljekset Lehtomäki on korjannut Metsä Groupille puuta jo puolen vuosisadan ajan – mutta ei enää kauan. KESÄKUUTA 2026 ● NRO 12 ● PERUSTETTU VUONNA 1933 12285_.indd 1 12285_.indd 1 18.6.2026 8.41.23 18.6.2026 8.41.23. TORSTAINA 7
Virkamiehet eivät kuitenkaan tähän usko. ”Siinä, miten eri maat ovat lähestyneet ennallistamisasetusta, on todella suuria eroja. Tätä mieltä ollaan ainakin MTK:ssa. Keinovalikoima vapaa Ennallistamisasetus on osa EU:n biodiversiteettistrategiaa. Erot siinä, minkä laatuisena suunnitelma jätetään, ovat kuitenkin suuret”, hän sanoo. ”Useimmat jäsenvaltiot ovat jättämässä kansalliset ennallistamissuunnitelmat aikataulussa. Keskustelu kiihtyy, kun maat tajuavat, mistä tässä on kyse”, Mäki-Hakola ennakoi. vuosikerta, perustettu 1933 Julkaisija Tapio Palvelut Oy Aikakausmedia ry:n jäsen ISSN 0355-0893 (painettu) ISSN 2737-1123 (verkkojulkaisu) Levikki: 29 744 (LT/24) Lukijoita 253 400 (KMT/25) Painopaikka PunaMusta, Joensuu Ennallistamisasetuksen tavoitteena on parantaa luonnon tilaa esimerkiksi luonnonmetsien kaltaisissa luontotyypeissä mutta myös talousmetsissä. Myös Metsäteollisuus ry:n kansainvälisten ja EU-metsäasioiden päällikkö Maija Rantamäki ar vioi, että eri jäsenvaltioissa ollaan ennallistamissuunnitelmien osalta eri aikatauluissa. AJANKOHTAINEN / UUTISET 18.6.2026 2 Metsälehti.fi UUTISET Uusi pesimälaki seisottaa koneita ›› 4 Tukibyrokratia on tienhoidon este ›› 6–7 Kuusitukin hinta hipoo haamurajaa ›› 12–13 METSÄSTÄ Näin autat tinttejä metsänhoidossa ›› 18–19 Husqvarnan uutuussaha vakuutti testissä ›› 22 Vaikka epäilytti, pienaukkoon syntyi taimikko ›› 25 PILKKEITÄ Iisveden kylän värikkäät muistot kansien väliin ›› 34 TÄSSÄ NUMEROSSA TORSTAINA 7. 12286_.indd 2 12286_.indd 2 18.6.2026 8.44.54 18.6.2026 8.44.54. LOKAKUUTA 2021 ● NRO 18 Veljekset Lehtomäki on korjannut Metsä Groupille puuta jo puolen vuosisadan ajan – mutta ei enää kauan. KESÄKUUTA 2026 ● NRO 12 ● PERUSTETTU VUONNA 1933 Pertti Lehtomäki vielä kerran korjaamassa puuta Metsä Groupille. Metsälehti 94. Metsäalalla pelätään, että Suomi ottaa ennallistamisasetuksen toteuttamisessa mallioppilaan roolin. Sen tavoitteena on parantaa luonnon ETUKENOSSA ENNALLISTAMAAN. Sivut 8–11 PITKÄN SUHTEEN LOPPU TORSTAINA 18. Vaikutusten arvioinnit puuttuvat vielä aika monesta maasta. ”Toivoisin, että Suomessa katsottaisiin ihan ilman sarvia ja hampaita, mitä muut maat tekevät. Riskinä tässä on hänen mukaansa, että Suomi lähtee toteuttamaan ennallistamistoimia ”mallioppilaana ja ehkä vähän yliampuvasti” samalla, kun muut jäsenmaat väistelevät velvoitteitaan. Kuva: Petteri Kivimäki LIINA KJELLBERG ONKO Suomi tarttunut muihin EU-maihin verrattuna liian kunnianhimoisesti kansallisen ennallistamissuunnitelman tekoon. Moni maa tuntuu olevan vielä aika alkutekijöissään, kun taas Suomi on pyrkinyt tekemään ennallistamissuunnitelmaa etunenässä ja yksityiskohtaisesti”, sanoo MTK:n metsäjohtaja Marko Mäki-Hakola
tilaa sekä suojelualueilla että niiden ulkopuolella. Hän kertoo kuulleensa, että esimerkiksi Viro tuskin pystyy toimittamaan ennallistamissuunnitelmaansa määräaikaan mennessä. Luontotyyppien tilan parantamisen lisäksi ennallistamisasetus velvoittaa jäsenmaita parantamaan luonnon tilaa muissakin metsissä. Näiden kuuden indikaattorin tavoitetasot täsmentyvät myöhemmin. ”Ruotsissa on tulossa syksyllä vaalit, mikä varmasti vaikuttaa erityisesti poliittisen kannan muodostamiseen”, sanoo maaja metsätalousministeriön luonnonvaraneuvos Mikko Peltonen. Alkuvaiheessa ennallistamistoimia tehdään varsinkin valtion mailla ja suojelualueilla. Yhteiset raamit Ympäristöministeriössä ei koeta, että Suomi olisi tekemässä sen yksityiskohtaisempaa ennallistamissuunnitelmaa kuin muutkaan jäsenmaat. Keskija Etelä-Euroopan maissa suunnitelmien teko saattaa hänen mukaansa sen sijaan olla helpompaa. Ennallistamissuunnitelman piti lähteä lausunnoille toukokuun aikana, mutta ainakin silloin, kun tämä Metsälehden numero meni painoon, suunnitelma oli vielä valtiosihteerien ryhmän käsiteltävänä. Valmistelussa eroja Kansallisten ennallistamissuunnitelmien valmistelu on edennyt eri maissa eri tavoin. Tärkeää on hänen mukaansa huolehtia myös siitä, että talousmetsät eivät muutu luontodirektiivin mukaisiksi luonnonmetsiksi, jos niissä tehdään luonnonhoitotoimia eli esimerkiksi lisätään lahopuun määrää tai pidennetään kiertoaikoja. Työtä on ohjannut ohjausryhmä, johon kuuluvat muun muassa kaikkien hallituspuolueiden valtiosihteerit. Vapaaehtoisten keinojen on riitettävä yksityismailla, sillä pakkoon perustuvassa toteutuksessa syntyy omistajaoikeuksien kannalta kohtuuttomia tilanteita. puulajien monimuotoisuutta. Toiveissa on hänen mukaansa, että luonnonarvokauppa tuo ennallistamiseen myös yksityistä rahaa. Jos luonnon tilaa halutaan parantaa yksityismetsissä, on valtion budjetista löydyttävä varaa luonnonhoidon tukiin. Metsäluontotyyppejä ovat muun muassa luonnonmetsät, jalopuumetsät, puustoiset suot ja harjumetsät. Esimerkiksi Ruotsissa ennallistamissuunnitelmaa on tehty virkatyönä. kuolleen pystypuun määrää, 2. eri-ikäisrakenteisten metsien osuutta, 4. sellaisten metsien osuutta, joissa kotimaiset lajit ovat valtapuustona ja 6. Ympäristöneuvos Mikko Kuusinen kertoo, että ennallistamisasetus ja muoto, jossa kansalliset ennallistamissuunnitelmat tulee komissiolle raportoida, edellyttäRE IM A FL YK TM A N vät yksityiskohtaisuutta. Suomessa ennallistamissuunnitelman valmistelua ovat vetäneet ympäristöministeriö ja maaja metsätalousministeriö. Se siirrettiin poliittiseen käsittelyyn vasta, kun se valmistui. Kaikkien maiden on toimitettava ennallistamissuunnitelmansa Euroopan komissiolle syyskuun alkuun mennessä. ”Sen perusteella, mitä muiden maiden valmisteluprosesseista olen kuullut, hyvin samalla tasolla – tai jopa yksityiskohtaisemmin – suunnitelmia monissa EU-maissa valmistellaan”, hän sanoo. VAPAAEHTOISUUS EDELLÄ YKSITYISMETSISSÄ 12286_.indd 3 12286_.indd 3 18.6.2026 8.44.54 18.6.2026 8.44.54. Luontotyypit on listattu EU:n luontodirektiiviin. Hänen mukaansa komissio on tosin ohjeistanut, että syyskuun alussa palautettavan suunnitelman ei tarvitse sisältää kaikkia yksityiskohtia. ”Erot siinä, minkä laatuisena suunnitelma jätetään, ovat suuret.” KUUSI INDIKAATTORIA METSIIN SUOMI on sitoutunut lisäämään metsissään 1. Jäsenmaat saavat itse päättää, miten ennallistamisasetuksen tavoitteisiin päästään. UUTISET 18.6.2026 Metsälehti.fi 3 ETUKENOSSA ENNALLISTAMAAN. Asetus velvoittaa jäsenmaat muun muassa ennallistamaan luontotyyppejä, joiden luontoarvot ovat heikentyneet. ”Toisaalta syksyllä 2027 pitää sitten olla kaikki osiot huomioitu sen pohjalta, miten komissio alustavaan suunnitelmaan ottaa kantaa.” KANSALLINEN ennallistamissuunnitelma sisältää keinot, joilla EU:n ennallistamisasetuksen tavoitteita ryhdytään toteuttamaan. metsien kytkeytyvyyttä, 5. Vapaaehtoiset keinot olisivat varmasti myös kustannustehokkaampia tavoitteiden saavuttamisessa”, sanoo maaja metsätalousministeriön luonnonvaraneuvos Mikko Peltonen. Myös maaja metsätalousministeriön Peltonen toteaa ennallistamisasetuksen edellyttävän kansallisilta ennallistamissuunnitelmilta yksityiskohtaisuutta. Vuoteen 2030 mennessä näistä tulee ennallistaa 30, vuoteen 2040 mennessä 60 ja vuoteen 2050 mennessä 90 prosenttia. ”Metsänomistajat voivat olla levollisin mielin. Yksityisille metsänomistajille toimet ovat vapaaehtoisia, ja niihin voi hakea korvausta esimerkiksi Metso-ohjelman kautta. Keinoja ovat muun muassa kuolleen puuston, eri-ikäisrakenteisten metsien ja puulajien määrän lisääminen. Metsien pinta-alat ovat siellä pienempiä ja metsäsektorin merkitys vähäisempi. Toimenpiteet voivat sisältää sekä lisäsuojelua että erilaisia hoitotoimenpiteitä. Myös sidosryhmiä on kuultu. Ennallistettavia tai suojeltavia kohteita suunnitelmaan ei kirjata. kuolleen maapuun määrää, 3. Metsäteollisuus ry:n luontopolitiikan päällikkö Helena Herttuainen toivoo, että ennallistamissuunnitelmassa huomioidaan käytettävissä olevat resurssit
