TAMMIKUUTA 2023 . Onko ensiharvennusten jälki tosiaan kelvotonta. LOKAKUUTA 2021 . TORSTAINA 7. Sivut 8–11 LAATUKYSYMYS PERJANTAINA 20. PERUSTETTU VUONNA 1933 9804_.indd 1 9804_.indd 1 12.1.2023 14.24 12.1.2023 14.24. NRO 1 . NRO 18 Metsäkeskuksen selvityksestä nousi kohu
PERUSTETTU VUONNA 1933 Työt jatkuvat, vaikka ensiharvennuksista syntyi kohu. NRO 18 Metsäkeskuksen selvityksestä nousi kohu. Se edellyttää metsien vuosittaisen nettokasvun lisäämistä kuudella miljoonalla kuutiometrillä nykyisestä. Tavoitteen saavuttamiseksi tarvitaan kymmenen miljoonan hiilidioksiditonnin vuotuisia uusia päästövähennyksiä, Lehtonen sanoo. MIKKO RIIKILÄ JOULUN alla julkaistu raportti Suomen maankäyttösektorin (lulucf ) ilmastotavoitteiden toteutumisesta hätkähdytti. ”Pidän hakkuurajoituksia hyVÄHEMMÄN HARVENNUSTA, ENEMMÄN HIILINIELUJA Voimakkaiden harvennusten lieventäminen voisi vahvistaa metsien hiilinielua lähes saman verran kuin lannoitukset. Nettokasvu on yhtä kuin hiilinielu. Nyt se on siis nolla. 9805_.indd 2 9805_.indd 2 12.1.2023 14.26 12.1.2023 14.26. Kuusi miljoonaa kuutiota lisäkasvua Vasta perustetun metsäbiotalouden tiedepaneelin puheenjohtajan, Luken tutkimusylijohtajan Antti Asikaisen mukaan metsänieluja voidaan vahvistaa joko puuston kasvua lisäämällä tai hakkuita vähentämällä. NRO 1 . Metsänielun lisäystarve on sama suuruusluokkaa kuin valtion metsien vuotuiset hakkuut. Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkimusprofessorin Aleksi Lehtosen mukaan Suomen maankäyttösektorin nielun pitäisi EU:n määrittämän lulucf-tavoitteen mukaan olla 18 miljoonaa hiilidioksiditonnia vuodessa vuonna 2030. Onko ensiharvennusten jälki tosiaan kelvotonta. Hakkuiden rajoittamiseen Asikainen ei kuitenkaan usko. Jos ne lopetettaisiin, metsänielu saataisiin kerralla kuntoon. Samalla metsänieluja pitäisi vahvistaa kahdeksan miljoonan hiilidioksiditonnin edestä. TAMMIKUUTA 2023 . Kuva: Sami Karppinen. Maankäyttösektorista oli vuonna 2021 tullut päästölähde, vaikka metsien nettokasvu, siis puuston kasvun ja poistuman erotus, oli yhä noin 11 miljoonaa kuutiometriä plussalla. Keinoja maankäyttösektorin päästöjen vähentämiseen ovat muun muassa turvepeltojen viljelytapojen muutokset, suometsien jatkuva kasvatus sekä metsien raivaamisen rakentamiseen ja pelloiksi lopettaminen. vuosikerta, perustettu 1933 Julkaisija Tapio Palvelut Oy Aikakausmedia ry:n jäsen ISSN 0355-0893 (painettu) ISSN 2737-1123 (verkkojulkaisu) Levikki 31 415 (LT/21) Lukijoita 164 000 (KMT/22) Painopaikka Sanoma Manu, Tampere TORSTAINA 7. AJASSA / UUTISET 20.1.2023 2 Metsälehti.fi UUTISET Tuulesta tiliä pohjoisessa ›› 4 Runkohinnoittelu vaatii tarkkuutta ›› 12–13 METSÄSTÄ Rupumännikköön mentävä ajoissa harventamaan ›› 18–19 Stihlin sähköuutuus haastaa ammattisahat ›› 23 Tätä kaikkea tuo metsän vuosi 2023 ›› 25 PILKKEITÄ Punarintainen talven lintu ›› 28 Alanvaihtajista uusia metsureita ›› 34 TÄSSÄ NUMEROSSA Metsälehti 91. Sivut 8–11 LAATUKYSYMYS PERJANTAINA 20. LOKAKUUTA 2021 . Metsät sitoisivat enemmän hiiltä, jos niitä harvennettaisiin nykyistä lievemmin ja lannoitettaisiin nykyistä enemmän. Punaiselle mennään, koska maankäytön muut päästöt, muun muassa turvemaiden viljely, metsien raivaaminen rakentamiseen ja viljelyyn, tuottavat runsaasti hiilipäästöjä
Lisäkasvua lievin harvennuksin Nopein keino metsien hiilinielun vahvistamiseen olisi harvennusten lieventäminen, eli puita jätettäisiin hehtaarille nykyistä enemmän. Ruoan tuotannossa olevien turvepeltojen viljelyn lopettaminenkaan ei nykymaailmassa tuntuisi erityisen järkevältä. Käytännössä mahdollinen lisäys on paljon pienempi, koska iso osa tuhkasta syntyy etelän voimalaitoksissa ja lannoituskohteet ovat Välija Pohjois-Suomessa. ”Taimikoita tai kasvatusmetsiä harventaen metsien kasvua ja hiilinieluja ei voida lisätä ainakaan lyhyellä aikavälillä.” Suositusten mukaisia % 42 % Huomautettavia (Harvennettu suosituksia vähäpuustoisemmaksi) Virheellisiä (Harvennettu lain vaatimaa vähäpuustoisemmaksi) 58 % Korjuujäljen laatu 16 miljoonaa kuutiometriä Metsien hiilinielu 11 miljoonaa kuutiometriä Metsät yhä hiilinielu Metsien kasvu ja poistuma vuonna 2021 Lähde: Luonnonvarakeskus Metsien kasvu 103 milj. ”Kymmenessä vuoden kuluttua ne kasvavat miljoonan, jopa kaksi miljoonaa kuutioita enemmän kuin jos taimikot olisi perustettu maatiaissiemenillä”, Hynynen toteaa. m 3 milj. Ne saavuttavat lähivuosina nopeimman kasvunsa vaiheen. Viime vuosina erityisesti nuoria metsiä on harvennettu liian voimakkaasti. Eli, vaikka tavoiteltu kuuden miljoonan kuution lisäkasvu jollain ilveellä saataisiinkin aikaiseksi, tiedossa oleva puukäytön lisäys haukkaa lisäkasvun eikä metsien nettokasvu, siis hiilinielu oikeasti lisäänny, vaan vähenee. ”Liian voimakkaat harvennukset alentavat puuston kasvua jopa viidenneksen. Hynynen laskee, että jalostetusta materiaalista perustettuja metsiä on parin miljoonan hehtaarin verran. Sahauskin on kasvussa. Käytännössä se tarkoittaa noin kahden kuution menetystä vuodessa hehtaariltyksillä ei juuri saada lisää metsien hiilinielua. Ne ovat keskimäärin 20-vuotiaita ja kasvavat maan parhailla kasvualueilla Suomen eteläja keskiosissa. UUTISET 20.1.2023 Metsälehti.fi 3 VÄHEMMÄN HARVENNUSTA, ENEMMÄN HIILINIELUJA ”Pidän hakkuurajoituksia hyvin epätodennäköisinä.” PE KK A SA KK I vin epätodennäköisinä.” Puuston kasvun lisäämiseen on lukuisia keinoja, mutta metsänielujen riittävä vahvistaminen vuoteen 2035 mennessä olisi vaikeaa. Toistaiseksi kivennäismaiden lannoitukset ovat jäissä, koska Yara on Ukrainan sodan vuoksi ohjannut kaikki typpilannoitteet peltoviljelyyn huoltovarmuuden turvaamiseksi. Metsän jalostus eli puiden kasvuominaisuuksien parantaminen voi 2030-luvulla tuottaa mittavasti lisäkasvua. Turvemaiden tuhkalannoituksia voitaisiin Suomen metsäkeskuksen mukaan lisätä jopa 60 000 hehtaariin vuodessa nykyisestä reilun 10 000 hehtaarin tasosta. Metsiä harvennetaan vuosittain reilut 500 000 hehtaaria. 9805_.indd 3 9805_.indd 3 12.1.2023 14.26 12.1.2023 14.26. Luken tutkimusprofessori Jari Hynynen arvioi, että lannoituksin puuston vuotuista kasvua voitaisiin käytännössä lisätä noin miljoonan kuution verran vuoteen 2035 mennessä. ”Se edellyttäisi lannoitusten lisäämistä noin 50 000 hehtaarilla vuodessa, mukaan lukien kivennäismaiden kasvatuslannoitukset ja turvemaiden tuhkalannoitukset”, Hynynen sanoo. Yhden harhauskomuksen Hynynen haluaa kumota. Puuttomien alueiden metsiMETSIEN kasvua voidaan vuoteen 2035 mennessä lisätä enintään neljän miljoonan kuutiometrin verran. Vuotuinen kasvun lisäys voisi olla puolesta miljoonasta ylöspäin, jos harvennusvoimakkuutta alennettaisiin. m 3 76 milj. Jatkossa metsäla”, Hynynen sanoo. m 3 16 milj. Samaan aikaan Metsä Fibren Kemin biotuotetehdas ja Stora Enson uusi kartonkikone lisäävät puun tarvetta yli viidellä miljoonalla kuutiometrillä vuodessa. Tuontipuun korvaaminen lisää entisestään paineita hakkuiden lisäämiseen. MIKKO RIIKILÄ KEINOT OVAT VÄHISSÄ typpilannoitteiden luvataan tulevan uudelleen myyntiin. Se ei riittäisi metsänielun tavoiteltuun vahvistamiseen edes nykyisellä hakkuiden tasolla. m 3 Hakkuut Luonnonpoistuma Metsien hiilinielu KOMMENTTI Metsät sitoisivat enemmän hiiltä, jos niitä harvennettaisiin nykyistä lievemmin ja lannoitettaisiin nykyistä enemmän
Paljonko hirvituhoja paikkakunnallasi on. Ympärysalueella metsätaloutta voidaan harjoittaa normaalisti. ”Parhaat vuokrat on saatu, kun maanomistajat neuvottelevat yhdessä. Siihen asti vuokratarjouksia voi vertailla, mikä mahdollistaa maanomistajien yhteistoiminnan. Tällä hetkellä niiden teho lähentelee Olkiluodon kolmosreaktoria. Vuokrien lisäksi Tuuli tuo miljoonia pohjoiseen Tuulipuistojen sähkönsiirtolinjoille jäävistä maistakin maksetaan paikoin asiallista vuosivuokraa. Kunnon korvaus maanomistajille Pohjois-Pohjanmaalla Metsänhoitoyhdistys Pyhä Kalan johtaja Maunu Kilpivaara on edustanut maanomistajia useissa tuulihankkeissa. Asikainen metsäbiotalouden tiedepaneelin johtoon Maaja metsätalousministeriö ja työja elinkeinoministeriö ovat asettaneet uuden metsäbiotalouden tiedepaneelin. W IK IM ED IA CO M M O N S VUOKRIA VOI VERTAILLA Tuulivoiman, kuten aurinkovoimaloiden, vuokrasopimuksissa on ankarat sakkopykälät, jotka kieltävät maanomistajia kertomasta sopimusten sisältöä. Salailu saa koko touhun vaikuttamaan hämärältä. Kannattaa muistaa, että sakkopykälät tulevat voimaan vasta, kun sopimus on allekirjoitettu. Kysely: Metsitystuelle toivotaan jatkoa Maanomistajat ovat pääsääntöisesti tyytyväisiä metsitystukeen, Metsäkeskuksen kyselystä selviää. Vuokra jaetaan voimalan sijaintikiinteistöille ja alueen muille kiinteistöille. Lapin tuulivoimaselvityksen (2022) mukaan Lappiin voitaisiin rakentaa 2 000 voimalaa, jolloin sähköntuotanto kohoaisi jopa 50 terawattituntiin vuodessa. Maaja metsätalousminis teriö on avannut uuden Riistavahingot-verkkopalvelun (riistavahingot.mmm.fi ), josta löytyy ajantasaista tietoa suurpetojen, villisikojen ja hirvieläinten aiheuttamista vahingoista ja onnettomuuksista. Vireillä on monin verroin lisää hankkeita. AJASSA 20.1.2023 4 Metsälehti.fi LYHYET MIKKO RIIKILÅ TUULIVOIMAN tuottajat ovat tosimielellä ryntäämässä pohjoiseen. Eräissä tapauksissa voimayhtiöt ovat suostuneet maksamaan siirtolinja-alueille erillistä, noin 300 euron hehtaarikohtaista vuosivuokraa. Pohjoiseen Suomeen voitaisiin rakentaa jopa 2 000 uutta tuulivoimalaa tämän Kemiin pystytetyn seuraksi. Vuokraa voi saada myös sähkölinjalta Sähkönsiirtolinjoille jäävistä maista on perinteisesti maksettu vain muutaman sadan euron kertakorvaus. Sitä ennen maanomistajat voivat saada esimerkiksi allekirjoituspalkkion. Lisäksi yhden myllyn tonttivuokra vastaa hyvätuloisen ihmisen vuosiansiota, joten tuloverojakin olisi isosti luvassa. Lapin liiton suunnittelujohtajan Paula Qvickin mukaan jo rakennettuja sekä rakenteilla ja suunnitteluvaiheessa olevia tuulivoimaloita on Lapissa noin 700. Lisää voidaan maksaa voimalan liikevaihdon perusteella. Tämä on paheksuttavaa. Metsänomistaja Simo Rousu on mukana ryhmässä, joka neuvotteli sopimuksen ranskalainen Neoen-yhtiö kanssa. Se tekee suunnilleen 250 euroa hehtaarilta, mikä on metsätalouden keskimääräistä hehtaarituottoa enemmän. Päätöstä perustellaan poronhoidon tarpeilla sekä lain ja FSC-sertifioinnin määräyksillä. MIKKO RIIKILÄ KOMMENTTI yhtiölle määriteltiin sopimuksessa myös myllyjen purkuvakuus”, Rousu sanoo. Valtaosa vastaajista piti myös tärkeänä, että joutoalueiden metsitystä tuetaan kuluvan vuoden jälkeen. Laki metsitystuesta on voimassa vain vuoden 2023 loppuun, mutta maaja metsätalousministeriössä sille valmistellaan jo jatkoa. Kilpivaaran mukaan paikoin linja-alueille on saatu neuvoteltua hehtaarikohtainen vuosivuokra, kun puistoalueen maanomistajat ovat esittäneet, että siirtolinja otetaan jakamaan puiston ympärysalueelle maksettavaa vuosivuokraa. Paikoin useilta yhtiöiltä on pyydetty tarjouksia samoista tuulipuistoalueista.” Hänen mukaansa voimalakohtainen vuokra kohoaa 40 000–60 000 euroon. Tällöin esimerkiksi 50 000 euron vuokrasta voimalatontin omistaja saa 15 000 euroa vuodessa ja ympärysalueen maanomistajat yhteensä 35 000 euroa. Yhtiö valmistelee 700–800 megawatin tuulipuistoa Ylitornion Mustavaaraan ”Meillä on valtakirja lähes puolelta alueen metsänomistajista. Ensimmäistä tarjousta ei pidä omin nokkineen mennä hyväksymään. Suomen Tuulivoimayhdistys suosittaa jakosuhteeksi 30/70. Se on riippumaton asiantuntijaelin, joka tukee muun muassa metsiä ja metsäteollisuutta koskevien politiikkatoimien valmistelua ja päätöksentekoa. Jakosuhteet vaihtelevat. Vuokranmaksu alkaa, kun voimalat käynnistyvät. Paneelissa on 14 jäsentä, puheenjohtajana toimii Luonnonvarakeskuksen tutkimusylijohtaja Antti Asikainen. Yhtiö kuvailee päätöksen vaikutuksia metsäteollisuudelle vakaviksi. Tästä ei aiheudu voimayhtiölle lisäkustannuksia. ”Palvelu tuo olemassa olevan vahinkotiedon kaikkien kiinnostuneiden saataville”, erityisasiantuntija Jussi Laanikari maaja metsätalousministeriöstä kertoo. Tällöin Lapin kunnille olisi luvassa noin 760 miljoonan euron kiinteistöverotuotto myllyjen 30-vuotisena toiminta-aikana. Sopimus on saatu neuvoteltua yhtiön kanssa sellaisiksi, että suosittelemme sopimuksen hyväksymistä. 9806_.indd 4 9806_.indd 4 12.1.2023 14.28 12.1.2023 14.28. Vuonna 2021 Suomessa tuotettiin 70 terawattituntia sähköä. Sveaskog vähentää hakkuita pohjoisessa Ruotsin valtion metsiä hoitava Sveaskog vähentää hakkuumääriään Norrbottenin maakunnassa Pohjois-Ruotsissa 45 prosentilla. Metsä Group on kertonut nojaavansa Kemin uuden sellutehtaan puuhuollossa osin Pohjois-Ruotsista hankittavaan puuhun, joten päätöksellä voi olla vaikutuksia myös Suomen puuvirtoihin
Maan kattavin markkinapaikka. Sen avulla pyritään ymmärtämään, millaisia muutoksia bioperäiseen hiileen kohdentuva hintaohjaus voisi aiheuttaa metsäteollisuuden toimijoille ja miten bioperäisen hiilidioksidin hinnoittelu parantaisi ilmastonmuutoksen kannalta tehokkaiden ratkaisujen taloudellista kannattavuutta. Metsänhoito kannattaa silti Tulosten mukaan hiilihyvitys lisäisi metsänomistajan tuloja merkittävästi. Puuston kasvusta saatava hiilihyvitys ja harvennusten vähentyminen todennäköisesti laskisivat puun tarjontaa. Tarkasteltu malli olisi kallis etenkin selluteollisuudelle. Myös harvennusten ja päätehakkuun lykkäämisellä 5–15 vuodella havaittiin positiivinen taloudellinen vaikutus. Samalla tosin hiilitehokkaammat ratkaisut, kuten ligniinin talteenotto ja biomassan kuivaus, muuttuisivat kannattavammiksi. Metsänomistajan hiilinielutulot voisivat olla kolminkertaiset puunmyyntituloihin verrattuna, VTT:n tutkimuksesta selviää. Häviäjä olisi selluteollisuus. Nykyisten metsänhoitosuositusten mukaisessa kasvatuksessa metsänomistajan hiilinielutulot olisivat lähes kolminkertaiset puunmyyntituloihin verrattuna, mikäli hiilen sidonnasta hyvitettäisiin 100 euroa hiilidioksiditonnilta. Entä jos hiilinieluista maksettaisiin. Lisäksi sellutehtaiden suuret bioperäisen hiilidoksidin päästöt poikisivat teollisuudelle miljoonien eurojen vuosittaiset lisämaksut. Tarkastelussa metsänomistajalle hyvitettäisiin viiden vuoden jaksoissa ainespuun kasvuun sitoutuneesta hiilestä. AJASSA 20.1.2023 JUSSI COLLIN KOKONAISVALTAISELLA bioperäisen hiilidioksidin ja hiilinielujen hinnoittelulla olisi dramaattiset vaikutukset Suomen puumarkkinoihin ja myös metsäteollisuuden toimintaan, VTT:n tuoreessa tutkimuksessa arvioidaan. Harvennusten kannattavuus kuitenkin heikkenisi, kannattavimmaksi osoittautui yhden harvennuksen malli. Tarkoitus oli selvittää, kannustaisiko malli pidentämään metsätalouden kiertoaikoja ja lisäämään tukkipuun ja pitkäikäisten puutuotteiden tuotantoa, biomassan hybridikuivausta sekä bioperäisen hiilen uudelleenkäyttöä. VTT:n tutkimuksen mukaan hiilinielujen hyvittäminen metsänomistajille ei tekisi aktiivista metsänhoitoa turhaksi. Meillä metsätilakauppa käy! ~ ~ 9806_.indd 5 9806_.indd 5 12.1.2023 14.28 12.1.2023 14.28. VTT tarkasteli teoreettista mallia, jossa hiilen sidonta hyvitettäisiin metsänomistajille ja bioperäisen hiilidioksidin päästäjä, eli yleensä teollisuus, joutuisi maksamaan päästöistään. Sen sijaan lannoittaminen olisi entistä kannattavampaa. Metsänomistajan kannattaisi edelleen hoitaa metsiä aktiivisesti, jotta ainespuun kasvu ja myyntitulot maksimoitaisiin. Myös esimerkiksi biohiilen valmistuksen ja pitkäikäisten puutuotteiden valmistuksen kannattavuus voisi parantua. VTT:ltä korostetaan, että selvityksessä tarkasteltu malli on täysin teoreettinen, eikä sitä ole tarkoitus esittää tulevaisuuden ohjauskeinoksi. Alhaisemmalla 40 euroa/tonni -tasolla hiilinieluja puunmyyntitulot olisivat likimain yhtä suuret
Jos yhdistyksiä ei olisi, niin raaka-aine olisi vielä halvempaa.” Yhdistyksellä on vertailutietoa ostajien katkonnasta, ja ennen kaikkea pitkältä ajalta kertynyttä hiljaista tietoa. ”Hiilinielujen vahvistaminen lannoituksella ja siitä saatava korvaus on mahdollisuus, joka ei ole vielä yleisesti tiedossa. ”Eilen istuin meidän korjuuyrittäjän koneen kopissa, kun halusin nähdä, että laatua tehdään.” Hiilipalvelut mörkö ja mahdollisuus Yhdistyksen tulee olla hereillä myös metsätalouden uusissa asioissa, joita ovat lähinnä hiilipalvelut ja tuulivoima. ”Isot toimijat ovat yleensä luotettavia, mutta jos puukaupassa on vähänkin tuntu, että ei ole oikein perillä bisneksestä, niin yhdistystä kannattaa käyttää.” Kuljettajakokemuksensa vuoksi Savonen voi olla veikeä keskustelukumppani katkonta-asioissa. ”Vaikka metsänomistaja ja puunjalostaja ovat samassa ketjussa, niin pienellä pitää olla puolustaja.” Pienellä Savonen tarkoittaa sitä, että suurikin metsänomistaja on aina pieni suhteessa suureen teollisuuteen. Rahaa on, kun olisi kohteita.” Luontoarvojen suhteen SavoPIENI TARVITSEE PUOLUSTAJAN Metsänhoitoyhdistys Kainuun uuden johtajan Harri Savosen mielestä hiilipalvelujen uutuus on syynä niiden arasteluun. Siksi Harri Savonen pitää puukaupan paikallisen edunvalvonnan yhdistyksen ykköstehtävänä. AJASSA / HAASTATTELU 20.1.2023 6 Metsälehti.fi MIKKO HÄYRYNEN, TEKSTI MIIKA MANNINEN, KUVA MARRASKUUSSA Metsänhoitoyhdistys Kainuun johtajana aloittaneen Harri Savosen haastattelussa nousevat toistuvasti esille arvot, joita on vaikea pukea sanoiksi. Näkökulma saattaa juontua kasvuvuosista Raatteen tien rajanpuoleisessa päässä. 9807_.indd 6 9807_.indd 6 12.1.2023 14.29 12.1.2023 14.29. ”Edunvalvonta etenkin puukaupoissa on tehtävä numero yksi tänäkin aikana. ”Kun koulumatkaa on tunti postiautossa aamuin-illoin, tietää olevansa Kainuun korvesta.” Opintoja työura metsämekaanikko-metsäkonekuski-metsätalousinsinöörinä johti lopulta Ponssen koulutustehtäviin. Sekä isän että äidin työ oli rajavartiostossa. Savosen tuntuman mukaan hiiliasioihin liittyy turhaakin karsastusta, kuten uutuuksiin usein. Työ pörssiyhtiössä maailmanmatkoineen oli yhtä paljon antoisaa kuin vaativaa. ”Työssä oli imua, mutta nyt tuntuu, että olen enemmän kotona.” Edunvalvonta numero yksi, edelleen Metsänhoitoyhdistykset ovat vanhoja, mutta maailma ympärillä muuttuu kovaa vauhtia. Ketjussa kannolta tehtaalle kaikki pärjäävät, mutta jotkut pärjäävät paremmin kuin toiset
