AKKUTRIMMERILLÄ VESAKKOON ›› Suvi Tasanko haluaa metsäyrittäjäksi 3. SADE EI RAIVAAJAA HAITTAA METSÄRAHASTO ”Rahan tuloa on jouduttu hillitsemään” MAANMUOKKAUS UUSIA RATKAISUJA TARVITAAN Koeajossa Volkswagen ID.4 Kysymyksiä uudelle metsänomistajalle LUOVUTUSVOITON VEROTUS SAHA EI KÄY, MISSÄ VIKA. KESÄKUUTA • NUMERO 4/2021 • 11,50 € WWW.METSALEHTI.FI M ET SÄ LE H TI M A KA SII N I 4/2 02 1 TE EM A : U U D ET TE KIJ Ä T 8431_.indd 1 2.6.2021 15.53
Siksi pystymme tarjoamaan rungoistasi erittäin kilpailukykyisen hinnan. Selkeästä hintamatriisista näet heti, mitä vähintään tienaat – ja joustoa löytyy puutavaran järeyden mukaan myös ylöspäin. Järeysrunkohintakaupassa myyt harvennusleimikkosi puut kokonaisina runkoina ja me hyödynnämme ne tukkija kuitupuiksi järeyden ja markkinatilanteen mukaan. Metsän uusi Järeysrunkohinta on pitkä harppaus nykyaikaan Puukauppa uudistuu harvennuksissa puutavaralajikaupasta kaikille järkevämpään, järeyteen perustuvaan runkohintaan. Lue lisää Järeysrunkohinnoittelusta ja sen käyttöönottoaikataulusta: metsaforest.com/jareysrunkohinta Koska puut kasvavat pitkinä – ei pätkinä 8432_.indd 2 2.6.2021 15.11
Tämän numeron kannen kuvasi Sami Karppinen. 42 TUTKIMUS : Lahonkesto puntarissa 43 METSÄLÄISEN ALLAKKA : Vinkit riukujen tekoon 44 KYSY POIS : Pienen aukon uudistaminen. 28 Tynnyri tehdään männystä Metsälehti Makasiini 3 » SISÄLLYS 8433_.indd 3 28.5.2021 16.46. 28 VAIKUTTAJA : ”Markkina on kuuma” OMA METSÄ 36 METSÄNHOITO : 14 kysymystä uudelle metsänomistajalle 40 SAHA KÄYNTIIN : Missä vika. 62 Nokasta kaakkurin tunnistaa JU HA SIN SA LO SE PP O SA M U LI JO RM A LU H TA Tapio Tilli hoitaa metsärahastoa 70 KÄSIN TEHTY : Ainon jäljillä 74 TUOTE & TEKIJÄ : Taikinatiinuja tarvitaan aina 76 LUKIJALTA : Ilmastonmuutos ja metsätalous 78 PILKKEET : Koru ravan keskellä 80 MAKASIINIRISTIKKO 82 KÄÄNTEENTEKEVÄ : Uudenlaista suojelua S. AJASSA 4 PÄÄKIRJOITUS : Kustannukset karkaavat 6 METSÄNOMISTAJA : Uutta oppimassa 12 HIRVIELÄIMET HÄMÄRÄN PEITOSSA 14 METSÄTYYPPI : Millainen hyttyskesä on tulossa. 74 S. 47 PIKATESTI : Stihlin akkutrimmeri 48 PERINTÖMETSÄ : Näin luovutusvoittoa verotetaan TALOUS 51 RAHAPUU : Kaikkea hyvää 52 PUUMARKKINAT : Runkohinta myös harvennuksille 54 KUUKAUDEN PUUKAUPPA : Kuusitukkia 75 eurolla 55 KUUKAUDEN TILAKAUPPA : Melkein onnistunut kauppa 56 TILAMARKKINAT : Hintalaskurit koetuksella 57 KOEAJO : VW ID.4 – kansanauto sähköllä LUONNOSTA 61 ENNEN & NYT : Rappuset muistona 62 LUHTA : Liskolinnun näköä 68 KOLUMNI : Kusti S. 15 NURIN NUORELLA IÄLLÄ 16 LUKIJAN KUVA : Tuunattu saha savotalle TEEMA 18 MAANMUOKKAUS : Miten muokata
Työmaat ovat pieniä ja etäällä toisistaan, eikä kone pääse näyttämään tehokkuuttaan. Uudistusalojen muokkaus on viime aikoina kehittynyt, mutta samalla myös sen hinta on noussut. Metsäyhtiö G. Alustana toimineeseen metsätraktoriin asennetut lautaset muokkasivat istutuskohdan, johon mikroprosessoriyksikön ohjaama istutuspää sujautti taimen. Hinnat löydät sivulta 52 ja tuoreimmat noteeraukset aina tiistaisin osoitteesta www.metsalehti.fi. Se taas ei onnistu, ellei metsänhoidon suunnittelua saada kehitettyä niin, että koneille on mahdollista ketjuttaa tarpeeksi työmaita. Metsien hoidon kustannukset ovat nousseet, eikä kehitystä ole helppo hillitä ilman koneellistamista. Yksityiskohdilla ladattu juttu oli raskaahko tehdä, mutta ehkä oma kokemus taimitarhalta, taimivalinnoista, istutuksista ja istutusten tilaamisesta toi asiaan syvyyttä.” 