26. TOUKOKUUTA • NUMERO 4/2017 • 10 € • WWW.METSALEHTI.FI Istutuskausi typistyi viikoilla • Koivukuidulle ei löydy ottajia • Koneistutus sakkaa PERINTÖMETSÄ MITEN TEHDÄÄN TESTAMENTTI. MIKKO TIIROLA METSÄNOMISTAJAN ASIALLA LUONTAISESTA UUDISTAMISESTA 17 KYSYMYSTÄ Veera Tahvanainen tutkii metsää Veera Tahvanainen tutkii metsää TAIMIKONHOITO LEHTIPUILLA TÄYDENNYSTÄ KÄSIN TEHTY TUOHTA TAITTELEMAAN UUDET TEKIJÄT M ET SÄ LE H TI M A KA SII N I 4/2 01 7 TE EM A : U U D ET TE KIJ Ä T 4983_.indd 1 23.5.2017 10.53
METSÄ GROUP. 4984_.indd 2 23.5.2017 10.53. Lue lisää www.metsaforest.com/spv. Sukupolvenvaihdoksen asiantuntijamme palvelevat omistajajäseniämme eri puolilla maata ja ovat tukena niin luopuvalle kuin aloittavalle metsänomistajalle. HYVIN SUUNNITELTU SUKUPOLVENVAIHDOS PALKITSEE Ammattitaitoisesti tehty metsätilan sukupolvenvaihdos voi tuoda kymmenien tuhansien eurojen säästöt. Metsä Groupilta saat asiantuntevaa palvelua sukupolvenvaihdoksen jokaiseen vaiheeseen. METSÄOMAISUUTESI HOITAJA
Äänimaisemaa hallitsevat kyyhkyset, kurjet, peipposet, käki ja harmapäätikka. Kuvasarja esittelee metsämaisemia eri puolilta Suomea. päivän aamuna. METSÄ NYT Kevään merkit ovat vielä vähissä varjoisassa jokilaaksossa Kemiönsaarella toukokuun 18. KUVA: RITVA KOVALAINEN 4997_.indd 3 19.5.2017 14.58
s. Toni Pajula opiskeli metsuriksi ja ryhtyi yrittäjäksi. 21 Teema Uudet tekijät 21 Työn sankarit 32 RAHAPUU: 100 vuotta metsätaloutta s. SISÄLLYS METSÄLEHTI MAKASIINI NRO 4 26.5.2017 Ajassa 5 PÄÄKIRJOITUS: Unelma-ammattiin 6 Ääniharava Pirkanmaalta 12 UUTISET: Kylmä kevät voi lisätä syysistutuksia 13 METSÄTYYPPI: Onko tulossa kirjanpainajatuhoja. 14 Koneistutuksen lento katkesi 15 Kaikkien aikojen maaliskuu 16 MARKKINAT: Koivukuidusta tuli inhokki 17 KUUKAUDEN PUUKAUPPA: Männikkö huippukuntoon 18 Tasapäistävää hinnoittelua 19 VERKOSTA: Koneella vai käsin. 4 MAKASIINI 4 • 2017 4 MAKASIINI 4 • 2017 4998_.indd 4 19.5.2017 15.05. 60 Oma metsä 34 METSÄNHOITO: 17 kysymystä luontaisesta uudistamisesta 37 PIKATESTI: Toisenlainen taimivakka SE PP O SA M U LI JO RM A LU H TA Keskiyön aurinko punaa poroaidan ja mustaa lähestyvän pilvirintaman
Varsinkin metsäkoneenkuljettajien koulutus maksaa poikkeuksellisen paljon. 74 Luonnosta 58 LUHTA: Retki keskiyön aurinkoon 62 TAPION PÖYTÄ: Maailman vanhin mauste 64 KÄSIN TEHTY: Taittele tuohinen 69 LUKIJATUTKIMUS: Lehti on ykkönen 70 RISTIKKO 72 PILKKEET: Miks liro lennät Suomehen. Kun tähän asti työelämän uusiin vaatimuksiin on vastattu perustamalla uusi tutkinto, nyt tutkintoja vähennetään ja laajennetaan Ensi vuonna voimaan tuleva lakipaketti muuttaa lähes kaiken alkaen oppilaitosten rahoituksesta. Suuret kiitokset kaikille teille, jotka osallistuitte maaliskuiseen lukijatutkimukseen! Erityisesti ilahdutti se, että vastauksia kertyi paljon enemmän kuin osasimme odottaa. Esittelen kyselyn tuloksia sivulla 69. Seuraavissa numeroissa toteutamme vähintään yhden meille esittämänne juttutoiveen. On hyvä, että tutkintoja voi jatkossa suorittaa tarpeiden mukaan räätälöidysti ja tiiviissä yhteistyössä työelämän kanssa. Metsäala on pieni ja kallis erityisala. Metsän liepeillä on tarjolla työtä hyvin monenlaisen koulutuksen saaneille nuorille. Opetuksen keskittäminen on houkutteleva keino säästää kustannuksia, mutta jo ennestään tiedetään, että alalle hakeutuvat nuoret arvostavat mahdollisuutta opiskella ja tehdä työtä kotiseudulla. Toisaalta ison remontin toteuttaminen tiukan talouden oloissa huolestuttaa. Juuri näitä nuoria nyt tarvitaan, kun puunkorjuu lisääntyy. Kun työelämä muuttuu vauhdilla, myös ammatteihin valmistava opetus on tarpeen muuttaa nykyistä joustavammaksi. Pääkirjoitus ELIISA KALLIONIEMI eliisa.kallioniemi@metsalehti.fi S amaan aikaan kun peruskoulunsa päättävät nuoret suunnittelevat jatko-opintojaan, eduskunta käsittelee ammattikoulutuksen uudistusta, jota on sanottu suurimmaksi mullistukseksi vuosikymmeniin. UNELMAAMMATTIIN Tämän numeron kannen kuvasi Johanna Kokkola 38 TAIMIKONHOITOKOULU: Lehtipuilla täydennystä 40 TUTKIMUS: Punkit leviävät pohjoiseen 43 METSÄLÄISEN ALLAKKA: Kevätyön opetuksia 44 PERINTÖMETSÄ: Näin tehdään testamentti 46 KYSY POIS: Mitä koivikolle pitäisi tehdä. Haastateltavien joukossa on kuitenkin yksi, joka on tavoittanut lapsuutensa unelma-ammatin. ”Amisreformiksi” nimetty uudistus on yksi Sipilän hallituksen kärkihankkeista. Hänestä tuli tukkirekan kuljettaja. 48 VAIKUTTAJA: Mikko Tiirola on metsänomistajan asialla 57 KOLUMNI: Sukupuu JU H A O LL IL A s. Toimittaja Liina Kjellberg esittelee viisi äskettäin alalle tullutta ammattilaista ja heidän työpäivänsä. Kuvauksista voi päätellä, että työssä tarvitaan nykyään todella monia taitoja. 74 TUOTE & TEKIJÄ: Kokonaan käsityönä 5 MAKASIINI 4 • 2017 4998_.indd 5 19.5.2017 15.05. Palaute kannustaa meitä tekemään vieläkin parempaa lehteä. Tyypillisesti ammatin valintaan liittyy paljon sattumaa
TEKSTI VALTTERI SKYTTÄ KUVAT JANNE RUOTSALAINEN 7 MAKASIINI 4 • 2017 4999_.indd 7 19.5.2017 15.22. Toisenlaista näkökulmaa metsään hän hakee suunnistusrasteilta. ÄÄNIHARAVA PIRKANMAALTA Istutukset, taimikonhoito ja mhy:n hallitustyö täyttävät Outi Jokelan metsänomistajakalenterin