20.1.2023 Metsälehti.fi 7 AJASSA Lauri Saaristo KIRJOITTAJA TYÖSKENTELEE JOHTAVANA ASIANTUNTIJANA TAPIO OY:SSÄ. Ytimekkyys, selkeys ja yksitulkintaisuus ovat toimivalle säädökselle tärkeitä ominaisuuksia, mutta juuri niihin liittyy lakiin kirjoitetun luontotyyppisuojelun suuri heikkous. Stora Enson Oulun kartonkitehdas ja Metsä Groupin Kemin biotuotetehdas lupaavat hyvää myös Kainuun kuitupuulle, mutta kuitenkin. Savonen korostaa, että mhy Kainuun alueella korjuupalvelun osuus on pieni ja pysyy sellaisena. ”Sen näkee kun liikkuu maastossa.” KUKA. HARRI SAVONEN Mhy Kainuu ry:n johtaja. Herättelymielessä pykälä oli onnistunut ratkaisu. Metsätalousinsinööri AMK ja ammatillinen opettajakorkeakoulutus Tampereen ammattikorkeakoulusta. Harrastaa monipuolista liikuntaa, metsästystä ja kalastusta. Vaatii valveutuneisuutta ymmärtää, että monimuotoisuudelle arvokkaat luontotyypit eivät pysy turvassa pelkästään sillä, että toimii lain vaatimusten mukaisesti. Esimerkiksi tehokas puun tuottaminen sopii näihin kohteisiin huonosti. 46-vuotias Aiemmin työskennellyt hakkuukoneenkuljettajana, metsäkonevalmistaja Ponssella eri tehtävissä sekä pitkän uran metsäja metsäkonealan koulutusja johtotehtävissä. Metrimäärä on selkeä, mutta kalliojyrkänteen ja alusmetsän luontoarvot ovat sitä enemmän kytköksissä vaikkapa jyrkänteen kivilajin ravinteisuuteen ja pinnanmuotoihin. Se kohdistetaan hankaliin kohteisiin, joita olisi vaikea saada muuten myytyä. Savonen vakuuttaa, että hankkeella on metsänomistajien usko ja tuki. TOISAALTA ON VAIKEA AJATELLA, että luontotyyppiongelma kyettäisiin hoitamaan kuntoon pelkästään lainsäädännön keinoilla. Korjuupalvelu, jossa yhdistys ostaa puuta pystykauppana ja myy hankintakauppana, herättää joskus epäilyjä siitä, että edut metsänomistajien kanssa ovat ristiriidassa. ”Ettei jäätäisi pelkästään passiivisiksi odottajiksi, vaan oltaisiin mukana rakentamassa omaa tulevaisuutta.” Maakunnassa on pienen puun reserviä, ja taimikonhoidot ja ensiharvennukset pitäisi kaksinkertaistaa. pykälä, joka velvoittaa turvaamaan erityisen tärkeiden elinympäristöjen ominaispiirteet hakkuissa. ”Emme patsastele tukkileimikoiden liepeillä.” Savosella ei ole muutenkaan suurta pyrkyä kehittää yhdistystä yritysmäisemmäksi tai jotenkin toisenlaiseksi. Kaicell Fibersin Paltamoon suunnittelema biotuotetehdas on vaiheessa, jossa ympäristöluvasta tehtyihin valituksiin odotetaan päätöstä. Vaikka pykälät jätettiin pois, itse ongelma ei kuitenkaan poistunut. Asioiden kirjaaminen lakiin ei myöskään automaattisesti laajenna kohderyhmän ymmärrystä luontotyyppien säilyttämisen tärkeydestä. ”Yhdistysten perustamiseen oli aikoinaan niin hyvät syyt, joten miksi niitä muuttaa.” Kainuu kaipaa kuitutehdasta Tukin kysyntä Kainuussa on kuosissaan, kiitos etenkin Pölkyn ja Kuhmo Oy:n sahojen sekä pienempien puunjalostajien, mutta kuitupuu on kysymys. Luontotyyppien hakkuita rajoittavaa lainsäädäntöä voi toki kehittää nykyistä kattavammaksi, mutta pykälien toimeenpano kärsii sitä enemmän, mitä monimutkaisempia niistä yritetään tehdä. Hän ei sulje pois, etteikö yhdistyskin voisi lähteä osakkaaksi. Metsälaki esimerkiksi vaatii turvaamaan ominaispiirteitä keskimäärin vähintään kymmenen metriä korkeiden jyrkänteiden alusmetsissä. Tosin lähes miljardin euron hankkeessa osuus ei voi nousta kovinkaan suureksi. Luontotyypit nimittäin ovat monimuotoisia ja hyvin vaihtelevia. Pykälän avulla koko metsäala herätettiin huomaamaan, että talousmetsissä on kohteita, joita ei voi eikä saa käsitellä tavanomaisin keinoin. Luonnonsuojelualueiden ulkopuolisessa luonnosta löytyy paikoitellen alueita tai kohtia, joihin kestävästä metsätaloudesta puhuttaessa on vaikea sovittaa muita ratkaisuja kuin suojelu. Perheessä vaimo, kolme lasta sekä hirvikoira ja maatiaiskissa. Syntynyt Ämmänsaaressa (Suomussalmi), nykyinen asuinpaikka Kajaani. Asioita, joita pallon haltijoilta ei enää suvaita riippumatta siitä, mitä laissa lukee. Kajaanissa tehtiin sellua ja paperia yhtäjaksoisesti lähes sata vuotta, ja maakunta on jotenkin vajaa ilman omaa jalostusta. Se on myös tuonut aitoa turvaa yli 70 000:lle monimuotoisuuden kannalta tärkeälle hehtaarille. Yhdistys kattaa koko Kainuun paitsi Puolangan ja Sotkamon. VASTIKÄÄN VAHVISTETTUA luonnonsuojelulakia uudistettaessa eduskunta äänesti loppumetreillä lakiluonnoksesta pois uhanalaisten luontotyyppien suojelua koskeneet pykälät. Lain käsittely osoitti, että uhanalaisten luontotyyppien säilyttämisessä pallo halutaan pitää maanomistajilla, heitä palvelevilla ammattilaisilla ja metsäviranomaisilla. Siksi lainsäädännön rinnalle pitää kehittää lisää täydentäviä keinoja, esimerkiksi kannustavaa rahoitusta, paikkatietoa kohteista ja suosituksia luontotyypit turvaavista ratkaisuista. Köyhtynyttä monimuotoisuutta, luontokatoa. Kymppipykälän soveltamiskelpoisuus ja valvonta on mahdollistettu sen sisältämien luontotyyppien tarkoilla määrittelyillä, joita on edelleen tarkennettu viranomaisen tulkintaohjeella. nen luottaa lakiin, metsänhoitosuosituksiin ja sertifikaatteihin. ”Muuhun maailmaan verrattuna Suomessa asiat ovat hyvällä mallilla, jopa talousmetsissä.” Korjuupalvelu pysyy pienenä Metsänhoitoyhdistysten perustoiminnot, kuten uudistamiset ja taimikonhoidot, pysyvät palvelupaketissa, mutta kohtaavat tiukkenevaa kilpailua metsäpalveluyritysten ja yhtiöiden suunnasta. LUONTOTYYPIT JA LAKI KOLUMNI 9807_.indd 7 9807_.indd 7 12.1.2023 14.30 12.1.2023 14.30. Hakattujen tilalle ei puuston uudistamisesta huolimatta palaudu uusia samanlaisia luontotyyppejä erityisine eliölajeineen, vaan jotain yleisempää. METSÄNOMISTAJIEN JA KOKO METSÄALAN huomio ymmärrettävästi kiinnittyy ensisijaisesti lain tarkoittamiin kohteisiin. Kokemusta asiasta on kerryttänyt 1990-luvulta lähtien Metsälain 10
Luken tutkimusprofessori Jari Hynynen pitää Metsäkeskuksen tuloksia hälyttävinä varsinkin männiköiden osalta. AJASSA 20.1.2023 8 Metsälehti.fi MITÄ ENSIHARVENNUKSILLA OIKEIN TAPAHTUU. Yksikään kohteista ei ylittänyt hyvän metsänhoidon suositusten rimaa. ”Voimakkaat harvennukset vähentävät puuston kykyä sitoa hiiltä ja kasvua. Menetys on männiköissä vähintään 20 prosenttia kiertoajan kuluessa, eikä tuotostappiota voi enää korjata, enintään lieventää lannoituksin.” 9808_.indd 8 9808_.indd 8 12.1.2023 14.32 12.1.2023 14.32. Ensiharvennusten laatu on karmea, jos uskomme Metsäkeskuksen selvitystä – kaikki tosin eivät usko. Ajourat peittivät selvityksen mukaan 28 prosenttia harvennetuista metsistä. ”Kohteista yli puolet prosenttia oli harvennettu niin vähäpuisiksi, etteivät ne täyttäneet metsälain vähimmäisvaatimusta”, sanoo selvityksen tehnyt metsäneuvoja Kari Turunen. Urien runsautta pidetään tärkeimpänä syynä vähäpuustoisuuteen. Juuri ennen joulua julkaistu tulos pilasi metsäpomojen juhlatunnelman ja ylitti komeasti kansallisen uutiskynnyksen. MIKKO RIIKILÄ, TEKSTI SAMI KARPPINEN, KUVAT S uomen metsäkeskus mittasi Keski-Suomessa 86 suurten metsäyhtiöiden ja metsänhoitoyhdistysten tekemää ensiharvennusta
