Met sälehti Mak a siini 4/ 2015 Teema: a u Tolla me Tsä Töihin 21. teema koivunjalostus uusi sukupolVi tulossa PerintöMetsä näin Valtuutat edunValVojan Autolla palstalle 3574_.indd 1 13/05/15 16:43. TOUKOKUUTA • NUMERO 4/2015 • 9 € • www.METsAlEhTi.fi Taimituotanto murroksessa • Velka painaa sahoja • Pöllöjä naapurissa PuukauPPakoulu Vinkit korjuun ValVontaan MetsänoMistaja Hakkuita osaran malliin 12 MaanMuokkauksesta KYSYMYSTÄ tarvitseeko metsänomistaja maasturin
Jo ensimmäisen puukaupan jälkeen olet Stora Enson Tähtiasiakas. 09 8860 2102 www.storaensometsa.. Tähtiasiakkaana ammattimainen metsänhoito on sinunkin ulottuvillasi; hakkuusta aina istutusja raivaussahatöihin. Luvassa hyvää puukauppasäätä. Metsäammattilaisemme hoitavat loput puolestasi. Kolme askelta kohti vaivatonta puukauppaa: 1. Ota yhteyttä! p. Soita paikalliselle Stora Enson metsäasiantuntijalle. 2. Nauti. Nautit samalla monipuolisen asiakasohjelman palveluista ja eduista! Tähtitilillä puukauppatuloille 3,5 % korko 3575_.indd 2 13/05/15 17:50. Saat veloituksetta neuvot ja esitykset päätösten tueksi. 3
74 tUote & tekijä: Puuvene syntyy pala kerrallaan metsälehti makasiini 54 64 20 SISÄLLYS NRO 4/10 21.5.2015 SE PP o SA M U li SE PP o SA M U li Jo RM A lU H TA JU H A M ET So 74 3 MAKASIINI 4 • 2015 3576_.indd 3 15/05/15 16:35. 40 tUtkiMUs: Virolaiskuusta EteläSuomeen 41 Metsäläisen allakka: Haapavesoissa haastetta 42 PerintöMetsä: Varaudu ajoissa 44 kysy Pois: Mikä nakersi mäntyä. UUtiset 4 PääkirjoitUs: Merkin arvo kasvaa 6 Ratsutilallinen ja metsänomistaja 12 Taimitarhat yhä alamäessä 14 Kirjanpainajista korvauksia metsänomistajalle 15 MetsätyyPPi: Mikä innosti metsäalalle. 16 Markkinat: Negatiivisia kantohintoja 18 Tilatarjonta parani pohjoisessa 18 kUUkaUden PUUkaUPPa: Kesäleimikko runkohinnalla 19 Verkosta: Metsämiehelle kulkupeli teeMa 20 Sopiva auto maantielle ja korpeen 32 rahaPUU: Soita suojeluohjelmaan oMa Metsä 34 Metsänhoito: 12 kysymystä maanmuokkauksesta 37 Pikatesti: Melkein vesitiivis tabletti 38 PUUkaUPPakoUlU: Menikö sovitusti. 47 tUoteUUtUUksia: Apua puiden kaatoon 48 Sahaus ei paljon kannata 53 kolUMni: Yritysmäisyyttä! 54 Uusi koivusukupolvi tulossa lUonnosta 60 Uusia ideoita maailmannäyttelyssä 62 lUhta: Pöllöjä naapurissa 66 taPionPöytä: Väinönputki maustaa leivän 70 Makasiiniristikko 72 Pilkkeet: Kaunotar vai hirviö
Se on muuttanut asenteita, lisännyt tietoa ja nostanut esiin tärkeitä asioita. 09 315?49?809 040 752 9626 Verkkojulkaisu Metsäuutiset www.metsalehti.fi verkkojulkaisujen sähköposti: toimitus@metsalehti.fi Markkinointi Markkinointijohtaja Pasi somari p. Yksi näkyvimmistä muutoksista on hakkuuaukoille jätetyt säästöpuut, joita on kertynyt yli seitsemän miljoonaa kuutiometriä. Merkin arvo kasvaa Metsäkustannus oy Pohjoinen Rautatiekatu 21 b 00100 Helsinki Puhelin 09 315?49?800 Telefax 09 315?49?879 E-mail: etunimi.sukunimi @ metsalehti.fi www.metsalehti.fi toiMitus Päätoimittaja Eliisa Kallioniemi p. Tuore selvitys PEFC-sertifioinnin vaikutuksista osoittaa, että 15 vuodessa on tapahtunut paljon. aikakauslehtien liiton jäsenlehti ISSN 03550893 makasiinin levikki: 32 695(lt/14) Painopaikka Paperit Forssa Print 2015 Gprint 170 g novapress silk 80 g PEFC/02-31-162 Kannen kuva SEPPo SAMulI 4 MAKASIINI 4 • 2015 3577_.indd 4 15/05/15 16:36. 09 315?49?842 Ulla Ylikangas p. Kaikkein tunnetuimpia ovat FSC ja PEFC. 09 315?49?873 050 389 0590 Markkinointipäällikkö Kimmo Hakola p. Kantohinnassa sertifiointi ei valitettavasti ole näkynyt, koska kuluttajat eivät suostu maksamaan ylimääräistä vaatimastaan merkistä. 09 315?49?849 040 723?1613 MediaMyynti Myyntipäällikkö Jarmo Rautapuro p. Sertifiointijärjestelmiä on useita. 09 315?49?847 050 331 4137 Yhteyspäällikkö sanna nyman p. Suomen PEFC tekee osansa, mutta työhön tarvitaan koko metsäalaa. 09 315?49?848 040 596 2200 ilmoitukset@metsalehti.fi asiakasPalvelu Tilaukset ja osoitteenmuutokset klo 9.00–15.00 Puhelin 09 315?49?840 Eeva Kurko p. 09 315?49?806 (perhevapaalla) Valtteri skyttä 0400 818 078 Taloustoimittaja mikko Häyrynen p. On arvioitu, että metsänomistajat investoivat luonnon suojelemiseen sertifiointikriteerien sisältäminä säästöpuina, vesistöjen suojakaistoina ja muina luontokohteina 50 miljoonaa euroa vuodessa. 09 315?49?804 Toimittajat liina Kjellberg p. PEFC:stä kannattaa olla ylpeä, sillä monella muulla alalla ollaan vasta nyt luomassa vastaavanlaista järjestelmää raaka-aineen alkuperän todistamiseen. 09 315?49?808 Toimitussihteerit Jussi Collin p. Sertifioinnin merkitys kasvaa, kun uusiutuvien raaka-aineiden suosio lisääntyy. 09 315?49?807 Tiia Puukila p. Siinä on osin onnistuttu, mutta valtaosa sertifioiduista metsistä sijaitsee kuitenkin pohjoisella pallonpuoliskolla. 09 315?49?844, 050 572 2165 metsätaloudellinen ammatti lehti 83. Ympäristöjärjestöjen aloitteesta syntynyt FSC perustettiin Meksikossa 1993, ja eurooppalaista perhemetsätaloutta varten kehitetty PEFC Pariisissa 1999. vuosikerta, perustettu 1933. 09 315?49?841 0400 913 822 Myyntipäällikkö Heta Välimäki p. 09 315?49?805 0400 973457 Pohjois-Suomen aluetoimittaja Hannu Jauhiainen Korpikoskentie 8 97510 Vikajärvi p. Alun perin ekomerkkien toivottiin pelastavan trooppiset metsät hävitykseltä. Niistä voi valita mieleisensä myös Suomessa. Markkinoille ei enää pääse ilman merkkiä, joka osoittaa, että hajuvesipakkauksen tai puutarhatuolin raaka-aine on peräisin kestävästi hoidetuista metsistä. Keskimäärin maailman metsistä on sertifioitu vain 10 prosenttia. PEFC-merkkiä pitäisi mainostaa paljon enemmän sekä Suomessa että metsäteollisuustuotteiden markkinoilla ulkomailla. Ennustetaan, että sertifioidusta puusta tulee pula. Sertifioinnin heikkoudeksi raportti nostaa huonon näkyvyyden. 