Metsälehti 11/2025 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

HYVIN ON KASVANUT Puukauppa Tarjouksissa on nyt isoja eroja Metsä Groupin Linnaranta AJAT OVAT MUUTTUMASSA Kokeilussa naisten turvavaatteet RIPEÄSTI EROON KUOLINPESÄSTÄ NÄIN EHKÄISET HIRVITUHOJA Mikko Riikilä palasi nuoruuden istutussavotoille 6. KESÄKUUTA • NUMERO 4/2025 • 13,20 € WWW.METSALEHTI.FI M ET SÄ LE H TI M A KA SII N I 4/2 02 5 TE EM A : TA IM IA IS TU TT A M A SS A 11452_.indd 1 11452_.indd 1 1.6.2025 11.50.36 1.6.2025 11.50.36
Jäsenenä hyödyt lukuisista muistakin eduista. Vastuullinen metsänhoito lisää metsän elinvoimaisuutta ja varmistaa hyvinvoinnin myös tuleville sukupolville. Tee parhaat puukaupat metsagroup.com/puukauppa Tee puukaupat ja hyödy Metsä Group Plus -lisäbonuksesta 11453_.indd 2 11453_.indd 2 1.6.2025 11.52.47 1.6.2025 11.52.47. Metsä Group Plus on hoitomalli, jossa metsien monimuotoisuus ja metsäluonto otetaan aiempaakin tarkemmin huomioon metsätöitä toteutettaessa. Metsä Groupin omistajajäsenenä saat Metsä Group Plus -puukaupoista lisäbonuksen, joka maksetaan normaalin puukauppabonuksen lisäksi
44 KYSY POIS: Kauanko lahoaminen kestää. 18 S. SA MI KA RP PIN EN Metsälehti Makasiini 3 » SISÄLLYS 11454_.indd 3 11454_.indd 3 1.6.2025 11.53.55 1.6.2025 11.53.55. 47 PIKATESTI: Tarkan euron niksi 48 PERINTÖMETSÄ: Pikaisesti eroon kuolinpesästä TALOUS 52 PUUMARKKINAT: Hintahaitari venyy ja paukkuu 54 KUUKAUDEN PUUKAUPPA: Liki 90 euroa kuutiolta 55 KUUKAUDEN TILAKAUPPA: Hakkuumahdollisuudet houkuttivat 56 TILAMARKKINAT: Aina ei mene kaupaksi 57 UUTTA: Taulukot historiaan 59 KOLUMNI: Kun kirjanpainaja uhkaa 60 KOKEILUSSA NAISTEN TURVAVAATTEET 66 KONEMIEHET KOOLLA KALAJOELLA LUONTO 68 METSO & NÄKKI: Metsäsuomalaisten mailla PI H LA LI U KK O N EN M AT IA S H O N KA M A A 74 TUOTE & TEKIJÄ: Eletty elämä saa näkyä 78 PILKKEET: Tuoreiden aukkojen valtaaja 80 MAKASIINIKRYPTO 82 SAVOTALLA: ”Istutetaan huolellisesti eikä hosuta” Tämän numeron kannen kuvasi Sami Karppinen. 15 KANTORAHATULOT RIKKOVAT ENNÄTYKSIÄ 16 LUKIJAN KUVA: Pino karsittua rankaa TEEMA 18 ALUSSA OLI ÄMPÄRI, KUOKKA JA MIKKO 28 VAIKUTTAJA: Metsä Groupin Jussi Linnaranta OMA METSÄ 36 METSÄNHOITO: 15 kysymystä hirvituhoista 40 TUOTTAVUUS KASVUUN: Aktiivisen valinta 42 TUTKIMUS: Metsistä digitaalinen kopio 43 KOLUMNI: Naapurin puolella vihreämpää. 74 S. 60 60 S. AJASSA 4 PÄÄKIRJOITUS: Pääkaupunki lisää puun polttoa 6 METSÄNOMISTAJA: Pienestä pitäen metsässä 12 LISÄÄNTYVÄ HÄIRIKÖINTI KIUSAA KEILAAJIA 14 METSÄTYYPPI: Onko Helsinki tehnyt osansa
Inkooseen suunnitellaan suurta terästehdasta ja SSAB:n Raahen tehdas pitäisi muuttaa fossiilittomaksi. Helen lisää myös lämpöpumppuja, sähköllä lämpiäviä kattiloita sekä vesisäiliöitä lämmön varastointiin. Viime talvi oli lämmin, mutta Helsingin kaupungin energiayhtiö Helen kasvatti 12 prosentilla metsäenergian käyttöä tuottaen 2 033 gigawattituntia lämpöä puuta polttamalla. Halvan sähkön apajille on viime aikoina ilmestynyt runsaasti palvelinkeskusyrityksiä. Energiayhtiöiden uudet sähkökattilat hyödyntävät halpaa sähköä silloin, kun sitä on saatavilla – esimerkiksi öisin ja tuulisina päivinä. Toisaalta esimerkiksi Helsingin kaupungin energialaitos Helen lisää puun polttamista merkittävästi. Markkinataktisista syistä yhtiö ei voi julkisesti arvioida, paljonko puun poltto kasvaa, mutta ei ole kovin rohkeata ennustaa, että se kasvaa puolella tai kaksinkertaistuu. Lapsesta saakka mukana metsätöissä kulkeminen on antanut hyvät eväät metsänomistajuuteen.” TEKIJÄT TÄSSÄ NUMEROSSA MONI ennustaa metsäenergian buumin olevan historiaa, koska halvalla sähköllä lämpiävät kattilat yleistyvät energialaitoksilla ympäri Suomen. Laitoksen kapasiteetti oli kaksinkertainen tuosta. Kun kysyntä on rajallista, valmistus ei kannata. Syykin on selvä. Voin vakuuttaa, että metsänviljelyssä kaikki on muuttunut paremmaksi.” IIRIS YLINEN KESÄTOIMITTAJA ”Ronja Rounas on hyvä esimerkki siitä, miten metsän perijää voi valmistaa tulevaan rooliin. Salmisaaressa on tuotettu kivihiilellä vuosittain 2 000–3 000 gigawattituntia energiaa. Se vastaa miljoonaa irtokuutiota haketta tai puolta miljoonaa tonnia kuivaa puuta. Tuulienergiayhtiöt perustavat investointilaskelmansa kuitenkin siihen, että sähkön hinta nousee, kun vihreä sähkö houkuttelee investointeja Suomeen. 11455_.indd 4 11455_.indd 4 1.6.2025 11.54.41 1.6.2025 11.54.41. PETRI KOSKINEN petri.koskinen@metsalehti.fi Pääkaupunki lisää puun polttoa Puurakentamiseen velvoittavissa kaavamääräyksissä on Helsingissä peruuteltu, mutta nyt kokeillaan vähähiilisyysvaatimuksia (sivu 14). Runsas kuukausi sitten Helen lopetti kivihiilen polttamisen. Aivan kaikkea Helenin lopetetun Salmisaaren voimalan tuottamaa energiaa ei korvata puun polton lisäyksellä. » PÄÄKIRJOITUS 4 Metsälehti Makasiini TIIA PUUKILA TOIMITTAJA ”Metsätöihin on vaikea löytää istuvaa turvavaatetta, jos on vääränkokoinen. Toivottavasti uusi naisten turvavaatemallisto säilyy myynnissä pitkään.” MIKKO RIIKILÄ TOIMITTAJA ”Alkuun tuntui oudolta kirjoittaa istutusjuttua omista kokemuksistani, joita toki on vuosikymmenten varrella karttunut melkoisesti. Kun sähkön hinta nousee tarpeeksi, metsäenergiaa tarvitaan apuun
KUVA: PETRI OLSSON 11455_.indd 5 11455_.indd 5 1.6.2025 11.54.44 1.6.2025 11.54.44. » METSÄ NYT Kuvasarja esittelee metsämaisemia eri puolilta Suomea. Metsälehti Makasiini 5 PIENI ja huomaamaton, mutta täynnä voimaa. Tämä yksilö kasvaa Nokian Hakavuoren luontopolun varrella. Kotkansiipi kurkottaa Hakavuoren sammalten keskeltä, jonne auringon valo pilkahti puiden katveesta tiistai-iltana (27.5.). Kierteinen alku kertoo tarinaa metsän heräämisestä – jokainen lehti avautuu omaan tahtiinsa, osana suurempaa rytmiä, joka toistuu vuodesta toiseen
» METSÄNOMISTAJA 6 Metsälehti Makasiini 11456_.indd 6 11456_.indd 6 1.6.2025 11.55.23 1.6.2025 11.55.23
TEKSTI IIRIS YLINEN KUVAT SEPPO SAMULI Metsälehti Makasiini 7 11456_.indd 7 11456_.indd 7 1.6.2025 11.55.25 1.6.2025 11.55.25. PIENESTÄ PITÄEN METSÄSSÄ 25-vuotias Ronja Rounas peri viime vuonna metsää. Metsäalan opinnot ovat saaneet hänet pohtimaan monipuolisesti omia tavoitteitaan metsänsä suhteen
Metsät olivat Rounakselle entuudestaan tuttuja. Metsänhoitotalkoisiinkin Rounas on otettu lapsesta asti mukaan. Opiskelijat ovat siirtyneet kesälomilleen, mutta väitöskirjatutkija Ronja Rounaksen työrupeama on vasta alussa. Väitöskirjaprojekti toi Rounaksen takaisin pääkaupunkiseudulle. Metsästä löytyy esimerkiksi hyvä kantarellipaikka, jossa on tullut sienestettyä. Hän omistaa reilun parin hehtaarin tilan yhdessä pikkuveljensä kanssa. “Meitä on viety pienestä pitäen metsään”, hän kertoo. “Me kutsumme sitä puuhastelupalstaksi”, Rounas kertoo. Niinpä niiden omistajaksi siirtyminen tuntui luonnolliselta. Isoisän perintö Rounas peri isoisältään metsää viime vuonna. Väitöskirjaprojekti alkoi tutustumisella biohiiltä käsittelevään kirjallisuuteen. Se teki hänestä samalla etämetsänomistajan. RONJA ROUNAS » 25 -vuotias » PERHEESEEN kuuluvat mies sekä Hillaja Pyry-koirat » KOULUTUKSELTAAN metsänhoitaja » HARRASTAA metsästystä ja kuvataidetta » TYÖSKENTELEE Helsingin yliopistolla väitöskirjatutkijana HÄMEENKYRÖ » METSÄNOMISTAJA 8 Metsälehti Makasiini 11456_.indd 8 11456_.indd 8 1.6.2025 11.55.26 1.6.2025 11.55.26. Toisessa, kahdeksan hehtaarin tilassa, on kuolinpesän kautta muitakin omistajia. Myös metsänhoitotyöt ovat tulleet jo tutuksi. Yksi lustonäyte skannattu, 399 jäljellä. Isoisän mukana on oltu myös tuulenkaatoja hakemassa. “Puuhailen metsässä mielelläni.” Metsäsuunnitelmia kyttäyskopissa Tilan omistaminen pikkuveljen kanssa on sujunut hyvin. Tilat sijaitsevat Hämeenkyrössä, noin kymmenen kilometrin säteellä toisistaan. H H ELSINGIN yliopiston Viikin kampuksella on toukokuun lopulla hiljaista
Omasta metsästä löytyy sekä kyttäyskoppi että ruokintapaikka. Rounas on aktiivinen metsästäjä. “Siinä kopissa on tullut istuttua päivätolkulla.” Peuraa odotellessa tulee huomattua, mitkä metsänhoidon toimenpiteet olisivat seuraavaksi paikallaan. Rounaksen isoisä suojeli aikanaan pyLustonäytteet on kairattu koealoilta, joille levitettiin kymmenen vuotta sitten biohiiltä. Yhdessä miehensä, äitinsä ja veljensä kanssa Rounas istutti paikalle kaksivuotiaita kuusentaimia. Sitten Rounas leikkaa päädyn partaveitsellä tasaiseksi. “Palstalla on taipumusta heinittymiseen, joten valitsimme vähän isommat taimet.” Tänä kesänä käydään tarkistamassa, tarvitaanko täydennysistutusta. “En halua, että koko tila olisi koskaan paljaana. “Opinnoissa keskusteltiin paljon siitä, miten metsänhoidossa voidaan huomioida monenlaiset tavoitteet.” Sitä kautta Rounas on pohtinut syvemmin, millaiset hänen omat tavoitteensa metsälle ovat. Metsätieteiden opinnot sujuivat Rounakselta ripeästi, kandija maisteritutOpinnot ovat tuoneet myös näkökulmaa metsänomistamiseen. Lisäksi metsien täytyy sitoa tehokkaasti hiiltä. Kun sellainen joskus on edessä, Rounas aikoo kilpailuttaa tekijän. Metsänomistus on tuonut mielekkään lisäharrastuksen elämään. Metsät ovat pääosin talousmetsää, ja taloudelliset arvot painavat vaakakupissa. Kursseilla pohdittiin esimerkiksi, miten lisätään metsien käytön kokonaiskestävyyttä. Metsänhoitotyöt Rounas haluaa tehdä itse. kinto valmistui puolitoista vuotta viiden vuoden tavoiteaikaa nopeammin. Niissä on värikkäitä paperipillejä, joihin kairanäytteet on suojattu. ”Yritän metsänhoidossa hakea niitä menetelmiä ja keinoja, jotka säilyttävät peitteisyyttä.” Viime kesänä istutettiin vajaan hehtaarin aukko. Vielä eteen ei ole tullut sellaista urakkaa, joka olisi vaatinut ulkoista palvelua. Rounas kastaa näytteen veteen, sillä märkänä vuosilustot erottuvat paremmin. Metsästysharrastuksensa vuoksi Rounas pitää tärkeänä myös virkistyskäyttöä. Näyte on valmis skannattavaksi. Isoisä oli jättänyt päätehakkuussa siemenpuita aukolle, tavoitteena oli saada aikaan koivu-kuusisekametsä. “Tykkään seurata, mitä metsässä tapahtuu.” Opinnot syvensivät metsäsuhdetta Työhuoneen lattialla on vaatekaupan muovikassi, josta paljastuu tusinoittain pakastepusseja. “Tykästyin todella metsätieteen opintoihin.” Metsälehti Makasiini 9 11456_.indd 9 11456_.indd 9 1.6.2025 11.55.27 1.6.2025 11.55.27. Kairanäytteet on suojattu paperisiin mehupilleihin. Yritän metsänhoidossa hakea niitä menetelmiä ja keinoja, jotka säilyttävät peitteisyyttä.” Metsästä löytyykin esimerkiksi riistatiheiköitä
Suojelu kannattaa, kun löytyy järkeviä kokonaisuuksia, joissa luontoarvot ovat kohdillaan.” Tavoitteena hoitotöiden jatkumo Ronja Rounaksen metsäala kasvaa lähitulevaisuudessa, sillä hänen äitinsä on siirtämässä lapsilleen kolmen hehtaarin tilaa Ruovedeltä. Viime viikolla Rounas kairasi lustonäytteet koealoilta, joihin on kymmenen vuotta sitten levitetty biohiiltä. “Haluaisin päästä metsänhoitotöissä jatkumoon.” Metsät ovat Rounaksesta hyvä sijoituskohde. “Metsänhoitoyhdistyksen työssä olin lähellä puukauppaa.” Niinpä esimerkiksi tarjolla olevia metsätiloja selaillessaan hän osaa hahmottaa, kuinka tilan sijainti, metsätieverkosto ja kuljetusmatkat vaikuttavat puun hinnan muodostumiseen. Keskustelun kärjistyminen kuitenkin harmittaa.” Hän toivoo, että keskustelussa pääsisivät enemmän esille metsäasiantuntijat, metsurit ja muut metsässä työtä tekevät. Metsä säilyttää hyvin arvonsa, eivätkä maailman suhdanteet aiheuta yhtä paljon heilahtelua kuin vaikka osakemarkkinoilla. Tavoitteena olisi löytää tilakokonaisuus, josta löytyisi kaikkia metsän kehitysluokkia. Metsänomistamiseen liittyy myös vapautta. “Tiedän, että jos tulen tänne kahdenkymmenen vuoden päästä, täällä näyttää jokseenkin siltä, miltä haluan.” Nykyinen metsäkeskustelu herättää ristiriitaisia tunteita. Biohiili on vielä metsätalouskäyttöön kallista, mutta tulevaisuudessa se voi olla ilmastoystävällisempi vaihtoehto typpilannoitteelle. Vastuu omasta metsästä Tietokoneelle on valmistunut mutkitteleva käyrä, joka kuvaa puun läpimitan kasvua. Metsänhoitoyhdistyksessä työskennellessä pääsi myös yhteensovittamaan asiakkaiden moninaisia tavoitteita heidän metsissään. “Monimuotoista metsää tarvitaan. Metsänomistajalle sen käyttö voi tuoda lisätuloja, jos metsänomistajille maksettaisiin korvausta hiilen varastoinnista metsissään. Ennen väitöskirjatutkimusta Rounas ”Se, että metsä on hyvässä kunnossa, palvelee aika monennäköisiä arvoja.” työskenteli metsäasiantuntijana Metsänhoitoyhdistys Pirkanmaalla. Kustannuksia kertyy vähän, kun suunnittelun ja hoitotoimet voi tehdä itse. Tulevaisuudessa Rounas haluaisi ostaa vielä lisää metsää. Väitöskirjassaan hän tutkii, voidaanko biohiililisäyksellä vaikuttaa puuston kasvuun ja hiilensidontaan pitkällä aikavälillä. » METSÄNOMISTAJA 10 Metsälehti Makasiini 11456_.indd 10 11456_.indd 10 1.6.2025 11.55.27 1.6.2025 11.55.27. syvästi osan saaressa sijaitsevasta tilasta osana Metso-ohjelmaa. “Kun keskustelussa on järkeä mukana, luen sitä mielelläni. “Erilaisten kokonaisuuksien pohtiminen yhdessä metsänomistajien kanssa on tuonut uusia näkökulmia oman tilan hoitoon.” Skannaamalla lustonäyte saadaan kuvaaja, joka kertoo puun kasvunopeudesta
Metsälehti Makasiini 11 11456_.indd 11 11456_.indd 11 1.6.2025 11.55.28 1.6.2025 11.55.28. Asiantuntijatyössä Rounas näki, miten metsänhoitotöitä lykättiin. » MÄÄRITELKÄÄ metsänhoidolle rohkeasti tavoitteita. Etsikää tekijä, joka ymmärtää tavoitteet ja haluaa viedä metsää toivottuun suuntaan. Hänestä metsänomistajuus tuo mukanaan vastuuta. “Metsäomistajalta täytyy löytyä aikaa ja halua tehdä metsän eteen työtä. » METSÄN rakenteen monipuolistaminen tuo kestävyyttä muuttuvassa ilmastossa. Se on myös levähdyspaikka, jossa on monet makkarat paistettu ja kahvit juotu isoisän kanssa. Suvun metsällä tunnearvoa Rounaksen metsässä on kääntöpaikka, jossa saa auton ympäri. “Metsään liittyy muistoja ja haluan pitää sen kunnossa.” . l ROUNAKSEN VINKIT » OIKEIDEN metsänhoitotoimenpiteiden toteuttaminen oikeaan aikaan on hyvän metsänhoidon perusta. “Vielä toissa vuonna teimme yhdessä hommia. “Voi olla, että se, minkä koen hyväksi metsänhoidoksi ja millaisia asioita haluan saavuttaa, saattaa erota siitä, mitä isoisä on aikanaan ajatellut.” Sukuhistoria tuo metsälle itseisarvoa, eikä Rounas usko esimerkiksi koskaan myyvänsä metsää pois. Olivat tavoitteet mitä tahansa, se, että metsä on hyvässä kunnossa, palvelee aika monennäköisiä arvoja.” Metsäalan työn ja oman harrastuksen yhdistäminen on ollut mielekästä. Se harmitti. Siihen paikkaan liittyy paljon tunnetta.” Vaikka metsään liittyy sukuhistoriaa, Rounas haluaa muodostaa oman käsityksensä siitä, miten metsää hoitaa. Parhaita päiviä töissä olivat asiakkaiden leimikkojen suunnittelu maastossa
”Tänä vuonna järjestelmiin viedään viime vuoden keilauksien perusteella tuotetut metsävaratiedot. Myös tiedon tarkkuus on parantunut. Erilaisia keinoja häirinnän torjumiseksi on kokeiltu, mutta toimivaa ratkaisua ei ole löytynyt. Laserkeilaus vaatii onnistuakseen tarkkaa paikannusta. Puuston pohjapinta-alan ja tilavuuden laskennassa virheprosentti oli viime vuonna keskimäärin 12.. Uutta aineistoa metsävaratietoon Laserkeilauksella ja samanaikaisesti tehtävällä ilmakuvauksella tuotetaan tietoa Maanmittauslaitoksen kartta-aineistoon. Tulosta verrataan laserkeilausainestosta laskettuihin puustotietoihin. Metsäkeskus jalostaa laserkeilausaineistot metsätaloutta palveleviksi metsävaratiedoiksi. LASERKEILAAJAT olivat viime vuonna vaikeuksissa rajan takaa tuotetun, satelliittipaikannusta sotkevan häirinnän vuoksi. Tämän kesän keilauksista tuotettu metsätieto tulee Metsäkeskuksen Metsään.fi-palveluun ja avoimeen metsävaratietoon ensi vuoden aikana. Metsäkeskuksen joka vuosi toistamassa laatukontrollissa mitataan 50 metsikön puustotiedot keilausalueilta. Viime vuonna maastossa mitattujen ja laserkeilausaineistoista laskettujen pituusarvioiden eron keskiarvo oli alle viisi prosenttia. Häirintä on kasvanut voimakkaasti vuodesta 2022 alkaen. Maanmittauslaitos ei virallisesti ota kantaa satelliittinavigoinnin häirinnän lähteeseen. Sen vuoksi keilaus Kouvolan seudun yli 300 000 hehtaarin alueella ei onnistunut. ”Muuten aineisto on käyttökelvotonta”, kertoo johtaja Heli Laaksonen Maanmittauslaitokselta. Ilmateitse hankittavan metsätavaratiedon täydenteeksi on viime vuosina saatu hakkuukoneiden keräämää puustoja kuviotietoa kolmen ison metsäyhtiön, Versowoodin ja Westaksen sekä Metsähallituksen korjuutyömailta. MIKKO RIIKILÄ » AJASSA 12 Metsälehti Makasiini 11457_.indd 12 11457_.indd 12 1.6.2025 11.56.20 1.6.2025 11.56.20. Yksityismetsiä jäi keilaamatta 165 000 hehtaaria. Hän ennakoi, että rajantakainen häirintä on käymässä viimevuotista pahemmaksi. Edellisen kerran samat alueet on keilattu vuosien 2010–19 aikana”, sanoo Metsäkeskuksen metsävaratiedon palvelupäällikkö Jussi Lappalainen. Tukitietona käytetään maastossa mitattujen koealojen puustotietoja. Tarkimmin laserkeilaus osuu oikeaan puuston pituuden mittauksessa. ”Vuodesta 2023 alkaen hakkuukonetietoa on saatu 560 000 hehtaarilta.” Entistä tarkempaa tietoa Viidessätoista vuodessa keilauksin tuotetusta metsävaratiedosta on tullut olennainen työkalu metsätaloudelle. l LISÄÄNTYVÄ HÄIRIKÖINTI KIUSAA KEILAAJIA Metsävaratiedon kerääminen laserkeilauksella on käymässä yhä hankalammaksi Venäjän GPS-häirinnän vuoksi. Vuodesta 2020 virheiden keskiarvo on pudonnut lähes 12 prosentista noin 9 prosenttiin. Myös metsiköittäin laskettu puuston keskiläpimitta on tarkentunut. Yleisesti syypäänä pidetään Venäjää
Silloin tarkkuus oli vain puoli pulssia neliömetrille. Kolmannen keilauskierroksen on määrä alkaa ensi vuonna. Oulu Vaasa Lappeenranta Helsinki Keilaus aloittamatta Keilaus aloitettu Tänä vuonna keilattavat alueet Metsälehti Makasiini 13 11457_.indd 13 11457_.indd 13 1.6.2025 11.56.21 1.6.2025 11.56.21. KOKO MAA KUUDESSA VUODESSA TÄNÄ vuonna valmistuu vuonna 2020 alkanut keilauskierros, joka on tehty tarkkuudella viisi pulssia neliömetrille. Silloin keilauksessa siirryttäisiin käyttämään entistä taajapulssisempaa keilausta. Ensimmäisen kerran Suomi keilattiin vuosina 2010–19
» METSÄTYYPPI 14 Metsälehti Makasiini 11458_.indd 14 11458_.indd 14 1.6.2025 11.56.54 1.6.2025 11.56.54. Puu ei kestä puutteellisia ratkaisuja, erityisesti julkisivujen vedenpoisto tulee suunnitella huolella. Miten puukerrostalojen rakentaminen käännetään nousuun. Jokainen Helsingin kaupungin rakennuttama puukerrostalo on ollut pilottihanke erilaisine perusratkaisuineen. Mikä puukerrostalojen rakentamista vaivaa. Läpilyöntiä on ennustettu, mutta pyrkimyksistä huolimatta osuus on muutamassa prosentissa. Onko Helsinki tehnyt sen, mitä pääkaupungilta odotetaan. Urakkahinnat ovat noin 15 prosenttia betonirunkoisia kalliimpia eikä puu ole kaikkine hyvine ominaisuuksineen tärkein asuntokaupan peruste. Puurakentaminen on ollut haastavaa korkeampien kustannusten, vaihtelevien rakenneratkaisujen ja kilpailutuksen epävarmuuden vuoksi. Joko puukerrostalojen rakentaminen osataan. Siten, että rakennusteollisuus herää edistämään puurakentamista ja kehittää rakentamisen standardeja, niin kuin betoniteollisuus teki jo 60-luvulla. Hiilijalanjäljen raja-arvo ohjaa innovaatioihin ja vähäpäästöisiin ratkaisuihin rakenteesta riippumatta. Puuta ja vähähiilistä betonia yhdistävät hybridiratkaisut yleistyvät. Puurakennuksissa yksityiskohtien tarkka suunnittelu on tärkeää. TEKSTI MIKKO HÄYRYNEN KUVA SEPPO SAMULI 1 2 3 4 RAMI NURMINEN KUKA Helsingin kaupungin asuntotuotannon hankekehitysyksikön päällikkö MITÄ Vastuulla kaupungin omien asuntohankkeiden tonttiyhteistyö ja hankesuunnittelu MIKSI Tavoitteena rakennuttaa kohtuuhintaisia, kestäviä asuinrakennuksia helsinkiläisille ONKO HELSINKI TEHNYT OSANSA. Eri materiaaleja kannattaa käyttää siellä, missä niiden ominaisuudet ovat parhaimmillaan. Uusissa kaavoissa siirrytään vähähiilistä rakentamista vaativiin määräyksiin, joissa huomioidaan koko elinkaaren ilmastovaikutukset. Helsinki on edistänyt puurakentamista asemakaavoissaan. Puukerrostalojen osuus mataa, ja Helsingissä siirrytään vähähiilistä rakentamista vaativiin määräyksiin, asuntotuotannon yksikönpäällikkö Rami Nurminen kertoo
Yksityiset henkilöt omistavat metsää 12,4 miljoonaa hehtaaria. Yksityismetsiä matalampi luku selittyy pääasiassa sillä, että valtion metsistä huomattava osa on metsätalouskäytön ulkopuolella. Pystykaupoissa reaaliset hinnat kohosivat kuitupuulla 17–20 ja tukeilla 6–7 prosenttia. Suhteellisesti eniten kantorahatulot nousivat viime vuonna Kainuussa (31 prosenttia), Pohjois-Pohjanmaalla (27 prosenttia) sekä Lapissa (18 prosenttia). Jos summa jaettaisiin tasan maamme 620 000 metsänomistajalle, saisi jokainen 4 840 euron bruttotulon puukaupoista. Uutta ennätystä kantorahatuloissa odotetaan jo tälle vuodelle. Kilpa pohjoisen puusta käy kovana, mikä näkyy alueen metsänomistajien tilipussissa. Valtiolle ja yhtiöille kantorahatuloja maksettiin bruttona 600 miljoonaa euroa. Kohti uutta ennätystä. l SAMI KARPPINEN 500 000 1 000 000 1 500 000 2 000 000 2 500 000 3 00 0000 3 500 000 Kantorahatulot tuplaantuneet vuosikymmenessä Yksityismetsät, yhteensä Metsäteollisuus ja valtio Lä hd e: Lu on no nv ar ak es ku s, PT T Bruttokantorahatulot 2005–2024, 1 000 euroa. * PTT:n ennuste » AJASSA Metsälehti Makasiini 15 11459_.indd 15 11459_.indd 15 1.6.2025 11.58.40 1.6.2025 11.58.40. Hehtaaria kohden heille tuli siten tuloa vain noin 54 euroa. 2005 2007 2009 2011 2013 2015 2017 2019 2021 2023 2025* 2026* * Kantorahatulot rikkovat ennätyksiä Suhteellisesti eniten kantorahatulot nousivat viime vuonna Kainuussa, Lapissa ja PohjoisPohjanmaalla. YKSITYISILLE metsänomistajille maksettiin Suomessa viime vuonna kantorahatuloja bruttona ennätykselliset runsaat kolme miljardia euroa, Luonnonvarakeskuksen tilastoista selviää. Pellervon taloustutkimus (PTT) on ennustanut, että markkinahakkuut lisääntyvät tänä vuonna noin viisi prosenttia. Pohjoisessa petrattiin eniten Yksityismetsien kantorahatulo kasvoi edellisvuodesta noin 400 miljoonalla eurolla. Valtio ja yhtiöt omistavat yhteensä metsää 11,1 miljoonaa hehtaaria. Maakunnista piikkipaikkaa kantorahatuloissa piti Pohjois-Savo 378 miljoonalla eurolla. Energiapuusuhdanne näkyi myös kantorahatuloissa, sillä energiapuun hinnat nousivat viime vuonna peräti 42 prosenttia. Pohjois-Karjalassa yllettiin 357 miljoonaan ja Etelä-Savossa 344 miljoonaan euroon. Hintojen PTT ennustaa nousevan tänä vuonna sekä tukkiettä kuitupuulla noin neljä prosenttia ja ensi vuonna edelleen kaksi prosenttia.. Keskimäärin metsähehtaaria kohden maksettiin kantorahatuloja 242,6 euroa. Syynä oli ensijaisesti kantohintojen nousu, mutta myös hakkuumäärät kasvoivat kaksi prosenttia
