PERUSTETTU VUONNA 1933 Marjaana Malkamaki Seppo Samuli. TORSTAINA 7. LOKAKUUTA 2021 . NRO 18 Stuba Nikulan sukutilan nykyomistus on ”täydellisen onnellinen sekasotku”. NRO 10 . Sivut 20–21 RUSTHOLLIN ISÄNNÄKSI PERJANTAINA 24. TOUKOKUUTA 2024
AJANKOHTAINEN / UUTISET 24.5.2024 2 Metsälehti.fi UUTISET Metsälehti selvitti suurimmat tukien saajat ›› 4 Puukaupassa nyt myyjän markkina ›› 12–13 METSÄSTÄ Suometsä uusiksi, mutta miten. ›› 18–19 Kuka maksaa, jos kaava estää hakkuun. Sivut 20–21 RUSTHOLLIN ISÄNNÄKSI PERJANTAINA 24. ”Puolet kohteista valmistuu ensi vuoden aikana ja pääosa kaikista kesään 2026 mennessä”, Matilainen kertoo. Rajavartiolaitos lunastaa käyttöoikeuHAKKUUT ITÄRAJAN AIDAN TIELTÄ ETENEVÄT Venäjän ja Suomen rajalle nousevan esteaidan rakentaminen vaikuttaa lähes tuhanteen maanomistajaan. Puuston hakkuut etenevät kaakonkulmalta Vaalimaalta Vainikkalaan, Nuijamaalle ja siitä Imatran ja Parikkalan suuntaan. Tuosta 200 hehtaaria on Etelä-Karjalassa”, kertoo hankepäällikkö Erkki Matilainen Rajavartiolaitokselta. Vaihe pitää sisällään turvallisuuden kannalta tärkeimmät kohdealueet rajanylityspaikoilla ja niiden sivussa. NRO 18 Stuba Nikulan sukutilan nykyomistus on ”täydellisen onnellinen sekasotku”. PERUSTETTU VUONNA 1933 Marjaana Malkamaki Seppo Samuli Stuba Nikula sukunsa tilalla Juvalla. Vastaanotto myönteinen Kaikkiaan aidan rakentaminen koskettaa lähes tuhatta maanomistajaa. Vaihe kattaa yhteensä seitsemänkymmentä kilometriä ja koostuu kymmenestä alueesta, joista kahdeksan rakentaminen käynnistyy tänä vuonna. Parhaillaan menossa on ensimmäisen vaiheen puuston poisto. Kesällä hakkuut jatkuvat toisen vaiheen alueille, jotka sijaitsevat entisillä rajanylityspaikoilla ja rajan läheisillä pienemmillä teillä. vuosikerta, perustettu 1933 Julkaisija Tapio Palvelut Oy Aikakausmedia ry:n jäsen ISSN 0355-0893 (painettu) ISSN 2737-1123 (verkkojulkaisu) Levikki 30 431 (LT/22) Lukijoita 213 000 (KMT/23) Painopaikka Sanoma Manu, Tampere TIIA PUUKILA VAALIMAALLA ovat käynnissä historialliset hakkuut. Kuva: Seppo Samuli. Kuulemiset aidan rakennussuunnitelmiin ovat olleet koko kevään ajan käynnissä. NRO 10 . Imatralla valmista esteaitaa on kolme kilometriä. LOKAKUUTA 2021 . Pari kuukautta puuston poiston jälkeen aloitetaan esteaidan viereen rakennettavan tien teko ja tien valmistuessa varsinainen aidan pystytys. TOUKOKUUTA 2024 . vuosikerta, perustettu 1933 Julkaisija Tapio Palvelut Oy Aikakausmedia ry:n jäsen ISSN 0355-0893 (painettu) ISSN 2737-1123 (verkkojulkaisu) Levikki 31 764 (LT/20) Lukijoita 166 000 (KMT/21) Painopaikka Punamusta, Joensuu Metsälehti 92. Metsälehti 90. Samaan aikaan käynnistyvät hakkuut Tohmajärven Niiralassa ja Vartiuksessa. ”250 hehtaaria on arvioitu, että tässä metsäalaa yhteensä lähtee. Valtakunnan rajaviivalta poistetaan puut nauhamaisesti 25 metrin leveydeltä, ja paikalle nousee esteaita. Suomen ja Venäjän välistä aitaa rakennetaan kaikkiaan kaksisataa kilometriä, josta 140 kilometriä nousee Kaakkois-Suomen alueelle. ›› 22 Viiltosuojalahkeet ovat omiaan pihahommiin ›› 24–25 PILKKEITÄ Lusto avautui uudella ilmeellä ›› 26–27 Taimiteolla alkaa kuudes kesä ›› 34 TÄSSÄ NUMEROSSA TORSTAINA 7. Tällä pilottiaidalla on testattu suunnitelmia, rakentamista, aikatauluja ja rahoitusta.. Rakentaminen toteutuu kolmessa vaiheessa
Jossain tapauksissa yhdysteitä ja kääntöpaikkoja on hienosäädetty. Esteaitaan tuleva tekninen valvonta valvoo rajaa ympäri vuorokauden ja vapauttaa partioitiresursseja laajemmalle alueelle. Sen päälle tulee lieriöeste eli natolanka. Aiheutuva haitta ja menetys korvataan täyteen arvoonsa. Tornatorin maankäyttöasiantuntija Tuomo Haakanan mukaan hanke eteni hyvin, eikä esteaita juuri tule vaikuttamaan yhtiön toimintaan. KAIKKIAAN Suomella on yhteistä rajaviivaa Venäjän kanssa 1340 kilometriä. Suomen turvallisuus edellytti jykevämpää estettä. Uskoisin, että monellakin maanomistajalla tieyhteydet selkeästi paranevat”, Haakana arvioi.. Venäjän hyökkäysota Ukrainaan, havainnot välineellistetystä laittomasta maahantulosta Puolan ja Baltian maiden rajalla sekä Suomen omat vuosien 2015–2016 kokemukset olivat alku raja-aitahankkeelle. KOKONAISKUSTANNUKSET ovat arviolta 380 miljoonaa euroa. Vuosien 2025 ja 2026 aikana valmistuvasta raja-aidasta tulee osa laajempaa rajavalvontakokonaisuutta. ”Pinta-ala tietenkin väheni, mutta esimerkiksi tieyhteydet paranivat. ”Kertakorvauksen lähtökohtana on käypähinta ja me maksamme sen korotettuna. Puista maksetaan Luonnonvarakeskuksen taulukoiden mukainen korvaus poistetun puumäärän mukaan puutavaraja puulajeittain. UUTISET 24.5.2024 Metsälehti.fi 3 HAKKUUT ITÄRAJAN AIDAN TIELTÄ ETENEVÄT ”Ylivoimaiselle enemmistölle sopii sellaisenaan.” MILJOONILLA LISÄTURVAA ESTEAITAA rakennetaan yhteensä 200 kilometriä riskianalyysien perusteella valituille tärkeimmille kohteille. JARRU LAITTOMALLE MAAHANTULOLLE den esteaidan alle meneviin maihin rajavartiolain nojalla. Maanomistajille 1–2 miljoonaa Maanomistajille maksetaan käyttöoikeuden lunastuksesta korvaus, joka on saman suuntainen kuin lunastuslain nojalla tehdyissä lunastuksissa. Osa maasta meni yhdystien alle, ja aitaa tuli yhtiön maille runsas kilometri. Urakoitsija tekee maapohjan inventoinnit, korjaa ja myy puut ja maksaa Rajavartiolaitokselle korvaukset. ”Lähtökohtaisesti ylivoimaiselle enemmistölle sopii sellaisenaan, mitä sinne tehdään ja jopa harmitellaan, ettei tämän nopeammin tulla sinne.” Eniten maanomistajia ovat puhututtaneet yhdystiet. JU SS I N U KA RI TÄHÄN asti Suomen ja Venäjän rajalla on kulkenut partiopolku vaatimattoman kokoisen piikkilanka-aidan vieressä. Maapohja, taimikot ja kasvatusmetsät korvataan odotusarvoineen Tapion summa-arvotaulukoiden mukaan. Rajavartiolaitos tilittää ne yksi yhteen maanomistajille. Esteaidan viereen rakennettava tie yhdistetään yhdysteillä olemassa olevaan sisämaan tieverkostoon. VIERESSÄ kulkee autolla ajettava tie ja aitaan tulee tekninen valvontajärjestelmä. Koska kyseessä on kapean maasuikaleen käyttöoikeuden lunastus, yksittäiseltä maanomistajalta raja-aidan alle ei keskimäärin mene maapohjaa kuin hehtaarin kymmenyksiä, mutta poikkeuksiakin on. Paremmat tieyhteydet Tällä hetkellä valmista esteaitaa on neljä kilometriä Sallassa ja kolme kilometriä Imatralla. Koko hankkeessa maksetaan maanomistajille korvauksia 1–2 miljoonaa euroa”, Matilainen kertoo. Aita jarruttaa välineellistettyä laajamittaista maahantuloa, jossa rajan yli tahallisesti työnnetään laittomia maahan tulijoita. Raja-aidan pystytyksen koetaan parantavan turvallisuutta esimerkiksi metsätöissä, kun ei tarvitse enää miettiä, tuleeko avuksi kutsumatonta vierasta työvoimaa. Matilaisen mukaan maanomistajat ovat pääsääntöisesti suhtautuneet lunastuksiin myönteisesti ja molemmin puolin on vallinnut ymmärtäväinen asenne. Lisäksi maanomistaja saa korvauksen myös rakentamisen aikaisesta haitasta. Maanviljelijät eivät halua portteja omien tilusten kohdille, mutta metsästäjät ottavat ne kernaasti mailleen. Rajavartiolaki uudistettiin vauhdilla, ja siihen tehtiin tarvittavat esteaidan rakentamisen mahdollistavat säädösmuutokset. Näillä aidoilla on pilotoitu rakentamisen suunnitelmia, rakentamista, aikatauluja sekä rahoitusta. Yksi suurimmista maanomistajista Imatran pilottiaitahankkeessa on metsäyhtiö Tornator. VALMIS aita on 3,5 metriä korkea. ”Jos jotain tapahtuu, paljastamiskyky on ihan eri luokkaa kuin aikaisemmin, ja kun on toimiva tiestö, reagointikyky ja kiinniottokyky on paljon parempi kuin aikaisemmin”, arvioi Erkki Matilainen Rajavartiolaitokselta. Tornatorilta lunastettiin käyttöoikeus kaikkiaan 2,4 hehtaarille. Myös eläimiä varten aitaan tehtävien porttien sijainti on herättänyt keskustelua varsinkin Kaakkois-Suomessa, jossa on suuria villisikalaumoja
Viime vuonna uudistusaloista puolet aiottiin uudistaa männylle, mikä on neljä prosenttiyksikköä enemmän kuin edellisvuonna. ”Pojan kanssa kahdestaan istutimme” Yksityisistä metsänomistajista runsaimmin metsitystukea sai Kyösti Känsäkangas Kaustisilta. Reaalisesti tulot nousivat edellisvuodesta kaksi prosenttia. Kuitupuun hinnat nousivat pystykaupoilla reaalisesti 18–23 prosenttia ja energiapuun jopa 1,7-kertaisiksi. Yhteismetsällä on yli 4 000 osakasta, ja se omistaa metsää yli 95 000 hehtaaria. Hirvituhot sen sijaan huolettavat. 10 suurinta kemeratukien saajaa 2023 Tukisumma, € Kuusamon yhteismetsä 566 628 Sallan yhteismetsä 316 286 Varejoen-Kätkävaaran Yhteismetsä 295 224 Pitkälän kartanon yhteismetsä 140 624 Posion yhteismetsän osakaskunta 133 182 Osuuskunta Kurenniemen Talo 127 664 Heinisuon yhteismetsän osakaskunta 124 684 Hinskalan yhteismetsä 120 426 Esko Jukka-Matti Halkola 107 861 Vähä-Evon yhteismetsä 91 497 10 suurinta metsänhoidon tukien saajaa 2023 Tukisumma, € Kuusamon yhteismetsä 177 715 Hyöteikön Yhteismetsä 52 830 Anna Maria Huilaja 40 863 Sallan yhteismetsä 39 358 Posion Yhteismetsä 38 639 Varejoen-Kätkävaaran Yhteismetsä 38 320 Sukevan yhteismetsä 32 119 Hannu Tapio Hätinen 31 455 Leppämäen yhteismetsä 31 283 Etelä-Suomen yhteismetsä 29 459 10 suurinta metsitystukien saajaa 2023 Tukisumma, € Valajanaavan Yhteismetsä 121 800 Kyösti Sakari Känsäkangas 86 700 Vesa Tapani Salmi 62 550 Metsäyhtymä Lehtonen Tapani, Lehtonen Teppo ja Myllykoski Martti 58 800 Metsäyhtymä Autonen Jarmo, Viirumäki Jaana ja Ruusuvirta Minna 58 800 Pirttijärven Pölkin Yhteismetsä 58 650 Metsäyhtymä Väänänen Aki, Väänänen Asko ja Väänänen Petri 51 900 Kati Sinikka Marttila 48 600 Jussi Tapio Kietäväinen 47 850 Tommi Matti Kristian Soidinmäki 46 500 Talousmetsissäkin uhanalaista lajistoa Metsähallitus on selvittänyt uhanalaisten ja muiden huomionarvoisten lajien esiintymistä valtion monikäyttömetsissä. AJASSA 24.5.2024 4 Metsälehti.fi LYHYET MIKKO RIIKILÄ METSÄLEHTI pyysi Suomen metsäkeskukselta tiedot viime vuonna eninten metsätukia saaneista