09 315?49?845 0400 894 080 Toimituksen sihteeri Päivi laipio p. Eliisa KallioniEmi eliisa.kallioniemi@metsalehti.fi PÄÄKiRJoiTUs Selvityksessä painotetaan, että sertifioinnin merkitys yltää yksittäisiä kriteerejä paljon laajemmalle. 09 315?49?870 0400 150 910 Keski-Suomen aluetoimittaja mikko Riikilä pl 39 40101 Jyväskylä p. 09 315?49?803 Eero sala p. 09 315?49?802 040 516 4000 AD anna Back p. Markkinoilla johtaa PEFC, joka on osoittautunut kustannustehokkaaksi menetelmäksi pienmetsänomistajille. Metsäsertifioinnista on tullut niin itsestään selvä asia, että on vaikea kuvitella, minkälaista metsien hoito olisi ilman sitä. Sertfiointi on kuulunut sanastoon jo yli 20 vuotta. Metsäteollisuudelle kirjainyhdistelmät PEFC ja FSC ovat suorastaan välttämättömiä. Suomi on kilpailussa hyvissä asemissa, koska täällä sertifiointi kattaa lähes kaikki metsät. Sen innoittamana toimittaja Valtteri Skyttä lähti katsomaan, minkälaisilla kulkupeleillä metsäteillä ajetaan nyt, kun ruuhka-aika on taas alkanut. Metsälehden verkkosivuilla keskustelu autoista on käynyt kuumana koko kevään. Tämän numeron teemana on metsänomistajan auto
Kuvasarja esittelee metsämaisemia eri puolilta Suomea. Alueella on rehevää lehtokasvillisuutta ja luonnont ilaista metsää suuren sellutehtaan ja kaupungin läheisyydestä huolimatta. KuvA: ANNA-LIISA PIRHONEN 3597_.indd 5 15/05/15 16:36. Toukokuussa Lappeenrannan Pappilanniemes sä 11. toukokuut a kotkansiipi työntää uusia versoja. Pappilanniemi on varsinkin lintuharrast ajien suosiossa, sillä siellä pesii monia tikkalajeja, muun muassa valkoselkätikka
Niihin hänellä saattaa olla hiukan verenperintöäkin. TeksTi Mikko Riikilä kuvaT aRi koRkala metsänomistaja Ratsutilallinen 7 MAKASIINI 4 • 2015 3598_.indd 7 15/05/15 16:43. Anna-Kaisa Immonen hoitaa hevosia ja teettää metsiinsä selkeitä avohakkuita
Ratsastuskoulu on Immosen omistama. En pidä vihreistä takeista.” Eikä takin väri ole ainoa, jossa Immonen erottuu. Tila on perustettu jo 1500-luvulla. Ne tulivat tutuksi Ansa-tyttären harrastuksen ja sittemmin ammattiopintojen kautta. Osakeyhtiö hallitsee tilan viljelysmaita ja metsiä, yhti?ön omistus jakautuu Hilden-Osara-suvulle. Iso osa meillä ratsastamassa käyvistä on aikuisia naisia. Onnettomuuden jälkeen suunnitelmat muuttuivat”, Immonen toteaa. Nyt sen sijalla on kasvuisa koivikko. Itse en ratsasta, mutta osallistun hevosten hoitamiseen”, Immonen paljastaa. Sisäseiniin rakennusfirma löysi vanerilevyt, joiden piti mennä Helsingin musiikkitaloon, mutta väri ei kuulemma kelvannut. Yrittäjäksi tyttären harrastuksen kautta Immonen hoitaa puolisonsa Simon kanssa Osaran kartanoa Hämeenkyrössä. ”Ne saatiin halvalla.” Tytär on opiskellut hevostalouden agrologiksi Mustialan maatalousoppilaitoksessa. Aika harva hämeenkyröläinen metsänomistaja on kasvanut lapsuutensa Roomassa ja käynyt siellä alakoulunsa. METSÄNOMISTAJA anna-Kaisa Immonen poseeraa valokuvaajan pyynnöstä kevään heleässä nuoressa koivikossa. Mutta yhtä kaikki, nykyisin Osaralla pidetään ratsastustunteja kuutena päivänä viikossa. Hänen vaaleanpunainen ulkoilutakkinsa poikkeaa luonnon värimaailmasta niin että sokeakin huomaisi. Vaikka yrittäjä onkin, hevoset ja ratsastus ovat Immoselle uusi asia. ”Valitsin pinkin takin, koska metsälehdet ovat täynnä kuvia vihreätakkisista miehistä. Toiselta ammatiltaan hän on metsäkoneen kuljettaja. Tallin viereen rakennettiin äskettäin ratsastusmaneesi. Ei yllätä, kun paljastuu, että hänen äitinsä juuret ovat Viipurissa. Katto tuettiin vankoin puisin rakentein. ”He varmastikin jatkavat tilan pitoa. Italian kieli taipuu yhä: ”Si”, hän vakuuttaa. ”Metsätaloussuunnitelmia kartanon metsiin on tehty 1800-luvulta alkaen ja niitä on myös noudatettu.” Perinteikäs tila jakautuu osakeyhtiömuodossa omistettuun Osaran kartanoon ja ratsastuskoulu Kartanon talliin. Kartano on ollut hänen sukunsa omistuksessa neljän sukupolven ajan. 8 MAKASIINI 4 • 2015 3598_.indd 8 15/05/15 16:43. ”Ratsastus ei ole vain teinityttöjen harrastus. Se oli suunnitteilla, kun metallirakenteinen maneesi romahti Laukaassa pari vuotta sitten kohtalokkain seurauksin. Eloisan puhelias Immonen ei oikein istu mielikuvaan jäyhästä satahämäläisestä. Hämeenkyrö METSÄNOMISTAJA Mannelanmäellä oli aiemmin upea istutuskuusikko, mutta myrsky kaatoi sen parikymmentä vuotta sitten. ”Olin kysellyt tarjouksia samankaltaisista maneeseista. Lisäksi tallilla on täysihoidossa muutamia harrastajien omistamia hevosia. Siltä reissulta löytyi kartanon vävyehdokkaaksi Joonas Rantanen. Varhaisnuoruuden kielikylvystään hän saa kiittää isäänsä, Suomen ehkä tunnetuinta metsämiestä, Nils Osaraa, joka työskenteli vuosia Roomassa, mutta palataan Immosen isä-suhteeseen myöhemmin
9 3598_.indd 9 15/05/15 16:43. Ansa-tytär harjoittaa ratsuhevostaan kartanon maneesilla
Metsä tärkein tulolähde Immosen Simo-puoliso viljelee Osaran peltoja, joita vuokramaineen on 80 hehtaaria. Nyt olemme saaneet vuokratuksi osan näistä maista viljelyyn.” Isänsä peruina Immosella on metsiä Honkajoella ja Merikarvialla. Teetin kohtalaisen ison leimikon sitä varten vuonna 2008. Aikanaan niitä oli runsaammin. Peltoala ei enää riitä kannattavaan viljan viljelyyn, vaikka peltomme ovat luomuviljelyssä. Tästä syystä Osaran maita otettiin siirtolaisten asutukseen runsaammin kuin yksityisiltä maatiloilta. ”Kartano muutettiin 1930-luvulla osakeyhtiöksi. Oppilaitoksen perusti Immosen isän isä vuonna 1886. Seuraava sukupolvi ei varmaankaan siihen pysty. Täältä on hankala saada vuokralle lisämaita.” Metsiä kartanossa on reilut pari sataa hehtaaria. ”Ilman muuta. METSÄNOMISTAJA METSÄNOMISTAJA Suomen Kuvalehden haastattelusta 1963 jäi muistoksi yhteiskuva isästä ja tyttärestä. Immoselle metsät ovat tärkein tulojen lähde. ”Tallin rakentamiseen tarvittiin rahaa. Juuri silloin tukin kantohinnat kohosivat ennätyskorkeiksi, muistaak”onneksi olin pahiMMan kohun aikaan niin pieni, eTTen yMMäRTänyT asioiTa.” Immoset asuvat Osaran maatalousoppilaitoksen vanhassa päärakennuksessa. ”Hän on vielä voinut toimia päätoimisena viljelijänä. 10 MAKASIINI 4 • 2015 3598_.indd 10 15/05/15 16:43. Todennäköisesti ratsastuskouluakaan ei ilman metsätuloja olisi rakennettu.” Ratsastustallin rakennushanke ajoittui sopivasti puumarkkinoiden suhdannehuippuun. Meidän kaksi poikaa ovat enemmänkin humanistisille aloille suuntautuneita.” Kartanon vieressä toimii perinteikäs Osaran maatalousoppilaitos, joka nykyisin on osa Ammatti-instituutti Iisakkia. Lisäksi hän on ostanut yhdessä miehensä kanssa lisää metsiä, kaikkiaan metsää on noin 600 hehtaaria
