sivut 14–15 PILKKEITÄ: Minne hävisivät jäniksenpäät. sivu 26 METSÄALAN AJANKOHTAISLEHTI • TORSTAINA 23. KESÄKUUTA 2016 • NRO 12 • PERUSTETTU 1933 Korteniemen perinnetila koristautuu keskikesän juhlaan 1900-luvun alun tapaan. AJASSA: Korjuuaikaan kolmaskin vuosi . Sivut 16–17 Entisajan juhannus K U VA SE PP O SA M U LI WWW.METSALEHTI.FI. . sivut 2–3 METSÄSTÄ: Keskikesä on oivallinen aika istuttaa koivuntaimia
”Fuusio mahdollistaa resurssien lisäämisen metsänomistajien neu vontaan ja edunvalvontaan. Sodankylässä ja Kolarissa tuhoja kertyi muutama tuhat kuutiota. Niiden osuus on kuitenkin mar ginaalinen”, Esa Ojala sanoo Stora Enson käytännöstä. Eniten puustotuhoja tu li Kittilän eteläosissa, noin 20 000– 30 000 kuutiota. Viime vuonna rikottiin hakkuuennätys Suomessa hakattiin puuta Metsä teollisuuden käyttöön viime vuon na ennätykselliset 58,5 miljoonaa kuutiota. Ilveskanta kasvoi hienoisesti Kes kiSuomessa, muualla se laski tai py sytteli ennallaan.. Kaupan yhteydessä yhtiöt sopi vat monivuotisesta yhteistyöstä raa kaaineen toimituksissa lämpöpuu tuotantoon. Tavoit teemme on lisätä henkilökohtaista neuvontaa jäsenillemme ja aktivoida heitä oman metsäomaisuuden hoi toon”, sanoo Mhy Kiuruveden toi minnanjohtaja Ari Ruotsalainen . Kolmen vuoden korjuuaikaa käy tetään joskus talviharvennuksilla, mutta saarihakkuissa se on pää sääntö. Periaatteessa, jos puukauppaso pimus on tehty vuoden alun kuu kausina kahden vuoden korjuu ajalla, niin löperöt talvet antavat jatkoaikaa lähes kaksi vuotta lisää. Laajoilta yhtenäisiltä tuhoilta vältyttiin. Metsäkeskuksen mukaan vahin goittuneen puuston arvo on noin miljoona euroa. Ojalan tiedon mukaan poikkeus tilanneklausuulia ei ole pantu sel laisenaan käytäntöön koskaan, vaan korjuuajan pidennyksistä neuvo tellaan. Ylivoimaisina esteinä luetel laan keliolosuhteet, lakko ja sota. KESÄKUUTA 2016 u NRO 12 LYHYET MIKKO HÄYRYNEN P uukauppasopimusten vakiin tunut korjuuaika on ollut kaksi vuotta. Stora Enson sopimusehdoissa on pienellä tekstillä, että jos ylivoimai set esteet viivästyttävät korjuuta, korjuuaika jatkuu esteen päättymis tä seuraavan kalenterivuoden lop puun. Ilvesten määrä laski edelleen Suomessa on noin 2 490–2 560 yli vuoden ikäistä ilvestä ennen syksyn 2016 metsästyskautta, Luonnonva rakeskus arvioi. ”Etelässä on aivan välttämätöntä toimia näin.” Salomon-myrskystä miljoonamenetys Kesäkuun alun Salomonmyrskyn tuhot jäivät PohjoisSuomessa pai kallisiksi ja pienialaisiksi, Suomen metsäkeskus kertoo. Eniten puuta saatiin Etelä ja Poh joisSavosta sekä KeskiSuomesta. ”Kolme talvea tarvitaan siltä va ralta, että kelit eivät vain toimi”, ko timaan puunhankinnan johtaja Yrjö Perälä sanoo. ”Etelässä on aivan välttämätöntä toimia näin.” Mahdolliset ennakot sovitaan kauppakohtaisesti, ja ne maksetaan kuukauden kuluessa kaupanteosta. ”Riippuu siitä, mihin aikaan vuo desta kauppa tehdään. Kyse on yleensä talvi harvennuksista, ja perusteluna ovat eteläisen Suomen epävakaat talvet. Se on 2,6 miljoonaa kuu tiota eli viisi prosenttia enemmän kuin edellisvuonna ja Luonnonvara keskuksen mukaan myös enemmän kuin koskaan aiemmin hakkuutilas toinnin aikana. Varalla klausuuli, jota ei käytetä ”Ei systemaattisesti, mutta tapaus kohtaisesti on neuvoteltu jatkoai kaa. Metsä Group luopuu lämpöpuusta Metsä Groupin puutuoteteollisuu desta vastaava Metsä Wood myy koko Thermowood eli lämpöpuu liiketoimintansa lämpöpuuyhtiö Lu nawoodille. Metsä Group on käyttänyt tal viharvennuksissa kolmen vuoden korjuuaikaa jo muutamia vuosia. Kiuruvesi ja Savotta yhdistyvät Metsänhoitoyhdistykset Kiuruvesi ja Savotta yhdistyvät vuodenvaihtees sa. Jos kauppa tehdään nyt, niin korjuuaika on kak si vuotta, mutta joulukuussa tehtä ville kaupoille korjuuaika on kaksi vuotta ja kolme kuukautta.” Korjuuaika kohti kolmea vuotta Suurimmat ostajat ovat jo muutaman vuoden venyttäneet harvennusten korjuuaikoja. Uusi yhdistys aloittaa toimintan sa ensi vuoden alussa nimellä Met sänhoitoyhdistys Savotta. 2000luvulla kanta oli suurimmil laan vuonna 2014. Perusteluna ovat Etelä-Suomen arvaamattomat talviolosuhteet. Päätehakkuilla pidentämistarve pienempi Korjuuaikojen pidentyminen ei juuri koske sahoja, koska ne har voin ostavat pelkkiä harvennuksia. Metsä Group on tehnyt lämpöpuuta Kaskisissa. Vuoden päästä tulee joko lisäennak koa tai puut korjataan toisen vuo den aikana. Määrä väheni vii mevuodesta, tuolloin ilveksiä arvi oitiin olevan 2 700–2 795 kappaletta. Porin lähellä sahaavan Westak sen metsäpäällikkö Juha Mäki k er too, että heillä on normaalisti kah den vuoden korjuuaika, jota on joskus vähän pidennetty, jotta saa daan viimeinen täysi talvi mukaan kevääseen saakka. 2 A J A S S A 23. Tuhot keskittyivät harvennettuihin kasvatusmetsiin ja siemenpuualueille. Suurimmat ostajat ovat kuitenkin alkaneet venyttää sitä kol meen vuoteen
Tämänhetkisten tukiehtojen mukaan harvennuksen jälkeisen puuston keskilä pimitta saa olla enintään 16 senttiä. Vastineeksi menettämästään koivuvane rilinjasta Suolahti sai lupauksen jatkossa eh kä rakennettavasta havuviilutuotteen tuo tantolaitoksesta, jonka vuosituotanto olisi mittavat 60 000 kuutiometriä. ”Joskus ennen vanhaan uskallet tiin ostaa neljän kuukauden korjuu ta vastaavat talvivarannot, mutta se aika on lyhentynyt kahteen ja puo leen kuukauteen.” Korjuuta odotettu neljä vuotta Metsänhoitoyhdistys LounaisHä meen toiminnanjohtaja Kari Kannisto tietää, että tietyt firmat ovat venyttäneet talviharvennusten kor juuaikoja kolmeen vuoteen. Kaikkosen mukaan Suolahden mahdol linen investointipäätös tehdään parin vuo den kuluessa. Kemerahankkeita voi laajentaa Jos keväällä laadittu kemerahanke jäi pie neksi, sitä voi vielä laajentaa, jos hakemus on jätetty ennen huhtikuun 18:tta päivää. Sivu 8 Metsänhoitoyhdistykset: Lakimuutoksesta on toivuttu Sivut 9–11 Mökkivieraat pitävät puukauppaa pystyssä Sivut 12–13 METSÄSTÄ Tuhopuita ei kannata haaskata Miehikkäläläinen Matti Peltola sahaa kirjanpainajapuut laudaksi. Puunhankinnan ja kuljetusten työpai kat huomioon ottaen uusia Suomeen tulee uusia työpaikkoja tarjolle sata. ”Hakukiellon purkaminen edellyttää ke meraasetuksen muuttamista. ”Tässä on mietitty kokonaiskilpailuky kyä. AJASSA 3 23. Henkilöstökulut ovat merkittävä tekijä koivuvanerin valmistuksessa”, toteaa toimi alajohtaja Esa Kaikkonen Metsä Woodilta. Lisä määräraha puolestaan on viime vuonna käyttämättä jäänyttä rahaa. Hän ei näe varsinaista ongelmaa muussa kuin siinä, että hoitotyöt lykkääntyvät ja puunmyyjä joutuu odottamaan metsärahojaan epä määräisen ajan. Sivu 6 Koivuntaimet kutistuvat Pikkutaimia voi istuttaa peruskoon pottiputkella. Tosin Suomi on jäämässä raakaaineen ja välituotteiden tuottajan osaan. Äänekosken uuden sel lutehtaan naapuriin rakennetaan uusi koi vuviilun sorvaus ja kuivauslinja. Ihan heti uusia hakemuksia ei voi al kaa rustata. Lisäbudjettiin tuotu myöntämisvaltuus otetaan tulevien vuosien kiintiöstä. Lisäksi työ on toteutettava alku peräiseen hakemukseen merkityssä ajassa. Haettua laajemmankin hoitotyön on täy tettävä kemeratukien myöntämiselle sääde tyt ehdot. Raivaussahaa ei taimikolla tarvitse jatkossakaan heiluttaa ilman mahdollisuutta kemeratukeen. Metsä Groupilta suurinvestoinnit Yhtiö on lisäämässä tukin käyttöä 300 000 kuutiolla. ”Tällöin varhaishoidon ja nuoren metsän hoidon hankkeita voidaan laajentaa suun nitellusta”, kertoo rahoitus ja tarkastus päällikkö Ari Nikkola Metsäkeskuksesta. Samalla kemeramää rärahoja korotettiin 8,4 miljoonalla eurolla. ”Korjuuaikoja on jatkettu muu tenkin yhteisellä sopimuksella, jos kelit eivät ole mahdollistaneet kor juuta. Kannisto ei tiedä yhtään tällais ta tapausta. KESÄKUUTA 2016 u NRO 12 AJASSA Kaupunkilaiset saivat puuvajalle mallin Sivu 5 ”Ranskalaiset tuntevat puun kuin viinin” Timo Laine ja Ville Korhonen ovat suomalaispuun linkki Ranskaan. Koivuvanerin valmistus siirretään etelänaapuriin. Se valmistu nee aikaisintaan elosyyskuun vaihteessa”, arvioi metsäneuvos Marja Hilska-Aaltonen maa ja metsätalousministeriöstä. Periaatteessa metsänomistaja voisi sanoa, että korjuuaika ja sopi mussuhde ovat päättyneet, ja pitää sekä ennakkomaksun että puunsa. Samalla tukin käyttö Suomes sa lisääntyisi 300 000 kuutiolla. Se on maanomistajankin etu.” LounaisHämeen alueella van himmat vieläkin hakkuuta odotta vat kaupat ovat vuodelta 2012. Sivu 21 Luonto pitää säästöhaavoista Sivu 22 PILKKEITÄ Monenlaisia linnunpoikasia Sivu 25 Vaivaiskoivulla on edessä kovat ajat Sivu 30 TÄSSÄ NUMEROSSA Eteläisessä Suomessa on painetta pidentää hakkuusopimusten korjuuaikoja etenkin pehmeillä mailla. ”Läpimittaraja on alennettava 13 sent tiin, jotta kuitupuun halpuuttaminen lop puu”, Tiirola vaatii. Juhannusliite kertoo 50 yllättävääkin faktaa koivusta. Sivut 18–19 Suunnittelija kyllästyi suuriin koneisiin Sivu 20 ”Pikaleikkaaja” on osuva nimi Oregonin uutuusketju pärjäsi kokeilussa. Tu ki on painanut kuitupuun hintaa alas, mikä tietysti kelpaa metsäteollisuudelle. M ik ko H äy ry ne n A ri Ko m ul ai ne n. Metsä Wood investoi vanerin ja kerto puun tuotantoon. Kun hakurumba alkaa uudestaan, Met säkeskuksen entuudestaan umpiruuhkai nen kemerahakemusten käsittely kohtaa uuden haasteen. Vi roon viedään myös Suolahden vaneriteh taan nykyinen koivuviilun jatkojalostuslinja. MIKKO RIIKILÄ VALTIOVARAINVALIOKUNNAN maatalous jaos on päättänyt lisätä