Sivut 14–15 ja 25 Ajankohtaista: Kasvumallit ajan tasalle ›› sivu 3 Puukauppa: Kuusitukkikauppa takkuaa ›› sivu 12 Metsänomistaja: Tie metsään käy vatsan kautta ›› sivut 18–19 Kokeiltua: Nelitahtisesti ›› sivut 22–23 Tätä et halua metsällesi S a m i K a rp p in e n. KESÄKUUTA 2014 • Nro 11 • WWW.METSALEHTI.FI Kaarnakuoriaisen torjunnan aika on nyt. METSÄALAN AJANKOHTAISLEHTI • TORSTAINA 5
Muutama vuosi sitten tilanne muuttui, kun tuttuja paperimiehiä alkoi joutua kilometritehtaalle. /Metsalehti/ Lukijoiden-kuvat. Sivut 4–5 Hieskoivikot hakataan liian harvoiksi Sivu 6 METSÄSTÄ PILKKEITÄ Lukijoiden kuvat osoitteessa metsalehti. Tarkkaile kuusikoita! Tässä lehdessä kerromme, kuinka metsäopinnot kiinnostavat jälleen nuoria. 09 315 49 840 Postiosoite: Pohjoinen Rautatiekatu 21 B, 00100 Helsinki Julkaisija: Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Sähköposti: etunimi.sukunimi@metsalehti.. Puupinot ja tuoreet tuulenkaadot pitää korjata pois jo aiemmin. 09 315 49 808 Toimituksen sihteeri: Päivi Laipio p. Mikä siis on ohjeeni opintojaan aloittelevilla tai vastavalmistuneille nuorille. 09 315 49 809 Asiakaspalvelu: p. 09 315 49 804 AD: Anna Back p. Päätoimittaja: Eliisa Kallioniemi p. Yksi heistä kirjoitti kirjan. Normaalisti se tyytyy yksittäisiin tuulenkaatoihin ja elinvoimaltaan heikentyneisiin puihin. Sivut 16–17 Jos epäilet, älä allekirjoita Virallista mittajaa ei voi pyytää apuun, jos on jo allekirjoittanut mittaustodistuksen. 2 METSÄLEHTI 11 • 2014 Myyrähuipusta pelättyä loivempi Sivu 7 Metsäalan opinnot kiinnostavat nuoria Sivu 8 Kemijärven laitokset kiristävät tukkikisaa Pohjoisen tukinmyyjille on koittamassa hyvät ajat. Järven silmä ”Tuntui kuin joku olisi tuijottanut kävellessäni rantapolkua pitkin!” Pahkatar. Nyt kanta on kasvanut niin isoksi, että kirjanpainajat hakevat elintilaa myös terveistä puista. Näin pahoja kaarnakuoriaistuhoja ei meillä ole nähty sataan vuoteen. Itsekin olin armeijan jälkeen hetken töissä metsäalalla: paperitehtaalla uudelleenrullauskoneen käyttäjänä eli urkkikuskina. Ennuste ei ole kovin paljon, jos sitä vertaa Ruotsissa Gudrun-myrskyn jälkeen koettuihin tuhoihin. Ne ovat ensimmäisenä vaarassa. . Uuden metsätuholain säätäjät tasapainottelivat metsienja luonnonsuojelun sekä puunkorjuun kannattavuuden välillä. . Sivut 22–23 Männyn siitepöly kultaa vedenpinnan Sivu 24 Torakoita löytyy myös metsistä Sivu 25 Metsäsnellmanit yksissä kansissa Metsäalalla on vaikuttanut ainakin 64 Snellmania. Tuholaiset huomaa ruskeasta purusta, joka purkautuu kaarnalle pienistä rei’istä. Kun kiire hellittää, kannattaa suunnitella vanhojen kuusikoiden uudistamista. Tuloksena oli laki, joka kaarnakuoriaisepidemian keskellä ei riitä turvaamaan metsien terveyttä. Kuumina kesinä ne ovat ehtineet lisääntyä kaksi kertaa, mitä ei aiemmin ole meillä todettu tapahtuneen. Vetäkää tunteella, sillä Ahti Karjalaisen sanoin: ”Ennustaminen on vaikeaa, ja varsinkin tulevaisuuden ennustaminen.” EERO SALA Vaikeita valintoja Asiassa on piilouduttu Euroopan unionin selän taakse. Sivu 26 Etelä-Euroopan rautaiset tammet Sivu 30 NÄKÖKULMA LUKIJAKUVA SITAATTI TÄSSÄ NUMEROSSA AJANKOHTAISTA ELIISA KALLIONIEMI päätoimittaja eliisa.kallioniemi@metsalehti.. Sivut 10–11 Kahden aikakauden moottorisahat Kumman sinä valitsisit. Kirjanpainajien valtaamat puut olisi hyvä tuoda pois metsästä lähiviikkojen aikana. Tarkempi asian tarkastelu on osoittanut, ettei EU ole missään dokumentoidusti edellyttänyt, että Metsähallitus pitäisi yhtiöittää. Sen sijaan kilpailuneutraliteetti on toteutettava.” SDP:n eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Johanna OjalaNiemelä perustelee Metsähallituksen yhtiöittämisen torppaamista. Kirjanpainaja on yleinen kaarnakuoriainen kuusikoissa. Metsäkeskuksen internetsivuilla on havainnollinen kartta, josta näkee kirjanpainajan iskeytymiselle alttiit alueet. Metsäntutkimuslaitoksen tutkijoiden mukaan aikarajat, joihin mennessä tuore puutavara on lain mukaan korjattava metsästä, ovat osoittautuneet kuumina kesinä liian väljiksi. www.metsalehti.. Ehdin jo kiitellä nuoruuden ratkaisuani, mutta pian entiset paperimiehet alkoivat työllistyä muualla metsäteollisuudessa. Metsäkeskus on arvioinut, että kirjanpainajat voivat tänä kesänä aiheuttaa tuhoa jopa kymmenen miljoonan euron arvosta. Sellun ja kartongin aikakausi alkamassa Selluloosan tuomitseminen kadotukseen oli ennenaikaista, selluasiantuntija Timo Teräs sanoo. Siitä huolimatta lehden kansikuva yllättää. Niiden tuntumassa kannattaa tarkkailla ruskeita purukasoja kuusikoissa. 09 315 49 802 Toimitussihteeri: Eero Sala p. Julkaistuista kuvista maksamme 50 euroa. Myöhemmin olen kiusannut itseäni laskeskelemalla, kuinka paljon olen kärsinyt persnettoa, kun en jäänyt hyväpalkkaisiin hommiin vaan hain yliopistoon. Meneillään on ainoa hetki, jolloin hakkuilla voi torjua tuhon leviämistä. PÄÄKIRJOITUS 5.6.2014 K irjanpainajien aiheuttamasta uhasta on varoitettu jo monta vuotta ja kevät keväältä aina vain painokkaammin. Vielä äsken aivan terveen näköisessä kuusessa nestevirtaus saattaa loppua muutamassa viikossa. Niiden hinnaksi arvioitiin pahimmillaan 200 miljoonaa euroa. Voit myös lähettää kuvasi sähköpostilla osoitteeseen lukijoilta@metsalehti.. Epidemia ei kuitenkaan ole vielä ohi
Uusissa kasvumalleissa pyritään myös huomioimaan se, että varsinkin nuorten metsien kasvu on nopeutunut. Esimerkiksi voimakkaista yläharvennuksista on vain vähän tutkimusaineistoa, joten nykyiset kasvumallit eivät välttämättä pysty luotettavasti ennakoimaan niiden vaikutusta puuston kasvuun. Nykyisissä malleissa puiden läpimitan ja pituuden kasvua on ennustettu erikseen, mutta uusissa malleissa ennustetaan puiden kokonaiskasvua, joka sitten jaetaan rungon ja puun muiden osien kasvuksi. Monen tekijän summa Puun kasvu riippuu kasvupaikasta, puun ominaisuuksista ja puiden välisestä kilpailusta. Jos halutaan tutkia esimerkiksi hyvin poikkeuksellisten ja voimakkaiden käsittelyjen vaikutuksia, pitäisi malliin voida luottaa, vaikka tutkimusaineistoa olisi vähän”, sanoo Metlan vanhempi tutkija Risto Ojansuu. Tilannetta pyritään nyt parantamaan muuttamalla kasvumallien rakennetta. AJANKOHTAISTA METSÄLEHTI 11 • 2014 3 LIINA KJELLBERG M etsäntutkimuslaitos uudistaa metsätalouden suunnittelussa käytettävät kasvumallit. Tilastollisella mallilla on hänen mukaansa vaikea erottaa eri tekijöiden vaikutusten voimakkuutta, joten malli saattaa aliarvioida kasvupaikan hyvyyden ja puiden välisen kilpailun vaikutusta. Nykyiset kasvumallit otettiin käyttöön kymmenisen vuotta sitten ja uudet on tarkoitus saada valmiiksi ensi vuonna. ”Taustalla on viljelymetsätalouden menetelmien kehittyminen ja ilmastonmuutos. Tavoitteena ovat kasvumallit, jotka jäljittelevät metsien kasvua nykyistä paremmin ja toimivat luotettavammin sellaisissakin tapauksissa, joissa metsiä käsitellään perinteisestä poikkeavin tavoin. Ongelmia voi syntyä myös silloin, jos esimerkiksi verrataan, mikä metsänkäsittelymenetelmä on taloudellisesti kannattavin mutta joistain menetelmistä on vain vähän tutkimusaineistoa. ”Kasvumallien ennusteet ovat aina enemmän tai vähemmän virheellisiä.” Tilavuus, m3 Läpimitta, cm Ikä, vuotta 20 40 60 80 100 400 350 300 250 200 150 100 50 30 25 20 15 10 5 Keskiläpimitta, hoidettu Tilavuus, hoitamaton Tilavuus, hoidettu Keskiläpimitta, hoitamaton Kasvumalli ennakoi metsän kasvua Puuston tilavuuden ja keskiläpimitan ennakoitu kehitys hoitosuositusten mukaisesti käsitellyssä ja hoitamattomassa luontaisesti uudistetussa eteläsuomalaisessa puolukkatyypin männikössä. Mitä paremmin näiden tekijöiden vaikutus on saatu mukaan kasvumalliin, sitä paremmin malli vastaa todellisuutta. ”Kasvumallien ennusteet ovat aina enemmän tai vähemmän virheellisiä. Lähde: Metla H a n n u H u tt u Kasvumalleihin on suunnitteilla kalibrointimahdollisuus, joka mahdollistaisi metsässä mitatun aineiston liittämisen kasvumalliin.. Nykyisten kasvumallien epätarkkuus on puhuttanut jo jonkin aikaa myös Metsälehden sivuilla. Silloin malli saattaa ehdottaa menetelmää, jonka lopputulos on epävarma. Myös Metlan MELA-ohjelmisto, jolla tuotetaan alueellisia ja valtakunnallisia arvioita metsien käyttömahdollisuuksista, perustuu kasvumalleihin. Sen takia kasvumalleihin on suunnitteilla niin sanottu kalibrointimahdollisuus. Se tarkoittaa sitä, että jos jostain metsiköstä on saatavilla maastossa mitattua aineistoa, se voidaan liittää kasvumalliin, jolloin malli pystyy ennakoimaan metsikön kasvua mahdollisimman hyvin. Virheettömiä kasvumalleista ei Ojansuun mukaan koskaan saa. Viljavalla kasvupaikalla puuston tiheys on keskimäärin suurempi kuin karummalla kasvupaikalla, mutta puut kasvavat viljavalla kasvupaikalla kuitenkin suuremmiksi”, Ojansuu sanoo. Malleissa aina virheitä Kasvumallit ovat pohjana esimerkiksi Metlan MOTTIohjelmistossa, jonka avulla tarkastellaan erilaisten metsänkäsittelytapojen vaikutusta puuston kehitykseen. ”Kasvumallien tavoitteena on jäljitellä mahdollisimman hyvin sitä, mitä metsässä tapahtuu. Tilastollisessa mallissa käy Ojansuun mukaan kuitenkin helposti niin, että yksittäisten tekijöiden vaikutukset eivät pysy erillään vaan sekoittuvat toisiinsa. Vaikka ne toimivat hyvin valtakunnan tasolla, voivat ne alueellisesti olla harhaisia. Viime vuoden elokuussa (Metsälehti 16/2013) uutisoitiin kasvumallien aliarvioivan hoidettujen kuusikoiden kasvua ja tämän vuoden helmikuussa (Metsälehti 3/2014) kerrottiin, että Kuusamon yhteismetsä on siirtynyt käyttämään metsänhoidon suunnittelussa laserkeilausaineistoa ja maastossa tehtyjä kasvumittauksia. ”Puun kasvua rajoittaa metsän tiheys. Ilmastonmuutosta mallit eivät huomioi, sillä sen vaikutuksen suuruutta ei tunneta, mutta metsänhoidon vaikutukset pyritään saamaan malliin”, Ojansuu sanoo. Kalibroinnin avulla tilannetta voitaisiin korjata.” Kasvumallit uudistuvat Tavoitteena ovat metsien kasvua entistä tarkemmin ja luotettavammin jäljittelevät mallit
