raivaamaan 2632_.indd 1 15/05/14 17:16. metsänomistaja luonto työkaverina Taimikonhoidossa ennätystahti • Uutta tietoa hirvivahinkojen seurauksista 19 KYSYMYSTÄ te em a : ra iv a a m a a n 22. istutusajoista luhta suo kutsuu kulkijoita tilahinnat mikä metsässä maksaa. TOUKOKUUTA • NUMERO 4/2014 • 9 € • www.METsAlEhTi.fi M eT SÄ le h Ti M a Ka Sii n i 4/2 01 4 Saha käyntiin Tervon maatalousnaiset järjestivät itselleen raivaussahakurssin
Päivä paistaa metsänomistajalle ja koko teollisuudenalalle! Myötätuulessa ovat myös uusimmat puukaupan palvelumme. Luvassa hyvää puukauppasäätä. Löydä lähin kontaktisi osoitteessa www.storaensometsa.. Stora Enso Metsän kanssa on aina hyvä sää tehdä puukauppaa! 2633_.indd 2 15/05/14 16:54. Tähtitilillä puukaupparahasi saavat 4,5 % kiinteän koron. Kiinnostuitko. Säässä kuin säässä Stora Enso Metsän asiantuntijat ovat valmiit kertomaan lisää. Indeksiin sidottu Premium puukauppa tuo varmuutta ja hyvää tuottoa metsästäsi. tai soita palvelunumeroomme 09 8860 2023. Kolmen takuun Jämpti metsänuudistuspalvelu varmistaa uuden metsän kasvun helposti ja vaivattomasti, ilman viiveitä
28 Melkein kuin römssöössä 32 rahaPUU: Metsätie on rikki oMa Metsä 34 Metsänhoito: 19 kysymystä istutusajoista 38 Metsänhoidon PerUsteet: Metsä on tehokas hiili-imuri 40 tUtkiMUs: Pelti rytisee naapurissa 41 Metsäläisen allakka: Prunnihulluus iski 42 MetsäPerintö: Yksi hyötyy, toinen maksaa 44 kysy Pois: Mitä kanerville tapahtui. 15 MetsätyyPPi: Milloin parveilu alkaa, Yrjö Niskanen. Yläharvennus tulee takaisin 16 Markkinat: Joko kauppa kiihtyy. 18 kUUkaUden PUUkaUPPa: Vain kaksi tarjousta VientikatsaUs: Havusellu pitää hintansa 19 Verkosta: T uilla vai ilman. metsälehti makasiini 6 60 28 SISÄLLYS NRO 4/10 22.5.2014 UUtiset 4 PääkirjoitUs: Laatu paranee raivaamalla 6 MetsänoMistaja: Metsä on ekopsykologin työkaveri 12 Viljely alamaissa 14 Hirvituhojen seuraukset selville Metla tutkii, miten vahingot näkyvät vuosien jälkeen sahatavarassa. teeMa: raiVaaMaan 20 tästä se lähtee Toimittaja Mikko Riikilä kertoo raivausvinkkinsä. 46 Pikatesti: Hanskoista mittaa 48 tUoteUUtUUdet : Ruisku liuoksien levitykseen 50 MaaMMe hinta Hannu Lindroos tilastoi metsätilakauppoja tarkemmin kuin kukaan muu. 56 Lappeenrannan biojalostamo valmistuu 59 kolUMni: Supersykliä odotellessa lUonnosta 60 lUhta: Suo kutsuu 64 ennen & nyt: Huolella hoidettu 66 taPionPöydältä: Väriä ja voimaa voikukasta 70 Makasiiniristikko 72 Pilkkeet: Ei näytä perhoselta 74 tUote & tekijä: Koivua kaukaloon sa m i ka rp pi n en JO rm a lU h ta em il BO BY re V 3 MAKASIINI 4 • 2014 3 MAKASIINI 4 • 2014 2634_.indd 3 16/05/14 17:25
09 315?49?802 040 516 4000 aD anna Back p. Vanhan lain mukaan metsänomistajan piti ilmoittaa taimikon perustamisesta metsäkeskukselle, ja uudistamisvelvoite oli voimassa aina siihen asti, kun taimikko oli 1,3 metrin mittainen. Myös kestävän metsätalouden rahoituslain uuteen versioon on kaavailtu porkkanaa taimikoiden varhaishoitoon, mikä varmasti näkyy aikanaan nuorten metsien laadussa. aikakauslehtien liiton jäsenlehti iSSn 03550893 makasiinin levikki: 34?562 (lt/13) painopaikka paperit Forssa Print 2013 Gprint 170 g novapress silk 80 g 4 MAKASIINI 4 • 2014 2635_.indd 4 16/05/14 17:24. Uusi metsälaki ei enää esimerkiksi puutu siihen, minkä ikäisenä metsä uudistetaan. Uuden taimikon syntymisestä on edelleenkin huolehdittava, mutta myös siinä tyyli on vapaa ja aikataulu väljä. Nyt täytyy vain luottaa siihen, että ohjausta ei enää tarvita. Markkinoiden hyvästä vireestä päätellen kauppoja tehdään paljon myös nyt. Myös puulajin valintaa vanha laki sääteli nykyistä tarkemmin. 09 315?49?808 Toimitussihteerit Jussi Collin p. Muun muassa eduskunnan maaja metsätalousvaliokunta saatteli lakiesityksen suureen saliin huolestuneilla pohdinnoilla taimikoiden tulevasta laadusLaatu paranee raivaamalla PEFC/02-31-162 Kannen kuva SaMi kaRppinen Metsäkustannus Oy pohjoinen Rautatiekatu 21 b 00100 Helsinki puhelin 09 315?49?800 Telefax 09 315?49?879 e-mail: etunimi.sukunimi @ metsalehti.fi www.metsalehti.fi tOIMItus päätoimittaja Eliisa Kallioniemi p. 09 315?49?803 Eero sala p. Valintojen tueksi on saatavilla hyviä neuvoja esimerkiksi metsäasiantuntijoiden yhdessä laatimista Hyvän metsänhoidon suosituksista. 09 315?49?804 Toimittajat liina Kjellberg p. Edellisvuosiin verrattuna tukkileimikoita voi tänä keväänä suunnitella paljon vapaammin. K ahtena edellisenä vuonna puukauppa on käynyt kaikkein vilkkaimmin juuri näihin aikoihin. Puolimetrinen metsänalku yleensä tarvitsee vielä huolenpitoa. 09 315?49?843 Ulla Ylikangas p. 09 315?49?805 0400 973457 pohjois-Suomen aluetoimittaja Hannu Jauhiainen Korpikoskentie 8 97510 Vikajärvi p. 09 315?49?873 050 389 0590 Markkinointipäällikkö kimmo Hakola p. 09 315?49?844, 050 572 2165 metsätaloudellinen ammatti lehti, metsätalouden kehittä miskeskus Tapion julkaisu 82. Kiireinen metsänomistaja maksaa mielellään muutaman satasen siitä, että metsä lähtee kunnolla kasvuun. 09 315?49?842 ansa seppälä p. Metsälakia valmisteltaessa taimikon vähimmäispituudesta ja aikarajoista keskusteltiin paljon. Toukokuun viimeisinä viikkoina puuta on myyty yli miljoona kuutiometriä. Pienen metsikön siistii vaikka vesurilla, mutta isompiin urakoihin tarvitaan raivaussaha. Lain mukaan uudistamistyöt on saatava valmiiksi kolmen vuoden kuluttua hakkuusta, mutta taimikon syntymiselle on aikaa 10–25 vuotta. 09 315?49?847 050 331 4137 Yhteyspäällikkö sanna nyman p. 09 315?49?848 040 596 2200 ilmoitukset@metsalehti.fi asIakasPaLVeLu Tilaukset ja osoitteenmuutokset klo 9–15.00 Puhelin 09 315?49?840 Katja Raninen p. 09 315?49?870 0400 150 910 keski-Suomen aluetoimittaja mikko Riikilä pl 39 40101 Jyväskylä p. Toimittaja Mikko Riikilä opastaa, mllainen saha kannattaa hankkia ja miten saa työn sujumaan. Jos aikaa ja innostusta riittää, metrin mittaiseksi varttuneen taimikon perkaaminen on helppoa työtä. Nyt kukin voi päättää itse. Hän kävi myös tapaamassa Tervon maaja kotitalousnaisia, jotka rohkaisevat tarttumaan tomerasti kahvoihin. 