Metsälehti 11/2012 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Metsäalan ajankohtaislehti • TORSTAINA 7. KESÄKuuTA 2012 • Nro 11 • www.Metsalehti.fi Martti Kärkkäinen istutuskoneineen on yhä haastajan asemassa. Sivut 10–11 Ajankohtaista: Kaarnakuoriaisista uutta tietoa ›› sivu 3 Puukauppa: Tukinhinnat laskussa ›› sivu 12 Kokeiltua: Uutuussaha amatöörisarjaan ›› sivu 21 Kesäsarja: Metsä tutuksi kesätöissä ›› sivut 22–23 Läpimurto viipyy M ik ko R iik ilä
Isoja rooleja on useita alkaen sähkön tukkumarkkinahinnasta ja turpeen energiaverosta. Asuntoja tarvitaan ja lisääntyvä puurakentaminen tukee kamppailua ilmaston lämpenemistä vastaan.” Vapon toimitusjohtaja tomi Yli-kyyny yhtiön hankasalmen sahan vihkiäisissä. Todennäköisesti osa niistä oli alun perin liian huonoja, osa olisi pitänyt raivata ennakkoon ja osa käsitellä taitavammin. Suunnitelman mukaan pienpuuta korjataan energiaksi kahdeksan vuoden kuluttua 80?000 hehtaarilta vuodessa, mikä sekin on melkein kaksi kertaa enemmän kuin nykyään. 020 772 9123 aD: Tuomas Karppinen (sij.) p. Sivu 8 uitto on katoavaa kansanperinnettä Sivu 9 METSÄSTÄ Mätäsojat ajouriksi Sahalan kartanolla on aivan oma tapansa muokata maa. Nimimerkki ”Yksi metsänomistaja” tiedustelee, paljonko yhdestä puusta saa rahaa. eeRo sala AJANKOHTAISTA Suomalaisversio puupelloista tulee Sivut 4–5 John Deere juhli Joensuussa Sivut 6–7 Myyräkanta romahti Metsäntutkimuslaitos ennustaa seuraavia huippuja vuosille 2014 ja 2015. Selvyyttä pitkän aikavälin näkymiin tarvitaan, koska uusiutuvan energian tavoitteisiin on vielä matkaa. 2 METSÄLEHTI 1 1 • 2012 NÄKÖKULMA METSÄPILA SITAATTI TÄSSÄ NuMEROSSA V iime aikojen puuenergianäytelmä on ollut sekavaa seurattavaa. Ja vielä toimittaja harmittelee, ettei kansallispuistojen nuotiopaikoilla saa olla yksin. Sivu 27 Sirkkeli osui sotahistoriaan Sivu 28 A nt ti Sa ra ja. Varsinkin tämän raaka-ainelähteen hyödyntämistä on vielä tutkittava ja kehitettävä, myös metsänhoidon näkökulmasta. Sivut 14 –15 Energiapuun korjuussa paljon kehitettävää PÄÄKIRJOITuS 7.6.2012 ELIISA KALLIONIEMI päätoimittaja eliisa.kallioniemi@metsalehti.fi Koivun kevät on makean raikas Varttuneesta rauduskoivusta voi saada kevään aikana 60–200 kiloa mahlaa. Sivut 16–17 uusi mutta kokenut metsänomistaja Sivut 18–19 Afrikka löytyy Helsingistä Sivu 24 PILKKEITÄ Verta himoavat hyttysnaaraat Sivu 26 Ei tuontitaimia Eurooppaan Tutkijat vetoavat kasvitautien vapaata liikkuvuutta vastaan. Sitä lukiessa tuli huomanneeksi, kuinka erilaisena metsä näyttäytyy muille kuin Metsälehden tekijöille ja lukijoille. Lisäksi kuullaan helsinkiläistä metsäperijää, joka ei ole koskaan käynyt palstallaan. Pitkän epävarmuuden ajan päättymistä enteilee myös se, että maaja metsätalousministeriössä esitys uudeksi pienpuun energiatueksi on jo lähes valmis. Tästä osoituksena on tuore korjuujälkiselvitys, jossa metsäkeskuksen tarkastajat olivat löytäneet huomautettavaa 60 prosentilla energiapuun korjuukohteista. Metsäntutkimuslaitoksella on arvioitu, että tavoitellusta metsähakkeen määrästä – 13,5 miljoonasta kuutiometristä – runsas kolmannes saadaan latvuksista, noin kolmannes kannoista ja vajaa kolmannes nuorten metsien puusta. 020 772 9122 toimitussihteeri: Eero Sala p. 020 772 9136 Postiosoite: Soidinkuja 4 C, 00700, Hki julkaisija: Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio sähköposti: etunimi.sukunimi@metsalehti.fi www.metsalehti.fi Metsäliite Valtakunnan suurin sanomalehti yllätti metsäliitteellä. Näytelmän konnina ovat esiintyneet EU:n komissio, joka tyrmäsi Suomen esityksen pienpuun energiatuesta sekä metsäteollisuus, joka on pitkittänyt prosessia valvoessaan omia etujaan. Rakennusala ja siten myös sahateollisuus on vuoden 2007 lopulta saakka ollut globaalisti vaikeassa tilanteessa. Myös Lauttasaaressa kaupungin hakkaamaa lehtolänttiä esitellään laajemmin kuin metsäalan tulevaisuuden tuotteita. Päätoimittaja: Eliisa Kallioniemi p. Uskomme kuitenkin Vapossa sahateollisuuteen. 020 772 9143 toimituksen sihteeri: Päivi Laipio p. Tavoitteet ovat suuria nykytilanteeseen verrattuna. Myös metsässä on paljon tehtävää. Jos Brysselissä ollaan nopeita, ehkä jo syksyllä poistuu yksi puuenergian markkinoita kohtuuttomasti haitannut epävarmuus. Kun käsittelypinta-alat kasvavat, korjuu tulisi osata suunnata, suunnitella ja toteuttaa paljon nykyistä paremmin. Liitteen isoimmassa, aukeaman kokoisessa jutussa kerrotaan Etelä-Amerikan metsien nykytilanteesta rinnastaen se Suomen 1900-luvun alun historiaan. Kun latvuksia kerätään nyt lähes joka kolmannelta uudistusalalta ja kantoja joka kymmenenneltä, vuonna 2020 korjuu kattaa 60–70 prosenttia metsänviljelyaloista. Metsänomistajan ääni kuuluu vasta lukijakysymyksissä. Hyviä käänteitä ovat olleet pienpuun energiatuen siirto kemera-tueksi, mikä tuo vakautta loppuvuodeksi. 020 772 9128 asiakaspalvelu: p
Hän toivookin, että myös metsäyhtiöt siirtäisivät tuhokohteet muiden hakkuiden ja puukauppojen edelle. Metsäkeskus ja Metsäntutkimuslaitos aloittivat kirjanpainajien kannanseurannan ensi kertaa Suomessa. Kirjanpainajan pystyyn kuivattamien puiden poistolla ei sen sijaan ole kiire eikä pystyyn kuivaneita kuusia suositella poistettaviksi. AJANKOHTAISTA 3 METSÄLEHTI 1 1 • 2012 tiia PUUkila, teksti ja kuva K irjapainajien kannan vaihteluista ja esiintymisestä saadaan pian tarkempaa tietoa. Osalla on metsänkäyttöilmoitus varmuuden vuoksi valmiiksi tehtynä. Metsäntutkimuslaitos ja Suomen metsäkeskus aloittivat toukokuussa kaarnakuoriaisten kannanseurannan ja riskiarvioinnin ensimmäistä kertaa Suomessa. Ruotsissa kirjanpainajatuhoja on tullut noin viiteen prosenttiin myrskyjen kaatamasta puusta. Tiukennuksia metsätuholakiin alueella kuin myrskytuhoalueella läntisessä Suomessa. Kun kirjanpainaja pääsee lisääntymään kaatuneeseen runkoon, kanta noin kymmenkertaistuu. ”Maanomistajan pitää tarkkailla metsiään. Ruotsissa ja Norjassa kaarnakuoriaiskantoja on seurattu jo pidemmän aikaa. Vaikka kaakkois-suomen kirjanpainajaepidemia ei ulotu alueelle, pyydyksessä on jo desilitran edestä kaarnakuoriaisia.. Metsätuholain mukaan vahingoittuneet kuuset tulisi viedä metsästä 1. ”Jos kanta pääsee ryöpsähtämään epidemiaksi, sille ei ihmisvoimin mahda mitään, vaan avuksi tarvitaan luonnonvoimat eli kylmä ja kostea kesä”, Niskanen sanoo. Tämän vuoden ensimmäiset iskeymät havaitsee parhaiten kesäkuun alussa. elokuuta mennessä. ”Metsänomistajat ovat varpaillaan. Jos tuho leviää, päästään heti hakkaamaan”, metsäneuvoja Arto Lappalainen Suomen metsäkeskuksesta kuvailee tilannetta. Epidemian ainekset kasassa Seuraava kirjanpainajaepidemia voi kohdistua Tapani-myrskyn alueelle Lounais-Suomeen. Mikäli naapurimaamme ennusmerkit pitävät kutinsa, kuusia tappava kirjanpainaja iskeytyy meillä noin 200?000 mottiin vuosina 2013–2014. Ensimmäisen kerran ne tyhjennetään toukoja kesäkuun vaihteessa. Haluttiin tietoa, kuinka suuri populaatio Suomessa on ja paljonko se vaihtelee”, kertoo Suomen metsäkeskuksen valmiuspäällikkö Yrjö Niskanen. Kuivien kesien synnyttämä kirjanpainajaepidemia jyllää Kymenlaaksossa, Päijät-Hämeessä ja itäisellä Uudellamaalla jo kolmatta vuotta. ”Myrskytuhoalueille on vaarana kehittyä kirjanpainajaepidemia varsinkin, jos tämä ja vielä ensi kesäkin ovat kuivia. Metsänomistajille tuhoista koituneet menetykset ovat merkittäviä, sillä kirjanpainajan pystyyn kuivattama tukkipuu kelpaa enää energiaksi. ”Iskemät havaitsee parhaiten kesäkuun alussa. Vuonna 2010 tuhopesäkkeitä oli yksittäisiä, nyt tuhoja tavataan siellä täällä jo lähes miljoonan hehtaarin alueella. ”Kaakkois-Suomen kirjanpainajatuhot nostivat esille kannan seurannan tärkeyden. Lämmin kesänalku enteilee, ettei kirjanpainajakanta romahda tänäkään kesänä. rua pystypuun juurella, puut pitää saada toimitettua sahalle juhannusviikolla, jotta tukkipuu säästyy”, metsänhoitaja Jukka Matilainen Suomen metsäkeskuksesta neuvoo. Tukin voi vielä pelastaa.” Metsänhoitaja jukka Matilainen ja metsäneuvoja arto lappalainen suomen metsäkeskuksesta tarkastavat feromonipyydystä lammilla. Houkuttimena käytetään feromonia, jota kirjanpainajat erittävät viestittääkseen toisille hyvästä lisääntymispaikasta. Tavallisesti sukupolvia on kuoriutunut Suomen oloissa vain kerran kesässä. Edellisvuosien kuumat ja kuivat kesää ovat olleet suosiolliset kirjanpainajalle. Nopealla toiminnalla tukin voi vielä pelastaa. Hän muistuttaa, ettei metsään saa jättää kesäksi suuria määriä tuulenkaatoja tai vahingoittuneita puita. Kesän aikana selviää, onko kirjanpainajakanta suurempi Kaakkois-Suomen ongelmaKaarnakuoriaiset syyniin Myrskyt ja kuivat kesät ovat lisänneet kaarnakuoriaistuhoja. Jos vahingoittuneita kuusia on yli 10 kuutiota hehtaarilla, metsäkeskus suosittelee, että ne kuljetetaan metsistä tehtaalle heinäkuun alkuun mennessä. Kannan koon muutoksia tarkkaillaan eteläisessä Suomessa kolmellakymmenellä pyydyspaikalla. Niihin tuholainen ei enää iske, ja niissä elää kirjanpainajan luontaisia vihollisia. Tämä aikaraja on kuitenkin nykytietämyksen mukaan liian myöhäinen. Tarkkailkaa metsiänne Salpausselän eteläpuoli Kaakkois-Suomessa on varoittava esimerkki kirjanpainajatuhoista. Uutta metsätulolakia valmistellut työryhmä esittää, että kuusipuutavara poistettaisiin metsästä hieman nykyisen lain asettamia määräaikoja aikaisemmin. Jatkossa metsänkäyttöilmoitukseen merkitään myrskyja hyönteistuhohakkuut omin koodein. Tuholaisella on ollut kaksi sukupolvea saman kesän aikana kahtena vuonna peräkkäin. Tuhoalojen suuruuden arviointia puolestaan helpottaa toukokuussa käyttöönotettu metsätuhokoodisto. Silloin kanta voi ryöstäytyä”, Niskanen arvioi. Ruotsissa kesän yli olleesta myrskypuusta noin kymmeneen prosenttiin seurasi kirjanpainajatuhoja. Jos nyt huomaa toukanreikiä tai kanelimaista puMyrsky kaatoi arviolta nelisen miljoonaa kuutiota puuta. Tuoreille hakkuualoille asetetut pyydykset koetaan neljästi kesän aikana