”Minä olin Ako, isä Nao ja äiti Alo. Eikä isän julkisuus ollut pelkkää paistattelua, pikemminkin päinvastoin. ”Osin tämä varmasti johtui siitä, että isä nautti työstään. Heti perään soitti palopäällikkö. Selvisi, että toinen heistä oli jo palopaikalla. Hän piti metsänomistajien perustaman järjestön toimimista puumarkkinoilla kaksilla rattailla ajamisena.” Kun metsiä on monessa pitäjässä pitkin läntistä Suomea, on ammattilaisten apu korvaamaton. ”Kävin lukiota Lauttasaaren yhteiskoulussa. Hän kertoi, että metsäpalo on nyt sammutettu ja vastuu jälkivartioinnista siirtyy minulle.” Metsä oli Merikarvialla, joten Immoset eivät millään olisi päässeet aluetta vahtimaan. ”Tuntuu silti hyvältä, että viime aikoina isäni ja hänen aikalaistensa metsäammattilaisten aikaansaannokset on tunnustettu.” Myös se, ettei Immonen päätynyt ammatinvalinnassaan seuraamaan isäänsä, oli pitkälti seurausta sukunimensä sisältämästä maineesta. Luulen, että isä kääntyisi haudassaan, jos tytär palaisi takaisin harsintahakkuisiin. Osin myös siitä, että häneltä evättiin eläke, kun hän joutui pois Metsähallituksen pääjohtajan paikalta. Varttuneet viljelykuusikot ovat huiman puustoisia. Jälkeenpäin ajatellen metsäammatti olisi voinut olla hyvä valinta.” Immonen kertoo, että hän koki suureksi helpotukseksi, kun avioiduttuaan sai vaihtaa sukunimensä. Se tietysti helpotti tallihanketta valtavasti.” Puustoisia viljelymetsiä Kartanon metsiä on hoidettu määrätietoisesti toista sataa vuotta. ”Puhelin soi keskellä yötä. Hälytyskeskuksesta soitettiin ja varmistettiin, että metsä oli minun. ”Jälki myrskyn jälkeen oli karmeaa. Meillä oli todella epämiellyttävä biologian opettaja. Isän maine seurasi tytärtä muun muassa nuoruudessa tehdyille Lapin hiihtoretkille. 11 MAKASIINI 4 • 2015 3598_.indd 11 15/05/15 16:43. Ehkäpä perinteetkin vaikuttavat, mutta pääosin valittu linja on käytännön sanelema: isoja kuusimetsiä hakattaessa ei voi jättää osaa metsästä pystyyn, koska myrskyt runtelevat reunametsiä. ”Tälläkin alueella on jonkin verran lahoa, joten vanhoja kuusikoita on pakko uudistaa.” Kolmostietä pohjoiseen ajettaessa pian Osaran tienhaaran jälkeen valtatie halkoo sankan kuusikon, joka on Nils Osaran aikanaan istuttama. Viime kesänä Immonen sai myös kokea, mitä tapahtuu, kun metsäpalo leviää omaan metsään. Osin niitä on jo päätehakattu. Osa istutuskuusikoista on jo päätehakattu. Nykyisin olisin siis Aki.” Hän sai nuoruudessaan kokea, millaista on olla valtakunnan julkisuudessa paistattelevan isän tytär. Komein Osaran istutuskuusikoista, kartanon vieressä oleva Mannelanmäki, tuhoutui parikymmentä vuotta sitten myrskyssä. Hän inhosi isääni ja otti minut silmätikukseen. Eikä meillä siihen sopivia metsiäkään ole.” Nykyisin Osaran metsissä siis tehdään Immosen aukeita. Kuusikkoa reunustavalla tiellä oli luokonaan isoja kuusia.” Immonen pyrkii päätehakkuissa selkeisiin kokonaisuuksiin. ”Onneksi olin pahimman kohun aikaan niin pieni, etten ymmärtänyt asioita.” Hän paljastaa, ettei ole edes vieraillut Osaran aukeilla. Metsämaisemaa hallitsevat Nils Osaran perustamat, nyt päätehakkuuikäiset istutuskuusikot. Metsäliittoon hän sen sijaan suhtautui epäilevästi. Viimeksi hän työskenteli Jaakko Pöyryllä senior adviserina. Isäni työskenteli silloin YK:n maatalousjärjestö FAO:n metsäosaston johtajana.” Hämeenkyröön perhe muutti vasta, kun isä-Nisse lopetti työuransa 75-vuotiaana. Lopullinen jäsenmaksukertymä ei tosin vielä ole varmistunut. Se tosin lohkaistiin sodan jälkeen asutustilallisille. Lapin suurten avohakkuiden arkkitehdiksi – tosin virheellisesti – leimautuminen, poliittiset juonittelut sekä hänen uransa loppuvaiheet Metsähallituksen johdossa liimasivat isä-Osaran otsikoihin. Hänen mukaansa metsänhoitomaksuttomaan aikaan siirtyminen näyttää sujuvan ennakko-odotuksia myönteisemmissä merkeissä. Aamulehden hakureissulla. ”Se täytyy myöntää, että ei luonto antaisi myöten ryhtyä soveltamaan jatkuvan kasvatuksen hakkuita. Saimme käännettyä myös yhdistyksen tuloksen viime vuonna voitolle.” Ilolla Immoseksi Immosen puheesta välittyy arvostus isän uraan, joka myös vei tyttären vuosiksi maailmalle. Isäni käytti lyhennettä virallisten asiakirjojenkin allekirjoituksena. Ne tulevat etu ja sukunimien alkukirjaimista. Toki Valtionkonttori myöhemmin myönsi hänelle pienen eläkkeen.” Hän muistelee, kuinka isä keksi jokaiselle perheenjäsenelle omat lyhyet lempinimet. ”Isänikin kannatti metsänhoitoyhdistyksiä. ”Roomassa asuimme, kun olin alakouluikäinen. En tiedä, miten olisin selvinnyt ilman metsänaapurin apua.” Yhdistyksen nainen Yhteistyöstä metsänhoitoyhdistysten kanssa osaralaisilla on pitkät perinteet. ”Jäsenyydestä erosi vain kymmenisen prosenttia metsänomistajista. Myrskyn kaatamien puiden korjuusta en ilman heidän apuaan olisi selvinnyt.” Immonen toimii metsänhoitoyhdistys Karhun hallituksen varapuheenjohtajana. ”Yhdistysten neuvojat seuraavat metsäsuunnitelmiamme ja laativat ehdotukset tulevista hakkuista ja hoitotöistä. ”Sain onneksi parin metsänaapurin puhelinnumerot. Nyt sen tilalla on nuori vireä koivikko. Silloin päätin, että en missään tapauksessa lähde opiskelemaan mitään biologiaan liittyvää, vaan opiskelin käsija taideteollisuusopettajaksi. ”Kaikki tilamme metsät ovat viljellen perustettuja”, Immonen kertoo. Epäilijöille tarjolla on vankkoja näyttöjä. Hän hoiti minunkin metsäni jälkivartiointiin. Kartanon metsämaisemaa koristavat sinne tänne istutetut lehtikuuset ja tammet. seni yli 80 euron