09 315?49?845 0400 894 080 Toimituksen sihteeri Päivi laipio p. Markkinat toimivat, ja jo useilla metsänhoitoyhdistyksillä ja yrityksillä on tarjota metsänuudistamisen kokonaispaketteja, jotka sisältävät myös taimikon ensimmäisen perkauksen. Metsälaki ei kuitenkaan ole oikea keino puuttua ongelmaan. Valtakunnan metsien inventointi vahvistaa, että nuorten metsien laatu on heikentynyt. 09 315?49?841 0400 913 822 Myyntipäällikkö Heta Välimäki p. On totta, että monen kuusentaimikon on vallannut hieskoivu, joka tukahduttaa kalliisti istutettuja taimia. vuosikerta, perustettu 1933. Lain vaatimus tulee täytetyksi, jos määräajan kuluessa taimikon keskipituus yltää puoleen metriin, kasvatettavaksi aiottuja puita on tarpeeksi eikä niitä välittömästi uhkaa muu kasvillisuus. 09 315?49?809 040 752 9626 Verkkojulkaisu Metsäuutiset www.metsalehti.fi verkkojulkaisujen sähköposti: toimitus@metsalehti.fi MaRkkInOIntI Markkinointijohtaja Pasi somari p. 09 315?49?807 Tiia Puukila p. 09 315?49?849 040 723?1613 MeDIaMyyntI Myyntipäällikkö Jarmo Rautapuro p. Eliisa KallioniEmi eliisa.kallioniemi@metsalehti.fi PÄÄKiRJoiTUs ta. 09 315?49?806 Taloustoimittaja mikko Häyrynen p. Ero entiseen on iso
KuvA MAtti KoSKi 2680_.indd 5 16/05/14 17:23. Skogbyn hylätty ruukkialue Raaseporissa keskiviikko iltana 14. Alueen puusto kuvastaa paikoin vanhan rakennusk annan tilaa – menneen aikakauden hoidetut niittyaluee t ovat jälleen kerran metsittyne et ja palanneet takaisin luonnon hoivaan. toukokuuta. Toukokuussa Kuvasarja esittelee metsämaisemia eri puolilta Suomea
Tie?nviitta ohjaa kääntymään vesilahtelaisen Kirsi Salosen maille. Tietä reunustavassa metsässä lahopuut, käkkärämännyt, valtaisa kuusi ja rujot lehtipuut antavat tilaa toisilleen. Sinne Salonen vie murheensa, ideansa ja ilonsa. TeksTi Tiia Puukila kuvaT emil BoByrev k apean hiekkatien varressa lukee käsinmaalatuin kirjaimin ”Hyvän mielen tila”. METSÄNOMISTAJA ”Metsä tekee osan työstäni” Vesilahtelaiselle psykologille Kirsi Saloselle metsä on muuta kuin motteja. Metsäkävelyllä moni asia selkiytyy.” 6 MAKASIINI 4 • 2014 6 MAKASIINI 4 • 2014 2681_.indd 6 16/05/14 17:22. 50-vuotias Salonen arvottaa metsän muuna kuin selluna, tukkina ja kuutioina. Luonnontilainen runsaan kolmen hehtaarin metsäala on pyhitetty eheytymiselle ja mielen rauhalle. Jos minulla on keskeneräisiä asioita, otan ne mukaan luontoon. Se on pyhitetty hyvinvoinnille. Hän vie sinne paitsi asiakkaitaan myös omia murheitaan. ”Oman jaksamisen ja työhyvinvoinnin kannalta metsä on todella tärkeä
7 MAKASIINI 4 • 2014 2681_.indd 7 16/05/14 17:22
Suojaa tarjoaa vanhoista hirsistä vuonna 2005 rakennettu kota. Polttopuiden poksahtelua ja lintujen laulua lukuun ottamatta on täysin hiljaista. Sinne hän tuo asiakkaitaan käsittelemään mieltä painavia asioita. Vanhan aitan takaa kurkistaa kaksi vuohta, viereisellä laitumelle suomenhevonen Oivi hamuaa viimeisiä kauran jyviä sangon pohjalta. Samalla metsä on hänen työkaverinsa. Vesi yhdistettynä tilan metsiin sekä perinneympäristöön tekivät paikasta ihanteellisen sekä kodiksi että terapialle. ”Ajattelin, että kyllähän rojut aina saa pois”, Salonen muistelee. Kuusi kissaa, seitsemäntoista kanaa ja kuusi kukkoa pyörivät Salosen jaloissa kaikki sulassa sovussa. Kulkeminen omissa metsissä auttaa myös Salosta palautumaan. Kaatopaikasta idylliksi Hiekkatien päästä avautuu peltoihin ja metsään rajautuva pihapiiri, jonka Salonen on nimennyt Hyvän mielen tilaksi. 8 MAKASIINI 4 • 2014 2681_.indd 8 16/05/14 17:22. ”Ketään ei saa vahingoittaa. Ekopsykologina Salonen hyödyntää metsää osana muita psykologian menetelmiä, hän vie kirjaimellisesti terapian metsään. Kota ja sitä ympäröivä metsä tarjoavat paikan terapiaistunnoille, mutta auttavat samalla Salosta työssään. Tilan perällä kuohuva koski kuitenkin vakuutti Salosen. Salonen kurottautuu kohentamaan tulta. Pihapiiri oli kuin kaatopaikka, jossa lojui kaikkea linja-autosta, vanhoista auton raadoista ja tynnyreistä lähtien. Ihminen saa luonnosta myös eväitä omaan paranHyvän mielen tilalla kotieläimetkin elävät sulassa sovussa keskenään. Mielenrauhaa tuovat tilaa ympäröivät metsät, jonne voi oikaista vaikka hevoshaan kautta. Muuta täällä ei tarvitse osata”, Salonen sanoo. Luonto elvyttää Alkuun Salonen majoitti vieraitaan päärakennuksen siivessä. Se sijaitsee vain muutaman kymmenen metrin päässä päärakennuksesta. Kun Salonen astui kesMETSÄNOMISTAJA kikesällä vuonna 1997 ensimmäisen kerran tilan pihaan, näky oli kaukana idyllisestä. Nykyään terapiaistuntoja pidetään lähinnä päiväseltään tilan lähimetsissä. Paikka oli löytö pitkällisten etsintöjen jälkeen. Liekit lyövät varjoja kodan seinille. Samaisen loimun äärelle on aikaisemmin kokoontunut lukuisia työporukoita pureskelemaan ristiriitoja ja lujittamaan yhteishenkeä. Salonen on ammatiltaan psykologi ja tukee työkseen ihmisiä surun, ahdistuksen ja pahan olon käsittelyssä. ”Avautuminen, luottamus, rentous ja vuorovaikutuksen syntyminen tapahtuvat metsässä paljon helpommin kuin vastaanotolla