Koneyrittäjien liiton kyselyn mukaan tulostaso nousi kaikilla liiton toimialoilla: energia-, maanrakennusja metsäkonealoilla. Kangas perusteli eroaan Metsähallituslain uudistuksella. 4 METSÄLEHTI 11 • 2014 LYHYESTI Toimitusjohtajan pesti kiinnosti Metsähallituksen toimitusjohtajan tehtävää haki yhteensä 44 hakijaa. Koneyrityksillä helpotti Koneyrittäjien liiketulos koheni viime vuonna. Palvelussa on esitelty myös runsaat 30 metsäkasvien tuholaista. Yksi palvelun tärkeimmistä toiminnoista on havaintoilmoitin, jonka avulla voi ilmoittaa vaikka puutarhassa tuhojaan tekevistä villikaneista. Mutta toiminta vilkastuu pikkuhiljaa, kun sellupuun veteenajo kesäkuussa alkaa”, uittopäällikkö Matti Purhonen Järvi-Suomen Uittoyhdistyksestä kertoo. Ensimmäisen hinaus starttasi huhtikuun lopulla heti pääsiäisen jälkeen, noin kolme viikkoa tavallista aiemmin. Myös tuonti kiihtyi: puuta tuotiin yhteensä 11 miljoonaa kuutiota, mikä on 13 prosenttia edellisvuotta enemmän. ”Aika verkkaisesti tämä on kuitenkin käynnistynyt. Vuotta aiemmin liikevoittoprosentti oli 1,7. Finaaliin osallistui kaikkiaan 15 nuorta. Toiseksi tuli Nina Kovanen Mikkelistä ja kolmanneksi Pauliina Petrow Kotkasta. Mukana on metsäalan konkareita, muun muassa työja elinkeinoministeriössä työskentelevät Esa Härmälä ja Sixten Sunabacka, Metsäkeskuksen johtaja Ari Eini ja Koneyrittäjien liiton varatoimitusjohtaja Simo Jaakkola. . Se on sellua Paperin valtakautta seuraa sellun ja kartongin aika, sanoo selluasiantuntija Timo Teräs.. Näin saadaan tietoa vieraslajien esiintymisestä ja voidaan pitää levinneisyyskarttoja ajan tasalla. Hakkuumäärä kohosi Metsäntutkimuslaitoksen mukaan 56 miljoonaan kuutioon, mikä on 11 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Suomen Metsäyhdistyksen ja Biologian ja maantieteen opettajien liiton järjestämään kilpailuun osallistui yhteensä 26 300 yläkoululaista. Maaja metsätalousministeriöstä tehtävää hakivat ylijohtajat Juha Ojala sekä Pentti Lähteenoja, Metsähallituksesta johtaja Ilmo Kolehmainen, aluejohtaja Kirsi-Marja Korhonen ja viestintäjohtaja Juha Mäkinen. Metsävisan voitto Siikaisiin Koululaisten Metsävisan on voittanut Eveliina Vehkala Siikaisista. Uittokausi verkkaisesti liikkeelle Uitot käynnistyivät tänä vuonna lämpimän kevään takia jo varhain. Hakkuissa kasvua viime vuonna Metsäteollisuustuotteiden kysynnän elpymisen ansiosta teollisuudelle menevän puun hakkuut nousivat viime vuonna selvästi. Liiton mukaan urakointihinnoissa ei ole ollut muutoksia, mutta kustannusten kasvun taittuminen on helpottanut yritysten tilannetta. Verkkopalveluun on koottu aiemmin hajallaan ollutta tietoa vieraslajeista – muun muassa yleistietoa, kuvia, levinneisyyskarttoja ja torjuntakeinoja. Metsähallituksen toimitusjohtajan paikka tuli hakuun, kun edellinen johtaja Jyrki Kangas lopetti yllättäen helmikuussa. Metsäalalla yritysten mediaaniliikevaihto oli 680 000 euroa, mediaaniliikevoittoprosentti liki kolme. Tiedot vieraslajeista koottu Kansallinen vieraslajiportaali on avattu osoitteessa vieraslajit.. Tämän vuoden uittomäärän Purhonen ennakoi jäävän hieman viimevuotisesta
Hinta on nousussa myös Etelä-Amerikassa, missä parhaillaan käy toteen sellutehtaiden, kantohintojen ja metsävarojen määrän positiivinen yhteys. 5 METSÄLEHTI 11 • 2014 Suomi voisi olla pelissä mukana. . Sille on kehitetty monia käyttökohteita, mutta yhteistä niille ovat pienet käyttömäärät ja heikko kannattavuus. Aloitan perusasioista. ”Kiinan rajalla alkaa olla niin paljon sahaustoimintaa, että sellutehdaskin voisi olla mahdollinen.” Maailmalla on esimerkkejä, että sellutehdasta voidaan pyörittää myös pelkän ostohakkeen varassa, mutta Suomessa se olisi kallista ja epäkäytännöllistä. On se aika määrä työtä ja taimia. Äänekoski ja katse seuraavaan Jos Äänekoski valmistuu vuonna 2017 ja jos havusellun käyttö kasvaa ennustetusti, niin maailma tarvitsee taas uuden havusellutehtaan tai pari, kolme laajennusta vuonna 2020. ”Kun aloittelin alalla, niin sellutehdas joutui ostamaan energiaa. Eikä uudistaminen ole vain välttämätön kuluerä, vaan investointi, missä rahat sidotaan ainakin kolmeksikymmeneksi vuodeksi ja korko juoksee koko ajan. Tuliko kruisailtua vesijetillä vain huvin vuoksi. Siksi on epätodennäköistä, että täällä kuitupuun kantohintaan tulisi olennaista nousua.” Euromaissa puunhinta on korkea ja Teräs uskoo, että siitä saadaan kuulla jatkossakin. Mutta ei hätää – lähde mukaan sitomaan hiiltä ja pienennä hiilijalanjälkesi taas säädyllisiin mittoihin. Mutta mistä säästäisin: halvempia taimia, halvempaa työvoimaa, vähemmän taimia ja enemmän koivusekoitusta, eri-ikäiskasvatusta ja luja usko luontaiseen uudistumiseen, ei maan muokkausta vai tekisinkö enemmän itse. Entä muu biotalous tai ekosysteemipalvelut, löytyykö niistä jotain vai ovatko ne vain muodissa olevaa sanahelinää. Maissa, missä on sellutehtaita, myös metsävarat ovat kasvaneet.” Energia on biojaloste Teräksen työuran aikana sellutehtaiden teknologia on kehittynyt, mutta biojalosteissa ei ole nähty kaivattuja läpimurtoja. Yhdessä sivutuotteet tuovat tehtailijalle sellutonnin päälle lisätuloa ehkä kymmenen prosenttia. Ja puuhan tarkoittaa samalla hiiltä ja hiilen kiertoa. › Sellumarkkinoissa viehättää jatkuva muutos. Tukkipuusta tehdään rakentamiseen käytettäviä tuotteita, jotka ovat käytössä muutamasta vuosikymmenestä satoihin vuosiin. › Metsänomistaja, palsta Anttolassa. Kommentoi kolumnia osoitteessa metsalehti.. Vaikkapa näin: Saitko äkkilähdön rantalomalle Thaimaahan. Teräs ei näe estettä etteikö ”On epätodennäköistä, että kuitupuun kantohinta nousisi olennaisesti.” Timo Teräs › Syntynyt 1947 › Kauppatieteiden maisteri › Kouluvuodet Hyvinkäällä ja kesät Puumalassa, opiskeluajoista lähtien helsinkiläinen. Uudisaloilleni on pian istutettu maahan melkein kaksikymmentä tuhatta tainta. Taimien istutus ei ole siis vain puun tuottamista, vaan myös ilmastonmuutoksen ehkäisemistä. Ennenaikaista on myös ennustaa, että metsistä pulppuaa uusi öljylähde. Kaikki nuo ovat mahdollisia, paljon kokeiltujakin, mutta tulokset ovat olleet vähintään epävarmoja. ”Sellu on osoittautunut yhdeksi nopeimmin kasvavista metsäteollisuustuotteista.” Paperin tuotanto keskittyy alueille, missä ei tuoteta kuitua, paitsi keräyskuituna länsimaiden suurkaupungeissa. Oman työn ilmaisuuskin on itsepetosta. Markkinasellulla tarkoitetaan myytäväksi tehtävää sellua erotuksena sellusta, joka menee suoraan paperikoneelle. Kun kasvatan hehtaarin taimia ja myyn metsän kiertoaikana myytävissä olevan puun, niin kaikki muu puu palautuu nopeasti luonnon kiertoon, mutta rakennuspuu jää pois kierrosta. JAAKKO TEMMES KO LU M N I Kirjoittaja on helsinkiläinen metsänomistaja ja metsäsijoittaja. Siperiassa on mittavat puuvarat, mutta seassa on paljon lehtikuusta, joka on huono sellupuu, pihkainen ja heikkokuituinen. ”Ruotsiin verrattuna Suomen etu on, että täällä metsävarojen määrän ja käytön välinen klappi on selvästi isompi – ainakin teoriassa.” Venäjällä on aina ollut projekteja ilmassa, mutta siperialaisen Bratskin sellutehtaan laajennuksen lisäksi mitään ei ole tapahtunut kymmeniin vuosiin. Yksinkertaista ja helppoa – eikö totta. Maisema-arvoja, sieniä, luomumarjoja tai virkistystä. 1970-luvun alussa maailman selluntuotannosta markkinasellua oli viidennes, nyt osuus on noussut kolmannekseen – ja kasvaa yhä. Tukit ovat se tärkein myyntiartikkelini ja niiden osuus on noin puolet kokonaismäärästä. ”Kanadassa kokonaisia sellutehtaita pyöritetään sahoilta tulevalla hakkeella ja hakkeen hinta on sidottu sellun hintaan.” Kantohinta tuskin nousee Kysynnän ja tarjonnan lakien mukaan sellun kysynnän kasvun pitäisi tuntua kuitupuun kantohinnassa. Seuraa taimien kasvua ja saat tietoa hiilensidonnan etenemisestä. Mitä taimesta tulee isona. Energiapuu poltetaan, kuitupuusta tehdyt tuotteet kiertävät käytössä muutaman kierroksen. Tuosta määrästä tulee myytävää energiapuuta, kuitupuuta ja tukkeja. No mitä korjatulle puulleni tapahtuu. Nyt täytyy vain rakentaa sopiva malli palvelulleni ja löytää asiakkaat. Niin käy helposti – hiilijalanjälki kasvaa liian suuriin mittoihin. Olisiko minun nyt istutuksien jälkeen syytä pitää reilu tuumaustauko, jos vaikka löytäisin ihan toisenlaisia ratkaisuja. Täytyy laajentaa ajattelua. MIKKO HÄYRYNEN, teksti MAURI RATILAINEN, kuva M arkkinasellun tuomitseminen kadotukseen oli huomattavan ennenaikaista. Tässäkö on koko tienaamiseni periaate kaikessa yksinkertaisuudessaan: mahdollisimman paljon hyvähintaisia puukuutioita nopealla kiertoajalla. Nyt sellutehdas tekee itse kaiken tarvitsemansa energian – mikä ei ole vähän – ja sitä riittää myytäväksi.” Energian lisäksi sellutehtaalta saa lähinnä mäntyöljyä ja tärpättiä. Mitä muuta kiertoaikana tapahtuu, mitä muuta voisin tuottaa tai myydä ja onko niillä mitään tekemistä taimien istutuksen kanssa. Hakkeessa painavat vesi ja puun muut komponentit kuin kuitu, paperissa täyteaineet, etenkin kaoliini eli savi. Teräksellä lähtee tämän lehden ilmestyessä 45:s työvuosi markkinasellun parissa. ”Olen nähnyt Kaskisten tehtaan rakentamisen ja lopettamisen, joten työura on kestänyt pitempään kuin sellutehdas.” Työuran valinta herätti kauppakorkeakoulun opiskelijatovereissa kummastusta. Tässä se on. Toisin kävi Toisin kuitenkin kävi. Kulu pois sieltä lisää kuluja täällä. Energia on edelleen sellutehtaan tärkein sivutuote. Puussa on selluloosan jälkeen seuraavaksi eniten kuitujen sidosainetta ligniiniä. Teräksen mukaan Suomessa niin ei ole, mutta kylläkin Etelä-Amerikassa. ”Sellun reaalihinta on laskevalla uralla, mutta tuotannon tehostuminen on pitänyt kannattavuuden kunnossa. Ensimmäinen neljännesvuosisata selluntuottajien myyntiyhdistys Finncellillä, vuodesta 1996 Pöyryllä. Paperiin ja kartonkiin verrattuna sellua pidettiin vanhakantaisena puolivalmisteena, ja markkinasellun uskottiin katoavan kun sellutehtaiden kupeisiin rakennettiin paperikoneita. Laskepa huviksesi, mitä parin prosentin korko tarkoittaa istutuksesta ensiharvennukseen. Pitikö hiihtokelejä käydä autolla hakemassa Lapista. Lähinnä tekstiileihin käytettävän liukosellun prosessista sivutuotteiden ottaminen erilleen on helpompaa, mutta se vähentää energiasaantoa. ”Sellutehdas on tehokas metsäkadon torjuja. ”Ehkä joskus, mutta ei vielä, sillä nyt siirrytään sellun ja kartongin aikaan”, Pöyryn selluasiantuntija Timo Teräs sanoo. Ne parituhatta tainta, jotka istutan hehtaarille, tuottavat puun kiertoaikana kaikkiaan nelisensataa kuutiota puuta. Eikä maksa paljon, vain 30 senttiä taimelta, ja joka taimelta saat kahdeksan kiloa hiiltä pois kierrosta. Tänä päivänä sellu hymyilyttää aivan toisista syistä.. › Harrastuksia bridge, squash, golf, laskettelu, linnut ja muu luonto, matkustaminen. Timo Teräs muistaa, että sellun neljän markan kilohinnasta väännettiin vitsiä. ”Alalla tavataan sanoa, että ligniinistä voi tehdä melkein mitä tahansa paitsi rahaa.” O n istutusten aika. Osallistu taimieni istutukseen niin saat hiiltä piiloon. ”Pöyryn teesi, että sellu kannattaa tehdä raaka-aineen äärellä ja paperi siellä missä kuluttajat ovat, ei ole muuttunut miksikään.” Kuidun kuljettaminen raaka-aineen lähteeltä maailman metropoleihin on edullisinta selluna