Yhtiö tuottaa vuosittain 13–14 miljoonaa metsäpuun tainta. UUTISET Lyhyesti Vaarallinen jäärä yritti livahtaa Suomeen Eläviä aasianrunkojäärän toukkia on havaittu ensimmäistä kertaa Suomessa. Se on Katajan mukaan liian vähän neljälle taimitarhalle. Uusimuotoinen, EU-komission jo hyväksymä kemera astuu odotetusti voimaan kesäkuun alussa. Uutena työlajina kemeran piiriin tulee taimikon varhaishoito. Osa taimitarhoista käy todella vajaalla kapasiteetilla ”, sanoo Pohjan Taimen toimitusjohtaja Rauno Kataja. Katajan mukaan taimitarhojen kannattaa miettiä, millaista toimintaa taimituotannon yhteyteen voi liittää. Taimien alhainen hinta haittaa hänen mukaansa jo taimituotannon kehitystä. EVIRA teetti ja taimien alhaiset hinnat eivät vaivaa. Uutta on myös se, että kaikista työlajeista on tehtävä rahoitushakemus metsäkeskukseen jo ennen työn aloittamista. Taloudellisesti kannattava määrä olisi lähempänä 40:tä miljoonaa. Pakkauksissa kulkeutuneita aasianrunkojääriä on päässyt livahtamaan luontoon jo ainakin Saksassa, Hollannissa, Ranskassa, Itävallassa, Italiassa ja Englannissa. Samaa sanovat Kataja ja Nerg. Se vaatii kuitenkin sellaista teknologiahyppäystä, johon esimerkiksi meillä ei ole varaa”, hän sanoo. Nerg siirtyi Fin Forelian tuotantojohtajasta väliaikaiseksi toimitusjohtajaksi, kun yhtiön edellinen toimitusjohtaja Juha Hotti toukokuun puolivälissä irtisanottiin. TEKSTI LIINA KJELLBERG Suuretkaan taimitarhat eivät ole turvassa taimituotannon rakennemuutokselta. Siellä on panostettu ympärivuotiseen taimituotantoon. Nyt taimitarhojaan sulkevat myös suuret tuottajat. Evira löysi kovakuoriaisen toukat puisista kehikoista, joita oli käytetty kiinalaisen kivitavaran pakkaamiseen. Hallitus vahvisti uuden kemeran Valtioneuvosto antoi viime viikolla asetuksen kestävän metsätalouden rahoituslaista eli kemerasta. Esimerkiksi kukkien tuotannosta metsäpuiden taimien tuotantoon laajentaneella Partaharjun puutarhalla menee yhtiön kehittämispäällikön Hanna Suhosen mukaan hyvin. Esimerkiksi Fin Forelia ja Pohjan Taimi ovat ilmoittaneet lopettavansa tuotannon osalla taimitarhoistaan. Markkinat ratkaisevat Kaikkia taimitarhoja ylikapasitaimitarhat yhä alamäessä Tarhojaan vähentäneet Fin Forelia ja Pohjan Taimi hakevat uutta toimintaa taimituotannon yhteyteen. Fin Forelian taimitarhoilla tuotetaan vuosittain noin 50 miljoonaa tainta. ”Kyse ei ole ylikapasiteetista vaan markkinataloudesta. Pohjan Taimi tuottaa vuodessa noin 20 miljoonaa tainta. Uusi kemerajärjestelmä muistuttaa paljolti vanhaa. ”Esimerkiksi Ruotsissa ollaan reilusti Suomea edellä. ”Suomalaisten taimitarhojen tuotantokapasiteetti on yli 200 miljoonaa tainta, vaikka taimia tarvitaan vuosittain vain noin 150 miljoonaa. Aasianrunkojäärä on lehtipuita tuhoava kovakuoriainen, joka uhkaa levitä Eurooppaan. Molemmat kertovat syyksi ylikapasiteetin ja taimien alhaiset hinnat. Yhtiön väliaikaisen toimitusjohtajan Jukka Nergin mukaan tuotantokustannuksia ei ole saatu niin alas, että myynnistä jäisi riittävästi katetta. ka tuottavat taimia kustannustehokkaasti, pärjäävät”, hän sanoo. Markkinat määrittelevät hinnan ja ne taimitarhat, jot12 MAKASIINI 4 • 2015 12 MAKASIINI 4 • 2015 3599_.indd 12 15/05/15 16:45. Tehokkaat uudet yksiköt ottavat tilaa ja tehottomat väistyvät. Taimitarhojen määrä on kuluneen reilun kymmenen vuoden aikana vähentynyt melkein puoleen, mutta lopetetut taimitarhat ovat pääosin olleet pieniä. ”Markkinat ratkaisevat, kuka pärjää ja kuka ei”, Nerg toteaa. Esimerkiksi Pohjan Taimi suuntaa hänen mukaansa kohti kokonaispakettia, jossa taimien tilaaja voi tilata taimitarhalta myös taimien kuljetuksen ja istutuksen
13 MAKASIINI 4 • 2015 13 MAKASIINI 4 • 2015 3599_.indd 13 15/05/15 16:45. ”Laajentamalla veropohjaa myös passiiviseen metsänomistukseen voidaan aktiivisia metsänomistajia palkita esimerkiksi alentamalla veroastetta ja kohdentamalla metsätalouden tukia heille”, metsäjohtaja Tomi Salo toteaa. ”Toivottavasti taimituotanto pysyy niin korkealla tasolla, että taimia riittää markkinoille tulevaisuudessakin. Puupolttoaineita käytettiin kaikkiaan 18,7 miljoonaa kiintokuutiometriä, eli lähes saman verran kuin ennätysvuonna 2013. Viime kesän laaja metsäpalo Ruotsin Västmanlandissa oli kuitenkin hyvä muistutus siitä, että isot palot ovat näilläkin leveyspiireillä mahdollisia.” VäITöSKIRJATUTKIJA HANNA MäKELä, YLIoPISTo 30.4. ”Jos metsien kiertoaika lyhenee, kasvaa taimien kysyntä. ”Ensikuitukartongin kilpailukyky kierrätyskuitukartonkeihin ja muihin pakkausmateriaaleihin nähden on erittäin hyvä.” METSä BoARdIN ToIMITUSJoHTAJA MIKA JoUKIo, AAMULEHTI 10.5. Taimipulakaan ei ole hyvä tilanne”, Leinonen sanoo. Lapissa vaikutusta on myös metsänuudistamiseen myönnetyn kemeratuen päättymisellä.” SEPP o SAM ULI SEPP o SAM ULI 100 80 60 40 20 2003 2005 2007 2009 2011 2013 Kasvihuonepinta-ala alle 5000 m Kasvihuonepinta-ala alle 5000–10 000 m Kasvihuonepinta-ala 10 000 m Taimitarhoja, kpl Tarhojen määrä laskussa -14 Lähde: Evira Piia Tsernov, Viive Tänäv, Jane Grintsuk ja Sirje Jögi nostivat kuusentaimia suuralustoille Fin Forelian Nurmijärven taimitarhalla toukokuun puolivälissä. 