Kauppahintaa ei kerrottu. Se voi jollain tasolla tulla vaikuttamaan puun hinnoitteluun”, Vartiamäki toteaa. Energiapuukorjuu on kokonaan seis. ”Tässä on eri käytäntöjä eri yhtiöissä, mutta me laitoimme varmuuden vuoksi hommat seis. Kyseessä on kuitenkin metsälain kymppipykälä, jota halutaan kunnioittaa”, sanoo Laanian toimitusjohtaja Tomi Vartiamäki. ”Pesimäaika on ajateltava omana korjuukelpoisuusluokkanaan. Tukkipuun hakkuut kasvavat hienoisesti 28,8 miljoonaan kuutiometriin. Seppänen arvioi, että lakimuutos vaikuttaa puoleen yhdistyksen korjuupalvelun käyttämistä urakoitsijoista. Erityisesti energiapuukohteilla ja metsänhoidollisilla nuoren metsän harvennuksilla on ollut ongelmia. Talven aikana suunniteltuja leimikoita käydään parhaillaan uudelleen läpi. ”Meillä se muuttuu uudeksi korjuukelpoisuusluokaksi. Puuta korjaavat yritykset varmistavat näin, että korjuut tehdään pesimäaikaisia hakkuita koskevan lakimuutoksen mukaisesti. LYHYET 12287_.indd 4 12287_.indd 4 18.6.2026 8.47.53 18.6.2026 8.47.53. Metsähakkeen kulutuksen laskun odotetaan tasaantuvan ja vuosikulutuksen asettuvan noin yhdeksään miljoonaan kuutioon. Samassa leimikossa voi olla sekä pesimäaikaan hakattavissa olevia kohteita että pesimäajan ulkopuolella korjattavia alueita. Jos meillä ennen oli kesä-, kelirikkoja talvikorjuukelpoiset kohteet, niin nyt meillä on kesäja kelirikkokohteille lisämääre: onko se pesimäaikaan hakattavissa vai ei”, arvioi Metsänhoitoyhdistys Länsi-Suomen johtaja Jussi Parviainen. Kun työmaat on konekohtaisesti käyty läpi ja ennakkotarkistukset toteutettu ja dokumentoitu, korjuu jatkuu. Vaikutukset puun hintaan mahdollisia Lakimuutos vaikuttaa kevätkauden korjuumahdollisuuksiin tulevina vuosina. Iso lasku liitooravahakkuista Keski-Suomen käräjäoikeus tuomitsi metsänomistajan ja hakkuun suunnittelijan runsaan tuhannen euron sakkoihin luonnonsuojelurikoksesta. Varsinkin eteläisessä Suomessa kohteet ovat monesti lehtipuuvaltaisia. Toisaalta taataan toimihenkilöiden oikeusturva. Myllysillan tila on säätiön toinen ja toistaiseksi merkittävin hankinta. Klubin jäsenille on tarjolla maksuttomia etuja – muun muassa kutsut Ponssen Vieremän-tehtaalla järjestettäviin tapaamisiin ja koulutuksiin. Tällöin kone saatetaan joutua viemään leimikolle kaksi kertaa, mikä lisää kustannuksia. 18.6.2026 4 Metsälehti.fi AJASSA TIIA PUUKILA PESIMÄAIKAISIA hakkuita koskeva lakimuutos astui voimaan sellaisella vauhdilla, ettei siihen pystytty puunkorjuussa varautumaan kunnolla. Jo ennen lain voimaantuloa yhtiön korjuut oli siirretty pois pesimäaikaisilta hakkuukieltoalueilta. Kuitupuun hakkuut sen sijaan vähenevät neljä prosenttia 33 miljoonaan kuutiometriin. Suurin vaikutus kohdistuu kesä-heinäkuun aikaiseen puunkorjuuseen. Kuitupuiden keskihinnat jäävät viidenneksen viime vuoden keskihintaa alemmiksi. Kelirikkoaikaan merkitys on vähäisempi. Laaniassa haluttiin pelata varman päälle. Konekuljettajille oma yhteisö Ponsse perustaa metsäkoneenkuljettajille tarkoitetun maailmanlaajuisen yhteisön, Ponsse Operators Clubin. Lisääntynyt työ tarkoittaa yleensä lisää kustannuksia. Tilan kokonaispinta-ala on runsaat 30 hehtaaria. Samoilla linjoilla ovat Laanian Vartiamäki sekä Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savon Seppänen. Vaikeuksia on”, kertoo operaatiopäällikkö Mervi Seppänen Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savosta. Pesimälakimuutos yllätti puunkorjaajat Pesimäaikaisia hakkuita koskeva lakimuutos toi mukanaan uuden korjuukelpoisuusluokan, joka saattaa vaikuttaa puun hinnoitteluun. Varmistetaan, että pystytään toteuttamaan se, mitä laki vaatii. Suojametsäsäätiö aloitti toimintansa joulukuussa 2025. ”Tehdään hartiavoimin töitä, että saadaan urakoitsijoille työmaita ja hoidettua toimituksia korjuupalvelussa. Kaikki korjuu seis Energiapuuhun keskittynyt Laania Oy päätti pysäyttää kaikki käynnissä olevat työmaat lain tultua voimaan. SA M I KA RP PI N EN Hakkuut vähenevät Tukkien kantohinnat jäävät tänä vuonna keskimäärin 2–6 prosenttia vuodentakaista alhaisemmiksi, Luonnonvarakeskus ennustaa. Kokonaisuutena hakkuut vähenevät kaksi prosenttia. Kesäkuun alussa voimaan tullut lakimuutos ei ollut tiedossa, kun tänä kesänä korjattavista kohteista solmittiin kauppoja viime syksynä. Kuten monet metsäalan toimijat myös Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savo otti pesimäaikaiset hakkuurajoitteet käyttöön jo ennen lain voimaan astumista. Nyt korjuuseen sopivat leimikot ovat paikoin loppuneet kesken. Uusi säätiö metsien suojeluun Suojametsäsäätiö on ostanut Somerolta suojeluun Myllysillan tilan, jossa on 22 hehtaaria vanhaa metsää. Aikanaan selviää, ovatko nämä samantyyppisiä kuin kohteet, joita voi korjata vain talvella. Joko kone seisoo tai korjuuta tehdään vajaalla teholla. Lakimuutos kieltää niiden hakkuut pesimäaikaan. Myös leimikkosuunnittelu vie enemmän aikaa, sillä linnustoarvion tekeminen ja linnuston huomioiminen ottavat aikansa. Suojametsä ostaa luontoarvoiltaan merkittäviä kohteita ja suojelee ne pysyvästi. Mukaan voivat liittyä metsäkoneenkuljettajat, kuljettajiksi opiskelevat, metsäkonekoulujen opettajat ja metsäkoneiden koulutuksen parissa työskentelevät henkilöt. Lisäksi maanomistaja velvoitettiin korvaamaan valtiolle rikoksella saavutettu taloudellinen hyöty, runsaat 30 000 euroa. He eivät olleet jättäneet hakkuualueelle riittävästi puustoa liito-oravan elinympäristön turvaamiseksi
MTK kutsuu renkaaseen yrityksiä ja toimijoita, joilla voisi olla kiinnostusta luontotoimien rahoitukseen. Vaikuta ikuisesti perustamalla oma rahastosi, tutustu: www.mmsaatio.fi/rahasto Haluatko jättää ikuisen jäljen. Se on jäsenmäärältään kahdeksanneksi suurin yhdistys (6 800 jäsentä). Olemme iloisia veronmaksajia ja annamme pieniä summia erilaisiin keräyksiin kuten monet muutkin. Metsitettävän alueen tulee olla metsäkasvatukseen sopiva ja vähintään hehtaarin suuruinen. Tällä kertaa järjestelmä olisi voimassa ensi vuoden alusta vuoden 2029 loppuun. Metsitystuki uudelleen käyttöön JUSSI COLLIN MTK aikoo perustaa ostajarenkaan luonnonarvomarkkinoiden vauhdittamiseksi. Kyseessä ei ole suljettu yhteisö, vaan asiasta kiinnostuneet voivat liittyä itse mukaan. Jäsenten metsäpinta-ala on runsaat 350 000 hehtaaria ja yhdistyksen alueen vuotuinen hakkuusuunnite 3,2 miljoonaa kuutiota. Viljelyssä olevia peltoja ei metsitetä. Uuden yhdistyksen on määrä aloittaa ensi vuoden alussa. Suomessa on arvioitu olevan 100 000 hehtaaria metsitykseen sopivia joutoalueita. Yhdistysfuusioille jatkoa Savossa Riitta ja Risto Seppälä perustivat Metsämiesten Säätiöön 125 000 euron lahjoituksella rahaston. Tällaisia ovat muun muassa maatalouskäytön ulkopuolelle jääneet peltolohkot ja turvetuotannosta poistuneet alueet. Tavoitteena on pysyvän metsäalan aikaansaaminen, joten esimerkiksi joulukuusien kasvattamiseen ei myönnetä tukea. Yhdistyksen nimeksi tulee Metsänhoitoyhdistys Savo. Luonnonarvomarkkinoille uusi yhteistyömalli METSÄNHOITOYHDISTYKSET Keski-Savo ja Pohjois-Savo suunnittelevat yhdistymistä. MTK haluaa tuoda samanlaisen järjestelyn myös luonnonarvomarkkinoille. Tukea saisivat vain yksityiset maanomistajat. Mallia ostajarenkaaseen on haettu Euroopasta, jossa hiilimarkkinoille on syntymässä ns. ”Tuki kannustaa maanomistajia muuttamaan joutoalueet metsiksi, mikä lisää samalla metsiemme hiilensidontaa”, toteaa tiedotteessa maaja metsätalousministeri Sari Essayah. Yhdistysten hallitukset ovat allekirjoittaneet aiesopimuksen fuusiosta, lopullisesti päättävät valtuustot. Tukea myönnettäessä otettaisiin huomioon myös muun muassa luonnon monimuotoisuus, maaseutumaisema, vesitalous ja kaavarajoitteet. Maaja metsätalousministeriön esitysluonnos on lähetetty lausuntokierrokselle. Mutta voisimmeko tehdä enemmän. Ostajarengas auttaa ostajia kohtaamaan luonnonarvojen myyjiä ja pääsemään mukaan luonnonarvomarkkinoiden käynnistymiseen. Kun halu tehdä hyvää muuttui teoksi, syntyi Metsäalan Sillanrakentaja -rahasto 12287_.indd 5 12287_.indd 5 18.6.2026 8.47.53 18.6.2026 8.47.53. Nämä yritykset ovat keskeisiä toimijoita, joilla näemme olevan potentiaalia toimia kotimaisten luontoarvojen ostajina ja osallistua markkinan alkuvaiheen mahdollistajina ja suunnannäyttäjinä”, sanoo MTK:n metsäjohtaja Marko Mäki-Hakola tiedotteessa. Hoitopalkkio maksetaan toisena ja viidentenä vuotena metsityksen jälkeen. Maisema huomioon Tuki olisi jälleen määräaikainen: edellisen kerran tukijärjestelmä oli käytössä vuosina 2021–2023. Metsityskorvaus olisi 1 500–2 000 euroa hehtaarilta, jonka lisäksi maksettaisiin hoitopalkkioita 900 euroa. 18.6.2026 JUSSI COLLIN HALLITUS aikoo käynnistää metsitystukijärjestelmän uudelleen, ja tarkoitus on lisätä hiilinieluja ja -varastoja sekä vähentää maankäytön päästöjä. Buyer’s Club. ”Olimme pohtineet, mitä omalta osaltamme voisimme tehdä, jotta yhteisöllisyys ja yhteisen hyvän tekeminen saisivat enemmän jalansijaa. Tukea myönnettäisiin joutoalueiden metsittämiseen. Uuden yhdistyksen toimialue on Heinävesi, Joroinen, Leppävirta, Varkaus, Keitele, Kuopio (pois lukien Juankoski ja Nilsiä), Rautalampi, Siilinjärvi, Suonenjoki, Tervo, Tuusniemi ja Vesanto. Metsitysalueiden monimuotoisuutta pyritään edistämään kasvattamalla useampia eri puulajeja. Tuki muodostuisi kiinteästä kustannuskorvauksesta ja hoitopalkkioista. ”Olemme tunnistaneet jo lukuisia yrityksiä, joita MTK lähestyy pian. Ja ehkä samalla antaa pienen esimerkin siitä, että myös me tavalliset ihmiset voimme vapaaehtoisesti luopua jostakin yhteisen hyvän eteen”, kertoo Risto Seppälä lahjoituksen ja rahaston taustasta