metsänomistajista. Yhteismetsät esittivät, että metka-tukien rinnalle olisi isoja toimijoita varten jätetty viime vuoteen asti toiminut ennakkorahoitusmalli, jota ei laskettaisi de minimis -tukiin. Hän kiittelee tuhkalannoituksen vaikuttavuutta. Takavuosina Suomen johtaviin taloudellisiin vaikuttajiin ja metsäteollisuuden vallankäyttäjiin kuuluneen Casimir Ehrnroothin poika Georg Johan Ehrnrooth sai vajaat kymmenen tuhatta euroa metsänhoitotöiden tukea. Metsäkeskuksen ilmoittamat suurten yhteismetsien tukisummat eivät täysin vastaa yhteismetsien oman kirjanpidon mukaisia tukisummia, mutta suuruusluokat ovat oikeita. Suurin yksityinen tukien saaja asuu ulkomailla Pyysimme Metsäkeskukselta myös listauksen runsaimmin metsänhoitoon – varhaisperkaukseen, taimikonhoitoon ja pienpuun korjuuseen – kemeratukia saaneista metsänomistajista. Kolmen miljardia rikki Bruttokantorahatulot nousivat viime vuonna 3,1 miljardiin euroon, Luonnonvarakeskus kertoo. Sen jälkeen istutimme pojan kanssa yhteensä 110 000 tainta. Känsäkankaan mukaan taimet ovat lähteneet hyvin kasvuun. Uhanalaisia tai silmällä pidettäviä jäkälälajeja löytyi kaikilta tutkituilta kohteilta, kääväkkäitä ja sammalia noin kolmasosalta kohteista ”Tulokset osoittavat, että talousmetsillä on merkittävä rooli monimuotoisuuden suojelussa”, kertoo Metsähallituksen lajistoasiantuntija Tuomas Kallio tiedotteessa. Paikoin taimista jo puolet on syöty.” Metsitystukien myöntäminen lopetettiin viime vuoteen. Koivulle uudistetaan eniten Päijät-Hämeessä, Etelä-Savossa ja Uudellamaalla. Männyn viljely on lisääntynyt eniten Kymenlaaksossa. Myös tällä listalla kärkipaikalla oli Kuusamon yhteismetsä. Toiminnanjohtaja Jarmo Korhosen mukaan raja voi jatkossa koskettaa muitakin. Toisena oli niin ikään Kuusamossa toimiva Hyöteikön yhteismetsä. Suurella yhteismetsällä tulee vastaan de minimis -raja Varhaisperkaukseen, nuoren metsän hoitoon ja pienpuun korjuuseen myönnettävä määritellään de minimis -tuiksi. Suurimmat yksityisille metsänomistajille maksetut tuet kohoavat sadan tuhannen euron tienoille. Aktiivisesti metsiä hoitava Kuusamon yhteismetsä törmää enimmäisrajaan. Kun kaikki kemeratuet lasketaan mukaan, kohoaa Kuusamon yhteismetsän tukisumma noin puoleen miljoonaan euroon. Työmaana oli noin 80 hehtaarin turvekentän istutus. Kuusen osuus laski 44 prosenttiin, ja rauduskoivun osuus nousi viiteen prosenttiin. Vanhat kuusikot kirjanpainajan mieleen Avohakkuualueiden lähistöllä sijaitsevat kuusimetsät ovat alttiita kirjanpainajatuhoille, Itä-Suomen yliopistossa tehty tutkimus osoittaa. Tulosten perusteella uhanalaislajistoa esiintyy monikäyttömetsissä yleisesti. ”De minimis -ehdot heikentävät tukijärjestelmän kannustavuutta suurilla ja laajenemishaluisilla yhteismetsillä. Tutkijat huomasivat myös, että kirjanpainaja suosi varttunutta, lehtomaisella kankaalla kasvavaa metsää sekä karkeiden ja keskikarkeiden kivennäismaiden kuusimetsää.. Listan kärjessä on myös metsänomistajia, jotka ovat toimineet isojen tiehankkeiden asiamiehinä ja koko tukipotti on kohdistettu heille. Niitä voi käyttää enintään 300 000 euroa. Listan kolmanneksi kipusi Suomen suurin yksityinen metsänomistaja, Metsälehden viimevuotisen selvityksen mukaan yli 10 000 metsähehtaaria Pohjois-Suomessa omistava, Saksassa asuva juristi Anna Maria Huilaja. Kärsijöitä ovat yhteismetsän osakkaat – yhteismetsähän ei metsää omista.” ”Leikkuri ei tunnu oikeudenmukaiselta, maksetaanhan tukea vain toteutettujen töiden perusteella.” Jarmo Korhonen muistuttaa, että esimerkiksi yhteismetsien yhdistymiset voivat kasvattaa toimijoiden vuotuisia työmääriä . Turvemaalla istuttaminen sujuu nopeasti, joten päivässä ehtii laittaa taimia maahan parituhatta. Tunnettuja nimiä suurimpien tukien saajien listalla on niukasti. Se on 200 miljoonaa euroa enemmän kuin edellisvuonna, ja kolmen miljardin euron rajapyykki ylittyi nyt ensimmäistä kertaa. Jo puolet metsistä uudistetaan männylle Männyn ja koivun viljely on lisääntynyt, Suomen metsäkeskuksesta kerrotaan. Niitä on maksettu muun muassa suurille ympäristötukihankkeille. ”Metsä Group hoiti ensin tuhkalannoituksen. Kasvun taustalla on kuitupuun ja energiapuun hintojen nousu. Erityisen alttiita kirjanpainajatuhoille ovat vanhat kuusikot, joissa puiden rinnankorkeusläpimitta on suuri. Metsiä uudistetaan kuuselle eniten Kanta-Hämeessä, Päijät-Hämeessä ja Pohjois-Savossa. Tämä ei valitettavasti toteutunut.” Puolen miljoonan kemerapotti suurin Metsälehti selvitti: Suurimmat tukipotit menivät yhteismetsille, mutta kärkisijoilta löytyy yksityismetsänomistajiakin. ”Olen huolissani. ”Ja onko takuita siitäkään, ettei de minimis -tukirajaa lasketa
PEFC Suomen toiminnanjohtaja Tatu Liimatainen sanoo, että suojakaistat ovat oleellinen osa PEFC-vaatimuksia ja niiden poistaminen vastoin standardien kriteerejä. ”Mielestäni metsäkeskuksen tulkintaohjeessa olisi. Metsätuholaki menee sertifioinnin edelle Vaikka puronvarsimetsää ei enää luokiteltaisi metsälain erityisen tärkeäksi elinympäristöksi, voi metsäsertifiointi edellyttää purolle suojavyöhykettä. Purojen ominaispiirteitä laissa ovat ”veden läheisyydestä ja puuja pensaskerroksesta johtuvat erityiset kasvuolosuhteet ja pienilmasto”. Metsäkeskuksen tulkintaohje antaa tosin mahdollisuuden myös metsätuholaista poikkeamiseen lahopuun lisäämiseksi. ”Metsäkeskuksen tulkinnalle ei tukea ekologiasta” Luonnonhoidon johtava asiantuntija Lauri Saaristo Tapiosta näkee ongelmallisena Metsäkeskuksen tulkinnan, jossa puroa ei myrskytuhon seurauksena lasketa enää lakikohteeksi. Kohteen puut osti Metsä Groupin Viitasaaren hankintapiiri. Merkittävä osa suojavyöhykkeen puista oli kaatunut myrskyn seurauksena ennen hakkuuta. Kohteella on ollut hyvin järeää puustoa, joka kaatuessaan myrskyssä osin puron ja suojakaistan päälle on vaurioittanut pahasti myös puronvarren aluskasvillisuutta.” Pitkäsen mukaan kaikki vanhempi lahopuusto on jätetty kohteelle sekä suojakaistan puusto ja aluskasvillisuus pystyyn siltä osin, kuin se on ollut mahdollista. Ennen kauppaa on Pitkäsen mukaan arvioitu metsälain, metsätuholain sekä PEFC-sertifioinnin vaatimukset. ”Metsätuholain mukaisesti kohteen puusto on pitänyt käydä korjaamassa. Kyseinen metsätila kuuluu PEFC-metsäsertifiointiin. AJASSA 24.5.2024 Metsälehti.fi 5 SAMI KARPPINEN, TEKSTI JA KUVA POHJOISESSA Keski-Suomessa Kinnulan Myllypuron varresta on viime talven aikana korjattu noin sadan metrin matkalta aiemmassa avohakkuussa jätetyn suojavyöhykkeen puut pois. Paljaaksi hakattu puronvarsi Kinnulassa on pysäyttävä näky, sillä pienvesien suojakaistat ovat metsälain ja sertifioinnin takia iskostuneet jo kiinteäksi osaksi metsätaloustoimia. Näin on kohteella jouduttu toimimaan”, hän toteaa. ”Ekologisesta näkökulmasta ei ole ratkaisevaa eroa, onko puusto pystyssä vai nurin. Siksi kyseessä ei Metsäkeskuksen mukaan ole enää metsälakikohde. Metsäkeskuksen Tapaninen vahvistaa, että metsätuholakia sovelletaan myös erityisen tärkeissä elinympäristöissä. ”Mielestäni Metsäkeskuksen tulkintaohjeessa olisi päivittämistarvetta.” Metsäkeskuksen metsäjohtaja Anna Rakemaa sanoo, että tulkintasuosituksissa sovitetaan yhteen lain tulkintaa ja ekologiaa mahdollisuuksien mukaan. Piiripäällikkö Jaakko Pitkäsen mukaan kaupan lähtökohtana oli myrskytuho. ”PEFC:n mukaan purossa olleet puut saa korjata, jos ne aiheuttavat tulvariskin. Puroon kaatunut puusto jopa monipuolistaa elinympäristöä ulottamalla veden vaikutuksen laajemmalle lähiympäristöön.” Saaristo huomauttaa, että jos toinen puoli purosta ei ole tulkinnan mukaan enää lakikohde, myöskään puron toista puolta ei sellaiseksi enää katsota. Onko kohteella rikottu metsälakia. Metsäkeskus on katsonut, että metsälain 10 pykälän tarkoittamien erityisen tärkeiden elinympäristöjen tulkintasuositusten mukaan kohteen ominaispiirteet ovat tuhoutuneet ja puustosta on jäänyt pystyyn alle 25 prosenttia. ”Kävin katsomassa kyseistä kohdetta syksyllä 2023 ennen hakkuuta. Tulkitsin, että kyseisen kohdan osalta myrskytuho oli niin totaalinen, että metsälakikohteen kriteerit eivät enää täyty”, kertoo metsäneuvoja Tomi Tapaninen Suomen metsäkeskuksesta. Metsänomistaja voi korjata puut pois, jos kuusia on kaatunut yli 10 kuutiota hehtaarilta. ”Toki lainsäädännön vaatimukset menevät sertifioinnin edelle.” Metsätuholaki ajaakin myös sertifikaatin ohi. Metsälaki velvoittaa jättämään luonnontilaisten ja luonnontilaisten kaltaisten purojen varteen suojavyöhykkeen. ”Tässä nimenomaisessa tapauksessa emme ole ottaneet kantaa siihen, onko puiden poistaminen ekologian kannalta perusteltua, vaan katsomme asiaa säädöksen tarkoittaman elinympäristön ominaispiirteiden näkökulmasta.” Myrsky voi tehdä purosta lainsuojattoman Metsäkeskus antoi metsänomistajalle luvan hakata puut metsälain suojeleman puron suojavyöhykkeeltä
Metsänomistajien keski-ikä on korkea ja Luumin tuntuman mukaan yhdistyksen aktiivijäsenillä vielä korkeampi. ”Vanhoista jäsenistä pidetään kiinni, mutta ovatko seuraavan metsänomistajapolven tavoitteet samat?” Luumi ei usko suureen myllerrykseen, mutta pieniin muutoksiin. Jotta hyvä meno säilyy, niin ”jotain tarttis tehdä”. ”Otetaan uudet asiat käyttöön hyvän sään aikana ja omilla ehdoilla.” Juho Luumi haluaa kehittää metsänhoitoyhdistystä tulevaisuuden ratkaisujen tarjoajaksi, mutta vielä on hakusessa, miten.. Välillä meni viisi vuotta Yhdysvaltojen paperitehtaita kolutessa, sen jälkeen Eurooppaa eri puolilta. AJASSA / HAASTATTELU 24.5.2024 6 Metsälehti.fi MIKKO HÄYRYNEN, TEKSTI TOPI LAINIO, KUVA HUHTIKUUN alussa Metsänhoitoyhdistys Etelä-Karjalan johtajana aloittanut Juho Luumi on yhdistyskentän teollisin johtaja kahdessakin mielessä. Yhdistyksen alueella on kolme isoa tehdasintegraattia sekä useita sahoja. Luumi itse on paperi-insinöörinä hengittänyt tehtaiden ilmaa koko työuransa monen yrityksen palkkalistoilla. YHDISTYSKENTÄN TEOLLISIN JOHTAJA Etelä-Karjalan metsänhoitoyhdistyksen johtoon valittiin paperi-insinööri omasta valtuustosta. Talous säilyy jatkossakin kärkiasiana, mutta muut arvot nousevat rinnalle. Yhdistys on kuitenkin tuttu, sillä rautjärveläislähtöinen Luumi on metsänomistaja ja yhdistyksen valtuustossa. ”Yhdistyskentän pitää elää ajassa ja uudistua ennakoivasti, eikä jäädä puolustamaan entistä menoa, ettei synny pahan kierrettä.” Pahan kierteellä Luumi viittaa tunnelmaan maailman paperitehtailla, joissa ei todellakaan eletä iloisia aikoja. Mhy Etelä-Karjala on ensimmäinen metsätalouden työpaikka. Metsänhoitoyhdistykseen Luumi siirtyi paperikonevalmistaja Voithin Suomen ja Baltian myyntipäällikön paikalta. Moni laitos on suljettu tai muutettu kartongille. ”Päätös oli vaikea, mutta jos on kohta 30 vuotta tehnyt paperiteollisuutta, niin nyt oli viimeinen hetki tehdä jotain muuta.” ”Jotain tarttis tehdä” Luumin ensimmäinen havainto on, että metsätaloudessa on imua ja yhdistyskentässä paljon nuoria tekijöitä