Droonikuvista koostettiin puukartta (kuva), jossa näkyy jokaisen puun sijainti ja pituus sekä alueen pinta-ala. Toki jos tilanne ihan oikeasti on tällainen, niin sitten harvennusmenettelyjä pitää tarkastella laajasti ja kriittisesti sekä miettiä parannuskeinot.” Selvityksen perusteita on moitittu sumeiksi muun muassa rinnakkaisten mittaustapojen vuoksi. Myös ajourien kattavuus määriteltiin puukartoilta. ”Omien tarkastustemme mukaan viime vuonna harvennuksistamme kolme prosenttia oli lakirajaa vähäpuustoisempia. ”Voimakkaat harvennukset vähentävät puuston kykyä sitoa hiiltä ja kasvua.” NÄIN METSÄKESKUS TEKI TARKASTUKSEN PÄÄOSA tarkastetuista metsistä kuvattiin pienoislennokeilla, drooneilla. Sekin on liikaa, mutta paljon vähemmän kuin Metsäkeskuksen tuloksissa”, Partanen sanoo. AJASSA 20.1.2023 Metsälehti.fi 9 MITÄ ENSIHARVENNUKSILLA OIKEIN TAPAHTUU. Nyt on herännyt epäilyksiä siitä, johtavatko runkolukuun perustuvat harvennusmallit samaan harvennusvoimakkuuteen kuin pohjapinta-alaan perustuvat mallit. Puunkorjaajat epäilevät Tarkastuksen tulokset ovat ihmetyttäneet puunkorjaajia. Tänä vuonna korjuun laadun tarkastuksia on määrä lisätä. Stora Enson metsäjohtaja Janne Partasen mukaan Metsäkeskuksen tarkastuksessa oli mukana neljä Stora Enson työmaata. Hakkuukoneenkuljettajat kontrolloivat harvennusvoimakkuutta työn ohessa tyypillisesti puoliympyräkoealoin, jonka säde on 11 metriä. Urien keskilinjat digitoitiin käsityönä, ja niiden leveys määriteltiin uran lähimpien reunapuiden ja keskilinjan välisen etäisyyden perusteella. Koneyrittäjien liiton varatoimitusjohtaja Simo Jaakkola kiteyttää puunkorjaajien ihmetyksen:h ”Minun ymmärrykseeni ei oikein tahdo mahtua, että kukaan hakkuukonekuski ei ole osannut tehdä harvennushakkuuta oikein. Lisäksi kohteet mitattiin maastossa. UPM:n Metsän operaatiojohtaja Tero Nieminen kertoo, että yhtiö haluaa selvittää, mistä erot sen oman laadunvalvonnan ja Metsäkeskuksen mittausten välillä johtuvat, jotta toimintaa voidaan kehittää. Myös metsäyhtiöt ovat tarkastaneet Metsäkeskuksen mittaamia kohteita. Puomin avulla koealan runkoluku hahmottuu helposti. Niistä mallinnettiin jäävän puuston pohjapinta-ala, jota verrattiin hyvän metsänhoidon suosituksien mukaiseen ja metsälaissa määriteltyyn vähimmäispohjapinta-alaan. Hän kertoo, että osana omaa laadunvalvontaansa yhtiö tarkasti viime vuonna 900 korjuutyömaata. Uusintamittauksissa kerrotaan päädytyn Metsäkeskusta parempiin tuloksiin. 9808_.indd 9 9808_.indd 9 12.1.2023 14.32 12.1.2023 14.32
Harvennuksen jälkeinen tavoitepuusto on 1 000 runkoa. Niiltä kaadetaan 448 puuta (28 prosenttia 1600:sta). Urien välisille alueille jää näin 1 152 puuta (1 600–448). AJASSA 20.1.2023 10 Metsälehti.fi 1600 puuta/hehtaari (tavoite 1000 puuta/hehtaari) Metsä ennen harventamista 1152 puuta/hehtaari Metsä, kun ajourat avattu 720 puuta/hehtaari Metsä, kun ajourien välit harvennettu RUNSAAT AJOURAT SYÖVÄT HARVENNUSVARAN LASKENTAESIMERKKI osoittaa, että ajourien runsaus johtaa helposti vajaapuustoisuuteen. Ennen harvennusta metsässä on 1 600 runkoa hehtaarilla. Tässä vaiheessa suositusten mukainen harvennusvara on siis lähes käytetty, vaikka urien välejä ei ole harvennettu ollenkaan. Se tarkoittaa, että hehtaarille 28 aaria avataan ajouriksi. Ajouria on Metsäkeskuksen toteama 28 prosenttia metsän alasta. Metsä menee vajaapuustoiseksi, jos urien välit (yhteensä 72 aaria) harvennetaan tavoitetiheyteen (1000 r/ha). Tällöin hehtaarille jää vain 720 runkoa (0,28 hehtaaria x puuta/ha + 0,72 ha x 1 000 puuta/ha) 9808_.indd 10 9808_.indd 10 12.1.2023 14.32 12.1.2023 14.32
Seuraavassa harvennuksessa odottaa palkinto runsaana kertymänä ja tukkisatona. Näin vältetään se, että korjuussa käytettäisiin vain suurimpia koneita, jotka sopivat huonosti harvennuksille. AJASSA 20.1.2023 Metsälehti.fi 11 Metsä Groupin metsäjohtajan Juha Jumppasen mukaan Metsäkeskuksen tulokset ovat koko alalla itsetutkiskelun paikka. Jos seutukunnalla on kevyin konein operoivia korjuuyrittäjiä, tyyliin Malwa tai Sampo Rosenlev, voi hyvää elinvoimaista harvennusmetsää tavoitella tyytymällä viitisen euroa tavallista alempaan kantohintaan. Tiirola pohtii, voiko esimerkiksi avoin metsävaratieto ohjata ensiharvennukset liian nuoriin metsiin. Nyt tärkeintä on selvittää asianosaisten vastuukysymykset ja vahingon todellinen laajuus. Hakkuun teki metsänhoitoyhdistyksen korjuupalvelu. ”Etsittävä syitä, ei syyllisiä” ”Tulos oli tyrmäävä. MIKKO RIIKILÄ KELPAISIKO ALHAISEMPI KANTOHINTA. KOMMENTTI Jos ajouria tehdään liikaa, metsä harvenee usein liian paljon. Kaksi kuvioista oli hakattu lainvastaiseen harvuuteen ja kolmella muulla oli huomautettavaa. Eskola kaavailee teettävänsä ulkopuolisella metsäammattilaisella arvion kärsimästään vahingosta ja hakevansa niistä korvauksia. Pieniä koneita ei luvassa Ensinnä mieleen tuleva ratkaisu ensiharvennusten ongelmiin olisivat nykyistä pienemmät korjuukoneet. Tätäkin varmempi konsti on hoitaa taimikot kuntoon. NÄYTTÄÄ siltä, että melkoinen osa nuorista metsistä harvennetaan liian harvoiksi. Korvausten saaminen voi tosin olla hankalaa. Syyllisiä on helppo osoittaa metsäyhtiöistä ja metsänhoitoyhdistyksistä, jotka korjaavat puuta ja valvovat korjuuta. Aikanaan metsänhoitajaksi opiskelleen Eskolan silmään puustot näyttivät liian harvoilta, kun hän tarkasteli harvennettuja metsiä. ”Vuotuiset kaikkien toimijoiden otantatarkastuksensa Metsäkeskus kohdentaa käsittääkseni riskikohteille, mikä voinee selittää tulosten huonoutta verrattuna valtakunnan metsien inventoinnin tuloksiin.” ”Teetämme tänä vuonna myös riippumattoman ulkopuolisen selvityksen Metsä Groupin harvennuskorjuun laadusta.”, Jumppanen kertoo. Tosin hänkin korostaa, että yhtiön oman laadunvalvonnan antama kuva harvennuksista on selvästi parempi kuin Metsäkeskuksen. Yhdistys myös valvoi korjuuta. Yrittäjällä on vakuutus korjuuvahinkojen varalle”, Vallius sanoo. Hänen mukaansa Metsä Groupin korjuuyrittäjät hyväksyttävät hankkimansa koneet yhtiöllä. ”En halua riidellä yhdistyksen kanssa, vaan hoitaa tämän asia sovussa ja jatkaa eteenpäin.” Metsänhoitoyhdistys Kanta-Hämeen johtaja Eija Vallius pitää tapahtunutta valitettavana ja myöntää, ettei korjuussa päästy suunniteltuun tavoitetiheyteen. ”Näyttövastuu on korvausten hakijalla. ”Yhdistys on ryhtynyt toimenpiteisiin, ettei vastaavaa tapahtuisi toiste.” Hän kehotti metsänomistajaa pyytämään Metsäkeskuksen tarkastuksen kohteelle jo keväällä 2022. ”Voiko ihan kaikissa kohteissa olla toivomisen varaa, kyselee moni. Myös hän toivoo lisäselvityksiä asiasta. Metsäkeskuksen mittaukset vahvistivat havainnon. Ne voisivat toimia nykyistä kapeammilla ajourilla, mutta sellaisia ei pystykorjuuseen ole luvassa. osaamiseen valita olosuhteisiin sopiva kalusto. Tässäkään selvityksessä ei ole tullut ilmi yksiselitteistä päätelmää, että koneiden koko olisi ratkaiseva tekijä ajourien pinta-alojen kasvuun”, sanoo UPM:n Nieminen. Metsälehti on nähnyt Metsäkeskuksen ja Metsänhoitoyhdistyksen raportit. Sen verran kalliimpaa korjuu kevyin konein on. Myös metsänhoitoyhdistyksen metsäasiantuntijan tekemässä valvonnassa on tapahtunut virhearvio. Oikea-aikaisella ensiharvennuksella voidaan parantaa kasvatettavan puuston laatua. KUKA KORVAA. Asiaa mutkistaa se, että kaikilla ostajilla on omat sopimusehtonsa puukaupoille”, Tiirola sanoo. ”Luotamme yrittäjiemme ”Luotamme yrittäjiemme osaamiseen valita olosuhteisiin sopiva kalusto.” RENKOLAINEN Jari Eskola teetti viime talvena Kanta-Hämeen metsänhoitoyhdistyksellä seitsemän hehtaarin ensiharvennuksen. Nipin napin ensiharvennettavia pusikoita ei kannata tyrkyttää ostomiehille, vaan kannattaa harventaa raivaussahalla varhaisena ennakkoraivauksena. Sampon, Malwan ja Rottnen kaltaisella kevyellä kalustolla metsänomistajien lukuun harvennuksia korjaavia yksityisiä yrittäjiä on satunnaisesti eri puolilla maata. Lisätutkimusta kannattaa tehdä erityisesti sillä kärjellä, että huonontuneiden tulosten syyt, ei niinkään syylliset, saadaan selvitettyä ja käytännöt parannettua”, hän korostaa. Yhdistyksen oman valvontaraportin mukaan korjuujälki oli pienin varauksin ”kunnossa”. ”Tärkeää on panna puukauppasopimukset ja puunkorjuun valvonta kuntoon.” Pystykaupoilla korjuun virheistä vastaa viime kädessä puun ostaja. Leimikon suunnitellut metsäasiantuntija määritti jokaiselle viidelle kuviolle harvennuksen jälkeisen tavoiterunkoluvun. 9808_.indd 11 9808_.indd 11 12.1.2023 14.32 12.1.2023 14.32. Sopimusteksti kannattaakin tavata huolella ainakin ennen kuin käräjöimään lähtee. Asia on niin oleellinen metsätalouden kannattavuuden näkökulmasta, että asiantilan parantamiseksi pitää kääntää kaikki kannot”, korostaa MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola
Tällä hetkellä Stora Enson pystykaupoista vain muutama prosentti on runkohinnoiteltuja. Uuden hinnoittelutavan vastaanotto on ollut Metsä Groupin metsäjohtajan Juha Jumppasen mukaan jopa yllättävän hyvä. ”Ei puhuta yksikköprosenteista vaan puhutaan kymmenistä prosenteista, mikä meillä on järeysrunkohinnoittelun osuus harvennuksilla, ja meillä on kovat odotukset jatkolle”, Jumppanen iloitsee. ”Näemme, että puukauppaan tarvitaan nykyisen puutavaralajihinnoittelun rinnalle järeyteen perustuva runkohinnoittelumalli. PUUKAUPPA & TALOUS 20.1.2023 12 Metsälehti.fi TIIA PUUKILA METSÄ GROUP on käyttänyt järeysrunkohinnoittelua harvennuksilla runsaan vuoden hyvällä menestyksellä. Tämän jälkeen hinnoittelutapaa voidaan soveltaa paitsi harvennuksilla myös päätehakkuilla. Järeysrunkohinnoittelu on runkohinnoittelun muoto, jossa puut ostetaan kokonaisina runkoina ja hinta määräytyy poistettavien puiden toteutuneen keskijäreyden mukaan. Päätehakkuilla yhtiö käyttää edelleen puutavaralajihinnoittelun ohella perinteistä runkohinnoittelua, jossa koko rungosta tarjotaan yksi arvioon perustuva kuutiohinta. Toteutuneeseen järeyteen perustuva hinnoittelu mahdollistaa runkohinnoittelun nykyistä kattavammin erilaisilla kohteilla. ”Kuuntelemme herkällä korvalla runkohinnoittelun käyttöä ja sen kehittämistä harvennuskohteissa, metsänomistajan tarpeita sekä yleisesti puukauppaympäristön muutosta”, UPM:n yksityispuukaupan johtaja Janne Kiiliäinen summaa. Hinnoittelutapaa on käytetty hyvin valikoiduilla päätehakkuukohteilla, joissa järeys on pystytty riittävän tarkasti ennalta arvioimaan. Tällöin katkonta ei vaikuta metsänomistajan tuloon, ja puunostaja saa pätkiä rungon kunkin markkinatilanteen ja loppusuhdanteen kannalta parhaaksi katsomallaan tavalla. Ammattitaito koetukselle Perinteisesti erityisesti sahat ovat Runkohinnoittelu tekee tuloaan harvennuksille Harvennuksilla vielä harvinainen runkohinnoittelu vaatii metsänomistajalta uudenlaista tarkkuutta tarjousten vertailussa. Suurista metsäyhtiöistä myös UPM on kokeillut järeysrunkohinnoittelua harvennuksilla, mutta toistaiseksi puutavaralajihinnoittelu on ollut asiakaspalautteiden mukaan selkeämpi hinnoittelutapa. ”Kuuntelemme herkällä korvalla.” Järeysrunkohinnoittelu kannustaa lihottamaan harvennuspuustoa, sillä puuston keskijäreyden noustessa myös puusta maksettava runkohinta nousee. Uusia hinnoittelumalleja tarvitaan Myös Stora Enso aikoo ottaa järeysrunkohinnoittelun käyttöön. Sopivilla päätehakkuukohteilla yhtiö tekee valikoivasti runkohinnoiteltuja tarjouksia. Yhtiön ostojohtajan Sami Honkasen mukaan järeysrunkohinnoittelun käyttöönotto vaatii järjestelmämuutoksia, joiden on tarkoitus valmistua tulevana kesänä. Puun lopullisen kuutiohinnan ratkaisee metsäkoneen antama mittaustulos. Haluamme sinne päin kehittää”, Honkanen kertoo. 9809_.indd 12 9809_.indd 12 12.1.2023 14.35 12.1.2023 14.35
.. .. 22,93 . 42,07 s .. 26,08 s 25,50 s Uudistushakkuu .. .. 40,42 s .. .. 66,13 s 46,55 s 23,52 s 23,81 s 23,99 s 30,00 . .. .. .. Yli-Talonen muistuttaa, että hinnoittelutapojen monipuolistuessa tarjousten vertailu vaatii entistä enemmän ammattitaitoa. 21,70 s 26,30 . .. ”Se tekee aina vain haastavammaksi vertailla tarjouksia metsänomistajalle, mutta myös ammattilaiselle. .. 17,26 . .. 18,49 s 24,55 s 22,72 s Ensiharvennus .. .. .. Ensiharvennus .. 15,36 s .. .. Hankintahinnat 76,97 s 79,33 s 56,34 s 40,69 . 16,95 . .. 68,35 . Hankintahinnat 65,52 s .. Hankintahinnat .. .. .. 21,75 s 22,07 . .. 31,57 . .. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 69,92 . 31,48 . Ostajien vähäisyyden vuoksi hintatiedoissa voi olla puutteita. 19,05 s 18,03 s 18,16 s 25,68 s 25,17 s Ensiharvennus .. 33,29 . 27,80 . .. .. 24,07 . 28,52 . Uudistushakkuu 72,11 . Luonnonvarakeskuksessa (Luke) selvitettiin tilastoinnin edellytyksiä pari vuotta sitten. .. .. .. .. .. 30,10 s Uudistushakkuu 71,08 s 74,02 s 51,56 s 23,44 s 24,74 s 23,87 s 31,18 . 9809_.indd 13 9809_.indd 13 12.1.2023 14.35 12.1.2023 14.35. .. .. ”Selvitämme suurimmilta puunostajilta, saadaanko tiedot Lukeen ja onko kauppaa ja ilmoittajia niin paljon, että luvut voidaan julkistaa”, kertoo yliaktuaari Jukka Torvelainen Lukesta. 29,48 s Uudistushakkuu 69,95 . 75,52 s 49,31 s 22,98 s 25,17 s 24,14 s .. Uudistushakkuu .. s nousussa . .. .. Hankintahinnat 73,78 . Harvennushakkuu 65,44 s 65,29 s 42,39 . .. 66,70 s 43,01 s 23,44 s 22,93 . 41,88 s .. 47,52 s .. .. 40,93 s 42,30 s 42,49 . .. 18,53 s 26,46 s 25,82 . 27,68 . s nousussa . Tilastointia selvitetään jälleen Runkohinnoittelua on kritisoitu siitä, ettei runkohinnoitellun puun yksikköhintoja tilastoida valtakunnallisesti. .. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 68,21 s 72,47 s 49,25 s 21,86 s 23,24 s 22,21 s 28,58 . .. AJASSA 20.1.2023 Metsälehti.fi 13 s nousussa . .. 32,96 s Harvennushakkuu 65,94 . 23,82 . Korjuupalvelun asiakkaista runsas kolmannes on valinnut ensiharvennuksille ja harvennuksille järeysrunkohinnoittelun. .. 75,34 s 55,20 s 23,95 s 25,34 s 24,51 s 31,46 . .. 24,28 s 32,53 s .. 73,82 . .. 21,69 s 28,64 28,62 s Ensiharvennus .. .. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 66,92 . .. 39,66 s .. 65,95 .. .. .. .. Harvennushakkuu 60,09 . 69,87 s 49,18 . .. .. .. 23,10 s 22,68 . 71,88 s 51,97 . Viikko-ostojen määrä koko Suomessa Milj.m Viikko 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 .. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 58,60 s 58,23 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 68,28 . Harvennushakkuu 55,24 s 54,60 s .. .. s nousussa . Harvennuksilla runkohintatarjoukset ovat olleet hyvin harvinaisia. ET EL Ä-P OH JA NM AA KO KO M AA RAAKAPUUN HINTATILASTOT viikkojen 49-52 keskiarvo s nousussa . 31,99 s Harvennushakkuu 61,49 s 62,98 s 44,65 . Harvennushakkuu 54,06 s 54,97 s .. 30,87 . .. .. Harvennushakkuu 57,00 s 57,84 s 37,01 s 21,49 s .. 26,40 Ensiharvennus .. 21,60 s 22,08 . Hankintahinnat 72,05 s 72,64 s 58,26 s 41,83 s 43,54 s 44,10 s .. 15,21 s .. 2021 2020 2022 .. .. .. 35,92 . s nousussa . .. 16,12 . .. KE SK I-S UO M I ET EL Ä-S UO M I s nousussa . 16,92 s 16,37 . .. .. KY M I-S AV O SA VO -K AR JA LA ›› METSÄTEOLLISUUS RY:N hintatilasto kattaa noin 90 prosenttia yksityismetsistä ostetusta puusta. Ensiharvennus .. 41,00 s .. Sitä käyttää myös metsänhoitoyhdistyksen oma korjuupalvelu. Harvennushakkuu 65,72 . .. 75,03 . .. 40,42 s 33,18 . 70,58 s 39,22 s 22,33 s .. 13,24 s .. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 65,19 . .. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 60,56 s 59,93 . 40,24 s .. .. .. 23,61 s Hankintahinnat 72,33 s 73,71 s 55,65 . 22,62 s 28,73 . Hankintahinnat 72,47 s 71,70 s 56,02 . .. Toisilla on kiinteä hinta, toisella järeyshinta ja samassa leimikossa voi olla päätehakkuulla toisella tukkija toisella runkohinta”, Yli-Talonen luettelee. 30,58 . 21,81 s 22,31 . 17,03 s 17,18 s 17,06 s .. 16,48 s .. 22,02 s 27,32 s 27,96 s Ensiharvennus 44,18 s 44,34 . .. 23,41 s 24,12 . 16,17 . .. Päijät-Hämeen metsänhoitoyhdistyksen alueella päätehakkuista noin joka viides on runkohinnoiteltu, kertoo yhdistyksen johtaja Jari Yli-Talonen. Tilastossa on eritelty leimikkotyypit, ja mukana on myös tukkija kuitupuun väliin sijoittuva pikkutukki. 22,92 s 23,21 s 23,63 s 28,22 s 28,06 s Ensiharvennus .. 22,85 . .. 22,89 s 30,35 s 31,12 s Uudistushakkuu 68,37 . .. 30,09 Uudistushakkuu 71,23 . Nyt Luken on tarkoitus tehdä uusi selvitys kesään mennessä. 19,44 s 18,45 . 22,66 s 27,68 s 30,43 s Ensiharvennus .. .. 60,85 . .. .. Hankintahinnat 69,95 s .. .. 19,60 s .. .. .. .. .. .. 16,42 s 16,35 . .. 45,47 . 25,05 24,21 . Tällöin alle viisi prosenttia puusta hinnoiteltiin runkohinnalla eikä volyymi riittänyt tilastointiin. 41,97 s 41,22 s 42,61 s s nousussa . .. 16,45 s .. 71,87 s .. .. .. .. Hankintahinnat 68,06 s 68,76 . 17,76 s .. 48,79 s 23,54 s 25,43 s 24,75 s 30,36 s 31,91 . Järeysrunkohinnoittelu puolestaan on yleistynyt. 19,31 s .. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 71,78 s 74,31 s 52,85 s 22,88 s 24,21 s 23,21 . 30,25 s 32,01 s Uudistushakkuu 73,56 . Tämä vaikeuttaa runkohinnalla tehtyjen tarjousten vertailua. 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 Nimelliskantohintojen kehitys Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Mäntykuitupuu Kuusikuitupuu Koivukuitupuu Lähde: Luke €/m 3 2002 2010 2014 2018 2022 2006 10 20 30 40 50 60 70 80 Etelä-Suomi KymiSavo SavoKarjala KeskiSuomi EteläPohjanmaa KainuuKoillismaa PohjoisPohjanmaa Lappi 399 058 Puukauppamäärä vko 52/2022 käyttäneet runkohinnoittelua, ja muuta maata suositumpaa se on ollut Eteläja Keski-Suomessa. 22,66 . .. .. .. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 71,00 . .. LA PP I PO HJ OIS -P OH JA NM AA KA IN UU -K OIL LIS M AA s nousussa . .. 74,53 s 47,50 s 22,86 s 23,96 s 22,56 s 28,56 s 32,01 s Uudistushakkuu 73,07 . 22,45 s 21,20 . 46,47 s 22,52 s 24,35 s 23,41 s 28,68 s 29,76 . Harvennushakkuu 58,46 s 57,91 . 18,85