Näitä toimijoita on enää hyvin vähän. Jos odotetaan peruskorjaukseen asti ja viat pääsevät tien runkoon asti, korjaus vaatii aina jämerämpiä toimia ja kustannukset ovat moninkertaiset, Jani Maalismaa sanoo. AJASSA / HAASTATTELU 18.6.2026 6 Metsälehti.fi VALTTERI SKYTTÄ, TEKSTI ANTTI J. Tienhoitokustannukset pysyvät kurissa säännöllisellä kunnossapidolla, kuten lanauksella ja palteiden poistolla. Osa viime vuoden hakemuksista menee vääjäämättä hylkyyn. Pelkästään joulukuussa tietukea haettiin 12 miljoonan euron edestä, kun aiemmin tukihakemuksia on tullut koko vuodessa kolmen miljoonan euron verran. Yksikään maanrakennusyrittäjä ei ota vastuulleen tukihankkeen aiheuttamaa paperisotaa”, Maalismaa sanoo. On tehty hirveä määrä työtä jo siinä vaiheessa, kun saadaan vasta hakemus sisälle.” Tiivistettynä tietuen hakeminen etenee metkassa näin: tiekunta päättää hankkeen toteuttamisesta, kaikilta tiekunnan osakkailta kerätään valtakirjat, asiamies valtuutetaan tukihakuun, jonka jälkeen Suomen metsäkeskus käsittelee hakemuksen. TIENKORJAUS TYSSÄÄ PAPERINPYÖRITTELYYN Monimutkainen tukibyrokratia on tehnyt metsäteiden korjauksesta liian vaikeaa, sanoo ammattitieisännöitsijä Jani Maalismaa. ”En ymmärrä, miksi.” Hallintokulut kohtuuttomat Maalismaa perusti Metsätoimisto Kuukkelin kymmenisen vuotta sitten Oulun pohjoispuolelle Iihin. ”Suurin ongelma metka-tukihankkeissa on, että ne eivät ole tiekuntavetoisia. ”Koko systeemi joutaisi romukoppaan”, hän sanoo suoraan. ”Aika paljon saataisiin soraa sillä rahalla.” 12288_.indd 6 12288_.indd 6 18.6.2026 8.49.53 18.6.2026 8.49.53. Mitä mieltä tästä on vuoden tieisännöitsijäksi viime lokakuussa valittu pitkän linjan tieja metsäammattilainen Jani Maalismaa. LEINONEN, KUVA METSÄTEIDEN peruskorjaus on jälleen vedenjakajalla. Hänen mukaansa tieisännöitsijät esittivät nykyistä metka-lakia valmisteltaessa, että tukea muutettaisiin tiekuntavetoiseksi, mutta asia torpattiin. Kun hanke lähtee liikkeelle, päätoteuttaja laskuttaa erikseen jokaista maanomistajaa. Tienkorjaustöihin saatavan metka-tuen ehdot muuttuivat vuodenvaihteessa, mikä poiki viime vuonna ennen näkemättömän tukihakemustulvan. ”Se on hirveän työlästä
Tämä kehityssuunta on juuri se, joka käynnistää stagflaation, talouden ilmiön jonka pysäyttäminen on vaikeaa. Ihmisten kulutuskyky pieneni, eivätkä palkankorotukset pysyneet perässä. Jos taas korkoja lasketaan jotta talous lähtisi kasvuun, inflaatio lähtee laukkaamaan. Maalismaa muistuttaa, että kiinteistön entisellä omistajalla on yksityistielain mukaan velvollisuus ilmoittaa yhteystietojen ja omistuksen muutoksista. Maalismaan mukaan ongelmaksi nousee myös se, millaista tietä tuella edellytetään valmistuvan. Rikki on tärkeä raakaaine sulfaattija fosforilannoitteiden valmistuksessa. Suuressa hankkeessa pelkän paperinpyörittelyn kulut olisivat olleet 25 prosenttia koko hankkeen kuluista. Nykyisin Maalismaa toimii tieisännöitsijänä tai toimitsijamiehenä noin 80 tiekunnalle Pohjois-Pohjanmaalla ja Lapissa. Nyt tien runko pannaan muotoon, ja pintaan ajetaan soraa kulutuskerros, jota voidaan jatkossa lanata. ”Metsäkeskuksella ei ole selvää ohjeistusta tiehankkeiden edistämiseksi.” AMERIKKALAISKULUTTAJIEN luottamusta tulevaisuuteen kuvaa indeksi, jonka Michiganin yliopisto koostaa kuukausittain keräämänsä aineiston perusteella. Automaattisesti tietoa ei kulje. NYKYTILANTEESSA ON YKSI 1970-luvusta eroava yksityiskohta: Hormuzin salmen kautta kulkee puolet maailman tarvitsemasta rikistä ja 24 prosenttia ammoniakista, joka on ammoniumnitraatin raaka-aine. Luottamus laski toukokuussa alimmilleen sitten vuoden 1952, jolloin indeksiä alettiin julkaista. ”Olen koittanut osakkaille muistuttaa, että tienpito on pitkäjänteistä. Osakkaat ovat oppineet elämään sen kanssa, että huonosti kantavaa tienhaaraa ei käytetä kesällä, vaan sieltä ajetaan puut talvella.” Kyseisellä tiellä ongelmana on se, että lanattavaa kerrosta ei ole. Se olisi ollut yli puolet murskekustannuksista – murske kuitenkin on erittäin olennainen osa itse tietä. 18.6.2026 Metsälehti.fi 7 AJASSA KOLUMNI KUKA KUKA. 1970-luvulla vientiteollisuuden vauhdittaminen markan devalvoinneilla ja Neuvostoliiton kauppa nostivat Suomen ylös kurjuudesta. STAGFLAATIOSSA INFLAATIO LÄHTEE kiihtymään ja talouskasvu hidastuu. Palkankorotusten paine kasvaa, poliitikot syyttävät suuryhtiöitä ahneudesta, vaikka syynä on alun perin sodan aiheuttama öljyn hinnan nousu. ”Heikosti kantavalla haaralla pitäisi ajaa tolkuttomat määrät mursketta, että se kantaisi kesäaikana. Jotkut voivat muistaa, miten vuoden 1973–74 öljykriisin jälkeen näin kävi myös Suomessa. Maalismaa kertoo esimerkin metsätien perusparannushankkeesta, joka aiottiin toteuttaa metka-tuen avulla. ”Sitä eivät tahdo ihmiset muistaa.” Alkutaipaleelta lähtien tieasiat ovat olleet yrityksen ydintä. Kesäkuun alussa Iran sulki Hormuzin salmen kokonaan. Amerikkalaiskuluttajat ovat huolestuneita inflaation kiihtymisestä nykyiseltä maltilliselta tasoltaan, kohoavista polttoaineiden hinnoista sekä Iranin sodan aiheuttamasta taloudellisesta epävarmuudesta. Tiekunnan kassassa on jonkinlainen varanto oltava, että kunnossapito pystytään hoitamaan”, Maalismaa sanoo. Nämä yhdessä tulevat vähentämään lannoitteiden tuotantoa ja saatavuutta. Toimitsijamies hoitaa koko paketin eli myös hoitokunnan työt. ”Aika paljon saataisiin soraa sillä rahalla.” Tiekunta hylkäsi metka-tukihankkeen suurten kustannusten ja rahoitusepävarmuuden vuoksi. Ihmiset tietävät, että kiihtyvä inflaatio, kohoavat hinnat, työttömyyden kasvu ja tämän ruokkima epävarmuus vähentävät kulutushaluja – ei tehdä suuria hankintoja, ostetaan vain välttämätöntä ja silloinkin valitaan halvimpia vaihtoehtoja. Tämä tuntuu maataloudessa seuraavana satokautena 2027 ja edelleen 2028. JANI MAALISMAA IKÄ: 51 vuotta KOULUTUS: metsäkoneenkuljettaja, metsätalousinsinööri ja Tieyhdistyksen Tiko-koulutus TYÖ: ammattitieisännöitsijä, toimitsijamies ja metsäpalveluyrittäjä Metsätoimisto Kuukkeli ASUINPAIKKA: Ii HARRASTUKSET: Moottoripyöräily, moottorikelkkailu, musiikki ja lukeminen Miksi koko tie kesäkelpoiseksi. ”Kelirikkoaikana pannaan painorajoitus, eikä puuta silloin ajeta.” Tiekunnan kassaan varantoa Tiekunnan toimielimenä on joko hoitokunta tai toimitsijamies. Talous painui lamaan ja työttömyys lähti nousuun, mikä tuolloin oli epätavallista. Tämä hoitaa paperityöt, kuten laskutuksen ja kokoukset. 12288_.indd 7 12288_.indd 7 18.6.2026 8.49.54 18.6.2026 8.49.54. Käytännön asioista, kuten tien lanauksesta, huolehtivan hoitokunnan apuna voi olla tieisännöitsijä. SYNKKIÄ NÄKYMIÄ Tomi Salo KIRJOITTAJA ON METSÄNOMISTAJA JA SIJOITTAMISEN ASIANTUNTIJA. Poliitikot pitävät inflaatiota erikoisena ilmiönä joka vain yhtäkkiä tulee puskista, eikä sitä voi ennakoida. Stagflaatiosta ulos pääseminen on vaikeaa: jos korkoja nostetaan inflaation hillitsemiseksi, talouskasvu sammuu. Se nostaa kustannuksia. Samankaltaisuutta on siis löydettävissä historiasta. Sota nostaa raaka-aineiden hintoja, poliitikot haluavat elvyttää taloutta lisäämällä julkisia menoja, inflaatio alkaa kiihtyä, keskuspankit ovat jumissa ja kotitalouksien luottamus tulevaisuuteen heikkenee. Öljyn hinnannousu siirtyy kuljetuksiin, valmistuskustannuksiin, lannoitteiden hinta nousee, ruoan hinta nousee ja nousevien hintojen kierre on arkipäivää. Maalismaan esimerkkitiehankkeessa toinen tienhaara on heikosti kantavilla mailla ja toinen kovilla mailla. Ammoniumnitraatti on typpilannoitteiden keskeinen raaka-aine. Nykyään näitä keinoja ei ole. Öljytuotteiden hintojen nousu veti perässään muidenkin tuotteiden hintoja. Tiekuntavetoisessa korjaushankkeessa hallinnon kulut jäävät muutamaan prosenttiin. ”Metkan vaatimukset ovat menneet liian koviksi.” Tieohjeistuksissa vaaditaan kesäkelpoista tietä. Samalla hinta nousee. Venäjä on maailman suurin ammoniumnitraatin tuottaja ja viejä 40 prosentin markkinaosuudellaan. Jos lannoitteiden saatavuus vaikeutuu, sato saattaa jäädä tavallista pienemmäksi. Venäjä lopetti maalis-huhtikuussa ammoniumnitraatin viennin ulkomaille yhden kuukauden ajaksi – mikä voi toistua milloin vain. Ruoan hintaa on nostamassa huolestuttavan moni tekijä. Inflaatio lähtee kiihtymään sotien ja yleisen epävarmuuden aikoina, kun energian hinta nousee
MIKKO HÄYRYNEN, TEKSTI PETTERI KIVIMÄKI, KUVAT 12289_.indd 8 12289_.indd 8 18.6.2026 8.53.58 18.6.2026 8.53.58. Puolen vuosisadan mittainen yhteistyö kuitenkin loppuu, kun Metsä Group karsii sopimusyrittäjiensä määrää kovalla kädellä. Suuntaus on, että aiemmin urakanantajilla olleita tehtäviä siirtyy yhä enemmän urakoitsijoille. Yhtiö edellyttää korjuuyrityksiltä omaa kalustoa, selkeästi erottuvaa päämiestä ja entistä enemmän itsensä johtamista. Veljekset Lehtomäen korjuuketju korjaa vielä Metsä Groupille seitsemän hehtaarin päätehakkuuleimikkoa. 18.6.2026 8 Metsälehti.fi AJASSA NÄINKÖ SEN PITI PÄÄTTYÄ