”Elvyttävässä metsässä on sekä suojaavuutta että tilantuntua, mutta ei välttämättä samanaikaisesti. Salonen pitää terapiaistuntoja myös toisella vastaanotollaan, 1800-luvulla rakennetussa torpassa Lempäälän keskustassa. Valmistumisensa jälkeen hän on kirjoittanut siitä kirjoja, luennoinut pohjoismaita myöten ja selvittää parhaillaan luontokokemuksen terapeuttisuutta väitöskirjassaan. Voi paastota, mutta silloin heikottaa.” Porttikielto kiireelle Salosen mieluisin maisema löytyy Hyvän mielen tilan sekametsisPäärakennuksen edessä kuopsuttavat kanat olivat joutua pataan Pälkäneellä. Tutkimukset ovat osoittaneet luonnon elvyttävän kaupunkiympäristöä paremmin. Metsä tekee osan työstäni”, Salonen kertoo. Kaikki metsät eivät kuitenkaan vaikuta ihmiseen samalla tavalla. Terapeuttisin paikka on väitöskirjani mukaan sellainen, jossa ihminen kokee olevansa suojassa”, Salonen sanoo. ”Luontokokemuksia olisi syytä ottaa tietoisemmin mukaan arkeen. Myös kaupunkija haja-asutusalueilla on eronsa. Ilman sitä ei voi olla montaa päivää. Salonen on tuonut sisälle kiviä, käpyjä, luontokuvia ja kasveja. Aihe vei kuitenkin Salosen mennessään. Harmikseen hän on huomannut, että kaupunkimetsät ovat muutamassa vuosikymmenessä saaneet monin paikoin väistyä rakennusten tieltä. Kun työ vie kaupunkeihin, työmatkan varrelle valitaan tietoisesti metsäisiä tai vähintäänkin puistoisia taipaleita. Kaupunkien viheralueet elvyttävät, mutta ahdistuneet ihmiset hakeutuvat mielellään metsäisempään maisemaan. ”avauTuminen, luoTTamus, renTous ja vuorovaikuTuksen synTyminen TaPahTuvaT meTsässä Paljon helPommin kuin vasTaanoTolla.” tumiseen, eli kaikki ei siis ole minusta kiinni. Metsän vaikutus hyvinvointiin on kiistaton. Sielläkin luonto on läsnä. Nyt ne munivat perheen pöytään kananmunat. Jo muutamassa minuutissa verenpaine ja stressihormonitaso alenevat. Vaikutuksia minuuteissa Salonen on entiseltä koulutukseltaan maanviljelysteknikko. Näin on käynyt myös lapsuuden lähiömetsälle Valkeakoskella. Jopa syöpää vastaan taistelevien valkosolujen määrä veressä lisääntyy. Alle puolen tunnin metsässä olon jälkeen ihmiset alkavat tunnistaa elpymisen myös omassa mielialassaan. Ehkä osin tästä syystä Salonen on hakeutunut syrjäiselle maaseudulle asumaan. Hän tukee asiakkaitaan tunnistamaan luonnon terveysvaikutukset ja ohjaa heitä ammentamaan niistä voimaa. Salonen pelasti ne. Toivoisin, että jonain päivänä ei määrättäisi psyykelääkkeitä vaan vaihtoehtoisena hoitomuotona tarjottaisiin luontokokemuksia.” Salonen rohkaisee asiakkaitaan luontoon ja noudattaa itse samoja ohjenuoria. Hän kulkee päivittäin metsässä. 9 MAKASIINI 4 • 2014 2681_.indd 9 16/05/14 17:22. Tilantuntua löytyy esimerkiksi järven rannalta. Päivittäinen ravinto Salonen on edelleen yksi harvoista psykologeista Suomessa, joka on ottanut metsän mukaan käytännön työhönsä. ”Metsä on verrattavissa ravintoon. Kun työläisperheen vesa vuonna 1990 toteutti haaveensa ja hakeutui yliopistolle psykologian oppiin, metsän hyvinvointivaikutuksista puhuivat vasta harvat
Metsät maksavat itsensä takaisin hyvinvointina. Yksi tärkeimmistä paikoista löytyy hevoshaan takaa naapurin metsästä. Siellä uskollisena seuralaisena on 13-vuotias belgianpaimenkoira Linda. 11 MAKASIINI 4 • 2014 2681_.indd 11 16/05/14 17:22. Päätehakkuuikää lähestyvän kuusikon oksilla kasvaa naavaa. Pahimmillaan marjastuksesta, metsästyksestä ja metsätöistä voi saada jopa stressiä, jos asettaa itselleen aikaja määrätavoitteita. Se oli sen arvoinen hankinta.” Vaikka metsä on kalliilla ostettu, Salonen ei ole koskaan suunnitellut tekevänsä puukauppaa. ”Olen miettinyt, milloin ehdottaisin naapurille, että ostaisin paikan”, Salonen pohtii. Hän kuljettaa äitiään leikkien lomassa metsän kolkasta toiseen. En ole silti katunut sitä. Niittyketona kasvava viljelys tarjoaa tilan eläimille heinää myös talveksi. Salosen ei tarvitse kuin heittäytyä mukaan. Siitä Hyvän mielen tilalla pitää huolta rauhallisen Lindan lisäksi Salosen 10-vuotias poika Kappe. Yksi yrtti sieltä, toinen täältä ja pikkuhiljaa kassit täyttyvät kuin ruokakaupassa. Laidunalaa oli jo entuudestaan tilan eläimille riittämiin, mutta ajatus maiseman menetyksestä sai Salosen kaivamaan kuvettaan. Maisema oli ostettava hinnalla millä hyvänsä. ”luonTokokemuksia olisi syyTä oTTaa TieToisemmin mukaan arkeen.” Metsä on Saloselle kuin ravinto, jota ilman ei voi olla päivääkään. ”Joskus pitää ihan päättää, että en ota paperikasseja matkaan vaan katselen muutakin maisemaa kuin poimittavia kasveja”, Salonen sanoo. tä. Pankissakin sanoivat, että valtio on huijannut minua. ”Monesti mielletään, että Thaimaan-lomat kerran vuoteen ovat tärkeitä ja niitä varten säästetään. Se kulkee emäntänsä matkassa sienimetsällä, kävelyretkillä ja istuu hiljaa vieressä kannonnokalla. Keväällä se seuraa Salosta, kun tämä paperikasseineen lähtee yrttien keruuseen. Metsätalouden veroilmoituksessa on ollut ja tulee aina olemaan pyöreä nolla tulosarakkeessa. Salosen yksi tärkeimmistä paikoista sijaitsee naapurin metsissä. Satumaisessa kuusikossa arjen huolet unohtuvat. Luonnosta ja maisemasta olisi hyvä muistaa nauttia myös sellaisenaan ilman minkään sortin suorittamista. Kun pellot tulivat myyntiin, Salonen pelkäsi, että joku ostaa ja hakkaa takametsän. Puro solisee sammaloituneiden kivien lomassa. Omalle terveydelle ja hyvinvoinnille voisi kuitenkin olla paljon tärkeämpää, että omaan arkeen kuuluisi jokin elvyttävä paikka.” Itselle tärkeä metsä tai maisema kannattaa ostaa tai vaihtoehtoisesti vuokrata, mikä sekin nykypäivänä on mahdollista. Vanha kuusikko on kuin satujen aarniometsä. ”Maksoin siitä ylihintaa. Mittaamattoman arvokas Hyvän mielen tilaa rajaavalla pellolla laiduntavat kesäaikaan vuohet. Alun alkaen pelto ja sitä rajaavat metsät olivat valtion maata. Luonnossa olemisen elvyttävä vaikutus katoaa, jos metsään otetaan mukaan kellotus ja kiire. Puut saavat lahota rauhassa