Metsäteollisuudessa puun käyttö kutistui 800?000 kuutiolla vajaaseen 62 miljoonaan kuutioon, mutta puun energiakäyttö nousi 600?000 kuutiolla 9 miljoonaan kuutioon. Metsäntutkimuslaitos ennakoi, että sahatavaran tuotannon laskun takia tukkien hakkuut supistuvat 3 prosenttia viime vuodesta 21 miljoonaan kuutioon. 4 METSÄLEHTI 1 1 • 2012 LyHyESTI Metla: Hinnat laskevat Tukkipuun hakkuut vähenevät Suomessa kuluvana vuonna. Perustutkintopuolelle hakijoita on ollut runsaasti ja opetus jatkuu entiseen tapaan Ähtärissä”, kertoo koulutusohjelmapäällikkö Hannu Lassila Tuomarniemeltä. luomme yhteistä hyvää”, Markku leskelä kertoo.. Eduskunnan käsittelyyn metsänhoitoyhdistyslaki tulee vasta ensi keväänä. Metsäkoulutus päättyy Tuomarniemellä Metsätalousinsinöörikoulutuksen loppuminen Seinäjoen ammattikorkeakoulussa Ähtärin Tuomarniemellä sai käytännössä sinettinsä viime viikolla, kun koulutuskuntayhtymä päätti lakkauttaa metsätalouden koulutusohjelman. Puun energiakäyttö lisääntyi Viime vuonna Suomessa käytettiin puuta 71 miljoonaa kuutiota eli lähes saman verran kuin edellisvuonna. Siitä, jatkuuko opetus loppuun saakka Tuomarniemellä, ei ole vielä varmuutta. Ötökkälaki kiristyy Metsätuholakiin on tulossa tiukennuksia. Metsäteollisuus käytti viime vuonna tuontipuuta yhteensä 9 miljoonaa kuutiota, mikä on 5 prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna. Hyvien kohteiden määrä oli sen sijaan laskenut liki 10 prosentilla 58 prosenttiin. ”Opintonsa aloittaneet saavat suorittaa tutkintonsa loppuun Seinäjoen ammattikorkeakoulussa. Liki 60 prosentilta kohteilta löytyi huomautettavaa tai ne todettiin virheellisiksi. Kuitupuun hakkuiden ennakoidaan pysyvän viimevuotisella tasolla, noin 30 miljoonassa kuutiossa. Lisäksi kesäaikana Etelä-Suomessa kaadettu kuusipuutavara velvoitetaan poistamaan kuukauden kuluessa. Tuonnin osuus oli 14 prosenttia teollisuuden koko raakapuun käytöstä. Harvennusjälki heikkeni Harvennushakkuiden korjuujälki oli viime vuonna kohtuullinen, mutta heikkeni edellisvuodesta selvästi. Yhdistykseen ei ole pakko kuulua, jäsenyydestä vapautuminen vaatii vain metsänomistajan ilmoituksen asiasta. Lakia valmistelleen työryhmän esityksen mukaan puun poistamisen määräaikoja kiristetään kuusen osalta hieman, männyn aikarajat säilyvät ennallaan. Huomautettavaa löytyi peräti 39 prosentilta tarkastetuilta kuvioilta, se on 9 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Metsäklusteri on omistaja yhteisöjen yhteinen tutkimusyksikkö. ”Muutamme osaamisen liiketoiminnaksi. Jatkossa metsänomistaja voi vapaasti valita mihin metsänhoitoyhdistykseen hän haluaa liittyä. Uuden lain on tarkoitus tulla voimaan ensi vuoden alussa. Hyvästit pakkomaksulle Metsänhoitoyhdistyslain uudistuksen päälinjat on määritelty. Havutukkien kantohintojen vuosikeskiarvojen ennustetaan heikkenevän 2 prosenttia viime vuodesta, mutta koivutukin hinnan pysyvän ennallaan. Energiapuuharvennuksilla tilanne oli heikompi. Tarkastuksista vastaava Suomen metsäkeskus piti laskua huolestuttavana
Yrityksen omistaa joukko metsäalan yrityksiä, VTT, Metsäntutkimuslaitos sekä kahdeksan yliopistoa. Varsinaisena tutkijana hän ei silti itseään pidä. Jos yhteiskunta tai vaikkapa teollisuus on valmis maksamaan kaikki viulut tuhojen sat tuessa, niin mikäs siinä sitten. ”On kiehtovaa, että puun pohjalta kehitettyä teknologiaa ja liiketoimintaosaamista käytetään myös muihin biomassoihin nyt, kun tarve on oivallettu.” Polymeerejä puusta Leskelä ei pysty suosittelemaan metsänomistajalle, minkälaista puuta tämän kannattaisi juuri nyt istuttaa, sillä tulevaisuuden menestystuotetta ei ole vielä ehkä keksitty. Jo nyt hyönteiset ja sienitaudit aiheuttavat kymmenien miljoonien eurojen vuosittaiset tappiot metsissä. ”Parannamme teknologian vientiä ja koko Suomen kansantaloutta. Hän aloitti tutkimusjohtajana helmikuun alussa. Kirjanpainajat kun ovat uhanneet nakertaa kuusikot hengiltä. Metsätuholain on tarkoitus toimia kuin lasten rokotusohjelman – taudit ja ötökät eivät leviä, kun ennakoinnista huolehditaan. Esimakua lämpenevistä kesistä on saatu eteläisessä Suomessa, missä on jouduttu tekemään valtavia uudistushakkuita vanhoissa kuusikoissa, pakon edestä. Laboratoriossa yritetään muun muassa tunnistaa luontaisia hormoneja, jotka nopeuttavat puun kasvua. Kun oikeanlaiset taimet löytyvät, ne otetaan käyttöön. Siitä kun saadaan muovin kaltaisia polymeerejä. Se on ehkä jo tämän vuosikymmenen juttu. ”Siinä sitä riittääkin”, Leskelä naurahtaa. Ilmasto lämpiää ja tuhoriski kasvaa koko ajan. Sellaisia ovat esimerkiksi Intia, Pakistan ja monet Afrikan maat. Niitä on meneillään neljä. U uden metsätuholakiluonnoksen tarkoituksena on turvata metsien hyvä terveys ja estää laajat metsätuhot. Laajan tuhon sattuessa tai tuhojen yleistyessä kärsijöitä olisivat kaikki sektorin toimijat, eivät ainoastaan yksittäiset metsänomistajat. Ihan vaan vertailun vuoksi, luonnonsuojelualueiden keskimääräinen lahopuusto on selvästi alle kymmenen mottia hehtaarilla. Ötökkälaki tarvitaan Metsäklusteri Oy:n tuore tutkimusjohtaja ennustaa, että suomalainen versio puupellosta kasvaa jo tällä vuosikymmenellä. › Vähäinen vapaa-aika kuluu kuskatessa poikia harrastuksiin. Metsäklusteri on verkostoyritys, joka käynnistää metsäalaa hyödyttäviä huippututkimusohjelmia sekä kanavoi niille yksityistä ja julkista rahoitusta. Sama 10 mottia on mahdollista jättää tienvarteen välivarastoon, poiskuljetusajoista välittämättä. Toimintansa yritys aloitti 2007. ”Selvittäisimme, mitä konseptiin pitää vielä lisätä, että biomassan korjuusta, laitteista, automaatiojärjestelmistä ja kokonaisuuteen liittyvistä palveluista syntyisi vientituote kaukomaille. Ruotsi on saanut esimakua laajoista myrskyja hyönteistuhoista. › Asuu Lohjalla. Itse lenkkeilee ja lukee tietokirjallisuutta, kun ehtii. Tähtäin ei ole tässä kvartaalissa eikä vielä seuraavassakaan. Hänestä työssä oppiminen on paljon isompi asia ja jatkuu joka päivä. Meillä ei ole ollut laajamittaisia tuhoja, kiitos järkevän toiminnan metsissä. Lievennetään rajoja. hanna lehto-isokoski, teksti sePPo saMUli, kuva M etsäklusteri Oy:n tutkimusjohtajan Markku Leskelän elämäntehtävä on hieman laajempi kuin tavallisen kuolevaisen: metsästä raaka-aineensa ammentava teollisuus pitää keksiä uudelleen. Vahvuuteni on siinä, että pystyn kiteyttämään monitahoiset asiat yksinkertaiseen ja ymmärrettävään muotoon.” Tavoitteena uudistaa metsäteollisuus Markku Leskelä › Syntynyt 1962 Haukiputaalla. ”Pitää osoittaa, että homma toimii. Paikkoihin, joissa ei ole paljon metsähaketta mutta kylläkin muuta biomassaa.” Ideana on muuttaa energiaksi vaikkapa maatalouden biomassa tai jätevesimoska. Eli monimuotoisuus paranisi nykyisestä. Niin on nyt käymässä, ja siksi monien raaka-aineiden hinnat ovat karanneet pilviin. Suojelupuoli näkee, että monimuotoisuus heikkenee entisestään ja teollisuus on huolissaan puunkorjuun kustannuksista, kuinkas muuten. Bioenergiaa maailmalle Juuri nyt Metsäklusteri laajentaa toimintaansa metsäteollisuuden ja -talouden tutkimuksesta muillekin biotalouden alueille, ja Leskelä luotsaa muutosta. Luonnoksen mukaan metsänomistajalla on mahdollisuus jättää vuosittain metsikkökuviolle 10 kuutiota vahingoittunutta puuta. Mutta tällä hetkellä Suomessa puuta on liikaa ja sille täytyy löytää teollista käyttöä.” Siihen tähtää muun muassa toinen hänen valmistelemansa mutta vielä vahvistamaton tutkimusohjelma, joka koskee pakkauksia. Luonnehdin sitä luonnolliseksi puupelloksi. Suomessa bioenergian tuotanto metsähakkeesta on jo hyvällä tolalla. Teollisuus ja luonnonsuojelijat ovat vastustaneet lakiluonnoksen linjauksia, tosin aivan eri syistä. Nyt kartonkipakkauksen ikkuna ja pinnoite on muovia, mutta tulevaisuudessa nekin valmistettaneen puusta. ”Tällaiseen bioenergian tuotantoon liittyviä tuotteita päästään ehkä viemään jo lähivuosina”, Leskelä sanoo. Leskelän edeltäjä Lars Gädda jatkaa yrityksen neuvonantajana vielä vuoden ja vie loppuun jo käynnissä olevia tutkimusohjelmia. Sen jälkeen hän työskenteli pari vuotta Paperra Oy:ssä, joka tekee selvityksiä metsäalan yrityksille. Joka tapauksessa maapallon väkimäärän kasvaessa puusta tulee pula. › Perheeseen kuuluvat vaimo ja kaksi poikaa. Leskelän innostus bioenergiaa kohtaan juontaa 1980-luvun alusta, kun hän opiskeli biofysiikkaa Oulun yliopistossa. Pieniä tuhoja on aina ollut ja tulee aina olemaan. Siellä raja on viisi kuutiota, eikä teollisuus ole vastustanut asiaa. Niillä ei tyydytetä koko maailman energiantarvetta, mutta paikallinen merkitys voi olla iso: hella lämpiää, tietokone toimii, lamppu syttyy. Tähän asti olemme asiassa onnistuneet varsin hyvin. Se on vaan niin, että metsähygienian ylläpito on parempi ja halvempi vaihtoehto kuin sen laiminlyönti. Sitä varten Metsäklusterin käynnissä olevat ohjelmat soveltavat kasvinjalostuksen keinoja. Bioenergiaa voitaisiin hyödyntää maissa, joissa asuu paljon väkeä ja joiden talous kasvaa. Tätä valmiutta ei vain taida olla olemassa. Kyseinen kymmenen motin vuosittainen lisäys tarkoittaisi, että varsin pian metsissä olisi kattava lahopuujatkumo. Vanhastaan on olemassa sellutehdas, josta saadaan sähköä ja lämpöä, kun ligniini poltetaan soodakattilassa. Hän valmistelee muun muassa bioenergiaohjelmaa, jota ei ole kuitenkaan lyöty lopullisesti lukkoon. Kirjanpainajat lisääntyvät entistä aikaisemmin ja yhä useampana vuonna syntyy kaksi uutta sukupolvea. On tieteellinen fakta, että entiset aikarajat puiden poiskorjuussa eivät päde. ”Se on vaan niin, että metsähygienian ylläpito on parempi ja halvempi vaihtoehto kuin sen laiminlyönti.”. ”Tulee uusi, suomalainen versio nopeakasvuisesta talousmetsästä. Silloin hän tutustui kasvun rajat -ajatteluun, jonka mukaan maapallon väestö kasvaa niin suureksi, että resurssit eivät riitä. Leskelän omasta työurasta vierähti 18 vuotta M-Realilla, viimeksi tutkimusjohtajana. Toimivuus on jo osoitettu laboratoriossa, mutta teolliseen tuotantoon on vielä matkaa.” Asiat ymmärrettäviksi Leskelä väitteli 1997 tohtoriksi paperitekniikasta Aalto-yliopistosta mutta ei silti painota koulutuksen merkitystä. Luomme sellaista osaamista, joka kestää kaikissa oloissa, riippumatta EU:n komission päätöksistä tai Suomen hallituksen väristä”, Leskelä kiteyttää. › Filosofian tohtori, Metsäklusteri Oy:n tutkimusjohtaja. Mutta ”Siperia opettaa”, vai miten se menikään. ”En halua paneutua yksittäiseen ilmiöön niin kuin hyvän tutkijan pitää. 5 METSÄLEHTI 1 1 • 2012 JuHA HAKKARAINEN KOLUMNI Kirjoittaja on MTK:n metsäjohtaja. Tehtävänä on miettiä, mikä voisi kiinnostaa uutena liiketoimintana tulevaisuudessa – luoda pohjatieto, josta yritykset ammentavat