Kyllä se kauppa vaan käy.” OKSAPUU PINO KARSITTUA RANKAA Metsälehti.fi:n lukijakuvapalstalla keskusteltiin energiapuusta. Hyvin olivat pohjat kestäneet ja nätisti pinot peitetty. ENEMMÄN YMPÄRISTÖTUKEA YMPÄRISTÖTUEN laskennassa käytettäviin maakunnallisiin keskikantohintoihin tulee merkittävä korotus kesäkuun alussa, Suomen metsäkeskus tiedottaa. On myös melko pehmeä, ei helposti tee kuusista latvattomia.” KOKENUT KAIKEN TIETÄÄ ”Kun taimikonhoito tehdään ajallaan esim. Pinon takana pidemmät pinot ainespuuta odottamassa kaukokuljetusta. Samalla tuki metsän määräaikaisesta suojelusta kasvaa. Se on eniten 478 rauhoitetusta eläinlajista. Ei tarvittu giljotiineja, kuten ei yleensäkään siellä, missä puuta kasvatetaan ammattimaisesti.” SUORITTAVA PORRAS ”Eihän energiapuulle pitänyt enää olla kysyntää. Nimimerkki Suorittava porras esitteli energiapuupinoaan. kuivahkon kankaan männikössä, niin noin 4 000 kpl/ha voidaan jättää mäntyjä pystyyn ja tehdä energiapuunhakkuu jatkossa.” KONSTAPYLKKERÖ ”Sattuneesta syystä ajelin tänään maakuntaa ristiin rastiin. Jääkö tuo pino nyt tienvarteen, kuten muutkin energiapuupinot siellä Keski-Suomessa?” VISAKALLIO ”Ohjeiden mukaan hoidetut ja suositustiheyksissä istutetut kuusikot juurikin päätyvät energiaksi, se on trendi.” AMMATTI RAIVOOJA ”Leppä on ihan hyvä puu, kasvaa nopeasti ja sitoo typpeä, muut puut eivät lannoita. 17 656 HYVÄ UUTINEN LUKIJAN KUVA Sievoinen pino kaiken lajin tavaraa hyvän tien varressa. LA U RA VE SA Naalin päivitetty suojeluarvo eli korvaus rauhoitussuojan rikkomisesta on 17 656 euroa. Paljon oli ilmestynyt uusia isoja kokopuuenergiapinoja tienvarteen. Lähde: Ympäristöministeriö » AJASSA 16 Metsälehti Makasiini 11460_.indd 16 11460_.indd 16 1.6.2025 11.59.10 1.6.2025 11.59.10. Keskikantohinta nousee eniten Pohjois-Karjalassa, noin 30 prosenttia. Keskikantohinnat nousevat 20–30 prosenttia, ja ympäristötukea voi saada keskimäärin noin 500–900 euroa hehtaarilta aiempaa enemmän. Veikkaanpa, että noista pinoista ei ensi keväänä ole mitään jäljellä. Kaikki korjattu yhden koneketjun voimin. Pienin muutos on Kanta-Hämeessä, mutta sielläkin uusi keskikantohinta on 20 prosenttia aiempaa suurempi
PERJANTAI Vierailemme Adolf Hitlerin Kotkanpesässä. Vastuullinen matkanjärjestäjä Oy Kon-Tiki Tours Ltd METSÄLEHDEN LUKIJAMATKA ITÄVALTAAN 20.-24.10. 23.10. Kotimatka. Matkan päätteeksi vierailemme historiallisen Hitlerin Kotkanpesän huipulla. mennessä www.kontiki.fi/lukijamatkat/ tai ilmoittautumiset@kontiki.fi tai puh: 09 466300. Ohjelmassa on monipuolista metsään ja maatalouteen liittyvää ohjelmaa, kuten vierailu sahalla, metsänhoitoa Schmittentalin laaksossa ja tutustumista perinteiseen pientilaan. ILMOITTAUTUMISET JA TARKEMMAT TIEDOT Lisätiedot ja ilmoittautumiset 14.7. Hinta sisältää Finnairin edestakaiset lennot Helsinki München, 4 yön majoitus aamiaisella, suomalaisen paikallisoppaan palvelut, ohjelman mukaiset kuljetukset, retket ja sisäänpääsymaksut, 4 x illallinen, Metsälehden edustaja mukana koko matkan ajan. MATKAN HINTA Alkaen 1629 € / hlö jaetussa 2 h-huoneessa. 22.10. TORSTAI Ihailemme Grossglocknerin jäätikkömaisemia ja vuoristometsiä. Matkalla Zell am Seehen tutustumme sahan toimintaan, jossa toimii myös höyläämö ja oma bioenergialaitos. TIISTAI Perehdymme metsänhoitoon Schmittentalin laaksossa sekä vierailemme pientilalla. Järviristeily. 24.10. 21.10. MAANANTAI Lento Müncheniin. 20.10. Lisäksi todistamme Krimmlin vesiputousten voimaa, vierailemme Hohe Tauernin kansallispuistokeskuksessa sekä ihailemme Grossglocknerin upeita vuoristomaisemia. KESKIVIIKKO Retki Krimmin vesiputousten äärelle sekä vierailu Hohe Tauernin kansallispuistokeskuksessa. 2025 11461_.indd 17 11461_.indd 17 1.6.2025 11.59.53 1.6.2025 11.59.53
ALUSSA OLI ÄMPÄRI, KUOKKA JA MIKKO Istutustyömaalla tulevaisuuden ajattelu melkein pyörryttää. TEKSTI MIKKO RIIKILÄ KUVAT SAMI KARPPINEN JA JUHA SINISALO 18 Metsälehti Makasiini 11462_.indd 18 11462_.indd 18 1.6.2025 12.05.59 1.6.2025 12.05.59. Taaksepäin katsoen homma tuntuu paljon arkisemmalta, arvioi toimittaja Mikko Riikilä ja muistelee omia kokemuksiaan
Metsälehti Makasiini 19 11462_.indd 19 11462_.indd 19 1.6.2025 12.06.02 1.6.2025 12.06.02. Nämä männyt istutin paljasjuurisina taimina kevätkesällä 1981. Kahteen kertaan harvennettu männikkö täyttää uudistuskypsyyden rajan heittäen
Paitsi että 135 markan hintalappu ja Rauman Raudan asevitriinin lasiovi erottivat meidät. Päässälaskuautomaatti raksutti tosiaikaisesti päivän tienestiä. Onneksi isäukko työskenteli metsänhoidonneuvojana, joten elämäni suurimman asekaupan rahoittamiseen oli tarjolla paljasjuuristen kuusentaimien istuttamista metsitettävälle pellolle. Taiminiput kipattiin paperitai muovisäkeistä ja ladottiin riviin, sitten juurten päälle kaavittiin kuokalla rahkasammalta tai märkää maata. K K AIKKI alkoi ilmakivääristä. 20 Metsälehti Makasiini 11462_.indd 20 11462_.indd 20 1.6.2025 12.06.02 1.6.2025 12.06.02. Sieltä niitä poimittiin nippu – tai ahneuden iskiessä kaksi – kerrallaan ämpäriin. Elettiin vuotta 1973 eikä maailmassani ollut juuri mitään hienompaa kuin BSA Meteor -ilmakivääri. AiMetsänviljelyn suurin harppaus on tapahtunut taimituotannossa. Pontimena oli ahneus, ei suinkaan ahkeruus, kuten aikuiset saattoivat kuvitella. Ei ole harmaintakaan aavistusta, montako kuusentainta sain maahan. Ja hyvä niin, sillä istuttaminen pennejä per taimi -taksalla oli mitä havainnollisin tapa osoittaa, mistä työntekemisessä perimmiltään on kyse. Kekkosen ajan Suomessa lapsityövoiman käyttöä ei paheksuttu. Oikeaoppisessa laakaistutuksessa ne olisi pitänyt levitellä tasaisesti eri suuntiin ja peitellä maahan. Sen ajan kuusentaimien juuret olivat helposti puolikin metriä pitkiä. Se oli kuraista hommaa. Taimet ovat takavuosiin verrattuna laadukkaita ja elinvoimaisia ja yksityiset yritykset ovat saaneet tuotannon kannattamaan. JONNET EI MUISTA – VALEISTUTUS Istutusta odottavat taimet peiteltiin työmaan lähistölle liki latvaansa myöten rahkasammaleeseen tai ojanpohjan saveen, siis valeistutettiin. Jos joku väittää, että ennen kaikki oli paremmin, hän ei ole kokeillut paljasjuuristen kuusten istuttamista
Kourukuokkaistutus koetteli keskenkasvuisten voimia ja selän kestävyyttä. Alkukesästä 1978 puolentusinaa nuorta miestä odotti varhain aamulla Rokinnokan laiturissa, että saariston viimeisiin alkuperäisasukkaisiin kuulunut Aikon Aarne haki meidän silakkapaatillaan – tai no, jos totta puhutaan, Aarne odotti yleensä meitä. Rauman pohjoisessa saaristossa hakattiin 1970-luvulla metsiä isolla kädellä. ka monena päivänä isä kyyditsi minut työmaalle ja tuli muutaman tunnin päästä noutamaan. Aikon ja Nurmeksen saarien hakkuualoja istutettiin parina vuonna noin parikymmentä hehtaaria. Äidyimme luokkakaverini Toivosen Pasin kanssa mättämään taimia kilpaa maahan. Silakkapaatilla saarisavotalle Lukioikäisinä olimme istuttajina jo enemmän kuin puoliammattilaisia ja tarjolla oli hulppeita työmaita. Sillä on luotu metsävarat, joita nyt ja lähitulevaisuudessa hakataan. Pasista tuli sittemmin menestynyt toimittaja ja lopulta Tampereen yliopiston työelämäprofessori. Hyvällä maalla homma toimi, mutta kivisellä maalla paljasjuuristen taimien istuttaminen koetteli keskenkasvuisen voimia. Kuokassa oli metrinen varsi ja kourumainen, kapeneva terä. Istuttaminen pennejä per taimi -taksalla oli mitä havainnollisin tapa osoittaa, mistä työntekemisessä on perimmiltään kyse. Muistikuvani mukaan joka päivä satoi. Kuokkaa tuskin kukaan on jäänyt kaipaamaan. JONNET EI MUISTA – KOURUKUOKKA Metsänistuttajien perustyökalu 1980-luvulle asti. Työmaa tuli valmiiksi ja ilmapyssyn hintakin kertyi kasaan, vaikka siihen piti vielä kantaa sukulaistädin klapit pihalta liiteriin. Paluukyyti lähti vasta iltapäivällä, joten työpäivät venyivät. LU ST O /M ET SÄ TE O LL IS U U S RY :N KO KO EL M A Metsälehti Makasiini 21 11462_.indd 21 11462_.indd 21 1.6.2025 12.06.03 1.6.2025 12.06.03. Muistan yhä, kuinka vuoden 1912 yksipyttyinen Wickström lykki toistakymmenmetristä, tervalla kyllästettyä kalapaattia eteenpäin pakoputki hauskasti sihahdellen
Se voi muuttuvassa ilmastossa osoittautua arvokkaaksi tiedoksi. Siitä ei lopulta koitunut suurta vahinkoa, koska saarimetsät siirtyivät myöhemmin Rauman kaupungin omistukseen ja metsätalouden ulottuttamattomiin. Nykyisin keväällä istutettavat taimet toimitetaan pakastettuina istuttajille. Sitäkään ei 1980-luvun alussa olisi osannut mielikuvitella. Kuulemani mukaan männyt lähtivät hyvin kasvamaan. JONNET EI MUISTA – 300 TAIMEN LAATIKOT 1970-luvulla Paperpot-taimet pakattiin isoihin, 300 taimen laatikoihin. Niillä tienesteillä suuntasimme juhannuksen jälkeen Eurooppaan. Aika tuskaista se oli aikalaiskertomusten mukaan 1970-luvullakin. Tämä johtui siitä, että taksat perustuivat urakkahakkuuta tehneiden metsurien keskiansioihin, jotka 1970-luvun loppuvuosina lähentelivät paperimiesten tienestejä. Tosin hirvet tekivät niistä monin paikoin selvää. Saarityömaalla hankimme yli 200 markkaa päivässä. Toisaalta millään metsäfirmalla ei olisi enää halua kikkailla puita saariston syheröisen kivikkoisia vesireittejä myöten mantereelle. Etumiehemme, metsänhoitoyhdistyksen työnjohtaja Halmisen Rauli kanteli taimilaatikoita ja koetti vahtia, että työn laatu pysyisi siedettävänä. Lännen Tehtaat aloitti Paper Pot -taimien kasvattamisen 1970-luvulla. Kuukautta myöhemmin palasimme melkein kaiken nähneinä maailmanmatkailijoina kotiin. Kesätyöläinen tienasi hyvin Paukuttelimme saarisavotalla pottitaimia maahan 1 500 taimen päivätahdilla. Istutustaksat olivat 1970-luvun kesätyöläisten yleiseen ansiotasoon verrattuna erinomaisia. Mielestämme istutusjälkeä koskevat reklamaatiot lisääntyivät aina siinä vaiheessa, kun tienestimme ylittivät metsätyönjohtajan oletetun päiväpalkan – voi kyllä olla, että olimme väärässä. Se ei ollut ihan olematon suoritus kehnosti äestetyssä kivikkoisessa maassa. Niiden kantaminen oli viheliäisen hankalaa, varsinkin kun taimilaatikot oli kasteltu. LU ST O /M ET SÄ TE O LL IS U U S RY :N KO KO EL M A TEEMA » TAIMIA ISTUTTAMASSA 22 Metsälehti Makasiini 11462_.indd 22 11462_.indd 22 1.6.2025 12.06.04 1.6.2025 12.06.04. Monet urakkasahurit lähtivät nahkeasti istutuksille. Jokaisen taimierän alkuperä tunnetaan tarkoin. Meille se tarkoitti hyviä taksoja ja taattua työllisyyttä
Taimilansseille jäi aikamoisia läjiä paperiroskaa, joita ei siihen aikaan siivottu. Seuraavina keväinä saimme repiä poteista paperikuoret irti ennen istuttamista. Niistä käy kiittäminen Säkylässä toiminutta Lännen Tehtaita, joka toi Japanissa kehitetyn Paperpot-menetelmän Suomeen ja sovelsi sitä myös männyntaimien kasvatukseen. Käytössämme olivat samanlaiset työkalut kuin nykyisin. Taimilanssien roskakasat Pääosin 1970-luvulla istutettiin paljasjuurisia kaksi plus yksi -vuotiaita mäntyjä. Saarisavotalla ja jo aiemminkin istutimme pottitaimia. Emme jääneet kaipaamaan kourukuokkia. Lopulta käytetty liuos kaadettiin maahan. Sinertävä liuos oli pakattu kahden desilitran lasipulloihin, joista se kaadettiin ojavedellä täytettyyn ämpäriin. Tätä kutsuttiin koulinnaksi, jonka piti vankistaa taimia. En osaa kuvitella oikeampaa kevättyötä kuin taimien istuttaminen. JONNET EI MUISTA – SILVANOL Taimien suojaamiseen tukkimiehentäiltä käytettiin Silvanolia, jonka tehoaine oli permetriini. Pottiputkia yhtiö alkoi valmistaa jo 1970-luvulla. Työlästä 1970ja 80-luvun vaihteen taimituotanto ainakin oli, tarhoilla hääri keväisin kymmeniä ihmisiä. Metsälehti Makasiini 23 11462_.indd 23 11462_.indd 23 1.6.2025 12.06.05 1.6.2025 12.06.05. Paperipotit ja istutusputket mullistivat metsänistutuksen. Päivätuotokset tuplaatuivat – lienee tarpeetonta mainita, että istutustaksatkin alenivat. Määre tarkoittaa, että taimet nostettiin taimitarhalla kahden vuoden jälkeen maasta ja istutettiin vuodeksi uudestaan. Joinain vuosina taimipottien paperi oli niin lujaa, ettei se istuttamisen jälkeen hajonnut maassa, vaan juuristo kiertyi juuripaakussa ja taimia alkoi kaatuilla. Taimet suojattiin upottamalla taimet nipuittain latva edellä ämpäriin
Kuoren alta pilkottanut ruskea väri paljasti versosurman tai kuten silloin sanottiin versosyövän, ja taimierä meni hylkyyn. Kolmen viikon jakso kului veistellen halki juuri nostettujen männyntaimien tyviä sairastuneiden taimierien paikantamiseksi. Työkavereinani olivat Arit Vanamo ja Vastamäki. Paljasjuurimäntyjen tarina kääntyi loppua kohti vuonna 1985, kun versosurma levisi taimitarhoille. Kuusia ei ainakaan meillä päin pahemmin istutettu metsäaukoille ennen paakkutaimien ja mätästyksen yleistymistä. Niin Metsälehti kuin Maaseudun Tulevaisuuskin julkaisivat keväisin juttuja, joissa kuvattiin, millaiset taimet piti kelpuuttaa istutettaviksi. Sinä keväänä olimme metsänhoitajaopintoihin liittyneessä taimitarhaharjoittelussa Ahlaisten taimitarhalla. Todennäköisesti syynä oli 1970-luvun metsäammattilaisten vanhakantaisuus ja sen ajan taimitarhat, jotka olivat keskittyneet kasvattamaan paljasjuurisia männyntaimia. Ensinmainitun monet metsäammattilaispolvet ovat oppineet tuntemaan Tampereen ammattikorkeakoulun metsänhoidon lehtorina. Pottiputki, hakkuutähteiden keruu ja mätästys – silloin kun se tehdään taiten – ovat helpottaneet istuttajien työtä merkittävästi. Muistan itsekin tehneeni tällaisen jutun Maaseudun Tulevaisuuden kesätoimittajana. Jälkimäisestä tuli myöhemmin yksi Suomen suurimpia metsänomistajia. 24 Metsälehti Makasiini 11462_.indd 24 11462_.indd 24 1.6.2025 12.06.07 1.6.2025 12.06.07. Paljasjuurikauden männyntaimet olivat usein vänkyräisiä ja jopa sairaita. Siihen oli ehkä ideologisiakin syitä, Laadukkaiden paljasjuuritaimien kasvattaminen ei ollut ihan helppoa. Taimipomot peruivat Metsälehden tilauksia Ainakin länsirannikolla pottitaimet yleistyivät vitkaan. 1980-luvulla metsänomistajille neuvottiin, millaisia taimia ei tarvinnut kelpuuttaa istutettaviksi. Uusi taimityyppi olisi vaatinut investointeja
Tekemässäni jutussa hän ennusti, että Suomenkin taimituotanto siirtyy yksityisille taimiyhtiöille. Silloiset taimitarhapomot raivostuivat niin, että peruuttivat Metsälehden tilauksiaan. JONNET EI MUISTA – JUROMINEN Jurominen tarkoittaa huonosti istutettujen paljasjuuristen kuusentaimien ultrahidasta pituuskasvun alkamista. Taimi saattoi jurottaa jopa viisi vuotta, jonka ajan se kasvatti juuristoaan. Istuta taimi mättään korkeimalle kohdalle. mutta myös käytännöllisiä. LU ST O /M ET SÄ TE O LL IS U U S RY :N KO KO EL M A Metsälehti Makasiini 25 11462_.indd 25 11462_.indd 25 1.6.2025 12.06.08 1.6.2025 12.06.08. Virkamiesvetoinen taimituotanto kannatti huonosti eikä taimien laadussakaan ollut hurraamista. Metsälautakunnat myivät taimia ja valvoivat lakia, joka velvoitti metsänomistajat istuttamaan taimia. Tämä lisäsi heinäntorjunnan tarvetta. Jurottamaan taipuvaiset paljasjuurikuuset lähtivät hitaasti kasvamaan. Ei haittaa, vaikka puolet versosta jäisi maan alle. Ensimmäisen kerran istutin kuusen paakkutaimia vasta 1990-luvun alussa. 1990-luvun jälkipuoliskolla kiertelimme Ruotsin taimitarhoilla metsänhoitaja, konsultti Martti Issakaisen kanssa. 1980-luvulle asti metsä-äes oli yleisin kone hakkuuaukkojen muokkaamiseen. Mitä syvemmälle mättääseen taimipaakku menee, sitä paremmin taimi lähtee kasvamaan. Metsätaimien tuotanto oli 1990-luvulle asti metsälautakuntien ja Tapion käsissä. Tiivistä taimi niin, ettei istutuskuoppa jää avoinaiseksi. Lautakunnat myös hallinnoivat vakuustalletuksia. Asetelma oli kiusallinen ja moitittu. Muokkausjälki olisi voinut olla hyvää, jos hakkuutähteet olisi kerätty kuten nykyisin, mutta äeskaudella näin ei tehty
Mielikuvani mukaan kaikkialla sisä-Suomessa ainakaan yksityismetsissä muokkaus ei tuohon aikaan ollut yhtä yleistä. Laatuaikaa omien ajatustensa kanssa Ruuhkavuosina istutukset jäivät satunnaisiksi, mutta viime vuosina olen keväiTämän kuusikon istutin keväällä 1999. Jälki oli tyhjää parempaa, vaikka ei aina kovin hääppöistä. Tämä lienee paljolti menetelmän kehittäjän, Porin metsänparannuspiirillä työskennelleen metsäteknikko Arvo Poussan ansiota. Jälki oli välillä roisia, kun ukkomestarimiehet sovelsivat tai sävelsivät menetelmää. Onneksi Issakaisen visio on toteutunut, ja metsänomistajille on tarjolla entistä edullisempia ja laadukkaampia taimia. Hyvä maanmuokkaus on valitettavasti edelleen kaikkea muuta kuin itsestään selvää. Välillä ojakauhalla kuopaistut mättäät olivat niin korkeita, että paljasjuuritaimenkin saattoi istuttaa kumartumatta. Kuokkaistutusta suorin vartaloin Länsirannikolla istutuskohteet muokattiin säännönmukaisesti jo 1970-luvulla. Kohde ensiharvennettiin pari vuotta sitten. Yleensä vakuus muodostettiin tallentamalla osa metsänomistajan puunmyyntituloista sulkutilille, josta metsälautakunta vapautti varoja, kun uudistamistyöt etenivät. TEEMA » TAIMIA ISTUTTAMASSA 26 Metsälehti Makasiini 11462_.indd 26 11462_.indd 26 1.6.2025 12.06.10 1.6.2025 12.06.10. Todellisuus ei aina näytä samalta kuin metsäyhtiöiden esitteet. Tavallisimmin istutusalat äestettiin. JONNET EI MUISTA – VAKUUSTALLETUS Vuoteen 1991 asti metsälaki velvoitti metsänomistajaa asettamaan uudistamiselle vakuuden päätehakkuun jälkeen. Metsäkoneen vetämä, painottamaton metsä-äes hypähteli kivien ja hakkuutähdekasojen päällä – risujahan ei siihen aikaan kerätty aukoilta. Satakunnassa istutusaloja myös mätästettiin jo 1970-luvulla
Laadusta ei tingitä kiireessäkään. Istutustyömaalla kaikki keväisen metsän äänet ja tuoksut ovat läsnä. KATSO VIDEO METSÄLEHTI.FI Metsälehti Makasiini 27 11462_.indd 27 11462_.indd 27 1.6.2025 12.06.10 1.6.2025 12.06.10. Urakkahommissa kannattaa käyttää kaksoisvakkaa. HUOLELLISUUS ei synny hitaudesta vaan systemaattisuudesta. Mitähän tälle taimelle mahtaa kuulua 2080-luvulla. Entä saako puun 2080-luvulla kaataa. Mahtaisikohan 1980-luvun alun minä pettyä huomatessaan, että mikään ei ole muuttunut, paitsi taksat ja nekin huonompaan suuntaan. Miettisinköhän vielä metsäalalle opiskelemaan lähtemistä uudelleen. Selviääkö taimi kirjanpainajista ja ilmastonmuutoksesta. Turha kävely aukolla vähenee. Ei harmaintakaan aavistusta, mutta jotenkin jaksan uskoa, että noista vielä puita tulee. Raivaussahatessa mennään kuulonsuojaimien ja visiirin eristämässä kuplassa. Tee oikeat asiat oikeassa järjestyksessä ja pidä yllä hyvä tempo. Mikä yllättäisi aikamatkalaisen. Moni on ihmetellyt, miksi pitää vielä vanhoilla päivillä riehua keväiset viikonloput metsässä. Suurin ja 1980-lukulaisen käsityskyvyn ylittävä muutos olisi tietysti älypuhelin ja siihen ladattu sovellus. Samanlaisia taimia istutetaan samanlaisin työvälinein. KATSO jo tainta tiivistäessäsi seuraavat kaksi istutuspaikkaa valmiiksi. En muista, mitä silloin istuttaessani ajattelin – todennäköisesti lähinnä tienestiä – mutta yhtä kaikki, vuosikymmeniä sitten istuttamani taimet ovat varttuneet tukkipuiksi ilman erikoisempaa dramatiikkaa. Jos saa, niin millainen kone palstalle ajaa vai leijuvatko sen ajan motot. Yritän kuvitella, mitä keväällä 1981 päätoimisesti taimia istuttanut parikymppinen metsäharjoittelija miettisi tämänkeväisellä työmaallani. sin istutellut taimia metsuriyrittäjien kiireapuna. Entä muistaako metsänomistaja perata vesakon sen ympäriltä. Satelliittien avulla se ohjaa istuttajan työmaalle, näyttää työmaan rajat ja patistaa vielä seuraamaan istutuksen laatua. Mikä häntä yllättäisi eniten. Ei kourukuokkaa, ei paljasjuuritaimia, ei surkeaa äestysjälkeä eikä risukasoja aukon täydeltä. Lauluntekijä Sannia mukaillen ajatus yltää aina 2080-luvulle asti. l NÄIN PARANNAT ISTUTUSTULOSTASI KUN täytät taimivakan, kanna aina toinen taimilaatikko mukanasi lähemmäs. Ensinnäkin metsänistuttaminen on mielikuvissani niin sanotusti oikeaa työtä. Todennäköisesti se, että kevään 2025 istutustyömaa ja työ näyttävät niin samalta kuin vuonna 1981. Välillä miltei huimaa, kun miettii istutusputkeen sujahtavaa taimea. Olen mielessäni sanoittanut lukemattomia lehtijuttuja, samalla kun taimet vajuvat vakasta. Toisaalta homman hienoutta on mahdollisuus viettää laatuaikaa omien ajatusteni kanssa. Paljon arkisemmalta tuntuu katsella vuosikymmeniä sitten istuttamiani metsiä. Silloin pottiputken painauman paikalla pitäisi kasvaa kuution kuusi. Olen saanut tehdä töitä itseäni paremmassa seurassa Sysmäläisen Sepon ja Reinin Jarin kaltaisten vanhan liiton ammattilaisten kanssa. Toki moni seikka varmasti ilahduttaisi häntä. TYÖNNÄ uusi taimi istutusputkeen heti, kun olet nostanut putken maasta ja sulkenut leuat ja lähdet siirtymään seuraavalla istutuspaikalle.
