HYVIN ON KASVANUT Puukauppa Tarjouksissa on nyt isoja eroja Metsä Groupin Linnaranta AJAT OVAT MUUTTUMASSA Kokeilussa naisten turvavaatteet RIPEÄSTI EROON KUOLINPESÄSTÄ NÄIN EHKÄISET HIRVITUHOJA Mikko Riikilä palasi nuoruuden istutussavotoille 6. KESÄKUUTA • NUMERO 4/2025 • 13,20 € WWW.METSALEHTI.FI M ET SÄ LE H TI M A KA SII N I 4/2 02 5 TE EM A : TA IM IA IS TU TT A M A SS A 11452_.indd 1 11452_.indd 1 1.6.2025 11.50.36 1.6.2025 11.50.36
Jäsenenä hyödyt lukuisista muistakin eduista. Vastuullinen metsänhoito lisää metsän elinvoimaisuutta ja varmistaa hyvinvoinnin myös tuleville sukupolville. Tee parhaat puukaupat metsagroup.com/puukauppa Tee puukaupat ja hyödy Metsä Group Plus -lisäbonuksesta 11453_.indd 2 11453_.indd 2 1.6.2025 11.52.47 1.6.2025 11.52.47. Metsä Group Plus on hoitomalli, jossa metsien monimuotoisuus ja metsäluonto otetaan aiempaakin tarkemmin huomioon metsätöitä toteutettaessa. Metsä Groupin omistajajäsenenä saat Metsä Group Plus -puukaupoista lisäbonuksen, joka maksetaan normaalin puukauppabonuksen lisäksi
44 KYSY POIS: Kauanko lahoaminen kestää. 18 S. SA MI KA RP PIN EN Metsälehti Makasiini 3 » SISÄLLYS 11454_.indd 3 11454_.indd 3 1.6.2025 11.53.55 1.6.2025 11.53.55. 47 PIKATESTI: Tarkan euron niksi 48 PERINTÖMETSÄ: Pikaisesti eroon kuolinpesästä TALOUS 52 PUUMARKKINAT: Hintahaitari venyy ja paukkuu 54 KUUKAUDEN PUUKAUPPA: Liki 90 euroa kuutiolta 55 KUUKAUDEN TILAKAUPPA: Hakkuumahdollisuudet houkuttivat 56 TILAMARKKINAT: Aina ei mene kaupaksi 57 UUTTA: Taulukot historiaan 59 KOLUMNI: Kun kirjanpainaja uhkaa 60 KOKEILUSSA NAISTEN TURVAVAATTEET 66 KONEMIEHET KOOLLA KALAJOELLA LUONTO 68 METSO & NÄKKI: Metsäsuomalaisten mailla PI H LA LI U KK O N EN M AT IA S H O N KA M A A 74 TUOTE & TEKIJÄ: Eletty elämä saa näkyä 78 PILKKEET: Tuoreiden aukkojen valtaaja 80 MAKASIINIKRYPTO 82 SAVOTALLA: ”Istutetaan huolellisesti eikä hosuta” Tämän numeron kannen kuvasi Sami Karppinen. 15 KANTORAHATULOT RIKKOVAT ENNÄTYKSIÄ 16 LUKIJAN KUVA: Pino karsittua rankaa TEEMA 18 ALUSSA OLI ÄMPÄRI, KUOKKA JA MIKKO 28 VAIKUTTAJA: Metsä Groupin Jussi Linnaranta OMA METSÄ 36 METSÄNHOITO: 15 kysymystä hirvituhoista 40 TUOTTAVUUS KASVUUN: Aktiivisen valinta 42 TUTKIMUS: Metsistä digitaalinen kopio 43 KOLUMNI: Naapurin puolella vihreämpää. 74 S. 60 60 S. AJASSA 4 PÄÄKIRJOITUS: Pääkaupunki lisää puun polttoa 6 METSÄNOMISTAJA: Pienestä pitäen metsässä 12 LISÄÄNTYVÄ HÄIRIKÖINTI KIUSAA KEILAAJIA 14 METSÄTYYPPI: Onko Helsinki tehnyt osansa
Inkooseen suunnitellaan suurta terästehdasta ja SSAB:n Raahen tehdas pitäisi muuttaa fossiilittomaksi. Helen lisää myös lämpöpumppuja, sähköllä lämpiäviä kattiloita sekä vesisäiliöitä lämmön varastointiin. Viime talvi oli lämmin, mutta Helsingin kaupungin energiayhtiö Helen kasvatti 12 prosentilla metsäenergian käyttöä tuottaen 2 033 gigawattituntia lämpöä puuta polttamalla. Halvan sähkön apajille on viime aikoina ilmestynyt runsaasti palvelinkeskusyrityksiä. Energiayhtiöiden uudet sähkökattilat hyödyntävät halpaa sähköä silloin, kun sitä on saatavilla – esimerkiksi öisin ja tuulisina päivinä. Toisaalta esimerkiksi Helsingin kaupungin energialaitos Helen lisää puun polttamista merkittävästi. Markkinataktisista syistä yhtiö ei voi julkisesti arvioida, paljonko puun poltto kasvaa, mutta ei ole kovin rohkeata ennustaa, että se kasvaa puolella tai kaksinkertaistuu. Lapsesta saakka mukana metsätöissä kulkeminen on antanut hyvät eväät metsänomistajuuteen.” TEKIJÄT TÄSSÄ NUMEROSSA MONI ennustaa metsäenergian buumin olevan historiaa, koska halvalla sähköllä lämpiävät kattilat