Metsälehti 10/2025 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

NRO 18 Jo puolet suomalaismetsissä ahertavista metsureista tulee ulkomailta – ja osuus kasvaa. PERUSTETTU VUONNA 1933 11433_.indd 1 11433_.indd 1 18.5.2025 13.11.08 18.5.2025 13.11.08. LOKAKUUTA 2021 . TOUKOKUUTA 2025 . NRO 10 . TORSTAINA 7. Sivut 8–11 TYÖN TEKIJÄT PERJANTAINA 23
NRO 10 . ›› 34 TÄSSÄ NUMEROSSA TORSTAINA 7. ”Selvitystyö kestää ainakin vuoden loppuun, joten investointipäätökseen tarvittavat luvat ja selvityksen tuottama informaatio voivat olla pöydällä aikaisintaan ensi vuoden kevättalvella.” Kallio ei suostu jossittelemaan, miltä muilta laitoksilta Imatralle ohjautuva puu olisi pois. Kuva: Seppo Samuli MIKKO HÄYRYNEN VAPUN UUTINEN oli, että Stora Enso suunnittelee täysin uutta sahaa Imatralle Tainionkosken tehdasalueelle. Sivut 8–11 TYÖN TEKIJÄT PERJANTAINA 23. Toteutuessaan jättisaha tekee Imatrasta metsäteollisuuskeskittymän, joka tahdittaa koko itäisen Suomen puukauppaa ja laittaa teollisuuden uuteen asentoon. Tässä vaiheessa kyse on luvituksesta ilman investointipäätöstä. Metsälehti 93. Tällä hetkellä käytämme vähemmän tukkia kuin hakkuiltamme kertyy, ja osa tukeista viedään Baltiaan.” Tuskin vain lämpimikseen Selvää on, että Stora Enson kokoluokan yhtiö ei ole liikkeellä lämSAAKO IMATRA JÄTTISAHAN. Jos investointi varmistuu, lupahakemuksen mukaan rakentaminen alkaisi 2026 ja toiminta käynnistyisi vaiheittain vuonna 2028. AJANKOHTAINEN / UUTISET 23.5.2025 2 Metsälehti.fi UUTISET Luke tutkii uutta tuhokuoriaista ›› 4 Yhdistysfuusiot saamassa jatkoa ›› 5 METSÄSTÄ Metsä pystyyn, raha taskuun ›› 18–19 Kaikki mahtuvat kartanon metsään ›› 20-21 Pohjaveden syvyys on monen tekijä summa ›› 23 PILKKEITÄ Visakoivu esillä Lustossa ›› 26-27 Miten käy rokkareilta taimien istutus. PERUSTETTU VUONNA 1933 Mänttäläisessä taimikossa työskentelivät Kevin Mesi, Juhan Sepp, Ilmar Soe, Rivo Saks ja Timo Läll. TOUKOKUUTA 2025 . Stora Enso on jättänyt ympäristöja aloittamislupahakemuksen ja selvittää investointipäätöksen edellytyksiä. NRO 18 Jo puolet suomalaismetsissä ahertavista metsureista tulee ulkomailta – ja osuus kasvaa. Tosin yhtiö ei tiedottanut hankkeesta itse mitään, vaan Metsälehti kaivoi tiedon aluehallintovirastolle tehdystä ympäristölupaja toiminnan aloittamislupahakemuksesta. ”Puunhankinta ei kasva eikä hakkuita olla lisäämässä mahdollisen uuden sahan myötä. Puunhankinta ei kasvaisi Stora Enson Imatran-tehtaiden johtaja Janne Kallio korostaa, että samanaikaisesti lupahakemuksen kanssa on käynnissä sisäinen selvitys investoinnin synergiaeduista ja varsinaisen päätöksen kanssa voi mennä hyvinkin pitkään. LOKAKUUTA 2021 . vuosikerta, perustettu 1933 Julkaisija Tapio Palvelut Oy Aikakausmedia ry:n jäsen ISSN 0355-0893 (painettu) ISSN 2737-1123 (verkkojulkaisu) Levikki 31 141 (LT/23) Lukijoita 248 000 (KMT/24) Painopaikka PunaMusta, Joensuu 11434_.indd 2 11434_.indd 2 18.5.2025 13.54.46 18.5.2025 13.54.46
Puru ja kuori menisivät energiakäyttöön. Metsä Fibren Joutsenon sellutehdas seisoi viime syksynä ainakin osittain puun saatavuuteen liittyvistä syistä. Etelä-Suomen aluehallintovirasto pyrkii käsittelemään lupahakemukset kymmenen kuukauden määräajassa, eli ensi vuoden helmikuun loppuun mennessä. Jo sadan kilometrin säteellä piirretyn puoliympyrän sisälle jäävät kaikkien kolmen integraattiyhtiön Joutsenon ja Lappeenrannan tehtaat, Metsä Woodin Punkaharjun viilupuutehdas, UPM:n vaneritehdas Ristiinassa sekä yksityisistä sahoista Sahakuutio Kerimäellä ja Misawa Homes of Finland Mikkelissä. Tukkikenttä on iso, 12 hehtaaria, millä voi olettaa olevan yhteys siihen, että iso tehdasvarasto tarvitaan tasoittamaan puuvirtojen yskähtelyjä. Uusinta tekniikkaa hyödyntävän sahan lastentaudeista on huhuttu. Yhtiö ilmoitti reilu vuosi sitten esisuunnittelun päätteeksi, että hanketta ei toteuteta arvioitua miljardia euroa merkittävästi suurem pien kustannusten vuoksi. Maakunnan puu ei riitä ”Metsänomistajille erittäin positiivinen uutinen, vaikka kilpailua uusi saha tuskin enää lisää”, Metsänhoitoyhdistys Etelä-Karjalan johtaja Juho Luumi kommentoi investointihanketta. Saha olisi yksilinjainen ja käyttäisi yhteen kuutiometriin sahatavaraa 2,07 kuutiota tukkia, eli rahtusen tehokkaammin kuin nyrkkisääntönä pidetty 2,2 kuutiota. Tilanteen rauhoittaminen kuulunee pelin luonteeseen, sillä puumarkkinoiden kannalta jättisaha ei voi olla vaikutukseton, ja jo itäpuun virran tyrehtyminen sai Kaakkois-Suomen tehtaiden puuhuollosta vastaavien suun mutruun. ST O RA EN SO INTEGRAATTIYHTIÖT Imatra, Stora Enso (suunnitteilla) saha, tuotanto 800 000 kuutiota, puunkäyttö 1,7 miljoonaa kuutiota kuusija mäntytukkia Imatra, Stora Enso Kaukopään ja Tainionkosken tehtaat tuotanto 1,2 miljoonaa tonnia kartonkia, 1,3 miljoonaa tonnia sellua puunkäyttö 5 miljoonaa tonnia havukuitua Joutseno, Stora Enso Honkalahden saha tuotanto 310 000 kuutiota puunkäyttö 650 000 kuutiota mäntytukkia Varkaus, Stora Enso sellutehdas, kartonkikone, saha, viilusorvi puunkäyttö 2 miljoonaa kuutiota havukuitua, 260 000 kuusitukkia Uimaharju, Stora Enso tuotanto 630 000 tonnia mäntysellua (Enocell), 240 000 kuutiota mäntysahatavaraa puunkäyttö 3 miljoonaa kuutiota mäntykuitua, 480 000 kuutiota mäntytukkia Joutseno, Metsä Fibre sellutehdas, tuotanto 690 000 tonnia sellua puunkäyttö mäntyja kuusikuitua sekä sahahaketta 3,5 miljoonaa kuutiota Lappeenranta, Metsä Fibre saha, tuotanto 250 000 kuutiota puunkäyttö 550 000 kuutiota mäntytukkia Punkaharju, Metsä Wood viilupuutehdas, noin 620 000 kuutiota valtaosin kuusitukkia Lappeenranta, UPM Kaukaan saha, sellutehdas ja paperitehdas tuotanto 530 000 kuutiota kuusija mäntysahatavaraa, 700 000 tonnia havusellua, 305 000 tonnia aikakauslehtipaperia puunkäyttö 1,1 miljoonaa kuutiota kuusija mäntytukkia, 3,5 miljoonaa kuutiota havukuitua Pellos, Ristiina, UPM vaneritehdas, noin miljoona kuutiota kuusitukkia YKSITYISIÄ SAHOJA Hammaslahti, Kaivospuu saha, noin 200 000 kuutiota kuusija mäntytukkia Kerimäki, Sahakuutio saha, noin 200 000 kuutiota kuusija mäntytukkia Lieksa, Binderholz saha, noin 500 000 kuutiota kuusitukkia Mikkeli, Misawa Homes of Finland saha japaninmitoilla, noin 150 000 kuutiota kuusitukkia Mäntyharju, Kieppi Sawmill saha, noin 150 000 kuutiota mäntytukkia Otava, Versowood saha, noin 600 000 kuutiota kuusitukkia Vierumäki, Versowood saha, noin 1,15 miljoonaa kuutiota kuusija mäntytukkia Varkaus Uimaharju Lieksa Hammaslahti Kerimäki Vierumäki Helsinki Otava Mäntyharju IMATRA Joutseno Lappeenranta Punkaharju Ristiina Mikkeli 100 km Yksityiset sahat Integraattiyhtiöt 11434_.indd 3 11434_.indd 3 18.5.2025 13.54.47 18.5.2025 13.54.47. ”Se osoittaa, että Stora Enso aikoo edelleen kehittää Imatran integraattia, mikä turvaa alueen puunkysyntää kaikille puutavaralajeille pitkälle tulevaisuuteen.” Kilpailuvaikutuksen lievyys johtuu siitä, että maakunnan puumarkkinat ovat jo hyvinkin kilpaillut. Hanketta voi suhteuttaa siihen, että Suomen nykyisistä sahoista suurin, Metsä Groupin vuonna 2022 käynnistynyt Rauman saha, maksoi noin 260 miljoonaa euroa ja pystyy käyttämään mäntytukkia 1,5 miljoonaa kuutiota. Suuresta investoinnista jänistäminen on epätodennäköistä, mutta ei ennen näkemätöntä eikä metsäteollisuuden pitkässä historiassa mitenkään harvinaista. Tuotanto olisi 800 000 kuutiota valmista sahatavaraa, josta höylättyä noin 250 000 kuutiota. Sivutuotteista mäntyhake menisi suoraan Tainionkosken sellutehtaalle ja kuusihake Stora Enson toiselle Imatran-tehtaalle, eli Kaukopään CTMP-laitokselle kemialliseen hiertämöön. Ympyränpuolikas limittyy isojen tukinkäyttäjien, Koskisen Oyj:n ja Versowoodin, hankintaympyröiden kanssa, samoin pienemmän mutta alueellaan tuskin huonomman Kieppi Sawmillin kanssa. Tuorein esimerkki on Metsä Boardin Kaskisiin suunnittelema taivekartonkitehdas. Periaatteessa se on isojen vesistöjen rikkoma puoliympyrä, mutta käytännössä rautatien vuoksi paljon muuta. Saha imuroisi kuorman päältä itäisen Suomen kuitupuuta, mutta muissa integraattiyhtiöissä hankkeeseen suhtaudutaan yllättävänkin tyynesti. tus lisää spekulaatioita muiden toimijoiden suunnitelmista ja tulevaisuudesta.” Entä jos jänistyttää. Lupaa kannattaa hakea mahdollisuuksien maksimille, ja jos saha toteutuu, se ei välttämättä tapahdu lupaehtojen kattoa hipoen. Uusista mahdollisista lomautuksista ilmoitettiin toukokuun alussa. ”Varmasti Stora Enson ilmoi”Puunhankinta ei kasva eikä hakkuita olla lisäämässä.” VAIKEASTI RAJATTAVA HANKINTA-ALUE IMATRAN sahan – jos sellainen tulee – puunhankinta-aluetta on vaikea rajata. Etelä-Karjala ei nykyisinkään pysty tuottamaan kaikkea alueen teollisuuden tarvitsemaa puuta, joten puuvirtojen muutoksia maakuntaan päin on odotettavissa muista suunnista. Sahan logistiikka hoidettaisiin pääasiassa autoilla ja junakuljetuksina. UUTISET 23.5.2025 Metsälehti.fi 3 pimikseen eikä tuhlaa resurssejaan pieniin hankkeisiin. Hakemus on laadittu sahalle, joka käyttäisi 1,7 miljoonaa kuutiota tukkia – 60-prosenttisesti mäntyja 40-prosenttisesti kuusitukkia
Mäntyjen latvoihin iskeytyvä okakaarnakuoriainen leviää metsämaisemassa eri tavalla kuin kuusiin iskeytyvä kirjanpainaja. ”Tässäkin kuoriainen on iskenyt korkeahkolle mäelle, joka on sille tyypillinen esiintymispaikka Keski-Suomessa”, Melin toteaa. Paniikkiin ei metsänomistajilla tutkijoiden mukaan ole syytä, vaikka okakaarnakuoriaisen omasta metsästään löytäisi. Tästä aiheutuu metsänomistajalle jo merkittäviä tappioita, kun kymmenittäin tukkipuun mittoja lähestyviä puita kuolee.” Okakaarnakuoriainen iskeytyy puun latvaosaan männyn hilsekaarnan läpi, sillä ei pysty läpäisemään tyviosan paksua kuorta. ”Haluamme oppia tuntemaan muun muassa okakaarnakuoriaisen leviämisdynamiikkaa tarkemmin, jotta osaamme neuvoa metsänomistajia paremmin”, kertoo tutkija Tiina Ylioja Lukesta. ”Tekoälymallimme mahdollistaa kuolleiden puiden tunnistamisen jopa yhden puun tarkkuudella”, kertoo Stora Enson Lappeenrannan alueen ostopäällikkö Juha Kaipainen tiedotteessa. Vanhempi metsä elvyttää paremmin Metsällä on ihmisiin elvyttävä vaikutus, tuore tutkimus osoittaa. ”Näin on selvästi käynyt täällä Multiallakin. Sitä varten Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkijat tekivät kenttätutkimuksia Keski-Suomessa toukokuussa. Nykyisin tuki taimikon ja nuoren metsän hoitoon haetaan vasta työn tekemisen jälkeen. Luken tutkimuspäällikkö Markus Melinin mukaan on tärkeää selvittää, mitkä tekijät altistavat mäntymetsiä okakaarnakuoriaistuhoille. Uusi vitsaus uhkaa mäntyjä Okakaarnakuoriaisen tuhot ovat vielä paikallisia, mutta runsastuessaan hyönteinen voi aiheuttaa pahaa jälkeä. Lounais-Suomen saariston kuivilla kallioilla on todettu runsaimmat okakaarnakuoriaistuhot. ”Mutta tällaiset täysin terveeseen kolmoskehitysluokan männikköön ilmaantuvat tuhot ovat huolestuttavia. Siinä tutkitaan lukuisten eri metsätuhojen suhdetta metsän rakenteeseen. Puuaineksesta löytyy okakaarnakuoriaisen ja sen toukkien järsimät käytävät. Mitkä tekijät altistavat tuhoille. Torjuntakeinoja ei tunneta Tutkijoiden mukaan okakaarnakuoriaistuhojen ennaltaehkäisy on toistaiseksi lähes mahdotonta. Myös 40-vuotias kasvatusmetsä elvytti, mutta siellä elvyttävä kokemus kesti vain alun 15 minuuttia. Toisin kuin kirjanpainaja, okakaarnakuoriainen syö myös aivan ohuita oksia. Sen sijaan tuhoalueen alapuolella raakkujen kuolleisuus oli huomattavasti korkeampi. ”Metsänomistaja huomaa okakaarnakuoriaisen yleensä siitä, että loppukesästä mäntyjen neulaset muuttuvat nopeasti punaisiksi.” Puusta tippuva kuori, joka on reikiä täynnä, on myös hyvä tuntomerkki. Seurannassa on huomattu, ettei raakkujen kuolleisuus kasvanut merkittävästi kohdassa, johon raakkuja oli siirretty. Tyypillistä on, että okakaarnakuoriainen tappaa muutaman männyn ryhmän, mutta siirtyy seuraavana keväänä muutaman kymmenen tai sadan metrin päähän alkuperäisestä lisääntymispaikasta. Samasta männiköstä löytyy useampi kuollut puuryhmä, joihin okakaarnakuoriainen on iskenyt 2–3 vuotta sitten.” Luke tutkii okakaarnakuoriaistuhoja Keski-Suomessa osana Keski-Suomen liiton ja Luken rahoittamaa Kivametsä-hanketta. Okakaarnakuoriaisen tekemät reiät männyn hilsekaarnassa ovat kuin “haulikolla ammuttuja”. Loppukesän punastuva latva merkkinä Tutkija Juha Siitosen mukaan Keski-Suomen metsät ovat kokonaisuutena tarkasteltuna edelleen varsin terveitä. Täsmätietoa metsänhoidon avuksi Stora Enso on luonut tekoälymallin kirjanpainajatuhojen tunnistamiseen. Hänen mukaansa on mahdollista, että myös erilaiset männyissä esiintyvät sienitaudit voivat lisätä tuhoriskiä. Sitä, vaikuttaako esimerkiksi kuolevien puiden ja oksien poisto okakaarnakuoriaisen leviämiseen nykyilmastossa, ei vielä tiedetä. ”Okakaarnakuoriaisen runsastuessa on selvitettävä myös missä määrin metsätaloudella ja ihmisen toimilla on vaikutusta sen esiintymiseen. SA M I KA RP PI N EN LYHYET Pelastusoperaatio onnistui Hukkajoella raakkutuhon jälkeen tehdyt pelastustyöt auttoivat, Metsähallituksesta kerrotaan. ”Meille tutkijoille kannattaa joka tapauksessa ilmoittaa havainnoista”, Tiina Ylioja sanoo. Tukimuutos lisäsi varhaishoitoa Taimikonhoidossa ahkeroitiin viime vuonna. Suomen metsäkeskuksen tilastojen mukaan taimikon varhaishoitoa tehtiin metsätalouden tuilla yhteensä liki 50 000 hehtaaria, mikä on noin 12 000 hehtaaria enemmän kuin edellisvuonna. AJASSA 23.5.2025 4 Metsälehti.fi SAMI KARPPINEN, TEKSTI JA KUVA KIRJANPAINAJAN sukulaisen okakaarnakuoriaisen käyttäytymisestä ja esiintymisestä tarvitaan lisää tietoa. 11435_.indd 4 11435_.indd 4 18.5.2025 13.56.09 18.5.2025 13.56.09. Mallia varten on yhdistelty laserkeilauksesta, satelliittikuvista, ilmakuvista ja hakkuukonedatasta saatuja metsätietoja. ”Siksi tarvitaan lisää tietoa sen perusbiologiasta, esimerkiksi talvehtivatko hyönteiset puissa vai maassa”, Siitonen huomauttaa. Luonnonvarakeskuksen tutkija Jenni Simkinin väitöstutkimuksessa tarkasteltiin neljän erilaisen metsän vaikutuksia. ”Meitä raakunsuojelijoita ilahdutti, että onnistuimme pelastamaan todennäköisesti tuhansien raakkujen hengen”, Metsähallituksen projektipäällikkö Pirkko-Liisa Luhta kertoo tiedotteessa. Yksi syy nousuun voivat olla muutokset tukien hakemisessa. 90-vuo tias kaupunkimetsä elvytti paremmin, mutta vaikutusta heikensi kaupungin häly. Kaikkein elvyttävimpiä olivat yli 120-vuotias luonnontilainen metsä ja noin 100-vuotias hakkuukypsä talousmetsä. Puustokuolemia tosin nähdään monenlaisissa tilanteissa.” Toistaiseksi tiedetään lähinnä, että kuivuus ja paahde altistavat mäntyjä tuhoille
