METSÄALAN AJANKOHTAISLEHTI • TORSTAINA 21. KESÄKUUTA 2018 • NRO 12 • PERUSTETTU 1933 • WWW.METSÄLEHTI.FI UUTISET Puu liikkuu yhä myös vesiteitse ›› 2–3 Puuvilla saa väistyä puukuidun tieltä ›› 9 MTK:n metsäväki kavahti lisämaksua ›› 9 45 miljoonan euron kartellisavotta ›› 11–13 METSÄSTÄ Pottiputkelle on töitä kesälläkin ›› 16–17 Kemijärvipäätöstä odotetaan Lapissa ›› 20–21 Näin huomioit linnut hakkuissa ›› 22 Echokin ennätti akkusahakisaan ›› 25 PILKKEITÄ Punkkia varottava, mutta ei paniikissa ›› 28 Kamala luonto on tämän näköinen ›› 29 Ruotsalaispihlaja palaa paremmin ›› 34 VUOTTA Taimet saa pohjoisen pehmeään maahan istutettua etelää nopeammin. Lapin istutuskausi työllistää myös Musa Rahmanin ja Santeri Sillmanin. Sivut 26–27 Lapin lisää Ju ha O lli la www.tapio.fi/forestkit
LYHYET UUTISET 21.6.2018 / AJASSA 2 MIKKO HÄYRYNEN V aikka uitto on kuljetusmuotona enää vain marginaalinen, uittomäärät ovat yllättäen lähteneet kasvuun. ”Kun talvien korjuuolot ovat arvaamattomia, paine tehdasvarastojen suurentamiseen kasvaa. Uitto on myös varastointia Korhosen mukaan uittomäärien kasvun takana on ainakin kolme tekijää. Korhonen on päätoimeltaan UPM Metsän logistiikkapäällikkö ja oheistyönä kahden jäljellä olevan uittajan, Järvi-Suomen uittoyhdistyksen ja Perkaus Oy:n, uittopäällikkö. Niissä käsiteltiin toiminnan lopettamista, mutta lopulta saha päätettiinkin myydä Hasalle. ”Karttakeskuksen tuotteilla on vahva markkina-asema. Metsä Group lopetti kaksi vuotta sitten, tuotantojohtaja Hannu Alarautalahden mukaan monesta syystä. Metsäkustannus osti Karttakeskuksen kuluttajabisneksen Metsälehteä julkaiseva Metsäkustannus Oy on ostanut Karttakeskuksen kuluttajille suunnatut kustannus-, karttaja paikkatietoaineistoliiketoiminnat CGI Suomi Oy:ltä. ”Ei ole poissuljettua, emmekö voisi vielä uittaa, mutta tällä hetkellä se Uittomäärät yllättäen kasvussa Tänä vuonna puuta uitetaan paria edellisvuotta enemmän, mutta uittajia on enää yksi. Uittomäärät olivat supistuneet ja kuljetustarpeet ovat ympärivuotisia. Metsä Fibre käynnisti sahalla yt-neuvottelut toukokuussa. Tämä on hieman vähemmän kuin edellisvuonna, jolloin hyvien tai erinomaisten osuus oli 82 prosenttia. ”Tänä vuonna uitetaan 350 000– 400 000 kuutiometriä, mikä on viidenneksen enemmän kuin parina edellisvuotena”, uittopäällikkö Esa Korhonen kertoo. Hasa osti Eskolan sahan Sahayhtiö Hasa on ostanut Kannuksessa sijaitsevan Eskolan Sahan Metsä Fibreltä. Kolmanneksi hän painottaa, että uitto ei ole vain kuljetusvaan myös varastointimuoto. Suomen metsäkeskuksen seurannan mukaan luonnonhoidollisesti erinomaisia hakkuun tai metsänuudistamisen toteutuksia oli 79 prosenttia arvioiduista kohteista. Luonnonhoidollisesti välttäviä toteutuksia on 14 prosenttia ja heikkoja kaksi prosenttia. Metsäkeskus arvioi viime vuonna luonnonhoidon laatua liki 1 800 hehtaarilla, yhteensä lähes 500 kohteella. Äänekoskelle puuta ei uiteta. Vaikka UPM on ottanut uitossa vetovastuun, se ei tarkoita vesien herruutta vaan sitä, että uittoyhdistyksellä on tällä hetkellä vain yksi asiakas. Kiinteistön otteet verkosta Maanmittauslaitos kehittää verkkopalvelujaan. Tehdaskentällä tila tulee äkkiä vastaan, mutta vesivarastossa tilaa riittää.” Käytännössä se tarkoittaa, että näihin aikoihin matkaan lähtevät niput saattavat kellua tehtaan lähellä keskitalveen saakka. Etelä-Savossa hakattiin viime vuonna eniten Viime vuonna Suomessa korjattiin puuta yhteensä 63 miljoonaa kuutiota, reilun miljoona kuutiota enemmän kuin edellisvuonna. Asiakaspalvelu on edelleen käytössä, mutta verkkopalvelusta tositteet saa edullisemmin. Karttakeskus julkaisee karttoja, kirjoja ja digisovelluksia kuluttajille ja oppimateriaalikäyttöön sekä tuottaa paikkatietoaineistoja yrityksille. Kauppa toteutuu heinäkuun alussa, hintaa ei kerrottu. Kauppa vahvistaa asemaamme monipuolisen metsäja luontotiedon, ulkoiluharrastajien ja matkailijoiden kaipaamien tuotteiden kustantajana”, Metsäkustannuksen toimitusjohtaja Outi Karemaa toteaa.. Pääosa yrityksille tuotettavista paikkatietopalveluista jää CGI:lle. Varkauden ja Joensuun yläpuolisella alueella uitto-oikeus on Järvi-Suomen uittoyhdistyksellä, jonka osakkaita ovat UPM, Stora Enso, Metsä Group ja Metsähallitus. Toimintaa on tehostettu siirtymällä yrittäjävetoiseen malliin ja noususuhdanne lisää kuljetustarvetta ylipäätään. Läpeensä vettynyt kuori ei myöskään ollut kaikista helpoiten myytävää. Nyt laitoksen asiointipalvelusta voi ostaa kaikkia kiinteistöjä koskevia otteita ja todistuksia, muun muassa lainhuutotodistuksia, rasitustodistuksia ja kiinteistörekisteriotteita. Liiketoiminnat siirtyvät uudelle omistajalle heinäkuun alussa. UPM yksin vesillä UPM on ainoa metsäyhtiö, joka vielä uittaa. Luonnonhoidossa pudotus Luonnonhoidon laatu heikkeni metsätöissä viime vuonna. Aiemmin verkossa on voinut ostaa vain omia kiinteistöjä koskevia otteita, muuten on pitänyt kääntyä Maanmittauslaitoksen asiakaspalvelun puoleen. Luonnonvarakeskuksen mukaan eniten hakkuita tehtiin Etelä-Savossa (7 miljoonaa kuutiota), Keski-Suomessa (6,4 miljoonaa kuutiota) ja Pohjois-Savossa (6,2 miljoonaa kuutiota). Alapuolisella, niin sanotulla tasavesi-Saimaalla uiton hoitaa Perkaus Oy, jonka kolme metsäyhtiötä omistavat tasaosuuksin
Einin mukaan tähän haetaan ratkaisua. 09 315?49?809 Asiakaspalvelu: p. Päätoimittaja: Eliisa Kallioniemi p. Versosurma kuivattaa mäntyjen oksia ja kellastaa niiden neulasia. Kaksi vuotta sitten pahimmilla versosurma-alueilVersosurma vaivaa taas Sienitauti kuivatti männyn vuosikasvaimia jo äitienpäivän aikaan. Uittoon liittyy mukavia mielikuvia. Nyt kuivaneita kuusenlatvoja näkyy yleensä vain mäntyjen alikasvoksena olevissa kuusissa. Metsäkeskus: Ei jälkiä lakirikkomuksista Laittomiksi epäiltyjä hakkuita ei tehty suojelluilla metsäelinympäristöillä, vaan muun muassa pelto-ojien varsilla. Sitä varten on kaksi apualusta, jotka myös apuohjaavat kilometrin pituista lauttaa salmipaikoissa ja siltojen alituksissa. ”Terminaalivarastot olivat pienet ja isommat hinaukset alkoivat vasta kun tämän kesän korjuupuuta saatiin terminaaleihin.” Ensiharvennusten tuore mäntykuitu kelluu huonosti, mutta kelluvuutta parantaa, jos nippuun laitetaan sekaan tyvilahoa kuusta ns. Työvuorot ovat kuusi tuntia töitä ja kuusi tuntia vapaata. Ylimmät veteenlaittopaikat ovat Maaningalla ja Nurmeksessa. Löydetyistä kohteista potentiaalisimmat valittaisiin maastoselvityksiin." WWF:n mukaan se ei ole vielä ehtinyt perehtymään Metsäkeskuksen vastauksiin lakirikkomusepäilyistä, joten järjestö ei kommentoi asiaa tässä vaiheessa. Terminaalilogistiikkaa hoitavan Fin-Terpuun Jouni Jolkkonen siirsi nippuja uittoon Joensuun Utran pudotuslaiturilla viime viikolla. Osa männyistä on versosurman vuoksi menettänyt elävän latvuksensa alle kolmasosaan vuosien 2016–2018 aikana. "Metsäkeskus kehittää menetelmiä, jotka tunnistavat metsävaratiedoista metsien monimuotoisuutta kuvaavia rakennepiirteitä. korkkipuuksi. Jo ha nn a Ko kk ol a Uitto on nippuhinausta Pohjois-Savosta ja PohjoisKarjalasta eteläiselle Saimaalle. Aihetta maastotarkastuksiin ei Metsäkeskuksen mukaan ole. 09 315?49?808 Toimituksen sihteeri: Päivi Laipio p. M ar kk u Re m es la surmakkasienen kuivattamia kuusenlatvoja esiintyi runsaasti. Pitkään jatkuessaan tauti vähentää mäntyjen kasvua, tuhoisin se on taimille. Hidas nopeus, nopea matka Uitto on supistunut nippuhinaukseksi Pohjois-Savosta ja Pohjois-Karjalasta eteläiselle Saimaalle. Karttatietojen perusteella kyse oli muun muassa pelto-ojien jatkeista eli ihmisen aikaansaamista vesireiteistä, joita eivät metsälain vaatimukset koske. 09 315?49?804 Ulkoasu: Anna Back p. Taudin vaurioittamissa puissa on vain niukasti terveitä, tuoreita oksia. 09 315?49?802 Toimitussihteeri: Eero Sala p. 09 315?49?840 Postiosoite: Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki Sähköposti: etunimi.sukunimi@metsalehti.fi www.metsalehti.fi 3 AJASSA / 21.6.2018 ei ole suunnitelmissa. Metsäkeskuksen tulkinta perustuu metsälain säädöksiin", Metsäkeskuksen johtaja Ari Eini sanoo. Metsäkeskuksen aineistoista ei löytynyt merkintää, että ilmoitetuilla alueilla olisi hakattu niin sanotun kymppipykälän metsälakikohteita. Metsälehti kertoi toukokuun alussa hakkuista, joissa oli WWF:n mukaan kaadettu puita metsälain suojaamilta erityisen tärkeiltä elinympäristöiltä, kuten purojen ja norojen varsilta. Olemme kuitenkin talkoissa mukana, ja kannamme osamme hallintokuluista.” Uiton aloittaminen uudestaan olisi Alarautalahden mukaan helppoa, tarvitsisi vain neuvotella määräja hintasopimukset uittoterminaaleja ja hinausta hoitavien yrittäjien kanssa. VALTTERI SKYTTÄ S uomen metsäkeskus ei ole löytänyt perusteita metsälakirikkomuksille, joita ympäristöjärjestö WWF Suomi esitteli keväällä sosiaalisessa mediassa. Eini muistuttaa, ettei Metsäkeskuksella ole tietoa kaikista Suomen metsien lakikohteista. ”Mutta huonolla kuormalla loka-marraskuun pimeydessä ja räntäsateessa kuuden tunnin työvuoro tuntuu pitkältä.” Huono kuorma tarkoittaa, että aaltojen voimaa pitää seurata ja tarvittaessa nippuja kiristetään. Metsänomistajat voivat jossain määrin ehkäistä sienitauteja huolehtimalla metsänhoitotöistä. ”Meillä