yleistyvät energialaitoksilla ympäri Suomen. Laitoksen kapasiteetti oli kaksinkertainen tuosta. Kun kysyntä on rajallista, valmistus ei kannata. Syykin on selvä. Voin vakuuttaa, että metsänviljelyssä kaikki on muuttunut paremmaksi.” IIRIS YLINEN KESÄTOIMITTAJA ”Ronja Rounas on hyvä esimerkki siitä, miten metsän perijää voi valmistaa tulevaan rooliin. Salmisaaressa on tuotettu kivihiilellä vuosittain 2 000–3 000 gigawattituntia energiaa. Se vastaa miljoonaa irtokuutiota haketta tai puolta miljoonaa tonnia kuivaa puuta. Tuulienergiayhtiöt perustavat investointilaskelmansa kuitenkin siihen, että sähkön hinta nousee, kun vihreä sähkö houkuttelee investointeja Suomeen. 11455_.indd 4 11455_.indd 4 1.6.2025 11.54.41 1.6.2025 11.54.41. PETRI KOSKINEN petri.koskinen@metsalehti.fi Pääkaupunki lisää puun polttoa Puurakentamiseen velvoittavissa kaavamääräyksissä on Helsingissä peruuteltu, mutta nyt kokeillaan vähähiilisyysvaatimuksia (sivu 14). Runsas kuukausi sitten Helen lopetti kivihiilen polttamisen. Aivan kaikkea Helenin lopetetun Salmisaaren voimalan tuottamaa energiaa ei korvata puun polton lisäyksellä. » PÄÄKIRJOITUS 4 Metsälehti Makasiini TIIA PUUKILA TOIMITTAJA ”Metsätöihin on vaikea löytää istuvaa turvavaatetta, jos on vääränkokoinen. Toivottavasti uusi naisten turvavaatemallisto säilyy myynnissä pitkään.” MIKKO RIIKILÄ TOIMITTAJA ”Alkuun tuntui oudolta kirjoittaa istutusjuttua omista kokemuksistani, joita toki on vuosikymmenten varrella karttunut melkoisesti. Kun sähkön hinta nousee tarpeeksi, metsäenergiaa tarvitaan apuun
KUVA: PETRI OLSSON 11455_.indd 5 11455_.indd 5 1.6.2025 11.54.44 1.6.2025 11.54.44. » METSÄ NYT Kuvasarja esittelee metsämaisemia eri puolilta Suomea. Metsälehti Makasiini 5 PIENI ja huomaamaton, mutta täynnä voimaa. Tämä yksilö kasvaa Nokian Hakavuoren luontopolun varrella. Kotkansiipi kurkottaa Hakavuoren sammalten keskeltä, jonne auringon valo pilkahti puiden katveesta tiistai-iltana (27.5.). Kierteinen alku kertoo tarinaa metsän heräämisestä – jokainen lehti avautuu omaan tahtiinsa, osana suurempaa rytmiä, joka toistuu vuodesta toiseen
TEKSTI IIRIS YLINEN KUVAT SEPPO SAMULI Metsälehti Makasiini 7 11456_.indd 7 11456_.indd 7 1.6.2025 11.55.25 1.6.2025 11.55.25. PIENESTÄ PITÄEN METSÄSSÄ 25-vuotias Ronja Rounas peri viime vuonna metsää. Metsäalan opinnot ovat saaneet hänet pohtimaan monipuolisesti omia tavoitteitaan metsänsä suhteen
Metsät olivat Rounakselle entuudestaan tuttuja. Metsänhoitotalkoisiinkin Rounas on otettu lapsesta asti mukaan. Opiskelijat ovat siirtyneet kesälomilleen, mutta väitöskirjatutkija Ronja Rounaksen työrupeama on vasta alussa. Väitöskirjaprojekti toi Rounaksen takaisin pääkaupunkiseudulle. Metsästä löytyy esimerkiksi hyvä kantarellipaikka, jossa on tullut sienestettyä. Hän omistaa reilun parin hehtaarin tilan yhdessä pikkuveljensä kanssa. “Meitä on viety pienestä pitäen metsään”, hän kertoo. “Me kutsumme sitä puuhastelupalstaksi”, Rounas kertoo. Niinpä niiden omistajaksi siirtyminen tuntui luonnolliselta. Isoisän perintö Rounas peri isoisältään metsää viime vuonna. Väitöskirjaprojekti alkoi tutustumisella biohiiltä käsittelevään kirjallisuuteen. Se teki hänestä samalla etämetsänomistajan. RONJA ROUNAS » 25 -vuotias » PERHEESEEN kuuluvat mies sekä Hillaja Pyry-koirat » KOULUTUKSELTAAN metsänhoitaja » HARRASTAA metsästystä ja kuvataidetta » TYÖSKENTELEE Helsingin yliopistolla väitöskirjatutkijana HÄMEENKYRÖ » METSÄNOMISTAJA 8 Metsälehti Makasiini 11456_.indd 8 11456_.indd 8 1.6.2025 11.55.26 1.6.2025 11.55.26. Toisessa, kahdeksan hehtaarin tilassa, on kuolinpesän kautta muitakin omistajia. Myös metsänhoitotyöt ovat tulleet jo tutuksi. Yksi lustonäyte skannattu, 399 jäljellä. Isoisän mukana on oltu myös tuulenkaatoja hakemassa. “Puuhailen metsässä mielelläni.” Metsäsuunnitelmia kyttäyskopissa Tilan omistaminen pikkuveljen kanssa on sujunut hyvin. Tilat sijaitsevat Hämeenkyrössä, noin kymmenen kilometrin säteellä toisistaan. H H ELSINGIN yliopiston Viikin kampuksella on toukokuun lopulla hiljaista