Sen sijaan kartongin vientiarvo kasvoi kolme prosenttia ja -määrä prosentin. Osuus oli suurin Väli-Suomessa, noin puolet kauppojen lukumäärästä ja peräti 66 prosenttia kauppojen arvosta”, Viitanen sanoo. Hintojen nousu maltillisempaa Myös hintataso kohosi. Metsänhoitoyhdistys lupasi valvoa tukin katkontaa erityisen tarkasti. laho) 170 27 4590 latvusmassa kuusesta 756 3 2268 Koko kauppa yhteensä 1563 52686 JUSSI COLLIN Metsäteollisuustuotteiden viennin arvo oli viime vuoden tammi-lokakuussa reaalisesti 12,4 miljardia euroa, Luonnonvarakeskuksen tilastoista selviää. Leimikko: 1,4 hehtaarin päätehakkuukuusikko talvitien päässä Sijainti: Päijät-Häme Ostaja: energiayhtiö Hakkuukertymä: Toteutunut hakkuukertymä 807 kuutiota + kuusen latvusmassa 756 kuutiota, yhteensä 1563 kuutiota. Paperin osuus oli viidenneksen ja massan sekä sahatavaran 19 prosenttia. Viime vuonna myydyn metsätilan koko oli keskimäärin 35 hehtaaria ja arvo 158 000 euroa. Se on seitsemän prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna vastaavalla jaksolla. Yksi tarjouksista oli runkohintatarjous, mutta se ei pärjännyt tarjouskilpailussa. Maanomistaja oli jäädyttänyt valmiiksi pellon talvitieksi. Aktiivisesti puukauppoja solmiva metsänomistaja halusi kokeilla, miten hyvin energiayhtiö ottaa tukit talteen. Tuodusta puusta oli kuitupuuta 54 prosenttia, haketta 30 ja tukkipuuta kaksi prosenttia. Suurinta nousu oli Etelä-Suomessa, 29 prosenttia. Hänen mukaansa hintojen nousun rauhoittuminen on kaikkien toimijoiden kannalta hyvä asia. ”Myyjille hyvää on se, että hinnat ovat edelleen korkealla mutta mahdollista kiinteistön myyntiä ei enää tarvitse lykätä rajun hinnannousun toivossa.” Ammattimaisten sijoittajien rooli korostunut Ammattimaisten metsäsijoittajien – esimerkiksi rahastojen ja sijoitusyhtiöiden – rooli markkinoilla oli aiempaa näkyvämpi. Metsätilojen hintojen nousu rauhoittui Kauppamäärä laski viime vuonna, mutta myytyjen tilojen kokonaisarvo nousi, Suomen Sijoitusmetsät kertoo. ”Väli-Suomessa nousu jatkui hieman alle kymmenen prosentin vauhdissa. Kartongin osuus oli 28 prosenttia. Kohde korjattiin heti kaupanteon jälkeen. Lapissa nousua oli vain 4,6 prosenttia”, Viitanen sanoo. Metsäteollisuuden vienti laskussa www.kesla.com MYYNTI | HUOLTO | VARAOSAT | AGCOSUOMI.FI KESLA TRAKTORIVARUSTEET MATCHING YOUR TALENT Keslan traktorivarusteet tarjoavat kaikki tarvittavat koneet suomalaiseen metsänhoitoon. Katkonta osoittautui todella hyväksi, ja puuta kertyi pieneltä alalta runsaasti. Hienopaperin vientiarvo laski 31 ja -määrä peräti 46 prosenttia. Suomeen tuotiin puuta tammi-lokakuussa 4,4 miljoonaa kuutiota. Aikakauslehtipaperin vientiarvo laski 11 ja vientimäärä 28 prosenttia. Tarjouskilpa oli tiukka, sillä laskennallisesti suurimman ja alhaisimman tarjouksen välinen ero oli vain 2 200 euroa. Kauppamäärien laskusta huolimatta myytyjen tilojen kokonaisarvo kasvoi liki 18 prosenttia. Vuonna 2021 hinnat nousivat 11 prosenttia, viime vuonna kasvu jäi runsaaseen kahdeksaan prosenttiin. Se on 58 prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna. Massaja paperiteollisuuden vientiarvo oli samalla jaksolla 8,8 miljardia euroa, mikä on reaalisesti kahdeksan prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin vastaavalla jaksolla. Metsätiloja myös tuli myyntiin vähemmän kuin vuonna 2021”, sanoo Suomen Sijoitusmetsien metsätietopäällikkö Eero Viitanen. PÄIJÄT-HÄMEESSÄ sijaitsevaan päätehakkuukuusikkoon tuli viisi tarjousta. Tutustu nyt! #yourlifetimematch 9809_.indd 14 9809_.indd 14 12.1.2023 14.35 12.1.2023 14.35. Päätehakkuun vei energiayhtiö Runsaspuustoisen kuusikon päätehakkuu Toteutunut kauppa Puutavaralaji määrä, m³ kantohinta, €/m³ yhteensä, € mäntytukki 8 70 560 kuusitukki 628 72 45216 koivutukki 1 52 52 kuidut ja rangat (sis. Puutuoteteollisuuden viennin arvo oli tammi-lokakuussa 3,6 miljardia euroa, edelliseen vuoteen verrattuna kuusi prosenttia pienempi. Eniten kauppamäärät vähenivät prosentuaalisesti Pohjois-Pohjanmaalla, Kainuussa ja Lapissa. ”Yleinen taloudellinen epävarmuus ja korkotasojen nousu alkoivat hillitä pitkään jatkunutta ja voimakasta metsätilojen kysyntää. Valkaistun sulfaattisellun vientiarvo laski viisi prosenttia ja -määrä yhdeksän prosenttia. Koko maassa kauppojen määrä laski vajaat yhdeksän prosenttia. Arvon nousu selittyy osin puustolla, viime vuonna myydyillä tiloilla oli keskimäärin kahdeksan prosenttia enemmän puuta kuin edellisvuonna myydyillä. Metsänomistaja päätti kuitenkin myydä 1,4 hehtaarin leimikon yksikköhinnaltaan parhaimman tarjouksen tehneelle energiayhtiölle. ”Ammattimaisten ostajien osuus metsätilakauppojen kappalemääristä kasvoi vuoden aikana koko maassa 43 prosenttiin ja euroissa mitattuna jopa 56 prosenttiin. 20.1.2023 14 Metsälehti.fi PUUKAUPPA JA TALOUS TUORE PUUKAUPPA JUSSI COLLIN METSÄTILAMARKKINA rauhoittui viime vuonna, tiloja välittävä Suomen Sijoitusmetsät Oy arvioi. Sahatavaran viennin arvo laski 11 prosenttia ja vientimäärä kolme prosenttia. Seudulla esiintyy paljon lahoa, ja energiayhtiö tarjoutui maksamaan lahopuusta saman kuutiohinnan kuin kuitupuusta. Suomen Sijoitusmetsien metsäkiinteistöjen hintatason muutosta kuvaava markkinahintaindeksi jatkoi nousuaan viime vuonna, joskin edellisvuotta rauhallisemmin. Katkonnan puolesta parhaan tarjouksen teki saha
YaraSuna on uusi kierrätyslannoitteiden tuoteperhe, joka on kehitetty täydentämään metsänomistajille ja viljelijöille tarjottavaa lannoitevalikoimaa maaperän hyvinvoinnin tukemiseksi ja puiden ja viljelykasvien kasvun ja terveyden edistämiseksi. Kierrätettävä pakkaus Kierrätettävä pakkaus Turvalliset raaka-aineet Kierrätettävä Turvalliset raaka-aineet 9809_.indd 15 9809_.indd 15 12.1.2023 14.35 12.1.2023 14.35. /yhteystiedot YaraSuna ® tuhkapohjaiset kierrätyslannoitteet metsänlannoitukseen Laadukkaat kotimaiset YaraSuna ® tuhkapohjaiset kierrätyslannoitteet vastaavat tehokkaasti metsäsi ravinnetarpeisiin kasvun eri vaiheissa. Miksi valita YaraSuna-lannoite. • Tuote on helppo levittää tuotteen rakeistetun koostumuksen ansiosta joko helikopteritai maalevityksenä. /yarasuna yara.. YaraSuna BOREA on tarkoitettu kangasja turvemaiden metsien boorilannoitukseen. • Orgaaniset YaraSuna-kierrätyslannoitteet ovat Yaran maailmanlaajuisten laatustandardien mukaisia. Valikoimasta löydät tehokkaat ja ympäristölle turvalliset lannoitteet metsänkasvatukseen turveja kangasmaiden metsissä. /metsa Ota yhteyttä: yara.. YaraSuna HORUS sopii turvemaiden metsien fosfori-, kaliumja boorilannoitukseen. Lisätietoja: yara.. • Asianmukaisesti varastoituna säilyy hyvin suursäkeissä. • Tutkitut, turvalliset ja laadukkaat raaka-aineet ja tiukat tuotantovaatimukset
Luonnonvarakeskus arvioi, että tänä vuonna puuta tuodaan Suomeen muista maista vain noin 2,5 miljoonaan kuutiometriä. JO RM A JY RK IL Ä ”Sekapuutaimikon elämää. VOIDAAN VÄITTÄÄ, että Suomessa on maailman paras tieto metsistä, mutta sekään ei tässä ajassa riitä. LUONNONVARAKESKUKSEN selvitys on hyvä muistutus myös siitä, että metsien kasvua säätelee luonto itse ja erot vuosien välillä ovat isoja. Lisäksi metsäteollisuus on investoinut tuotannon laajennuksiin, mikä lisää puun kysyntää. Hakkuiden vähentämiseksi valtiolla on vähän keinoja, rahaa tai edes halua. SAMAAN aikaan kun asiasta väitellään, hakkuut kasvavat. Jos kehitystyö TIETO ON VALTAA METSÄTALOUDESSAKIN Metsätalouden suurta muutosta tulee johtaa luotettavalla tiedolla ja sen tehokkaalla hyödyntämisellä, kirjoittaa äskettäin eläköitynyt metsätiedon palvelupäällikkö Jorma Jyrkilä. Onneksi Luonnonvarakeskuksen valtakunnan metsien inventoinnit, Suomen metsäkeskuksen keräämä metsäja luontotieto sekä muut tietovarannot tarjoavat päätöksentekijöille jo nyt vaikuttavan metsätietoekosysteemin. Siinä tutkijat vastasivat muun muassa kysymykseen, miksi metsiin kertyy uutta puuta vähemmän kuin ennen. Meneillään on ensimmäinen vuosi täysin ilman Venäjän puuntuontia, joka viime aikoina on ollut yli kahdeksan miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Taantuma on vähentänyt metsätuotteiden menekkiä, mutta toistaiseksi talouden hidastumisen odotetaan jäävän lyhytaikaiseksi. 2017 hakattu aukko yllättää. Yksi selitys metsien kasvun alenemalle ovat parin vuoden takaiset kuivat kesät ja hyvät käpyvuodet, jotka ovat verottaneet mäntyjen kasvuvoimaa. Yksinkertaiseksi ratkaisuksi ongelmaan onkin esitetty hakkuiden vähentämistä. Peltojen päästöjä voidaan vähentää ja metsien kasvua lisätä. 