saattaa olla WWF:n kanssa erilainen näkemys kymppipykälän lakikohteiden kriteereistä. Määränpäitä on kaksi: havukuitua sellutehtaalle Lappeenrantaan ja sorvikuusta vaneritehtaalle Ristiinaan. Tänä keväänä versosurma kuivatti männyn vuosikasvaimia jo äitienpäivän tienoilla. JUSSI COLLIN V ersosurma kiusaa Itä-Suomen männiköitä jo kolmantena peräkkäisenä kasvukautena, Suomen metsäkeskus kertoo. Korhonen kehuu uittoa erittäin nopeaksi kuljetusmuodoksi. ”Mitenkään muuten 20 000 kuu”Mitenkään muuten ei 20 000 kuutiota siirry yhtä nopeasti.” tiometriä eli 400 rekkakuormaa ei siirry samaa matkaa yhtä nopeasti.” Mukava mielikuva, kahtalainen todellisuus Reino Nurmen Uittopojat Oy on nykyään ainut hinausyritys. Jatkokehitykseen vaikuttavat kuluvan kesän ja ensi syksyn säät”, metsänhoidon asiantuntija Markku Remes Metsäkeskuksesta kertoo. Kuluvasta kasvukaudesta ei silti odoteta hälyttävää. Lautta tekee matkaa kaksi kilometriä tunnissa yötä päivää ja on perillä viidessä päivässä. Kohteita oli neljällä paikkakunnalla. Nurmi kertoo, että tänä vuonna uitto käynnistyi hitaammin, koska talvella puuhuollossa oli pulmia ja uitettavaksi tarkoitettua puuta oli ajettu kiireen vilkkaa kumipyörillä tehtaille. Versosurmalle alttiita paikkoja ovat alavat, viileät ja kosteat kasvupaikat.. "Metsänomistaja ja hakkuuoikeuden haltija ovat aina vastuussa lakikohteiden huomioimisesta hakkuissa, oli kohde Metsäkeskuksen tietokannassa tai ei." Olisiko kymppipykäläkohteista tehtävä uusi kartoitus niin, että tietokannoista mahdollisesti puuttuvat erityiskohteet saataisiin selville. Nurmen mukaan niille on katetta kun on tyyni kesäyö ja hyvä kuorma. Yksittäisiä puita on jopa kuollut. Versosurma voi kuivattaa latvoja myös kuusen taimilta. ”Sienitauti ei näytä leviävän niin voimakkaasti kuin aiempina vuosina, mutta viime vuoden runsassateisen kasvukauden jälkeen tauti kuitenkin etenee myös tänä vuonna
Yritykset ovat suhtautuneet tunteita herättäneeseen kartellijupakkaan viileästi. Kotimaiset grillihiilien valmistajat ovat huomattavasti vähentyneet siitä, kun Lipponen aloitti grillija pajahiilien valmistamisen Pielavedellä vuonna 1990. Toinen asia on, onko parlamentarismille kunniaksi, jos sinänsä arvokas kansalaisaloite valjastetaan mediapeliksi. Paras tulos saadaan, jos koivut saavat kuivua pinossa talven yli. TÄNÄ VUONNA tulee kuluneeksi 20 vuotta siitä, kun kilpailuviraston tarkastuksissa kävi ilmi, että kolme suurta puunostajaa olivat Mikkelin seudulla tehneet kilpailulain vastaista yhteistyötä. Kuivuneet koivut laitetaan lopuksi retorttiuuniin hiiltymään. PITKÄ OIKEUSKÄSITTELY vahingonkorvauksista on jättänyt jäljen ja koettelee metsänomistajien luottamusta puunostajia kohtaan. Vaikka nimet saadaan, eduskunnassa aloite ei kuitenkaan mene läpi, mutta mediapelissä on saatu voitto. Silloin kauppa käy huonoinakin aikoina. Myyjille myös tarjousten hintataso on ollut iloinen yllätys. Ulkomaiset valmistajat kilpailevat Suomen markkinoilla hinnalla, mutta Lipponen luottaa erikoistumiseen ja pitkiin asiakassuhteisiinsa. Tämä vaihe kestää puun kosteudesta riippuen 6–12 tuntia. Jos tarvittavaa 50 000:ta nimeä ei saada, yritys päättyy nolosti. "Aikaisen kevään lopputulos. Vaikka vielä ei tapahtuisi mitään, aloite kuitenkin muokkaa mieliä. Ihanteellinen raaka-aine on kuitupuuksi sopiva koivu, mutta Lipposen mukaan ohuempikin riuku käy. "Moni mieltää grillihiilet kesätuotteeksi, mutta me myymme sitä ympäri vuoden esimerkiksi ravintoloille. Koivut pätkitään metrin mittaisiksi, halotaan ja laitetaan kuivumaan. YMPÄRISTÖJÄRJESTÖT keräävät nimiä kansalaisaloitteeseen, jonka mukaan valtion metsien avohakkuut tulee säätää luvanvaraisiksi. Myös metsänomistajat kiinnostuivat mahdollisista korvauksista. Yritykset tuomittiin tuntuviin sakkoihin. VIIME VUOSINA on totuttu vilkkaaseen puukauppaan kesän kynnyksellä, mutta nyt kuunvaihde rikkoi kaikki ennätykset. fi/Metsalehti/ Lukijoiden-kuvat. Vähittäiskaupat eivät siis ole meille se suurin asiakasryhmä." Lipponen valmistaa hiiliä kotimaisesta, lähialueilla kasvaneesta koivusta. Tehdessään ensimmäisiä päätöksiä puukaupan kilpailunrajoituksista kilpailuneuvosto korosti, että puumarkkinoiden ongelma on epäsymmetrisyys. Koivuhiilestä pidempi hehku Pielaveteläisen Aimo Lipposen Salohiili Oy pitää pintansa kovassa kilpailussa ulkomaisia grillihiilenvalmistajia vastaan. Yksi keino Luotettava hintatieto edistää puukauppaa on huolehtia siitä, että puunhinnan tilastointia kohtaan nousseet epäilykset hälvenevät. Onnistuivatko yritykset pyrkimyksessään, eli kärsivätkö myyjät vahinkoa, siihen ei markkinaoikeus päätöksessään ottanut kantaa eikä sitä ole myöhemminkään voitu todistaa. 21.6.2018 / AJASSA 4 ELIISA KALLIONIEMI päätoimittaja eliisa.kallioniemi@metsalehti.fi METSÄLEHTI.FI Lukijakuva PÄÄKIRJOITUS NÄKÖKULMA AJANKOHTAINEN ANNE HELENIUS, teksti MATIAS HONKAMAA, kuva P itkään kestänyt lämmin ja aurinkoinen jakso on näkynyt grillihiilien menekissä. fi. MIKKO HÄYRYNEN Mediapeli menee metsään. Niiden etu kuitenkin on, että luottamus puukaupassa säilyy. Samaan aikaan, kun puukauppa käy kuumana, vuosikausia jatkunut puukaupan kartellijupakka lähestyy päätepistettään. Kansalaisaloitteella tasapainopistettä halutaan siirtää suojeluun päin. Vihdoin jopa kuitupuun hinta on noussut. Ei mikään suuri yllätys." MOTO 79 Lukijoiden kuvat osoitteessa metsalehti. Olihan kielletyllä yhteistyöllä ollut tarkoituksena pitää puun hinta alemmalla tasolla, kuin mihin se kilpailluilla markkinoilla olisi asettunut. Tämä on näkynyt myös pohjoissavolaisen hiilenvalmistajan Salohiili Oy:n tilauskirjoissa, kertoo yrittäjä Aimo Lipponen . Julkaistuista kuvista maksamme 50 euroa. Jos metsäpolitiikan haluaa ajatella kiikkulaudaksi, jonka päissä ovat rajoitukseton talouskäyttö ja kaiken suojelu, niin tasapainopiste on kiikkulaudan keskikohdan tienoilla – pakkoa ei ole kuin uudistamiseen ja sekä talousettä ympäristötoimia tuetaan. Kun varsinkin kuitupuun ostajia on vähän ja myyjiä paljon, avoin markkinainformaatio kuten luotettava tieto puun hinnasta, edistää parhaiten markkinoiden toimintaa. Vain muutaman vuoden kuluttua virasto käynnisti uudet tutkimukset, joiden seurauksena markkinaoikeus totesi, että samaiset Metsäliitto Osuuskunta, Stora Enso ja UPM-Kymmene olivat syyllistyneet 1997–2004 valtakunnalliseen kiellettyyn hintayhteistyöhön ja tietojenvaihtoon puun ostossa. Järjestöt ovat varmasti puntaroineet hyötyjä ja riskejä. Voit myös lähettää kuvasi sähköpostilla osoitteeseen lukijoilta@metsalehti
Hiillon valmistuttua ilma-aukot suljettiin. Viikoittain oman grillinsä lämmittävä hiilenvalmistaja antaa kesäkokeille vinkin, että parhaan grillaustuloksen saa, kun antaa hiilloksen kunnolla syttyä. Männyntaimet ovat niin pieniä, että ne usein häviävät sinne kivien koloihin. Myös torjunta-ainelainsäädäntöä pitäisi muuttaa siten, että nykyistä nopeammin saataisiin luvat torjuntatoimille. Pitäisi olla malttia niin kuin liikenteessäkin." Aimo Lipponen kertoo, että grillihiilien myynti on ympärivuotinen bisnes ja kaikki valmistetut hiilet käyvät kaupaksi. Muutokset näkyvät erityisesti Kanadan kasvihuonekaasutaseissakin: Suomen metsät nielevät enemmän hiiltä kuin metsäpinta-alaltaan yli kymmenkertaisen Kanadan. ”Harrastatteko männyn ja kuusen sekaistutusta MT-pohjilla. Eikä kasvunopeudessa ole mitään eroa.” TOLOPAINEN "Olen istuttanut, kun varttuneemmat sekametsät näyttävät monesti kivoilta. 5 AJASSA / 21.6.2018 Gallup Uusi kysymys: Oletko osallistunut metsätaitokilpailuihin. Aluksi Lipponen teki hiiliä perinteisellä menetelmällä eli polttamalla puuta hiljalleen ja säätelemällä uunin ilma-aukkoja niin, että hiilettävä panos sai sopivan määrän happea. Metsäntutkimuksessakin keskustelun noste tuntuu. Kolmas asia on nopea reagointi: vaurioituneet puut on korjattava nopeasti pois metsistä. Myrskytuhojen yhteydessä kaatuneen puuston määrä on ollut nousussa, mikä johtuu osin siitä, että puuston määrä on metsissämme lisääntynyt. Siksi niiden istutus on vähän epävarmaa.” TIMPPA ”Olen kylvänyt muokatut kylvöalueet mänty-kuusisekasiemenellä. Männyn istutan usein laikkumätästyksessä laikun pohjalle, niin etteivät rynni niin helposti etukasvuiseksi.” TAMPERELAINEN ”En harrasta, kun mäntyä tulee luontaisestikin aivan liikaa. METSÄSEKTORIA KOSKEVA KESKUSTELU on ollut kuluneena keväänä kuumaa, kuten menneen toukokuun säät. Meilläkin kunnollinen talvi on vaeltanut joka vuosi noin kymmenen kilometriä pohjoista kohden jo 80-luvulta alkaen. Niinpä syksyllä on luvassa kuivaamoinvestointi ja tuotevalikoiman laajentaminen. Erityisesti edellä mainittujen riskien tasojen arviointi puhuttaa: Olisiko metsänhoitoa muutettava jotenkin radikaalisti nykyisestä. Puukaupassa alkaa näkyä kysynnän aiheuttama hintajousto. Lähiaikoina Salohiili Oy satsaa uuteen tuotantojärjestelmään, jonka osaksi valmistuu kuivaamo. Metsää katsottava uusin silmin KOLUMNI ANTTI ASIKAINEN Kirjoittaja on Luonnonvarakeskuksen professori. Mänty 1v ja kuusi 2v. Venäjän metsissä metsäpalojen määrä on noussut 1990-luvun miljoonasta hehtaarista nykyiseen kolmen miljoonan hehtaarin tasolle. Omakohtainen kokemus tosin rajoittuu edelleen taimikkona olevaan kohteeseen." GLA ”On varmasti toimiva idea ja ainakin silloin, kun MT-kuviossa on moreenikumpareita. Heikoimmin ilmastonmuutosta puulajeistamme kestää kuusi. Viime vuonna metsää paloi ennätykselliset 1,2 miljoonaa hehtaaria. MUUTOKSIIN ON VAIKEA varautua, mutta muutamia asioita pitäisi tehdä jo nyt. Pitkästä aikaa kaikki käyttökelpoinen metsien kasvua, monimuotoisuutta, hiilensidontaa ja hakkuumahdollisuuksia koskeva tieto suorastaan viedään käsistä. Suomessa tilanne on sama, mutta toistaiseksi meillä luotetaan kotimaisiin puulajeihin. Kaksivuotiaiden taimien käyttökin lienee rahan tuhlausta, koska yksivuotiaat menestyvät ihan yhtä hyvin. Meillä on niin kiviset maastot, että aina jää väistämättä osa käsittelemättä. Osallistu kyselyyn osoitteessa www.metsalehti. "Yleensä siinä käy niin, että paras hiillos on siinä vaiheessa, kun on jo grillattu. Itse olen usein istuttanut 1 600– 1 800 kuusentainta ja sitten 300–400 männyntainta. Tässä omaehtoisessa tuhojen seurannan joukkoistamisessa kaikkien kansalaisten on syytä olla mukana. Näitähän eivät mhy:n ukot useinkaan huomioi.” MEHTÄUKKO ”Ei harrasteta sekametsän istutusta, mutta tyyliä, että männyt kylvetään äestyksen yhteydessä ja seuraavana vuonna istutetaan noin 1 000 kuusta/ha. Niiden saanti on helppoa ja kustannustehokasta. Jo nyt tiedetään, että kuivuuskaudet pitenevät kesäisin ja että vuosisadan loppupuoliskolla esimerkiksi kirjanpainaja kykenee tuottamaan kaksi sukupolvea lähes jokaisena kesänä Etelä-Suomessa. Nykyään hän valmistaa hiiliä kuivatislaamalla eli retorttimenetelmällä, jossa hiilet eivät missään vaiheessa ole tulessa. Sekametsiä pitäisi muutenkin suosia ja ehkä samalla jokunen juurikääpäpesäkekin onnistutaan välttämään. Grillaaja sitä ei kuitenkaan välttämättä huomaa ", Lipponen arvioi. Esimerkiksi Brittiläisessä Kolumbiassa Kanadassa metsäpalopinta-ala on ollut keskimäärin 100 000–150 000 hehtaaria vuodessa. "Se on kovempi puu ja koivuhiilistä tulee pidempi hehku." Hiilien valmistustapakin on vuosien myötä vaihtunut. Myös hyönteistuhojen osalta metsänomistajien ja metsäammattilaisten on syytä olla valppaana. Meillä ei ole varaa syöttää vaivalla kasvatettuja puitamme hyönteisten leukoihin, kun maailmalla pyritään irti muovin ylivallasta. Sekoituksessa on kuusta vähemmän ja lisäksi rauduskoivua hajakylvönä. Etelä-Ruotsissa kuusen istutuksia aiotaan rajoittaa ja korvata niitä mahdollisesti douglaskuusella. Tällä tavoin koivuvaraston kiertoa saadaan nopeutettua. Retortilla tehoa valmistukseen Alussa Lipponen valmisti hiiliä tervalepästä, mutta siirtyi myöhemmin koivuun todettuaan sen grillinlämmitykseen sopivammaksi puulajiksi. "Retortilla on helpompi polttaa hiiltä ja minusta siitä tulee tasalaatuisempaa jälkeä. Havumetsävyöhykkeellä sekä idässä että lännessä tilanne on kokonaan toinen. Pohjoisessa havumetsävyöhykkeessä ilmaston lämpeneminen on muuta maapalloa nopeampaa. Hiilto todettiin valmiiksi lämpöä ja savun väriä seuraamalla. Sen pinnallinen juuristo ei siedä kuivuuskausia eikä talvimyrskyjä sulan maan aikaan. Kevään kuivuuskaudella metsäpalojen havainnointia parannettiin. 72% Kyllä "Miksei uunissa voisi polttaa vaikka märkääkin puuta, mutta silloin prosessiin pitäisi tuoda niin paljon lämpöä, ettei se kannata", Lipponen kertoo. Huomioitko lintujen pesimäajan metsätöissäsi. Siemenet ovat itse kerättyjä ja karistettuja. Näyttää myös toimivan, sillä kuusen taimet osaltaan ovat varmistamassa hyvänkin sekataimiston syntymisen.” JOVAIN Verkkokeskustelu: Kuusta ja mäntyä sekaisin. Panoksen koosta riippuen hiilto kesti kuudesta kahdeksaan tuntia. Metsiemme hakkuumäärät kasvavat edelleen, metsäpalojen ja hyönteistuhojen riski on poikkeuksellisen korkealla ja avohakkuiden kieltoa koskeva kansalaisaloite etenee eduskuntaan. Toinen asia on seurannan tiivistäminen. VMI-TULOSTEN MUKAAN metsätuhojen pinta-aloissa on ollut hienoinen nousutrendi, mutta mistään suuresta muutoksesta ei voida puhua
Työn alla oleva IoncellFmene telmä ei vaadi myrkyllisten ke mikaalien käyttöä, kuten viskoo sin valmistus. 21.6.2018 / AJASSA 6 LIINA KJELLBERG, teksti SEPPO SAMULI, kuva L askeutuvuus, hengit tävyys, miellyttävyys ja ympäristöystäväl lisyys. Sitä, milloin uuden sukupol ven puupohjaiset tekstiilit ovat tavallisten kauppojen hyllyil lä, on Välimaan mukaan vaikea arvioida. HAASTATTELU. Viime vuonna tehtaan toinenkin tuotantolinja päätettiin kääntää liukosellulle. Uskon kuitenkin, että näen markkinoil la elämäni aikana vielä monia uusia puupohjaisia tekstiilejä." Kulutus kasvussa Suomi on Välimaan mukaan maailman kärjessä puupohjais ten tekstiilien kehittäjänä. Kehitettävää riittää Uuden sukupolven puupohjaisia tekstiilejä kehitetään Suomessa tällä hetkellä monella taholla. Tässä vai heessa on mahdoton sanoa, mikä uusista kuidunvalmistustavoista lyö itsensä läpi ensimmäisenä." IoncellFmenetelmän etu on Välimaan mukaan se, että hankkeessa ovat mukana kaik ki tuotantoketjun toimijat raa kaaineen valmistajasta vaate merkkeihin. Kuitu jen alkuperä on mahdollista jäl jittää hakkuualalle asti. "Tällä hetkellä tekstiilien tuo tantoketju on usein pitkä, maail manlaajuinen ja monimutkainen. "Uusia tuotteita ei kannata kehittää omassa nurkassa." Sirpa Välimaalle luovutettiin hiljan järjestetyillä PulPaper-messuilla Ioncell-F-menetelmällä valmistetusta langasta tehty huivi. Ympäristöystävällisyydessä puukuidusta valmistetut teks tiilit päihittävät niin puuvillan kuin polyesterin kaltaiset öljy pohjaiset tekstiilit. Vitriinissä on esillä samalla menetelmällä valmistettua lankaa ja mekko. Se on Välimaan mukaan hyvä. Stora Enso vie liukosellua muun muassa Kiinaan. Sirpa Välimaa keksii monta omi naisuutta, jotka puhuvat puu kuidusta valmistettujen tekstii lien puolesta. Siellä sii tä valmistetaan pääasiassa vis koosia. Läpimurron kynnyksellä Suomi on Sirpa Välimaan mukaan maailman kärjessä puupohjaisten tekstiilien kehittäjänä. Öljy pohjaiset kuidut taas ovat uu siutumatonta raakaainetta, josta vapautuu pestäessä mikromuo veja vesistöihin. "Yhden puuvillakilon tuot tamiseen tarvitaan 11 700 litraa vettä. "Jos uusien puupohjaisten tekstiilien kehittäminen olisi helppoa, joku olisi jo tehnyt sen. Vuonna 2012 Stora Enso ryhtyi kehittämään uuden suku polven puupohjaisia tekstiilejä yhdessä Aaltoyliopiston kanssa. Hän aloitti pes tissään vuonna 2011, ja vuonna 2012 Stora Enso ryhtyi valmista maan PohjoisKarjalassa sijait sevan Enocellin tehtaan toisella tuotantolinjalla liukosellua pa perisellun sijaan. Tekstiileistä pitää saada kaupal lisesti kannattavia ja hintalaa tusuhteen on oltava hyvä. "Uusia tuotteita ei kannata kehittää omassa nurkassa, vaan ottaa mahdollisimman aikai sessa vaiheessa koko tuotanto ketju mukaan kehitystyöhön", hän sanoo. "Tekstiilikuidut ovat erilaisia valmistustavasta riippuen, joten kaikille on paikkansa. Metsän kastelee luonto." Stora Enson liukosellun tuo tepäällikkönä työskentelevällä Välimaalla on lähes kymmenen vuoden kokemus puupohjaisis ta tekstiileistä. Lisäksi niiden kyky imeä kosteutta on loistava, joten ne tuntuvat miellyttäviltä iholla", hän sanoo. Puuvillan vil jely vaatii suuren määrän maa pintaalaa, vettä, lannoitteita ja tuholaistorjuntaaineita. Suo malaisen puukuidun puolesta puhuu sen jäljitettävyys. "Toisin kuin muut kuidut, puukuidut laskeutuvat luon nostaan kauniisti
"Aluksi tuotteista kiin nostuivat vain asiantuntijat, mutta viime aikoina myös suuri yleisö on alkanut ym märtää biohiilen merkitystä Pajua biohiilenä puutarhaan Säkillisessä Biolan Istutusmultaa on viisi tilavuusprosenttia biohiiltä, joka parantaa monia maaperän kasvuominaisuuksia. Tekstiilikuituja tarvitaan lisää, ja tässä puukuidut voivat auttaa." Riittääkö Suomessa puuta tekstiiliteollisuuden tarpeisiin. Kiertotalouteen erikois tunut Ecolan laajensi viime vuonna toimintaansa avaa malla uuden tuotantolaitok sen Nokialle. 