8434_.indd 4 28.5.2021 16.44. Säästöpuuhaapa alkaa saavuttaa merkityksensä vasta sitten, kun sen ympärille on jo toistamiseen noussut tukkikuusikko.” TEKIJÄT TÄSSÄ NUMEROSSA TÄNÄ keväänä tuli kuluneeksi 40 vuotta siitä, kun Suomen ensimmäinen istutuskone aloitti kokeiluluonteisen urakoinnin. Opiskelu kannattaa aina.” VALTTERI SKYTTÄ TOIMITTAJA ”TALOUSMETSISSÄ puilla on päätehakkuuikä, mutta luonnostaan puiden elinkaari ulottuu paljon pidemmälle. Kone teki hyvää jälkeä ja ylsi parhaimmillaan lähes 10 000 taimen päivävauhtiin. Ruotsissa markkinoille on tullut juuri uusi konemalli, ja kehitteillä on kaksi kiinnostavaa sovellusta, joista toinen on etäohjattava istutuslaite. 4 Metsälehti Makasiini » PÄÄKIRJOITUS AINO ÄSSÄMÄKI TOIMITTAJA ”METSÄRAHASTOJEN maanomistus lisääntyy vauhdilla. Mikko Riikilä ja Sami Karppinen kiersivät kevään työmailla selvittämässä, miten kustannuksia saataisiin kuriin. Keskimäärin reilun hehtaarin kokoiset aukot saisivat olla noin hehtaaria isompia. MIKKO HÄYRYNEN TOIMITTAJA ”TAIMI-TEEMAN tein jo vuosi sitten odottamaan tämän kevään julkaisua. Samanlaiseen vilpittömään uuden oivaltamisen ja tekemällä oppimisen riemuun törmää yleensä vain pienten lasten parissa. Raportti alkaa sivulta 18. Koneellistaminen edellyttäisi myös nykyistä isompia uudistusaloja. A Serlachius oli sijoittanut kehitystyöhön paljon, ja kone olikin yllättävän taitava. Selvitin, mitä yksi suurimmista haluaa kertoa itsestään: kävi ilmi, että varsin paljon.” SAMI KARPPINEN TOIMITTAJA ”METSÄNOMISTAJAJUTTUA tehdessä oli ilo tutustua metsäalan aikuisopiskelijoihin. Mukana on monen muotoisia ja eri maihinkin rekisteröityjä virityksiä. Koska työvoimaa on vielä toistaiseksi ollut saatavilla, istutuskone on aukoilla yhä harvinainen näky. ELIISA KALLIONIEMI eliisa.kallioniemi@metsalehti.fi Kustannukset karkaavat Puukauppaa käydään taas vilkkaasti. Kukaties nekin tekevät läpimurtonsa nopeammin etelän plantaaseilla kuin ruotsalaismetsissä. Istutuskoneen käyttöaste jäi kuitenkin huonoksi, eikä se pärjännyt kustannuskilpailussa miestyönä tehdylle istutukselle. Sittemmin uusia istutuskonemalleja on tullut useita, mutta edelleen ne kärsivät samasta tuottavuusongelmasta kuin 1980-luvulla
toukokuuta aivan kotini läheltä metsänreunasta Joensuun Heinävaaralta. UUSIEN lehtien voimakas väri on se, mikä itselleni tulee ensimmäisenä mieleen toukokuusta. Metsälehti Makasiini 5 » METSÄ NYT Kuvasarja esittelee metsämaisemia eri puolilta Suomea. KUVA: ISMO PEKKARINEN 8434_.indd 5 28.5.2021 16.45. Myöhemmin kesällä väri on huomattavasti tummempi. Tämän kuvan otin 23
TEKSTI JA KUVAT SAMI KARPPINEN TAMPERE 6 Metsälehti Makasiini » METSÄNOMISTAJA 8435_.indd 6 28.5.2021 16.41. UUTTA OPPIMASSA Metsäalan opiskelu aikuisiällä voi olla motivoivaa ja mielenkiintoista. Suvi Tasangolla opiskeluun on monta hyvää syytä
”Sahatessa sadetta ei juuri huomaa, mutta kun pysähtyy tauolle niin kylmä iskee nopeasti”, Suvi Tasanko sanoo. Metsälehti Makasiini 7 8435_.indd 7 28.5.2021 16.42. Kaatosade tekee jäkäläpeitteisistä kalliokumpareista todella liukkaita, mikä tuo sahaukseen ylimääräistä haastetta
