TOUKOKUUTA • NUMERO 4/2016 • 10 € • WWW.METSALEHTI.FI Torjuntakuluja ujutetaan puukauppasopimuksiin • Metsäopetus yhdistää voimansa PIKATESTI SISUPUTKI KOETUKSELLA METSÄNOMISTAJA VIRKISTYSTÄ KOTITILALTA RASIINKAATO KOIVUT NOPEASTI KUIVIKSI TEEMA KAIKKI RAIVAUSSAHASTA TAIMIKONHOIDOSTA 16 KYSYMYSTÄ Kuusen siemenviljelyssiemenet käyvät vähiin SIEMENTUOTANTO TUOTE & TEKIJÄ TUOHI TAIPUU MONEKSI Näkyykö kukintoja. 4309_.indd 1 19.5.2016 17.38. M ET SÄ LE H TI M A KA SII N I 4/2 01 6 TE EM A : RA IV A U SS A H A TU TU KS I 26
Suunnistat haluamallesi kuviolle tarkistamaan kiireelliset työt. Metsäverkkomobiili nyt veloituksetta! Sovelluksen avulla metsäsuunnitelmasi kulkee aina mukanasi. Tutustu Metsäverkkoon osoitteessa www.metsaverkko.. 4310_.indd 2 19.5.2016 15.53. Selaat kuviotietoja ja toimenpide-ehdotuksia, lisäät suunnitelmaan muistiinpanoja ja valokuvia paikan päältä ja kuittaat toimenpiteitä. METSÄVERKON MOBIILISOVELLUS – METSÄSI TIEDOT AINA MUKANASI. Metsäverkon mobiilisovellus on omistajajäsenillemme maksuton. METSÄOMAISUUTESI HOITAJA. Valmistelet metsänhoitotyön tai puukaupan tarjouspyynnön oman metsäsi siimeksessä tai omalla kotisohvallasi. ja lataa Metsäverkon mobiilisovellus älypuhelimeesi sovelluskaupasta. METSÄ GROUP
Kuvasarja esittelee metsämaisemia eri puolilta Suomea. Kuva on otettu radio-ohjattavalla kuvauskopterilla ilta-auringossa sunnuntaina toukokuun 15. KUVA: MIKA PULKKINEN 4363_.indd 3 20.5.2016 11.02. METSÄ NYT Lehti on puhkeamassa kotitilallani koivikossa Kouvolan Ummeljoella. Väriero viereiseen havupuustoon on melkoinen. päivä
SE PP O SA M U LI JORMA LUHTA SU VI EL O 4 MA4 MA4364_.indd 4 20.5.2016 17.56. 6 NRO 4 26.5.2016 Ajassa 5 PÄÄKIRJOITUS: Raivaa hyöty esiin 6 METSÄNOMISTAJA: Maija Willman menee korin kanssa metsään 12 UUTISET: Metsäkoulutukselle yksi ääni 13 METSÄTYYPPI: Mikä villiyrteissä kiehtoo. Saha käyntiin ja taimikkoon. 62 Kaulureissaan komeilevat suokukot hävisivät sisämaan rimpisoilta liki yhdettömiin, mutta merenrantaniityille jäi hiipuva kanta. 20 s. 14 Panttivahti auttaa vakuuden seurannassa 15 Metsän tuotto tunnetaan huonosti 16 MARKKINAT: Villiä menoa pienestä asiasta 17 KUUKAUDEN PUUKAUPPA: Nuoret metsät kuntoon 18 Etelässä tarjolla isoja tiloja 21 VERKOSTA: Meneekö korttipeliksi. SISÄLLYS METSÄLEHTI MAKASIINI s. Teema Raivausaha tutuksi 20 Taimikko kutsuu 30 RAHAPUU: Metsää vuokrattavana s
Valtteri Skytän kirjoittama juttu opastaa aloittelijoita, mutta siinä on hyviä vinkkejä myös kokeneille raivaajille. Ruotsissa metsien kasvua lisätään muun muassa tehostamalla metsänjalostusta. Kuusella jalostetun siemenen saatavuus vaihtelee, kuten siemensato muutenkin. 44 METSÄLÄISEN ALLAKKA: Parhaat maut puugrillillä 46 Siemenviljelyksillä kasvaa metsiemme kerma 54 Koivut rasiin kuivumaan ELIISA KALLIONIEMI eliisa.kallioniemi@metsalehti.fi Pääkirjoitus Tämän numeron kannen kuvasi Seppo Samuli s. Metsäpuiden ominaisuuksien parantaminen on hidasta ja vaatii työtä. Kaikkein tärkeintä on kuitenkin huolehtia, että valiotaimet lähtevät kunnolla kasvuun. Ostohetkellä jalostettujen siementen hinta kirpaisee, mutta niihin kannattaa sijoittaa myös metsäkylvöissä. Männyn siemenviljelykset tuottavat satoa vakaasti. Markkinoille on ehtinyt myös seuraavan jalostusvaiheen siemeniä, joille ennustetaan runsaan 20 prosentin tuottolisää. Pääpuulajeista kaikkein pisimmälle on jalostettu koivua, jonka runkopuun tuotoksessa on mitattu parhaat tulokset verrattuna jalostamattomiin metsikkösiemeniin. RAIVAA HYÖTY ESIIN Luonnosta 61 ENNEN & NYT: Taiteellinen tervalepikko 62 LUHTA: Näkyvin muuttuja 66 TAPION PÖYTÄ: Smoothiella vauhtia päivään 70 RISTIKKO 72 PILKKEET: Toukka tuulettaa 74 TUOTE & TEKIJÄ: Tuohi taipuu moneksi SE PP O SA M U LI SE PP O SA M U LI 5 MAKASIINI 4 • 2016 4364_.indd 5 20.5.2016 17.56. Oma metsä 32 METSÄNHOITO: 16 kysymystä taimikonhoidosta 36 LUONNONHOITOKOULU: Muista suojavyöhykkeet 38 PIKATESTI: Sisuputki puntarissa 39 TUTKIMUS: Keskiyön tuholainen 40 PERINTÖMETSÄ: Metsä, parisuhde & verokarhu 42 KYSY POIS: Mitä tekisin pikkupalstalle. 74 POTTIPUTKIIN solahtaa tänäkin keväänä yli 150 miljoonaa tainta, joista suurin osa on saanut alkunsa jalostetusta siemenestä. Uudistusalalle pyrkivä hieskoivu voi tuhota jalostushyödyn muutamassa vuodessa. Rohkaisemme kuitenkin tarttumaan raivaussahaan. Liina Kjellberg puolestaan selvitti, miten metsäpuiden pitkän aikavälin jalostusohjelma etenee. Männynjalostus kulkee vähän kuusenjalostusta edellä. Kiitos varhain aloitetun puiden ”rodunjalostuksen”, jo nyt männyntaimille voi odottaa yli 10 prosenttia parempaa tuottoa kuin maatiaistaimille. Siihen liittyen jalostusohjelman puulajivalikoimaa laajennettiin tänä keväänä. Myös Suomen on tärkeää pysyä vauhdissa mukana. Niin Suomi kuin Ruotsikin pyrkivät metsäbiotalouden ykkösmaiksi. Entistä parempaa toisen polven siemenviljelyssiementä on odotettavissa ensi vuosikymmenellä. Valtio on käyttänyt siihen vuoteen 1947 ulottuvan jalostushistorian aikana paljon rahaan. Äkkikäänne kertoo huonosta suunnittelusta ja kannustaa lykkäämään töitä uuden rahan toivossa. Siksi on lyhytnäköistä, että vihdoin nuorten taimikoiden hoitoon saatu kemeratuki loppui heti alkuunsa
Omalla palstalla käyskentely virkistää mieltä, ja kotiinvietäväksi voi löytyä sieniä, yrttejä tai polttopuita. TEKSTI MARIANNE MINKKINEN KUVAT SUVI ELO 7 MAKASIINI 4 • 2016 4360_.indd 7 20.5.2016 18.12. KORIN KANSSA METSÄÄN Maija Willmannille metsä on muutakin kuin taimikonhoitoa
