15 kysymystä taimituhoista Koeajossa Audi e-tron TROPIIKIN LOISTOA POHJOISESSA HAE METSÄSTÄ TISKIHARJA KESÄLEIMIKOILLA KYSYNTÄÄ ›› Juha Inkilä kannustaa metsänomistajia kokeilemaan 4. KESÄKUUTA • NUMERO 4/2020 • 11.50 € WWW.METSALEHTI.FI M ET SÄ LE H TI M A KA SII N I 4/2 02 TE EM A : KU N N O N SA H A 7662_.indd 1 1.6.2020 11.47. TEE JOTAKIN JÄNNÄÄ TUTKIMUS Metsän talouskäyttö arvossaan KUNNON SAHA STIHL, HUSKU VAI JOKU MUU
Hyödy jäsenyydestäsi ja pyydä tarjous puukaupasta metsäasiantuntijaltamme. PYYDÄ TARJOUS KESÄHARVENNUKSESTA Hae lähin metsäasiantuntijamme www.metsaforest.com tai soita 010 7770! Hinta 8,35 snt/puh + 16,69 snt/min (alv 24 %) kotimaan lankaja matkapuhelimesta. Juuri nyt eniten kysyntää on kesäharvennuksille. Vuonna 2019 maksoimme euromääräisiä jäsenetuja keskimäärin 6,4 euroa jokaista omistajajäseneltä ostettua puukuutiometriä kohti. Tilaa samalla myös metsänhoitotyöt, kuten parhaillaan ajankohtainen taimikonhoito. Omistajajäsenille jäsenetuina maksettava summa oli yhteensä noin 90 miljoonaa euroa. 7663_.indd 2 1.6.2020 11.42
Tämän numeron kannen kuvasi Antti J. 28 VAIKUTTAJA : ”Meillä on hyvä tarina kerrottavana” OMA METSÄ 36 METSÄNHOITO : 15 kysymystä taimituhoista 40 KUUSEN 80 VUOTTA : Lisää kasvutilaa 42 TUTKIMUS : Heijastus hidastaa ilmastonmuutosta 43 METSÄLÄISEN ALLAKKA : Eksyminen vaanii aina 44 KYSY POIS 47 PIKATESTI : Nyt muuten näkyy! 48 PERINTÖMETSÄ : Matkalaskuja vai ei TALOUS 51 RAHAPUU : Talouden kriisit 52 PUUMARKKINAT : Kesäleimikoilla kysyntää SAMI KARPPINEN SAMI KARPPINEN RIS TO PÖ NT IN EN JO RM A LU H TA Suokukko visiitillä Metsänomistajia on taas tutkittu Maria Pietilä ja luotto-Stihl Sähköllä palstalle Metsälehti Makasiini 3 » SISÄLLYS 7664_.indd 3 29.5.2020 16.47. S. 54 KUUKAUDEN PUUKAUPPA : Isosta harvennuksesta tiukka kisa 55 KUUKAUDEN TILAKAUPPA : Valttina välittömät hakkuumahdollisuudet 56 METSÄTILAMARKKINAT : Uusi ilmiö markkinoilla 57 KOEAJO : Audi e-tron sopii kartanometsään LUONNOSTA 62 LUHTA : Suomättään keikarit 68 KÄSIN TEHTY : Tiskiharja metsästä 72 TUOTE & TEKIJÄ : Robotti nikkaroi kuormalavoja 74 ENNEN & NYT : Uusi metsä viivyttelemättä 75 KOLUMNI : Selvitkäämme 78 PILKKEET : Silta yli suuren suon 80 MAKASIINIKRYPTO 82 TYÖSSÄ METSÄSSÄ : Valtion metsien vartijat AJASSA 4 PÄÄKIRJOITUS : Metsänomistajat äänessä 6 METSÄNOMISTAJA : Juha Inkilällä on 1 000 kuution tavoite 12 HARMAANTUNUT MUTTEI VIELÄ KAUPUNGISTUNUT 14 METSÄTYYPPI : Uhkaako kirjanpainaja tänä vuonna kuusikoita. 57 S. Leinonen. S. 62 18 S. 15 ENTISTÄ PAINAVAMPIA AJOKONEITA 16 LUKIJAN KUVA : Läpi harmaan kiven TEEMA 18 MILLÄ SAHAAT
yhä luminen. Erityisen ahkeria olette te Metsälehden tilaajat. Aineettomia arvoja pidetään tärkeinä, mutta viimeksi kuluneiden kymmenen vuoden aikana kaikkein eniLIINA KJELLBERG TOIMITTAJA ”METSÄMIESTEN Säätiön Ilari Pirttilä on kolmen kuukauden aikana haastattelemistani henkilöistä toinen, jonka tapasin kasvokkain. Aamu oli kuitenkin lämmin, ja kapustarinta pääsi poseeraamaan. Omasta lukijatutkimuksestamme kävi ilmi, että teistä esimerkiksi kaksi kolmasosaa hoitaa taimikoita itse. Maailmassa kaikki sekoittuu kaikkeen: Afrikan kuivuminen romahdutti suokukkojen määrän, mikä vähentää niiden moninaisuutta.” 7665_.indd Kaikki sivut 29.5.2020 16.40. VAIKKA on ehditty jo toukokuun lopulle, Kilpisjärven tunturimaisema on 25.5. Näin ei kuitenkaan ole käynyt. Toivottavasti lukijoilla on edes puoliksi niin hauskaa juttua lukiessa kuin meillä oli sitä tehtäessä.” Metsät kasvavat taas kohisten. Siihen saimme apua myös verkon keskustelupalstalaisilta, mistä suuret kiitokset! Metsänomistaja 2020 -tutkimuksen ensimmäinen raportti ilmestyi tällä viikolla. Sami Karppinen ja Mikko Riikilä selvittävät sivulta 18 alkavassa jutussa muun muassa, mikä on paras raivaussaha. Valtteri Skyttä poimi siitä mielenkiintoisimmat tiedot aukeamalle 12–13. Suokukolla se näkyy myös ulospäin. KUVA: SANNAMARI BLINNIKKA-TYRVÄINEN TEKIJÄT TÄSSÄ NUMEROSSA Metsänomistajat äänessä ten on vahvistunut puun myyntitulojen ja metsän antaman taloudellisen turvan merkitys. Tuloksista erottuu mielenkiintoisia kehityssuuntia. 