kemerarahoituk sen myöntämisvaltuutta tälle vuodelle 30 miljoonalla eurolla. Kaikkiaan investointi lisää Metsä Woo din koivuvanerin tuotantoa 30 000 kuu tiolla vuodessa. Virossa työ paikkojen määrä kasvaa 200:lla. MIKKO RIIKILÄ KOTIMAISEN tukkipuun käyttö lisääntyy 300 000 kuutiometrillä, mikäli Metsä Grou pin puutuoteteollisuudesta vastaavan Met sä Woodin investointiohjelma toteutuu ko konaisuudessaan. Näin metsänhoitoon tarkoitettua tukea on voitu maksaa taloudellisesti kannattavilta ensi harvennushakkuilta korjatulle puulle. Jos EteläSuomessa talvikohtees ta saa hyvän ostotarjouksen, niin Kanniston mielestä on sama, onko korjuuaika kaksi vai kolme vuotta. Myöntämisvaltuuden korotus mahdol listaa toukokuussa hakukieltoon asetet tujen taimikoiden varhaishoidon ja nuo ren metsän hoidon tukien haun avaamisen uudelleen. Suunniteltu laitos tuottaisi ”teollisuussegmenttiin tarkoitettua viilu tuotetta.” Lohjan Kerto LVL liimapuutehtaan ka pasiteettia kasvatetaan 20 000 kuutiomet rillä, kun tehtaan kaksi vanhinta tuotanto linjaa korvataan uudella. Näin metsänhoitotöitä päästä neen jatkamaan esteittä. MTK:n metsävaltuuskunnan puheen johtaja Mikko Tiirola on tyytyväinen pää tökseen. korjuutuen läpimittaraja. Samalla hakukiel lon metsureille aiheuttama lomautusuh ka laantuu. Mäki korostaa, että painetta kor juuajan pidentämiseen on, koska yritys toimii juuri sillä alueella, mis sä kunnon talvia ei ole. Nii den osuus on kuitenkin pieni, ei vätkä ne hänen mukaansa muuta todellisuutta. Siellä tuotetut viilut viedään jalostettavaksi Vi roon rakennettavalle vaneritehtaalle. Hän korostaa, että asetusta muu tettaessa on oikaistava myös pienpuun Lisäbudjetista heruu lisärahaa kemeralle Taimikoiden varhaishoitoon ja nuoren metsän hoitoon on taas tukea tarjolla. Kaavailtujen investointien yhteisarvo kohoaa 100 miljoonaan euroon, jos myös Suolahteen kaavailtu havuviilulaitos ra kennetaan
Toisaalta toiminnanjohtajia innostaa hyvä vire metsäalalla. Perinteisiä koivuntaimia puolta pienempien pikkutaimien valtti on, että ne voidaan istuttaa samalla pottiputkella, jolla valtaosa kuusenja männyntaimista istutetaan. Metsänhoitoyhdistyksissä on pantu merkille uusia tuulia myös metsänomistamisessa. 09 315 49 809 Asiakaspalvelu: p. Mitäs nyt tehdään kaatuneille puille, kun syysmyrsky sattui näin aikaisin. Ei mikään eikä kukaan pysty pidättämään tekniikan kehitystä.” Metsätalousasiantuntija Viktor Pladov Petroskoissa ilmestyvässä Karjalan Sanomissa. Samalla vähän sahailua ja viimekesäisten taimien tarkistelua. Viime kesän myrskyt täällä Länsi-Kainuussa harvensivat edellisenä talvena hakattujen parin aukon reunoja sopivasti, kun jätettiin 10 metrin kaista aukkojen reunoilta harventamatta. Nyt pitää vain tietää, mitä palveluja halutaan ja miten niitä tulisi tarjota. Digitaalisuus tuo sekä uutta opeteltavaa että uusia mahdollisuuksia. ”50 asiaa koivusta” kertoo, miten monipuolinen puu meillä kasvaa. LIINA KJELLBERG Koivulle vetoapua Mekin siirrymme samaan kuin metsäteollisuuttaan pitkälle kehittäneet maat. Metsänhoitoyhdistykset voivat nyt entistä vapaammin päättää toiminnastaan, joten jäseniä tarvitaan suunnannäyttäjiksi ??. Heistä monet asuvat etäällä metsästään ja ehtivät sinne töihin vain harvoin. Taas hyvä muistutus kuinka tärkiä on entisestään aikaistaa ensiharvennuksia.” Lasse ”No joo, on ainakin vähemmän tuulella kaadettavaa ja vakuutusyhtiöllä korvattavaa.” Jees h-valta ”Pikainen katselmus metsissä: yksi koivu katkennut aukonlaidasta. Metsälehti kunnioittaa juhannuskoivua julisteella, jonka jaamme kaikille tilaajille tämän lehden välissä. Osallistu kyselyyn osoitteessa www.metsalehti.fi METSALEHTI.FI GALLUP VERKKOKESKUSTELU Kyllä 60% EI 40% vas taa jia 42 PÄÄKIRJOITUS Päätoimittaja: Eliisa Kallioniemi p. Vaalien ehdokasasettelu on jo alkanut, mutta mukaan ehtii vielä lokakuuhun asti. Sivutilukset vuorossa (12 km) heti, kun tästä pääsen. Yhteen puulajiin panostaminen ei kuitenkaan kannata. 09 315 49 802 Toimitussihteeri: Eero Sala p. Puun kysynnän ennustetaan lisääntyvän, mikä kasvattaa metsäpalveluiden kysyntää. ??. Mukava oli päivä sahata, tuli syksy mieleen: lämpöä +3 astetta ja kaatosade. Aika harvoin sitä kuitenkin käytetään, enkä muista, että monikaan isäntä olisi siihen kehottanut.” Metsuri Motokuski Metsänhoitoyhdistykset ovat läpäisseet ensimmäisen testinsä erinomaisesti. Varsinkin Pohjois-Suomessa harvennuspuun huono menekki koettelee tulevaisuudenuskoa. 09 315 49 840 Postiosoite: Pohjoinen Rautatiekatu 21 B, 00100 Helsinki Sähköposti: etunimi.sukunimi@metsalehti.fi www.metsalehti.fi Lukijoiden kuvat osoitteessa metsalehti.fi/Metsalehti/ Lukijoidenkuvat. SITAATTI NÄKÖKULMA LUKIJAKUVA ”Villisiat ovat kaivaneet ja popsineet tutun isännän perunapellosta kaikki perunat.” Annie Villisiat apajilla KOIVUN pikkutaimet valtaavat alaa taimitarhoilla. Pikkuviitake mukaan, jotta voi vähän heiniäkin. Julkaistuista kuvista maksamme 50 euroa. Toivottavasti tämä saa metsänomistajat harkitsemaan koivunistutusta. KESÄKUUTA 2016 u NRO 12 Oletko metsänhoitoyhdistyksen jäsen. AJASSA 4 23. Kun vielä hirvituhot saataisiin kuriin. Vastaajia mietityttää paitsi yhdistyksen talous myös jäsenten metsätalouden kannattavuus. Ehdokkaiksi toivotaan mahdollisimman monipuolinen joukko osaavia metsänomistajia. Sen luulisi ilahduttavan ainakin omatoimisia etämetsänomistajia. Kuusikoiden myrsky-, hyönteisja sienituhot ovat viime vuosina lisääntyneet, ja kukaan ei tiedä, mikä puulaji tulevaisuudessa on halutuin. Yhdistyksiin on oltu tyytyväisiä, ja metsänomistajat luottavat niiden kykyyn kehittää palveluja myös jatkossa. Uusi kysymys: Oletko joskus epäonnistunut pahasti metsänhoidossa. Voit myös lähettää kuvasi sähköpostilla osoitteeseen lukijoilta@metsalehti.fi. Kesällä en pidä sadevaateita, tulivat tosin mieleen kahvia hörppiessä. Puolitoista vuotta sitten muuttunut laki teki metsänhoitoyhdistysten jäsenmaksusta vapaaehtoisen, mutta valtaosa metsänomistajista päätti jäädä jäseneksi ja maksaa maksun. Toisaalta he osaavat ostaa palveluja. Metsänomistajien keski-ikä on korkea, mutta jäseniksi on tullut innokkaita nuoria puuntuottajia. Kasvaa valtavasti, joten varhain on aloitettava.” Potifar ”Aukon reunat kannattaa jättää tuulen harvennettavaksi. Metsänomistajille tarjoutuu hyvä tilaisuus vaikuttaa metsänhoitoyhdistyksensä valintoihin ensi syksynä järjestettävissä valtuustovaaleissa. Valtuustovaaleihin kannattaa osallistua, vähintäänkin äänestämällä niissä. Auto oli kaukana, joten en viitsinyt hakea.” Arto ”Emätilalla ei vahinkoja. 09 315 49 804 AD: Anna Back p. Tulevaisuus kuitenkin askarruttaa metsänhoitoyhdistyksissä. Metsälehden yhdistysten toiminnanjohtajille tekemässä kyselyssä useimmat mainitsivat lähivuosien suurimmaksi huoleksi talouden. Salomo-myrsky ei kaatanut enää yhtään puuta.” Kurki ”Tuo on hyvä keino yrittää välttää tuulituhoja, kun jättää aukon laitaan kaistaleen harventamatta. Koivun pikkutaimia on tarjolla myös kesän istutuksiin. Puunkaatajien tilalle tulee hakkuukoneita, metsurin ammatti jää historiaan ja puunkaadosta tulee pelkkä urheilulaji. Tällä hetkellä kuusi on istuttajien ehdoton suosikki. Harkitse ehdokkuutta ELIISA KALLIONIEMI päätoimittaja eliisa.kallioniemi@ metsalehti.fi. 09 315 49 808 Toimituksen sihteeri: Päivi Laipio p. Yleensä ne puut ovat jo hyvin vahvistuneet myrskyä kestämään ja estävät osaltaan tuulen pääsyn metsän sisään. ”Taas myrsky kaataa puita Perämeren rannikon tuntumassa, lähinnä yksittäisiä puita
Vaakarimojen päälle Viertiö lisäsi pystyrimat köynnöskasveja varten. Metsän keskimääräinen hehtaarituotto on kaksinkertaistettavissa hyvällä metsänhoidolla. Sitä Aalto-yliopiston toisen vuoden arkkitehtiopiskelija Jaakko Viertiö mietti pitkään. Tällä hetkellä markkinoilla ei hänen mukaansa juuri ole kaupunkien pienille tonteille sopivia puuvajoja, joissa ilma kiertää ja puut säilyvät kuivina. Vajaat 20 vuotta sitten professorit Pentti Hakkila ja Matti Kärkkäinen kuvasivat Metsätieteen aikakauskirjassa (1/1999) järjestelmän keskeiset ongelmat. Hirvikannan säätely on osoittanut tehottomuutensa riittävän kauan. Väitän, että ekologisesti ja taloudellisesti kestävä kanta määräytyy kompromissina metsänomistajien valmiudesta maksaa puuntuotantoedellytyksistä ja sietää hirvituhoja. Kannattaa siis etsiä uusia vaihtoehtoja. HSY:n ilmansuojeluasiantuntija Maria Myllynen uskoo, että uusille puuvajoille on kysyntää. Lisäksi koivulle että männylle sopivia kasvupaikkoja kuusetetaan hirvipelon takia. Etelä-Suomessa taimikkotuhot ovat olleet laskussa viime vuosina. Jos metsästäjillä ja luonnonsuojelijoilla on halua osallistua päätöksentekoon, heidän on ostettava puheoikeus euroilla eikä metelöinnillä. Välilliset vaikutukset ovat vakavampi ongelma, sillä hirvituhojen pelko yksipuolistaa puulajivalintaa. Sen tavoitteena on kehittää uudenlaisia polttopuun kuivumista edistäviä varastointija palveluratkaisuja kaupunkien pientaloalueille. Valtion ainoa tehtävä on säätää sellainen tieteellisesti perusteltu minimikanta, joka turvaa hirven elinvoimaisuuden. Myös Valtiontalouden tarkastusviraston raportti (100/2005) ”Hirvikannan säätelyjärjestelmä” on sovelletun hirvipolitiikan vahvaa kritiikkiä. Henkilöja organisaatiomuutoksista huolimatta ongelmia ei ole yritettykään ratkaista. Muunneltavuuden lisäksi tuomariston vakuutti Viertiön puuvajan