Metsänhoitoyhdistys Lounametsä istutti peltopalstan kuuset ja WillPuiden seasta löytyy myös katajia ja lahopuita. Perintötilaa asuttavat eläkkeellä olevat Willmanin äiti ja täti. Raumalla sijaitsevalla pienellä Kollan kylällä oli tiivis yhteishenki, ja lähitalojen asukkaat auttoivat maataloustöissä. K un Maija Willmanin isä kuoli keski-ikäisenä yllättäen sydänkohtaukseen, perheelle jäi surun lisäksi vastuu maatilan hoitamisesta. Metsä alkaa heti pihapiirin laidalta, lukuisten puurakennusten takaa. Willman ehdottaa, että menisimme katsomaan lähellä olevaa pellolle istutettua taimikkoa. Willman, hänen siskonsa ja äitinsä eivät olleet ennen osallistuneet tilan peltotöihin. Oli kevät, ja ensimmäiseksi piti ratkaista se, kuka hoitaa kylvöt. 8 MAKASIINI 4 • 2016 4360_.indd 8 20.5.2016 18.12. Hän asuu siellä miehensä ja kahden alle kymmenvuotiaan lapsensa kanssa. Hän istui traktorin tuoliin ja ryhtyi töihin, kun muuta vaihtoehtoa ei ollut. Yksin hänen ei kuitenkaan tarvinnut uurastaa. ”Naapureista oli silloin valtavasti tukea”, Willman kiittelee. Perille päästyämme vastassa ei olekaan pieniä taimia, vaan tummanvihreitä kuusia, jotka kurkottelevat jo pitkälle kohti taivasta. Willman oli käynyt aiemmin maatalousoppilaitoksen, ja tilan hoitaminen jäi enimmikseen hänen vastuulleen. ”Taimikoita on mukava käydä katsomassa. Erityisesti kallionpäälysiä on säästetty hakkuilta, sillä Willman haluaa säilyttää tielle päin avautuvan kylänäkymän samana. Toukokuinen perjantaipäivä on aurinkoinen ja kesäisen lämmin, mutta ilmasta puuttuu pelloille levitettävän lannan tuoksu. Tämä palsta tuntuu omalta, koska olen raivannut sen itse”, Willman kertoo. Yhteisomistaminen mutkatonta Nyt 27 vuotta myöhemmin traktorin ajaminen on enää muisto. Willman on itse tullut paikalle kuuden kilometrin päästä Vasaraisilta. Viljelystä on luovuttu: osalle peltoalueista on istutettu kuusentaimia, ja loput alueet on vuokrattu naapurille
Vanhemmat pohtivat hakkuuja raivaustöitä, mutta lapset taas ottivat retket pelkän huvin kannalta. Maitohorsmaa hän käyttää ruoanlaitossa parsan tavoin. ”Luonnossa liikkuminen on minulle tärkeää. Vaikka metsänhoitoyhdistys tekee suurimman osan töistä, Willman on hyvin kartalla metsänsä kunnosta. ”Suppikset ovat ihania, jos niitä löytää. 9 MAKASIINI 4 • 2016 4360_.indd 9 20.5.2016 18.12. Kuolinpesän mukana tuli peltojen lisäksi noin 40 hehtaaria metsämaata, joissa kasvaa pääasiassa kuusta. Sieltä tuntee kaikki kivet ja kannot eikä pysty eksymään.” man on huolehtinut taimikon hoidosta. Yhteisomistaminen on sujunut mutkattomasti. Hän poisti kuusten seasta ranteenvahvuiset koivut raivausveitsellä. Pitkän linjan maaja kotitalousnainen Saavumme jälleen tielle. Mukana on rottinkikori mahdollista sienisatoa varten. Monesta kohtaa paistaa kalliota, jonka päällä kasvaa luonnonmukaisempaa metsää. Metsiä hyödynnetään talousmetsinä, mutta ne ovat vain sivutulonlähde. Katajat, runsas naava ja muutamat lahopuut kertovat monimuotoisuudesta. Retki ei kuitenkaan jää turhaksi, sillä koriin löytyy viereiseltä nurmelta paljon nuoria maitohorsmia. Enimmikseen käytän metsiä virkistyskäyttöön.” Willman kävi lapsena perheensä kanssa metsäretkillä Koillisjoen lähellä sijaitsevassa metsässä. Lisäksi kerään kantarelleja ja korvasieniä.” Tänään korvasienipaikalla puisen ladon vieressä ei näy merkkiäkään käppyräisistä herkuista. Haluan, että kylänäkymä säilyy samana.” Paikalliselta metsänhoitoyhdistykseltä saatiin apua metsäntöiden suunnitteluun jo Willmanin isän elinaikana. ”Olemme säästäneet kallionpäällysiä hakkuilta. Nykyään retkiseurana ovat mies ja lapset. Ojanpientareella kasvavasta pajupuskasta Willman on kahta mieltä. Willman, hänen siskonsa ja äitinsä hoitavat tilaa edelleen yhdessä kuolinpesänä. Polttopuiden keruuta tauotetaan makkaranpaistolla. Willman kerää metsistään sieniä, marjoja ja villiyrttejä. Myös isoimmat työt teetetään yhdistyksellä. Kuolinpesän metsiköt yltävät tien reunaan asti. ”Metsä on minulle hyvin rakas. Välillä perhe on mukana myös sienestysja marjastusreissuilla. Koska hän asuu lähellä, hän pääsee usein katsomaan, mitä metsälle kuuluu. Sillä sai katkottua koivut niin hiljaa, ettei vaunuissa nukkuva lapsi herännyt. ”Päätöksenteko on ollut helppoa, mitään ongelmia ei ole ollut.” Yhdistys auttaa Taimikon tarkastelemisen jälkeen lähdemme kävelemään korvasienipaikalle tien vierustaa pitkin. Willman puolestaan kerää metsistä polttopuita ja osallistuu pienimuotoiseen taimikoidenhoitoon
Maaja kotitalousnaisten arvoja ovat puhdas ja kotimainen ruoka, ympäristö, kaunis maisema sekä yrittäjyyden tukeminen. Monet järjestön kurssit, illanvietot ja hankkeet koskevat metsänhoitoa tai metsänantimien hyödyntämistä. Yhteisöllisyys on tärkeä osa järjestön toimintaa. Tapahtumissa pääsee tutustumaan muihin maaseutuhenkisiin naisiin ja jakamaan kuulumisia sekä kokemuksia. 10 MAKASIINI 4 • 2016 4360_.indd 10 20.5.2016 18.12. ”On helppoa tehdä tätä työtä, koska heidän arvonsa ovat minulle niin omat. Kuitupuusta tukkipuuta Tahdotko isomman tilin seuraavassa puu kaupassa. Tutustu verkossa yara.fi/metsa ota yhteyttä metsäasiantuntijaasi ja kerro tavoitteistasi! Sinultakin saattaa puuttua puuta Metsänlannoituksella kasvatat puuta, joka jäisi sinulta saamatta, jos et tekisi mitään. Sillä on monelle maatilallaan yksin tai aviopuolison kanssa puurtavalle suuri merkitys. Metsänlannoitus lisää erityi sesti järeytymistä tukeiksi eli kiihdyttää puuston arvokasvua. Willman aloitti tämän vuoden alusta Länsi-Suomen maaja kotitalousnaisten toiminnanjohtajana. Maaja kotitalousnaiset on neuvontaorganisaatio ProAgrian alainen järjestö, jolla on piirikeskuksia ympäri Suomea. Willman on osallistunut maaja kotitalousnaisten