John Deeren Joensuun tehdas juhlii 40-vuotista taivaltaan isolla laajennushankkeella. Loppusyksystä tehtaalla on mahdollista valmistaa 10 konetta päivässä. Heistä noin 400 työskentelee Joensuussa ja loput Tampereella, missä sijaitsee pääkonttori. Hankkeen tavoitteena on metsän luontaisia häiriöitä jäljittelevä metsänkäsittely eli häiriötistä tehokkaammin. Nykyään John Deere työllistää Suomessa 700 ihmistä. Kaikki metsäkonevalmistajat kehittävät myös konenäköä, mutta Jussi Malmi ei usko, etjohn Deeren metsäkoneiden kotimaisuusaste on korkea, 65–78 prosenttia, kertoo jussi Malmi.. Siksi sitä voi huoletta käyttää kaikkien vesistöjen – myös metsäpurojen – äärellä ilman rehevöitymisvaaraa. Rotstopin valmistaja Verdera lahjoittaa jokaisesta myydystä Rotstop-pakka uksesta 50 senttiä Elävä Itämeri -säätiölle (BSAG). Alun perin Joensuun tehtaan perusti Rauma Repola vuonna 1972. Rotstop® torjuu metsiä lahottavaa juurikääpää täysin luonnonmukaisesti, eikä se sisällä lainkaan typpeä. Sittemmin liput tehtaan pihassa ovat vaihtuneet monta kertaa, samoin koneiden värit. Suomi vei voiton. Uusin laajennus otetaan käyttöön ensi syksynä. Tuotekehityksen painopisteet vaihtelevat markkinoittain. Joensuun tehdasta on remontoitu useaan otteeseen. ”Tarkoitus avata myös LapSadan vuoden selvitys piin koealue, jos vain rahoitus saadaan järjestymään”, kertoo vanhempi tutkija Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitoksesta. Etäseurannan ansiosta muun muassa koneenkuljettajia voidaan kouluttaa toimimaan enSähkö tulee metsäkoneisiin Lieksassa tutkitaan luonnonmukaisempaa uudistamista. aRi koMUlainen teksti ja kuva Lieksan Ruunaassa ja Jämsän Isojärvellä on aloitettu pitkäaikainen tutkimus metsien luonnonmukaisemmasta uudistamisesta. Suomessa ja Venäjällä kiinnitetään huomiota etenkin hintaan. Jo seuraavana vuonna tuotevalikoimaan tulivat keltaiset Lokomo-kuormatraktorit. Nykyinen aikakausi alkoi vuonna 2000, kun uusi Metsokonserni karsi rönsyjään ja myi metsäkoneryhmä Timberjackin Deere & Companylle. Malmin mukaan meillä koneiden käyttöasteet ovat melko alhaisia verrattuna muihin maihin. 6 METSÄLEHTI 1 1 • 2012 S Muure la: P su aapa puu aiap iii Suomalaisten metsät Lustossa www.lusto.. Pari vuotta myöhemmin tehtaalla jännitettiin, keskittääkö amerikkalainen omistaja metsäkonevalmistuksensa Ruotsin Filipstadin tehtaalle vai Joensuuhun. Noin seitsemän miljoonan euron investointi kasvattaa kapasiteettia 40 prosenttia. ”Tuotekehitysmielessä tämä tarkoittaa, että pitää löytää ratkaisuja, joilla konetta voidaan muunnella ja tehdä siitä edullisempi.” Automaatio etenee vauhdilla. ”Jos markkinat pysyvät nykyisellään, niistä 8,5–9 lähtee vientiin ja loppu jää Suomeen”, kuvaa liiketoimintajohtaja Jussi Malmi. Eurooppa on tärkeä markkina-alue, mutta kasvua odotetaan etenkin Venäjältä ja EteläAmerikasta. 015 345 100 Punkaharju M B E OLETHAN vesist ö jen yst ä v ä . Vuodesta 1995 tehdas on valmistanut pelkästään metsäkoneita. Suomalainen katsoo hintaa John Deeren tuotekehitysosasto sijaitsee Tampereella, missä aikanaan suunniteltiin myös kävelevä metsäkone. Rotstop sopii sekä koneellisesti että manuaalisesti tapahtuvaan kantokäsittelyyn. Tutkimuksessa ovat mukana Metlan lisäksi Helsingin ja ItäSuomen yliopistot sekä Metsähallitus koealojen käsittelyn toteuttajana. Nykyään insinööreillä on muuta mielessä. Lisäksi yritys tarjoaa työtä laajalle alihankkijaverkostolle. Itse tehdas täyttää tänä vuonna 40 vuotta ja sen omistaja Deere & Company 175 vuotta. Lue lisää juurikäävän torjunnasta ja Rotstopista osoitteesta www.rotstop.fi Metsänomistaja – sinä päätät. eliisa kallionieMi, teksti aRto PiiRoinen, kuva Maailman suurimmalla tavaralajimenetelmän metsäkonetehtaalla vietettiin toukokuun lopulla kaksia syntymäpäiviä. Tutkimusta on tarkoitus tehdä metsän luontaisen kiertoajan verran eli noin sata vuotta
Sen sijaan sähkömoottorien hän ennustaa yleistyvän lähiaikoina myös isojen valmistajien metsäkoneissa. ”Luonnonmukaisella metsien käsittelyllä on tulevaisuudessa entistä enemmän kysyntää. Junnikkala Oy:n toimitusjohtaja Juha Junnikkalan mukaan syynä tähän on syöttötariffille asetettu laitoskohtainen 750?000 euron katto, joka pitäisi hänen mielestään kaksinkertaistaa. Erikoiskoneiden markkinoilla on koettu myös pettymyksiä. Sinänsä tuki on valtiolle järkevää rahankäyttöä. Työ valmistuu vuoden loppuun mennessä. Lisäksi koealahakkuut säilyttävät hakkuuaukon metsäisempänä säästöpuineen ja ekologisine käytävineen. John Deere on joutunut kysynnän puutteessa keskeyttämään risupaalainten valmistamisen. Kun laitosten maksukyky paranee, tarjonnankin toivotaan lisääntyvän. Kaikille koealoille jää ”ötökkäpuita” erittäin paljon tavalliseen puunkorjuuseen verrattuna, kun hakkuuaukolta viedään ainespuun lisäksi jopa latvukset, oksat ja kannot energiapuiksi. ”Miljoonan euron motolla ei kannata kerätä ongenvapoja.” Pienpuun energiatuesta uusi esitys ennen lomia avohakkuukoealaa lieksan Ruunaalta. Sen korjaaminen taas ei kannata ilman tukea. Risupaalainten tuotanto pysäytetty Euroopassa puun käyttö kasvaa varsinkin energiantuotannossa, mikä on vaikuttanut harvesteripäiden ja kuormatilojen suunnitteluun. Professori Satu Helynen VTT:ltä muistutti, että tuki synnyttää paljon enemmän verotuloja kuin itse tukeen kuluu rahaa. Sen mukaan tuki tulee ohjata puun käyttäjälle. Näin pyritään palauttamaan ja ylläpitämään metsän luontaisia rakennepiirteitä, elinympäristöjä, lajistoa ja keskeisiä ekologisia prosesseja. Sitä komissio ei hyväksy. Ruunaan koealat ovat miltei puhtaita männiköitä, Isojärvellä on enemmän kuusta. Tutkimus tuo tietoa siitä, miten hakkuut tulisi siihen pyrit täessä toteuttaa”, Valkonen toteaa. Jos ei, valmistus lopetetaan”, Malmi kertoo.. 7 METSÄLEHTI 1 1 • 2012 Tutustu Energiapuun myyntiluetteloon: www.metsa.. Uusiutuvan energian tavoitteet eivät täyty ilman nuorista metsistä saatavaa puuta. Tästä syystä ministeriö on tilannut Pöyryltä selvityksen, missä arvioidaan tukien vaikutusta kuitupuuvirtoihin. Metsäteollisuus ry:n puheenjohtaja Juha Vanhainen Stora Ensolta toisti teollisuuden huolen, että tuki ohjaa puuta jalostuksesta polttoon. Sähkökäyttöisiä maansiirtokoneita on jo paljon. Lisäksi käytössä ovat olleet osittaishakkuu, pienaukkohakkuu ja poimintahakkuu. ”Keskieurooppalaisille sahoille syöttötariffi antaa 10 euron edun sahatavarakuutiometriä kohti.” Pohjois-Suomen metsänomistajien liiton toimitusjohtaja Jukka Aula toivoo, että uusi pienpuun energiatuki on yksinkertainen ja se saadaan pian käyttöön. Parhaana tuen kohteena pidettiin edelleen metsää, missä korkeat kustannuksetkin syntyvät. tä se saadaan käyttöön vielä vähään aikaan. dynamiikkamalli. /energiapuu Puuenergiaa valtion metsistä Sähkö tulee metsäkoneisiin elinkeinoministeriö selvittää tukien vaikutukset kuitupuuvirtoihin. Elinkeinoministeri Jyri Häkämies oli asiasta samaa mieltä. Koealoja on avohakkuulla, jolloin aukolle jätetään säästöpuuryhmiä, katkaistuja runkoja sekä pitkiä kolmimetrisiä kantoja ”ötökkäpuiksi”. Motolla ei kannata kerätä ongenvapoja Myös sahoja on kannustettu investoimaan energiantuotantoon syöttötariffilla, mutta houkutin ei ole toiminut. ”Tähän liittyy kuitenkin riski, että imu ei helposti näy metsäpäässä”, pohti Rovaniemen energian toimitusjohtaja Markus Tykkyläinen. eliisa kallionieMi Pienpuun energiatukea sorvataan parhaillaan uuteen uskoon EU:n tyrmättyä edellisen tukiesityksen. Metsäpäivän yleisölle hän muistutti, että raivaussahaa tarvitaan myös energiapuukohteella. Mallia voisi ottaa kilpailijamaista. huomio kiintyy runsaisiin säästöpuihin, pitkiin kolmimetrisiin ”ötökkäkantoihin” ja tukkipuun kokoluokkaa oleviin maahan jätettyihin runkoihin. Maaja metsätalousministeriön tavoitteena on, että tuesta löydetään kotimaassa yhteinen kanta lähiviikkojen aikana. ”Suurin ajuri on polttoaineen kulutuksen lasku.” Toiseksi sähkömoottori antaa enemmän vapautta suunnitella konetta, kun akselisto ei enää pakota sijoittamaan esimerkiksi renkaita siten kuin nyt. Sen jälkeen esitys lähetetään Brysseliin, missä sen käsittely voi kestää kuukausia Puun energiakäyttöä puntaroitiin myös viime viikolla Oulussa pidetyssä OP-Pohjolan metsäpäivässä. ”Noin viidennes eli seitsemän miljoonaa kuutiometriä metsäteollisuuden käyttämästä kuitupuusta hankitaan ensiharvennuksilta”, hän korosti. Hän kaipasi valtion panosta myös hankintaketjun kehittämiseen. ”Odottelemme lähteekö bisnes liikkeelle
Yhteinen päätösillallinen. Matkalla näemme myös alueen suurimman järven Schluchseen. Vaikka viime syksyn huippu ei niin ihmeellinen ollutkaan, niin romahdusta osattiin odottaa. . Hinta ei sisällä matkavakuutusta. PohjoisSuomessa koettiin korkeimpia myyrätiheyksiä vuosikymmeniin samalla kun läntisessä ja keskisessä Suomessa huippu jäi keskimääräiselle tai sitä alemmalle tasolle. Tänä vuonna istutetut taimikot tulevat kuitenkin säästymään myyrätuhoilta ensi talvena koko maassa. Myyräkannat pysyvät todennäköisesti alhaisina tämän kesän ja ensi talven. Se tunnetaan myös hyvästä ruuastaan. Illallinen hotellilla. Trio Travelsin palvelumaksu on 15 euroa/ henkilö. Mikäli taimikossa tavataan myyrätuhoja, emme kuitenkaan suosittele hätiköityjä täydennystai uudelleenistutustoimenpiteitä, sillä iso osa vaurioitetuista männyn ja kuusen taimista, erityisesti nuoret pottitaimet toipuvat terveeseen kasvuun kesän aikana. Tuolloin 1994 huipun jälkeen seuraava kunnon huippu oli vasta 2002, minkä jälkeen 2005 ja 2008 huiput vain voimistuivat. Etelämmässä on mielenkiintoista seurata, merkitseekö viime vuoden heikompi huippu sitä, että edessämme on samanlainen vaimean vaihtelun aika, joka ilmeni 1990-luvun jälkipuoliskolla. Aamupäivällä perehdymme maastoretkellä metsien hoitoon sekä käyttöön. . kirjoittajat ovat Metsän tutkimuslaitoksen tutkijoita.. Lento Helsinkiin lähteen Frankfurtista kello 19.25. Seutu on vuosisatoja ollut Euroopan puuaitta ja retkeilyalue. Jäljelle jäävä ehjä oksa valtaa uuden latvan aseman nopeasti. Koska