tuulettuvuus. AJASSA 5 23. LIINA KJELLBERG, teksti SEPPO SAMULI, kuva M iten puuvajasta saisi mahdollisimman muunneltavan. Kuusen tyvilahometsiköissä kantokäsittely ei turvaa tervettä uutta puustoa. Uskon myös, että tutkijat osaavat suunnitella toimintamallit, joita voi testata käytännössä riittävän suurilla alueilla. Näistä eduista kannattaa maksaa. ”Ajatuksena oli myös, että puuvajan osasia voisi valmistaa etukäteen ja liittää yhteen tilausten mukaan. Helsinkiläisen pientaloalueen kasvatti arvioi monen haluavan maisemoida puuvajan puutarhaan sopivaksi. Valtakunnan metsien inventoinnin mukaan vahingot kaksinkertaistuivat ajanjaksolla 1986– 2008. Puuvajan seinät muodostuvat väljästi asetelluista vaakarimoista, joten ilma kiertää vajassa hyvin. Viertiö on yksi seitsemästä Urbaani puuvaja sai muodon Jaakko Viertiön suunnittelema puuvaja voitti kilpailun, jossa etsittiin uusia tapoja säilyttää polttopuita pienillä kaupunkitonteilla. Tämä on kuitenkin hirvituhojen takia riskialtista. Hirvikannan säätelyn valta ja vastuu metsänomistajille HEIKKI SMOLANDER Kirjoittaja on eläkkeellä oleva Luken erikoistutkija. Tämä taas edellyttää tuhojen pitämisen marginaalisina ja kasvupaikalle sopivaa puulajivalintaa. KESÄKUUTA 2016 u NRO 12 AJANKOHTAINEN KOLUMNI Hirvieläimet ovat toiseksi vakavin metsänhoidon ongelma. Vastuunkanto tarkoittaa, että toimija mahdollistaa myös männyn ja koivun viljelyn sekä korvaa alueellaan tapahtuneet hirvivahingot. Koivun viljely on maisemaja monimuotoisuussyistä saatava nousuun. Urbaani puuvaja -hanke » kehittää polttopuun kuivumista edistäviä ratkaisuja kaupunkien pientaloalueille » tarjoaa uusia puuvajamalleja » tiedottaa polttopuun säilyttämisestä ja polttamisesta » TTS:n, HSY:n ja Aalto-yliopiston yhteishanke Jaakko Viertiö esittelee kaupunkitonteille suunnittelemaansa puuvajaa. Hankkeessa on pohdittu esimerkiksi leasing-puuvajan kehittämistä. Siinä asukas vuokraisi puuvajan ja vuokranantaja huolehtisi sen täytöstä. Hankkeessa ryhdytään nyt etsimään yrityksiä, jotka ovat kiinnostuneita kehittämään puunsäilytystä voittajasuunnitelmien pohjalta. Tavoitteena on tuotteistaa puuvajat kevääksi 2017. ??. Metsänomistaja Akseli Korhonen ilmoitti Savon Sanomissa olevansa valmis maksamaan sille, joka pitää hirvikannan niin alhaalla, ettei se haittaa puuntuotantoa. Jos harrastusmetsästäjät eivät pääse tavoitteeseen, toimija voi etsiä ammattilaisen, joka saalistaa halvimmalla liiat hirvet. TTS:n tutkimuspäällikön Minna Kuuselan mukaan myös uudet palveluratkaisut ovat tarpeen. Jos puuvajaa voisi tarpeen mukaan laajentaa tai pienentää, sopisi se mahdollisimman monelle. Kuusta istutetaan liian karuille kasvupaikoille tuottotappioista välittämättä. Se säästäisi työtä ja aikaa”, Viertiö sanoo. Nykyinen kanta ylittää moninkertaisesti tämän alarajan. Valtion on syytä jättää vastuu hirvikannoista metsänomistajille ja luopua samalla tuhojen korvaamisesta. Tuotteeksi vuodessa Toiseksi Urbaani puuvaja -kilpailussa tuli latvialainen Kristaps Sveisbergs . Toimija saa osarahoituksen myymällä metsästäjille kaatolupia. Vastuun voi ottaa voittoa tuottamaton toimija, joka pitää hirvitiheyden alueellaan metsänomistajien asettamalla tasolla. Viertiön panostus puuvajan muunneltavuuteen kannatti. Kenelläkään ei näytä olevan vastuuta tilanteesta. Hänen suunnittelemansa The urban woodshed 2016 – pohjapinta-alaltaan kuormalavan kokoisista runkomoduuleista koottava puuvaja – voitti suunnittelukilpailun. ??. Urbaani puuvaja -suunnittelukilpailuun osallistuneesta Aalto-yliopiston opiskelijasta. Vaihtoehtona on maksaa suuremmat tuhokorvaukset. Tilastoidut hirvituhot ovat vain ongelman pintaa. Väitän, että metsänomistajien kannattaa maksaa kohtuullinen korvaus hirvituhojen pysymisestä pieninä. Kilpailu on osa TTS Työtehoseuran, Helsingin seudun ympäristöpalveluiden (HSY) ja Aalto-yliopiston Urbaani puuvaja -hanketta. Ainoa toimiva vaihtoehto on puulajin vaihto. FAKTA
Suomalainen kuusi tiedetään Euroopan parhaaksi, ainakin Savosta Hämeestä ja Keski-Suomen kautta Pohjanmaalle. Kieli pitää osata ja kulttuuri tuntea, mutta on turha luulla, että tavara tekee kauppansa itsestään. Nyt Ranskan rakentaminen on maltillista mutta puhutaan, että nousu lähtee ensi vuoden presidentinvaalien jälkeen. KESÄKUUTA 2016 u NRO 12 HAASTATTELU MIKKO HÄYRYNEN, teksti SEPPO SAMULI, kuva ”N uorelle puukauppaa opiskelleelle metsänhoitajalle ei ollut tarjolla muuta kuin pätkää pätkän perään”, Timo Laine kertoo työuransa alkutaipaleesta isoissa konsulttitaloissa Pöyryllä ja sittemmin konkurssiin menneellä Ekonolla. Parantamisen varaa toimitusajoissa Laineen ja Korhosen tuntuma. Etelämpänä oksakoko kasvaa ja käyttö muuttuu rakennesahatavaraksi, jolloin ulkonäöllä on vähemmän merkitystä. ”Mutta oikukkaita ranskalaiset osaavat olla.” on, että Suomessa ei aina osata arvostaa sahatavaran laatua ranskalaisten tavalla. Nyt Sapinus Oy välittää lähes kymmenesosan Suomen kuusisahatavaran viennistä Ranskaan. AJASSA 6 23. Nyt se on vallitseva tapa, mutta silloin uutta. ”Tuntui epävarmalta, kun oli jo perhettä.” Toisaalta ne pätkät koulivat ja antoivat kontaktiverkoston. Kun viikko päättyy perjantaina huutoon, että yhteistyö on poikki lopullisesti, niin maanantaina saatetaan jatkaa kuin ei mitään”, hän muistelee. ”Suomalainen tavara kilpailee Ruotsin keskiosien kanssa. Hyvä ostaja on riittävän tiukka. Kaupankäynti ranskalaisten kanssa on suoraviivaista, puhutaan pelkästään asioista, eikä mitään turhia illanistujaisia tarvita. Reklamaatio on hyvä palaute, koska se antaa mahdollisuuden korjata toimintaa. Hinta on niin alhainen, että suomalainen tavara ei pysty kilpailemaan. Pohjoisempana kuusessa on pieniä mustia oksia, ja sitä on vaikea myydä asiakkaalle, joka tekee maalattuja ulkovuorauksia tai lakattuja paneeleja. ”Sahatavaran hinnat ovat pienessä nousussa, mutta vaikeiden neuvottelujen takana.” Ranskaan ei koskaan kyllästy Ranska on molemmille työ ja harrastus. Toiset sahat osaavat puunhankinnan paremmin kuin toiset, ja toisia sahoja on ylipäätään helpompi edustaa kuin toisia. ”Mutta aika oli otollinen. Se on kalleinta ja menee kohteisiin, jotka jäävät näkyviin, kuten ovien karmeihin ja ikkunaluukkuihin”, Laine kertoo. ”Mutta oikukkaita ranskalaiset osaavat olla. ”Ei muuten tee”, Korhonen sanoo. Sahatavaraedustus on luottamuskauppaa. Ranska on tärkeimpiä kuusitavaran markkinoita, mutta sinne ei ollut suoraa myyntiä teollisille loppukäyttäjille.” Suomalainen agentti myi tavaran ranskalaiselle agentille, joka myi maahantuojalle, joka myi puutavaraliikkeille ja teollisuudelle. Laine lyhensi jakelutietä ja myi suoraan teollisuudelle. Alussa Laineella ei ollut yhtään ostavaa asiakasta eikä minkäänlaista kontaktia suomalaissahoihin. ”Jos yhteistyö sujuu hyvin, yksinoikeus syntyy sitä kautta. Jos taas ei mene hyvin, niin yksinoikeus vuotaisi joka tapauksessa.” Hyvä asiakas on tiukka Laine ja Korhonen eivät puhu markkinoinnista vaan myymisestä. ”Ei kyllästytä”, tulee yhdestä suusta. Työasiat vievät maahan kerran kuussa ja siellä käydään myös lomailemassa. Timo harrastaa pyöräilyä, Villeä kiinnostaa laskettelu Ranskan Alpeilla. Sahatavaran kuivauslaatu on parantunut, mutta edelleen on laatueroja ja parantamisenvaraa, samoin toimitusaikojen hallinnassa. Sahatavaran vientiä harjoittavan Sapinus-agentuuriyrityksen hän perusti vuonna 1995 ja Ville Korhonen tuli mukaan toiseksi omistajaksi kahdeksan vuotta myöhemmin. Kilpailu käydään Keski-Ruotsin kanssa Jos suomalaiset viiniharrastajat tuntevat ranskalaiset viinit, niin ranskalaiset puuseppäalan yrittäjät tuntevat suomalaisen sahatavaran paremmin kuin monet suomalaiset itse. Ikävämpää Lankku lähtee Ranskaan Lama teki Timo Laineesta yrittäjän. Kirjalliset sopimukset eivät ole välttämättömiä, eikä Sapinuksellakaan niitä ole. ”Sahatavaran toimitusaika voi olla pidempi kuin uuden auton,” he toteavat. Tukkipula on toimitusaikojen venymisen tavallisin syy. Sen määrän sahaamiseen tarvitaan lähes 100 000 kuutiometriä tukkia, eli kahden ostomiehen vuoden työ. Edustuksessa on kymmenkunta sahaa, joista puolenkymmenen kanssa toimitaan aktiivisesti. olisi, jos kaupanteko loppuisi vähin äänin. Edustus on luottamuskauppaa Sapinus myy vuodessa noin 40 000 kuutiometriä sahatavaraa noin 40 asiakkaalle