Havaittavissa on lähinnä ripaus jännityksellä maustettua innostuneisuutta, kun seinäjokinen Timo Mäenpää, tamperelainen Tommi Takala ja töysäläinen Suvi Tasanko aloittelevat opintoihinsa kuuluvaa taimikonhoidon näyttökoetta. Yrityksestä lisäkipinää Suvi Tasangolla, 42, oli monta hyvää syytä lähteä ammentamaan lisäoppia metsäalalta. ”Olen lähtöjäni maatilan tyttö Kauhajoelta, joten minulla on ollut kosketuspintaa metsään pienestä pitäen. ETTÄ vihmoo vaakatasossa ja lämpötila on hädin tuskin pari astetta plussan puolella. Lisäksi hänen aviopuolisollaan, metsätalousinsinööri Sampo Parviaisella, on metsää Sotkamossa. Tasanko aikoo työskennellä Toivemetsän tehtävissä alkuvaiheessa pari päivää viikossa. Omien metsien hoitamisen ohella keskeinen syy Tasangon metsäopinnoille on pariskunnan yhteinen metsäalan yritys. Suvi Tasangolla on näyttökokeen tauolla hymy herkässä, vaikka kamppeet ovat läpimärät. Keskeiseen ”Haluamme erikoistua luontoarvot ja monimuotoisuuden huomioiviin palveluihin.” SUVI TASANKO FYSIOTERAPEUTTI ja tuore metsäpalveluyrittäjä yhdessä puolisonsa kanssa. PERHEESEEN kuuluu aviomies sekä 2ja 4-vuotiaat pojat. Kolmikko on osa Tampereen seudun ammattiopiston metsänomistajien metsäkoulussa tammikuussa 2020 aloittanutta aikuisopiskelijoiden ryhmää. ”Korona-aikana opiskelu on tapahtunut pääosin etänä verkossa, joten nämä maastopäivät ovat tervetullutta vaihtelua. Täällä pääsee vaihtamaan kasvokkain ajatuksia toisten opiskelijoiden ja opettajien kanssa”, kertoo Tasanko sovitellessaan raivaussahan valjaita harteilleen. ”Sampo oli haaveillut pitkään metsäalan yrittäjyydestä. Metsät ja luonnon monimuotoisuus ovat kiinnostaneet minua aina.” Tasanko omistaa äidiltään perimänsä metsätilan Kauhajoella. 8 Metsälehti Makasiini » METSÄNOMISTAJA 8435_.indd 8 28.5.2021 16.42. Minä puolestani halusin oppia ymmärtämään metsäalaa paremmin, jotta voin olla mukana yritystoiminnassa.” Parviainen työskenteli aiemmin metsänhoitoyhdistyksen palveluksessa, mutta toukokuun alussa käynnistyi pariskunnan yhteisen Toivemetsä-yrityksen toiminta. OPISKELEE metsurimetsäpalveluiden tuottajaksi Tredussa. Olosuhteet eivät kuitenkaan lannista millään tavalla kolmea raivaussahan valjaita sovittelevaa metsänomistajaa nokialaisen metsätien varressa. ”Nämä opinnot voivat viedä mukanaan”, Tasanko sanoo. Minä työskentelen tällä hetkellä fysioterapeuttina ja todennäköisesti jatkan myös niitä töitä.” Toivemetsä tarjoaa, nimensä mukaisesti, metsänomistajille heidän toiveidensa mukaista palvelua. ”Yrityksen toiminta on vasta käynnistysvaiheessa, mutta tavoite on, että se työllistää ainakin toisen meistä täyspäiväisesti. ”Tuntuu kuin” -lukema painuisi epäilemättä pitkästi pakkaselle. Vasta pari päivää sitten oltiin vielä hellelukemissa, joten mielessä pyörii muuan sananlasku siitä, miten kevät Suomessa etenee. ASUU Töysässä, lähtöisin Kauhajoelta, jossa myös metsätila
Opiskelijat Suvi Tasanko (oik.), Timo Mäenpää ja Tommi Takala sekä metsäpalveluyrittäjä Juho Pohjoismäki ja opettajat Jukka Honkanen ja Jari Syvälä vaihtavat ajatuksia taimikonhoidosta evästulilla. Metsälehti Makasiini 9 8435_.indd 9 28.5.2021 16.42. Tiivis ja motivoitunut opiskelijaporukka on aikuisopiskelun suola
Rentoudu ja liiku metsässä. TASANGON VINKIT METSÄNOMISTAJALLE 1. 2. Työtä arvioivat yrittäjämetsuri Juho Pohjoismäki sekä kurssin opettajat Jari Syvälä ja Jukka Honkanen. rooliin on kaavailtu esimerkiksi metsäsuunnittelua, jossa huomioidaan muutakin kuin puuntuotanto. Tasanko kertoo saaneensa opinnoista lisää varmuutta myös moottorisahan käsittelyyn. Saat tietoa ja kohtaat saman henkisiä ihmisiä. Aktivoidu hoitamaan metsiäsi, joko itsenäisesti tai yhdessä ammattilaisen kanssa. 