”Vastuusuhteiden hajanaisuus ja löysyys on riski, jonka haluamme välttää. ”Yhteistyötä on tehty kumppanuuden hengessä ilman isompia säröjä. Lehtomäki yrittää päästä kalustosta eroon myymällä ja vaihtamalla kaksi vanhaa ketjua yhteen uuteen, mutta tuplavaihtokoneista saatava hinta arveluttaa. Nyt niin ei kuitenkaan tapahtunut, ja Lehtomäkeä selvästi vaivaa hämäräksi jäänyt syy. ”Vastuuhenkilöiden tulee olla oikeasti olemassa.” 12289_.indd 9 12289_.indd 9 18.6.2026 8.53.59 18.6.2026 8.53.59. Toista vuotJatkuu seuraavalla aukeamalla. Vaikutukset iskivät kuitenkin heti – työt päättyvät seitsemällä henkilöllä 40:stä. Sekin on ollut mielessä, että nyt ei ole estettä ostaa itse puuta.” Vastuunkantajan oltava selvillä Metsä Group karsii puunkorjuun ja -kuljetusten sopimusyrittäjien määrän 250:stä sataan ensi vuoden puoliväliin mennessä. Neuvottelut yrittäjien kanssa ovat edenneet hyvin ja aikataulussaan”, puunkorjuusta vastaava johtaja Ilkka Köntti sanoo. ”Yrityskatras on riittävän kypsä ottamaan askeleen, jolla toimintaa viedään pykälä ammattimaisemmalle tasolle. Korjuuketjuja yrityksellä on kaksitoista, ja niistä neljä on nyt liikaa. 18.6.2026 Metsälehti.fi 9 AJASSA T oukokuussa tuli puhelinsoitto, ehkä minuutin mittainen, että sopimusta ei jatketa”, Pertti Lehtomäki kertoo korjuutyömaalla Petäjäveden Urrialla. Alihankinnan osuus ei saa nousta yli puoleen korjuumäärästä. ”Yrittäjien rooli työn operatiivisessa suunnittelussa ja johtamisessa kasvaa, ja yrittäjät johtavat toimintaansa entistä kokonaisvaltaisemmin.” Metsä Group edellyttää korjuuyritykseltä paitsi riittävää kokoa myös selkeästi erottuvaa päämiestä ja omaa kalustoa. ”Ei tämä meidän laivaa upota, mutta keikuttaa. Viittaus tapaus raakkupuroon on ilmeinen. Alihankinnan ja korjuuyritysten verkostojen rajoittamisen taustalla on huoli vastuunkantajasta, jos tapahtuu jotain todella kamalaa. Tiukkoja neuvotteluja oli ollut ennenkin, mutta Lehtomäki oli ollut luottavainen, että sopimus loppumetreillä syntyy. Korjuuyritysten keskikoko tulee asettumaan 300 000 kuutiometriin, mikä tarkoittaa kuutta–kahdeksaa korjuuketjua per yritys. Pertti Lehtomäki on yrityksen toimitusjohtaja ja yksi kolmesta perustajaveljeksestä. Vastuuhenkilöiden tulee olla oikeasti olemassa ja he vastaavat henkilöinä, että sovitut asiat toteutuvat.” Muutospaine osui vahtivuorolle Taustakankaana voi nähdä senkin, että Metsä Groupin viime vuosi oli tappiollinen ja kustannuksia pitää puristaa kaikesta mahdollisesta. Veljekset Lehtomäki on korjannut puuta Metsä Groupille, siis Metsäliitolle, 50 vuotta. Sopimus päättyy heinäkuun lopussa. On hyvä kalusto ja hyvä osaaminen, joten onhan tämä kuin puukko rintaan.” Lehtomäen yritys on 6,5 miljoonan euron liikevaihdolla suuremmasta päästä ja korjaa myös UPM:lle
Hakkuukoneenkuljettaja Mikko Ahonen on myös pääluottamusmies ja harmissaan äkkinäisistä päätöksistä. ”Sopimusyrittäjien määrä kokonaisuudessaan vähenee, mutta valtaosa jatkaa yhteistyötä joko sopimusyrittäjinä tai osayrittäjänä toiselle yrittäjälle.” Joka tapauksessa Metsä Groupin korjuukapasiteettia leikkautuu – huhujen mukaan jopa viidennes. ”Kokemukset olivat hyvinkin myönteisiä.” Toiminnan keskittyminen on bisneksen laki lähes alalla kuin alalla. 12289_.indd 10 12289_.indd 10 18.6.2026 8.54.00 18.6.2026 8.54.00. AJASSA 18.6.2026 10 Metsälehti.fi ”Korjuukapasiteettia on tähän hetkeen liikaa.” taan pääjohtajana toimiva Jussi Vanhanen ei ole kaikkien muutosten alullelaittaja, mutta asemansa vuoksi kummisetä kuitenkin. Pertti Lehtomäen oli tehtävä väistämättömiä henkilöstöratkaisuja. Aikaikkuna uudistuksen toteuttamiseen vain osuu hänen vahtivuorolleen. Pertti Lehtomäki ymmärtää ja ei ymmärrä sopimusyritysten määrän supistamisen ja koon kasvattamisen. ”Lähtökohtaisesti henkilöstö on ymmärtänyt hankalan tilanteen, mutta vakituisen työpaikan menettäminen harmittaa.” Ahonen on tyytyväinen siihen, että työnantaja ilmoitti tilanteen heti ja henkilöstö sai tiedon töiden päättymisestä kolmea kuukautta etukäteen. ”Jossakin kohtaa on raja, jolloin keskittäminen kääntyy urakanantajaakin vastaan.” Mitä vähemmän korjuuyrityksiä on, sitä vähemmän urakanantajilla on mahdollisuuksia kilpailuttaa ja sitä vahvempia taksaneuvottelijoita on vastassa. Juuri muuta hän ei voikaan kuin harmitella. Lehtomäki uskoo, että pieniä ja joustavia korjuuyrityksiä tarvitaan – mutta onko riittävän työhullua väkeä niitä perustamaan. ”Jos yrityksen koko on miljoonan motin luokassa, niin pieniin hätähuutotilauksiin ei oikein pysty vastaamaan.” Stora Ensoa ennen samalla asialla oli UPM. Henkilöstö voi harmitella ja eläköityä Veljekset Lehtomäellä seitsemän henkilön vähennys tarkoittaa lähes kahtakymmentä prosenttia henkilöstöstä. Köntti aloitti tehtävässään syksyllä. Pitkään ajokonetta ajanut Veikko Ahonen siirtyy eläkkeelle. Pertti Lehtomäki epäilee, onko korjuun keskittyminen muutamille suurille yrityksille urakanantajankaan etu. Jos kustannukset per korjattu kuutio laskevat, se lupaa tiukkoja taksaneuvotteluja. Metsä Groupilla on voitu olla kuin herran kukkarossa siinä mielessä, että myös pienemmän pään korjuuyrittäjät ovat voineet toimia suorassa sopimussuhteessa ja työnjohto on tullut urakanantajalta. Myös suurin osa työsuhteista voidaan päättää eläkejärjestelyillä. Hän ei tunnusta korjuun keskittämistä omaksi kuningasajatuksekseen, vaan suunta on ollut tiedossa jo pitempään. Stora Enson vuosinaan Köntti oli mukana samankaltaisessa muutoshankkeessa kuin mihin Metsä Group on nyt ryhtynyt. Joku leimikot kuitenkin korjaa, mutta vielä ei ole tietoa, avautuuko työmahdollisuuksia toisissa yrityksissä. ”Korjuukapasiteettia on tähän hetkeen liikaa, kun tehtaitakaan ei pystytä ajamaan täydellä kapasiteetilla tässä markkinatilanteessa.” Jatkavien yritysten tuottavuus voi parantua toiminta-alueiden laajenemisen kautta, mikä puolestaan antaa mahdollisuuden tasaisempaan käyntiasteeseen
Leimikon suunnittelu tarkoittaa etenkin rajojen ja luontokohteiden nauhoittamista. UPM:lle korjatessaan Veljekset Lehtomäki suunnittelee leimikot. Vähän erilainen Metsähallitus ”Olemme varmaan erilainen toimija sikäli, että valtion omistamaa yhtiötä koskee laki julkisista hankinnoista ja kaikki korjuuyrittäjät on haettava tarjouskilpailun kautta”, Metsähallitus Metsätalous Oy:n asiakkuusjohtaja Pasi Korteniemi sanoo. Edessä on konekaluston supistaminen kolmanneksella. Sahayhtiö suunnittelee leimikot itse ”Meillä on sopimusyrittäjinä sekä isoja että yhden koneketjun yrityksiä”, suurimman sahayh tiön Versowoodin metsäjohtaja Pauli Otava sanoo. Yrityksellä tulee olla referenssimäärät eli näyttöä aiemmasta korjuutyöstä. Uudemmasta kalustosta saa laatupisteitä. Alihankinta hyväksytään, ja referenssi voi täyttyä sitä kautta. ”Leimikoiden suunnittelu on sataprosenttisesti meillä, se on Metsähallituksen ydintehtävä.” Stora Ensolla rytisi jo aiemmin Stora Ensolla iso rytinä tapahtui jo vuonna 2010, jolloin sopimusyrittäjien määrä supistui parista sadasta noin neljäänkymmeneen. Korjuuyrittäjän panos on ollut omaa työtä, velkaisia koneita ja aina liian kallista dieseliä, mutta työnohjaus on tullut urakanantajalta. 12289_.indd 11 12289_.indd 11 18.6.2026 8.54.01 18.6.2026 8.54.01. ”Sopimusyritysten koko on kasvanut kasvamalla ja pienempiä ostamalla.” Versowood on pitänyt työnjohdon ja leimikoiden suunnittelun enimmäkseen itsellään. Sopimusyrittäjiä on reilut 25, ja keskimääräinen vuotuinen korjuumäärä on jo pitkään ollut 400 000–500 000 kuutiota. Viimeisiä korjataan, tällä leimikolla kahden tukin runkoja. KENELLE KUULUU TYÖNJOHTO JA VASTUU. Hakkuukoneilla on yleensä kuuden ja ajokoneilla kahdeksan vuoden maksimi-ikä. ”Korjuuyrittäjät vastaavat alueistaan. Sopimuskäytännöt vaihtelevat. Alihankintaa ei ole rajoitettu UPM:lläkään, mutta alihankintaketjun pituutta seurataan. Suuntaus on, että urakanantajan tehtäviä siirtyy enemmän urakoitsijalle. Tyypillinen korjuuyritys toimii noin kymmenellä koneketjulla ja korjaa Stora Ensolle noin 300 000 kuutiota vuodessa.” Korjuuyritykset suunnittelevat korjuun ja nauhoittavat leimikon Stora Enson antamien tietojen pohjalta. Veljekset Lehtomäki Oy on kasvanut reilussa 50 vuodessa 12 korjuuketjun yhtiöksi. AJASSA 18.6.2026 Metsälehti.fi 11 KORJUUYRITTÄMISEN historia on ollut paljolti työsuhdeurakointia. Urakan antajan on helpompi ostaa korjuu kokonaispalveluna ja urakoitsijan helpompi suunnitella töitään itsenäisesti. Laatu, vastuullisuus ja kilpailukyky ovat yhteistyössä entistä tärkeämpiä”, operaatiojohtaja Ville Parkkinen sanoo. ”Sopimusyrittäjät kilpailutetaan säännöllisesti. Stora Enson väki käy leimikoilla puukaupan jälkeen lähinnä erityiskohteilla ja laadunvalvonnan vuoksi. Leimikoiden käytännön suunnittelu on korjuuyrityksillä. UPM:llä ehkä suurimmat korjuumäärät UPM:llä ei ole kriteerejä korjuuyritysten koolle. Korjuun aliurakointi hyväksytään, mutta vastuu pysyy pääurakoitsijalla. ”Tilaajavastuulaki sitoo meitä, ja on pitkä lista asioita, joiden tulee olla kunnossa.” Korjuuyrityksen kokoon liittyviä kriteerejä ei ole, mutta luottoluokituksen tulee olla tasolla A. Korjuujohtaja Markku Oikarin mukaan nykyiseen yrittäjämalliin ollaan tyytyväisiä molemmin puolin. Metsä Group taas on suunnitellut leimikot itse. Alihankintaa ja korjuuyrittäjien yhteenliittymiä ei ole rajoitettu. Mutta vaikka juridinen vastuu olisi korjuun tekijällä, mainevastuu pysyy urakanantajalla