Tavallisella kasvatuslannoituksella lisätään kasvua Etelä-Suomessa 15–25 kuutiota. Samalla tuhka-typpiseos alkaa vapauttaa metsämaan kunttakerrokseen sitoutunutta typpeä puuston käyttöön, mikä pidentää lannoituksen vaikutusta. Rakeistettu Nitro-tuhka voidaan levittää metsätraktorilla tai helikopterilla. Läpilyöntiä odotetaan esimerkiksi autonvalmistuksessa, jolloin henkilöauton koko rakenne voidaan suunnitella kevyemmäksi ja polttoaineen kulutus pienenee. Komposiitti ei ole muovia halvempaa, mutta kevyempää, jolloin vastaavaan lujuuteen päästään kevyemmällä massalla. Rauman tehdas on samalla harjoittelua, sillä Äänekosken biotuotetehtaan yhteyteen aiotaan rakentaa vastaava laitos. Myös lannoituskustannus on samaa luokkaa kuin muilla tuhkalannoitteilla. Aiemmissa puumuoveissa on yhdistetty muovia ja kuivattua sellua. Teknologian kehittäneen Elastopoli Oy:n toimitusjohtaja Markku Nikkilä vertaa sitä veden ja öljyn yhdistämiseen, sillä aineet eivät luontaisesti pidä toisistaan. AJASSA 7 23. Komposiittivalmistajia on muitakin, mikä Nikkilän mukaan on hyvä asia, sillä ostajat eivät halua sitoutua raaka-aineeseen, jota ei voi kilpailuttaa. Pitkästä vaikutusajasta johtuen myös lannoituksen hyöty saatavina lisäkuutioina on Ecolanin mukaan parhaimmillaan jopa kaksinkertainen tavalliseen kasvatuslannoitukseen verrattuna. Uutuuslannoitteen toimitukset alkavat syyskuussa. Nitron valmistuksessa puutuhkaa terästetään lisäämällä siihen typpeä, booria ja tarvittaessa myös fosforia. Boorijae poistaa puustoa vaivaavan ravinne-epätasapainon, mikä osaltaan tehostaa lannoituksen vaikutusta. Kesäkelillä metsään Typen ja tuhkan seos on levitettävä sulan maan aikana. Hanke on suunnitteluvaiheessa. Laitoksessa on uutta, että se yhdistää muovin ja suoraan tuotantolinjalta tulevan märän sellun, jolloin sellukuitujen rakenne säilyy paremmin ja ne tarttuvat muoviin herkemmin. Heti lannoituksen jälkeen puusto käyttää lannoiteseoksen typpeä ja kasvu lisääntyy kuten tavallisessakin kasvatuslannoituksessa. Teknisten seikkojen lisäksi lopputuotteiden valmistajat arvostavat komposiitin ekologisuutta, joka on markkinointivaltti. Onnistunut tuhka-typpilannoitus voi tuottaa tuplasti saman, koska lannoitusvaikutus jatkuu pitkään. Asialla on yksityishenkilöiden omistama Aqvacomp, jonka Metsä Group on hyväksynyt kumppanikseen tehtaan aidan sisäpuolelle. Pääosa puuston tarvitsemista sivuravinteista tulee tuhkasta. Tuhkasta voi riittää hivenravinteita myös seuraavalle puusukupolvelle. Tavoiteltava lannoiteannos on 2 000– 4 000 kiloa hehtaarille, mikä vastaa typettömien tuhkalannoitteiden annostelua. Kuva Rauman sellutehtaan alkupään valvomosta. ”Lannoitusvaikutus on 15–20 vuotta. Aiemman sukupolven puumuovituotteet on todettu toimiviksi, mutta markkinoilla ei ole tapahtunut merkittävää läpimurtoa. Metsäteollisuudelta odotetaan uusia biotuotteita ja uuden sukupolven puumuovitehdas on lupaava hanke. Investoinnin arvo on 1,3 miljoonaa euroa ja tavoitteena on aloittaa tuotanto ensi vuonna. Uutuuslannoite lupaa lisäkasvua Tuhkan ja typen lannoiteseos tarjoaa jopa 20 vuotta kestävän lannoitusvaikutuksen puustolle.. Puumuoville haetaan läpimurtoa Raumalle rakennetaan uuden sukupolven sellun ja muovin yhdistävä tehdas. Typettömiä tuhkalannoitteita on levitetty myös talvikaudella. Se on tarkoitettu ensisijaisesti kivennäismaiden kasvatuslannoituksiin, toisin kuin tähänastiset tuhkalannoitteet, joita on käytetty lähinnä turvemaiden metsissä. Ville Korhonen » Ikä: 43 vuotta » Kotoisin Kuopiosta » Perhe: vaimo ja kaksi kouluikäistä lasta » Koulutus: kauppatieteiden maisteri » Työura: tilintarkastusja konsulttiyhtiö Pric e Waterhousecoopers, tietoturvayhtiö SSH ja Sapinus Oy » Harrastukset: telemarkhiihto, palloilulajit FAKTA FAKTA MIKKO HÄYRYNEN, teksti ja kuva RAUMAN sellutehtaan kupeeseen rakennetaan uuden sukupolven biokomposiittitehdas, joka yhdistää sellua ja muovia. Kapasiteetti tulee olemaan kolme tonnia tunnissa ja laitokseen tulee uusia työpaikkoja. Kemiallinen typpilannoitus lisää puuston kasvua vain 7–8 vuoden ajan”, selvittää kehityspäällikkö Mikko Räisänen Ecolanista. Märkää sellua suoraan linjalta Yrityksen tietotaidon ydintä ja samalla varjelluin salaisuus on, miten sellukuitu ja muovi saadaan tarttumaan toisiinsa. MIKKO RIIKILÄ TUHKALANNOITTEITA pitkään kehitellyt Ecolan esitteli äskettäin Nitroksi nimetyn typpi-tuhkalannoitteen. Lannoitteen kehittelyssä on tukeuduttu Luonnonvarakeskuksen pitkäkestoisiin lannoituskokeisiin, jotka osoittavat tuhkan ja typen yhdistelmän kasvuvaikutukset. KESÄKUUTA 2016 u NRO 12 Timo Laine » Ikä: 51 vuotta » Kotoisin Espoosta » Perhe: vaimo ja kaksi aikuista lasta » Koulutus: metsänhoitaja » Työura: Pöyry Consulting ja yrittäjä Sapinus Oy:ssä » Harrastukset: hiihto ja pyöräily Olemme henkisiä tulkkeja suomalaisen suoraselkäisen sahurin ja oikukkaan ranskalaisen ostajan välillä, Sapinuksen Timo Laine ja Ville Korhonen sanovat
Suomen strategiassa metsillä on keskeinen asema, mutta Euroopan laajuisesti biotalouden rahavirroista vain neljännes on peräisin metsiin ja puuhun perustuvasta tuotannosta.. Partaharjun Puutarhan toimitusjohtajan Hanna Suhosen mukaan asiakkaat ovat olleet tyytyväisiä koivun pikkutaimiin. Pikkutaimet vievät vähemmän tilaa sekä kasvatusettä varastointivaiheessa. Taimitarhatyöntekijä Mari Nykänen tarkasteli kesäistutukseen kasvatettujen koivun pikkutaimien kasvua UPM:n Joroisten taimitarhalla kesäkuun puolivälissä. www.mhgsystems.com OTA ILMAINEN PALVELU KÄYTTÖÖSI OSOITTEESSA Päivitä metsätietosi ajan tasalle ja säilytä sitä luotettavasti yhdessä paikassa. AJASSA Pa ul a M yö hä ne n metsapaikka@mhgsystems.com / puh. Kaikkein pisimmälle ovat edenneet Saksa, Suomi ja Espanja, missä tavoitteet on hyväksytty virallisessa biotalousstrategiassa. Isot koivuntaimet kylvetään istutusvuotta edeltävän vuoden huhti-toukokuussa. Lisäksi pikkutaimien kasvattaminen tulee taimitarhoille halvemmaksi. Mellanå Plantin toimitusjohtaja Rainer Bodman ei kuitenkaan usko, että koivun pikkutaimet korvaisivat kokonaan kookkaampia taimia. Esimerkiksi Fin Forelialla tänä vuonna kylvettävistä koivuntaimista noin puolet on valtamenetelmä”, ennakoi Fin Forelian toimitusjohtaja Timo Salminen . LIINA KJELLBERG KOIVUNTAIMIEN koko pienenee. UPM:n taimitarhan tuotantoesimies Heikki Hänninen arvioi, että pikkutaimet saavuttavat kookkaampien taimien pituuden yhdessä kasvukaudessa. Niitä tarvitaan hänen mukaansa edelleen kaikista rehevimmillä kasvupaikoilla. Partaharjun Puutarhalla yli puolet koivuntaimista on pikkutaimia, ja metsäyhtiö UPM:n taimitarhalla ei muunlaisia koivuntaimia enää kasvateta. Ero johtuu kylvöajankohdasta. Suomen ja Ruotsin entiset pääministerit Esko Aho ja Göran Persson ehdottavat maailmanlaajuista hiiliveroa tai muuta hintamekanismia, joka jouduttaisi päästövähennyksiä. Se on hänen mielestään hyvä, sillä pikkutaimet mahdollistavat koivun koneellisen istutuksen. ”Tutkimusten mukaan koivun pikkutaimet kasvavat absoluuttisesti saman verran kuin isommatkin taimet. Syysistutukseen pikkutaimet sopivat kevätja kesäistutusta huonommin. Suhteellisesti niiden kasvu on kuitenkin paljon suurempi”, hän sanoo. Kasvu nopeaa Koivun pikkutaimet ovat 20– 30 senttimetrin mittaisia, kun pikkutaimia, Mellanå Plantin kasvattamista niitä on noin 80 prosenttia. Ja lataa älylaitteellesi sovelluskaupastasi. Pikkutaimet sopivat Luorasen mukaan kaikille koivun kasvupaikoille. ”Vasta kun kuluttajien kiinnostus uusiutuvista raaka-aineista valmistettuja tuotteita kohtaan lisääntyy, biotalous alkaa kasvaa”, totesi professori Christine Lang . Pikkutaimien kasvua kokoero ei Luorasen mukaan hidasta. Pikkutaimista keväällä istutettavat kylvetään pari kolme kuukautta myöhemmin, kesällä istutettavat vasta istutusvuoden keväällä. Sellaisella istutetaan myös valtaosa kuusenja männyntaimista. Euroopan Metsäinstituutin järjestämässä tilaisuudessa etsittiin keinoja, joilla biotalous etenisi seminaaripuheista investoinneiksi. Hän toimii myös hallituksen neuvonantajana biotalouteen liittyvissä asioissa. Metsäpaikka.fi tarjoaa sinulle työkalut omatoimiseen metsäomaisuuden hallintaan. Uusiutumattomiin luonnonvaroihin perustuvasta taloudesta pyritään eroon koko Euroopassa. Niin sanotut pikkutaimet ovat monilla taimitarhoilla syrjäyttämässä koivunistutuksissa perinteisesti käytettyjä kookkaita taimia. Parin vuoden päästä pikkutaimien istuttaminen on jo koivunistutuksen ELIISA KALLIONIEMI EUROOPAN maat ovat kymmenen viime vuoden aikana käyttäneet paljon rahaa biotalouden kehittämiseen, mutta edelleen tutkimusten tulokset odottavat läpimurtoa markkinoilla. 010 400 6280 Metsäpaikka.fi on suomalaisen MHG Systems Oy:n tuottama palvelukokonaisuus. ”Koivun pikkutaimi on lyömässä itseään läpi. www.metsäpaikka.fi Metsänomistaja, hallitse metsätietoasi! Sinä päätät itse, miten metsiäsi hyödynnät! Pienet koivuntaimet syrjäyttävät perinteiset Peruspottiputkella istutettava koivuntaimi valtaa alaa taimitarhoilla. Lang on saksalaisen mikro organismien hyödyntämiseen erikoistuneen yrityksen toimitusjohtaja. Samaa sanoo Luonnonvarakeskus Luken vanhempi tutkija Jaana Luoranen . Hän kehottaa kuitenkin istuttamaan ne mätästettyyn maahan, jotta ne eivät jää kilpailevan kasvillisuuden jalkoihin. Pikkutaimien suosio perustuu siihen, että ne voidaan istuttaa niin sanotulla peruspottiputkella eli ulkoläpimitaltaan 55 millimetrin suuruisella pottiputkella. KESÄKUUTA 2016 u NRO 12 Biotalous odottaa läpimurtoa taas koivunistutuksissa perinteisesti käytetyt taimet ovat 40– 50 senttimetrin mittaisia. 8 23
VALTTERI SKYTTÄ, teksti MIRJA KOIVISTO, kuvat M etsänhoitoyhdistys Lakeuden toiminnanjohtaja Jussi Parviainen kaappaa taimipussin syliinsä. Jatkuu seuraavalla aukeamalla. ”Nämä lähtevät niin voimakkaasti kasvuun, että taimet voi laittaa myös muokkaamattomaan maahan”, Parviainen kertoo. 9 23. Menetetyt jäsenmaksut pitää korvata metsäpalveluiden myynnillä. Kysyntä kohdistuu tällä hetkellä kuusitukkiin ja alueella pääpuulajina on mänty.. Kauhajoen toimiston edustalla odottavat isopaakkuiset kuusentaimet ovat todennäköisesti matkalla täydennysistutuskohteelle tai pellon metsitykseen. Puukauppa on ratkaisevassa roolissa. KESÄKUUTA 2016 u NRO 12 AJASSA Yhdistysten UUSI AIKA Metsänhoitoyhdistykset ovat totutelleet puolentoista vuoden ajan elämään ilman pakollista yhdistysmaksua. Metsäteollisuuden uudet investoinnit eivät ole vielä näkyneet puukaupassa EteläPohjanmaalla, kertoo Lakeuden metsänhoitoyhdistyksen toiminnanjohtaja Jussi Parviainen