4 Metsälehti Makasiini Metsälehti Makasiini 5 » METSÄ NYT Kuvasarja esittelee metsämaisemia eri puolilta Suomea. Metsänomistajat pitivät kyselyä tärkeänä, ja nyt saatavilla on luotettavaa tietoa siitä, minkälaisia he ovat ja mitä he itse ajattelevat esimerkiksi metsien käytöstä. » PÄÄKIRJOITUS SUOMALAINEN Metsänomistaja 2020 -tutkimuksen tulokset alkavat valmistua. Hyvin monelle oma palsta on mieluinen työmaa – paikka, missä näkee kättensä jäljen. Tutkimus perustuu laajaan kyselyyn, johon vastasi yli 6 500 metsänomistajaa. Yksi niistä liittyy metsänomistamisen tavoitteisiin. Se on 40 vuoden aikana sitonut hiiltä jo 220 kiloa. Tämän lehden teema-artikkeli on omistettu juuri teille. Vaikka haastattelut sujuvat korona-aikana puhelimellakin, välillä on mukava päästä tapaamaan ihmisiä.” MIKKO RIIKILÄ TOIMITTAJA ”TÄMÄN Makasiinin isossa raivaussahajutussa tutkailimme muun muassa sitä, mikä on paras raivuri. Tyypillisesti metsällä on omistajalleen useita merkityksiä. Niin myös kuusesta kertovan juttusarjamme esimerkkipuu sivulla 40. Metsänomistajat ovatkin edelleen hyvin omatoimisia. ELIISA KALLIONIEMI eliisa.kallioniemi@metsalehti.fi JORMA LUHTA VALOKUVAAJA, KIRJAILIJA ”MYÖS jokaisen lajin sisäisellä monimuotoisuudella on merkitystä. Vastaavanlaisia kyselyjä on tehty 1990-luvulta lähtien kymmenen vuoden välein. Kaupungistumisen myötä on oletettu, että aineettomat arvot kuten metsäluonto, maisema ja virkistysmahdollisuudet korostuvat. Vastausprosentti (42,4) oli poikkeuksellisen hyvä, mikä yllätti myös tutkijat
LEINONEN 6 Metsälehti Makasiini Metsälehti Makasiini 7 » METSÄNOMISTAJA 7666_.indd 6-7 29.5.2020 16.51. TUHANNEN KUUTION TAVOITE Iso kauppamäärä takaa puunostajien kiinnostuksen, Juha Inkilä uskoo. TEKSTI MIKKO HÄYRYNEN KUVAT ANTTI J. Luonnonhoidosta ei tulla kuitenkaan tinkimään
Siinä runkoja kaadettiin maahan ja jätettiin lahoamaan maalahopuuksi. ”Omassa metsässä on vapaus koettaa ja kehittää”, Inkilä kertoo. Kilpailua tiloista on aina. ”Kallista palstaa on vaikea saada kannattavaksi.” HAUKIPUDAS JUHA INKILÄ KOTI Joensuussa METSÄ Haukiputaalla IKÄ 32-vuotias KOULUTUS Metsänhoitaja AMMATTI Metsätietoasiantuntija Suomen metsäkeskuksessa PERHE Avopuoliso HARRASTUKSET Judo, metsäkirjallisuus MUUTA Oulun seudun metsänhoitoyhdistyksen valtuuston jäsen 8 Metsälehti Makasiini Metsälehti Makasiini 9 » METSÄNOMISTAJA 7666_.indd 8-9 29.5.2020 16.51. Yksittäisellä tilalla saattaa olla hehtaareita hyvästikin, mutta jopa kymmenessä palstassa. Haukipudas kuuluu Ouluun ja iso väkimäärä vaikuttaa siten, että metsätilakaupassa metsästysoikeuksilla ja muilla ei-puuntuotannollisilla arvoilla on merkitystä. Kun tietä ei vielä ollut, mutta ensiharvennuksen tarve oli ilmeinen, niin Inkilä teki palstalle moottorisahatyönä eräänlaisen ensiharvennusmetsän väljennyshakkuun. Se tie vei asumaan Joensuuhun ja töihin Suomen metsäkeskukseen. Vaikuttimena on palava halu tuottaa puuta kestävästi. Inkilä maalaa kivipyykit sinisellä maalilla ja laittaa merkiksi punakeltaiseksi maalatun suksisauvan, jossa heiluu heijastavaa teippiä. Kuka on vastuussa, jos metsäkone painaa poikki turvemaalle matalaan kaivetun sähkökaapelin. ”Jos olisin järjellä ajatellut, niin en olisi ostanut palastakaan täältä, mutta kotiseutu on kotiseutu.” Haukipudas on pöljää seutua sikäli, että palstat ovat pieniä ja hankalanmallisia suikaleita. Toinen innovaatio liittyy rajojen aukaisemiseen. Muuten tienvarteen alkaa ilmestyä jääkaappeja ja neliveEnsiharvennuskohteeseen on tehty väljennyshakkuu, sillä ennen tietä kuvio oli nollarajan takana. Tielle tulee puomi. Lahopuuston kehittyminen täällä sallii talouskäytön toisaalla. Inkilä laskee ylärajan, mitä tilasta voi tarjota. ”Tie tehtiin omin varoin, mutta hinnasta puolet saatiin takaisin tielinjalta hakatuista puista”, hän kertoo. Hinnanarviointimenetelmä on jotain summa-arvoja kauppahintamenetelmien väliltä. Palsta on enimmäkseen ensiharvennusikäistä männikköä ja puukauppa edellyttää tietä. Inkilän 300 hehtaarin kokonaisuus on useissa kymmenissä palstoissa, joiden kokohaitari on kymmenestä aarista 60 hehtaariin. Kun kaksi rajapyykkiä on merkitty tällä tavalla lampuilla, niin rajalinja on helppo löytää ja avata. Asutus tuo maankäyttöpaineita Toiminta-aluetta rajaa, että lännessä on meri, etelä-pohjoissuunnassa ja jokien varsilla asutukset. Käytöstä poistuneelle maanottoalueelle istutettujen männyntaimien pärjäämistä ei helpota, jos alue mielletään vapaaksi krossipyöräilymaastoksi. Tilat ovat senmuotoisia, että suksisauvoja tarvittaisiin satoja. Ajamaton tie on painunut jo talven yli, mutta sen pitää kuivua vielä. Led-lamput loistavat kirkkaina päivänvalossakin. Tilojen hankinnan kannalta Haukiputaalla on puolensa ja puutteensa. Muutaman hehtaarin palstat ovat tavallisia. Oman tien oikeus Inkilä teetti syksyllä oman tilansa rajojen sisälle tietä puolitoista kilometriä. ”Kallista palstaa on vaikea saada kannattavaksi, vaikka viereisestä palstasta voi vähän enemmän kukkaronnyörejä aukoa.” Asutuksen tuntumassa olevilla palstoilla on erilaisia maankäyttöpaineita. Inkilä laittaa rajapyykin päälle kolmijalan, jossa on led-taskulamppu. Notkon hieskoivikosta tulee säästöpuukuvio. Suksisauvoja ja led-valoja Tilojen hoitaminen alkaa rajapyykkien etsimisellä ja rajalinjojen aukaisulla. Tilat keskittyvät Haukiputaalle Pohjois-Pohjanmaalle, josta Inkilä lähti opiskelemaan metsänhoitajaksi. Inkilä harmittelee turhan usein unohtuvan, että jossakin on metsänomistaja, joka on metsään panostanut. Kiistaton etu on kuitenkin, että hintaero on merkittävä eteläisempiin maakuntiin verrattuna. Hankkimisessa on haasteensa, mutta niitä sai melkoisen määrän taloyhtiön ulkoiluvälinevaraston siivouksesta. Jo metsänomistajan askellus eli metsän tunteminen ja seuraaminen parantaa kannattavuutta. J UHA Inkilä hankki ensimmäisen metsätilansa yhdeksän vuotta sitten 23-vuotiaana