Omasta metsästä löytyy sekä kyttäyskoppi että ruokintapaikka. Rounas on aktiivinen metsästäjä. “Siinä kopissa on tullut istuttua päivätolkulla.” Peuraa odotellessa tulee huomattua, mitkä metsänhoidon toimenpiteet olisivat seuraavaksi paikallaan. Rounaksen isoisä suojeli aikanaan pyLustonäytteet on kairattu koealoilta, joille levitettiin kymmenen vuotta sitten biohiiltä. Yhdessä miehensä, äitinsä ja veljensä kanssa Rounas istutti paikalle kaksivuotiaita kuusentaimia. Sitten Rounas leikkaa päädyn partaveitsellä tasaiseksi. “Palstalla on taipumusta heinittymiseen, joten valitsimme vähän isommat taimet.” Tänä kesänä käydään tarkistamassa, tarvitaanko täydennysistutusta. “En halua, että koko tila olisi koskaan paljaana. “Opinnoissa keskusteltiin paljon siitä, miten metsänhoidossa voidaan huomioida monenlaiset tavoitteet.” Sitä kautta Rounas on pohtinut syvemmin, millaiset hänen omat tavoitteensa metsälle ovat. Metsätieteiden opinnot sujuivat Rounakselta ripeästi, kandija maisteritutOpinnot ovat tuoneet myös näkökulmaa metsänomistamiseen. Lisäksi metsien täytyy sitoa tehokkaasti hiiltä. Kun sellainen joskus on edessä, Rounas aikoo kilpailuttaa tekijän. Metsänomistus on tuonut mielekkään lisäharrastuksen elämään. Metsät ovat pääosin talousmetsää, ja taloudelliset arvot painavat vaakakupissa. Kursseilla pohdittiin esimerkiksi, miten lisätään metsien käytön kokonaiskestävyyttä. Metsänhoitotyöt Rounas haluaa tehdä itse. kinto valmistui puolitoista vuotta viiden vuoden tavoiteaikaa nopeammin. Niissä on värikkäitä paperipillejä, joihin kairanäytteet on suojattu. ”Yritän metsänhoidossa hakea niitä menetelmiä ja keinoja, jotka säilyttävät peitteisyyttä.” Viime kesänä istutettiin vajaan hehtaarin aukko. Vielä eteen ei ole tullut sellaista urakkaa, joka olisi vaatinut ulkoista palvelua. Rounas kastaa näytteen veteen, sillä märkänä vuosilustot erottuvat paremmin. Metsästysharrastuksensa vuoksi Rounas pitää tärkeänä myös virkistyskäyttöä. Näyte on valmis skannattavaksi. Isoisä oli jättänyt päätehakkuussa siemenpuita aukolle, tavoitteena oli saada aikaan koivu-kuusisekametsä. “Tykkään seurata, mitä metsässä tapahtuu.” Opinnot syvensivät metsäsuhdetta Työhuoneen lattialla on vaatekaupan muovikassi, josta paljastuu tusinoittain pakastepusseja. “Tykästyin todella metsätieteen opintoihin.” Metsälehti Makasiini 9 11456_.indd 9 11456_.indd 9 1.6.2025 11.55.27 1.6.2025 11.55.27. Kairanäytteet on suojattu paperisiin mehupilleihin. Yritän metsänhoidossa hakea niitä menetelmiä ja keinoja, jotka säilyttävät peitteisyyttä.” Metsästä löytyykin esimerkiksi riistatiheiköitä