Kun lakimuutos tuli, jotkut ennakoivat jopa metsänomistajien joukkopakoa yhdistyksistä. Niiden omistajat olivat jo aikaisemmin meidän kannaltamme passiivisia, eli eivät joko käyttäneet metsäänsä ja työllistäneet yhdistystä tai ostivat palvelut muilta. Parviaisen mukaan Lakeuden jäsenmaksua maksaa nyt, puolitoista vuotta lakimuutoksen jälkeen, noin 75 prosenttia alueen metsänomistajista. AJASSA 10 23. Metsänomistajat saavat nyt vapaasti päättää, kuuluvatko he oman metsätilansa alueella toimivaan yhdistykseen. Kauhajoen ympäristössä riittää nevoja, joten sulan maan aikaan korjattavat leimikot ovat arvossaan. Toisin kuitenkin kävi. ”Kovin moni ei uskonut, että lakisääteisestä ja säännellystä järjestelmästä pystyttäisiin siirtymään näin jouhevasti vapaaseen HAASTEITA:. Tiirolan mukaan kaikista metsänomistajista lähemmäs 80 prosenttia maksaa edelleen yhdistysmaksua. ”Yhdistyksestä eronneessa 25 prosentissa oli paljon pieniä metsätiloja. Puumarkkinoiden toimivuus ja eri toimijoiden välinen hyvä yhteistyö on lähtökohta kaikelle muullekin toiminnalle.” Muutamalla napinpainalluksella voi tehdä itselleen suurimmat tappiot, kun myy vääriä hakkuukohteita väärään aikaan väärille ostajille.” Suurin ongelma ovat jakamattomat perikunnat ja niiden halvaantunut päätöksenteko.” Ikääntymisen myötä osa töistä jää tekemättä, metsät hoitamatta.” Miten pärjäämme kilpailussa metsäteollisuuden ”ilmaispalveluja” vastaan?” Metsänomistajille pitää pystyä selvittämään alati vaihtuvien kemerasäännösten sekamelska.” Taloudellinen tasapaino sekä MTK-järjestön hiominen vahvaksi kokonaisuudeksi.” Korjuupalvelun organisointi on ratkaisevassa asemassa.” Oman puukaupan kilpailuttaminen on konkreettisin edunvalvonnan muoto.” Neuvonnan ja tiedotuksen tarve kasvaa, joten edessämme ovat kovat ajat, mutta se ei johdu työn puutteesta, vaan työn hinnan ja myyntikatteiden kasvavasta epäsuhdasta.” Puulle pitää luoda lisää järkevää käyttöä, ettei markkinoita tasapainoteta puutavaralajien minimiläpimittoja alentamalla ja hintaa laskemalla.” metsänomistajien lukumäärä on yllättänyt positiivisesti, kertoo myös MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtajana Mikko Tiirola . Muutos ei siis tuntunut niin rajulta.” Suhde metsäneuvojaan tärkeä Metsänhoitoyhdistysmaksun maksaneiden Koska Pietarsaaren ja Rauman mäntykuitupuuta syöville sellutehtaille on matkaa ja junaratakuljetukset ovat lastauspaikkapäätösten vuoksi vähissä, kuitupuuta ohjataan Lakeuden yhdistyksen alueella polttolaitoksiin, kertovat Jari Lehtinen ja Jussi Parviainen. KESÄKUUTA 2016 u NRO 12 ”Yhdistysten tehtävä on huolehtia, että tukki menee tukiksi ja kuitu kuiduksi.” Maamme metsänhoitoyhdistykset ovat vuoden 2015 alusta asti joutuneet tulemaan toimeen ilman lain mukaan suoritettavia metsänhoitoyhdistysmaksuja. Lakimuutoksen myötä metsänhoitoyhdistykset liittyivät suoraan Maaja metsätaloustuottajien Keskusliiton eli MTK:n jäseniksi
”Kehitys isompia yhdistyksiä kohti jatkuu, ei suurina hyppäyksinä mutta pikkuhiljaa. ”Toimihenkilöt ja johtaja ovat se yhdistyksen perusta, mistä kaikki lähtee. Tällä aukeamalla on nähtävissä joitakin toiminnanjohtajien kommentteja. ”Täällä nähdään positiivisena se, että kokoa voisi vieläkin kasvattaa. 56% POSITIIVISTA: FAKTA Kuinka suuri osuus alueen metsänomistajista on pysynyt yhdistyksen jäsenenä lakimuutoksen jälkeen. Metsänomistajien ikääntyminen ja etämetsänomistajien määrän kasvu lisäävät palveluiden tarvetta, mikä on mahdollisuus yhdistyksille. Vastausprosentti 71. Se tuo yhdistykselle töitä”, toiminnanjohtaja Parviainen kertoo. Parviaisen mukaan yhdistyksen harjoittamalla metsänomistajan edunvalvonnalla on laajat hartiat, kun kolme neljäsosaa alueen metsänomistajista kuuluu yhdistykseen. Metsänomistajalla pitää olla tunne, että yhdistys on aidosti minun asiallani, eikä se ajattele pelkästään bisnestä”, Tiirola sanoo. Erittäin tärkeäksi asiaksi yhdistyksissä nähdään kuolinpesien purkaminen. Tunne ratkaisee Lakeuden yhdistyksessä jäsenmaksun hintaan sisältyvät muun muassa puunmyyntisuunnitelmat ja metsään tehtävät neuvontakäynnit. ”Tunne ratkaisee. Etelä-Pohjanmaalla sijaitsevan Lakeuden alueella metsänomistajat ovat yhä perinteisiä yhdistetyn maaja metsätilan omistajia. Mikko Tiirolan mukaan koko metsäsektorin kakku on kasvamassa ja yhä useampi metsänomistaja tarvitsee ammattiapua, joten yhdistysten näkymät ovat hyvät. AJASSA 11 23. Silloin kuin tehdään puukauppaa, tehdään myös metsänhoitotöitä. Erikoispalvelut lisääntyvät Metsänhoitoyhdistyksiä oli vielä 1990-luvun alussa noin 400, kun nyt lähestytään 75 yhdistyksen lukumäärää. Kilpailijat ovat moittineet yhdistyslakimuutosta siitä, että metsänomistajan valtakirjalla puuta myyvä yhdistys on nykyisin myös puun ostaja oman korjuupalvelunsa tai puunvälitysyhtiönsä kautta. Yksi Lakeuden maanviljelijä-metsänomistajajäsenistä on yhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Jari Lehtinen. Osa veikkasi, että jäsenmäärä putoaa ensimmäisenä vuonna alle 70 prosentin tai jopa puoleen aikaisemmasta. Johtajien mukaan yhdistyksissä pohditaan yhä taloutta ja metsänomistajajäsenten pysyvyyttä, vaikka lakimuutoksen aiheuttama sokki jäikin lieväksi. » Metsänomistajajäseniä 228 600 » Keskimääräinen jäsenmaksu 82 euroa (vuonna 2015) » Yhdistyksissä 1 070 toimihenkilöä ja 1 180 metsuria. ”Meidän pitää saada metsänomistajia aktiivisemmiksi, olivat tavoitteet metsän suhteen mitkä tahansa. Ilahduttavaa on nuorten metsänomistajien aktiivisuus. KESÄKUUTA 2016 u NRO 12 Jussi Parviainen uskovat, että eroamisbuumi on metsänhoitoyhdistyksissä takanapäin. Metsänhoitoyhdistysten tehtävä on huolehtia siitä, että tukki menee tukiksi ja kuitu kuiduksi”, Tiirola sanoo. Tulee se sitten yhdistyksen korjuupalvelun kautta tai jostakin muualta”, Jari Lehtinen sanoo. 80% kyselyyn vastanneista yhdistyksistä tarjoaa palveluja myös oman alueen ulkopuolella. 77% Yhdistysjäsenten omistama osuus yksityismetsämaan pinta-alasta. Lakeuden yhdistyskin laajeni tämän vuoden alussa Ilmajoen alueelle. ”Aktiivisia metsänomistajia on paljon” Metsänomistajat ovat kiinnostuneita maaseudun asioista vaikka ovatkin kaupunkilaisia.” Vaikutuksemme metsäomaisuuden hoitoon on erittäin merkittävä.” Positiivista on uusien metsänomistajien aktiivisuus.” Ikääntymisen myötä erilaisten metsäomaisuuden hoitoja järjestelypalveluiden kysyntä kasvaa.” Helpotuksena tulee suurten metsänomistajien tilakoon kasvaminen ja aktiivinen maanhankinta.” Sukupolvenvaihdosten kautta tulee uusia ja innokkaita metsänomistajia, jotka luottavat yhdistykseen.” Metsätiloja tulee myyntiin ja niitä ostavat kiinnostuneet ihmiset, jotka hoitavat ja hyödyntävät metsiä.” markkinatalouteen. Erikoispalveluiden lisääntyminen onkin yhdistysliitosten ohella yksi merkittävimmistä metsänhoitoyhdistysmaailmaa muuttavista asioista. Lisää yhdistysten kuulumisia Metsälehden verkkosivuilla osoitteessa www.metsalehti.fi. Täällä on hyviä henkilöitä hommissa”, Lehtinen kertoo. Pienellä yhdistyksellä ei ole varaa erikoispalveluihin tai erikoisasiantuntijoihin omasta takaa”, Jari Lehtinen kertoo. Tiirolan mukaan yhdistysten jäsenmääriin on vaikuttanut eniten se, kuinka hyvät suhteet paikallisilla metsäneuvojilla on ollut oman alueensa metsänomistajiin. ”Sellaisia metsänomistaja, jotka ovat eronneet alussa, on nyt tullut takaisin. Metsänhoitoyhdistys (Mhy) » 78 yhdistystä, » Pienimmillään jäsenmaksu on 30–40 eurolla, kalleimmillaan 150–300 euroa. » Yhdistysten korjuupalvelujen osuus puun kokonaismyyntimäärästä 20 prosenttia KEMERATUEN poukkoilu, kuitupuun kauppa, metsänomistajakunnan vanheneminen ja sukupolvenvaihdokset. Laajin taso on tällä hetkellä maakunta eli Pohjois-Karjalan metsänhoitoyhdistys”, Mikko Tiirola kertoo. ”Meillä yhdistyksen oma korjuupalvelu paikkaa kuitupuun kysynnän aukkoja.” Puun ostajien kilpailuttaminen metsänomistajan puolesta valtakirjalla ja oma korjuutoiminta tulevat myös Mikko Tiirolan mukaan olemaan yhdistystoiminnan ydintä. ”Kyllä siitä tietysti lähdetään, että metsänomistajan etua ajetaan ja metsänomistajan pitäisi saada puusta se paras hinta. Tilanne johtaa usein ennen pitkää yhdistymiseen. Palveluja tarvitaan”, Lehtinen sanoo. Uusien metsänomistajien tavoittaminen ja saaminen jäseniksi on myös haaste”, Parviainen sanoo. Tämä (80 prosenttia) on ollut hyvä saavutus”, Tiirola sanoo. Iso yhdistys tarjoaa monesti palveluja pienelle naapuriyhdistykselle. Metsälehti kysyi yhdistysten toiminnanjohtajilta tämän hetken suurimmista haasteista ja positiivisimmista näkymistä. ”Nuoria toivoisin aktiivisemmiksi”, Lehtinen sanoo. Jussi Parviaisen mukaan puukauppa on avainasemassa uudessa vapaaehtoiseen jäsenyyteen perustuvassa metsänhoitoyhdistysmallissa. Sekä Jari Lehtinen että toiminnanjohtaja Lähes neljä viidesosaa metsänomistajista on pysynyt metsänhoitoyhdistysten jäseninä yhdistyslakimuutoksen jälkeen. (54/76). ”Leipälaji tulee olemaan puukaupan edunvalvonta, kun kuitupuuta käyttävää teollisuutta tulee lisää. 6% Yli 90 % 83% 70–90 % 11% alle 70 % Lähde: Metsälehden kysely 76 metsänhoitoyhdistyksen toiminnanjohtajalle. Kyselyyn vastasi 54 toiminnanjohtajaa. Erikoispalveluita ovat esimerkiksi omaisuuden hallinta eli muun muassa metsäsuunnitelmat, kiinteistöjen välitys ja sukupolvenvaihdokset sekä tieja oja-asiat. Hänen mukaansa eteläpohjalaisten metsänomistajanaisten aktiivisuus on lisääntynyt, ja naisille suunnatuilla kursseilla on ollut hyvin osanottajia. ”Nykymaanviljelyssä ei jää aina aikaa metsätöille, joten palvelut ostetaan. Muun muassa näitä asioita mietitään tällä hetkellä metsänhoitoyhdistysten toimistoilla