pohjoisessa sykli on vuotta pitempi kuin etelässä, niin – mikäli syklinen vaihtelu tosiaan on palannut – seuraava nousuvaihe koetaan 2014 ja huippu olisi 2015. Loppukesällä selviää myös metsämyyrien latvasyönnin aiheuttaman monilatvaisuuden yleisyys. Seuraava huippu etelässä 2014. Keskipäivällä on omaa aikaa tutustua Freiburgin kaupunkiin, jonka jälkeen on opastettu kierros. Bussimatka Titiseen kaupunkiin kestää noin 4 tuntia. Perillä se on kello 22.55. Lapin viime vuoden hurja huippu hiipui ennusteiden mukaan jo alkutalvesta, eikä edeltävän talven kaltaisia pahoja Myyriä vähän koko maassa Taimikot kannattaa tarkastaa mahdollisimman pian. ILMOITTAUTUMISET Vastuullinen matkanjärjestäjä on Trio Travels Oy. Hinta sisältää lennot, oppaan palvelut, majoituksen, ohjelmassa mainitut ateriat ja retket. Vierailemme sahalla, joka on jalostanut Schwarzwaldin tukkeja jo yli 125 vuotta. MATKAN HINTA 1580 euroa/henkilö. tuhoja enää ilmennyt. Puuenergia on ajankohtainen aihe myös Schwarzwaldissa. Kotimatka alkaa aamupäivällä. Metsäntutkimuslaitoksen kevään 2012 seurantapyynnit osoittavat, että myyrien määrät ovat romahtaneet talven aikana koko maassa. Monilatvaiseksi kehittyviä mäntyjä ja kuusia kannattaa hoitaa katkomalla kilpailevien ylimääräisten oksien kärjet lupaavinta latvaehdokasta lukuun ottamatta. TORSTAINA . Matkaohjelma löytyy osoitteista www.triotravels.. SUNNUNTAI . KESKIVIIKKO . Aamupäivällä teemme myös metsäretken. Lounaalla maistamme perinteikästä Schwarzwaldin savukinkkua. Lento Frankfurtiin lähteen kello 8.20. Harmaakuvemyyrän syönnökset ovat aiheuttaneet ihmetystä – eipä ihme, koska edellisen kerran tätä lajia oli runsaasti 1982–83. Metsälehden syksyn lukijamatka tehdään Schwarzwaldiin, missä avautuvat Saksan kauneimmat metsämaisemat. Harmaakuvemyyrä on monin paikoin Metsä-Lapissa katkonut kuusentaimien ja -näreiden oksien kärkiä loppusyksyllä silmiinpistävän erikoisella tavalla. Romahdus johtunee talviaikaisesta ravintopuutteesta ja petojen usein viiveellä tapahtuvasta vaikutuksesta, mutta myös taudit ja loiset vaikuttavat talviravinnon puutteessa oleviin myyriin. Toisin kuin pienempiä myyriä, vesimyyriä esiintyy paikka paikoin esimerkiksi Etelä-Savossa runsaasti. Illallinen nautitaan vanhalla metsämiesten majalla. Kokonaisuudessaan tuhojen määrä on kuitenkin jäänyt pieneksi verrattuna kahden edeltävän huipun ennätystuhoihin. PohjoisPohjanmaalla, paikoin myös Länsi-Suomessa on talven aikana tapahtunut taimituhoja. . Retki Ettenheimin barokkikaupunkiin Saksan ja Ranskan rajalla. . otso hUitU heikki henttonen jUkka nieMiMaa P eltoja metsämyyrän sukuiset myyrät olivat syksyllä 2011 kannanvaihtelunsa huippuvaiheessa. Ilmoittautumiset ja tiedustelut 18.7. Metsälehden lukijamatka Saksaan . Sieltä palaamme linja-autolle metsän halki otsalamppujen valossa. . LAUANTAI . Myyräkannat tulevat mitä suurimmalla todennäköisyydellä pysymään alhaisina koko tämän kesän ja seuraavan talven. Matkalla myös omaa aikaa tehdä ostoksia tai maistaa hyvää viiniä. mennessä Satu Räisänen, puhelin 020 756 8610, sähköposti satu.raisanen@ triotravels.. . Etelä-Suomen vaatimaton myyrähuippu johti siihen, että myyräkuumeen esiintyminen ei noussut edellisten myyrähuippujen lukemiin. . Aamulla risteily Titisee-järvellä, jonka jälkeen lähdemme katsomaan yhtä Saksan suurimmista kansallispuistoista. Matkalla on mukana metsien kasvun asiantuntija professori Kari Mielikäinen, joka tutustui alueen metsiin työskennellessään Freiburgin yliopistossa. Kesä-heinäkuun vaihteessa tehty tarkastus kertoo jo paremmin täydentämisen todellisesta tarpeesta. PERJANTAI . ei syytä hätiköidä O ts o H ui tu Myyräkannan romahduksen vuoksi myyräkuumeen esiintyminen ei noussut edellisten vuosien tasolle. Yhden hengen huoneesta 130 euron lisämaksu. Tervetulotilaisuus ja illallinen hotellilla. ja www.metsalehti.. METSÄLEHTI 1 1 • 2012 8 TIISTAI . Havaituista myyrätuhoista voi käydä tekemässä ilmoituksen Metsäntutkimuslaitoksen internetsivuilla. Itä-Suomessa myyriä tavattiin poikkeuksellisen laikuttaisesti – vähän siellä, vähän enemmän toisaalla. Mutta jos voimakas kannanvaihtelu jatkuu Etelä-Suomessa, niin loppukesällä 2013 myyrät jälleen runsastuvat ja huippu olisi 2014. . Yhteinen illallinen. Kärkisilmun poisto riittää. Itse asiassa joillain alueille lasku alkoi jo loppukesällä 2011
Kilpailukykyistä kaukokuljetusta Uitto on kiistatta kustannustehokas ja ympäristöystävällinen kaukokuljetusmuoto. Koko uittoketjussa hinta oli 2,8 senttiä, ja silloin mukana olivat autokuljetus tienvarresta pudotuspaikalle, pudotuspaikan kustannukset, varsinainen uitto ja tehtaan vastaanotto. ”Uittomäärä vaihtelee firmojen puunhankinnan ja tehtaiden tarpeiden mukaan. Järvi-Suomen Uittoyhdistyksen omistajiin kuuluu myös Stora Enso, mutta se ei ole enää useampaan vuoteen uittoon osallistunut. Tämän kesän kasvu osuu Kallavedelle. Luvuista ja siitä, että teollisuudessa käydään alati ankaraa kustannusjahtia, voisi päätellä, että uitolla on auvoiset näkymät – varsinkin, kun polttoainekustannukset ovat nousseet roimasti. Palvelun kiinteistönvälittäjät ovat metsätilojen myynnin ammattilaisia, jotka tietävät kohteista enemmänkin kuin vain hehtaarit ja hinnan. jokiosuuksilla – tässä Pielisjoella – lautta on vaatimattomampi.. Lopullinen määrä vahvistuu kauden päätyttyä. ”Tehtaat on viritetty toimimaan niin, että puu halutaan mahdollisimman pian kannolta kattilaan. Linjahinaaja Olli veti ensimmäisen, noin 20?000 kuution nippulautan kuusitukkia Puhoksesta Ristiinaan toukokuun toisella viikolla. Näetkö sinäkin päiväunia omasta metsästä. uitto käynyt vähiin isot nippulautat saimaalla, kallavedellä ja Pielisellä kuuluvat edelleen kesämaisemaan. Pielisellä ja Saimaalla pysytellään uittopäällikkö Matti Purhosen mukaan entisellä tasolla. Vuonna 2010 tehtaiden puuhuollosta 73 prosenttia hoidettiin autoilla. Uittopuusta 75 prosenttia on sellupuuta, loput kuusitukkia. Vuoden 2010 toteutumatietojen perusteella Metsäteho laski, että uitettu puukuutio maksoi 2,1 senttiä kilometriltä. Vastaavan määrän ja matkan kuljettaminen autolla vaatii kaksivuoroajoa yli 30 rekalla tai rautateitse 5–10 syöttöautoa ja kaksi kokojunaa päivittäin kahden viikon ajan. Vastaava hinta autolla oli 6,4 senttiä. Luulo ei ole tiedon väärti. Puomein eristetyssä altaassa niput sidotaan lautaksi ennen tehtaalle hinausta. Puuta uitetaan enää Vuoksen vesistössä. Puuta on ajettu veteen jo huhtikuussa, kun pudotuspaikoille tuli sulaa. Tee kuten 80.000 suomalaista kuukaudessa – tule Metsäkustannuksen verkkopalveluun! Metsämaa-palvelu löytyy heti etusivulta. Metsämaa-palvelusta löydät ainoastaan metsätilojen ja lomatonttien myyntiilmoituksia, joten sinun ei tarvitse etsiä niitä erikseen asunto-osakkeiden lomasta. Kuumin kohtaamispaikka metsäpalstojen ostajille ja myyjille löytyy nyt verkosta Metsälehden sivuilta. Ja päinvastoin.” Merkittäviä määriä puuta uitetaan enää kolmelle tehtaalle: Kaukaan tehtaalle Lappeenrantaan, Joutseno Pulpille ja Pelloksen vaneritehtaalle Ristiinaan. Perinteinen uitto on hiipunut lähinnä puutavaran vesivarastoiksi. Toteutuneen ja ennakoidun ero on heitellyt vuosittain muutamia prosentteja. Viime kesästä uittomäärä kasvaa kymmenisen prosenttia, noin 800?000 kuutioon. Matti Ronkainen teksti ja kuva Iso trukki kauhaisee rekasta tukkinipun ja molskauttaa sen veteen Puhoksessa. Ei hätää, tuhannet muutkin suomalaiset näkevät. Kun on kiire, puu halutaan suoraan tehtaalle ja uitto vähenee. Metsätehon laskema esimerkki on kuvaava: 25?000 kuution nippulautan kokoaminen ja hinaus 300 kilometriä kestää kaksi viikkoa. Aktiivisia uittajia ovat UPMKymmene, Metsä Group ja Metsähallitus. Silloin vain osan vuotta toimivalle uitolle jää lähinnä halvan varastoinnin rooli”, uittopäällikkö toteaa. Junaketjun osuus oli 24, uittoketjun 1,5 ja aluskuljetusketjun 1,1 prosenttia. Reilut puoli vuotta kestävä uittokausi on käynnissä
Samaan tapaan toimii toinenkin kotimainen istutuskone, Risutec. Huomionarvoista on, että osuus on viime vuodet pysynyt ennallaan. Uusia koneita on myyty hitaasti. Ensimmäiset koneet kehitti ruotsalainen Bracke Ab. käsityö on koneistutuksen pullonkaula, joka vie 15 prosenttia työajasta.. Metsänviljelyssä ensiaskeleet on otettu jo aikoja sitten. Mikko Riikilä teksti ja kuvat K onetyö on edennyt metsään vaiheittain. Todettakoon, että metsänhoidon edelläkävijämaassa Ruotsissa istutuskoneita on käytössä vähemmän kuin Suomessa. Nykyiset istutuskoneet edustavat 1990-luvun alun tekniikkaa. Ensin koneet ”veivät” ojankaivuut ja muokkaukset, eikä kuokkahommia kukaan varmasti jäänyt kaipaamaan. Metsänhoitoyhdistys kalajokilaakso on kokeillut koneistutusta jo pari vuotta. Koneiden osuus istutuksista on vain kolme prosenttia. Seuraavaa isoa askelta on saatu odottaa. Bracken haastajaksi tuli suokone istuttaa keskimäärin laadukkaammin kuin metsuri ja työnjälki pysyy vakaana. Ensimmäiset koneen kylvämät männiköt ovat jo ensiharvennusvaiheessa. Kaivinkoneeseen asennettu istutuskone kuopaisee mättään ja istuttaa taimen samalla rykäisyllä. Suomessa 40 istutuskonetta Metsänistutuskoneita on Suomessa noin 40, joista enin osa Bracken tekemiä. Savotoille koneet tulivat 1980-luvulla ja häätivät metsurit palstoiltaan muutamassa vuodessa. Istutustapa on sama kuin Brackessa. Varsinkin UPM kehittää vaivojaan säästämättä metsänhoidon koneellistamisen ratkaisuja. Tänä vuonna olemme myyneet vain yhden Koneistutus viipyy yhä Kone istuttaa taimet jopa laadukkaammin kuin metsuri. Toimitusjohtaja Antti Meriläisen mukaan taantuma on jäädyttänyt M-Planterin tilaukset. Kajaanilaisyhtiö esitteli kaksipäisen istutuskoneen puolenkymmentä vuotta sitten. Yrittäjä Martti kärkkäinen täyttää istutuskoneen taimikasettia. Edistys on silti ollut hidasta. ”Vielä viime vuonna kiinnostusta oli Suomesta ja myös muualta ja toimitimmekin silloin kaksi konetta. M-Plantereita on myyty kaksitoista ja Risutecejä kolme. Halvemmalla se ei työtä tee, joten koneistutus yleistyy edelleen hitaasti. Laajamittainen istutusten koneellistaminen viipyy kuitenkin yhä. 10 METSÄLEHTI 1 1 • 2012 malainen M-Planter. Se on alan markkinajohtaja, ja sen myymä P11a-istutuskone on ratkaisuiltaan jokseenkin sama kuin 1990-luvulla esitelty malli