Hän painottaa, että laadukkaan puun tuottaminen alkaa maanmuokkauksesta. ”Muokkauksessa voi tehdä kauaskantoisempia vahinkoja kuin ensiharvennuksen runkovauriot.” Tuhkaa ja suomensalpietaria on levitetty niin maasta kuin ilmasta. Etämetsänomistajan ehtimättömyys Inkilä ei ole koskaan asunut 400 kilometriä lähempänä metsiään. Hänen tekemissään metsästysvuokrasopimuksissa lukee, että moottoriajoneuvoa ei saa käyttää saaliin hakemisessa maastosta. ”Kun on vaativa ja tarkka, niin se teettää itsellä töitä.” JUHA INKILÄN VINKIT >> 1 Pyri katsomaan ja suunnittelemaan pitkälle tulevaisuuteen. >> 4 Uudistushakkuiden hintoja voi kytätä, mutta harvenna ja hoida ajallaan. Sillä harmaalla vyöhykkeellä puuntuotannon ja täyssuojelun välissä. Vuokraksi riittää aktiivinen myyränmetsästys. Aiemman puusukupolven kannot kertovat, että luonnontilaisuus on mennyt niiden mukana. ”Silloin pysyy ostajien kannalta mielenkiintoisena puuntuottajana.” Kasvullista metsämaata on nyt 303 hehtaaria ja kasvutavoitteessa ollaan lähellä. Hirvivahinkoilmoitus on lähdössä. Aina voi silti soittaa ja kysyä. Työnjäljet näkyvät vuosikymmeniä. >> 5 Tämä ei ole vakavaa, koeta rohkeasti jotakin jännää! 10 Metsälehti Makasiini Metsälehti Makasiini 11 » METSÄNOMISTAJA 7666_.indd 10-11 29.5.2020 16.51. toautolla käydään katsomassa mitä tien päässä on, kelirikkoaikanakin. >> 3 Puuntuotanto on ikuista oppimista, ole avoin. ”Kun on vaativa ja tarkka, niin se teettää itsellä töitä.” Kun esimerkiksi kaivinkoneurakoitsijalla ei ollut oikeanlaista mätästyskauhaa, niin Inkilä osti sellaisen itse. Inkilä ei sulata väitettä, että hakkuut eivät vaikuttaisi luontoon tai että hakkuut olisivat luonnonmukaisia toimia. Myrsky voi kaataa ja kulo polttaa, mutta harvoin nekään ovat totaalisia tuhoja. Turvekerros kivennäismaamättään alla lahoaa ja painuu, jolloin taimiin tulee tyvimutkaa. Kohti tasaista puuntarjontaa Inkilän tavoite on nostaa metsien vuosikasvu yli tuhanteen kuutioon ja tehdä puukauppaa niin ikään yli tuhannesta kuutiosta. ”Metsähomma helposti työllistää, mutta vaikeasti elättää. Sitä kohti mennään, sillä se vahvistaa puunmyyntiasemaa. Uudistamisessa notkelmaan kaivettiin uusi ojasto laskeutusaltaineen. l Metsäkierroksella tulee kuitenkin vaikutelma, että luonto on ykkönen. Mieluiten hän on puuntuottaja. Tiloillaan hän käy Joensuusta keskimäärin joka kolmas viikonloppu, istutusaikana pitää käyttää vuosilomaa. Inkilä arvioi, että FSC-sertifikaatin Pöllönpönttö säästöpuussa nuoren koivuntaimikon laidalla odottaa asukasta. Alue oli aiemmin huonosti onnistunutta pellonmetsitystä, jonka Inkilä hakkautti pois uuden tieltä. Inkilä vierastaa metsäsijoittaja-nimitystä eikä yrittäjäkään tunnu oikein osuvalta. ”Etämetsänomistaminen jollakin tavalla helpottaa, kun on helpompi myöntää, että kaikkea ei ehdi itse.” Itse hän tekee istutukset ja kaikenlaiset suunnitteluhommat. Puukauppaa on jo tehty yli tuhannesta kuutiosta, mutta mukana on ollut hakkuurästien purkamista. Lehtipuulle uudistaminen on työlästä, mutta Inkilälle tärkeintä on laatu. Hirvet ovat napsineet ison osan taimista, vaikka kanta alueella ei ole vuosiin ollut erityisen vahva. ”Luonnolle voi kuitenkin tehdä paljon hyötyä niin, että metsätalouden kustannukset tai tulonmenetykset jäävät pieniksi.” Hänen mielestään luonnonhoidon kanssa on vielä sekä tiedollisesti että tiedon käytäntöön saattamisessa tekemistä. Inkilä merkitsee nauhalla säästöpuiksi hieskoivua kasvavan notkon, joka on kesällä kuiva tai tihkupintainen, mutta jossa keväällä on virtaus. Tavipoikue on toivottu ja loivareunaisena allas on juomapaikka eläimille. >> 2 Vaadi laatua. ”Asioista voidaan sopia, mutta luvaton ajelu on punainen vaate.” Inkilä ei itse metsästä, mutta on vuokrannut maat metsästykseen. Se saa jäädä hakkaamatta ja kehittymään lahopuustoksi. ”Luontoarvojen kehittyminen tässä tasapainottaa sitä, että toisaalla toimitaan talous edellä.” Luonnontilaisesta notkosta ei ole kyse. Metsäsuunnitelma on tilattu, jotta tulee jonkun muunkin metsäammattilaisen näkemys. Kokemusten kertyminen pitää mielenkiintoa yllä ja uskon vahvasti uusiutuvaan raaka-aineeseen.”