S astamalainen metsänomistaja Outi Jokela tietää, mitä metsänhoidossa tarkoitetaan heinäämisellä. Kaksivuotiaita metsäkuusentaimia on tilattu etenkin mökkien pihaan ja lahjoiksi. Mies tekee talvisin raivaussahatöitä, minä teen enemmän taimikoiden varhaishoitoa, kuten heinäystä”, Jokela kertoo. ”Jos metsästä tykkää, siitä tykkää aina.” Jokeloiden leipälajina on metsänuudistaminen ja taimikoiden hoito. Metsänomistaminen on Outi Jokelan mukaan säilynyt pariskunnalle yhtä mieluisana toimena jollei jopa mieluisampana kuin reilu kymmenen vuotta sitten. Metsämaa arvossaan Jokela oli Metsälehden sivuilla myös 11 vuotta sitten, kun hänet valittiin vuoden naismetsänomistajaksi Metsäkeskuksen, Nordean ja UPM:n myöntämällä kunniakirjalla. Jokelan ja hänen miehensä Petterin metsät kasvavat rehevillä ja kuusivaltaisilla pirkanmaalaismetsämailla, joilla heinä meinaa väkisin tukehduttaa pienet taimet. Aikaa puuha silti vie. Taimet jurovat”, Jokela kertoo kuusten keskellä. 8 MAKASIINI 4 • 2017 4999_.indd 8 19.5.2017 15.22. ”Tämmöstä tämä on. Edellisvuoden pituuskasvujen perusteella kuusten kasvu on kuitenkin kiihtymässä vauhdilla, joten kyseisen taimikon osalta hän voi huokaista hetkeksi helpotuksesta. Kaukaisin metsäpalsta on noin 20 kilometrin päässä kotitalolta, joten metsät ovat lähellä. Jokela jakaa Sastamalan alueelle Suomen 100-vuotisjuhlakuusia. Heinä syö kasvua alkuvaiheessa. Niillä on mittaa vasta puolitoista metriä, mutta metsänomistaja on saanut jo tehdä kovan työn puunalkujen eteen. Taimikoita riittää, sillä niitä on runsaasti myös ostometsissä, joiden myötä Jokeloiden omistama metsäpinta-ala on viime vuosina kaksinkertaistunut noin 120 hehtaariin. Sastamala Outi Jokelan ja hänen miehensä Petterin metsät sijaitsevat pääasiassa tuoreilla, jopa lehtomaisilla kankailla, joilla heinä haittaa metsänuudistamista. Jokela esittelee istuttamiaan kuusentaimia. Tosiasiassa metsänomistus on kahden kimppa, mutta tilan isäntä Petteri Jokela ei päässyt mukaan haastatteluun, sillä maanviljelijän toukokuun on tunnetusti työtä täynnä. ”Olemme hakeneet sellaisia ostopalstoja, joilla pystyy itse tekemään hoitotöitä. Tilanteesta selviää heinäämällä eli polkemalla heinät ja muut pintakasvit lakoon taimien ympäriltä
”Kun suunnistaa, asiat näkee metsässä eri kantilta kuin metsänomistajana. Vuonna 1989 istutetuilla puilla on edessään paras arvokasvuvaihe, kun kuitupuukokoiset rungot paksuuntuvat tukkipuiksi. Vanhempien lisäksi taimikonhoitotöissä kävivät lapset Ville ja Emmi. Lapset ovat nyt aikuistuneet, mutta metsä on yhä olennainen osa heidän elämäänsä. Kodin pihamaalla on oma luonnonmukainen kenkien kuivausteline. ”4H-työssä tulee paljon kierrettyä pitäjää, joten se on voinut tehdä minut tutuksi alueen metsänomistajille.” Sastamalan 4H-yhdistyksen nuoria on palkittu valtakunnallisilla stipendeillä lähes vuosittain. Kerhotoiminta on 4H:n ydin, mutta viime vuosina merkitystään Suunnistus on perheen yhteinen harrastus. ”Tosin vain yhden äänen erolla.” 4H-yhdistyksen toiminnanjohtajana tehty työ saattoi vaikuttaa suosioon metsänhoitoyhdistysvaaleissa. Jälkimmäinen on työpaikka, alueen metsänhoitoyhdistysten valtuustoissa hän on puolestaan istunut lähes koko 2000-luvun ajan. Outi Jokelan esittelemän kuusitaimikon vieressä kohoaa ensiharvennettu männikkö. Suunnistus on myös koko perheen yhteinen harrastus. Ville on metsäkoneenkuljettaja ja Emmi maajoukkuetason suunnistaja. Hän oli Pirkanmaalla vaalien äänikuningatar. ”Hyvin tehdystä istutustyöstä täytyy antaa kehuja miehelleni.” Naismetsänomistajapalkinnon yhteydessä antamissaan haastatteluissa Outi Jokela kertoi, että metsä oli tuolloin koko perheen juttu. Jokeloiden tilalla se onnistuu kulkemalla lyhyen matkan pellon yli. Vaikka männyt on istutettu paljasjuurisina taimina, runkojen tyvissä ei ole paljasjuuri-istutusten seurauksena usein syntyneitä mutkia. Viime syksyn metsänhoitoyhdistysvaaleissa Jokela valittiin Pirkanmaan yhdistyksen valtuustoon, sieltä tie vei edelleen yhdistyksen hallitukseen. Me tulemme taas sinä taimeni pien, me tulemme, tulemme taas! Oy Agrame Ab www.agrame.fi 9 MAKASIINI 4 • 2017 4999_.indd 9 19.5.2017 15.22. Tytär Emmi pyrkii tulevaisuudessa saamaan jatkoa nuorten suunnistuksen mm-mitalille aikuisten tasolla ja harjoittelee sekä opiskelee parhaillaan Ruotsissa Göteborgissa. ”Metsämaa on arvossaan. Jokelan mukaan yhdistyksen tuoma yhteisöllisyyden tunne on vahva ja säilyy nuorissa pitkään. Se on virkistävää.” Jokela kiertää miehensä kanssa rasteja myös kansallisissa suunnistuskilpailuissa, pääosin kuntosarjassa. ”Etelä-Ruotsissa on lähes sula maa talvisin, joten suunnistamaan pääsee ympäri vuoden”, Outi Jokela kertoo. Outi ja lapset suuntaavat tänäkin vuonna Jukolan viestiin. Äänikuningatar viime syksyltä 50-vuotiaan Outi Jokelan elämään kuuluu kaksi yhdistystä: metsänhoitoyhdistys ja 4H-yhdistys. Myynnissä olevan metsän lopullinen hinta tuppaa aina olemaan enemmän kuin ensimmäinen arvio.” Yhdessä metsään ja suunnistamaan Metsänomistamisen suurimpia riemuja on metsän kasvun seuraaminen. Omien pihakoivujen mahlaa on tar koi tus tarjota muun muassa metsänhoito yhdistyksen naismetsänomistajaretkellä