Konevalmistajat lupaavat uutisia viimeistään elokuun FinnMetko-messuilla. Hän johtaa metsäkeskuksen ja metsänhoitoyhdistyksen hanketta, jonka tavoitteena on edistää koneellista istutusta yksityismetsissä. Metsätehon tutkija Markus Strandström ennustaa, että seuraavan polven jatkuvatoiminen istutuskone nostaa tuottavuuden aivan eri kertaluokkaan kuin nykyisillä koneilla tai metsurityössä päästään. ”Käytännössä konemerkit yltävät yhtä hyvään istutustulokseen”, selvittää metsänhoitaja Mikko Syri. Aikatutkimusten mukaan työajasta 15 prosenttia kuluu taimimakasiinien täyttämiseen käsipelillä. Toistaiseksi istuttajia on Suomessa riittänyt, eikä Ruotsissakaan ei ole hötkyilty koneiden perään. Kantojen nosto ja hakkuutähteiden korjuu helpottavat istutuskoneiden työtä. Jatkuvatoimisuus tarkoittaa, että kone tekee mättäät ja istuttaa taimet ilman että sen täytyy pysähtyä. M-Planterilla Keski-Pohjanmaalla urakoiva Martti Kärkkäinen ei tosin ollut pahoillaan taimiholkkien täyttötauosta. Se tarkoittaa 10 minuutin seisokkia tunnissa. Menetelmä sopisi parhaiten yli kahden hehtaarin aukoille, joista kannot ja hakkuutähteet on korjattu. Laine lisää, että konetyössä istutustiheydet osuvat tavoitteeseen tarkemmin kuin miestyössä. Koneistutus laadukkaampaa Konetyö alentaa istutustyövoiman tarvetta viidenneksellä. Kustannuskisassa metsuri pärjää yhä Yksi etu koneilta puuttuu, ja sen mukana paljon: taimia ne eivät saa maahan sen halvemmalla kuin metsurit, tai ainakin säästö jää parhaimmillaankin vähäiseksi. Kaikki M-Planterit ovat Suomessa.” Brackea maahantuovan Uittokaluston Timo Räikkösellä on iloisempaa kerrottavaa. Tuo lienee totta, mutta myös tuntemani yrittäjämetsurit löytävät karttojen perusteella työmailla ja vievät taimet aukolle mennessään. Tilanne voi kuitenkin muuttua lähivuosina. ”Tämä vuonna Suomeen tulee viisi uutta Bracken konetta. Tällöin hehtaarin aukko tulee istutettua reilussa työvuorossa. Automatisoinnilla tästä voisi lohjeta noin puolet pois. Puolasta ja Baltiasta tuleva väki hoitaa länsinaapurin metsät halvemmalla kuin koneet. ”Viime kesänä mittasimme koneistetuilta aloilta keskimäärin 1?850 tainta hehtaarilla. Kivisillä mailla konetyön laatukin heikkenee, tosin samoin tahtoo käydä miestyössäkin. koneen. Toki kustannuslaskennan tulos riippuu muun muassa koneiden pääomakustannusten arvottamisesta. Strandströmin mukaan tällaista konetta kehitellään Suomessa. Mätästäviä laikkureita valmistaa ruotsalainen Bracke. Ylivoimaisesti edullisimmin metsänviljely sujuisi, jos maa muokattaisiin mätästävällä laikkurilla ja istutus tehtäisiin manuaalisesti. ”Tämä tauottaa työtä mukavasti”, hän pohtii. Koneistutuksen kannattajat muistuttavat mieluusti, ettei vertailuissa ole mukana työnjohtokustannuksia. 11 METSÄLEHTI 1 1 • 2012 nukset jäävät silti viidenneksen alemmiksi konetyössä. Myös istutukseen tarvittava työpanos jäisi pienemmäksi kuin konetyössä. ”Koneistutuksen tärkein valtti on, että jokainen taimi tulee istutetuksi laikkumättääseen.” Koneistutus kalliimpaa Istutuksen suhteellinen kustannus Lähde: Metsäteho 30 60 90 120 150 Kaivurimätästys ja manuaalinen istutus Koneistutus (sisältää mätästyksen) Jatkuvatoiminen mätästin ja manuaalinen istutus. Määrä on selvästi suurempi kuin edellisinä vuosina.” Suomessa olisi tilaa 200–250 istutuskoneelle, jos puolet kaikista istutuksista tehtäisiin konein. Koneyrittäjän oletetaan huolehtivan taimihuollosta ja työmaiden etsimisestä omatoimisesti. Lasketaan kulut miten hyvänsä, automaattisella taimien latauksellakaan varustettuna istutuskone ei tee kymmenen metsurin töitä kuten 1980-luvulla moottorisahurit tyrmänneet hakkuukoneet. ”Taimien selviytyminen ja laatu ovat paremmat kuin yksityismetsissä keskimäärin. Koneistutuksen keskitaksa lienee vajaat 40 senttiä, joka siis sisältää myös maanmuokkauksen. Metsurien jäljiltä taimia oli vain 1?600”, hän kertoo. Taimien syöttö seuraava haaste Nykyisten koneiden työtehoa voidaan jonkin verran nostaa, jos taimikasettien täyttö kyetään automatisoimaan. 100 prosentin hintaero Koneellinen istutus on viidenneksen kalliimpaa kuin kaivurilla tehdyn mätästyksen ja metsuriistutuksen yhdistelmä. Yleisin merkki on ruotsalainen Bracke. Urakkametsuri ja istutuskone istuttavat taimia suunnilleen samaan tahtiin, hyvällä palstalla noin 200 tainta tunnissa. Tutkija Tiina Laineen mukaan useat tutkimukset ovat osoittaneet koneellisen istutuksen laadukkaammaksi kuin metsurityön. Työn laadusta ei epäluuloisimpienkaan tarvitse olla huolissaan. Myös Ruotsiin on tilattu viisi konetta. Vaikka koneistutuksen työvoimatarve on viidennestä pienempi, metsuri-istutuksen kustansuomen noin 40 istutuskoneesta kotimaisia M-Plantereita on 12. Koneistutuksen tärkein valtti on, että jokainen taimi tulee istutetuksi laikkumättääseen, joka on hyvä kasvualusta.” Väsymätön kone tekee istutuksen aina samalla tapaa, iskee taimen riittävän syvään ja muistaa automaattisesti peittää ja tiivistää taimet
Jos kesällä sahataan täysillä, niin kaikki ei mene syksyllä kaupaksi.” Myrskypuusta kova tarjonta vieläkin ”Myrskypuita on sahattu koko alkuvuosi ja sahaus jatkuu”, sanoo porilaisen Pihlavan Sahan hankintapäällikkö Juhani Koskiranta. Myrskypuuta tarjotaan edelleen, ja Koskirannan mukaan yllättävän isoillakin erillä markkinointi on jäänyt viime tinkaan. haihtuneet. Päätehakkuiden kantohinnat ovat vaihdelleet rannikon 55 eurosta sisämaan lähes 60 euroon. Kuhmo Oy on 80-prosenttisesti mäntysaha. Mäntyvaltaisia kesäleimikoita ”Sahatavaran alkuvuoden myönteinen kehitys on sulanut kallistuneisiin kuljetuskustannuksiin ja korkojen kanssa”, toteaa Kuhmo Oy:n hankintapäällikkö Juhani Pääkkönen. ”Tukin hinta on kivunnut sahatavaramarkkinaa nopeammin, joten sahoilla ahdinko syvenee.” Rakentaminen pysyy Euroopan päämarkkinoilla alamaissa, paljolti Kreikan velkakriisin ja myös Espanjan epävarman tilanteen vuoksi. Niiden pilaantuminen on jo alkanut. Muualla maassa kysytään kesäleimikoita. 12 METSÄLEHTI 1 1 • 2012 PuuKAuPPA Pohjois-suomen sahoilla on niukkuutta kantavien maiden mäntyleimikoista ja korjuun voi saada tälle kesälle. Myrskypuuta tarjotaan enemmän kuin tuhoalueen sahat pystyvät ottamaan vastaan. Kaupanteko on valitettavan syyspainotteista edelleen”, Pietikäinen sanoo. ”Sahatavaramarkkina on vaisu, ja alkuvuoden toiveet elpymisestä ovat Tukinhintoihin ennakoidaan laskua Sahat soivat vaikka kysyntänäkymät ovat laimeat. Jos kesällä myydään täysillä, kaikki ei mene syksyllä kaupaksi.” Ta in a So hl m an / Sh ut te rs to ck. Venäjän WTO-jäsenyyden myötä tullimaksut kohtuullistuvat, mutta Kuhmo Oy:llä ei ole aikeita kehittää omaa tuontiorganisaatiota. Jos Euroopan velkakriisi laajenee, se vaikuttaa myös Pohjois-Afrikan kysyntään. Hyvin vetäneet Pohjois-Afrikan markkinat ovat korvanneet Euroopan taantunutta kysyntää, mutta monet Pohjois-Afrikan maat ovat riippuvaisia viennistä Eurooppaan. Leimikkovarantoja on muutamaksi kuukaudeksi. Haluamme etenkin mäntytukkivaltaisia kesäleimikoita, ja todennäköisesti ne ehtivät tämän kesän korjuuseen. ”Piha on ihan täynnä ja paljon on tienvarsillakin. ”Sahoilla tarvitaan nyt malttia. Talvileimikoita jäi viime talvelta ja niitä tulee syksyn mittaan lisää.” Soisella Pohjanmaalla on tär keää, että kantavien teiden varsilta saadaan riittävästi kesäleimikoita. ”Paine on kova, että myrskypuuta pitäisi ottaa lisää vastaan, mutta katkotun puun varastot ovat poikkeuksellisen isot.” Koskiranta uskoo, että myrskypuuvarastot on sahattu heinäkuun loppuun mennessä ja sahan puuhuolto palaa normaalitilaan. Yli puolet tuotannosta menee kotimaahan. Puhtaita kuusileimikoita ei hakemalla haeta.” Kuhmo Oy oli takavuosina huomattava itäpuun sahaaja, mutta puutullien takia tuontipuun osuus on kutistunut yhteen prosenttiin. Viime vuonna kotimaan rakentaminen helpotti tilannetta, mutta nyt sekin on hiljentynyt. ”Vuoden ostotarpeista on kymmenisen prosenttia ostettu. Hän tarkoittaa etenkin polttoaineen kallistumista ja kuljetus tukien 60 prosentin leikkausta. Alkuvuoden puukauppa oli hiljaista, mutta viime viikkoina kauppa on vilkastunut. ”Päätehakkuista kauppaa pystytään käymään reilun 50 euron hinnoilla. ”Kesäleimikoita on vähänlaisesti, noin kuukauden tarpeisiin, ja niille saa korjuun vielä tälle kesälle. Junnikkalan sahoilla on reilun kahden viikon huoltotauko, muuten kesälläkin sahataan täysillä jos puuta riittää. Nyt ei osteta minkäänlaista puuta eikä normaalipuusta ole ollut tarjontaakaan.” Ostettuja, korjaamattomia myrskypuita on myös varantona metsässä. ”Kuhmo Oy ei ole itse tuonut puuta. Voidaan mennä jopa laskeviin kantohintoihin syksyä kohti.” yhdeksän tukkia kymmenestä ostamatta Junnikkala Oy:n hankinta-alueella Keskija Pohjois-Pohjanmaalla myrsky ei lisännyt puuntarjontaa, ja metsäpäällikkö Heikki Pietikäisen mukaan sahalla on nyt viimevuotista suuremmat ostotavoitteet. Mikko häYRYnen S uomen Sahat ry:n toimitusjohtaja Kai Merivuori ennakoi, että tukinhinnoissa tämän vuoden huippu on nähty ja hinnat laskevat syksyä kohti. Myrskysavotoiden kantohinta on vaihdellut neljänkymmenen euron molemmin puolin. Tuonnin aloittaminen on puun välittäjien asia.” ”Sahoilla tarvitaan malttia