Puun lisäksi vastaanottoon päätyy paljon lunta ja jäätä, jonka sulattamiseen kuluu energiaa. Virheellisiä 6 % Virheellisiä 6 6 6 % % Hyvä 43 % Huomautettavaa 51 % Huomautettavaa 51 %. Asetuksessa todetaan myös, Liian harvoja hieskoivikoita Energiapuun korjuussa syntyy helposti vaurioita. ”Kertymää haetaan usein aika ravakasti. Tuohta on vaurioitunut rinnankorkeuden alapuolelta yhteensä yli 12 neliösenttimetrin alueelta, joten puu saa punaisen nauhan korjuuvaurion merkiksi. ELIISA KALLIONIEMI teksti ja kuva V uoden alussa voimaan tullut metsälaki suhtautuu korjuuvaurioihin pääosin samalla tavalla kuin edellinenkin. Ennakkoraivaus on tärkeää molemmille. Hyvin tehty hakkuu on paras mainos”, hän muistutti. Silloin päästäisiin myös parempaan korjuujälkeen harvennuksissa”, Mikko Korhonen pohtii. Hyvä uutinen on, että useimmat haastateltavat arvioivat voivansa vaikuttaa siihen. ELIISA KALLIONIEMI Hyvälaatuinen hake on tarpeeksi kuivaa, palakooltaan tasaista eikä seassa ole kiviä tai muuta roskaa. Hakekuormissa liikaa vettä ja kiveä Puuenergian kilpailukyky kärsii metsähakkeen laadusta. Uusitut pykälät asettavat niille entistä tarkemmat rajat. Pulmia aiheuttavat myös vihreät neulaset, jos hakkuutähteet on kerätty aukolta liian nopeasti. 6 METSÄLEHTI 11 • 2014 että vaurioituneita puita ei lasketa mukaan kasvatettavien puiden runkolukuun. Kivet, pöllinpätkät ja jopa koneenosat ovat tyypillisiä roskia. Energiapuuta siitä korjattiin viime vuonna, eli vielä vanhan lain aikaan. ”Maapohjan potentiaali on nyt vajaakäytössä.” Metsänomistajalle energiapuusta ei ole ennakkoraivauksen ja hakkuun jälkeen jäänyt tuloja juuri lainkaan. Turunen korosti, että jäljet on tärkeätä siivota. ”Laatutekijät kyllä tunnetaan, mutta ymmärrys laadun merkityksestä muille työvaiheille ja ketjun kokonaiskannattavuudelle on puutteellista”, kertoi tutkija Miina Jahkonen Metsäntutkimuslaitoksella Joensuussa järjestetyssä Laatu-hankkeen seminaarissa. Uuden suosituksen mukaan runkoja olisi energiapuuharvennuksen jälkeen pitänyt jäädä kaksinkertainen määrä. Lisäksi liian moni runko on vaurioitunut. Hän esitteli tutkimusta, jossa kysyttiin metsäenergian parissa työskenteleviltä käsityksiä hakkeen toimitusketjun laadusta. ”Vihreiden neulasten sisältämä kloori on kuin hammaspeikko. Parantamisen varaa Metsäkeskus tarkasti viime vuonna energiapuun korjuujälkeä 325 kohteella. Hieskoivikko on hakkuun jälkeen liian harva. Uuden asetuksen mukaan tämäntyyppisellä kohteella jäävän puuston vaurioprosentti saa olla korkeintaan 15. Leimikolla näkyy paljon punaista. Korjuujälki pitää tarkastaa jo ennen kuin kone viedään pois leimikolta. ”Koivikkoon on jätetty noin 580 runkoa hehtaarille, eli jäävän puuston suhteen ollaan lakirajalla”, Korhonen toteaa. Myös lakiin liittyvä asetus määrittelee vahingoille rajat edellistä asetusta tarkemmin. Laatu-hanke liittyy Metsäntutkimuslaitoksen ja VTT:n yhteiseen tutkimusja innovaatio-ohjelmaan, jonka tarkoituksena on edistää metsäenergian kilpailukykyä. Uutta on, että puunkorjuun toteutusta koskevan pykälän rikkominen on nyt säädetty rangaistavaksi teoksi. Niistä 45 prosentilla huomautus johtui kolhuista rungoissa tai juurivaurioista. ”Silloin ei lähde kasaa pientä puuta, jonka mukana tulee herkästi juuripaakkuja.” Varastopaikka on valittava huolella. Kovilla pakkasilla laitokselle tuodaan sata hakekuormaa päivässä. Johtava esittelijä Mikko Korhonen Suomen metsäkeskuksen Pohjois-Karjalan alueyksiköstä esittelee pilkkaa koivun kyljessä. Varastopaikat siistitään ja tiet korjataan. Paras hake kannattaa säästää talveksi Metsäpalveluyrittäjä Tuomo Turusella oli useita vinkkejä sekä hakkeen laadun että korjuujäljen parantamiseksi. Pienet varastot on hyvä hakettaa kesällä, mutta säästää isot kasat ja paras hake talveksi. Tässä koivikossa raja ylittyisi: vaurioprosentti on 16,1. Toiseksi yleisin huomautuksen syy oli liian harvaksi hakattu metsä. Nykyisten metsänhoitosuositusten mukaan yksi vaihtoehto olisi antaa tämäntyyppisen koivikon kasvaa vielä jonkin aikaa, ja korjata sitten kaikki puut energiakäyttöön. ”Tavoitteena pitäisi tietysti olla, että taimikot hoidetaan ajoissa. Noin 25-vuotias hieskoivikko on syntynyt entiselle pellolle. Mieluummin tavaraa kootaan yhteen isoon varastoon kuin kahteen pieneen. Kehitysinsinööri Janne Hämäläinen Fortumin Joensuun voimalaitokselta tietää paljon hakkeen laadusta. ”Uuden kaupan edellytys on reklamaatioiden hoito. Usein on myös niin, että kuljettajalla ei ole etukäteen tiedossa, mihin runkolukuun korjuussa tähdätään.” Tämä näkyy myös esimerkkikohteella, joka on hakattu vaneritukkiasentoon. ”Metsäkeskus joutuisi uutta metsälakia tässä kohteessa tulkitessaan harkitsemaan, olisiko kyseessä metsälain vastainen toimenpide korjuuvaurioiden osalta.” Koura kolhaisee Viime vuonna tarkastetuista energiapuukohteista huomautettavaa löytyi joka toiselta leimikolta. Tukkia hieskoivuista tuskin tulee yhdestäkään. Se aiheuttaa korroosiota”, Hämäläinen kertoi
Hyvin märkä alkutalvi ja sitä seurannut tammikuun pakkasjakso lumettomassa tai vähälumisessa maisemassa on eteläisessä Suomessa verottanut erityisesti peltomyyriä. Metsälannoitteissamme on tasapainoinen ravinnekoostumus, joka on hyvän kasvun ehdoton edellytys. Boorinpuutoksesta kärsivä metsä Toimi näin: Käytä 15–20 litraa YaraVita Bortracia ja 30–60 litraa vettä hehtaarille. YaraVita Bortracilla korjaat boorinpuutoksen tarkasti, nopeasti ja edullisesti. Vuoden 2011 huippu oli jälleen vaatimaton ja laikuttainen, eikä suurempia tuhoja ole talven 2008– 2009 jälkeen esiintynyt. Ei ole yllättävää, että kun veden täysin kyllästämä maa jäätyy, niin peltomyyrät joutuvat mieron tielle. Vaihtelua ennenkin Epämääräiset jaksot voimakkaiden kannanvaihteluiden lomassa eivät sinänsä ole mitään uutta Suomen luonnossa. Neuvoja aiheesta löytyy Metsälehdestä 12/2013. Koska metsämyyriä kuitenkin on kohtalaisesti monilla alueilla, niin myyräkuumetta tullee esiintymään, mutta mitään varsinaista huippua ei ole odotettavissa. Länsi-Suomessa, eteläisemmässä Hämeessä ja paikoin myös Savossa myyriä ylipäätään esiintyy huomattavasti vähemmän kuin syksyn perusteella ennakoitiin. Eteläisessä Suomessa myyrillä on paikoin jonkinasteinen huippu ensi syksynä. Metsäsi saattaa kärsiä boorinpuutoksesta, joka paranee ainoastaan lannoittamalla. Koska metsämyyriä on joillain alueilla talvehtinut kohtalaisia määriä, suosittelemme nuorten havupuutaimikoiden tarkastamista kesän aikana latvasyöntien osalta. Pohjois-Suomen kannat ovat nousussa. Tämä johtaa monilatvaisuuteen, mikä on helposti hoidettavissa katkomalla ylimääräisten kasvainten kärjet. 7 METSÄLEHTI 11 • 2014 tullaan kokemaan monin paikoin Oulun eteläpuoleisessa Suomessa ensi syksynä. Metsäntutkimuslaitoksen tietoon ei ole tullut havaintoja merkittävistä taimituhoista talven 2013– 2014 ajalta. Tällä hetkellä monin paikoin Keski-Suomessa ja Kainuussa metsämyyräkannat ovat odotusten mukaisesti edelleen kohtalaiset, jopa vahvat. Myyräkannat lähtivät selvään nousuun viime vuoden aikana, ja myös pohjoisessa nousun alkua ilmeni loppukesällä. Vaatimattoman vuoden 1994 huipun jälkeen etelän myyrävaihtelut olivat hyvin laimeita ja tuhoja ilmeni vähän, kunnes 2000-luvun alusta kannanvaihtelut jälleen voimistuivat huipentuen vuoden 2008 jättihuippuun ja -tuhoihin. Levitä YaraVita Bortracin ja veden seos reppuruiskulla tai vastaavalla tasaisesti kuviolle. Jonkinlainen, ehkäpä laimea myyrähuippu Talvi verotti etelän myyriä Etelä-Suomessa myyrien määrä vaihtelee. Viime syksyn kohtalaiset myyräkannat ovat monin paikoin romahtaneet, kun taas toisilla paikoilla kanta on säilynyt talven aikana. Aikoinaan 1960-luvulta 1990-luvun alkuun Etelä-Suomessa oli voimakkaat kannanvaihtelut ja runsaasti tuhoja. YaraVita Bortrac 150 on uusi nestemäinen boorilannoite, jonka avulla vältyt kasvuja laatutappioilta sekä tuhansien eurojen menetykseltä hehtaaria kohti. Yara Suomen tuotteilla on puhtaus-, laatuja hiilijalanjälkitakuu. www.yara.fi www.metsänlannoitus.fi aV Vit it itta a a a ra a a raa a a a a tttä ä ä ä OTSO HUITU JUKKA NIEMIMAA HEIKKI HENTTONEN Metsäntutkimuslaitoksen kevään myyräseurannat osoittivat, että myyrien määrät vaihtelevat eteläisessä Suomessa huomattavasti. Napapiirillä hiljaista Pohjoisemmassa Suomessa myyräkannat alkoivat runsastua loppukesällä. Nousun alku oli Pohjois-Lapissa hieman varhaisemmassa, kun taas napapiirillä oli syksyllä vielä melko hiljaista. fi Yara on suomalaisen kasvun asiantuntija Yara valmistaa lannoitteet Suomessa suomalaisiin oloihin. Valitse Yara, maan parhaaksi. Näin ollen oli odotettavissa, että myyrähuippu olisi ensi syksynä etelässä ja syksyllä 2015 pohjoisessa. Seurantojen perusteella eri myyrälajit ovat reagoineet poikkeukselliseen talveen eri tavoin. Metsäisissä elinympäristöissä viihtyvät metsämyyrät ovat paremmin suojassa juurakoiden ja mättäiden koloissa ja käytävissä. Metsämyyrät kiipeilevät kuusen ja männyn latvoissa syömässä latvasilmuja ja vuosikasvainten kuorta. Ei ole mahdoton sellainenkaan vaihtoehto, että olemme taas siirtyneet heikompaan vaihteluun. Pohjoisemmassa Suomessa myyräkannat ovat runsastumassa loppukesällä kohti huippua vuonna 2015. Asiantuntemattomia nämä pitempiaikaiset vuosikymmenien trendit saattavat helposti hämätä. Tilanne on hyvin laikuttainen, ja laajaa yhtenäistä ennustetta on vaikea antaa. Tu tu stu nyt verk os sa m ets änlannoitu s. Tämä kesä on siis myyräkantojen nousuvaihe Lapissa. YaraVita Bortrac on myynnissä kaikissa maatalouskaupoissa. Lue lisää: metsänlannoitus.. Toisaalta on myös monia alueita, missä kato on käynyt. ”Asiantuntemattomia vuosikymmenien trendit saattavat helposti hämätä.”. Uusi boorilannoituksen täsmä-ässä on täällä Onko kuusipuiden pituuskasvu tyrehtynyt ja latvat haaroittuneet. Niilläkin alueilla, missä metsämyyrät ovat säilyneet, peltomyyrät ovat kärsineet. Luultavaa on, että peltomyyrien osuus tulee pääsin olemaan vaatimaton. Toisaalta on hyvä muistaa, että sekä peltoettä metsämyyrien lisääntyminen on keväällä alkanut normaalilla tavalla. Kirjoittajat ovat Metsäntutkimuslaitoksen tutkijoita