ruoanlaittokursseille yläkouluikäisestä lähtien. Lisäksi hän raportoi hankkeiden kulusta ja koordinoi alaistensa toimintaa. Meillä on innostavaa ja virkistävää toimintaa. Voit saada nykyisen metsäsi pian hakkuukypsästä puustosta jopa satojen eurojen tulonlisäyksen hehtaarilta. ”Iso osa työtämme on jaksamisen auttamista. YARA_Metsänlannoitus_2016_230x146_200516.indd 1 20/05/16 11:25 ”Nuo pajut vähän häiritsevät, ne pitäisi saada pois. Pääset seuraavaan hakkuuseen jopa kuusi vuotta aikaisemmin. Hän liittyi varhain paikallisjärjestöön ja oli ensimmäisen kerran mukana hallituksessa jo 17–18-vuotiaana. Se järjestää muun muassa ruoanlaittokursseja, metsänhoitokursseja, käsityöiltoja, sieniretkiä ja muita virkistystapahtumia. Nopeammin puuta Metsänlannoituksella vauhditat laatupuun kasvua. Enemmän puuta Voit parhaimmillaan tuplata kasvun ravinteiden vaikutus ajaksi ja kasvattaa yli 20 kuutiota hehtaarilta lisää puuta. Kun on yhden illan mukana, vaikutus on sama kuin olisi ollut viikon lomalla.” Metsä kulkee Willmanin mukana myös hänen työssään LänsiSuomen maaja kotitalousnaisten toiminnanjohtajana. Niihin on helppo samastua.” Toiminnanjohtajan työhön kuuluu muun muassa suhteiden hoitamista MTK:hon, maakuntaliittoihin ja ely-keskukseen. Toisaalta taas olen ajatellut, että niistä saisi hyviä aineksia pajutöihin.” Maija Willmanin mielenkiinnon kohteet – luonto ja käsillä tekeminen – yhdistyvät saumattomasti hänen työssään
Myös tilalla ennen laiduntanut hevonen on siirtynyt viettämään eläkepäiviä Willmanin omalle talolle. Willman kertoo kuulleensa tutkimuksesta, jonka mukaan ihminen jaksaa nykyään sitoutua yhteen asiaan vain 10 minuutin ajan. Enemmän puuta Voit parhaimmillaan tuplata kasvun ravinteiden vaikutus ajaksi ja kasvattaa yli 20 kuutiota hehtaarilta lisää puuta. Niitä Willman käyttää ruoanlaitossa parsan tavoin. Metsän poikki kulkee Willman valmistaa pihlajanlehdistä mehua sitruunahapon avulla. Nopeammin puuta Metsänlannoituksella vauhditat laatupuun kasvua. Mutta joku voi osallistua vain yksittäiselle kurssille ja sekin on ok.” Metsä täynnä muistoja Palaamme takaisin pihapiiriin mukanamme korillinen maitohorsmia. Tutustu verkossa yara.fi/metsa ota yhteyttä metsäasiantuntijaasi ja kerro tavoitteistasi! Sinultakin saattaa puuttua puuta Metsänlannoituksella kasvatat puuta, joka jäisi sinulta saamatta, jos et tekisi mitään. Voit saada nykyisen metsäsi pian hakkuukypsästä puustosta jopa satojen eurojen tulonlisäyksen hehtaarilta. Metsänlannoitus lisää erityi sesti järeytymistä tukeiksi eli kiihdyttää puuston arvokasvua. Enää hän ei kanna kaikkia yrttejä lapsuudenkotiinsa, vaan vie niitä nykyiseen kotiinsa Vasaraisille. Pääset seuraavaan hakkuuseen jopa kuusi vuotta aikaisemmin. Kuitupuusta tukkipuuta Tahdotko isomman tilin seuraavassa puu kaupassa. Jos lähden käymään metsässä, menen omiin metsiini. ”Metsä on minulle hyvin rakas. edelleen polku serkkujen luokse, ja myllykivi muistuttaa lapsuuden leikkipaikasta. Sieltä tuntee kaikki kivet ja kannot eikä pysty eksymään.” n 4360_.indd 11 20.5.2016 18.12. Moni asia on muuttunut parissakymmenessä vuodessa, mutta isovanhempien aikoinaan hankkimat metsämaat ovat säilyneet hyvin samankaltaisina. YARA_Metsänlannoitus_2016_230x146_200516.indd 1 20/05/16 11:25 ”On helppoa tehdä tätä työtä, koska maaja kotitalousnaisten arvot ovat minulle niin omat.” Nykyään kaikenlainen yhdistystoiminta tuntuu kärsivän osallistujien puutteesta. ”Tietenkin toivomme, että ihmiset tulisivat pysyviksi jäseniksi
Kaikkiaan perustamisasiakirjaan kertyi lähes 30 allekirjoitusta, ja lisää odotetaan jahka sana yhdistyksestä leviää. Yliopistojen rahoitusleikkaukset ovat olleet julkisuudessa näyttävästi esillä, mutta aivan samalla tavalla – ja enemmänkin – vyötä joutuvat kiristämään ammattikorkeakoulut ja ammatilliset oppilaitokset. Kuvassa Hämeen ammattikorkeakoulun Evon toimipisteen opiskelijoita. Tähän haasteeseen haluaa vastata viime viikolla perustettu, yksinkertaisesti Metsäkoulutus ry:ksi nimetty yhdistys. ”Tämä on ainutlaatuinen tilaisuus yhdistää ensimmäistä kertaa kaikki metsäalan koulutusasteet”, toteaa yhdistyksen puheenjohtajaksi valittu MTK:n koulutusjohtaja Susanna Tauriainen. Mukana ovat oppilaitosten lisäksi suuret metsäyhtiöt, tutkimusja neuvontaorganisaatiot, opiskelijajärjestöt sekä joukko ammattiliittoja. Tavoitteena on eri tavoin puolustaa metsäkoulutuksen asemaa ja kehittää sitä aina vientituotteeksi asti. AJASSA TEKSTI EERO SALA KUVA ANTTI SIPILÄ KOULUTUSMÄÄRÄRAHOJA leikataan, koulutuskenttää myllerretään uuteen uskoon, ja samaan aikaan Suomen metsäala on aloittanut uuden nousun. Suhteessa eniten nipistetään ammattikoulutuksesta, josta hallitusohjelma leikkaa 190 miljoonaa joka vuosi vaalikauden loppuun. Tämä on jo näkynyt varsinaissuomalaisessa LiMetsäkoulutukselle yksi ääni Uusi yhdistys ryhtyy tukemaan metsäalan opetusta säästöpaineiden keskellä. Metsäkoulutus, kuten muukin ammattija korkeakoulutus, uudistuu lähivuosina. Neljännes leikattu Yhdistys on heti paljon vartijana. Oppilaitosten säästöpaineista huolimatta alalle pitäisi saada entistä enemmän uutta, osaavaa työvoimaa. Metsämiesten säätiön rahoituksella valmisteltu yhdistys pyrkii kokoamaan yhteen kaikki koulutustasot – yliopistot, ammattikorkeakoulut ja ammatillisen koulutuksen. ”Kauhuskenaario on, että kohtuullisen kalliista metsäkoulutuksesta lähdetään hakemaan helppoja säästöjä” 12 MAKASIINI 4 • 2016 12 MAKASIINI 4 • 2016 4365_.indd 12 20.5.2016 17.58