. Altaan vedentasoa säätää vesivanerista tehty pato, jossa on V-muotoinen virtausaukko. Yksinkertaisen automatiikan ansiosta vedenpinnan noustessa aukon veto paranee. Jos mättäitä on tehty risuläjien päälle, niin mättäät ja taimet kuivuvat. Täydellisyys teettää töitä Inkilä myöntää, että hänellä on taipumusta tavoitella täydellisyyttä. Inkilä on kuitenkin istuttanut rauduskoivulle pari hehtaaria ja tervaleppääkin on pieni koe-erä, vaikka sitä ei noilla korkeuksilla luonnostaan juuri ole. Altaalla on kolme tarkoitusta – se on vesiensuojelua, siitä saa kasteluveden taimille ja se on monimuotoisuutta, Inkilä luettelee. Rauduskoivua tulevan varaan Oulun läänin eteläraja on osapuilleen raja, jonka pohjoispuolella koivutukilla ei ole hintaa. ”Kuka tietää mitä kysytään muutaman kymmenen vuoden päähän.” Taimet on merkitty kepeillä ja kuitunauhalla, jotta ne erottuvat taimikonhoidossa. Inkilä kiittää lähipiiriään – tyttöystäväänsä, äitiä ja paljon apuna ollutta isäänsä – ymmärryksestä. Kannattaako. edellytykset ovat tilalla jokseenkin jo olemassa
Metsän tuomaa taloudellista turvaa korostavien metsänomistajien määrä on kasvanut. Puolet metsää omistavista on jo täyttänyt 65 vuotta. Metsänomistajat ajattelevat, että jos kerran puun kysyntä nousee, silloin pitää hinnankin nousta”, kertoo Luken tutkija Harri Hänninen. METSÄNOMISTAJAKUNNAN rakennemuutosta 10 vuoden välein kartoittava suurtutkimus on valmistunut. 80 prosenttia kotimaisesta teollisuuspuusta on peräisin yksityismetsistä. ”Vaikka metsänomistajien yleinen tulotaso on noussut, myös metsätuloja arvostetaan. Metsänomistajakunnan muutos ei ole heikentänyt puun tarjontaa. Harmaantunut muttei vielä kaupungistunut TEKSTI VALTTERI SKYTTÄ KUVA SAMI KARPPINEN Metsänomistajille on kertynyt lisää ikävuosia ja maaseutu on säilynyt ykkösasuinpaikkana, tuore metsänomistajatutkimus kertoo. Puunmyyntihalukkuus näyttää säilyvän lähivuodet korkealla tasolla, ja puolet metsänomistajista odottaa puunhintojen nousevan vuoteen 2030 mennessä. Osalle metsänomistajista metsä on selvästi sijoitus siinä missä arvopaperit ja vuokra-asunnot.” tutkija Harri Hänninen Luke Metsänomistajien keski-ikä 57 vuotta vuonna 1999 60 vuotta vuonna 2009 62 vuotta vuonna 2019 20 vuotta sitten puolet metsänomistajista asui metsätilallaan vakituisesti, nyt enää joka kolmas. Omalla tilallaan asuvat metsänomistajat omistavat kuitenkin muita enemmän metsää, yhteensä lähes puolet yksityismetsien alasta. 12 Metsälehti Makasiini Metsälehti Makasiini 13 » AJASSA 7667_.indd Kaikki sivut 29.5.2020 16.21. Puuta myyvien metsänomistajien määrä on laskenut, mutta ne jotka myyvät, myyvät isoja puumääriä. Lähde: Suomalainen metsänomistaja 2020 (Helsingin yliopisto, Luke, Pellervon taloustutkimus ja Työtehoseura) 41 % naisten osuus metsänomistajista (PYLVÄSGRAAFI) Kytkös maanviljelyyn heikkenee Palkansaaja 37 (30) Maatalousyrittäjä 9 (22) Yrittäjä 6 (6) Muu 2 (5) 10 20 30 40 50 Kytkös maanviljelyyn heikkenee Metsänomistajien ammattiasema % 2019 1999 Eläkeläinen Palkansaaja Maatalousyrittäjä Yrittäjä Muu Kolmessa tapauksessa neljästä metsien hoidosta vastaava henkilö on mies. ”Taustalla lienevät metsäteollisuuden investointisuunnitelmat ja puun kysynnän lisääntyminen. Kaupungissa asuvien metsänomistajien määrä on lisääntynyt, mutta ennakoitua hitaammin. Tutkimuksen mukaan metsänomistajien keski-ikä on yhä noussut. Yli puolet metsänomistajista asuu maaseudun haja-asutusalueella, ja jos eivät paikan päällä metsätilallaan, ainakin saman kunnan alueella. Tutkijat kuitenkin ennakoivat, että ikääntymiskehitys hidastuu lähitulevaisuudessa
Kirjanpainajien valtaamat kuuset tunnistaa puiden tyvelle kertyvästä ruskeasta purusta. Silloin kirjanpainajat pystyvät aiheuttamaan tuhoa myös terveissä kuusikoissa. Missä tuhoihin kannattaa varautua. Kirjanpainajia on tänä keväänä enemmän kuin vuosi sitten, joten mikään ei viittaa siihen, että kuoriaiskanta olisi laskussa. Muualla itäisellä Uudellamaalla kirjanpainajia löytyi 2 000–4 000, Kanta-Hämeessä 200–1 500, Päijät-Hämeessä 900–3 600 ja Etelä-Karjalassa ja Kymenlaaksossa 400–1 500. l TEKSTI LIINA KJELLBERG KUVA SEPPO SAMULI 1 2 3 4 5 UHKAAKO KIRJANPAINAJA TÄNÄ VUONNA KUUSIKOITA. Kirjanpainajamäärät ovat yllättävän suuria siihen nähden, miten kylmä kevät on ollut. Ensimmäisten mittausten perusteella ei tosin voi sanoa mitään varmaa. Oliko tulos odotettu. Tuhoihin auttavat vain hakkuut. Siellä ensimmäisen keräyksen saalis oli 12 600 kirjanpainajaa. Kirjanpainajien epidemiaraja on jo lähes ylittynyt itäisellä Uudellamaalla, kertoo Luken tutkimusinsinööri Markku Rantala. Kuusikoiden kuntoa kannattaa alkukesällä tarkkailla. Miltä tilanne näyttää. Mitä metsänomistajat voivat tehdä. Miten paljon pyydyksissä oli kirjanpainajia. Lapinjärvellä lähestytään jo epidemiarajaa. Lämmin ja pitkä kesä suosii kirjanpainajaa.. Eniten