Seinäjoen ammattikorkeakoulussa opiskeleva 22-vuotias Saraste ei ole ainoa, joka luottaa metsäalan työmahdollisuuksiin. Sitä varten pitäisi tietää, miltä metsäala näyttää kymmenen vuoden päästä. Voi olla, että metsänhoitajia koulutetaan liikaa. Seinäjoen ammattikorkeakoulu, jossa Saraste opiskelee, on toinen niistä ammattikorkeakouluista, joissa metsätalousinsinöörien koulutus lopetetaan. Metsäalan ammatilliseen koulutukseen hakevien määrä on pysynyt viime vuosina melko samana. ”Puhutaan, että metsäalalla ei ole työpaikkoja, mutta minun mielestäni niitä on ihan hyvin. Määrä on noin 14 prosenttia vähemmän kuin viime keväänä mutta yhä noin seitsemän prosenttia enemmän kuin toissakeväänä. Ammattikorkeakoulujen metsätalouden koulutusohjelma on kasvattanut suosiotaan koko 2010-luvun. ”Metsät eivät häviä minnekään mutta vanhat metsämiehet ikääntyvät, joten nuorista tarvitaan työvoimaa”, hän sanoo. Työttömiä metsänhoitajia ei ole paljon, mutta moni on töissä muulla alalla”, Rekola sanoo. Metsäalan ammatillisen koulutuksen suurimpia haasteita Metsäopintojen suosio on kasvussa Vanhat metsämiehet ikääntyvät, joten nuorista tarvitaan työvoimaa, uskoo tuleva metsätalousinsinööri. Itse hän kiinnostui metsistä kulkiessaan lapsena isoisänsä kanssa hirvimetsällä. Rekolan mukaan on mahdotonta sanoa, onko aloituspaikkojen määrä oikea. Metsäalan koulutusta tutkineen Helsingin yliopiston tutkijan Mika Rekolan mukaan hakijamäärien vaihtelu on normaalia. Metsätalousinsinööreistä taas voi olla pian pulaa, sillä metsätalousinsinöörien koulutuspaikkojen määrä väheni hiljan seitsemästä ammattikorkeakoulusta viiteen. Kolmatta vuotta opiskeleva Saraste on parhaillaan työharjoittelussa Suomen metsäkeskuksessa. Määrä on noin kahdeksan prosenttia enemmän kuin viime vuonna. Tänä vuonna hakijamäärät tosin notkahtivat viime vuodesta. Kyllä loppupeleissä aina jotain ilmaantuu.” Ammattikorkeakoulu vetää Yliopistot Ammattikorkeakoulut Metsäalan ammatilliset tutkinnot Vuosi 100 200 300 400 500 600 700 2011 2012 2013 2014 Hakijamäärä Lähde: Kansallinen metsäohjelma Metsäalan oppilaitosten hakijamäärät. Tänä keväänä metsätalousinsinööriksi haki opiskelemaan kaikkiaan 968 nuorta, joista 485 ilmoitti koulutuksen ensisijaiseksi vaihtoehdokseen. Kymmenen viikon mittainen työharjoittelu koostuu maastoinventoinneista, joiden tarkoituksena on selvittää, miten luotettavia tuloksia laserkeilaus antaa metsäsuunnitteluun. Suomessa on hänen mukaansa niin paljon metsää, että metsäalan työpaikkoja löytyy tulevaisuudessakin. ”Metsätalousinsinööreistä voi olla pian pulaa.” Metsätalousinsinööriksi opiskeleva Joni Saraste inventoi laserkeilattuja metsäkuvioita Viitasaaren Kymönkoskella. ”Metsäkoneenkuljettajan ansiotasoa ei aina pidetä työn vaativuutta vastaavana.” Kiinnostus syntyy kokemalla Joni Saraste arvioi, että metsäalasta kiinnostuminen vaatii sen, että harrastukset liittyvät metsään tai että perhe omistaa metsää. Myös metsäalan yliopistollinen koulutus on kasvattanut suosiotaan. Sen hän aikoo käyttää syventämällä tietojaan metsäsuunnittelusta ja bioenergiasta. Metsäalan perustutkintoa haki tänä keväänä opiskelemaan kaikkiaan 1 747 nuorta, joista 487 ilmoitti tutkinnon ensisijaiseksi vaihtoehdokseen. 8 METSÄLEHTI 11 • 2014 LIINA KJELLBERG, teksti SAMI KARPPINEN, kuva M etsätalousinsinööriksi opiskeleva Joni Saraste suhtautuu tulevaisuuteen luottavaisin mielin. ovat Rekolan mukaan opiskelijoiden motivoiminen ja osaavien työntekijöiden pitäminen alalla. Kaikkiaan suunta on hänen mukaansa ylöspäin. Helsingin ja Itä-Suomen yliopistojen metsänhoitajan opintoihin haki kaikkiaan 543 nuorta. Koulutustarve vaikea arvioida Yliopistoihin otetaan tänä vuonna sata, ammattikorkeakouluihin 175 uutta opiskelijaa. ”Korkeakoulut ovat haluttomia muuttamaan aloituspaikkojen määriä, sillä on suuri todennäköisyys, että päätökset ovat vääriä. Opintoja Sarasteella on jäljellä vuosi. Sitä, millaisiin työtehtäviin hän haluaisi valmistuttuaan, Saraste ei ole vielä päättänyt
Tiedot ja hintapyynnöt on koottu internetin kauppapaikoilta. Metsätilojen hintojen nousu on jyrkentynyt metsävähennyksen käyttöönoton 1993 jälkeen. Liljeroos arvioi seurannan kattavan noin 90 prosenttia vapaiden markkinoiden tilakaupoista. Kärkkäisen mukaan metsävähennys on käytännössä lisännyt metsätilojen hintoja jopa 60 prosenttia. Metsätilaa myytäessä käytetty metsävähennys tuloutetaan eli se nostaa verotettavan myyntivoiton määrää. Esimerkiksi Ruotsissa hintaseuranta perustuu ensisijaisesti puuston määrään. Kauniita maisemia, kiinnostavia metsäkohteita ja hyvää ruokaa on tarjolla 29.9.-4.10. mennessä Toini Palosaari, Trio Travels Oy, puhelin 020 756 8614, sähköposti toini.palosaari@triotravels.. Syöksyvirtaus runnoi puita MIKKO HÄYRYNEN Puuntuottaja Matti Kärkkäisen mukaan metsävähennys halvaannuttaa metsätilamarkkinat ja se tulisi poistaa vuoden 2016 alusta. Vielä ehtii!. Tämä koettiin karvaasti Lieksassa 19. ”Jos yksikin ostajaehdokas ei osaa laskea, se riittää järjettömään hintaralliin”, Kärkkäinen sanoo ja toteaa niin tapahtuneen. Lisätiedot ja ilmoittautumiset 16.6. ”Lisäksi tilakaupan yllä leijuvan salamyhkäisyyden hälventäminen kiehtoo.” Hintaseurannan tiedot on laskettu metsämaan hehtaareille eli kituja joutomaat eivät ole luvuissa. Levitä YaraVita TM Bortracin ja veden seos reppuruiskulla tai vastaavalla tasaisesti kuviolle. Teoriassa metsävähennys lisää käytettävissä olevia tuloja enimmillään 18 prosenttia metsätilan hinnasta, eli periaatteessa metsävähennys lisää myyntiin tulevien metsätilojen arvoa korkeintaan sen verran. ja kolmantena Metsähallituksen Laatumaa. Myrskyrintama kohteli kaltoin Pankajärven kylän aluetta. Kärkkäisen mukaan myyntivoittoveron välttämiseksi metsätiloja pyritään myymään lähisukulaisille, mikä pitkään jatkuessaan tyrehdyttää metsätilakaupat sukulaiskaupoiksi. Metsätilakauppoihin tarkempi tilastointi Seuranta kattaa noin 90 prosenttia vapaiden markkinoiden tilakaupoista. Tilastosta löytyy maakunnittain kauppojen määrä, keskipinta-ala, kehitysluokkajakauma, kuutiomäärä hehtaarilla, tukkiprosentti ja keskihinnat sekä hehtaareille että kuutioille. Sähkölinjaa myrsky tuhosi kylän alueelta parin kilometrin pätkän. Myrsky eteni Pankajärveltä lounas–koillinen-suunnassa, ohitti Ruunaan kylän pohjoispuolelta ja ylitti valtakunnan rajan Venäjälle Luhovaarassa. Syöksyvirtaus on pilvestä laskeva voimakas, kylmä ilmavirtaus, joka saa voimaa sateen haihtumisen jäähdytysvaikutuksesta. Viikkoja jatkunut viileä ilmanala lämpeni koko Etelä-Suomessa hetkessä hellelukemiin ja toi mukanaan kesän ensimmäisen ukkosmyrskyn. toukokuuta. Lisätietoja: Boorin puutoksesta kärsivä metsä. Agrimarketeista kautta maan. Myrskyn kulkemalta reitiltä löytyy paikoittaisia tuhoalueita, joissa yksikään puu ei ole säästynyt tuulen voimalta. Seurannassa eivät myöskään ole mukana sukulaiskaupat, alle kymmenen hehtaarin tilat eivätkä kaupat, joissa on erityisarvoja kuten rakentamisoikeuksia. Liljeroos päivittää hintatilaston sekä metsätilakaupan uutiskatsauksen kuukausittain. Verotettavista puunmyyntituloista saa tehdä vähennyksen, joka on 60 prosenttia ostetun metsätilan hinnasta. Syöksyvirtauksen kaatamaa nuorta kasvatusmännikköä Lieksan Ruunaan pohjoispuolella. Ukkonen sinällään ei yleensä aiheuta ääntä ja ankaraa vesisadetta, mutta nyt mukana oli syöksyvirtauksia, jotka runnoivat puita nurin paikoitellen hehtaarikaupalla. Vain onni esti petäjien kaatumisen asuinrakennusten päälle. Matti Kärkkäinen: Metsävähennys pois Metsälehden lukijamatkalle Pohjois-Italian Tiroliin on vielä muutama paikka jäljellä. Matkaohjelma löytyy osoitteista www.triotravels.. Kärkkäinen puhui OP-Pohjolan metsäpäivässä Tampereella maanantaina. Hintaseuranta löytyy Metsäkustannuksen Metsämaailmoituspalvelusta osoitteesta www.metsalehti.. Metsälehti Makasiinissa hintatilasto julkaistaan kolme kertaa vuodessa. 9 METSÄLEHTI 11 • 2014 MIKKO HÄYRYNEN Metsäkustannus on ryhtynyt julkaisemaan metsänhoitaja Hannu Liljeroosin ylläpitämää metsätilojen hintaseurantaa. Syöksyvirtauksen jäljet trombista erottaa siitä, että puut kaatuvat samaan suuntaan, mutta trombin jäljiltä ne ovat maassa eri suuntiin. Suurin myyjä on UPM:n Bonvesta yli 300 kohteellaan, toisena yksityisiä tiloja välittävä, mhy-taustainen metsatilat.. Muita merkittäviä myyjiä tai välittäjiä ovat Otso, OP-Kiinteistökeskus, Tornator ja alueellisesti merkittävä Keski-Pohjanmaan Metsämarkkinointi. /metsamaa. ja www.metsalehti.. Tällä hetkellä vapailla markkinoilla on myytävänä noin 800 metsätilaa. ARI KOMULAINEN teksti ja kuva Säätilan nopea muutos etenkin kylmästä lämpimään ei tiedä hyvää. Tilaisuudessa palkittiin vuoden metsävaikuttajana Keitele Groupin toimitusjohtaja Ilkka Kylävainio. Liljeroos sanoo laativansa tilastoa, koska pelkkä hehtaarikohtainen hintaseuranta on liian ylimalkainen. Jotain puhureista kertoo se, että jopa parimetrinen taimikko on lakoontunut kuin vilja pellossa. Toteutuneiden kauppojen hinnat ovat Maanmittauslaitoksen kauppahintarekisteristä. TEHOKAS JA EDULLINEN uutuus boorilannoitukseen Toimi näin: Käytä 15–20 litraa YaraVita TM Bortracia ja 30–60 litraa vettä hehtaarille
Pienin tukin mitta on alkuun kokoluokkaa 12–31. Sahalinjan pitäisi olla koesahauskunnossa jo joulukuussa. Osa vanhoista rakennuksista on siirtynyt Lappi Timberin omistukseen ja niihin tulee mm. oppi runsaista tukiaisista huolimatta. Liimapuutehdas käynnistyy vuoden 2015 aikana. Sellutehtaan vanhalla ratapihalla seisoo vielä muutama Stora Enson kuitupuukuorma. Puut Itä-Lapista Kemijärven tuotantolaitoksen puut on tarkoitus hankkia pääosin Itä-Lapista. Sellutehtaan kiinteistölle rakennetaan täysin uusi sahalaitos ja sen viereen liimapuutehdas. Työt hyvässä vauhdissa Uusien tuotantolaitosten rakennustyöt Kilpailu tukista kovenee Kemijärvelle valmistuu lopultakin jalostuslaitos. varastoja huoltotiloja. Uusi laitos lisää kilpailua Lapin tukista. 10 METSÄLEHTI 11 • 2014 HANNU JAUHIAINEN teksti ja kuvat K emijärven entisen sellutehtaan alue on monien vaiheiden jälkeen herännyt henkiin. Keitele Groupin toimitusjohtaja Ilkka Kylävainio kertoo, että Lappi Timber perustaa oman metsäosaston, jonka toiminta käynnistyy syksyllä. Eri kokoista tukkipuuta tarvitaan vuosittain noin 350 000 kuutiometriä, mikä käytännössä tarkoittaa noin 700 000 kuutiometrin puunhankintaa kuitupuut mukaan lukien. Tuotantopäällikkö Petri Tuovinen Lappi Timberistä kertoo, että parhaillaan tehdään perustuksia. Isoimmat sahattavat tukit ovat normaalin kokoisia, sen sijaan kovin järeää puuta ei sahata. Lappi Timberin Petri Tuovisen mukaan Kemijärven uusi saha ja puutuotetehdas sekä voimalaitos valmistuvat aikataulun mukaisesti. Oman puunhankinnan mukana tuleva kuitupuu ja tehtaalla syntyvä hake toimitetaan Stora Enson tuotantolaitoksille Kemiin ja Ouluun, ja tilalle saadaan eri kokoista tukkipuuta. Myöhemmin on ehkä mahdollista sahata myös lyhyempää ja latvaläpimitaltaan hieman ohuempaakin puuta. Kokonaisuutta täydentää uusi lämpövoimalaitos. Tehdasalueen eteläpuolella viimeistellään mittavia maansiirtotöitä uutta puukenttää varten. ”Perustustyöt ovat sujuneet aikataulun mukaisesti, vaikka melkoinen kiire on koko ajan”, Tuovinen kertoo. Hankkeen kustannusarvio on noin 30 miljoonaa euroa ja työpaikkoja syntyy noin 70. Liimapuun teko aloitetaan ensi vuonna. ovat hyvässä vauhdissa. Liimapuun tuotantoon käytetään tukkien sydänpuu. Arktos yritti vanhoilla kierrätyskoneilla tehdä liimapuuta, mutta tulos oli täysi . Selluntekovälineet on viety aikoja sitten Kanadaan. Hankkeen takana on Keitele Group ja sen tytäryhtiö Lappi Timber. Lähes surkuhupaisan kohtalon kokeneen Kemijärven sellutehtaan vanhoista tehdasrakennuksista moni on vielä pystyssä. Uuden sahan ja liimapuutehtaan perustukset ovat jo valmiit. Usko menestykseen on Pohjois-Suomessa luja. Osa rakennuksista on selluntuotantoa paikkaamaan tuodun Arktosin konkurssipesän omistuksessa. Sahauksessa syntyvän pintalaudan osuus tuotannosta on noin kolmannes ja lautatavara menee sahatavaramarkkinoille.. Sahan tuotanto on tarkoitus jalostaa pääosin erilaisiksi liimapuutuotteiksi. Nyt asialla on vakavarainen yhtiö, ja usko toiminnan kannattavuuteen on Kemijärvellä ihan toisella tasolla kuin edellisen yrittäjän aikaan. Ilkka Kylävainion mukaan sahan pääraaka-aine on pienikokoinen tukkipuu. ”Noin puolet tehtaan käyttämästä puusta on tarkoitus hankkia alueen muilta puuntoimittajilta, kuten yhteismetsiltä sekä metsäyhtiöiltä.” Lappi Timber on tehnyt sopimuksen puunvaihdosta Stora Enson kanssa. Oman leimikkovarannon hankkiminen aloitetaan saman tien. Erillisenä VR:n projektina puutuotetehtaan viereen rakennetaan uusi, yleiseen käyttöön tuleva puutavaraterminaali, johon puutavaran lastaus siirtyy Kemijärven rautatieasemalta. Vanha vastaanottoalue puretaan ja rataa siirretään lähemmäksi rantaa pois puutuotetehtaan tieltä