16,55 . 26,40 . 29,87 . 16,23 . 18,14 . laskussa tukkipuu kuitupuu Pikkutukki MäntY kUUsi koiVU MäntY kUUsi koiVU MäntY kUUsi kantohinnat 55,85 . 50,40 . 29,89 . 23,95 . harvennushakkuu 49,99 . Neuvottelut ovat käynnissä, mutta vielä kauppoja ei ole tehty. 24,61 . 23,44 . 26,24 . 14,39 . 47,76 . 28,96 . harvennushakkuu 46,45 . 18,32 . 41,88 . 16,04 . harvennushakkuu 50,13 . ensiharvennus 47,46 . Kuutiohinta alkaa nelosella. ensiharvennus 41,65 . Uudistushakkuu 57,62 . 26,47 . 29,72 . nousussa . 20,43 . 19,24 . 16,11 . 19,11 . 56,91 . 27,03 . 13 METSÄLEHTI 1 1 • 2012 EteläSuomi KymiSavo SavoKarjala KeskiSuomi EteläPohjanmaa KainuuPohjanmaa Lappi Raakapuun hintatilastot, viikkojen 19–22 keskiarvo Kantohintojen kehitys Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Kuusikuitu Mäntykuitu Koivukuitu 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Euroa, m viikot 1–22, 2012 Viikko-ostojen määrä Miljoonaa m 1 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 vko 0,25 0,5 0,75 1,0 1,25 1,5 1,75 2,0 2010 2011 Mikko häYRYnen Lounais-Suomessa on vielä runsaasti Hannu-myrskyn jäljiltä korjattua tavaraa pinossa. 25,12 . 50,15 . 45,86 . 13,99 . 14,00 . 45,92 . 38,84 . 16,23 . hankintahinnat 54,89 . 38,84 . 40,82 . 55,45 . nousussa . 55,19 . 46,67 . 16,91 . 53,70 . 21,04 . LaPPi . 32,77 . 20,17 . 45,93 . 21,96 . 15,14 . 14,49 . Tukkia menee Saksaan ja Ruotsiin. hankintahinnat 57,02 . 18,23 . 18,07 . ensiharvennus 44,19 . 44,46 . 18,33 . nousussa . 15,52 . Hinta ei ole terveen tukkipuun tasoa, mutta kuitenkin tuoretta kuitupuuta parempi. Uudistushakkuu 55,35 . hankintahinnat 56,54 . Metsänhoitoyhdistys Lounametsän toiminnanjohtaja Harri Tasanen kertoo, että Saksasta on oltu kiinnostuneita sekä hyönteisten vioittamasta myrskypuusta että pystykuivasta kuusesta ja männystä. 17,83 . 18,57 . 21,73 . 22,65 . 15,94 . 16,02 . harvennushakkuu 46,60 . 29,23 . 23,64 . 48,59 . 29,98 . 19,16 . SavO-KarJaLa . 35,31 . 45,87 . 14,33 . Viimeiset myrskypuut vientiin Metsäkeskus Määrä m 3 koko maa 1?352?427 etelärannikko 30?441 Pohjanmaa 25?200 lounais-suomi 40?152 häme-Uusimaa 109?094 kaakkois-suomi 179?157 Pirkanmaa 74?273 etelä-savo 225?978 etelä-Pohjanmaa 77?657 keski-suomi 129?773 Pohjois-savo 142?805 Pohjois-karjala 161?896 kainuu 33?208 Pohjois-Pohjanmaa 76?594 lappi 46?194 Ostomäärät viikolla 22 metsäkeskuksittain ETELä-SuOMi . 27,56 . 56,81 . 45,00 . 14,00 . 21,66 . 29,36 . 18,53 . 18,39 . 22,49 . 14,26 . 15,37 . laskussa tukkipuu kuitupuu Pikkutukki MäntY kUUsi koiVU MäntY kUUsi koiVU MäntY kUUsi kantohinnat 52,76 . Uudistushakkuu 57,43 . nousussa . 56,38 . 15,72 . Metsäntutkimuslaitoksen hintatilaston tiedot tulevat Metsäteollisuus ry:ltä ja kattavat noin 83 prosenttia yksityismetsistä ostetusta puusta. 16,00 . 37,66 . 50,47 . 16,64 . 19,15 . 15,42 . Uudistushakkuu 55,73 . 22,53 . 26,50 . 38,46 . 14,50 . hankintahinnat 53,83 . 15,22 . 17,69 . 26,11 . 19,18 . 55,28 . 20,53 . 46,14 . 15,78 . hankintahinnat 56,43 . 17,60 . 57,24 . 14,74 . 42,67 . 14,85 . 16,70 . 24,26 . 14,24 . 14,68 . 33,97 . ”Uitetaan puut ulkomaille kun ei muu auta”, sanoo metsänhoitoyhdistus Länsimetsän toiminnanjohtaja Hannu Justen. nousussa . 17,51 . 15,18 . 30,04 . laskussa tukkipuu kuitupuu Pikkutukki MäntY kUUsi koiVU MäntY kUUsi koiVU MäntY kUUsi kantohinnat 54,97 . 20,15 . 21,91 . 21,66 . 34,87 . 55,86 . 17,86 . 15,37 . laskussa tukkipuu kuitupuu Pikkutukki MäntY kUUsi koiVU MäntY kUUsi koiVU MäntY kUUsi kantohinnat 49,96 . Hinnat eivät sisällä arvonlisäveroa.. harvennushakkuu 48,29 . 43,07 . 47,20 . 13,68 . 16,18 . 30,14 . 49,62 . Ostojen vähäisyyden vuoksi hintatiedoissa voi olla puutteita. 14,23 . 56,54 . 15,00 . Uudistushakkuu 57,85 . harvennushakkuu 50,48 . 34,70 . 36,99 . 49,48 . 22,14 . KyMi-SavO . 30,54 . Kainuu-POHJanMaa . laskussa tukkipuu kuitupuu Pikkutukki MäntY kUUsi koiVU MäntY kUUsi koiVU MäntY kUUsi kantohinnat 55,39 . 21,86 . 43,95 . 19,91 . 46,66 . 14,73 . 19,75 . 25,68 . 15,78 . 14,47 . 13,87 . ensiharvennus 45,57 . 17,11 . Korjatulle tavaralle pitää pikaisesti löytää osoite ennen kuin kuivuminen ja hyönteistuhot alentavat laatua. ”Sitä tulee sekä myrskypuista että myrskypuiden lähialueilta, missä kirjanpainaja tappaa puita pystyyn.” Laatuvaatimus on, että puun tulee olla naulauskovaa eikä latvalieriöön ulottuvaa halkeamaa saa olla. 30,12 . 38,77 . 18,28 . 18,10 . 57,36 . 54,44 . 30,17 . 25,54 . 53,91 . Uudistushakkuu 58,49 . 55,86 . laskussa tukkipuu kuitupuu Pikkutukki MäntY kUUsi koiVU MäntY kUUsi koiVU MäntY kUUsi kantohinnat 53,53 . 29,34 . 42,19 . 20,55 . hankintahinnat 57,66 . 38,53 . 31,08 . harvennushakkuu 47,05 . 16,51 . KESKi-SuOMi . 28,58 . 47,58 . 44,29 . 15,87 . 19,75 . nousussa . 42,48 . 22,46 . 16,45 . 21,41 . 22,08 . 27,80 . 27,22 . laskussa tukkipuu kuitupuu Pikkutukki MäntY kUUsi koiVU MäntY kUUsi koiVU MäntY kUUsi kantohinnat 56,84 . 15,49 . ETELä-POHJanMaa . ensiharvennus 46,06 . 16,73 . KOKO Maa . 15,33 . ”Suomeen ei puu mahdu, kaikki on kertakaikkisen täynnä.” Yhdistyksen alueella on pieniä tuhoja lähes jokaisella metsänomistajalla. 15,08 . 29,11 . 16,35 . 27,67 . 14,67 . 18,66 . 16,31 . hankintahinnat 51,79 . 25,96 . 25,46 . 22,37 . 29,81 . 55,20 . 15,45 . Uudistushakkuu 51,16 . 51,93 . 29,01 . 49,33 . 30,77 . 44,14 . 24,61 . 20,58 . laskussa tukkipuu kuitupuu Pikkutukki MäntY kUUsi koiVU MäntY kUUsi koiVU MäntY kUUsi kantohinnat 55,19 . hankintahinnat 55,70 . ensiharvennus 45,24 . 54,09 . 39,30 . Tilastossa on eritelty leimikkotyypit, ja mukana on myös tukkija kuitupuun väliin sijoittuva pikkutukki. nousussa . 23,90 . 26,14 . 14,74 . 20,62 . 17,87 . 28,80 . 57,50 . 47,52 . 14,11 . 15,53 . 14,91 . 15,85 . 13,52 . Isäntien itse korjaamaa puuta tuli tarjolle hallitsemattomasti ja yhdistysten ostajien kanssa sopimat kauppamäärät ylittyivät. 58,48 . harvennushakkuu 49,24 . 56,37 . 15,85 . 29,47 . Itsenäisten sahojen ja eräiden pienten ostajien kaupat eivät ole mukana. ensiharvennus 45,46 . Uudistushakkuu 57,06 . 30,12 . 26,77 . nousussa . 29,02 . 34,72 . 18,68 . ensiharvennus 46,40 . 15,53 . 19,35 . 38,78 . 57,86 . 29,85 . 13,21
Laakean ojan keskelle voidaan tehdä kapea navero-oja, joka korjaa metsikön vesitalouden mutta ei haittaa puunkorjuukoneita. Jalkasen luoma ja pian jo parikymmentä vuotta testaama uudistusalojen muokkaustapa on ojitusmätästyksen laajennettu sovellutus. koivikon kasvattajan salainen ase. Vesien virtaamat ja ajouraojien suunnat suunnitellaan yhdessä. Kunnostusojituksessa ei jouduta kaatamaan yhtään puuta. ”Tämä sopii kohteille, joissa metsänviljelyn varmistamiseksi tarvitaan ojitusta. Uran reunalla puusto pystyy levittämään latvuksensa ja juuristonsa uran puolen vapaaseen tilaan, joten koko kasvutila tulee käytettyä hyväksi. METSÄLEHTI 1 1 • 2012 METSÄSTÄ 14 METSÄNHOITO Mikko Riikilä, teksti ja kuvat T ämä on ylivoimaisesti järkevin uudistamismenetelmä, mutta se ei ole vielä levinnyt yleiseen käyttöön”, tiivistää Sahalan kartanon omistaja, agronomi Veli-Jussi Jalkanen. Myös meillä suuri osa kuusikoista kasvaa niin kosteilla mailla, ettei hyvä metsänhoito onnistu ilman vesitalouden järjestelyä.” Ojitusmätästystä kyllä, mutta Jalkasen tapa toteuttaa se poikkeaa tavallisesta. Hänen mallissaan mätästysojat toimivat myös tulevina ajourina. kolme metriä leveitä mätästysojia käytetään tulevissa harvennushakkuissa ajourina. Mätästysojat kaivetaan laakeiksi, kolme metriä leveiksi uomiksi, jotka ovat keskeltä 50–60 senttiä syviä. Ojauria voidaan käyttää talviaikaisessa puunkorjuussa. Varhaishoito tulee kylkiäisenä Ojaurien reunoille istutusmättäitä kasataan tavallista taajempaan, noin kahden metrin välein. ”ja kun ei ole talvi hirviä, ei ole myöskään hirvi kärpäsiä.”. ”Myös tuleva ojien perkaaminen on helppoa. talvihirvet vaihtavat maisemaa, kun isäntä töräyttää sumu sireenillä – löytyy veneilytarvike liikkeestä. Eikä laakea oja tukkeudu yhtä helposti kuin jyrkkäseinäinen metsäoja.” Kerralla enemmän Sahalan kartanon maanmuokkauksessa mätästysojat toimivat myös ajourina. Hakkuutähteitä ei puida urille, jotta vesi voi virrata esteittä eikä oja mene tukkoon. Ojat tehdään 20 metrin välein, joten kertakaivuulla syntyy sekä ojaettä ajouraverkosto – ja myös istutusmättäät. Korjuukoneet kulkevat tulevissa harvennushakkuissa ojauomia myöten. ”Ojat pyritään kaivamaan suoraan metsäautotieltä alkavaksi
Olen todennut yleisten kasvumallien käyttämisen turhaksi, koska metsämme kasvavat paljon keskimääräistä enemmän.” Ravinnekysymyksiin perehtynyt Jalkanen ei pidä booria vain kasvuhäiriöitä korjaavana terveyslan20 m 3 m 2–3 m tyhjää 3 m tie oja oja Mätästys Sahalan tapaan Mätäsojien väli on 20 metriä. Juuret yltävät jo ensimmäisenä kesänä mättään alla hajoavaan humukseen, josta vapautuu runsaasti typpeä.” Jalkasen havaintojen mukaan isot kivennäismaamättäät ovat selvästi otollisempi paikka istutustaimille kuin yleisesti käytetty laikkumätästys. ”Suomen metsät voisivat hyvällä hoidolla kasvaa 200 miljoonaa kuutiota vuodessa. Näin sitä riittää kaikkien mättäiden tekoon eikä ojien väliltä jouduta kuopimaan lisämaata. ”Isossa mättäässä taimi kasvaa ensimmäiset vuotensa ilman pintakasvillisuuden kilpailua”, Jalkanen huomauttaa. Hän laskee, että viimeisetkin kituliaasti kasvavat vanhat metsät tulevat uudistetuiksi lähitulevaisuudessa. ”Suosin isoja mättäitä, jotka peittävät maata keskimäärin puolentoista neliömetrin alalta. ”Näihin kiertoaikoihin ei ole ongelmaa päästä, jos työt tehdään ajallaan”, hän huomauttaa. Selässä kannettavalla akkukäyttöisellä moottoriruiskulla levityksen ja lannoitteen yhteishinta on noin 50 euroa hehtaarilla eli huomattavasti helikopterilevitystä halvempi. voitekiertoaika on 40 vuotta, kuusikoilla 50 vuotta ja männiköillä 60. laakeista mätästysojista nousee runsaasti maata, joten ojien välisille saroille ei tarvitse kaivaa ylimääräisiä kuoppia. Taimi istutetaan mättään keskelle, kokonaan kivennäismaahan. Maasto jää tasaiseksi, mikä helpottaa tulevaa taimikonhoitoa. Näkyviä kasvuhäiriöitä ilmaantuu vasta, kun booripitoisuus on alle 3–4 ppm:n tason.” Hän huomauttaa, että boorilannoitus on edullinen tapa parantaa puuston kasvua. Boorista vauhtia puuston kasvuun Jalkanen on kolmatta sukupolvea, jonka aikana Sahalan kartanon metsiä on hoidettu määrätietoisesti. Ojaurilta nousee runsaasti maata. Siten mätästetty ala säilyy kuopattomana, mikä helpottaa muun muassa tulevaa taimikonhoitoa. Kaikki männiköt ja koivikot myös karsitaan. Mättäitä tehdään taajaan ojan reunalle ja saran keskelle. Nopeaa kasvua, lyhyitä kiertoaikoja Jalkanen kiirehtii ensiharvennukset mahdollisimman varhaiseen vaiheeseen. 