Mäntytukkia ei selvästikään haluta”, arvioi Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Karjalan johtaja Harri Välimäki. Lakimuutos lisäsi mäntyharvennusten kysyntää Oman lisänsä puumarkkinoille ja puunkorjuuseen toi kesäkuun alussa voimaan astunut pesimäaikaisia hakkuita koskeva lakimuutos. Perinteisessä puutavaralajikaupassa kuusitukin hinta ei vielä ole puhkaissut maagista satasen rajaa, mutta parhaimmilla kohteilla ei ole kovin kauas jääty. SA M I KA RP PI N EN 12290_.indd 12 12290_.indd 12 18.6.2026 8.56.55 18.6.2026 8.56.55. Metsänhoitoyhdistysten korjuupalvelut tekevät perinteisesti lehtipuuvaltaisia nuorten metsien hoitoharvennuksia. ”Hintaerot ovat huomattavat, varsinkin kuitupuun jopa yli kympin hintaero tarjouksissa poik keaa tavanomaisesta”, kertoo Metsänhoitoyhdistys Lapin johtaja Veli-Pekka Korteniemi. Lakimuutos kieltää hakkuut vähintään puolen hehtaarin lehtipuuvaltaisissa metsissä, korvissa ja rantametsissä pesimäaikaan ”Mäntyharvennukset on haluttuja, koska lehtipuuvaltaiset kohteet ovat nyt pannassa lintujen pesinnän takia”, kertoo MetKUUSITUKKI HIPOO JO SATASEN HAAMURAJAA Kuusitukki kirittää edelleen puukauppaa, mutta mäntyä vieroksutaan. ”Puhtaaseen kuusikon avohakkuuseen tarjouksia tulee hyvin. Yhdeksänkympin runkohinta tarkoittaa puutavaralajeiksi muunnettuna, että kuusitukin kuutiohinnat huitelevat jopa yli sadan euron. Myös kuidun kysyntä vaihtelee, ja erot tarjousten välillä ovat poikkeuksellisen suuria. PUUKAUPPA & TALOUS 18.6.2026 12 Metsälehti.fi TIIA PUUKILA KUUSITUKIN runkohinta on yltänyt paikoin uusiin ennätyksiin. Jos on vähänkään muuta puuta seassa tai jos siihen liittyy muita hakkuutapoja, ne rajoittavat aika paljon”, Sahlman kertoo. ”En muista, milloin mäntytukin ja kuusitukin välillä on ollut tällainen ero. Hintaerot ovat paikoin poikkeuksellisen suuret. Huippuhinnat pikiteiden varsilta Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Savon johtaja Pekka Sahlman kertoo, että huippuhintoja on maksettu hyvälaatuisista kuusikoiden päätehakkuista, joissa laanipaikka on pikitien varressa ja kertymä yli 500 mottia. ”En muista, milloin mäntyja kuusitukin välillä on ollut tällainen ero.” Kuusitukin hinta lähentelee kolminumeroista lukua ja on karannut kauas siitä, mitä mäntytukista maksetaan. Korkeimmillaan kuusitukista on maksettu jopa liki 90 euron runkohintaa. Runkohinnoittelussa puulle maksetaan yksi ja sama kuutiohinta riippumatta siitä, miten ostaja puut katkoo. Lähi-idän konflikti heijastuu männyn lopputuotemarkkinaan. Monin paikoin mäntytukki on puukaupan jarru ja hintaerot ovat kasvaneet
2024 2025 Viikko 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 2026 Viikot 1 ja 2 yhteensä Viikko-ostojen määrä koko Suomessa Nimelliskantohintojen kehitys Lähde: Luke €/m 3 Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Mäntykuitupuu Kuusikuitupuu Koivukuitupuu 2006 2009 2012 2015 2018 2021 2024 2026 20 40 60 80 100 Etelä-Suomi KymiSavo SavoKarjala KeskiSuomi EteläPohjanmaa KainuuKoillismaa PohjoisPohjanmaa Lappi 883 715 Puukauppamäärä vko 33 sänhoitoyhdistys Etelä-Suomen johtaja Eero Poikonen. 38,52 Harvennushakkuu 71,21 72,38 50,66 20,04 19,82 19,72 34,72 33,38 Ensiharvennus .. Harvennushakkuu 67,35 68,01 .. ”Aktiivinen puukauppajakso jää lyhyemmäksi normaaliin verrattuna. .. nousussa laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 79,03 80,02 .. ”Siitä pystyy päättelemään, etteivät ostajien varastot eivät kovin kummoiset ole,” Sahlman Pohjois-Savon metsänhoitoyhdistyksestä arvioi. Hankintahinnat 75,01 76,10 .. Milj.m 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 .. 19,83 32,84 .. KY M I-S AV O SA VO -K AR JA LA METSÄTEOLLISUUS RY:N hintatilasto kattaa noin 90 prosenttia yksityismetsistä ostetusta puusta. .. .. KE SK I-S UO M I ET EL Ä-S UO M I nousussa laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 80,90 81,88 55,38 27,79 29,77 25,58 39,05 37,32 Uudistushakkuu 83,35 83,54 56,24 31,40 31,91 28,47 42,25 39,87 Harvennushakkuu 70,64 71,13 .. .. .. Voihan se olla, että syksy on tänä vuonna se kiivain hetki puukaupassa”, Korteniemi Lapin metsänhoitoyhdistyksestä pohtii. .. .. 27,92 29,49 26,37 41,59 42,09 Harvennushakkuu 69,79 69,47 .. LA PP I PO HJ OIS -P OH JA NM AA KA IN UU -K OIL LIS M AA nousussa laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 75,68 79,55 47,61 19,81 22,70 20,85 29,55 30,72 Uudistushakkuu 78,19 81,03 47,52 23,02 25,04 23,48 31,85 31,57 Harvennushakkuu 67,25 66,46 48,20 17,17 .. Ostajien vähäisyyden vuoksi hintatiedoissa voi olla puutteita. 17,71 .. ”Kyllähän puukauppa lopulta käynnistyi, mutta kaikki eivät kuitenkaan olleet niin maksuhalukkaita. .. nousussa laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 77,97 82,90 58,14 21,73 23,66 22,59 30,68 32,60 Uudistushakkuu 80,26 83,93 60,90 24,66 26,10 25,86 34,82 35,26 Harvennushakkuu 71,93 72,64 50,76 20,75 20,38 21,15 29,35 29,37 Ensiharvennus 48,07 47,97 .. .. .. Ensiharvennus .. .. .. 22,75 23,50 21,26 34,79 31,72 Ensiharvennus 60,18 .. Uudistushakkuu 77,30 79,18 .. .. .. .. 39,83 .. nousussa laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 78,78 83,34 63,06 22,01 24,32 23,33 33,13 34,41 Uudistushakkuu 80,66 84,12 65,02 25,16 26,22 26,21 35,07 35,84 Harvennushakkuu 71,85 72,98 55,22 22,15 21,50 22,56 32,63 32,83 Ensiharvennus 56,69 56,61 42,39 15,90 16,89 16,83 28,27 26,58 Hankintahinnat 72,42 73,98 62,50 38,02 38,20 42,12 .. 15,49 28,40 .. 37,04 .. 18,41 28,26 .. .. .. 22,71 .. .. .. .. 42,67 .. 24,92 37,84 .. 38,80 .. .. Tilastossa on eritelty leimikkotyypit, ja mukana on myös tukkija kuitupuun väliin sijoittuva pikkutukki. .. Hankintahinnat .. .. .. 72,26 .. .. .. 14,97 15,77 15,10 .. .. Hankintahinnat 73,54 77,52 63,68 39,64 41,98 48,01 .. .. .. 17,02 .. .. Perinteisesti metsäteollisuuden puunostoissa on ollut useampi miljoonaviikko kesän korvalla. .. Sen takia puuta voi olla nyt enemmän markkinoilla kuin normaalisti, mutta ei se varmasti kuro umpeen sitä, että puukauppa kävi alkuvuoden rauhallisemmin”, arvioi Metsänhoitoyhdistys Länsi-Suomen myyntijohtaja Sami Heikkilä. 20,74 .. .. .. 37,43 .. ”Koneet ovat aika pitkälti seisseet. .. Saa nähdä, tuleeko tästä normirytmiikka vuodelle, että tulee pitkät seisokit. nousussa laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 74,02 75,17 .. Puukauppa hiljenee juhannuksen jälkeen. Siirtyykö kiivain hetki syksyyn. 17,01 .. Hankintahinnat 65,18 69,54 .. 17,67 26,98 26,02 Ensiharvennus .. 39,24 .. 12290_.indd 13 12290_.indd 13 18.6.2026 8.56.59 18.6.2026 8.56.59. 39,31 .. 14,82 17,83 14,65 .. Tänä vuonna miljoonan kuution raja on toistaiseksi rikkoutunut vain kesäkuun ensimmäisellä viikolla. .. .. Syksyyn kohdistuvat entistäkin odottavammat tunnelmat. 39,56 .. 38,07 .. 24,53 26,97 23,23 37,71 38,31 Uudistushakkuu 81,69 82,19 .. Ensin kelirikkoseisokki ja siihen perään lintujen pesimäseisokki”, Poikonen jatkaa. .. AJASSA 18.6.2026 Metsälehti.fi 13 nousussa laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 77,04 82,43 59,69 20,55 23,53 21,47 37,17 37,52 Uudistushakkuu 78,91 83,22 62,01 22,58 25,24 24,80 .. .. ET EL Ä-P OH JA NM AA nousussa laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 78,06 82,80 60,73 22,59 24,35 23,29 35,32 34,93 Uudistushakkuu 80,47 83,88 63,03 25,79 26,40 26,24 39,44 37,12 Harvennushakkuu 70,63 72,05 53,69 21,34 21,98 22,16 32,34 31,67 Ensiharvennus 55,55 54,42 46,08 16,00 16,67 16,56 28,23 24,66 Hankintahinnat 71,24 74,67 63,67 38,74 39,91 44,14 52,63 52,09 KO KO M AA RAAKAPUUN HINTATILASTOT viikkojen 30-33 keskiarvo nousussa laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 78,55 83,83 61,89 22,80 24,89 24,93 37,21 35,56 Uudistushakkuu 81,42 85,15 64,45 25,00 27,00 27,27 43,74 38,62 Harvennushakkuu 70,95 72,90 55,87 22,61 24,75 25,16 35,01 33,54 Ensiharvennus 55,46 52,00 43,79 16,39 16,47 18,15 .. Hankintahinnat 71,80 74,22 .. 27,91 .. Esimerkiksi Pohjois-Savossa puukaupan kumulatiivinen kertymä on alimmillaan kymmeneen vuoteen. 24,38 25,67 22,57 33,14 29,80 Ensiharvennus .. Hankintahinnat 73,73 78,98 .. Hankintahinnat 75,45 .