Myös tietojärjestelmien kehityskustannukset voivat nousta pienessä yhdistyksessä yhtä toimihenkilöä kohden varsin korkeiksi. Se tarkoittaa noin maakunnan kokoisia yhdistyksiä.” ”Narulla työntäen” Tiirolan mukaan fuusioita puoltaa se, että moni metsänomistaja asuu maakuntakaupungissa ja että etämetsänomistajien määrä kasvaa edelleen. Nykyiset Oulun seudun, Koillismaan ja Kainuun yhdistykset ovat kaikki syntyneet vuosina 2018–2022 tapahtuneiden yhdistysfuusioiden tuloksina. AJASSA 23.5.2025 HELI VIRTANEN METSÄNHOITOYHDISTYSTEN määrä on painumassa ensi vuoden alussa ensi kertaa alle viidenkymmenen. Tiirolan mukaan MTK kannustaa yhdistyksiä fuusioihin ”positiivisesti narulla työntäen”. Myös Pyhä-Kalan, Iin ja Yli-Iin pienet yhdistykset saattaisivat olla liitoksessa mukana. ”Uudet valtuustot miettivät nyt strategioitaan: miten ne voivat palvella muuttuvaa metsänomistajakuntaa parhaiten”, Tiirola kertoo. Hänen mukaansa useita virityksiä ja selvittelyjä on käynnissä eri puolilla maata. Esillä oli silloin myös yhdistyminen Lapin metsänhoitoyhdistyksen kanssa. Sen saa aikaan kolmen jo ennestään kookkaan yhdistyksen fuusio Metsänhoitoyhdistys Etelä-Suomeksi. Yhdistysfuusioille luvassa jatkoa Metsänhoitoyhdistysten määrän on määrä pudota alle puoleen nykyisestä. ”Silloin asetettiin strateginen tavoite, että vuosikymmenen loppuun mennessä Suomessa toimii 20 metsänhoitoyhdistystä. Tahti kiihtyy hiljalleen Metsänhoitoyhdistyksille valittiin viime vuoden lopulla valtuustot vuosiksi 2025–2028. Näe puut metsältä. Se näkyisi parhaimmillaan parempana puun hintana metsänomistajille. Metsälehden muualta saamien tietojen mukaan fuusiota suunnitellaan ainakin Oulun seudulla, Koillismaalla ja Kainuussa. Yhdistymisten vauhdittaminen on kirjattu syksyllä 2019 pidetyn metsävaltuuskunnan kokouksen pöytäkirjaan. Yritykset tekevät päätökset liitoksista itsenäisesti valtuustoissaan. Mikko Tiirola M IK KO RI IK IL Ä Pienen yhdistyksen mahdollisuudet tarjota varsinkin erikoispalveluita metsänomistajille ovat rajalliset. Tällaisia palveluita ovat esimerkiksi sukupolvenvaihdoksiin liittyvä neuvonta tai luontoarvokauppa. Valitse, kuinka haluat huolehtia metsästäsi ja kilpailuta puukauppasi luotettavasti ja maksuttomasti suoraan verkossa. Kun hakkuita päästään tekemään aiempaa isommalla alueella, logistisia kuluja saadaan painettua alas. Metsänhoitoyhdistys Metsä-Lappi puolestaan aloitti toimintansa vuoden 2024 alussa, kun Itä-Lapin, Kittilän, Sallan, Sodankylän ja Rovaniemen yhdistykset liittyivät yhteen. Kuutio.fi on helpoin ja tehokkain tapa myydä puuta joko omatoimisesti tai ammattilaisen avulla. Hänen mukaansa on yleistä, että fuusiosuunnitelmat realisoituvat valtuustokauden puolivälin tuntumassa ja että valtuustokauden loppua kohden niiden tahti kiihtyy. ”Fuusio ei ole ainakaan tässä kohtaa valtuustokautta ajankohtainen”, johtaja Annakaisa Heikkonen Metsä-Lapin metsänhoitoyhdistyksestä kommentoi nyt. Lisää yhdistymisiä on luvassa lähivuosina, kertoo MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola. Yhdistymisiä suunnitellaan ainakin pohjoisessa. Yhdistyksistä asiaa ei kommentoida. Annakaisa Heikkonen JU H A KA U PP IN EN Okakaarnakuoriaisen tekemät reiät männyn hilsekaarnassa ovat kuin “haulikolla ammuttuja”. 11435_.indd 5 11435_.indd 5 18.5.2025 13.56.10 18.5.2025 13.56.10. Fuusioista hyötyisivät Tiirolan mukaan myös yhdistysten korjuupalvelut
Kymmenen vuotta myöhemmin niitä oli 80. AJASSA / HAASTATTELU 23.5.2025 6 Metsälehti.fi MIKKO RIIKILÄ VUONNA 2005 mhy.fi-sivustolla oli listattuna 157 metsänhoitoyhdistystä. Läheskään kaikkia metsänomistajia ei Poikosen VIIMEINEN SAVOTTA Palveluiden helppous ja luotettavuus ovat valtteja, joilla tulevaisuuden metsänhoitoyhdistys tavoittelee metsänomistajia. Siinä Eero Poikosen teesit tulevaan pestiinsä. Nyt listassa on 48 nimeä – ja harvennukset näyttävät jatkuvan. ”Sillä voidaan vaikuttaa puumarkkinoiden kilpailuun ja luoda menekkiä puuerille, joista muut eivät kiinnostu. Asiakaskyselyt osoittavat, että metsänomistajat arvostavat metsänhoitoyhdistysten puukaupallisia palveluita ja edunvalvontaa. Siitä tullee myös metsänhoitaja Eero Poikosen viimeinen savotta yhdistyspuolella. ”Polttoaine maksaa meille saman verran kuin muillekin.” Eero Poikonen aloittaa Metsänhoitoyhdistys Etelä-Suomen johtajana ensi vuoden alussa. Ne määrittävät, millaisen tilin puunmyyjä saa. ”Tässä projektissa on syytä onnistua – uusia alkuja ei enää tässä iässä liene tarjolla.” Puukauppapalvelut toivelistan kärjessä Poikonen uskoo, että puukaupalliset palvelut, puun välitys ja korjuu ovat jatkossakin metsänhoitoyhdistysten toiminnan ydintä. Pitää myös katsoa, millaisiin mittoihin tukit katkotaan.” Helppoja ja luotettavia palveluita Metsänhoitoyhdistysten jäsenmäärät ovat pysyneet keskimäärin hyvinä, vaikka jäsenyys ei enää ole pakollinen. Toki korjuun kannattavuus riippuu samoista lainalaisuuksista kuin muillakin puunhankkijoilla – polttoaine maksaa meille saman verran kuin muillekin.” Poikonen huomauttaa, että aina kun puu liikkuu, liikkuu myös raha. ”Pelkkä kantohintojen vertailu ei takaa parasta tiliä. 59-vuotias konkari lähtee kesällä rakentamaan uuden suuryhdistyksen palvelukonseptia ja aloittaa suuryhdistyksen johtajana ensi vuoden alussa. Ensi vuoden alussa yhdistysten lukumäärä putoaa ainakin kahdella, kun Kanta-Häme, Päijät-Häme ja Uusimaa liittyvät maakuntarajat ylittäväksi suureksi Metsänhoitoyhdistys Etelä-Suomeksi. MTK:n mukaan yhdistyksiä pitäisi vuonna 2030 olla noin 20, eli lähivuosina pitäisi olla luvassa roppakaupalla yhdistysfuusiouutisia. 11436_.indd 6 11436_.indd 6 18.5.2025 13.57.23 18.5.2025 13.57.23
Rohkeus päätöksentekoon ja uskallus keskittyä olennaiseen johtaa tuloksiin. Tulokset vaativat aikaa ja vaivaa. ONNISTUMINEN VAATII PÄÄTÖKSIÄ ja uskallusta yrittää. ONNISTUMISET JAKAUTUVAT elämässä epätasaisesti. Velvollisuudentunne on iskostettu mieleen ja osallistumattomuus kalvaa. Hoitamattomaan taimikkoon jää arvokasvu, kun taivasta kohden pyrkivät taimet taistelevat tilasta. 23.5.2025 Metsälehti.fi 7 AJASSA KOLUMNI KUKA KUKA. Tunteet ja arvot ovat kivijalkoja päätöksenteossa. Teot vievät eteenpäin metsässä ja elämässä. Uskon, että palveluiden helppokäyttöisyys ja luotettavuus on jopa tärkeämpi kuin niiden hinta.” Poikosen mukaan metsänhoitoyhdistysten pitää tarjota kattavat palvelut kaikkialla. Niiden yhteensovitus mahdollistaa yhteisen omistuksen. Myöskään yhden asiantuntijan pitäjätoimistot eivät ole parhaita. ”Pienissä yhdistyksissä ei ole helppoa tuottaa kaikkia tarvittavia palveluja. Hoidettu metsä kertoo aktiivisesta omistajasta ja päätöksistä. Päätösten vaikutukset eivät ole enää toisarvoisia. Kaikki varmasti joutuvat muuttamaan toimintatapaansa hieman.” mukaan kuitenkaan tavoiteta yhtä hyvin. Arjessa näkymätön metsä jää etäällä asuvalle unohduksiin ja muistuttaa loma-aikoina. Usein metsä perheen yhteisenä varallisuuseränä jää muutaman varaan, jossa vapaamatkustus kalvaa matkustajaa ja tekijää. Halu vaalia ja säilyttää ottaa tilansa YHTEISESSÄ PÄÄTÖKSENTEOSSA moniarvoisuus rikastaa, mutta yhteinen ratkaisu voi jäädä syntymättä. Päätöksenteon lähtökohdat erkanevat, jos metsästä on saatava tulo. Hän painottaa metsänhoitoyhdistysketjun ohjausta. Harmaina pilvinä lapsuuden vääryydet kiertävät mieleen. OMANTUNNON ÄÄNI EI HUKU metsän hiljaisuuteen. EERO POIKONEN IKÄ 59 vuotta METSÄNHOITAJA TYÖSKENNELLYT Metsäliiton kuljetus ja korjuupäällikkönä, Metsä-Botnian puunhankinnan johtajana ja vuodesta 2018 Mhy Keski-Suomen johtajana ALOITTAA Mhy Etelä-Suomen johtajana ensi vuoden alussa ASUU Äänekoskella, uuden työn myötä kämppä myös Lahdessa NAIMISISSA, kaksi aikuista poikaa HARRASTUKSIA metsästys, hiihto, lenkkeily ja kuntosali Päälliköitä tarvitaan Poikosen aikana Keski-Suomen metsänhoitoyhdistykseen on luotu malli, jossa metsäasiantuntijoiden toimintaa ohjaavat johtajan alaisuudessa toimivat päälliköt. Perheen metsässä perhesuhteet ja lapsuuden roolit jatkavat aikuisuuteen yhteisten päätösten äärelle. Johtajan haasteena on tietysti myös kolmesta metsänhoitoyhdistyksestä tulevien ihmisten innostaminen uudenlaiseen toimintaan. Jäljet metsässä näkyvät sukupolvien yli. Hoitaminen vaatii aikaa ja vaivaa, jota harvoin tasataan myyntituloa jaettaessa. Etäisyys arjen kiireet ja muut syyt jättävät metsän hengittämään omaan kiireettömään tahtiinsa odottamaan aikaa omistajalta. Vapaamatkustus laimentaa usean omistajan yhteistä innostusta. ARJEN KIIREET Eero Poikonen aloittaa Metsänhoitoyhdistys Etelä-Suomen johtajana ensi vuoden alussa. ”Tulokset ovat selvästi parempia, kun myyntiponnistelut kohdennetaan tällaiseen joukkoon sen sijaan, että myyjämme soittelisivat aakkosjärjestyksessä kaikille metsänomistajille.” Poikonen korostaa, että yhdistysten fuusio on perimmiltään investointi. Siinä harrastuksena tai sijoituksena metsää omistavan suhtautuminen eroaa. Muutaman ihmisen työyhteisössä haasteita voidaan ratkoa yhteisvoimin.” HOITAMATON METSÄ KALVAA monen metsäomistajan takaraivossa. ”Esimerkiksi myyntityössä päälliköiden panos parantaa tuottavuutta merkittävästi.” Metsävaratiedon ja toimenpidehistorian perusteella voidaan löytää metsänomistajia, joiden metsissä on vaikkapa taimikonhoitotarpeita ja jotka ennakkomarkkinoinnin perusteella ilmaisevat alustavan kiinnostuksensa palvelun hankkimiseen. Metsä unohtaa, mutta ihminen ei. Heille pitää pystyä tarjoamaan toimivia sähköisiä palveluita. ”Fuusion jälkeisinä vuosina talouden kanssa riittää tekemistä. Talouden suhdanteissa toiselle rahan tarve korostuu. PEKKA KELONEVA KIRJOITTAJA ON JURISTI JA ETÄMETSÄNOMISTAJA 11436_.indd 7 11436_.indd 7 18.5.2025 13.57.24 18.5.2025 13.57.24. Yhdistysten fuusio on investointi, Eero Poikonen toteaa. ”Iso osa palveluista tarjotaan metsänsä lähistöllä asuville metsänomistajille. Tietoisuus lisää muuttujia päätöksentekoon. Jatkossa tämä joukko supistuu, ja yhä suurempi osa metsänomistajista on kaupungeissa asuvia palkansaajia. Raivaus mahdollistaa kasvun. Kiireiden harventaminen tuo tasapainoa. Tällaista mallia uusi johtaja on kaavaillut myös tulevaan työpaikkaansa. Omistajien tarpeet, joita vastaan meistä metsänomistajista jokainen rakentaa oman suhteensa metsään. Myös tämä korostaa metsänhoitoyhdistysten voimien keskittämistä suuriin yksiköihin. Tarve on eri. Metsä ei lähetä kutsua kalenteriin. Tavoitteet tunnistamalla mahdollistuu kasvu ja oppiminen. Arvokasvu tukehtuu ennen alkamistaan. Osallistuminen sirpaloituu ja haihtuu
11437_.indd 8 11437_.indd 8 18.5.2025 14.04.20 18.5.2025 14.04.20
Metsuri Juhan Sepp harventaa kuusivaltaista taimikkoa Mäntässä. Yksin metsurit eivät tosin saa töihin lähteä. Jatkossa määrä on todennäköisesti suurempi. Mänttäläisessä taimikossa työskentelevät virolaiset Juhan Sepp, Ilmar Soe, Kevin Mesi ja Timo Läll. Mäntässä Pirkanmaalla sijaitsevassa kuusivaltaisessa taimikossa on meneillään taimikon harvennus. Metsissämme työskentelevistä metsureista noin puolet on ulkomaalaisia. Lisäksi tavoitteena on, että taimikosta kehittyy aikanaan eri-ikäisrakenteinen metsä. Saks kertoo, että Marest Oy kouluttaa metsurinsa itse. Hankkeessa selvitettiin ulkomaisen metsätyövoiman tarvetta ja saatavuutMISTÄ LÖYTYVÄT TULEVAISUUDEN METSURIT. Kaikki ovat lähteneet metsureiksi alun perin Ruotsiin, mutta tulleet Suomeen Saksin houkuttelemina. Taimikossa työskentelevät neljä metsuria ovat Saksin yrityksen Marest Oy:n työntekijöitä. Saks taas aloitti metsurin uransa Suomessa. Marest Oy työllistää vuodenajasta ja työtilanteesta riippuen 50–100 metsuria. Metsäpalveluyrittäjä Rivo Saks suuntaa ääntä kohti. Heistä puolet on ulkomaalaisia, selviää Tapion ja Metsätehon hiljan valmistuneesta hankkeesta. ”Metsurin työ oli silloin yksiselitteisempää. 11437_.indd 9 11437_.indd 9 18.5.2025 14.04.22 18.5.2025 14.04.22. Virosta kotoisin oleva Saks on työskennellyt Suomessa 15 vuotta, ensin metsurina ja seitsemän viime vuotta metsäpalveluyrittäjänä. Metsurin työt hän oppi tehden. Sepp on työskennellyt Saksille kahdeksan vuotta, Soe ja Mesi kaksi vuotta ja Läll kuukauden. ”Porukassa pitää olla vähintään kaksi metsuria, mutta yleensä heitä on neljä tai viisi. Metsälehti.fi 9 AJASSA LIINA KJELLBERG, TEKSTI SEPPO SAMULI, KUVAT M M etsäautotielle kantautuu neljän raivaussahan pärinä. Koulutus kestää noin vuoden, minkä jälkeen uudet metsurit ovat valmiita itsenäiseen työskentelyyn. Taimikosta raivattiin pois kaikki muu paitsi kasvatettavat taimet.” Mänttäläisessä taimikossa kasvamaan jätetään kuusen lisäksi mäntyä ja lehtipuita. Valtaosa metsureista tulee Virosta tai Ukrainasta. Se on turvallisuuskysymys.” Varttunutta väkeä Suomessa työskentelee tällä hetkellä noin 3 000 metsuria. Jatkuu seuraavalla aukeamalla
Metsureiden työt koostuvat nykyisin pitkälti istutuksista ja taimikonhoidosta. Heidän mukaansa ulkomaisen työvoiman saanti Suomeen ei ole ongelma. Metsurin työ kiinnostaa harvaa nykynuorta, mutta metsurityövoiman hiipumisen perimmäinen syy on Rajalan mukaan hakkuiden koneellistuminen. Metsäpalveluyrittäjä Saks kertoo tulleensa Virosta Suomeen paremman tulotason perässä. Toisessa laskelmassa vuotuiset hakkuumäärät nousevat 75 miljoonaan kuutiometriin. noin 20 kansallisuudesta. ”Kotimaiset metsurit ovat aika varttunutta väkeä. Kun hakkuut eivät enää työllistä metsureita kuin poikkeustapauksissa, ei työtä ole tarjolla ympäri vuoden. Nykyisin maiden väliset tuloerot eivät ole enää yhtä suuret kuin 15 vuotta sitten, mutta Suomessa metsureille on tarjolla enemmän töitä. ”Työt tehdään toukokuun alun ja lokakuun lopun välisenä aikana. Puun tuonti Venäjältä on loppunut ja teollisuus tarvitsee puuta, joten ennemminkin ollaan huolissaan puun saatavuudesta”, sanoo Metsätehon tutkija Markus Strandström. 11437_.indd 10 11437_.indd 10 18.5.2025 14.04.23 18.5.2025 14.04.23. ”Hakkuumäärien laskeminen ei ole täysin mahdotonta, mutta en pidä sitä todennäköisenä. Metsäpalveluyrittäjä Rivo Saks (oik.) on tullut katsomaan, miten Juhan Seppin, Timo Lällin, Kevin Mesin ja Ilmar Soen työt etenevät. ”Totuus kuitenkin on se, että metsänhoitotöitä ei saada tehtyä ilman ulkomaista työvoimaa. Heistä kolmasosa eläköityy vuoteen 2030 mennessä, ja korvaavaa työvoimaa ei kotimaasta tahdo löytyä”, sanoo Tapion senior advisor Pekka T. Miten metsureiden on tarkoitus elää muut kuukaudet?” Ratkaisu metsuripulaan on 2000-luvun alusta lähtien ollut yhä enenevässä määrin ulkomaisen kausityövoiman käyttö. Toinen laskelma lähti siitä, että vuotuiset hakkuumäärät pysyvät nykytasolla eli keskimäärin hieman yli 60 miljoonassa kuutiometrissä. AJASSA 23.5.2025 10 Metsälehti.fi ta sekä koulutuksen käytäntöjä ja kehitystarpeita. Pian virolaiset huomasivat, että tämähän on hyvä bisnes. Suurin yksittäinen ryhmä ovat ukrainalaiset. Työvoimaa riittänyt Palataan vielä Mänttään taimikon harvennuksen pariin. ”Suomen palkkataso oli houkutteleva. Rajala. Laskelman tavoitteena on ennakoida metsätyövoiman tulevaisuuden tarvetta. Rajala uskookin, että haasteet liittyvät enemmän siihen, miten valmiita suomalaiset ovat ottamaan ulkomaista työvoimaa vastaan. Hän sanoo ole””Totuus on se, että metsänhoitotöitä ei saada tehtyä ilman ulkomaista työvoimaa.” Rivo Saksin mukaan metsureille on Suomessa tarjolla enemmän töitä kuin Virossa. Sittemmin metsätyövoimaa on tullut Suomeen niin Romaniasta, Kazakstanista, Thaimaasta kuin Filippiineiltäkin. Uusien metsäkoneenkuljettajien vuotuinen tarve vaihtelee oletetuista hakkuumääristä riippuen välillä 250–390 ja uusien puutavara-autonkuljettajien tarve välillä 240–340. Laskelman mukaan metsäalalle tarvitaan vuosina 2024–2030 vuosittain 290 uutta metsuria. Rajalan mukaan ulkomaisten metsureiden joukko koostuu Suomessa tällä hetkellä tarvetta. Saks tarjoaa metsänhoitopalveluita muun muassa Metsä Groupille ja Tornatorille. Tapion Rajala kertoo haastatelleensa hanketta varten 15:tä metsäpalveluyrittäjää. Sama kehitys on edessä myös metsäkoneenkuljettajien ja puutavara-autonkuljettajien osalta”, hän sanoo. Kun Baltian maat liittyivät EU:hun, alettiin metsäalalle palkata työvoimaa varsinkin Virosta. He ryhtyivät perustamaan metsäpalveluyrityksiä Suomeen ja rekrytoivat työntekijöitä Ukrainasta, Valko-Venäjältä, Venäjältä”, Rajala kertoo. Laskelmassa selvitettiin kahden laskelmavaihtoehdon avulla metsureiden, metsäkoneenkuljettajien ja puutavara-autonkuljettajien työvoimaIlmar Soe on työskennellyt Suomessa metsurina kaksi vuotta. Tekijöitä tarvitaan Ulkomaisen työvoiman tarvetta ja saatavuutta kartoittavan hankkeen yhteydessä päivitettiin Metsätehon Savotta 2025 -laskelma ulottumaan vuoteen 2030. Sitä vaihtoehtoa, että hakkuumäärät laskisivat, laskelmassa ei huomioitu