15 METSÄLEHTI 1 1 • 2012 Maanmuokkaus Sahalan tapaan › Mätästysojat 3 metriä leveitä, laakeita uomia › Ojien syvyys keskeltä 50–60 senttiä › Ojien väli 20 metriä – toimivat myös ajourina › Ojien reunoille istutusmättäitä 2 metrin välein › Välialueelle mättäitä harvempaan › Välialueen keskelle 2–3 metrin muokkaamaton vyöhyke › Mättäät isoja, pinta-alaltaan 1,5 metriä › Istutustiheys hehtaarille 1?400–1?800 tainta Kahden ojauran välisen saran keskelle voidaan jättää parin kolmen metrin levyinen vyöhyke muokkaamatta, koska myös siellä lähipuusto pystyy hyödyntämään vapaaksi jäävän kasvutilan. Tällöin kaadettavien lehtipuiden kannot käsitellään torjunta-aineella.” Ensi kertaa kuusenistutusalat perataan Jalkasen mallissa noin kymmenvuotiaina. ”Rikala havaitsi, että boorin puutos alkaa rajoittaa puuston kasvua, kun neulasten booripitoisuus on alle 16 ppm. Sen jälkeen jo nyt keskimääräistä reilusti parempi metsien kasvu kiihtyy lisää. ”Isossa mättäässä taimi kasvaa ensimmäiset vuotensa ilman pinta kasvillisuuden kilpailua.” noitteena vaan keinona lisätä metsien kasvua. Paperipuun kasvattamisessa ei ole taloudellisesti järkeä, ja se on vain välttämätön ja mahdollisimman lyhyt välivaihe. Niiden mukaan boorin puutos vaivaa lähes kaikkia kaskialueen metsiä, vaikka ulkoisia oireita ei olekaan havaittavissa. ”Haluan koivikot ja kuusikot nopeasti 700 rungon hehtaaritiheyteen ja männyt noin tuhanteen. Samalla kaivinkoneen käynnillä selviää siis myös heinäntorjuntaurakasta. Viljellen perustetuissa, taimikkovaiheen ohittaneissa metsissä vuosikasvu on 12–20 mottia hehtaarilla. Männiköt kasvatetaan kolmen harvennuksen kierrolla. Jalkasen toiminta perustuu Metsäntutkimuslaitoksen tutkijan Risto Rikalan tutkimuksiin. Sen jälkeen kasvu keskittyy tukkipuuhun. Sahalan mailla koivikoiden ta. Vaikka ihan kaikkea ei hakattaisikaan, kaikki Suomessa käytettävät liikenneja lämmityspolttoaineet voitaisiin silloin valmistaa kotimaisesta puuraaka-aineesta”, hän laskee. Tavoite on lähiaikoina alkaa myydä kaikki ensiharvennuspuu energiaksi ja polttaa siitä osa myös itse kartanon lämpökeskuksissa.” Koivuja kuusimetsät hän kertoo harventavansa kahdesti. ”Uudistusalojen vesakoitumista pyrimme vähentämään ennakkoraivaamalla uudistettavaksi tulevat metsiköt. ”Tällä hetkellä puustomme kasvavat keskimäärin 6–7 kuutiota hehtaarilla vuodessa. Jalkanen arvioi, että tehokkaalla metsien kasvatuksella puuston kasvua voitaisiin kohottaa tuntuvasti nykyisestä
Tänä keväänä mahlan juoksuttaminen alkoi Tohmajärvellä huhtikuun puolivälissä ja jatkui lehtisilmujen puhkeamiseen saakka. 16 METSÄLEHTI 1 1 • 2012 antti saRaja, teksti ja kuvat K ulunut kevät on ollut ehdottoman mielenkiintoinen ”, huokaa tohmajärveläinen Anne Hirvonen ja tähyää valkokylkistä rauduskoivikkoa Murtoin kylässä PohjoisKarjalassa. ”Mahlasesongin jälkeen voi sujuvasti siirtyä istutustyöhön.” Nordic Koivu Oy – vuoden 2002 valtakunnallisella Inno-Suomi-palkinnolla huomioitu yritys – tuottaa tänä vuonna KOIvuN MAKEAA MyyNTIIN Mahlantuottaja anne hirvonen maistaa puhdasta luonnontuotetta. Mahlakauden lyhin kesto on viimeisen kahdentoista tuotantokauden aikana ollut 14 vuorokautta ja pisin 28”, Maaranen kertoo. Letkuissa virtaa mahla. Monet muuttujat säätilassa jopa edellisen vuoden aikana vaikuttavat tuotantoon. Yhdestä varttuneesta rauduskoivusta voi saada kevään aikana 60–200 litraa mahlaa. Kun rungon tyvi paljastuu hangen alta, mahla alkaa juosta. Reilun kolmenkymmenen vuoden ikäisten koivujen lomassa risteilee rinnan korkeudella letkuja, jotka on kytketty koivujen runkoihin poratuilla liittimillä. Sesongin ajoittuminen muiden, kiireellisimpien metsänhoitotöiden ulkopuolelle on myös hyvä juttu”, metsänomistajat toteavat. ”On hienoa, että metsästä tulee tuloja myös hakkaamatta sitä. Metsänomistajan varaventtiili Hyvää mahlakevättä on vaikea ennustaa. Letkusto kerää mahlan vastarakennetun metsätien päässä suuriin säilytysastioihin, joista koivuista valutettu elämänneste kuljetetaan jalostusja pullotustehtaalle pari kertaa päivässä. Nordic Koivun markkinointipäällikön Susanna Maarasen mukaan hyvä mahlakevät ei kaipaa sään ääri-ilmiöitä. Noin parinsadan metsähehtaarin sukutilaa hoitavat Niskanen ja Matikka ovat tyytyväisiä mahlan sopimustuottajia. Hirvonen ja Matikka ovat ensimmäistä vuotta mahlan sopimustuottajina maailman johtavalle mahlanjalostajalle, Nordic Koivu Oy:lle. ”Helle eivätkä toisaalta kovat yöpakkasetkaan edistä mahlantuotantoa. Pullotettua mahlaa matkalla maailmalle.. Talven aikana Anne Hirvonen on miehensä Juha Matikan kanssa liittänyt letkustoon neljän hehtaarin alalla yhteensä kaksituhatta runkoa. He uskovat, että samasta koivikosta voidaan valuttaa mahlaa vielä lukuisina keväinä. Mahla alkaa nousta puuhun roudan sulamisen myötä. Juoksutettavan mahlan määrä vaihtelee vuosittain, mutta sitä tulee joka vuosi
satoja tuhansia litroja mahlaa pullotettuna tai suurempina, teollisuuden käyttöön tarkoitettuina pakkauksina. Mahlassa on myös kivennäisja hivenaineita sekä hedelmähappoja. Meneillään on myös Keski-Karjalan kehitysyhtiön hallinnoima hanke, jonka puitteissa etsitään lisää mahlan alihankkijoita ja kehitetään mahlan laatuluokitusta. Mahlaletkut risteilevät keruupuulta toiselle. Nordic Koivu ei lisää tuotteeseensa lisäaineita eikä kuumenna mahlaa säilyvyyden takaamiseksi. Omavaraisen mahlantuottajan tärkein huomion kohde on hygieenisyys valuttamisen ja säilömisen aikana. Tämä perustuu hygieenisyyden vaalimiseen. Mahla pilaantuu jopa herkemmin kuin maito. Yhtiö on kehittänyt keräysja tuotantomenetelmän koivunmahlan säilyvyyden takaamiseksi. Yhteistyötä tehdään esimerkiksi Itä-Suomen yliopiston kanssa”, Maaranen kertoo. ”Tuotantoprosessin eri vaiheissa otamme omassa valvonnassamme reilut sata näytettä vuorokaudessa. Vaikka omasta pihakoivusta Mahlan valuttaminen ei kuulu jokamiehenoikeuksiin. Koivun siitepölylle allergiset mahlankäyttäjät ovat myös havainneet allergiaoireiden hävinneen tai oleellisesti vähentyneen. Koivunmahla on vientituote, jota yhtiö vie tällä hetkellä 18 eri maahan, pääasiassa Keski-Eurooppaan kuluttajatuotteeksi sekä kosmetiikkateollisuuteen. Kattavia terveysvaikutustutkimuksia mahlan vaikutuksista ei ole tehty, mutta parhaillaan lääketieteen saralla ollaan heräämässä tämänkin luonnonvaran tutkimiseen. Se on kotikonstein valutettuna käytettävä aina yhden vuorokauden aikana. Ranska on Euroopan tärkein vientimaa, mutta Aasian maat kuten Japani ja Korea ovat myös kiinnostuneita tästä arktisesta ja puhtaasta luonnontuotteesta. Pakastaminen antaa mahdollisuuden hyödyntää mahlaa ympäri vuoden. 17 METSÄLEHTI 1 1 • 2012 KOIvuN MAKEAA MyyNTIIN Mahlan valuttaminen on metsänomistajalle tuottoisaa tekemistä ennen istutustöitä. ”Yhdestä varttuneesta rauduskoivusta voi saada kevään aikana 60–200 litraa mahlaa.”. Se on pääosin vettä, johon on liuennut koivun varastoimia ravintoaineita kuten glukoosia ja fruktoosia. Mahla on vanhastaan tunnettu terveytt ä edistävä neste. Jokainen voi kuitenkin valuttaa mahlaa vaikka omasta pihakoivustaan
Koneella tullaan tekemään ainakin maanmuokkaukset, ojitukset sekä tiepohjat.” Moisiolla ei ollut aiempaa kokemusta kaivurinkahvoista, mutta kuorma-autonkuljettajan, koneistajan sekä levyseppähitsaajan koulutuksen saanut mies ei ole arkaillut tarttua toimeen. Isän opein omalle palstalle viitasaarelainen Joonas Moisio on uusi vaan ei kokematon metsänomistaja. ”Olen asunut kolme vuotta Jyväskylässäkin. Traktorit, metsäkärry, syke-harvesteri, offroad-autot ja viimeisimpänä hankintana Hyundain 13 tonnin telaalustainen kaivinkone uhkuvat menohaluja tuvan ympärillä. ketjusahalla varustettu klapikone on osoittautunut toimivaksi ratkaisuksi. ”Polttopuu on yksi keino saada lisätuloja metsästä. Jos jotain menee rikki, niin osaanpa ainakin itse tehdä remontin”, hän naurahtaa. Pitää olla tilaa touhuta”, Moisio sanoo. Kyllä sielläkin ihminen elämään pystyy, mutta kaupunki ei ole minun juttuni. ”Isän kanssa ynnäilimme ja tulimme siihen tulokseen, että kaivurille on töitä niin paljon, ettei niitä kannata teettää vieraalla. Turku Viitasaari hankintahakkuista kertyvän koivukuidun joonas Moisio hyödyntää polttopuuna. Olen tehnyt muutaman vuoden ajan vapaa-ajallani klapeja myyntiinkin.” Viitasaaren keskustaan, jonne klapit useimmin päätyvät, on matkaa 40 kilometriä. Yhteinen nimittäjä konevoimille on metsä. ”Ajattelin, että eihän homma voi mitään rakettitiedettä olla. Aurinkoisena iltapäivänä runsaasta konevalikoimasta käyntiin on jyräytetty Massey Ferguson, jonka perässä 27-vuotias Moisio ahkeroi uudenkarhean klapikoneen kanssa. Timo-isän luotsaama Riihelän tila sijaitsee metsän keskellä, mutta se ei nuorta miestä ahdista, päinvastoin. nuori mies uskoo metsän ja maaseudun mahdollisuuksiin. 18 METSÄLEHTI 1 1 • 2012 METSÄNOMISTAJA saMi kaRPPinen teksti ja kuvat J oonas Moision kotitilan pihapiiristä Viitasaaren Valkeisjärvellä ei hevosvoimia puutu. Pohdinnassa on ollut myös energiapuukouran hankkiminen kaivuriin.. Konevoimat hallussa Touhuamista maatalon pojalla on piisannut pienestä pitäen. joonas Moisio osti viime vuonna ensimmäisen oman metsätilansa. Tänä keväänä hän on ehtinyt mätästämään jo useamman kuvion. Miksi murehtia sitä mitä maalta puuttuu, kun ympäristö tarjoaa rajattomat mahdollisuudet. Pyörähdys pihapiirissä kertoo, että Moisio on ehtinyt olla mukana monessa