Investointikykyä sahoilta siis löytyy, jos on halua. € Liiketulos, milj. Tappiollinen kolmikko Tappion tekoa jatkoivat Junnikkala ja FM Timber. Taulukossa on yhtiöitä, joiden liikevaihto on yli 40 miljoonaa euroa, tilivuosi kalenterivuosi ja luvut julkisia lehden painoon mennessä. Taseet melko vahvoja Koronasuhdanteen seurauksena sahayhtiöiden omavaraisuusasteet ovat nousseet kohtuullisen vankalle tasolle. Tarjouksia pyydettiin viideltä, mutta saatiin kolmelta ostajalta. Laitokset ovat etäällä toisistaan, ja Kiihtelysvaaran laitos kuivasi aiemmin Venäjän Värtsilässä olleen sahan tuotantoa. Kuhmo Oy:n heikolla tuRuotsalaisyhtiö sahasi parhaiten Suomessakin loksella lienee jotain tekemistä Stora Enson Oulun-tehtaiden nostattamilla kantohinnoilla. Monet yhtiöt ajattelevat toimintavuotensa kestävän kesästä kesään, sillä kesällä on hiljaisempi aika. Tulosvertailun tekee veikeäksi, että läheskään kaikilla yhtiöillä tilivuosi ei ole kalenterivuosi. Toimitusjohtaja Tomi Liikkasen mukaan hyvä tulos tuli korkeasta käyntiasteesta. Kertymäarvio oli 745 kuutiota. € Liiketulos, % Omavaraisuus, % Junnikkala 199,2 (161,5) -8,8 (-2,1) -4,4 (-1,3) 63,8 (34,8) Westas 186,0 (165,5) 8,3 (6,8) 4,5 (4,1) 64,0 (64,6) Binderholz Nordic 173,2 (155,2) 2,8 (4,9) 1,6 (3,1) 50,0 (73,9) Kuhmo 145,5 (125,0) -3,4 (0,3) -2,3 (0,2) 49,6 (55,6) Luvian Saha 105,8 (99,2) 8,0 (7,4) 7,6 (7,5) 67,6 (67,3) Anaika Wood 97,0 (92,7) 3,5 (2,2) 3,6 (2,4) 67,6 (79,1) Södra Wood 64,0 (48,1) 6,2 (1,2) 9,6 (2,5) 89,6 (91,0) Isojoen Saha 58,2 (55,0) 2,3 (2,7) 4,0 (4,9) 73,1 (77,2) Veljekset Vaara 48,3 (41,3) 1,3 (2,3) 2,7 (5,7) 43,3 (41,1) FM Timber 42,9 (44,0) -0,9 (-0,4) -2,0 (-0,9) 46,9 (46,3) TUORE PUUKAUPPA Pohjois-Savossa metsänomistaja kilpailutti itse runsaan kahden hehtaarin päätehakkuuleimikon. ”Vuoden vaihteen isompien tilausten osuminen juuri kyseisen vuoden puolelle vaikutti sekin osaltaan.” Tulosprosentilla mitaten toisena on Porin lähellä sahaava Luvian Saha ja kolmantena saman ilmansuunnan Westas. Kainuun hinnat eivät jää Pohjois-Pohjanmaan hinnoista kauas jälkeen. Kuusitukista yli 90 euroa Puutavaralaji Määrä, m³ Hinta, €/m³ Yhteensä, € Mäntypylväs 70 95 6650 Mäntyparru 20 38 760 Mäntytukki 180 83,5 15030 Mäntypikkutukki 10 42 420 Mäntykuitu 70 30 2100 Kuusiparru 10 38 380 Kuusitukki 300 92 27600 Kuusipikkutukki 5 42 210 Kuusikuitu 70 30 2100 Koivutukki 3 60 180 Koivukuitu 7 30 210 Yhteensä (arvio) 745 55640 ~ ~ Maan kattavin markkinapaikka. Vain voittaneen tarjouksen tehnyt lupasi katkoa parhaat männyt pylväiksi. FM Timber oli vertailun ainoa, jonka liikevaihto putosi, ja yritys teki kolmannen peräkkäisen tappiovuoden. Parhaan, lähes kymmenen prosentin liiketuloksen sahasi Södra Wood. Mäntytukin suuri osuus karsi kilvasta yhden sahan. Kaksi tarjosi kuusitukista yli 90 euroa motilta. Yritys sijaitsee Haminassa, ja sen omistus on ruotsalaisella metsänomistajajärjestö Södralla. Tulosten julkaisemisella ei ole myöskään yhtä hoppu kuin pörssiyhtiöillä. Tämä selviää isoimpien sahojen vertailusta. Esimerkiksi suurin sahayhtiö Versowood päättää tilivuotensa kesäkuun lopussa ja Keitele elokuun lopussa. Yksi ei ehtinyt antaa tarjousta. 18.6.2026 14 Metsälehti.fi PUUKAUPPA JA TALOUS 14 Metsälehti.fi MIKKO HÄYRYNEN VIIME vuosi ei ollut sahayhtiölle erityisen hyvä, mutta ei toivottaman huonokaan. Kohde korjattiin heti kauppojen jälkeen kesäkuun alussa. Yhtiöllä on päätoimipaikallaan Pihtiputaalla saha, Pyhännällä saha ja höyläämö sekä kuivaamo Kiihtelysvaarassa. Hintaero kuusitukilla oli 10 euroa kuutiolta. Liikevaihtoa kyllä, tulosta niukemmin Sahayritysten tuloksia 2025 (2024 suluissa) Yritys Liikevaihto, milj. Junnikkala on erikoistapaus, jonka tulosta on vaikea analysoida ja tulosvuosia verrata, koska kyse oli paljolti uuden Oulun-sahan ylösajosta ja yhtiö myytiin Stora Ensolle viime vuoden toukokuussa. Meillä metsätilakauppa käy! 12290_.indd 14 12290_.indd 14 18.6.2026 8.56.59 18.6.2026 8.56.59. Kuhmo Oy putosi tappiolliseksi
Annetut arvot on laskettu valmistajan ilmoittamista testituloksista. CO 2 224 g/km, EU-kulutus yhdistetty 8,5-9,2 l/100 km. 0100 7112 | autocenter@autocenter.fi | autocenter.fi Marsbyntie 3, 02270 Espoo | avoinna: ma-pe 9-18, la 10-15 | puh. 030 030 8036 | jlr.sales.espoo@inchcape.fi | inchcape.fi Nyt 8 000 € etu varusteisiin tai vaihtoauton hyvitykseen. 12290_.indd 15 12290_.indd 15 18.6.2026 8.57.00 18.6.2026 8.57.00. Puhelun hinta 0,43 €/min +pvm/mpm. PYYDÄ TARJOUS Defender 110 S D250 MHEV, hinta alkaen N2G kevyt maastokuorma-autona 86 600 € (sis. Laivalahdenkatu 8 A, 00880 Helsinki | avoinna: ma-pe 9-18, la 10-15 | puh. Kuvan auto erikoisvarustein. alv. 030 030 8020 | jlr.sales@inchcape.fi | inchcape.fi Taninkatu 12, 33400 Tampere | avoinna: ma–pe 9–18, la 10–15 | puh. Hinnasto 26MY, pidätämme oikeudet hinnanmuutoksiin. 25,5 %) + toimituskulut 600 €
Tällöin päästiin pois ajattelusta, että kaikkia metsiä voitaisiin hoitaa samalla mallilla. Suomi on kuitenkin pitkä maa, jossa ilmastoja kasvuolosuhteet eroavat merkittävästi maantieteellisesti ja paikallisesti. SUOMETSÄTALOUS UUTEEN NOUSUUN SUOMI PYRKII ENNALLISTAJIEN ETUJOUKKOON Suometsänhoidon ei tarvitse olla vastakkainasettelua ilmasto-, ympäristö-, ja taloustavoitteiden kanssa, kirjoittaa metsäasiantuntija Nette Korhonen. Hollanti on esimerkiksi kiivaasti vastustanut turvepeltojen vettämistä, vaikka ennallistaminen uhkaa alle kymmentä prosenttia maan peltoalasta. Metsiin kohdistuvat velvoitteet perustuvat muun muassa metsäluonnon tilaa kuvaaviin indikaattoreihin. Tämä edellyttää turvemetsissä uudenlaista mitä-missä-milloin-ajattelua. Tästä alasta noin puolet on ojitettu pääosin metsätalouden käyttöön. EU-KOMISSIO KÄY alkusyksystä lähtien ennallistamissuunnitelmat läpi. Tämän kevään kuivuus on korostanut tarvetta maltillisempaan vesienhallintaan ja siihen, että tutkimustieto siirtyy nopeasti metsänomistajien ja käytännön toimijoiden käyttöön. Raja on saattanut rikkoutuakin lehden painon ja ilmestymisen välillä. Täytyy kokeilla taljalla.” KESTOPUU 12291_.indd 16 12291_.indd 16 18.6.2026 9.01.38 18.6.2026 9.01.38. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi kunnostusojituksen tekemättä jättämistä, vedenpinnan hallittua nostoa ojia tukkimalla, lannoitusta tai vaikkapa heikkotuottoisten metsien ennallistamista. Cajander, jonka keskeisenä ajatuksen oli, että kasvupaikka määrää metsänhoidon. Ennallistamisvelvoitteiden täyttämiseen ja niihin tarvittaviin hehtaarimääriin vaikuttavat suuresti kansalliset määritelmät boreaalisille luonnonmetsille ja vanhoille metsille. Kansanperinteessä soihin liitetyt mystiikka ja pelko ovat muuttaneet muotoaan. ”Konkelo – vaarallista mennä sahailemaan. Meidän on puntaroitava uuden tutkimustiedon valossa, mitkä toimenpiteet milläkin alueella tuottavat parhaan loppuratkaisun kunakin hetkenä. Kuusitukin kuutiohinta lähenteli lehden mennessä painoon sadan euron haamurajaa. Keväällä edessä olevaan kaupankäyntiin kannattaa varata pelimerkkejä jo syksyllä jätettävään suunnitelmaan. Voit myös lähettää kuvasi sähköpostilla osoitteeseen lukijoilta@metsalehti.fi. Moni muu maa ei heidän mukaansa ole vielä havahtunut ennallistamisen kiireellisyyteen. Suomi lukeutuu Euroopan turvemaavaltaisimpiin maihin: lähes kolmannes maa-alastamme on turvemaita. Suomen kannattaa viestiä Brysseliin, että niihin voidaan vaikuttaa myös talousmetsien luonnonhoidolla. PS. Nyt turvemetsätaloudesta ollaan tekemässä ilmastoja ympäristöpahista, vaikka oikeilla metsänhoidon toimilla meillä olisi paljon voitettavaa. Tälle loi perustaa jo 1900-luvun alussa metsätyyppiteorian kehittänyt A. Metsätalous pohjaa aina tutkittuihin hyvän metsänhoidon suosituksiin. Soilla tämä näkyy erityisen hyvin: vuosikymmeniä sitten ojitetut alueet ovat muuttuneet, eikä niiden vesitalous enää vastaa alkuperäistä tilannetta. METSÄNHOIDON KÄYTÄNTÖJÄ PÄIVITETÄÄN sitä mukaa, kun tutkimustieto lisääntyy. EU:n ennallistamisasetuksen ratkaisu jää seuraavalle hallitukselle, mikä ei varmastikaan paranna metsäsektorin etua vahtivien yöunia, kuten Metsälehden kolumnisti Mikko Riikilä kirjoittaa verkkokolumnissaan. K. PETRI KOSKINEN PÄÄTOIMITTAJA Lukijoiden kuvat osoitteessa metsalehti.fi/Metsalehti/ Lukijoiden-kuvat. Siksi myös kuivatuskäytäntöjä on syytä tarkastella uudelleen. YLÄKERTA PÄÄKIRJOITUS LUKIJAKUVA AJASSA / MIELIPIDE SE PP O SA M U LI SUO SIELLÄ, VETELÄ TÄÄLLÄ. 