Sami Tallberg toi villiyrtit ravintoloiden ruokalistoille. via-ammattiopistossa, jonka valikoimaan kuuluu myös ajankohtainen bioenergian koulutusohjelma. “Sen jälkeen on paljon muuttunut ja metsäalan taloudellinen sekä yhteiskunnallinen painoarvo on kasvanut.” Saman vahvistaa rehtori Harkkila. Tukun vihannekset ja yrtit seisovat toisinaan pitkään varastossa. “Ensimmäistä kertaa on joku, joka voi aidosti puhua koko metsäkoulutuksen äänellä”, iloitsee Helsingin yliopiston metsäekonomian lehtori Mika Rekola. Mitä: Erikoistunut villiyrtteihin, vegetaariseen ruokaan sekä raakaruokaan. Vaikeuskerrointa lisää, että selvityksen mukaan esimerkiksi metsäkonekoulutukseen – lentäjäkoulutuksen jälkeen Suomen toiseksi kalleimpaan – hakeutuvat nuoret eivät lähde opiskelemaan 90:tä kilometriä kauemmas kodista. Vastaavaa koko koulutuskentän kokoavaa yhdistystä ei ole ennen nähty millään alalla. Huhti–heinäkuu on villiyrttien parasta sesonkia. Myllerryksen edessä ovat myös ammattikorkeakoulut ja yliopistot, joilta leikataan 75 miljoonaa euroa vuosittain. Ihmiset ovat tietoisia ympäristöasioista, ja villiruoan, vegaaniruoan, luomuruuan sekä lähiruoan kysyntä kasvaa. Villiyrttejä voi käyttää muun muassa salaattiin, juomiin ja marinadeihin. Villiyrttejä kannattaa käyttää ruoanlaitossa reilusti, jotta maut tulevat kunnolla esiin. Suuria uudistuksia Metsäalan puolustajien haasteista vähäisin ei ole se, että koko ammatillinen koulutus uudistetaan vuoteen 2018 mennessä. Metsäala joutuu taistelemaan asemastaan muiden koulutusohjelmien kanssa. Miksi: Hänen mukaansa villiyrtit ovat parasta kotimaista sesonkiruokaa. Lisäksi ne ovat helppokäyttöisiä ja niillä on loistavat ravintoarvot. 3 Mitä villiyrttejä suosittelisit aloittelijalle. ”Kauhuskenaario on, että kohtuullisen kalliista metsäkoulutuksesta lähdetään hakemaan helppoja säästöjä”, Harkkila sanoo. 2 Mistä niitä saa. Suosittelen ketunleipää ja muita suolaheiniä, isomaksaruohoa, keto-orvokkeja, voikukkaa, osmankäämiä ja maahumalaa. Uusi Nokia Sitä, millaisen roolin Metsäkoulutus ry lopulta saa, on vielä aikaista sanoa. ”Viime vuonna rahoituksesta lähti 15 prosenttia, ja tänä vuonna leikataan 10 prosenttia lisää”, opiston rehtori Ilkka Harkkila kertoo. ”Metsäalaa opetetaan tyypillisesti pienissä, noin 30 opiskelijan yksiköissä isoissa ammattikorkeakouluissa. ”Kun vielä vähän aika sitten puhuttiin auringonlaskun alasta, nyt näyttää kuin kyseessä olisi uusi Nokia.” METSÄKOULUTUS RY › Kokoaa yhteen työnantajat, toimijat ja koulutuksen järjestäjät › Parantaa koulutuksen asemaa, arvostusta ja vaikuttavuutta › Koordinoi koulutuksen markkinointia › Luo ja levittää oppimateriaaleja sekä parhaimpia opetusmenetelmiä ja koulutustuotteita › Järjestää koulutusta, tapahtumia ja asiantuntijapalveluita › Harjoittaa julkaisu-, tiedotusja markkinointitoimintaa sekä antaa lausuntoja › Edistää alan koulutusvientiä 13 MAKASIINI 4 • 2016 13 MAKASIINI 4 • 2016 4365_.indd 13 20.5.2016 17.58. Maantieteellisesti koulutuskartta on vähän kuin haulikolla ammuttu”, huomauttaa luonnonvara-asiantuntijoiden kattojärjestössä Luvassa koulutusasioista vastaava Tiina Eklund. Osmankäämin versoja voi käyttää tankoparsan tavoin kypsennettynä tai raakana. Metsäalan koulutusta voitaisiin lähteä tukemaan heikommistakin asemista. Se tekee entistä tärkeämmäksi vahtia, että metsäalan opetus säilyy vahvana Suomessa”, Eklund sanoo. Aiemmin keräsin ravintolaruokiin käyttämäni villiyrtit itse, mutta nyt ostan niitä yksityishenkilöiltä. Metsäkoulutus kiinnostaa, ja hakijamäärät ovat kääntyneet nousuun. 4 Miksi villiyrteistä on tullut juuri nyt niin suosittuja. Kuka: Keittiömestari Sami Tallberg työskentelee hotelli Punkaharjun keittiöpäällikkönä. Metsätyyppi 1 Miksi haluat laittaa ruokaa villiyrteistä. Villiyrttien syöminen lisää luontoyhteyttä ja parantaa hyvinvointia. TEKSTI MARIANNE MINKKINEN KUVA MAURI RATILAINEN Keittiömestari Sami Tallberg kannustaa kaikkia hyödyntämään villiyrttejä ruoanlaitossa. Villiyrttien kerääminen ei ole pelkästään maalla asuvien etuoikeus, sillä kaupunkienkin lähellä on luontoa. Vastapoimitut villiyrtit ovat paremman makuisia, sillä ne ovat tuoreempia, luonteekkaampia ja aromikkaampia. ”Kuitenkin ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa haetaan säästöjä yhteistyöstä, keskittämisestä ja suuremmista yksiköistä. Hallitus päättää leikkausten koon suuressa mittakaavassa, mutta likainen työ eli niukkuuden jakaminen jää oppilaitoksille. Mikä villiyrteissä kiehtoo. Tilanne on aivan toinen kuin vielä pari vuotta sitten, kun Rekola teki vuoteen 2020 ulottuvan selvityksen metsäkoulutuksen tulevaisuudesta
Ehdotuksessa esitetään myös, että Ylä-Lapin aikaistettua hirvenmetsästystä laajennetaan Keski-Lapin alueelle, vasasuojaa lyhennetään ja pyyntilupien hakumenettelyjä kevennetään. Metsien vakuusarvot ovatkin laskeneet, koska takeita pantin arvon säilymisestä ei ole. Suomessa on puhdasta ilmaa Suomen ilma on kolmanneksi puhtainta, selviää WHO:n tutkimuksesta. Ohjearvo on 10 mikrogrammaa kuutiometrillä, mikä alittui kaikissa kärkikolmikon maissa. AJASSA MIKKO RIIKILÄ VIELÄ muutama vuosi sitten lainan vakuudeksi annettu metsäpantti oli turvassa, koska vanha metsälaki kielsi keskenkasvuisten metsien päätehakkuut. Vakuuksista puhuttaessa on syytä muistaa, että metsäasiakkaista ei juuri koskaan aiheudu pankeille luottotappioita.” Danskebankin Suomen metsäyhteyspäällikkö Helinä Sairanen on samoilla linjoilla. ”Tätä aletaan kokeilla erään pankkiryhmän kanssa ensi syksynä”, Metsäkeskuksen asiakaspalvelupäällikkö Veikko Iittainen kertoo. Siitä luovuttiin 1990-luvulla, koska metsälain katsottiin turvaavan metsäpantin arvon. Puhtainta ilma on Ruotsissa ja toiseksi puhtainta Kanadassa. ”Tärkeintä