Niiden noteeraaminen on tärkeää, mutta kaikki esiintymät eivät todellakaan ole samanarvoisia. Luumi pohtii, että uudistumiseen on pakko, mutta suunta on vielä hakusessa. ”Metsäfirmoihin on jännä suhde, sillä yhdistys on metsänhoitotöissä sekä kilpailija että kumppani, alihankkija.” Iso, mutta aika pieni puukauppayhtiö Metsänhoitoyhdistysten puukauppayrityksiä on puolen tusinaa, joista mhy Etelä-Karjalan omistama Karjalan Mänty Oy suurimpia. Yllätys oli se, että toinen jäkälistä oli kuvattu tieteelle uutena lajina vuonna 2019. Tähän velvoittaa metsäsertifioinnin vaatimus. Kartoituksella kerättiin tietoa uhanalaiseksi ja silmälläpidettäväksi luokitelluista tai vanhaa metsää indikoivista jäkälä-, sammalja kääpäesiintymistä pääosin 1950–80-luvuilla uudistetuissa metsissä. Suomen kallioperä on karu. Runsaslajisen ja vaateliaan kasvillisuuden kannalta edullisimpien kivilajien, esimerkiksi kalkkikiven, osuus on promillen luokkaa ja tästä osuudesta 99 prosenttia on piilossa maan uumenissa. Luumi myöntää olevansa teknologiassa varhainen omaksuja, ja sama koskee työelämän uudistuksia. Intressiristiriidan ajatukselta ei voi välttyä, sillä yhdistys myös kilpailuttaa jäsentensä leimikoita valtakirjakauppoina, ja oma yritys on ostaja muiden joukossa. Lajille annettu nimi nostatti kotiseutuylpeyttä: sipoonmustuainen. Se, että tarjoaa sellaista kuin moni muukin, ei pitemmän päälle riitä. Ajan henki on yksilöllisempi, ja yhdistystoiminnan sanotaan potevan väsymistä ylipäätään, eivätkä metsänhoitoyhdistykset tee poikkeusta. On nimittäin niin, että jos metsässä tiedetään olevan uhanalaisen lajin esiintymä, se tulee noteerata hakkuun suunnittelussa. Sitä ennen, varmasti jälkeenkin, metsänomistajat ja metsäammattilaiset ratkovat leimikko kerrallaan paikkatiedossa näkyvien lajiesiintymämerkintöjen arvoitusta. ”Isojen toimijoiden kulttuuri on tuttua, ne haluavat asettaa pelin säännöt tiedostamattaankin.”. ”Yhdistykset eivät missään tapauksessa ole kuolemassa. Suurin osa oli sieniä, kaksi kotiloa, yksi kämmekkä ja kaksi jäkälälajia. Ja olin varma, että kyseisestä paikasta ”uhareita” on löytynyt. Luumi on myös Karjalan Männyn toimitusjohtaja. Tieto voidaan ottaa huomioon seuraavassa arvioinnissa. Kun tähän yhdistetään kalkkikallioiden nakertaminen kaivoksilla sekä lajien kasvuolosuhteita heikentäneet metsätaloustoimet, on ymmärrettävää, että pelkkiin kalkkipintoihin erikostunut lajisto on lähes kokonaisuudessaan päätynyt uhanalaisuuden arvioinnissa punaiselle listalle. SIPOONMUSTUAINEN JUHO LUUMI MHY Etelä-Karjalan johtaja KEMIANTEKNIIKAN diplomi-insinööri Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta METSÄNOMISTAJA perheen yhteismetsän kautta 48-vuotias PERHEESSÄ puoliso ja kissa HARRASTUKSINA hyvä ruoka ja liikunta eri muodoissa Yhdistystoiminnan matala yleisvire tuntuu Yhdistykset on perustettu alueidensa metsänomistajien yhteisponnistuksina, vastapainona aina isommalle teollisuudelle. Myöskään tiedot eri lajien turvaamistoimista eivät ole kattavia. LAJIEN UHANALAISUUDEN arviointia tehdään parhaan saatavilla olevan tiedon valossa. Se on eri asia kuin täydellinen ymmärrys tuhansien lajien elinympäristövaatimuksista. ”Parhaita hintoja emme pysty maksamaan, mutta kaikki leimikot eivät ole sellaisia, että kiinnostaisivat isoja yhtiöitä.” Kun Karjalan Mänty myy puuta, niin neuvottelussa osapuolina ovat hirveän suuri teollisuus ja kuitenkin aika pieni puukauppayhtiö. SIPOOLAISEN METSÄN OMISTAJAA on ehkä kiinnostanut tietää, voiko hänen harvennushakkuunsa vaikuttaa maailman toistaiseksi ainoaan tunnettuun sipoonmustuaisen esiintymään. Valitettavasti kukaan ei ole osannut sitä tarkasti kertoa, koska lajista tiedetään ulkomuodon ja dna-sekvenssin lisäksi vain sen kasvualusta, kalkkipitoinen kivi. ”Muistan, että yhdistyksen metsätaitokilpailuihin saattoi tulla sata osallistujaa. LAJI.FI-VERKKOPALVELU PALJASTI retkikohteeltamme havaituksi neljä uhanalaiseksi luokiteltua ja seitsemän lähellä uhanalaisuutta olevaa, silmälläpidettävää lajia. Metsänomistajat voivat luottaa, ettei yhdistyksellä ole muita tarkoitusperiä kuin jäsentensä etu.” Varhaisen omaksujan älykello Luumin ranteessa on Applen älykello, jolla voi tehdä samat kommervenkit kuin älypuhelimella, vaikka viestittely onkin tihrustamista. Metsähallituksen juuri julkaisema raportti kokoaa yhteen 181 valtion talousmetsäkohteella tehdyn lajistokartoituksen tulokset. Luumi painottaa, että yhdistyksen omistama puukauppayritys palvelee metsänomistajien etua ylläpitämällä kysyntää kaikenlaisissa leimikoissa. Yhtiö ostaa ja myy vuosittain lähemmäs 150 000 kuutiometriä puuta. Nyt niitä ei edes järjestetä.” Myös maaseudun tyhjentyminen näkyy. Kiinnitin huomiota louhoksen ympärillä tehtyyn harvennushakkuuseen ja aloin selaamaan netistä, mitä uhanalaisia lajeja kohteelta on tunnistettu. 24.5.2024 Metsälehti.fi 7 AJASSA KOLUMNI KUKA KUKA Lauri Saaristo KIRJOITTAJA TYÖSKENTELEE JOHTAVANA ASIANTUNTIJANA TAPIO OY:SSÄ. ”Otetaan uudet asiat käyttöön hyvän sään aikana ja omilla ehdoilla, eikä vasta sitten kun on pakko.” Metsänhoitoa voi tilata muualtakin kuin yhdistykseltä. NAAPURUSTOMME KEVÄTRETKI vanhalle kalkkilouhokselle, kotikylän erikoiselle luontokohteelle, tuotti kiinnostavan yllätyksen. Punaiselle listalle on päätynyt muutamia jäkäliä, jotka ovat elinympäristöja kasvualustavaatimuksiltaan varsin vaatimattomia, esimerkiksi ohuella lehtipuulla viihtyviä. Jäkälien osalta tässä kartoitustuloksessakin on kiinnostava yllätys: uhanalaisia tai silmälläpidettäviä jäkälälajeja havaittiin kaikilta kartoituskohteilta. Kalkkikivipinnat ovat lievästi ilmaistuna äärimmäisen harvinaisia kasvualustoja, kuitenkin lajistoltaan erottuvia ja monimuotoisia. Yhdistys myös valvoo korjuunsa jälkeä
Äijälän mielestä metsänhoidon suositusten nimimuutos oli jälkikäteen ajatellen ehkä turhakin, mutta aikanaan se tuntui perustellulta. HYVÄ METSÄNHOITO ON AIKANSA PEILI Ennen hyvän metsänhoidon päätavoite oli tuottaa mahdollisimman paljon puuta. Niiden tilalle tulivat alaharvennukset, joissa metsiin jätetään laadultaan parhaat puut, ja uudistushakkuut. 24.5.2024 8 Metsälehti.fi AJASSA LIINA KJELLBERG, TEKSTI JUHA TANHUA, KUVAT H yvä metsänhoito on suunnitelmallista. Harsintajulkilausuman seurauksena metsäalalla luovuttiin harsintahakkuista, joissa metsästä poistetaan parhaita tukkipuita. Hyvä metsänhoito on hyväksi ilmastolle. Tapion liiketoimintajohtaja Olli Äijälä kertoo, että nimimuutos oli osa suurempaa metsäalalla tapahtunutta muutosta: vuonna 2014 voimaan tullut metsälaki salli niin sanotun jatkuvan kasvatuksen, joka oli ollut pannassa vuoden 1948 harsintajulkilausumasta asti. Aina näin ei ole ollut. Ajatus on, että suosituksia noudattamalla päästään hyvään metsänhoitoon. Hyvä jätettiin julkisrahoitteisen tuotteen nimestä pois vuonna 2014. Puuntuotanto on yksi tärkeä osa metsänhoitoa, mutta samalla tulee turvata myös luonnon monimuotoisuutta sekä metsien ilmastokestävyyttä ja monikäyttöä”, sanoo Luonnonvarakeskuksen (Luke) erikoistutkija Saija Huuskonen. Painotuotteena suositukset kulkivat pitkään nimellä Hyvän metsänhoidon suositukset. Hyvä metsänhoito edistää luonnon monimuotoisuutta. Uuteen tilanteeseen Hyvä metsänhoito yhdistetään usein Tapion metsänhoidon suosituksiin. Ensimmäiset metsänhoidon suositukset julkaistiin 1980-luvun lopussa nimellä Metsänhoitosuositukset. ”Hyvä metsänhoito tarkoittaa ennen kaikkea sitä, että otetaan eri tavoitteet monipuolisesti huomioon. Hyvä metsänhoito varmistaa parhaan tuoton. 1980-luvulle asti hyvän metsänhoidon päätavoite oli lisätä metsien kasvua ja tuottaa mahdollisimman paljon puuta. Tällaisia hakutuloksia saa, kun kirjoittaa hakukonepalveluun hakusanaksi hyvä metsänhoito. ”1980-luvulla alettiin kiinnittää huomiota virkistysasioihin, 1990-luvulla luonnon monimuotoisuuteen. Jatkuu seuraavalla aukeamalla. ”Metsäalalla oltiin vuonna 2014 hyvin uudenlaisessa tilanteessa. Menetelmät, jotka olivat siihen asti olleet laittomia, tulivat laillisiksi ja mukaan metsänhoidon suosituksiin. Hyvän metsänhoidon suositukset -nimen koettiin edustavan vanhakantaista puuntuotantoon tähtäävää yhden mallin metsänhoitoa, kun taas Metsänhoidon suositukset -nimen koettiin sopivan paremmin metsähoidon yleisoppaalle. Siitä alkoi kehitys, joka on kymmenen vuoden aikana johtanut siihen, että hyvää metsänhoitoa ajatellaan hyvin pitkälti metsänomistajien omien tavoitteiden kautta”, Äijälä sanoo. Sittemmin rinnalle ovat nousseet muun muassa luonnon monimuotoisuus ja ilmastokestävyys.. Nyt ilmastokestävyys ja hiilikysymykset ovat tulleet mukaan entistä vahvemmin”, Huuskonen sanoo. Mitä hyvä metsänhoito siis on
24.5.2024 Metsälehti.fi 9 AJASSA Marko Pasanen kulkee kuusentaimikossa, jonne on syntynyt luontaisesti joitain männyntaimia. Hyvään metsänhoitoon kuuluvat nykyään säästöpuut, joita näkyy kuvassa taka-alalla.