17,45 . 18,60 . 14,66 . KESÄKUUTA 2016 u NRO 12 PUUKAUPPA Raakapuun hintatilastot, viikkojen 21–24 keskiarvo KOKO MAA . 15,86 . 24,56 . 41,59 . 15,28 . 17,25 . Samalla heillä on aikaa tarkastaa metsiensä kunto ja hoitaa puukauppoja, kertoo Metsänhoitoyhdistys Mänty-Saimaan metsäasiantuntija Jaakko Penttinen . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 55,28 . 15,42 . Töitä on riittänyt.” Osa kaupoista sovitaan heti heinäkuulle ja osa taas myöhempään elokuulle. 11,91 . Hankintahinnat 58,56 . 10,78 . 16,58 . 31,67 . nousussa . 20,75 . Uudistushakkuu 55,41 . Monet heistä käyvät kesälomalla mökillä ja metsätilallaan. 55,60 . 57,05 . Lomasesongin aikana on liikkeellä oma myyjäryhmänsä: ulkopaikkakuntalaiset metsänomistajat. 32,53 . AJASSA 12 23. 45,56 . 36,43 . ”Usein sovimme eteläsuomalaisten metsänomistajien kanssa, että he tulevat vapaapäivinään käymään meidän toimistollamme. Harvennushakkuu 45,53 . 24,64 . ”Paljon keskustellaan maanomistajien kanssa heinäkuussa ja pohjustetaan puukauppoja. 10,61 . 15,21 . 23,50 . 28,16 . 17,31 . 15,66 . Se on yli kaksi euroa enemmän kuin vastaava mäntytukin kantohinta, 53,11 euroa. 15,12 . 42,76 . 14,43 . Uudistushakkuu 56,42 . 22,24 . Uudistushakkuu 55,32 . 37,23 . 43,51 . nousussa . Hankintahinnat 56,23 . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 54,55 . 28,93 . Ensiharvennus 12,74 . 18,57 . 56,45 . KYMI-SAVO . 17,82 . Harvennushakkuu 48,33 . 37,77 . 15,88 . ”Kuusitukki on nyt arvossaan Kiinassa. Kuusitukin kantohinta oli kesäkuun puolessa välissä pystyhakkuissa 55,47 euroa motilta. 21,43 . 48,38 . 45,11 . 23,61 . 47,90 . Luonnonvarakeskuksen suhdannetiedotteen mukaan metsäteollisuustuotteiden markkinanäkymien odotetaan vielä nousevan tänä vuonna. 14,99 . 15,25 . 21,45 . 54,37 . 11,62 . 41,49 . 58,82 . 26,98 . Harvennushakkuu 46,73 . Uudistushakkuu 56,96 . 20,02 . MARIANNE MINKKINEN MÄNNYN hinta on pysynyt pitkään lähes samana kuusen kanssa, mutta nyt kuusi on kirinyt edelle. 55,18 . ETELÄ-SUOMI . 24,87 . 17,57 . 16,77 . Ensiharvennus 38,34 . 56,25 . 14,83 . Kuusi kasvattaa eroa mäntyyn MARIANNE MINKKINEN, teksti RONI LEHTI, kuva H einäkuussa saadaan tehtyä paljon uusia puukauppoja, vaikka kyseessä on Suomen yleisin lomakuukausi ja metsäteollisuus pyörii vajaalla teholla. 11,52 . Keitele Groupin metsäpäällikön Kari Wuolijoen mukaan jälkimmäinen vaihtoehto on yleisempi. 12,46 . 19,13 . 15,75 . 55,07 . nousussa . nousussa . 46,93 . Sitä käytetään moneen aina huonekaluteollisuudesta lähtien.” Männyn hintaa jarruttavat Pohjois-Afrikan maksuvaikeudet ja laskenut kysyntä. 17,31 . 23,57 . Lähde: Metsäteollisuus ry. 44,95 . 2,7 miljoonaa kuutiota Sahatavaran tuotanto tammimaaliskuussa 2016 Suomessa. Luonnonvarakeskuksen varttuneen tutkijan Jussi Leppäsen mukaan kuusen hinta selittyy Kiinan kasvaneella kysynnällä. 22,48 . 55,58 . 56,77 . 15,72 . 21,27 . 17,51 . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 53,34 . 18,63 . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 53,34 . 11,56 . Erityisesti sahatavaran, kartongin ja sellun viennin uskotaan kasvavan. 16,17 . 28,39 . 57,65 . 17,88 . 35,97 . 29,78 . 17,83 . 15,61 . 28,55 . 41,61 . Ensiharvennus Hankintahinnat 26,92 . Ensiharvennus 37,67 . 21,72 . 15,19 . Ero on kasvanut kevään aikana pikkuhiljaa yhä suuremmaksi. 42,96 . 47,36 . Harvennushakkuu 48,49 . ETELÄ-POHJANMAA . 20,54 . 45,07 . 30,97 . 37,37 . 11,64 . 31,10 . 15,52 . 27,45 . 36,27 . 23,61 . ”Jos epävakaat Pohjois-Afrikka ja Lähi-itä rauhoittuisivat, mäntytukin vienti kasvaisi todennäköisesti hyvin paljon”, Leppänen arvioi. 28,70 . 28,57 . Varsinaiset sopimukset allekirjoitetaan usein Ulkokuntalaiset m yyvät puuta heinäkuussa Kesävieraiden käynnit lomapaikkakunnilla vauhdittavat puukauppaa. Hankintahinnat 55,50
17,73 . KESÄKUUTA 2016 u NRO 12 KESKI-SUOMI . Hinnat eivät sisällä arvonlisäveroa.. 28,05 . 14,46 . Vanhemmat ja osa suvusta asuvat edelleen paikkakunnalla. Hankintahinnat 53,93 . Ensiharvennus 11,00 . SAVO-KARJALA . 24,77 . Uudistushakkuu 54,97 . 15,35 . 40,91 . 19,73 . 28,58 . 14,97 . ”Ylipäätään puukauppa saisi käydä tasaisesti ympäri vuoden. 15,30 . Wuolijoki toivoo, että tulevaisuudessa heinäkuun kaltaiset hiljaiset vaiheet tarjonnassa vilkastuisivat. nousussa . 10,92 . Kesäleimikoille olisi kysyntää nykyistä enemmän. 34,29 . AJASSA 13 23. Uudistushakkuu 55,87 . 43,93 . 23,67 . 9,74 . Hankintahinnat 25,73 . 29,35 . 15,02 . 14,21 . 15,47 . 14,61 . Uudistushakkuu 51,96 . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 49,97 . 39,31 . 23,69 . 17,68 . Loma-aika vaikuttaa ehdottomasti”, Lahtinen kertoo. 15,95 . 18,88 . 28,70 . 17,49 . 14,74 . Lahtisella on siellä myös kesämökki. ”Enemmän on tarjonnan puutetta. nousussa . Harvennushakkuu 44,15 . 28,79 . 21,86 . 20,86 . ”Kesällä meillä on yhteistä aikaa käydä metsätilalla katsomassa metsien kuntoa ja miettiä, mitä metsänhoitotöitä pitäisi tehdä. 23,04 . 22,47 . 52,76 . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat Uudistushakkuu Harvennushakkuu Ensiharvennus Hankintahinnat Ostomäärät viikolla 24 metsäkeskuksittain Metsäkeskus Määrä m 3 Etelärannikko 9 652 Pohjanmaa 12 275 Lounais-Suomi 30 749 Häme-Uusimaa 89 664 Kaakkois-Suomi 63 754 Pirkanmaa 24 555 Etelä-Savo 88 849 Metsäkeskus Määrä m 3 Etelä-Pohjanmaa 35 423 Keski-Suomi 62 177 Pohjois-Savo 49 396 Pohjois-Karjala 53 105 Kainuu 16 813 Pohjois-Pohjanmaa 57 715 Lappi 21 600 ETELÄSUOMI KYMISAVO SAVOKARJALA KESKISUOMI ETELÄPOHJANMAA KAINUUPOHJANMAA LAPPI 615 731 m3 Puun ostomäärä koko maassa viikolla 24 Kantohintojen kehitys Keski–Suomessa Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Kuusikuitu Mäntykuitu Koivukuitu Euroa m³ viikot 1–24, 2016 2015 2014 Viikko-ostojen määrä Miljoonaa m³ 1-2 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 vko 0,3 0,6 0,9 1,2 1,5 2012 2013 2014 2015 2016 10 20 30 40 50 60 Ulkokuntalaiset m yyvät puuta heinäkuussa Turkulainen Taina Lahtinen omistaa metsää noin 300 kilometrin päässä Etelä-Savossa. 55,95 . LAPPI (PUUKAUPAN VÄHÄISYYDEN VUOKSI EI HINTATIETOJA) . 51,14 . 24,42. 54,80 . nousussa . 34,28 . 40,93 . 11,34 . 54,67 . KAINUU-POHJANMAA . 11,85 . 17,04 . 16,85 . 15,38 . Poikkeuksia ovat olleet ne kesät, jolloin on ollut rajuja myrskyjä ja tuulenkaadot on haluttu saada nopeasti pois metsistä. nousussa . 27,58 . Viime vuoden heinäkuussa teollisuuspuukauppaa käytiin vajaat 1,6 miljoonaa kuutiota, mikä on noin puolet vähemmän kuin saman vuoden kesäkuussa. 50,27 . Se ei tuo kenellekään lisäarvoa, jos kauppa heilahtelee.” Luonnonvarakeskuksen hintatilaston tiedot tulevat Metsäteollisuus ry:ltä ja kattavat noin 90 prosenttia yksityismetsistä ostetusta puusta. Yhtymä käsittää lähes 160 hehtaaria talousmetsää. 34,33 . ”Kyllä kauppa onnistuu heinäkuussa samoin kuin minä tahansa kuukautena”, Wuolijoki lupaa. 13,24 . Tilastossa on eritelty leimikkotyypit, ja mukana on myös tukkija kuitupuun väliin sijoittuva pikkutukki. Ensiharvennus 11,73 . 20,19. 15,40 . Hän omistaa Keski-Suomessa asuvan siskonsa kanssa metsäyhtymän, joka sijaitsee Etelä-Savossa Mäntyharjulla. 42,66 . 11,39 . Siskot ovat kotoisin naapurikunnasta Pertunmaalta. Harvennushakkuu 47,09 . 56,73 . Helpompi koota osakkaat yhteen Turkulainen Taina Lahtinen suunnittelee puukauppoja yleensä kesäaikaan pitkien välimatkojen ja aikataulujen sovittamisen takia. 42,33 . 45,33 . 46,78 . 18,42 . Ostojen vähäisyyden vuoksi hintatiedoissa voi olla puutteita. laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 53,43 . myöhemmin, jotta metsänomistajat saavat itsekin pidettyä vapaata”, Wuolijoki sanoo. Puuyhtiöillä on ostohalua ja kesäkohteistakin on pulaa”, Penttinen sanoo. 15,94 . Lahtinen käy metsätilallaan korkeintaan kerran vuodessa, usein yhdistettynä kesän mökkilomaan tai sukulaisten luona vierailuun. Kilpailutukset ja työt on yleensä teetetty Mänty-Saimaan metsänhoitoyhdistyksellä. 27,74 . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 52,80 . 14,01 . 17,87 . 17,30 . Heinäkuu on ollut vuoden hiljaisin kuukausi jo pitkään, eikä edellisvuosina ole näkynyt merkkejä muutoksesta. Ensiharvennus 11,82 . Harvennushakkuu 45,84 . 53,77 . Hankintahinnat 54,52 . ”Talvella on haastavaa päästä katsomaan metsiä, koska lumessa on vaikea liikkua.” Kesäleimikoille kysyntää Metsäteollisuuden työntekijöistä suurin osa viettää lomaa heinäkuussa, mutta toimihenkilöitä on aina paikalla sen verran, että uusia puukauppasopimuksia pystytään tekemään. 36,07 . Välimatkan takia metsänhoitotöitä on helpoin suunnitella joko etänä tai kesälomalla, kun hänellä on aikaa vierailla paikkakunnalla. 21,99 . Siskot ovat toteuttaneet harvennuksia, hakkuita ja raivauksia metsäsuunnitelman mukaan