Vuosina 2000–2013 Suomessa avohakattiin 1,9 miljoonaa hehtaaria metsiä. Metsätalous palkkaa istutustöihin kaikkiaan lähes 500 nuorta. Tarkastajan tehtävänä on seurata metsästykseen ja kalastukseen liittyvää keskustelua internetiin keskustelupalstoilla ja sosiaalisessa mediassa. Metsähallituksen hallinnoimista valtion metsistä 55 prosenttia uudistetaan istuttamalla, 30 prosenttia kylvöillä ja 15 prosenttia uudistuu luontaisesti. ”Viime vuonna istutimme yli kolme miljoonaa tainta. Viime vuosiUUTISET Lyhyesti metsähallitus istuttaa urakalla Metsähallituksen vakituiset ja määräaikaiset työntekijät istuttavat kesän ja syksyn aikana yhteensä 22 miljoonaa puuntainta. istutustöitä tekevät Metsähallituksen omien metsureiden lisäksi nuoret kesätyöntekijät. Tehtävään on valittu oululainen Toni Murto, jolla on myös poliisin koulutus. esimerkiksi taimikoita on hoidettu ennätystahtiin. Laskukausi on leikannut sahausta, mikä heijastuu päätehakkuisiin. Tänä vuonna jäädään alle kahden miljoonan. Parin viime vuoden aikana istutimme runsaasti myrskyaloja”, toteaa metsäpalveluyritys Metsäpirkan toimitusjohtaja Jouko Pirkkalainen. ”Päätavoite on ohjata eränkävijöitä hyviin, luvallisiin ja laillisiin erätapoihin”, sanoo Metsähallituksen eräpalveluiden aluepäällikkö Erkki Turtinen. Samaan aikaan metsiä on viljelty 1,6 miljoonaa hehtaaria. TeksTi ja kuva Mikko Riikilä Viime vuonna metsiä viljeltiin vähemmän kuin kertaakaan vuoden 1970 jälkeen. Se seuraa edeltävien vuosien avohakkuiden määrää. Lisäksi 2010 myrskyt selittävät viime vuosien viljelymäärien suurta vaihtelua. Määrä vastaa yli kahden vuoden keskimääräistä avohakkuualaa. Lisäksi neljännes päätehakkuualoista – avohakkuut ja luontaisen uudistamisen alat – jää muokkaamatta. Uudistusalat hunningolla Joltinenkin osa hakkuualoista on 2000-luvulla jäänyt viljelemättä. Viljely alamaissa, taimikonhoito vauhdissa Metsänhoitointoa riittää, vaikka istutusmäärät hiipuivatkin viime vuonna. Vuodesta 2000 alkaen päätehakkuita on tehty yhteensä 2,3 miljoonaa hehtaaria, muokkauksia 600 000 hehtaaria vähemmän. Metsäpirkan metsuri Risto Masalin istutti kuusentaimia Hartolan takamailla koleassa kevätsäässä viime viikolla 12 MAKASIINI 4 • 2014 12 MAKASIINI 4 • 2014 2682_.indd 12 16/05/14 17:42. Valtakunnallisesti kuluvan vuoden istutusmäärien arvioidaan jonkin verran nousevan viimevuotuiselta tasolta. Vuotuinen viljelyala jäi alle 100 000 hehtaarin. Noin 15 prosenttia hakkuualoista jäi siis oman onnensa nojaan. Näin metsänviljelyn määrä perimmiltään mukailee sahauksen vaihteluita. Suomeen ensimmäinen nettierätarkastaja Metsähallitus pestaa ensimmäisen nettierätarkastajan. Metsänhoitoinnon mittariksi vuotuinen istutusala on kuitenkin huono valinta. Ennakkotietojen mukaan taimitarhoilta lähtee tänä vuonna viimevuotista enemmän taimia
Maan ylin metsälain valvoja, Suomen metsäkeskuksen rahoitusja tarkastuspalveluiden päällikkö Aki Hostikka myöntää, ettei metsien uudistaminen sen paremmin kuin uudistamisen valvontakaan ole kattavaa. Hyväkään vauhti taimikonhoidossa ei silti riitä purkamaan vuosien saatossa kertyneitä hoitorästejä. Tänä vuonna yksityismetsissä tehdään todennäköisesti uusi ennätys, koska metsurit ovat eteläisessä Suomessa voineet raivata koko alkuvuoden. 2000-luvun alussa oltiin noin 170 000 hehtaarin tasolla. Viime vuodet ovat puumarkkinoilla olleet erinomaisia.” Hostikka lupaa kemeravarojen riittävän, vaikka taimikoissa mentäisiin ennätystahtia vuoden loppuun. Pirkkalaista tieto ei yllätä ”Ihmiset hoitavat metsiään aina, kun puukauppa käy hyvin. Viime vuosina määrä on asettunut noin 190 000 hehtaarin tasolle. Vuosien 2007 ja 2008 veroetuudet nostivat määrän tilapäisesti jopa 250 000 hehtaariin. Yhtiö aikoo ostaa pienmetsäkoneen sekä raivaimen ja alkaa testata niitä. Niiden määräksi arvioidaan 700 000 hehtaaria. ”sellutehtaan rakentaminen on ympäristöteko.” oTsikko YMPäRisTöTieTeideN laiTokseN PRofessoRi Pekka kauPiN kiRjoiTuksessa TalouseläMässä 16/2014. Hehtaareissa mitaten jakson kolme parasta vuotta ovat sattuneet 2010-luvulle. Viisi parasta vuotta ovat 2008–13. se tuntuu hienolta, selät suoristuvat!” MeToN PuHeeNjoHTaja HåkaN NYsTRaNd blogissaaN 13.5. 0,36% Metsänviljelyyn toimitettiin viime vuonna 155 miljoonaa tainta. Tavoitteista on toistaiseksi toteutunut noin kolmannes. ”ehkä suomi ei ole nähnyt metsää Nokialta etsiessään uutta Nokiaa”. ”Tammi-huhtikuussa kemeralla rahoitettuja taimikoiden ja nuorten metsien hoitotöitä on tehty yli viidennes enemmän kuin samalla jaksolla 2011”, Hostikka kertoo. na muokkaamatta jääneiden alojen osuus on vähentynyt. Viime vuonna hakkuuala oli yli 700 000 hehtaaria. Kantorahatuloja ollaan valmiita sijoittamaan takaisin metsiin. Niistä 0,36 prosenttia oli jotain muuta puulajia kuin kuusta, mäntyä tai koivua. ”Uuden metsälain aikana metsänomistajien ei enää tarvitse ilmoittaa tekemistään metsänviljelyistä. ”Ainakin eteläisessä Suomessa hakkuualat taimettuvat yleensä lain vaatimukset täyttäen, vaikka mitään ei tehtäisi.” Raivuulla vilskettä Taimikoiden hoito on lakisääteistä metsänviljelyä parempi mittari metsänhoitoinnolle. Hostikka ei pidä tilannetta vielä hälyttävänä. Uudistamista valvotaan harvalla otannalla. 20 vuotta sitten kaupallisia hakkuita tehtiin 450 000 hehtaarilla vuodessa. Kaikkiaan metsien hakkuupinta-ala on vuodesta 1995 alkaen yli puolitoistakertaistunut. ”Tulevaisuudessa metsäja muiden luonnonvarojen asiantuntijoihin kohdistuu yhä suurempi vastuu uusiutuvien raaka-aineiden saatavuudesta, kilpailukyvystä, käytön kestävyydestä. karellespromin edustajat ovat tutustuneet suomessa koneelliseen metsänhoitoon. Metsänhoitotöitä tehdään tällä hetkellä karjalassa vain manuaalisesti. HelsiNgiN saNoMieN PääkiRjoiTus 27.4. Tältä osin tilanne näyttää hyvältä. Vuotuiset taimikonhoitomäärät ovat viime vuosina kivunneet merkittävästi 2000-luvun alkuvuosia korkeammalle tasolle. Vuodesta 1994 alkaen yksityismetsien taimikoita on vuosittain hoidettu vähän yli tai alle 100 000 hehtaaria. Lisää metsää metson suojaan Metsien monimuotoisuutta turvaavassa Metso-ohjelmassa perustettiin viime vuonna 7 611 hehtaaria uusia suojelualueita. 