Suojelu kannattaa, kun löytyy järkeviä kokonaisuuksia, joissa luontoarvot ovat kohdillaan.” Tavoitteena hoitotöiden jatkumo Ronja Rounaksen metsäala kasvaa lähitulevaisuudessa, sillä hänen äitinsä on siirtämässä lapsilleen kolmen hehtaarin tilaa Ruovedeltä. Viime viikolla Rounas kairasi lustonäytteet koealoilta, joihin on kymmenen vuotta sitten levitetty biohiiltä. “Haluaisin päästä metsänhoitotöissä jatkumoon.” Metsät ovat Rounaksesta hyvä sijoituskohde. “Metsänhoitoyhdistyksen työssä olin lähellä puukauppaa.” Niinpä esimerkiksi tarjolla olevia metsätiloja selaillessaan hän osaa hahmottaa, kuinka tilan sijainti, metsätieverkosto ja kuljetusmatkat vaikuttavat puun hinnan muodostumiseen. Keskustelun kärjistyminen kuitenkin harmittaa.” Hän toivoo, että keskustelussa pääsisivät enemmän esille metsäasiantuntijat, metsurit ja muut metsässä työtä tekevät. Metsä säilyttää hyvin arvonsa, eivätkä maailman suhdanteet aiheuta yhtä paljon heilahtelua kuin vaikka osakemarkkinoilla. Tavoitteena olisi löytää tilakokonaisuus, josta löytyisi kaikkia metsän kehitysluokkia. Metsänomistamiseen liittyy myös vapautta. “Tiedän, että jos tulen tänne kahdenkymmenen vuoden päästä, täällä näyttää jokseenkin siltä, miltä haluan.” Nykyinen metsäkeskustelu herättää ristiriitaisia tunteita. Biohiili on vielä metsätalouskäyttöön kallista, mutta tulevaisuudessa se voi olla ilmastoystävällisempi vaihtoehto typpilannoitteelle. Vastuu omasta metsästä Tietokoneelle on valmistunut mutkitteleva käyrä, joka kuvaa puun läpimitan kasvua. Metsänhoitoyhdistyksessä työskennellessä pääsi myös yhteensovittamaan asiakkaiden moninaisia tavoitteita heidän metsissään. “Monimuotoista metsää tarvitaan. Metsänomistajalle sen käyttö voi tuoda lisätuloja, jos metsänomistajille maksettaisiin korvausta hiilen varastoinnista metsissään. Ennen väitöskirjatutkimusta Rounas ”Se, että metsä on hyvässä kunnossa, palvelee aika monennäköisiä arvoja.” työskenteli metsäasiantuntijana Metsänhoitoyhdistys Pirkanmaalla. Kustannuksia kertyy vähän, kun suunnittelun ja hoitotoimet voi tehdä itse. Tulevaisuudessa Rounas haluaisi ostaa vielä lisää metsää. Väitöskirjassaan hän tutkii, voidaanko biohiililisäyksellä vaikuttaa puuston kasvuun ja hiilensidontaan pitkällä aikavälillä. » METSÄNOMISTAJA 10 Metsälehti Makasiini 11456_.indd 10 11456_.indd 10 1.6.2025 11.55.27 1.6.2025 11.55.27. syvästi osan saaressa sijaitsevasta tilasta osana Metso-ohjelmaa. “Kun keskustelussa on järkeä mukana, luen sitä mielelläni. “Erilaisten kokonaisuuksien pohtiminen yhdessä metsänomistajien kanssa on tuonut uusia näkökulmia oman tilan hoitoon.” Skannaamalla lustonäyte saadaan kuvaaja, joka kertoo puun kasvunopeudesta
Metsälehti Makasiini 11 11456_.indd 11 11456_.indd 11 1.6.2025 11.55.28 1.6.2025 11.55.28. Asiantuntijatyössä Rounas näki, miten metsänhoitotöitä lykättiin. » MÄÄRITELKÄÄ metsänhoidolle rohkeasti tavoitteita. Etsikää tekijä, joka ymmärtää tavoitteet ja haluaa viedä metsää toivottuun suuntaan. Hänestä metsänomistajuus tuo mukanaan vastuuta. “Metsäomistajalta täytyy löytyä aikaa ja halua tehdä metsän eteen työtä. » METSÄN rakenteen monipuolistaminen tuo kestävyyttä muuttuvassa ilmastossa. Se on myös levähdyspaikka, jossa on monet makkarat paistettu ja kahvit juotu isoisän kanssa. Suvun metsällä tunnearvoa Rounaksen metsässä on kääntöpaikka, jossa saa auton ympäri. “Metsään liittyy muistoja ja haluan pitää sen kunnossa.” . l ROUNAKSEN VINKIT » OIKEIDEN metsänhoitotoimenpiteiden toteuttaminen oikeaan aikaan on hyvän metsänhoidon perusta. “Vielä toissa vuonna teimme yhdessä hommia. “Voi olla, että se, minkä koen hyväksi metsänhoidoksi ja millaisia asioita haluan saavuttaa, saattaa erota siitä, mitä isoisä on aikanaan ajatellut.” Sukuhistoria tuo metsälle itseisarvoa, eikä Rounas usko esimerkiksi koskaan myyvänsä metsää pois. Olivat tavoitteet mitä tahansa, se, että metsä on hyvässä kunnossa, palvelee aika monennäköisiä arvoja.” Metsäalan työn ja oman harrastuksen yhdistäminen on ollut mielekästä. Se harmitti. Siihen paikkaan liittyy paljon tunnetta.” Vaikka metsään liittyy sukuhistoriaa, Rounas haluaa muodostaa oman käsityksensä siitä, miten metsää hoitaa. Parhaita päiviä töissä olivat asiakkaiden leimikkojen suunnittelu maastossa