Mänty säilyi metsänuudistajien suosikkina vuoteen 2004, mutta vuonna 2005 se menetti valta-asemansa kuuselle. AJASSA 24.5.2024 10 Metsälehti.fi Menetelmät muuttuneet Hyvä metsänhoito on siis aikansa peili. Lisäksi julkisuudessa on keskusteltu, pitäisikö uudistushakkuiden ikäja läpimittarajat ottaa uudelleen käyttöön. Myös puulajien suosio on vaihdellut. Niistä luovuttiin vuonna 2014. Jos metsä hakataan, täytyy huolehtia siitä, että tilalle kasvaa uusi metsä. Itä-Suomen yliopiston metsäbiotalouden emeritusprofessori Jyrki Kangas muistuttaa, että yhtä ainoaa oikeaa määritelmää hyvälle metsänhoidolle ei ylipäätään ole olemassa – ei edes tiettynä aikana. Mäntyä viljeltiin aikoinaan hyvinkin reheville kasvupaikoille, kuusta taas on viime vuosina viljelty turhan karuille kasvupaikoille. Ne voivat liittyä niin puuntuotantoon, hiilensidontaan, luonnonsuojeluun, virkistykseen kuin kaikkiin näistä. Määrittely mahdotonta Hyvä metsänhoito ei siis ole yksiselitteinen käsite. Valinnanvaraa riittää Hyvän metsänhoidon käsitteen kyseenalaistaa myös Suomen luonnonsuojeluliiton monimuotoisuusasiantuntija Liisa Toopakka. Siihen asti energiaharvennuksia ei pidetty hyvänä metsänhoitona.” Perusta ennallaan Kaikki ei kuitenkaan muutu. Se, mitä tiettynä aikakautena pidetään yleisesti hyvänä metsänhoitona, liittyy Kankaan mukaan siihen, mikä koetaan kansallisesti hyväksi metsänhoidoksi. Viime vuosina männyn viljelymäärät ovat olleet taas nousussa. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että jos metsä hakataan, täytyy myös huolehtia siitä, että tilalle kasvaa uusi metsä. Myös puulajeista on opittu. ”Moni ajattelee edelleen, että hyvä metsänhoito on yleisen edun mukaista metsänhoitoa”, Kangas toteaa. Yksi merkittävä lisäys on Äijälän mukaan energiapuun korjuun nostaminen osaksi metsänhoitoa. Lisäksi hyvään metsänhoitoon liittyy menetelmiä, jotka ovat tulleet ja menneet. Hyvään metsänhoitoon on vuosikymmenten aikana liitetty myös uusia asioita. Jos sitä käytetään, pitäisi pystyä osoittamaan, että metsänhoito on hyvää eli ei Nuoreen kuusikkoon on jätetty harvennuksen yhteydessä myös koivuja. Jatkuvan kasvatuksen lisäksi yksi tällainen on luontainen uudistaminen. Suomalaisen metsälainsäädännön ja siten myös hyvän metsänhoidon perusta on ollut 1800-luvun lopulta lähtien ”metsää älköön hävitettäkö”. ”2000-luvun alussa todettiin, että meillä on käsillä iso energiakysymys ja toisaalta paljon hoitamattomia metsiä, jotka sopisivat energiapuun korjuuseen. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että hyvä metsänhoito riippuu metsänomistajan tavoitteista. ”Hyvä metsänhoito on mitä tahansa metsänhoitoa, joka täyttää ne tavoitteet, joilla kussakin tilanteessa päästään haluttuun päämäärään”, hän tiivistää. Energiapuun korjuu hyväksyttiin osaksi hyvää metsänhoitoa 2000-luvun alussa.. 1980-luvulle asti se oli siis panostusta puuntuotantoon ja sen jälkeen myös virkistysarvoihin, luonnon monimuotoisuuteen, ilmastokestävyyteen, hiilikysymyksiin ja metsänomistajien valinnanvapauteen. Sen on aina katsottu olevan hyvää metsänhoitoa, mutta sen suosio on vaihdellut vuosikymmenten aikana. Näin on käynyt esimerkiksi laajoille avohakkuille, rajuille maanmuokkausmenetelmille, kemialliselle vesakontorjunnalle, karujen turvemaiden ojituksille, yhden puulajin metsille sekä alikasvoksen turhalle siistimiselle. ”Ehdin jo toivoa, että hyvän metsänhoidon käsitteestä olisi luovuttu. Se, mikä on joskus ollut hyvää metsänhoitoa, ei välttämättä ole sitä enää. Rajojen palauttamista ajavat kokevat, että metsiä uudistetaan nykyisin liian nuorina
Kangas on huolissaan varsinkin siitä, että metsien taloudellinen ja puuntuotannollinen puoli on jäämässä ekologisen ja sosiaalisen puolen varjoon. ”Toimenpiteet mietitään metsän mukaan. ”Jos suosituksista valitsee aina ympäristön, ilmaston ja vesistöjen kannalta parhaat vaihtoehdot, pääsee melko hyvään metsänhoitoon.” Toopakka on huolissaan muun muassa siitä, pystytäänkö hakkuiden suunnitteluun ja niiden yhteydessä tehtävään luonnonhoidon suunnitteluun käyttämään riittävästi aikaa. Taloudellinen merkitys on edelleen monelle tärkeä”, Pasanen sanoo. Sekametsät suosiossa Mitä hyvä metsänhoito on siellä, missä ohjeita sovelletaan käytäntöön. Jos ei, riskinä on, että tärkeitä elinympäristöjä hävitetään vahingossa. ”Aina kun aletaan säädellä liikaa ja laittaa metsänomistajia samaan muottiin on uhkana, että metsien käsittely yksipuolistuu ja monimuotoisuus pienenee.” kiihdytä luontokatoa, hävitä arvokkaita elinympäristöjä tai sotke vesistöjä. Ongelmallista on erityisesti se, kuka määrittelee, onko metsänhoito hyvää ja millaisia mittareita siinä käytetään”, hän sanoo. Metsiä on hoidettu hyvin eri vuosikymmeninä, kunkin ajan parhaan tiedon valossa.” 9 9+ 6+ 8 8 ½ SE PP O SA M U LI A N N IK A KA N G A S O O N A LO H IL A H TI JU H A TA N H U A SE PP O SA M U LI 140 000 120 000 100 000 80 000 60 000 40 000 20 000 20 000 Ha Mänty vaihtui kuuseen Männyn, kuusen ja koivun istutusja kylvömäärät vuosina 1970-2018 Kuusen istutus ja kylvö Männyn istutus ja kylvö Koivun istutus ja kylvö 19 70 19 75 19 80 19 85 19 90 19 95 20 00 20 05 20 10 20 15 20 18 Lähde: Luke Hakkuualalle jätettävät tekopökkelöt kuuluvat nykyään hyvään metsänhoitoon.. Taimikonhoitorästejä näkee liikaa.” Lisää sääntelyä. Hänen mukaansa metsänomistajat ovat alkaneet viime vuosina suosia sekametsiä, ja paahdekesien jälkeen aiempaa useampi on päätynyt uudistamaan metsänsä kuusen sijaan koivulla. Luonnonsuojeluliiton Liisa Toopakka ei innostu metsänomistajien valinnanvapauden lisäämisestä. Hänen mukaansa luontokadon pysäyttäminen edellyttää metsänhoitoon tiukempaa sääntelyä. Tien varressa kasvavaa kuusikkoa Pasanen ei kuitenkaan varsinaisesti pidä esimerkkinä sekametsien suosion kasvusta. ”Koivut kasvavat herkästi kuusten päälle ja alkavat piiskata jalkoihin jääneitä kuusia. Aika usein metsänomistajat tekevät niin kuin metsäammattilaiset ehdottavat. Mitä Pasanen pitää hyvänä metsänhoitona. Äijälä toteaa, että oikeiden menetelmien valitseminen eri kohteille edellyttää sekä osaamista että näkemystä. Nämä näkyvät metsissä muun muassa säästöpuina, tekopökkelöinä ja vesistöjen suojavyöhykkeinä. ”Metsiin on kautta aikain jätetty taimikonhoidossa muitakin puulajeja kuin pääpuulajia, jos sinne olisi muuten jäänyt aukkoja.” Metsälain ja metsänhoidon suositusten lisäksi hyvään metsänhoitoon ohjaavat Pasasen mukaan MARKO PASANEN, METSÄNHOITOYHDISTYS PÄIJÄT-HÄME ”Taimikonhoitorästejä riittää.” MINKÄ KOULUARVOSANAN ANNAT SUOMALAISELLE METSÄNHOIDOLLE. AJASSA 24.5.2024 Metsälehti.fi 11 myös metsäsertifiointi ja metsätalouden tuet. Ammattilaiset ehdottavat mitä ehdottavat, ja metsänomistajat päättävät. Helpommaksi metsänhoito ei ole vuoden 2014 jälkeen muuttunut. ”Sitä, että hoitotyöt tehdään ajallaan. Säädöksiä tulee hänen mukaansa niin sertifioinnista kuin EU:stakin. Sitä, että metsänomistajien valinnanvapaus on vuoden 2014 jälkeen lisääntynyt, pitävät hyvänä sekä Marko Pasanen, Luken Saija Huuskonen, Tapion Olli Äijälä että Itä-Suomen yliopiston Jyrki Kangas. Nykyisissä metsänhoidon suosituksissa on hänen mielestään niin paljon valinnanvaraa, että edes niiden noudattaminen ei välttämättä johda hyvään metsänhoitoon. ”Siinä mielessä metsänhoito voi olla monen näköistä, että yksi ratkaisu ei sovi kaikkialle. ”Metsänomistaja halusi, että kuusikkoon jätetään harvennuksessa sekapuustoa”, kertoo metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeen metsäasiantuntija Marko Pasanen. Metsää pitää katsoa paitsi talousmielessä myös siinä mielessä, mitkä kohteet jätetään käsittelyn ulkopuolelle ja miten luonto saadaan ennallistumaan.” Kangas sen sijaan kertoo seuranneensa huolissaan sitä, että metsänhoito on vapautumisen jälkeen muuttumassa jälleen yhä säädellymmäksi. Asikkalassa Päijät-Hämeessä silmiin osuu tien varressa kasvava nuori kuusikko, jossa kuusten välissä näkyy siellä täällä koivuja. LIISA TOOPAKKA, SUOMEN LUONNONSUOJELULIITTO ”Arvosanaa laskevat erityisesti isot hakkuuaukot, vesistöongelmat, hiilivarastojen ja -nielujen hupeneminen, turvemaiden tilanne ja metsälajiston taantuminen.” JYRKI KANGAS, ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO ”Kymppiä en anna, koska taloudellinen kestävyys on alkanut jäädä taka-alalle.” OLLI ÄIJÄLÄ, TAPIO ”Keskeisin parannustarve liittyy ilmastonmuutokseen sopeutumiseen.” SAIJA HUUSKONEN, LUKE ”Suomalainen metsänhoito mahdollistaa hyvin ja monipuolisesti eri tavoitteiden huomioimisen. Pasasen mukaan sekametsien suosiminen ei ole kuitenkaan ongelmatonta. Jos sekapuuksi jättää mäntyjä, hirvet käyvät jossain vaiheessa syömässä ne pois”, hän sanoo