on asiakkaan kyky hoitaa lainaansa. Uusi metsälaki (2014) murensi turvan. Lyhyesti Hirvenmetsästys lokakuulle Maaja metsätalousministeriö haluaa siirtää hirvenmetsästyskauden alkamisen lokakuun toiseen lauantaihin. Huonoin ilmanlaatu oli Saudi-Arabiassa, missä mitattiin yli sadan mikrogramman lukema. Puukauppatulo kelpaa vakuudeksi 70 prosentilla arvostaan. Maaja metsätalousministeriön luonnonvaraosaston osastopäällikkö Juha S. Suotuisissa tapauksissa metsien vakuusarvo voi jopa nousta.” Nordean ohjeiden mukaan metsän arvosta voidaan lainan vakuudeksi kelpuuttaa 50–60 prosenttia. Viimeksi tammikuussa päädyttiin irtisanomisiin ja lomautuksiin. ”Suomen Metsäkeskuksen metsätietojärjestelmästä annettua lakia muutettiin tämän vuoden helmikuussa siten, että laajennettiin luottolaitosten oikeutta saada tietoja metsätietojärjestelmästä luoton myöntämistä ja valvontaa varten.” Lakimuutos on avannut pankeille pääsyn Metsäkeskuksen Metsään.fi-palveluun ja ne voivat arvioida luototettavien maksukykyä ja pantattujen metsien puuvarannon kehitystä. 14 MAKASIINI 4 • 2016 14 MAKASIINI 4 • 2016 4366_.indd 14 20.5.2016 17.59. Panttaus tehdään aina asiakkaan aloitteesta.” Metsäkeskukselta panttivahti Aikanaan lakisääteinen metsäkiinnitys turvasi pantinhaltijan oikeuden puun myyntituloihin. Suurimmat arvot löytyivät Lähija Kaukoidästä sekä Afrikasta. Velallinen ei siis halutessaankaan voinut nollata metsän arvoa. Hakatun metsämaan arvo on negatiivinen, koska uudistamiskulut ovat korkeammat kuin puuttoman maan arvo. Metsäkeskus karsii toimipisteitään Suomen metsäkeskus sulkee yli neljänneksen toimipisteistään. Toisaalta pantin haltija, siis lainan antanut pankki, ei ilman velallisen suostumusta pääse käsiksi puun myyntituloihin. Ilmanpuhtaus määriteltiin mittaamalla pienhiukkasten määrä. Nykyään kausi alkaa syyskuun viimeisenä lauantaina. Täysin toimettomaksi lainsäätäjä ei silti jäänyt. ”Selvitämme kokonaisuuden. Suomen metsäkeskus on ollut viime vuodet talouskurimuksessa ja yt-kierteessä. Osuuspankin metsäpalvelupäällikkö Petri Kortejärven muPanttivahti auttaa vakuuden seurannassa Pankit ja Metsäkeskus valmistelevat järjestelmää, jolla tieto lainojen vakuudeksi pantattujen metsien hakkuuaikeista siirtyy automatisoidusti pankeille. Näin 94 toimipisteestä jää jäljelle 66. Kokeneen pankkimiehen mukaan tämäkin on rankasti yläkanttiin, jos velallinen heittäytyy vallattomaksi. kaan enimmillään vakuudeksi kelpaa 60 prosenttia metsän arvosta. Päätehakkuita ei enää rajoiteta. Ministeriö on lähettänyt lausunnoille ehdotuksen metsästysasetuksen muuttamisesta. Nordean aluejohtaja Timo Kalliomäki kertoo, että metsärahoitukset törmäävät vakuusvajeeseen harvoin. Lähitulevaisuudessa keinovalikoima laajenee panttivahdilla. Arvostus vaihtelee Pääkaupunkiseudulta kerrotaan tapauksista, joissa metsää ei ole kelpuutettu lainan vakuudeksi ollenkaan. Minkään pankkiryhmän ohjeiden mukaista tällainen ei tosin ole. Harkinta on tapauskohtaista. Metsän vakuusarvoksi hyväksytään jopa 65 prosenttia käyvästä arvosta. Suunnitelmia metsäkiinnitysten palauttamisesta ei ole. Niistä läheskään kaikki eivät pysy entisissä paikoissa, vaan Metsäkeskus etsii monella paikkakunnalla uusia tiloja. Se on järjestelmä, joka lähettää luotonantajapankille tiedon, kun pantattuun metsäkiinteistöön tehdään metsänkäyttöilmoitus. Niemelän mukaan vakuusongelma tiedostettiin, kun metsälakia uudistettiin. Henkilöstö siirtyy työskentelemään jäljelle jääviin toimipisteisiin. ”Hakkuutulot voidaan pantata velan vakuudeksi, jos metsän ostajalla niukasti vakuutta. Pankit kelpuuttavat vakuudeksi yleensä 50–60 prosenttia metsän käyvästä arvosta, esimerkiksi kauppahinnasta. Huomioon otetaan asiakkaan kaikki vakuudet käyvin arvoin sekä kokonaisvastuut
Aalto-yliopiston rahoituksen professori Vesa Puttonen pitää suomalaisena erityispiirteenä sitä, että vaikka kotitalouksien varallisuudesta iso osa on metsässä, ei kuitenkaan tiedetä, mitä varallisuuserä tuottaa. Tutkimuksessa metsänomistajilta kysyttiin, että mihin hän sijoittaisi 50 000 euroa. Mikä on metsäsi tuottoprosentti. Toistaiseksi Suomessa ei ole sertifioituja aasianrunkojääräkoiria, mutta koulutukseen on ollut kiinnostusta. Metsän historiallinen, inflaatiosta puhdistettu reaalituotto on ollut noin kolme prosenttia. Hyvällä hoidolla tuotto voidaan nostaa viiteen prosenttiin ja lannoituksella vielä vähän sen ylikin. Hajukoulutuksen saaneita koiria on käytetty muissa maissa onnistuneesti. Älä kesytä karhua ruoalla Mökkeilykauden alkaessa on syytä muistaa pitää huolta jätteistä, ettei karhulle jää ruuantähteitä tai houkuttelevia hajuja, muistuttaa Riistakeskus. ”Karhua ei tule missään olosuhteissa totuttaa ihmisen hajuun tai kesyttää”, Riistakeskus huomauttaa. ”Onhan se nurinkurista, että maksamme esimerkiksi Salon laitoksellemme Kolumbiasta tuodusta hiilestä vähemmän päästöoikeuskustannuksia kuin tuottamastamme turpeesta, jota on saatavilla laitoksen lähettyviltä olevalta suoltamme.” Vapo toimitusjohtaja Tomi Yli-Kyyny Kauppalehdessä 16.5. Karhuja ei saa houkutella ravinnolla riistakameroilla kuvattavaksi, koska tuolloin se tottuu ihmisen hajuun eikä enää pelkää ihmistä. Metsä Groupin mukaan hoitaminen kannattaa ostopalvelunakin, sillä hoitosopimusasiakkaiden metsätalouden liiketulos on 25–40 prosenttia keskiarvoa korkeampi. ”Normien purku on saatu hyvään alkuun, mutta samalla uutta normistoa tuntuu syntyvän kiihtyvään tahtiin.” Koneyrittäjät ry:n puheenjohtaja Asko Piirainen järjestön vuosikertomuksessa 2015. Metsän tuottoprosentista oli realistinen näkemys vielä harvemmalla. Metsään