84 metrin korkuiseen rakennukseen tulee 24 kerrosta. Nergin mukaan se ei ole kuitenkaan ihan helppoa. Oheistuotantoa on pohdittu myös Fin Forelialla. Taimet laadukkaita Vaikka kilpailu on taimitarhoilla kovaa, on taimien laatu pysynyt hyvänä, sanoo Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran ylitarkastaja Kari Leinonen. Esillä on ollut muun muassa klapikauppa, mutta esimerkiksi kukkien ja vihannesten tuottaminen vaatisi nykyistä järeämmät kasvihuoneet. Metsäteollisuus heiluttaa verokeppiä Metsäteollisuus ry haluaa edelleen patistaa metsänomistajia puukaupoille verokepin avulla. Hyvä laatu voi hänen mukaansa tosin olla kilpailun ansiotakin. Metsähakkeen kulutus supistui kuusi prosenttia 7,5 miljoonaan kuutiometriin – kyseessä on vasta toinen notkahdus sitten vuoden 2007. ”Kukapa olisi uskonut runsas vuosikymmen sitten, että kevään 2015 iloiset talousuutiset tulevat metsäteollisuudesta ja telakalta.” PääKIRJoITUSToIMITTAJA MIRJAMI SAARINEN, KAUPPALEHTI 12.5. Metsähakkeen energiakäyttö laski Metsähakkeen käyttö lämpöja voimalaitoksissa supistui viime vuonna, kertoo Luonnonvarakeskus. Sitä, miten metsäteollisuuden uudet investoinnit ja uusi metsälaki taimituotantoon vaikuttavat, on hänen mukaansa vaikea arvioida. 84 Itävaltaan rakennetaan maailman korkein puukerrostalo. Salo perää ”rohkeita metsäpoliittisia toimenpiteitä”, joilla metsien hakkaaminen tehtäisiin nykyistä houkuttelevammaksi. Jos taas eri-ikäisrakenteinen metsänkasvatus lisääntyy, laskee taimien kysyntä. Kokonaisuutena kiinteiden puupolttoaineiden käyttö oli edellisvuoden tasolla
Lyhyesti Metsä Groupin Jordan jatkaa Metsä Groupin pääjohtaja Kari Jordan jatkaa tehtävässään senkin jälkeen, kun hänen johtajasopimuksensa mukainen 60 vuoden eläkeikä täyttyy ensi maaliskuussa. Vakuutus turvaa Metsäkeskukseen kannattaa ottaa yhteyttä jo ennen kuin hakkauttaa mahdollisesti metsätuholain mukaan korvattavan kirjanpainajakuusikon. st1-energiayhtiö on tuonut asemilleen Diesel plus -polttoaineen, jota on terästetty lappeenrannassa valmistuneella Bio-Vernolla. Metsäkeskuksen metsänhoidon asiantuntijan Pekka Kuitusen mukaan metsänomistajan kuusikkoon syntynyt tuho oli niin ajallisesti kuin sijainniltaan loogisessa yhteydessä viereisen suojelualueen kirjanpainajatuhoihin. Hän ei ollut näin vaikuttanut tuhon laajenemiseen. Niin metsänomistaja kuin paikallisen metsänhoitoyhdistyksen edustaja arvelivat, että kyseessä oli kirjanpainajatuho, joka oli levinnyt metsänomistajan maille naapurissa olevalta valtion suojelualueelta. ”Tärkeää oli, että vaikka tuKirjanpainajista korvauksia Valtion suojelumetsästä levinneestä kirjanpainajatuhosta maksettiin korvaus ensimmäisen kerran uuden metsätuholain aikana. Vuoden 2010 Astaja Veera-myrskyissä vahingoittuneiden puiden suuri määrä sekä poikkeuksellisen kuivat ja kuumat kesät edesauttoivat kirjanpainajien määrän lopulta räjähdysmäiseen kasvuun. Metsänomistaja sai ympäristöministeriön korvauspäätöksellä noin 1 800 euron tuhokorvauksen tänä keväänä. Keväällä 2014 metsänomistaja haki valtiolta korvausta kirjanpainajatuhoista, ja tuhoalueella järjestettiin maastotarkistus Suomen metsäkeskuksen johdolla. lappeenrannan laitoksen tuotantokapasiteetti on 120 miljoonaa litraa vuodessa, joten läheskään kaikkeen Diesel plussaan Bio-Vernoa ei riitä. Laki tuli voimaan reilu vuosi sitten. Metsä Groupin liikevaihto oli alkuvuonna viimevuotisella tasolla. Metsänomistajan kuusikko avohakattiin tuhon vuoksi talvella 2013–2014. UPM aloitti biodieselin eli tuotenimeltään Bio-Vernon kaupallisen tuotannon vuoden alussa. Siihen tarvitaan talousmetsien vanhoja kuusikoita ja myrskyjä”, Kuitunen sanoo. Metsäkeskuksen mukaan edellytykset valtion mailta levinneen tuhon korvaamiselle olivat olemassa. Nyt huolettaa, miten sen käy.” UUTISET Valtteri skyttä TapahTui suomalaisella salolla: Luumäkeläinen metsänomistaja havaitsi kesällä 2013, että edellisenä talvena harvennettuun kuusikkoon oli ilmestynyt kuivuneita puita. eer o sala tiia PUU kila Metsänomistajan kannattaa tarkkailla vanhoja kuusikoitaan kirjanpainajien varalta touko– kesäkuussa. hokuusikko oli jo hakattu, kuivat tuhopuut olivat yhä nähtävissä puupinossa. 14 MAKASIINI 4 • 2015 14 MAKASIINI 4 • 2015 3578_.indd 14 15/05/15 17:26. yhtiö ilmoitti Jordanin jatkosta tammi-maaliskuun tulosjulkistuksen yhteydessä. Kirjanpainajatuhojen leviämisestä ei pidä syyttää pelkästään suojelumetsiä. Lähialueella ei ollut muita merkittäviä kirjanpainajatuhoja, joista kirjanpainajakuoriaiset olisivat voineet levitä metsänomistajan palstalle. Kaikkea valtion korvausvelvollisuuden varaan ei pidä laskea. liiketulos ennen kertaeriä sen sijaan koheni 105 miljoonasta 129 miljoonaan euroon – suuremmaksi kuin kertaakaan neljään vuoteen. ”Meillä on enemmänkin vanhaa kuusikkoa samalla alueella. Metsänomistaja oli hoitanut metsäänsä aktiivisesti ja poistanut tuulenkaadot. Etenkin Kaakkois-Suomea piinaava kirjanpainajaepidemia sai alkunsa vuoden 2006 kuivan ja lämpimän kesän aikana. ”Suojelualueiden määrä on Kaakkois-Suomessa niin vähäinen, ettei kirjanpainajatuho leviä pelkästään niiden voimin. Korvausvelvoitteen selvittäminen on Kuitusen mukaan monimutkaista, joten arvokkaan vanhan kuusikon vakuuttaminen hyönteistuhon varalta voi olla kannattavaa. Tuhokuusikon omistaneen perikunnan edustaja Torsti Kaitarinne on tyytyväinen korvauspäätökseen. Mäntyöljyä saa nyt tankkiin UPM:n mäntyöljystä jalostamaa biodieseliä voi nyt tankata autoonsa. Pystyimme varmistamaan tuhon aiheuttajan ja arvioimaan tuhon laajuuden”, Kuitunen kertoo. ”Suojelumetsässä oli useita peräkkäisinä vuosina syntyneitä kirjanpainajatuhoja, jotka olivat syntyneet metsänomistajan metsätuhoa aikaisemmin.” Suojelualueen tuhopesäkkeiltä oli lyhimmillään vain 200 metriä matkaa metsänomistajan kuusikkoon. Selvä tapaus Korvaus on ensimmäinen uuden metsätuholain aikainen päätös, jossa metsänomistajalle korvataan valtion suojelumetsästä levinneen hyönteistuhon vahingot