la tavalla päihtynyt autoilija. Kuitenkin maaja metsätalousministeriön alainen Riistaja kalatalouden tutkimuslaitos toteaa, että kymmenen vuoden välein tehtävän uhanalaisuusluokittelun mukaan vuonna 2010 nämä riistalajit olivat kannaltaan vaarantuneita. Isän ja suvun metsäyhtymän tiloilla ovat tulleet tutuiksi metsätyöt laidasta laitaan. ”Tuntuu, että poliitikot viettävät liikaa aikaa julkisten kulkuyhteyksien äärellä. Yksi eniten metsätalouden ja maalla asumisen kannattavuuteen vaikuttavista tekijöistä on hurjaksi kohonnut polttoaineen hinta. Minä olen enempi oppipoikana, mutta päämäärät meillä on samat. Kunniaksi hirvenmetsästäjille on sanottava, että viisaat metsästyksen johtajat ovat iät ajat ottaneet kantaa pyssymiesten kuntoon. Sekaklapin tekeminen ei ole muutenkaan järkevää, sillä sen hinta on huonompi, mutta työmäärä mottia kohden on sama kuin koivulla.” Oma palsta on pistänyt miehen miettimään metsäasioita myös uudelta kantilta. Metsästyslain yksi suuri ongelma on, ettei siinä oteta kantaa päihtyneenä pyssyn kanssa liikkumiseen. Viime vuonna hän hankki myös ensimmäisen oman metsätilansa. Näin ei ole. Metsä talouden tarpeisiin 13 tonnin telaalaustainen kone on sopivan kokoinen. Jos niitä ei nyt hoideta, se on vähän kuin lopettaisi elvytyksen ratkaisevalla hetkellä. Myös metsänhoitoyhdistyksen asiantuntemusta olemme tarvittaessa hyödyntäneet.” Tiedossa on pian ensimmäinen harvennussavotta omassa metsässä. Tuskin monikaan. ”Tähän asti olen voinut keskittyä pöllintekoon, mutta tänä vuonna piti perehtyä esimerkiksi metsäveroilmoituksen laatimiseen.” Pitkäjänteisyyttä päätöksiin Moisio uskoo maaseudun mahdollisuuksiin myös tulevaisuudessa, mutta päättäjien into tyhjentää sivukylät kummastuttaa nuorta miestä. Metsästyslain mukainen riistalintu isokoskelo on uhanalaisuusluokituksessa luokkaa ”silmälläpidettävä”. Kun laki uusitaan, lähtökohdaksi on otettava maanomistajien näkemysten kunnioittaminen. Moisio isännöi suvun metsäyhtymän mailla myös offroad-safareita. On kohtuutonta, jos vuokrasopimuksen tekijä joutuu itse määrittelemään metsästyksen ehdoksi päihteettömyyden. Parempi olisi, että metsästyslaki ottaisi asiaan saman selkeän kannan joka koskee ajoneuvon kuljettajia. Herkkäuskoiset vuokranantajat ovat voineet kuvitella, että metsästyslaki määrittelee metsästäjille sellaiset käyttäytymissäännöt, että vuokranantaja voi nauttia turvallisesti metsäomaisuudestaan myös metsästysaikana. uhanalaisten riistalintujen metsästys Metsästysoikeuden vuokranantaja yleensä kuvittelee, että metsästys koskee vain sellaisia lajeja, joiden kanta kestää verottamisen. ”Polttopuun ostajat haluavat lähes aina koivua. Uhoavassa nousuhumalassa oleva sorsanmetsästäjä voi olla ympäristölleen yhtä vaarallinen kuin samalLisää tarkkuutta metsästykseen MATTI KÄRKKÄINEN PALSTALLA Kirjoittaja on professori ja puuntuottaja. ”Jossain vaiheessa sitä on alkanut ymmärtää, että metsä on henkinen ja taloudellinen voimavara, jota on syytä vaalia. ”Energiapuuasiat ovat kuitenkin pitkälti tukien varassa. Vastikään luin uutisen, jonka mukaan ministereitä oli käynyt ’korpivaelluksella’ peräti Espoossa saakka”, Moisio hymähtää. Kaikki eivät ole kuitenkaan viisaita, ja suurin osa metsästyksestä tehdään muilla säännöillä. Jos johtaja hienovaraisesti ehdottaa, että tällä kertaa passimies voisi olla ajomiehenä tai makkaratulen tekijänä, sitä on osattu totella. Metsästyslaki on jäänyt ajastaan jälkeen. Tämä on myös oiva keino saada hirvikanta maanomistajien hyväksymälle tasolle, olkoon nyt vaikka 20?000 talvehtivaa eläintä. 19 METSÄLEHTI 1 1 • 2012 M etsästyslain kuudes pykälä säätää sel keästi, että ”oikeus harjoittaa metsästystä ja määrätä siitä kuuluu alueen omistajalle”. Suomelle ei ole kunniaksi, että metsästyslaki on tässäkin asiassa jäänyt ajastaan jälkeen. ”Istuttamaan tai raivuulle lähteminen tuntui koulupoikana monesti vastahakoiselta. ”Metsän arvonnousu on hidasta mutta varmaa. Metsätyöt ovat vähän kuin terapiaa.” Metsätalous on ollut Moisioiden tilalla aina merkittävässä roolissa. ”Ajattelin, että eihän kaivurin käyttäminen voi mitään rakettitiedettä olla.”. ”Kaadan rungot moottorisahalla, mutta karsinta ja katkonta tehdään syke-harvesterilla.” Tukit ja havukuitupuu menee myyntiin, mutta koivukuitu päätyy klapien raaka-aineeksi. Jos metsästät, et ota. Karkeasti ottaen metsänomistajakunta jakautuu aktiivisiin metsätalouden harjoittajiin, jotka haluaisivat kasvattaa metsäpintaalaansa, ja passiivisiin perikuntiin sekä etämetsänomistajiin, joiden metsät jäävät usein vaille hoitoa. ”Luotan isän kokemukseen toimenpiteitä suunniteltaessa. Ongelma ei ole pelkästään se, että sivulliset saavat pelätä metsässä liikkumista, kun ei ole tietoa metsästäjien kunnosta. Jos otat, et metsästä. Sopimuslomakkeita ovat tehtailleet pääasiassa metsästäjäjärjestöt, joiden mielenkiinnon kohteena on ollut tietysti turvata metsästäjille edullinen sopimus. Päätösten pitäisi olla pitkäjänteisiä.” Maanmuokkaus hoituu Moisioiden metsissä hiljattain hankitulla kaivin koneella. On siis aika, että maaja metsätalousministeriö valmistelee metsästyslain muutoksen nykyaikaan sopivaksi. Promilleluvutkin ovat kohdallaan. Useimmat metsänomistajat ovat luovuttaneet tämän määräysvallan muille tekemällä yksityisoikeudellisen metsästysvuokrasopimuksen. En oikein osaa ottaa todesta pelottelua siitä, että puun kysyntä äkkiä loppuisi. Metsiin on vuosikymmenten saatossa satsattu suuret määrät valtionkin rahaa ja työtä. Esimerkiksi heinätavi, jouhisorsa, punasotka ja tukkasotka ovat metsästyslain mukaan riistalajeja. Päätös oli helppo tehdä, kun sopiva tila kodin läheltä tuli kaupan. Käyttömuodot voivat toki muuttua enemmän energiapuolelle.” Hankintahakkuulle Moisioiden metsissä on perinteisesti tehty paljon töitä omatoimisesti, ja Joonas aikoo jatkaa suvun hyväksi havaittua linjaa. Nyt metsätöihin olisi intoa, mutta aika ei tahdo riittää kaikkeen.” Päivätyö De Lavalin huoltoteknikkona vie leijonanosan miehen ajasta, joten metsähommat ovat vapaaajan heiniä. Tällä hetkellä tilanne on niin sekava, että investointia pitää vielä harkita.” Metsä on voimavara Metsätöissä Moisio on kulkenut isän mukana alle kouluikäisestä lähtien. Eikä kuitupuun hintakaan ole samassa suhteessa kehittynyt.” Moisio on huomannut kotikylällään myös muualta maasta tutun ilmiön. ”Jokin porkkana pitäisi löytyä, jolla asia saataisiin oikaistua. Ohranjyvä sumentaa helposti tähtäinjyvän. Näin ei välttämättä ole. ”Polttoainetta kuluu kaikissa työvaiheissa, mutta esimerkiksi polttopuun hintaan lisääntyneitä kustannuksia on vaikea laittaa. Pöllipino kun ei pokasahalla paljon pitene. Kuinka moni metsästysvuokrasopimuksen hyvää hyvyyttään tehneistä oikeasti hyväksyy, että metsästäjät ampuvat kannaltaan vaarantuneita lintulajeja syksyisin pataan pantavaksi. Isän opissa Joonas on kasvanut tilan töihin vähitellen. Harkintakyky voi pettää, ja motoriikka kärsii pienistäkin alkoholimääristä. Kuitenkin pienimmätkin metsästysaseet on tarkoitettu tappamiseen. Humalikot ampuvat huonosti harkittuja kaukolaukauksia, ja haavakot lisääntyvät. On kehitettävä menettelytavat, joilla metsästäjät kustannuksellaan jatkuvasti selvittävät, millaisia metsästyskäytäntöjä maanomistajat ovat valmiit hyväksymään
teija tarvo, ilari Pirttilahti, anne Varsamäki: sydän, tuohisauna. Sellaisia olivat esimerkiksi tuohen valoja puristelevyominaisuuksia sekä esine variaatioita luotaavat työt. Silti metsästäkin odotetaan historiattomasti ponnahtavan jotain ihan uutta ja mullistavia innovaatioita. Jos Tarvaspään museo ei ole entuudestaan tuttu, niin nyt kannattaa sekin puute korjata. Pekka ViRtanen T uohi on aikoinaan ollut korvaamaton materiaali, jonka nykyisinä vastineina toimivat esimerkiksi muovi ja teräspelti. Tuohesta valmistettiin kenkiä, astioita, reppuja, naruja, kohoja, puukonvarsia, koriste-esineitä, kattoja ja jopa majoja; todellista tuohikulttuuria siis. Sieltä löytää laajaalaista tuohipohdintaa, hyvänä esimerkkinä Tiina Veräjänkorvan luonnehdinta hienossa näyttelyjulkaisussa: Koivun tuoheen on latautunut viimaa ja tuiskua, yöttömän yön valoa, kotiseuturakkautta, uskomuksia, tarinoita, romantiikkaa kuin myös raskasta työtä, käsin tekemistä; taitoa ja tunnetta. Tuohi taipuu Tuohikulttuurista löytyy etsivälle aina uutta. Tuohikulttuuri-sana on tullut tunnetuksi menneisyyteen viittaavana vähättelevänä ilmauksena. Tuohta tuohesta Tuhansien vuosien tuohikulttuurin kehityksen hedelmiä ovat perinteiset tuohiastiat, jollainen tänä päivänä toimii hyvin vaikkapa leipäkorina. Perinteisiä ja esimerkiksi Janna Syvänojan uudempia tuohikoruja punnitessa syvimmät arvot löytyvät paljolti toisaalta. Ite-taiteilijoilla on omat tuohi-ihmeensä. Metsäyhtiöiden suurituloisimman johtajan tienesteillä laadukkaiden tuohitaitaja voisi vuositavoitteisen kilon tuohisormusmäärällä ostaa rullina kaksi miljoonaa kiloa paperia. Pohjois-Amerikan intiaanit ja uudisasukkaat tekivät tuohesta jopa veneitä. Näitä tuohen merkityksiä tuovat Tuohta!-näyttelyn taiteilijat ja tekijät esiin sekä töissään että sanallisissa kuvauksissaan. Nykyisin valtaosa käyttöPe kk a V irt an en. 17 vuotta sitten Luston ja Taideteollisen korkeakoulun Tuohilaboratoriossa lähdettiin tietoisesti pohtimaan metsäkulttuurista jatkumoa. Tämän päivän tuohenveistelijät osoittavat toisen suunnan. Yhtä leveälti koivun iho ei ole rakentanut suomalaista identiteettiä varhaisten muotoilijoiden kautta. Oma sijansa tuohella on esimerkiksi Akseli koivun kuoriosasta palaa lämmöksi vaneritehtaiden, voimaloiden sekä kotitalouksien uuneissa. Tuohta!-näyttelyn sanomia mielellään leventäisi tämän päivän puuinnovaatioiden metsästäjille tuohikontin silmät tulevaisuuteen suunnaten: ”Pienestä saa suurta” tai ”Taide, muotoilu ja tekniikka kulkevat käsi kädessä.” 9:nteen syyskuuta saakka auki oleva Tuohi!-näyttely muistuttaa julkaisun kera, että koivu taipuu moneen. 2012. Perinpoon Gallen-Kallelan museon Tuohta! Koivun nykytaivutuksia -näyttely. akasaka: Birch Diary Tuohen nykynäkymät ovat esillä Tarvaspään museossa Espoossa. Työ jäi kesken, mutta useampikin tuohimestari on tehnyt täällä lähes kolmemetrisiä tuohivirsuja, jotka ilman ”silmiä” saattaisivat kanoottinakin toimia. 20 METSÄLEHTI 1 1 • 2012 Sata silmää taakse katsoo teisen tuohityön alkuasetelmasta tuohelle löytyi paljon myös uusia näkymiä. Tuohella on tarkoin mitattavat fysikaaliset ja kemialliset ominaisuudet mutta myös avara henkisempi luonteensa. 250 vuotta sitten Pehr Kalm ja Anders Chydenius olivat rantauttamassa tuohiveneitä myös Suomeen. Kuluvana kesänä sitä tarjoilee raikkaasti Eskaija kiuru: kaluste i. Samoihin aikoihin oli Suomessa menossa tai käynnistymässä myös monia muita tuohiprojekteja. Mutta sen voi kääntää myös luovuuden ylistykseksi. ”Tuohikulttuuri-sanan voi kääntää myös luovuuden ylistykseksi.” Gallen-Kallelan maalausten tuohitorvina, puukontuppina ja tuohivirsuina tai eri taiteilijoiden maisemakuvastoissa koivunrunkoineen. Tuohta!-näyttelyn äärellä lähtee ajatus luonnostaan etsimään tuohelle muitakin mahdollisuuksia, perinteestä ja nykypäivästä. Ja tuohesta saa ”tuohtakin”. Koivusta kapeina siisnoina tai isoimpina levyinä irrotettu tuohi oli kestävää ja sitä myös varastoitiin tulevia tarpeita varten. Monien modernien metsälähtöisten tuotteiden alkujuurena on loppujen lopuksi kansan syvistä riveistä lähtenyt tietotaito. Toivottavasti muut maat eivät ehdi väliin. Kokonaisuudessa näkyy myös uudenlaisen ympäristöajattelun, kierrätyksen, kulttuuriperinnön, lähitekemisen ja luonnontuotteiden arvonnousun tärkeitä heijastuspintoja