7 AJASSA / 21.6.2018 Suomi voisi brändätä itsensä maaksi, joka tuottaa ympäris töystävällisiä ja jäljitettäviä teks tiilikuituja." Sitä, miten suureksi puu pohjaisten tekstiilien osuus voi nousta, Välimaa ei osaa sa noa. "Biohiili toimii samalla tavoin kuin kastelukiteet, eli se varas toi itseensä vettä ja luovuttaa sitä kasvin käyttöön mullan kuivues sa", Fontell kertoo. Välimaan mukaan riittää. Työmää rät ovat vielä vaatimattomia." Tuhkaa myös kivennäismaille Tuhkan edut suometsien lan noitteena on tunnettu jo pit kään, mutta se sopii myös kivennäismaiden lannoitta miseen. "Kunhan puita istutetaan enemmän kuin niitä hakataan. Puutarhatuoteteollisuuden lisäksi biohiilen erilaisia ominaisuuksia tutkitaan tiiviisti muun muassa lääkeja kemianteollisuudessa. Osa hyödynnetään lannoitteena tai maanrakennuksessa, mutta osa ajetaan edelleen kaatopaikoille. paperinjalostustekniikan diplomi-insinööri ja filosofian maisteri . tus vaikuttaa puiden kasvuun paljon pitempään kuin pelkkä typpilannoitus. perheeseen kuuluu aviomies . Käytännön kokeissa on osoittautunut, että kun kan gasmaalle levitetään sekä typpeä että tuhkaa, lannoi Ravinteita päätyy yhä penkkaan Lannoitteeksi kelpaavasta tuhkasta hyödynnetään vasta noin kolmannes. Biohiili on puhdasta hiil tä, eli täysin eri ainetta kuin kodin tulisijassa syntyvä hiili. Tuhkaretkeilyn järjestivät maa ja metsätalousministeri ön rahoittama tuhkalannoitus hanke yhdessä metsäkeskuksen kanssa. Tällä hetkellä puupohjaiset tekstiilit kattavat kuusi prosent tia maailman tekstiilikuitutuo tannosta. Lämmön sivutuotteena syn tyy tuhkaa. . MARTTI LINNA PUUSTA hapettomassa tilas sa kuumentamalla valmistet tavalle biohiilelle keksitään koko ajan lisää käyttökohtei ta. Bi ol an O y kasvualustassa ja maaperässä." Rakenteeltaan huokoinen bio hiili pystyy sitomaan itseensä erittäin hyvin vettä, jopa parem min kuin aikaisemmin puutar hatuotteissa käytetyt muovijoh dannaiset kastelukiteet. . "Toimme ensimmäisen biohiiltä sisältävän tuotteen markkinoille jo neljä vuotta sitten, kertoo tuotekehitys johtaja Hannamaija Fontell Biolan Oy:stä. ”Arvioin, että lannoitekel poisesta ja teknistaloudellisesti hyödynnettävissä olevasta tuh kasta käytetään noin kolman nes”, sanoi Ecolanin myyn tipäällikkö Heikki Suvanto toukokuun lopussa järjeste tyllä tuhkaretkeilyllä. Sen lämpölaitos toimittaa Ecolan Oy:lle lan noitteen raakaaineeksi. Tuotantomenetelmät myös ke hittyvät koko ajan, joten resurs sitehokkuus paranee koko ajan." SIRPA VÄLIMAA . . ”Varsinkin EteläSuomessa on paljon tehtävää. "Hyvien viljelyominaisuuk sien lisäksi biohiilellä on tär keä merkitys myös ympäristön kannalta. harrastaa liikuntaa, lukemista, metsästystä ja skotlantilaisia mallasviskejä Kuka. Biolan Oy onkin ryhtynyt korvaamaan tuotteissaan kastelukiteitä bio hiilellä. Puhtaalle puuntuhkal le paras kohde on kuitenkin metsä, sillä se sisältää paljon ravinteita. Lisäksi maa johon on lisätty biohiiltä, pystyy sitomaan typpipohjaisia kasvihuonekaasu ja myös talvella" Fontellin mukaan Biolanin käyttämä biohiili tehdään leh tipuista kuten koivusta, lepäs tä ja haavasta. Hän käy ottamassa juuri saapuneesta lastista näytteen, mistä selviävät hakkeen las kutusperusteet eli kosteus ja lämpöarvo. . . 46-vuotias . työskennellyt Stora Ensolla vuodesta 2011 sekä vuosina 2002– 2009, vuosina 2009– 2011 GloCell Oy:ssä . Suomen Puutarhakauppiaat ry valitsi tammikuussa Bio lan Oy:n valmistaman Biolan Istutusmullan Vuoden puu tarhatuotteeksi. ”Tuhkan ansiosta maape rän pH nousee ja orgaanisesta aineksesta vapautuu typpeä”, kertoi tutkimusprofessori Hannu Ilvesniemi Luonnon varakeskuksesta. "Näin kaste luväliä voidaan pidentää kasvi tuotannossa." Lisäksi biohiili parantaa kas vien juuriston kasvua ja toimin takykyä, ehkäisee maan lietty mistä ja tiivistymistä sekä aktivoi maan pieneliöstöä ja parantaa kasvualustan rakennetta. Harri Hakala ottaa juuri saapuneesta hakekuormasta näytteen. . Metsään ja meluvalliin Puun poltto on lisääntynyt, mutta tarkkaan ei tiedetä, kuin ka monen lämpölaitoksen tuh ka päätyy kierrätykseen. Retken vetäjänä toimi nut projektipäällikkö Samuli Joensuu Tapiosta kertoi, että alkamassa on myös hanke, jossa selvitetään tuhkan käyttöä hap pamien sulfaattimaiden metsän hoidossa. Stora Enson liukosellun tuotepäällikkö . ELIISA KALLIONIEMI, teksti ja kuva H elteisenä kevätpäivänä Oriveden Aluelämmön kuuden megawatin lämpölai tos käy vaatimattomalla yhden megawatin teholla. "Tekstiilien kulutus kasvaa neljän prosentin vuosivauhtia. Siihen riit tää noin 30 kuutiometriä ha ketta vuorokaudessa, joten kuormia saapuu harvakseltaan verrattuna talveen. kotoisin Kuopiosta, asuu Helsingissä . Vielä toistaisek si se syntyy grillihiilituotannon sivutuotteena konsernin omal la tehtaalla Virossa. Se toimii maassa hiili nieluna, eli sitoo hiiltä pysyväs ti itseensä. Yhtiöllä on menossa tutkimushanke, jossa selvitetään vastaavan pyrolyy silaitoksen perustamista myös Suomeen.. Tutki musten perusteella on arvioitu, että biohiili säilyttää rakenteensa maaperässä jopa satoja vuosia. . "Silloin tarvitaan 911 rek kaa viikossa", kertoo lämpö laitosta pyörittävä Harri Hakala
Kaikki CFMOTO -laitteet on varustettu modernilla vesijäähdytteisellä 4-tahti moottorilla. SOHC, EFI • Teho 29 kW/40 HV • Neliveto elektronisella tasauspyörän lukolla • Hidas L-vaihteistoalue; maksimaalinen vetokyky • Hydrauliset levyjarrut edessä ja takana • Kaasuiskunvaimentimet • Vinssi, vetokuula ja alumiinivanteet vakiona Ajat sitten maantiellä tai maastossa, hiekkateillä tai kallioilla – CFMOTO on rakennettu kestämään ja viemään sinut aina määränpäähäsi. • 400 cc. Kun etsit laitetta vapaa-aajan vauhtiin tai luotettavaa ja monipuolista työkonetta on CFMOTO paras valinta – ja vielä 3-vuoden takuulla. Katso lähin jälleenmyyjäsi: IRS EFI EPS IRS EFI EPS • Puskulevy • kahvanlämmittimet • tuulilasi KYSY TARJOUS TALVIPAKETISTA LÄHIMMÄLTÄ JÄLLEENMYYJÄLTÄSI. 4-tahti, 1 sylinteri, vesijäähdytteinen • 3 venttiiliä / syl. 4-tahti, 1 sylinteri, vesijäähdytteinen • 3 venttiiliä / syl. SOHC, EFI • Teho 24 kW/32 HV • Hidas L-vaihteistoalue; maksimaalinen vetokyky • Hydrauliset levyjarrut edessä ja takana • Vinssi, vetokuula ja alumiinivanteet vakiona • Saatavana lyhyt ja 2 hlö rekisteröity pitkä malli • 495 cc
Metsänhoitoyhdistys Päijänteen puheenjohtaja Markku Hatakka korostaa, että yhdistysten itsenäisyyttä ei pidä vaarantaa. ”Järjestöuudistuksesta on rakennettava kaikkia tyydyttävä Järjestöuudistus hermostuttaa MTK:ssa Uudistuksessa järjestö keräisi metsänomistajilta lisää rahaa edunvalvontaan. Lopullinen niitti uudistukselle lyödään MTK:n valtuuskunnan kokouksessa ensi marraskuussa. Kysy lisää Westas-Tukkitilistä omalta hankintaesimieheltäsi osoitteessa: westas.fi. ”Pois yhdistyksen kehittämisestä” Metsäväki ei hevin niele jäsenmaksun kasvattamista. Se vaatii meiltä lisää investointeja. ”Edunvalvonnan tarvetta yhdistysten ulkopuolella yksikään metsänomistaja tuskin kiistää. MTK:n valtuuskunnan edustajista 55 on tuottajaliittojen ja 20 metsänomistajien valitsemia. Yhtä metsänomistajajäsentilaa kohti se tekee seitsemisen euroa. ”Yhdistysten on jatkossakin voitava kerätä jäsenmaksunsa itse, ja ne tilittävät keskusjärjestölle sen osuuden.” ”Valmistelu on yhä kesken” MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola korostaa, että uudistuksen muotoilu on kesken, ja sitä aletaan käsitellä MTK:n metsävaltuuskunnassa. Väännöt Brysselissä ovat osoittaneet sen kaikille.” LAITA METSÄTULO TÖIHIN PIDENNÄ METSÄSI KASVUKAUTTA ja laita puukaupasta saamasi raha töihin. ”Kilpailu metsänomistajien palveluista kiristyy. Työ on kuitenkin yhä kesken, metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola kertoo. Metsänomistajapuoli on kokenut, että MTK:ssa valmisteltu järjestöuudistus on esitelty heille liian valmiina ratkaisuna, mikä on omiaan lisäämään ärtymystä. Tiirola ei pelkää, että maatalouspuoli jyräisi uudistuksen mielensä mukaisesti. Metsänhoitoyhdistysten jäsenyys on vuodesta 2015 alkaen ollut vapaaehtoinen. Tästä tosin 1,4 miljoonaa euroa määräytyy heidän metsähehtaariensa mukaan. ”Yhdistykset päättävät joka tapauksessa jatkossakin omasta jäsenmaksustaan eikä sitä tulla keräämään MTK:n nimissä. Maataloustuottajat maksavat MTK:lle seitsemän miljoonaa euroa vuodessa. Jäseniä on noin 230 000. Yhden metsätilan omistajan edunvalvontamaksu kohoaisi. Edunvalvontamaksun tasosta ja rakenteestakin löytyy järkevä ratkaisu”, Tiirola toteaa. Tiloja useiden metsänhoitoyhdistysten alueella omistavilta ja maataloustuottajilta metsästä perittävä edunvalvontamaksu alenisi, kun metsästä maksettaisiin vain yksi omistajakohtainen edunvalvontamaksu, MTK:n johtokunnan luonnoksessa tavoitteeksi asetetaan edunvalvontamaksujen kertymän kasvattaminen. Osana MTK:n järjestöuudistusta on kaavailtu, että kaikilta jäseniltä perittäisiin jatkossa edunvalvontamaksu. Metsänomistajilta maksu laskutettaisiin yhdistyksen jäsenmaksun yhteydessä, mutta se näkyisi erillisenä eränä. Arviolta 70 prosenttia metsänomistajista on yhdistysten jäseniä. MTK:n johtokunta esittää, että metsänomistajien edunvalvontamaksu määräytyisi metsäpinta-alan mukaan ja olisi suuruudeltaan 10–30 euroa. Metsänhoitoyhdistykset ovat MTK:n jäseniä. Westas-Tukkitilillä pääoma kasvaa kuten metsäsikin: vakaasti ja varmasti. Ei olisi järjestön edun mukaista ratkoa asioita äänestyksin, jotka loisivat sisäisiä rintamalinjoja.” Hän muistuttaa, että tilausta järjestön edunvalvontatyölle varmasti on. Palkansaaja-metsänomistajakin voi kokea metsänhoitoyhdistyksen omakseen, mutta odottamatta MTK:n nimissä tullut jäsenmaksu saattaisi jäisi maksamatta. Epäluuloja lisää myös esille noussut käsitys, jonka mukaan jäsenmaksut olisi jatkossa tarkoitus laskuttaa MTK:n nimissä. 9 AJASSA / 21.6.2018 MIKKO RIIKILÄ MTK:ssa kaavaillaan, että osana valmisteilla olevaa järjestöuudistusta kaikilta jäseniltä perittäisiin jatkossa edunvalvontamaksu. Yhdistykset maksavat järjestölle vuodessa 1,6 miljoonaa euroa. Vuotuinen jäsenmaksu on keskimäärin noin 100 euroa. Ee ro Sa la ”Yhdistysten on jatkossakin voitava kerätä jäsenmaksunsa itse." ratkaisu. MTK:n osuus on pois metsänhoitoyhdistysten kehittämisestä”, ennakoi Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Savon toiminnanjohtaja Pekka Sahlman . Näin MTK:n saamista yli 8,5 miljoonan euron jäsenmaksuista kolme miljoonaa euroa on peräisin metsistä. Metsäpuoli linjaa oman kantansa metsävaltuuskunnan kokouksessa lokakuun lopulla. Jäsenmaksua ei olla valmiita korottamaan jäsenkadon välttämiseksi