Mäntässä taimikkoa harventavalla nelikolla töitä kuitenkin riittää. Työvoimaa metsätöihin on Saksin mukaan toistaiseksi riittänyt, mutta metsätöitä on tänä vuonna aiempaa vähemmän. Lähettyvillä on useita muitakin harvennusta kaipaavia taimikoita. Jotta mahdollisimman monelle metsurille olisi tarjolla ympärivuotinen työ, yritys tarjoaa metsuripalveluiden lisäksi aurinkopaneelien asennusta. Ongelmia on Rajalan mukaan vaikea lähteä setvimään, sillä vastuu ulkomaisesta metsätyövoimasta on hajallaan eri ministeriöissä. ”Kun on työskennellyt pitkään samoille tahoille, tietää, mitä ne haluavat ja voi luottaa siihen, että töitä tulee. Toiveissa koulutusta Virosta kotoisin oleva metsäpalveluyrittäjä Rivo Saks sanoo noudattavansa työnantajavelvoitteita mahdollisimman hyvin. Itä-Suomen aluehallintoviraston ylitarkastajan Merja Laakkosen mukaan moni ulkomaisia metsureita työllistävä yrittäjä laiminlyö työnantajavelvoitteitaan, eikä tilanne ole muutamassa vuodessa parantunut. Joitain huomautuksia on tullut, mutta ne on Saksin mukaan pyritty hoitamaan kuntoon. Kokonaisvastuu ei kiinnosta ketään. Ulkomaisten metsureiden tekemiä istutuksia ja raivaussahatöitä on valvottu aktiivisemmin muutaman vuoden ajan. Rajala. Sen jälkeen kukaan ei voisi sanoa, ettei tiedä, miten asiat pitää hoitaa.” Taidoissa parannettavaa Ulkomaisen metsätyövoiman käyttöön liittyviä ongelmia löytyi myös Tapion ja Metsätehon hankkeessa. Yleistä on muun muassa, että työehtosopimuksen mukaisia lisiä ei makseta ja työturvallisuudessa on puutteita. ”Metsäasiat kuuluvat maaja metsätalousministeriölle, ulkomainen työvoima työja elinkeinoministeriölle, työluvat ulkoministeriölle, oleskeluluvat sisäministeriölle ja ammatillinen koulutus opetusja kulttuuriministeriölle. Puutteita löytyy Vastuu ulkomaisesta metsätyövoimasta on hajallaan eri ministeriöissä. AJASSA 23.5.2025 Metsälehti.fi 11 ULKOMAISEN työvoiman käyttöä valvoo Suomessa työsuojeluviranomainen. ”Sähkölinjan raivaus onnistuu vielä helposti, ja pottitaimen istuttamisen oppii parissa päivässä. Asiaan tulisi ottaa kantaa ainakin kansallisessa metsästrategiassa”, hän sanoo. Työturvallisuuden, metsänja luonnonhoidon ratkaisujen sekä suomalaisen työelämän pelisääntöjen hallinnassa on kuitenkin puutteita. Marest Oy:n metsurit työskentelevät ympäri Suomea, mutta pääosin työmaat sijaitsevat Keski-Suomessa. 50 100 150 200 250 300 350 400 Uusien metsätyöntekijöiden vuotuinen tarve vuosina 2024–2030 Uusille tekijöille tarvetta *) teollisuuspuun hakkuut 62,4 milj. m 3 **) teollisuuspuun hakkuut 75 milj. Tilaajavastuulain mukaan työn tilaaja on vastuussa vain omasta sopimuskumppanistaan. Saks toivoo, ettei avi keskittyisi pelkkiin tarkastuksiin, vaan pitäisi myös koulutuspäiviä. ”Me menemme sinne, mistä töitä vain löytyy”, Saks sanoo. Hän kertoo avin tehneen tarkastuskäyntejä myös Marest Oy:n työmaille. m 3 Lähde: Metsäteho Metsurit Metsäkoneenkuljettajat Puutavaraautonkuljettajat 2023 laskelma 1* laskelma 2** Henkilöä 11437_.indd 11 11437_.indd 11 18.5.2025 14.04.24 18.5.2025 14.04.24. Mitä enemmän töitä ketjutetaan, sitä vaikeammaksi niiden valvominen muuttuu. Kuusivaltaiseen taimikkoon jää taimikon harvennuksen jälkeen kasvamaan kuusen lisäksi mäntyä ja lehtipuita. Pidän suomalaisissa siitä, että se pidetään, mitä luvataan”, Saks sanoo. vansa molemmille yhtiöille kiitollinen saamastaan mahdollisuudesta. Saks arvioi sen johtuvan leudosta talvesta, joka mahdollisti metsätöiden teon, ja epävarmasta maailmantilanteesta. Muuten voi pilata taimikon”, sanoo Tapion se nior advisor Pekka T. ”Vaikka parannusta ei tarkastusten valossa ole tapahtunut, on tilanne siinä mielessä parempi, että metsäalan keskeiset toimeksiantajat ovat ryhtyneet toimenpiteisiin.” Laakkosen mukaan toimeksiantajat kiinnittävät aiempaa enemmän huomiota muun muassa siihen, että töitä ei ketjutettaisi. Varhaisperkauksessakaan ei välttämättä tule vielä haasteita, mutta taimikon harvennuksessa pitäisi jo tuntea vähintään metsänhoidon perusteet. ”Koulutuksissa voisi käydä läpi kaikki lait ja vaatimukset. Ulkomaiset metsurit hallitsevat yleensä raivaussahan ja muiden työkalujen käytön kohtuullisesti. Vuosittain tarkistetaan lähemmäs sata metsäalan yritystä. Laakkonen huomauttaa, että tarkastusten perusteella ei välttämättä saa täysin totuudenmukaista kuvaa, sillä valvonta pyritään kohdentamaan riskiperusteisesti yrityksiin, joiden toiminnassa voidaan olettaa olevan korjattavaa
Määrästä pari miljoonaa kuutiota oli energiapuuta. Lapin, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun yhteenlaskettu suurin ylläpidettävissä oleva vuosittainen hakkuukertymä vuosille 2019– 2028 on 19,85 miljoonaa kuutiota vuodessa. Kuitupuu on ostajille kaikkea muuta kuin kirosana, mutta juuri nyt ilmassa on myös erikoista epävarmuutta. Tulevan talven talvileimikoiden kauppa ei ole käynyt ehkä niin vilkkaasti”, kertoo Metsänhoitoyhdistys Koillismaan johtaja Antti Härkönen. 11438_.indd 12 11438_.indd 12 18.5.2025 14.06.07 18.5.2025 14.06.07. Viime vuonna kolmen pohjoisimman maakunnan alueelta, eli Lapista, Pohjois-Pohjanmaalta ja Kainuusta hakattiin Luken mukaan puuta 16,4 miljoonaa kuutiota. VA LT TE RI SK YT TÄ 12500 15000 10000 7500 5000 2500 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024* Lähde: SVT, Luonnonvarakeskus, Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, Tulli Puun tuonti puolittunut 1000 m 3 Tukkipuu Kuitupuu Hake Muu Puun tuonti Suomeen 2015–2024 *ennakkotieto Metsä Groupin Kemin tehtaan arvioidaan saavuttavan täyden tuotannon tämän vuoden toisella puoliskolla. Tilastojen valossa hakkuita voitaisiin pohjoisessa vielä lisätä. Kun laskelmiin lisätään Pohjois-Suomen sahat, suurimpina Stora Enson Junnikkalalta ostama Oulun saha, Pölkky, Kuhmo sekä Keiteleen Kemijärven saha, ovat Pohjois-Suomen puut käytännössä täydessä käytössä. ”Kesäleimikot käyvät hyvin kaupaksi ja menevät kädestä suuhun, eli nopeasti korjuuseen. Kun Metsä Fibren Kemin sellutehdas saadaan parsittua täyteen vauhtiin ja Stora Enson Oulun tehdas käy maksimitehoilla, syövät nämä kaksi laitosta yhteensä noin 11 miljoonaa kuutiota kuitupuuta. Ruotsiin vietiin enemmän kuin tuotiin Puuta liikkuu myös Ruotsin ja ”YHDESTOISTA HETKI HARVENNUSHAKKUILLE” Puumarkkinoilla aprikoidaan ostajien odottelevan jo tuontipuuvirtojen vyöryä idästä. Nyt voi olla yhdestoista hetki kuitupuukaupoille. ”Vaikuttaa siltä, että nyt odotellaan sodan loppumista Ukrainassa ja mahdollista itärajan aukeamista tuontipuulle.” Härkönen arvioi, että mikäli Venäjän puuta alkaa jälleen virrata Suomeen, kuitupuun kysyntä voi Pohjois-Suomessa hiipua sen verran, että se vaikuttaa yleiseen hintatasoon. Hakkuumahdollisuuksista oli siten viime vuonna käytössä 83 prosenttia. PUUKAUPPA & TALOUS 23.5.2025 12 Metsälehti.fi SAMI KARPPINEN POHJOISEN Suomen puumarkkina on noussut 2020-luvulla menneiden vuosikymmenien alhosta uuteen kukoistukseen. Härkönen ounastelee syyn ostajien varovaisuuteen löytyvän maailmanpolitiikan melskeistä. Tukin kysynnän ja hinnan uskon säilyvän vakaampana jatkossakin.” Mahdollisuuksista käytettiin 83 prosenttia Puuta käytetään Pohjois-Suomessa tänä vuonna todennäköisesti enemmän kuin koskaan. ”Viestini metsänomistajille on, että iskekää kiinni harvennushakkuisiin
42,94 . 46,90 . nousussa . .. 28,04 . 36,10 . 85,35 . 53,25 . 54,34 . 48,93 . 33,50 . .. 26,73 . Usein käyttöpaikka löytyy Ruotsin puolelta lähempääkin kuin Suomesta”, kertoo Pohjois-Suomen Metsämarkkinat Oy:n toimitusjohtaja Mika Säynäjäkangas. Viime vuonna hakkuut nousivat Luken mukaan arvioituja mahdollisuuksia suuremmiksi yhteensä viidessä maakunnassa, jotka olivat Kanta-Häme, Pirkanmaa, Päijät-Häme, Kymenlaakso ja Etelä-Karjala. .. Mutta Ruotsin puulla ei Suomen tehtaiden puuhuoltoa ratkaista normaalitilanteessakaan. .. 41,46 . 32,64 . .. Ensiharvennus .. 53,89 . 34,21 . 34,26 . .. 34,52 . 35,68 . 71,77 . 37,70 . Harvennushakkuu 78,58 . 57,14 . .. .. 59,00 . 56,35 . 49,38 . KE SK I-S UO M I ET EL Ä-S UO M I . 43,72 . 69,45 . 77,13 . .. 66,52 . 52,45 . 56,63 . 41,65 . 29,14 . 53,59 . .. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 83,49 . 45,01 . 42,41 . 71,49 . 41,27 . .. 27,92 . 52,20 . 83,67 . .. 79,60 . .. 42,00 . 34,29 . 69,18 . Hankintahinnat 80,78 . Harvennushakkuu 70,28 . 45,28 . 33,30 . 43,86 . 31,61 . 50,47 . 86,01 . 54,22 . .. Uudistushakkuu 85,33 . 36,05 . 34,69 . 45,98 . Milj. .. .. 44,88 . Luken mukaan viime vuonna Ruotsiin vietiin raakapuuta noin 1,3 miljoonaa kuutiota ja sitä tuotiin Suomeen noin 0,85 miljoonaa kuutiota. AJASSA 23.5.2025 Metsälehti.fi 13 . .. 53,57 . 85,55 . 64,16 . 48,85 . Uudistushakkuu 87,08 . 28,46 . 47,92 . .. 44,57 . 28,03 . 48,37 . .. 35,98 . 77,62 . 40,31 . Hankintahinnat 82,06 . .. 33,99 . KO KO M AA RAAKAPUUN HINTATILASTOT viikkojen 16-19 keskiarvo . Hankintahinnat 81,89 . 44,86 . 60,47 . 34,26 . 29,22 . Viime vuonna Metsä Fibren Kemin tehdas oli räjähdyksen vuoksi pitkään poissa pelistä, mikä vaikutti jossain määrin puuvirtoihin. 34,42 . 29,47 . Harvennushakkuu 77,83 . 84,91 . 35,34 . .. .. 33,40 . .. 33,80 . .. 53,31 . .. 41,50 . 44,92 . 77,41 . .. 54,37 . 41,57 . 26,47 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 75,63 . Ensiharvennus 68,15 . . .. KY M I-S AV O SA VO -K AR JA LA METSÄTEOLLISUUS RY:N hintatilasto kattaa noin 90 prosenttia yksityismetsistä ostetusta puusta. 36,09 . 36,28 . .. 43,66 . 35,54 . Uudistushakkuu 85,55 . 34,44 . 46,58 . .. 77,09 . 85,50 . .. Uudistushakkuu 86,79 . 33,64 . Ensiharvennus 59,95 . .. 77,12 . 36,61 . 53,14 . 40,99 . 43,81 . 82,35 . 36,89 . .. .. 85,35 . 35,24 . 73,22 . Hankintahinnat .. 70,65 . Ostajien vähäisyyden vuoksi hintatiedoissa voi olla puutteita. 51,88 . 77,79 . Ensiharvennus 51,30 . 34,14 . 31,97 . 34,76 . 36,31 . nousussa . ET EL Ä-P OH JA NM AA . .. 63,31 . 85,26 . 36,83 . .. 53,18 . ”83 prosentista on vielä pitkä matka suurimpaan ylläpidettävissä olevaan hakkuukertymään. 53,59 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 83,44 . 35,03 . .. 34,74 . Harvennushakkuu 74,21 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 84,20 . .. 86,11 . Ensiharvennus 49,81 . .. 35,68 . 32,80 . 31,57 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 82,48 . 55,94 . .. .. .. 39,31 . Ensiharvennus 57,00 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 85,17 . nousussa . 34,03 . 85,54 . .. 44,28 . 54,26 . 60,43 . 58,85 . Harvennushakkuu 76,62 . 41,51 . 30,84 . ”Tässä on vielä meillä kaikilla metsäalan toimijoilla paljon savottaa.” Etelä-Suomessa hakkuita on tehty huomattavasti pohjoista aktiivisemmin. .. 68,67 . 35,20 . Ensiharvennus 52,81 . . 32,77 . nousussa . 25,48 . 43,19 . .. Passiiviset omistajat saatava puukaupoille Härkösen tavoin Säynäjäkangas uskoo, että Pohjois-Suomesta voidaan hankkia ekologisesta kestävyydestä tinkimättä vielä selvästi nykyistä enemmän puuta. 34,81 . 27,41 . ”Meiltä menee Ruotsiin erittäin merkittävät määrät puuta. 41,91 . .. 38,33 . 43,95 . 38,77 . .. nousussa . 48,35 . 35,36 . Hankintahinnat 79,34 . Uudistushakkuu 86,35 . 44,64 . Lisäksi alueelle on syntynyt runsaasti hakkuusäästöä, kun jalostuskapasiteettia aiemmin suljettiin Kemijärveltä, Kajaanista ja Veitsiluodosta.” Säynäjäkangas näkee, että passiivisten metsänomistajien aktivoimisessa puukaupoille on paljon potentiaalia. 52,73 . 41,39 . 53,23 . 28,23 . Ensiharvennus 56,12 . 34,46 . Uudistushakkuu 84,98 . LA PP I PO HJ OIS -P OH JA NM AA KA IN UU -K OIL LIS M AA . 34,12 . nousussa . 29,83 . 32,41 . .. 36,60 . .. Ensiharvennus 61,70 . 40,19 . 11438_.indd 13 11438_.indd 13 18.5.2025 14.06.11 18.5.2025 14.06.11. nousussa . 28,01 . 69,28 . 53,39 . 28,58 . Harvennushakkuu 77,03 . 35,31 . 59,07 . 33,81 . 28,52 . .. 27,91 . .. 26,39 . Uudistushakkuu 77,79 . 42,10 . 33,73 . Harvennushakkuu 77,89 . 31,53 . 28,58 . 45,28 . 53,31 . 33,88 . .. . 36,98 . Hankintahinnat .. 42,84 . Hankintahinnat 79,24 . 34,03 . 87,13 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 83,52 . .. 53,58 . .. .. 76,44 . 84,06 . 33,84 . 31,57 . 34,25 . 84,59 . .. 52,46 . .. .. 72,50 . 50,47 . 73,82 . 39,28 . .. 36,33 . .. 86,56 . .. 34,94 . 81,52 . 27,84 . 73,53 . 44,41 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 84,63 . 53,12 . 53,14 . 36,57 . nousussa . 28,09 . .. 34,46 . 32,23 . 32,59 . 66,34 . m Viikko-ostojen määrä koko Suomessa 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 52 2025 2024 2023 Viikot 1 2 yhteensä 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 20 40 60 80 100 Nimelliskantohintojen kehitys Lähde: Luke €/m 3 Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Mäntykuitupuu Kuusikuitupuu Koivukuitupuu 2005 2007 2012 2016 2020 2025 Etelä-Suomi KymiSavo SavoKarjala KeskiSuomi EteläPohjanmaa KainuuKoillismaa PohjoisPohjanmaa Lappi 827 950 Puukauppamäärä vko 19, m 3 Suomen välillä. 54,33 . .. 30,25 . 28,23 . 40,83 . 35,91 . 60,46 . 27,95 . 42,53 . Hankintahinnat 81,82 . 36,91 . .. 48,31 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 82,79 . 33,23 . 53,51 . .. 83,06 . 86,26 . 63,73 . 35,71 . 33,81 . 34,13 . Hankintahinnat 83,10 . .. 33,48 . nousussa . 35,14 . Harvennushakkuu 76,88 . .. 34,38 . 42,82 . 33,64 . .. Uudistushakkuu 85,36 . 56,14 . 35,19 . 34,49 . .. . 24,93 . 70,16 . 83,84 . 38,64 . 75,97 . 34,19 . 36,15 . 47,58 . Harvennushakkuu 78,17 . 83,55 . 81,57 . Uudistushakkuu 85,50 . 80,22 . .. 42,64 . 77,88 . 24,99 . Tilastossa on eritelty leimikkotyypit, ja mukana on myös tukkija kuitupuun väliin sijoittuva pikkutukki. .