Jokelalla itselleen metsä on ollut kiinnostava paikka lapsesta asti, joten hän nauttii mahdollisuudesta tutustuttaa lapsia ja nuoria metsään. Polaris-sähkövinssi 519 € . POLARIS.FI Rekisteröity kahdelle 10 MAKASIINI 4 • 2017 4999_.indd 10 19.5.2017 15.22. Nuorten yrittäjien työvalikoimaan on kuulunut muun muassa piensaneerausta, siivousta sekä pika-apua lastenja eläintenhoitoon. 4H-yhdistyksen koululaisille järjestämillä luontopoluilla ja muissa metsätapahtumissa on määritetty muun muassa puun arvoa. ovat kasvattaneet myös nuorille suunnatut yrittäjäkurssit. Polttopuu kuivaa toukokuun auringonpaisteessa. Forest-peräkärry 799 € . NYT ON KAUPAN PAIKKA! Sportsman 570 EFI 4x4 EUT sh. ”Naiset osallistuvat ehkä metsänhoitoon enemmän kuin aiemmin, ja naisille järjestetään esimerkiksi enemmän omia kursseja.” Metsänhoitoyhdistyksen valtuustossa naisten määrä ei ole Jokelan mukaan juuri muuttunut tällä vuosituhannella. Forest-peräkärry 799 € . 9290 € +tk. ”Muutama on aina pyörinyt mukana.” Nykymuotoinen metsänhoitoyhdistystoiminta nojaa vahvasti puukauppojen ympärille rakentuviin palveluihin. Työläs kuusentaimikko on jo kasvuun lähdön suhteen voiton puolella. Jokelat tekevät puukauppaa sekä itse että yhdistyksen välityksellä. ”Metsänhoitoyhdistys tekee paljon energiapuun menekin edisJokeloiden tilalla käytetään runsaasti omista metsistä halottua puuenergiaa. ”Tykkään olla asioista hyvin perillä. Helppo esimerkki, josta ymmärtää, että metsästä saa oikeasti rahaa. Koululaisissa on tulevia metsänomistajia joukossa.” Kuusikot säilyneet terveinä Jokela on koulutukseltaan metsätalousinsinööri. Siksi on mielenkiintoista olla metsänhoitoyhdistyksen hallituksessa.” Miten 11 vuoden takainen vuoden naismetsänomistaja näkee naisten aseman tällä hetkellä metsäasioissa. Vaikka metsä ei ole pääosassa palkkatyössä, metsänomistamisessa opinnoista on totta kai ollut hyötyä. SUMMER PACK ETUSI 1318 € . ”4H-yrittäjyys on nuorille keino työllistää itse itsensä, jos kesätöitä ei muuten löydy”, Jokela sanoo. ”Koululaiset mittasivat männyn ja miettivät, kuinka paljon siinä on euroja kiinni
Jokelalle se kävi selväksi jo 15-vuotiaana, kun hän istutti Huittisten metsänhoitoyhdistyksen kautta saatuja taimiurakoita. SUMMER PACK ETUSI 1318 € . Sille myydään, jolla on paras katkonta ja hinta”, Jokela sanoo. 9290 € +tk. Metsämaan koostumus tuskin on muuttunut, mutta pottiputki ja paakkutaimet on todettu ainakin tällä hetkellä tehokkaimmaksi käsinistutusmenetelmäksi. ”Taimikonhoitotyö ei lopu.” ”Kun suunnistaa, asiat näkee metsässä eri kantilta kuin metsänomistajana.” Tilan päätalo on rakennettu 1800-luvun lopussa. Ja senhän tietää, mitä siitä seuraa. Kuusivaltaisten metsien terveystilanne on heidän kohdallaan ollut hyvä, sillä sienitai hyönteistuhoja ei ole ollut riesaksi asti. Nykyään ei muuta juuri käytetäkään. Jokeloiden taimikoissa ei ole tulevana kesänä akuuttia raivaustarvetta, mutta ensi keväälle on tiedossa laaja istutusurakka. Mieluisin metsätyö Jokelan pitkällä metsäuralla on ollut isojen puiden kaataminen moottorisahalla metsätalousinsinööriopintojen yhteydessä. ”Kauhean hienoa, kun saa jytkäyttää ison puun nurin.” Nykyisin koneet hoitavat suurten puiden kaadot. Forest-peräkärry 799 € . Kokemusta istutuksista puiden kaatoon Sastamalan seutu on pääasiassa varsin kivistä metsämaata. En tiedä, onko maaperä mullistunut”, Jokela sanoo ja nauraa. NYT ON KAUPAN PAIKKA! Sportsman 570 EFI 4x4 EUT sh. POLARIS.FI Rekisteröity kahdelle 4999_.indd 11 19.5.2017 15.22. Polaris-sähkövinssi 519 € . ”Puun katkonta tekee paljon puukaupassa. tämiseksi. Kuitupuun heikohkon kysynnän vuoksi energiapuu on ollut tarpeen.” Omien puunmyyntipäätösten ratkaisevina tekijöinä Jokela pitää puista saatavaa hintaa sekä metsien kuntoa. Forest-peräkärry 799 € . ”Pottiputkea ei käytetty, kun sanottiin, että täälläpäin on liian kiviset maat
”Pakastetut taimet oikeaan aikaan sulamaan, ja paakkuja kastellaan, kunnes taimet saadaan maahan.” Pohjois-Karjalasta Ouluun ulottuvan linjan pohjoispuolella metsänviljelykauden aloitus on ollut pitkälti haaveiden tasolla, vaikka kalenteri näyttää kohta jo kesäkuuta. Istutustyöt ovat parhaillaan täydessä vauhdissa muun muassa Pieksämäellä, kertoo Metsä Groupin operaatioesimies Otto Rinkinen. Konekylvöjen aloitus viivästyy myös”, kertoo Kainuun metsänhoitoyhdistyksen toiminnanjohtaja 12 MAKASIINI 4 • 2017 12 MAKASIINI 4 • 2017 5000_.indd 12 19.5.2017 15.08. Kevään ja alkukesän istutuskausi jää kylmien säiden vuoksi normaalia lyhyemmäksi, joten etenkin suuria taimimääriä istuttavat metsurit painavat pitkää päivää. ”Viime vuonna istutukset alkoivat vauhdilla vapun jälkeen, nyt työt saatiin pyörimään täysillä toukokuun puolivälissä” kertoo Metsä Groupin operaatioesimies Otto Rinkinen Pieksämäeltä. Nyt pitää jo kiirettä. Taimipaakkujen huolellinen kastelu on erityisen tärkeää, jos sää lämpenee nopeasti helteiseksi. TEKSTI VALTTERI SKYTTÄ KUVAT PETTERI KIVIMÄKI TAIMIEN istutuksiin käytettävät pottiputket loksuvat tällä hetkellä kiivaasti Eteläja Keski-Suomen hakkuuaukoilla. AJASSA Kylmä kevät voi lisätä syysistutuksia Metsänviljelykausi pääsi koleiden säiden takia käyntiin etelässä myöhään. ”Pakastetaimet on istutettava kesäkuun puoliväliin mennessä, joten kiivas sesonki on päällä”, sanoo Metsä Groupin tuotantopäällikkö Pasi Arkko. Viime vuosi oli hakkuiden suhteen ennätysvilkas, niinpä istutettavia ja kylvettäviä uudistusaloja on monin paikoin runsaasti. ”Osa istutuksista saattaa siirtyä syysistutuksiksi, koska alku viivästyy näin paljon. Istutusvalmistelut ovat tärkeät