Kasvua nuorissa metsissä Metsäntutkimuslaitoksen laskelmien mukaan Pohjois-Suomen metsien kasvu on 31 miljoonaa kuutiometriä. Tukinmyyjille hyvät ajat Tukkipuun käyttöpisteet Pohjois-Suomessa Sahauskapasiteetti noin neljä miljoonaa kuutiometriä. 015 345 100 Lustontie 1 Punkaharju A v o i n n a y m p ä r i v u o d e n V a l t a k u n n a l l i n e n e r i k o i s m u s e o m e t s ä k u l t t u u r i n K u n S u o m i p u t o s p u u s t a – v a i p u t o s i k o . Metsäohjelmien hakkuutavoite on 14 miljoonaa kuutiometriä. Yksityisten metsänomistajien kannalta tällä ei tosin ollut kovin suurta merkitystä, koska sahan puut tulivat Metsähallitukselta. • Y h t ä j u h l a a • S u s i , s a h a , j a G P S • V u o s i r e n k a i t a • B i o e n e r g i a a j a i n n o v a a t i o i t a • V a n h a s a v o t t a • S u o m a l a i s t e n m e t s ä t • K o n e a i k a • M e t s ä n p a r a n t a j i e n v u o s i s a t a • L a s t e n L u s t o • V ä r i v a l o k u v i a e n n e n v ä r i f i l m i ä. Metsien rakenteen muutoksen vuoksi tukkipuu on keskimäärin pieniläpimittaisempaa kuin ennen. Pohjoisen puun merkittävä käyttäjä on myös UPM:n Pietarsaaren sellutehdas. Ne kuluttavat vuodessa lähes kahdeksan miljoonaa kuutiometriä havuja koivukuitupuuta. Tukin riittävyydestä on Lapissa ja muuallakin Pohjois-Suomessa käyty ajoittain keskustelua. Esimerkiksi juuri Pölkky sekä etelämpänä Kuhmo ja Hasa käyttävät paljon pientukkia. Pohjois-Suomen suurimmat puunkäyttäjät ovat M-realin Kemin kartonkitehdas sekä Stora Enson Kemin ja Oulun selluja paperitehtaat. Markkinahakkuut energiapuu mukaan lukien ovat olleet keskimäärin 13 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. 11 METSÄLEHTI 11 • 2014 Kemijärven tehdas lisää kilpailua tukkipuusta etenkin Itä-Lapissa, missä Pölkyllä on tällä hetkellä lähes monopoliasema. Tukkia alueen sahat käyttävät noin neljä miljoonaa kuutiometriä. Tulevaisuudessa tukin tilanne paranee, kun nuoret, kertaalleen ensiharvennetut metsät järeytyvät nopeaa tahtia. lusto@ lusto.. Tämänhetkinen poistuma on noin 16 miljoonaa kuutiota. Tukkipuun määrän lisäksi huolta on aiheuttanut tukin keskikoon pieneneminen. Puuston määrä kasvaa siis joka vuosi 15 miljoonalla kuutiometriä. Esimerkiksi Pölkky Oy:n toimitusjohtaja Jouko Virranniemi on viimeksi Lapin metsätalouspäivillä tuonut esille huolensa tukin saatavuudesta. Kuhmo, Kuhmo, 700 000 m3 Pölkky, Taivalkoski, 300 000 m3 Pölkky, Kuusamo, 300 000 m3 Pölkky, Kitka Kuusamo, 300 000 m3 Stora Enso, Veitsiluoto, Kemi, 350 000 m3 Junnikkala, Oulainen, 180 000 m3 Junnikkala, Kalajoki, 370 000 m3 Pölkky, Kajaani, 350 000 m3 Shinshowa, Haukipudas, 70 000 m3 Hasa, Haapajärvi, 460 000 m3 Hasa, Haapavesi 180 000 m3 Veljekset Vaara, Tervola, 150 000 m3 Tervolan Saha ja Höyläämö, Tervola, 100 000 m3 Keitele Forest, 350 000 m3 Kemijärvi, rakenteilla VK-Timber, 35 000 m3, Kittilä Puutavaraliike P.Karvonen, Yli-Ii, 30 000 m3 PRT-Wood, Pyhäntä 170 000 m3 PRT-Kontiotuote, Pudasjärvi 140 000 m3 Pölkky Kuhmo Hasa Junnikkala Stora Enso PRT-konserni 300 000 600 000 900000 1 200 000 1 500 000 Suurimmat sahaajat 2014, m3 Oulu Kajaani Kemi Rovaniemi Kittilä Taivalkoski Pantsarin Saha, 10 000 m3, Pello www.lusto.. Inarin tukilla on Kemijärvelle 100–150 kilometriä lyhempi matka kuin muille sahoille”, Aula sanoo. ”Kemijärvi on lähiseudun lisäksi tärkeä myös Ylä-Lapin metsänomistajille. Muuallakin kuin Kemijärvellä joudutaan sahaamaan pientukkia ja parrunaiheita normaalin sahapuun ohella. ”Äänekosken tehtaan reilun kuuden miljoonan kuutiometrin puuntarpeesta voisi Pohjois-Suomen osuus olla puolesta miljoonasta miljoonaan kuutiometriä. Inarilaiset menettivät oman sahansa, kun Vapo lakkautti Peuravuonon. Suunnitteilla olevan Äänekosken biotuotetehtaan puunhankinta ulottuisi myös Pohjois-Suomeen. Puusto kasvu on aivan eri luokkaa kuin vanhoissa, luontaisesti syntyneissä nuorissa metsissä. Kainuusta kuitupuuta menee lisäksi etelään, Pohjois-Savon sahoille ja Pohjois-Karjalan Uimaharjuun. Kasvu on painottunut nuoriin metsiin. Tämä toisi merkittävästi helpotusta kuitupuun tämänhetkiseen ylitarjontaan”, Aula sanoo. Pohjois-Suomen metsänomistajien liiton toiminnanjohtaja Jukka Aula uskoo, että tukkia riittää Lapista entisille ja uusille sahureille
Pientä eroa on syntynyt paremmin kaupaksi menevän mäntytukin eduksi. Puukauppa on käynyt hyvin, joten korjattavaakin on ollut. Mäntytukkileimikoiden myyjien tilanne on parempi. Pohjois-Karjalassa hiljaista Melko rauhalliseksi kuvaa puukaupan tämän hetken tilannetta Pohjois-Karjalan metsänhoitoyhdistyksen kenttäpäällikkö Risto Kannassalmi. Metsänhoitoyhdistyksen korjuupalvelussa on Vaarion mukaan keskitytty juuri kirjanpainajan uhkaamien metsien korjuuseen. Jos nyt on tarvetta puumyyntiin, leimikon paikkaa kannattaa Vaarion mukaan katsella harvennuskohteista tai mäntytukkimetsistä. Aivan järeimpien kuusikoiden omistajilla on tälläkin hetkellä pientä toivetta saada puut jopa alkukesän aikana korjuuseen, sillä sorvikuusen kysyntä on edelleen hyvä. M ik k o R ii k il ä. Tuhoaluetta on ehkä ollut vajaan hehtaarin alueella, mutta Kuusitukista ylitarjontaa Kirjanpainajaleimikkoa voi olla vaikea saada alkukesän korjuuseen. Kirjanpainajatuhoista kärsivien metsänomistajien tilanne on Vaarion mukaan huono. Kirjanpainajille altistuneet puut pitäisi saada nopeasti pois metsästä, jotta ne eivät menisi pilalle eikä uusi kirjanpainajasukupolvi leviäisi lähialueelle loppukesän aikana. Kun viime talven korjuukelit olivat huonot, yhtiöt keskittivät puunkorjuun päätehakkuukohteisiin. ”Puunostokiintiöt tuntuvat olevan melko täynnä monella ostajalla tällä hetkellä”, Kannassalmi sanoo. Nyt ostettu leimikko hakataan syksyllä tai vasta ensi kesänä. Yleensä tarjouksia on 3–4, mutta nyt jäädään Kannassalmen mukaan monesti 1–2 tarjoukseen. Hankalin tilanne on niillä metsänomistajilla, joiden metsissä on kirjanpainajatuhon uhka. Yhdistyksen mahdollisuudet ovat kuitenkin rajalliset, koska tukit pitäisi saada myös toimitettua jonnekin. Paljon tarjontaa EteläKarjalassa ”Puukauppa on sujunut alkuvuoden aikana hyvin, leimaustilauksia on tullut 30–40 prosenttia viime vuotta enemmän, joka sekään ei ollut huono kauppavuosi”, kuvaa puukaupan tilannetta toiminnanjohtaja Markku Vaario Etelä-Karjalan metsänhoitoyhdistyksestä. Leimikot kasvaneet Kirjanpainajauhka on Vaarion mukaan osaltaan kasvattanut myytyjen leimikoiden kokoa. Kuusitukkia oli Metsäntutkimuslaitoksen tilastojen mukaan ostettu huhtikuun loppuun mennessä 50 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. ”Hyvällä paikalla oleva leimikko menee nytkin kaupaksi, joten sijainnilla ja korjuukelpoisuudella on suuri merkitys”, Kannaslahti kertoo. ”Hyvän puukauppavuoden edellytys on se, että hintataso pysyy tasaisena”, sanoo Vaario. Kirjanpainajaleimikkoa ei välttämättä saa enää alkukesän korjuuseen. 12 METSÄLEHTI 11 • 2014 varmuudeksi on laitettu myyntiin pari kolme hehtaaria. Kuusitukkileimikoista voi Etelä-Karjalassa saada tarjouksen osalta ostajista, mutta leimikkoa voi olla vaikea saada alkukesän aikana korjuuseen. Kun tällaisia leimikoita on paljon, myyntimäärät ja samalla puun korjuumäärät ovat kasvaneet. Luultavasti nyt ostettu leimikko hakataan syksyllä tai ehkä vasta ensi kesänä. Vaikka sen saisikin kaupaksi, leimikon korjuu voi siirtyä vuoden päähän. Toukokuussa tilanne on hieman tasaantunut, kun kokonaisostomäärät ovat jääneet viimevuotista pienemmäksi ja puun ostajat ovat vähentäneet kuusitukin ostoa. Talvileimikoiden kysyntä on huonointa, mutta kesäleimikoistakaan ei aina tule montaa tar jousta. Tähän osaltaan vaikuttaa se, että Pohjois-Karjalassa on paljon erikoispuun, kuten pylväiden, ostajia. Puun tarjontaa on erityisesti Polvijärvellä ja Lieksassa lisännyt kevään myrskytuho, jonka seurauksena noin 10 000 kuutiometriä puuta meni nurin. PUUKAUPPA HANNU JAUHIAINEN S ahat käyvät täysillä, mutta katkottua puuta on paikoin sahakentät täynnä. ”Hyvän puukauppavuoden edellytys on, että hintataso pysyy tasaisena.” Kuusitukkileimikoista voi saada tarjouksia, mutta niitä voi olla vaikea saada korjuuseen enää alkukesän aikana. Tämänkin vuoksi sahoilla on nyt paljon katkottua tukkia varastossa. Tavallista tuholaisista vapaata kuusitukkileimikkoa ei välttämättä kannata laittaa myyntiin. Kuusivaltaiset leimikot käyvät heikoimmin kaupaksi. Puun ostajat eivät siten ole lähteneet hyödyntämään metsänomistajien hätätilannetta. Kuusitukin hinta on ylitarjontatilanteesta huolimatta pysynyt Vaarion mukaan vakaana