13 MAKASIINI 4 • 2014 13 MAKASIINI 4 • 2014 2682_.indd 13 16/05/14 17:21. Talousmetsien monimuotoisuutta lisääviä luonnonhoitohankkeita toteutettiin 659 hehtaarilla. Prosentti ilmoitetuista päätehakkuista tarkastetaan.” Aiemmin metsäkeskukset lähettivät kirjeen kaikille päätehakkuita tehneille ja muistuttivat uudistamisesta, ellei toteutusilmoituksia kuulunut. 0,0 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 Aukkoja uudistamatta Hakkuu-, viljelyja maanmuokkausalat 2000–2013 Miljoonaa hehtaaria Av oh ak ku ua la M et sä nv ilje lya la Pä ät eh ak ku ua la M aa nm uo kk au sa la Lähde: Metsätilastollinen vuosikirja Harvennuksilla ennätystahti Myös ensiharvennuksia tehdään takavuosia enemmän. Metson tavoitteena on perustaa vuoteen 2020 mennessä uusia suojelualueita 96 000 hehtaaria ja turvata monimuotoisuutta 82 000 hehtaarilla yksityismetsissä. Venäjän metsänhoito koneellistuu venäjän karjalan suurimpiin puunkorjaajiin kuuluva karellesprom suunnittelee ottavansa taimikonhoidossa käyttöön pienmetsäkoneita raivaussahojen ja kirveiden tilalle, kertoo idän metsätieto
Jos taimelta on katkaistu vain uusin latvakasvain, voi se elpyä vaurioitta. Korvauskriteereitä voi tulevaisuudessa tarkastella sen perusteella, miltä hirvien vaurioittamien taimien kehitys näyttää pitkällä aikavälillä. Tulokset odotettuja Tutkimustuloksia Matala lupaa viimeistään vuonna 2016. ”On lylyä ja mutkaa, kaikki mahdolliset viat”, toteaa Metlan metsätalousinsinööri Markku Rantala. Aiemmin on tutkittu, miltä hirvien aiheuttamat vauriot näyttävät muutama vuosi vioituksen jälkeen, mutta nyt tutkittavat puut ovat kasvaneet vioituksen jälkeen reilut 30 vuotta”, sanoo tutkimusta vetävä Metlan vanhempi tutkija Juho Matala. kavimmista runkovioituksista seuraa tyvitukkiosan joutuminen kuitupinoon. Ne ovat puusta, joka on aikoinaan katkaistu kahden vuoden takaisen latvakasvaimen alta. Metlan tutkimusmestari Erkki Piiroinen mittaa vioituksen suuruutta saheesta, joka on sahattu taimena vaurioitetusta männystä. Matalan mukaan vauriot ovat sitä pahempia, mitä suurempi osa latvasta on poistettu. Vioitetut männyt saivat kasvaa, kunnes osa niistä tänä vuonna mitattiin, kaadettiin ja kuljetettiin sahattavaksi. UUTISET TeksTi Liina kjeLLberg kuvaT seppo samuLi TieTo hirvituhojen puulle aiheuttamista vaurioista ja niiden vaikutuksista sahatavaran laatuun täsmentyy. Useimmat taimet ovat aluksi elpyneet vioituksesta hyvin ja kasvattaneet uuden latvan, mutta muutaman vuoden jälkeen niiden läpimitan kasvu on alkanut jäädä jälkeen vioittamattomien puiden läpimitan kasvusta. Metsäntutkimuslaitoksessa selvitetään, miten hirvien aiheuttamat vauriot näkyvät männyissä vuosikymmeniä vioituksen jälkeen. Yleisin vaurio on mutka, joka syntyy, kun taimi tekee sivuoksasta uuden latvan katkaistun tilalle. Mutka yleisin vika Tutkimukselle perustettiin 18 koemetsikköä ympäri Suomea. Toukokuun puolivälissä tutkimuksen aineisto, 360:stä mäntytukista sahatut noin 1 700 viiden metrin mittaista sahetta, odottaa pinoissaan Hommansby Såg -sahan pihalla Loviisan Skinnarbyssä. Alle 1,5 metrin mittaisilta taimilta katkaistiin latvakasvain sekä joitain sivuoksia. Myös sivuoksia katkottiin. Pukkijalkojen päällä makaa Vilppulasta kaadetun männyn sisimmät saheet. Tiedot siitä, miten yksittäisiä puita on vaurioitettu, on säilytetty Metlassa. Tutkimuksen perustana ovat vuonna 1980 perustetut koemetsiköt. Aina vioitus ei tosin aiheuta puulle vauriota. 14 MAKASIINI 4 • 2014 14 MAKASIINI 4 • 2014 2683_.indd 14 16/05/14 17:19. Sitä isommat taimet taas katkaistiin joko uusimman latvakasvaimen, edellisvuoden latvakasvaimen tai kolmen vuoden takaisen latvakasvaimen alta. Mäntyjen vioittuminen näyttää vaikuttavan myös niiden kasvuun. Metlan tutkimus on ainutlaatuinen sikälikin, että vioitusten syyt voidaan jäljittää. Aiemmissa tutkimuksissa hirvituhojen seurauksia on tutkittu sellaisissa metsissä, joissa hirvien tiedetään tehneen tuhoja, mutta silloin ei voida varmuudella sanoa, kuinka vakavia vauriot ovat alun perin olleet. Niissä kasvaneita mäntyjä, jotka olivat vuonna 1980 0,5– 3 metrin mittaisia, vioitettiin hirvien syöntiä jäljitellen. Matalan mukaan tutkimus tuo lisätietoa myös hirvivahinkokorvausten arviointiin. ”Tämä on ainutlaatuinen tutkimus. Metlan tutkimusavustaja Tapio Järvinen kirjaa tiedot muistiin. Jokainen sahe käydään erikseen läpi sahan kuivaamossa. Alustavasti näyttää siltä, että tulokset ovat odotetunlaiset: lievästi vioittuneiden mäntyjen elpymiskyky on hyvä, mutta vaHirvituhojen seuraukset selville metlan uusi tutkimus selvittää, miten hirvituhot vaikuttavat sahatavaran laatuun. Hirven vakavasti vaurioittaman männyn tyvitukkiosa kelpaa vain kuitupinoon
kirjanpainajia ennustetaan olevan yhtä paljon tai jopa enemmän kuin viime vuonna. Vuonna 2010 alkanut metsälain uudistamisprosessi puhdisti kuitenkin Äijälän mukaan ilmapiirin avoimeksi uusille ja vanhoille vähän käytetyille menetelmille. etelässä lämpimimmillä paikoilla parveilu alkanee nyt lehden ilmestymisviikolla. Liina kjeLLberg YläHarvennus tekee paluuta yleisesti hyväksyttyjen metsänkäsittelymenetelmien joukkoon. olemme yhdistäneet verkkosivuillemme tiedot viime vuoden hyönteistuhohakkuista ja niiden lähellä olevista kuusikoista. kirjanpainajat lähtevät liikkeelle ilman lämpötilan noustessa 20:een ja karikkeen 10 asteeseen. oman metsän tuho varmistuu kuitenkin vasta maastossa. Tällaiset puut olisi hyvä poistaa metsästä viimeistään heinäkuun aikana. Yläharvennus tulee taas pitkään karsastettu harvennustapa sopii hoidettuihin kuusikoihin ja männiköihin. Tuhopuita voi tosin olla vaikea saada pikaisesti hakkuuseen, sillä puukauppa hiljenee keskikesää kohti. sieltä voi tarkistaa, onko oma tila vaaravyöhykkeelle. 