Jalkanen epäilee myös, että paksun ja kostean lumikerroksen keskellä puustoon on saattanut syntyä runsaasti talvihomeen aiheuttamia neulasvaurioita. Meriläisen mukaan kiivaimman istutuskauden painottuminen kesäkuulle lisää taimien kuivumisriskiä etenkin, jos sää lämpenee helteiseksi. Tälle kesälle ei ole odotettavissa suuria tuhoja. Alkukesän lämpötilat ovat ratkaisevia niin kukinnan onnistumisen kuin puiden siementen kehityksen kannalta. Se oli hakkuiden ja puunkuljetusten kannalta hyvä asia.” Positiivista on ollut myös se, että talvikaudella kaadetut tukkipuut ovat säilyneet kylmissä olosuhteissa hyvälaatuisina. ”Esimerkiksi tikaskuoriaiset eivät ole päässeet nakertamaan kuusipuutavaraa”, Arkko sanoo. 2 Miten kevään ja kesän säät vaikuttavat kirjanpainajamääriin. Metsäkeskus on toukokuussa lähettänyt riskikohteilla metsää omistaville kirjeen, jossa kerrotaan tuhojen mahdollisuudesta. Pääpuulajit eivät vielä olleet aloittaneet kukintaa. Tuore kuusipuutavara pitää lain mukaan poistaa metsistä ja metsäteiden varsilta Etelä-Suomessa 15.7., Keski-Suomessa 24.7. 4 Mistä tietää, että kirjanpainaja on iskenyt metsään. alkaa kesäkuun puolivälissä näkyä noin millimetrin mittaisia reikiä ja puiden tyvellä purua, on kyseessä todennäköisesti kirjanpainaja. “Oli hyvä, että kylmä tuli aikaisessa vaiheessa. Pelkästään lumien lähteminen ei riitä, vaan roudankin pitää sulaa ennen kuin istutukset ja kylvöt alkavat, sanoo Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Risto Jalkanen. ja Pohjois-Suomessa 15.8. LIINA KJELLBERG SU O M EN M ET SÄ KE SK U S Kuka: Suomen metsäkeskuksen valmiuspäällikkö Yrjö Niskanen. Jos esimerkiksi kuusen kukinta olisi jo ehtinyt käynnistyä, alavilla paikoilla hallatuhot olisivat voineet olla pahoja”, sanoo Luonnonvarakeskuksen tutkija Tatu Hokkanen. Se näkyisi tuhoina ensi vuonna. Muutama vuosi sitten alkanut epidemia on laajoilla alueilla selätetty. ”Aktiivinen kausi, kun puut kasvavat paksuutta, jää tänä vuonna lyhyemmäksi.” Lämmin kesä voi vielä paikata viivästynyttä kasvun aloitusta, mutta toisaalta puiden kasvukunto voi olla vajavainen märän viime kesän seurauksena. Metsänomistajien kannattaa lumien sulettua tarkistaa etenkin alle metrinmittaiset mäntytaimikot.” Yöpakkaset auttoivat kelirikossa Metsä Groupin Pasi Arkon mukaan pitkään jatkuneilla kylmillä kevätsäillä oli toisaalta hyvät puolensa. Kirjanpainajan asuttamat puut on syytä poistaa metsästä heti. Mitä: Vastaa laajoihin metsätuhoihin, kuten hyönteisja myrskytuhoihin, varautumisesta. Vaikka kukinnan on ennustettu olevan heikko kolmatta kertaa peräkkäin, lämmin sääjakso voi aiheuttaa kukintaryöpsäyksen etelässä.” Kuusen kukinnasta odotetaan yleisesti heikohkoa, mutta joillakin alueilla Etelä-Suomessa kukinta voi olla runsaampaa. Kirjanpainajat lisääntyvät varttuneissa kuusikoissa heikentyneiden puuyksilöiden kaarnan alla. 3 Missä kirjanpainajan tuhot ovat todennäköisimpiä. ”Teiden kelirikkoajasta selvittiin hyvin, koska yöpakkaset jatkuivat pitkään. ”Talvihome on voinut aiheuttaa merkittävää tuhoa pienissä, hankien peittoon jääneissä taimikoissa. Miksi: Suomen metsäkeskuksen lakisääteisiin tehtäviin kuuluu laajoihin metsätuhoihin varautuminen. 13 MAKASIINI 4 • 2017 13 MAKASIINI 4 • 2017 5000_.indd 13 19.5.2017 15.08. Rovaniemellä työskentelevä Jalkanen kertoo, että männyn kasvu alkaa alueella aikaisimmillaan huhtikuun lopulla, mutta nyt puiden kasvusta ei ollut vielä toukokuun puolivälissä mitään merkkejä. Pahimmat tuhoalueet ovat Salpausselän eteläpuolella ja Kaakkois-Suomessa. “Koivun kukinta on voimistumassa. Heikki Meriläinen. ”Taimien kastelusta huolehtiminen on silloin erityisen tärkeää.” Kasvu voi jäädä heikoksi Vaikka kevät on ollut myöhässä koko maassa, äärimmäisin tilanne on ollut paksujen lumihankien keskellä Lapissa. Metsätyyppi Kukinta viivästynyt Kevään kylmyys ei ole toistaiseksi vaarantanut pääpuulajien kukintaa. Jos kesä on lämmin ja pitkä, voi kirjanpainajakanta kääntyä kasvuun. Jos kaarnassa Onko luvassa kirjanpainajatuhoja. Kuluva kevät on ollut kylmä, joten kuoriaisten parveiluja lisääntymisaika jää tänä vuonna todennäköisesti lyhyeksi. 1 Miten pahaa tuhoa kirjanpainajan ennakoidaan aiheuttavan tänä kesänä. Koivulla kukinnan alku on kuitenkin viivästynyt parisen viikkoa, ja tavanomaista myöhemmässä ovat todennäköisesti myös kuusi ja mänty. Kirjanpainajien määriä metsäkeskus on kartoittanut Luonnonvarakeskuksen kanssa vuodesta 2012. mennessä. Tämä voi näkyä runkojen paksuudessa kesän lopulla. Viime kesä oli viileä ja sateinen, mikä haittasi kirjanpainajien lisääntymistä. 5 Miten tuhoilta voi suojautua. Männylle ennustetaan Etelä-Suomeen keskimääräistä heikompaa kukintaa, mutta Pohjois-Suomessa mänty voi kukkia runsaammin. Muutama vuosi sitten alkanut kirjanpainajaepidemia on monin paikoin selätetty, kertoo Suomen metsäkeskuksen valmiuspäällikkö Yrjö Niskanen
”Ulkomaisen tuonnin kasvaessa yhä uudet tuhoojat uhkaavat levitä Suomen luontoon. Arvioitavana on muun muassa Suomen metsäkeskuksen uudelleenjärjestely. Puukauppa siirtyy verkkoon Maaja metsätalousministeriö on asettanut selvitysmiehen arvioimaan, miten hyvin yksityismetsätalouden organisaatiouudistukset ovat saavuttaneet tavoitteensa. Kiinasta tulleesta puupakkauksesta puolestaan havaittiin kuollut aasianrunkojäärä. Selvityksen tekee emeritusprofessori Paavo Pelkonen. Elintarviketurvallisuusvirasto Evira on löytänyt eläviä mäntyankeroisia puisesta pakkausmateriaalista, jonka alkuperämaa oli Yhdysvallat. Makasiini täytetään käsin, AJASSA taja Antti Meriläinen kertoo. Käytettyjen kyselijöitä on ollut”, myyntipäällikkö Timo Räikkönen Uittokalustolta kertoo. ”Koneiden tuottavuutta pitäisi edelleen pystyä kehittämään.” Kaivinkoneiden puomiin asennetut istutuskoneet tekevät mättään ja istuttavat siihen taimen. Paltamolaisella M-Planter Oy:llä on työn alla yksi