kirjanpainajia oli Lapinjärvellä itäisellä Uudellamaalla. Siellä, missä epidemiaraja ylittyi jo viime vuonna: Uudellamaalla Lapinjärvellä, Mäntsälässä, Pornaisissa ja Vihdissä, Kymenlaaksossa Elimäellä, Päijät-Hämeessä Orimattilassa, Pirkanmaalla Punkalaitumella ja Varsinais-Suomessa Loimaalla. MARKKU RANTALA KUKA: Luonnonvarakeskuksen tutkimusinsinööri MITÄ: Seuraa kirjanpainajien määriä viidessä eteläisen Suomen maakunnassa MIKSI: Seurannan avulla voidaan ennakoida, mihin suuntaan kuoriaiskanta on kehittymässä 14 Metsälehti Makasiini » METSÄTYYPPI 7668_.indd 14 29.5.2020 16.29. Luonnonvarakeskus (Luke) on käynnistänyt kirjanpainajien tämän vuoden seurantapyynnit. Se ylittyy, kun tietyllä alueella pyydyksiin lentäneiden kirjanpainajien määrä nousee yli 15 000:een
Painon nousun taustalla on metsäkoneiden tuottavuuden kehittäminen. Päinvastoin järeämmällä koneella kuormankantokyky pystytään hyödyntämään aiempaa paremmin. 05. Ajourapainaumiin kaluston järeytyminen ei Poikelan mukaan ole vaikuttanut. TIIA PUUKILA Entistä painavampia ajokoneita Usean tonnin lisäpaino mahdollistaa suuremmat puukuormat. co m av oi n da ta , A jo ne uv ot 2. SAMI KARPPINEN +20 cm Uusimpien ajokoneiden leveys on rekisteröintitietojen mukaan nyt hieman yli 3 metriä, kun se kymmenen vuotta sitten oli 2,8 metriä. VIIMEISTEN SEITSEMÄN vuoden aikana kuormatraktoreiden keskimääräinen omapaino on noussut lähes kolme tonnia, ilmenee Traficomin rekisteröintitiedoista. Näiden ratkaisujen ansiosta koneen maaperälle aiheuttama pintapaine on saatu pysymään mahdollisimman pienenä. Hakkuukoneilla painon kehitys on samansuuntainen. Tämä ei kuitenkaan alenna korjuun tehokkuutta. Konevalmistajat ovat kehittäneet samalla alustarakenteita, kuten lisäakseleita, pidempiä telivaihtoehtoja sekä varanneet tilaa viime vuosina yleistyneille leveille kantaville teloille. 8 Kuormatraktorin rekisteröintivuosi Kuormatraktorin paino kg 2013 16387 2015 18190 2016 18440 2017 18878 2019 19376 2013 2015 2016 2017 2019 Metsälehti Makasiini 15 » AJASSA 7669_.indd 15 29.5.2020 16.45. Kuormatraktori ei pysty ajamaan metsässä nopeammin, joten tuottavuutta on parannettu kuormakokoa kasvattamalla. 15 000 20 000 Kuormatraktorin paino kg Lä hd e: Tr a. Lisäakselit ja telaratkaisut tuovat ajokoneeseen lisää painoa, mutta mahdollistavat entistä paremmin täysien kuormien ajamisen ilman, että maasto kärsii. Oman lisänsä metsäkoneiden painoon ovat tuoneet vähäpäästöisyysvaateet. Tehokkuus tuo painoa Puunkorjuun parantunut tehokkuus ja lisääntynyt koneiden käyttövarmuus näkyvät ajokoneiden painossa. ”Samaan aikaan kuormatraktoreiden kuormankantokyky suhteessa painoon on hieman huonontunut eli raudan osuus kuormatusta kuormatraktorista on kasvanut”, summaa erikoistutkija Asko Poikela Metsätehosta. ”Päästönormeihin on tullut tiukennuksia ja sitä myötä tekniikka, osien määrä ja paino ovat lisääntyneet”, kertoo Ponsse Oyj:n tuotepäällikkö Juha Haverinen. Ajokoneiden paino on noussut seitsemässä vuodessa lähes kolme tonnia
Aikaa vievää puuhaa mutta palkitsee.” ARNOLD LAYNE ”REIKÄ rautakangella antaa ideaalin istutuskuopan. Läpi harmaan kiven Verkossa pohdittiin kiviseen maahan istuttamista. Ongelman syynä on monen tekijän yhteisvaikutus: viime kesän kuivuus, talven rouste ja kevään ahava. Ruskeaksi kärvistyneitä taimia on eteläisessä ja keskisessä Suomessa poikkeuksellisen paljon. Huonoltakin näyttävä taimi voi elpyä ja löytää uuden latvan. Nimimerkki ChesterC istuttaa, vaikka ranteet menisivät. Raivaajan liikkuminenkin pitää tehdä askel kerrallaan, etteivät mene nivelsiteet tai luut poikki.” VISAKALLIO ”KUOKALLA pieni mätäs ja istutus. Lähde: Stora Enso 16 Metsälehti Makasiini » AJASSA 7670_.indd 16 29.5.2020 16.23. KUUSENTAIMET VAIKEUKSISSA 1 500 HUONO UUTINEN LUKIJAN KUVA ”VALITETTAVASTI hankaluudet noissa kivikoissa eivät lopu uudistamiseen. Kun kivi ei vastaa, niin putki isketään siihen.” JÄTKÄ VIIME ja toissa kesänä istutetuissa kuusentaimikoissa voi metsänomistajaa odottaa ikävä näky. Varhaisperkauksessa ja taimikonhoidossa tahtoo terän kosketuksia kiviin tulla, vaikka kuinka yrittäisi varoa. Ei ole urakkatyömenetelmä, mutta toimii, jos kivien väliin pitää istuttaa.” TAMPERELAINEN ”KIVISYYS vähentää maan osuutta kasvualustassa eli juuristolle jää vähemmän tilaa kuin vähemmän kivisessä maaperässä. Taimituhojen tunnistamisesta kerrotaan sivulla 36. SA M I KA RP PI N EN Yhdestä koivusta saa 1 500 maitotölkin verran kartonkia. Samoin ravinteiden määrä on pienempi.” GLA ”NOIN kivennäispitoiseen maahan iskettäessä normi on, että putkelle kopautetaan mahdollisia istutuspaikkoja. Taimien tilanne kannattaa tarkistaa uudestaan juhannuksen tienoilla
7671_.indd 17 28.5.2020 12.47
TEEMA » KUNNON SAHA 18 Metsälehti Makasiini 7672_.indd 18 28.5.2020 13.48