• 50 000 kuormainta. Valtakunnassa myyräkato Taimille myyrien vähäisyys tietää hyvää, petolinnuille sen sijaan ei. Uusi mutta vaatimattomampi huippu oli vuonna 2015, ja sitä seurasi ylimääräinen huippuvuosi 2016. www.kesla.com TUTUSTU KAMPANJAETUIHIN LÄHIMMÄLLÄ VALTRAJÄLLEENMYYJÄLLÄSI! SUOMALAISEN METSÄTEKNOLOGIAN MONIOSAAJA • Kotimainen, kestävä, luotettava tehokas. Maan eteläisellä puoliskolla ainoastaan eteläisellä Pohjanmaalla on merkkejä alustavasta kannannoususta, samoin Oulun ympäristössä ja Kainuussa. Metsämyyrien alhaisista määristä johtuen myyräkuumeriski kesän aikana on suurimmassa osassa Suomea alhainen. Meillä on myös Keskuskauppakamarin auktorisoimat AKA-arvioitsijat. Taimikoille se olisi hyvästä, mutta myyrähuippujen keväiset suuret tiheydet ovat petolinnuille tarpeen. Kirjoittajat ovat Luonnonvarakeskuksen tutkijoita. Myös tuo alueen alueen myyräkanta on romahtanut talvella. On kuitenkin mahdollista, jopa odotettavaa, että hiljaisen kauden jälkeen myyräkanta alkaa kasvaa kesän kuluessa – ei välttämättä kaikkialla maan eteläpuoliskossa, mutta paikoin siellä, missä on ollut niukalti myyriä jo vuoden, pari. • Markkinoiden laajin valikoima. Vain parissa pohjoisimmassa kohteessa, esimerkiksi Käsivarren kärjessä Kilpisjärvellä, jo viime syksynä alkanut hienoinen nousun alku näyttää jatkuvan, ja siellä myyräkanta noussee voimakkaasti kesän aikana. Tapahtumaketju muistuttaa paljon sitä, mikä tapahtui 1980-luvun alkuvuosina, jonka jälkeen myyräsyklit hävisivät Lapista. Olemme palveluksessa. Vaikka myyrätuhoista ei ole kantautunut tietoja, metsänomistajien kannattaa käydä tarkistamassa taimikkonsa, koska peltomyyriä oli paikoin runsaasti. 21.6.2018 / AJASSA 10 OTSO HUITU JUKKA NIEMIMAA HEIKKI HENTTONEN M yyräkannat olivat tänä keväänä alhaalla miltei kaikkialla Suomessa, joten taimituhoja on tuskin esiintynyt. Vuosien 2010–2011 huippu oli valtava ja aiheutti laajoja taimistotuhoja. • Koko maan kattava myyntija huoltoverkosto. Ota yhteyttä! Metsän ammattilainen välittää.. Kannat eivät ehdi nousta merkittävästi syksyyn mennessä. Myös kettukanta vakaantui syklittömänä aikana – pienriistakin kaipaa ketuttomia vuosia elpyäkseen. Ensi talven myyräkuumeriskiä voi tarkemmin ennustaa vasta syksyllä, kun on nähty, miten ja missä metsämyyrät runsastuvat kesän aikana. Myyräkuumetta esiintyy joka vuosi, mutta sairastumisten määrä on suoraan suhteessa metsämyyräkannan kokoon. W ik im ed ia Co m m on s Myyräkuumeen riski on suoraan yhteydessä metsämyyrien määrään, mikä on tällä hetkellä alhainen. • 35 000 metsäperävaunua. Yleinen hiljainen myyrävaihe jatkui vielä tänä keväänä. Tunnemme metsät, pellot, tontit, mökit ja talot. Tämä voisi luvata hyvää petolintujen pesintää Käsivarren Lappiin ensi keväänä. Maan pohjoispuoliskolla ja varsinkin metsä-Lapissa myyräkannat olivat kesäkuun alussa vielä aivan maanraossa. Myyräkuumeen riski pieni Lapin myyräkantojen voimakkaat säännölliset syklit hävisivät 1980-luvun puolivälissä, ja kesti tämän vuosikymmenen alkuun ennen kuin ne palasivat. Myynti ja huolto: agcosuomi.fi Ostamassa tai myymässä. Teemme tiivistä yhteistyötä Metsänhoitoyhdistysten kanssa. Jää nähtäväksi, toistuvatko tapahtumat. Viime syksynä ainoa mainittava myyräinen alue ulottui Keski-Suomen pohjoisja länsiosista Pirkanmaalle. Vielä viime vuonna Lapissa oli monin paikoin hieman myyriä
Jatkuu seuraavalla aukeamalla. 11 AJASSA / 21.6.2018 KARTELLIKÄRÄJISTÄ tuli rahanpolttosavotta Metsäyhtiöiden puukauppakartellin vahingonkorvauksista käytyyn käräjöintiin on jo palanut 45 miljoonaa euroa, eikä oikeudenkäynneille näy vieläkään loppua. MIKKO RIIKILÄ
Tähän mennessä vahingonkorvauksien vaatijat ovat hävinneet kaikissa käsittelyissä. Lahtonen asettui itsekin ehdolle vuoden 2015 eduskuntavaaleissa. MAALISKUU 2014 Helsingin käräjäoikeus päättää, että Suuri Savotta -ryhmän kanteet ovat vanhentuneet. Käräjiä on käyty vuodesta 2014. Kartelli todettiin markkinaoikeuden päätöksellä jo 2009, mutta vahingon määrään ei silloin otettu kantaa, eikä siitä ole sen jälkeenkään saatu selkoa. Metsähallituksen osuus on 22 miljoonaa, metsänomistajien ja kuntien toistakymmentä miljoonaa. MARRASKUU 2014 Helsingin hovioikeus päättää, että Suuren Savotan kanteet eivät ole vanhentuneet. Laskelmissa ei myöskään tehty eroa kuituja tukkipuukauppojen välillä, vaikka vain kuitupuukauppa oli kartelliyhtiöiden käsissä. Suuri Savotta 2:n kanteet ovat vanhentuneet. Suomen lain mukaan vahingonkorvausten on perustuttava todellisiin menetyksiin. Vuosituhannen alun 20 000 euron puukaupasta oli tulossa yli kymppitonnin korvaukset. Mitä saa 953 720 eurolla. Toisaalta, suunnilleen samanlaisella prosenttilaskupohjalla kartellikanteitaan lähtivät rakentamaan Metsähallitus ja 32 kuntaa. KESÄKUU 2016 Metsähallitus häviää juttunsa ja määrätään maksamaan metsäyhtiöiden oikeudenkäyntikuluja yli kahdeksan miljoonaa euroa. Metsänomistajat heittivät pyyhkeen kehään käräjäoikeuden jälkeen. ELOKUU 2016 Metsäyhtiöt tekevät metsänomistajille tarjouksen, että vetämällä kanne pois metsänomistajat selviävät maksamalla yhtiöiden oikeudenkäyntikuluja 4 309,43 euroa per henkilö.. Kartellin vahingoksi laskettiin 25 prosenttia puukaupan loppusummasta ynnä viivästyskorko. TÄHÄN MENNESSÄ TAPAHTUNUT TOUKOKUU 2004 UPM tekee kartelli-ilmiannon, jonka mukaan UPM, Stora Enso ja Metsäliitto ovat harjoittaneet kiellettyä raakapuun hintayhteistyötä vuosina 1997–2004. 656 metsänomistajaa (Suuri Savotta 1) haastaa UPM:n, Stora Enso ja Metsäliiton käräjille. Metsähallitus meni kanteineen hoviin asti ja ilmoitti äskettäin, että se hakee valituslupaa korkeimmasta oikeudesta. Jokaisen korvausvaatimuksineen käräjäoikeuteen asti jatkaneen metsänomistajan lasku koSuuri Savotta sai mittavaa julkisuutta. Suuri Savotta 1:n kanteet on pääosin nostettu ajoissa ja ne palautuvat käräjäoikeuteen. MARRASKUU 2015 Korkeimmalta oikeudelta päätös kanteiden vanhentumisesta. 2011 Metsäkoneyrittäjä Reijo Lahtonen käynnistää Suuri Savotta -hankkeen ja lähtee keräämään metsänomistajista ryhmää, joka voisi hakea metsäyhtiöiltä korvauksia menetetyistä puukauppatuloista. Jälkiviisaasti on helppo sanoa, että Suuren Savotan korvausvaateiden perusteet olivat heppoisia. Toimittaja Marja Hyttinen haastatteli ryhmän keulahahmo Reijo Lahtosta Toivakassa keväällä 2014. Ilmiönä Suuri Savotta oli ajatuksellisesti ja ajallisesti sukua perussuomalaisille jytkyille. Metsäyhtiöiden puukauppakartellin vuoksi itsensä petetyiksi kokeneet metsänomistajat olivat kerääntyneet kuulemaan Suuri Savotta -ryhmän karismaattista johtohahmoa Reijo Lahtosta . Oletus 25 prosentin vahingosta ei perustunut mihinkään puumarkkinoilla havaittuun. Epäreiluus tai niin sanottu yleinen oikeustaju eivät riitä perusteiksi euromääräisille vaateille. Meneillään oli kiertue, jolla heräteltiin vuosina 1997–2004 metsäyhtiöiden kanssa puukauppaa tehneitä hakemaan korvauksia. Heistä vajaat 500 katsoi kartellisavotan kortit katkeraan loppuun asti. 21.6.2018 / AJASSA 12 ”Ilman perusteluja esitetyt isot vahingonkorvausspekulaatiot ovat metsänomistajien oikeusturvan kannalta vaarallisia." K eväällä 2011 joukko vakavailmeisiä puun myyjiä kokoontui Toivakkaan Taulun kartanolle. Lahtosen viesti oli innostava ja matematiikka yksinkertaista. Kanteiden käsittelyyn on palanut kaikkiaan 45 miljoonaa euroa. MAALISKUU 2011 Metsähallitus jättää oman, lähes 160 miljoonan euron kanteensa Helsingin käräjäoikeuteen. JOULUKUU 2009 Markkinatuomioistuin tuomitsee Stora Ensolle ja Metsäliitolle seuraamusmaksut. Kartellin paljastanut UPM välttää rangaistusmaksut. Korkeimman oikeuden tuleva ratkaisu voi muuttaa Metsähallituksen maksettavaksi koituvia oikeudenkäyntikuluja. TAMMIKUU 2015 1058 metsänomistajaa jättää kanteen (Suuri Savotta 2). Mittavasta medianäkyvyydestä huolimatta savottaan ryhtyi vain 1 700 metsänomistajaa. Metsähallitus vaati alkuaan yli 160:tä miljoonaa euroa, hovioikeuteen mennessä summa supistettiin 125 miljoonaan, savottaryhmäläiset hakivat reilua 12:ta miljoonaa ja kunnat puolta tästä