18.6.2026 16 Metsälehti.fi SUOMEN – kuten muidenkin jäsenvaltioiden – on jätettävä EU-komissioon ennallistamissuunnitelmansa syyskuun alkuun mennessä (s. Se lienee pakotettu ohjeistamaan eri maita yhteismitallistamaan suunnitelmia kevään aikana. Suomella on metsätaloudessa pelissä paljon suuremmat taloudelliset intressit. Etenkin nyt, kun metsänomistajien oikeutta harjoittaa metsätaloutta haluamassaan taloudellisessa laajuudessa kyseenalaistetaan, on uusimman tutkimustiedon jalkauttamisessa metsäsektorin sisältä aina poliittisiin päättäjiin asti kiire. Silloin alkaa kaupankäynti pinta-aloilla ja menetelmillä. Jäsenmaiden edustajia systemaattisesti tavanneet kertovat Ruotsin ja Suomen olevan ennallistamissuunnitelmineen EU:n etujoukoissa. 2–3). Nykyisin käyty keskustelu jatkuvan kasvatuksen sallimisesta ainoana turvemaiden metsänhoidon työkaluna on askel taaksepäin – turvemailla kun kasvuolosuhteiden vaihtelu on usein suurempaa ja moniulotteisempaa kuin kangasmailla. On hyvin todennäköistä, että Brysseliin silloin saapuvat suunnitelmat ovat valmiusasteeltaan ja yksityiskohtaisuudeltaan hyvin erilaisia. Ilmastonmuutos tuo tähän vielä oman mausteensa. Metsäalalla moni pelkääkin hyvästä syystä, että Suomi ottaa taas mallioppilaan roolin ja sitoo kätensä liian varhain yksityiskohtaisella ja ankaralla suunnitelmalla. Epätoivoon ja pessimismiin voisi vajota kuin suonsilmäkkeeseen. Tämä valtionpolitiikalla ohjattu soiden kuivattaminen on mahdollistanut osaltaan puuvarantomme kasvun, ja nykyisin metsätalouteen soveltuvilla turvekankailla kasvaakin jo noin neljännes puuvaroistamme. Suomalaisessa metsässä eri lajien elinympäristöt ovat lopulta suhteellisen hyvässä kunnossa, jos tilannetta vertaa moneen Keski-Euroopan maahan
Löytyykö kultainen keskitie. Muistaakseni jo Metla tutki, että jos havupuutaimikkoon jättää lehtipuuta, tulee kasvutappiota.” Kahlschlag ”Ei tule lehtipuusta kasvutappiota, jos taimikko ei ole ylitiheä. Metsänomistajille on hankkeessa luvassa kiinnostava ulottuvuus, kun heitä opastetaan seuraamaan suometsissään pohjaveden syvyyttä. Mikä on luonnonmetsien määritelmä. Ei ole pelkoa suojelun vaikutuksista, ja metsä voi kasvaa rauhassa.” Suorittava porras ”Itse olen viime kymmenen vuoden aikana istuttanut jalopuita jokaiseen taimikkoon ja säästänyt raivauksissa kaikki jalopuut. Keskustelu jatkuvan kasvatuksen sallimisesta ainoana turvemaiden metsänhoidon työkaluna on askel taaksepäin, Nette Korhonen kirjoittaa. Kuka enää jättää havupuutaimikkoon lehtipuuryhmiä tai lehtipuita. Aika paljon on tihkunut tietoa, että Metsäkeskukselta on tullut pesintäajan hakkuurajoitus kohteille, joille se ei välttämättä kuulu. Osallistu kyselyyn osoitteessa www.metsalehti. Kyllä 18% En 82% 20 40 60 80 100 neet alueelle 50 hehtaarin Lorem ipsum En 39% Kyllä 61% AJASSA Verkkokeskustelu: Aavistusmetsänhoitoa. Silti avoimia kysymyksiä on paljon. Uudeksi termiksi nousee nyt lintulain myötä aavistusmetsänhoito. Nähtäväksi jää, löytyykö kultainen keskitie. SE PP O SA M U LI ”Tähän asti on puhuttu aavistushakkuista. Tämä ajatus hiipi väistämättä mieleen, kun tein tähän lehteen uutista EU:n ennallistamisasetuksesta ja sen kotimaisesta versiosta kansallisesta ennallistamissuunnitelmasta. Siinä on hyvä laittaa oikaisupyyntö sisään, sitten se käsitellään joskus lomien jälkeen.” Panu ”Kun tähän soppaan kytketään ensi vuoden alussa tuleva ’tulosperusteinen’ metka, jossa palkitaan lehtipuiden jättämisestä, niin onpa sotku. Yksityisten metsänomistajien näkökulmasta hyvä puoli on se, että yksityismailla ennallistaminen perustuu ainakin näillä näkymin vapaaehtoisuuteen. Kansallista ennallistamissuunnitelmaa on valmisteltu Suomessa pitkään ja hartaasti. Esimerkiksi ennallistamisasetuksen rahoitus koetaan haasteeksi muissakin jäsenmaissa. Kannattaa siis ottaa hanke seurantaan ja osallistua avoimiin koulutuksiin. Kohti uutta suometsätaloutta -hanke tuo seuraavan puolentoista vuoden aikana koko metsäalan käyttöön uusimman tutkimustiedon turvemaiden metsänhoidon uudistamiseksi. Miten ennallistamistoimet rahoitetaan. Paljon voi vielä tapahtuakin. Suometsänhoidon ei tarvitse olla vastakkainasettelua ilmasto-, ympäristö-, ja taloustavoitteiden kanssa, sillä nämä kaikki hyödyt voidaan saada samassa paketissa. Jalkanen 12291_.indd 17 12291_.indd 17 18.6.2026 9.01.40 18.6.2026 9.01.40. Päinvastoin: lehtipuu nopeuttaa ravinnekiertoa ja lisää valoa kuusen taimikkoon, jolloin kuusten latvukset eivät supistu niin helposti liikaa.” A. Millaista määrää kuollutta puuta tai jatkuvan kasvatuksen metsiä tavoitellaan. Ennallistamisasetuksen vaikutukset metsäsektoriin riippuvat siitä, miten sitä ryhdytään toteuttamaan. Lintujen pesät on huomioitava hoitotöissä ja hakkuissa aina eikä vain pesintäaikana.” Visakallio ”Olen jo lähes 20 vuotta varoitellut, että havupuutaimikkoon ei kannata jättää liikaa lehtipuuta ja että ylimääräiset kannattaa poistaa ennen kuin ne ovat miehen mittaisia. METSÄTEOLLISUUS RY YHDESSÄ Helsingin yliopiston, Tapio Oy:n, Sahateollisuus ry:n ja Koneyrittäjät ry:n kanssa on saanut valtionavustusta hankkeelle, joka pyrkii uudistamaan turvekankaiden metsänhoidon käytäntöjä informaatio-ohjauksen keinoin. i Oletko ottanut punkkirokotuksen. Kun lukee uuden lain sisältöä, vastuuseen voi joutua lähes kuka vaan. Metsänomistaja voi havaintonsa perusteella arvioida verkkolaskurilla, kuinka paljon maaperän hiilipäästöjä hän on toimillaan vähentänyt. 18.6.2026 Metsälehti.fi 17 MELKOINEN sekasotku. Metsänomistajien mittausten toivotaan jatkuvan hankkeen jälkeenkin, sillä Helsingin yliopisto jatkaa mittaustietojen keräämistä havainnoidakseen muutoksia vesienhallinnassa. Äkkiseltään tuntuu ristiriitaiselta näiden hyvän metsänhoidon mukaan kasvatettujen metsien siirtäminen talouden näkökulmasta uhanalaisten listalle – voi johtaa kovempien metsänhoitokeinojen käyttöön, jolloin heikentääkin laajassa mittakaavassa luonnontilaan.” Isaskar keturi ”Olen aiemminkin todennut, että minun havupuutaimikoihini ei jätetä raivauksissa lehtipuuta, joten nuo pesimäaikarajoitukset eivät koske minua. Luonnon tilan parantaminen on tärkeää, mutta niin ovat myös metsänomistajien päätösvalta, teollisuuden puunsaanti ja työllisyys. Mutta roihahtaako kytevä liekki vai ei, sekin jää nähtäväksi. WWW.METSALEHTI,FI TOIMITTAJALTA METSÄGALLUP LIINA KJELLBERG Uusi kysymys: Uusi kysymys: Koristeletko ovenpielesi juhannuskoivuilla. Brysselin suunnalta kuuluu, että pinnan alla kytee. Saa nähdä, ovatko ne vihreiden mielestä jalopuumetsiköitä 20– 30 vuoden päästä.” Kuusiuskova ”Katsotaan nyt käytännön vaikutukset. NETTE KORHONEN KIRJOITTAJA TYÖSKENTELEE METSÄASIANTUNTIJANA METSÄTEOLLISUUS RY:SSÄ