Muita sahamerkkejä ilmoitti käyttävänsä vain muutama. Tämän selvittämiseksi pyysimme apua itseämme viisaammilta. Vastaajista 29 kertoi sahaavansa Stihlillä ja yhtä moni Huskulla. Kiitoksia teille Metsälehden keskustelupalstan (metsälehti.fi) osaavat ja kokeneet raivaajat, vastasitte huutoomme upeasti. Perin moni Stihl-sahuri käyttää vanhoja malleja, jotka ovat ajat sitten poistuneet kaupoista. Ehkäpä Stihlit ovat niin kestäviä kuin merkkiuskolliset vakuuttavat. Nyt siis tiedämme, millä Metsälehteä seuraavat sahaavat… rumpujen pärinää… ja lässähdys: Peli päättyi tasan. TEKSTI JA KUVAT SAMI KARPPINEN JA MIKKO RIIKILÄ TYÖRYHMÄ SAMI KARPPINEN, RISTO MYKKÄNEN, MIKKO RIIKILÄ JA PETRI TABELL ›› Metsälehti Makasiini 19 7672_.indd 19 28.5.2020 13.48. Ja miksi. Niistä ehkä suurin on: kummalla sahaat – Stihl vai Husku. N YT kun toimittajan ura on vähitellen kallistumassa loppusuoralle, alkaa olla viime hetket tarttua metsäalan suuriin kysymyksiin. MILLÄ SAHAAT Raivaussaha on metsänomistajille tärkeä työkalu eikä sahamerkkiä vaihdeta leikinpäiten. Erikseen nimetyistä malleista suosituimpia olivat Husqvarnan 545 FX ja 555 FX
Kaasuttimen säätö: Uusissa Autotuneja M-Tronicmoottoreissa sitä ei voi tehdä. Tulppa: Vaihda kerran vuodessa. Siinä riittää voimaa ja sahan käsiteltävyys on erinomainen. Kunnosta vaurioituneet terät kotona. Terän kiinnitys: Pidä metsärepussa teränkiinnitysmutteria varalla. Pasanen on kiireinen metsuriyrityksensä kanssa, mutta käyttää silti moottorija raivaussahoja työssään lähes päivittäin. Konesolmussa (paikallinen moottorisahaliike) tutkivat niitä. Määräaikaishuolto: Vie saha ammattilaisen huollettavaksi, kun raivauskausi päättyy. NÄIN PIDÄT SAHAN KUNNOSSA Ilmansuodatin: Puhdista kerran viikossa, vaihda paperisuodatin kerran vuodessa. ”Huskun 345 on kaikkien aikojen paras raivaussaha. Nykyisin Pasanen sahaa Husqvarnan isolla 555 FX -raivaussahalla. Kevyt, tehokas ja hyvin kiihtyvä. Toisen käynti humpailee ja toinen sammuilee ärsyttävästi tyhjäkäynnillä. Varaterä: Vaihda uusi terä kiveen sahatun tilalle. Kulmavaihde: Varmista parin viikon välein, että vaihteessa on riittävästi vaseliinia. ”Tämän elämän sahaan Huskulla…” En tunne timpureita, mutta epäilen, että he suhtautuisivat akkuporakoneisiinsa samanlaisella intohimolla kuin vaikkapa nimimerkki Mettämiäs raivaussahaansa. Sellaisen kun vielä jostain saisi.” Malli poistui markkinoilta kymmenkunta vuotta sitten pakokaasupäästönormien tiukentumisen vuoksi. ”Olen päättänyt, että tämän nykyisen elämän ajan sahaan Huskulla, katsotaan sitten seuraavassa tilanne uudelleen…” Väriä tunnustaa myös kuopiolainen Kalle Pasanen, joskaan ei ihan yhtä tunteikkaasti kuin ”Mettämiäs”. Vaihda, jos terämutteri alkaa löystyä. Pidä pari varaterää mukana metsässä. Kaasuvaijeri: Öljyä kaasuvaijeri, jos raivaat talvella – vie saha huoltoon, jos epäilet taitojasi. Ja vaikka ei ole vielä iällä pilattu, Pasanen on saavuttanut veteraanimetsureille ominaisen ”ennen kaikki oli paremmin” -mielentilan. ”Minulla on kaksi 555:sta. Vanhemmissa sahamalleissa ei kannata, jos ei tarkkaan tiedä mitä tekee. Terän huolto: Viilaa terä joka toisen tankillisen jälkeen. Harita terä kerran viikossa. Hän on metsäkoulusta alkaen sahannut Husqvarnalla. Puhdista ilmansuodatin, jos saha käy huonosti. Täysin tyytyväinen hän ei nykyiseen työkaluunsa silti ole. TEEMA » KUNNON SAHA 20 Metsälehti Makasiini 7672_.indd 20 28.5.2020 13.48. Vikaa ei löytynyt vaan huoltomies joutui toteamaan, että henkimaailman juttuja.” Yrittäjä Kalle Pasanen on Huskun mies
Jokainen Hakan metsureista sahaa omalla sahallaan. Kestävä saha kierrosherkkä ja vähäkulutuksinen. Saksalaiseen sahaan pienkonekorjaajan suosituksesta siirryin ja aion jatkossakin pysyä.” Muutkin merkkiuskolliset vannovat suosikkinsa luotettavuuden ja kestävyyden puolesta. Ähtäriläisessä Kallioahon perheessä raivaussahoja käytetään ahkerasti. Savonkielisessä metsurislangissa humpailu tarkoittaa moottorin kierrosluvun nousemista ja laskemista omia aikojaan. Kun pakista löytyy luottoviehe, jolla on saatu monta lohta, uusien vieheiden on vaikea saada mahdollisuutta näyttää kykyjään. Niin myös ammattimetsuri, nimimerkki Arto. ”Ruotsin sahoilla sahattu koko uran ajan yli 35v. Hyvä yhdistelmä nopeaan työskentelyyn.” Tilanne lienee vähän kuin lohensoutajalla. ”Stiilillä sahaillaan ja olen niin tyytyväinen, etten ole sen jälkeen Huskua kaipaillut. (Husqvarna) 545 fx todellinen luotto rahantekokokone. ”Eniten meidän jätkillä taitaa olla Huskun 545 FX Autotune -mallia.” Tanssikaveri vaihtui Näin perustelee nimimerkki Metsäkupsa merkkivalintaansa. Toimintavarma ja osatkin halvempia, ainakin mitä aikoinaan yli kymmenen vuotta sitten oli. Pasasen ja Hannu