m Vaneriteollisuus 2,8 milj. raivaussaha odottaa. Yhtiön FSC-ryhmäsertifikaatissa on nyt mukana noin 100 000 yksityismetsähehtaaria ja 400 000 hehtaaria UPM:n omia metsiä. MIKSI: Halusi vaihtaa ammattia, mutta haluaa edelleen työskennellä mieluiten sellaisissa työtehtävissä, missä pääsee paljon tekemisiin ihmisten kanssa. Mikä innosti metsäalalle. opiskelin neljän vuoden tutkinnon kolmessa vuodessa. Kahdella hevosella UPM hankki metsien FSC-sertifiointimahdollisuuden neljä vuotta sitten. m Selluteollisuus 29,5 milj. 5 Mitä teet, jos ei alan töitä löydy. Jos metsäalalta ei heti löydy töitä, pitää katsella muitakin mahdollisuuksia. sitten äitiysloman jälkeen aloin pohtia, että metsätalousinsinöörin työ kuulostaisi omalta. Muuallekin olen valmis lähtemään, silloin pitää kuitenkin kuunnella myös perheen mielipidettä. Metsäyhtiö, joka pystyy myymään FSC-sertifioidusta puusta tehtyjä tuotteita, on etusijalla”, Rajala sanoo. 2 Miten opiskelut sujuivat. Koska FSC-sertifiointi rajoittaa metsien talouskäyttöä esimerkiksi leveiden suojavyöhykkeiden muodossa, UPM hyvittää metsänomistajalle sertifioinnista koituvat tulonmenetykset muun muassa puun parempana markkinahintana, sanoo UPM:n Pohjois-Euroopan metsäasioiden sidosryhmäjohtaja Pekka Rajala. ”FSC-sertifiointi on tietyillä metsäteollisuustuotteiden markkinoilla minimitekijä, joka edesauttaa kaupan syntymistä. m Puolikemiallinen massateollisuus 1,2 milj. Teemme töitä sen hyväksi, että PEFC-sertifikaatin hyväksyttävyys ja tunnettuus paranevat kansainvälisillä markkinoilla.” FsC-puulle parempi hinta UPM:n mukaan FsC-sertifiointi takaa puulle myös paremman menekin. 3 Mitä opiskelit. 4 Miltä työtilanne vaikuttaa. Varttuneemmalla iällä sitä osa järjestää aikansa ehkä nuorempia paremmin, eikä perheellisen aika kulu opiskelijariennoissa. olin ollut hotellija ravintola alan töissä toistakymmentä vuotta, joista pari vuotta meni ulkomailla, Pohjois-irlannissa ja sveitsissä. mETSäTyyppI 1 Miksi lähdit opiskelemaan metsäalaa vasta normaalia myöhemmin. etsin töitä positiivisella mielellä. siihen tarvittiin hieman joustoa ja erikoisjärjestelyjä. Valinnaisina opintokokonaisuuksina minulla oli maaja metsäomaisuuden hoito sekä kehittyvä puunhankinta, johon kuului myös suometsien hoito. Suomalaisen metsätalouden kestävyyden yleisin todistusmerkki on PEFC-sertifiointi. Metsäyhtiö hankkii FSC-sertifioitua puuta, koska useat kansainväliset ostajat edellyttävät, että tietty osuus metsäteollisuuden lopputuotteista on FSC-sertifioitua. KUKA: Metsätalousinsinööri (aMk) anne saloniemi. anne saloniemelle, tuoreelle metsätalousinsinöörille, on luvassa kesätöitä ainakin kotitilalla. Lähde: Metsäteollisuus ry Sellu suurin kuluttaja Metsäteollisuuden raakapuun käyttö toimialoittain vuonna 2014 Muu 0,3 milj. ihanteellista olisi, jos töitä löytyisi nykyisen kotipaikan eli rovaniemen läheisyydestä. MITÄ: Valmistui juuri metsätalousinsinööriksi työskenneltyään sitä ennen ravintola-alalla yli 10 vuotta. ”Vielä tärkeämpää sertifioinnissa on metsänomistajan kannalta se, että sertifikaatti varmistaa metsänomistajan puulle paremman menekin”, Rajala sanoo. Rajalan mukaan UPM ajaa sertifioinnissa kahdella hevosella, sillä FSC-sertifikaatin piirin kuuluvan metsäalan lisäämisestä huolimatta yhtiö ei ole luopumassa PEFC-sertifikaatista. kesäksi on tiedossa ainakin metsänhoitotöitä vanhempien metsäpalstoilla inarissa ja kemijärvellä. m Sahateollisuus 23,6 milj.m 15 MAKASIINI 4 • 2015 15 MAKASIINI 4 • 2015 3578_.indd 15 15/05/15 17:26. m Mekaaninen massateollisuus 6,5 milj. teksti Ja kUVa HannU JaUHiainen Kuvio Valtteri skyttä MeTsäyhTiö UPM on viime vuosina tarjonnut FSC-metsäsertifiointia myös yksityisille metsänomistajille. opiskelu meni hyvin ja tästä täytyy antaa kiitokset myös lapin ammattikorkeakoululle ja opettajille. työharjoittelujaksot olin töissä Metsähallituksessa. Perheeseen kuuluu 4-vuotias poika ja aviopuoliso. ”PEFC sopii erittäin hyvin suomalaisiin olosuhteisiin ja on pääsertifiointimenetelmä Suomessa jatkossakin. ”Meille on jo kertynyt hyvin kokemusta siitä, miten FSC soveltuu Suomen metsiin niin luonnon kuin metsätalouden kannalta”, Rajala kertoo
Aluejako on sama seitsemän alueen jako kuin ainespuun kaupassa. Valtaosa energiapuun korjuusta on ollut tuettua ja kemeratuki on saattanut nostaa tukikelpoisen energialeimikon kauppahinnan korkeammaksi kuin järeämmän, mutta ilman tukea jäävän leimikon. Alue-erot isoja Alueelliset hintaerot eivät ole euroissa suuria, mutta prosenteissa kylläkin. Myös kuljetusmatkat vaikuttavat hintaan”, Torvelainen summaa. Seurantaväli on neljännesvuosi. Hintatiedot tulevat Metsäteollisuus ry:n jäseniltä sekä lisäksi pariltakymmeneltä muulta ostajalta. Neljä puulajia Hintaseurannassa energiapuulajeja on neljä – kannot, latvusmassa, kokopuu ja rankapuu. Teollisuuspuun kaupassa on vakiintunut tilastointi, mutta energiaerkki o ksanen/l uke 16 MAKASIINI 4 • 2015 3600_.indd 16 15/05/15 16:49. Määrästä noin puolet oli peräisin pienpuusta eli kokopuusta ja karsitusta rangasta. Hinnat ovat arvonlisäverottomia ja ne tilastoidaan ilman kemeratukia, minkä vuoksi jotkin kuutiohinnat voivat olla negatiivisia. Tiedonluovuttajia pitää olla vähintään kolme, jotta hintatieto voidaan julkaista, minkä vuoksi tilastossa on tyhjiä kohtia. Viime vuonna metsähaketta meni energiakäyttöön noin 7,5 miljoonaa kuutiometriä. Sen jälkeen kauppa on hiljentynyt.” ”Energiapuun käyttö kasvaa ja toimivat markkinat edellyttävät puolueetonta hintatietoa”, tutkija Jukka Torvelainen Lukesta sanoo. Latvusmassaa oli kolmasosa ja loput kantoja sekä teollisuuspuun