3. Se on metsässä minulle mieleisimpiä juttuja. ”Raivaamisesta minulla on eniten kokemusta. Opettaja Jari Syvälä seuraa sateen vihmoessa aikuisopiskelijoiden sahausnäytteitä. Kylvötuppaista kasvamaan valikoituu laadukkain puu, eikä sahanterä tee ahtaassakaan välissä jälkiä kasvatettaviin puihin. Metsätöissä sekä metsän kunto että oma kuntosi kohenee. Näistä asioista puhutaan paljon julkisuudessa, mutta niitä ei vielä tuoda metsänhoidossa kovin näkyvästi käytäntöön”, Tasanko kertoo. Se sisältää paljon muutakin kuin puuta. Heidän mielestään raivaus sujuu mallikkaasti. Tämä isompi saha vaikuttaa tässä kohteessa sopivammalta, eikä tunnu liian raskaalta käsitellä”, Tasanko tuumaa hetken sahattuaan. Osallistu kursseille ja koulutuksiin rohkeasti. Metsäala on mielenkiintoinen kokonaisuudessaan. ” M inu l la on koton a pienempi 460-malli. Suurimmat kaadettavat puut ovat kannolta reippaasti yli kymmensenttisiä, joten tehokas saha puoltaa paikkaansa. Hän etenee sateen liukastamassa ja jäkälän verhoamassa rinnemaastossa vakain ja rauhallisin liikkein. Raivaaminen mielipuuhaa Näyttökokeeseen Tasanko valitsee raivaussahakseen ennakkoluulottomasti Stihlin isoimman FS 490 -mallin, jossa on 225 millimetrin terä. 4. Voin tehdä yrityksessäkin käytännön raivaustöitä tarpeen mukaan”, Tasanko sanoo. 10 Metsälehti Makasiini » METSÄNOMISTAJA 8435_.indd 10 28.5.2021 16.42. ”Haluamme erikoistua luontoarvot ja monimuotoisuuden huomioiviin palveluihin
Ja korona on lisännyt alan imua entisestään. ”Usein maastopäivän jälkeen tullaan kiittelemään, että olipa hienoa päästä kokeilemaan ja oppimaan lisää. ”Meillä on kotona 2ja 4-vuotiaat pojat, joten perheen arki on huomioitava opiskelussa. ”Nyt uskallan kaataa itsenäisesti jo järeämpiä puita. Etäopiskelua on iltaisin ja esimerkiksi nämä näyttökokeet voi suorittaa itselleen sopivana ajankohtana.” Hän huomauttaa kuitenkin, ettei tutkintoon valmistu automaattisesti, vaan välillä on opiskeltava. ”Ryhmä on ollut avoin ja kaikki ovat tosi kiinnostuneita oppimaan uutta. Aikataulujen sovittelua on vaatinut myös Suvi Tasangon opiskelu. Tietoa ja kokemuksia jaetaan mielellään ryhmän kesken whatsupissa vapaa-ajallakin”, Tasanko sanoo. Olen oppinut paljon esimerkiksi kasvupaikkatyypeistä ja maalajeista. l ”Ei metsä ole pelkkää puuta.” Katso video Metsälehden Youtubekanavalla Metsälehti Makasiini 11 8435_.indd 11 28.5.2021 16.42. Porukka on koronarajoituksista huolimatta hitsautunut tiiviiksi. Joku on perinyt metsää ja haluaa oppia hoitamaan sitä, yksi haluaa vaihtaa alaa, ja jotkut haluavat suunnata täysitai osa-aikaisiksi metsuritai metsäpalveluyrittäjiksi”, Syvälä kertoo. Opinnot joustavat, jotta eri elämäntilanteissa olevat ihmiset pystyisivät suoriutumaan niistä. Kaikkiaan tutkintoon vaaditaan 160 osaamispistettä. ”Ei metsä ole pelkkää puuta. Se on onnistunut hyvin ja perhe on ollut tukenani. Opettaja Jukka Honkasen mukaan metsänomistajien metsäkoulun opiskelijoiden kanssa on hienoa tehdä töitä. Savuverhon takana nuotiolle evästämään kokoontuneet Mäenpää ja Takala nyökyttelevät hyväksyvästi. Töysässä olemme tehneet polttopuusavottaa, jossa minä olen kaatanut puut ja mieheni on ajanut niitä tien varteen.” Vaikka opinnoissa ollaan tekemisissä paljon puun kanssa, Tasanko painottaa, että hänen käsityksensä metsäalasta on monipuolistunut opintojen ansiosta. Kurssin opettaja Jari Syvälä sanoo kiinnostuksen metsäalaa kohtaan olevan niin aikuistenkin kuin nuortenkin keskuudessa kasvussa. ”Aikuisopiskelijoilla on monenlaista taustaa. Parhaillaan opettelen kasveja luonnonhoitotutkintoa varten.” Joustavaa opiskelua Metsäkoululaiset valmistuvat kahden vuoden opintojen jälkeen metsuri ja metsäpalveluiden tuottaja -nimikkeellä. Nuorisopuolen opiskelijoiden kanssa näin ei aina välttämättä ole.”