yksipäinen istutuskone. Kantojen noston väheneminen vaikeuttaa tehokkaiden kaksipäisten istutuskoneiden käyttöä. Työmäärät laskussa Istutuskoneiden vuotuiset työ14 MAKASIINI 4 • 2017 14 MAKASIINI 4 • 2017 5001_.indd 14 19.5.2017 15.14. Koneellistamisen jarruna onkin niukka kustannuskilpailukyky, koneistutuksesta väitellyt tutkija Tiina Laine arvioi. Myöskään ruotsalaisen Bracken perinteikäs istutuskone ei käy kaupaksi. Metsäkeskuksen uudistus syyniin Kaivinkoneen puomiin asennettu istutuskone tekee mättään ja istuttaa siihen taimen. ”Kiinnostus konettamme kohtaan on onneksi lisääntynyt Kaakkois-Aasiassa ja Pohjois-Amerikassa”, toimitusjohKoneistutuksen lento katkesi Uusien istutuskoneiden kauppa on jäässä eikä konetyön osuuskaan enää kasva. Vuosikymmenen alussa koneistutusalat kohosivat 2 500 hehtaariin, sen jälkeen määrä on taantunut. Satakuntalaisen Risutecin tilanne on samanlainen. Se on osaltaan toiminut myös Kuution perustana. Metsätuholaisilta maihinnousuyritys Kaikille avoin sähköinen puukauppapaikka Kuutio on avattu. Lyhyesti MIKKO RIIKILÄ KONEVALMISTAJIEN ja maahantuojien viesti on samansisältöinen: istutuskonekauppa ei käy. Jatkossa koneistutus voi olla yhä ahtaammalla. ”Kyse on myös siitä, että istutustyövoimaa on ollut saatavilla riittämiin”, kertoo tutkija Markus Strandström Metsätehosta. Vuonna 2012 yhdistettiin 13 metsäkeskuksesta yhdeksi organisaatioksi, ja samalla metsäkeskuksen liiketoiminta eriytettiin muusta toiminnasta. Kuutiota ovat olleet perustamassa kaikki merkittävät metsäalan toimijat. Ruotsissa koneistutuksen osuus on Suomeakin vähäisempi. SA M I KA RP PI N EN suoritteet ovat laskusuunnassa. Istutettavat taimet kulkevat koneen päällä olevassa makasiinissa, johon konetyypistä riippuen mahtuu 80–200 tainta. Ne on löydettävä ajoissa, ja tähän tarvitaan kansalaisten apua”, sanoo jaostopäällikkö Sanna Välimäki Evirasta. Mikään aivan ennenkuulumaton uutuus Kuutio ei ole, sillä metsänhoitoyhdistysten ja MTK:n Puumarkkinat.fi-kauppapaikka avattiin jo vuonna 2013. ”Kevätkaudella emme toimita yhtään uutta konetta Suomeen. Kotimaasta tilauksia ei tule, mutta tropiikin puuplantaasien istuttamiseen tarkoitetut koneet käyvät kaupaksi. Yhtiön päätuotteen, kaksipäisen M-Planter-koneen, kysyntä Suomessa on sen sijaan nollissa. Työvoimapula jarruttanee enemmän konekuin ihmisistutusta. Puun myyjät ja ostajat yhdistävän verkkokaupan käyttö on metsänomistajille maksutonta. Metsurityötä laadukkaampaa Koneistutuksen laatu on vähintään yhtä hyvää ja yleensä parempaa kuin ihmistyönä tehdyssä istutuksessa
Huippusuhdanteessa 2007 maaliskuun hakkuut ylsivät vain vähän yli kuuden miljoonan kuution tasolle. Metsävisa huipentui finaaliin metsäradalla Nuuksiossa ja Taitaja 2017 -tapahtumassa Helsingin Messukeskuksessa. Kolmanneksi paras metsävisailija oli Aino Ristolainen Joensuun Pielisjoen koulusta. Määrä oli viidenneksen yli kymmenen viime vuoden keskiarvon. Ensi kaudella korjattavaksi siirtyviä kohteita ei juuri ole. 158 ”Tämä palvelu tuo läpinäkyvyyttä ja luotettavuutta puukauppaan. Metsävisan voitto meni Paltamoon KU VA : SU O M EN M ET SÄ YH D IS TY S Ruotsin sellutehtaiden ja sahojen puunhankintakustannuksissa on isoja eroja, Forest2Marketin julkaisema Itämeren alueen puunhintaindeksi kertoo. ”Joka tapauksessa hirvikanta on vuosikausia ollut liian korkea. Puun kysynnän ja hakkuiden kipuaminen ennätystasolle ei kuitenkaan ole muuttanut puumarkkinoiden tasapainoa ratkaisevasti. kerran, ja se on osa Suomi 100 -ohjelmaa. ”Monien muiden maiden tapaan metsästäjämäärä on lähtenyt laskuun myös meillä, jota kehityssuuntaa naismetsänomistajien määrän lisääntyminen on tosin merkittävästi hidastanut.” Suomen riistakeskuksen puheenjohtaja Tauno Partanen, Metsästäjä 2/2017. MIKKO RIIKILÄ MARKKINAHAKKUUT kiipesivät maaliskuussa kaikkien aikojen ennätykseen, noin 7,3 miljoonaan kuutioon. Hänen valttinaan ovat yhteistyösopimukset UPM:n, Metsä Groupin ja paikallisen Metsänhoitoyhdistys Lounametsän kanssa. Tätä taustaa vasten ei voi olla aivan perätön väite, että metsästäjät haluavat pitää hirvikantaa ylisuurena.” Pääkirjoitustoimittaja Kyösti Jurvelin, Kauppalehti 16.5. ”Lounametsän yhdistys myy koneistutusta samaan hintaan kuin metsurityötä ja isännät saavat valita.” Sanottua Nuorten valtakunnallisen metsäkilpailun on voittanut Taneli Mutanen (vasemmalla) Paltamon Korpitien koulusta. Ylitarjonta johtuu runsaista puuvaroista ja metsänomistajien vahvasta puuntarjonnasta.” Kaikkien aikojen ennätys 1 2 3 4 5 6 7 8 2008 -10 -12 -14 2017 Suunta ylöspäin Maaliskuun hakkuumäärät viimeiseltä 10 vuodelta Milj. ”Kuitupuun ylitarjonta jatkuu. Raumalla toimiva Toni Lainio istuttaa keväästä syksyyn ja on vuosittain kasvattanut työmääriään. Näin talvileimikoiden myyntimahdollisuuksien pitäisi olla hyvät ensi syksynä”, arvioi MTK:n metsälinjan kenttäjohtaja Timo Leskinen. Seuranta koskee tehdashintoja. Ryske metsissä lupaa hyvää tulevalle puukaupalle. Lisäksi meillä on toinen yrittäjä alihankkijana.” Lainio arvelee, että hänen vahvuutensa on urakoinnin päätoimisuus, joka on mahdollistanut työn ja koneiden käytön tehostamisen. Päätoiminen pärjää Istutuskoneyrittäjien menestys vaihtelee. 