Tulonsaaja voi esittää metsäyhtiölle puun myyntituloa varten annetun verokortin, jonka voi tilata Omaverosta tai puhelimitse Verohallinnolta. Tammikuussakin vielä ehtii Jos vuosi päättyy ja näyttää siltä, että jo maksetut ennakonpidätykset eivät riitä kattamaan edellisvuoden veroja, tammikuussa ehtii vielä toimia. Yhteismetsä pyysi tarjoukset leimikosta alueen puun ostajilta. Jäännösverolle Verohallinto määrää eräpäivät, jotka ovat suurimmalla osalla henkilöasiakkaista eloja lokakuussa tai syysja marraskuussa. Johtava veroasiantuntija Kaija Selkäinaho Verohallinnosta kertoo, että kaupantekohetkellä mahdollisuuksia on kaksi. Niinpä metsänomistaja voi joutua maksamaan itse myöhemmin lisää veroja. SA M I KA RP PI N EN laania.fi Tervettä järkeä metsänhoitoon Terve, metsänomistaja! Tiesithän, että Laanian kokeneet metsäasiantuntijat tuntevat talousmetsäsi elinkaaren vaiheet kuin omat taskunsa. Autamme metsääsi kasvamaan terveeksi ja hyvinvoivaksi arvometsäksi. 23.5.2025 14 Metsälehti.fi PUUKAUPPA JA TALOUS 14 Metsälehti.fi TUORE PUUKAUPPA HELI VIRTANEN METSÄYHTIÖT pidättävät metsänomistajille maksamistaan puukaupparahoista automaattisesti tietyn prosenttiosuuden, jonka ne tilittävät Verohallinnolle. Kuviot olivat pääosin vanhahkoa ja hieman harvapuustoista metsää. Niinpä jos jäännösvero on korkeintaan noin 650 euroa, voi olla edullisempaa maksaa vero jäännösverona kuin lisäennakkona. Tarjouksia tuli kolme. Sen seurauksena verojen määrä on yleensä selvästi alhaisempi kuin 30 prosenttia tuloista. Tämä ennakonpidätys on yleensä pienempi kuin minkä verran pääomatuloista maksetaan veroja. Lisäennakolle voi valita eräpäivän Omavero-palvelussa. Kaupat tehtiin kyseisen yhtiön kanssa. Toinen vaihtoehto on pyytää metsäyhtiötä tekemään tavallista suurempi ennakonpidätys. Se on pystykaupoissa 19 ja hankintakaupoissa 13 prosenttia arvonlisäverottomasta kauppahinnasta. Tätä vuotta koskevassa verotuksessa se on 6,5 prosenttia vuodessa. Oma aktiivisuus avuksi Mikä siis avuksi, jos haluaa välttyä ylimääräisiltä maksuilta. ”Jos haluaa välttyä huojennetulta viivästyskorolta, lisäennakon eräpäivän pitää olla tammikuussa”, Selkäinaho opastaa. ”Jos huojennettua viivästyskorkoa on maksettavana, Verohallinto vähentää sen määrästä 20 euroa, tai jos korkoa on kertynyt tätä vähemmän, koron määrän verran”, Selkäinaho huomauttaa. Tee pystypuukaupat sulanmaan kohteesta ja voita moottorisaha! Kaikkien kampanja-aikana 1.4.– 31.10.2025 pystypuukaupat sulanmaan kohteesta tehneiden kesken arvotaan Stihl 261 C-M VW -moottorisaha, jonka arvo on noin 850 €. Runkohintakaupassa riski siitä, että tukkiosuus on ennakkoarvioita pienempi, jää ostajalle. Yhdessä mänty oli runkohinnoiteltu ja muissa normaalisti tukkija kuitupuuhun jaoteltuna. Metsätalouden pääomatuloista on kuitenkin lupa vähentää verotuksessa kaikki tulonhankkimismenot, esimerkiksi hakkuuja istutuskulut. Jäännösveron päälle tulevan huojennetun viivästyskoron määrä lasketaan sen jäännösverojen määrän mukaan, joka on maksamatta helmikuun alun ja jäännösveron eräpäivän välisenä aikana. Metsänomistajan oma aktiivisuus on avainasemassa: ostaja ei yleensä esittele näitä vaihtoehtoja metsänomistajalle vaan tekee kaavamaisen ennakonpidätyksen. Metsätalouden pääomatuloista maksetaan 30 proNäin vältyt huojennetulta viivästyskorolta Puukauppatulon automaattinen ennakonpidätys on pääomatulon veroa pienempi, joten veroja joutuu maksamaan yleensä lisää. 11438_.indd 14 11438_.indd 14 18.5.2025 14.06.12 18.5.2025 14.06.12. Metsänhoitoyhdistys teki yhteismetsälle neljästä 1,7 –5,2 hehtaarin suuruisesta päätehakkuukuviosta koostuvan leimikon. He tietävät, mikä metsäsi terveelle kasvulle on järkevintä juuri nyt. Tarjouksien keskikuutiometrihinnat vaihtelivat 48,9–56,5 euroon. Pyyntö tulee tehdä hyvissä ajoin ennen suorituksen maksamista. Tarjousten vertailu oli haastavaa, mutta runkohinnoiteltu tarjous oli tasoltaan muita parempi. laania.fi/metsanomistajat laania.fi/metsanomistajat Laania on kestävän metsänhoidon sekä puuraaka-aineiden asiantuntija. Leimikko on mahdollista hakata myös kesäaikaan, mutta se sijaitsee syrjäisellä paikalla kaukana tehtaista. Sen yli menevän osan veroprosentti on 34. Jos veroja ei maksa oma aloitteisesti puukauppoja seuraavan vuoden tammikuun loppuun mennessä lisäennakkona tai jos maksaa vain osan niistä, maksamatta jääneestä osuudesta eli jäännösverosta aletaan periä huojennettua viivästyskorkoa. Mänty runkohinnalla Lapissa Puutavaralaji määrä m 3 hinta €/m 3 yhteensä € Mänty kokorunko 1 538 61 93 818 Kuusitukki 74 70 5 180 Kuusikuitu 241 32 7 712 Koivukuitu 184 32 5 888 Yhteensä 2 037 112 598 Välttyäkseen jäännösveroilta metsänomistaja voi pyytää metsäyhtiötä tekemään tavallista suuremmat ennakonpidätykset puukaupan yhteydessä. senttia veroa 30 000 euroon asti
www.uittokalusto.. METSÄTYÖT METSÄSTYS RETKEILY PUUTARHA KONEYRITTÄJÄT METSÄTEOLLISUUS 015 555 0402 ‡ shop@uittokalusto.. Makitan kantovaljaiden ostajalle lisätasku kaupan päälle! (arvo 39,90€) Raivauspaketin ostajalle hyönteisverkko kaupan päälle! (arvo 6,90€) Kypäräpaketin ostajalle hyönteisverkko kaupan päälle! (arvo 6,90€) Katso video verkkokaupasta! 11438_.indd 15 11438_.indd 15 18.5.2025 14.06.13 18.5.2025 14.06.13. Suosittu malli tekee paluun! » Koot: 38-47 SOLO 425 COMFORT REPPURUISKU 199 , 00 UV-suojatusta muovista valmistettu reppuruisku soveltuu kasvihuoneisiin, kasvilavoille ja metsänhoitoon » Säiliön vetoisuus 15 l » Paino 4,5 kg » Sis. BYSTRÖM PUUNPOISTAJA 199 , 00 » Pituus: 111 cm » Paino: 5,3 kg Kätevä ja tehokas työkalu, kun tavoitteena on poistaa ei-toivotut lehtipuut, pensaat ja vesat juurineen – tarkasti, nopeasti ja ilman haittaa ympäröivälle kasvustolle YARAVITA BORTRAC 150 70 , 90 » Boorilannoite » 10 litraa NOKIAN EUROLOGGER 3 KUMITURVASAAPAS 159 , 00 Nokian Eurologger 3 on standardin EN345 T2 mukainen CE-hyväksytty kumiturvasaapas. » Koot: 40-47 » EN ISO 20345, S5 » Teräksinen varvassuoja » Naulaanastumissuoja pohjassa » Värit: Vihreä ja musta SUOSITTU UUTUUS! 3M PELTOR G3000M KYPÄRÄPAKETTI 89 , 90 » G3000M Uvicator kypärä, pikakiristys » H31 kuulosuojaimet » V5C visiiri mattapinnoituksella » FH1 kasvosuojan pidike Kevyet raivaushousut, jotka suojaavat jalkoja kiinteän ja iskunkestävän pehmusteen ansiosta. valjaat SIP FLEX BOXER TYÖTAKKI 59 , 90 » Kevyt ja joustava » Kestävä materiaali » Koot: S-2XL 3M PELTOR G500 RAIVAUSPAKETTI 69 , 90 » Säädettävä pääpanta » Optime 1 -suojaimet » 5C verkkovisiiri » Etuosa vedenpitävä ja hengittävä » Polyesteri 65 %, puuvilla 35 % » Koot S-2XL SIP GREENKEEPER RAIVAUSHOUSUT 69 , 90 MAKITA RAIVAUSSAHAN KANTOVALJAAT 59 , 90 » Lannevyö Ammattitason ergonomiset raivaussahan kantovaljaat, jossa tukeva selkälevy sekä leveä lannevyö keventävät käyttäjään kohdistuvaa rasitusta. DUNLOP ACIFORT JOBGUARD TURVASAAPPAAT S5 49 , 90 Edulliset, mutta laadukkaat turvasaappaat S5 (ei viiltosuojausta) Acifort -materiaalista. Kun metsä kutsuu, me varustamme Kampanjat voimassa 15.6.2025 asti
Varsinkin kun näyttää siltä, että kansallisen keilauksen pistetiheys on nelinkertaistumassa, mikä helpottaa yksittäisten puiden löytymistä pistepilvestä ja niiden ominaisuuksien määrittämistä. Voit myös lähettää kuvasi sähköpostilla osoitteeseen lukijoilta@metsalehti.fi. Tietokannassamme on lähes kuuden miljardin puun tiedot. VENÄJÄN HYÖKKÄYSTÄ Nato-maahan on vaikea ennustaa, kun sota Ukrainassa jatkuu ja uusia pakotteita saatetaan ottaa käyttöön. Metsävarojen tunteminen yksittäisen puun tarkkuudella hyödyttää niin päättäjiä kuin metsänomistajia, kirjoittaa professori Juha Hyyppä. Hyvä niin, sillä kansantalous ei nyt kaipaa kapasiteetin menetyksiä. METSÄVARATIETOA – PUU KERRALLAAN PUUNMYYNTI PARANTAA TURVALLISUUTTA Yksittäisten puiden tietoihin perustuva Metsäkanta on tuotettu kansallista laserkeilausaineistoa ja tilastotietoja yhdistelemällä. Pesosen viesti metsäsektorille oli kirkas: nyt ei pidä rajoittaa hakkuita, koska Suomi tarvitsee työtä, vientiä ja verotuloja. Tästä on kiittäminen Metsä Groupin, Stora Enson ja yksityisten sahojen investointeja. Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskuksen tutkimuksessa olemme kartoittaneet Suomen metsävarat yksittäisen puun tarkkuudella. Uhriluku ja menetykset nousisivat silloin niin suuriksi, että sen rinnalla kaikki puolustukseen nyt tehtävät uhraukset ovat vähäisiä. Venäjän talous näyttää myös heikkenemisen merkkejä. Jos kokeilu ei johda tuloksiin, se siirtyy kulutussotaan, joka tähtää miehitykseen. Siihen nähden metsänomistajat myyvät heikosti puuta.” UPM neuvottelee kymmenien paperimiesten irtisanomisista, koska paperin kysyntä jatkaa heikkenemistään. Kapasiteettia on jo joidenkin mielestä liikaa suhteessa metsävaroihin. Yhtään tuotantolinjaa UPM ei kuitenkaan vielä ole sulkemassa. Toisaalta Venäjä on siirtynyt sotatalouteen, jossa sota palvelee eliittiä ja nostaa palkkoja inflaatiotakin ripeämmin. Siihen mallia voi ottaa Ruotsista ja Ranskasta. YLÄKERTA PÄÄKIRJOITUS LUKIJAKUVA AJASSA / MIELIPIDE SE PP O SA M U LI YKSINPUINTIETO AUTTAA OPTIMOIMAAN metsänhoitoa ja tekemään perusteltuja poliittisia päätöksiä. Viestin toi Euroopan komission Puolustusteollisuuden ja avaruuden pääosaston (DG DEFIS) pääjohtaja Timo Pesonen. Tutkimus on osoittanut, että laajoiltakin metsäalueilta saadaan metsävaratietoa yksittäisten puiden tarkkuudella. Ilta metsätiellä. Yksinpuintulkinnalla on merkittävä potentiaali metsänhoidossa ja metsien käytön ohjaamisessa. Lukijoiden kuvat osoitteessa metsalehti.fi/Metsalehti/ Lukijoiden-kuvat. Ukrainan ja historian perusteella Venäjä ensin kokeilee. Raakapuun hinta ainakin nousee. Yksinpuintiedot on laskettu myös kaupunkialueilta. Suomen omat puuvarat ovat nyt lähes täyskäytössä, ja se luo paljon työtä ja tuloja. Metsä Groupin pääjohtaja Ilkka Hämälä totesi tulosjulkistuksen yhteydessä Maaseudun Tulevaisuuden mukaan: ”Kuitupuun hinta on kaksinkertaistunut. PETRI KOSKINEN PÄÄTOIMITTAJA petri.koskinen@metsalehti.fi PS. Metsäkanta voi pian olla maailman laajin metsävaratietojärjestelmä. 23.5.2025 16 Metsälehti.fi METSÄTEOLLISUUS RY:N kevätseminaarissa kuultiin kylmä viesti Brysselistä: Venäjä valmistautuu viiden vuoden kuluessa testaamaan puolustusliitto Naton yhteiseen puolustukseen velvoittavaa viidettä artiklaa. ”Ilman vahvaa taloutta ei ole vahvaa puolustusta, ja ilman vahvaa puolustusta meillä ei ole yhtään mitään”, Pesonen totesi. Yhtä vaikeaa on ennustaa, syntyykö Ukrainaan rauha, poistetaanko pakotteet ja alkaako tuontipuu virrata Venäjältä Suomeen. Mahdollinen seuraava pääministeri Antti Lindt man (sd.) kertoi Metryn seminaarissa haluavansa lisätä puurakentamista. Nähty onkin, että puurakentaminen ei Suomessa kasva ilman pakottavaa lainsäädäntöä. Kannattaa varautua pahimpaan, mutta keskittyä hyviin asioihin – esimerkiksi siihen, että nyt on isänmaallista myydä puuta hyvällä hinnalla. Tekniset esteet on kumottu, minkä ansiosta laskenta yksittäisten puiden tarkkuudella onnistuu tehokkaasti ja dataa voidaan tarjota laajalle joukolle samanaikaisesti. Puolustukseen tehtävät panostukset vähentävät kuitenkin todennäköisyyttä sille, että hyökkäys kohdistuisi Suomeen. Metsäkanta on maailman ensimmäinen metsävaratietojärjestelmä, jossa laajoja metsäalueita on kartoitettu yksinpuintulkinnan avulla, eli yksittäisen puun tarkkuudella. MAKSIM 11439_.indd 16 11439_.indd 16 18.5.2025 14.08.13 18.5.2025 14.08.13
Männyllä harvemmin.” A.Jalkanen ”Kyllähän Suomesta liian tiheitä metsiä löytyy yllin kyllin, ei siitä mihinkään päästä. 23.5.2025 Metsälehti.fi 17 REHEVÄSSÄ suometsässä kovaan kasvuun elpynyttä kuusialikasvosta harventaessa mieleen tuli monia kysymyksiä. Toimittajan työssä käy selväksi, että tuoretta perustietoa puuttuu monista asioista. METSÄNOMISTAJALLE YKSINPUINTIETO antaa mahdollisuuden optimoida hakkuupäätöksiä ja mm. Tutkimuksemme päätarkoituksena onkin ollut tehdä teknologinen ratkaisu, jolla dataa pystytään visualisoimaan hyvinkin nopeasti laajoilta alueilta myös runsaalle käyttäjäjoukolle samaan aikaan (metsakanta.com). Tiedot on tuotettu kansallista laserkeilausaineistoa ja tilastotietoja yhdistelemällä, joten niiden päivittämiseen vaikuttaa laserkeilausten toteutussykli. Tiedot saadaan koealojen ja maastomittausten avulla, ja ne ovat työläitä toteuttaa. Koivulla tätä näkyy myös joskus. i Kyllä 18% En 82% 20 40 60 80 100 En 11% Kyllä 89% neet alueelle 50 hehtaarin AJASSA Verkkokeskustelu: Metsät kasvatetaan liian tiheinä Nimimerkki epätietoinen kysyy ”Pari vuotta sitten oli kova keskustelu siitä, että Suomen metsiä harvennetaan liikaa. On myös liian harvoja, mutta uskoakseni paljon vähemmän. Metsätalouden lisäksi tällainen data on avuksi luonnon monimuotoisuuden turvaamisessa ja ilmastopolitiikassa. Montako puuta hehtaarille jätän kasvamaan. Omistajistahan se paljon riippuu: jos ei 10– 15 vuoteen metsässä mitään tehdä, niin ainakin rehevän maapohjan mailla kasvu yllättää.” Metsäkupsa ”Taimikoita ja nuoria metsiä kasvatetaan usein liian tiheinä, mutta hoidetuissa kohteissa on silloin ehkä kyse raivaajan virheestä. WWW.METSALEHTI,FI TOIMITTAJALTA METSÄGALLUP SAMI KARPPINEN Uusi kysymys: Oletko suojellut metsääsi. Millainen ilmastopahis olen, kun suometsän ojat kunnostettiin vanhojen oppien mukaan. Maassa kun on voimaa, niin antaa kasvaa. Uusi kysymys: Osallistu kyselyyn osoitteessa www.metsalehti. JUHA HYYPPÄ KIRJOITTAJA ON PROFESSORI MAANMITTAUSLAITOKSEN PAIKKATIETOKESKUKSESSA . Miksi pellon vuokraaja voi levittää lantaa pellon läpi virtaavan peratun puron pientareille, mutta metsän puolella puro muuttuu metsälailla suojelluksi. Yksittäisten puiden tietoihin perustuva Metsäkanta täydentää metsävaroista saatavaa tietoa yksinpuin tasolle. Yleensä syy löytyy leveistä ajourista, jotka risteilevät päättömästi sinne tänne ja joiden risteyskohtiin on tehty pienaukko.” Panu 11439_.indd 17 11439_.indd 17 18.5.2025 14.08.14 18.5.2025 14.08.14. Metsänomistaja tarvitsee tietoa päätöksiensä tueksi tällä hetkellä enemmän kuin koskaan. Sitä ei synny ilman pitkäjänteistä perustutkimusta. Lisäksi olemme kehittäneet puiden irroitusmenetelmää, ja pystymme nyt laskemaan muutamassa päivässä yhden tuotantolohkon eli noin 100 miljoonan puun tiedot. tarkentaa tietoa puulajeista ja parantaa tyvitukin koon arviointitarkkuutta ja puustotunnusten laskentamenetelmiämme. Mitä se tarkoittaa metsälle. YKSINPUINTULKINTAA ON TUTKITTU pitkään, mutta nyt on ensimmäistä kertaa kartoitettu laajoja metsäalueita yksinpuin. Menetelmä on helppo muuttaa, jotta saadaan myös tarkemmin kokonaistilavuus, mutta koska aluepohjainen menetelmä on optimoitu sen määrittämiseen, olemme pyrkineet keskittymään tukkipuuosuuden tarkempaan määrittämiseen. Paljonko nämä puut kasvavat kuutioita tulevina kesinä. Kun harvennuksen aika koittaa, kasvatuskelpoisia puita ei ole riukuuntumisen vuoksi tarpeeksi, jolloin puusto jää harvaksi. Kasvaisivatko puut yhtä hyvin, jos kunnostusojitus tai tuhkalannoitus olisi jätetty tekemättä ylispuuhakkuun jälkeen. Itselle se on sopiva ja peilistä sitten löytyy syyllinen.” Apli ”Jos haluaa kasvattaa isoja puita ja hyvin pitkään, harva asento alusta lähtien varmistaa pitkät latvukset. Jatkossa tutkimuksen tavoitteena on mm. Sitä en tiedä, onko tuo oma tapa maailman paras. Pitääkö kuviota ympäröivät turvemaapellot kohta vettää ennallistamisen nimissä. Oletko tarkistanut metsäsi kunnon talven jälkeen. Se taas vaatii rahaa. Tarkkaa, tutkittua tietoa metsien tilasta tarvitaan jatkuvasti esimerkiksi poliittisen päätöksenteon tueksi, ja siitä hyötyvät niin yksityiset metsänomistajat kuin metsien käyttöä ohjaavat tahot. ylitiheinä, sitten reilu ensiharvennus ja yksi harvennus ja päätehakkuu. Metsät, varsinkin nuoret, kasvatetaan usein aivan liian tiheinä, jolloin ensiharvennus myöhästyy, saanto jää pieneksi ja sitä kautta taloudellinen tulos huonoksi.” Kuusiuskova ”Kun puuston kasvun eri vaiheissa suunnilleen noudatetaan hyvän metsänhoidon ohjeita, ylitiheyttä ei ole. valita säilytettävät puut ja arvioida metsän arvoa kauppoja tehdessä. Avoimella paikalla kasvaneella kuusella voi olla latvus maahan saakka. Nyt menetelmässä on painotettu yksittäisiin tukkipuihin perustuvaa metsän arvoa ja hiilensidontaa ja nykyversio aliarvioi kokonaistilavuuden. Etelä-Suomen metsissä liikkuneena olen melkein toista mieltä. Sen jälkeen ihmetellään, miksi metsiemme kasvu romahtaa.” Suorittava porras ”Omissa metsissä olen pyrkinyt kasvattamaan metsät ensiharvennukseen ns. Perinteiset metsävaratietojärjestelmät perustuvat aluepohjaisiin menetelmiin, joilla voidaan laskea melko tarkasti keskitilastotunnuksia metsäalueen puustosta, kuten arvio puuston kokonaistilavuudesta, pohjapinta-alasta ja keskipituudesta. Aikaisemmin näitä pidettiin yksinpuintulkinnan esteinä. Siksi olisi tärkeää huolehtia, että Suomessa tuotetaan riittävästi laadukasta tutkimustietoa metsästä. Tietoja voi hakea yksittäisten puiden pituudesta, läpimitasta, tilavuudesta, biomassasta, alimman oksan korkeudesta ja inventointivuodesta ja ennen kaikkea tukkipuiden määrästä. Metsäalueelta voi hakea tietoja esimerkiksi puuston arvosta ja hiilensidonnasta. Mäja ko-kynnyskohta harvennuksiin on tärkeä.” Mehtäukko ”Surullisinta on, että taimikot ja nuoret metsät kasvatetaan liian tiheinä. Kukapa ei joskus olisi tiheäksi kohdetta jättänyt.” Gla ”Kuulun niihin, joiden metsä on useammankin kerran harvennettu omasta mielestäni liian harvaksi. Se myös löytää tukkipuista 90 prosenttia, mitä ei ole korjattu arvolaskelmissa