TEKSTI MIKKO RIIKILÄ KUVAT SAMI KARPPINEN 28 Metsälehti Makasiini 11463_.indd 28 11463_.indd 28 1.6.2025 12.10.00 1.6.2025 12.10.00. VAIKUTTAJA » PITKÄN PELIN PELAAJA Metsäliitto Osuuskunnan hallituksen puheenjohtaja Jussi Linnaranta korostaa, että ajat ovat muuttumassa. Metsäsektorin on mukauduttava muutoksiin, jos se haluaa menestyä
Metsälehti Makasiini 29 11463_.indd 29 11463_.indd 29 1.6.2025 12.10.02 1.6.2025 12.10.02
VAIKUTTAJA » A A JATTELIN, että aloitamme Jussi Linnarannan haastattelun katsauksella Kallaveden rannalla sijaitsevan Linnan talon vuosisataiseen historiaan. Uusia tuotteita kehitellään koko ajan. Isoa mediaa seuraamalla voi kuitenkin syntyä vaikutelma, että uudet tuotteet kiinnostavat metsäteollisuutta enintään viherpesun tarpeiksi. Linnaranta korostaa, että Metsä Group ei – Tuntematonta sotilasta lainaten – ole jäänyt tuleen makaamaan. Näkemys on luonteva miehelle, joka johtaa Metsäliitto Osuuskunnan hallitusta ja sen kautta hallinnoi Suomeen rohkeasti investoinutta metsäteollisuusyritys Metsä Groupia. Muuttuva aika tarjoaa uusia haasteita ja pakottaa etsimään uusia mahdollisuuksia. JUSSI LINNARANTA IKÄ 53 vuotta AGRONOMI METSÄLIITTO Osuuskunnan hallituksen puheenjohtaja vuodesta 2020 PERHE: Vaimo ja kolme lasta HARRASTUKSET: Metsästys, reserviläistoiminta, kuntourheilu, osallistuu muun muassa Jukolan viestiin Jussi Linnarannan mukaan metsäsektorin etuja ei voi puolustaa vanhoissa poteroissa pysymällä. 30 Metsälehti Makasiini 11463_.indd 30 11463_.indd 30 1.6.2025 12.10.03 1.6.2025 12.10.03. Suunnitelma muuttuu kuitenkin alkuunsa ja kahvi jäähtyy kuppiinsa. Mietin, että talonpoikainen ylisukupolvisuus kuvastaisi metsäliittolaista toimintatapaa. Metsä Spring on Metsä Groupin tytäryhtiö, joka etsii ja kehittää uusia tuotteita. Linnarannalle investointi on lupaus taloudellisesta hyvästä ja Suomen tarvitsemasta energiasta. Linnarannan mukaan tulkinta on niin väärä kuin olla voi. Tämä on saatu huomata esimerkiksi Metsä Springin kehittämän, sellusta jalostettavan Kuura-tekstiilikuidun vaiheissa. Suomen metsäteollisuus on 2000-luvun aikana muuntunut paperin tuotannon suurvallasta modernien pakkauskartonkien valmistajaksi. ”Pari vuotta sitten kartonkien vientitulo ylitti paperin viennistä saadut tulot”, hän huomauttaa. Puhe kääntyy Junnunmäen tuulipuistoon, joka ulottuu tilan maille. Valmista ei kuitenkaan tule hetkessä. Biotuotteet eivät ole viherpesua Julkisuudessa metsäteollisuutta on haastettu nostamaan tuotteidensa jalostusastetta
Samalla laitokset tuottavat noin viisi prosenttia Suomen sähköstä.” Seuraava iso askel voi olla biotuotetehtaiden savukaasujen hiilidioksidin talteenotto ja jalostaminen uusiksi tuotteiksi. Onko investoitu liikaa. Vai pitääkö tuotantoprosessia hioa niin, että kilpailukyky saavutetaan alempien tuotantokustannuksien avulla.” Linnarannan mukaan Metsä Fibren modernit laitokset Kemissä ja Äänekoskella ovat aidosti biotuotetehtaita, kuten yhtiö on ne nimennyt. Silti päätös Kuura-kuidun suurtuotannon käynnistämisestä antaa edelleen odottaa itseään. ”Emme halua olla ensimmäisiä, jotka sammuttavat valot Suomessa.” Puuvillaa ja keinokuituja korvaavan tekstiilikuidun markkina voisi parhaimmillaan olla miltei rajaton. ”Ratkaisevaa on, voidaanko tuotteesta saada puuvillaa tai keinokuituja parempaa hintaa sen ympäristöystävällisyyden vuoksi. Metsäliitto perustettiin 1930-luvulla. Samalla linjalla on jatkettu. ”Tuotannon sivuvirrat saadaan hyödynnettyä laajasti aina jäteveden puhdistamon lietteitä myöten, jotka prosessoidaan biokaasuksi. Johtoajatuksena oli turvata markkinoita ja hyvähintaista kysyntää yksityismetsistä hakatulle puulle. Alkuun se toimi osakeyhtiönä ja vuodesta 1947 osuuskuntana. Finanssikriisin jälkeen auringonlaskun alalta Linnarannan suku on asustanut Kallaveden rannalla Hirvilahdessa sijaitsevaa Linnan tilaa 1700-luvulta alkaen. Metsälehti Makasiini 31 11463_.indd 31 11463_.indd 31 1.6.2025 12.10.04 1.6.2025 12.10.04. Aluksi se tarkoitti isoja raakapuun vientikauppoja
Suurinvestoinnit ovat Äänekosken investoinnin jälkeen lisänneet puun tarvetta laskennallisesti noin viidellä miljoonalla kuutiometrillä. ”Tuo on kyllä mielenkiintoinen näkökulma. Eli osuuskunta toimii edelleen perustamisajatuksensa mukaisesti. VAIKUTTAJA » näyttänyt toimiala kääntyi uuteen aamuun, kun Metsä Fibre rakensi biotuotetehtaan Äänekoskelle. Riittääkö upouusille suurtehtaille puuta, kun itäpuun tuonti on sodan vuoksi loppunut ja vaatimukset kotimaisten hakkuiden vähentämisestä kovenevat. Yksittäisiä laitoksia sen sijaan jouduttaneen sulkemaan. Mutta onko yhtiö investoinut itsensä umpikujaan. Sekä Suomessa että Ruotsissa on kuiduttavaa teollisuutta, joka on tulossa käyttöikänsä päähän.” Sellaista ajatusta, että metsäyhtiössä on päätetty sinnitellä, kunnes Venäjän raja taas aukeaa, jolloin itäpuu jälleen virtaa Suomeen ja pelastaa tehtaiden puuhuollon, Linnaranta ei nielaise. Hyvinä aikoina kerätään puskureita ja huonoina minimoidaan tappioita.” Hän huomauttaa, että energiapuun käytön taittuminen laskuun tuo lähivuosina helpotusta metsäteollisuudelle. ”Tätä en allekirjoita. ”Ääneskosken ja Kemin vanhat sellutehtaat tulivat käyttöikänsä päähän ja ne päätettiin uudistaa. Linnaranta korostaa, että metsäliittolaisen leirin tuotantolaitokset ovat iskukunnossa. ”En usko, että mikään isoista metsäyhtiöistä häviää Suomesta. Linnarannan kuusikosta löytyi erikoisesti kuvioitunutta kuusen kaarnaa. Sen jälkeen investoinnit ovat jatkuneet muun muassa Kemin biotuotetehtaalla, Rauman suursahalla ja Äänekosken kertopuutehtaalla. Tämä on pitkää peliä. Emme halua olla ensimmäisiä, jotka sammuttavat valot Suomessa.” Puuta ei riitä kaikille Metsä Groupin väistyvä pääjohtaja Ilkka Hämälä on todennut, ettei puuta tulevaisuudessa riitä kaikille. Investoinnit on tehty vuosikymmeniksi eteenpäin. Ilmastohan on kuitenkin globaali asia.” Metsätalous on Linnarannan pääelinkeino nykyään. 32 Metsälehti Makasiini 11463_.indd 32 11463_.indd 32 1.6.2025 12.10.05 1.6.2025 12.10.05. On jopa esitetty, että suomalaisille tehtaille tuotaisiin puuta tropiikista ja säästettäisiin omia metsiä. Tilalle rakennettiin tehokkaita ja kilpailukykyisiä yksiköitä. ”Kyllä Rauman saha tuottaa jo enemmän kuin sen rakentamisen jälkeen lopetetut Kyrön ja Merikarvian sahat tuottivat yhteensä”, Linnaranta toteaa ja torppaa epäilyt, että pitkittyneistä käynnistymisvaikeuksista kärsinyt saha ei vieläkään toimisi kunnolla. ”Kuitupuuksi kelpaavaa rankaa on viime vuosina ohjattu polttoon helposti yhden sellutehtaan puuntarpeiden verran.” Puuhuoltajien ahdistusta on lisännyt Ilmastopaneelin ehdotus hakkuiden vähentämisestä Suomen kasvihuonekaasupäästöjen suitsimiseksi
”Meidän on uskallettava altistaa itsemme keskusteluihin, jotta pääsemme kertomaan omat vahvuutemme.” Uudistuvaa metsätaloutta Jussi Linnarannan mukaan Metsä Group on vastannut metsien käytön kyseenalaistamiseen osallistumalla aktiivisesti keskusteluihin. Ainakin alkuvuotensa kuuset ja männyt ovat kasvaneet tasatahtiin. ”Meidän on uskallettava altistaa itsemme keskusteluihin, jotta pääsemme kertomaan omat vahvuutemme.” Metsänhoitoaan Metsä Group on uudistanut jo ekologisempaan suuntaan. ”Valtion Metsoja Helmi-suojeluohjelmien rahoitus on niukkaa, joten tarjoamme jäsenillemme tilaisuuden säästää Männyn ja kuusen sekaviljely on uusinta metsäliittolaista metsänhoitotrendiä. Lisäksi yhtiö perustaa oman säätiön rahoittamaan luonnoltaan arvokkaiden metsien suojelua. Yhtiön väki on esimerkiksi ollut mukana Koneen säätiön eri puolilla maata järjestämissä paneeleissa, joissa metsäkeskustelun eri osapuolet ovat kohdanneet. Metsälehti Makasiini 33 11463_.indd 33 11463_.indd 33 1.6.2025 12.10.06 1.6.2025 12.10.06
Silloin istutan taimia parinkymmenen laatikon päivätahdilla.” Suunnistusta ja metsästystä harrastavalle Linnarannalle se ei varmastikaan ole ylikäymätön haaste.. Vaikuttaa siltä, että Linnaranta on saanut aiemminkin vastata samaan kysymykseen. Linnarannan sukujuuret ulottuvat 1700-luvulle asti. Vuonna 2014 jäsenillä oli sijoituksia Metsäliitossa yhteensä 900 miljoonaa euroa, viime vuonna vastaava luku oli 1,8 miljardia euroa. Itselläni ja kollegallani oli tuore kokemus leimikoiden kilpailuttamisesta. ”Hämälä puhui kuolinpesistä, mutta se yleistettiin koskemaan kaikkia metsänomistajia. Myös voitonjaon rakennetta on uudistettu niin, että voitonjaosta hyötyvien jäsenten joukko laajeni.” Mikseivät leimikot kiinnosta. Nyt peltoa on vuokramaineen reilut sata hehtaaria ja metsiä ”satoja hehtaareita”. Se tietää urakkaluontoista työtä varsinkin kevään istutuskaudella koko perheelle ”Taimien pitää olla maassa siihen mennessä, kun toukotyöt pelloilla alkavat. Metsäjohtaja Juha Jumppasen viesti oli, että puuta on saatu ostettua hyvin ja varastot ovat hyvällä tasolla”, Linnaranta selventää. Heidän ostotarpeensa vaihtelevat, eikä kaikkia tarjouksia voida voittaa. ”Puunostotavoitteet jakautuvat aina hankintapiireille ja ostoasiantuntijoittain. Silloin hän totesi Metsälehden haastattelussa tavoitteekseen jäsenistön – tai hän puhui omistajista – entistä tiiviimmän sitouttamisen osuuskuntaan. ”Omistajahyöty jakautuu kolmeen osaan, puukauppatuloihin, voitonjakoon ja jäsenetuihin, kuten puukaupan bonuksiin.” Linnaranta valittiin Metsäliiton hallituksen puheenjohtajaksi viisi vuotta sitten. ”Haluamme osoittaa, etteivät metsien talouskäyttö ja luonnon monimuotoisuudesta huolehtiminen sulje toisiaan pois. Ja vaikka luottamustehtävät vievät miestä melkein viikoittain Espooseen Metsäliiton pääkonttorille, metsänhoitotyöt tehdään mahdollisuuksien mukaan omin voimin. Samoilla sijoilla on asuttu 1500-luvulta alkaen. Jäsenten sitoutuminen vahvistunut Linnaranta muistuttaa, että Metsä Group on omistajiensa asialla myös taloudellisesti. Metsä Groupin äskeisestä tulosjulkistuksesta kehkeytyi pienimuotoinen kohu, kun pääjohtaja Hämälän uutisoitiin valittaneen, että metsänomistajat myyvät huonosti puuta. Meidän markkinaosuutemme on puukaupassa noin kolmannes.” Pitkää peliä myös Kallaveden rannalla Palataan vielä Kallaveden rannalle Linnan tilalle. Sellaisenaan lausuma ei olisi kertonut kovin hyvää jäsenistön sitoutumisesta. Mutta onko firma jo kylläinen puusta. VAIKUTTAJA » hakkaamattomia metsiään edellä mainittuja ohjelmia täydentävänä toimena.” Hänen mukaansa tämä on keino toimia suomalaisten metsänomistajien hyväksi. 34 Metsälehti Makasiini 11463_.indd 34 11463_.indd 34 1.6.2025 12.10.07 1.6.2025 12.10.07. l Linnaranta viihtyy vapaa-ajallaankin metsässä monitoimimetsästyskoiransa saksanspanieli Unton kanssa. Kun Metsäliitto perustettiin vuonna 1934, Linnarannan tilalla oli 13 hehtaaria peltoa, lehmiä, sikoja ja metsää. Kummassakin tapauksessa Metsä Groupin tarjoukset jäivät kauas parhaista, vaikka eletään puukaupan kiivaimpia ostoviikkoja. Tilan perusta on vanhaa juurta. Lisäksi olemme kumpikin osuuskunnan jäseniä. Metsäalaa on ostoin kartutettu vähä vähältä, nykyisin metsä on tilan pääelinkeino. ”Periaatteessa sitä pitäisi kysyä jäseniltä, mutta ainakin jäsenten sijoituksin mitaten sitoutuminen on vahvistunut. Miten koet onnistuneesi siinä
47 M AT IA S H O N KA M A A Metsälehti Makasiini 35 11465_.indd 35 11465_.indd 35 1.6.2025 12.25.04 1.6.2025 12.25.04. SIVU 44 PIKATESTI Näin teet kantotelineen suihkepullolle s. ›› KYSY POIS Kauanko lahoaminen kestää. OMA METSÄ METSÄNHOITO S.36: 15 kysymystä hirvien torjunnasta ›› TUOTTAVUUS KASVUUN S.40: Aktiivisen valinta ›› TUTKIMUS S.42: Digitaalinen kopio maailman metsistä ›› KOLUMNI S.43: Naapurin puolella vihreämpää ›› PERINTÖMETSÄ S.48: Pikaisesti eroon kuolinpesästä Tähän osioon on koottu asiaa metsänhoidosta
H EL I VI RT A N EN OMA METSÄ » METSÄNHOITO 36 Metsälehti Makasiini 11466_.indd 36 11466_.indd 36 1.6.2025 12.26.02 1.6.2025 12.26.02. Koivuntaimikoissa sataprosenttinenkin hirvituho on mahdollinen, vaikka ei todennäköinen. Toistuva syönti saa koivun kasvamaan pensasmaiseksi
Täytyy myös muistaa, että syönti ja tuho ovat kaksi eri asiaa. Välillä ravionnon valikointi vaikuttaa sattumanvaraiselta: parinsadan metrin etäisyydellä sijaitsevista taimikoista toinen syödään täysin ja toista käydään vain näykkimässä. Miten hirvi valitsee ravintonsa. Mänty ja lehtipuut, erityisesti pihlajat ja pajut. 15 kysymystä Miten yleisiä metsien hirvituhot ovat. Valtakunnan metsien inventointiaineistojen mukaan 18 prosentissa männyntaimikoista on niiden laatua alentava hirvituho. Rauduskoivu maistuu hirvelle hieskoivua paremmin ja männyn istutustaimet luontaisesti syntyneitä paremmin. Mitkä ovat toimivimmat keinot ehkäistä metsätuhoja. Kääntäen se tarkoittaa, että 82 prosentissa taimikoista vakavaa tuhoa ei ole. TEKSTI HELI VIRTANEN 1 2 3 4 5 6 Metsälehti Makasiini 37 11466_.indd 37 11466_.indd 37 1.6.2025 12.26.02 1.6.2025 12.26.02. Tavoitetiheydet ovat suurimmat eteläja lounaisrannikolla, 5 –6 hirveä tuhannella hehtaarilla. Suurimman syöntiriskin alueita ovat pienialaiset männyntaimikot, joita varttuneet metsät ympäröivät. Istutustaimien maistuvuutta selittää osin suuri typpipitoisuus. Ravinnon määrän lisäksi talvehtimispaikan valintaan vaikuttavat pedot, ihmiset, kilpailu, muut häiriöt, lumen määrä ja maastonmuodot. Lapissa tavoitetiheys on alin, enimmäkseen noin 2 hirveä tuhannella hehtaarilla. Kasveissa on pahanmakuisia puolustusyhdisteitä, arkikielessä haitta-aineita, ja hirvi puntaroi myös niiden määrää ja kasvin ravintoarvoa toisiinsa. Miten hirvi valitsee talvilaidunalueensa. Jos hirviä on liikaa, tuhoja on mahdotonta vähentää metsänhoidolla. Se ulottuu syömään noin kolmen metrin korkeudelle asti ja voi katkaista vähän pidempiäkin taimia. Hirvi maistelee kasveja ja tasapainottelee vaatimusten välillä. Se tieto ei tietenkään lohduta, jos oma metsä on hirvien talvilaidunaluetta. Hirvikannan hallinta on keino numero yksi. Suomi on jaettu 59 hirvitalousalueeseen, ja alueelliset riistaneuvostot päättävät kantatavoitteet. Se, mikä on kohtuullinen taso, vaihtelee suuresti alueittain. Syksyn 2024 metsästyskauden jäljiltä Suomessa on 87 000 hirveä, eli kanta on samalla tasolla kuin vuotta aikaisemmin. Mänty on energiapitoista mutta sulaa hitaasti, joten pötsin toiminnan varmistamiseksi hirven on syötävä talvella myös lehtipuuta. Usein se tulee paikalle hakkuun jälkeen, kun sopivaa latvusravintoa on maassa. Yleensä hirvi valitsee syötäväksi samat taimet vuosi toisensa jälkeen. HIRVISTÄ JA METSÄTALOUDESTA Hirvi maistelee kasveja ja valitsee ravinnokseen energiapitoisimmat ja ravinteikkaimmat. Pohjanmaalla tavoitetiheys on 3–4 ja Eteläja Keski-Suomen sisäosissa noin 3 hirveä tuhannella hehtaarilla. Jos hirviä on liikaa, tuhoja on mahdotonta vähentää metsänhoidon keinoin. Mitkä puulajit ovat hirven suosikkeja. Metsästysseuroille myönnettävät yhteisluvat ovat hyvä keino säädellä kantaa: niiden avulla metsästystä voidaan keskittää sinne, missä hirvet laiduntavat talvisin. Ravinnossa tulee olla riittävästi energiaa ja sen pitää sisältää tarpeelliset hivenaineet. Kannan tulisi olla ravintovaroihin nähden kohtuullisella tasolla. Lisäksi ravinnon on oltava sulavaa. Esimerkiksi liikennevahingoilla, metsätuhoilla ja suurpetotilanteella on vaikutusta päätöksiin. Millaiset ovat hirvikannan tavoitetiheydet
Ruotsissa on ollut vuodesta 2010 lähtien käynnissä Mera tall -ohjelma, jossa pyritään lisäämään männyn osuutta ja rajoittamaan hirvikantaa. Kun hirvelle sopivan ravinnon määrä lisääntyy aluetasolla, siis yksittäistä metsätilaa paljon laajemmilla alueilla, tuhojen määrä pienenee. Männyntaimikoiden määrä on lisääntynyt, mutta hirvituhojen vähentymisestä ei ole tietoa. Jos lehtipuusto on etukasvuista, männyn syönti lisääntyy. Valintaan vaikuttavat monet muutkin tekijät kuin ravinnon määrä. Etelä-Ruotsissa ja Baltiassa, missä metsät ovat kuusivaltaisempia kuin Suomessa, tehtiin jo 1990-luvulla havaintoja kuusikoihin ruokailemaan siirtyneistä hirvistä. Maita vertailtaessa on huomattava, että Ruotsissa männyt pääsääntöisesti istutetaan ja että istutustiheydet ovat suuremmat kuin Suomessa. Miten yleisiä tuhot kuusikoissa ovat. Monesti hirvi hakee harvennetuista kuusikoista nopeimmin kasvaneita, ohutkuorisia puita, joiden nilakerroksesta se saa perusravintoa. Hirvi valitsee talvilaidunalueensa huolellisesti. Syksyt ja talvet alkavat entistä myöhemmin, ja hirvet siirtyvät talvilaidunalueilleen entistä myöhemmin syksyllä. Hirvet yltävät noin kolmen metrin korkeuteen, mutta ne voivat katkoa vähän sitä kookkaampienkin taimien latvat. Miten metsänhoidolla voidaan vaikuttaa tuhoihin. Mikäli hirvijahdit järjestetään talvilaidunalueella totuttuun tapaan heti metsästyskauden alussa, saalismäärät voivat jäädä pieniksi. Tutkimusten mukaan 4 000–6 000 tainta hehtaarilla on männyn tiheys, jossa on riittävästi särkymävaraa: hirvituhojen jälkeenkin jää kasvatettavaa. Ilmaston lämpeneminen voi selittää myös tuhojen lisääntymistä kuusikoissa. Varhaisperkauksella voidaankin vähentää hirvituhojen riskiä. Kylvötaimikoissa tällainen varhaisvaiheen tiheys on mahdollinen, mutta ylitiheydestä koituu helposti haittaa taimikon kehitykselle. Voisimmeko ottaa oppia Ruotsista. VA LT TE RI SK YT TÄ Jos lehtipuusto on etukasvuista, männyn syönti lisääntyy. Metsäkeskuksen korvaustilastoissa noin kymmenesosa hirvivahingoista sijoittuu kuusikoihin, Pohjois-Savossa ja Pohjois-Karjalassa jopa 30 prosenttia. Mitä vaikutuksia on ilmastonmuutoksella. H A N N U H U TT U 7 8 9 10 OMA METSÄ » METSÄNHOITO 38 Metsälehti Makasiini 11466_.indd 38 11466_.indd 38 1.6.2025 12.26.03 1.6.2025 12.26.03
Pienten hirvieläinten vaikutus hirviin on merkittävä, mutta muuttujia on paljon ja mekanismeja ei tunneta täysin. on lupa käyttää. Valkohäntäpeurojen aiheuttamat metsävahingot näkyvät yksittäisinä tapauksina korvaustilastoissa. Entä susija karhukantoihin. Myös metsäkauriit aiheuttavat dokumentoituja vahinkoja. Siksi hirvet syövät talven aikana myös lehtipuita. M IK KO RI IK IL Ä 11 12 13 14 15 Metsälehti Makasiini 39 11466_.indd 39 11466_.indd 39 1.6.2025 12.26.04 1.6.2025 12.26.04. Hirvieläimet ovat suurpedoille tärkeä ravinnonlähde. Männyt suojataan Tricolla mahdollisimman myöhään syksyllä ennen pakkasia, jolloin suoja riittää talven yli. Toimivuuskokeita koivulla ei ole tehty, mutta Baltiassa ammattimaiset koivun kasvattajat käsittelevät taimet Tricolla niitä istuttaessaan. Välineet kannattaa putsata huolellisesti heti levityksen päätyttyä, muuten aine jämähtää niihin kiinni. Parhaillaan tutkitaan, voitaisiinko ainetta levittää kustannustehokkaasti droonilla niin, että laite tunnistaa käsiteltävät puut. Lounais-Suomessa valkohäntäpeurojen määrän kasvu mahdollisti susikannan kasvun. Ruotsissa on tutkimusnäyttöä lannoitusvaikutuksesta. Siinä missä hirven päiväkulutus on 10–15 kiloa, peuralla ja kauriilla se on vain pari kiloa. H EL I VI RT A N EN Trico-käsittely on tutkimusten mukaan tehokas keino estää hirvituhoja männyntaimikossa. Koivuntaimet on tarpeen käsitellä sekä alkuettä loppukesästä, koska uutta syötävää tulee sillä välin lähemmäs metri. l Onko Trico-hirvikarkotteesta hyötyä. Myös valkohäntäpeura ja metsäkauris syövät mäntyä, mutta niille männyn merkitys ravintokasvina on vähäinen. Juttua varten on haastateltu Luonnonvarakeskuksesta erikoistutkija Juho Matalaa, Pohjois-Hämeen Riistakeskuksesta riistapäällikkö Jani Körhämöä, Helsingin yliopistosta väitöskirjatutkija Anna Jokista ja UPM:ltä metsänhoidon kehityspäällikkö Heli Viiriä sekä ympäristöasiantuntija Juha-Matti Valosta.. Tutkimusten mukaan on männiköissä, ja käyttäjät ovat olleet lähes poikkeuksetta tyytyväisiä. Miten Trico levitetään. Mitä enemmän muita hirvieläimiä alueella on, sitä vähemmän suurpedot saalistavat hirviä. Nyt kun peurakantaa on pienennetty, sudet alkavat todennäköisesti saalistaa aiempaa enemmän hirviä. Ongelmia voi tulla, jos heti aineen levityksen jälkeen tulee sade. Alueruiskutusta ei sallita, sillä tarkoitus on jättää käsiteltyjen taimien lomaan myös syötävää hirville. Onko hirvistä mitään hyötyä metsätaloudelle. Hirven talvehtimisalueille syntyy puhtaita kuusentaimikoita, joita ei tarvitse varhaisperata. Susilaumojen reviireillä ja karhualueilla merkittävä osa vasoista päätyy saaliiksi. Se voidaan levittää pensselillä tai ruiskuttamalla, myös moottoriruiskua Mänty on energiapitoista mutta heikosti sulavaa ravintoa. Millainen yhteys hirvikannalla on valkohäntäpeuraja metsäkauriskantoihin