20.1.2023 16 Metsälehti.fi Lukijoiden kuvat osoitteessa metsalehti.fi/Metsalehti/ Lukijoiden-kuvat. SE PP O SA M U LI YLÄKERTA PÄÄKIRJOITUS LUKIJAKUVA AJASSA / MIELIPIDE PERINTEINEN METSÄTALOUS ON suurimman haasteensa edessä koskaan. Metsänomistajat voivat perustaa metsäomaisuuden hoidon ajantasaiseen tietoon, luottaa viranomaisten päätöksiin ja hyödyntää monipuolisia tietopalveluja. Sana tuli vuoden lopulla ajankohtaiseksi Luonnonvarakeskuksen julkistaman selvityksen myötä. Luonnonvarakeskus ennustaakin, että teollisuuspuun hakkuut kasvat tänä vuonna 66,4 miljoonaan kuutiometriin, mikä on yli neljä miljoonaa kuutiometriä enemmän viime vuonna. ELIISA KALLIONIEMI PÄÄTOIMITTAJA eliisa.kallioniemi@metsalehti.fi JK. Metsälehti juhlii tänä vuonna 90-vuotista taivaltaan työn touhussa. Toivottavasti ensi kesästä tulee kasvulle suotuisa eli pitkä, lämmin ja sopivan sateinen. Suurta muutosta on mahdollista johtaa onnistuneesti vain tiedolla. Julkaistuista kuvista maksamme 50 euroa. Lähes kaikki raaka-aine ostetaan nyt kotimaasta. Kirjoitamme käytännönläheisiä juttuja muun muassa metsien hyvästä kasvusta. Nykyinen kaukokartoitusperusteinen metsävaratieto on luotettavaa varttuneiden puustojen osalta, mutta taimikoiden, ylispuiden ja maaperätiedon sekä luontotiedon osalta tarvitaan jatkossa entistä tarkempaa tietoa. Metsät ja niiden hoito nähdään yhä useammin keinona sopeutua ilmastonmuutokseen ja hillitä luontokatoa, eikä metsäteollisuuden raaka-aineen lähteenä. ” HÄMIS ON helppo ennustaa, että tänä vuonna metsään liittyvissä keskusteluissa puhutaan paljon kasvusta – sekä metsien että hakkuiden. Metsänomistajia kiinnostaa myös hiilikauppa, kunhan siihen löydetään toimivat keinot. Kun kasvuvauhti on hidastunut ja hakkuut lisääntyneet, koko maankäyttösektorista tuli nielun sijaan päästölähde. Voit myös lähettää kuvasi sähköpostilla osoitteeseen lukijoilta@metsalehti.fi. Sen sijaan maankäyttösektorin nielun kasvattamiseen on paljon tekeillä ja tehtävissä. KASVUN VUOSI 9810_.indd 16 9810_.indd 16 12.1.2023 14.39 12.1.2023 14.39. Puuta tarvitaan paljon myös energiaksi. Tieto valuu suoraan tai välillisesti myös metsänomistajien hyödyksi metsätietolain ja muiden säännösten mukana
Kaikkeen tähän olen nöyrästi valmis, kunhan joku päättää asiasta puolestani, sillä maalliset voimani eivät siihen aina riitä. Metsänomistajia on Suomessa 600 000, mutta luonto on meille kaikille yhteinen. Metsäkaksosen luominen vaatii aivan uudenlaista avoimutta kaikilta osapuolilta, myös metsäalalta. i Saitko tehtyä kaikki viime vuodelle suunnittelemasi hoitotyöt. Ilmastotekoja ja toimenpiteitä luontokadon estämiseksi on vaikea kohdistaa, koska maastoon jalkautumiseen ei ole ollut pitkään aikaan resursseja, lukuun ottamatta metsälain erityisen tärkeiden elinympäristöjen tietohuoltoa ja koealamittauksia. Maanmittauslaitoksen johdolla hankittujen massiivisten laserkeilausaineistojen käsittelyyn luodaan yhteinen prosessointialusta, jossa ovat mukana muun muassa Metsäkeskus ja Ympäristökeskus. 20.1.2023 Metsälehti.fi 17 OI SUURI ja mahtava Vihreä henki, joka Brysselistä käsin olet maitamme ja vesiämme hallitseva! Huoli painaa mieltäni, sillä meitä metsänomistajia on koeteltu kovalla kädellä. Siitä on löydyttävä dokumentit, jotka todistavat määrätyin välein tarkastetun oikeellisuuden. Tiedon jakaminen ja hyödyntäminen ei merkitse yksityisomaisuuden suojan tai päätöksenteon menettämistä, vaan mahdollisuutta säilyttää se ja jopa uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Sen lisäksi, että tiedoissa on puutteita, ovat ne eri organisaatioiden hallinnassa ja eri hallinnonaloilla. Annan pois mukavuuslattialämmityksen, auton sisätilalämmittimen sekä ilmalämpöpumpun. Vastaavaa on myös taimikon hoidossa. Annan pois myös uisteluveneeni ja citymaasturini (ainakin sen vanhemman, johon pitäisi tehdä kytkinremppa). Osallistu kyselyyn osoitteessa www.metsalehti. etenee rivakasti, voidaan jatkossa laserkeilauksella erottaa varttuneissa metsissä yksittäisten puiden sijainti ja koko, mikä auttaa puuston kerroksellisuuden ja tilajärjestyksen arviointia vaikkapa jatkuvapeitteistä metsänkasvatusta silmällä pitäen. Lupaan ostaa vain vihreää sähköä, jota tuulimyllyt laajoja johtoaukeita pitkin taajamaamme tuovat. Suurimmat syyt menettelyihin tunnetaan, mutta miksi asiaa ei saada oikaistuksi. Kyllä 18% En 82% 20 40 60 80 100 kyllä 68% ei 32% 9810_.indd 17 9810_.indd 17 12.1.2023 14.39 12.1.2023 14.39. Puunostajan miehitys ja hakkuun valvonta maastossa on muuttunut jokseenkin satunnaiseksi, puunostajan saa vain pyynnöstä työmaalle.” Metsä-masa ”Kuitupuun hinnat jäivät 80-luvulle. Luovumme lasten jääkiekkoharrastuksesta ja Lapin lomista. Taimikot jäävät liian tiheiksi, koska maksetaan tehdystä pinta-alasta.” Hirvenpyytäjä ”Olisiko eräs lääke mahdollinen. Samaa konseptia tulee laajentaa. Eli annetaan hakkuukoneiden olla tätä nykyistä kokoluokkaa, mutta ajokoneet harvennuksilla olisivat hiukan pienempiä. Virtuaalinen metsä ja kaikki uusi teknologia tekoälyineen pitää valjastaa etsimään vaihtoehtoja, kuinka metsien suurin kestävä puuntuotanto, hiilen sidonta ja luonnon monimuotoisuus sovitetaan yhteen nykyistä paremmin. Näin metsänomistajille koituu tappioita ja hiilinielukin ilmeisesti kärsii. Aika näyttää ja kansan valitsemat poliitikot päättävät, onnistuuko kokonaisuuden optimointi nykyisiä hallinnon rakenteita muuttamatta. Tiedon hankintaakin tärkeämpää on jo olemassa olevien tietovarantojen tehokkaampi hyödyntäminen. Kuolleen puun tunnistamisen tulokset ovat lupaavia, mutta kaikkien luonnon monimuotoisuutta kuvaavien piirteiden tunnistaminen ilmasta käsin lienee mahdotonta. Moton mittaustodistuksessa metsänomistajan ja moton omistajan intressit on yhtenevät.” Raivaaja ”Intressi on se, että mittaustulos on luotettava ja oikea. Mutta annathan minun pitää metsäpalstani ja hoitaa sitä parhaan taitoni mukaan, sillä se on psykoterapeuttini, kirkkoni, kuntosalini, henkivakuutukseni sekä perintöni jälkipolville. Asian vakavuutta alleviivasivat presidentti Sauli Niinistö uudenvuoden puheessaan ja tulevaisuustalo Sitra asettamalla luonnon vuoden 2023 megatrendien ytimeen. VIIMEKSI MONTREALIN joulukuun luontokokouksessa asetettiin tavoitteita, joiden toteuttaminen on metsistä elävälle Suomelle melkoinen haaste. Lupaan pysyä tyynenä silloinkin, kun sähkö maksaa euron kilowattitunnilta. Yhä useammin ensiharvennukset tehdään liian voimakkaina. Vaihtoehtojen etsintä ja niiden vaikutusten arviointi on varmasti helpompaa, jos metsäalan ja ympäristönsuojelun tieto kootaan yhteen. Sen jälki ei aina vastaa haluttua, mutta nyt syy on toinen. Jos ristiriitaisten tavoitteiden yhteensovittaminen olisi helppoa, se olisi jo tehty. JULKISEN DATATALOUDEN yhteistyössä on onneksi otettu ensimmäiset askeleet. Omalla kohdallani usko mittaustodistustenkin luotettavuuteen on kärsinyt.” Veksaaja ”Veksaaja on tehnyt ajankohtaisia huomioita nuorten metsien harvennuksista. JORMA JYRKILÄ KIRJOITTAJA ON METSÄKESKUKSEN ENTINEN METSÄTIEDON PALVELUPÄÄLLIKKÖ. AJANKOHTAINEN / UUTISET TOIMITTAJALTA WWW.METSALEHTI,FI METSÄGALLUP SE PP O SA M U LI SE PP O SA M U LI ”Ensiharvennuksen ongelmat ovat ajankohtainen aihe nyt, vaikka ongelmia on ollut ainakin kymmenisen vuotta. Kaupassa valitsen aina reilun kaupan banaaneja. Syntilistamme on pitkä (ainakin valtamedian mukaan), mutta kuulethan silti vaatimattoman pyyntöni. Hyödynnettävissä olisi melkoinen digitaalinen kaksonen metsäluonnosta. Sen korjaaminen takasin nykyaikaan auttaa paljon muihinkin asioihin. Kun pinossa on minimimittaan ajettuja tukkeja, parruja tai kuituja, niiden on millien tarkkuudella oltava mitattaessa sitä.” Mehtäukko ”Kyllähän monet asiat esimerkiksi valvonnassa ja mittauksissa pitäisi mhy:n otantamenetelmillä valvoa ihan oman toiminnan kehittämiseksi, vaikkei yhtään tilausta tulisikaan, vaikkapa ostamalla mittaukset ja arviointipalvelut ulkopuolisilta tahoilta.” Tomperi Verkkokeskustelu: Ensiharvennuksen ongelmat Metsänomistajan rukous SAMI KARPPINEN Uusi kysymys: Tuleeko vuodesta 2023 hyvä metsävuosi. Julkinen ja laaja keskustelu saattaa muutaman vuoden sisällä johtaa moiseen.” Jalmari Kolu ”Itse en ensimmäisenä olisi mittaustodistuksen luotettavuutta epäilemässä. Käsillä olevat ratkaisut ovat mittasuhteiltaan sellaisia, että ne on tehtävä koko metsäluonnon näkökulmasta perustuen tiedolle, jonka hyväksyvät niin metsätalous, metsäteollisuus kuin ympäristönsuojelijatkin. Metsäja luontotieto on vajavaista varsinkin taimikoiden, maaperän ominaisuuksien sekä luontotiedon osalta. Parempi hinta hoidetuille ensiharvennuksille olisi jo alku.” Puuki ”On ikävää mutta ymmärrettävää, että ensiharvennuksessa poistetaan liikaa puita, koska tekijälle maksetaan tehdyistä kuutioista. Annan pois kesämökkinikin