14,77 . Uudistushakkuu 57,29 . 17,82 . 23,47 . Harvennushakkuu 50,33 . Ensiharvennus 47,87 . 57,08 . 15,08 . 31,23 . 28,57 . 15,86 . Uudistushakkuu 58,22 . 29,65 . Ensiharvennus 46,31 . 41,57 . 58,10 . 17,49 . 14,84 . 19,31 . nousussa . 54,63 . 15,57 . 18,47 . 23,57 . Hankintahinnat 54,99 . 29,22 . 18,68 . 19,00 . KAINUU-POHJANMAA . Harvennushakkuu 46,74 . 28,54 . Ensiharvennus 47,39 . EteläSuomi KymiSavo SavoKarjala KeskiSuomi EteläPohjanmaa KainuuPohjanmaa Lappi Metsäkeskus Määrä m 3 Koko maa 783 546 Etelärannikko 23 372 Pohjanmaa 29 055 Lounais-Suomi 50 635 Häme-Uusimaa 92 708 Kaakkois-Suomi 98 397 Pirkanmaa 47 998 Etelä-Savo 95 719 Etelä-Pohjanmaa 48 865 Keski-Suomi 83 154 Pohjois-Savo 50 397 Pohjois-Karjala 99 346 Kainuu 22 557 Pohjois-Pohjanmaa 30 239 Lappi 11 099 Ostomäärät viikolla 22 metsäkeskuksittain Metsäntutkimuslaitoksen hintatilaston tiedot tulevat Metsäteollisuus ry:ltä ja kattavat noin 83 prosenttia yksityismetsistä ostetusta puusta. 15,63 . 30,94 . 16,02 . 30,11 . Kun verrataan toukokuun lopun hintatasoa viime vuoden vastaavaan aikaan, keskimääräiset kantohinnat ovat tukilla noin euron ja kuitupuulla noin 50 senttiä viimekeväistä alhaisemmat. 13 METSÄLEHTI 11 • 2014 KYMI-SAVO . nousussa . 52,51 . 15,41 . 14,02 . 16,52 . Hankintahinnat 56,49 . 21,73 . 48,78 . 46,91 . 53,47 . 46,14 . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 55,81 . 29,08 . 56,37 . 15,40 . Hankintahinnat 56,66 . 20,84 . 55,37 . 17,59 . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 56,45 . 30,22 . 13,40 . 12,45 . 14,81 . 22,94 . Ensiharvennus 47,64 . 43,37 . 37,65 . 21,56 . 38,63 . 25,34 . 25,59 . 18,17 . 17,72 . 23,75 . KOKO MAA . 25,07 . 19,59 . 22,87 . 57,63 . 24,77 . Uudistushakkuu 57,39 . 22,12 . 24,09 . 43,77 . Hintataso on parantunut tammikuusta vain vajaan euron, vaikka nyt myydään kesäleimikoita, joista yleensä maksetaan selvästi talvileimikoita enemmän. 14,72 . 43,15 . Ensiharvennus 42,20 . 18,26 . 29,91 . 48,28 . 15,09 . 43,39 . Harvennushakkuu 46,27 . 56,25 . KESKI-SUOMI . 56,40 . Mäntyja koivukuitupuusta saa noin 16 euroa ja kuusikuitupuusta hieman päälle 17 euroa kuutiometriltä. 30,12 . Kantohintojen kehitys Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Kuusikuitu Mäntykuitu Koivukuitu 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Euroa m3 viikot 1–22, 2014 2013 2012 Viikko-ostojen määrä Miljoonaa m3 1-2 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 vko 0,3 0,6 0,9 1,2 1,5 10 20 30 40 50 60 HANNU JAUHIAINEN Puun kantohinnat ovat pysyneet lähes ennallaan koko alkuvuoden. 29,37 . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 48,05 . 17,50 . Hankintahinnat 60,12 . nousussa . 18,62 . 22,57 . 30,99 . 15,05 . 24,65 . 39,45 . 18,38 . 56,11 . Hankintahinnat 56,20 . 14,36 . Hinnat eivät sisällä arvonlisäveroa. nousussa . Itsenäisten sahojen ja eräiden pienten ostajien kaupat eivät ole mukana. 29,65 . 37,95 . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 56,72 . 14,10 . nousussa . 24,27 . 14,71 . 24,52 . 29,20 . 25,31 . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 51,81 . 18,26 . Tukin hinta laskee pohjoiseen mentäessä. 18,61 . 29,81 . 46,48 . 14,98 . 28,15 . 14,70 . 20,12 . 24,53 . 49,13 . 22,04 . 33,75 . 38,27 . 23,76 . 24,26 . 15,02 . 15,79 . 28,66 . 16,85 . 17,88 . 17,17 . 15,83 . 18,68 . Hankintahinnat 54,77 . 26,26 . 15,63 . 20,79 . Harvennushakkuu 49,00 . Uudistushakkuu 57,48 . 56,36 . 13,97 . 40,05 . 14,42 . 53,20 . 21,10 . 20,16 . 33,80 . Raakapuun hintatilastot, viikkojen 19-22 keskiarvo ETELÄ-SUOMI . 17,60 . 17,55 . 55,07 . Toukokuussa on hieman jääty viime vuoden ostomääristä. 18,12 . Hintataso pysynyt vakaana. 17,93 . 19,94 . 17,54 . 16,02 . 15,36 . 14,40 . 46,69 . SAVO-KARJALA . Ostojen vähäisyyden vuoksi hintatiedoissa voi olla puutteita. 15,75 . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 55,99 . 14,85 . 13,33 . Mäntyja kuusitukista maksetaan keskimäärin 56 euroa ja koivutukista 41 euroa kuutiometriltä. 21,70 . 45,41 . 16,59 . Harvennushakkuu 13,72 . 15,85 . 59,67 . Uudistushakkuu 53,81 . 14,93 . 15,49 . 11,26 . 13,59 . 24,44 . Uudistushakkuu 57,87 . 14,10 . 28,81 . Huhtikuun lopussa ostomäärä oli 30 prosenttia suurempi kuin edellisvuonna ja toiseksi korkein sitten ennätysvuoden 2007. Kuluneen vuoden aikana koko maan keskihintojen vaihtelu on ollut hyvin vähäistä. nousussa . Kevään ylitarjontatilanteen vuoksi hintataso ei ole noussut toukokuussa edellisvuosien tapaan. 29,41 31,19 . 14,06 . 15,05 . Tilastossa on eritelty leimikkotyypit, ja mukana on myös tukkija kuitupuun väliin sijoittuva pikkutukki. 46,67 . 15,04 . 15,33 . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 55,94 . 47,56 . 15,82 . Harvennushakkuu 50,14 . 17,62 . 13,95 . 12,67 . 15,27 . 25,98 . ETELÄ-POHJANMAA . 28,82 . 21,89 . 15,45 . 16,01 . Ensiharvennus 46,57 . Harvennushakkuu 48,76 . Hankintahinnat 56,84 . 17,79 . 15,00 . Puuta on ostettu alkuvuoden aikana reippaasti. 33,98 . 14,78 . 57,29 . 14,54 . nousussa . 37,83 . 47,72 . 55,26 . 14,70 . 28,30 . 17,75 . 22,48 . Harvennushakkuu 48,19 . Hankintahinnat 53,21 . Toisaalta mäntykuitupuulla on paras hinta Lapissa. 21,60 . 17,41 . 44,93 . Uudistushakkuu 48,87 . 14,60 . 57,17 . 14,71 . Ensiharvennus 47,00 . 46,51 . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 55,78 . 16,11 . 34,09 . 14,97 . 14,65 . 23,61 . Ensiharvennus 46,06 . LAPPI . 55,91 . 57,05 . 23,99 . 26,18 . 18,94 . 47,44 . 25,65 . 45,53 . 41,78 . nousussa . 40,64 . 17,91 . 23,88 . 26,45 . 16,94 . 16,75 . 48,61 . 34,22 . 55,29 . 28,08 . 42,44 . Toukokuun loppuun mennessä puuta oli kuitenkin ostettu yli 14 miljoonaa kuutiometriä. Uudistushakkuu 58,56
Puutavaran omistaja voi joutua korvaamaan naapuriin levinneiden kirjanpainajien aiheuttamia tuhoja, jos niiden määrä ylittää 20 kuutiota. Ensi vaiheessa ne toimitetaan metsäkeskukselle, joka yhdessä Metsäntutkimuslaitoksen kanssa arvioi tuhojen syyn. Talviaikaiset tuhoalueiden hakkuut eivät vähennä kuoriaiskantoja. Jos heinäkuu on ”normaali” – siis sateinen ja lämpötiloiltaan vaihteleva – uusi kuoriaissukupolvi jatkaa nilan syöntiä kuoren alla elokuun lopulle ja siirtyy talvehtimaan metsämaahan. Kesäkuun alku on paras – tai ainoa oikea – aika tutkia, ovatko tuholaiset iskeneet kuusiin ja myös korjata kuoriaisten valtaamat puut metsästä. Tällöin nuoret kirjanpainajat siirtyvät syönnökselle uusiin puihin, mikä laajentaa tuhoaluetta merkittävästi. Yleensä tämä tapahtuu touko-kesäkuun vaihteessa. Kuoriaisten pesäkuuset on kaadettava ja kuljetettava metsästä heinäkuun puoliväliin mennessä. Tuhopuut kuivuvat nopeasti ja syötävä loppuu. Munista kuoriutuvat toukat syövät nilakerrosta ja varttuvat aikuisiksi kuoren alla. Valtio korvaa tuhot, jos aiheuttaja on todennäköisesti levinnyt suojelualueelta. Ihan leikinpäiten käräjille ei kyllä kannata lähteä. Tällöin kuoriaiset hakeutuvat tuoreeseen puutavaraan tai eläviin pystypuihin ja porautuvat kuusten kuoren läpi, minkä merkkinä on ruskea puru. Kuolleita puita ei ole tarpeen kerätä pois. Mene siis metsään ja tutki, näkyykö vaaran merkkejä. Ne kaivavat käytäviä kuoren Kuoriaisjahdin aika Purukasa kuusen juurella on varma merkki kaarnakuoriaisista. Metsänomistaja vastaa korjaamatta jääneistä tuulenkaadoista. Puiden omistaja vastuussa alla olevaan nilakerrokseen, jonne naaraat myös munivat. Kirjanpainajat kömpivät talviuniltaan maanpinnalle ja lähtevät lentelemään, kun maaperä lämpenee. Kirjanpainajat lentävät pitkiäkin matkoja, joten ne kyllä löytävät uuteen metsän reunaan, kun kuoriaiskanta on vahva. Kantajan on osoitettava, että tuhon aiheuttivat juuri naapurin puolelta levinneet kuoriaiset. Ankea näky on kuvattu viime viikolla Keski-Suomen Muuramesta. Helteinen ja kuiva heinäkuu pahentaa tuhoja. METSÄSTÄ METSÄLEHTI 11 • 2014 14 METSÄNHOITO MIKKO RIIKILÄ, teksti SAMI KARPPINEN, ilmakuva K irjanpainajien, kaarnakuoriaisista yleisimpien, uudet iskemät paljastuvat kuusikoissa touko-kesäkuun vaihteessa. Metsätuholain mukaisesti toiminut ei lain mukaan voi joutua korvausvastuuseen, vaikka tuhoja leviäisikin naapurin puolelle. Toisen kirjanpainajapolven. Varma tuhon merkki ovat kuusen kuorelle tai tyvelle ilmaantuneet pienet ruskeat purukasat. Tämä voi olla vaikeaa, kun koko eteläinen Suomi kärsii kirjanpainajaepidemiasta. Suojavyöhykkeiden hakkaaminen iskemäkohtien ympärille ei auta. Korvaushakemukset osoitetaan ympäristöministeriölle. Elokuussa on myöhäistä. Tienvarteen unohtuneista puupinoista levinneistä tuhoista vastaa puunostaja. Kirjanpainajat elävät syömällä elävän puun nilaa. Kuoriaispuut kannattaa korjata kesäkuussa. Kuolleissa puissa ne eivät siis menesty. Talviunet maassa Aikuiset kirjanpainajat talvehtivat metsämaassa. Yksityisten metsänomistajien väliset korvauskiistat ratkotaan käräjäoikeudessa, ellei naapuri suostu korvausta maksamaan. ”Näin voidaan pysäyttää tai ainakin jarruttaa kirjanpainajakannan lisääntymistä”, valmiuspäällikkö Yrjö Niskanen Suomen metsäkeskuksesta toteaa. Kaada kaarnakuoriaisen tuhoamat puut kesä-heinäkuussa, jos haluat niistä tukkipuuta. Jos korjuu ei onnistu, riittää kun puut kaataa ja kuorii
Tukiksi kuoriaispuut kelpaavat, kun ne kaadetaan kesä-heinäkuussa. Kesän ensimmäinen kirjanpainajasukupolvi on Etelä-Suomessa juuri iskenyt puustoon. Tunnistat tartunnan ruskeista purukasoista kuorella tai puun tyvellä. ”Kirjanpainaja on suhteellisen iso kuoriainen, joten se tarvitsee elinpaikakseen tukkipuun paksuisen rungon, jossa on riittävän runsas nilakerros”, Niskanen toteaa. Elokuussa puutavara on jo pilaantunut. Jos tämä ei onnistu, kaadetut puut voi kuoria. Loppukesällä kuoriasten valtaamien kuusen neulaset alkavat ruskettua. Laki koskee yli kymmenen kuutiometrin puueriä tai tuulenkaatoryppäitä. Kuorellinen talvella tai keväällä kaadettu puutavara ja tuulenkaadot on kerättävä metsästä heinäkuun puoliväliin mennessä. Kuoriaisten edellisinä vuosina tappamien puiden kaataminen ei ole tarpeen. Mitään muuta keinoa kirjanpainajakantojen suitsimiseen ei todellisuudessa olekaan. Rusketus ensi oire Vanhat kuusikot nurin Kuollut puu ei elätä kuoriaista Kirjanpainajat syövät elävän kuusen kuoren alta nilaa. Kirjanpainaja talvehtii metsämaahan kaivautuneena. Lisäksi helteinen ja vähäsateinen kesä rasittaa kuusia ja heikentää niiden vastustuskykyä. Tuulenkaadot ja tuoreet puupinot on metsäntuholainkin mukaan korjattava metsistä määräajassa. Kuoriainen elää vain tuoreessa puussa. Elokuussa on jo myöhäistä. Samaan aikaan saimme vielä nauttia – tai kärsiä – helteisistä kesäsäistä. Tavallisesti puita kuolee parinkymmenen puun ryhminä. Kirjanpainajien kesälaitumena olleet kuuset kuolevat syksyllä. Purukasat iskemäkohtiin A in o Ä ss ä m ä k i, S u o m e n M e ts ä k e sk u s T ii a P u u k il a T ii a P u u k il a T ii a P u u k il a M ik k o R ii k il ä Kirjanpainajat porautuvat touko-kesäkuun vaihteessa kuusten kuoren läpi ja majoittuvat kesäksi kuoren alle nilakerrokseen. Jyväskylän eteläpuolisella alueella kirjanpainajakannat ovat kohonneet tutkijoiden mukaan epidemian asteelle. Kirjanpainajalla on luontaisiakin vihollisia, mutta niiden ei koskaan ole todettu rajoittaneen runsastunutta tuholaiskantaa. Näin kirjanpainajien toinen sukupolvi levittäytyi loppukesänä uusiin kuusiin. Männyillä aikaraja on heinäkuun alkuun ja kuusella heinäkuun puoliväliin. Suurtuhoja se aiheuttaa vain poikkeustapauksissa, kuten nyt. Samoin menetykset ovat suuria, kun järeää puuta kuivahtaa. Perinteistä hyvää metsänhoitoa parempaa keinoa kirjanpainien riskin pienentämiseksi ei siis ole. Jos hakkuut tehdään kesä-heinäkuussa, puista saa vielä tukkia. Varsinkin kirjanpainajatuhoista kärsivien alueiden metsänomistajien kannattaa siis toivoa mahdollisimman koleaa kesää. Nuoret elinvoimaiset metsät ovat vastustuskykyisimpiä useimmille metsätuhojen aiheuttajille. 