Metsänhoitoyhdistys Etelä-Karjalan myyntija kehityspäällikkö Janne Kansonen muistuttaa, että kilpailevien tarjousten hintaerot voivat nousta suuriksi, joten tarjousten vertailu ja ostajien kilpailuttaminen ovat rahanarvoista puuhaa. Vielä ei ollut yhtään varmistettua havaintoa yli 90 euron ostotarjouksesta, mutta monta euroa haamurajalle ei ollut matkaa. ”Sahatavaramarkkinat reagoivat nyt herkästi.” Metsäpalvelu Hiekkalan hakkuukoneenkuljettaja Ville Haarala hakkasi viime viikolla Muuramessa Stora Enson työmaalla kolmen hehtaarin päätehakkuuleimikkoa, josta hän arveli kertyvän puuta yli tuhat kuutiota. ”Päätehakkuilla kuitupuulajien kantohintatarjoukset ovat 35–40 euron välillä”, toteaa Metsänhoitoyhdistys Etelä-Pohjanmaan johtaja Jarmo Lahdenmaa. Eteläisen Suomen alueella päätehakkuuleimikoiden havutukkien tilastohinta on Metsäteollisuuden puukaupan viikkoseurannan mukaan keskimäärin yli 80 euroa. Kaupanteko on vinhaa myös Pohjanmaalla. SA M I KA RP PI N EN. Kaikki täyttävät varastojaan Yli-Talonen kummastelee tilannetta. Hän kertoo, että myyntiin laitettuihin leimikoihin tulee 5–8 tarjousta, mikä kertoo kovasta kysynnästä. Samalla kilpailu on kiristynyt. Hän pohtii, että yhtiöissä tiedetään jotain mitä muut eivät vielä tiedä. Parhailla eteläsuomalaisilla päätehakkuuleimikoilla toukokuun alkupuoliskon hintatarjoukset ovat jo lähempänä 90:tä kuin 80:tä euroa. Havutukkien kantohinnat ovat puhkoneet 80 euron rajan. ”Mielenkiintoista nähdä, mihin hintataso kohoaa kesäkuulle tultaessa, jolloin kauppa yleensä on vilkkaimmillaan”, pohtii Metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeen johtaja Jari Yli-Talonen. Hänen mukaansa energiantuottajat kilpailevat kuitupuusta tasavertaisesti metsäyhtiöiden kanssa. Myös kuitupuun hinnat ovat nousseet. 24.5.2024 12 Metsälehti.fi PUUKAUPPA & TALOUS MIKKO RIIKILÄ PUUKAUPAN hintanoteeraukset ovat viime aikoina huidelleet likimain ennennäkemättömällä tasolla. Puunmyyjän parasta aikaa Kantohintakäyrät ovat kohonneet viikko viikolta korkeammalle, eikä merkkejä menon laantumisesta ole näkyvissä. Metsäviennistä ei kerry ennätystuottoja, mutta kantohinnat ovat kivunneet ennennäkemättömiksi. ”Viime viikkoina sahojen tarjoukset ovat kohonneet samalle tasolle kuin isojen yhtiöiden”, Yli-Talonen sanoo
26,10 s 28,16 s 23,77 s 32,24 s .. .. s nousussa . .. .. Kantohinnat rikkovat ennätyksiä, vaikka sahatavaramarkkinat ovat epävakaat. 23,73 s .. .. 29,43 s 30,83 s 30,33 s 36,35 s 37,41 . 24,78 s .. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 77,93 s 80,29 s 57,88 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 77,56 s 79,62 s 65,35 s 31,35 s 32,54 s 32,55 s 39,12 s 39,89 s Uudistushakkuu 80,09 s 80,73 s 68,64 s 32,79 s 33,81 s 34,56 s 40,52 s 41,00 s Harvennushakkuu 70,40 s 70,56 s 57,94 s 31,10 s 32,24 s 32,28 s 38,22 s 38,37 s Ensiharvennus .. .. .. .. Hankintahinnat 66,44 . LA PP I PO HJ OIS -P OH JA NM AA KA IN UU -K OIL LIS M AA s nousussa . Hankintahinnat 74,69 s 76,20 s 69,76 s 48,04 s 50,36 s 49,48 s .. 48,03 s .. .. .. .. 30,55 s 32,59 s 29,15 s 36,67 s 37,21 s Uudistushakkuu 74,94 s 76,21 s .. Ensiharvennus .. .. 28,40 s 33,88 s 33,97 s Ensiharvennus .. Kauppoja on tehty kesään asti, mutta sen jälkeen markkinat ovat sumeat. 24.5.2024 Metsälehti.fi 13 AJASSA s nousussa . Nyt puuta ostetaan koko vuoden tarpeisiin, ei vain kesäkaudelle.” Hänen mukaansa puupulan taustalla on Venäjän kymmenen miljoonan tuontipuukuution poistuminen Suomesta ja samaan aikaan tapahtunut Metsä Groupin Kemin sellutehtaan käynnistyminen. Uudistushakkuu 67,81 s 66,45 . 23,25 . Osansa puunkysynnän kiihkeyteen on tuonut turpeen käytön rajoittaminen. .. .. .. Se on tuonut energiantuottajat puumarkkinoille kilpailemaan kuitupuun ostajien kanssa.. 51,40 s 51,42 s .. Hankintahinnat .. 23,46 s 24,68 s 23,91 s .. Harvennushakkuu 72,45 s 72,17 s 52,32 s 29,58 s 29,34 s 30,38 s 35,60 s 35,11 s Ensiharvennus .. 69,99 . .. .. 27,81 s 35,08 s 34,90 s Ensiharvennus .. .. Ensiharvennus 58,70 s 47,75 s .. .. 29,33 s 35,62 s 36,18 s Uudistushakkuu 76,99 s 77,65 s 46,34 . 23,49 . KE SK I-S UO M I ET EL Ä-S UO M I s nousussa . 28,94 s 31,87 s 31,04 s .. .. s nousussa . .. KO KO M AA RAAKAPUUN HINTATILASTOT viikkojen 16-19 keskiarvo s nousussa . .. Se lisäsi puuntarvetta viidellä miljoonalla kuutiometrillä. 47,13 . .. .. .. .. .. 24,18 s 24,68 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 75,38 s 79,18 s 63,50 s 29,35 s 31,46 s 30,15 s 36,15 s 38,12 s Uudistushakkuu 77,79 s 80,21 s 66,37 s 31,34 s 32,54 s 32,23 s 37,99 s 39,16 s Harvennushakkuu 68,74 s 70,73 s 56,03 s 28,98 s 30,31 s 29,81 s 34,85 s 36,06 s Ensiharvennus 54,76 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 78,47 s 80,38 s 68,28 s 30,26 s 32,15 s 31,03 s .. ”Sahatavaramarkkinat reagoivat nyt herkästi, koska tukkurien varastot ovat vähissä. .. .. Hankintahinnat 76,44 s 78,04 s 71,37 s 49,73 s 51,59 s 51,62 . .. Uudistushakkuu 79,98 s 81,14 s 70,34 s 31,45 s 33,19 s 33,05 s .. Kaikki pyrkivät kasvattamaan puuvarantojaan. 24,89 s .. 47,92 s .. 29,36 s 29,30 . .. .. ”Erityisesti kuitupuusta tulisi pula, jos tehtaat kävisivät täysillä. .. Harvennushakkuu 62,18 s 61,00 . .. .. .. 29,33 s 29,89 s 26,78 . .. .. 47,88 s .. Uudistushakkuu 78,10 s 79,77 s 62,70 . .. s nousussa . .. .. 50,09 . Sahatavaran viennin ennustetaan kääntyvän nousuun ensi vuonna. .. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 66,31 s 65,03 . 51,06 s .. .. .. .. .. Hankintahinnat 78,21 . 31,35 s .. .. .. 27,96 s .. .. 76,49 s .. .. Uudistushakkuu 80,53 s 81,26 s 60,58 s 30,89 s 32,00 s 32,31 s 38,58 s .. 24,60 . 67,97 . .. .. 31,23 s 37,49 s 36,86 s Harvennushakkuu 69,31 s 68,78 s .. 49,71 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 75,28 s 76,90 s 45,60 . Häiriöt toimituksissa – esimerkiksi lakkojen vuoksi – vaikuttavat sahatavaran hintoihin nopeasti.” Kylävainion mukaan puun vahva kysyntä johtuu siitä, että puunkäyttäjät pyrkivät varmistamaan puun riittävyyden siinäkin tapauksessa, että vientisuhdanne vahvistuu. 34,00 s .. .. .. 45,90 s .. .. Hankintahinnat 75,07 s 74,57 s 68,06 s 50,02 . Hankintahinnat 78,28 s 79,10 s 71,73 s 51,20 s .. .. .. .. .. .. 50,72 s 49,82 s 50,96 s .. .. 28,99 s .. 22,58 s 30,37 s .. .. KY M I-S AV O SA VO -K AR JA LA ›› METSÄTEOLLISUUS RY:N hintatilasto kattaa noin 90 prosenttia yksityismetsistä ostetusta puusta. .. 70,73 . .. Milj.m Viikko-ostojen määrä koko Suomessa 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 52 2024 2023 2023 Viikko 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 10 20 30 40 50 60 70 80 Nimelliskantohintojen kehitys Lähde: Luke Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Mäntykuitupuu Kuusikuitupuu Koivukuitupuu 2004 2011 2015 2019 2024 2007 Etelä-Suomi KymiSavo SavoKarjala KeskiSuomi EteläPohjanmaa KainuuKoillismaa PohjoisPohjanmaa Lappi 612 504 Puukauppamäärä vko 19, m 3 ”Kyllä ostajayhtiöillä täytyy olla tieto tulevista hyvähintaisista vientikaupoista, ei tässä muuten olisi mitään järkeä.” Myös Sahateollisuus ry:n puheenjohtaja Matti Kylävainio pitää tilannetta poikkeuksellisena. Tilastossa on eritelty leimikkotyypit, ja mukana on myös tukkija kuitupuun väliin sijoittuva pikkutukki. 27,28 s 28,54 s 26,32 s 33,77 s 33,74 s Ensiharvennus .. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 70,85 s 72,38 s 44,82 s 28,66 s 30,50 s 27,08 s 36,37 s 37,61 s Uudistushakkuu 73,51 s 74,40 s .. .. Harvennushakkuu 63,10 s 69,24 s 52,05 s 28,89 s 29,52 s 29,46 s .. .. .. .. .. 33,47 s 34,70 s 31,55 s 38,87 s 38,76 s Harvennushakkuu 68,23 . .. .. Hankintahinnat 71,04 . 32,01 s 32,83 s 29,87 s 39,29 s 39,29 s Harvennushakkuu 65,12 s 66,06 s .. .. 23,19 s .. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 73,50 s 78,70 s 59,55 s 28,45 s 31,02 s 29,35 . Hankintahinnat 67,86 . ET EL Ä-P OH JA NM AA s nousussa . .. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 73,16 s 74,96 s .. 23,62 s .. .. 22,40 s .. 24,50 . s nousussa . Taustalla on pelko siitä, että myöhemmin puukauppa ei ehkä käykään, kun puuta tarvittaisiin. Harvennushakkuu 73,04 s 73,83 s 60,66 s 31,02 s 31,21 s 31,29 s .. Ostajien vähäisyyden vuoksi hintatiedoissa voi olla puutteita. Ensiharvennus .