Häntä lähimpänä metsänomistaja Antti Tapanila. Kun edetään vielä joitain kymmeniä metrejä alajuoksulle, puro muuttuu täysin luonnontilaiseksi. Metsänomistaja saa kohteen suojelusta korvauksen, jonka suuruus määräytyy elävän puuston määrän ja puun keskihinnan perusteella. Jos kyseessä olisi luonnontilainen tai luonnontilaisen kaltainen puro, metsälain kymppipykälä suojelisi sen ympäristöä. Hakulisen mukaan tämä on selvä tapaus, kaivurilla kaivettu oja. Hakulinen pitää ympäristötukea hyvin toimivana vaihtoehtona puronvarsien poimintahakkuille. Joku veikkaa puroa, toinen ojaa. ”Metso-kriteerit täyttyvät tässä ihan maailman parhaiten. Vaihtoehto poimintahakkuulle Hakulinen johdattaa porukan ojanvartta eteenpäin. Seinämät madaltuvat ja mutkittelu lisääntyy. Tällainen luonnontilaisen kaltainen puro on jo metsälain kymppipykälässä määritelty erityisen arvokas elinympäristö. Käytännössä varsin samantapaiset kohteet kelpaavat pysyvään suojeluun. Metsänomistajalle on helppo suositella poimintahakkuun tekemättä jättämistä, jos tämä voi saada kelpo korvauksen pystyyn jäävästä puustosta. ”Suojakaistan varovainen käsittely on kuitenkin mahdollista”, Hakulinen kertoo. METSÄSTÄ / METSÄNHOITO 23.5.2025 18 Metsälehti.fi HELI VIRTANEN, TEKSTI LAURA VESA, KUVAT ”MITÄ arvelette, onko tässä puro vai oja?” Lassi Hakulinen arvuuttaa kuhmoislaiseen yksityismetsään kokoontuneita metsänomistajia. Suomen metsäkeskuksen kanssa järjestetyn iltakoulutuksen pääaihe oli kymmenen vuoden määräaikaisen suojelun tuki eli ympäristötuki. KUHMOINEN 11440_.indd 18 11440_.indd 18 18.5.2025 14.14.59 18.5.2025 14.14.59. Ei tarvitse liikkua montakaan kymmentä metriä, kun uoma alkaa muuttua. Toukokuun puolivälissä järjestetty ympäristötukiretkeily keräsi viitisentoista metsänomistajaa Kuhmoisiin. ”Viime aikoina metsäalalla on levinnyt yleinen ymmärrys siitä, että arvokkaat, yleensä pienialaiset kohteet on hyvä jättää käsittelemättä.” RAHAA PYSTYYN JÄÄVÄSTÄ PUUSTOSTA Asiantuntijan apu on yleensä tarpeen kun pohditaan, täyttääkö kohde Metso-ohjelman kriteerit. Mutta ei hätää: jos suojelu kiinnostaa metsänomistajaa, tällainenkin ojanvarsi kelpaa Metso-ohjelmaan. ”Metso-kriteerit täyttyvät tässä ihan maailman parhaiten.” Metsälain kymppipykälä suojelee puron ympäristöä, mutta myös Metso-kriteerit täyttyvät tässä ongelmitta, kertoo Tihkupinta-yrityksen Lassi Hakulinen (vas.). On vanhaa puustoa, jossa ei näy mitään käsittelyn jälkiä, ja lahopuustoa on runsaasti.” Hakulinen arvioi työkseen metsien luontoarvoja ja valmistelee ympäristötukisopimuksia yrityksessään Tihkupinnassa. Valtaosa ei rohkene sanoa arvaustaan ääneen. Ensin siitä tulee lapiolla kaivetun näköinen
Määräaikaiseen suojeluun saattaa riittää 0,4 hehtaaria, sillä ehtona on, että suojelukorvausta pitää kertyä vähintään 500 euroa. Neljään hehtaariin asti tuki on 2 000 euroa hehtaarilta, sen jälkeen 1 500 euroa hehtaarilta. ”Heti kun metsään tulee vähän aukkoa, yleensä siihen ilmestyy koivua ja haapaa”, hän vastaa. Puronja ojanvarren tavoin hän on suojellut myös tämän kuvion. Suursaniaiset viihtyvät rehevillä turvekankailla ja kosteissa lehtometsissä. Suojelukorvaus maksetaan elävästä puustosta. Metsänpohja on kauttaaltaan punasävyisten, paikoitellen myös vihreitten, sammaleitten peitossa. Kulotus hyödyttää paitsi luonnon monimuotoisuutta myös metsänomistajaa: tuli vapauttaa ravinteet uuden puusukupolven käyttöön ja toimii lannoitteen tavoin. ”Paljon pitäisi saada paperia Metsäkeskukseen sisään, jotta se parikymmentä mjiljoonaa saataisiin käytettyä.” Vuonna 2022 kulotetun alan ovat vallanneet punasävyiset sammalet. Lassi Hakulisen mukaan valtiolla on tänä vuonna valtavasti Metso-suojelurahoja jaossa. Metsän pysyvän suojelun korvauksen myöntää Elykeskus, ja se on verovapaata. Maanomistaja Antti Tapanila on valinnut toisin. Kakkosluokan kohteilla sitä on 5–10 kuutiota.Luokalla ei kuitenkaan ole vaikutusta suojelukorvauksen suuruuteen. Siellä puustoa on pystyssä vähintään 400, ehkä jopa yli 500 kuutiota hehtaarilla. Päätehakkuusta saisi siis kelpo tilin. Luonnostaan Suomessa palaa vain joitakin satoja hehtaareja metsää vuodessa. Noin 35-metriset kuuset kurkottelevat korkeuksiin. Maitohorsmaa, vadelmaa ja puuntaimia puskee jo maasta. MIETI, MITÄ HALUAT 1. Myös kaavamerkintä on syytä tarkistaa: Metso-ohjelmaan kelpaavat vain kohteet, joilla metsälaki on voimassa. Kymmenen vuoden määräaikaisen suojelun korvauksen myöntää Metsäkeskus, ja siitä on maksettava verot. Sen sijaan jos kuollutta puustoa on yli 20 kuutiota hehtaarilla, tukea korotetaan 20 prosentilla. Runsaasti lahopuustoa Puronvarresta siirrytään illan toiselle kohteelle. 4. ”Itse en päässyt katsomaan kulotusta, mutta äiti kertoi, että säästöpuuryhmä oli hulmahtanut iloisesti hetkessä liekkeihin. Ehtona on, että kulotettava alue on vähintään kaksi hehtaaria. Viime vuodesta lähtien kulotukseen on voinut hakea metka-tukea. Tuli pääsee leviämään vain niitä pitkin”, projektipäällikkö Mari Lilja Suomen metsäkeskuksesta neuvoo. Iältään ne ovat suunnilleen satavuotiaita. PINTA-ALA RAJOITTAA. METSÄSTÄ 23.5.2025 Metsälehti.fi 19 VINKIT METKA-TUKEA KULOTUKSEEN AUKEALLA törröttää hiiltyneitä kantoja ja pystypuita, osin maahan laonnut säästöpuuryhmäkin. Pysyvään suojeluun kelpaavat vähintään noin neljän hehtaarin kohteet. 11440_.indd 19 11440_.indd 19 18.5.2025 14.15.00 18.5.2025 14.15.00. Runsaslahopuustoiset Metso-kohteet jaetaan kahteen luokkaan. Luontoarvoiltaan paremmissa ykkösluokan kohteissa kuollutta puustoa on vähintään 10 kuutiometriä hehtaarilla. ”Jos kohde aiotaan kulottaa, hakkuutähteet on jätettävä maahan. 3. Jos kohteella kasvaa paljon vanhoja kuusia, jotka kirjanpainaja saattaa myöhemmin tappaa, suojelurahat kannattaa lunastaa ajoissa. SUOJELUN ARVOISTA metsää. Päijänteen saaressa mökkeilemässä olleet sukulaiset kyselivät, sujuiko kaikki niin kuin piti, koska sankkaa savua kulkeutui sinne asti.” Kulotuksesta ei aiheutunut maanomistajalle kustannuksia, kiitos silloisen luonnonhoitohankerahoituksen. Se kulotettiin vuonna 2022. Mitä tahansa kohdetta ei voi suojella, vaan luontoarvoja on oltava. Kulotusta ehdottanut Metsäkeskus järjesti myös työntekijät paikalle. ”Luontoarvoa tietenkin lisäisi, jos tässä kasvaisi enemmän lehtipuuta.” Tapanila ei kanna siitä huolta. Hakulinen pitää Tapanilan metsää erinomaisena ykkösluokan kohteena. Hänen mukaansa kulotusten määrää olisi tarpeen lisätä voimakkaasti, mutta työvoimasta on puutetta. Paloalueet ovat yleensä hyvin pieniä, keskimäärin 0,3 hehtaaria. PYSYVÄSTI vai määräajaksi. 2. JAHKAILU MAKSAA. ”Tämän metsän käsittelylle metsälaki ei aseta mitään rajoitteita”, Hakulinen kertoo. Maasto nousee loivasti matkalla järeään kuusimetsään. Tulen jäljet näkyvät vielä selvästi Antti Tapanilan metsässä
Sen sijaan ratsastussienestän. Syksy tuo tullessaan marjastajat ja sienestäjät ja talvi hiihtäjät. Joku pyöräilijä on joskus puinut minulle nyrkkiä, kun olen ollut ratsastamassa, mutta suurin osa heistä ei ole sellaisia”, Rydbeck sanoo. Hänestä on tärkeää, että pyöräilijät pysyvät reitillä, jotta metsään ei synny uusia polkuja. ”Suomessa on paljon yksityisiä metsänomistajia, mutta heidän ajatuksiaan kuullaan mediassa todella vähän”, harmittelee Ellen Rydbeck. Ellen Rydbeck liikkuu metsissään usein rhodesiankoiransa Shumban kanssa. ”Metsän omistaminen on iso etuoikeus. ”Äiti oli hoitanut metsiä oppikirjan mukaan. En missään nimessä halua kieltää metsieni virkistyskäyttöä”, sanoo kartanon omistaja, maanviljelijä Ellen Rydbeck. Useimmiten hänellä on mukanaan koira, hevonen tai kivääri. Suosittu reitti tekee 35 kilometrin lenkin Parolan pohjoispuolella ja kulkee osin Suontaan kartanon metsissä. ”Ulkoilijoiden kanssa ei ole ollut isoja ongelmia. Reitillä saa liikkua myös ratsain, ja talvisin Hattulan kunta tekee alueelle ladun. ”Kärsivällisyyteni ei riitä marjastukseen. Ilvesreitti kulkee komeassa kangasmetsässä. Olen siitä hänelle hyvin kiitollinen.” Rydbeck on koulutukseltaan ekonomi ja kuuluu äitinsä kautta vanhaan porilaiseen Rosenlewin Suontaan kartanon mäntymetsät ovat marjastajien ja sienestäjien suosiossa. Hevosen selästä näen sienet hyvin. Syksy tuo Suontaan metsiin marjastajat ja sienestäjät. Myös Rydbeck liikkuu paljon metsissään. 23.5.2025 20 Metsälehti.fi METSÄSTÄ / METSÄNOMISTAJA HATTULA MEERI YLÄ-TUUHONEN, TEKSTI JYRKI LUUKKONEN, KUVAT KOLEA kevätsää on karkottanut ulkoilijat Hämeen Ilvesreitiltä Hattulasta. Lisäksi Rydbeck pyytää kyyhkysiä, sorsia ja rusakoita sekä sienestää. 11441_.indd 20 11441_.indd 20 18.5.2025 14.19.20 18.5.2025 14.19.20. Osa metsistä sijaitsee Hämeenlinnan puolella. KYLLÄ METSIEN VIRKISTYSKÄYTÖLLE Suontaan kartanon metsissä liikkuvat patikoijat, pyöräilijät ja ratsastajat. Ellen Rydbeckin mielestä kaikille on tilaa. Minulla on huppu ja taskut täynnä sieniä, kun palaan kotiin.” Tasapainoilua Ellen Rydbeckistä tuli metsänomistaja viisi vuotta sitten, kun Suontaan kartano siirtyi sukupolvenvaihdoksen myötä äidiltä tyttärelle. Suontaan kartanon mailla elää vahva valkohäntäpeurakanta. Se on Ryd beckin mukaan erityisesti patikoijien ja maastopyöräilijöiden suosiossa
Hän on eniten metsänomistajan puolella”, Rydbeck sanoo. ”Meillä on aina ollut yksityinen metsänhoitaja”, Ryd beck kertoo. Harvennuksen yhteydessä Suontaan kartanon metsiin on jätetty tekopökkelöitä. ”Käymme myös metsässä katsomassa tulevia leimikoita ja valmiita hakkuita”, Rydbeck kertoo. ”Koitan seuraavaksi löytää sellaisia kohteita, jotka sopisivat metsälaitumiksi. Kuvioilla on poikkeuksellisen runsas ja kehityskelpoinen kuusialikasvos, ja se pyritään säästämään.” ”Keskustelu polarisoituu” Ilvesreitin varrella kasvavien mäntyjen välistä pilkottaa Suontaan kartanon punatiilinen navetta. ”Tällaisella vanhalla tilalla, jolla on paljon rakennuskantaa, metsä on investointipankki.” Rydbeck toivoo, että yksityiset metsänomistajat saisivat äänen”Meillä on aina ollut yksityinen metsänhoitaja.” Ellen Rydbeck ratsastaa usein Hämeen Ilvesreitillä 7-vuotiaalla suomalaisella puoliveritammallaan Marshland Khaleesilla. Oma metsänhoitaja Samoihin aikoihin, kun kartano siirtyi Ellen Rydbeckille, tilan metsänhoitaja jäi eläkkeelle. Hän ei ole kartanon palkkalistoilla, vaan työskentelee Kuumapuu-nimisessä yrityksessä. ”Julkisessa keskustelussa metsistä puhuvat aina joko tutkijat tai metsäteollisuuden edustajat. Parhaimmillaan metsälaitumet tuottavat puuta omistajalle ja ruokaa karjalle sekä hoitavat luontoa, sillä niiden kasvilajisto on tyypillisesti rikas. ”Tasapainon löytäminen on välillä haastavaa”, hän sanoo. Parhaillaan käynnissä ovat ennakkoraivaukset. 11441_.indd 21 11441_.indd 21 18.5.2025 14.19.21 18.5.2025 14.19.21. Tapaamiset eivät rajoitu vain työpöydän ääreen. Yksityinen metsänhoitaja on hyvä ratkaisu. Tänä vuonna luvassa on myös varttuneen kasvatusmetsän harvennus sekä päätehakkuu kahdella kuusivoittoisella kuviolla. ”Ne hakataan siemenpuuasentoon eli männyt ja koivut jätetään pystyyn. Puuston keskitilavuus hehtaaria kohden onkin Suontaassa korkeampi kuin keskimäärin.” Forsström pyrkii tekemään kaikki kartanon metsänhoitotyöt itse hakkuita lukuun ottamatta, mutta tarvittaessa hänellä on kiireapuna muitakin metsureita. 23.5.2025 Metsälehti.fi 21 METSÄSTÄ teollisuussukuun. Rydbeck on pienestä pitäen ratsastanut, sienestänyt ja metsästänyt lapsuudenkotinsa Suontaan kartanon metsissä. Metsäkeskustelu polarisoituu, jos esillä ovat vain ne, jotka puhuvat joko suojelusta tai rahasta”, hän harmittelee. ”Harvennukset on tehty ajallaan, ja hakkuumäärät ovat olleet alle vuotuisen kasvun. Uskon, että se tekee hyvää maaperälle ja eliöstölle”, hän kertoo periaatteistaan. Niillä lehmät ja vasikat saisivat varjoa. Vaikka metsä on Rydbeckille paljon muutakin kuin vain tulonlähde, ovat puunmyyntitulot hänelle kuitenkin merkittävä rahoituslähde maatalouden investoinneille. Suontaan kartanon metsiä on nyt viitisen vuotta hoitanut metsuri Mikko Forsström. Tilan päätuotantosuunta on emolehmätuotanto eli tila myy liharotuisia vasikoita. Alkuvuodesta kaksikolla on aina suunnittelupalaveri, jossa he käyvät läpi sen vuoden metsänhoidolliset toimenpiteet. Forsströmin mukaan Suontaan kartanon metsät ovat hyvin hoidettuja. Suvun miehet hankkivat sata vuotta sitten metsätiloja Hämeestä. Lisäksi Rydbeck pyrkii huomioimaan kaikissa metsänhoitotöissä ilmaston, riistan ja viihtyvyyden. ”Tapaan Mikkoa usein, ja joka kerta opin häneltä jotain uutta metsänhoidosta. ”En tykkää, että maaperää työstetään hirveästi ja haluan, että metsään jätetään mahdollisimman paljon hakkuujätettä. ”He halusivat taata puutavaran saannin yhtiön sahoille ja tehtaille ja siksi ostivat Suontaan, Harvialan ja Vanajan kartanot. sä kuuluviin mediassa. Lisäksi ne rapsuttavat itseään mielellään puita vasten”, Rydbeck kertoo. Täältä voi kuljettaa puuta vesiteitse Poriin saakka.” Rydbeck luonnehtii itseään uteliaaksi metsänomistajaksi, jota kiinnostavat perinteet ja vastuullisuus. Suontaan kartanon metsät ovat FSC-sertifioituja
METSÄSTÄ 23.5.2025 22 Metsälehti.fi MIKKO RIIKILÄ TEKSTI, PETTERI KIVIMÄKI, KUVAT POLOINEN Keijo retkottaa tiedottomana puun latvassa, mutta ei hätää. ”Ennen vanhaan metsurit osasivat kaataa myös pihapuut.” Tomografiakuva tammen sisuksesta. M IK A VA IN IO N PÄ Ä Sedun arboristiopiskelija harjoitteli hoitokiipeilyä Tuomarniemellä Sedun toimipisteellä. Suomessa ammattikunta on yllättävän nuori. 11442_.indd 22 11442_.indd 22 18.5.2025 14.22.33 18.5.2025 14.22.33. ”Tämän päivän tehtäväradalla on samat kohteet kuin arboristikilpailuissa”, selvittää lehtori Veijo Kangasmäki. Pelastustehtävä on osa puunhoitajaeli arboristiopiskelijoiden kiipeilyharjoitusta Sedun Tuomarniemen toimisteellä Ähtärissä. ”Puistojen vanhojen tammien ja muiden jalojen lehtipuiden hoiOPISKELUA JALAT TUKEVASTI ILMASSA Arvokkaiden puistopuiden hoito ja pihojen hankalat kaadot ovat arboristien ydinosaamisaluetta. Onneksi Keijo on vain Anne-nuken miesoletettu, 70 kiloa painava kollega. ”Haemme tänne ihmisiä, jotka osaavat kohtalaisesti perusasiat, esimerkiksi moottorisahan käytön, jotta koulutuksessa voidaan keskittyä arboristiosaamiseen.” Suomen vankasta metsäosaamisesta poiketen olemme puiden hoitajina kisällejä. Suurista hybridihaavoista roikkuu köysiä, joilla toisen vuosikurssin opiskelijat kipuavat latvaan ja siirtyvät sivuoksiin jäljitellen isojen lehtipuiden hoitoleikkauksia. Terve pintaosa takaa puun lujuuden ja elinvoiman, joten jaloilla lehtipuilla laho ei ole samalla tapaa kohtalokasta kuin havupuilla. ”Koulutukseen valittavilta edellytetään metsätai puutarha-alan peruskoulutusta tai työelämässä hankittua kokemusta ja hyvää fyysistä kuntoa. Tutkinnon näyttökokeessa puusta autetaan alas elävä ihminen. Hän korostaa koulutuksen joustavuutta, joka mahdollistaa työn ohessa opiskelun. Valitsemme opiskelijat haastatteluiden perusteella”, Kangasmäki sanoo. Puunhoitajiksi aikuiskoulutuksena Harjoitukseen osallistui kymmenkunta opiskelijaa, jotka suorittavat kaksi vuotta kestävää koulutustaan. Arboristiopiskelija kiipeää tuota pikaa avuksi ja tuo uhrin turvallisesti maan kamaralle. Musta osa on tervettä puuta, sininen onttoa