SA TU KU M PU LA töyhtötiainen LI N TU KU VA T: W IK IM ED IA CO M M O N S hömötiainen lapintiainen kuusitiainen 12292_.indd 18 12292_.indd 18 18.6.2026 9.02.43 18.6.2026 9.02.43. Metsätiaiset elävät Suomen metsissä vuoden ympäri. Nykyään talousmetsän annetaan hyvin harvoin kasvaa niin vanhaksi Etelä-Suomessa.” Metsätiaisen talvireviirin kooksi voi riittää 2–10 hehtaaria metsää, jos metsästä löytyy hyvin ravintoa ja suojapaikkoja. Uhanalaiseksi tai vaarantuneeksi metsätiaisista luokitellaan tällä hetkellä hömöja töyhtötiainen. Tuoreen kankaan kuusikot olivat uudistettaessa usein 90–100-vuotiaita. ”Metsät nuortuvat, ne uudistetaan aikaisemmin. ”Tein paljon metsäsuunnittelua täällä Pirkanmaalla 1990-luvulla ja tutkin puiden ikiä kairaamalla. Ratkaisevaa pienille linnuille on ravinnon saanti talvella. Kuvassa 13 päivän ikäinen hömötiaisen poikanen. Tiaiset kuitenkin elävät talvet pääosin yli 60-vuotiaissa metsissä.” Talousmetsien kiertoaikaa tulisi tiaisten näkökulmasta pidentää, Ruutiainen sanoo. Metsätiaisten elinoloja selvittävän Tinttimetsä-hankkeen projektipäällikkö Jukka Ruutiainen Suomen metsäkeskuksesta nostaa esille kolme metsätiaisten talviaikaiseen menestymiseen erityisesti vaikuttavaa tekijää: talvireviirien säilymisen, metsien suojelun ja metsän jatkuvan kasvatuksen. Vastauksia etsiessä ydinasia on tietää, mitä pienet metsätiaiset metsiltä tarvitsevat selviytyäkseen. Vanhassa metsässä sijaitsevalta talvireviiriltä pitää Ruutiaisen mukaan löytyä ravintoa, kuten hämähäkkejä. METSÄSTÄ / METSÄNHOITO 18.6.2026 18 Metsälehti.fi VALTTERI SKYTTÄ Metsätiaiset – hömötiainen, kuusitiainen, töyhtötiainen ja lapintiainen – ovat Suomen metsäelinympäristöjen indikaattorilajeja: jos tinteillä menee hyvin, menee myös monella muulla metsissä elävällä lajilla. ”Talousmetsien kiertoaikaa tulisi tiaisten näkökulmasta pidentää.” Lintujen poikasten rengastus on käynnissä juhannuksen tienoilla. Tiaisten pitää myös pystyä syksyisin varastoimaan talvireviirin vanhoihin puihin ravintoa, kuNÄIN TEET TILAA TINTEILLE Metsätiaisista on tullut metsänhakkuiden haittavaikutusten symboleja. Metsänomistaja voi auttaa tiaisia säilyttämällä talvireviirejä ja pesäpuita. Metsien käytön vaikutuksista tiaisiin on taitettu peistä myös Metsälehdessä. Kiertoaikaa pidemmäksi Metsätiaisten ykköselinympäristöä ovat havupuuvaltaiset varttuneet sekametsät. Jos niitä on tarjolla vain siellä täällä, talvireviirin koko voi kasvaa 30 hehtaariin
”Tinttimetsässä isoja puita pitää säästää huomattavasti enemmän”, Ruutiainen toteaa. Suosituksissa puhutaan isoista tekopökkelöistä, jotka eivät kuitenkaan ole Jukka Ruutiaisen mukaan parhaimpia tiaisille. JU KK A RU U TI A IN EN Metsätiaisten talvielinympäristöistä tulee löytyä niin ravintoa kuin kätköpaikkoja syksyllä kerättäville ruokavarastoille. Kosteat, lehtipuustoiset metsänkohdat ovat myös niitä, joista tiaisille löytyy hyvin ravintoa. JU KK A RU U TI A IN EN Pieni pökkelö piilossa. Tiaisten kesäaikaiseen pääravintoon kuuluvat esimerkiksi lehtipuista löytyvät mittariperhosten toukat. Isoja puita voi jatkuvan kasvatuksen metsässä säästää tiaisten kannalta ryhmittäin. METSÄSTÄ 18.6.2026 Metsälehti.fi 19 vinkit VINKIT METSÄTIAISTEN HUOMIOINTIIN 1. 2. ”Pieni pökkelö piilossa on parempi metsätiaisille kuin iso pökkelö näkyvillä. Ideaali tekopökkelö tiaisten pesäpuuksi on paksuudeltaan 10–13-senttinen koivupökkelö alikasvoskuusten tai tiheikön suojissa.” Tekopökkelön saa aikaiseksi myös nostamalla maahan jo kaatuneen koivunrungon nojaamaan vasten toista puuta. Ruutiaisen mukaan Luonnonvarakeskuksen tutkimuksissa on todettu, että metsän pohjapinta-ala kannattaa laskea varsin alas, jotta jatkuvan kasvatuksen metsään syntyy hyvin taimia. JU KK A RU U TI A IN EN 12292_.indd 19 12292_.indd 19 18.6.2026 9.02.44 18.6.2026 9.02.44. Lehtipuista löytyy ruokaa ja lahoavista hieskoivuista pesäpuita. PÄÄTEHAKKAA havupuuvaltaiset sekametsät myöhemmin, jos tuhoriski sallii. Isoja puita säästettävä Metsien kiertoajan pidentämisen ohella metsätiaisia auttaisi metsän jatkuvan kasvatuksen lisääntyminen. Tiaisten pesäpuiksi kaivataan kapeita tekopökkelöitä: 10-13 senttinen koivurunko alikasvoskuusten tai tiheikön suojissa. SÄÄSTÄ puustoa kosteilla paikoilla, kuten suon ja kangasmaan välimaastossa. Kymmenen tekopökkelöä toisi jatkuvuutta pesäpuille.” Harvennushakkuiden ennakkoraivauksissa kannattaa jättää kuusten lisäksi pystyyn alikasvoskoivuja, jotka jäävät kasvussa alakynteen ja voivat myöhemmin lahota kapearunkoisiksi pökkelöiksi. Kosteita olosuhteita, joissa syntyy runsaasti tiaisten pesäpuiksi sopivaa lahopuuta”, Ruutiainen sanoo. Lahoavat lehtipuut tärkeitä Metsätiaisten kesäreviirit eli pesimäalueet sijaitsevat talvireviirien yhteydessä. TEE pesäpuuaihioiksi kapeita koivutekopökkelöitä harvennushakkuissa. Alhainen pohjapinta-ala tarkoittaa, että isoja puita jää pystyyn harvaan ja tuulituhojen riski kasvaa. METSÄTIAISTEN pesintöjä autetaan tekemällä tekopökkelöitä. KÄYTÄ myös jatkuvaa kasvatusta, mutta niin, että isoja puita säilyy aina jossakin osassa metsää reippaammin pystyssä. Nuorissa puissa ei ole samalla tavalla kätköja varastopaikkoja”, Ruutiainen sanoo. Ruutiaisen mukaan harvennusleimikolla kymmenen tekopökkelöä hehtaaria kohden olisi minimimäärä tiaisten kannalta. Suon ja kangasmaan vaihettumisvyöhykkeet ovat metsätiaisille keskeisiä elinympäristöjä ja pesimäpaikkoja. Tiaisille tärkeitä pesäpaikkoja ovat katkenneiden ja lahoavien lehtipuupökkelöiden rungot. ”Hyviä pesäpuita löytyy usein esimerkiksi vaihettumisvyöhykkeiltä kangasmaan ja suon välimaastosta tai puron varresta. Naavaisiin, rosokaarnaisiin ja jäkälän peittämiin kuusiin saa ruokaa piiloon. Sieltä löytyy tiaisille sekä ravintoa että pesäpuita. Menetelmä säilyttää metsän peitteisyyttä ja hyödyttää metsätiaisia, mutta siinäkin on tiaisten näkökulmasta pulmansa. 4. Tiaiset talvehtivat yli 60-vuotiaissa metsissä. ”Vanhoissa puissa on kaarnan koloja, jäkälää, naavaa ja oksanhankoja, joihin ravintoa saa piiloon. Tiaisille sopiviin olosuhteisiin tekopökkelöitä voi tehdä etenkin harvennushakkuissa. ”Kaikkea alikasvoskuusta ei pidä raivata nurin.” Juttua varten on haastateltu myös väitöskirjatutkija Satu Kumpulaa Oulun yliopistosta. Tiaiset kaipaavat isoja vanhoja puita. Niitä ei ylen määrin säästetä jatkuvassakaan kasvatuksessa, jos tavoitellaan taloudellista tuottoa. ”Tiaisten osalta tekopökkelöistä voi puhua euron kantoina, sillä koivukuitupuusta tehdystä pökkelöstä ei juuri sen enempää kustannusta koidu metsänomistajalle”, Ruutiainen toteaa. ”Pökkelöt lahoavat eri aikaan riippuen metsän kosteusoloista ja pökkelöiden paksuudesta. ”Ravintoa voi kesäisin löytyä myös taimikoista, joissa lehtipuustoa on.” Tiaisille sopivasta metsästä tulee myös löytyä selkeitä piilopaikkoja eli puuston tiheysvaihtelua ja alikasvosta. PIENI PÖKKELÖ PIILOSSA ten selkärangattomia hyönteisiä ja siemeniä. ”Kun iso pökkelö lahoaa, siitä tulee hakemaan ravintoa käpytikka. Toisaalta esimerkiksi hömötiainen kaipaa metsältä ilmavuutta: metsässä saa olla harvempia ja tiheämpiä kohtia. Samalla tikka löytää myös tiaisten pesän ja voi syödä poikaset tai munat.” Ruutiainen antaa tekopökkelöiden tekemiseen kolmen p:n säännön. 3
Lannoitus voi sopia myös täydennysistutukseen, jotta taimet ehtivät samaan vauhtiin aiemmin istutettujen puiden kanssa”, Salmela sanoo. ”Tällä voidaan annostella taimikuoppaan Agroblen-lannoitetta istutuksen yhteydessä. 18.6.2026 20 Metsälehti.fi METSÄSTÄ / METSÄNOMISTAJA HAAPAJÄRVI SAMI KARPPINEN, TEKSTI JA KUVAT HAAPAJÄRVEN Kumisevassa asuva metsänomistaja Markku Salmela sattui pari vuotta sitten paikalle, kun ”Bernerin miehet” tekivät lähistöllä taimilannoituskokeita metsässä. 12293_.indd 20 12293_.indd 20 18.6.2026 9.04.40 18.6.2026 9.04.40. Markku Salmela näkee, että taimilannoituksesta on apua esimerkiksi tällaisilla täydennysistutuskohteilla. Tällainen satsi on 25 grammaa Agroblen lannoitetta. ”Juurenniskan parempi paksuuskasvu voi auttaa taimia selviämään rehevillä kasvupaikoilla paremmin kilpailussa heinää vastaan. Lisäksi siinä on luonnollisia kasvunedistäjiä kuten aminohappoja, TAVOITE: KOVEMPI KASVU TAIMILLE Markku Salmelan keksinnön avulla pyritään vauhdittamaan taimien kasvua ja kenties myös ehkäisemään hirvituhoja. Yhteistyössä muutaman muun paikallisen ideanikkarin kanssa hän kehitti istutusputkeen yhdistettävän taimilannoittimen, jolle on haettu mallisuoja. ”Heidän menetelmänsä levittää rakeista lannoitetta näytti minusta hankalalta, joten innostuin kehittämään siihen parempaa ratkaisua”, yrittäjänä työskentelevä Salmela kertoo. Bernerin miehillä tarkoitetaan tässä lannoitevalmistaja Berner Oy:n henkilöstöä. Lannoiteannos 25 grammaa per taimi Bernerin Agroblen-lannoite sisältää typpeä, fosforia, kaliumia, booria, rikkiä ja magnesiumia. Lannoituksen avulla jälkikäteen istutetut taimet voisivat ehtiä paremmin samaan kasvurytmiin alkuperäisten istukkaiden kanssa. Bernerin omassa tutkimuksessa lannoite paransi kuusentaimien pituusja paksuuskasvua selvästi.” Haapajärvellä kokeissa havaittiin, että lannoitettujen kuusentaimien pituuskasvu oli kolmen ensimmäisen kasvukauden jälkeen keskimäärin 17,7 senttiä ja juurenniskan paksuuskasvu 4,2 millimetriä suurempi kuin lannoittamattomien taimien