Sekametsäisyys hidastaa tuhojen leviämistä ja lisää samalla metsien monimuotoisuutta. Monessa tutkimuksessa kuusen kasvun on todettu heikkenevän tulevaisuudessa ainakin etelässä. Tuotossa ei silti ole merkittävää eroa, kun lehtipuun osuus pidetään maltillisena. Mitä viljavampi kasvupaikka on, sitä suurempi lehtipuun osuus voi olla ilman, että metsän tuotto merkittävästi laskee. Lehtipuuta maltillisesti Sekametsä ei yllä kasvultaan ja tuotokseltaan puhtaan kuusikon tasolle. OMA METSÄ » TUOTTAVUUS KASVUUN MIKÄLI tuijottaa yksin euroja, Etelä-Suomen viljavilla kasvupaikoilla parhaan mahdollisen tuoton tarjoaa puhdas jalostettu kuusikko. Sekametsän perustamisessa kannattaa hyödyntää luontaista lehtipuuta. OSA 4 SEKAMETSÄ VAI YHDEN PUULAJIN METSÄ. Tuotto-odotukset eivät toteudu, jos esimerkiksi kuivuus ja kirjanpainaja nujertavat kuusikon ennen aikojaan. Ilmastonmuutokseen ja tuhoriskeihin voidaan varautua kasvattamalla yhden puulajin metsien sijaan sekametsiä. Tässä sarjassa tarkastellaan, miten metsänhoitotoimet ja valinnat vaikuttavat metsän kasvuun ja tuottoon. Kuusikon kasvu sille sopivilla kasvupaikoilla on ylivoimainen verrattuna rauduskoivuun, mäntyyn tai sekametsään. Suositeltava lehtipuun osuus vaihtelee kohteesta riippuen 10–30 prosentin välillä. Tästä syystä sekapuustoa suositellaan jättämään myös pohjoisen kuusikoihin, vaikka niissä tuhoriski ei toistaiseksi ole samaa luokkaa kuin etelässä. Puhtaan kuusikon kasvatukseen muuttuvassa ilmastossa liittyy kuitenkin merkittävä riski. AKTIIVISEN VALINTA Sekametsän ensisijaisena tavoitteena on parantaa metsän sopeutumiskykyä ei lihottaa tilipussia. M A RJ A A N A M A LK A M Ä KI 40 Metsälehti Makasiini 11467_.indd 40 11467_.indd 40 1.6.2025 12.29.02 1.6.2025 12.29.02. Perinteisesti kuusitukista on myös maksettu parempaa keskihintaa kuin mäntyja koivutukista. Kuvassa istutettu mänty ja uudistusalalle luontaisesti syntynyt rauduskoivu
teammat kohdat kuuselle. 32 PROSENTTIA Suomen metsistä on sekametsiä. 20–25 PROSENTTIA: Vähintään tämän verran metsässä tulee olla muuta kuin kasvatettavaa pääpuulajia, jotta metsää voidaan kutsua sekametsäksi. Kuusikon ja sekametsien tuottoa simuloitiin Luonnonvarakeskuksen Motti-ohjelmalla kuvitteellisessa mustikkatyypin kangasmetsässä läntisellä Uudellamaalla. » 7. Taimikonhoito – oikealla ajoituksella säästöä » 4. Maanmuokkaus – kaiken lähtökohta » 2. Näin pystytään kohdistamaan kukin puulaji sille parhaiten sopivaan kohtaan: esimerkiksi mäen laet männylle, kos100 200 300 400 500 Sekametsä nipistää aavistuksen tuotosta Kuusi Kuusikoivusekametsä Kuusimäntysekametsä Lähde: Lauri Männistö/Luke, Uudenmaan metsät muuttuvassa ilmastossahanke Yhteensä Yhteensä Yhteensä Kuitu Kuitu Kuitu Tukki Tukki Tukki m 3 3,2 m 3 /v 5,7 m 3 /v 8,9 m 3 /v 4,0 m 3 /v 4,9 m 3 /v 8,9 m 3 /v 3,1 m 3 /v 5,2 m 3 /v 8,3 m 3 /v Puhdas kuusikko tuottaa enemmän tukkia kuin sekametsä, mutta ero ei ole merkittävä. Harvennus – tuottoa eri harvennustavoin ja -mallein » 6. Jo varhaisperkauksessa on maltettava säästää lehtipuustoa ja hoitotoimissa oltava ajoissa, jotta lehtipuun elinvoimaisuus ja kasvu saadaan turvattua. Sekametsän kasvatus voi olla helpompaa, jos istuttaa eri puulajit pieniksi erillisiksi ryhmiksi kuvion sisällä. Uudistaminen – istuttaen, kylväen vai luontaisesti. Metsälehti Makasiini 41 11467_.indd 41 11467_.indd 41 1.6.2025 12.29.03 1.6.2025 12.29.03. » 3. Päätehakkuu – aika uudistaa vai pidentää kiertoaikaa. Lannoitus – Maksaako lannoitus itsensä takaisin. Tuhoriskiä ei otettu huomioon ja metsä hoidettiin ajallaan siten, että kiertoajan lopussa kuusi-mäntysekametsässä oli pohjapinta-alasta 60 prosenttia kuusta ja 40 prosenttia mäntyä ja kuusi-koivusekametsässä noin 80 prosenttia kuusta ja 20 prosenttia koivua. SARJAN OSAT OVAT: » 1. Jutun tuottolaskelmat on tuotettu osana Uudenmaan metsät muuttuvassa ilmastossa -hanketta. 50–60 VUOTTA: Ainakin tämän aikaa kasvatettavan puulajin tulee selvitä muuttuvassa ilmastossa. Lehtipuun ja havupuun kasvatus sekaisin samalla kuviolla vaatii aktiivisuutta. Mänty-kuusisekametsässä istutettiin puolet kuusta ja puolet mäntyä. TUOTTAVUUS KASVUUSSARJA JATKUU KOKO VUODEN. Kolme tapaa sekametsään Sekametsän kasvatuksessa tavoitteena on välttää laajoja yhden puulajin alueita ja pitää lehtipuusekoitusta läpi kiertoajan. Kuusi-koivusekametsässä oli taimikonhoidon jälkeen 1 600 kuusta ja 200 koivua hehtaarilla. Puulajit – sekametsä vai yhden puulajin metsä. » 8. » 5. Hoitotoimet hankalampia, koska pitää miettiä myös lehtipuuston kasvuedellytyksiä YHDEN PUULAJIN METSÄN PLUSSAT JA MIINUKSET + Viljelyvarmat jalostetut taimet + Hoitotoimien selkeys ja helppous Tuhoriskeihin varautuminen Monimuotoisuus Maisema TIESITKÖ. Juttua varten on haastateltu Metsähallituksen metsänhoidon kehityspäällikkö Saija Huuskosta ja Luonnonvarakeskuksen tutkija Lauri Männistöä sekä hyödynnetty metsänhoidon suosituksia. Toisaalta on vältettävä, ettei etukasvuinen lehtipuu pääse vahingoittamaan havupuiden latvoja. 20 PROSENTTIA : Jos rauduskoivun määrä nousee tämän yli kuusikossa, kuusen kasvatuksesta saatavat tulot vähenevät ja kustannukset nousevat. Mahdollista on myös vaihdella puulajia metsätilan kuvioiden välillä. Lehtipuita voi suosia rinteissä tai muissa niille soveltuvissa kohdissa. Kannattavuus – Vinkkejä oman metsätalouden kannattavuuden laskentaan SEKAMETSÄN PLUSSAT JA MIINUKSET + Sopeutuminen muuttuvaan ilmastoon + Monimuotoisuus + Luo mahdollisuuksia ja vaihtoehtoja tulevaisuuteen + Maaperän ominaisuudet paranevat Lehtipuusekoituksen kasvattaminen taimivaiheen yli voi olla hirvien vuoksi hankalaa, paikoin jopa mahdotonta
MATKALLA POHJOISEEN KOTKA on perhoslajistoltaan Suomen rikkain kunta. Tutkijat selvittivät kuntien perhoslajimääriä Suomen lajitietokeskukseen ilmoitettujen havaintojen perusteella. Haasteita on ratkottavana vielä runsaasti. Tavoitteena on systeemi, joka päivittää metsämalleja kaukokartoitetun aineiston perusteella. Kaikkein uhanalaisin perhosyhteisö puolestaan löytyy Enontekiöstä. Maailman metsien digitaalinen kaksonen syntyy avoimista satelliittiaineistoista. Näin kertoo Jyväskylän yliopiston selvitys, jossa arvioitiin suomalaisten kuntien perhoslajiston monimuotoisuutta ja uhanalaisten lajien määriä. Muita muutoksia ovat peltolintujen, monien varttuneempaa metsää suosivien lajien sekä suolintujen väheneminen. SUOMALAISET linnut siirtyvät ilmastonmuutoksen vuoksi vuosittain puolitoista kilometriä kohti pohjoista, Helsingin yliopisto kertoo. Metsien kaksosen avulla voitaisiin ennustaa metsien kehitystä tulevaisuudessa eri ilmastoskenaarioilla. SUOMEN PERHOSPÄÄKAUPUNKI Nokkosperhonen. Tšekissä on ollut kirjanpainajatuhoja jo kauan, ja aihetta on tutkittu siellä paljon. TERRA MONIT OR OY OMA METSÄ » TUTKITTUA 42 Metsälehti Makasiini 11468_.indd 42 11468_.indd 42 1.6.2025 12.29.40 1.6.2025 12.29.40. ”Puita ei näy, mutta metsät näkyvät hyvin”, kertoo VTT:n johtava tutkija Matti Mõttus. Aineistoa on valtavasti. l IIRIS YLINEN Digitaalinen kopio maailman metsistä Uuden työkalun avulla voitaisiin esimerkiksi saada vertailukelpoista tietoa metsien hiilitaseista. Suomen metsät ovat helposti kaukokartoitettavissa, mutta tropiikin metsissä puulajimäärä on niin suuri, että niiden erottaminen on vaikeampaa. Se syntyy kaikille avoimista satelliittiaineistoista. ESA:n rahoittamassa hankkeessa tutkitaan esimerkiksi, miten Tšekin kirjanpainajatuhomallit toimivat Suomen metsissä. Esimerkiksi metsien hiilitaseista voitaisiin saada vertailukelpoista dataa. Uutta on entisiä malleja tarkempi, kymmenen metrin resoluutio. Digitaalinen kaksonen on metsän kopio, joka sisältää tietoa metsän rakenteesta ja siinä tapahtuvista prosesseista. ”Projektin valmistuttua jokaisella on oikeus päästä katsomaan, miltä metsät saattavat näyttää vuosikymmenten kuluttua”, Mõttus sanoo.. TUTKIMUSLAITOS VTT kehittää maailman metsistä digitaalista kaksosta. Runsastujia puolestaan ovat etenkin eteläiset yleislajit, kuten sepelkyyhky ja mustarastas, sekä suurkokoiset lajit, joita ei enää metsästetä tai vainota, kuten kurki ja korppi. Valmista pitäisi olla vuoteen 2030 mennessä
Suomalainen metsänhoidon opetus alkoi Evolta 1862. SUOMALAISEN METSÄKESKUSTELUN painopisteet ovat ihan eri asioissa kuin muualla Euroopassa. Metsät ovat usein joko valtion omistamia, lisäksi on muutamia suurmetsänomistajia tai pieniä, muutaman hehtaarin metsätiloja. Ainoastaan valtion omistamissa metsissä saa liikkua vapaasti, joten kaupunkien lähialueiden metsille on valtava käyttöpaine. Siinä määrämittahakkuista siirryttiin metsikkötalouteen, johon kuuluivat harvennukset, avohakkuut ja metsänviljely. Osa metsistä on vanhoja istutusalueita, joissa on puhtaita pyökki-, kuusitai pihtametsiköitä. Viikko Puolassa avarsi omia näkökulmiani – metsillä on Euroopan maissa monia eri merkityksiä. Sen sijaan ilmastonmuutos, metsätuhot, metsäpalot ja virkistysmetsät olivat vahvasti esillä. Iso muutos tuli vuonna 1948, jolloin annettiin harsintajulkilausuma. ANTTI SIPILÄ Kirjoittaja on metsänomistaja ja metsänhoidon lehtori Hämeen ammattikorkeakoulussa Metsälehti Makasiini 43 KOLUMNI » 11469_.indd 43 11469_.indd 43 1.6.2025 12.31.58 1.6.2025 12.31.58. Huvitin yleisöä kertomalla esimerkin omilta opiskeluajoiltani 1990-luvulta. Puolassa pidetyissä esityksissä maat esittelivät kilvan, kuinka paljon heillä on kansallispuistoja, suojelualueita ja luonnonmuistomerkkejä. Silti metsien taloudellinen merkitys on marginaalinen. Hehtaarikohtainen keskikuutiomäärä ylittää usein 400 kuutiometriä, 600–700 mottia hehtaarilla ei ole tavaton määrä. AVOHAKKUUT ON MONESSA Keski-Euroopan maassa kokonaan kielletty, ainoastaan tuhometsiä saa avohakata. METSÄTALOUDEN MERKITYSKIN vähenee. Suomalaisen metsäkeskustelun painopisteet ovat ihan eri asioissa kuin muualla Euroopassa. Suurimpia tuhoriskejä ovat hyönteiset, kauriit ja metsäpalot. Esikuva tuli Saksasta, jossa Evon ensimmäiset opettajat olivat itse opiskelleet. Pohdimme kolmentoista muun eurooppalaisen yliopiston edustajien kanssa, kuinka EU:ssa huomioidaan metsien monimuotoisuutta. Nyt olemme taas uuden muutoksen edessä – ainakin, jos keskieurooppalaisia on uskominen. Lämpimämmässä ilmastossa luonto on lajirikasta, yksistään eri puulajeja voi olla hehtaarilla kymmeniä. Motoja ei voida käyttää kuin osalla tasaisemmista metsistä. Hetken hämmennyksen jälkeen meillä todettiin, että Suomessa on yksi metsä! Heillä oli kuulemma yli 20 metsää, joten hävisimme sen kisan! Naapurin puolella vihreämpää. Alankomaalainen ympäristöjärjestö tiedusteli Suomelta, kuinka monta metsää Suomessa on. Tilanne on kokonaisuutena kohtuullinen, mutta metsien suojelua pitää lisätä, jotta päästään EU:n 30 prosentin tavoitteeseen. Viikon aikana tehdyt metsäretket, esitelmät ja eri maiden edustajien kanssa käydyt keskustelut herättivät paljon ajatuksia. Puut leimataan edelleen yksin puin ja kuljetaan pois vuoristoisilla alueilla pääosin hevonen-/traktori-/juontokonetyyppisillä ratkaisuilla. Viikon aikana esiin eivät nousseet Suomen metsäkeskustelun kuumat teemat: ennallistaminen, hiiliasiat tai metsätalouden kestävyys. VIETIN TOUKOKUUSSA VIIKON Puolassa yhdessä opiskelijaryhmän kanssa. Metsät uudistetaan pääosin luontaisesti siemenpuuhakkuin ilman maanmuokkausta. Metsäpuiden tuotantoon ei tarvita taimitarhoja, eikä metsäpuita jalosteta. Esimerkiksi Saksassa metsien taloudellinen käyttö on vasta viidenneksi tärkein käyttömuoto: edelle menevät metsästys, pohjavedet, maisema ja vuoristoisilla alueilla lumivyöryjen torjunta
KAUANKO PUUN LAHOAMINEN KESTÄÄ. Toimitus valitsee palstalla julkaistavat kysymykset. » PUU lahoaa, kun sienet, bakteerit ja muut eliöt hajottavat puuta ja käyttävät sitä ravintonaan. OMA METSÄ » LUKIJOIDEN KYSYMYKSET 44 Metsälehti Makasiini 11470_.indd 44 11470_.indd 44 1.6.2025 12.32.57 1.6.2025 12.32.57. Luonnon kannalta puu on täysin lahonnut vasta sitten, kun siitä ei enää ole havaittavia jäänteitä. Lapissa kuollut mänty voi seistä kelona satoja vuosia ja juurten lahottua kivien varaan romahtanut runko voi säilyä kovana toisen mokoman. LÄHETÄ KYSYMYKSESI: makasiini@metsalehti.fi tai postitse Metsälehti Makasiini, Maistraatin portti 4 A, 00240 Helsinki. Pienkoneiden asiantuntija METSÄVEROTUS VÄINÖ SIKANEN Metsätalousinsinööri, sukupolvenvaihdosten asiantuntija LUONTO SEPPO VUOKKO Filosofian maisteri, toimittaja ja tietokirjailija KYSY POIS! Metsälehti Makasiinin asian tuntijat ovat käytössäsi. Se on siis biologinen prosessi, jonka kesto riippuu monesta tekijästä, kuten puulajista, siihen asettuneesta eliölajistosta, kosteudesta ja lämpötilasta. Lepän ohuet oksat lahoavat lähes yhtä nopeasti kuin lehdetkin, noin vuodessa. Runko on välttämätön yhKuvassa näkyy puun todennäköinen tappaja, taulakääpä, mutta piilossa rungossa piilottelee suuri joukko muitakin lahon ystäviä. Lahoamisen erot eri puulajien ja puiden eri osien välillä johtuvat suurelta osin siitä, miten puu eläessään torjuu tuholaisia. Voit liittää kysymyksen mukaan valo kuvan tai piirroksen. Olen joitain vuosia seurannut kääpäistä koivua ulkoilureittini varrella. Kuorellinen koivu lahoaa muutamassa vuodessa hötöksi, jonka tuohitötterö pitää pystyssä. METSÄVEROTUS HANNU JAUHIAINEN Metsänomistaja ja veroasiantuntija METSÄNHOITO KARI MIELIKÄINEN Maatalousja metsätieteiden tohtori, emeritusprofessori KONEET LEO SAASTAMOINEN Lehtori, metsätalousinsinööri ja agrologi. Leppä lahoaa nopeasti. Aluksi puu oli pystyssä, nyt se makaa maassa. Tavanomaisessa metsäympäristössäkin olosuhteet vaikuttavat: kosteaan maahan kaatunut puu lahoaa nopeammin kuin pystyssä oleva tai kivien varaan kaatunut runko. Jos koivun tappaa mantokuoriainen ja palokärki syö sen toukat, voi koivu seistä kuorettomana kelona vuosikausia. Puulajien välillä on suuria eroja lahoamisnopeudessa. Samoin käy hapettomassa ympäristössä, kuten turpeessa ja järvien pohjaliejuissa. Ihminen katsoo usein puun lahonneeksi, kun siinä näkyy vähän ruskeata väriä tai pehmennyttä solukkoa. Miten kauan kuolleen puun lahoaminen yleensä kestää. Hyvin kuivassa tai kylmässä ilmastossa puu säilyy lahoamatta tuhansia vuosia
Erilaisissa ympäristöissä lahoavat eri puulajit elättävät monipuolisen eliölajiston, johon varsinaisten lahottajien (sienet, bakteerit) lisäksi kuuluu hyönteisiä, hämähäkkieläimiä ja muita pieneliöitä. Lahoamiselle ei siis voi antaa yksiselitteistä aikataulua. Jos ne ovat onnistuneet läpäisemään kuoren, laho etenee koivussa nopeasti. SEPPO VUOKKO MIKÄ VEI NEULASET. Metsä sijaitsee Rovaniemellä. Teollisuuden ja liikenteen saasteiden uskottiin johtavan koko maapallolla laaja-alaiseen metsäkuolemaan. Havupuut torjuvat runkoon tunkeutuneita hyökkääjiä pihkalla. Uusia neulasia syntyy joka kesä uusiin vuosikasvaiRovaniemellä sijaitsevan mäntytyaimikon viimeisistä vuosikasvaimista puuttui paljon neulasia. Puu voi lahota yhdessä vuodessa, tai lahoaminen voi kestää tuhansia vuosia. Männyn ja lehtikuusen maine lahonkestävinä puina perustuu siihen, että rungon sydänpuu on kyllästetty terpeeneillä, jotka estävät sienirihmastojen kasvun. ~ ~ Maan kattavin markkinapaikka. Kylmät talvet sekä kuumat ja kuivat kesät harsuunnuttivat ja tappoivat puita joko suoraan tai hyönteisja sienitautien myötävaikutuksella. Koivulla tärkein suoja on kuori, tuohi, joka estää sienten ja bakteerien pääsyn runkoon. » NEULASTEN varisemista pidettiin 1980-luvun mediassa maailmanlopun merkkinä. Yhdessä rungossa elää samanaikaisesti lukuisia eri lajeja ja lajisto vaihtuu lahoamisen edetessä. Tämä selittää kuolleen puun suuren merkityksen metsäluonnon monimuotoisuuden kannalta. Meillä metsätilakauppa käy! Metsälehti Makasiini 45 11470_.indd 45 11470_.indd 45 1.6.2025 12.32.58 1.6.2025 12.32.58. Huomasin metsäkäynnillä, että noin viisitoistavuotiaan harvennetun taimikon mäntyjen viimeisistä vuosikasvaimista puuttuu paljon neulasia. Saasteet vaurioittivat eniten ihmiskeuhkoja teollisuuslaitosten lähiympäristöissä. Myös isoissa puissa on samanlaisia puutteita. Yksittäisillä oksilla ei ole niin väliä, ne ovat korvattavissa. Pitkäaikainen seuranta paljasti neulaskadon pääaiheuttajaksi ilmaston vaihtelun. teys juuriston ja latvuksen välillä, siksi runkolahon torjunta on elämän ehto
Uusimman neulasvuosikerran kertatuhoutuminen aiheuttaa vaurioituneille puille lyhytaikaista pientä kasvutappiota. Silloin voitaisiin tehdä suoraan kaupat sisarten lapsille, eikä tarvitsisi verojen vuoksi siirtää tiloja heidän vanhempiansa kautta. Tällä toimenpiteellä osat painuvat kohdalleen ja kaasuvivusto toimii oikein. Tällöin sekä teiltä ostetun osuuden siirtäminen veljenne pojalle että veljenne osuuden siirtäminen hänen pojalleen ovat molemmat luovutusvoittoverovapaita. Teidän osuutenne siirryttyä veljellenne ja veljenne luovutettua oman osuutensa pojalleen, jatkaa veljenne poikansa kanssa veroyhtymänä. Vinkki asentajalle: Kun asennat kahvan puolikkaita, käännä kaasuvipu täysin pystyasentoon. Kysyjän tapauksessa kaasuvipu on katkeamisen takia uusittu, minkä jälkeen kaasuvipu ei ole toiminut oikein. Osat on kuitenkin todennäköisesti kasattu oikein. Nyt on tarkoitus käyttää esimerkiksi moottorisahaa myös metsätaloudessa. Lisäksi joudutte veljenne kanssa kumpikin maksamaan kolme prosenttia varainsiirtoveroa kauppahinnasta. Omistamme veljeni kanssa puoliksi perintönä 30 vuotta sitten saamamme metsätilan. » KUN puretaan tuntematonta konetta tai laitetta, on hyvä ottaa valokuvia työn edetessä. Riittää, että kauppakirjaan on kirjattu maksuaikataulu. Neulasten ongelmat liittyvät tavallisesti hyönteisiin, isompiin eläimiin tai sienitauteihin. Olemme ajatelleet kauppaa. Se, että luovutus kaupalla sisarten lapsille ei ole luovutusvoittoverotonta, on selvä epäkohta. Youtubestakaan ei löytynyt apua. LEO SAASTAMOINEN MITEN SIIRRETÄÄN TILA VELJENPOJALLE. Valokuvat auttavat varaosien hankinnassa ja koneen kasauksessa. Pohjois-Suomessa havaittu neulastuhoalue on laajuudeltaan useita satoja hehtaareja. Haluamme, että tila siirtyisi kokonaan veljeni pojalle mahdollisimman pienin veroseuraamuksin. HANNU JAUHIAINEN OMA METSÄ » LUKIJOIDEN KYSYMYKSET 46 Metsälehti Makasiini 11470_.indd 46 11470_.indd 46 1.6.2025 12.32.58 1.6.2025 12.32.58. Hyvä uutinen tässä tapauksessa on se, että mäntyjen uusimmat silmut ja versot ovat elossa ja valmiina jatkamaan normaalia kasvuaan tänä kesänä. Olisiko vinkkiä. Korotonta lainaa ei tarvitse ilmoittaa verottajalle. Teidän maksettavaksi tulee luovutusvoittoveroa (vähintään 30 prosenttia) kuudestakymmenestä prosentista kauppahinnasta. Kahvan purettuani en saa sitä enää toimimaan oikein. » JOS koneiden ja laitteiden pääasiallinen käyttö on jatkossa metsätaloudessa, ne voidaan siirtää metsätalouden kuluksi käyvästä arvosta. Viimeksi syntyneet, tehokkaimmin yhteyttävät neulaset ovat puun kasvun kannalta tärkeimpiä. VÄINÖ SIKANEN MITEN KONEET SIIRRETÄÄN METSÄTALOUTEEN. miin, vanhimmat varisevat maahan loppukesällä tai kevättalvella. Teillä on mahdollisuus käyttää kauppahinnalle 15 vuoden maksuaikaa, joka voi olla korotonta. Husqvarna 555FXT -raivaussahan kaasuvipu katkesi. Minkä suuruiset verot siitä koituisi. Tällä kertaa neulasissa ei näy syöntijälkiä eikä sienivaurioita. Teidän osuudessanne kaupasta veljenpojallenne hankintahintaolettama on 40 prosenttia kauppahinnasta. Männyn neulaset pysyvät puissa keskimäärin 2–4 vuotta. KARI MIELIKÄINEN MIKSI KORJAUS EI ONNISTUNUT. Veljelläni on yksi poika, itse olen lapseton. Miten laitteet lisätään metsäverotukseen. Olen hiljakkoin hankkinut metsätilan. Oman käytön osuutta, esimerkiksi normaalia omien polttopuiden ajoa, ei voida vähentää metsäverotuksessa. Jos metsänomistaja hakeutuu arvonlisäverovelvolliseksi, lasketaan koneen käyvälle arvolle myös 25,5 prosentin arvonlisävero, joka kirjataan alkuvarastovähennyksenä arvonlisäverotuksessa. Neulaset ovat vaurioituneet syntypisteestään ja varisseet ruskeina tai vihreinä syyskesällä 2024. He voivat hyödyntää kaupoista tullutta metsävähennystä. Ravinne-epätasapaino voi altistaa neulasia myös ”vaarattomille” sienille, jotka muuttuvat lahottajiksi kuolleessa puussa. Sienet eivät tässä tapauksessa olleet neulasten varisemisen pääsyy. Tutkijat arvelevat tuhon aiheuttajaksi kesän ennätyksellistä kuumuutta, joka on saattanut häiritä neulasten ravinnetasapainoa. Vähäisempi käyttö on järkevintä vähentää tuntikustannuksina. Jos liitettävänä koneena on esimerkiksi mönkijä, sen metsäkäytön osuuden tulee olla yli 50 prosenttia, jotta sen voi liittää metsätalouden kalustoon. Samantyyppistä neulasten varisemista on havaittu aiemmin Pohjois-Pohjanmaalla kuumana kesänä 2010. » VELJENNE osuus kaupasta katsotaan sukupolvenvaihdosluovutukseksi, joten se on luovutusvoittoverovapaata. Minulla on aikaisemmin ollut lähinnä omien polttopuiden tekoon kuuluvaa kalustoa. Lakia olisi muutettava siten, että lapsettomat sisarukset voisivat myydä maatai metsätilansa verovapaasti sisarusten lapsille. Edullisin vaihtoehto olisi, että myytte osuutenne veljellenne ja veljenne luovuttaa teiltä tulleen osuuden pojalleen myöhemmin – joko teidän ja veljenne kauppahintaa alhaisemmalla hinnalla tai pidettyään teiltä ostamansa osuuden 10 vuotta