Myös Noormarkussa Ahlströmin ruukin alueella on upeita puita, joita hoidamme.” Puiden kunto arvioidaan pääosin silmävaraisesti. ”Esimerkiksi tammelle lahoaminen ei ole aina ole kohtalokasta kuten havupuille. Kaikkiaan Suomessa on reilut 200 arboristia. ”Ennen vanhaan metsurit osasivat kaataa myös pihapuut, mutta heidän kaltaisiaan ammattilaisia ei juuri enää ole, mikä korostaa arboristien tarvetta”, LAURÉN Opiskelija Samuli Närhi auttaa 70 kiloa painavan Keijo-nuken puusta. Jos pohjavesi nousee lähemmäksi maan pintaa, silloinkin tulee kasvutappioita ja metaanipäästöt lisääntyvät. ”Esimerkiksi Turussa on paljon isoja, arvokkaita puistopuita, joiden kunnon tarkkailu ja hoito työllistää meitä. Jos pohjaveden pinta jää syvemmälle, puuston kasvu heikkenee ja maan hiilidioksidipäästöt kasvavat. Hänen työnkuvansa painottuu entistä enemmän puiden kuntoarvioihin – aiemmin työlistan täyttivät ongelmapuiden kaadot. Tuomarniemen kurssilla tuntiopettajana toimiva kokenut arboristi Mika Vainionpää työskentelee laajalla alueella pääosin länsirannikolla. SITTEN PELATAAN JA NOSTETAAN ojituskortit. VESITALOUDEN VENTISSÄ pohjaveden syvyyteen vaikuttavat yhtä aikaa turvelaji, puuston määrä, puulaji, ojaväli, ojien syvyys sekä sademäärän ja haihdunnan välinen erotus. Vakuudeksi Vainionpää esittelee tomografiakuvaa melkein ontosta tammesta. Laho kuuluu vanhan jalon lehtipuun elinkaareen. Suomessa arboristikoulutus alkoi vasta 2000-luvun alussa. Matala oja pitää veden pinnan saralla parikymmentä senttimetriä korkeammalla kuin syvä oja. TAVOITTEENA ON 21 pistettä. Toinen jaettu kortti on puusto. Niiden perusteella muodostetaan kuva puu sisältä ja pystymme arvioimaan sen elinkelpoisuutta ja turvallisuutta. Lisäksi työssä käytetään apuvälineitä, joista kasvukairojen ja relaskooppien kanssa puuhailevat metsäihmiset eivät osaa edes uneksia. Jaossa saadaan kaksi korttia, ensin turvelaji: vedenpinta huonosti vettä läpäisevässä rahkaturpeessa pysyy selvästi korkeammalla kuin saraja puuturpeessa. VESITALOUDEN VENTISSÄ pohjaveden syvyyden määrää erilainen korttipakka. Ensin arboristeja alettiin kouluttaa Hyvinkäällä Hyriassa lähinnä Helsingin tarpeisiin, myöhemmin koulutus aloitettiin Paimion Liviassa ja Tuomarniemen Sedussa. Kangasmäki sanoo. Jos en nosta, käsi jää ehkä vajaaksi ja jakaja voi osua lähemmäksi venttiä. ”Yhä isompi osa työstä puiden hoitoa” Suuri osa monen arboristin arkityötä on puiden poistamista, tyypillisesti hankalien pihaja puistopuiden kaatoa maasta käsin tai kiipeillen ja katkoen pystypuuta latvasta alkaen. Turpeen ja puuston vaikutus lasketaan yhteen. Jos nostan uuden kortin ja se on seiska tai suurempi, 21 pistettä ylittyy ja häviän. Pohjimmiltaan suometsien vesienhallinnassa lyödään aina vetoa tulevien vuosien sademäärästä. Puistoissa ja rakennetuilla alueilla halutaan säästää isoja puita, joten niiden kuntotutkimus on tärkeä osa ris kien hallintaa. ”Puun pinnalle asettavat anturit lähettävät ja vastaanottavat ääniaaltoja. VESITALOUDEN VENTTIPÖYDÄSSÄ Annamari Laurén KIRJOITTAJA ON SUOMETSÄTIETEEN PROFESSORI HELSINGIN YLIOPISTOSSA. Ojat myös madaltuvat itsekseen noin 10 senttiä vuosikymmenessä. Varttuneessa metsikössä vedenpinta on parisenkymmentä senttiä alempana kuin nuoressa metsässä tai taimikossa. Kuusikossa alempana kuin männikössä. Osa arboristeista työskentelee kaupunkien palveluksessa, osa yrittäjinä. Jakaja antaa ristikuutosen ja ruutuysin, pistemäärä on siis viisitoista. Koulutukseen kuuluu roppakaupalla kiipeilytekniikkaa, puiden hoitoa, kaatoa sekä puiden ja lahottajasienten tunnistusta. Vesitalouden ventissä tavoite voisi olla 25 senttimetriä, loppukesällä, mitattuna maan pinnasta pohjaveden pintaan. METSÄSTÄ 23.5.2025 Metsälehti.fi 23 tamiseen on yli sata vuotta sitten syntynyt ammattikunta Englannissa ja Manner-Euroopassa”, Kangasmäki selvittää. Sitten Suuri Jakaja pelaa korttinsa – vuoden sademäärä ratkaisee, menikö kuivatus yli vai jäikö vajaaksi. Tehdäänkö siis kunnostusojitus, jätetäänkö ojat itsekseen madaltumaan vai vähennetäänkö aktiivisesti kuivatusta pohjapadoilla tai tukkimalla osa sarkaojista. Yhdet kortit jaetaan, toiset pelataan ja kolmannet ovat korkeammassa kädessä. 11442_.indd 23 11442_.indd 23 18.5.2025 14.22.35 18.5.2025 14.22.35. Turvelajiin ja sademäärään emme voi vaikuttaa, puusto on potissa, joten ojituksella pelataan. Tutkinto rakentuu näyttökokeista. Suometsien vesitalouden säätelykin voi mennä yli taikka jäädä vajaaksi. Ojaväli vaikuttaa ojasyvyyttä enemmän. Runko voi säilyttää lujuutensa niin kauan kuin sen ulkoreunalla on riittävä kerros tervettä puuta”, Vainionpää kertoo. Silloinkin häviän. Ojituskortit lasketaan yhteen jaossa saatujen korttien kanssa. Tutkinnon suorittaneita on yhteensä 300, heistä huomattava osa naisia. Kuivatusvoimakkuus vähenee reippaasti, jos ojaväliä pidennetään tukkimalla joka toinen sarkaoja. Lehtori Veijo Kangasmäki vastaa Sedun arboristikoulutuksesta. Miten valitaan ojan syvyys ja ojaväli siten, että vedenpinta olisi lähellä suometsien venttiä, 25 senttimetriä. Moni myös tekee työtä sivutoimisena
Ateknik-yhtiön Plantzooka-putkea ei ole tuotu Suomeen. H) Tuhkalannoitusta 40 vuoden ajalta ja niiden jäljiltä hyvin kasvavat turvemaat. Sahalan metsissä harjoitetaan mielenkiintoista, kokeilevaa ja uusia ideoita kaihtamatonta puun kasvatusta. Juho Tikkanen / UPM Olen saanut seurata Sahalan tilan metsien käsittelyä 1980 luvun alusta alkaen. Plantzookalla on istutusputkia 38 millin läpimitasta aina 75-milliseen asti. I) 1-telainen kevyt metsäojakaivuri ja sen ojanperkaustyöjälkeä. Retkeläisten on myös mahdollisuus nauttia terveyslounas Sahalan Kartanon ravintolassa, ja sen yhteydessä haluttaessa kuulla Veli-Jussi Jalkasen tietoisku ennaltaehkäisevästä terveydestä ja saada käteensä työikäisen terveysohjeen monisteena. Tiedustelut ja tilaukset: Agr. G) Vesakonraivaussakset itse kehitetyllä kantokäsittelylaitteella, joilla saadaan halvinta perkausta. METSÄSTÄ 23.5.2025 24 Metsälehti.fi KOKEILTUA MIKKO RIIKILÄ, TEKSTI SAMI KARPPINEN, KUVA METSÄTARVIKEKAUPPIAIDEN mukaan kiinnostus istutuksen yhteydessä taimille annettaviin lannoitteisiin, Suomessa ensisijaisesti Argrow-lannoitteeseen, on kasvanut vuosi vuodelta. Hinta: 200 €/ryhmä + alv. Yksi kuutiosenttimetri vastasi yhtä grammaa lannoitetta, mikä on hieman enemmän kuin Argrow’n tai sen ruotsalaiskilpailija Organoxin suositeltu lannoiteannos yhdelle taimelle. Sahalassa harjoitetaan innovatiivista, aktiivista sekä kokeilevaa puuntuotantoa ja tuloksia seurataan tarkasti. Tämän jälkeen taimi pudotetaan putkeen, joten lannoiterakeet jäävät sen alle. Esittelykierros talouskeskuksessa kestää n. Putket on jaettu lannoitteen annostelijan toimintatavan mukaan ykkösja kakkostyyppiin. Lisämaksusta esittelemme osallistujille Sahalan Kartanon tilaa, historiaa ja monialayritystoimintaa. Tämä on huono ratkaisu ja vaikeuttaa taimien istuttamista riittävän syvälle. D) 200 r/ha järeitä nopeakasvuisia loppukasvatuseli ns. Plantzookan istutusleuat ovat noin kaksi senttiä lyhyemmät kuin Pottiputken leuat. Veli-Jussi Jalkasen, ohjaamana ja osanottajien kysymyksiin vastaaminen. Tarkoitus on saada se Metsälehden kokeiluun vielä tämän kevään aikana. Hinta: terveyslounas ja tietoisku 8 sivun monisteineen 17 €. Vaihtoehdot ovat yksi tai kaksi kuutiosenttimetriä. Syväistutus varmistaa taimen menestymisen istutuksen jälkeen. Vaikeampi syväistuttaa Putken ostajan on lisäksi valittava, kuinka paljon lannoitetta kertaripauksella annetaan. M) Mittava valikoima kantoleikkeitä todistamassa toteutetun metsänhoidon tehokkuutta. E) Varttuneiden kuvioiden kasvun elvytystä harvennuksilla ja lannoittamalla. Metsälehden kokeilemassa Plantzooka 2 -putkessa lannoiteannos tipahtaa, kun leuat suljetaan edellisen taimen jälkeen. Vierailijat voivat saada hyviä esimerkkejä, uusia ideoita ja kannustusta puun tuotannon innovatiiviseen tehostamiseen. Metsäretki kestää 2–3 h, ja metsäteillä liikutaan joko henkilöautoilla tai bussilla. Oja/ajourayhdistelmä) nopeakasvuisia kohteita jo 1990 luvulta. Taimilannoitin ei hidasta istutusta Plantzooka-pottiputken lannoitteen annostelija toimii tarkasti, mutta kallis se on. superharvennuskuvioita. Kahta tyyppiä annostelijoita Nimensä toisen maailmansodan amerikkalaissingolta ominut ja omakseen vääntänyt Plantzooka muistuttaa suuresti Pottiputkea, mutta Ateknikin edustajan mukaan putket ovat yhtiön omaa tuotantoa. J) 8 t kaivuri hakkuukoneena nuoriin metsiin mittaavalla kaatopäällä ja jatkopuomilla. PLANTZOOKA 1 JA 2 Putkien läpimitat 38–75 mm Paino 3–4,4 kg Lannoiteannos valittava 1 tai 2 cm 3 Verollinen hinta noin 630 euroa (+ rahti noin 20 euroa) Valmistaja Ateknik Ab Verkkokauppa www.plantzooka.se OTTAKAA SAHALAN KARTANO METSÄRETKIKOHTEEKSI Rautalammilla puun tuotannon ja moninaiskäytön tehotilana tunnetussa 1010 metsähehtaarin Sahalan Kartanossa metsien tuotto on kaksinkertaistettu nykyisen isännän aikana. 1 h. Hinta: 500 €/ryhmä + alv. C) Ensiharvennusta 600 kpl/ha lopputiheyteen ja mitä sillä saadaan. K) Uusi metsävarusteinen Valtra -traktori metsäperäkärreineen. Lukuisat ryhmät ovat saaneet uusia ja innostavia elämyksiä ja tietoja Sahalassa käynnistään. Näin olemme kannattava ja kiinnostava metsäretkikohde sekä metsänomistajaettä metsäammattilaisryhmille. Veli-Jussi Jalkanen, vessi@sahalankartano.fi, 0400 763700 SUOSITUKSET: Pitkäaikaisen yhteistyön ansiosta voin todeta Sahalan kartanon Rautalammilla olevan mielenkiintoinen metsäretkikohde. Taimi työnnetään putkeen uudelle istutuspaikalle siirryttäessä. Maksimiryhmäkoko on 50 hlö. Istutussyvyyttä rajoittavan jalusraudan poistaminen helpottanee syväistutusta Plantzookalla. Tämän vuoksi esimerkiksi Argrow’n kehittämä, Pottiputkiin asennettu lannoitteen annostelija jouduttiin vetämään markkinoilta. B) Nopeakasvuiset koivuntaimikot suurmättäissä, jotka ensi harvennetaan jo 10–11 v. Tänä keväänä Pottiputki on esitellyt oman ratkaisunsa, joka ei riko Plantzookan patenttia. F) 400 r/ha tukkikasvatuskuvioita, mihin tiheyteen päästään havupuillakin jopa 20 v iässä. Oranssi väritys erottaa ne kilpailijoista. Istutusputken jalkapolkimen palautintangon liikkuessa toimivan lannoitteen annostelijan patentti on ruotsalaisen Ateknik-yhtiön hallussa, eivätkä kilpailijat ole päässeet sen kanssa yhteisymmärrykseen tekniikan käyttämisestä. Meillä on metsätuotannossa useita poikkeavia asioita esiteltävänä A) Ajouramätästyksen (4 lev. Viime vuosina haasteena on ollut lannoitetta annostelevien istutusputkien saatavuus. Ilkka Koppanen / MHY Pohjois-Savo 11451_.indd 24 11451_.indd 24 18.5.2025 14.21.20 18.5.2025 14.21.20. Metsälehdellä oli kokeiltavana 55-millinen putki. Annostelijan antamaa kerta-annosta ei voi säätää. Hinta: metsäretken yhteydessä 50 €/ryhmä + alv. Järjestämme halutessanne lisäksi ohjatun yrttisaunaelämyksen Suomen parhaassa ! pellettilämmitteisessä 30 hengen savusaunassa ”Holy Smoke”. L) Miten keskiraollinen satulatuoli metsäkoneissamme estää ryhti-, selkäja nivelvaivat. iässä. Plantzooka 1 -putkissa annostelija ripauttaa lannoiteannoksen putkeen, kun putken kärki on massa ja leuat avataan. Tilalla isäntä tarjoutuu selostamaan kävijöille, miten metsän arvokasvun toi ainakin tuplata verrattuna tavanomaiseen. N) Koivupolttopuun tekoa koivut kuorien ja poltto pyöreänä itse kehitetyssä telineessä ”rakotulena” Peruspakettiin kuuluu metsäretki Sahalan Kartanon isännän, agr. Kakkostyypin putkella työskentely sujuu yhtä joutuisasti kuin tavallisella istutusputkella
Harvennuksen yhteydessä ylispuut poistettiin, vaikka kuusikon toipumiskyky oli vielä hieman hämärän peitossa. Pituudeltaan vapautettu puusto on 3–7 metrin mittaista, kankaan reunoilla pidempääkin. Urat helpottivat raivaajan työtä, sillä puita pystyi kaatamaan tiukoista ryhmistä uralle. Korjuussa tai ojituksessa vioittuneet ja huonosti toipuneet puut poistettiin. Metsätilakauppa – mitä pitää huomioida. Koska kuviolla on noin viisi metriä leveät hakkuukoneen urat, jätettiin urien väliin kasvamaan lähes normaalin viljelytiheyden mukainen kuusikko eli 1 600–1 800 puuta hehtaarille. SA M I KA RP PI N EN kaikin paikoin ennen hakkuuta. METSÄSTÄ 23.5.2025 METSÄNHOITO SAMI KARPPINEN TALVELLA 2021 Kannuksessa sijaitsevalla metsätilalla tehtiin harvennushakkuu, tuhkalannoitus sekä kunnostusojitus. Jatkossa tavoite on, että kuusikkoon päästään tekemään ensiharvennus noin 15 vuoden kuluttua. Samalla tasattiin puuston pituuseroja, mutta kuusikossa ne tasoittuvat hyvin luonnostaankin. Urat helpottavat raivaajan työtä, sillä puita voi kaataa niille. Kuusialikasvos on toipunut hämmästyttävän hyvin, ja viime kesän pituuskasvut olivat 60–80 sentin luokkaa. Puusto tasaiseksi raivaussahalla Toukokuun alussa alikasvoskuusikko raivattiin raivaussahalla sopivaan jatkokasvatustiheyteen. . Pari hehtaaria alasta oli muuta kuviota rehevämpää, ja sillä kasvoi runsas kuusialikasvos hieskoivujen ja mäntyjen alla. Kyseessä oli siis turvemaametsän kunnostus väistyvien metsänhoito-oppien mukaan, sillä kunnostusojitusta ei nykyään kovin helposti suositella. Puukaupat – miten onnistut niissä. . Ilmoittaudu veloituksetta – paikkoja on rajoitetusti! 11451_.indd 25 11451_.indd 25 18.5.2025 14.21.22 18.5.2025 14.21.22. . Miten metsistä tehdään tuhonkestäviä. Näin ei ollut Alikasvoskuuset raivurilla ojennukseen Ylispuiden poisto, tuhkalannoitus ja kunnostusojitus kirittivät turvemaan kuuset kovaan kasvuun. Todennäköisesti tuhkalannoituksen ansiota on, että puiden neulaset ovat väriltään pääosin terveen vihreitä. Tuhkalannoituksella terhakkuutta. www.sustainablenordic.com/ metsalehdenmetsatjaraha METSÄ ON OMAISUUTTA JA OMISTAJALLEEN TÄRKEÄ OMAISUUSERÄ. Alikasvoskuusien harvennuksen jälkeen ajourien väliin kasvamaan jää lähes täystiheä kuusitaimikko. Miten metsistä saadaan hyvä tuotto. Kasvamassa oli tänä keväänä 2 000–3 000 kuusta hehtaarilla, joukossa myös jonkin verran mäntyä. Alikasvos kannattaa hyödyntää Alikasvoksen hyödyntämiseen hieskoivikoissa kannustaa myös Tapion viime syksynä julkaisema selvitys. Runkoja jätettiin noin 1 000– 1 300 kappaletta hehtaarille. MITÄ LUVASSA. Samalla muulle osalle kuviota voidaan tehdä harvennushakkuu. Olisi mielenkiintoista tietää, olisiko kuusten kasvu ollut yhtä hyvää, jos kunnostusojitus tai tuhkalannoitus olisi jätetty tekemättä. OHJELMAN TEEMAT: . Neljä vuotta hakkuun jälkeen asiassa ollaan viisaampia. Sen mukaan ensiharvennusvaiheessa hieskoivikon alla olemassa olevan kuusialikasvoksen hyödyntäminen ravinteikkailla turvemailla on hyvinkin järkevää myös taloudellisesti, jos kasvatuskelpoisia kuusia jää ylispuuston korjuun jälkeen hehtaarille vähintään 1 500. L UK I JATA PA H T UM A METSÄT &RAHA Tervetuloa kuulemaan asiantuntijoiden näkemyksiä ja käytännön vinkkejä Metsälehden juontamissa keskusteluissa ja puheenvuoroissa
Nyt visakoivua esitellään Punkaharjulla Suomen Metsämuseo Lustossa. Kova ja koristeellinen Visakoivu ei ole oma puulajinsa vaan rauduskoivun perinnöllinen muunnos. Visaisia rakenteita Lustossa visakoivunäyttely on ollut suunnitteilla pitkään. Onkin luontevaa, että visakoivu on nyt nostettu museossa keskiöön. Ominaislaatuiset mutkittelevat vuosilustot tekevät puuaineksesta tiivistä, kovaa ja koristeellista. “On ainutlaatuinen kokonaisuus päästä näyttelyn lisäksi eläviin visakoivikoihin”, kertoo tutkimuspäällikkö Reetta Karhunkorva. Näin suomalaisen kansantarinan mukaan syntyi visakoivu. IIRIS YLINEN, TEKSTI SIRPA MIKKONEN, KUVAT Metsämuseo Luston uutuusnäyttelyssä esitellään myös visakoivun potentiaalia arvokkaana vientituotteena. huhtikuuta. Visaseura lähestyi Lustoa idealla ensimmäisenä vuonna 2018. Suomalaiset ovat pitkään ymmärtäneet hyödyntää visakoivua kovuutta vaativiin esineisiin, ja 1800-luvulla visasta tuli jopa kansallinen symboli. 26 Metsälehti.fi ta. Piru kulki pitkin maita puuta löytämättä ja puristi lopulta turhautuneena koivun rungon muhkuroille. Visakoivua on pitkään kasvatettu viereisessä Luonnonvarakeskuksen (Luke) Punkaharjun tutkimuspuistossa, johon Lustosta järjestetään opastettuja kierroksia. Teoriat visasairaudesta ja hyönteisistä hylättiin, kun Olli Heikinheimo osoitti vuonna 1929 ensimmäisenä maailmassa visaisuuden perinnölliseksi ominaisuudeksi. Sitten mukaan lähtivät Luke, Pro Puu -yhdistys, Suomen käsityön museo ja Aalto-yliopisto. Erikoisnäyttely Visakoivu – pirun puristama puu avattiin 25. Suomesta tuli siten visakoivun tutkimuksen kärkimaa, ja visakoivikoita alettiin perustaa. Sota-aikana rintamamiehet löysivät visakoivua Karjalan metsistä ja käyttivät sitä puhdetöissään, joita on näyttelyssäkin esillä. Näyttelyn alussa kerrotaan visakoivun historiasEI SUORA EIKÄ VÄÄRÄ Suomalaisesta kansantarinasta nimensä saanut Metsämuseo Luston erikoisnäyttely esittelee visakoivun historiaa, erikoisominaisuuksia ja muotoilua. “Taustalla on paljon asiantuntemusta ja osaa”S aat ottaa puun, kunhan se ei ole suora eikä väärä”, sanoi talonpoika pirulle. Luonnonoikkuna pidetyn visakoivun synty oli pitkään arvoitus. ”Laatuluokkien kuvaukset ovat suorastaan runolliset.” Näytteillä on Aalto-yliopiston opiskelijoiden tekemiä huonekaluja ja taideteoksia. 11444_.indd 26 11444_.indd 26 18.5.2025 14.25.14 18.5.2025 14.25.14