15 MAKASIINI 4 • 2017 15 MAKASIINI 4 • 2017 5001_.indd 15 19.5.2017 15.14. Hänen mukaansa puukaupan näkymät ovat kokonaisuudessaan hyvät. Varsinkin havutukin kysyntä on vahvaa. Se parantaa kilpailukykyä. Parhaillaan Suomessa kehitellään jatkuvatoimista istutuskonetta, joka etenisi metsäkoneen vetämänä ja automatisoitu laitteisto mätästäisi maan ja istuttaisi taimet. Tällä tulee olemaan erittäin tärkeä rooli metsäalan kehittämisessä.” Maaja metsätalousministeri Jari Leppä kommentoi Kuutio.fipalvelua Helsingin Sanomissa 17.5. Metsävisa järjestettiin 36. ”Tälle vuodelle en pystyisi ottamaan enää lisää tilauksia”, Lainio kertoo. Koneemme työskentelee vuorokauden ympäri kuutena päivänä viikossa keväästä syksyyn. Toiseksi ylsi Jimi Salonen Vehmaan Vinkkilän koulusta. ”Tavoitteena on ollut, että työmaat löytyisivät sadan kilometrin säteellä Raumalta. mikä tauottaa tuottavaa työtä. m Keskiarvo: 6,082 Alkuvuoden hakkuut ovat tyhjentäneet yhtiöiden talvileimikkovarannon. Markkinoiden tasapainottuminen on tapahtunut odotettua hitaammin. Tahdashinnoissa isoja eroja Ruotsissa Metsätaimitarhat tuottivat viime vuonna yhteensä yli 158 miljoonaa tainta, joista kuusta oli 100, mäntyä 50 ja rauduskoivua 6,7 miljoonaa tainta. ”Esimerkiksi kalleinta kuusitukkia käyttävällä sahalla raaka-ainekustannus oli 34 prosenttia suurempi kuin halvimman raaka-aineen sahalla”, Antti Kämäräinen Forest2Marketilta kerto o Yhtiö suunnittelee vastaavaa seurantaa myös Suomeen. ”Perimmiltään kyse on puun käytön lisäyksestä, mutta ennätystahtiin sujuneet talvihakkuut ovat pääosin tyhjentäneet metsäyhtiöiden talvileimikkovarannon
41,72 . 58,38 . miksi sitä pitää tuoda kaukaa.” Peltokoivikoissa harvennusrästejä Pohjois-Karjalassa tilanne on ollut huono kuukausia. 1980-luvulla istutetut peltokoivikot kaipaavat harvennuksia, jotka nyt jäävät rästiin. 37,03 . 15,95 . Harvennushakkuu 49,54 . ”Pystyleimikoiden mukana koivukuitua menee, mutta puhdasta katkottua koivukuitupuuta ei saa markkinoitua”, mhy Pohjois-Karjalan toiminnanjohtaja Pekka Nuutinen sanoo. Ensiharvennus Koko maa Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 55 . Kyse ei ole edes hinnasta, vaan teollisuus ei yksinkertaisesti ota koivukuitua. 46,57 . Yhdistyksen korjuupalvelu on säädetty pienelle ja korjuu suunnataan kohteisiin, joista koivua ei tule. 17,06 . 18,92 . 46,05 . 49,07 . Etelä-Pohjanmaa Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 55,72 . 56,45 . 15,49 . 11,3 . 16,11 . 18,31 . 44,15 . 51 . 14,65 . 15,4 . 16,89 . 11,41 . 14,62 . 14,32 . Syyt ovat moninaiset. 37,12 . 16,1 . Kun koivua saisi tehtaan viereltä, niin Raakapuun kantohinnat viikolla 19 Etelä-Suomi Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 56,44 . 16 MAKASIINI 4 • 2017 16 MAKASIINI 4 • 2017 5002_.indd 16 19.5.2017 15.00. Uudistushakkuu 56,9 . Harvennushakkuu 46,96 . 37,83 . Suurimpana pidetään, että melkein miljoona kuutiometriä koivukuitupuun käytöstä katosi, kun Stora Enson Varkauden tehdas uusittiin koivua käyttävästä paperikoneesta mäntyä käyttäväksi kartonkikoneeksi. 15,41 . 48,69 . TEKSTI MIKKO HÄYRYNEN KOIVU oli vielä joitain vuosi sitten kysytyin kuitupuulaji, mutta suosio on katoavaista. 59,33 . nousussa . Tilastollisesti outo asia Koivuja mäntykuidun hinnat kulkivat pitkään käsi kädessä, mutta hintakehitys erkaantui suunnilleen vuosi sitten ja koivu jäi jälkeen. 44,83 . Puhtaiden koivikoiden harvennuksia ei voi ottaa meidän korjuupalveluumme”, mhy Keski-Suomen johtaja Ilpo Pentinpuro sanoo. 18,81 . 42,89 . 17,15 . 39,21* 12,29 . 15,15 . 16,07 . 17,39 . 17,79 . Stora Enson metsäjohtaja Janne Partanen arvioi, että kyse on JO H AN N A KO KK O LA Koivukuidun ylitarjonnan vuoksi tämäkin kiireellinen peltokoivikon harvennus on jäänyt rästiin, Pekka Nuutinen näyttää. Harvennushakkuu 47,74 . 18,06 . Tilanteen herkkyydestä kertoo, että hän ei suostu avaamaan energiapuun hintaa. 17,5 . 15,5 . 11,73 . Uudistushakkuu 56,54 . 17,16 . Uudistushakkuu 57,89 . 18,75 . 11,56 . 15,24 . 14,57 . Uudistushakkuu 58,48 . 12,17 . 42,71 . 56,93 . Ensiharvennus 40,86 40,12 . 58,32 . 18,07 . 35,46 . . 16,2 . Oudohkoa on, että menekkivaikeudet eivät saa tukea hakkuutilastoista. 59,21 . ”Tuonti harmittaa. 19,14 . 57,64 . Kotimaan ylitarjonnasta huolimatta koivukuitua tuodaan 4–5 miljoonaa kuutiota vuodessa. 58,69 . laskussa * ei vertailutietoa Kymi-Savo Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 57,01 . ”Onneksi koivua menee jonkin verran energiaksi, mutta sekään markkina ei ole kovin vahva”, Nuutinen sanoo. Harvennushakkuu 49,11 . 36,51 . 16,04 . Ensiharvennus 41,73 . ”Koivukuitua pyritään välttämään. 16,18 . Ensiharvennus 12,68* 10,31* AJASSA Puumarkkinat Koivukuidusta tuli inhokki Varkauden tehtaan paperikoneen muutos kartonkikoneeksi vei melkein miljoona kuutiota koivukuidun käytöstä. 15,67 . 34,33 . 17,68
Ostetuista puumääristä julkaistaan vain ostomäärien summa. Keski-Suomi Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 56,1 . 17,67 . 51,91 . 18,28 . Ensiharvennus 12,44 . 17,19 . ”Tosin hakkuumahdollisuudet yliarvioivat koivun saantoa, koska koivu kasvaa pääosin sekapuuna ja sen laajamittainen hankinta on haasteellista”, Salminen sanoo. 16,43 . 15,12 . 15,69 . 36,71 . Pinta-ala oli seitsemän hehtaaria. 12,12* 11,89 . MIKKO RIIKILÄ LÄNSISUOMALAINEN metsänomistaja pyysi metsänhoitoyhdistyksen metsäasiantuntijalta neuvoa nuoren mäntymetsän hoitoon. Kainuu-Pohjanmaa Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 51,52 . Luken erikoistutkija Olli Salminen arvioi, että kuitumittaisen puun käyttö polttoja energiapuuna nostaa kokonaishakkuut 10–11 miljoonaan kuutiometriin. Karsitun energiapuun lisäksi tehtiin pikkutukkia, jota otettiin kymmenen sentin Männikkö trimmattiin huippukuntoon ENSIHARVENNUS LÄNSI-SUOMESSA Puutavaralaji määrä, kantohinta korjuukulujen yhteensä, € m3 jälkeen, €/m3 Mäntypikkutukki 206,70 13,70 2 831,79 Mäntykuitupuu 187,50 5,00 937,50 Energiapuu 276,90 5,00 1 384,50 Yhteensä 671,10 5 153,79 Kemeratuki 3 010,00 Tulot yhteensä 8 163,79 latvaläpimittaan ja 31 desimetrin vähimmäispituuteen. 