Pullo oli myös helppo napata käteen ja sujauttaa takaisin koteloon. Sen voi suorittaa verkossa. Kaupoista löytyy metsurivyöhön tai valjaisiin kiinnitettäviä pullotelineitä, mutta sellaisen voi askarrella myös itse. Kantokahvasta auki leikatun mehukattipullon sai pujotettua kätevästi metsurivyöhön. Nyt tuli testattua, että ne sopivat myös metsätöihin. l Mehukatti-kantokotelon testasi Metsälehdelle Pöllityttöihin kuuluva Reetta Koistinen. Tarkan euron niksi Mehukattipullosta saa kätevästi askarreltua kantokotelon torjunta-ainepullolle. Mehukatti-kantokoteloon mahtui hyvin puolen litran sumutepullo. OMA METSÄ » PIKATESTI Metsälehti Makasiini 47 11471_.indd 47 11471_.indd 47 1.6.2025 12.33.35 1.6.2025 12.33.35. Päätimme testata, miten kantokotelon askartelu mehukattipullosta onnistuu ja miten hyvin tee se itse -kotelo savotalla toimii. Puolen litran paino ei tuntunut savotalla missään vaiheessa rasittavalta. Kun kantokotelon pujotti vyöhön tukkisaksien taakse, pullo telineineen ei haitannut työskentelyä eikä heilunut ikävästi lanteilla. METSÄTUHOLAKI vaatii käsittelemään sulan maan aikaan läpimitaltaan yli kymmensenttiset havupuunkannot juurikäävän torjunta-aineella. Pikatestissä ei käynyt ilmi, riittääkö puoli litraa kantoureaa koko tankillisen ajan, mutta ainakin muutamien pihapuiden kaatoon aine riitti helposti. Mehukattipullosta leikattu kantokotelo ei haitannut työskentelyä ja oli helppo käyttää. Metsälehden metsätyöasiantuntija Risto Mykkänen kehitteli muutama vuosi sitten kantokäsittelyainepullolle kantokotelon mehukattipullosta. Myös tätä pienemmät havupuun kannot on hyvä käsitellä kesäaikaan. Suihkepullosta kantourea tuli vaivatta ulos. TEKSTI TIIA PUUKILA KUVAT MATIAS HONKAMAA KANTOKOTELO MEHUKATTIPULLOSTA » TARVITSET terävän puukon tai mattoveitsen » TYHJÄN kahvallisen 1,5 litran mehukattipullon » SAKSET reunojen siistimiseen » PUOLEN litran suihkepullon » HINTA : mehukattipullo 3,40 euroa ja Sini-suihkepullo 5,90 euroa ENNEN savotalle lähtöä kannattaa muistaa, että kantojenkäsittelyyn tarkoitetun urean tai harmaaorvakkaliuoksen levitys vaativat kasvinsuojelututkinnon. Kysymys kuuluukin, miten torjunta-aine saadaan kätevästi mukaan raivauksille ja savotoille. Testiin valikoitui Sini-tuotteen jämäkkä suihkepullo. Jatkoon!. Mehukattipulloja on käytetty esimerkiksi äyskäreinä. Sini-suihkepullosta saatiin hyvin levitettyä kantojenkäsittelyaine kaatopintaan. Puolen litran pullo oli sopivan korkuinen eikä tullut häiritsevästi yli kantokotelon. Ei haittaa työskentelyä Leikkasimme mehukattipullon yläosan terävällä puukolla auki siten, että säästimme pullon kantokahvan
PIKAISESTI EROON KUOLINPESÄSTÄ Kuolinpesä ei ole paras tapa omistaa metsää. Siinä osakkaat sopivat keskenään, miten kuolinpesän asioita hoidetaan. Sukulaisten välillä voi olla vanhoja kaunoja, ja joku saattaa tahallaan hankaloittaa päätöksentekoa", metsänomistuksen asiantuntija Sanna Peltola Suomen metsäkeskuksesta sanoo. TEKSTI HELI VIRTANEN € 48 Metsälehti Makasiini OMA METSÄ » PERINTÖMETSÄ 11472_.indd 48 11472_.indd 48 1.6.2025 12.34.43 1.6.2025 12.34.43. Tuore perukirja on hyvä asiakirja Peltolan mukaan helpoimmalla ja halvimmalla selviää, jos kuolinpesän purkaa heti perukirjan valmistuttua. Yhdessä tilanteessa siitä saattaa kuitenkin olla hyötyä. Ne voivat hakea vapaaehtoisesti selvennyslainhuutoa, jonka myötä tiedot kuolinpesän osakkaista ilmestyvät rekistereihin. Nopeimmillaan kuolinpesä saadaan purettua parissa kuukaudessa. Selvennyslainhuudon lisäksi kuolinpesän voi olla järkevää tehdä yhteishallintosopimus. Jos selvennyslainhuutoa ei ole tehty, eivät metsäalan toimijat saa yhteyttä osakkaisiin. KUOLINPESÄT omistavat noin yhdeksän prosenttia Suomen yksityismetsistä. Pelkkä pesän purkaminen voi olla työlästä, jos osakkaita on kymmenittäin ja osa asuu ulkomailla. Jos osakas esimerkiksi myy puuta, hänen on esitettävä ostajalle perukirja todisteeksi osakkuudestaan. Aina kuolinpesän purkaminen ei kuitenkaan käy näin nopeasti. "Kuolinpesässä yksimielinen päätöksenteko voi olla hankalaa: osa haluaa hakata ja osa suojella. Päinvastoin, asiantuntijoiden mukaan kuolinpesä pitäisi pyrkiä purkamaan mahdollisimman nopeasti. Jos joudutaan hakemaan esimerkiksi edunvalvontaan liittyviä lupia Digija väestötietovirastosta tai ennakkoratkaisuja verottajalta, hommassa voi vierähtää vuosikin. Ongelmia tulee viimeistään silloin, kun joku osakkaista kuolee. Hae vähintään selvennyslainhuuto Uuden omistajan velvollisuus on hakea kiinteistölle lainhuuto, jossa omistaja merkitään kiinteistötietojärjestelmään. MTK:n kenttäpäällikkö Seppo Niskanen kertoo, että kuolinpesät ovat selvästi passiivisempia metsätalouden harjoittajia kuin perheet tai yhtymät. Se ei silti tarkoita, että kuolinpesä olisi erityisen näppärä metsänomistusmuoto. Kuolinpesiin tämä ei kuitenkaan päde. Silloin kuolinpesän toiminnan pyörittäminen hankaloituu. "Metsästä on tehty tila-arvio perukirjaa varten, ja myös on selvitetty muidenkin omaisuuserien arvot." Jos kuolinpesä puretaan vasta useamman vuoden kuluttua, omaisuuserät on arvioitutettava uudestaan. Jos kuolinpesän sisälle muodostuu toinen kuolinpesä, asioiden hoitaminen käy entistä mutkikkaammaksi
Jakamatta jättäminen kannattaa harvoin Asiantuntijoiden mukaan on vain yksi tapaus, jolloin kuolinpesän olemassaoloa voi olla järkevää pitkittää: jos osakkaissa on opintotukea nostavia opiskelijoita tai sellaisiksi pian tulevia. Määräaikaisesti maksettaviin peruspäivärahaan ja ansiopäivärahaan pääomatuloilla ei ole vaikutusta. Yksityiselle metsänomistajalle tai yhtymän osakkaalle kertyy hakkuista veron alaisia pääomatuloja, jotka rajoittavat vuoden aikana nostettavan opintotuen määrää. Niiden päätyttyä maksettavaa työmarkkinaSH U TT ER ST O CK IM AG ES Metsälehti Makasiini 49 11472_.indd 49 11472_.indd 49 1.6.2025 12.34.43 1.6.2025 12.34.43. "Esimerkiksi 30 hehtaarin kiinteistöä ei ole järkevää jakaa moneen osaan." € "Siinä voidaan sopia myös asioidenhoitopalkkiosta. Monesti yhteisomistuksessa syntyy kaunoja, kun joku vaikkapa hoitaa metsiä vuosikaudet ilman korvausta", Peltola sanoo. Tätä muistuttava tilanne syntyy myös, jos osa osakkaista on työttömiä
Jos metsästä luopuva henkilö kuitenkin myy metsätilan kalliimmalla kuin mistä on maksanut perintöveroja, myynnistä muodostuu pääomatulon tavoin verotettavaa luovutusvoittoa. "Esimerkiksi 30 hehtaarin kiinteistöä ei ole järkevää jakaa moneen osaan." Niskasen mukaan tilasta voi hyvin lohkoa esimerkiksi kesämökkitontteja. "Jos kuolinpesällä on rahavaroja, se on hyvä juttu. Pesänjakajan käyttö on silti aika harvinaista. Usein kiinteistöihin liittyy kuitenkin tunnearvoja, joiden takia niistä ei haluta luopua. Olennaista on, että talousmetsät säilyvät riittävän isona kokonaisuutena. Jos toimintaa on tarkoitus jatkaa yhtymänä, lainhuuto haetaan yhtymän osakkaille. Pesänjakaja voi esimerkiksi myydä puuta. Myös tilan lohkominen voidaan panna perinnönjakokirjan avulla aluilleen. SELVENNYSLAINHUUTO on selvitys kaikista kuolinpesän osakkaista. Tällaisessa menettelyssä ei tarvita välilainhuutoa, vaan kaupat osuuksista on mahdollista tehdä välittömästi perinnönjakosopimuksen allekirjoittamisen jälkeen. PERINNÖNJAKOKIRJASSA tai -sopimuksessa määritellään, miten omaisuus jakautuu perillisille. "Vaikka pesänjakajan käyttäminen tulisi kalliiksi, se voi lopulta olla parempi vaihtoehto kuin jättää pesä kokonaan jakamatta", Peltola sanoo. Metsätilaa ei kuitenkaan voi myydä ilman osakkaiden suostumusta.". Pesänjaosta ei tule veroseuraamuksia, kunhan siihen ei käytetä pesän ulkopuolisia varoja. "Siinä voi painaa hinta tai se, että pesänjakajalle annetaan aika laajat valtuudet. Kuolinpesän osakkaiden määräosat merkitään perinnönjakokirjaan, jonka valmistuttua kuolinpesä muuttuu verotusyhtymäksi. PERUKIRJA on selvitys vainajan omaisuudesta, veloista ja kuolinpesän osakkaista perintöverotusta varten. Sitä on haettava kuuden kuukauden kuluessa omistajan vaihtumisesta. tukea metsätalouden laskennallinen tulo sen sijaan pienentää, samoin toimeentulotukea. "Yksittäisissä tapauksissa voi olla järkevää varmistaa Kelalta, vaikuttaako metsän omistaminen johonkin etuuteen", Peltola sanoo. HYÖDYLLISIÄ ASIAKIRJOJA TILA-ARVIO on laskelma metsätilan käyvästä arvosta. Pätevä vaihtoehto on myydä metsä, kesämökki tai asunto-osake ulkopuolisille. Jos yksi osakas tämän jälkeen ostaa muiden osakkaiden osuudet, hän saa käyttöönsä metsävähennyksen, joka keventää metsätalouden verotusta tulevaisuudessa. Lähisukulaisten kesken tehtävissä kaupoissa tältä verolta usein vältytään. Kuolinpesän tulot sen sijaan eivät ole henkilökohtaista pääomatuloa eikä niillä ole vaikutusta osakkaiden nostamiin tukiin. Silloin osakkaiden tulee miettiä, mikä on jatkon kannalta järkevintä: saako esimerkiksi yksi sisaruksista kesämökin, toinen asunto-osakkeen ja kolmas metsät. l 50 Metsälehti Makasiini OMA METSÄ » PERINTÖMETSÄ 11472_.indd 50 11472_.indd 50 1.6.2025 12.34.43 1.6.2025 12.34.43. Viimeinen keino Jos osakkaat eivät pääse yksimielisyyteen kuolinpesän jaosta, kuka tahansa osakas voi hakea käräjäoikeudesta pesänjakajaa. Raha aina hyvä Useimmiten kuolinpesään kuuluu muutakin omaisuutta kuin metsää. LAINHUUDOSSA kiinteistö kirjataan Maanmittauslaitoksen ylläpitämään lainhuutoja kiinnitysrekisteriin. Perinnönjako on mahdollista tehdä myös osittain, jolloin kuolinpesä jatkaa olemassaoloaan, mutta esimerkiksi metsät jaetaan osakkaille. Seppo Niskasen mukaan pääsääntö on, että osakkaat maksavat perintöverot perukirjan perusteella. Myös se haetaan Maanmittauslaitoksesta. Sillä pystyy tasoittelemaan osuuksien arvot", Sanna Peltola toteaa. YHTEISHALLINTOSOPIMUKSELLA osakkaat sopivat keskenään, kuka hoitaa kuolinpesän asioita. Yhtymän kautta veroedut käyttöön Jos kuolinpesässä on monta osakasta ja tarkoitus on, että vain yksi jatkaa metsänomistajana, kuolinpesä on usein taloudellisesti järkevää muuttaa ensin yhtymäksi. Näin saadaan metsätalouden veroedut käyttöön. Kovin pienen tai edes pienehkön metsätilan jakamista asiantuntijat eivät kuitenkaan suosittele. Pesänjakaja selvittää omaisuuden arvon, kuulee kaikkia osakkaita ja määrää lopulta jaon. Uusi metsänomistaja hakee lainhuudon itselleen
sustainablenordic.com/metsalehdenmetsatjaraha 11473_.indd 51 11473_.indd 51 1.6.2025 12.35.46 1.6.2025 12.35.46. Miten metsistä saadaan hyvä tuotto. . Tervetuloa kuulemaan asiantuntijoiden näkemyksiä ja käytännön vinkkejä Metsälehden juontamissa keskusteluissa ja puheenvuoroissa. Ohjelman teemat: . Mitä luvassa. . Puukaupat – miten onnistut niissä. . Miten metsistä tehdään tuhonkestäviä. Metsätilakauppa – mitä pitää huomioida
29,72 . 36,70 . 69,65 35,70 . 33,36 . 27,35 . 43,87 . 34,25 . 28,01 . 66,77 . Hintaerot ostajien välillä voivat hyvinkin olla yli 10 euroa kuutiolta myös harvennuksella. Aiemmilta vuosilta en yhtä suuria eroja muista”, sanoo Keski-Suomen yhdistyksen tuore johtaja Jussi Linnala. 34,12 . Ilmiö on sinänsä jokakeväinen, kun ostajien tarpeet ovat erilaisia. Etelän vetelän talven jälkeen etenkin kesäharvennusten kysyntä on kiivasta. 85,87 . 86,43 . 35,42 . 85,38 . HINTAHAITARI VENYY JA PAUKKUU Puukauppatarjousten kuutiohinnoissa voi olla nyt yli kymmenen euron eroja. Uudistushakkuu 86,14 . 33,71 . Suurimmat hintaerot ovat tulleet esiin leimikoissa, joista tarjotaan myös runkohintaa. 35,64 . 36,74 . 67,00 . ”Harvennuksilla suurimmat erot kuiduissa ovat olleet jopa 13–15 euroa per kuutio. ”Suurimmat erot ovat olleet jopa 40 euroa kuutiolta. Raakapuun kantohinnat KOKO MAA TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 83,82 . 64,93 . Jos ostajalla on pula puusta tai konetyömaista, niin puusta maksetaan lähes mitä vain. 34,13 . Runkohintatarjoukset usein parhaita Tarjousten vertailua vaikeuttaa se, että usein puutavaralajikohtaisten tarjousten joukossa on myös runkohintatarjouksia. 60,24 . 53,19 34,34 . Harvennushakkuu 77,23 . 86,71 . 28,50 . Harvennushakkuu 78,01 . 34,11 . 28,38 . Kovimmat noteeraukset piilotetaan runkohintoihin. 36,47 . 28,86 . ETELÄSUOMI TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 84,24 . Uudistushakkuu 85,94 . 50,46 . KESKISUOMI TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 84,52 . Markkina on samankaltainen eri puolilla maata. Niillä pönkitetään paitsi ostajan kuitupuutarpeita, myös koneyrittäjien työllisyyttä. 86,79 . 34,78 . 33,66 . 28,74 . 58,20 . 33,84 . 28,83 . 77,51 . 57,02 . Puukaupan kilpailuttamisen merkitys korostuu, kun markkina käy kierroksilla. 36,96 . 69,76 . VIIKKO 21 PUUMARKKINOIDEN käydessä kuumana myös hintahaitari tarjouksissa venyy tavanomaista enemmän. 29,40 . 85,89 . 78,08 . Ensiharvennus 61,19 . 34,22 . SAMI KARPPINEN TALOUS » PUUMARKKINAT 52 Metsälehti Makasiini 11474_.indd 52 11474_.indd 52 1.6.2025 12.37.09 1.6.2025 12.37.09. 34,27 . 34,60 . 35,36 . 35,62 . 36,05 . ”Hintaerot ovat olleet toistakymmentä euroa kuutiolta riippumatta puutavaralajista tai hakkuutavasta. 36,30 . 34,18 . Uudistushakkuu 86,69 . Osa ostajista yrittää nytkin painaa hintoja alaspäin”, kertoo Harri Välimäki Pohjois-Karjalan metsänhoitoyhdistyksestä. 61,69 . Yleensä avohakkuilla vaihtelu havutukeilla on ollut 2–15 ja koivutukilla 2–10 euroa kuutiolta”, sanoo Metsänhoitoyhdistys Uusimaan Saija Peltola. 77,22 . Runkohinnat yleistyvät puumarkkinatilanteen ollessa kuumimmillaan, Etelä-Savon metsänhoitoyhdistyksen Petri Pajunen arvioi. 34,30 33,79 . Harvennushakkuu 78,37 . Metsälehti kysyi asiaa metsänhoitoyhdistysten johtajilta eri puolilta maata. Ensiharvennus 57,20 . 61,62 . Ensiharvennus 52,62
38,01 . Uudistushakkuu 85,40 . 35,03 . 85,95 . 35,45 . Ensiharvennus 58,97 . 48,04 . 84,07 . Uudistushakkuu 79,92 . Tarjousten vertailu on välillä vaativaa jopa kokeneelle metsäammattilaiselle erilaisten hinnoittelutapojen vuoksi.” Sama huomio on tehty myös pohjoisessa. 56,04 . 64,49 . 76,96 . ”Yleensä korkeinta kuidun hintaa ei maksa mikään integraatti, vaan joku muu, jolle kuitupuu ei ole se syömähammas”, kertoo Saija Peltola. 31,30 . Harvennushakkuu 76,79 . Tavaralajihinnoittelu jää silloin kuitupuuvoittoisena jalkoihin”, kertoo Veli-Pekka Korteniemi Lapin metsänhoitoyhdistyksestä. Sama tarjoaja voi tänään tarjota alinta hintaa, mutta huomenna korkeinta hintaa toiseen leimikkoon”, kuvailee Petri Takalo Päijänteen yhdistyksestä. 47,60 . 72,12 . Hyvällä katkonnalla saatavat erot lienevät tällä hetkellä lähes samaa luokkaa kuin mottihintojen erot”, sanoo Harri Välimäki. 29,69 . 43,65 . 28,37 . Kyseisessä kohteessa se tarkoitti tukille noin 95 euron ja kuidulle 40 euron kantohintaa”, kertoo Jari Yli-Talonen Päijät-Hämeestä. Metsälehden kokoamien tietojen valossa sitä ei voi nykytilanteessa liikaa korostaa. 34,17 . Ensiharvennus KAINUUKOILLISMAA TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 82,71 . 53,78 . ”Hintaerot ovat niin suuria, ettei millään bonuksilla tai vastaavilla pystytä niitä kuromaan. 41,70 . 30,89 . 33,23 . 31,97 . 36,64 . 36,46 . SAVOKARJALA TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 82,74 . 34,68 . l Metsälehti Makasiini 53 11474_.indd 53 11474_.indd 53 1.6.2025 12.37.10 1.6.2025 12.37.10. Mielenkiintoista on myös se, että kuitupuusta korkeinta hintaa tarjoavat usein sahat. 33,08 . Uudistushakkuu 85,29 . Uudistushakkuu 87,02 . 34,88 . 33,96 . 35,15 . 35,60 . LASKUSSA * ei vertailutietoa ETELÄPOHJANMAA TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 83,76 . KYMISAVO TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 85,69 . 78,02 . 45,83 . 34,11 . 32,90 . ”Suurimmat erot aiheutuvat siinä, että runkohintatarjoukset ovat kovia, vaikka rungon koko ei ole kovin järeää. 32,71 . ”Integraattien tarjouksissa on parempi tukin hinta kuin sahoilla, ja sahoilla parempi kuidun hinta kuin integraateilla”, vahvistaa Veli-Pekka Korteniemi Lapista.. Harvennushakkuu 77,31 . 35,23 . 55,44 . 71,29 . Uudenmaan tilanne ei tunnu olevan poikkeus. ”Runkohinnassa on enimmillään lähestytty 84 euron rajaa. 86,66 . 33,62 . 34,73 . Kilpailutus todellakin kannattaa Metsänhoitoyhdistyksistä korostetaan tunnetusti kilpailutuksen merkitystä. 39,59 . 34,70 . 32,42 . Ensiharvennus 52,79 . 36,15 . 35,06 . 85,79 . 29,00 . 31,88 . 34,87 . 76,64 . 71,03 . Harvennushakkuu 77,37 . 87,25 . 73,80 . Harvennushakkuu 71,32 . 36,26 . 84,55 . Ensiharvennus 61,90 * 29,86 * 26,44 * 26,63 * LAPPI TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 77,94 . 31,88 . 69,37 . 36,60 . 85,76 . Ensiharvennus 59,80 * 26,75 * Lisää hintatietoja www.metsalehti.fi ”Harvennuksilla suurimmat erot kuiduissa ovat olleet jopa 13–15 euroa per kuutio.” SA M I KA RP PIN EN ”Puutavaralajikohtaisiin hintatilastoihin ei haluta näkyviin kovimpia noteerauksia. 73,31 . 36,89 . Kannattaa muistaa myös katkonnan merkitys. 44,98 . Ilman kilpailutusta erot jäisivät paljastumatta. 35,58 . 82,09 . 33,68 . 35,03 . 34,87 . ”Ennustettavuutta parhaan tarjouksen tekijästä ei juuri ole. 58,46 . 63,76 . 29,65 . . 85,37 . 30,60 . 41,89 . 35,46 . 32,23 . 34,53 . 35,04 . 37,19 . 35,56 . NOUSUSSA . 84,39 . 29,93 . 84,86 . Harvennushakkuu 78,85 . 37,15 . Ensiharvennus 53,94 * 62,51 * 28,16 * 25,96 * 25,37 * POHJOISPOHJANMAA TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 84,45 . Korkeimmillaan runkohinnat ovat olleet samaa tasoa kuin havutukkien keskimääräiset kuutiohinnat tilastoissa. 29,93 . 78,84 . Harvennushakkuu 74,02 . Uudistushakkuu 87,48 . 28,36 . 34,64 . 32,40 . 34,36 . Uudistushakkuu 85,37 . 77,24 . 34,65 . 34,31