Ei haittaa, vaikka osa taimen rungosta jää maan alle. ”Kaikki taimet ovat herkkiä ajoviimalle, mutta erityisen haitallista se on kesällä ja lehdellisille taimille. ”Kesäistutus parantaa koivuntaimien kasvua selvästi. Istutusta odottavat taimet pitää kastella päivittäin. Tapion metsänhoidon suositusten mukaan rauduskoivun taimia tulee istuttaa hehtaarille 1 600. Nopeasti maahan Taimihuollon merkitys korostuu kesäistutuksen yhteydessä. 23. Ne myös istutetaan siinä vaiheessa, kun juurten kasvu on voimakkaimmillaan. Toisin kuin keväällä istutettavat taimet, kesällä istutettavat taimet ovat kasvussa olevia ja lehdellisiä. Koivun kesäistutuksen aika alkaa juhannukselta ja jatkuu elokuun puoliväliin. Esimerkiksi avonaisessa perävaunussa taimia ei tulisi Luorasen mukaan kuljettaa ollenkaan. ”Istutusta odottavat taimet pitää kastella päivittäin.” tia siitä, että taimien juuripaakut eivät kuivu. Pottiputki avuksi Kesällä istutettavat koivuntaimet ovat 25–30 senttimetrin korkuisia eli suunnilleen samankokoisia kuin keskipaakkuiset kuusentaimet. Juuripaakun päälle saa Luorasen mukaan tulla mättäästä riippuen viidestä kuuteen senttimetriä maata. KESÄKUUTA 2016 u NRO 12 M E T S Ä S T Ä 14 Pa ul a M yö hä ne n METSÄNHOITO LIINA KJELLBERG K eskikesä tarjoaa oivat puitteet rauduskoivun istutukselle. Ne mahtuvat hyvin taimivakkaan ja ne voidaan istuttaa pottiputkella. ”Taimien juuripaakkuja ei saa päästää missään vaiheessa kuivumaan. Suljetuissa han. ”Taimien juuripaakut on saatava humuskerroksen läpi kivennäismaaKesä kutsuu koivunistu ttajaa Kesällä koivuntaimet lähtevän hyvin kasvuun, kunhan niiden vedensaannista huolehditaan. Ne kylvetään istutusvuoden keväällä, minkä jälkeen niitä kasvatetaan taimitarhalla parisen kuukautta. Kesällä istutettujen taimien keskitilavuus on kymmenen vuoden päästä istutuksesta 16–35 prosenttia suurempi kuin keväällä tai syksyllä istutettujen taimien”, hän sanoo. Kesällä istutettavat lehdelliset koivuntaimet haihduttavat juuripaakkunsa kuiviksi huomattavasti keväällä istutettavia taimia nopeammin. Tuuli hakkaa lehdet rikki.” Tärkeintä on kuitenkin huoleh. Koivun kesäistutusta tehdään vielä melko vähän, mutta siitä saadut tutkimustulokset ovat Luonnonvarakeskus Luken vanhemman tutkijan Jaana Luorasen mukaan lupaavia. Hyvän kasvun taustalla on Luorasen mukaan se, että lämpimään maahan istutetut taimet juurtuvat nopeasti. Tärkeintä on, että taimi seisoo mättäällä tiiviisti ja pystysuorassa. Koivuntaimi pystyy kasvattamaan rungostaan jälkijuuria, jotka suurentavat juuriston pinta-alaa ja edesauttavat siten taimen kasvua”, Luoranen sanoo. Luoranen suosittelee mätästämään uudistusalan, jotta taimet eivät jää kilpailevan kasvillisuuden jalkoihin. Kun taimi on saatu maahan, painellaan sen ympärillä oleva maa jalalla tiiviiksi. Keväällä istutettavat taimet kylvetään sen sijaan jo istutusvuotta edeltävänä vuonna. Kesällä istutettavat koivuntaimet vaurioituvat keväällä istutettavia herkemmin, joten niitä pitää käsitellä varoen. Juuripaakku on riittävän kostea, jos siitä kevyesti puristettaessa tippuu vettä”, Luoranen sanoo. Pottiputkista sopivia ovat ulkoläpimitaltaan joko 55 tai 63 millimetrin suuruiset. Silloinkin on huolehdittava siitä, että taimet ovat varjossa. Ne siirretään kasvukauden jälkeen pakkasvarastoon, ja kun ne seuraavana keväänä istutetaan, ovat ne vielä lepotilassa. Taimet tulee istuttaa riittävän syvälle mättääseen. Kesällä istutettavia taimia ei hänen mukaansa tulisi varastoida metsässä kolmea päivää kauemmin
2. 5. Taimen juuripaakku on riittävän kostea, jos siitä kevyesti puristettaessa tippuu vettä. Kastele istutusta odottavat taimet päivittäin. Tällä hetkellä niitä ei kuitenkaan ole tuotannossa. T arkista ennen istuttamista, että taimien juuripaakut ovat kosteat. HUOLEHDI KASTELUSTA. 6. Ne kylvetään kuitenkin niin aikaisin keväällä, että muovihuoneita pitää lämmittää, mikä puolestaan kasvattaa tuotantokustannuksia”, sanoo Fin Forelian toimitusjohtaja Timo Salminen . LIINA KJELLBERG KOIVUN istutuksista vajaat kymmenen prosenttia tehdään kesällä, arvioi Luken vanhempi tutkija Jaana Luoranen . Ajoissa liikkeelle Koivun kesäistutus sopii Luorasen mukaan kaikille koivun kasvupaikoille. Taimitapion toimitusjohtajan Tero Kauppisen mukaan keHarvojen laji ISTUTA MÄTTÄÄSEEN. Koivuntaimista on keväisin ollut pulaa, joten kysyntää on paikattu kesällä istutettavilla taimilla. Käytä kesäistutukseen sopivia lehdellisiä taimia. Ylimääräisten kasvattaminen ei kannata, sillä kesän istutuksiin kasvatetut taimet kasvavat nopeasti liian suuriksi paakkujensa kokoon nähden. Ainoa este istutukselle on useamman viikon kestänyt kuivuusjakso. ”Jos maa on ollut istutushetkellä kostea ja taimet on kasteltu hyvin ennen istutusta, ei kuivuudesta ole haittaa”, hän sanoo. Istuta taimet muutaman päivän sisällä toimituksesta. ISTUTA POTTIPUTKELLA. Mellanå Plantin toimitusjohtajan Rainer Bodmanin mukaan kesällä istutettavien koivuntaimien toimituslogistiikka on turhan haastava. laatikoissa lehdellisiä taimia ei saa säilyttää. VALITSE SOPIVA TAIMI. Kesällä istutettavat taimet voidaan istuttaa peruspottiputkella, kun taas keväällä istutettavat perinteiset koivuntaimet ovat niin suuria, että ne pitää istuttaa kuokalla tai isommalla pottiputkella. Kesäistutuksissa käytetään kasvussa olevia lehdellisiä taimia. UPM:n taimitarhalla kesällä istutettavien koivujen osuus on taimitarhan tuotantoesimiehen Heikki Hännisen mukaan jo merkittävä. Istuta mätästettyyn maahan. Partaharjun puutarhan toimitusjohtajan Hanna Suhosen mukaan myös kesäistutuksen ajankohta on haastava. Lehdettömät lepotilassa olevat taimet sopivat kevätistutuksiin. Taimitarhoista kesäistutuksiin sopivia koivuntaimia tuottavat muun muassa Fin Forelia ja Taimitapio. ”Kesällä istutettavia taimia ei pakkasvarastoida, mikä laskee tuotantokustannuksia. Istuta niin syvälle, että juuripaakun päälle tulee muutama senttimetri maata. Ee va Va ah te ra. Taimet kannattaa tilata istutusta edeltävänä talvena, sillä taimitarhat tekevät kasvatussuunnitelmansa silloin. Istutuksen jälkeen alkavalle kuivuusjaksolle taimet eivät Luorasen mukaan ole yhtä herkkiä. 4. ”Kasvussa olevat koivuntaimet kuivuvat herkästi kuljetuksen aikana. Koivun kesäistutusta suunnittelevan kannattaa Luorasen mukaan olla ajoissa liikkeellä. 3. K äytä ulkoläpimitaltaan 55 tai 63 millimetrin suuruista pottiputkea. Myös UPM:n taimitarhalla kasvatetaan kesäistutuksiin sopivia taimia. Myös Mellanå Plantin ja Partaharjun Puutarhan taimitarhoilla on joinain vuosina kasvatettu kesäistutuksiin sopivia koivuntaimia. Taimen juuripaakun päälle saa tulla viidestä kuuteen senttimetriä maata. 7. KESÄKUUTA 2016 u NRO 12 Er kk i O ks an en / Lu ke Kesä kutsuu koivunistu ttajaa Vinkit koivun kesäistutukseen 1. Istutukset jäävät herkästi kesälomien jalkoihin. Hinnaltaan kesällä istutettavat koivuntaimet ovat samaa suuruusluokkaa tai hieman halvempia kuin keväällä istutettavat taimet. Useimmat kesäistutukseen soveltuvia taimia kasvattavat taimitarhat kasvattavat niitä vain tilauksia vastaavan määrän. Lisäksi rahti tulee kalliimmaksi, kun taimimäärä on pieni”, hän sanoo. METSÄSTÄ 15 23. sällä istutettavien koivuntaimien kysyntä on viime vuosina kasvanut
Kesäpäivänseisausta pidettiin taianomaisena ajankohtana, jolloin henget olivat liikkeellä”, kertoo Korteniemen perinnetilan emäntä Outileena Uotila . Metsähallituksen omistama perinnetila sijaitsee Liesjärven kansallispuiston alueella. Siten taataan se, että karja lypsää hyvin ja tuottaa paljon lannoitetta pelloille. juhannuksen METSÄSTÄ LUONTO KORISTAA Korteniemen perinnetila saatellaan juhannuskuntoon 1900-luvun alun opeilla. HAAVANJA PIHLAJANLEHDET. Kynnysmatoksi taas laitetaan sananjalkapeitto tai sammalta. Tila on säilynyt lähes muuttumattomana yli sata vuotta, ja siellä ylläpidetään perinteistä kulttuuriympäristöä 1900-luvun alkuvuosikymmeniltä. Lehmille maistuvat lehdet viedään juhannuksen jälkeen varjoisaan paikkaan kuivumaan. KESÄKUUTA 2016 u NRO 12 S uomalaisten juhannusperinteet kytkeytyvät vahvasti metsään. Pihapiiriin tuodut juhannuskoivut ja seinille nostetut pihlajanoksat ovat olleet paitsi kauniin näköisiä, myös tärkeitä karjaonnen varmistajia. MARIANNE MINKKINEN, teksti SEPPO SAMULI, kuvat JUHANNUSAATTONA pirtin lattialle ripotellaan haavanja pihlajanlehtiä. Seinille ripustetaan oksia tuomaan juhlavuutta ja tuoksua. Lehmille voidaan sitoa juhannukseksi omia seppeleitä. ”Me miellämme juhannuksen keskikesän juhlana, mutta entisaikaan juhla liittyi maatalouden kiertoon. Ne syötetään lehmille esimerkiksi poikimisen aikaan, Mikkelin päivänä tai jouluna. Samalla toivotaan nopeaa heinänkasvua. 16 23. Uotila ja tilan renki Mikko Sillanpää neuvovat, miten talo koristellaan juhannukseksi. Lehdet sopivat erityisen hyvin ikkunanpieliin verhojen korvikkeiksi, sillä entisaikaan monessakaan talossa ei ollut varaa ostaa kangasverhoja