14,83 . 43,62 . 16,06 . Niistä eritellään uudistushakkuut, harvennushakkuut ja ensiharvennukset. 17,78 . 34,97 . 19,29 . Aineiston kerää ja laskee Metsäteollisuus ry, mutta Luonnonvarakeskus julkaisee sen. Tässä esitellään vain pystykauppahintoja. Kaikki rinnantasalta alle seitsemän sentin puut kaadettiin maahan. 16,31 . Omatoiminen metsänomistaja ennakkoraivasi alueen ennen hakkuuta. Savo-Karjala Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 52,85 . Luken mukaan kaiken lehtikuitupuun kestävä hakkuumäärä on nyt 13 miljoonaa kuutiometriä ja nousee lähelle 14 miljoonaa kuutiometriä ensi vuosikymmenellä. Tuloa harvennuksesta kertyi reilut viisi tuhatta euroa. 55,62 . 14,28 . 18,8 . 58,77 . 16,9 . enemmän tarjonnan kasvusta kuin kokonaiskysynnän laskusta. Uudistushakkuu 52,99 . Harvennushakkuu 46,14 . 15,77 . 43,25 . 41,28 . 18,51 . 43,15 . 10,68 . Metsäkäynnillä selvisi, että kohde on kiireellisen ensiharvennuksen tarpeessa ja sille voi saada nuoren metsän hoidon tukea. Uudistushakkuu 57,82 . Kuitupuun otto keventää ylitarjontaa. Hakkuun kokonaiskertymä oli 95,8 kuutiota hehtaarilla, josta energiapuuta vajaat 40 kuutiota. Viikkohinta lasketaan kohdeviikon ja sitä edeltävän kolmen viikon hintojen keskiarvona. Uudistushakkuu 54,55 . Näin siksi, että vaikka energiapuun kysyntä alueella on hyvää, niin tarjontaa on vielä runsaammin. 49,21 . 11,18 . 51,25 . 41,74 . Harvennushakkuu 48,15 . 17 MAKASIINI 4 • 2017 17 MAKASIINI 4 • 2017 5002_.indd 17 19.5.2017 15.00. 46,59 . Puutavaralajien menekit eivät kehity tasaisesti. 14,15 . Nuoren metsän hoitoon ja pienpuun korjuuseen saatiin lisäksi kemeratukea 430 euroa hehtaarilla, yhteensä 3 010 euroa. Tiedot kerätään viikoittain. Hakkuussa runkojen keskijäreys oli 85 litraa. 14,86 . Niinpä käyttämätön potentiaali saattaa nousta nykyisestä parista miljoonasta kuutiometristä. Yhdistyksen korjuupalvelulle urakoiva yrittäjä teki harvennuksen maaliskuussa. 15,8 . Uskon, että tilanne normalisoituu kesän jälkeen.” Hakkuumahdollisuudet hajallaan Koivukuitupuuta on korjattu teolliseen käyttöön viime vuosina 8–9 miljoonaa kuutiometriä. Ensiharvennus 41,61* 40,39* 11,79 . 16,43 . 14,02 . Harvennushakkuu 46,08 . Etenkin kuusitukki ja mäntykuitu ovat olleet kysyttyjä ja leimikoiden mukana on tullut myös vähemmän haluttua koivukuitua. 18,57 . 17,64 . Ensiharvennus 11,55* 10,31* Lappi Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 49,89* 45,76* 15,75* 14,41* Uudistushakkuu 51,12* 17,81* 16,71* Harvennushakkuu 45,01* 39,36* 13,23* 12,17* Ensiharvennus Lisää hintatietoja osoitteesta www.metsalehti.fi Kuukauden puukauppa Viikko-ostojen määrä Miljoonaa m 2017 2016 1–2 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 0,4 0,8 1,2 1,6 2,0 PUUKAUPPATILASTOSSA esitetään Metsäteollisuus ry:n jäsenyritysten yksityismetsistä ostaman teollisuuspuun ostomääräja hintatietoja. Hakkuun jälkeen metsänomistajalla on huippuhieno männikkö, jonka keskiläpimitta käsittelyn jälkeen on 15 senttiä ja runkoluku 950 hehtaarilla. 59,34 . Energiapuut menivät alueen energialaitoksille, kuitupuu läheiselle sellutehtaalle ja tukit läheiselle sahalle. 18,16 . Osa pienpuusta erotettiin kuitupuuksi. 12,79 . 16,19 . 56,47 . 14,72 . ”Kuluneen talven aikana emme pystyneet ostamaan kaikkea tarjottua koivukuitua
Huonot kalliita, hyvät halpoja Metsätilojen hintaseurantaa ylläpitävän Hannu Liljeroosin mukaan toteutuneiden kauppahintojen vaihteluväli on suurempi kuin hintapyyntöjen. METSÄTILAKAUPAT 1.1.–30.4.2017 Maakunta kaupan myyty myyty taimikot hakkuupuusto *hintakpl kpl ha % kypsät % m3/ha tukki-% e/ha e/m3 kerroin Varsinais-Suomi 8 6 114 Satakunta 12 5 90 Häme-Uusimaa 25 17 365 33 11 115 38 5 014 44 1,05 Etelä-Karjala 18 9 225 Kymenlaakso 24 4 65 Pirkanmaa 23 20 472 37 15 96 33 3 954 41 0,92 Etelä-Savo 24 21 493 23 11 128 39 4 510 35 0,86 Eja K-Pohjanmaa 59 54 1 258 28 18 92 27 2 663 29 0,9 Keski-Suomi 36 29 843 29 14 113 33 3 875 34 0,88 Pohjois-Savo 33 27 1 093 31 13 104 32 3 466 33 0,8 Pohjois-Karjala 30 34 896 27 14 114 31 3 303 29 Kainuu 60 57 4 333 18 4 91 23 2 047 23 0,79 Pohjois-Pohjanmaa 94 55 3 133 19 6 84 15 1 667 20 0,88 Lappi 16 22 1 550 29 12 61 14 990 16 0,73 Koko maa 462 360 14 930 Markkinat AJASSA MIKKO HÄYRYNEN METSÄTILAKAUPPAA on alkuvuonna käyty viime vuoden tahtiin ja samantasoisin hinnoin. Huhtikuun suurin kauppa tehtiin UPM:n Kainuussa sijaitsevasta 308 hehtaarin kohteesta, josta yksityinen ostaja maksoi 748 700 euroa. 