TOUKOKUU 2018 Helsingin hovioikeus pitää ennallaan käräjäoikeuden päätöksen, jossa Metsähallituksen vaatimat vahingonkorvaukset metsäyhtiöiltä hylätään. ”Kun minä kiersin maata omalla autolla ja kannustin metsänomistajia korvausten hakemiseen, hyrräsi MTK:n helikopteri perässä ja kehotti pysymään kaukana kalliista oikeudenkäynneistä”, lausui Lahtonen sanomalehti Keskisuomalaiselle maaliskuussa 2014. Summasta suurin osa menee omille asianajajille. Kuntapuolellakaan ei ihan maallikkovoimin ole asioita valmisteltu, jos kohta päätökset taidettiinkin nuijia kiihkeiden valtuutettujen voimin. Horne arvioi, että metsätalouteen kohdistuneet uudet, ulkoiset uhat, kuten EU:n puuhaama hakkuiden rajoitus hiilensidontaan vedoten, ovat yhdistäneet metsänomistajakuntaa ja samalla vanhat kaunat jäävät historiaan. . Savottamies Lahtonen ei odota korvausvaatimuksia oikeusjutut hävinneiltä metsänomistajilta. ”Katsoimme vahingonkorvausvaatimukset perusteettomiksi ja näin vaadimme oikeudenkäynneissä kantajilta korvausta osuuskunnalle aiheutuvista kuluista. Biotalouden imu häivyttää kaunan SYYSKUU 2016 Metsähallitus ilmoittaa valittavansa tuomiosta hovioikeuteen. . Lisäksi yhtiön kahta asiantuntijaa, taloustieteen tohtori Claus Kastberg Nielseniä ja Aarhusin yliopiston taloustieteen professoria Asger Lundea kuultiin todistajina oikeudenkäynneissä. Suomen suurimman puukoulun (Imatralle suunniteltu) . ”Puumarkkinoiden toimintaympäristö on muuttumassa nopeasti. Alioikeus pyyhki pöytää Korvausmies syyttää MTK:ta pelottelusta Ryhmäkannetta kaivataan Lahtosen kirves heiluu nyt Suuressa Savotassa Oikeuskulut nujersivat metsänomistajat. ”Tällainen lausuma on poikkeuksellinen.” Epäilyt johtivat someraivoon Laitisen mukaan päätös ei merkittävästi vaikuta Metsähallituksen kassavirtaan. 1700 Volkswagen Golf -henkilöautoa MIKKO RIIKILÄ Pellervon taloudellien tutkimuslaitos PTT:n metsäalan tutkimusryhmän johtaja Paula Horne ei usko, että kartellikäräjistä jää pysyviä vaikutuksia puumarkkinoille. Tanskalaisyhtiö laskutti 953 720 euroa palveluistaan. Se todisti käräjäoikeudessa Stora Enson puolesta Metsähallituksen vaatimusten kumoamiseksi. Yksityisillekin metsänomistajille olisi ollut tarjolla tietoa korvauskanteiden riskeistä. Myös korkeimpaan oikeuteen mennään hallituksen päätöksellä. 100 Ponsse Scorpion hakkuukonetta . Stora Enso ja UPM maksoivat oikeudenkäyntikulunsa, kun kantajat eivät valittaneet hovioikeuteen. Esimerkiksi MTK:n metsälinjan tutkimuspäällikkö Erno Järvinen otsikoi yliöartikkelinsa Maaseudun Tulevaisuudessa helmikuussa 2011: ”Puukauppakartellin korvausvaateet ovat heikosti perusteltuja.” ”Ilman perusteluja esitetyt isot vahingonkorvausspekulaatiot ovat metsänomistajien oikeusturvan kannalta vaarallisia”, totesi Järvinen kirjoituksessaan. ”Vahingonkorvausten hakemisesta päätettiin Metsähallituksen hallituksessa vuonna 2011. Hulppeimman laskun lienee kirjoittanut Copenhagen Economics A/S. Käräjäoikeus hylkäsi kantajien korvausvaatimukset ja vahvisti Metsäliiton oikeuden aiheutuneiden kulujen korvaukseen”, vastaa lakiasiainjohtaja Miika Arola Metsä Groupista Surullisin osa oli viime metreillä korvauskanteen jättäneillä Savotta 2 -ryhmän noin tuhannella jäsenellä. MAALISKUU 2017 Suuri Savotta 1 -ryhmän kanteiden käsittely alkaa Helsingin käräjäoikeudessa. . Jokainen heistä maksoi yli kaksituhatta euroa asianajotoimistolle vain kuullakseen, että kanteet todettiin vanhentuneiksi. Tuleeko uusia korvauskanteita. ELOKUU 2017 Helsingin käräjäoikeuden ensimmäiset ratkaisut. Kahdeksan Suuri Savotta 1 -ryhmän metsänomistajan kanteet hylätään ja heidät määrätään maksamaan vastaajien oikeudenkäyntikulut täysimääräisinä. Kantajina on jäljellä 476 metsänomistajaa. . Uudet investoinnit lisäävät puun kysyntää, samalla kantohinnat ovat nousussa. Myönteiset uutiset ovat omiaan häivyttämään kartellin aiheuttamia kaunoja.” Hän arvelee, että pitkään vireillä olleisiin oikeudenkäynteihin on myös ajan myötä totuttu eivätkä ne enää kuohuta ihmisten mieliä. Miljoona kuutiometriä puuta pystykaupalla . Asianajotoimistolle se oli aika helposti tienatut kaksi miljoonaa euroa. MTK:lla ei liene omaa helikopteria, mutta Järvinen joutui näkemystensä vuoksi välillä kohtuuttoman someraivon kohteeksi. Mahtavatko kevyin perustein puun myyjiä mukaan houkutelleet joutua korvaamaan vahinkojaan, entä Metsähallituksen tai kuntien puolesta päätöksiä tehneet. TAMMIKUU 2018 Suuri Savotta luopuu vahingonkorvauskanteista eikä vie asiaa hovioikeuden käsiteltäväksi. PTT ei ollut todistajana kartellioikeudenkäynneissä. hoaa 13 400 euroon. ”Minä kokosin porukan, ja jokainen teki henkilökohtaisen diilin asianajotoimiston kanssa ja hyväksyi näin ollen menettelyn.” "Jokainen tekihenkilökohtaisen diilin." Puukauppakartellin korjausvaateet heikosti perusteltuja Miksei kunta hae metsäkartellikorvauksia. 13 AJASSA / 21.6.2018 MITÄ MUUTA SAISI 45 MILJOONALLA . Käräjäoikeuden päätöksen jälkeen siihen mennessä kertyneet kulut maksettiin pois, joten maksettavaa on jäljellä enää ykkösmiljoonia. Ainakin Metsähallituksella olisi pitänyt olla sen verran puukaupallista ja lainopillista osaamista, että kanteiden epävarmuus olisi ymmärretty. Puun hintakehityksen todistelussa tukeuduttiin taloustieteen raskassarjalaisiin. . Miksi Metsäliitto vaati oikeudenkäyntikuluja kantajilta. Loppu menee Metsäliitolle maksettaviin oikeudenkäyntikuluihin. . Se osoittautui järjen ääneksi, mutta jäi savottahumussa taka-alalle. Hakkuita tai maan myyntejä ei tämän vuoksi tarvitse lisätä. Sillä Stora Enso sai kaksi taloudellista analyysia ja vielä samaan hintaan päivityksen toiseen analyysiin. 10 000 hehtaaria metsää Etelä-Suomesta . 600 yksiötä Jyväskylästä . Laitinen huomauttaa, että hovioikeuden päätös sisältää lausuman kanteen oikeutuksesta: sen mukaan on ymmärrettävää, että Metsähallituksessa on ollut perusteltu syy hakea korvauksia. Metsähallituksen tähänastiset oikeudenkäyntikulut, 22 miljoonaa euroa, vastaavat liki neljännestä Metsähallituksen vuotuisesta tuloutuksesta valtiolle – kuka vastaa menoista, jos kanne kaatuu vielä korkeimmassakin oikeudessa. Heitä haalittiin sekä kotimaasta että maailmalta perustelemaan ja kiistämään vahingonkorvauskanteita. KESÄKUU 2018 Metsähallitus hakee valituslupaa Korkeimmalta oikeudelta. Nykyinen hallitus päätti viedä asian hovioikeuden käsiteltäväksi, kun korvauskanne alioikeudessa kaatui”, selventää Metsähallituksen hallituksen puheenjohtaja, Valtionkonttorin pääjohtaja Timo Laitinen
”Hintatilastoinnin puutteista muistutetaan, mutta lääkettä ei tunnu tietävän kukaan”, yliaktuaari Aarre Peltola Lukesta sanoo. Tilastointi ei saa vaarantaa yksittäisten ostajien tietosuojan”, Peltola toteaa. Seuraavalla viikolla kauppamäärät tasaantuivat 1,34 miljoonaan, mikä on paljon sekin. Yksityisten sahojen taloustilanne tiedetään hankalaksi, joten ajattelun jopa jotenkin ymmärtää. Vuosi sitten samalla ennätysviikolla kauppoja tehtiin 1,33 miljoonasta kuutiometristä ja toissa vuonna 1,21 miljoonasta. Sahateollisuus ry:n toimitusjohtaja Kai Merivuoren mukaan hintalisien määrä on kasvanut, mutta on mahdoton sanoa, kuinka paljon. Puutteineenkin aika hyvä Tilastonpitäjälle hintalisät ovat ongelmallisia, sillä lisäetuja on monenlaisia, eikä niiden yleisyyttä tai arvoa koskevia tietoja ole saatavissa. Hintalisiä on ollut aina, mutta kritiikillä on tapana kärjistyä korkeasuhdanteen aikana. ”En tiedä toista maata, jossa puunhintoja tilastoitaisiin näin kattavasti ja tällä päivitystiheydellä.” Jos hintatilastointiin tehdään muutoksia, niin seuraava askel voi olla kokorunkohinnoittelun tilastointi. Lisäksi Metsä Groupin ja UPM:n takuuhinnat koskevat toukokuun loppuun mennessä tehtyjä kauppoja. Jotain selittää Metsä Groupin kampanja, jossa toukokuun loppuun mennessä tehdyissä kaupoissa maksettiin kuitupuulle lisäbonusta. Päätehakkuu alle huippuhintojen Sijainti: Varsinais-Suomi Ostaja: metsäteollisuusintegraatti Kaupan koko: 1 410 m 3 Pinta-ala: 7,3 ha Muuta: Kauttaaltaan päätehakkuu. PÄÄTEHAKKUU Puutavaralaji määrä hinta yhteensä m3 €/m3 € Mäntyrunkohinta 860 58,20 50 052 Kuusirunkohinta 460 57,10 26 266 Koivutukki 20 45,00 900 Koivukuitu 70 19,00 1 330 Yhteensä 1 410 78 548. Kesä-, mutta ei kelirikkoleimikko. Kun kauppamäärät nousevat, tilastojen ulkopuolelle jäävät hintalisät närästävät tavallista enemmän. Jos ehdollisia takuuhintoja tilitetään tai taimia toimitetaan, niin tilastoidusta puukaupasta on mennyt jo aikaa. Takuuhinta tarkoittaa jälkitilitystä, jos hinnat syyskaudella nousevat. Erilaisten hintalisien ja kaupan kylkiäisinä tarjottujen muokkausten ja taimien sanotaan vääristävän tilastointia. Osa ylikasvanutta suojuspuumetsikköä. Harvennuksia tekemättä. 21.6.2018 / AJASSA 14 PUUKAUPPA Viikko-ostojen määrä koko Suomessa Miljoonaa m Viikko 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 0,5 1 1,5 2,0 2,5 2016 2017 2018 TUORE PUUKAUPPA MIKKO HÄYRYNEN TOUKOKUUN viimeinen viikko oli puukaupassa hurja, kauppamäärä nousi 2,25 miljoonaan kuutiometriin. Toukokuun lopussa on perinteisesti huippuviikko. Luotettavuus arvovaltakysymys Yksityisten sahojen piirissä kuitupuun hintatilastoinnin puutteita pidetään merkittävinä, ja samansuuntaista viestiä kuuluu myös yhdistyskentältä. Puukaupan tunnelma on ollut koko vuoden hyvä ja joskus myyntiaikeet purkautuvat. ”Olemme itsekin nostaneet asiaa esille, mutta yksiselitteistä tapaa lisien huomioon ottamiseksi ei ole.” Puutteistaan huolimatta Lukessa pidetään Suomen puunhintatilastointia maailman parhaana. Puukaupan hurja viikko MIKKO HÄYRYNEN K uitupuun hintatilastointia on varsinkin kuluneen kevään aikana kritisoitu julkisuudessa. Juuri tuo hinnanmuodostuksen hämärä elementti närästää. Korkeasuhdanteessa tilastokritiikki kärjistyy Kuitupuun hintatilastoinnin puutteet ovat kuin ajoittain yltyvä päänsärky, johon ei ole lääkettä. Hintapoliittisuus viittaa etenkin siihen, että sahojen sellutehtaille myymän hakkeen hinta on usein johdettu kuitupuun tilastohinnasta. Tilastointia ylläpitävässä Luonnonvarakeskuksessa (Luke) koetaan, että keskustelun kärki kohdistuu enemmän hintapolitiikkaan eli tukkija kuitupuun hintasuhteeseen kuin itse tilastointiin. Hinnat jäivät alle huipputason. Tyhjentävää syytä huippuviikolle on vaikea löytää. ”Ongelmaksi nousevat kokorunkokaupan pienet määrät