”Tänä vuonna järjestelmiin viedään viime vuoden keilauksien perusteella tuotetut metsävaratiedot. Myös tiedon tarkkuus on parantunut. Erilaisia keinoja häirinnän torjumiseksi on kokeiltu, mutta toimivaa ratkaisua ei ole löytynyt. Laserkeilaus vaatii onnistuakseen tarkkaa paikannusta. Puuston pohjapinta-alan ja tilavuuden laskennassa virheprosentti oli viime vuonna keskimäärin 12.. Uutta aineistoa metsävaratietoon Laserkeilauksella ja samanaikaisesti tehtävällä ilmakuvauksella tuotetaan tietoa Maanmittauslaitoksen kartta-aineistoon. Tulosta verrataan laserkeilausainestosta laskettuihin puustotietoihin. Metsäkeskus jalostaa laserkeilausaineistot metsätaloutta palveleviksi metsävaratiedoiksi. LASERKEILAAJAT olivat viime vuonna vaikeuksissa rajan takaa tuotetun, satelliittipaikannusta sotkevan häirinnän vuoksi. Tämän kesän keilauksista tuotettu metsätieto tulee Metsäkeskuksen Metsään.fi-palveluun ja avoimeen metsävaratietoon ensi vuoden aikana. Metsäkeskuksen joka vuosi toistamassa laatukontrollissa mitataan 50 metsikön puustotiedot keilausalueilta. Viime vuonna maastossa mitattujen ja laserkeilausaineistoista laskettujen pituusarvioiden eron keskiarvo oli alle viisi prosenttia. Häirintä on kasvanut voimakkaasti vuodesta 2022 alkaen. Maanmittauslaitos ei virallisesti ota kantaa satelliittinavigoinnin häirinnän lähteeseen. Sen vuoksi keilaus Kouvolan seudun yli 300 000 hehtaarin alueella ei onnistunut. ”Muuten aineisto on käyttökelvotonta”, kertoo johtaja Heli Laaksonen Maanmittauslaitokselta. Ilmateitse hankittavan metsätavaratiedon täydenteeksi on viime vuosina saatu hakkuukoneiden keräämää puustoja kuviotietoa kolmen ison metsäyhtiön, Versowoodin ja Westaksen sekä Metsähallituksen korjuutyömailta. MIKKO RIIKILÄ » AJASSA 12 Metsälehti Makasiini 11457_.indd 12 11457_.indd 12 1.6.2025 11.56.20 1.6.2025 11.56.20. Yksityismetsiä jäi keilaamatta 165 000 hehtaaria. Hän ennakoi, että rajantakainen häirintä on käymässä viimevuotista pahemmaksi. Edellisen kerran samat alueet on keilattu vuosien 2010–19 aikana”, sanoo Metsäkeskuksen metsävaratiedon palvelupäällikkö Jussi Lappalainen. Tukitietona käytetään maastossa mitattujen koealojen puustotietoja. Tarkimmin laserkeilaus osuu oikeaan puuston pituuden mittauksessa. ”Vuodesta 2023 alkaen hakkuukonetietoa on saatu 560 000 hehtaarilta.” Entistä tarkempaa tietoa Viidessätoista vuodessa keilauksin tuotetusta metsävaratiedosta on tullut olennainen työkalu metsätaloudelle. l LISÄÄNTYVÄ HÄIRIKÖINTI KIUSAA KEILAAJIA Metsävaratiedon kerääminen laserkeilauksella on käymässä yhä hankalammaksi Venäjän GPS-häirinnän vuoksi. Vuodesta 2020 virheiden keskiarvo on pudonnut lähes 12 prosentista noin 9 prosenttiin. Myös metsiköittäin laskettu puuston keskiläpimitta on tarkentunut. Yleisesti syypäänä pidetään Venäjää
Silloin tarkkuus oli vain puoli pulssia neliömetrille. Kolmannen keilauskierroksen on määrä alkaa ensi vuonna. Oulu Vaasa Lappeenranta Helsinki Keilaus aloittamatta Keilaus aloitettu Tänä vuonna keilattavat alueet Metsälehti Makasiini 13 11457_.indd 13 11457_.indd 13 1.6.2025 11.56.21 1.6.2025 11.56.21. KOKO MAA KUUDESSA VUODESSA TÄNÄ vuonna valmistuu vuonna 2020 alkanut keilauskierros, joka on tehty tarkkuudella viisi pulssia neliömetrille. Silloin keilauksessa siirryttäisiin käyttämään entistä taajapulssisempaa keilausta. Ensimmäisen kerran Suomi keilattiin vuosina 2010–19