5 Mitä teen, jos tuho iskee. Yläharvennus on hänen mukaansa hyvä vaihtoehto hyväkuntoisiin varttuneisiin kuusikoihin ja männiköihin. Tulevana kesänä vahingot voivat nousta jopa kymmeneen miljoonaan euroon. KuKa: suomen metsäkeskuksen valmiuspäällikkö Yrjö niskanen. Kiinnostus pitkään karsastettua harvennustapaa kohtaan on kasvanut ja monet metsäalan toimijat ovat ottaneet sen hakkuutapavalikoimaansa, kertoo Tapion Metsänhoito ja bioenergia -toiminnon johtaja Olli Äijälä. ”Huolellisesti tehtynä yläharvennus kasvattaa tukin saantoa ja välittömiä hakkuutuloja. MiTÄ: seurannut kaarnakuoriaiskannan kasvua vuodesta 2011. Milloin parveilu alkaa. Esimerkiksi UPM:stä ja Metsä Groupista kerrotaan, että suunnitelmissa on lisätä yläharvennusten määrää. Määrämittahakkuissa metsästä poistetaan paras puusto ja kasvamaan jätetään mitä metsään sattuu jäämään. Kun eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus tuli lainsäädännöllisestikin mahdolliseksi, arvioitiin uudelleen myös vähemmän käytettyjä tasarakenteisen metsän kasvatusmenetelmiä.” Hakkuutulot kasvavat Yläharvennus rinnastettiin Äijälän mukaan pitkään eri-ikäisrakenteisen metsän hakkuisiin ja entisajan määrämittahakkuisiin. Tuhot olivat kaksinkertaiset verrattuna maksettuihin hirvituhokorvauksiin. MiTEn: Lähin seurantapaikka kodin tuntumassa rantasalmella pitää tilanteen tasalla. Hoitamattomiin metsiin se ei sovi. Yläharvennus otettiin mukaan Tapion Hyvän metsänhoidon suosituksiin vuonna 2006, mutta silloin menetelmä jäi vähälle käytölle. siellä kirjanpainajat aiheuttivat vuoden 2005 gudrun-myrskyn jälkeen arviolta 150–200 miljoonan euron vahingot. ”Metsälain uudistamisprosessi sai monet tahot pohtimaan, mitä metsänkäsittely ja sen monipuolistaminen tarkoittaa. Tiia puukiLa Kuvio 3 000 6 000 9 000 12 000 15 000 -93 -95 -98 -00 -02 -04 -06 -08 2010 2013 Miljoonaa m Lähde: Metsäteollisuus ry Sahaus ylsi vuoden 1994 tasolle Havusahatavaran tuotanto nousi viime vuonna taas 10 miljoonaan kuutiometriin eli samalle tasolle, missä se oli 20 vuotta sitten. mETSäTyyppI 1 Minkälaista kirjanpainajakesää odotetaan. seurantatiedot löytyvät verkkosivuiltamme. metsäkeskus seuraa parveilua viidellä seurantapisteellä etelä-suomessa. Yläharvennuksessa taas poistetaan kookkaimpia päävaltapuita ja huonokuntoisimpia puita, kasvamaan jätetään hyväkuntoisia lisävaltapuita. Niistä yläharvennuksessa ei kuitenkaan ole kyse. 4 Mistä tiedän, onko kuusikkoni vaarassa. 2 Kuinka suuria rahallisia menetyksiä on luvassa. Kiertoaika pitenee hieman, mutta kiertoajan nettotulojen nykyarvo kasvaa”, Äijälä sanoo. 3 Milloin kirjanpainajien parveilu alkaa. 15 MAKASIINI 4 • 2014 15 MAKASIINI 4 • 2014 2683_.indd 15 16/05/14 17:19. kirjanpainaja tappoi kuusia viime vuonna noin kahden miljoonan euron arvosta. ruotsissa jyllänneen epidemian mittoihin tuhot eivät vielä yllä. kirjanpainajakanta on ennätyksellinen, mutta ruotsin mittoihin tuhot eivät yllä, tietää Yrjö niskanen. Tuhot voi havaita kesäkuun alussa pienistä rei’istä rungossa ja purukasoista puun tyvellä
Toukokuun puolivälin tienoilla ostotahti oli 0,9 miljoonaa, samaan päästiin kesäkuun alussa. Leimaustilauksia on tullut metsänhoitoyhdistyksiin paikoin viimevuotista enemmän. Hänen mukaansa puun ostajien tilanne on tällä hetkellä hieman erikoinen. Myyntihaluja on Tänä keväänä miljoonan kuution viikkovauhdin saavuttaminen voi tehdä tiukkaa, mutta mahdotonta se ei ole. Nyt kauppa näyttää tasaantuneen ja kauppoja tehdään myös alkuvuodesta. Ostajien keskuudessa ollaan tilanteeseen tyytyväisiä. Myös kantohintataso on ollut korkeimmillaan tähän aikaan. Kuusitukista on paikoin ylitarjontaa, osin tähän on syynä kirjanpainajatuhot. Pohjoisessa kauppa käy Pohjois-Suomessa puukauppoja on tehty noin neljänneksen viimevuotista enemmän. ”Kesäkorjuuseen tarvitaan vielä lisää leimikoita, tarve tosin vaihtelee alueellisesti”, Pääkkönen toteaa. Puulla on edelleen hyvä kysyntä. Metsänomistajilla on ainakin puunmyyntihaluja. ”Metsänomistajat ovat tilanneet puunmyyntisuunnitelmia viimevuotista enemmän, kiinJoko kauppa kiihtyy. Esimerkiksi viime vuonna oli vain yksi puukaupan miljoonaviikko, ja se oli toukokuun lopulla. Kuhmon metsäpäällikkö Juhani Pääkkönen kertoo, että puuta on tullut kevään aikana hyvin tarjolle. Yhtiö hankkii suuren osan leimikoistaan metsänhoitoyhdistysten tai muiden välittäjien kautta. Talven aikana kysyntä on ollut vaihteleva ja puuta on ollut hieman kysyntää enemmän tarjolla. Pohjois-Suomen metsänomistajien liiton toiminnanjohtaja Jukka Aula kertoo, että ainoastaan energiapuu käy lauhan talven jälkeen huonosti kaupaksi. Mäntytukin tilanne on ollut myyjien kannalta paras, muiden puutavaralajien kysyntä on vaihdellut. ”Kesän tullessa etenkin kesäleimikoiden kysyntä paranee”, Hujala ennakoi. Kuusitukista on Järvi-Suomen alueella lievää ylitarjontaa. Syksyllä puuntarve ei ole enää ollut entisenlainen, joten kauppa on jatkunut silloin ilman isompia nousuja. Silloin puuta ostettiin 1,2 miljoonaa kuutiometriä. Niinpä sahayhtiö on voinut kasvattaa leimikkovarantojaan. m ik ko H äy ry n en 16 MAKASIINI 4 • 2014 16 MAKASIINI 4 • 2014 2684_.indd 16 16/05/14 17:41. Muutamana viime vuotena puukaupan kiivainta aika onkin ollut jo alkukesä. Tänä vuonna vauhtiin ei ole vielä kunnolla päästy. Tahti on sitten kiihtynyt kesää kohden laantuakseen taas lomakaudeksi. Kuusesta ylitarjontaa Myös Järvi-Suomen metsänomistajien liiton aluepäällikkö Jukka Hujala uskoo puukaupan vilkastuvan lähiviikkojen aikana. markkinat Hannu JauHiainen Perinteisesti puukaupan vilkkaimmat ajat ovat olleet syksyllä, jolloin myös hintataso on noussut vuoden korkeimmaksi. Tarjontaa on lisännyt osaltaan kirjanpainajien aiheuttamat tuhot ja tuhonuhat. Kuusija mäntytukin ostotarve vaihtelee ostajittain hyvinkin paljon. Metsänomistajien kannattaa