sijoittaminen houkuttelee Tutkimuksen mukaan metsä koetaan yhtä kiinnostavaksi sijoitusmuodoksi kuin pörssiosakkeet. Metsä Groupin teettämän tutkimuksen mukaan miltei kaksi metsänomistajaa kolmesta ei osannut arvioida oman metsänsä arvoa. MIKKO HÄYRYNEN METSÄN arvo ja tuotto tunnetaan Suomessa huonosti. Cara (kuvassa) ja Pauline ovat saaneet hajukoulutuksensa Itävallassa ja ovat sertifioituja aasianrunkojääräkoiria. Tutkimuksen teki TNS Gallup. Spanielit jääräjahdissa Elintarviketurvallisuusvirasto Evira on käyttänyt lehtipuita tuhoavan aasianrunkojäärien etsinnässä apuna kahta ranskanspanielia. Metsän tuoton vertailua muihin sijoiMetsän tuotto tunnetaan huonosti Suurin osa metsänomistajista ei osaa arvioida metsänsä arvoa eikä tuottoa, Metsä Groupin selvitys kertoo . Kyselyyn vastasi noin 800 metsänomistajaa. Mitä laajempi veropohja, sitä matalammat verot.” SAK:n tuleva puheenjohtaja Jarkko Eloranta Maaseudun Tulevaisuudessa 2.5. Miksi et sijoittaisi metsään. Metsä kiinnostaa sijoituskohteena 15 MAKASIINI 4 • 2016 15 MAKASIINI 4 • 2016 4366_.indd 15 20.5.2016 17.59. Sanottua PE RT TU SA RA LA M PI / EV IR A 1,2 Viime keväänä istutettiin 6,5 miljoonaa rauduskoivun tainta, mikä on 1,2 miljoonaa edellisvuotta enemmän. tusmuotoihin sotkee tosin se, että itsetehtyjä metsätöitä ei ole hinnoiteltu kustannuksina. ”Hyvinvointiyhteiskunta tarvitsee rahoituspanoksia ja maaja metsämaan verotus on siihen hyvä keino. Osakkeet Metsä Rahastot Kiinteistöt Muu En osaa sanoa 1–4 5–6 7–10 Yli 10 En tiedä Liian heikko tuotto Jos sinulla olisi sijoitettavana 50 000 euroa, mihin sijoittaisit. Yllättävää oli, että alle 50-vuotiaiden metsänomistajien keskuudessa metsä nousee mieluisimmaksi sijoituskohteeksi. % % % 5 10 15 20 25 30 5 10 15 20 25 30 10 20 30 40 50 60 70 80 Metsäomaisuuden hoito liian suuritöistä En osaa sanoa Jokin muu syy Vaikeasti realisoitavissa En tunne alaa tarpeeksi hyvin Lähde: Metsä Group, TNS Gallup. ”Voi olla, että muodostumassa on aktiivinen, nuorempi metsänomistajasukupolvi”, Metsä Groupin jäsenpalvelujohtaja Juha Jumppanen pohtii
15,74 . Harvennushakkuu 48,11?. 41,95 . 15,57?. 57,29 . Hinnoitteluperusteena on joko hehtaaritai kuutiometrimäärä. 17,10?. 15,70 . Ensiharvennus 36,83?. 40,71 . kustannuksen puun myyjälle eri keinoin. 42,99 . 16,93?. 36,40 . 49,06 . 14,86 . 14,06 . 18,46 . Ensiharvennus 36,17 35,67?. 17,17 . 11,21 . Vaikka hintaero tuntuu suurelta, niin silti liikutaan prosentin siivussa puukauppatilistä. 37,14 . 16,45 . Harvennushakkuu 48,07?. 15,33?. 56,50 . 18,49 . Hinnoittelussa on isoja eroja ostajien välillä. 56,60 . 11,91?. Puun ostajat pyrkivät ujuttamaan torjuntaVilliä menoa pienestä asiasta Puunostajat ovat ujuttamassa juurikäävän torjunnan kustannuksia metsänomistajille. 37,56?. 14,95 . Ensiharvennus 12,16?. Koko maa Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 53,48 . 17,31 . Hän ennakoi, Tavallisin juurikäävän torjuntatapa on kantokäsittely hakkuun yhteydessä. 15,22 . 54,48 . ??. Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Savon johtaja Pekka Sahlman kertoo, että ostajilla on käytössä kaikki mahdolliset hinnoittelutavat ja samakin ostaja voi eri kaupoissa käyttää erilaista hinnoittelua. Harvennushakkuu 45,96* 44,3* 15,31* 14,86* Ensiharvennus AJASSA Puumarkkinat TEKSTI MIKKO HÄYRYNEN KUVA PETRI JAUHIAINEN JUURIKÄÄVÄN torjunta muuttui tänä keväänä kemeratuetusta toiminnasta hakkaajan velvoitteeksi. ”Korjuussa on suurempiakin kustannuseriä, kuten polttoaineet ja palkat, joita ei eritellä eikä laskuteta puun myyjältä.” Sahlmanin tuntuman mukaan käytäntö on muotoutumassa hänen toivomaansa suuntaan. 18,95 . 17,69 . ???. 15,32 . 36,77 . 11,43?. 55,78 . 14,69 . 42,85 . Sahlmanin mukaan juurikäävän torjunnan työnjäljessäkin on kirjavuutta. Uudistushakkuu 55,12 . 15,71 . Tarjoukset voivat silti olla erilaisia ja vertailu hankalaa. 16,80 . Alkuvaiheen meno on kirjavaa ja hintahaitari leveä. laskussa * ei vertailutietoa Kymi-Savo Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 54,87?. 47,38?. 11,04?. nousussa. Koneteko Pitkänen Oy korjasi hiljattain leimikon Tuusniemen Konttimäellä. 18,70 . Etelä-Pohjanmaa Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 54,69?. 11,66 . Uudistushakkuu 56,01?. 14,29 . ”Torjuntakustannus ei puukauppaa ratkaise ja tuntuu hassulta, että moisesta asiasta pitää neuvotella”, Sahlman toteaa. Pieni, mutta hankala erä Yhdistyksen valtakirjakauppojen tarjouspyynnöissä edellytetään, että torjunta tapahtuu ostajan kustannuksella. 41,48 . 17,18 . Harvennushakkuu 46,75?. 17,68 . 15,13?. Uudistushakkuu 56,42?. Kemeratuetun torjunnan aikana sitä katsottiin läpi sormien, koska kustannuksiakaan ei tullut. 54,91 . 47,21?. 56,05 . 11,72 . Raakapuun kantohinnat viikolla 19 Etelä-Suomi Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 54,53 . 55,29 . 17,55?. 17,11 . Kun yhdellä ostajalla hehtaarikustannus on vajaa satanen, niin toinen saattaa käyttää kuutiometrikustannuksena puolta euroa. 15,25 . 11,39?. 44,53 . 16,84 . 10,98?. Tavallisella 300 kuutiometrin päätehakkuulla se tekee 150 euroa hehtaarilla. Uudistushakkuu 56,12 . 15,54?. Osa veloittaa torjunnasta erillisellä laskulla, osa vähentää sen puukaupan tilityksestä. 16 MAKASIINI 4 • 2016 16 MAKASIINI 4 • 2016 4361_.indd 16 20.5.2016 17.59. Kolmas ja Sahlmanin suosittelema tapa on, että ostaja sisällyttää tarjoukseen kaikki lakisääteiset velvoitteet, myös juurikäävän torjunnan