15 METSÄLEHTI 11 • 2014 Vinkit kaarnakuoriaista vastaan Tuhoja löytyy todennäköisimmin paikoilta, joissa puita on kuollut jo viime vuosina. Vanhenevien kuusikoiden uudistaminen on paras ja varmin tapa välttyä kirjanpainajatuhoilta. Kanta alkoi nousta Asta-myrskyn jälkeen, kun metsiin jääneet kaatuneet puut tarjosivat otollisia lisääntymispaikkoja kaarnakuoriaisille. Vanhat, elinvoimaansa menettävät puustot ovat kuoriaisten ensisijaisia iskun kohteita. Toiveissa kolea kesä Kirjanpainaja on kautta aikojen ollut yleinen laji Suomen metsissä. Katkaisuhoitoa vanhoille kuusikoille Runsas kirjanpainajakanta lisää vanhojen kuusikoiden kasvattamisen riskiä, varsinkin jos kesät käyvät helteisemmiksi. Eikä ikääntyvien tukkikuusikoiden seisottaminen tietysti muutenkaan ole erityisen järkevää saati kannattavaa metsätaloutta. ”Se romauttaisi kirjanpainajan kannat”, Niskanen kertoo. Kuoriaisten valtaamat puut on kaadettava ja kuljetettava pois metsästä heinäkuun puoliväliin mennessä. Kirjanpainaja ei elä kuolleessa puussa. Talvikaudella tehdyt hakkuut eivät näin vähennä kuoriaiskantaa. Merkkinä ovat pienet purukasat kuorella.. Puu kuolee nopeasti tämän jälkeen. Etelä-Suomen vanhenevien kuusikoiden surematon uudistaminen on varmin tapa välttyä kirjanpainajien aiheuttamilta menetyksiltä, kun järeät rungot pilaantuvat eikä niistä saa enää tukkipuuta. aiheut tamia tuhoja on Suomessa havaittu muutamien viime vuosien aikana, mutta ne ovat toistaiseksi olleet harvinaisia. Kirjanpainajien aiempina vuosina tappamat puut voi huoletta jättää metsään
KÄYNNISTINLAITE oli jo itse palautuva. 14,9 KG. Moottorisahasta on huvennut painoa kymmenkunta kiloa. MONET 1950-luvun moottorisahat oli varustettu käsikäyttöisellä kytkimellä. Kaatosahauksia varten terälaite käännettiin lappeelleen. Käynnistinnaru oli kuitenkin korvattu ohuella metallivaijerilla. Osassa vanhoista sahoista oli käännettävä kaasutin. Tosin karsintaa ei edes voinut yrittää. PARTNER voitiin varustaa joko nykysahoissakin käytettävällä kouruhammasketjulla tai käsisahan terää muistuttavalla höylähammasketjulla, jonka leikkuutapa mukailee käsisahoja. Uutta oli myös automaattinen teräöljyn syöttö. Se oli tarkoitettu vain puiden kaatoon ja katkontaan. MIKKO RIIKILÄ, teksti ja kuvat ANNA BACK, kuvitus R uotsalainen Partner C6 oli viimeisiä ”vanhan ajan sahoja”. 16 METSÄLEHTI 11 • 2014 PARTNERIIN oli tarjolla lisävarusteita, joiden avulla saha voitiin muuntaa raivaussahaksi, perämoottoriksi, hirsiporaksi tai vesipumpuksi. Kumman kanssa lähtisit savottaan. Siinä oli nykysahoistakin tuttu keskipakoiskytkin. 1940-luvun sahat käynnistettiin irrallisella vetonarulla, kuten vanhan ajan venemoottorit. Sahan moottoria ei voinut kallistella, koska uimurikaasuttimen toiminta perustui painovoimaan ja saha toimi vain pystyasennossa. Monikäyttöisyys oli tavallista 1950-luvun sahoille. Puuta kaadettaessa terä käännetään lappeelleen. Partner C6 esiteltiin vuonna 1955, Husqvarna 543 XP vuonna 2013. äyttöisyys oli sta 1950-luvun le. Partner C6 › Sylinteritilavuus 98 cm3 › Teho 3,2 kW › Paino 14,9 kg › Moottorin suurin kierrosluku 4500/min › Terälaipan pituus 18–22 tuumaa › Hinta vuonna 1956: 74 800 markkaa (224 euroa vuoden 2013 rahassa) PARTNERIN terälaite on käännettävä, koska moottori toimii vain pystyasennossa. Aika moni muukin seikka on muuttunut. Ikäeroa on siis 58 vuotta. Höylähammasterän kunnostaminen oli hidasta ja vaikeaa. Pelkästään sahan järkälemäinen paino teki oksien karsinnasta mahdotonta. o ulla, kute j ajan venemoott in › › › M › hoissakin i käsisahan la, ulla idasta ETSÄLEHTI 11 • 2014 014 HIRSIPORA PURUKOTELON SUOJA PANTA ILMANPUHDISTIN TERÄ LAIPPA ssahaksi, moottoriksi, oraksi tai umpuksi. Tässä suhteessa Partner oli eurooppalaisia kilpailijoitaan edellä
Moottorien käyntinopeus on moninkertaistunut. Elektroniikka tuli moottorisahoihin 1960ja 1970-lukujen vaihteessa. Tähän on kaksi syytä. Metsäkustannus 2014. 4,5 KG. Takapotkujen aiheuttamat tapaturmat yleistyivät, kun jarruttomilla sahoilla alettiin karsia puita 1960-luvulla. Siihen asti katkojan kärjet annostelivat sähköä sytytystulpalle. MOOTTORIN sähköjärjestelmä on tyristoriohjattu. Lisäksi ketju on suoravetoinen, joten ketjun vetopyörä on kiinni kampiakselissa. KALVOKAASUTIN mullisti moottorisahan. etke tapa lla s 0-luv kessä. Silti kukaan ei nykyisin käytä moottorisahoja ilman kuulonsuojaimia. KETJUNOPEUDET ovat nousseet. paturmat sahoilla uvulla. Partner oli viimeisiä alennusvaihteellisia moottorisahoja MOOTTORISAHAT on 1970-luvulta alkaen varustettu tehokkaalla takapotkujen suojauksella. Myös äänenvaimentimen ovat monin verroin tehokkaammat kuin 1950-luvun sahoissa. Ensimmäisenä sellaisen otti käyttöön yhdysvaltalainen McCulloch 1950-luvun alussa. Takapo k Husqvarna 543 XP › Sylinteritilavuus 43,1 cm 2 kW kun sia p Takapo yleistyivät, k alettiin kars Voit tä toILMANPUHDISTIN KOPPA LAIPPA, 32,5 CM KOURUHAMMASKETJU PURUKOTELO Mikko Riikilä: Moottorisaha – sata vuotta Suomessa. Husqvarna 543 XP › Sylinteritilavuus 43,1 cm3 › Teho 2,2 kW › Paino 4,5 kg › Moottorin suurin kierrosluku 14900/minuutti › Terälaipan pituus 13 tuumaa › Hinta 595 euroa MODERNIEN moottorisahojen kahvat on suojattu tärinältä. Äkilliseen liikkeeseen reagoiva ketjujarru pysäyttää ketjun hetkessä. Vanhoissa sahoissa voima välitettiin alennusvaihteen kautta. Tärinänvaimennus tuli pakolliseksi 1970-luvun alussa, 1950-luvun sahoissa siitä ei osattu edes haaveilla. Euroopassa valmistetuista sahoista ensimmäisenä kalvokaasutin tuli maineikkaaseen Solo Rexiin vuonna 1958. Siinä on kalvoeli painekaasutin, joten moottori toimii sahan asennosta piittaamatta. Tällainen sähköjärjestelmä oli altis moninaisille häiriöille. Voit karsia vaikka päälläsi seisten – mitä tosin emme suosittele. 17 METSÄLEHTI 11 • 2014 17 METSÄLEHTI 11 • 2014 4 4 4 4 4 4 4 4 4 4 4 4 4 4 4 4 4 4 V iime vuonna esitelty Husqvarna 543 XP käy ja kukkuu miten päin vaan
METSÄNOMISTAJA Metsäeväiden säveltäjä Metsänomistaja Leena Juurikkala-Ketola tietää, millä eväillä metsätöihin on ilo lähteä kerta toisensa jälkeen. Ostereita lumihangelta Yön yli marinoituneet melonilohkot ja mansikat päätyvät vuoron perään vartaaseen. Into säilyy ja perheen nuorisokin lähtee matkaan, kun luvassa on kenttälounas Juurikkala-Ketolan tapaan. Niiden kaveriksi Juurikkala-Ketola taiteilee graavilohesta, täysjyväleivästä sekä herneenversoista tapaksia eli Leenan lapaksia. Metsänhoito on osa elämää ja siitä nautitaan. Metsään ei lähdetä yksi viilipurkki vasemmassa taskussa ja vesipullo oikeassa”, Juurikkala-Ketola sanoo. 18 METSÄLEHTI 11 • 2014 TIIA PUUKILA, teksti ja kuvat K urkku tuoksuu. Pöydän kannen peittävät melonit, mansikat, juustosiivut, lihaleikkeleet, erilaiset leivät, suklaakeksit sekä mandariiniviipaleet. Se on jotain vallan muuta kuin meetvurstivoileipiä. Ne ovat pieniä cocktailtikun nokkaan tehtyjä suupaloja. Kansien väliin opit pääsivät keväällä, kun hänen kirjansa Metsäeväät ilmestyi. ”Eväillä on aina ollut meille merkitystä. ”Kun on tilanteeseen sopivaa evästä, heikkokuntoisemmankin koneen saa jaksamaan koko päivän”, Leena Juurikkala-Ketola tietää.. Se on ensiapuopas niille, jotka haluavat metsätöiden olevan muutakin kuin hikikarpaloita. Hän on hoitanut metsiä nuoresta pitäen ensin isänsä Jouko Juurikkalan kanssa ja nykyisin lastensa sekä puolisonsa, metsäsijoittaja Jyrki Ketolan kanssa. Niistä helsinkiläinen viikonloppumetsuri Leena Juurikkala-Ketola loihtii eväät perheensä kuusen istutusurakkaan. Tässä evästauot nousevat arvoon arvaamattomaan. Hän tietää vuosikymmenten kokemukselle, millä metsätöissä jaksaa. Samalla Juurikkala-suvun kiinnostus metsiin jatkuu jo neljännessä polvessa
Ne maistuvat perheelle etenkin metsätyöpäivän päätteeksi. Lisäksi on melkoinen määrä kitukasvuisia ruohoja, jotka elpyvät uuteen loistoon valon ja lämmön ansiosta. Kyytipojaksi rasioihin pakataan ananaskirsikoita sekä muita hedelmiä ja kasviksia unohtamatta perheen kestosuosikkeja juustoja sekä suklaisia fanipaloja. Tauotuksella, oikein mitoitetuilla urakoilla ja kunnon eväillä nuoretkin viihtyvät, kunhan muistavat elämän olevan muutakin kuin metsähoitoa. Lisää vinkkejä metsätöissä jaksamiseen löytyy Leena JuurikkalaKetolan kirjasta Metsäeväät (Metsäkustannus 2014). Jos kuusen kasvattaja vielä onnistuu poistamaan reunametsistä siementävät koivut viimeistään tehtäessä avohakkuu ja käsiteltäessä samassa yhteydessä reunametsät kaatolaitteen mahdollistamalta etäisyydeltä, säästetään taimikonhoidossa. Lehtipuuvesakon voi torjua ennakolta Kuusen kasvattajan kiusaksi tuleva lehtipuusto on peräisin osittain siemenpankista ja pienistä hakkuukypsässä metsässä kituvista lehtipuun taimista. Mitä mieliala aamulla sanoo, sellaiset eväät tulevat päiväksi”, Juurikkala-Ketola kertoo. Jo muutama avohakkuualan suuri koivu voi työllistää perkaajaa kohtuuttomasti. Lehtipuuta tulee sitä enemmän, mitä enemmän kivennäismaata paljastetaan ja mitä enemmän on siementäviä puita. Vakiovarusteina takakontista löytyvät taitettava pöytä ja tuolit. Salaisena aseena kylmälaukkuun sujahtaa lisäksi viiliä ja jogurttia. Helteiselle istutusmaalle kaikki tarjottava lukuun ottamatta kuumaa kahvikaakaoja teevettä pakataan jääkaappikylmänä. Entä sitten siementävä koivu. Jyrki vielä perehdyttää uuden ja opastaa vanhan tekijän tauon jälkeen”, Juurikkala-Ketola kertoo. Jos metsä pidetään muutaman vuoden täystiheänä hakkaamatta, osa lehtipuun kannoista jää vesomatta ja maatuu pois. ”Olemme aikaa sitten ymmärtäneet, että useampi tauko päivässä pidentää työpäiväämme tunnilla. Ne antavat energiaa nopeasti ja ovat ennen kaikkea maistuvia. Saattaa olla, että ratkaisu löytyy siitä, että ryhdytään eliminoimaan syitä sen sijaan, että taistellaan seurauksien kanssa. Yksi perussääntö pätee kuitenkin aina: kylmällä syödään lämmintä ja kuumalla kylmää. Vesakon perkaaminen on pysynyt kohtuudessa, kun siementäviä koivuja ei ole säästöpuina tai reunametsissä. Pääasia on, etteivät ne lopu kesken. ”Mitä mieliala aamulla sanoo, sellaiset eväät tulevat päiväksi.” Leenan lapakset Leenan tapaksiin eli lapaksiin kuuluvat monen moiset erilaiset pienet