Väänäsen omistamalla Metsuripalvelu Haka Oy:llä on ympärivuotisesti töissä 13 metsuria – kaikki suomalaisia ja metsäkoulun käyneitä. Porukan keski-ikä jää alle 30 vuoden. Niinpä useimmilla raivaussahureilla on luottopartneri, jonka kanssa homma toimii vuodesta toiseen – kuin tanssi. Edellisellä liki 300 ha sahailin. He päätyi”Saksalaiseen sahaan pienkonekorjaajan suosituksesta siirryin ja aion jatkossakin pysyä.” ›› Moni luottaa sahavalinnassaan saksalaiseen laatuun. Jalat ja lantio tekevät työn. Yhteiskäytössä sahoilla on taipumus särkyä nopeasti.” Valtaosa Hakan sahureista käyttää Husqvarnan raivaussahoja. Mutta hommasta ei tule mitään, jos kumppani oikuttelee tämän tästä. Merkkiuskollisuuden sijasta voisi välillä puhua jopa merkkiuskonnollisuudesta, niin vahvasti omaa väriä raivaussahapiireissä vannotaan. ”Silloin ne kestävät parhaiten. Metsälehti Makasiini 21 7672_.indd 21 28.5.2020 13.48. Raivaussahauskursseilla opettajat vertaavat usein oikeaoppista työtekniikkaa tanssiin
Vaihdosta ei ole tarvinnut katua”, kertoo tänä keväänä metsätalousinsinööriksi valmistuva Joni Kallioaho. ”Nelikasikymppi” on palvellut jo vuodesta 2009 ja 460 puolenkymmentä vuotta. Kallioahoilta löytyy Stihlin 480ja 460-mallit. Mutta jos vain yhdellä sahalla pitäisi pärjätä kaikissa olosuhteissa, olisi valinta 480. TEEMA » KUNNON SAHA 22 Metsälehti Makasiini 7672_.indd 22 28.5.2020 13.48. ”Ylimääräisiä remontteja ei sahoihin ole tarvinnut tehdä, eivätkä ne ole olleet liikkeessä huollossa kertaakaan. Kallioahot keskittävät raivaussavotat kesäkaudelle, joten talvella sahat saavat olla varastossa. ”Husqvarnoissa oli ongelmia kytkinten kanssa, joten päädyimme kokeilemaan Stihlin raivureita. Fysioterapeutti kaasuttaisi peukalolla Metsäraivurit ovat noin 45 tai 50 kuutiosenttimetrin mootJoni Kallioaholta raivaussahaus sujuu kuin tanssi. vät vaihtamamaan tanssikaveriaan kymmenkunta vuotta sitten. ”Kaikkiaan teemme raivaushommia metsissämme keskimäärin kymmenisen hehtaaria vuodessa”, Joni Kallioaho sanoo. Pienempi 460-malli lähtee nuorukaisen matkaan, jos kyse on varhaisperkaussavotasta. Uusi varatulppa pitää metsässä olla aina mukana, sillä jostain syystä tulpat rikkoutuvat raivaussahoista kohtalaisen usein”, Kallioaho kertoo. Ennen varastointia niille tehdään perushuolto puhdistuksineen. ”Tässä on 225-millinen terä, joten tällä pärjää hyvin isompienkin puiden kanssa”, Kallioaho perustelee. Tankit täytetään pienkonebensalla ja sahoja käytetään tovi, että pienkonebensaa on myös kaasuttimessa. Nuoresta iästään huolimatta Kallioaho, 23, on tehnyt raivaussahatöitä jo toistakymmentä vuotta Tarmo-isän vanavedessä
Tosin työpäiväksi riittävällä akkuvarustuksella sen hinta kohoaa reilusti yli tuhannen euron. Moottorin ”laiskuus” ei ole ominaisuus vaan vika. Fysioterapeutti valitsi peukalokaasun. Metsälehti Makasiini 23 7672_.indd 23 28.5.2020 13.49. ›› Stihlin saha ja Husqvarnan valjaat ovat olleet suosittu yhdistelmä. Valjaat: Niistä ei kannata tinkiä. Varhaisperkaukseen luontuvat pienitehoisemmat raivaussahat, kuten Stihlin FS 410 ja FS 260 -mallit tai Husqvarnan uusi akkuraivuri 535 iFR. Hän arvioi – hieman ehdollisesti tosin – että peukalolla kaasuttaminen kuormittaa käsivartta vähemmän. Käytännössä merkittävin ero Husqvarnan ja Stihlin raivaussahoilla on kaasu l i ipa isi men toteut us. Moottori: Metsäraivureissa on sylinteritilavuudeltaan yli 40 kuutiosenttimetrin moottorit. Kaikkien uusien raivaussahojen valjaat erinomaiset. Sähköinen kahvojen lämmitys: Parantaa työmukavuutta, Husqvarnalla HVA, FXT-mallit, Stihlillä mallitunnus W ja Jonseredilla mallitunnus W. Itse pitäisin peukalon kautta toimintaa ehkä hieman parempana, koska tuo thenar-liKumman valitset: Huskun peukalokaasu (vasemmalla) vai Stihlin etusormikaasu. Peukalolla painaminen aktivoi enemmän thenar-lihasta, joka on kämmenen puolella eikä kyynärvarsi kuormitu niin paljon. Kumpi on parempi, tätä on pohdiskeltu monta kertaa. Huskuja kaasutetaan oikean käden peukalolla, Stihlejä etusormella. Akkujen kesto rajoittaa akkuraivureiden käyttöä metsätöissä Moottorin kiihtyvyys: Kaikkien markkinoilla olevien metsäraivaussahojen moottorit ovat riittävän tehokkaita ja kiihtyviä. toreilla ja lyhyellä runkoputkella varustettuja. Varusteet: Käytä vaelluskenkiä tai metsurin nahkaturvakenkiä, peittävää työasua sekä kypärä-visiiri-yhdistelmää. ”Etusormella painaminen aktivoi enemmän kyynärvarren lihaksia. Vanhoihin Stihl-raivaussahoihin kannattaa hankkia uudet Xtreem-valjaat. LUOTTOSAHAN TUNNUSMERKIT Lyhyt runkoputki: Ketterä käsitellä metsässä, Husqvarnalla F-alkuiset mallit, Stihlillä mallitunnus K ja Jonserdilla FC-mallit. Nyt päätimme kysyä asiaa arvostetulta jyväskyläläiseltä OMT fysioterapeutti Minna Matikaiselta