“Maanomistajalla, vaikkei olisikaan metsästäjä, tulee olla mahdollisuus saada myös hyötyjä eläinkannasta, ei vain haittoja.” . “Tiedonpuutteita on, mutta siitä huolimatta someja mediakeskustelu hirvieläimistä käy kuumana. Maastossa on silloin entistä vähemmän hirvieläimille sopivaa ravintoa.” 12 Metsälehti Makasiini » AJASSA 8436_.indd 12 28.5.2021 16.54. Melinin mukaan hirvieläinten aiheuttamien konfliktien ratkaisu vaatii lisää tutkimustietoa ja -rahoitusta. “Pienestä, syödystä männyntaimesta ei voi sanoa syöntijäljen perusteella, mikä hirvieläin sen on syönyt”, sanoo Luken erikoistutkija Juho Matala. Tulos on, että monesta asiasta puuttuu tietoa. Tutkimusta ei ole esimerkiksi voimakkaasti Lounaisja Etelä-Suomeen keskittyvän valkohäntäpeurakannan vaikutuksesta metsien aluskasvillisuuteen, kuten mustikkavarvustoon. “Kuusen uudistuminen painottuu jatkuvassa kasvatuksessakin. Yleisimpien hirvieläinten – hirven, valkohäntäpeuran ja metsäkauriin – tekemistä metsätuhoista saadaan parhaiten tietoa metsäinventoinneista (VMI), mutta niistäkin puutteellisesti. HIRVIELÄIMET HÄMÄRÄN PEITOSSA Esimerkiksi valkohäntäpeurojen vaikutuksia metsäkasvillisuuteen ei tunneta, vaikka keskustelu vahingoista käy kuumana. On silti epätodennäköistä, että metsänkäsittelymenetelmän vaihtaminen avohakkuusta jatkuvaan kasvatukseen poistaisi hirvieläinten aiheuttamia puustotuhoja, erikoistutkija Juho Matala sanoo. Tiedolle on kova tilaus”, Luken tutkimuspäällikkö Markus Melin sanoo. TEKSTI VALTTERI SKYTTÄ KUVA SAMI KARPPINEN JATKUVA KASVATUS TUSKIN PELASTAA Metsien jatkuvasta kasvatuksesta ja hirvieläimistä ei ole kattavaa tutkimustietoa. “Siellä, missä on hirvien lisäksi runsaasti valkohäntäpeuroja ja metsäkauriita, metsätuhoja on paljon jo pienissä männyntaimikoissa”, Matala kertoo. Viitteet kokonaisvaikutuksista ovat kuitenkin selvät. LUONNONVARAKESKUS (Luke) on koonnut yhteen tutkimustiedon hirvieläinten vaikutuksista ympäristöön ja yhteiskuntaan
Miten tämä näkyy kasvillisuudessa?” Luken tutkimuspäällikkö Markus Melin 28.2 17 13.7 12.2 13.9 16.5 25 18.2 29.8 26.1 27.5 26.6 21.1 20.1 10.6 34.7 2.7 40 14.3 Taimikot yli 1,3 metriä 7.3 7.7 3.4 7.2 10.9 9.6 10 8.3 5 27.3 17.5 16.7 7.8 8.2 3 34.7 66.7 Taimikot alle 1,3 metriä Hirvieläintuhojen osuus taimikoissa < 5% 5-10% 10-15% 15-20% 20-25% > 25% Lähde: Luke VMI #Metsälehti Makasiini 13 8436_.indd 13 28.5.2021 16.54. “Etenkin valkohäntäpeurojen osalta tiedonpuute on suurta, vaikka ongelmista on puhuttu pitkään. 60/40% Pienten hirvieläinten aiheuttamista liikenneonnettomuuksista 60 prosenttia on valkohäntäpeurojen aiheuttamia ja 40 prosenttia metsäkauriiden. Valkohäntäpeurojen määrä on kasvanut voimakkaasti, joten metsäkauriskannankin on oltava runsas, koska lajin osuus kolarimääristä on korkea. Mitä valkohäntäpeurat syövät ja miten paljon
Suomessa on runsaat 40 hyttyslajia, joista meitä eniten rassaavat taigahyttynen, metsähyttynen, korpihyttynen ja etelämpänä lehtohyttynen.. Keskimäärin hyttysiä on runsaimmin juhannuksen molemmin puolin riippuen tietenkin, missä päin Suomea ollaan. Siellä, missä lunta oli paljon ja sulamisvesi jäi lammikoiksi eikä kuivanut toukokuisen hellejakson aikana, tulee varmasti normaali tai normaalia runsaampi hyttyskesä. Ratkaisevaa on, kuinka paljon vettä on maastossa kevätkesällä. Hyttysmäärien ennustaminen pohjautuu tietoon hyttysten biologiasta ja ekologiasta. Jos kevätkesällä lammikoissa seisoo vesi useamman viikon ja kesäinen lämpö lämmittää, hyttysiä riittää, tietää hyttysasiantuntija Reima Leinonen. Ne lähtevät ensimmäisenä lentoon keväällä ja lentävät viimeisenä syksyllä. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että seuraavana vuonna olisi kaksinkertainen määrä hyttysiä. Miksi kevään ensimmäiset hyttyset ovat suurikokoisia. Eli niitä lypsyjakkaran kokoisia. Olemme laskeneet karkeasti, että Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan alueilla hyttysiä kuoriutuu vuodessa keskimäärin 21 000 miljardia yksilöä, joista kolmasosa lentää juhannuksen kahta puolta. Näkyykö kolea kevät hyttystilanteessa. l TEKSTI TIIA PUUKILA MINKÄLAINEN ON TULEVA HYTTYSKESÄ. 1 2 3 4 Mikä vaikuttaa kesän hyttysmäärään. Ne ovat aikuisina talvehtivia kirsija horkkahyttysiä, jotka eivät kuulu niin sanottuihin kesähyttysiin. Kolea sää hidastaa hyttysten kuoriutumista. Milloin hyttysiä on eniten. Virallista seurantatutkimusta ei tehdä. M IS KA PU U M A LA REIMA LEINONEN KUKA: Ely-keskuksen vieraslajikoordinaattori ja hyönteisasiantuntija MITÄ: Työskentelee vieraslajien torjunnan parissa, on mukana useissa hyönteisten eliötyöryhmissä ja on Suomen Perhostutkijain Seuran puheenjohtaja MIKSI: Perinyt ystävältään, eläköityneeltä Jussi Itämieheltä, valtakunnallisen hyttysasiantuntijan tittelin 14 Metsälehti Makasiini » METSÄTYYPPI 8437_.indd 14 28.5.2021 16.37. Jos on kylmää ja kuivaa, munastot pystyvät skippaamaan yhden vuoden yli ja kehittyvät aikuisiksi vasta seuraavana vuonna, kun vettä on taas riittävästi
TALOUSMETSÄSSÄ puu on järkevää kaataa, kun kasvu hiipuu ja puuaines on yhä tervettä jalostettavaksi. Kuusi kaatuu mäntyä herkemmin kuoltuaan, mutta voi silti säilyä pystylahopuuna ainakin 60 vuotta. kasvupaikasta ja sen sijainnista, puun kasvunopeudesta, kuolintavasta ja puun koosta. Männyn elinikä on tavallisesti 200–300 vuotta, mutta vanhin elossa oleva suomalaismänty Lapissa on 800-vuotias. Rauduskoivu lahoaa pääpuulajeista nopeimmin, mutta koivun on silti todettu säilyvän pystytai maalahopuuna jopa 60 vuotta. Suomen talousmetsien pääpuulajit – mänty, kuusi ja rauduskoivu – voivat kuitenkin elää huomattavasti vanhemmiksi. Lähteinä: Heikki Ala-aho Maanmittauslaitos, Tuomas Aakala Itä-Suomen yliopisto, Luke Samuli Helama, Helena Henttonen, Harri Mäkinen ja Anneli Viherä-Aarnio. Pystykelona se säilyy 200 vuotta ja maatuminen vie 1000 vuotta. Puiden elinikä ja lahoamisaika riippuvat mm. *Maksimiarviot Pohjois-Suomen luonnonmetsistä. Koivun elinikä vahvistamaton tieto. Rauduskoivun elinikä on 100–120 vuotta, pisimmillään 300 vuotta. KUVAT: SHUTTERSTOCK IMAGES Metsälehti Makasiini 15 » AJASSA 8438_.indd 15 28.5.2021 17.02. Metsä saavuttaa niin sanotun päätehakkuuikänsä tavallisesti Suomessa 60–100 ikävuoden välillä, karuimmilla paikoilla ja Lapissa hieman tätä myöhemmin. Kuusi voi tavallisesti saavuttaa 150–200 vuoden iän, mutta Pohjoismaiden vanhin kuusi Norjassa on yli 500-vuotias. Kuusi ei ole talousmielessä yhtä pitkäikäinen. Maassa kuusi lahoaa tavallisesti 20–160 vuotta. Pystykelona se säilyy 60 vuotta ja maatuminen vie 160 vuotta. KUUSI voi elää 500 vuotta. Kuoltuaan koivu katkeaa usein pystypökkelöksi 4–5-metrin korkeudelta. RAUDUSKOIVU voi elää 300 vuotta. Keloja lahopuuvaihe voivat kestää vuosikymmeniä: mänty voi säilyä pystykelona 30–200 vuotta, kaikkiaan lahopuuna Lapissa kuivissa olosuhteissa jopa yli tuhat vuotta. Hyönteistuhot ja lahoa aiheuttavat sienet syövät kuusikon jalostusarvoa viimeistään puulajin toisella elinvuosisadalla.?l VALTTERI SKYTTÄ Nurin nuorella iällä Mänty jaksaa pitkään Suomen pääpuulajien elinkaari pisimmillään.* Talouspuut kannattaa kaataa alle 100-vuotiaina, mutta luonnossa puiden elinkaari jatkuu satoja vuosia. Yhteensä 2000 vuotta Yhteensä 700 vuotta Yhteensä 400 vuotta MÄNTY voi elää 800 vuotta. “Metsänomistajan näkökulmasta koivupuun jalostuslaatu huononee yli satavuotiaana lahon ja värivikojen vuoksi”, puuasiantuntija, lehtori Heikki Kiuru Hyria Oy:stä kertoo, Männyt voivat olla puuaineen laatunsa puolesta arvokkaita vanhoinakin. Pystylahopuuna se säilyy 60 vuotta, maatuminen vie 60 vuotta