suupalat, joita varioidaan omien mieltymysten mukaan. Niiden äärellä isommankin talkooporukan on helppo vetää henkeä, tankata ja ottaa sukat jalasta. Pelkkä poltettu grillimakkara latistaa tunnelman aika nopeasti.” Ei rikota ennätyksiä Eväslaukku toisensa jälkeen täyttyy. Istuttajien, taimien, vakkojen ja pottiputkien lisäksi autoon pakataan kolme kylmälaukullista juomaa ja ruokaa. Hänelle on luvassa vähäkivisin istutuspaikka, kun taas Juurikkala-Ketola lähtee poikansa kanssa seikkailemaan myrskykantojen väliin. Taukoja pidetään jokaisen taimivakallisen ja tankillisen jälkeen. Esimerkiksi tiheä ojitusmätästys kuivattaa maanpintaa kevyille koivun siemenille huonoksi itämisalustaksi, ja humus säilyy ehyenä muualla kuin ojissa. Muita lapaksia ovat esimerkiksi ilmakuivattu kinkku vesimelonilla, minitomaatit, juustotangot, pienet hirvilihapullat valkosipuli-kermaviilidippikastikkeella, italialaiset vehnätangot, vaaleat leipäsiivut lampaankääpä-kermakastikkeella sekä minimunkit. On puuntuottajia, jotka eivät kertomansa mukaan ole koskaan heinineet istutuksiaan, vaikka kasvupaikat ovat viljavia. Joskus mukaan pakataan ripaus luksustakin. Tällä kertaan istutustyömaalle lähtee myös ensikertalainen, Juhon kihlattu Reeta. Luonnonvaroja käytettäisiin tehokkaammin, jos istutuksen jälkeen olisi helpompaa. Tehokas keinoyhdistelmä eliminoida heinimisen tarve on pitää avohakattava metsä loppuun saakka täystiheänä ja varjoisena. Määrä on siis huikea. Yön yli marinoituneet mansikkamelonivartaat antavat potkua metsätöihin.. Autolla pääsee lähes aina viereen. Jälkitöiden pelot saattavat olla niin suuret, että vanhat omistajat saattavat luopua hakkuusta kokonaan. Vastaavasti alkukevään ja syksyn viileillä raivausilmoilla tauoilla nautitaan lämpimistä ruuista. ”Lapset eivät nuorenakaan olleet kovin vastahankaisia lähtemään, kun luvassa oli etelänmatka tai tietokoneen uusiminen.” Ensikertaiselle parhaat välineet Juurikkala-Ketolan metsissä Itä-Hämeessä odottaa viidentuhannen taimen urakka. 19 METSÄLEHTI 11 • 2014 MATTI KÄRKKÄINEN Kirjoittaja on professori ja puuntuottaja. ”Emme koskaan lisää urakkaa vaikka näkisimme, että hyvin sujuu. Seurausten torjunnasta syiden eliminointiin Tämä kuusentaimikko ei ole tarvinnut heinäntorjuntaa nopean uudistamisen ansiosta. Siemenpankille ei voi tehdä mitään, mutta pienet lehtipuut kannattaa raivata pois ennen avohakkuuta. Useimmiten tuoreilla kankailla lehtipuut ovat siemensyntyisiä. Juurikkala-Ketola on aikaa sitten lopettanut eväiden laskemisen. ”Olen eväiden suhteen säveltäjä. Näistä aineista syntyy perheen kenttälounas. Mustikkametsässä itämiskykyisiä siemeniä voi olla neliömetrillä muutamia satoja, jopa yli tuhat. Silloin kylmäkallen virkaa ajaa mikrossa lämmitetty kivunlievitykseen tarkoitettu geelipussi. ”Tulisiko ensikertalaiselle mukaan vielä jotain erikoisen erikoista?” hän pohtii. Jaksamme siten kuitenkin paremmin ja homma on mukavampaa.” Evästystä helpottaa kattava metsätieverkosto. Peruslapakset syntyvät maustetusta tuorejuustosta, kokolihaleikkeestä sekä graavilohesta ja vaaleasta leivästä. Homman pitää olla sellaista, että sinne haluaa tulla uudelleen.” Perheen nuoriso, nykyään jo aikuisen ikään ehtineet Juho, Nina ja Lumi ovat pienestä pitäen oppineet, että mökkeilyyn sisältyy myös metsätöitä. Jos epävarmuus iskee, vierellä on aina joku kannustamassa. Menetelmä toimii. Heinimisen tarve tulee pääasiassa siitä, että metsämaan humuksessa on siemenpankki, jonka itämisen aika tulee avohakkuun lämmittäessä maata ja valon lisääntyessä. He voivat ajatella, että rahatulot ja taistelut on parasta jättää uudelle omistajapolvelle, kun se aikanaan ryhtyy metsätilan pitoon. ”Kokemattomin saa aina talon parhaat välineet ja helpoimman istutuskohdan. Sitä vastoin alueelle leviävien uusien heinäkasvien siementen merkitys on vähäinen. Niiden avulla eväs säilyy kylmänä koko päivän. Ennen työmaalle lähtöä Juurikkala-Ketola luo vielä viimeisen katseen eväslaukkuun. Moni haluaisi kertomansa mukaan viljellä rauduskoivua, mutta ei uskalla yrittää ylisuuren hirvikannan takia. Haapa ei ole ongelma, jos on ymmärtänyt kaulata sen juurivesoja tuottamasta jo harvennushakkuissa. Hirvien lisäksi pelätään istutuksen jälkeen muutaman vuoden kestävää taistelua, jossa yritetään pelastaa pienet kuusentaimet tukehtumasta heiniin ja ruohoihin. Työtään säästävä kuusen kasvattaja ei huoli säästöpuuksi koivua. Kuusentaimilla paikataan viime kesän myrskyissä pirstoutunutta säästöpuuryhmää sekä täydennetään vuosi sitten vajaaksi jäänyttä uudistusalaa. Myös blinit ja fondue ovat sopivaa metsäevästä. Vastaavasti he eivät ole lisänneet valoa metsiinsä ennen avohakkuuta pariinkymmeneen vuoteen. Hyviä oppimiskokemuksia siivittävät tauot, joista jää maistuvia muistoja kerrottavaksi. Silloin työ sujui tehokkaasti ja miellyttävästi jopa kesähelteillä. Kun mätästyksen ja kuusen istutuksen tekee tukevilla taimilla välittömästi hakkuun jälkeen, saadaan riittävä etumatka. ”Ei se ole työmaa eikä mikään, jonka jälkeen ei ole hyvää syötävää. Kannattaa kokeilla. Hyvässä muokkausmenetelmässä tarpeetonta humuksen paljastamista ei tehdä. Se on joka kerta erilainen, eikä sen valmistukseen tuhraannu pariakymmentä minuuttia kauempaa. Termospullot täytetään jääpaloilla ja kylmälaukut pidetään viileinä riittävällä määrällä kylmäkalleja. Juurikkala-Ketolan perheessä metsätöitä huhkimalla ei ole tarkoitus päästä ennätystenkirjoihin vaan nauttia työnteosta. Huhtikuussa maastokauden alkaessa lumihankipediltä on tarjoiltu jopa ostereita. Silti heillä on R ehevillä kasvupaikoilla eteläsuomalaiseksi vakiomenetelmäksi on tullut avohakkuun jälkeen istutus kuuselle. PA L STA L L A kukoistavat, täystiheät kuusentaimikot. Sitten onkin vuorossa kamppailu vesakkoa vastaan
Jos kiista ei ratkea, molemmilla osapuolilla on oikeus pyytää virallista mittausta.” Viralliset mittaajat voivat sovitella kiistaa myös epävirallisesti. ”Jos mittaustodistus annetaan myyjälle käteen, 14 vuorokauden aika alkaa heti. ”Valvomme, että metsänhoitomaksuvaroja käytetään lainmukaisesti. 20 METSÄLEHTI 11 • 2014 MIKKO RIIKILÄ K erroimme huhtikuun Metsälehdessä metsänomistaja Tuula Erängön onnettomasta puukaupasta, jossa leimausarvion ja hakkuussa kertyneen puumäärän ero oli kohtuuton. Tällaista ei koskaan ole paljastunut.” Puumäärää tai runkojen tukkiosuutta voidaan selvitellä jälkeenpäin, vaikka puut olisi jo ajettu tehtaalle. ”Usein epäillään, että hakkuukone on mitannut puut kahdelle listalle ja vain toisen listan puut on maksettu. Tehtaatkaan eivät voi käyttää ”pimeitä puita”. Virallisen mittaajan Tapio Wallin mukaan metsänomistajien ilmoittamia tapauksia menee vuosittain viralliseen mittaukseen pari kolme. Tällöin puun myyjälle ei jää muuta keinoa kuin perätä valtakirjan haltijan vastuuta mahdollisesti virheellisen mittaustuloksen hyväksymisestä. Sen jälkeen virallista mittausta ei voi pyytää. Peli on ohi, jos laitat sitä ennen nimesi mittaustodistukseen. ”Oikeusturvavakuutukset kattavat omat oikeudenkäyntikulut, mutta harvoin vastapuolen kuluja.” Metsänomistajien ilmoittamia, puutavaran mittaukseen ja tukkirunkojen katkontaan liityviä kiistoja menee vuosittain viralliseen mittaukseen pari kolme. Wallin mukaan tämä on usein järkevää, koska virallinen mittaustoimitus on oikeustoimi, jossa virallinen mittaaja ratkaisee asian harkintansa mukaan. Näin voimme arvioida puumäärän sellaisissakin tapauksissa, joissa puut on jo viety tehtaalle.” Puun myyjän on pyydettävä virallista mittausta kahden viikon kuluessa mittaustodistuksen saamisesta. Puuta on kertynyt leimaajan arvioimaa määrää vähemmän, ja myyjä luottaa mieluummin arvioon kuin hakkuukoneen mittaustulokseen. Perimmiltään puun myyjän ja ostajan kiistat ratkotaan oikeudessa. Hänen mukaansa Erängön tapaus on tyypillinen viralliselle mittaajalle tuleva kiista. Soitto ostomiehelle ei riitä virallisen mittauksen saamiseksi. Valtakirjakaupoissa mittaustodistuksen hyväksyy valtakirjan saaja, usein metsänhoitoyhdistys. ”Oikeusturvavakuutukset kattavat omat oikeudenkäyntikulut, mutta harvoin vastapuolen kuluja, jotka useimmiten lankeavat maksettaviksi, jos oikeus ratkaisee asian vastapuolen hyväksi”, Uitamo varoittaa. Älä viivyttele mittauspyyntöä Nykyaikaisilla hakkuukoneilla ei voi tehdä puuta ilman, että mittaustieto tallentuu. M ik k o R ii k il ä. Jos todistus lähetetään postitse tai sähköpostilla, määräaikaan lisätään seitsemän vuorokauden tiedoksisaamisaika”, Wall selvittää. Pettynyt metsänomistaja ihmetteli, kuka auttaisi maallikkoa, kun vastassa ovat iso metsänhoitoyhdistys ja maailmalaajuinen metsäyhtiö. Hänen mukaansa virallisen mittaajan puoleen voi kääntyä, jos puukaupan mittaustulos tai vähäinen tukkipuun saanto epäilyttävät. Tällöin määritämme puumäärän tai tukkiprosentin mittausdokumenttien perusteella. ”Ensi vaiheessa kannattaa neuvotella ostajan kanssa ja pyytää kaikki mittausta koskevat tiedot. Myöskään metsäkeskus ei ratko puukaupoista tai metsänhoitotöistä kehkeytyneitä riitoja edes silloin, kun metsänomistajaa vastassa on metsänhoitoyhdistys, vaikka metsäkeskukset vielä tovin valvovatkin metsänhoitoyhdistyslakia. Ne valvovat yksityisten kansalaisten kuluttajasuojaa. Muutaman tonnin riitojen ratkaisuun oikeudenkäynti on järkyttävän kallis, varsinkin jos häviää kanteensa. ”Virallinen mittaus voidaan nykyisin tehdä myös asiakirjamittauksena. Vaarallinen allekirjoitus Virallinen mittaus selvittää puukaupan riitoja. Virheet tai vilppi ovat Wallin mukaan harvinaisia. Virallinen mittaaja toimii välimiehenä Virallisilla mittaajilla on valtuus ratkoa puutavaran mittaukseen ja tukkirunkojen katkontaan liittyviä epäselvyyksiä, joista useimmat puukauppojen erimielisyydet johtuvat. Puukauppakirjoissa mainitaan, että myyjällä on 14 vuorokautta aikaa ilmaista tyytymättömyytensä. Sen jälkeen peli on menetetty. Puuerän alkuperä on tunnettava. Koneiden käyttöajat rekisteröityvät tarkoin kuten puun kuljetuksetkin. Kuluttajaviranomaisten puoleen metsänomistajan ei kannata kääntyä. Oikeudellisesti metsänomistajat katsotaan elinkeinon harjoittajiksi. Lisäksi autoissa on yleensä kuormainvaa’at, jotka mittaavat tehtaille ajetun puun määrää”, Wall kertoo. Mittaustodistusta ei pidä allekirjoittaa, jos tulos epäilyttää. Tämäkin loppuu siirtymäajan jälkeen, koska lakisääteisten metsänhoitomaksujen kerääminen loppuu”, selvittää metsäkeskuksen johtava metsälakiasiantuntija Janne Uitamo. Tällaisissakaan tapauksissa metsänomistaja ei jälkikäteen voi vaatia virallista mittausta, jos yhdistys on allekirjoittanut mittaustodistuksen – ei vaikka mittaustulos epäilyttäisi. ”Puunkorjuusta tallennetaan monenlaista tietoa