varautua mahdolliseen kysynnän paranemiseen tilaamalla puunmyyntisuunnitelmat ajoissa. Osa metsänomistajista on näin tehnytkin, Järvi-Suomen liiton alueella puunmyyntisuunnitelmia on laadittu huhtikuussa noin viidenneksen enemmän kuin viime vuonna. Silloin puukaupan voi tehdä nopeasti ja saada kesäkohteet myös heti korjuuseen. nostusta kauppojen tekoon siis on”, kertoo Lakeuden metsänhoitoyhdistyksen toiminnanjohtaja Jussi Parviainen. Myös Otso, eli entinen metsäkeskuksen metsäpalvelu, on tuonut oman ripauksensa puumarkkinoille leimikoiden välittäjänä. Odotukset ovat kuitenkin hyvät, Parviainen toteaa. Päätehakkuukohteiden lisäksi Kuhmo ostaa jonkin verran mäntyvaltaisia harvennusleimikoita, mistä kertyy tukin lisäksi parrua. Kesäleimikoiden kauppa ei vielä ole lähtenyt täydellä vauhdilla käyntiin. nykyisin puukaupan miljoonaviikot osuvat alkukesään
11,64 . ... Indeksien laskennassa erityyppisten leimikoiden (uudistus, harvennus, ensiharvennus) osuudet pidetään samoina, kuin ne olivat keskimäärin vuonna 2010. uudistushakkuu 58,34 . ensiharvennus ... ... ... ... 15,18 . ensiharvennus 47,92 . 41,11 . 13,72 . 13,17 . 18,54 . 43,45 . ... 15,73 . 15,69 . 37,69 . 14,80 . 14,47 . 44,57 . 14,82 . 34,09 . 16,32 . Kainuu-Pohjanmaa Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu kaikki yhteensä 52,24 . ensiharvennus 46,93 . 15,72 . 15,29 . Metsäntutkimuslaitoksen julkaisema indeksi päivittyy kuukausittain. 15,29 . uudistushakkuu 57,44 . Savo-Karjala Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu kaikki yhteensä 56,80 . 41,64 . 16,89 . Harvennushakkuu 42,03 . 14,42 . 43,03 . Etelä-Suomi Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu kaikki yhteensä 56,16 . 17,68 . 43,42 . Viikko-ostojen määrä 1 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 Miljoonaa m 0,25 0,5 0,75 1,0 1,25 1,5 1,75 2,0 2013 2014 Kantohintojen kehitys Euroa m Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Kuusikuitu Mäntykuitu Koivukuitu Puutavaralajien kantohintaindeksit Kaikilla puutavaralajeilla 12/2010 = 100 Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Kuusikuitu Mäntykuitu Koivukuitu 10 20 30 40 50 60 70 80 2009 2010 2011 2012 2013 2014 3/2014 1/2013 Indeksi kertoo muutoksista Kantohintaindeksi kuvaa eri puutavaralajien nimellishintojen muutosta. ensiharvennus 45,19 . 14,64 . 13,67 . 56,95 . 14,15 . 13,75 . 17,54 . ... ... 15,68 . 17,48 . Harvennushakkuu 49,60 . 45,51 . 15,88 17,70 . 48,37 . 15,58 . 13,85 . nousussa . ... 16,72 . 13,26 . 42,27 . 14,88 . 14,62 . 12,93 . 48,02 . Silloin vallinneille eri puutavaralajien kantohinnoille on annettu suhdeluku 100. 19,10 . 17,67 . Esimerkiksi indeksiluku 110 tarkoittaa, että puun nimellinen hinta on kohonnut kymmenen prosenttia joulukuusta 2010. 51,85 . 15,95 . 14,36 . 37,53 . 13,13 . 37,94 . uudistushakkuu 58,44 . 17,54 . 17,71 . 17,89 . 57,78 . Harvennushakkuu 48,78 . 14,40 . uudistushakkuu 47,10 . 47,68 . Harvennushakkuu ... 49,14 . 46,27 . 14,84 . 15,57 . 14,95 . Harvennushakkuu 50,62 . 19,55 . 15,25 . ... ensiharvennus 46,09 . 18,74 . 17,46 . 14,39 . 17,81 . 14,22 . ... 46,54 . 16,42 . 14,99 . 13,82 . 15,54 . 14,46 . 14,56 . 14,81 . 16,01 . 55,83 . uudistushakkuu 57,60 . 47,29 . 15,10 . 56,78 . 37,70 . 17,85 . ensiharvennus 48,56 . 14,54 . Harvennushakkuu 46,30 . 15,56 . Koko maa Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu kaikki yhteensä 55,87 . ... 56,40 . 18,07 . 17,51 . 18,53 . 46,37 . 18,13 . 37,62 . 15,93 . 56,74 . 55,39 . 14,85 . 13,33 . 56,75 . 11,94 . 46,18 . 17,81 . Etelä-Pohjanmaa Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu kaikki yhteensä 56,24 . 48,35 . 16,51 . 18,29 . 15,52 . 41,97 . 18,58 . 17,29 . 16,95 . 14,37 . ... Harvennushakkuu 48,93 . Lappi Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu kaikki yhteensä 46,04 . uudistushakkuu 54,19 . 15,46 . 90 94 98 102 106 110 17 MAKASIINI 4 • 2014 17 MAKASIINI 4 • 2014 2684_.indd 17 16/05/14 17:41. Hintatason muutokset saadaan näin paremmin esille. Indeksi alkaa vuoden 2010 joulukuusta. 57,63 . 18,39 . 17,85 . 40,12 . Harvennushakkuu 50,47 . uudistushakkuu 58,69 . 17,71 . 14,93 . 45,45 . ... ... ensiharvennus 46,67 . 18,70 . laskussa Keski-Suomi Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu kaikki yhteensä 56,25 . 53,23 . ... 49,32 . 15,59 . 57,32 . 47,12 . 57,19 . Kymi-Savo Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu kaikki yhteensä 57,36 . raakapuun kantohinnat toukokuussa viikolla 19 . ... 40,26 . 56,13 . uudistushakkuu 57,55 . ensiharvennus 47,07 . 14,65 . 15,93
Molempia laatuja tuottavat tehtaat painottavat pitkäkuitua. Lehtiselluun on tulossa lisätarjontaa, mikä luo hintapainetta. harvennusten arvioitu puukertymä oli noin 190 kuutiota ja päätehakkuun 380 kuutiota. hintaeron vuoksi ostajat vaihtavat pitkäkuitua lyhytkuituun, jos se vain teknisesti on mahdollista. havusellu pitänee hintansa paremmin sekä euroopan että Pohjois-amerikan tuotantokatkojen vuoksi. normaalisti niitä voi tämänkaltaisista leimikoista tulla puolikin tusinaa. Leimikosta tuli vain kaksi tarjo?usta. Stora enson ja araucon pahasti myöhästynyt uruguayn tehdas käynnistyy kesällä, samoin japanilaisen Ojin Kiinan-tehdas, jonka viivästymisen taustalla on maiden välejä kiristänyt saarikiista. Myyjä valitsi ostajaksi parhaimman tarjouksen tekijän. Kaikki kuviot olivat kesäkorjuukelpoisia. Kanadalaisen sellun tärkeässä vientisatamassa Vancouverissa on ollut lakkoja. PystykauPPa EtElä-Pohjanmaalla Harvennus Päätehakkuu Puutavaralaji m3€/ m3 m3 €m3 Mäntytukki 69 50,00 46 57,40 Kuusitukki 8 49,00 95 57,00 Mäntykuitu 61 15,50 16 17,75 Kuusikuitu 16 15,50 127 18,00 Koivukuitu 7 14,80 41 17,75 Mäntypikkutukki 26 25,00 9 27,75 Kuusipikkutukki 5 25,00 43 29,00 Kuusilahokuitu 8 11,30 Koko leimikko 577 m3 18 854 euroa markkinat