» METSÄTYYPPI 14 Metsälehti Makasiini 11458_.indd 14 11458_.indd 14 1.6.2025 11.56.54 1.6.2025 11.56.54. Puu ei kestä puutteellisia ratkaisuja, erityisesti julkisivujen vedenpoisto tulee suunnitella huolella. Miten puukerrostalojen rakentaminen käännetään nousuun. Jokainen Helsingin kaupungin rakennuttama puukerrostalo on ollut pilottihanke erilaisine perusratkaisuineen. Mikä puukerrostalojen rakentamista vaivaa. Läpilyöntiä on ennustettu, mutta pyrkimyksistä huolimatta osuus on muutamassa prosentissa. Onko Helsinki tehnyt sen, mitä pääkaupungilta odotetaan. Urakkahinnat ovat noin 15 prosenttia betonirunkoisia kalliimpia eikä puu ole kaikkine hyvine ominaisuuksineen tärkein asuntokaupan peruste. Puurakentaminen on ollut haastavaa korkeampien kustannusten, vaihtelevien rakenneratkaisujen ja kilpailutuksen epävarmuuden vuoksi. Joko puukerrostalojen rakentaminen osataan. Siten, että rakennusteollisuus herää edistämään puurakentamista ja kehittää rakentamisen standardeja, niin kuin betoniteollisuus teki jo 60-luvulla. Hiilijalanjäljen raja-arvo ohjaa innovaatioihin ja vähäpäästöisiin ratkaisuihin rakenteesta riippumatta. Puuta ja vähähiilistä betonia yhdistävät hybridiratkaisut yleistyvät. Puurakennuksissa yksityiskohtien tarkka suunnittelu on tärkeää. TEKSTI MIKKO HÄYRYNEN KUVA SEPPO SAMULI 1 2 3 4 RAMI NURMINEN KUKA Helsingin kaupungin asuntotuotannon hankekehitysyksikön päällikkö MITÄ Vastuulla kaupungin omien asuntohankkeiden tonttiyhteistyö ja hankesuunnittelu MIKSI Tavoitteena rakennuttaa kohtuuhintaisia, kestäviä asuinrakennuksia helsinkiläisille ONKO HELSINKI TEHNYT OSANSA. Eri materiaaleja kannattaa käyttää siellä, missä niiden ominaisuudet ovat parhaimmillaan. Uusissa kaavoissa siirrytään vähähiilistä rakentamista vaativiin määräyksiin, joissa huomioidaan koko elinkaaren ilmastovaikutukset. Helsinki on edistänyt puurakentamista asemakaavoissaan. Puukerrostalojen osuus mataa, ja Helsingissä siirrytään vähähiilistä rakentamista vaativiin määräyksiin, asuntotuotannon yksikönpäällikkö Rami Nurminen kertoo
Yksityiset henkilöt omistavat metsää 12,4 miljoonaa hehtaaria. Yksityismetsiä matalampi luku selittyy pääasiassa sillä, että valtion metsistä huomattava osa on metsätalouskäytön ulkopuolella. Pystykaupoissa reaaliset hinnat kohosivat kuitupuulla 17–20 ja tukeilla 6–7 prosenttia. Suhteellisesti eniten kantorahatulot nousivat viime vuonna Kainuussa (31 prosenttia), Pohjois-Pohjanmaalla (27 prosenttia) sekä Lapissa (18 prosenttia). Jos summa jaettaisiin tasan maamme 620 000 metsänomistajalle, saisi jokainen 4 840 euron bruttotulon puukaupoista. Uutta ennätystä kantorahatuloissa odotetaan jo tälle vuodelle. Kilpa pohjoisen puusta käy kovana, mikä näkyy alueen metsänomistajien tilipussissa. Valtiolle ja yhtiöille kantorahatuloja maksettiin bruttona 600 miljoonaa euroa. Kohti uutta ennätystä. l SAMI KARPPINEN 500 000 1 000 000 1 500 000 2 000 000 2 500 000 3 00 0000 3 500 000 Kantorahatulot tuplaantuneet vuosikymmenessä Yksityismetsät, yhteensä Metsäteollisuus ja valtio Lä hd e: Lu on no nv ar ak es ku s, PT T Bruttokantorahatulot 2005–2024, 1 000 euroa. * PTT:n ennuste » AJASSA Metsälehti Makasiini 15 11459_.indd 15 11459_.indd 15 1.6.2025 11.58.40 1.6.2025 11.58.40. Hehtaaria kohden heille tuli siten tuloa vain noin 54 euroa. 