Tornatorin metsätilaostojen kauppasumma oli vuoden ensimmäisellä neljänneksellä 4,6 miljoonaa euroa, mikä on 35 prosenttia kaikkien instituutioiden ostoista, tilakauppaseurantaa ylläpitävän Hannu Liljeroosin tilastointi osoittaa. Metsänomistaja antoi yhdistykselle valtakirjan leimikon myymiseen ja ostajaehdokkaiden kilpailuttamiseen. Tornator toimittaa puuta lähinnä Stora Ensolle, joka on myös yhtiön iso omistaja työeläkevakuuttajien ohella. Tornator ostaa tiloja merkittäviä määriä myös suoraan ilman kilpailutilannetta – Niemisen mukaan siksi, koska niitä tarjotaan. Ja Tornator pystyy, sillä yritys on hyvin kannattava. ”Kun metsärahastojen ostot alkoivat syksyllä vähentyä, niin meidän osuutemme kasvoi”, Nieminen kertoo. Mäntyvaltaisen leimikon arvioitu puumäärä oli 2 351 kuutiometriä. Yhteismetsiä kyllä sikäli kuin tarjotaan Liljeroosin seuranta koskee julkisesti myynnissä olleita metsätiloja. Esimerkiksi korkojen nousu oli sellainen syy.” Yksityisiin ostajiin verrattuna Tornatorilla on puolellaan pitkä aikajänne, eli yrityksen ei tarvitse ajatella sukupolvenvaihdoksia eikä perintöveroja. Meillä metsätilakauppa käy!. Sijoitus on pysynyt tänäkin vuonna. ”Lähtökohtaisesti pyrimme ostamaan koko yhteismetsän, mutta tilanteen mukaan.” Metsänhoitoyhdistys Etelä-Pohjanmaan toimialueella oli myynnissä iso uudistushakkuuleimikko metsätien varrella. ”Ostotavoitetta ei ole, vaan kriteerien rajoissa ostetaan niin paljon kuin pystytään”, Nieminen kertoo. Yhtiö kiistää väitteet tilojen ylihinnoista. Korkotason nousu on vaikuttanut alentavasti myös Tornatorin tarjouksiin, mutta koska kilpailu on ollut vaisumpaa, niin tarjousten läpimenoprosentti on noussut. Hinta ratkaisi tarjouskilvan. Vaikka viimeisestä harvennuksesta olikin jo aikaa, metsä oli hyvässä kunnossa. Tasaisen varmasti Tornatorin toimitusjohtajan Henrik Niemisen mukaan yhtiö ei kuitenkaan ole painanut kaasua. Kilpailu kiristynee jo syksyllä. 70 euron runkohinnalla Runkohinnat lisineen Puutavaralaji määrä, m 3 hinta €/m 3 yhteensä, € Mäntyainespuu 2 020 70,5 142 410 Kuusiainespuu 198 70 13 860 Koivukuitupuu 95 34,5 34,5 Haapakuitupuu 35 15,5 542,5 Kuusilahokuitupuu 3 15,5 46,5 Yhteensä 2 351 160 136,50 ~ ~ Maan kattavin markkinapaikka. Lisäksi puukaupoissa isosta volyymista saa bonusta. Ostovoimaa riittää Tornatorin metsänomistukset ovat kotimaassa lähes 700 000 hehtaaria. Parhaan ja huonoimman tarjouksen ero oli noin 10 000 euroa. Hakkuut kohteella ovat jo käynnistyneet. Niemisen tuntuman mukaan metsärahastot olisivat palailemassa markkinoille. 24.5.2024 14 Metsälehti.fi PUUKAUPPA JA TALOUS TUORE PUUKAUPPA MIKKO HÄYRYNEN TORNATOR nousi viime vuonna kärkeen metsätilojen kuka ostaa eniten -kisassa. Viime vuonna yhtiö osti 24 000 hehtaaria ja tämä vuosi on edennyt myönteisesti. Leimikko myytiin isolle metsäyhtiölle. Leimikosta tehtiin neljä ostotarjousta. Paras tarjous oli runkohintatarjous. Leimikossa oli uudistushakkuuta 12,2 hehtaaria. Viime vuoden liikevaihto oli 195 miljoonaa euroa ja tulos ilman metsien ja muiden omaisuuserien käyvän arvon muutoksia 96,7 miljoonaa. Tornator on aktivoitunut myös yhteismetsien ostajana, vastauksena heränneeseen tarjontaan. Tornator ostaa eniten Tornator jatkaa porhallusta suurimpana metsätilaostajana. Osuus on kasvanut, sillä toissa vuonna Tornator oli instituutioiden ranking-listalla kolmantena hivenen yli kymmenen prosentin osuudella. Hän ennakoi, että syksyllä kilpailu alkaa taas kiristyä. Kohteen kiinnostavuutta lisäsivät mahdollisuus korjata puut kesällä, alueelle johtava tie ja puuston hyvä laatu. ”Tuottolaskelmat ja tarjoukset tehdään yhtiön hallituksen määrittämien kriteerien mukaisesti, ja kriteerejä päivitetään tarpeen mukaan. SE PP O SA M U LI Yksityisiin verrattuna miinustekijänä on, ettei yritys saa metka-tukia. Mutta toisin kuin muilla instituutioilla, niin heillä ostoaktiivisuus ei ole missään vaiheessa laskenut. Tornatorin toimitusjohtaja Henrik Nieminen arvioi, että rahastot ovat palaamassa metsätilamarkkinoille. Hän kiistää huhut, että tarjouksia olisi voitettu voimakkailla ylihinnoilla
Sisällysluetteloa on jaoteltu lehdestä tuttuihin osastoihin. 09 315 49 840). Brutto on siis muuttunut netoksi. Tarvitset myös asiakasnumerosi, joka löytyy paperilehden osoitekentästä tai laskusta. Todennäköisesti voi. Metsää yhtiöllä on noin 130 000 hehtaaria. Jos et ole kestotilaaja, Metsälehti Digiä pääsee lukemaan kätevästi kuukausimaksulla 11,90 euroa. Pitkän uran metsänhoitoyhdistysmaailmassa tehnyt Metsänhoitoyhdistysten Palvelu Oy MHYPin toimitusjohtaja Harri Huupponen varoittaakin muodostamasta henkisiä rajoja puun hintaodotuksille. Juttu avautuu uuteen näkymään. Huomaa, että se voi mennä roskapostiisi. 3 Lähetämme sinulle sähköpostilla tunnuksen vahvistuspyynnön. Tilikauden tulos kohosi 26 miljoonaan euroon, mikä on lähes tuplasti enemmän kuin edellisvuonna. Uuden strategiansa mukaan Finsilva kutsuu itseään metsäja luontopääomayhtiöksi, joka tuottaa taloudellista, sosiaalista ja ekologista hyvinvointia luonnosta. 3 Minkä tahansa jutun otsikkoa klikkaamalla pääset lukemaan kyseistä juttua, jos olet kirjautunut palveluun ja sinulla on aktiivinen lukuoikeus. . Viikolla 19 vuonna 2007 kuusitukin nimellishinta oli Metsäteollisuuden viikkoseurannan mukaan reilut 63 euroa – elinkustannusindeksillä muunnettuna sen ostovoima vastaisi nyt 89 euroa. Onko esimerkiksi sata euroa kuutiolta saavuttamaton tavoite tukille?” Hän muistuttaa, että puusta on tällä hetkellä niukkuutta. Viime viikolla päätehakkuulta korjattavasta koivukuitupuusta maksettiin pystykaupalla 32,3 euroa. KOMMENTTI Metsät ovat yhtiön tärkein luontopääoma, Finnsilvan toimitusjohtaja Juha Hakkarainen sanoo.. NÄIN LUOT TUNNUKSET Metsälehti Digiin 1 Jos olet Metsälehden kestotilaaja, pääset lukemaan Metsälehti Digiä luomalla itsellesi tunnukset osoitteessa metsalehti.fi/rekisteroidy. 2 Kun klikkaat Lue verkkolehti -painiketta, pääset uusimman lehden sisällysluetteloon. Takana on monta hyvää puukauppavuotta, joten myyntipaineita on saatu purettua. Tämän vuoden hinta on reaaliarvoltaan tämän vuosikymmenen paras, mutta kalpenee esimerkiksi vuoden 2007 toukokuun hinnoille. Se pätee Suomeenkin. Mikäli palveluun rekisteröitymisessä on pulmia tai muita ongelmia ilmenee, Metsälehden asiakaspalvelu auttaa (puh. Näin luet Metsälehti Digiä 1 Metsälehti Digi löytyy Metsälehden verkkosivuilta lehden logon alla olevalta navigaatioriviltä, kohdasta Lehti. Nyt kärkymme huhuja kaupoista, joissa kuusitukin hintatarjoukset puhkovat 90 euron rajan kuutiolta – sellaisia ei Suomessa liene aiemmin nähty. Uusilla luontopääomaliiketoiminnoilla oli myös merkittävä taloudellinen vaikutus, ja ne nostivat liiketoiminnan muut tuotot yli kahdeksaan miljoonaan euroon”, Finsilvan toimitusjohtaja Juha Hakkarainen sanoo tiedotteessa. ”Myyjien pitää osata hinnoitella puunsa. Moni miettii, voiko tällainen onnen aika jatkua puumarkkinoilla. Yhtiön oman pääoman tuotto nousi lähes 38 prosenttiin ja omavaraisuusaste 33 prosenttiin. MIKKO RIIKILÄ KAINOSTELU EI KANNATA Finsilva teki ennätystuloksen Metsätalousyhtiön liikevaihto ja liiketoiminnan muut tuotot nousivat 43,5 miljoonaan euroon. ”Mahdollistimme uusiutuvan energian lisäämistä useilla merkittävillä tuulivoiman kehittämissopimuksilla. Sitä klikkaamalla pääset sivulle, josta voit siirtyä joko uusimpaan lehteen, verkkolehden arkistoon, näköislehtiin ja maksullisiin sisältöihin. digiohje.indd 1 digiohje.indd 1 9.3.2023 17.03 9.3.2023 17.03 Metsälehti.fi 15 KÄSITYKSIÄMME hyvästä tai normaalista puun hintatasosta on ravisteltu. Hyvän tuloksen taustalla on suotuisat olosuhteet ja kohonneet puun hinnat. JUSSI COLLIN FINSILVA teki viime vuonna vahvaa tulosta. Metsätalousyhtiön liikevaihto nousi 35 miljoonaan euroon ja liikevoitto uuteen ennätykseen – 35,5 miljoonaan euroon. 4 Kun tunnusten luominen on valmis, kirjaudu Metsälehden verkkosivuille osoitteessa metsalehti.fi sähköpostiosoitteellasi ja salasanallasi. Danske Bankin tuoreessa Ruotsin puumarkkinoita koskevassa katsauksessa ennustettiin, että ennätystasolle kohonnut puun hintataso vakiintuu uudeksi normaaliksi, koska puun tarve suhteessa tarjontaan on vahvaa. Perusliiketoiminta on yhä metsätalous. Täällä pääset siirtymään edelleen lehden muihin juttuihin helposti otsikon vieressä olevia nuolia klikkaamalla 4 Jos haluat siirtyä takaisin sisällysluetteloon tai katsoa muita numeroita, klikkaa oikeassa yläreunassa olevaa ”hampurilaista”. Yritys laskea kantohintoja romauttaisi tarjonnan, eikä tuontipuukorttia ole käytössä. Kolme vuotta sitten viikolla 18 koivukuitupuun hankintahinta Keski-Suomessa oli 32,5 euroa. ”Millä muulla toimialalla tällainen tilanne jätettäisiin hyödyntämättä?” Kohonneet nimelliskantohinnatkin suhteutuvat, kun ne muunnetaan yhteismitallisiksi menneiden vuosien kantohintojen kanssa elinkustannusindeksiä käyttäen. 2 Täytä pyydetyt tiedot ja valitse itsellesi käyttäjänimi sekä salasana