11444_.indd 27 11444_.indd 27 18.5.2025 14.25.15 18.5.2025 14.25.15. VISAINEN NÄYTTELY VISAKOIVU – pirun puristama puu -näyttely on esillä Lustossa 25.4.2025–15.3.2026. Visakoivuisia yksityiskohtia on ujutettu näyttelyrakenteisiin. MUSEON viereisessä Luken Punkaharjun tutkimuspuistossa sijaitsee Visapolku, jossa voi perehtyä visankasvatukseen. Esillä on 26 opiskelijateosta, joista osa on huonekaluja ja osa taideteoksia. Visakoivu nähdään näyttelyssä arvokkaana vientituotteena, jolla olisi paljon potentiaalia maailmanmarkkinoille. Visakoivusta maksetaan sata kertaa enemmän kuin muista Suomen metsäpuulajeista. Jo tilaan johtavien portaiden kaide on nilapinnalle kuorittua visakoivua. 23.5.2025 Metsälehti.fi 27 METSÄSTÄ mista”, Karhunkorva kertoo. Näyttelyyn johtavien portaiden kaide on nilapinnalle kuorittua visakoivua. Poikkeavaa puukauppaa Vaatimattoman kokoisesta, kauttaaltaan muhkuraisesta rungosta ei arvaisi, että kyseessä on Suomen arvokkain puuaines. Myös visakoivun kauppa on poikkeuksellista. “Monelle visakoivu oli ennenkuulumaton materiaali”, Karhunkorva kertoo. “Hinta määräytyy visakukasta, joka nähdään vasta kaatamalla puu”, kertoo asiantuntija Esko Oksa. Visakoivun hinta määräytyy visakukasta, joka nähdään vasta puu kaatamalla. ”Laatuluokkien kuvaukset ovat suorastaan runolliset”, Karhunkorva kuvailee. Lusto on saanut näyttelyyn visakoivua esille harvennuspuuna Luken Punkaharjun tutkimuspuistosta. Muotoilutöiden yhteydessä on video, jossa opiskelijat taustoittavat teoksiaan ja kuvailevat kokemuksiaan visakoivun työstämisestä. Esillä on tuotannossa olevia suomalaisten yritysten visatuotteita, kuten laskettelusukset ja aurinkolasit. Näyttelyn sydämessä ovat Aalto-yliopiston nuorten muotoiluopiskelijoiden visakoivukokeilut. TOTEUTTAJAT Suomen Metsämuseo Lusto, Aalto-yliopisto, Luke, Pro Puu -yhdistys, Suomen käsityön museo ja Visaseura ry. Tuntematon visakoivu Näyttelyn loppuosa keskittyy visakoivun muotoiluun. Sitä ei esimerkiksi myydä lainkaan pystykauppana. Poikkeuksellista kaupankäyntiä kuvaavat myös näyttelyssä esillä olevat visakoivun myynnin yksityiskohtaiset laatuluokitukset. Kovuuden lisäksi muotoilussa arvostetaan visakoivun koristeellista ulkonäköä. Esimerkiksi pystykarsinta on visankasvatuksessa tärkeä työlaji, joka on tehtävä huolellisesti ja oikeilla työvälineillä. Visakoivun kasvatus vaatii erityisosaamista, aikaa ja rahaa. Näyttelyssä sitä esitellään havainnollisilla videoilla. Videolla näytetään kauppatilanne, jossa ostaja on hakkuussa mukana paikan päällä. Museokaupan parhaiten myyvä visatuote on visakoivuinen ovikiila
Onko se ahma – vai sittenkin karhunpentu. Kun mytty liikahtaa, parikymmensenttinen häntä ja ahmalle ominainen hahmo paljastuvat. Siksi kuiskuttelemme. Katselupaikalla sen voi nähdä niin päivällä kuin yölläkin. Olemme Pohjois-Karjalan Lieksassa. Kolme metriä leveä ja reilun metrin korkuinen ikkuna on kuin keloseinään upotettu 126 tuuman jättiscreeni, joka näyttää luonto-ohjelmaa 24/7. Mietimme, kuinka pitkään eläin on mahtanut jo olla paikalla – huomaamattamme. Sieltä ahma tulee, jos on tullakseen. Välillä paljain silmin, välillä kiikarilla. Puolen tunnin ruokailu Nyt hävettää ja naurattaa samaan aikaan. Ensimmäisen lihakätkön jälkeen eläin lähtee kohti kuvauskojuja. Luontokuvaajien parissa nimittäin puhutaan, että olemme nyt maailman parhaassa paikassa tarkkailla Euroopan suurinta näätäeläintä. 11445_.indd 28 11445_.indd 28 18.5.2025 14.24.11 18.5.2025 14.24.11. Yhtäkkiä huomaamme tumman hahmon – paljon oletettua lähempänä, ikkunaruudun alaosassa, juuri vastakkaisessa nurkassa kuin mihin olimme tuijottaneet. Normi-iltaan erona on, että keskustelemme kuiskaten – ja että katsomme samalla kolmemetrisen ja reilun metrin korkuisen ikkunan läpi. Vääräkin odotus palkitaan Kämpästä kuuluvat pienet kolahdukset eivät ahmaa häiritse, mutta ihmisten puhetta se ei siedä. PILKKEET 23.5.2025 28 Metsälehti.fi RETKEILY HEIKKI HAMUNEN, TEKSTI HARRI MÄENPÄÄ, KUVAT PUHUMME valokuvaajan kanssa jalkapallosta ja snookerin MM-finaalista. Kun ilta hämärtyy, mieleen hiipii epäilys: entä jos pedot eivät tänään liikukaan. Vietämme yön eläintenkatselukämpässä, jossa meillä on hyvät mahdollisuudet nähdä suurpetoja, ennen kaikkea ahma. Eläin kyyristelee takalisto meihin päin suunnattuna. Patvinsuon kansallispuistoon on linnuntietä 13 kilometriä, valtakunnan itärajalle kymmenkunta enemmän. Hyvillä kiikareilla karvat erottuvat tarkasti, mutta ihan varmaksi pallomaisesta mytystä ei voi sanoa. YKSI YÖ, KAKSI PETOA Petojen tarkkailu ei enää vaadi kameraa ja ahdasta kuvauskojua – yhä useammalle riittää pelkkä katsomisen kokemus. Katseemme on naulittu 80 metrin päässä virtaavaan puroon ja sen yli aseteltuun puunrunkoon. Hajuaisti toimii tarkasti – ahma saapuu kivien alle ja Utelias ahma liikkuu ympäri vuoden
Mutta – hyötyvätkö muurahaiset jollakin tavalla kasvimaastaan. Kun en himoitse itse otettuja otoksia pedoista, olen tyytyväinen kelokämppään, jossa saa suoristaa rankansa ja kulkea huoneesta toiseen. Lisää ravinteita kasvusto saa, kun tikat ja nisäkkäät kaivavat pesästä muurahaisia ravinnokseen ja levittävät samalla pesäainesta ympäriinsä. Sadevesi valuu kupolimaisen pesän päältä ja kuljettaa mukanaan ravinteita. MUURAHAISET HORTONOMEINA ”Kaksivuotiaat olleet nuorimpia.” Tätä muurahaispesää ympäröi tuuhea nuokkuhelmikkäkasvusto, jonka muurahaiset ovat itse kylväneet. Se kiertelee ja kaartelee, pälyilee ja säikkyy. Eikä eläin viihdy paikalla muutenkaan. Kun ravintosolukko on syöty, loppu on jätettä, joka kuljetetaan pois pesästä. Kämpän havaintokirjassa on kuitenkin kerrottu ahman lisäksi monista lintulajeista ja sudesta. Ehkä muurahaiset rasvakudosta syödessään peittaavat siemenet eritteillään niin, etteivät siemenet homehdu. Jäämme siis odottamaan. Karhuja ei näy Katsomme toisiamme: tässäkö tää oli. Muurahaisten matkaan lähtevät erityisesti sellaiset siemenet, joissa on rasvainen ravintolisäke. Kameran suljin raksuttaa taukoamatta vanhan ajan kirjoituskoneen tavoin. Toinen kukista kypsyttää siemenensä hitaammin ja pysyy röyhyssä syksyyn asti. Mehevä lisäke houkuttelee muurahaisia. Katselu riittää monille Kiitän sitä, että kämpässä on tilaa enemmän kuin kuvauskojuissa. Ylemmän kukan siemen kypsyy jo keskikesällä ja karisee yhdessä siihen kiinnittyneen ravintonuijan kanssa maahan. Isäntämme, yli 20 vuotta Erä-Eero-yritystä luotsannut Eero Kortelainen vahvistaa, että pedot houkuttelevat muitakin kuin luontokuvaajia. Eniten se säikähtää, kun telkkäpari lähtee lentoon lammen pinnasta. Noinkohan se pysyy siellä paremmassa suojassa. Muurahaiset ovat tärkeitä metsäkasvien siementen kuljettajia. Toiseksi viimeisen ruokapalansa ahma kuljettaa omaan piiloonsa vesirajan tuntumaan. Se on yllätys, että pikaisen selailun perusteella karhuhavaintoja ei ole kirjattu syksyllä eikä nyt keväällä. PILKKEET 23.5.2025 Metsälehti.fi 29 KAMALA LUONTO SEPPO VUOKKO, teksti / JORMA PEIPONEN, kuva Tekijät ovat pitkän linjan luontoammattilaisia. Siinä missä ahma viipyi alueella puoli tuntia, säikky susi tyytyy viiteen minuuttiin. Viereisen huoneen sängyt houkuttavat. Kun karhut ovat kevään aikana tunkeneet ihmisasutuksen luo pihoihin ja taajamiin, olettaisi, että täällä niitä vasta onkin. ”Katselijoiden osuus on jo noin puolet. Kovin hyvä lentolaite se ei ole, mutta riittää viemään siemenen pois emonsa luota. Mutta nyt paikalle ilmestyy susi! Samasta suunnasta kuin ahma tunti sitten. Tuntien hiljaisen odottelun jälkeen ääni herättää tajuamaan, kuinka kovalta järjestelmäkamera voi suljetussa tilassa kuulostaakaan. Aivan ilmeisesti kehä saa alkunsa muurahaisten kuljettamista siemenistä. Kussakin kaleitten suojaamassa tähkylässä kaksi toimivaa kukkaa, mutta kolmas, keskellä oleva, on muuttunut nuijamaiseksi ravintosolukoksi. Vitsailemme, että ehkä nyt joutaisimme jo nukkumaan. Kuvan tuuhea heinäkasvusto on nuokkuhelmikkää. Meillä kaksivuotiaat ovat olleet nuorimpia vieraita.” MUURAHAISPESÄÄ ympäröi usein selvä heinien ja ruohojen kehä, vaikka metsä on varpuvaltainen. Kun se on syöty, muurahaiset hylkäävät siemenen. Vasta rajut syystuulet tarttuvat siementä ympäröiviin purjemaisiin kaleisiin ja sieppaavat siemenen matkaansa. Kahden erilaisen leviämistavan yhdistelmä on auttanut nuokkuhelmikän levittäytymään yleisenä koko maahan. Sitten eläin katoaa vankan kuusikon sisään jyrkän kalliorinteen kätköihin. Hukka on ahmaan verrattuna arkajalka. Sitä perua on pesää ympäröivä tuuhea nuokkuhelmikkäkasvusto. Nuokkuhelmikkä on yleinen ja helppo tuntea kukkiessaan: sirosti taipuvassa röyhyssä riippuvat sinivioletin kirjavat tähkylät erillisinä kuin helmet nauhassa. METSÄN KÄTKÖISSÄ puunrunkojen oksiin tehdyille piiloille suoraan kuin huippusuunnistaja kisarasteille. Molemmat normaalit kukat kehittyvät siemeniksi, mutta eri tahtiin. Lehdoissa useat kevätkukat, kuten vuokot, imikät, orvokit ja kiurunkannukset, luottavat muurahaisiin siementensä kantajina. 11445_.indd 29 11445_.indd 29 18.5.2025 14.24.12 18.5.2025 14.24.12. Katselupuoli voisi edelleen kasvaa muun muassa siksi, että katsella voi yhdessä perheenkin kanssa. Orvokeista on jopa havaintoja, joiden mukaan muurahaisten kuljettamat siemenet itävät paremmin kuin maahan karisseet ja siihen jääneet. Kangasmetsien kasveista muurahaisten matkassa leviävät maitikat, piipot sekä monet sarat ja heinät
PILKKEET 23.5.2025 30 Metsälehti.fi on 116 metriä pitkä. – metsätaitokisat kesä 2025 Kilpailukalenteri löytyy Suomen Metsäurheiluliiton kotisivuilta osoitteesta smul.fi kohdasta metsätaitokisat. Kalenteria päivitetään kisakauden edetessä. Ilkka Ketola on idättänyt satoja mammuttipetäjän siemeniä Seinäjoella. ”Lukumäärää on pakko kasvattaa, koska onnistumisen todennäköisyys on niin pieni.” Onnistumisia Ruotsissa Ketola on tilannut käyttämänsä siemenet Mustilan arboretumista. Dendrologian seuran Fagerholm löytää nopeasti yhden lähellä Suomea sijaitsevan: Gotlannissa Visbyn kasvitieteellisessä puutarhassa on kasvanut mammuttipetäjä vuodesta 1961. Sekä Ketola että Fagerholm arvelevat, että ilmaston lämmetessä mammuttipetäjän kasvattaminen saattaa jonain päivänä onnistua. HELI VIRTANEN Kun Ilkka Ketola näki Kalifornian rannikon jättiläispunapuut yhdeksän vuotta sitten, se oli menoa. Selviytymistä voisi parantaa myös, jos juurten päälle laittaisi katetta”, Fagerholm sanoo. Mustilassa kasvaa Suomen suurin douglaskuusi, mutta ei yhtään mammuttipetäjää. Puujättiläisen kasvattaminen on osoittautunut hyvin hankalaksi. Ilkka Ketola tutustui Amerikan jättiläispunapuihin yhdeksän vuotta sitten. Mammuttipetäjät kasvavat tilavuudeltaan jättiläispunapuitakin isommiksi, mutta niistä korkein on ”vain” 84-metrinen. Isoin mitattu jättiläispunapuu Voisiko mammuttipetäjä pärjätä Suomessa. Tervetuloa kisailemaan! ~ ~ Maan kattavin markkinapaikka. Kasvatuskokeiluihinsa hän on kuitenkin valinnut mammuttipetäjän, joka voisi teoriassa selvitä Suomen talvesta. ”Isommat taimet selviävät usein paremmin, koska niiden juuret eivät jäädy. Hankalaa Suomessa Ketola painottaa olevansa täysi harrastaja, ei mikään dendrologi. IL KK A KE TO LA SUOMEN METSÄURHEILULIITTO RY. Dendrologian seuran puheenjohtaja Juha Fagerholm ei pidä sitä näillä leveysasteilla edes mahdollisena. ”Olen kokeillut lähes kaikkea mahdollista saadakseni punapuut kasvamaan Suomessa ja tehnyt samalla suurin piirtein kaikki mahdolliset virheet.” Ketola käyttää puulajeista yhteisnimitystä punapuut. Toistaiseksi pitkäikäisimmiksi selvinneet mammuttipetäjät istutettiin isoina taimina maahan etelärannikolla, mutta nekin paleltuivat muutamassa vuodessa. ”Tein videon siksi, että tällaista materiaalia ei ole julkaistu Suomessa aikaisemmin.” Videon myötä mammuttipetäjien kasvatusta kokeillut ja siitä kiinnostunut porukka on hiukan tiivistynyt. Jättiläispunapuut (Sequoia sempervirens ) ja mammuttipetäjät (Sequoiadendron giganteum ) voivat elää kaksi tai kolmekin tuhatta vuotta, ja ainakin luontaisilla esiintymisalueillaan Yhdysvaltojen länsirannikolla ne kasvavat suunnattoman suuriksi. ”Ne puut on niin järkyttävän isoja, että mikään kuva tai video ei anna niille oikeutta”, hän kertoo Tammenkoti-nimisellä Youtube-kanavallaan. Jättiläispunapuu on tänne liian kylmänarka. Vertailun vuoksi: Suomen pisin puu on tiettävästi alle 50-metrinen euroopanlehtikuusi, joka kasvaa Punkaharjun arboretumissa. Jättiläispunapuiden lisäksi Ketola tutustui reissulla Sierra Nevadan vuoristoseutujen mammuttipetäjiin. Meillä metsätilakauppa käy! 11446_.indd 30 11446_.indd 30 18.5.2025 14.27.03 18.5.2025 14.27.03. Tiettävästi kukaan suomalainen ei kuitenkaan ole vielä onnistunut puujättiläisen elossa pitämisessä. ”Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa on yksittäisiä mammuttipetäjiä, ja Brittein saarilla on tosi isojakin. Siitä alkoi uusi harrastus seinäjokelaisen lääkärin takapihalla ja kesämökillä. Ketolan kokeilut siis jatkuvat, sadoilla uusilla taimilla. Ei se esiintymisalueen raja niin mahdottoman kaukana ole”, Ketola sanoo
Myös oma metsänomistajatausta vaikutti, että hain Evolle metsäopintoihin. Mitä teet kymmenen vuoden kuluttua. Keltasen pesti alkaa elokuun alussa. Oliko opintovapaa taloudellinen uhraus. Hänestä tulee säätiön historian ensimmäinen toimitusjohtaja. JOHANNA PARTANEN IKÄ 39 KOTIPAIKKA Rauma TYÖ metsäasiantuntija Metsä Groupilla, eli puun ostoa ja metsänhoitopalveluiden myyntiä KOULUTUS tradenomi 2009, metsätalousinsinööri 2025 AIEMMAT TYÖT myyntija asiakaspalvelutehtäviä Osuuspankissa ja Lähi-Tapiolassa Metsäasiantuntijana Johanna Partanen tuntee sekä rahan että luonnon. Minut palkattiin vakituiseen työhön jo koulunpenkiltä ja entisen työn kautta ymmärrän esimerkiksi perukirjat, lainhuudot ja rasitustodistukset. Jos tämä työ alkaa tuntua liian tutulta, niin voisin mennä vielä syvemmälle talousmetsien luonnonhoidossa. Mitä teet ja löytyikö työ helposti. Saine on viimeksi toiminut Metsä Groupiin kuuluvan Metsä Fibren Vilppulan sahan sahanjohtajana sekä useissa muissa metsäteollisuuteen liittyvissä vastuutehtävissä. Mikä on työssäsi parasta. Metsänomistajia ja puunostajia on erilaisia, eivätkä kaikki tykkää kaikkien tyylistä. Ja täytyy kestää sekin, että välillä ei mene putkeen. Sain aikuisopiskelutuen, mutta takana oli jo vanhempainvapaa. Aikaisemmin Keltanen on työskennellyt muun muassa Anorassa, ABB:llä, Valiolla, Fazerilla ja Corensolla. Olen Metsä Groupin metsäasiantuntija Raumalla ja Eurajoella, ostan puuta ja myyn metsänhoitotöitä. ”Olen aika hyvä tekopökkelöissä ja säästöpuissa.” Metsä Fibre Diplomi-insinööri Jukka-Matti Keltanen on nimitetty Metsä Groupiin kuuluvan Metsä Fibren Lappeenrannan sahan sahanjohtajaksi. Työ on itsenäistä ja vaikka vastuu on isokin, niin voin tehdä työpäiväni kotona, toimistolla, metsässä tai käydä asiakkaiden luona. Omassa metsässäni halusin asteen vihreämpää metsänhoitoa. Kun en saanut asiantuntijoilta tarpeeksi hyviä vastauksia niin ryhdyin itse niitä opiskelemaan. Oli kyllä, sillä opinnot kestivät kaksi vuotta ja kahdeksan kuukautta. KUKA. Luotin työllistymiseeni ja että opiskelu on taloudellisesti kannattava investointi, ja niin se olikin. Työn tavoitteet on määritetty, mutta voin laittaa asiat tapahtumaan omalla tyylilläni. Onko tiukkaa. Hän siirtyy tehtävään Metsä Fibren sahojen henkilöstöpäällikön tehtävästä. Fin-Terpuu Fin-Terpuu Oy on nimittänyt Tomi Sainen liiketoimintajohtajaksi. URAPOLKU NIMITYKSIÄ Operaatioesimies Tornator Vanhenee 25.5.2025 Metsäasiantuntija Koskisen Vanhenee 30.5.2025 Ostopäällikkö UPM Vanhenee 25.5.2025 Metsäasiantuntija Pihtipuhdas Metsä Forest Vanhenee 30.5.2025 Pankista metsään Tulostavoitteet tulivat metsäasiantuntija Johanna Partaselle tutuiksi jo pankkityössä. Kovat tavoitteet voivat olla stressaavia, mutta olin niihin jo tottunut. PILKKEET 23.5.2025 Metsälehti.fi 31 w MIKKO HÄYRYNEN, TEKSTI JUHA SINISALO, KUVA Mikä sai vaihtamaan pankista metsään. Luonnonperintösäätiö Luonnonperintösäätiön hallitus on nimittänyt Timo Huhtamäen säätiön toimitusjohtajaksi. Vanhempainvapaan aikana kypsyi ajatus, että haluan työskennellä muuallakin kuin toimistossa ja puhelimessa, itsenäisemmin ja monipuolisemmin. Sarjassa seurataan työuria metsäalalla. 11446_.indd 31 11446_.indd 31 18.5.2025 14.27.04 18.5.2025 14.27.04. Puunostajana olen luontoon päin kallellaan, ja sitäkin kautta koen, että on annettavaa, mutta en tyrkytä ja ymmärrän erilaisia tavoitteita