hakkuista peräisin olevaa järeää puuta. negatiivisia kantohintoja Metsäenergian hintaseurannassa ei huomioida kemeratukia, mikä tuo tilastoihin yllätyksiä. Hintatiedot toimittaa Luonnonvarakeskus ja ne kattavat noin kaksi kolmasosaa metsähakkeen raaka-aineeksi korjatusta puusta. Ostajat ovat valtaosin samoja, mutta lisäksi on pienempiä, pelkästään energiapuuta ostavia tahoja. ”Energiapuun kilpailutilanne vaihtelee sekä suhteessa muihin energialähteisiin että teollisuuskäyttöön. Vuoden ensimmäisen neljänneksen tilasto valmistuu kesäkuun puolivälissä. Tuoreimman, vuoden vaihteen tilaston mukaan metsäenergian keskihinnan vaihteluväli on Lapin 2,31 eurosta Etelä-Pohjanmaan 5,09 euroon kuutiometriltä. Jukka Torvelainen epäilee energiapuun kauppojen jäävän tänä vuonna viimevuotisesta kemeramuutoksen takia. Se löyty y sivuston Metsäenergia-toiminnosta, jossa on jo aiemmin seurattu metsäenergian käyttöpaikkahintoja. puun ostajat tunnetaan huonommin. ”Tämän vuoden kauppamäärät saattavat jäädä pienemmiksi, koska tukikelpoisia kohteita hakattiin kiireenvilkkaa kemeramuutoksen alla. Metsäteollisuus ry:n jäsenet lasketaan yhdeksi toimijaksi, joten niiden lisäksi pitää olla kaksi muuta. markkinat Mikko Häyrynen Metsälehden verkkosivuilla (www.metsalehti.fi) on avattu energiapuun kantoja hankintahintojen seuranta
11,92 . 15,66 . 11,94 . 16,99 . Kymi-Savo Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu kaikki yhteensä 55,96 . uudistushakkuu 56,51 . 55,69 . 41,99 . 44,57 . uudistushakkuu 57,87 . Harvennushakkuu 49,29 . 47,76 . Harvennushakkuu 47,85 . ... ... 18,37 . Harvennushakkuu 47,16 . Koko maa Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu kaikki yhteensä 54,56 . 51,23 . 14,14 . 41,56 . Hintatason muutokset saadaan näin paremmin esille. 15,39 . 11,68 . 11,78 . 11,73 . 41,99 . 15,49 . 17,19 . Savo-Karjala Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu kaikki yhteensä 54,41 . 16,30 . ... ... 40,73 . 53,90 . 17,08 . 16,99 . 17,07 . 15,46 . 36,34 . ... indeksi alkaa vuoden 2010 joulukuusta. 14,70 . Indeksi kertoo muutoksista 17 MAKASIINI 4 • 2015 3600_.indd 17 15/05/15 16:49. Raakapuun kantohinnat toukokuussa viikolla 19 . 13,14 . ... 15,50 . 15,55 . ... ... uudistushakkuu 56,76 . esimerkiksi indeksiluku 110 tarkoittaa, että puun nimellinen hinta on kohonnut 10 prosenttia joulukuusta 2010. 15,78 . 35,98 . Harvennushakkuu 41,26 . ensiharvennus ... Harvennushakkuu 46,00 . 12,43 . 14,55 . 12,90 . 15,36 . 17,61 . 15,38 . 56,48 . 15,50 . 16,44 . 12,01 . 17,45 . ensiharvennus ... 15,35 . ... 17,31 . 46,60 . 45,87 . 55,44 . uudistushakkuu 54,15 . 18,57 . ... 43,73 . 14,49 . ensiharvennus ... 12,33 . Etelä-Pohjanmaa Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu kaikki yhteensä 55,51 . 16,48 . ensiharvennus ... ... ... 38,23 . 13,97 . 54,92 . laskussa Keski-Suomi Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu kaikki yhteensä 54,59 . 18,43 . Viikko-ostojen määrä Miljoonaa m 2014 2015 Kantohintojen kehitys Euroa m Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Kuusikuitu Mäntykuitu Koivukuitu Puutavaralajien kantohintaindeksit 1/2014 4/2015 2010 1 5 10 15 20 25 30 35 40 45 52 2011 2012 2013 2014 2015 Kaikilla puutavaralajeilla 12/2010 = 100 Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Kuusikuitu Mäntykuitu Koivukuitu 85 90 95 100 105 110 300000 600000 900000 1200000 1500000 10 20 30 40 50 60 kantohintaindeksi kuvaa eri puutavaralajien nimellishintojen muutosta. ensiharvennus 12,21 . 17,32 . 15,03 . 15,48 . 11,36 . 12,07 . 16,19 . nousussa . ... 10,53 . 14,84 . Kainuu-Pohjanmaa Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu kaikki yhteensä 52,74 . ensiharvennus 40,53 . 17,17 . 17,31 . 16,82 . 15,08 . 11,88 . 18,44 . Harvennushakkuu 47,69 . 55,89 . 18,09 . 11,27 . 54,68 . 45,46 . ... ... ... ... 15,56 . 43,65 . ensiharvennus ... ... 15,62 . 14,77 . 15,19 . uudistushakkuu 56,38 . 55,86 . Harvennushakkuu 48,32 . 47,12 . indeksin laskennassa erityyppisten leimikoiden – uudistus, harvennus ja ensiharvennus – osuudet pidetään samoina, mitkä ne olivat keskimäärin vuonna 2010. Etelä-Suomi Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu kaikki yhteensä 54,91 . uudistushakkuu 56,82 . 15,21 . 13,38 . 15,55 . 51,87 . 43,24 . 14,79 . 15,35 . 15,39 . silloin vallinneille eri puutavaralajien kantohinnoille on annettu suhdeluku 100. ... 16,85 . 44,02 . 42,91 . ... ... 16,92 . Lappi Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu kaikki yhteensä 45,63 . ... 53,05 . 16,20 . 40,77 . ... ... ensiharvennus ... 17,07 . 11,72 . 17,27 . 11,61 . 54,22 . 17,56 . 15,15 . 42,84 . uudistushakkuu 56,50 . 48,60. 35,18 . 53,76 . 14,64 . Harvennushakkuu 46,79 . 34,55 . uudistushakkuu 47,41 . 44,84 . 17,14 . 11,71 . 15,06 . luonnonvarakeskuksen julkaisema indeksi päivittyy kuukausittain. 55,27 . 17,90 . 14,51 . ... 17,72 . 15,08 . 15,53 . 16,82
18 MAKASIINI 4 • 2015 3601_.indd 18 15/05/15 16:50. uPM ja Metsähallitus myivät näille sijoitusrahastoille yhteensä noin 600 hehtaaria. Tarjouksia vertailtaessa kuusen runkohinnoitteluun perustuva tarjous osoittautui parhaaksi. tilojen tarjonta parani pohjoisessa Hintataso oli kohtuullinen, mutta hieman viime vuoden vastaavaa aikaa heikompi. Kertoimet ovat kauppahinnan ja tila-arvion summa-arvon keskimääräisiä suhteita. Yhdistys pyysi leimikosta tarjo?ukset toukokuun alussa ja kaupat tehtiin viime viikolla. Myydyt Metsätilat taMMi-huhtikuu 2015 Maakunta kaupan myyty myyty hakkuupuusto kpl kpl ha taimikot, % kypsät, % m3/ha tukki-% e/ha e/m3 kerroin* Varsinais-Suomi 5 3 120 Satakunta 9 9 180 Häme-uusimaa 24 9 177 etelä-Karjala 8 3 53 Kymenlaakso 15 12 281 26 12 117 35 4 180 36 0,88 Pirkanmaa 17 15 456 34 6 97 25 3 369 35 0,93 etelä-Savo 32 26 809 37 7 89 31 