Tiedot kerätään viikoittain. Tässä esitellään vain pystykauppahintoja. KUUKAUDEN PUUKAUPPA KUUKAUDEN PUUKAUPPA Puukauppatilastossa esitetään Metsäteol lisuus ry:n jäsenyritysten yksityismetsistä ostaman teollisuuspuun ostomääräja hintatietoja. Se on metsänhoitoyhdistyksen mukaan hyvä määrä, sillä viime aikoina kilpailutetuista leimikoista on saatu keskimäärin kolme tarjousta. 2025 Viikot 1 2 yhteensä PIRKANMAALLA sijaitsevassa mäntyä ja kuusta kasvavassa uudistuskypsässä metsikössä alkoi olla sen verran kirjanpainajan pystyyn kuivattamia kuusia, että metsänomistaja päätti teettää siellä päätehakkuun. Korkeimman ja alhaisimman tarjouksen ero oli lähes 8 000 euroa. Aineiston kerää ja laskee Metsäteollisuus ry, mutta Luonnonvarakeskus julkaisee sen. Leimikko kilpailutettiin huhtikuun lopulla, ja kaupat tehtiin toukokuun alussa.. Leimikko on kesäkorjuukelpoinen, ja metsänomistaja asetti kaupan ehdoksi, että puusto hakataan tämän vuoden kesällä. Niistä eritellään uudistushakkuut, harvennushakkuut ja ensiharvennukset. Kahden parhaan tarjouksen välillä eroa ei sen sijaan juuri ollut, joten metsänomistaja päätyi valitsemaan sen puunostajan, jonka katkontatilasto näytti paremmalta. Leimikosta tuli kaikkiaan kuusi tarjousta. m Viikko-ostojen määrä koko Suomessa 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 52 .. Paikallinen metsänhoitoyhdistys ehdotti kohteelle kuitenkin männyn siemenpuuhakkuuta. Metsänhoitoyhdistys kilpailutti leimikon Kuutio.fi-palvelun kautta. Alun perin ajatuksena oli, että noin neljän hehtaarin suuruisessa metsikössä tehtäisiin tavallinen päätehakkuu. l LIINA KJELLBERG Liki 90 euroa kuutiolta Uudistuskypsästä kuusi-mäntymetsästä saatiin kuusi tarjousta. Ostetuista puumääristä julkaistaan vain ostomäärien summa. .. Viikko 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 .. Tämän arvioidaan johtuvan siitä, että leimikoita tarjotaan nyt niin paljon, että ostajat eivät ehdi reagoida kaikkiin. Vaikka metsikössä tällä hetkellä kasvaa sekä mäntyä että kuusta, on kasvupaikka turhan karu kuuselle. SIEMENPUUHAKKUU PIRKANMAALLA PUUTAVARALAJI M 3 €/M 3 YHTEENSÄ, € Mäntytukki 457 88,00 40 216,00 Mäntypikkutukki 10 40,00 400,00 Mäntykuitu 105 40,00 4 200,00 Kuusitukki 192 88,00 16 896,00 Kuusipikkutukki 10 40,00 400,00 Kuusikuitu 52 40,00 2 080,00 Kuusilahokuitu 38 30,00 1 140,00 Hakkuutähde 864 1,50 1 296,00 Yhteensä 1 728 66 628,00 TALOUS » PUUMARKKINAT 54 Metsälehti Makasiini 11474_.indd 54 11474_.indd 54 1.6.2025 12.37.11 1.6.2025 12.37.11. Viikkohinta lasketaan kohdeviikon ja sitä edeltävän kolmen viikon hintojen keskiarvona. 2024 2023 500000 1000000 1500000 2000000 2500000 500000 1000000 1500000 2000000 .. VIIKKO-OSTOJEN MÄÄRÄ Milj. Lähes 90 euroon nousseet mäntyja kuusitukin hinnat yllättivät suuruudellaan sekä metsänomistajan että metsänhoitoyhdistyksen
Kuoppalan mukaan metsätiloja on tulossa Etelä-Pohjanmaalla kevään ja kesän mittaan myyntiin runsaasti. M ET SÄ TI LA T. Uudistuskypsää metsää oli 3,7 hehtaaria, varttunutta kasvatusmetsää 1,8 ja nuorta kasvatusmetsää 2,9 hehtaaria. Tarjousmäärät myös vaihtelevat paljon kohteen ominaisuuksien mukaan.”. Kuutiosta maksettiin yli 65 euroa Kohteeseen tuli määräaikaan mennessä 14 tarjousta, mikä on Metsätilat.fi:n kiinteistövälittäjä Esa Kuoppalan mukaan keskimääräistä enemmän. l SAMI KARPPINEN Hakkuumahdollisuudet houkuttivat Pienehköstä metsätilasta Etelä-Pohjanmaalla tehtiin peräti 14 tarjousta. ”Tarjontaa riittää tilan ostamista harkitseville. Mäntyvaltaisesta puustosta puolet oli tukkipuuta. Tila-arvion mukaan tilan metsätaloudellinen arvo oli 37 700 euroa. Puukuutiota kohden kauppahinta oli 65,6 euroa. FI TILAKAUPPA ETELÄPOHJANMAALLA METSÄTILA 8,4 ha UUDISTUSKYPSÄÄ metsää 3,7 ha AINESPUUTA 841 kuutiota METSÄTALOUDELLINEN arvo 37 700 euroa KAUPPAHINTA 55 210 euroa, 6 573 euroa hehtaarilta Metsälehti Makasiini 55 TALOUS » TILAKAUPPA 11474_.indd 55 11474_.indd 55 1.6.2025 12.37.11 1.6.2025 12.37.11. Kohteen myi hiljattain muodostettu kuolinpesä Metsätilat.fi-ketjun välityksellä. Lähtöhinnaksi kohteelle asetettiin 38 000 euroa. Puustoa tilalla oli tila-arvion mukaan 841 kuutiota, eli keskimäärin sata kuutiota hehtaarilla. Myydylle tilalle pääsee halutessaan tekemään heti 3,7 hehtaarin päätehakkuuleimikon, josta kertyy puuta noin 550 kuutiota. ”Kohteessa kiinnosti etenkin kesäkorjuukelpoiset päätehakkuumahdollisuudet aivan tien vieressä”, Kuoppala kertoo. KUUKAUDEN TILAKAUPPA ETELÄ-POHJANMAALLA solmittiin toukokuussa kaupat 8,4 hehtaarin suuruisesta metsätilasta, jolla oli suhteellisen paljon välittömiä hakkuumahdollisuuksia. Ravinteisuudeltaan tilan maapohjat olivat pääosin kuivahkoa kangasta. Hehtaarihinnaksi muodostui 6 573 euroa. Kaupat solmittiin 55 210 euron hinnalla yksityisen ostajan kanssa, joka omistaa metsää lähiseudulta ennestään
”Myymättä jäävät tilat yleistyvät pohjoiseen päin mentäessä. Myyntiaikaa voidaan jatkaa, lähtöhintaa laskea tai jättää kohteesta hankala osa pois. Sen sijaan on pienempiä välittäjiä, joilla lähtöhinnat ovat markkinahintatason yläpuolella. Hankalia kohteita on ollut aina. Nopeasti ajatellen ilmiö voi kertoa markkinoiden jäähtymisestä. 1 1 2 2 SELLAISIA metsätiloja, joiden myynti takkuaa ja lähtöhinta jää saavuttamatta, on entistä enemmän, arvioi metsätilakauppaa analysoiva Hannu Liljeroos. Tällöin kauppahinnat jäävät usein lähtöhinnan alle, välillä paljonkin. MIKKO HÄYRYNEN Myymättä jäävillä tai alle lähtöhinnan myytävillä metsätiloilla on yhteisiä piirteitä. Markkinat toimivat, kun huonosta kohteesta ei tarjota ylimitoitettua hintapyyntöä. Maakunta Kaupan, kpl Myyty, kpl Myyty, ha Taimikot, % Hakkuukypsät, % Puusto, m3/ha Tukki, % €/ha €/m3 kerroin* Varsinais-Suomi 45 37 839 18 23 139 40 7993 58 0,99 Satakunta 53 43 1008 24 19 120 42 6771 56 0,94 Häme-Uusimaa 81 67 1643 20 16 151 41 8470 56 1,01 Etelä-Karjala 46 36 723 22 15 138 39 7176 52 0,91 Kymenlaakso 47 35 713 25 8 120 35 6274 52 0,89 Pirkanmaa 97 83 2363 23 16 139 42 7543 54 0,99 Etelä-Savo 99 85 2466 26 17 127 41 7184 57 0,91 Eja K-Pohjanmaa 215 152 4383 23 14 99 30 4274 43 0,89 Keski-Suomi 124 97 2975 23 14 123 38 6409 52 0,89 Pohjois-Savo 108 95 2817 18 11 128 35 6182 48 0,91 Pohjois-Karjala 136 120 4103 22 14 121 34 5676 47 0,88 Kainuu 113 75 3129 22 9 97 26 3387 35 0,86 Pohjois-Pohjanmaa 235 180 6765 24 12 88 22 3070 35 0,90 Lappi 167 118 6640 19 9 80 19 2088 26 0,82 Koko maa 1566 1223 40567 108 32 4841 45 Lisäys huhtikuu 193 81 3083 METSÄTILAKAUPAT 1.8.2024 30.4.2025 *Kerroin kuvaa kauppahinnan ja tila-arvion summa-arvon keskimääräistä suhdetta. Aina ei mene kaupaksi 56 Metsälehti Makasiini TALOUS » TILAKAUPPA 11474_.indd 56 11474_.indd 56 1.6.2025 12.37.12 1.6.2025 12.37.12. l . Kohde voi jäädä myös myymättä.. Markkinoinnissa voidaan korostaa metsästysmahdollisuuksia ja muuta virkistyskäyttöä. Tällaisia ovat syrjäiset, tiettömät, soiset ja taimikkovaltaiset kohteet, joissa hakkuutuloja on odotettava pitkään. Tarjontaa on yli kolmannes viime vuotta enemmän. ”Niiden takana voi nähdä kantohintojen nousun ja odotukset, että instituutiot ostavat kuitenkin”, Liljeroos toteaa. Kohteita on eniten Lapissa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa, yksittäisiä myös muualla maassa.” Metsätilat-ketjulla lähtöhinnat ovat realistisia, jopa varovaisia. Kauppojen määrä on kasvanut suhteellisesti eniten viime vuoteen verrattuna. ”Vanhojen rakennusten hintaodotukset tuovat pettymyksiä, paitsi jos ne myydään purkukuntoisina.” Hankala kohde voidaan laittaa tauolle ja ottaa myyntiin myöhemmin uudelleen. Liljeroos kuitenkin pohtii, että todennäköisempiä taustasyitä ovat kohonneet hintatoiveet
Nyt on lanseerattu summa-arvosovellus osana Tapio Maastotaulukot -sovellusta. Uusi soTaulukot historiaan Metsätilan arvomääritys sujuu aiempaa helpommin uuden summaarvosovelluksen avulla ”Sovellus on tehty siksikin, koska summa-arvomenetelmää on käytetty tarkoitushakuisesti väärin.” MIKKO HÄYRYNEN Summa-arvosovellus (yllä) on helppokäyttöinen: tarvitsee tietää vain alue, kasvupaikka, puulaji ja sen keskipituus tai ikä. Kun käyttäjiä on runsaasti harjoittelijasta konkariin, ei taulukoiden tulkinta ole aina ollut johdonmukaista ja joskus jopa tarkoitushakuista. On kuitenkin tilanteita, joissa tilan arvo pitää määrittää, vaikka kauppaa ei tehdä eikä vertailukauppojen hintatietoja ole. Riittää, että tunnistaa metsätalouden perussuureet, kuten kasvupaikan, puulajin ja keskipituuden”, tuotepäällikkö Arttu Eräjä Tapio Palvelut Oy:stä kertoo. Väärinkäytöstä eroon Summa-arvot tunnettiin pitkään painettuina taulukoina. Tyypillisiä tilanteita ovat lunastukset ja sukupolvenvaihdosten veroseuraamukset. Ansioistaan huolimatta niillä oli puutteensa, taulukot vanhenivat ja niitä saattoi tulkita ”kotiin päin”. Silloin tarvitaan mallinnuksiin perustuvia laskelmia. ”Summa-arvomenetelmällä metsäkiinteistölle voidaan määrittää arvo ilman taustietoja. Painetut summa-arvotaulukot (vasemmalla) ovat syöpyneet metsäammattilaisten tajuntaan, mutta niistä on luovuttu jo tovin aikaa sitten. Lopusta pitävät huolen summa-arvomenetelmän taulukot. METSÄTILAN arvonmääritysmenetelmistä ymmärrettävin on kauppa-arvo: hinta on käypä, jos kauppa tapahtuu. Ne ovat kuitenkin jääneet pois jo tovin aikaa sitten. Niitä seurasivat excel-taulukot, mutta viimeisen kerran excelit lähetettiin Tapiosta asiakkaille viime vuonna. Arttu Eräjä Metsälehti Makasiini 57 TALOUS » UUTTA 11474_.indd 57 11474_.indd 57 1.6.2025 12.37.13 1.6.2025 12.37.13. ”Sovellus on tehty siksikin, koska summa-arvomenetelmää on käytetty tarkoitushakuisesti väärin”, Eräjä kertoo. Taustatiedot päivittyvät vuosittain
l Kasvupaikkavalikon metsätyypit (yllä) tarkoittavat myös kangasmaihin rinnastettavia turvekankaita. Lehtomaisella kankaalla kasvu on kovaa, mutta kovempi on myös epäonnistumisen riski. Siinä tulevaisuuden tulot ja menot diskontataan nykyhetkeen. Esimerkiksi eri-ikäisrakenteisille kuvioille menetelmä ei sovi. Korkoprosentti vaihtelee, koska eri alueilla on erilainen riski. Menetelmä on muuten hyvä, mutta se ei ota huomioon tulevaisuuden riskejä. Maan arvon päälle tulee puuston arvo, ja molemmat elävät puunhintojen mukana. SUMMAARVOSOVELLUS » TOIMII omalla lisenssillään Tapion maastotaulukoiden yhteydessä (www. Sovellus antaa tilavuuden ja tukkiprosentin sekä hakkuuarvon ja odotusarvon ja niiden summana kokonaisarvon. ”Jos metsä ei vastaa tyyppimetsikköä, niin pitää haarukoida mahdollista vaihteluväliä.” Entä tuottoarvo. Paljaan metsämaan eli pohjan arvo on korkeimmillaan Lounais-Suomessa 1 520 euroa, alimmillaan Ylä-Lapissa 80 euroa hehtaarille. Nopean kokeilun perusteella sovellus on erittäinkin helppokäyttöinen niin kauan kuin ollaan hoidetuissa, tasaikäisissä, yhden puulajin metsiköissä. Odotusarvokertoimenkin, mutta sitä tavan tallaajan tuskin tarvitsee yrittää ymmärtää. Summa-arvot ovat Maastotaulukot-sovelluksen lisäys ja avausnäkymässä alimpana. vellus ohjaa oikeanlaiseen käyttöön, sillä se ei hyväksy epärealistisia lähtötietoja. ”Eli jos maksat tuon verran euroja hakkuuaukosta ja hoidat sitä suositusten mukaan, niin se tuottaa 1,8–3,8 prosentin tuoton sijoitukselle tästä ikuisuuteen”, Eräjä kertoo. Puuston hinnoittelussa arvioidaan nykypuuston tulevaisuuden tuottoja. Kaikkeen summa-arvokaan ei tosin pysty. Tulee tietää vain metsätyyppi kuivasta lehtomaiseen, puulaji ja puuston keskipituus tai ikä. Metsätilan arvo lasketaan kuvioittain maapohjalle ja puustolle. Mystinen korkokanta Summa-arvotaulukoiden ja sovelluksen takana on huikea määrä tilastoitua tietoa. Ravinneköyhemmillä alueilla riskit ovat pienemmät. Metsälehti kuuluu samaan Tapio-konserniin kuin Tapio Palvelut.. 58 Metsälehti Makasiini TALOUS » KOEAJOSSA 11474_.indd 58 11474_.indd 58 1.6.2025 12.37.14 1.6.2025 12.37.14. Mallintaminen perustuu metsänhoidon suositusten mukaisesti hoidettuihin tyyppimetsiköihin, Luonnonvarakeskuksen tilastoimiin hoitotöiden kustannuksiin ja tilastoituihin puunhintoihin. Eräjä on nähnyt kiinteistökaupan tila-arvioissa hintapyyntöjä, joissa kasvavan puuston odotusarvokertoimet ovat täysin epärealistia, mutta joiden on kuitenkin väitetty perustuvan summa-arvoihin. Maapohjan arvo saadaan diskonttaamalla tulevaisuuden tuotot tästä ikuisuuteen 1,8–3,8 prosentin korkokannalla. maastotaulukot.fi) » LADATAAN osoitteesta maastotaulukot.fi » HINTA noin 1 900 euroa Helppokäyttöinen tasaikäisissä metsissä Taulukoiden taustalla olevat hintatiedot päivittyvät vuosittain. Esimerkiksi hoidetun taimikon arvo vaihtelee Ylä-Lapin 220 eurosta Lounais-Suomen 3 800 euroon. Niinpä sovellus on aina ajan tasalla toisin kuin painetut taulukot tai excelit
Ehkä naapuripuissa tai naapurimetsikössä tai tuhon heikentämässä kohteessa jossain aivan muualla. Hedlandissa, joka vastaa lämpötilaltaan (1,7 astetta) ja sademäärältään (681 millimetriä) Rovaniemeä, keskimääräinen lyhennystarve oli vain vajaa vuosi. Jos kirjanpainaja ei ole vielä iskenyt, omistajalla on käytössään lähinnä yksi varteenotettava keino: lyhennetty kiertoaika. l Kun kirjanpainaja uhkaa Vielä nykyilmastossa kiertoajan lyhentämisen tarve oli varsin maltillinen. He ovat testanneet myös droonia, jonka sensorit tunnistavat kaasuja ja voivat toimia ”keinonenänä”. LASKIMME NORJALAISTEN kollegoiden kanssa, miten optimaalinen kiertoaika muuttuu, jos kirjanpainajatuhojen mahdollisuus huomioidaan. Näin lyhyisiin kiertoaikoihin olisi tarvetta, jos vuotuinen sademäärä jäisi 500 milliin, mutta vuoden keskilämpötila nousisi yli 10 asteen. Esimerkiksi Østfoldissa, jossa keskilämpötila on noin 6,3 astetta (Helsinki 6,3) ja vuotuinen sademäärä on 876 millimetriä (Helsinki 608 millimetriä), kiertoaikaa kannatti lyhentää keskimäärin 2–3 vuotta. Vastaavasti tuhoriski on sitä suurempi, mitä karummasta kasvupaikasta on kyse ja mitä suurempi osa puustosta on kuusia. Jos metsä oli iältään jo lähestymässä kiertoajan mittaa, ei päätehakkuun ajankohtaa voinut enää juuri aikaistaa, mutta nuoremmissa metsissä aikaistaminen oli usein kannattavaa. VIIME VUOSINA KIRJANPAINAJAT ovat tehneet tuhojaan erityisesti Keski-Euroopassa. Yleisohjeeksi kirjanpainajatuhojen ehkäisemiseen on esitetty sekametsien sekä eri puulajien metsien muodostaman mosaiikin suosimista laajojen yhden puulajin metsien asemesta. Tuhotut puut kelpaavat enää korkeintaan energiaksi. ANNIKA KANGAS Kirjoittaja on tutkimusprofessori Luonnonvarakeskuksessa ja metsänomistaja. Aiempien tutkimusten mukaan tuhoriski on sitä suurempi, mitä suurempi on vuoden keskilämpötila ja mitä pienempi on vuotuinen sademäärä. Myös Etelä-Ruotsissa kirjanpainajat ovat tuhonneet miljoonia kuutioita puuta. Lämpimämmässäkin ilmastossa lyhentämistarve oli keskimäärin vielä vähäinen, mutta vaihteluväli oli suuri: enimmillään ehdotettu kiertoajan lyhennys oli jopa 20–25 vuotta. Suomen noin 600–700 millin sademäärillä ja 10 asteen keskilämpötiloilla lyhennystarvetta voisi olla maksimissaan 10–15 vuotta. Sen sijaan valmiiksi kuolleiden puiden poistamisesta ei ole enää hyötyä: kun puu on kuollut, ovat kirjanpainajat jo muualla. Jos kuitenkin omistaa nuorehkon tasaikäisen kuusikon, puulajivalikoiman lisääminen ei ole ajankohtaista kymmeniin vuosiin. Mikäli keskilämpötila kuitenkin nousisi Østfoldissa 8,7 asteeseen, keskimääräinen lyhentämistarve nousisi tulosten mukaan neljään vuoteen, ja jos se nousisi 10,8 asteeseen, lyhentämistarve nousisi edelleen 5,5 vuoteen. Tämä on varteenotettava neuvo, jos vasta suunnittelee puiden istuttamista tai taimikonhoitoa. Vielä nykyilmastossa kiertoajan lyhentämisen tarve oli maltillinen. » KOLUMNI Metsälehti Makasiini 59 11475_.indd 59 11475_.indd 59 1.6.2025 12.38.11 1.6.2025 12.38.11. TŠEKKILÄISET KOLLEGAT ovat etsineet kirjanpainajan iskemiä, mutta yhä eläviä puita käytämällä koiria niiden hajun tunnistamiseen. Esimerkiksi vuonna 2019 Tšekki raportoi yli 20 miljoonan kuution tuhoista ja vuonna 2020 Saksa yli 40 miljoonan kuution tuhoista
60 Metsälehti Makasiini 11511_.indd 60 11511_.indd 60 1.6.2025 12.39.02 1.6.2025 12.39.02. KOKEILU » Hyvä työvaate istuu ja myötäilee vaativiakin työasentoja
”TÄMÄ ”TÄMÄ NAISLEIKKAUS NAISLEIKKAUS ON ÄLYTTÖMÄN ON ÄLYTTÖMÄN HYVÄ” HYVÄ” Ei enää nousevia takin helmoja eikä valuvia housuja. Metsälehti testasi naisille suunnitellut metsuritakin ja viiltosuojahousut. TEKSTI TIIA PUUKILA KUVAT MATIAS HONKAMAA Metsälehti Makasiini 61 11511_.indd 61 11511_.indd 61 1.6.2025 12.39.04 1.6.2025 12.39.04
Etenkin talvella olisi tärkeää, ettei ranteeseen pääse lunta. Kainoissa ei ole verkkoa. Hiha on myös yllättävän kapea. Koon moni toteaa olevan reilun puoleinen. Selässä on verkotettu lipallinen ilmaukko ja kainalot saa avattua. Kiitosta keveydestä Sekä metsurintakkia että viiltosuojahousuja testattiin koossa S, M ja L. Useampi testaajista olisi toivonut hihansuuhun tarrakiinnitystä. KOKEILU » 62 Metsälehti Makasiini 11511_.indd 62 11511_.indd 62 1.6.2025 12.39.04 1.6.2025 12.39.04. ”Tämä näissä on edelleen huono puoli. Ensimmäisenä huomio kiinnittyy takin helman pituuteen ja leveyteen. Moitteita tulee kuitenkin siitä, ettei kainaloissa ole hyönteisiltä suojaavaa verkkoa. Lyhytkätiselle hihaa ei saa kiristettyä oikeaan kohtaan vaan hihansuu jatkuu pitkälle kämmenselkään. Metsätyövaatteita testattiin päivä pihapuiden kaadossa. Pistimme uudet metsätyövaatteet koetukselle. Pidempikätisellä hihat jäävät sen sijaan suuremmassakin koossa liian lyhyiksi. Tummaa kangasta takissa on aikaisempaa enemmän. S u u r i n o s a testaajista pitää takkia miellyttävän tuntuisena, kevyenä ja kehuu liikkuvuutta. Kritiikkiä säädöistä Takissa on ilma-aukkoja kiitettävästi. Puhelimelle löytyi sopiva paikka viiltosuojahousujen taskusta. Sekä takissa että housuissa oleva neljään suuntaan venyvä kangas lisäsi käyttömukavuutta. Miehille vastaava mallisto tuli myyntiin jo viime syksynä. Ötököiden takia se olisi tärkeä. ”Kyllä tämä naisleikkaus on älyttömän hyvä”, kuului ensituomio. Veimme naisille mitoitetun Husqvarna Technical -metsätyötakin sekä Husqvarna Technical Women -turvahousut testiin viidelle erikokoiselle ja -pituiselle naiselle. Plussaa tulee reiden takana olevista avattavista tuuletusaukoista. Vaikka vetoketjun avaa, hihan alle on vaikea ujuttaa paksumpaa työhanskaa. METSÄTYÖVAATTEISSA istuvuus on ensiarvoisen tärkeää. Husqvarna lanseerasi naisille mitoitetut Technical-sarjan viiltosuojahousut ja metsuritakin helmikuussa. Nyt esimerkiksi metsurinvyön kohdalla kangas on tummanharmaata eikä lika paista siitä niin selvästi. Miesten metsätyötakkiin verrattuna naisten versiossa on leveämpi ja pidempi helma, joka asettuu paremmin lantion päälle. Testi aloitettiin sovittamalla vaatteita sisätiloissa. Sitä, että vetoketju aukeaa kainaloissa molempiin suuntiin, testiryhmä pitää hyvänä. Testiryhmän naisista neljä tekee perusmetsätöitä ja yksi myös arboristin töitä. Heistä kaikki ovat aikaisemmin urakoineet miesten metsätyövaatteissa. Vaatteiden tulisi myötäillä työasentoja, olla kevyet, kestää kovassa käytössä ja ennen kaikkea olla oikein mitoitetut. Nykyään yhä useampi nainen tarttuu metsätöihin, mutta usein tarjolla on vain miesten mitoilla tehtyjä työvaatteita. Oranssit osat tuppaavat menemään nopeasti metsätöissä epäsiistin näköisiksi. Kaikki punkit, hyttyset ja ampiaiset pääsevät suoraan sisälle.” Myös hihassa oleva vetoketju jakaa mielipiteitä. Omaa tavanomaista kokoa pienempi takki istuu paremmin. Takista löytyy edestä ja takaa neljään suuntaan joustavaa kang a s t a
EI vedenpitävä + Viiltosuoja jatkuu vasemmalla puolella viisi senttiä jalan takapuolelle + Valmiiksi taivutetut polvet helpottavat liikkuvuutta ääriasennoissa + Kovaa kulutusta kestävää kangasta polvissa ja säärten alaosassa + Vetoketjulla avattavat tuuletusaukot verkolla jalkojen takapuolella + Neljään suuntaan joustava kangas + Runsaasti taskuja + Keveys + Hengittävyys + Istuvuus + Mukana korjauspalat kaikista housuista käytetyistä kankaista Saatavana vain yksi lahkeen pituus Lahje kapeahko Lahkeesta puuttuu koukku, jolla lahkeen saa ankkuroitua kenkään kiinni Takin pitkä helma sekä takana oleva paikka ensiapupakkaukselle keräsivät kiitosta. Metsälehti Makasiini 63 11511_.indd 63 11511_.indd 63 1.6.2025 12.39.06 1.6.2025 12.39.06. Lahje oli aavistuksen kapea, mutta asettui hyvin turvakengän päälle. Housujen viiltosuojan suojausluokka 1 (ketjunopeus 20 metriä sekunnissa). Valtaosa markkinoilla olevista turvahousuista kuuluu tähän luokkaan. HUSQVARNA TECHNICAL WOMEN -TURVAHOUSUT KESKIARVOSANA 9 SAATAVILLA koot XS–XL OVH 339 € MATERIAALEINA neljään suuntaan joustava stretch-kangas etupuolen yläosasssa sekä koko takaosassa, kulutuksen kestoa vaativat kohdat vahvistettu dyneemaja cordura-kankaalla. Viiltosuojahousujen etuosa on tummaa kangasta eikä lika erotu