39,18 . 13,95 s 13,5 s 20,57 Hankintahinnat s 61,35 s 62,28 s 46,94 s 31,19 s 32,51 s 31,43 Raakapuun hintatilastot, viikkojen 21–24 keskiarvo LAPPI puukaupan vähäisyyden vuoksi hinnat puuttuvat KAINUU-POHJANMAA ETELÄ-POHJANMAA KYMI-SAVO SAVO-KARJALA KESKI-SUOMI ETELÄ-SUOMI KOKO MAA Luonnonvarakeskuksen hintatilaston tiedot tulevat Metsäteollisuus ry:ltä ja kattavat noin 90 prosenttia yksityismetsistä ostetusta puusta. 48,35 s 29,22 s 32,2 29,74 . 62,57 s 65,35 s 49,42 . ”Ihmettelen, että miksi markkinoille halutaan viestiä epävarmuutta.” Partanen perustelee näkemystään sillä, että havupuilla tukin ja kuitupuun kantohinnat ovat nousseet viime vuodesta saman verran, 5–6 prosenttia. 40,12 . Etelä-Suomi KymiSavo SavoKarjala KeskiSuomi EteläPohjanmaa KainuuPohjanmaa Lappi Korkeasuhdanteessa tilastokritiikki kärjistyy Is m o Pe kk ar in en ”Kun sahayrityksen myymän selluhakkeen hinta perustuu kuitupuun tilastohintaan, niin tilastoissa näkymättömät hintalisät voivat aiheuttaa yksittäisille sahoille jopa satojen tuhansien eurojen tappion.” Merivuori katsoo, että tilastoinnin luotettavuuden parantaminen on Lukelle arvovaltakysymys. 16,33 s 17,06 s 15,94 s 22,29 s 22,56 Ensiharvennus . Hinnat eivät sisällä arvonlisäveroa. 39,43 . 18,49 s 20,64 s 17,41 s 24,8 Uudistushakkuu s 66,24 s 67,44 . 28,06 Uudistushakkuu s 64,49 s 67,42 s 45,42 s 18,41 s 21,19 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat s 62,86 s 65,98 s 44,85 s 17,32 s 20,47 s 16,78 s 24,95 s 29,78 Uudistushakkuu s 64,95 s 66,86 s 46,67 s 19,95 s 22,05 s 18,55 s 29,62 s 31,77 Harvennushakkuu s 54,41 s 55,79 s 38 . 59,3 s 58,94 s 48,03 s 29,03 s 31,23 s 29,7 s nousussa . 16,53 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat . 12,38 . 52,66 . 12,31 . 54,16 s 39,46 . 16,82 s 17,44 . 24,12 . 41,42 . 22,51 s 19,4 s 31,25 Harvennushakkuu s 55,43 . Taustalla vaikuttaa kuitupuun ja sahojen selluhakkeen hintakytkös.. 11,61 . Partasen mukaan ei ainakaan heillä. 59,79 s 63,91 s 47,02 . Hän muistuttaa, että kannustimia on muillakin aloilla, kuten vaikka autokaupassa talvirenkaat kaupan päälle. Partanen painottaa, että kannustimien tarkoitus ei ole vääristää tilastointia vaan saada puukauppaan vauhtia. Tilastossa on eritelty leimikkotyypit, ja mukana on myös tukkija kuitupuun väliin sijoittuva pikkutukki. 18,45 s 25,14 s 27,44 Harvennushakkuu . 12,73 . 50,52 s 51,41 s 38,62 . ”Erilaisia kaupanteon kannustimia on ollut aina. Kannustimia aina ja kaikilla aloilla Stora Enson metsäjohtaja Janne Partanen ei ymmärrä kuitupuun hintatilastoinnin kritiikkiä eikä näe yhteyttä selluhakkeeseen. 16,72 s 16,86 s 16,22 s 23,03 s 22,69 Ensiharvennus s 13,33 s 13,02 Hankintahinnat s 61,42 s 60,45 . Kuitupuun hinta ei siis ainakaan polje paikallaan, mutta silti jää kysymys, olisivatko todelliset hinnat voineet nousta vieläkin enemmän. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat s 60,95 s 62,91 . 16,48 s 22,84 s 25,2 Uudistushakkuu . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat s 64,55 s 66,43 s 50,88 . 46,54 s 30,13 s 32,16 s 30,33 s 36,41 s nousussa . 41,83 s 17,93 s 17,81 s 16,95 s 23,66 Ensiharvennus s 42,82 s 45,1 s 14,15 . 55,95 . 14,93 . 18,51 . 12,75 s 19,71 Hankintahinnat s 59,9 s 60,56 . 17,04 s 25,32 Uudistushakkuu s 62,8 s 63,68 . 20,33 s 18,75 s 28,53 s 29,42 Harvennushakkuu s 48,52 s 48,01 . 16,37 . 55,48 . Hän kuitenkin leikkaa siivet huhuilta, että sahajärjestö olisi laittamassa hintatilaston boikottiin. Stora Ensossa niiden vaikuttavuutta ei ole lisätty.” Partanen tarkoittaa kannustimilla etenkin kanta-asiakkaiden bonusta ja alkuvuoden kauppojen hintatakuuta, jossa luvataan maksaa erotus jälkitilinä, jos kuitupuun hinta syyskaudella nousee. 38,37 s 19,62 s 19,05 . 16,81 . 19,74 s 16,73 . 24,27 Ensiharvennus . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat Uudistushakkuu Harvennushakkuu Ensiharvennus Hankintahinnat s nousussa . 18,59 . 62,47 s 66,5 s 43,84 . 20,47 . 17,06 s 19,99 . 52,71 s 21,29 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat . 33,7 s nousussa . 17,13 . 12,82 . 14,78 s 14,28 s 21,74 s 21,84 Ensiharvennus . 11,77 Hankintahinnat s 28,74 s 28,98 s nousussa . 11,96 . Kuitupuun hintatilastot ovat saaneet kovaakin huutia. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat s 57,34 s 59,04 s 37,89 s 16,41 . 18,34 s 26,83 Harvennushakkuu . 64,19 s 50,64 s 30,77 s 33,68 s 30,71 s nousussa . 22,13 . 18,66 s 28,85 Harvennushakkuu s 50,28 s 50,26 s 16,28 s 15,53 s 21,68 Ensiharvennus Hankintahinnat s nousussa . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KOIVU Kantohinnat s 61,63 s 65,31 s 47,27 . 37,36 s 17,64 s 18,41 . 15 AJASSA / 21.6.2018 s nousussa . 56,83 . 24,6 s 27,88 Uudistushakkuu s 63,93 s 66,38 s 49,27 s 19,55 s 21,39 s 18,7 s 28,24 s 30,04 Harvennushakkuu . 15,96 s 16,88 s 16,07 s 21,68 s 21,96 Ensiharvennus s 36,8 . 13 . 12,86 Hankintahinnat s 63,68 . 18,08 s 16,15 s 24,72 s 27,73 Uudistushakkuu s 60,4 s 60,37 s 38,08 s 20,13 . Ostojen vähäisyyden vuoksi hintatiedoissa voi olla puutteita. 12,29 Hankintahinnat
Kesäistutus lupaa hyvää kasvua Kesäistutuksilla epäonnistumisen riski on suurempi kuin keväällä tai syksyllä. Talven yli taimitarhalla varastoituja, pakastettuja kuusentaimia voi istuttaa kesä-heinäkuun vaihteeseen asti, kunhan taimet on sulatettu juhannukseen mennessä. Lämpimässä maassa taimet juurtuvat tehokkaasti ja nopeasti. 16 21.6.2018 / METSÄSTÄ METSÄNHOITO MIKKO RIIKILÄ K esäistutuksilla tarkoitetaan heinäkuun alun ja elokuun puolivälin välisenä aikana tehtäviä istutuksia. ”Männylle kesäistutukset eivät sovi ollenkaan, ja myös syysistutukset ovat liian riskialttiita”, korostaa Luonnonvarakeskus (Luke) tutkija Jaana Luoranen , joka on kehittänyt ja tutkinut kesäistutuksia. Riskeistä huolimatta kesäistutuksilla on perusteensa. Ensivaiheessa niitä lähdettiin kehittämään, jotta koneellista istutusta voitaisiin tehdä koko sulan maan aika, mutta ihmistyönäkin ne tarjoavat etuja. Männyt sen sijaan on istutettava keväällä. XX XX. Seuraavana kesänä ne kasvavat keväällä istutettuja taimia nopeammin. Vettä ja valoa Keväällä ja kevätkesällä istutettavat taimet ovat vielä lähes lepotilassa ja taimien Istutus käy kesälläkin Kesäaikaan voi istuttaa koivua ja kuusta. Tavallisimmin kesällä istutetaan pikkukoivuja – samana keväänä taimitarhalla kasvatettuja, pituudeltaan 15–30-senttisiä taimia, joita voi istuttaa tavallisella pottiputkella. Myös kuusta voidaan istuttaa kesällä, jos sopivia taimia on saatavilla. Eivätkä vain silloin: ”Kesällä istutetut koivut ovat mittaustemme mukaan kasvaneet keväällä istutettuja nopeammin vielä kymmenen vuotta istutusten jälkeen.” Luorasen mukaan myös kesällä istutetut kuusentaimet kasvavat tehokkaan juurtumisensa ansiosta keväällä istutettuja paremmin. Useimmin kesällä istutetaan koivuja, mutta myös kuusia voi istuttaa kesäkelillä, kunhan tarjolla on sopivaa taimimateriaalia. ”Taimihuollon ja istutusten on tapahduttava viiveittä, muuten taimituhojen vaara kasvaa”, Luoranen toteaa. Keskikesän istutuksiin tarvitaan tätä varten kasvatettuja taimia, joiden saatavuuden voi varmistaa taimituottajilta. Ratkaisevaa on huolellinen taimien käsittely ja viipymätön istutus
Viikkoa ennen istutusta tehty glyfosaattikäsittely ei haittannut kesällä istutettuja koivun taimia. 4. ”Homma on vähän sotkuista ja märkää, mutta varmistaa taimien kasvuun lähdön varsinkin kuivina vuosina”, Salminen toteaa. MIKKO RIIKILÄ Epäsuosittua, mutta toimivaa käsittelyssä on hieman enemmän pelivaraa kuin kesällä, kun taimet ovat nopeimman kasvun vaiheessa ja tarvitsevat runsaasti vettä ja valoa. Sama pelto kaksi viikkoa istutuksen jälkeen. ”Pakkaamme taimet pahvilaatikoihin vasta kuljetusta edeltävän päivän iltapuolella. Ilman apua pienten kesäkoivujen tarina olisi kastikkapöheikössä varjossa päättynyt nopeasti. Kesäistutukset on tehtävä hakkuuta seuraavana kesänä, muuten hakkuuala heinittyy keskikesään mennessä liikaa. Suomen suurimman taimien tuottajayhtiön, Fin Forelian, toimitusjohtaja Timo Salminen kertoo, että kesäistutukseen menevät taimet saavat erikoiskohtelun jo taimitarhalla. Tällöin taimipaakku asettuu mättään sisällä olevaan kunttakerrokseen, joka pysyy kosteana pidempään kuin mättään pinnan kivennäismaakerros. Keskikesällä voi istuttaa koivuja ja kuusia. Kastele taimia päivittäin. Jos metsäojissa tai montuissa on vettä, seuraava taimilaatikko kannattaa panna veteen, kun lähtee istuttamaan edellistä taimivakallista. Jos muokkaus on tehty edellisenä kesänä ja istutukset aloitetaan heinäkuussa, tilanne voi olla lähes toivoton, kun miehenmittainen kastikkaheinikko on vallannut istutusalueen. Syväistutus sopii sekä kevätettä kesäistutuksiin. Taimipaakut imevät itsensä täyteen vettä siihen mennessä, kun edelliset taimet on istutettu. Taimikasvusto haihduttaa kesällä jopa viisi litraa vettä neliömetriä kohti. Istutettaessa heinikko oli vielä voimissaan, joten työ heinikon keskellä oli hankalaa ja mätästyksestä huolimatta istutuspaikkoja oli hankala löytää. Istutusta odottavia taimia pitää kastella päivittäin. Lisäksi vanhat saven sekaiselle maalle tehdyt mättäät kovettuvat, mikä vaikeuttaa istuttamista. Istuta taimet syvälle mättäisiin. Tuholta vältyttiin, koska metsänomistaja oli viikkoa aiemmin ruiskuttanut istutuskohteen glyfosaatilla. Laikkuja kääntömättäät ovat parhaita istutusalustoja pienikokoisille kesäkoivuille. Pari viikkoa myöhemmin heinäkasvusto oli lakastunut, mättäille istutetut koivun taimet erottuivat harmaasta ympäristöstään reippaan vihreinä. Avaa taimilaatikot heti, kun taimet on toimitettu. Turvallinen varoaika ruiskutuksen ja istutuksen välillä on viikosta kahteen. Viljavalle metsämaalle tehty aukko oli pahoin heinittynyt ja jo edellisenä vuonna muokattu. KOMMENTTI Vinkit kesäistutukseen ”Homma ei onnistu niin, että lomaillaan ja odotellaan sopivaa fiilistä." Olin viime kesänä tuttavani apuna istuttamassa kesäkoivuja. Tällöin istutusalan pintakasvillisuus ei haittaa istuttajaa ja toisaalta istutusmättäät löytyvät heinikosta helposti. ”Homma ei onnistu niin, että lomaillaan ja odotellaan sopivaa keliä ja fiilistä istutusten aloittamiseen”, Salminen varoittaa. Sa m i Ka rp pi ne n Ri st o Pö nt in en Ri st o Pö nt in en Ri st o Pö nt in en. ”Jo parin päivän tauko kasteluissa saattaa vaurioittaa taimet. 