Työ on syytä tehdä ennen kuin usein oksaiset ja vikaiset päävaltapuut ovat ennättäneet heikentää liikaa lisävaltapuiden latvuksia. ”Jos lisävaltapuiden latvus on HUONOON MÄNNIKKÖÖN ENSIHARVENNUS AJOISSA Heikkolaatuisen ja tiheydeltään vaihtelevan männikön ensiharvennuksessa poistettavat puut kannattaa valita huolellisesti. elinvoimainen ja niistä on odotettavissa tukkia, ensiharvennus kannattaa tehdä niiden hyväksi”, Huuskonen toteaa. METSÄSTÄ / METSÄNHOITO 20.1.2023 18 Metsälehti.fi SAMI KARPPINEN, TEKSTI JA KUVAT ENSIHARVENNUKSEN heikko korjuujälki on saanut viime aikoina paljon huomiota. Metsänhoidon suositukset tiivistävät asian näin: ”Ensiharvennus on metsänhoidollinen toimenpide, jonka tärkein tavoite on parantaa kasvatettavan puuston laatua ja turvata niiden järeytymistä.” Taloudellisen tuloksen välitön maksimointi kannattaa siis unohtaa. ”Ajo-urasuunnittelun ja oikean puuvalinnan merkitys korostuu.” Heikkolaatuisenkin männikön yleisilme kohenee usein hämmästyttävän paljon huolellisesti tehdyn ensiharvennuksen tuloksena. Hän kuvailee tiheydeltään ja laadultaan vaihtelevan männikön ensiharvennusta pelastusoperaatioksi, jossa voi soveltaa laatuharvennuksen oppeja. Laatuharvennuksessa metsästä poistetaan mahdollisimman paljon oksikkaita päävaltapuita, jollaisiksi myös hirvien haaroittamat mäntyrumilukset usein voidaan laskea. Vähemmälle huomiolle on jäänyt se, että toisinaan jo ensiharvennuksen lähtökohdat ovat puuntuotannon kannalta kehnot. Ensimmäiseksi kannattaa palauttaa mieleen ensiharvennuksen tarkoitus. Tämä tarkoittaa yleensä 10 –13 metrin pituusvaihetta. Kasvamaan valitaan pääasiassa laadukkaampia lisävaltapuita. Tällöin poistettavien puiden valinnan suhteen on vielä olemassa vaihtoehtoja. Laatuharvennusta sopivasti soveltaen Heikkolaatuisessa männikössä ensiharvennuksen oikea ajoitus korostuu. ”Jos metsästä löytyy 300 –400 tukkirunkoa, kannattaa ensiharvennus tehdä niiden hyväksi. Harvennusvoimakkuus on kuitenkin syytä pitää suositusten mukaisena, sillä liian voimakas harvennus alentaa merkittävästi männikön tuotosta”, opastaa erikoistutkija Saija Huuskonen Luonnonvarakeskuksesta. Mutta miten pitäisi käsitellä männikkö, jossa ensiharvennusvaiheessa kasvaa 1 300–1 500 puuta epätasaisesti jakautuneena. Eniten vaihtelua puuston laadussa ja tiheydessä esiintyy männiköissä. ”Tulevien tukkirunkojen lisäksi kasvamaan jätetään huonom9811_.indd 18 9811_.indd 18 12.1.2023 14.40 12.1.2023 14.40. Vaikka taimikonhoidoista olisi huolehdittu, syy heikkoon laatuun tai tavoitteita alhaisempaan runkolukuun voi olla esimerkiksi rehevä kasvupaikka, epäonnistunut uudistaminen tai taimikon kohtaamat hirvituhot
Tätä ajatusmallia kannattanee kyseenalaistaa, sillä huonolaatuisen metsän harvennuksessa metsänomistajalla on paljon voitettavaa. Tyypillisesti kuvioilla on tässä vaiheessa 1 000–1 400 puuta epätasaisesti jakautuneena. TEE ensiharvennus tavallista varhaisemmin. Ajo onnistuu pahimpia louhikoita lukuunottamatta pienellä maataloustraktorilla rankakärryn kanssa. ”Tukkija kuitupuun hintasuhde määrittelee pitkälti uudistamisen kannattavuuden. Kasvamaan jää tyypillisesti noin 700–800 runkoa, joista joka toisesta voi saada myös tyvitukin. Vinssin ansiosta joka kulmaukseen ei tarvitse tehdä ajouria. Ajouria tehdessä on järkevää hyödyntää kuvion luontaisia aukkopaikkoja”, Huuskonen muistuttaa. Männyn tyvitukki on menetetty, mutta riittääkö kasvupaikan rehevyys alikasvoskuuselle. 9811_.indd 19 9811_.indd 19 12.1.2023 14.40 12.1.2023 14.40. Lukessa on tutkittu myös niin kutsuttua intensiivikasvatusta, jossa puut pyritään kasvattamaan nopeasti päätehakkuukokoon voimakkaiden harvennusten avulla. KORJUUTYÖN laatu korostuu. ”Jos tukkipuuta ei ole ei ole hyvästä kuutiokasvusta huolimatta odotettavissa, kasvatus harvenPuiden ajo omatoimisesti mahdollistaa usein kapeat ajourat. 4. SAMI KARPPINEN pilaatuisia runkoja sen verran, että kokonaistiheys on harvennusmallien mukaisissa rajoissa.” Liian rajuja toimia kannattaa välttää Metsänomistajan mieleen hiipii myös ajatus siitä, eikö männikön voisi jo ensiharvennuksessa harventaa päätehakkuutiheyteen, esimerkiksi 400 runkoon hehtaarilla, kun tukkipuita ei sen enempää löydy. Nykytilanteessa Huuskonen olisi ohjeissa maltillisempi. 2. Poistettavan rungon keskikoko on noussut noin 60 litraan, koska etukasvuisia susipuita on poistettu runsaasti. METSÄSTÄ 20.1.2023 Metsälehti.fi 19 HEIKKOLAATUISEN MÄNNIKÖN ENSIHARVENNUS 1. Potentiaalisia tukkipuita ei juuri tarvitse poistaa ajouran takia. Korjuutyön laatu korostuu Vaikka männikön tilanne voi laadun suhteen näyttää ennen ensiharvennusta toivottomalle, useimmista kohteista kuoriutuu silti kelvollinen kasvatusmetsä. TUKKIPOTENTIAALIA PELASTAMASSA USEIN puustoltaan heikkolaatuisiksi mielletyistä männiköistä solmitaan pystykaupat muiden kuvioiden ”sivussa”. KOMMENTTI TEE NÄIN tamatta esimerkiksi 50 vuoden ikään voi olla järkevä ratkaisu”, Vanhatalo lisää. Kertymä on ollut yleensä noin 25–30 kuutiota hehtaarille. Aiemmin on voitu suositella myös nuorien männiköiden uudistamista, mikäli niistä ei ole ollut odotettavissa lainkaan tukkipuuta. ”Tulos oli, että esimerkiksi harvennus 600 rungon tiheyteen alensi männikön kasvua 34 prosenttia käsittelyä seuraavan 8–10 vuoden aikana verrattuna normaaliin harvennukseen.” Palvelualuepäällikkö Kalle Vanhatalo Tapiosta muistuttaa, että voimakas harvennus myös lisää tuulija lumituhojen riskiä männiköissä. Omalla palstalla olen yrittänyt pelastaa hirvien tuhoamista männiköistä tukiksi kelpaavat rungot tekemällä ensiharvennuksen sahatyönä, kun männyt ovat vain noin 10 metrin pituisia. Hirvien jäljiltä ensiharvennuksen puuvalinnat ovat usein vaikeita. Joskus raju ennakkoraivaus, jossa kaadetaan myös huonolaatuisimmat ainespuut, voi olla järkevä ratkaisu heikkolaatuisessa männikössä. 6. POISTA rohkeasti etukasvuiset, haaroittuneet sekä paksuoksaiset puut. HARVENNA puuryhmät. Tätä voi harkita etenkin pienillä tai kaukana metsäteistä sijaitsevilla kuvioilla. HYÖDYNNÄ kuusialikasvos, jos kasvupaikka on kuuselle sopiva. Hakkuukertymä jää väistämättä normaalia ensiharvennusta pienemmäksi, mutta tulevaisuuden tuotto-odotukset paranevat hyvin tehdyn työn myötä merkittävästi. KIINNITÄ huomiota latvusten kuntoon. 3. Uran voi tehdä luontaisia aukkopaikkoja hyödyntäen. 5. Kuituja energiapuun hinta suhteessa tukin hintaan on kuitenkin noussut. Myös hiilensidonnan kannalta jatkokasvatus on järkevä vaihtoehto.” Voi myös harkita, että heikkolaatuiselle puustolle ei tehdä ensiharvennusvaiheessa mitään. ”Tällaisen puuston harvennuksessa ajourasuunnittelun ja oikean puuvalinnan merkitys korostuu. Huuskonen kuitenkin tyrmää tämän ajatuksen. Heikkopuustoisen männikön ensiharvennus onkin omiaan aktiivisen metsänomistajan talvikauden työlajiksi. Kannattavuuslaskelmiin ei kannata ryhtyä, mutta talo lämpiää hehtaarilta kerätyillä puilla vuoden, ja jälkipolvi palkittaneen aikanaan paremmalla tukkitilillä
Mies latelee reissulla rautaisannoksen Etelä-Pohjanmaan paikallistietoutta ja -historiaa alkaen Kauhajoella toimivan maatalouskonekauppa Isojoen Konehallin vaiheista päätyen keihäänheittäjälegenda Pauli Nevalan aikanaan äitinsä kanssa asuttaman, Teuvalla sijaitsevan kotitalon esittelyyn. Sisarelle tuo palsta oli puolestaan tullut vanhempien kuoleman jälkeen tehdyssä kotitilan jaossa. Unto Tasanko omistaa metsää siellä täällä. Tasangolle metsä päätyi sisaren kanssa tehdyn kaupan myötä jokunen vuosi sitten. Senkin Tasanko haluaisi METSIÄ JÄLKIPOLVILLE Kauhajokisen Unto Tasangon sydäntä lähellä on metsien rauhoittaminen. Kauppahinta oli reilut pari tuhatta euroa. Todellinen silmäterä on puolen hehtaarin satavuotista männikköä kasvava palsta. Alaspäin loivasti viettävällä rinteellä komeilee reilun kolmannes hehtaarin alalla puustoa, joka ei ole isoimmasta päästä metsäpalstoja – mutta jos pääosin männyistä koostuvan metsikön ikää ja puuston tiheyttä lähdetään mittaamaan, niin sitä kyllä jo riittää. Sillä kasvaa nyt tiheä mäntytaimikko. Hän pyytää pysäyttämään auton ja astumaan ulos. Sitten turinoinnissa päästään jo itse asiaan, eli siihen, että kasvaa haluaisi Tasanko antaa metsikön myös tulevaisuudessa. KARIJOKI Unto Tasanko taustallaan metsä, jolle ei ole sataan vuoteen tehty muuta kuin annettu kasvaa. ”Ikää on sata vuotta. Petäjien latvat nousevat 30 metrin korkeuksiin. Kotitilan jaossa Unto Tasangolle puolestaan päätyi rapiat päälle hehtaarin suuruinen palsta, jossa harvennushakkuita myös on tehty. Teuvan ja Karijoen rajapinnassa niistä sijaitsee pari palstaa. Puustoa on yli 300 kiintokuutiota hehtaarilla”, Tasanko kuittaa. Tilaan kuului myös Teuvanjoen rannalla sijaitseva 0,2 hehtaarin alue entistä EU-peltoa. Tuo pläntti sijaitsee heti ikimetsän kyljessä. METSÄSTÄ / METSÄNOMISTAJA 20.1.2023 20 Metsälehti.fi JARI HAKALA, TEKSTI JOHANNES TERVO, KUVAT KAUHAJOEN Kauppatiellä sijaitsevalta kotitaloltaan kyytiin hyppäävän Unto Tasangon kanssa automatka Karijoelle ei käy pitkäksi. Samalla selviää, että kyseiseen ajanjaksoon metsikölle ei ole tehty muuta kuin annettu kasvaa. 9812_.indd 20 9812_.indd 20 12.1.2023 14.45 12.1.2023 14.45. Karijoen Myrkyn kylässä kiemurteleva maantie kiiltää pinnaltaan peilijäänä, ja Tasangon silmäterä lähestyy