Kaadettavana oli useampia HUSQVARNA TECHNICAL WOMEN -METSÄTYÖTAKKI KESKIARVOSANA 8,4 SAATAVILLA koot XS–XL OVH 279 € MATERIAALEINA neljään suuntaan joustava stretch-kangas takin edessä ja takana, kulutuksen kestoa vaativat kohdat vahvistettu dyneemaja cordura-kankaalla. Moni vertasi housuja aikaisemmin käyttämiinsä ja totesi, että testatut ovat huomattavasti kevyemmät. Pisimmällä testaajalla muuten sopivan kokoisissa housuissa lahje oli aavistuksen lyhyt. Perinteisiä turvasaappaita käyttävälle lahje tuntui kapealta. Mikäli housut ovat pihkasta kovettuneet, suojaus kärsii. Valmiiksi hieman taivutetut hihat lisäävät käyttömukavuutta. Ne eivät valahda eivätkä toisaalta nouse ahdistavasti rinnankorkeudelle, kuten joissain vanhoissa miesten viiltosuojahousuissa käy. KOKEILU » PAIKKAA JA HUOLLA OIKEIN VIILTOSUOJAHOUSUJA tulisi pestä säännöllisesti. Jos housuun tulee paikattava reikä, housut tulee korjata niin, etteivät korjausompeleet ulotu viiltosuojaan asti. Lisäksi metsurikengän kanssa lahje laskostuu useammalle rypylle. Samasta syystä viiltosuojahousuja ei saa lyhentää, kaventaa tai muokata. Valmiiksi taivutetut polvet tekevät liikkeestä kevyempää. Yhdelle testaajista lahkeet ja hihat olivat sen verran pitkät, että hän jätti testin sovittamiseen ja veti omat vanhat varusteet yllensä. Mikäli viiltosuoja vaurioituu, housut tulee poistaa käytöstä. Mikäli paikan ompelee kiinni viiltosuojakankaaseen, eivät viiltosuojakuidut pääse enää vapaasti kulkemaan ulos ja tukkimaan sahan terää. Vyötäröltä housut istuvat hyvin. Kainalot saa auki kumpaankin suuntaan aukeavalla vetoketjulla, mutta ötökkäverkon puute tuo miinuksen. Housuissa oleva neljään suuntaan joustava kangas on liikkuessa miellyttävä. Sen jälkeen housut on hävitettävä. Lähde: Husqvarnan tuoteasiantuntija Andreas Berggren sekä viiltosuojahousujen käyttöohje 11511_.indd 64 11511_.indd 64 1.6.2025 12.39.12 1.6.2025 12.39.12. EI vedenpitävä, ei viiltosuojaa + Valmiiksi kyynärpäistä taivutetut hihat helpottavat liikkuvuutta + Paljon taskuja, myös oma merkitty tasku ensiapupakkaukselle + Hengittävyys ja ilma-aukot + Kainaloissa vetoketju aukeaa kumpaankin suuntaan + Nelisuuntainen joustava kangas myötäilee liikettä + Kovaa kulutusta kestävät kankaat kyynärpäissä ja hihansuissa + Mukana korjauspalat kaikista takissa käytetyistä kankaista + Pitkä ja levenevä helma + Keveys + Istuvuus Vetoketjusäätö hihoissa Hyönteisverkon puute kainaloissa Hihojen pituus Metsurintakin kaulus oli pehmeä eikä hangannut. Metsurikenkiä käyttäville se oli juuri sopivan levyinen. Parhaat keskikokoiselle Seuraavaksi sovitukseen otetaan viiltosuojahousut. Lyhyemmällä, alle 160-senttisellä testaajalla lahkeen suut ovat pitkät, eikä polven taite osu kohdalle. Tätä mahdollisuutta uudessa mallissa ei kuitenkaan ole. Hiha oli myös kohtuu kapea ja paksumpien työhansikkaiden pujottaminen hihan alle on hankalaa. Hengittävyys hyvä Sovituksen jälkeen oli aika päästää metsätyövaatteet tositoimiin. Muut suuntasivat savotalle testikamppeet päällä. Housuja ei saa pestä nurin päin käännettynä. Housuja soviteltaessa selviää, että mitoitukseltaan housut ovat parhaat keskikokoisella ja keskipituiselle naisella. ” Tosi hyvät”, kuuluu päälle 170-senttisen testaajan lausahdus. Vetoketjusäätö hihoissa jakoi mielipiteitä. Aktiivisessa päivittäisessä käytössä viiltosuojahousujen iäksi annetaan vuosi, satunnaisessa käytössä maksimissaan viisi vuotta. Lyhyimmät testaajat toivoivat, että housuja olisi myös lyhyellä lahkeella, kuten joitain miesten viiltosuojahousuja. Viiltosuoja ei ole kiinni housujen ulkokuoressa vaan lisäpatjalla kankaiden välissä
Myös testipäivää alkuun uhannut sade jäi saapumatta, joten vaatteiden toimivuus märkänä jäi kokematta. Housuille erityiskiitosta Takin pitkää selkämystä kiitellään. l Testiryhmänä toimi Pöllitytöt eli naismetsänomistajien porukka, joka on tutustunut toisiinsa metsätalousyrittäjän ammattiopinnoissa nelisen vuotta sitten. Annette Kärki (vas.), Reetta Koistinen ja Hilkka Repo testasivat uusia turvahousuja ja metsurintakkia pihapuiden kaadossa Revon kodin edustalta. Testaajat toisensa perään avasivat takin kainaloiden tuuletusaukkoja sekä housuissa reisien takana olevia niin ikään vetoketjulla avattavia ilmastointiaukkoja. Miesten mallissa helma monesti karkaa lanteilta ylös ja takin eteen syntyy kumarrellessa näkyvyyttä häiritsevä tyhjä pussi. Näistä kumpikin materiaali on kehitetty kestämään kovaa työtä. pihapuita ja lämpötila nousi noin neljäntoista asteen tuntumaan. Paras paikka puhelimelle löytyy viiltosuojahousujen reisitaskusta. Vaikka kuinka kumartelee, selkä pysyy suojassa eikä helma nouse työn tohinassa ylös. ”En pois antaisi”, totesi yksi tyytyväisimmistä testaajista. Kulutuskestävyyttä ei lyhyessä kokeilussa kuitenkaan päästy testaamaan. Takin etutaskusta löytyy pehmustetut taskut puhelimelle, mutta sinne testaajat keksivät laittaa vichy-pullon. Sekä housuissa että takissa on kovinta kulutuksen kestoa vaativissa kohdissa – polvissa ja kyynärpäissä – vahvikkeet dyneema-kankaasta ja hihanja lahkeensuissa cordura-kankaasta. Se sujahtaa taskuun vaivatta eikä häiritse työntekoa. Housut eivät tarttuneet kiinni polveen vaan myötäilivät liikettä. Valmistaja ei lupaa vaatteille vedenpitävyyttä.. Nyt testissä oleva takki istuu, hengittää ja pysyy pois tieltä. Myös varusteiden keveys raskaan työn lomassa saa kiitosta. Erityiskiitosta keräävät housut, jotka moni koki useamman tunnin työskentelyn jälkeen lähes huomaamattomiksi. 11511_.indd 65 11511_.indd 65 1.6.2025 12.39.14 1.6.2025 12.39.14. Yhtä lukuun ottamatta kaikki ovat tyytyväisiä takin ja housujen hengittävyyteen. Mukana testaamassa Pöllitytöistä olivat Kaisu Haatainen, Hilkka Repo, Annette Kärki, Minna Leppälä sekä Reetta Koistinen
66 Metsälehti Makasiini 11510_.indd 66 11510_.indd 66 1.6.2025 12.40.10 1.6.2025 12.40.10. Paikalla olivat muun muassa kaikki suuret kotimaiset metsäkonevalmistajat. päivä. ”Puu kasvaa jatkuvasti, joten työtä varmasti riittää. METSÄKONEET » KALAJOEN lentokentällä nyt kolmatta kertaa järjestetty Proforest-tapahtuma houkutteli paikalle yli 5 200 kävijää toukokuun 23. Suomen savotoille viime vuonna julkistettua konetta on myyty kolme kappaletta. ”Kotimaan metsäkonemarkkinoilla näkymät ovat varovaisen positiiviset. ja 24. Samoilla linjoilla oli Komatsun osastolla vieraillut Ähtärin Motopuun yrittäjä Jari Toivola. Kävijäkaarti koostui pääasiassa metsäalan rautaisista ammattilaisista, mikä oli myös yli kahdensadan näytteilleasettajan mieleen. TEKSTI JA KUVAT SAMI KARPPINEN Kalajoen lentokenttä on osoittautunut toimivaksi paikaksi metsämessujen järjestämiseen, sillä kaikki osastot ovat helposti kävijöiden saavutettavissa. ”Vaikka talvi oli lyhyt, koneet eivät ole tänä keväänä seisseet ollenkaan. Kelirikko jäi lyhyeksi ja töitä on hyvin.” Pidemmällä aikavälillä koneyrittäjiä kuitenkin pohditutti, miten mahdolliset hakkuurajoitukset vaikuttavat alaan. Konemiehet koolla Kalajoella Proforest-tapahtumassa kokoontui porukka, joka uskoo metsätalouden tulevaisuuteen. EX PO M A RK O Y / VE SA RÖ N TY Tomi Lavonen esitteli Sampo-Rosenlewin kuusipyöräistä HR56-konetta. Alan yrittäjien työllisyystilanne on hyvä, mikä luo uskoa tulevaisuuteen”, sanoi Komatsu Forestin aluemyyntipäällikkö Jari Leppänen
Sen takia en ole harkinnut Suomeen paluuta.” Räisän mukaan kevät on ollut Saksassa poikkeuksellisen kuiva. . ”Olen Pieksämäeltä lähtöisin, mutta toiminut puunkorjuuyrittäjänä Saksassa jo 35 vuotta. Ähtärin Motopuun yrittäjä Jari Toivola (oik.) ja kuljettaja Antti Karén vaihtoivat kuulumisia Komatsu Forestin aluemyyntipäällikkö Jari Leppäsen kanssa. Kantokäsittelyyn on protovaiheessa isompi 7,5 litran tankki.” Hänen mukaansa TMK on onnistunut valloittamaan kilpailtua kouramarkkinaa ottamalla sopivasti riskejä, kehittämällä kouraa yksinkertaisista lähtökohdista sekä kuuntelemalla asiakkaiden kehitysideoita tarkalla korvalla. ”Uudistamme parhaillaan kouramallejamme. Saksasta saakka messuille Koneyrittäjäksi paljastui myös Saksasta messuille saapunut Rauno Räisä. Tällä hetkellä kolme koneketjua paiskii töitä Saksassa Brandenburgin alueen männiköiden harvennuksilla. Se voi tietää pahaa kirjanpainajatilanteen kannalta.” Uusi Sampo voi unohtaa haamu-urat Kalajoen lentokenttä on osoittautunut toimivaksi paikaksi metsämessujen järjestämiseen, sillä kaikki osastot on saatu tiiviisti pienelle alueelle. Kouraa on valmistettu jo yli 4 000 kappaletta. Energiapuun tulevaisuuteen uskotaan Myös energiapuun korjuuketjut olivat tapahtumassa näkyvästi esillä. Energiapuun kysynnän kiivain huippu on taittunut, mutta laitevalmistajien mukaan kotimaan kauppa käy edelleen kohtalaisesti. ”Saksassa puunkorjuussa ratkaisevat muutkin asiat kuin pelkkä mottihinta. Sitä on valmistettu noin 20 kappaletta. Puu kasvaa ja nyt töitä riittää, mutta saako Suomessa tulevaisuudessa kaataa puita, kun hakkuurajoituksista käydään kovaa keskustelua, pohti Ähtärin harvennuspuun yrittäjä Ville Sulkava. ”Vuodessa Hankasalmelta lähtee maailmalle 700–1 000 kouraa. ”Kesälle on ennustettu myös kuumaa. ”Vaikka talvi oli lyhyt, koneet eivät ole tänä keväänä seisseet ollenkaan.” TMK Machineryn myyntipäällikkö Robert Kurki kertoi, että yritys on uudistamassa suosituinta TMK 300 -kouramalliaan. Metsälehti Makasiini 67 11510_.indd 67 11510_.indd 67 1.6.2025 12.40.12 1.6.2025 12.40.12. Sampo-Rosenlewin osastolla vetonaulana oli viime v uonna lanseerat t u HR56-hakkuukone, joka on pienemmistä Sampon koneista poiketen varustettu kuudella pyörällä. Mutta metsäkeskustelua seuratessa on käynyt mielessä, että saakohan Suomessa kolmenkymmenen vuoden päästä enää kaataa puita”, totesi niin ikään ähtäriläinen metsäkoneyrittäjä Ville Sulkava. l Kalajoen lentokenttä on osoittautunut toimivaksi paikaksi metsämessujen järjestämiseen, sillä kaikki osastot ovat helposti kävijöiden saavutettavissa. ”Ketteryys on edelleen kuusipyöräisenkin koneen valtti. Rauno Räisä korjaa puuta kolmella koneketjulla Saksassa, eikä haikaile kotimaan savotoille. TMK-energiapuukourien myyntipäällikkö Robert Kurki oli luottavaisin mielin. Osin messujen takia tuli lähdettyä käymään Suomessa.” Räisä löytyi Ponssen osaston liepeiltä. Koneista kolme on Suomessa, lisäksi niitä on viety Baltiaan ja Keski-Eurooppaan”, kertoi Tomi Lavonen Sampo-Rosenlewiltä. Kymmenen metrin ulottuvuus puomissa tarkoittaa, että pikku-Sampon isoveljellä ei hakata haamu-uria. Se ei ollut sattumaa, sillä hänen Scanfotec -yrityksensä koneet ovat keltamustia. Liikevaihtomme oli viime vuonna noin 6,4 miljoonaa euroa, mutta tavoittelemme kasvua aina 10 miljoonaan saakka.” Proforest messut järjestetään Kalajoella jälleen kahden vuoden kuluttua
TEKSTI MARJO NÄKKI KUVAT JUHA METSO METS0 & NÄKKI » 68 Metsälehti Makasiini 11479_.indd 68 11479_.indd 68 1.6.2025 12.46.09 1.6.2025 12.46.09. METSÄSUOMAL AISTEN MAILLA Metsäsuomalaisten jälkeläiset vaalivat unohdettua kulttuuria Norjan ja Ruotsin rajamailla
METSÄSUOMAL AISTEN MAILLA TEKSTI MARJO NÄKKI KUVAT JUHA METSO Suomalaisten uudisasukkaiden asuttamia alueita kutsutaan yhä suomalaiskyliksi ja niiden metsiä suomalaismetsiksi. Metsälehti Makasiini 69 11479_.indd 69 11479_.indd 69 1.6.2025 12.46.11 1.6.2025 12.46.11
Ruotsin puolella metsiä on Värmlannin ja Taalainmaan maakunnissa ja Norjassa Innlandetin läänissä. kesäkuuta. Ruotsin kruunu halusi asumattomiin metsiin asukkaita, sillä ruotsalaiset olivat jääneet jokien varsille. ”Täällä puiden rungot ovat paksumpia ja suorempia kuin missään muualla Norjassa”, kehuu Dag Raaberg. Norjan Metsäsuomalaismuseon johtaja Dag Raaberg teki dna-testin, joka paljasti hänen olevan 63-prosenttisesti suomalainen. On selvää, että on saavuttu norjalaisen metsätalouden ytimeen – ja kyllä, suomalaisiin metsiin. Syyksi hän uskoo vuosisatojen takaiset kaskeamiset. » OSA LÄHTIJÖIST ä pakotettiin kuitenkin Olavinlinnan rakennustöihin Novgorodin uhkaa vastaan. Todisteeksi tien varteen on pystytetty puinen kyltti, jossa komeilee punaisella nimi Finnskogen. » METSÄSUOMALAISET asuivat savupirteissä ja rakensivat viljan puimiseen riihiä ja savusaunoja. laisia ja pohjoishämäläisiä kaskiviljelijöitä houkuteltiin Pohjanlahden yli verohelpotuksia lupaamalla. On kuin savolaiset tummat havumetsät vuorottelisivat kainuulaisten sinertävien vaaramaisemien kanssa. Suomesta muuttohalukkuutta lisäsivät nuijasota ja nälänhätä. ”Tänne Norjaan levittäytyneet metsäsuomalaiset olivat jo toisen polven maahanmuuttajia”, Raaberg kertoo. » UUDISASUKKAAT levittäytyivät yhä lännemmäs Norjan puolelle, kun Ruotsi alkoi rajoittaa kaskeamista. Ja kappas, tuossahan on ehta lappilainen suo, jonka päällä kaste vielä viipyilee. Puilla lastattuja rekkoja sujahtaa vastaan tasaiseen tahtiin. » VIIMEISET suomea puhuneet metsäsuomalaiset kuolivat 1960-luvulla. Uudisraivaajat Savosta Finnskogiksi eli suomalaisten metsäksi kutsuttu tuhansien hehtaarien alue levittäytyy Norjan ja Ruotsin rajan yli molempiin maihin noin 30 kilometrin levyisenä kaistaleena Tukholman korkeudelta länteen. K K UN auto suuntaa Oslosta koilliseen kohti Ruotsin rajaa Norjalle tyypilliset vuonoja vuoristomaisemat muuttuvat pikkuhiljaa tuttuakin tutummiksi näkymiksi. » KIELITIETEILIJÄ Carl Axel Gottlund tallensi metsäsuomalaisten ainutlaatuista perinnettä 1800-luvulla. Suomalaisasutus sai alkunsa 1500-luvun loppupuolella, kun savoMETSÄSUOMALAISET » SUOMALAISTEN muuttoliike Ruotsiin alkoi 1500-luvun lopulla. » METSÄSUOMALAISILLA on oma lippu, kansallispäivää he viettävät 21. » SATA VUOTTA myöhemmin suomalaisilla oli liki tuhat tilaa ruotsalaisissa metsissä. » NORJASSA Grue Finnskogissa avautuu syksyllä metsäsuomaisten ainoa museo. Niistä vastasivat hänenkin esivanhempansa, Suomesta Ruotsiin ja sieltä Norjaan levittäytyneet uudisraivaajat eli metsäsuomalaiset. 70 Metsälehti Makasiini METS0 & NÄKKI » 11479_.indd 70 11479_.indd 70 1.6.2025 12.46.12 1.6.2025 12.46.12
Metsälehti Makasiini 71 11479_.indd 71 11479_.indd 71 1.6.2025 12.46.16 1.6.2025 12.46.16. Ruotsin kruunu halusi asumattomiin metsiin asukkaita, sillä ruotsalaiset olivat jääneet jokien varsille. RUOTSI NORJA SUOMI Grue Finnskog Metsäsuomalaisten alueet Ruotsissa ja Norjassa Suomalaiset asuivat savupirteissä ja saunoivat savusaunoissa. Grue Finnskogissa on ulkoilmamuseo, mutta rakennuksia löytyy edelleen myös niiden alkuperäisiltä sijoilta ympäröivistä metsistä
72 Metsälehti Makasiini 11479_.indd 72 11479_.indd 72 1.6.2025 12.46.19 1.6.2025 12.46.19. Polttoa pidettiin puiden haaskauksena – Ruotsista oli tullut suurvalta ja kaivokset tarvitsivat hiiltä malmin sulattamiseen ja siten raudan valmistukseen. Siellä sijaitsee Norjan metsäteollisuudelle tärkeä puuterminaali. Viimeksimainitusta juontui myös metsäsuomalaisten toinen nimitys, ruissuomalaiset. Se sijaitsee vain kymmenen kilometrin päässä Ruotsin rajalta. Kongsvingerin kaupunki on metsäsuomeksi Vinkeri. Ruotsalaiset olivat ärtyneet myös siitä, että suomalaiset metsästivät riistan heidän omina pitämistään metsistä ja viljelivät menestyksekkäästi vanhaa ruislajiketta, joka toi mittavat sadot. Eläkkeellä hän on keskittynyt vaalimaan metsäsuomalaisten perinteitä kotikylässään Grue Finnskogissa. Karhu oli metsäsuomalaisille pyhä eläin. Uusi museo avautuu Dag Raaberg teki uransa metsänhoitajana Norjan metsähallituksella. Suomalaiset joutuivat paikoin jopa niin ahtaalle, että heiltä vietiin tilat ja heidät julistettiin henkipatoiksi. Heidät ajoi rajan yli ruotsalaisten päätös rajoittaa kaskiviljelyä ja lopulta kieltää se kokonaan. METS0 & NÄKKI » Pohjoismaiden ainoa metsäsuomalaisten museo avautuu Grue Finnskogissa syksyllä
Dag Raabergin nimi oli alkujaan Valkonen. Ruotsi-Norjassa pyrittiin sulauttamaan vähemmistöt osaksi valtaväestöä ja myöhemmin Norjassa maanomistusoikeus liitettiin kieleen. Museon avajaiset ovat syksyllä, paikalle on lupautunut kuningatar Sonja. Hänen perimästään 63 prosenttia on suomalaista. Pohjoismaat tempautuivat mukaan kansalliseen liikehdintään 1800-luvulla. Kaikki pinnat ovat puuta ja isot ikkunat tuovat ympäröivän luonnon sisään. Metsälehti Makasiini 73 11479_.indd 73 11479_.indd 73 1.6.2025 12.46.21 1.6.2025 12.46.21. Tien toisella puolella on vanha ulkoilmamuseo, jonne on luotu metsäsuomalaisten pihapiiri. Lapsuudessaan hän sai usein syödäkseen silppua tai mottia, vanhoja suomalaisten perinneruokia. Talon vierellä majavat ovat pitäneet omaa savottaansa. Löydöksistään innostuneena hän jopa ehdotti oman autonomisen alueen perustamista metsäsuomalaisille Ruotsin ja Norjan rajalle. Raaberg on työskennellyt 25 vuotta sen eteen, että metsäsuomalaisten tarina tunnettaisiin. Niitä kävi tutkimassa Helsingin yliopiston lehtori ja vankka suomalaistaja Carl Axel Gottlund. ”Olen mukana niin kauan, että saamme toiminnan pystyyn. Sen jälkeen tulen istumaan tänne kahvilaan kuuntelemaan ihmisten vaikutelmia”, hän suunnittelee. Tapa oli tehokas, mutta johti siihen, että suomalaiset kuulemma tunnistettiin jo hajusta. Sellaisen kaadettuaan metsäsuomalaiset ottivat siitä taljan ja lihat ennen kuin hautasivat loput. Pään he kuitenkin irrottivat ja nostivat kunnioituksen eleenä korkealle puun latvaan tai oksaan. He raapustivat pirttiensä ja muiden rakennustensa ovien ja ikkunoiden pieliin svastikoita, ristejä ja vulvia pitääkseen pahan loitolla. ”Olen norjalainen, mutta tunnen itseni myös suomalaiseksi. Metsien läpi kulkee 200 kilometrin mittainen Finnskogleden-vaellusreitti. Hautapaikka oli usein pyhä paikka. Eksoottiset suomalaiset Keskellä norjalaista havumetsää voi saada tuntumaa siitä, kuinka eksoottiselta itäisestä Suomesta peräisin olevien metsäsuomalaisten tavat ovat saattaneet paikallisista tuntua. Kunnianpalautus kadonneelle kulttuurille Nykyisin metsäsuomalaisilla on Norjassa virallinen vähemmistöasema. Metsässä kulkija saattoi törmätä puunrunkoon kaiverrettuihin kasvoihin, joihin oli lyöty naula. Raaberg arvioi, että suomalaista hänessä saattaa olla rauhallisuus ja tietty kaihonsekainen melankolia. Alueen metsissä on yhä joitain vanhoja metsäsuomalaisten taloja. Naula silmässä aiheutti uskomusten mukaan sokeutta, hampaassa hammassärkyä. Karhu oli metsäsuomalaisille pyhä eläin. Motti sekoitetaan ruisjauhoista, sianlihasta ja läskistä, päälle laitetaan puolukkahilloa. Naisissa piilevä voima siis tunnistettiin. Tämä oli yksi metsäsuomalaisten tapa manata pahaa vihamiehilleen. Erikoista kieltä puhuvat uudisraivaajat rakensivat erämaahan itselleen pirttejä ja saunoja, jotka lämmitettiin savulla. ”Monet eivät tiedä taustoistaan tarpeeksi”, Raaberg sanoo. Metsäsuomalaisten kieli ja perinteet elivät pitkään eristyksissä norjalaisilla ja ruotsalaisilla rajaseuduille. Metsäsuomalaisuutta ei silti erityisen hyvin tunneta, vaikka liki kahdella miljoonalla ruotsalaisella ja puolella miljoonalla norjalaisella on metsäsuomalaiset sukujuuret. Toisen maailmansodan aikaan metsien läpi kulkivat natsimiehitystä pakenevat norjalaiset. Metsäsuomalaiset harjoittivat kristinuskoa, mutta yhtä tärkeitä heille olivat loitsut hedelmällisyysriitteineen ja omanlainen uskomusjärjestelmä maahisineen, tonttuineen ja piruineen. l Museorakennus toistaa arkkitehtuurissaan ympäröivää luontoa. 300 asukkaan kylään nousee komea moderni museorakennus metsäsuomalaisille. Matkoillani olen suunnannut useammin itään kuin länteen.”. Silppu saadaan lihaa, perunaa ja rasvaa sekoittamalla