18 MAKASIINI 4 • 2017 18 MAKASIINI 4 • 2017 5003_.indd 18 19.5.2017 16.05. ”Huonoista kohteista ei saada hintapyyntöä ja hyvistä maksetaan selvästi enemmän”, Liljeroos kertoo. Tilakaupan ammattilaisten mukaan menetelmä tasapäistää hintapyyntöjä. Häme–Uusimaalla hehtaarihinta yli viisinkertainen Lappiin verrattuna. ”Jälkimmäisessä tapauksessa etuna on vähäisempi kilpailu, mutta myyntikohteen ominaisuustiedot eivät ehkä vastaa todellisuutta, ja ne pitää tarkastaa tavallista tarkemmin.” Summa-arvohinnoittelu tasapäistää Metsätilamarkkinoilla huonojen kohteiden hintapyynnöt ovat yläkantissa, Hannu Liljeroos arvioi. Kauppamäärät edelleen suurimmat Kainuussa ja Pohjanmaan maakunnisssa. Sijoittajat pyrkivät poimimaan tarjonnasta hyvät, alihinnoitellut kohteet.” Kaavamainen hinnoittelu sivuuttaa erityispiirteet Jos arviointiin ja hinnoitteluun ei käytetä riittävästi aikaa, niin se johtaa kaavamaisuuteen ja tilojen ominaispiirteiden sivuuttamiseen. Siinä lasketaan kuvioittain erilliset hinnat maapohjalle, taimikoille ja varttuneemmalle puustolle. Lisäksi nopeasti kehittyvissä kasvatusmetsissä käytetään tarvittaessa odotusarvoa. ”Summa-arvomenetelmä ei ota huomioon hakkuumahdollisuuksia eikä kehitysluokkarakennetta. Kauppojen pienen määrän vuoksi kaikista maakunnista ei ole yksityiskohtaista tietoa. Mitä korkeampi kerroin, sitä kalliimpia metsätilat ovat. Yksityisiltä myyjiltä on tarjolla useita, suuria kohteita eri puolilla maata. Niinpä hintapyynnöt ohjaavat kauppahintojen tasoa. UPM:n kohteita on tarjolla aiempaa vähemmän. Totuus voi paljastua puukaupassa.” Metsätila ansaitsee metsätiloihin erikoistuneen välittäjän. Odotusarvolisät ja taimikoiden arvot otetaan taulukoista ja tukkiprosentit määritetään rungon koon eikä laadun mukaan. Liljeroos kehottaa tarkkuuteen, jos välittäjänä on yleinen asunnonvälitysyritys tai jos myyjänä on metsätilan omistaja ilman välittäjää. Myös kertoimet osoittavat, että etelässä metsä on kallista, pohjoisessa halpaa. ”Jos hintapyyntö on realistinen, niin kaikki on kunnossa. Etelä–Savossa on myyty runsaspuustoisia tiloja. Metsätilat hinnoitellaan valtaosin summa-arvomenetelmällä. Lapissa tarjontaa on verraten vähän, mutta tarjonta on lisääntynyt Keski-Suomessa ja Kymenlaaksossa. Vilkkaimmin kauppoja on tehty Kainuussa ja Pohjanmaan maakunnissa. Kun ikäluokkajakauma on tasainen ja kuvioita riittävästi, niin myyntituloja kertyy säännöllisesti, minkä pitäisi nostaa tilan arvoa.” Tarkempi arviointi johtaisi usein toisenlaiseen hinnoitteluun, mutta kaikilla ostajilla ei ole siihen halua tai kykyä. Jos taas pyyntö on epärealistinen, niin markkinat joko korjaavat tilanteen tai luottavainen ostaja tulee ostaneeksi ylihintaisen kohteen. ”Huonojen kohteiden arvot ovat yläkantissa ja hyvien kohteiden alakantissa. *Kertoimet ovat toteutuneiden kauppahintojen ja summa-arvomenetelmän antaman hinnan suhde
www.datasketch.es/april/code/nadieh/ Missä kannattaa olla erityisen huolissaan kirjanpainajista. Käsinkylvö tiheämpi, jostain syystä kärsinyt hirvituhoista. Tällöin on valmius kesän kuivuuden ja kosteuden mukaan alkaa itää ja kasvaa. Katso kartalta. Lukijan kuva Keskustelua Verkossa nyt ”Kaatuneen puun juuren alta löytyi kirkasvetinen allas.” Vexi METSÄRETKELLÄ VERKOSSA ”Mikko Riikilä kirjoitti Metsälehdessä 9/2017, että konekylvö antaa parhaan tuloksen. Ei ainakaan optimiaikaan.” PETE Koneella vai käsin. Liekö ollut liian kuiva kesä vai eikö ollut siemeniä koneessa, koska siemennys epäonnistui?” HARRASTELIJA Osallistu keskusteluun osoitteessa www.metsalehti.fi. metsakeskus.maps.arcgis.com/ apps/OnePane/basicviewer/index. Jos hajakylvön koettaa tehdä käsin, homma menee hankalammaksi, kun kylvettäviä ja peitettäviä kohtia on paljon.” A. Konekylvössä vähän aukkoisuutta, ei hirvituhoja, loppupeleissä näyttäisi tulevan normaali mäntymetsä.” TAMPERELAINEN ”Yleensä parhaana kylvötapana on pidetty viirukylvöä, jossa siemenet sirotellaan tuoreeseen viiruun, joka on korkeimmalla kohdalla muokkausjäljessä ja siitä laskeutuu alimmaiseen kohtaan. Viirusta on myös helpoin poistaa r-sahalla liiat taimet.” JÄTKÄ ”Kun kova rankkasade sattuu ennen itämistä, niin siemenet menevät minne sattuu, oli kylvötapa mikä tahansa. Varmaan oikein tyypillisellä kylvökohteella konekylvö toimii hyvin, mutta kun ei niitä metsä-äkeitä Etelä-Suomessa enää ole eikä niitä harvoja kannata tuoda/saa pienille kohteille. www.youtube.com/watch?v=pUm3vQrYQ_M ”Konekylvössä on se etu, että siinä siemenet menevät hajalleen samalla lailla kuin siemenpuista pudotessaan, eikä taimikon hoitoa haittaavia kylvötuppaita synny. 19 MAKASIINI 3 • 2017 19 MAKASIINI 3 • 2017 5004_.indd 19 18.5.2017 17.19. 20 40 60 80 100 Olen 22 % EN 78 % Uusi kysymys: Nouseeko kuitupuun hinta tänä vuonna. html?appid=bfae1ce43f0e4ac088c4a8bb5887bee8 Metsähallitus esittelee oman näkemyksensä kestävästä metsänkäytöstä. Metsälehden kylvöohje poiki vilkkaan keskustelun. Siemenet kiinnitetään maahan kengänpohjalla. Kylvö on aina vähän tuurissa säiden suhteen.” SITOLKKA ”Hiukan myös ihmettelin juttua. JALKANEN ”Yhdeksän vuotta sitten äestyskone teki konekylvön. Meikäläisen havaintojen perusteella käsinkylvö laikkuihin antaa varmemmin halutun tuloksen.” TIMPPA ”Vuonna 2001 konekylvettiin, ja kylvin vertailuksi käsin vierekkäisen, maapohjaltaan samanlaisen kuvion. Niin syvään siemeniä ei voi laittaa, ettei kesän rankin kuuro niitä tuoreesta muokkauksesta vie. Kartta-animaatio kertoo, missä päin maailmaa vihertää mihinkin aikaan vuodesta. Gallup Oletko tehnyt testamentin
298,FUNCTION ERGO turvavaatepaketti Metsalehti_Makasiini_2017_05_26_sisasivu.indd 1 9.5.2017 13:58:17 5005_.indd 20 18.5.2017 17.25. 799,Metallirunko Erittäin kevyt M-Tronic MS 201 C-M moottorisaha • Modernit ja kulutusta kestävät vaatteet • Takki joustavalla sisäosalla sekä tuuletusaukoilla, heijastinnauhat • Viiltosuojatut avohaalarit monipuolisin taskuin Kampanja 259,Sh. Tarjoukset voimassa 11.6.2017 asti. 35,2 cm 3 1,8 kW / 2,4 hv 3,9 kg/ 4,0 kg 30 CM/ 35 CM/ Kampanja 699,Sh. KEVYTTÄ HOMMAA, OIKEILLA VÄLINEILLÄ! www.stihl.