3 255 37 0,81 eja K-Pohjanmaa 30 20 603 32 9 72 20 2 115 29 0,84 Keski-Suomi 32 21 664 32 9 99 31 3 116 31 0,84 Pohjois-Savo 31 21 822 31 8 105 34 3 150 30 Pohjois-Karjala 42 37 1 833 23 10 124 35 3 573 29 Kainuu 120 64 4 777 13 5 97 23 1 968 20 P-Pohjanmaa 77 41 2 212 17 7 84 15 1 581 19 0,92 Lappi 34 39 2 139 19 10 64 13 1 115 17 0,76 Koko maa 476 320 15 126 Kk-muutos 182 99 5 306 *Kerroin kuvaa kauppahinnan ja tila-arvion summa-arvon keskimääräistä suhdetta. Leimikosta tuli neljä tarjousta, yksi isolta metsäyhtiöltä ja loput keskisuurilta sahoilta. Sivulle on vastikään lisätty keskustelumahdollisuus. Hintatilasto julkaistaan kuukausittain Metsälehden verkkosivujen Metsämaa-osiossa nimellä Hannun hintaseuranta. Tuoreen suunnitelman perusteella yhdistyksen neuvoja ehdotti puunmyyntiä, sillä tilalla oli vanhoja, yli satavuotiaita kuusikoita. ne hinnoitellaan energiapuuksi 8 euron kuutiometrihinnalla. Runkohinnoittelussa kuusen ainespuuosuudesta maksetaan sama hinta, tässä tapauksessa 47,90 euroa kuutiometrille. PystykauPPa Pohjois-savossa Puutavaralaji m3 €/m3 Kuusi kokorunko 1 170 47,90 Mäntytukki 26 57,00 Mäntykuitu 4 18,50 Koivukuitu 13 18,00 Yhteensä 1 213 m3 57 833 € markkinat Kuukauden puukauppa Hannu JauHiainen Pohjoissavolaisten kaupunkilaismetsänomistajien metsäyhtymä teetti uuden metsäsuunnitelman paikallisella metsänhoitoyhdistyksellä. alueelliset hinnoittelutavan erot heikentävät hieman kertoimien vertailukelpoisuutta. esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaalla ei käytetä juuri lainkaan odotusarvolisiä. Kesäleimikko myytiin runkohinnalla MiKKo HäYRYnen huhtiKuussa metsätiloja tuli myyntiin lähes kaksisataa, Hannu Liljeroosin seuranta osoittaa. Liljeroos on tällä kertaa laskenut myös joitakin kuntakohtaisia kertoimia: Rovaniemi-Kemijärvi (0,72), Pihtipudas-Kinnula (0,81), Lappeenranta (0,84), Mikkeli (0,86), alavus (0,9), Kouvola (0,9), Pyhäjärvi (0,9), oulu-Muhos-utajärvi (0,91), Laitila-Mynämäki (1,05), Hämeenlinna-Hattula-Janakkala (1,13). Suuria kohteita ovat ostaneet myös yhteismetsät, yksityissijoittajat, yritykset ja säätiöt. Tunnuslukuja on laskettu maakunnista, joista on tilastoitu vähintään kymmenen kauppaa. Leimikko on kesäkorjuukelpoinen, mutta kelirikkoaikaan korjuuta ei huonon metsätien vuoksi voida tehdä. Kuusikossa on jonkin verran lahopuustoa. Tarjonta kasvoi erityisesti Häme-uusimaalla, Pohjois-Pohjanmaalla ja Lapissa. Korkein kerroin 0,93 on Pirkanmaalla eli siellä kaupat on tehty keskimäärin seitsemän prosentin tukkualennuksella. Yhdistyksen ja metsänomistajan neuvonpidon jälkeen kaupat tehtiin parhaan tarjouksen tehneen sahan kanssa. Leimausselosteessa kuusitukin kertymäksi arvioitiin 826 kuutiota ja kuusikuitupuun 344 kuutiota. Suunnitelman pohjalta tehtiin leimikko, joka koostui 4,3 hehtaarin avohakkuukuviosta. Puutavaralajitarjouksissa kuusitukin hinta vaihteli välillä 55,50–58,50 ja kuusikuitupuun välillä 16,80–18,00 euroa kuutiometriltä. Keminmaan kunta pani myyntiin 14 kohdetta. Suursijoittajat kuten oP:n sijoitusrahasto, Taaleritehdas ja nordic Forest Fund olivat huhtikuussakin ostolaidalla
”Jos samalla pitäisi olla kauppa-auto ja perhettä kuskailla, niin tuollainen city-maasturi sen kai pitäisi olla. Kesärenkailla homma joskus pysähtyi, mutta se oli oma vika.” HEMPUTTAJA ”Sellaista paikkaa ei Suomesta julkisilta paikoilta löydy, johon 10-vuotiaalla perusmallin Corollalla ei kehtaa ajaa. Taitaa määräaikaishuoltoihinkin upota muutama tonni vuodessa.” TEE STRÖM ”Tärkeintä ovat kunnon renkaat. 20 40 60 80 100 Kyllä 53% Ei 47% Onko metsän omistaminen vaikuttanut autovalintaasi. Gallup uusi kysymys: Haittaako yleiskaava metsiesi hoitoa. Pitäisi varmaan vaihtaa parin vuoden päästä nuorempaan.” PORTIMO ”Cadillac Escalade. metsatietOstandardit.wm.fi Metsätalouden työhyvinvoinnin kehittämisohjelman tulokset ja tulevaisuus. Pesä on jokivarren penkassa, ja kaatuneiden puiden luona on oltu jo syönnöksellä.” JUUSO 8 Majavien lastut Työturvallisuuskeskus opastaa, miten vältyt tapaturmilta metsätöissä. metsahyvinvOinti.fi Metsämiehelle auto Kulkupelin valinta puhutti Metsälehden verkkokeskustelijoita. Paljon tilaa ja katu-uskottava myös torilla. Ei siis itsellä ole, mutta olisi aika hieno.” AMMATTIRAIVOOJA ”Iso dieseli on siitä metsässä ja kuorman kanssa mukava, että sitä on vaikea saada sammumaan muuten kuin avaimesta.” ROISTO REIPAS ”Kyllä semmoset vanhat landroverit saa haudata ja syvälle, jos tarkoitus on kulkea metsäteillä järkevillä kilometrikuluilla. Lukijan kuva Keskustelua Verkossa nyt ”Järvenrantahaavikko. Citymaasturi jää vain kiinni niin pahaan paikkaan, ettei pääse sieltä pois.” PETE ”Käyttöauton tulee olla mahdollisimman yleinen malli, jolloin vahingon sattuessa varaosia löytyy nopeasti ja edullisesti.” ABIETIS ”Metsäautoteiden kunnossapidolla ongelmat hoituvat, ajourilla nämä citymaasturit eivät kuitenkaan pysty liikkumaan.” PÄHKÄILIJÄ ”Nelivetoinen lava-auto on mettämiehelle aivan ehdoton. Mutta jos työkaluja sinne metsään kuljetetaan niin avolava kunnon lasikuitukuomulla.” METSURI-MOTOKUSKI ”Itseltäni loppuivat aikoinaan autohuolet samana päivänä, kun vaihdoin eurooppalaisen auton aitoon japanilaiseen.”PUUN TAKAA ”Kiinnijäämisten määrä on sama kaksivetoisilla ja citymaastureilla. www.ttk.fi/tOimialat/metsaala Suomen metsäkeskuksen sekä Tapio Oy:n ylläpitämä metsätiedon standardipankki. Vastauksia 130 19 MAKASIINI 4 • 2015 3602_.indd 19 13/05/15 16:45. Tai vaikka 15-vuotiaalla, jos auto on siistissä kunnossa.” GLA METSALEHTI.FI Osallistu keskusteluun osoitteessa www.metsalehti.fi. Entisillä nastattomilla hakkapeliitoilla ajeli märällä ja kuraisella pellollakin tiehensä. Syksyllä majavat ovat jyrsineet puita, jotka tuuli on talven aikana kaatanut