029 432 6059 Iiris Ylinen p. 029 432 6116 Valtteri Skyttä p, 029 432 6115 Heli Virtanen p. Hintanäkemys 185 000 €. 126 m3. Pyydämme liittämään tarjoukseen vapaamuotoisen suunnitelmakuvauksen tutkinnon järjestämisestä ja kehittämisestä siten, että tutkinto säilyy metsäalan luonnonhoito-osaamisen osoituksena valtakunnallisesti. Tarjouksen voi tehdä erikseen metsistä ja pellosta: Hp. 044 017 6587 Suomen metsäkeskus 11447_.indd 32 11447_.indd 32 18.5.2025 14.27.58 18.5.2025 14.27.58. 029 432 6118 MEDIAMYYNTI Myyntipäällikkö Tuomo Vuorinen p. 62.000 € / tarjous (metsät) Hp. Metsäarviossa otettu huomioon keskeneräiset puukaupat ja uudistettaviksi sovitut kuviot, jotka maastossa vielä aukeita. 040 059 3600 Suomen metsäkeskus Tarjouspyyntö Pyydämme tarjouksia seuraavien vakiintuneiden tavaramerkkiemme immateriaalioikeuksista: • Luonnonhoitokortti • Luonnonhoitotutkinto • Metsäalan luonnonhoitokortti Oikeuksiin sisältyy oikeus järjestää ja myöntää tavaramerkkien tarkoittamia tutkintoja. 029 432 6117 ilmoitukset@ metsalehti.fi 93. 09 315?49?840 asiakaspalvelu@ metsalehti.fi Asiakaspalveluvastaava Annika Andersson Asiakaspalvelusihteerit Mira Viinikanoja Pirjo Sutela-Mero MARKKINOINTI Levikkipäällikkö Pasi Myllymaa p. 029 432 6112 Toimittajat Liina Kjellberg p. Kohteita myy: PJT Forest Oy LKV, Teemu Saarinen, puh. Maapohjat pääosin MT. P. 31.5.2025. 029 432 6110 Tiia Puukila p. Nuorista metsistä viedään risutkin. 31.5.2025. Tarjoukset tulee toimittaa 30.6.2025 mennessä osoitteeseen kirjaamo@metsakeskus.fi Markku Granander p. 23.5.2025 PILKKEET LUKIJALTA MYYDÄÄN NIMITYS MYYDÄÄN www.metsalehti.fi/metsamaa METSÄTILAT, Kerimäki, Joensuuntie 1207 A 23,185 ha, metsämaa n. Savonjärven rannnassa v. En tiedä, minne tuhka viedään lämpölaitoksilta, mutta metsät kaipaavat ravinteita. Suon sisällä on paljon puuta ja kantoja. Kolmen kiinteistön metsätilakokonaisuus, kokonaispuusto n. Nyt näyttää siltä, että on menty nuoriin kasvaviin metsiinkin ojia tukkimaan. 4000 m3. Pelto vuokrattu 31.12.2028 asti. 040 9648 923 ENSIKSI hiilinielusta huolehtiminen. Siihen tarvitaan valtion tukitoimia. Ne olisi palautettava metsään. Mäntsälän pohjoispuolella sijaitseva peltokiinteistö. Hp. 3621 m3, rehevät kasvupohjat. Kannattaisi harkita pienten, syrjäisten ja vaikeasti viljeltävien peltolohkojen metsittämistä palauttamalla ne tehokkaiksi hiilinieluiksi. TARJOUKSET 9.6.2025 klo 16 mennessä joko sähköpostitse antti.kakkonen@metsat.fi tai Punkaharjun Metsäpalvelu Oy LKV, Kauppatie 24, 58500 Punkaharju. Lukontie menee metsän läpi, eli saavutettavuus erinomainen. Talouskeskuksen asuinrakennus myydään purkukuntoisena. Samoin kuin sienet ja marjat hyötyisivät tästä. 336.000 € / tarjous viim. 11,5 ha. Metsitykseen riitäisi 5–10 vuoden EU-tuki. OLAVI KAUPPINEN SUONENJOKI Ajankohtaista metsästä Lisätietoja: Arto Sorri p. 1487 m3. Jätteentuottajatkin voisivat osallistua kustannuksiin. Meillä on kuusikoita, jotka on istutettu hirvien pelosta liian karuille maille. Maapohjat pääosin MT. 115.000 € / tarjous (pelto) Pellon vuokrasopimus voimassa 31.12.2028 asti. Toinen asia hiilinielun kannalta on peltojen metsitys. Nämä olisi käsiteltävä ja rakeistettava. METSÄTILA, Mäntsälä, Kaukalampi 75,18 ha. Rakeet levitetään metsään. Metsät 3 eri palstassa. Metsien kokonaispuusto n. 029 432 6012 Taloustoimittaja Mikko Häyrynen p. Kalaja Pyhäjokilaaksot mereltä noin 100 km sisämaahan. Suo kasvaa joka vuosi ja tulee vähitellen sitä ympäröivään metsään. Pihaja puistopuiden kaadot ja pilkkomiset. Mäntsälän eteläpuolella sijaitseva kiinteistö. Heti hakattavissa uudistushakkuuna n. Myyjä pidättää oikeuden hyväksyä/ hylätä saadut tarjoukset. Hp. 044 264 6507. 050 438 2865 UIkoasu Anna Back p. Pellon pinta-ala n. Nykyiset koneet ovat isoja ja vaativat tilaa, jotta työt olisivat tehokkaita. 115.000 € / tarjous viim. Tämä on mittava prosessi toteutettavaksi. Pitäisiköhän muuttaa kurssia. 1988 rak. Hyvät tieyhteydet. Metsään jää vähemmän ravinteita puunkasvuun. 029 432 6108 Eero Sala p. Näillä toimilla saataisiin metsän hiilinielut hyvään kasvuun. 029 432 6029 ASIAKASPALVELU klo 9–15 Tilaukset ja osoitteenmuutokset p. Tuhkassa oleva kalkki vapauttaa muitakin ravinteita kasvillisuuden käyttöön. Myös jätteenpuhdistuslaitoksista tulee erinomaista lannoitteen raaka-ainetta. Soilla näkyy, kuinka suo on valloittanut metsiä. PELTOKIINTEISTÖ, Mäntsälä 11,5 ha. Alettaisiin suojelemaan ja kasvattamaan metsiä edellä esittelemälläni tavoilla. kesämökki 33 k-m2. Kolmas tärkeä asia on ilmaston kannalta suometsien suojelu. 029 432 6111 Sami Karppinen p. 21,72 ha. vuosikerta. Kohde myydään tarjousten perusteella. 177.000 € / tarjous viim. Hp. METSÄ/PELTOKIINTEISTÖ, Mäntsälä 30,59 ha. 029 432 6114 Verkkokoordinaattori Jenny Rantanen p. 040 1623991 Toimitussihteerit Jussi Collin p. Kohteita myy Punkaharjun Metsäpalvelu Oy LKV, lisätietoja Antti Kakkonen, puh. 040 510 8085 www.metsalehti.fi/metsamaa Metsämaa -palvelu etsii ja yhdistää! METSÄLEHTI Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki etunimi.sukunimi @ metsalehti.fi TOIMITUS Päätoimittaja Petri Koskinen p. Puun poltosta vapautuu paljon tuhkaa. • Tarjottu kauppahinta. Kokonaispuusto n. Ojien tukkiminen aiheuttaa metsän kuolemisen. 31.5.2025 mennessä. 029 432 6109 Keski-Suomen aluetoimittajat Mikko Riikilä p. Suon kuntoon tämä ei vaikuta juurikaan. Taimikkovaltainen metsätila. Metsän suojelu ei ole vain vanhojen metsien suojelua. 1285 m3 ja harvennuksena n. Tarjousten vertailuperusteet: • Ostajan osaaminen ja resurssit tutkinnon valtakunnalliseen toteuttamiseen ja kehittämiseen. Tähän olisikin käynnistettävä projekti. perustettu 1933 PALVELUJA TARJOTAAN Kaikki metsien raivaukset, istutus, boorilannoitus yms. Näinä aikoina on puunpoltto kiihtynyt. Tämän vuoksi hiilinielujen suojelemiseksi pitäisi suot ympäröidä ojilla. Tällä toimenpiteellä turvattaisiin suota ympäröivät metsät puun tuottoon ja niistä tulisi hyviä hiilinieluja
11447_.indd 33 11447_.indd 33 18.5.2025 14.28.00 18.5.2025 14.28.00. tai p. OIKEIN ratkaisseiden kesken arvomme kolme 20 euron rahapalkintoa. audion) ja näköislehtiarkiston, Metsälehti.fi -verkkopalvelun maksulliset sisällöt sekä Metsätietäjä palvelun (arvo 11,90 € / kk) . 09 315 49 840 tai asiakaspalvelu@ metsalehti.fi). Vuosittain julkaistava Metsäverokirja kotiin postitettuna (arvo 29 €) . Metsälehti Digin sisältö kokonaisuudessaan: Näköislehti (sis. Voit ratkoa sen päätteellä ja lähettää sähköisesti heti saatuasi ruudut täyteen. Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot Lehden saajan osoite Sukunimi Etunimi Syntymävuosi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Päiväys Allekirjoitus Sähköposti Puhelinnumero Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Osoitteenmuutos / alkaen Lahjatilaus Irtisanon tilauksen Asiakasnumero: . net. Tilausmaksu on vähennyskelpoinen metsäverotuksessa METSÄLEHTI maksaa postimaksun TUTUSTU LEHDEN TILAUSMAHDOLLISUUKSIIN osoitteessa www.metsalehti.fi/tilaa-lehti KYSY eri tilausmahdollisuuksista asiakaspalvelusta asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai 09 315 498 40 (osoitekentässä) Kestotilaajan edut: ETUSI kestotilaajana ovat arvoltaan 171,80 €/v Pa lv el uk or tt i METSÄLEHTI Maistraatinportti 4 A 00240 Helsinki Tunnus 5011305 Info: 00003 00003 Vastauslähetys Kestotilaus on voimassa toistaiseksi, kunnes se irtisanotaan. Kuoreen tunnus ”Metsäristikko 10”. TÄMÄN metsäristikon vastausten tulee olla perillä 6.6.2025 osoitteessa Tapio Palvelut Oy / Metsälehti, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki. ONNITTELUMME heille ja kiitokset kaikille mukana olleille. Tilauksen voi irtisanoa koska tahansa ennen uuden tilauskauden alkua olemalla yhteydessä Metsälehden asiakaspalveluun asiakaspalvelu@metsalehti. PALKINNOT metsäkryptosta 7 on arvottu seuraaville kolmelle: Pertti Ahonen, Vuokatti; Marja-Leena Elovaara, Hamina ja Helena Tiihonen, Hämeenlinna. 09 315 49 840 (ma-pe klo 9-15). Laskutuslisän voi välttää ottamalla käyttöön ympäristöystävällisen e-laskun (ilmoittamalla asiasta omaan pankkiin) tai sähköpostilaskun (yhteys Metsälehden asiakaspalveluun puh. PILKKEET 23.5.2025 METSÄRISTIKKO 10 METSÄKRYPTO 7, OIKEA RATKAISU Nimi Lähiosoite Postinumeroja paikka IBAN-tilinumero PARANNAMME Metsälehden maksutapamahdollisuuksia ja luomme asiakkaille helpompia, nopeampia ja turvallisempia maksutapoja. RISTIKKO löytyy myös osoitteesta www.sanaristikot. Laskutuslisä paperilaskuissa 3,90 €
Toinen istutettiin viime vuonna Rantasalmelle, ja tänä vuonna vuorossa on Tampere. toukokuuta jälleen istutustalkoisiin. ”Totesimme, että ilman muuta”, Santapukki kertoo. Olympiastadionin konsertin jälkeen Apulanta on jakanut koivunsiemeniä Tampereen Nokia-areenalla viime syyskuussa pidetyssä konsertissa ja kesäisin Apulandia-kahvilassa Lahdessa. ”Ihmiset todella kylvivät siemeniä keikan jälkeen. ”Olisi myös hienoa, jos voisimme jossain vaiheessa sanoa, että olemme generoineet miljoona puuta maahan. Se oli jäätävän hienoa”, Santapukki muistelee. Liian vähän ikivanhoja metsiä Suomessa hänen mukaansa kuitenkin on, ja sellaisiksi hän toivoo Apulanta-metsien kehittyvän. Tämä vain tuntuu oikealta. Se olisi hieno viesti, eikä tavoite ole enää kaukana”, Santapukki sanoo. Konsertti juhlisti yhtyeen 30-vuotista uraa, ja yhtyeen jäsenet päättivät antaa yleisölle läksiäislahjaksi koivunsiemeniä. 23.5.2025 34 Metsälehti.fi PILKKEET AJANKOHTAINEN MIKÄ. Hanke sai alkunsa yhtyeen Helsingin Olympiastadionilla vuonna 2022 järjestämästä konsertista. Yhdistyksistä on neuvottu, miten taimia istutetaan ja kerrottu perusasioita metsänhoidosta. Yhtye jakoi konsertin yhteydessä kaikkiaan 40 000 kirjekuorta, joissa kaikissa oli kymmenkunta koivunsiementä. MINUSTA KASVAA PUU -HANKE Rockyhtye Apulannan hanke Kannustaa konkreettisiin ympäristötekoihin ja innostaa yhteisöllisyyteen Koivunsiemeniä konserttiyleisölle Fanien kanssa istutettu Heinolaan ja Rantasalmelle Apulanta-metsät Kolmas Apulanta-metsä istutetaan 24.5. Metsät on istutettu yhteistyössä paikallisten metsänhoitoyhdistysten kanssa. LIINA KJELLBERG ROCKYHTYE Apulannan jäsenet suuntaavat 24. ”Ajattelimme, että vaikka siitä keikasta ei muuta jäisi käteen, niin ainakin hitosti puita. Ajatus oli, että siemenet voisi kylvää haluamaansa paikkaan. Yhtye kutsui sosiaalisen median kautta fanejaan mukaan istutustalkoisiin, ja vuonna 2023 Heinolaan istutettiin Suomen ensimmäinen Apulanta-metsä. Tavoitteena miljoona puuta Metsänistutukseen Minusta kasvaa puu -hanke laajeni, kun Heinolan kaupunki kysyi, haluaisiko Apulanta olla mukana istuttamassa metsää. Saimme siitä tuhansia valokuvia ympäri Suomea. Apulanta lähtee taas metsätöihin Rockyhtye istuttaa tänä vuonna metsää Tampereelle. ”Tottakai tiedostamme ilmastonmuutoksen ja hiilinielut, mutta emme ole lähteneet edistämään asiaa hirveän valistuksellisesti. Lisäksi istuttaminen on kivaa ja yhteisöllistä puuhaa.” Santapukki toteaa metsien tuottaneen ja tuottavan Suomeen hyvinvointia. Santapukin mielestä tällaisten asioiden hallinta on Suomen kaltaisessa metsäisessä maassa kansalaistaito. Metsänistutus on osa Apulannan Minusta kasvaa puu -hanketta. Tampereelle Toni Wirtanen ja Simo Santapukki ovat olleet istuttamassa metsää Heinolaan ja Rantasalmelle. Siemeniä on kivempi kuljettaa käsilaukussa, emmekä halunneet Töölönlahtea täyteen multaisia taimia”, kertoo yhtyeen rumpali Simo Santapukki. Elokuussa siemeniä on jaossa konsertissa Ratinan stadionilla Tampereella. Puun kasvaminen symboloi ihmisenkin elämää ja muistuttaa meitä elämän kiertokulusta. Aluksi suunnittelimme, että jakaisimme koivuntaimia, mutta ne vaihtuivat koivunsiemeniin. Yhtye istuttaa silloin faniensa kanssa Tampereelle Suomen kolmannen Apulanta-metsän. Erityistä agendaa Minusta kasvaa puu -hankkeeseen ei kuitenkaan liity. JA A KK O M EY N 11448_.indd 34 11448_.indd 34 18.5.2025 14.28.42 18.5.2025 14.28.42
Niiden koteloista punottu silkki on kestävämpää, joskin karkeampaa kuin mulperipuulla ruokittujen varsinaisten silkkiperhosten tuottama silkki. Haisujumaltenpuun lähes kaikkia osia on vuosituhansia käytetty kiinalaisessa perinnelääketieteessä. ”Pieni hopeanhohtoinen lentokone pyöri melkein paikallaan, tunkeutui pilvien läpi. 23.5.2025 PILKKEET NUORTEVA SITAATTI KOKENEEN ISTUTTAJAN VINKIT Metsälehti Makasiini ilmestyy 6.6.2025 HEIKKI NUORTEVA, TEKSTI JA KUVA HARVA PUU ON levinnyt ympäri maailmaa yhtä tehokkaasti kuin Kiinasta 1700-luvulla Eurooppaan ja Amerikkaan tuotu lehtipuu. Puulla on kaunis englanninkielinen nimi, ”tree of heaven” – taivaan puu. Haisujumaltenpuun lehdillä voidaan ruokkia ailanthuskehrääjäperhosen toukkia. Haisujumaltenpuuta pidetään maailmalla puulajina yhtenä pahimmista vieraslajeista lauhkeassa kasvillisuusvyöhykkessä. Siinä rungon ympäri tehdään kirveellä kuoren läpi koloja, joihin ruiskutetaan vesakontorjunta-ainetta. METSÄLEHTI SILLOIN ENNEN Sarja kertoo, miltä maailma näytti Metsälehden sivuilla tähän aikaan vuodesta joskus ennen. Blagovidovin kirjoittamassa artikkelissa. Puun murskatut lehdet ja etenkin hedepuiden kukinnot haisevat perin epämiellyttävälle. Haisujumaltenpuu voi kasvaa lähes 40-metriseksi, mutta jää usein puolta pienemmäksi. Emipuiden siementuotanto on suuri ja puu sietää jopa yli 30 asteen pakkasia. EU:ssa haisujumaltenpuu on nykyään haitalliseksi säädetty vieraslaji, jonka myynti ja kasvatus on kielletty. Noin 50 vuoden iässä puu alkaa rapistua, ja satavuotiaat puut ovat jo harvinaisuuksia. Blagovidov kirjoitti Metsälehdessä. Lehtiruodot voivat kasvaa yli metrin mittaisiksi. Tosin puuta kasvaa edelleenkin ympäri Eurooppaa. Perinnelääkkeistä silkintuotantoon Haisujumaltenpuu on nopeakasvuinen ja kykenee selviytymään haastavissakin kasvuympäristöissä. Sahatavarana puun laatu on heikohkoa, mutta puuaines kelpaa hyvin poltettavaksi ja puuhiilen valmistukseen. ”Seuraavana päivänä saimme tietää, että laskuvarjomiehet sammuttivat sen lopullisesti,” I. Lehden mukaan sadetta varten tarvittiin vesipitoisia pilviä, joihin laskettiin nesteytymistä nopeuttavaa ainetta. Haisujumaltenpuu on haavan tavoin kaksikotinen: hedeja emikukat ovat eri puuyksilöissä. Kaupunkiympäristössä juurivesat voivat puskea läpi halkeilevan asfaltin ja juuristo tunkeutua haitallisesti talojen perustuksiin. Suurimmillaan haisujumaltenpuu kasvaa lähes 40-metriseksi, joskin jää usein puolta pienemmäksi. Puun lehdet muistuttavat rakenteeltaan saarnin lehtiä, mutta ovat niitä huomattavasti suurempia. Kuoriuutteella on pyritty hoitamaan malariaa, päänsärkyä ja jopa kaljuuntumista. Kaadettaessa puu käyttäytyy metsähaavan tavoin tuottaen runsaasti juurivesoja. Tulostakin syntyi. Tieteellinen tutkimusnäyttö monista väitetyistä lääkevaikutuksista tosin uupuu. Noin viiden hehtaarin palo saatiin sammutettua ja toistakin rajoitettua. 1800-luvun puoliväliin mennessä siitä oli tullut suosittu puistoja puutarhapuu ympäri maailman. Amerikassa juurivesomista on pyritty paikoin estämään taskuttamalla. Puu menestyi ja levisi Euroopassa pioneeripuuna jopa toisen maailmansodan kaupunkipommitusten raunioissa. Eräs vähemmän tunnettu käyttömuoto on silkinvalmistus. Näin naapurissa ”METSÄT EIVÄT MITENKÄÄN VOI OLLA IKUINEN HIILINIELU. Tästä seuraa prosessi, ”joka kasvaa kuin vyöryvä lumipallo ja päättyy sateeksi” . HAJUSTAAN PUU TUNNETAAN EERO SALA TOUKOKUUSSA 1970 Metsälehti kertoi, kuinka suuressa itänaapurissa oli otettu tiede käyttöön metsäpalojen taltuttamisessa. Nuorena pituuskasvu voi olla jopa parin metrin luokkaa vuodessa. Amguni-joen yläjuoksulla Habarovskin alueella raivonnutta tulipaloa sammutettiin keinotekoisesti aikaansaadulla sateella. Suomalainen nimistötoimikunta on antanut puulle vähemmän mairittelevan virallisen, joskin kuvaavan nimen: haisujumaltenpuu (Ailanthus altissima ). Laskuvarjomiehet olivat juuri ehtineet levittäytyä tylivyöhykkeen laitaan, kun heidän kasvoilleen alkoi putoilla sadepisaroita” , maalailtiin I. 11448_.indd 35 11448_.indd 35 18.5.2025 14.28.44 18.5.2025 14.28.44. LÄMPÖSUMMIEN JA KUIVUUDEN LISÄÄNTYESSÄ TARVITAAN ENEMMÄN HAKKUITA, JOTTA METSÄT VOIVAT SOPEUTUA MUUTTUVIIN OLOIHIN.” METSÄNOMISTAJA PETRI KORTEJÄRVI X-VIESTIPALVELUSSA 12.5.2025. Joidenkin mielestä haju on samantapainen kuin mätänevissä pähkinöissä
LähiTapiola Yhteismetsä. Aloita laskemalla metsäsi arvo: lahitapiola.fi/yhteismetsa 11449_.indd 36 11449_.indd 36 18.5.2025 14.30.15 18.5.2025 14.30.15. Se vaivattomampi tapa omistaa metsää. Palvelun tarjoavat Tapiola Yhteismetsä ja LähiTapiola Kiinteistövarainhoito. Osakkaana sinä saat tuottoa osuutesi perusteella. Jätä metsänomistajan huolet taaksesi ja anna Suomen suurimman metsävakuuttajan pitää huolta metsästäsi, vastuullisesti ja pitkäjänteisesti. Omistatko metsää, mutta et tiedä, miten sitä pitäisi hoitaa tuottavasti