Tiedossa ei ole, miten paljon tästä oli koronaepidemian vaikutusta. Taustalla on vuoden 2018 ennätyshakkuiden hiipuminen. Päivässä syntyy silloin eräskin kourakasa.” VISAKALLIO ”Tuollaisessa savotassa ammattitaitoinen siirtelykaataja hakkaa helposti monitoimikoneen vastaavan työn tekemisessä.” JÄTKÄ ”Kyllä energiapuuta on järkevämpi liikutella öljynpaineella kuin verenpaineella.” URBO ”Nipsuttimella voi kerätä nipun rankoja ja nostaa kerralla kasaan. 100 000 HYVÄ UUTINEN LUKIJAN KUVA Saha on Echo, johon asensin kaatokahvat. Vuonna 2019 kasvua oli peräti 78 prosenttia. Konekustannus on suurempi kuin Eerolla kaatokahvoilla, mutta vähemmän hikoiluttaa tekijää.” PUUKI Tuunattu saha rankasavottaan Verkossa ruodittiin nimimerkki Eero Heikin rakentamaa työkalua. Nimimerkki Eero Heikki paranteli Echosahaansa rankasavottaan sopivaksi. Uutta metsää perustettiin vuonna 2019 100 000 hehtaaria. Kyseessä oli toinen peräkkäinen vuosi, jolloin sektorin hiilinielu kasvoi merkittävästi. Taimia istutettiin 75 000 hehtaarille ja loput kylvettiin. METSIEN HIILINIELU JATKOI KASVUA M IK KO RI IK IL Ä 16 Metsälehti Makasiini » AJASSA 8439_.indd 16 28.5.2021 16.33. Rangat menevät lähes itsestään kourakasoihin.” EERO HEIKKI ”Lehtipuun kasvatusta suomalaisittain. Saa selkä lähes suorana katkaista rangat tyveltä. Kuusta ketoon vaikka metsä raivaamalla.” JEES H-VALTA ”Tuolla kohteella olisi varmasti ollut ilo seurata Eeron työskentelyä. Suomen kasvihuonepäästöt vähenivät viime vuonna yhdeksän prosenttia edellisvuodesta. Muutokseen vaikutti etenkin hakkuiden vähentyminen 11 prosenttia edeltävästä vuodesta. Lähde: Luonnonvarakeskus MAANKÄYTÖN ja metsäsektorin hiilinielu kasvoi viime vuonna peräti 56 prosenttia, kertoo Tilastokeskuksen ennakkotieto. Ammattimies kun ei tee turhia liikkeitä
2155 mm, lev. 580 mm • paino 246 kg • grillaustason mitat 45,5x33 cm • hiilillä tai briketeillä lämmitettävä Pihagrilli Sarom Lucerna GLANS FI NE G • Kork. 1615 mm, lev. 720 mm • Paino 461 kg • Tulipesä 670 x 400 mm p ulipesä 670 x 400 mm 399 € Pihagrilli Sarom Luxor UPEAT JA KESTÄVÄT MASSIIVIVALUGRILLIT SUOMEN OLOSUHTEISIIN! Kekseliäs liikkumismuoto ilman ajokorttia, vakuutusta tai ikärajaa! • Ajomatka n. 1791 mm, lev. 50km • Sähkömoottori 1000W • Litiumakku 60V 20 Ah • Maksiminopeus 25km/h • Paljon värivaihtoehtoja! Nopeimmille kaupan päälle vielä lukittava takaboxi! • Moottori 800W / 60V • Maksiminopeus 25 km/h • Valittavissa kolme eri tehoaluetta • Peruutusvaihde • Ajomatka yhdellä latauksella jopa 40-50 km Täydellinen karavaanareille! • Tehokas 250w sähkömoottori • 36V 7,8 Ah Lithiumakku • Mukana älylaturi • Digitaalinen ohjauspaneeli • Valittavissa 5 eri avustustasoa • Kantama jopa 40 km • Paljon hyviä ominaisuuksia! Paras hinta/teho + varustelusuhde! • pöllinpituus max. Luotettavasti SUOMALAISELTA PERHEYRITYKSELTÄ! JOENSUUNKATU 10, 24100 SALO 040 300 1050 MYYMÄLÄ AVOINNA MA-TO 09-17, PE 09-18, LA 09-14 TILAA HELPOSTI NETISTÄ WWW.KONE-GLANS.FI 695 € Hakettaa 50 mm oksat! • Itsesyöttävä rumpurakenne kahdella järeällä terällä • 7 HV/ 208cc moottori • Poistotorvi säädettävällä heitonpituudella • Hätäkatkaisin Kantojyrsin Greenstar GBS-150 enst ensttar GBS-150 1 tar GBS-150 Järeät kovapalaterät! • 15 hv nelitahtimoottori • Teräkiekossa 9 terää, halkaisija 300mm ja paksuus 90mm • Terän ulottuvuus maan alle 225 mm Hakett Itse Itses Itses kahd kahd 77 HV PPois heit heit Hätä H •• • • •• ••••••••••• Polttomoottorihaketin Greenstar GBD-70 BIO-ruohonleikkuri Greenstar M510I-1 t k Hakett H m tt ih k t Polttomoottorihaketin hon r M ar M BIO-ruoh reensta Greensta Ulospuhaltava ja allesilppuava! • Tehokas 146cc OHV-4-tahtimoottori • Leikkuuleveys 51 cm • Leikkuukorkeuden pikasäätö, 5korkeusasentoa • Vahva teräsrunko äsrunko 179 € 249 € Ruohonleikkuri Greenstar S511VHY-T ITSEVETÄVÄ JA KERÄÄVÄ! • Tehokas 146cc OHV4-tahtimoottori • Työleveys 51 cm • 4 in 1 leikkuuominaisuudet! • Vahva teräsrunko • Kuulalaakeripyörät • Huippuominaisuudet! J ITSEVETÄVÄ JA KERÄÄVÄ! • 4 h k • Tehokas 146cc OHVITS IT EV EV Ä j p j p • • e • Terän ulottuvuus maan alle 225 mm 990 € Ru Ru Gr S5 Sähköskootteri E-Fox Cruiser 1590 € 845 € Tupla-akulla 1590 € Tupla-akulla 1590 € Tupla-akulla 1590 € 1190 € Senioriskootteri Znen E-Cruise Taittuva sähköpolkupyörä RKS E-Bikes MC3 MTD 20A42B ajoleikkuri + peräkärry Peräkärry kaupan päälle! • Järeä 20 hv Briggs&Stratton TWIN moottori! • Isompi 107 cm kaksiteräleikkuri • Heavy duty-runko • Automaattinen vaihteisto, nopeuden säätely todella kätevästi polkimella! • Sähköstartti • Valmistettu USA:ssa MTD 135M38B ajoleikkuri kk ik nleikkuri hhon O IO-ruoh 2290 € B B ajoleikkuri Tehokas jenkkitraktori edulliseen hintaan! • Järeä 13,5 hv/500 cm3 B&S intek OHV huippumoottori • 97 cm leveä kaksiteräleikkuri • 5-portainen korkeudensäätö • Vaihteet 6 eteen + pakki • Sähköstartti 1690 € Otamme myös vanhan leikkurin vaihdossa! tt GBS 150 KATKEAA PITKÄ HEINÄ JA PIENET PUUNTAIMETKIN! • B&S SERIES 450 nelitahtimoottori • Korkeussäädettävä aisa • työleveys 87 cm • 13x5.00-6 kumipyörät • vahvat terät A N! isa t 690 € Niittokone Eurosystems MINIEFFE MA800 Mukana raivausterä, siimapää ja valjaat! • Tehokas 43 cm3 / 2 hv 2-t moottorilla • Ergo-kahva • Paksu 26 mm akseliputki GREENTRIM BC430 raivaussaha 99 € (norm. 1250 mm, syv. 52 cm • puristusvoima 7 TONNIA • suositeltava puun halkaisija 5-30 cm • moottori 2,2 kW/230V 8440_.indd 17 27.5.2021 11.30. 1590 mm, syv. 880 mm, syv. 640 mm • paino 373 kg • tulipesä 670 x 400 mm 379 € Pihagrilli Sarom Prometeo • kork. 139,-) Halkaisukone LS7T-52 + jalusta 259 € 249 € NETISTÄÄÄ WW WW TT W W.KONE-G TILAA HELPOSTI NETISTÄÄ T • kork
MUOKATAAN, MUTTA MITEN. Kaivinkonetyön kohoava hinta ja pula pätevistä kuskeista haastavat etsimään uusia keinoja uudistusalojen muokkaamiseen. TEKSTI MIKKO RIIKILÄ KUVAT SAMI KARPPINEN 18 Metsälehti Makasiini TEEMA » MAANMUOKKAUS 8441_.indd 18 27.5.2021 11.44
›› Metsälehti Makasiini 19 8441_.indd 19 27.5.2021 11.44. MUOKATAAN, MUTTA MITEN
Maahan ei jää kuoppia. Poika ajaa yrityksen toista konetta. Oikein tehtynä laikun viereen ei synny syvää monttua. Moni marjastaja ja raivaussahuri tunnistaa laikkumätästysalat raivostuttavan syvistä kuopista. Keski-Suomen metsänhoitoyhdistykselle Collin tekee laikkumättäitä, Metsä Groupin työmailla kääntömättäitä. Myös laikkumättään sisälle jää humusainesta. Laikkumätäs käännetään laikun sivuun ylösalaisin. Kolmaskin kone olisi, mutta siihen ei löydy mätästystä osaavaa kuskia. Palataan tähän tuonnempana, mutta aloitetaan nykytilanteesta. Lopuksi mätäs tiivistetään kauhalla. M AANMUOKKAUS näyttää usein kamalalta ja maksaa maltaita. Ne syntyvät vuosikymmenien kokemuksella. Miten nykyisin muokataan. Tästä seuraa kaksi perusteltua kysymystä: ensinnäkin, miksi möyriä ja toisaalta, voisiko sitä tehdä jotenkin fiksummin. laikun reunalle. Ravinteikas humus jää mättään sisälle ja lannoittaa taimea. ”Kuudesta kuuteen metsässä” Yrittäjäveteraani Rauno Collin mätästää Saarijärven hakkuuaukkoja melkein uutuuttaan kiiltelevällä Volvon kaivurilla. Laikkumätäs Kääntömätäs Ku va lä hd e: M AK M ed ia O y Kääntömätäs tehdään samaan kohtaan, josta maa on nostettu. Laikkumätäs kaapaistaan enintään 20 senttiä syvästä laikusta ja käännetään Kevään muokkaussesongin aikana Rauno Collin uurastaa kellon ympäri seitsemänä päivänä viikossa kaivinkoneellaan. 20 Metsälehti Makasiini TEEMA » MAANMUOKKAUS 8441_.indd 20 27.5.2021 11.44. ”Silloin kuljettaja ei ole toiminut ohjeiden mukaan, vaan maata on kaivettu turhan syvältä.” Sen sijaan kääntömätästyksessä maahan ei jää monttuja. ”Sesongin aikaan metsässä ollaan kuudesta kuuteen – joka päivä”, Collin sanoo. Jos kysyt metsäneuvojaltasi miksi, hän vastannee: taimikon perustaminen varmistuu ja taimien kasvu paranee