Keski-Suomi Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 54,10 . 16,08 . 34,43?. 55,68 . 36,29 . 11,20?. Ensiharvennus kannattaisi tehdä konetyönä ja hakata puut energiapuuksi. Harvennushakkuu 46,61 . 54 . Metsänomistajalle jäi ensiharvennuksesta käteen ennen kemeratukea noin 470 euroa, taimikon varhaishoidosta jäi kemeratuen jälkeen maksettavaksi noin 780 euroa. Metsänhoitoyhdistys arvioi, että ensiharvennettavilla kuvioilla kasvava puusto oli sen verran pientä, ettei sieltä tulisi juurikaan ainespuuta. 15,73 . 18,67?. 17,38 . Viikkohinta lasketaan kohdeviikon ja sitä edeltävän kolmen viikon hintojen keskiarvona. 14,23 . 9,99 . 17,48?. 15,06 . ”Juurikäävän torjunta on uusi pelinappula tarjousten vertailussa. 14,88?. Kainuu-Pohjanmaa Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 50,16?. Ensiharvennukset tehtiin tämän vuoden tammikuussa. 40,31 . 11,23 . 50,78?. 17,57?. Metsänomistaja teki korjuupalvelusopimuksen metsänhoitoyhdistyksen kanssa. 11,38 . 15,40?. Ensiharvennus 8,62 . Ostajalle iso kustannus Isoista puunostajista Metsä Groupilla kantokäsittely sisältyy tarjoukseen. Ensiharvennus 11,73 . Puuta kertyi noin 189 kuutiometriä. Uudistushakkuu 48,73* 17,71* Harvennushakkuu 44,61?. Ensiharvennus energiapuuksi ENSIHARVENNUS POHJANMAALLA Puulaji m3 €/m3 € Energiapuu, karsittu ranka 189 2,50 473 Metsänomistajan tiliä kasvattaa todennäköisesti vielä kemeratuki (1 890 euroa) 17 MAKASIINI 4 • 2016 17 MAKASIINI 4 • 2016 4361_.indd 17 20.5.2016 17.59. Tiedot kerätään viikoittain. 15,48 . Uudistushakkuu 51,52?. 54,76 . 56,50 . Osa jää kuitenkin rasittamaan sahauksen kannattavuutta. 14,57 . Tässä esitellään vain pystykauppahintoja. 12,56 . Harvennushakkuu 45,76?. Uudistushakkuu 55,93 . ”Laskua ei lähde, vaan kustannus vähennetään tilityksestä”, Koskitukki Oy:n metsäpäällikkö Jussi Joensuu sanoo. 17,58?. 17,63 . 43,68 . Stora Enso laskuttaa puun myyjää kuutiometrien perusteella. Savo-Karjala Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 52,65 . Koskitukilla torjuntakustannus näkyy puukauppasopimuksessa omana rivinään. Aineiston kerää ja laskee Metsäteollisuus ry, mutta Luonnonvarakeskus julkaisee sen. 47,45 . 15,09 . 11,30?. Metsäkeskus myönsi taimikon varhaishoidon tuen maaliskuussa, nuoren metsän hoidon tuesta ja pienpuun korjuutuesta ei toukokuun loppupuolella ollut vielä tullut päätöstä. että jos metsänomistajaa laskutetaan, niin laatuakin katsotaan tarkemmin. Osa ensiharvennettavista kuvioista oli raivattu muutama vuosi sitten. Hän oli tyytyväinen, että metsät saatiin kuntoon. ”Kun korjataan miljoonaa kuutiometriä, niin kymmenet sentit motille tekevät yhteensä satoja tuhansia euroja.” Joensuun mukaan kustannuksesta on selvitty, koska se on valtaosin pystytty viemään puun myyjien vastuulle. 16,97 . Sillä on vaikutusta, koska tiukassa kilpailussa yksikköhintojen erot saattavat olla alle euron.” LIINA KJELLBERG METSÄNOMISTAJA päätti viime vuoden lopulla laittaa Etelä-Pohjanmaalla sijaitsevat nuoret metsänsä kuntoon. Ostetuista puumääristä julkaistaan vain ostomäärien summa. 45,04 . 15,67 . 15,62?. UPM kertoo sopivansa asiasta myyjän kanssa, mutta ei tarkentanut toimintatapaansa. Taimikonhoidot tehtiin tämän vuoden maaliskuussa. Metsäpalstalla oli ensiharvennettavaa 4,2 hehtaaria ja taimikon varhaishoitoa 1,8 hehtaaria. * 7,96 * Lappi Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 47,45 . 15,39?. Ensiharvennukseen haettiin nuoren metsän hoidon tukea sekä pienpuun korjuutukea (yhteensä 1 890 euroa) ja taimikon varhaishoitoon taimikon varhaishoidon tukea (288 euroa). 46,25?. 42,12 . 14,89 . Hän otti yhteyttä paikalliseen metsänhoitoyhdistykseen ja pyysi korjuupalvelutarjousta. 17,67 . Hän pitää juurikäävän torjunnan kokonaiskustannusta huomattavana. Kuvioilla olleet muutamat tuulenkaadot korjattiin pois metsästä samassa yhteydessä. Ensiharvennus Lisää hintatietoja osoitteesta www.metsalehti.fi Kuukauden puukauppa Viikko-ostojen määrä Miljoonaa m 2015 2016 1–2 5 10 15 20 25 30 35 40 45 52 300 000 600 000 900 000 120 0000 150 0000 PUUKAUPPATILASTOSSA esitetään Metsäteollisuus ry:n jäsenyritysten yksityismetsistä ostaman teollisuuspuun ostomääräja hintatietoja. 39,75* 13,29 . 17,10 . 14,40 . Niistä eritellään uudistushakkuut, harvennushakkuut ja ensiharvennukset. 41,75 . 13,21 . 40,86 . 18,76 . 17,39?. Ensiharvennus 33,86 . 51,33?. Uudistushakkuu 54,52 . 13,60 . Harvennushakkuu 45,02
Myyjänä oli useimmiten UPM, mutta joukossa oli useita yksityistilojakin eri puolilta Väli-Suomea. Etelä-Suomessa on kaupan verrattain runsaasti isoja kohteita esimerkiksi Orimattilassa, Huittisissa, Raaseporissa, Mäntsälässä, Uuraisilla ja NokiEtelässä tarjolla isoja tiloja Metsätilakauppoja on tehty alkuvuonna etenkin Kainuussa. Ilmeisesti metsätaKainuun aurausalueet kasvavat hyvin ja yleensä hyvälaatuista puusta. H A N N U LI LJ ER O O S 18 MAKASIINI 4 • 2016 4358_.indd 18 20.5.2016 18.00. ”Taimikot ja nuoret kasvatusmetsät ovat kunnossa, mutta kolmoskehitysluokan laatu oli heikompaa.” Liljeroos arvelee eron johtuvan siitä, että nuoret kasvatusmetsät on perustettu aurausaloille, mutta vanhemmissa on käytetty kevyempää muokkausta ja luontaista uudistamista. Viidenneksen nousu Koko maassa toteutuneita kauppoja on 377, mikä on lähes viidennes viime vuotta enemmän. Pohjanmaan maakunnissa tarjonta on kaksinkertaistunut, mutta Keski-Suomessa supistunut puoleen. Alkuvuoden aikana myyntiin on tullut 542 tilaa, mikä on 14 prosenttia viime vuotta enemmän, Hannu Liljeroosin tilakauppojen seuranta osoittaa. Liljeroos arvioi hiljattain UPM:n myyntikohteita Paltamon Varsavaaralla. Kauppaa on käyty etenkin Kainuussa. Liljeroos arvioi hiljattain satoja hehtaareita näitä UPM:n tiloja ja totesi ne varsinaisiksi puupelloiksi. Summaa korottaa yksi erityisen suuri kauppa, jossa OP-metsänomistajarahasto osti UPM:ltä 15,2 miljoonalla eurolla noin 6 400 hehtaaria Kainuusta ja Pohjois-Savosta. ”Mahdollisesti tässä näkyy maatalouden heikko kannattavuus”, Liljeroos pohtii. Metsähallitus on pannut myyntiin tänä vuonna vain kolme yli kymmenen hehtaarin kohdetta. Kauppoja ei ole vielä syntynyt ja Etelä-Suomessa on ollut hiljaista myös pienten tilojen osalta. Metsähallitus myy vähemmän OP-metsänomistajarahasto ja United Bankers -rahasto ostivat huhtikuussa useita suuria kohteita. Etelä-Suomessa on ollut hiljaisempaa. louden yhtiöittäminen on keskeyttänyt aktiivisen tilatarjonnan ainakin toistaiseksi. METSÄTILAKAUPAT 1.1.