Vihdoilla ja vastoilla karkotetaan pahat henget ihmisestä. Juhannuksena tulevan miehen saattoi löytää muualtakin kuin taikaunista. Se karsitaan siten, että yläosaan jätetään kaksi poikkioksaa ja tuuhea latvus. ”Juhannuskoivut lisäävät vihreyttä ja tuovat ihmiset lähemmäs luontoa. Nuori nainen näkee unessa tulevan sulhasensa kasvot. ”Ennen tyttöjen tärkein tavoite oli päästä naimisiin”, Uotila selittää. Reunoille valikoidaan lyhyempiä ja vähemmän karsittuja oksia, jolloin vihdasta tulee pallon muotoinen. ”Parin tunnin päästä vihdan tekemisestä se tuoksuu kuin kukkakimppu.” Hyvä vihtaoksa on haaraton, ja siinä on isot lehdet aivan latvaan asti. Juhannuksen jälkeen myös koivujen lehdet kuivataan ja syötetään lehmille. Vihdan keskelle laitetaan pitkiä oksia, joiden alaosat on karsittu paljaaksi lehdistä. Pohjanmaalla on ollut tapana pystyttää pihalle koivun sijaan juhannuskuusi. JUHANNUSKOIVU VIHTA KUKAT JUHANNUKSEEN kuuluu olennaisena osana peseytyminen, jolla on myös rituaalinen merkitys. Lehtipuu viittaa feminiinisyyteen ja havupuu maskuliinisuuteen”, Sillanpää kertoo. PAIKKAKUNTIEN välillä on eroja siinä, pitääkö naimattomien naisten kerätä juhannuskimppuun seitsemän vai yhdeksän kukkaa. Uotila katkoo saunavihdan oksat hieskoivusta, koska hänen mukaansa sen tuoksu on parempi kuin rauduskoivun. Kummassakin tavassa kimppu laitetaan yöksi tyynyn alle. Suurin osa juhannustaioista liittyy naimattomien naisten sulhastoiveisiin. Saunan jälkeen kyläläiset kokoontuivat illaksi kokolle ja juhannustansseihin.. 17 23. Oksat asetellaan lehtien pintapuoli sisäänpäin, jotta lehdet eivät tartu saunoessa ihoon kiinni. KESÄKUUTA 2016 u NRO 12 METSÄSTÄ NUORISTA koivuista voidaan tehdä portti ovenpieleen tai lehtimaja pihalle
Karhun raapima heinäpaali on metsätien varressa, mistä on Peltolan maatilalle matkaa muutama kilometri. KESÄKUUTA 2016 u NRO 12 VALTTERI SKYTTÄ, teksti JUHA METSO, kuvat T uossa heinäpaalissa on karhun tassunjäljet, sanoo metsänomistaja Matti Peltola . Kaakkoisimmassa Suomessa olosuhteet ja eläinkunta takaavat sen, ettei metsänomistaminen käy tylsäksi. METSÄSTÄ 18 23. Kuten tuulen kaatamat männyt, parhaimmat kirjanpainajien tai muiden kaarnakuoriaisten kuivattamat kuuset sahataan laudoiksi. Heinä pilkottaa näkyvissä, ja paalia peittävässä valkoisessa muovissa on kieltämättä mesikämmenen etukäpäliä muistuttavat jäljet. METSÄNOMISTAJA Tuhopuut laudoiksi ovat järkevän kuljetusmatkan päässä. Riistakamerassa on ollut neljän eri karhun kuva. Kaakkois-Suomen isot tehtaat Tuulenkaadoista ja hyönteisten kuivattamista puista tulee kelpo lautaa, vaikka ne eivät puunostajille kelpaisikaan. Syksyllä hirvijahdissa koira pakeni karhua minun luokseni kesken jahdin.” Peltolan metsät sijaitsevat Miehikkälässä, itärajan tuntumassa. Tien toisella puolella on siemenpuumännikkö, josta myrsky kaatoi kesän alussa viisi isoa mäntyä. ”Kyllä niitä täällä on. Puun ostajat eivät niitä kuitenkaan huoli, koska puiden pinnassa näkyy jo hyönteisten aikaan saamia purukasoja. Maatilalla korjauslautaa kuluu aina.” Vaikka kenttäsirkkeli on ollut ahkerassa käytössä, metsänomistajan ei yleisesti ottaen tarvitse Miehikkälän alueella tuskailla puun kysynnän kanssa. Menevät hyvin keskivertoihmisen käytössä. ”Puun päällimmäistä kerrosta ja osittaista sinertävyyttä lukuun ottamatta niistä tulee kelpo lautaa. Ihan entisen loiston mitoissa ei KymenlaakTuhopuista saa kenttäsirkkelillä täysin käyttökelpoista lautaa.. ”Onneksi männyt ovat jo tehneet työnsä ja siementäneet aukkoa kolme vuotta. Tehtaita ja lämpölaitos Peltolakaan ei ole välttynyt Kaakkois-Suomea viime vuosina piinanneelta kirjanpainajaepidemialta. Lisäksi Miehikkälän kirkonkylän rakennukset lämpiävät puulla, jota poltetaan paikallisten metsänomistajien omistamassa lämpölaitoksessa. Haetutan ne koneella tai korjaan itse pois, ja teemme niistä kenttäsirkkelillä lautoja”, Peltola kertoo
Peltolan mukaan alueella noin 85 prosenttia metsänomistajista on säilynyt yhdistyksen jäsenenä uudesta vapaaehtoisesta jäsenyysmallista huolimatta. maanviljelijä kiertää rehun teossa muidenkin pelloilla. Tukipolitiikka kaipaisi Peltolan mukaan pitkäjänteisyyttä. Metsätyöperinne jatkuu suvussa. Sateisena kesäkuun päivänä on kuitenkin tiedossa iltapäiväksi muita kuin maatilan töitä. Kirjan noin kolmensadan lajin tunnistamista helpottavat laadukkaat valokuvat. KESÄKUUTA 2016 u NRO 12 Matti Peltola on tyytyväinen keväällä tehtyyn suometsän harvennukseen. Soittamaan pitäisi ehtiä”, Peltola sanoo. Kaakkois-Suomessa uudistetaan valtateitä 6 ja 7, mikä on tuonut töitä myös Kaakon metsänhoitoyhdistyksen korjuupalvelulle. Kasvilajeista kerrotaan tarkat tuntomerkit, kukkimisaika, elinympäristöt ja levinneisyys Suomessa. ”Aikoinaan kuusitukkia saattoi päätyä tehtaille hiokkeeksi, kun paperi oli suurimmassa arvossaan”, Peltola muistelee ja naurahtaa. Kustannus ei ole suuri, mutta työ on tärkeä.” 59-vuotiaan Peltolan ensimmäinen oma metsätyö oli sahata pokasahalla pieniä leppiä peltojen vierestä. ”Myyntimiehen homma ei tule kaikilta luonnostaan, mutta metsäasiantuntijat voisivat ottaa vielä enemmän yhteyttä metsänomistajiin. ”Oma poikani on metsäkoneenkuljettaja.” Koneellinen istutus kokeilussa Peltola on ollut metsänomistajajäsenenä mukana paikallisen metsänhoitoyhdistyksen toiminnassa 20 vuotta, viimeksi yhdistyksen hallituksessa. Ajourat ja korjuuvauriot jäivät pieniksi, kun korjuutähdettä oli riittävästi ajouralla parantamassa kantavuutta. Itärajalle vievä 7-tie eli E18 levenee myös loppuosaltaan moottoritieksi, joten uudelta tielinjalta poistettiin kymmeniä tuhansia motteja puuta. Omassa navetassa on 17 lypsävää lehmää. 09 315 49 840 s-posti: tilaukset@metsakustannus.fi www.metsakustannus.fi Henry Väre ja Jukka Laine Kirja esittelee havainnollisesti niin tutut ja yleiset kuin harvinaisetkin metsiemme kasvit. Yhdistysten valtuustoihin valitaan tänä syksynä vaaleilla uudet metsänomistajaedustajat. ”Nyt on aika antaa tilaa muille, vaikka metsäasioita on ollut todella mielenkiintoista seurata hallituksesta käsin. Mielenkiintoista päästä tulevaisuudessa vertaamaan koneistutuksen ja käsinistutuksen tuotosta omassa metsässä.” Puukasasta on viety pintakerros pois, ja samalla suuri osa ötököistä. METSÄSTÄ 19 23. Toivottavasti uudet aktiiviset metsänomistajat innostuvat ehdolle”, Peltola sanoo. ”Puut eivät kasva heinän lailla.” Peltola kehottaa kaikkia metsänomistajia sahan varteen, vaikkei tukea saisikaan. ”Etenkin varhaisperkaus eli lehtipuiden poisto nuoresta havupuutaimikosta kannattaa. Ne koneistutusalat, jotka olen tässä lähistöllä nähnyt, ovat lähteneet hyvin kasvuun. ”Niitä voisi lähteä lyömään mättäisiin. Talon nurkalla odottaa istutusta vajaa tuhatkunta kuusentainta. Yksi tämän vuoden istutusaloista olisi tarkoitus istuttaa koneellisesti. Pitkäjänteisyyttä tukipolitiikkaan Kesän metsätöitä on aloiteltu monin paikoin synkissä tunnelmissa, sillä taimikonhoitoon tarkoitettujen kemeratukien myöntämien on jäädytetty runsaan hakemusmäärän vuoksi. Metsäsäilytystä voi näin vielä jatkaa.. Lajien suomenkieliset ja tieteelliset nimet sekä sukujen nimet ovat kätevinä hakemistoina, ja kunkin kasvin kohdalla on mainittu myös sen ruotsinkielinen nimi. Alkukesä on hänelle kiireistä aikaa, sillä Peltola on huomannut, että tänä keväänä isoihin mäntytaimikoihin on ilmestynyt kuolevia puita. Hinta 42 € Metsäkasvio ”Aikoinaan kuusitukkia saattoi päätyä tehtaille hiokkeeksi.” sonkaan puukaupoissa sentään olla. Miehikkälä Tilaukset verkkokaupastamme www.metsakirjakauppa.fi tai asiakaspalvelustamme puh
Yli puolet koneesta on kotimaista työtä. Tuulenkaadoista sain 3 000 euroa ja korjuukustannukset olivat 2 700 euroa.” Krogars uskoo, että ajourien viereiset puut on korjattava pois viidessä vuodessa tai laho iskee. Vetokyky valttina Finnbull on tarkoitettu käytännössä ensiharvennuksille, mutta myös toiseen harvennukseen. Juurien vaurioitumisen hän on pannut merkille aiemmin myös omissa metsätöissään. Päivätuotosarvio 30 kuutiota Ajokoneena Finnbullin hinta on noin 80 000 euroa, kaatoja ajo-ominaisuuksilla varustettuna 90 000 euron tietämissä. ”Viime vuonna mailtani korjattiin alkukesästä tuulenkaatoja isoilla metsäkoneilla. ”Havainto oli, että mitä olisi pitänyt investoida sikäläiseen pienmetsäkoneeseen, ei olisi ollut järkevää minulle.” Krogars päätti suunnitella oman halvemman metsäkoneen. Nyt 2,5 vuotta myöhemmin tuloksena on hakkuuja puunajo-ominaisuudet yhdistävä Finn bull. ”Yksi koneen lähtökohdista oli alhainen hinta, joten alihanVaihtoehto suurkoneille Marco Krogars kyllästyi syviin ajouriin ja korjuukustannuksiin ja suunnitteli oman pienmetsäkoneen. ”Maksimikuormaa pitäisi pystyä kuljettamaan mäkisessäkin maastossa. ”Moottorisahalla kaatotöitä tehdessäni olen huomannut, että 1970–1980-luvuilla tehtyjen hakkuiden jäljiltä ajourien reunoilta saa korjata lahoa puuta pois.” Korjuun hinta ja korjuujälki. ”Tällä voi periaatteessa yksi mies työllistää itsensä ympäri vuoden.” Lähimmät ruotsalaisvalmistajat samassa konekokoluokassa ovat Malwa ja Vimek. Jokaisessa pyörässä on napamoottori, mikä tekee yhteisvetokyvyksi yli 7 tonnia. Finnbull-metsäkoneen suunnittelija Marco Krogars näyttää metsästään löytyviä ajouria. Krogars ostaa Finnbullin osat moduuleina ja kone kootaan Porvoossa, jossa myös metallirunko tehdään. METSÄSTÄ 20 23. KESÄKUUTA 2016 u NRO 12 VALTTERI SKYTTÄ teksti ja kuvat I dea uuden suomalaisen pienmetsäkoneen taustalla selkenee nopeasti kesäkuisessa kuusikossa. Krogarsin mukaan Finnbullin valttikortti on hinnan lisäksi vetokyky. Siinä siis olivat syyt, jotka saivat Krogarsin miettimään oman metsäkoneen suunnittelua. ”Tällä voi yksi mies työllistää itsensä ympäri vuoden.” Finnbull on kevyt ja kapea, mutta vetokyky on kokoon nähden hyvä, Marco Kogars sanoo. ”Jotenkin tuli ajatus, että isoilla metsäkoneilla harventaminen ei voi olla metsän kannalta hyvä asia eikä taloudellisesti kannattavaa.”. Hän kävi tutustumassa pienmetsäkoneisiin Etelä-Ruotsissa, joka on keveiden metsäkoneiden luvattu alue. Vähemmällä vetokyvyllä kulkee tasaisella, mutta mäkisyys aiheuttaisi heti ongelmia”, Krogars sanoo