2005 2007 2009 2011 2013 2015 2017 2019 2021 2023 2025* 2026* * Kantorahatulot rikkovat ennätyksiä Suhteellisesti eniten kantorahatulot nousivat viime vuonna Kainuussa, Lapissa ja PohjoisPohjanmaalla. YKSITYISILLE metsänomistajille maksettiin Suomessa viime vuonna kantorahatuloja bruttona ennätykselliset runsaat kolme miljardia euroa, Luonnonvarakeskuksen tilastoista selviää. Pellervon taloustutkimus (PTT) on ennustanut, että markkinahakkuut lisääntyvät tänä vuonna noin viisi prosenttia. Pohjoisessa petrattiin eniten Yksityismetsien kantorahatulo kasvoi edellisvuodesta noin 400 miljoonalla eurolla. Valtio ja yhtiöt omistavat yhteensä metsää 11,1 miljoonaa hehtaaria. Maakunnista piikkipaikkaa kantorahatuloissa piti Pohjois-Savo 378 miljoonalla eurolla. Energiapuusuhdanne näkyi myös kantorahatuloissa, sillä energiapuun hinnat nousivat viime vuonna peräti 42 prosenttia. Pohjois-Karjalassa yllettiin 357 miljoonaan ja Etelä-Savossa 344 miljoonaan euroon. Hintojen PTT ennustaa nousevan tänä vuonna sekä tukkiettä kuitupuulla noin neljä prosenttia ja ensi vuonna edelleen kaksi prosenttia.. Keskimäärin metsähehtaaria kohden maksettiin kantorahatuloja 242,6 euroa. Syynä oli ensijaisesti kantohintojen nousu, mutta myös hakkuumäärät kasvoivat kaksi prosenttia
Kyllä se kauppa vaan käy.” OKSAPUU PINO KARSITTUA RANKAA Metsälehti.fi:n lukijakuvapalstalla keskusteltiin energiapuusta. Hyvin olivat pohjat kestäneet ja nätisti pinot peitetty. ENEMMÄN YMPÄRISTÖTUKEA YMPÄRISTÖTUEN laskennassa käytettäviin maakunnallisiin keskikantohintoihin tulee merkittävä korotus kesäkuun alussa, Suomen metsäkeskus tiedottaa. On myös melko pehmeä, ei helposti tee kuusista latvattomia.” KOKENUT KAIKEN TIETÄÄ ”Kun taimikonhoito tehdään ajallaan esim. Pinon takana pidemmät pinot ainespuuta odottamassa kaukokuljetusta. Samalla tuki metsän määräaikaisesta suojelusta kasvaa. Se on eniten 478 rauhoitetusta eläinlajista. Ei tarvittu giljotiineja, kuten ei yleensäkään siellä, missä puuta kasvatetaan ammattimaisesti.” SUORITTAVA PORRAS ”Eihän energiapuulle pitänyt enää olla kysyntää. Nimimerkki Suorittava porras esitteli energiapuupinoaan. kuivahkon kankaan männikössä, niin noin 4 000 kpl/ha voidaan jättää mäntyjä pystyyn ja tehdä energiapuunhakkuu jatkossa.” KONSTAPYLKKERÖ ”Sattuneesta syystä ajelin tänään maakuntaa ristiin rastiin. Jääkö tuo pino nyt tienvarteen, kuten muutkin energiapuupinot siellä Keski-Suomessa?” VISAKALLIO ”Ohjeiden mukaan hoidetut ja suositustiheyksissä istutetut kuusikot juurikin päätyvät energiaksi, se on trendi.” AMMATTI RAIVOOJA ”Leppä on ihan hyvä puu, kasvaa nopeasti ja sitoo typpeä, muut puut eivät lannoita. 17 656 HYVÄ UUTINEN LUKIJAN KUVA Sievoinen pino kaiken lajin tavaraa hyvän tien varressa. LA U RA VE SA Naalin päivitetty suojeluarvo eli korvaus rauhoitussuojan rikkomisesta on 17 656 euroa. Paljon oli ilmestynyt uusia isoja kokopuuenergiapinoja tienvarteen. Lähde: Ympäristöministeriö » AJASSA 16 Metsälehti Makasiini 11460_.indd 16 11460_.indd 16 1.6.2025 11.59.10 1.6.2025 11.59.10. Keskikantohinta nousee eniten Pohjois-Karjalassa, noin 30 prosenttia. Keskikantohinnat nousevat 20–30 prosenttia, ja ympäristötukea voi saada keskimäärin noin 500–900 euroa hehtaarilta aiempaa enemmän. Veikkaanpa, että noista pinoista ei ensi keväänä ole mitään jäljellä. Kaikki korjattu yhden koneketjun voimin. Pienin muutos on Kanta-Hämeessä, mutta sielläkin uusi keskikantohinta on 20 prosenttia aiempaa suurempi