– 30.4.2016 Maakunta kaupan myyty myyty myyty taimikot hakkuupuusto e/ha e/ha *kerroin *kerroin kpl kpl ha 2016 ha 2015 % kypsät % m3/ha tukki-% 2016 2015 e/m3 2016 2015 Varsinais-Suomi 16 7 122 120 Satakunta 12 7 164 180 Häme-Uusimaa 18 9 208 177 Etelä-Karjala 15 9 191 53 Kymenlaakso 7 3 38 281 Pirkanmaa 26 14 483 456 33 11 102 31 3 686 3 369 36 0,93 0,93 Etelä-Savo 30 19 475 809 29 7 96 31 3 317 3 255 35 0,8 0,81 Eja K-Pohjanmaa 67 44 1 136 603 27 12 96 23 2 785 3 255 29 0,91 0,84 Keski-Suomi 15 25 1 011 664 27 9 106 27 3 246 2 115 31 0,77 0,84 Pohjois-Savo 31 25 1 317 822 24 11 113 27 3 153 3 150 28 Pohjois-Karjala 53 42 1 801 1 833 25 10 114 34 3 380 3 573 30 Kainuu 115 82 7 897 4 777 15 5 98 23 2 069 1 968 21 Pohjois-Pohjanmaa 94 62 2 884 2 212 25 9 76 20 1 686 1 581 22 0,9 0,92 Lappi 43 29 1 552 2 139 30 7 61 13 1 014 1 115 17 0,76 0,76 Koko maa 542 377 19 279 15 126 lisäys 4.kk 187 101 5 487 *Toteutuneiden kauppahintojen ja summa-arvomenetelmän antaman hinnan suhde. Lapissa metsä on halpaa, mutta puustokin nuorta. Tämä ”ylisuuri” kauppa ei ole alla olevassa taulukossa mukana. Myyty pinta-ala on noin 19 300 hehtaaria. AJASSA MIKKO HÄYRYNEN METSÄTILAMARKKINOILLA koettiin huhtikuussa tarjontaryöpsähdys, kun uusia myyntikohteita tuli lähes kaksisataa. 20 % tehdyistä kaupoista ja 40 % myydystä pinta-alasta sijaitsee Kainuussa Pohjois-Karjalassa on myyty puustoisimmat ja puustoiltaan järeimmät tilat. Myydyistä lähes 8 000 hehtaarista noin 90 prosenttia on metsäyhtiö UPM:n maita. Isojen sijoittajakohteiden kauppahintojen summaksi on tähän mennessä kertynyt 33,5 miljoonaa euroa. alla kaksi Laukon kartanon tilaa. Hintapyynnöt ovat 350 000– 600 000 euroa. Eteläja Pohjois-Savossa määrät ovat jokseenkin samat. Maakunnittain on huomattavia eroja vuodentakaiseen verrattuna
Va st aa jia 20 9 19 MAKASIINI 4 • 2016 19 MAKASIINI 4 • 2016 4362_.indd 19 20.5.2016 18.00. 20 40 60 80 100 15 % 85 % ”50-luvun saha, kuutioita 74. Otinpa sahan poes ja komensin kassaushommiin.” TORPPARI ”Maanviljelijöillä on näitä pakollisia tukiin liittyviä kursseja, kuten kasvinsuojeluruiskun käyttäjäkoulutus. Pyörii jotenkin, mutta aion saada sen toimimaan kunnolla.” E-H WRIGHT SUORAAN 50-LUVULTA Tutustu kartalta eri maiden metsävaroihin, suojelualueisiin tai vaikka parhaillaan roihuaviin metsäpaloihin. Nuorille varmaan sopivampi, jotka sahaan vasta tarttuvat.” METSÄKUPSA ”Joskus ennen sai valtionauton ajokortinkin ilman kurssitusta, kunhan oli tavallinen ajokortti ja osasi kortin myöntäjän mielestä ajaa pakettiautoa.” PUUKI ”Jos jatkossa saha vaatii oman korttinsa, sitten kai tulee taskuun taas yksi kortti lisää. Kaikkiin teollisuuden kohteisiin käydään kuitenkin vielä tehtaan oma perehdytys.” ILOA METSÄSTÄ Lukijan kuva Keskustelua Verkossa nyt Gallup Tartutko tänä kesänä raivaussahaan. VERKOSSA Osallistu keskusteluun osoitteessa www.metsalehti.fi. Moottorisahan ajokortti puhutti Metsälehden verkkokeskustelijoita. ”Suomessa valmistellaan omaa ajokorttia moottorisahan käyttöön. Sain tämän pihapuukeikan yhteydessä. Yleensä kurssit ovat sen tasoisia, että kurssin tarkoitus on ainoastaan pitää hengissä koulutusorganisaatio.” LASSE ”Työnantajien keksintöä nämä kortit, eivät nekään pakollisia ole, aika moni työnantaja niitä kuitenkin vaatii.” AMMATTI RAIVOOJA ”Elämän koulu sahan käyttöön piisatkoon myös jatkossa. Se tuskin pelkkään metsätyöhön jää, vaan jokainen timpuri ja sen työnjohtaja tarvitsevat kortin myös.” GLA ”Lapsen alkuunsaattaminen, moottorisahaus ja polkupyörällä ajo taitavat olla viimeisiä merkittävämpiä toimia, mihin ei ole vielä tarvinnut koulutusta ja kirjallisia lupia.” PUUN TAKAA ”Kortti tai ei mutta kyllä nuoriso sahaa kaatosahauksessa senkaltaisia sahauksia, että niiden pohjalta kaatosuunnan ennustaminen on mahdotonta.” SATA ”Teollisuudessa arkipäivää tulityö-, turvallisuus-, kattotulityö-, sähkötyöturvallisuus-, jännitetyö-, henkilönostin-, siltanosturi-, ensiapukortit. www.metsakeskus.fi/vesiensuojelukartat Meneekö korttipeliksi. Itekkii nähny vaekka minkälaesta sahan heiluttajjoo. Ajokortin taustalla on pyrkimys parantaa työturvallisuutta.” PUUN TAKAA ”No eipä varmaan hullumpi idea. Uusi kysymys: Tarvitaanko enää kemeraa. Aekonaa eokon velikii lähti rankamehtään lepikkoon ja kuulema minusta otti mallia karsinnassa, luuli jotta samalla vaahilla pittää kävellä rungon vierellä ja katkoo oksatkii ohikulukiissa. www.globalforestwatch.org/map Luonnonvara ja ympäristötutkimuksen yhteenliittymän Lynetin verkkosivut ovat uudistuneet. www.lynet.fi/fi-FI Täältä tukea vesiensuojeluun kunnostusojitusten ja maanmuokkauksen yhteydessä
20 MAKASIINI 4 • 2016 20 MAKASIINI 4 • 2016 4347_.indd 20 20.5.2016 17.34. Saha pujotetaan kyljellä olevaan kiinnityskoukkuun niin, että terä asettuu 20-30 sentin korkeudelle maasta, kertoo Hyria-opiston kouluttaja Mika Hujala. TA MIKKO TEEMA: RAIVURIT TUTUIKSI Kädet on hyvä pitää sahatessa hieman koukussa