Rajukaan teollinen toiminta ei ole aina monimuotoisuudelle pelkästään huono asia. Metsänomistajan näkökulmasta hyvää metsänhoitoa on aina ollut kaikki, mikä johtaa hänen tavoitteidensa mukaisiin tuloksiin. Nimen muutoksen syynä oli uusi metsälaki, joka salli jatkuvan kasvatuksen (s. Kymmenen vuoden ajan metsänomistaja on saanut päättää tavoitteistaan vähän aiempaa vapaammin. Raakapuun markkinat etsivät tasapainoa kallimmalla hinnalla. PETRI KOSKINEN PÄÄTOIMITTAJA petri.koskinen@metsalehti.fi PS. Jatkuva kasvatus oli ollut käytännössä kiellettyä 66 vuotta. Oletko miettinyt, miten eurojen, luontoarvojen tai hiilensidonnan eri painotukset vaikuttaisivat odotettavissa oleviin tuloihisi. 4). Tästä kertoo Metsähallituksen tuore selvitys, jonka mukaan uhanalaisia ja muita huomionarvoisia lajeja esiintyy valtion monikäyttömetsissä yleisesti. Samalla turvaa ja tuloja korostavien osuus metsänomistajista oli noussut selvästi. Lapissa poroja metsätalouden yhteensovittaminen on esimerkki tällaisesta valintatilanteesta, jossa metsällä on toisaalta arvo puutuotteiden lähteenä ja toisaalta porojen laidunmaana. Teollisuus sai raaka-ainetta ja kansantuote kasvoi. 8–11). Tässä onnistuttiin erinomaisesti, sillä Suomen puuston tilavuus kaksinkertaistui. Voit myös lähettää kuvasi sähköpostilla osoitteeseen lukijoilta@metsalehti.fi. Pian julkaistavasta HAKEMA-hankkeen loppuraportista löytyy lisää tietoa jatkuvapeitteisen metsänkasvatuksen hakkuiden sekä hakkuutähteiden keruun vaikutuksista poroja metsätalouteen. 24.5.2024 16 Metsälehti.fi Lukijoiden kuvat osoitteessa metsalehti.fi/Metsalehti/ Lukijoiden-kuvat. Suomalaisilla talousmetsillä on suuri merkitys myös monimuotoisuuden säilyttämisessä (s. Ongelmaksi voi kuitenkin nousta kustannusten ja hyötyjen kohdistuminen eri tahoille. Teollisuudella ei siis pitäisi olla huolta metsänomistajien puunmyyntihaluista. Alkuvuoden aikana hakkuut ovat tosin 17 prosenttia jäljessä viime vuodesta. Voit tutkia tätä Metsälehden verkkosivujen Metsätietäjällä. Samanlainen kehitys on näkynyt myös Metsälehden lukijatutkimuksissa. JUURI VALMISTUNEESSA Luonnonvarakeskuksen, Metsähallituksen ja Kemin-Sompion paliskunnan yhteisessä HAKEMA-hankkeessa tuotettiin ensimmäinen alustava POHJOISEN VAIKEA YHTÄLÖ Voidaanko hakkuutähteiden keruulla ja jatkuvapeitteisellä metsänkasvatuksella sovittaa yhteen poroja metsätalouden tavoitteita, pohtii erikoistutkija Antti Pekkarinen. Näiden edistäminen voi kuitenkin johtaa puuntuotannosta saatavien tulojen alenemiseen. Puuntuotannon lisäksi metsillä on suuri määrä myös muita käyttötarkoituksia ja arvoja. ”Muistutuksena kuva istutusmättääseen tulevasta rousteesta.” SULLI TAPIO JULKAISI VUOSITTAIN Hyvän metsänhoidon suosituksensa vuoteen 2014. Silloin julkaisun nimestä putosi pois hyvä. YLÄKERTA PÄÄKIRJOITUS LUKIJAKUVA AJASSA / MIELIPIDE SE PP O SA M U LI HAKKUUTÄHTEIDEN KERUU poimintahakkuiden yhteydessä voi olla kokonaistaloudellisesti kannattavaa porojen laidunmailla, mikäli huomioidaan vaikutukset sekä poroettä metsätaloudelle. Laaja Metsänomistaja 2020 -selvitys kertoi kuitenkin – tutkijoidenkin yllätykseksi – monitavoitteisten ja virkistyskäyttäjien osuuksien metsänomistajista romahtaneen 2000-luvulla. 7). HYVÄ UUTINEN ON myös, etteivät suomalainen metsätalous ja luonnon monimuotoisuus ole niin pahassa ristiriiidassa kuin Luontopaneelin ulostuloista voisi päätellä. Metsäjätit ovat myös tehostaneet puunhankintaa niin, että kaikkein kypsimmät metsät on jo hakattu. Metsähallituksen laji-inventoinnissa löytyi kaivosteollisuuden raunioilta Sipoon kalkkilouhokselta kokonaan uusi laji, joka sai nimen sipoonmustuainen. Jatkuvan kasvatuksen kiellon ja Hyvän metsänhoidon suositustenkin päätavoite oli 1980-luvulle asti ollut ja oli osittain sen jälkeenkin maksimoida puuntuotantoa. Sitä ei ole tavattu muualla maailmassa (s. TALOUDELLISTA TURVAA A N TT I PE KK A RI N EN. Tämä tuskin johtuu metsänomistajien tavoitteiden muuttumisesta vaan siitä, että he odottavat puun hinnan nousevan lisää
Tarkkuus on muutaman metrin luokkaa, se ei kuitenkaan riitä rajalinjojen ajoon. Esimerkiksi Garminilla on useita käsilaitteita hintaluokassa 200–400 €. Silloin pystyy tekemään perusteltuja päätöksiä. Toisaalta metsänomistajalla on oikeus hyödyntää metsiään puuntuotannossa ja toisaalta poronhoidolla on lakiin ja historiaan tukeutuva vapaa laidunnusoikeus. Tilanne on haastava myös Metsähallitukselle, jonka tulee tasapainotella eri metsänkäyttötarpeiden välillä, jotta suomalaisten yhteisesti omistamista metsistä saadaan mahdollisimman suuri pitkänaikavälin kokonaishyöty. Samoin mittakaavan saa suuremmaksi kuin kännykän avulla, mikä helpottaa joskus määritystä. Onnistuuko niillä tarkka rajalinjojen ja pyykkien selvitys?” Takametsien mies ”Trackerin sovellus ollut käytössä. Metsätalouden kannalta hakkuutähteiden keruu puolestaan tarkoittaa pienempiä nettotuloja. HAKEMA-hankkeen tulosten perusteella hakkuilla on voimakas välitön negatiivinen vaikutus porojen ravintokasveihin. Esimerkiksi isot kivet näkyvät kartalla. Historian havina takaraivossa sanoo, että se tarkoittaa kaikkea sitä, mikä johtaa kiertoajan lopussa mahdollisimman suureen tukkisaantoon. Metsäpiireissä taas painotetaan metsänomistajan omia tavoitteita. Epäselvän rajan kohdalla vain käveltävä pikkuhiljaa pysähtymättä, että gps-jälki ei lähde pomppimaan sivuille. En esimerkiksi ole tietoisesti päättänyt jättää taimikonhoitoa tekemättä ajoissa, mutta joskus niin on käynyt. Porotalouden kannalta olisi usein optimaalista jättää hakkuut kokonaan tekemättä. Toisaalta julkisuudessa esiin nousevat varsinkin luonnon monimuotoisuus, ilmastonmuutos, hiilensidonta ja maisema-arvot. Näitä alueita ovat erityisesti sellaiset jäkälän kasvun kannalta ylitiheiksi kasvaneet kuivat ja karut männiköt, jotka sijaitsevat niillä alueilla, joilla porot laiduntavat talvikuukausina. Suurin osa pyykeistä löytyy, mutta osa rajalinjoista on aikojen kuluessa kasvanut umpeen. Kohdilleen ovat sattuneet, kun jälkeenpäin katsottu moton jälkeä.” Itämaan ihme ”Garmini on hyvä apu rajalinjojen merkkauksesta, koska se ei tarvitse gsm-verkkoa ja siten toimii katvealueella. analyysi jatkuvapeitteisen metsänkasvatuksen hakkuiden sekä hakkuutähteiden keruun yhtäaikaisista vaikutuksista poroja metsätaloudelle. Hakkuutähteiden keruuseen liittyvien kustannusten vuoksi sitä kannattaa kuitenkin aluksi lähteä edistämään ja testaamaan alueilla, joilla sen hyödyt voisivat olla suurimmat. Sen mukaan sitten katsotaan, kummalta puolelta kiveä raja kulkee. Voisiko GPS käsilaite olla hyvä väline linjojen ja pyykkien selvitykseen. Risut raivataan maahan, myyntipuut sitten koneella.” * Ola_Pallonivel ”Noissa laitteiden sisuskaluissa on eroja. Yritä saada naapuri mukaan talkoisiin. Kuinka hyvin itse yllän asettamaani hyvän metsänhoidon tavoitteeseen. Analyysin perusteella hakkuutähteiden keruu voi olla kokonaistaloudellisesti kannattavaa, mikäli huomioidaan hyödyt ja kustannukset sekä metsäettä porotaloudelle. Toisaalta hakkuutähteiden keruulla tätä laitumia heikentävää vaikutusta pystyttiin lieventämään. MML karttatieto lienee yleensä metriluokkaa, toki riippuu siitä, onko ennen ilmakuvausta pyykki signaloitu vai ei. Mikäli elinkeinojen tulot kohdistuvat eri tahoille, ei kokonaistaloudellinen optimi ole välttämättä kummankaan elinkeinon kannalta taloudellisesti tuottavin ratkaisu. Tärkeintä on, että päätökset tekee tietoisesti. Huawein 7 vuotta vanha tabletti myytiin jo maininnalla, että paikannus on hyvä ja se on sitä yhä. Kyllä 18% En 82% 20 40 60 80 100 En 22% Kyllä 78% neet alueelle 50 hehtaarin AJASSA ”Osa metsätilojeni rajoista on epäselviä. Porotaloudelle tämä voi tarkoittaa laidunmetsän arvon putoamista jopa 70 prosentilla. Uusi kysymys: Osallistu kyselyyn osoitteessa www.metsalehti. Hakkuutähteiden keruu jatkuvapeitteisen metsänkasvatuksen yhteydessä näyttäisi olevan yksi varteenotettava tapa elinkeinojen yhteensovittamiseen ja erityisesti porotaloudelle koituvien haittojen pienentämiseen. Tämä kokonaistaloudellisesti kannattavin ratkaisu on kuitenkin ongelmaton ainoastaan silloin, kun sekä metsäettä porotalouden hyödyt kohdistuvat samalle taholle. Suunnittelutyössä käytin gepsillä varustettua maastotietokonetta.” Nostokoukku ”Kuluttajalaitteiden tarkkuus riittää siihen, että pyykit löytää. Kertaakaan ei ole minulla tullut epäselvyyttä maanomistajien kanssa rajalinjasta, kun olen garminia käyttänyt.” Metsuri motokuski ”Tuon hintaluokan tarkkuus riittää pyykkien etsimistä helpottamaan. TÄSTÄ RISTIRIIDASTA NOUSEE esille kysymys siitä, kumman elinkeinon tulee väistyä. Hakkuiden seurauksena varpujen ja poronjäkälien keskimääräiset biomassat putosivat 20–40 prosenttia ja lupon määrä puolittui. Kännykällä näyttää aina usean metrin pieleen, mutta tuo vanha tabletti näyttää hyvin, kun vaan malttaa sen vartin odottaa.” Pihkatappi Verkkokeskustelu: Apuvälineitä rajojen hakuun KOHTI HYVÄÄ METSÄNHOITOA TOIMITTAJALTA. Yhdessä merkkaatte linjan ja sitten motolla läpi. Rajan tarkempi merkitseminen maastoon vaatii lähtötiedoista riippuen jonkin mittalaitteen (vaaituskoneissa voi olla vaakakulman mittakehä), jolla pystyy mittaamaan vaakakulmia (ja että risteävä rajalinja on kepitettävissä).” Sulli ”Kännykällä kun olen rajoja seurannut, niin heittoa saattaa olla muutama metri. Se, haluaako metsässään painottaa esimerkiksi puuntuotantoa, luonnon monimuotoisuutta, maisemaa tai kaikkia näitä, jää pääosin jokaisen itse päätettäväksi. Jos sen ottaa hyvän metsänhoidon perustaksi, mitä hyvä metsänhoito on. i Istutatko itse taimesi. Paria kännykkää olen käyttänyt ja paria tablettia. Hankkeen tulosten perusteella, hakkuutähteiden keruu kuivilla ja karuilla männiköillä pienentää hakkuista saatavia nettotuloja noin 20 prosenttia. Tavoitteeni kuitenkin on, että tiedostan, mitä metsässä milloinkin pitäisi tehdä. Mielestäni se on sitä, että oman metsän asioista on perillä. ANTTI PEKKARINEN KIRJOITTAJA ON HAKEMA-HANKKEEN PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ JA PORONTUTKIMUKSEN ERIKOISTUTKIJA LUONNONVARAKESKUKSESSA. HAKEMA-hankkeen koealat perustettiin Metsähallituksen hallinnoimiin metsiin, jotta löydettäisiin suuntaviivoja siihen, miten yhteensovittamista voidaan kehittää. Eli ei kannata alkaa puita kaatamaan gepsin mukaan. 24.5.2024 Metsälehti.fi 17 HYVÄ metsänhoito on jännittävä käsite. Joskus voi tulla tähtitieteellisen tarkka paikannus. Suuntaa antaa kyllä, loput olen katsonut ilmakuvista. Joskus paremmin, joskus huonommin. Puuntuotannollisten tulojen kannalta optimaalinen ratkaisu olisikin suorittaa hakkuut ja jättää hakkuutähteet keräämättä, jolloin keräämisen kustannuksia ei synny. Suomessa on noin 600 000 metsänomistajaa, joten heidän tavoitteitaan on syytä kuunnella. WWW.METSALEHTI,FI METSÄGALLUP SE PP O SA M U LI LIINA KJELLBERG Uusi kysymys: Oletko istuttanut koivua