Se menee pääosin polttoon, vaikka joukossa on paljon hyvälaatuistakin puuta”, Aholin kertoo. Kierrätyspuu puhdistetaan ja lajitellaan. 74 Metsälehti Makasiini » TUOTE & TEKIJÄ 11482_.indd 74 11482_.indd 74 1.6.2025 12.49.34 1.6.2025 12.49.34. Tradenomiksi valmistuneella Virosella oli liiketoiminnan osaamista, joten viime syksynä pariskunta päätti perustaa Hukkapuu Oy:n. Käyttämänsä kierrätyspuun yritys ostaa Lassila & Tikanojalta. ”Kierrätyspuuta syntyy valtava määrä. Aholin oli tutkinut kierrätyspuun hyödyntämistä opiskellessaan puutekniikan insinööriksi. Niki Aholinin ja Emmi Virosen perustama yritys Hukkapuu valmistaa arkkuja ja uurnia kierrätyspuusta. Ympäristötietoisuuden kasvaessa yhä useampi kaipaa Aholinin mukaan ekologisuutta myös hauta-arkuilta ja tuhkauurnilta. Lajittelu työllistää Hukkapuun toimitilat sijaitsevat Mikkelissä. Ajatus kierrätyspuusta valmistetuista hautaustuotteista syntyi, kun Aholin ja hänen puolisonsa, Hukkapuun toinen perustaja Emmi Vironen miettivät, minkä kertakäyttöisen puutuotteen valmistuksessa voisi käyttää kierrätyspuuta. Vasemmalla puhdistamatonta, oikealla puhdistettua ja prosessoitua puumateriaalia. Aholin on työskennellyt sairaanhoitajana, Vironen lähihoitajana. Tällä hetkellä kierrätyspuu koostuu pitkälti kotimaisesELETTY ELÄMÄ SAA NÄKYÄ Hukkapuun arkut ja uurnat on valmistettu kierrätyspuusta. Kuvassa tuotekehityksessä oleva uusi arkkumalli. TEKSTI LIINA KJELLBERG KUVAT PIHLA LIUKKONEN ”HYVÄ arkku on vainajaa kunnioittava ja vainajan näköinen – sellainen, joka kuvastaa niitä arvoja, joita tällä oli eläessään”, sanoo Niki Aholin, toinen Hukkapuu Oy:n perustajista. Hautausalasta pariskunnalla ei ollut kokemusta, mutta kuolema on molemmille tuttua aiemmalta työuralta. Hukkapuu pyrkii vastaamaan tähän toiveeseen: sen arkut ja uurnat on valmistettu kierrätyspuusta
Kierrätyspuun käyttäminen on luvanvaraista. Arkkujen ja uurnien ekologisuus ei rajoitu vain puuosiin, myös pintakäsittely ja verhoilu tehdään luontoa säästäen. Lisäksi eri paksuuksia, leveyksiä ja pituuksia on paljon. Kierrätyspuun käyttö on vaativaa työvälineille. Lastuavia menetelmiä, kuten sorvausta, ei voi käyttää. Arkkujen ja uurnien pinta ei ole täydellinen, mutta ei ole meidän ihmistenkään. ”Tuotteesta pitää saada pienellä työllä riittävän hyvää. Kunnioitan näin käyttämääni materiaalia. ”Monet markkinoilla olevat arkut on verhoiltu sisältä ja ulkoa pellavatai puuvillakankaalla. Aholinin mukaan ihmiset kokevat usein, että kierrätysmateriaalista valmistettujen tuotteiden tulisi olla halvempia kuin neitseellisistä materiaaleista valmistettujen. Hukkapuun arkut on tehty kokopuusta, joten ne painavat noin 40 kiloa – kymmenisen kiloa enemmän kuin vanerista ja lastulevystä valmistetut arkut. Meillä ei ole ollenkaan kangasverhoiltuja arkkuja. Aholin ja Vironen ovat hakeneet luvan puhtaan ja käsittelemättömän kierrätyspuun käyttöön, maalattua, lakattua tai painekyllästettyä puuta pariskunta ei halua. Tuhkatessa kokopuisesta arkusta on vain hyötyä. Tasalaatuista, tasapaksua ja riittävän pitkää kierrätyspuusta saa liimaamalla ja sormijatkamalla. Monessa näkyy eletty elämä”, Aholin sanoo. Osa kierrätyspuusta on rikkoutunutta, osa käytössä likaantunutta. Kangasta säästäen Hukkapuun valikoimassa on tällä hetkellä kaksi arkkumallia ja yksi uurnamalli. Haasteensa kierrätyspuun Niki Aholin valmistaa kierrätyspuusta liimalevyä. ”Monet arkut eivät pala tuhkauksessa kunnolla, mutta meidän tuotteissamme ei ole sitä ongelmaa.” lat ja naulanreiät saavat näkyä. käyttöön tuo myös se, että siinä on paljon metallisia kiinnikkeitä, kuten nauloja. ”Monet arkut eivät pala tuhkauksessa kunnolla, mutta meidän tuotteissamme ei ole sitä ongelmaa.” Hinnalla merkitystä Hukkapuun arkkuja ja uurnia saa parista hautaustoimistosta, minkä lisäksi niitä voi tilata suoraan Hukkapuun verkkosivuilta ja Ikilehto-verkkosivuston kautta. Arkkujen hinnat alkavat noin 500 eurosta. Arkkujen sisäosan olemme verhoilleet puukuidusta valmistetulla harsokankaalla”, Vironen kertoo. Tuotteen hinnan pitää pysyä sellaisena, että kuluttaja haluaa tuotteen ja pystyy sen myös valitsemaan.”. Kangasta pyritään käyttämään säästeliäästi. Myös kolhuja saa olla. Toistaiseksi sopivaa yhteistyökumppania ei ole löytynyt. Hukkapuun arkkumalleja saa erilaisilla pintakäsittelyillä. ”Olen päättänyt, että nauMetsälehti Makasiini 75 11482_.indd 75 11482_.indd 75 1.6.2025 12.49.35 1.6.2025 12.49.35. Arkkuja ja uurnia saa hiotulla ja harjatulla pinnalla sekä petsattuna että maalattuna. Aholin ja Vironen ovat kiinnostuneita käyttämään verhoilussa myös kierrätyskankaita. Aholinin mukaan lisäpainosta ei ole haittaa vainajaa kannettaessa, sillä paino jakaantuu kuudelle henkilölle. Kierrätyspuun sahauksessa pitää käyttää metalliosumia kestäviä erikoisteriä. Suunnitteilla on lisää malleja, ja yritys tekee myös tilaustuotteita. l ta männystä ja kuusesta valmistetuista kuormalavoista. Kierrätyspuun työstäminen on kuitenkin hankalampaa ja vie enemmän aikaa kuin neitseellisen puun työstäminen. Se on se haaste, jonka kanssa joudumme työskentelemään. Arkkujen ja uurnien valmistuksessa työllistävin vaihe on kierrätyspuun lajittelu
Luo tunnukset ja aloita. Mitä metsästä puhutaan juuri nyt. Osallistu keskusteluun Metsälehden keskustelupalstalla. metsalehti.fi/rekisteroidy Polku omaan metsään 11483_.indd 76 11483_.indd 76 1.6.2025 12.50.47 1.6.2025 12.50.47
Vertaisin tätä näkökantaa hevosten silmien sivuille laitettaviin näköesteistiin. Joka ikinen vanha metsä on jossain vaiheessa ollut nuori eli on saanut alkunsa nuorista taimista. Metsää ei voi katsoa vain yhdeltä näkökannalta. Metsä ei ole yksiselitteinen. Metsässä tapahtuvat asiat ovat todellakin moniselitteisiä. +358 400 320024 jorma.pesonen2@luukku.com Myyjä pitää oikeuden hyväksyä tai hylätä ostotarjous. Lahotessaan ja kaatuessaan rungot antavat sijaa uusille kuusen taimille, jotka valitettavasti ovat tämän lahottajasienien vaivaamia eikä niillä siten ole kovin paljon elinaikaa. Männikön kasvattaminen vaikka 500-vuotiaaksi on helpompi tehtävä. Avohakkuilla on aina kyse uuden taimikon aikaansaamisesta. Vanha kuusimetsä on vanha eikä enää sido tätä kuuluisaa hiiltä. Aiemmin hän on työskennellyt tutkijana Metsäntutkimuslaitoksella ja kehityspäällikkönä Suomen 4H-liitossa sekä metsäalan kirjojen ja digitaalisten tuotteiden tuotepäällikkönä. Tämän vanhan kuusikon eli päästölähteen sijalle pitää saada uusi taimikko, joka sitoo hiiltä varttuessaan. Metsä ja luonto kehittyvät, joko ilmastonmuutoksen takia tai ilman sitä. Hakkuut, metsien hoito ja suojelu vaativat ns. Mutta. Euroopan sahateollisuusjärjestö EOS Euroopan sahateollisuusjärjestön (European Organisation of Sawmills EOS) vuosikokous on valinnut järjestön uudeksi puheenjohtajaksi Koskisen Oyj:n sahateollisuuden johtajan Tommi Sneckin. 11484_.indd 77 11484_.indd 77 1.6.2025 12.52.02 1.6.2025 12.52.02. LUKIJALTA NIMITYKSIÄ MYYDÄÄN » PILKKEET Metsälehti Makasiini 77 METSÄ EI OLE YKSISELITTEINEN MYYTÄVÄNÄ KUTSU-OSKOLAN YHTEISMETSÄ Tohmajärvi Joensuu Kiihtelysvaara n.1400 ha. Luonnonperintösäätiö Luonnonperintösäätiön uudeksi puheenjohtajaksi on valittu Heli Jutila ja varapuheenjohtajaksi Anni Kytömäki. LISÄTIETOJA: hoitokunnan puheenjohtaja Jorma Pesonen p. MINULTA kysyttiin kerran, miksi ihmiset vihaavat avohakkuita. Erittäin hyvä kysymys! Yksiselitteistä vastausta tähän ei tietenkään ole. Ruuska siirtyi uuteen tehtävään kasvuliiketoiminnan kehittämispäällikön roolista. Vielä ei männyllä ole samanlaajuisia vitsauksia kuin kuusella eli kirjanpainajaa ja tyvilahoa. Tehtävässä Ruuska vastaa Tapion siemenkeskuksen johtamisesta, asiakkuuksista sekä kehittämisestä. Jutila on valmistunut Turun yliopistosta filosofian tohtoriksi. MARJA TOLONEN Tapio Metsänhoitaja Juha Ruuska on nimitetty Tapion kasvuliiketoiminnan johtajaksi. monikatseisuutta. Puheenjohtajuus on kaksivuotinen. Vanha kuusikko on päinvastoin päästölähde. Tällä hetkellä männyn vitsauksia on esimerkiksi tyvitervastauti eli vastaava lahottaja kuin kuusen tyvilaho. Tänä päivänäkin Suomi elää metsästä, pääosin metsäteollisuuden tuotteiden viennistä. Valitettavasti nämä vihreän näkökannan omaavat edustajat katsovat metsää vain yhdestä näkökannasta eli suojelusta. Ilman tätä vientiä ei olisi hyvinvointia. Mutta joka tapauksessa metsässä ja luonnossa tapahtuu kehitystä vuosi vuodelta, vaikka ilman ihmisen vaikutusta. Tarjoukset pyydetään jättämään 7.7.2025 mennessä . Kasviekologi Heli Jutila tuntee laaja-alaisesti luontoa ja on perehtynyt monipuolisesti luonnonsuojeluun. Puheenjohtajuuden ohella Jutila toimii muun muassa Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry:n toiminnanjohtajana. Yksi todella merkittävä tekijä näissä vanhoissa kuusikoissa on kirjanpainajan leviäminen läheisiin ei-suojeltuihin metsiin. Vanhan kuusikon suojelu on ihan hyvä ajatus. Metsä ei ole stabiili. Minun piti koota kaikki tietämykseni ja osaamiseni, jotta vastaukseni olisi tyydyttänyt kysyjää, lyhyellä vastausajalla
Kun kussakin kodassa syntyy noin 200 siementä, tämän yksilön siementuotanto oli huimat 385 000 siementä – eikä se ollut aukon kookkain horsma! Satunnaisotannan perusteella hehtaarilla oli noin 400 pensasmaista horsmaa, osa suurempia kuin laskemani. MISTÄ PIDIT ARVONTA! » PILKKEET KESÄLTÄ 1970 mieleeni on jäänyt punainen maisema Sodankylästä Liesin tienvarresta. Maitohorsmalla on oiva menetelmä tuoreitten aukkojen valtaamiseksi. Siunailimme mielessämme, ettemme olisi täällä kuukautta myöhemmin siementen lähtiessä lentoon. JO RM A PE IP O N EN 78 Metsälehti Makasiini 11485_.indd 78 11485_.indd 78 1.6.2025 12.54.31 1.6.2025 12.54.31. Voit vastata kyselyyn verkkosivullamme osoitteessa www.metsalehti.fi/lukijakysely. Sillä perusteella hehtaarin siementuotanto olisi reilusti yli 100 miljoonaa siementä. MISTÄ PIDIT. Niiden tehtävänä on ylläpitää maanalaista juurakkoa ja kerätä sinne energiaa käytettäväksi, kun oikea hetki koittaa. Korkeutta oli reilu puoli metriä ja muoto kuin Egyptin pyramideilla. Kehittyviä kotia oli liki 2 000. Entä mikä kiinnosti kaikkein vähiten. MIKÄ oli mielestäsi tämän numeron kiinnostavin artikkeli. Kaikkien kesäkuun 22. Valtakasviksi maitohorsma nousee vasta seuraavina vuosina, jolloin hehtaarin siementuotanto lienee miljardeja. Sen sijaan heinät lumi painaa maata vasten. Osoite on Metsälehti Makasiini, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki. Taimikon horsmat tai vatut eivät siis ole yhtä vaarallisia metsän uudistumiselle kuin yhtenäinen heinikko. Se on aivan erinäköinen kuin taajan horsmikon yksioikoisen suorat kukkavarret. Myös postikortilla tulleet vastaukset osallistuvat arvontaan. Horsma on aina ollut koko maassa yleinen, mutta aukkoihin perustuva metsän uudistaminen antoi sille mahdollisuuden peittäviin ja näyttäviin kasvustoihin. Kun metsä kaatuu päältä pois, juurakosta nousee vankka ja monihaarainen verso. Laaja hakkuu ulottui horisonttiin ja kukkiva horsma värjäsi loivasti kumpuilevan maaston. Päähaaroja oli yhdeksän ja niissä lukuisia sivuhaaroja, useimpien päässä oli kukkaterttu. Varttuneessa metsässä horsma sinnittelee vuosikymmeniä yksittäin kukkimattomina miniversoina. Monihaaraisuus näkyy selvimmin aivan kannon takana olevasta yksilöstä. l SEPPO VUOKKO TUOREIDEN AUKKOJEN VALTAAJA Toisena kesänä hakkuun jälkeen juurakoista kehittyneet horsmat ovat vahvistuneet monihaaraisiksi pensaiksi. päivään mennessä vastanneiden kesken arvomme palkinnoksi hyvin varustellun Cederrothin ensiapupakkauksen. Niistä riittää uusienkin aukkojen valtaamiseen. Kun lumi sataa, suurin osa horsman kovista versoista pysyy pystyssä ja niin pysyvät horsmien lomassa olevat taimetkin. Otin tuoreelta aukolta sattumanvaraisesti yhden pensasmaisen yksilön. Vaikka horsma muodostaa niin tiheitä kasvustoja, ettei puun taimia sieltä tahdo nähdä, se ei ole taimien kannalta yhtä tuhoisa kuin heinät. Palkintona olleen taittosahan voitti Pia Leppänen Espoosta. VIIME numeron suosituin artikkeli oli metsänomistuksen merkitystä tarkastellut ”Elämäni paras hankinta” -juttu
vuosikerta, perustettu 1933 Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti 31 718 (lt/22) 2489-4044 (painettu) 2737-1131 (verkkojulkaisu) PunaMusta 2025 UPM Finesse Silk 200 g/m 2 UPM Star Matt 70 g/m 2 UPM PR Personal 90 g/m 2 TOIMITUS Päätoimittaja Ulkoasu Toimitussihteerit Toimittajat Taloustoimittaja Keski-Suomen aluetoimittajat Verkkokoordinaattori Verkkojulkaisu Metsäuutiset MARKKINOINTI Levikkipäällikkö MYYNTI Myyntipäällikkö ASIAKASPALVELU Tilaukset ja osoitteenmuutokset klo 9.00–15.00 Makasiinin levikki ISSN Painopaikka Kansipaperi Sisäsivut Oma metsä-osuus 11486_.indd 79 11486_.indd 79 1.6.2025 12.55.10 1.6.2025 12.55.10. 09 315 49 844 Pirjo Sutela-Mero, p. 029 432 6111 Sami Karppinen, p. JO RM A SI LK EL Ä Petri Koskinen p. 029 432 6116 Valtteri Skyttä, p. 029 432 6118 Tuomo Vuorinen, p. 029 432 6114 Jenny Rantanen, p.029 432 6029 www.metsalehti.fi verkkojulkaisujen sähköposti: toimitus@metsalehti.fi Pasi Myllymaa, p. 09 315 49 844 Metsätaloudellinen ammatti lehti Tapion julkaisu 93. 050 438 2865 Anna Back p. 029 432 6108 Eero Sala, p. 09 315 49 840 asiakaspalvelu@metsalehti.fi Asiakaspalveluvastaava Annika Andersson p. 029 432 6115 Heli Virtanen, p. 029 432 6109 Mikko Riikilä, p. Seuraava Metsälehti ilmestyy 19.6. 029 432 6110 Tiia Puukila, p. 029 432 6112 Liina Kjellberg, p. 09 315 49 805 Asiakaspalvelusihteerit Mira Viinikanoja, p. 029 432 6991 Jussi Collin, p. Ensi numerossa DROONI APUNA METSÄSSÄ METSÄLEHTI MAKASIINI 5/25 ILMESTYY 15.8. 029 432 6117 ilmoitukset@metsalehti.fi p. 029 432 6012 (ma) Mikko Häyrynen, p. 029 432 6059 Iiris Ylinen, p
NIMI LÄHIOSOITE POSTINUMERO POSTITOIMIPAIKKA IBAN-TILINUMERO BIC-KOODI 80 Metsälehti Makasiini » MAKASIINIKRYPTO 11487_.indd 80 11487_.indd 80 1.6.2025 12.56.21 1.6.2025 12.56.21
Kirjoita kuoreen tunnus ”Makasiinikrypto 4”. Tilauksen voi irtisanoa koska tahansa ennen uuden tilauskauden alkua olemalla yhteydessä Metsälehden asiakaspalveluun asiakaspalvelu@metsalehti. audion) ja näköislehtiarkiston, Metsälehti.fi -verkkopalvelun maksulliset sisällöt sekä Metsätietäjä palvelun (arvo 11,90 € / kk) . LASKUTUSLISÄN voi välttää ottamalla käyttöön ympäristöystävällisen e-laskun (ilmoittamalla asiasta omaan pankkiin) tai sähköpostilaskun (yhteys Metsälehden asiakaspalveluun puh. KESÄTOIMITTAJA METSÄLEHTEEN 11487_.indd 81 11487_.indd 81 1.6.2025 12.56.22 1.6.2025 12.56.22. Iiris Ylinen opiskelee metsäalaa Helsingin yliopistossa. Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot Lehden saajan osoite Sukunimi Etunimi Syntymävuosi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Päiväys Allekirjoitus Sähköposti Puhelinnumero Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Osoitteenmuutos / alkaen Lahjatilaus Irtisanon tilauksen Asiakasnumero: . Tilausmaksu on vähennyskelpoinen metsäverotuksessa METSÄLEHTI maksaa postimaksun TUTUSTU LEHDEN TILAUSMAHDOLLISUUKSIIN osoitteessa www.metsalehti.fi/tilaa-lehti KYSY eri tilausmahdollisuuksista asiakaspalvelusta asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai 09 315 498 40 (osoitekentässä) Kestotilaajan edut: ETUSI kestotilaajana ovat arvoltaan 171,80 €/v Pa lv el uk or tt i METSÄLEHTI Maistraatinportti 4 A 00240 Helsinki Tunnus 5011305 Info: 00003 00003 Vastauslähetys Kestotilaus on voimassa toistaiseksi, kunnes se irtisanotaan. Voit ratkoa sen päätteellä ja lähettää sähköisesti heti saatuasi ruudut täyteen. Ristikko löytyy myös osoitteesta www.sanaristikot.net. tai p. Ylisen pesti jatkuu läpi kesän ja päättyy elokuussa. 09 315 49 840 tai asiakaspalvelu@metsalehti.fi). TÄMÄN Makasiinikrypton vastausten tulee olla perillä 20.6.2025 osoitteessa Tapio Palvelut Oy/Metsälehti, Maistraatinportti 4 A 3 krs, 00240 Helsinki. Metsälehti Digin sisältö kokonaisuudessaan: Näköislehti (sis. 09 315 49 840 (ma-pe klo 9-15). LASKUTUSLISÄ paperilaskuissa 3,90 €. NIMITYKSET Leikkaa irti PARANNAMME Metsälehden maksutapamahdollisuuksia ja luomme asiakkaille helpompia, nopeampia ja turvallisempia maksutapoja. Onnittelumme heille ja kiitokset kaikille mukana olleille. METSÄTIETEIDEN kandidaatti Iiris Ylinen on aloittanut Metsälehdessä kesätoimittajana. Hän työskenteli Metsälehdessä myös viime kesänä. Palkinnot Makasiiniristikosta 3 on arvottu seuraaville kolmelle: Eino Merta, Loimaa, Kari Kaukometsä, Äänekoski ja Terttu Sipilä, Oulunsalo. Vuosittain julkaistava Metsäverokirja kotiin postitettuna (arvo 29 €) . Oikein ratkaisseiden kesken arvomme kolme 20 euron rahapalkintoa
Sitä ostan ja myyn verkossa ja saan siitä jatkuvasti pientä tuloa. Nämä ovat perusasioita, joita opetan metsänomistajille. Tänä vuonna yritykseni istuttaa 40 000–50 000 tainta, pääsääntöisesti teemme raivaussahahommia. Minulla on oma metsuripalveluyritys, jolle olin tilannut taimia. He istuttavat kukin päivässä noin 800–1 000 tainta. Jo heinä-elokuussa on hyvä käydä katsomassa tainten vointia. ”METSÄNUUDISTAMISESSA tärkeää on huolellisuus. Otin taimet omistani, jotta kurssi voitiin pitää. Olen innostunut erikoispuulajeista. Oikea istutuspaikka, riittävä syvyys ja hyväkuntoinen taimi. Omassa metsässäni olen testannut aika monia. Myös omille metsureilleni olen sanonut, että istutetaan huolellisesti eikä hosuta. Visakoivua minulla kasvaa kahdeksan hehtaaria. Työllistän tällä hetkellä seitsemän metsuria, joista yksi on Suomesta, kaksi vaihto-oppilaita Espanjasta ja loput virolaisia. Eksoottisimmat taimet ovat tulleet Kiinasta. l ”Istutetaan huolellisesti eikä hosuta” Jyrki Ilves opettaa metsänomistajille uudistamista ja kokeilee omassa metsässään eri puulajeja. Harjoittelimme istuttamista Ilmajoen maatalousoppilaitoksen metsissä toukokuun lopussa. Opetan aikuisille kaikkea muuta paitsi isoilla metsäkoneilla ajoa ja puukiipeilyä. Erityisen tyytyväinen olen kanadantuijametsikköön, mutta sille ei Suomessa ole metsätaloudellista käyttöä. Viidettä kevättä vedettävänä on ollut naismetsänomistajien metsätalousyrittäjän ammattitutkintoon kuuluva uudistamisen maastokurssi. TEKSTI TIIA PUUKILA KUVA JUHA HARJU 82 Metsälehti Makasiini » SAVOTALLA 11488_.indd 82 11488_.indd 82 1.6.2025 12.57.10 1.6.2025 12.57.10. Harva niistä menestyy, mutta harrastukset maksavat. Ne ovat pihaja maisemapuita. Etenkin erikoispuulajien kohdalla usein käy niin, etteivät ne sopeudukaan tietylle alueelle.”. Istutettavien tainten piti tulla kursseille metsänhoitoyhdistykseltä, mutta niiden toimitus venyi kesäkuun alkuun. Niin erikoispuiden tainten kuin tavallistenkin metsätaloustainten kohdalla on muistettava, ettei uudistaminen lopu viljelyyn. Tässä sarjassa tapaamme ihmisiä heidän työmaillaan. Olen kouluttanut täyspäiväisesti aikuisia Koulutuskeskus Sedussa Etelä-Pohjanmaalla vuodesta 2008
KESÄN MYÖTÄ VAUHTI KIIHTYY! ALENSIMME HINTOJA Mönkijämallisto alk. Hinta-laatusuhde onkin nyt loistava, sillä kaupan päälle annamme kaikille mönkijöillemme myös markkinoiden parhaan takuun: kolme vuotta ilman tuntitai kilometrirajaa! Lue lisää osoitteesta cfmoto.fi. 11489_.indd 83 11489_.indd 83 1.6.2025 13.00.32 1.6.2025 13.00.32. 4990€ Tule tutustumaan atv-mönkijöiden markkinaykkösen laajaan mallistoon! Laskimme kaikkien mönkijöidemme hintoja, enimmillään jopa tuhat euroa
Rekisteröidy ja käytä maksutta Hyödynnä metsävarallisuustietosi tehokkaasti Käytä apuna toimenpidesuosituksia ja tuoreita hintatilastoja Kilpailuta puukaupat itse tai ammattilaisen avulla Varmista itsellesi parhaat puukaupat 11490_.indd 84 11490_.indd 84 1.6.2025 13.01.42 1.6.2025 13.01.42. Metsänomistaja, älä tyydy yhteen! Helposti parhaat puukaupat: Kuutio.fi Vertaa vaihtoehtoja puukauppaan luotettavasti ja helposti