Kuukauden puukauppa Vientikatsaus hannu jauhiainen Paikallinen metsänhoitoyhdistys teki huhtikuun alussa leimikon etelä-Pohjanmaalla sijaitsevalle metsätilalle. Vain kaksi tarjousta kesäleimikosta MiKKO häYrYnen Sellujen markkinatilanne on kaksijakoinen. havusellu on lähes aina lehtisellua kalliimpaa, mutta ero on nyt venynyt poikkeuksellisen suureksi. euroopassa ja Pohjois-amerikassa havusellu on pitänyt hintansa ja lehtisellukin halventunut vain lievästi. Lehtisellulla pidetään yleensäkin suurempia tuottajavarastoja, koska etelä-amerikan sisämaan tehtailla sellua tehdään varastoon odottamaan laivausta. tukkiprosentti ratkaisi Metsänhoitoyhdistys vertaili kahden ostajan tarjouksia ottaen huomioon yhdistyksen tallentaman, aikaisempien leimikoiden katkonta-aineiston. Yksi kuvioista oli pieni männikön ensiharvennus. Pohjois-amerikan talvi oli poikkeuksellisen kylmä. Tarjouksen paremmuuden ratkaisi yksityisen sahan hieman paremmat tukkiprosentit sekä kuusipikkutukki, jota ei kilpailevassa tarjouksessa ollut. Suomessa ovat seisoneet Metsä Groupin joutsenon ja äänekosken tehtaat. Kumpikin tarjous oli korkeampi kuin yhdistyksen laskema ajankohdan markkinahinta. Lähinnä tekstiileihin menevän liukosellun kysynnästä yli puolet on Kiinasta. Ostajat tarjosivat sen puille silti harvennuksen hintaa. Puut korjataan todennäköisesti kesän aikana. nykyinen 50 päivän varastotaso on kuitenkin selvästi yli normaalin. aasiassa sekä lyhytkuituisen lehtisellun että pitkäkuituisen havusellun hinnat ovat laskeneet. 18 MAKASIINI 4 • 2014 18 MAKASIINI 4 • 2014 2685_.indd 18 16/05/14 17:18. Pohjoismaiset tehtaat pyrkivät ajoittamaan normaalit huoltoseisokit pakkasten jälkeiseen aikaan toiselle kvartaalille. hintaero on sitkeä sellulajien erilaisen varastotilanteen vuoksi. itävaltalaisen Pölsin tehtaan soodakattila hajosi alkuvuodesta eikä vanhan varakattilan turvin päästä puoleenkaan tuotannosta. Toiseen suuntaan vaikuttaa, että Kiina imee sellua entistä enemmän ja etenkin lyhytkuitua. €/t 2010 2011 2012 2013 2014 Havusellu Lehtisellu set takeltelivat eivätkä etelävaltioiden sellutehtaat pystyneet käsittelemään lumista ja jäätynyttä raaka-ainetta. havusellun 28 päivän tuottajavarastot ovat tavanomaista pienemmät. Leimikko koostui neljästä eri kuviosta – harvennusta yhteensä 2,3 hehtaaria ja päätehakkuuta yhteensä 2,4 hehtaaria. Laskennallista eroa tarjousten välillä oli vähän yli tuhat euroa. junakuljetukHavusellu pitää hintansa 400 500 600 700 800 FOEX Indexes Oy Hintaero venähtänyt Havuja lehtisellun hintaero on kasvanut poikkeuksellisen suureksi eikä nopeaa tasoittumista ole näköpiirissä. Oman tuotannon supistukset sekä saastuttavien olkisellutehtaiden sulkemismääräykset kasvattavat lyhytkuituisen paperisellun tuontia. Kiina on määrännyt tuontitullit amerikkalaiselle liukosellulle suojellakseen omia tuottajia, jotka kääntävät koneitaan paperisellusta liukoselluun. Havuja lehtisellun hintaero on kasvanut poikkeuksellisen suureksi eikä nopeaa tasoittumista ole näköpiirissä
19 MAKASIINI 4 • 2014 19 MAKASIINI 4 • 2014 2686_.indd 19 15/05/14 16:12. Vieläpä niin, että tuki maksettaisiin tuotettua puukuutiota kohden.” MAALAIS-SEppo ”Eivät kaikki Suomen metsänomistajat ole tumpeloita, jotka juoksevat tukien perässä ja pilaavat metsänsä. ”Pätkiminen Husqvarnalla, halkominen Fiskarsilla ja Billnäsillä. www.metsavaaka.fi Vuoden metsäteoksi valittu sivusto antaa kosolti aineksia metsäopetukseen. Itse en siksi kasvata energiapuuta enkä ole luottanut poliitikkojen poukkoileviin tukieuroihin.” METSäkupSA ”Minusta olisi oikean suuntainen ratkaisu, että e-puutukea ryhdyttäisiin maksamaan puun polttajalle. 20 40 Vastaajia 190 60 80 100 Kyllä 87 % Ei 13 % uusi kysymys: Suositteletko nuorelle metsäalaa. Pinta-ala perusteinen tuki kannustaa kasvattamaan puuta sellaisessa tiheydessä, että korjuu on ainakin kannattavampaa.” pETE ”Suomessa ei taida juuri löytyä ryhmää tai alaa, jota ei tuettaisi suoraan tai vaikka verojärjestelyllä.” HArrASTELIjA ”Tukien myötä hoitotyö viivästyy – ’kasvatetaan’ tiheikköjä ja puhutaan laadusta – josta ei makseta.” pITkäT nEuLASET ”Kemeraa ainoastaan taimikoiden varhaisperkaukseen, jos siihenkään. www.Openmetsa.fi ”Tuet ovat epävarmoja. Lukijan kuva Keskustelua Verkossa nyt Gallup Omistatko raivaussahan. www.muinaispOlut.fi Metsävaaka-sovelluksella voit tarkastella metsikön uudistamisen ja kasvattamisen vaihtoehtoja. Varpapuun ja onkivapojen kasvattajille syvää halveksuntaa.” röörI-roopE ”Onneksi politiikot ovat tehneet tällä kohtaa viisaita päätöksiä ja suunnanneet enemmän varoja taimikoiden kunnostamiseen ja korjanneet virheet tukien ajoituksessa.” SuorITTAvA porrAS ”Tukieurot pitäisi suunnata energiapuuharvennusvaiheeseen. Tarvittaessa leka ja kiilat. Poistaisin e-puun tuen ja myyntivoiton verotuksen.” pAnu ”Päinvastoin, tukieurojen kohdentaminen poistettaviin energiapuukuutioihin ei ainakaan paranna metsänhoidon tasoa. Jotka eivät sovi liiteriin, ne pinoan pellolle.” Iron MAn Pikkuista Puuhastelua Museoviraston sivusto esittelee ulkoilureittejä, joiden varrelta löytyy muinaismuistoja ja muita kulttuuriperintökohteita. Ei kattila tiedä, tuleeko hake tukikelpoisesta metsänhoitokohteesta vai mistä.” roISTo rEIpAS ”Saman asian tukeminen ja verottaminen on hölmöläisen hommaa ja työllistää vain byrokraatteja. Valittajien ääni tuntuu kuuluvan liikaa.” TIMppA ”Ei tuossa kovinkaan kummoista hiilen haittaveroa tarvita, että kysyntä ohjautuu oikein.” HILux-METSurI tuilla vai ilman. METSALEHTI.FI Osallistu keskusteluun osoitteessa www.metsalehti.fi. Keskustelijat ruotivat energiapuun tukiaisia Metsälehden verkkosivuilla
Teema: Raivaamaan TeksTi Mikko Riikilä kuvaT saMi kaRppinen TäsTä 20 MAKASIINI 4 • 2014 20 MAKASIINI 4 • 2014 2687_.indd 20 15/05/14 16:13