Mitä turvemaametsille pitäisi tehdä. Markku Saarinen tutkii 1930-luvulla kaivettua laskuojaa. Ennen uudistamispäätöksiä turvemailla pitää miettiä kolme asiaa: kannattavuus, ravinnesuh teet sekä kuivatus. Niissä noin kaksituhatta euroa hehtaaril ta maksava viljelyketju maan muokkauksineen, istutuksineen ja taimikonhoitoineen on järke vä valinta. Sitten on paljon sel laisia, joissa kannattaa, muttei ihan millä tahansa menetelmil lä”, Saarinen summaa. Mietittävänä ovat niin kannattavuus, hyväksyttävyys kuin kasvatustapa. Kysyimme asiaa suomet sien uudistamisen parissa työ uransa tehneeltä Markku Saariselta. Luonnonvarakeskuksesta pian eläkkeellä jäävä erikoistut kija tuntee suometsien mahdolli suudet, rajoitteet ja vaihtoehdot. ”Tuhkalannoitus on perusedellytys metsänkasvatuksen jatkolle näillä soilla.”. Saarinen tietää, ettei toisen puusukupolven perustaminen ole turvemaametsissä samalla tavalla selvää kuin kangasmail la. Yksi kysymys suometsien uudistamisessa on, saadaanko vesitalous pysymään seuraavan puusukupolven kasvulle suotuisana. Typpeä on runsaasti, fosforiakin jonkin verran, mutta vesiliukoinen ka lium on huuhtoutunut pois, ei kä sitä tule turpeen hajoamisen seurauksena lisää. Tuhkaa ennen uudistamista Merkittävä ongelma osassa typ pirikkaita suometsiä on ravinne suhteiden epätasapaino. Samaan aikaan suometsien käsittelyyn kohdistuu yhä suu rempia paineita, sillä ojitettujen turvemaiden päästöt aiheutta vat merkittävän osan metsäta louden kielteisistä ympäristö vaikutuksista. Jo kolmen prosentin reaalikor kokanta leikkaa karuimmat var puturvekankaat kokonaan pois. KOHTI UUTTA SUOMETSÄÄ Suometsissä seuraavan puusukupolven perustaminen ei ole samanlainen itsestäänselvyys kuin kangasmailla. Puolukkaturvekankailla on jo mahdollisuuksia sijoittaa kan nattavasti istuttamiseen, puhu mattakaan kaikkein parhaimman tuoton tarjoavista mustikka ja ruohoturvekankaista. METSÄSTÄ / METSÄNHOITO 24.5.2024 18 Metsälehti.fi TIIA PUUKILA, TEKSTI MARJAANA MALKAMÄKI, KUVAT SEURAAVAN kymmenen vuo den aikana miljoona hehtaaria suometsää tulee uudistamiskyp säksi. ”Mitä pohjoisemmaksi men nään, sitä enemmän löytyy var puturvekankaita, joissa ei vält tämättä kannata enää satsata uuden puusukupolven perus tamiseen
Kuusikoissa vaihtoehtona on siirtää metsä poimintahakkuin kohti eriikäis rakennetta. Tällöin vaihtoehtoina ovat kaistalehakkuu ja pienaukko hakkuu. Ilman sitä on turha uu distaa”, Saarinen sanoo. ONGELMANA VEDENPINNAN VAIHTELUT Mikäli turpeen päälle on kerrostunut paksusti raakahumusta eli puiden kariketta, kannattaa se raapia kevyesti pois ennen uudistamista. ”Tuleva taimettuminen on suuri kysymysmerkki. TURVEMAIDEN käsittelystä aiheutuvat ympäristöongelmat painottuvat viljavimmille turvemaille eli mustikkaja ruohoturvekankaille. ”Mitä enemmän joltain tietyltä pinta-alalta poistat puuta, sitä voimakkaammat vesistövaikutukset tulee”, Saarinen yksinkertaistaa. JUURIKÄÄPÄKOHTEILLA kasvata yksi puusukupolvi hieskoivua ja raivaa kuusialikasvos pois. Vakavassa kaliumin puutoksessa viimeisin neulasvuo sikerta on vihreä, mutta edelliset neulaskerrat jyrkkärajaisesti kel taisia tai keltakärkisiä. Ojat on ai kanaan kaivettu suon kaltevuu den mukaan. Onko siellä sellaista korkeuseroa enää, että saat hyvän kuivatustilan seuraavaa puusuku polvea varten?” Saarinen kysyy. Silti myös jatkuvan kasvatuksen kaistaleja pienaukkohakkuissa tulee miettiä, kuinka paljon avointa pinta-alaa saa olla, jotta jatkuva kasvatus olisi ympäristövaikutuksiltaan positiivista. RAHKASAMMALPINTAISILLA soilla voi pärjätä ilman maanmuokkausta. Turve on kuitenkin voinut painua vuosikymmenten aikana hyvinkin paljon. Mitä alemmas pohjavesi painuu, sitä enemmän turvetta hajoaa hiilidioksidiksi. Tasaikäinen vai jatkuva Kun ravinnetalous ja vesitalous ovat kunnossa ja kasvupoten tiaalia löytyy, seuraavaksi on valittava, jatketaanko perinteis tä jaksollista metsänkasvatusta vai siirrytäänkö jatkuvaan kas vatukseen. Haihduttavan puuston määrä ennen päätehakkuuta on niin suuri, että se painaa pohjavedenpinnan hyvin syvälle. Tuh kalannoitus on perusedellytys metsänkasvatuksen jatkolle näil lä soilla. Sen tie dämme, että eriikäisrakenteiset kuusikot ovat taimettuneet aika hyvin varsinkin, kun lähes puo let taimista on ollut puuston al la juromassa jo ennen hakkuu ta”, Saarinen kertoo. Markku Saarinen arvioi, että tästä turvamaakuusikosta syntyisi poimintahakkuin eri-ikäisrakenteinen metsä, mutta se vaatii useamman hakkuukerran.. Ojiakin saatetaan joutua per kaamaan. Taimettumiseen vaikuttavat pitkälti säät ja siemensadot. ”Meillä on paljon ojitusalueen puustoja, joissa kasvu olisi muu ten ihan hyvä, mutta sinne pitäisi tuhkalannoituksella tuoda puut tuva kalium ja osin fosfori. On nistuakseen jatkuva kasvatus saattaa vaatia jaksollisesta met sänhoidosta tutut temput, mutta pienemmässä mittakaavassa. Osalla soista ongelmaksi voi koitua myös liika vesi. Esi merkiksi männiköissä taimettu mista voidaan edesauttaa kaista leiden tai pienaukkojen kevyellä maanmuokkauksella, eikä taimi konhoitoakaan voi täysin unoh taa. ”On odotettavissa ja todennäköistä, että ympäristönäkökulmien takia tulee säädöspohjaista rajoitetta esimerkiksi avohakkuille viljavimmilla turvemailla”, erikoistutkija Markku Saarinen arvioi. Vakavassa kaliumin puutoksessa viimeisin neulasvuosikerta on vihreä, mutta edelliset neulaskerrat jyrkkärajaisesti keltaisia tai keltakärkisiä. Turpeeseen asti maanmuokkaus ei saa yltää. Avohakkuiden ongelma on siitä aiheutuva suuri pohjavesipinnan vaihtelu. KARUILLA soilla toimii männyn luontainen uudistaminen tai kylvö. Saarisen arvion mukaan kaliu min puutoksesta kärsiviä suomet siä on vähintään toista miljoonaa hehtaaria. ”Jos perkaat ojat uudistamisen yhteydessä, saatko myös vedet pois ojista. Männiköissä erikokoiset puut pitää kasvattaa isommissa ryh missä, jotta ne saavat riittävästi valoa. Niissä on korkea typpipitoisuus ja maaperän mikrobitoiminta aktiivista, jolloin hajoamistuotteet pääsevät herkemmin vesistöihin ja taivaalle. METSÄSTÄ 24.5.2024 Metsälehti.fi 19 TEE NÄIN VINKKEJÄ TURVEMAIDEN UUDISTAMISEEN ARVIOI kannattavuus, tarkista ravinnetalous ja mieti kuivatus VALITSE, jatkatko jaksollista vai siirrytkö jatkuvaan kasvatukseen. Jatkuvalla kasvatuksella leikataan kaikkein suurin pohjavedenpinnan vaihtelu. REHEVILLÄ vesottuvilla kohteilla istutus mättääseen on toimiva ratkaisu. Puuston poisto avohakkuuna puolestaan nostaa vedenpinnan nopeasti hyvin ylös, ja osa turpeesta siirtyy hapellisesta kerroksesta hapettomaan. Tällöin pelkistysreaktiot vapauttavat orgaanista liukoista hiiltä, typpeä ja fosforia, jotka pääsevät huuhtoutumaan vesistöihin. Jatkuvaan kasvatukseen Saari nen laskee mukaan kaikki muut metsänkäsittelytavat paitsi laa jaalaisen avohakkuun ja sie menpuuhakkuun
Nikula tuntee ajattelutavan, että kulttuuriväki on avohakkuita vastaan, mutta hänen tulokulmansa on toinen. JUVA. Matematiikan ja tietojenkäsittelyn opettaja sanoo päätyneensä kulttuurialalle sattumalta. Rinnepellon takana on Kustaa III:n sodan vallihautoja. ”Ei voi johtua geeneistä, koska osa on naimakaupalla tilalle tulleita, mutta ehkä maan laadussa tai kaivovedessä on jotain”, Stuba Nikula naurahtaa. jolla on tukkoinen päivätyö pääkaupungissa. ”Kiinteistöjen ylläpito ja korjaussuunnitelmat eivät ajattelutavaltaan ole kovinkaan kaukana metsätilan hallinnasta.” Etänä Helsingistä, miksi ei. Erinäisten mutkien kautta omistajasuvun nimi on muuttunut Teittisiksi ja sittemmin Kytiksi, Lovioiksi ja Nikuloiksi. ”Yhteisomistus on toiminut yllättävänkin hyvin, ja yhteisesti ymmärretään, että mikä tahansa päätös on parempi kuin ei päätöstä ollenkaan.” Sukupolvenvaihdosta kohden mennään, ja katse on kääntynyt Stuba Nikulaan paljolti siksi, että kulttuurijohtajalla on kokemusta organisoinnista ja kiinteistöjen hallinnasta. Yhtäkkiä ajatellen tuntuu kaukaiselta, että vastuun metsätaloudesta ottaisi kulttuurialalla työskentelevä helsinkiläinen, SUOTUISA MAANLAATU Maaperässä täytyy olla jotain erityistä, jos tilalta kasvaa viskaaleja vuosisadasta toiseen. METSÄSTÄ / METSÄNOMISTAJA 24.5.2024 20 Metsälehti.fi MIKKO HÄYRYNEN, TEKSTI SEPPO SAMULI, KUVAT KANSANEDUSTAJAA, professoria, maanmittaria, ministeriä, kaupunginjohtajaa ja muuta viskaalia. On kuolinpesää ja Stuba Nikulan tätiä ja serkkuja. Katkerankin sävytteisten sukutarinoiden mukaan siitä on lasku maksatettu – siirtoväen asutustiloja on lunastettu enemmän kuin muilta, kaavoituksessa rantatontteja on annettu vähemmän kuin muille. Rantalan rusthollieli ratsutila Juvan Maivalassa on tuottanut vaikuttajia vuosisadasta toiseen. Sääty-yhteiskunnassa rusthollit olivat talonpoikaista eliittiä, jotka varustivat miehen ja hevosen kuninkaan sotiin ja saivat vastineeksi verohelpotuksia. Yhteisomistettuna maatalousyhtymänä on menty puoli vuosisataa ilman, että joku olisi ostanut muut ulos. Tila ei ole tavallisimpaan tapaan maalaisliittolainen, vaan vaikuttajat ovat olleet liberaaleja sivistysporvareita ja irrallaan kyläyhteisöstä. Rantalan tunnettu historia alkaa 1600-luvulta, isäntinä Schadewitz-suku. Historian aikana tilan koko on vaihdellut, esimerkiksi itsenäistyneitä torppia on useita, ja asettunut nykyiseen reiluun sataan hehtaariin. Stuba Nikulalle Juvan rustholli on sekä oman suvun että yleistä historiaa. Hän lähestyy metsätaloutta numerot edellä, vaikka ymmärtää toisenlaistakin ajattelua. Nykyisellään omistus on ”täydellisen onnellinen sekasotku”. Kanisteri on kävelyllä löydetty roska. Etämetsänomistamisen voi tehdä helpoksi ja tukena on myös Nikula on valmentanut itseään sukupolvenvaihdokseen ja etämetsänomistajuuteen. Omistuksen sekasotku Stuba Nikula ei yhtäkkiä osaa sanoa, monettako sukupolvea hän on, mutta toiselle kymmenelle mennään