Niinpä hän valitsee metsään lähtiessään Stihlin väkivahvan FS 480:n. Maria Pietilä nostaa luotto-Stihlinsä kevyesti suorille käsille. Hän kuten moni muu Stihlillä sahaava käyttää Huskun valjaita. Hihnat voi lukita oikeaan mittaan esimerkiksi nippusiteillä. ”Pienikätisenä joudun kurottamaan Husqvarnan peukalokaasua, mikä rasittaa. ”Nämä ovat hyvät. Husqvarnan moottoriosa on muotoiltu kaarevaksi. Kuormitus riippuu myös voimasta, jota kaasun painamiseen tarvitaan”, Matikainen sanoo. Husqvarnan 555:nen jää suosiolla isäukon työkaluksi. Nyt työskentelen tukkien lajittelussa Metsä Woodin vaneritehtaalla Suolahdessa. Valjaiden ripustinkoukku tosin kuluu poikki nopeasti, kun sahaa Stihlillä, koska koukkua vasten tuleva metalliosa on niin kovaa materiaalia. has on yleensä suhteellisen voimakas. Sahan paino jakautuu tasaisesti eivätkä valjaat purista rintakehää. Niitä taloon on kertynyt useita. Pikkuisen häntä harmittaa vanhan Stihlin muotoilu. ”Stihlin uusissa malleissa on samanlainen, sulavasti muotoiltu moottoriosa.” Pietilä pitää myös Stihlissä käytettävästä tavasta sahan ripustamiseen valjaisiin. Sahan voi asettaa valmiisiin kiinnitysreikiin, jotka sahan rungossa ovat. TEEMA » KUNNON SAHA 24 Metsälehti Makasiini 7672_.indd 24 28.5.2020 13.49. Metsäkonehommassa en pitänyt työn yksinäisyydestä.” SA M I KA RP PI N EN SA M I KA RP PI N EN Valjaiden hihnat tapaavat luistaa solkiensa läpi. Lisäksi ulkoneva peukalokaasuvipu tuntuu takertuvan helpommin oksiin”, Pietilä kertoo. Stihlin saha ja Huskun valjaat Yllä sanotusta huolimatta Jyväskylän Korpilahdella asuva metsänomistaja Maria Pietilä kokee etusormikaasun mukavammaksi. ”Opiskelin metsäkoululla ja sen jälkeen ajoin pari vuotta metsäkonetta. Pitäisi hankkia se välikappale.” Alta kolmekymppiselle Pietilälle on ehtinyt kertyä metsäistä työuraa monipuolisesti. Kulmikas moottorikoppa tahtoo jäädä kiinni puihin
Se osoitti, että parhaita tarjouksia etsien merkkien väliset hintaerot supistuvat. Pienen säästön vuoksi nettikaupoille ei ole järkeä lähteä. Joidenkin mielestä Stihl ei kiihdy tarpeeksi nopeasti. Ennen ostopäätöstä kannattaa selvittää ainakin rahtikustannukset ja se, miten nettiostoksen takuu astuu voimaan. Myös sahayksilöissä voi olla ongelmia, kuten Kalle Pasanen haastattelussaan kertoi. Täyttymys on olHinnoissa on eroa Raivaussahojen hintoja suomalaisissa kivijalkaja verkkokaupoissa huhti-toukokuun vaiheessa. Sitä varten sahoissa on takuu. Jämäkkä, hyvin käynnistyvä, ärhäkkä peli.” Eli jos kysyt ammattilaiselta tai omatoimiselta metsänomistajalta, saat kyllä varman, mutta et ehkä ihan objektiivista vastausta. Tällä hetkellä ruotsalaisvalmisteisilla sahoilla on hintaetu, joka ainakin osin johtuu kruunun halpuudesta euroon nähden. Tuttu kauppias opastaa sahan valinnassa ynnä käy›› Metsälehti Makasiini 25 7672_.indd 25 28.5.2020 13.49. Tykästyin ärhäkkään ja toimintavarmaan sahaan, lisäksi tuli hyvät valjaat. Siis Husku vai Stiili – katsotaanpa mitä nettipalstamme asiantuntijat sanovat: Nimimerkki Petkelesillä on vahva näkemys kestävyydestä. Älä tyydy huonosti toimivaan Tärkeintä tietysti on, että saha toimii luotettavasti. Kehnoon toimivuuteen ei ainakaan uutena ostetuissa sahoissa pidä tyytyä. Esimerkiksi moottorin huono kiihtyvyys ei ole kummankaan sahamerkin ominaisuus vaan kertoo, että jotain on vialla. Kummatkin merkit ovat lähtökohtaisesti luotettavia. Ruotsalaisilla hintaetu Kartoitimme suomalaisten kivijalkaja verkkokauppojen hintapyyntöjä. Sylinteritilavuus, Teho, Paino ilman terää, Suositushinta, Pyyntihinnat** Muuta cm 3 kW kg € Husqvarna 545 F 45,7 2 8,4 799 699-799 poistuva malli Husqvarna 545 Fx Autotune 45,7 2,2 8,2 899 749-899 Husqvarna 545 Fxt Autotune 45,7 2,2 8,4 949 799-949 lämpökahvat Husqvarna 555Fx 53,3 2,8 8,9 1049 899-1049 Husqvarna 555Fxt 53,3 2,8 9,1 1099 950-1099 lämpökahvat Jonsered FC 2245 45,7 2,2 8,2 879 795-879 Hva 545 F:n rinnakkaismalli Jonsered FC 2245 W 45,7 2,2 8,4 929 929-929 lämpökahvat Stihl FS 460 C-EM K 45,6 2,2 8,4 1099 849-1099 Stihl FS 460 C-EM KW 45,6 2,2 8,5 1189 909-1089 lämpökahvat Stihl FS 490 C-EM K 51,6 2,4 9,2 1229 950-1229 Stihl FS 490 C-EM KW 51,6 2,4 9,4 1329 999-1329 lämpökahvat ** suomalaisten nettija kivijalkaliikkeiden hintatarjouksia kevät 2020 lut Huski 555 FXT. Toisaalta hyvältä kauppiaalta saha kannattaa ostaa, vaikka maksaisi muutama kymmenen euroa yli parhaan hintatarjouksen. Kansainvälisistä verkkokaupoista raivaussahojen hintapyynnöt ovat välillä yllättävän edullisia. ”Stihlit ovat olleet luotettavia, joten muita merkkejä ei ole tuntunut tarpeelliselta ostella. Minua ei haittaa, kun tapana ei ole kaasutella joka risulle erikseen.” Kuten myös nimimerkki Tamperelaisella: ”Huski 545 vei minut ruotsalaisten käyttäjäksi