3. Istuta viipymättä Riski tuhoista kasvaa, jos kesätaimet joutuvat odottamaan istutusta pitkään. Hän korostaa, että kesäistutus onnistuu erinomaisesti, kunhan työ tehdään joka vaiheessa huolellisesti ja viivyttelemättä. Jo kuljetuksen aikana laatikoiden kädensija-aukot avataan, jotta taimet saavat ilmaa ja tuulettuvat.” Kun taimet on toimitettu, taimilaatikot on avattava välittömästi. Torjunta-aine ei haitannut taimien kehitystä. 2. Taimet kestävät parhaiten kuivuutta, kun ne istutetaan riittävän syvälle mättääseen. ”Parasta tulos saadaan, jos kesäkoivut voidaan istuttaa sateisella säällä. Pahimmillaan jopa liikkuminen oli sankan kasvuston seassa työlästä. Kuva kesäkoivujen istutuskohteelta viime kesältä. Edessä oli pahimmillaan miehenmittainen heinikko. Kesällä istutetut koivut juurtuvat nopeasti ja lähtevät seuraavana keväänä nopeasti kasvuun. Tutkija Luoranen neuvoo, että taimet kestävät kuivuusjaksoja parhaiten, kun ne istutetaan mättääseen riittävän syvälle. Tämä pätee sekä kevätettä kesäistutuksilla. Pahimmassa tapauksessa ne ehditään istuttaa, koska vauriot eivät heti näy. Tällöin ne selviävät kuivumatta, kunnes ehtivät juurtua kasvualustaansa. Jos istutusta seuraa pitkä poutajakso, taimet ovat kovilla.” Parhaiten onnistuu, kun taimet kastellaan perin pohjin juuri ennen istutusta. Parin kolmen viikon kuluttua taimet sitten kuolevat”, Salminen varoittaa. 5. ”Taimen voi huoletta istuttaa niin syvälle, että vain puolet versosta jää maan pinnalle.” Muokkaus juuri ennen istutusta Kesällä istutettavat alat kannattaa muokata juuri ennen istutusta. 17 METSÄSTÄ / 21.6.2018 1. Istuta viipymättä
"Valitettavasti nämä usein ovat taloudellisesti vähäarvoisia puita, jotka poistetaan jo harvennusvaiheessa", Björklund kertoo. 18 21.6.2018 / METSÄSTÄ ANNE HELENIUS, teksti SEPPO SAMULI, kuva HEIDI BJÖRKLUND, piirrokset H aukka lentää, liitää laataa. Säästä HAUKALLE pesä Parhaat haukkojen pesäpuut ovat kasvuvikaisia, paksuoksaisia tai monilatvaisia. Isojen haukkalajien on nykyään vaikeaa löytää talousmetsistä tarpeeksi tukevaoksaisia pesäpuita, ja kokonaisia pesämetsiä katoaa päätehakkuissa. "Olemme laatineet ohjeet, kuinka pitää toimia, jos metsässä jo on haukanpesä, ja mitä metsänomistaja voi harvennusvaiheessa tehdä, jotta metsään kasvaisi haukoille sopivia pesäpuita", kertoo hankekoordinaattori ja Luomuksen museomestari Heidi Björklund . Juuri niitä, jotka hakkuissa poistetaan ensimmäiseksi. Ongelmaa on pyritty jo parin vuoden ajan helpottamaan Luomuksen, Metsäkeskuksen ja Jyväskylän yliopiston yhteisellä Metso-petolintuhankkeella, jonka tarkoituksena on levittää tietoa metsäalan toimijoille siitä, kuinka haukkojen pesintää tuetaan talousmetsissä. Erityisen hankalaa pesäpuiden löytäminen on ollut uhanalaisilla hiirija mehiläishaukalla sekä silmälläpidettävällä lajilla kanahaukalla. Tukevaoksainen kuusi mieleisin Haukat viihtyvät risupesissään pitkään, ja niillä on tapana rakentaa asujaimistojaan vuosittain hiukan lisää. Niiden kannat ovat olleet tasaisessa laskussa vuodesta 1982 lähtien, jolloin Helsingin yliopiston Luonnontieteellinen museo Luomus aloitti petolintuseurannan. OJ MONILATVAPUU Kanahaukka on löytänyt monilatvaisesta männystä oivan paikan risupesälleen.. Lopulta pesät ovat isoja ja painavia, joten ne tarvitsevat puulta kunnon tukea. Suuri kompastuskivi asiassa on ollut, etteivät metsänomistajat ja metsäammattilaiset välttämättä tiedä haukanpesän olemassaolosta tai siitä, kuinka metsää pitäisi käsitellä pesän ympärillä. Tekee pesää, kaiken kesää. Paras pesäpuu on siis jykeväoksainen havupuu, mieluiten kuusi, tai kasvuvikainen haarautuva puu. Kuusen ja männyn lisäksi kelpaavat monilatvaiset koivut ja jykeväoksaiset haavat. Tai tekisi, jos löytäisi jostain sopivan puun pesälleen
Nämä puolestaan pitävät taimikoita tuhoavat myyrät kurissa. Kanahaukka tulee siis suojanneeksi pikkulintuja niiden saalistajilta. Hiirihaukka puolestaan on löyhin elinympäristön valinnassaan, sillä se voi pesiä myös pellon ja metsän reunamilla tai pellon keskellä metsäsaarekkeessa. HAVUPUUN TUULENPESÄ Tuulenpesän sisältä löytyy hiirihaukan pesä. Tällaisista puista ei ole muulle metsälle mitään haittaa, joten ne kannattaisi säästää hakkuissa", Björklund sanoo. Jääkö pesintä tuolloin kokonaan väliin?. Jos pesäpuuta ei metsässä vielä ole ja metsänomistaja sellaisia haluaa kasvatusmetsäänsä saada, asia pitää huomioida jo harvennusvaiheessa. Kun kanahaukka jossain vaiheessa hylkää risupesänsä, siihen voi muuttaa myyriä syövät lapinpöllö tai viirupöllö. Niinpä jos päätehakkuuleimikosta löytyy haukanpesäpuu, asiasta kannattaa ilmoittaa Metsäkeskukseen, josta metsävaratiedon kautta pesän paikkatieto välittyy myös metsäalan toimijoiden käyttöön. Puun täytyy tukea pesää tarpeeksi. Pesäpuun lähistölle kannattaa jättää myös tarpeeksi paljon säästöpuita, jotta pesäpuu sekä säästöpuuryhmä eivät kaadu myrskyn tullen. Se valitsee usein pesimäalueekseen varttuneen metsän, joka on ominaisuuksiltaan sopiva esimerkiksi uhanalaisille kääville. HAARUKKAPUU Tässä parikkalalaisessa haarukkamännyssä on pesinyt todennäköisesti hiirihaukka. Entäs jos sopivaa pesäpuuta ei kerta kaikkiaan löydy. Haukat pesivät varttuneissa metsissä, joten jos pesäpuu löytyisikin, niin pian metsään tulee päätehakkuu." Tarpeeksi säästöpuita Luonnonsuojelulain mukaan petolinnut, niiden munat ja poikaset ovat rauhoitettuja. Haukat arvioivat pesäpuun hyvyyttä kokonaisuutena. "Kasvuvian tai tuulenpesän olisi hyvä olla puun keskivaiheilla, sillä haukat eivät pesi alhaalla tai latvassa. VINO KASVUKOHTA Hiirihaukan pesälle löytyi passeli paikka männyn kasvukohdan vinoutumasta. "Metsästä ei siis poisteta kaikkia monihaaraisia, haaroittuvia ja haarukkapuita, vaan niitä voisi jättää pari kappaletta hehtaarille ja niiden ympärille säästöpuita. "Haukoilla on siis metsässä monia oikein hyödyllisiäkin puolia", Björklund sanoo. Kanahaukka voimakkaana petolintuna voi saalistaa muita, pikkulintuja syöviä petolintuja. 19 METSÄSTÄ / 21.6.2018 "Uskon, että juuri tämä on ongelma nimenomaan talousmetsissä. Hän tarkasteli väitöskirjassaan haukkojen pesimismenestykseen vaikuttavia tekijöitä sekä metsissä tapahtuneita muutoksia ja niiden vaikutuksia haukkoihin. Toisekseen pesäpuut eivät voi sijaita tiheiköissä, sillä isoilla haukoilla täytyy olla tilaa lentää metsän keskellä oleviin pesiinsä. Pikkulinnut hakeutuvat mieluusti kanahaukkojen lähelle pesimään, sillä kanahaukka ei pikkutirpoista niinkään välitä. En si o Vä ns kä H an nu Le ht or an ta H an nu Le ht or an ta Pa si M ak ko ne n H an nu Le ht or an ta "Jos pesäpuun laatu olisi yhdentekevä, joka puolelta löytyisi hylättyjä haukanpesiä." Haukat ovat museomestari Heidi Björklundin sydäntä lähellä. Siksi nämä petolinnut välttävät kanahaukkaa. VANKKAOKSAINEN PUU Lintumaailman kierrätystä: kanahaukan pesä on kelvannut myös hiirihaukalle. "Kun haukat löytävät sopivan pesäpuun, ne pesivät siinä todella pitkään. Pesäpuun ympärille voi hakata suojaksi tekopökkelöitä, jotta hakkuutai hoitotöiden tekijät huomaavat jättää pesäpuun rauhaan", Björklund opastaa." Varsinkin kanahaukka on monimuotoisuuden avainlaji metsissä. Mieluisia pesäntekopaikkoja ovat myös havupuiden tuulenpesät, jotka tiheinä ja kouramaisina antavat suojaa ja pitävät pesän hyvin paikoillaan. Jos pesäpuun laatu olisi yhdentekevä, sittenhän joka puolelta löytyisi hylättyjä haukanpesiä", Björklund kuvaa. OKSA– KIEHKURAPUU Koivun oksakiehkuroiden varaan rakennetussa suurpesässä on kanahaukan jälkeen asustellut myös hiirihaukka. Siksi varsinkin kanahaukan pesät sijaitsevat yleensä aukion, ojan tai polun lähettyvillä
Kerkelän tilalla maidontuotannon ja metsien yhteys on säilynyt vankkana, vaikka puunjalostuslaitoksia on tullut ja mennyt. Antti Kerkelä on tyytyväinen, että sukupolvenvaihdoksen myötä ohjeiden antajan rooli siirtyy maaja metsäasioissa pojalle Matti Kerkelälle.. 20 21.6.2018 / METSÄSTÄ METSÄNOMISTAJA Kemijärvi Uusikaupunki Uusi sukupolvi sahankahvoihin Lapissa odotetaan kuumeisesti sinettiä Kemijärven tehdasinvestoinnille. Juttu lentää isän ja poikien välillä metsätöissä