PERJANTAI Vierailemme Adolf Hitlerin Kotkanpesässä. Vastuullinen matkanjärjestäjä Oy Kon-Tiki Tours Ltd METSÄLEHDEN LUKIJAMATKA ITÄVALTAAN 20.-24.10. 23.10. Kotimatka. Matkan päätteeksi vierailemme historiallisen Hitlerin Kotkanpesän huipulla. mennessä www.kontiki.fi/lukijamatkat/ tai ilmoittautumiset@kontiki.fi tai puh: 09 466300. Ohjelmassa on monipuolista metsään ja maatalouteen liittyvää ohjelmaa, kuten vierailu sahalla, metsänhoitoa Schmittentalin laaksossa ja tutustumista perinteiseen pientilaan. ILMOITTAUTUMISET JA TARKEMMAT TIEDOT Lisätiedot ja ilmoittautumiset 14.7. Hinta sisältää Finnairin edestakaiset lennot Helsinki München, 4 yön majoitus aamiaisella, suomalaisen paikallisoppaan palvelut, ohjelman mukaiset kuljetukset, retket ja sisäänpääsymaksut, 4 x illallinen, Metsälehden edustaja mukana koko matkan ajan. MATKAN HINTA Alkaen 1629 € / hlö jaetussa 2 h-huoneessa. 22.10. TORSTAI Ihailemme Grossglocknerin jäätikkömaisemia ja vuoristometsiä. Matkalla Zell am Seehen tutustumme sahan toimintaan, jossa toimii myös höyläämö ja oma bioenergialaitos. TIISTAI Perehdymme metsänhoitoon Schmittentalin laaksossa sekä vierailemme pientilalla. Järviristeily. 24.10. 21.10. MAANANTAI Lento Müncheniin. 20.10. Lisäksi todistamme Krimmlin vesiputousten voimaa, vierailemme Hohe Tauernin kansallispuistokeskuksessa sekä ihailemme Grossglocknerin upeita vuoristomaisemia. KESKIVIIKKO Retki Krimmin vesiputousten äärelle sekä vierailu Hohe Tauernin kansallispuistokeskuksessa. 2025 11461_.indd 17 11461_.indd 17 1.6.2025 11.59.53 1.6.2025 11.59.53
ALUSSA OLI ÄMPÄRI, KUOKKA JA MIKKO Istutustyömaalla tulevaisuuden ajattelu melkein pyörryttää. TEKSTI MIKKO RIIKILÄ KUVAT SAMI KARPPINEN JA JUHA SINISALO 18 Metsälehti Makasiini 11462_.indd 18 11462_.indd 18 1.6.2025 12.05.59 1.6.2025 12.05.59. Taaksepäin katsoen homma tuntuu paljon arkisemmalta, arvioi toimittaja Mikko Riikilä ja muistelee omia kokemuksiaan
Metsälehti Makasiini 19 11462_.indd 19 11462_.indd 19 1.6.2025 12.06.02 1.6.2025 12.06.02. Nämä männyt istutin paljasjuurisina taimina kevätkesällä 1981. Kahteen kertaan harvennettu männikkö täyttää uudistuskypsyyden rajan heittäen
Paitsi että 135 markan hintalappu ja Rauman Raudan asevitriinin lasiovi erottivat meidät. Päässälaskuautomaatti raksutti tosiaikaisesti päivän tienestiä. Onneksi isäukko työskenteli metsänhoidonneuvojana, joten elämäni suurimman asekaupan rahoittamiseen oli tarjolla paljasjuuristen kuusentaimien istuttamista metsitettävälle pellolle. Taiminiput kipattiin paperitai muovisäkeistä ja ladottiin riviin, sitten juurten päälle kaavittiin kuokalla rahkasammalta tai märkää maata. K K AIKKI alkoi ilmakivääristä. 20 Metsälehti Makasiini 11462_.indd 20 11462_.indd 20 1.6.2025 12.06.02 1.6.2025 12.06.02. Sieltä niitä poimittiin nippu – tai ahneuden iskiessä kaksi – kerrallaan ämpäriin. Elettiin vuotta 1973 eikä maailmassani ollut juuri mitään hienompaa kuin BSA Meteor -ilmakivääri. AiMetsänviljelyn suurin harppaus on tapahtunut taimituotannossa. Pontimena oli ahneus, ei suinkaan ahkeruus, kuten aikuiset saattoivat kuvitella. Ei ole harmaintakaan aavistusta, montako kuusentainta sain maahan. Ja hyvä niin, sillä istuttaminen pennejä per taimi -taksalla oli mitä havainnollisin tapa osoittaa, mistä työntekemisessä perimmiltään on kyse. Kekkosen ajan Suomessa lapsityövoiman käyttöä ei paheksuttu. Oikeaoppisessa laakaistutuksessa ne olisi pitänyt levitellä tasaisesti eri suuntiin ja peitellä maahan. Sen ajan kuusentaimien juuret olivat helposti puolikin metriä pitkiä. Se oli kuraista hommaa. Taimet ovat takavuosiin verrattuna laadukkaita ja elinvoimaisia ja yksityiset yritykset ovat saaneet tuotannon kannattamaan. JONNET EI MUISTA – VALEISTUTUS Istutusta odottavat taimet peiteltiin työmaan lähistölle liki latvaansa myöten rahkasammaleeseen tai ojanpohjan saveen, siis valeistutettiin. Jos joku väittää, että ennen kaikki oli paremmin, hän ei ole kokeillut paljasjuuristen kuusten istuttamista