NRO 1 . TAMMIKUUTA 2022 . TORSTAINA 7. LOKAKUUTA 2021 . NRO 18 Ladyforest-ryhmä tasapainottaa julkisuuden luomaa kuvaa metsänomistajuudesta. PERUSTETTU VUONNA 1933 9042_.indd 1 15.1.2022 11.31. Sivut 20–21 METSÄSTÄ SOMESSA PERJANTAINA 21
Metsälehti 90. vuosikerta, perustettu 1933 Julkaisija Tapio Palvelut Oy Aikakausmedia ry:n jäsen ISSN 0355-0893 (painettu) ISSN 2737-1123 (verkkojulkaisu) Levikki 31 764 (LT/20) Lukijoita 166 000 (KMT/21) Painopaikka Punamusta, Joensuu 9043_.indd 2 15.1.2022 13.57. Viime vuonna laitos poltti metsähakkeesta ja teollisuuden sivuvirroista koostuvaa puuraaka-ainetta kaikkiaan reilut 220 000 kiintokuutiometriä turpeen lisäksi. Vaikeuskerrointa lisää, että polttoainetarpeen ennakointi on vaikeaa. Suurimmat haasteet ovat metsäenergian toimittajien resurssit ja kotimaisen metsäenergian riittävyys. Puulogistiikan pitäisi toimia vähintään yhtä jouhevasti kuin turvetoimitusten. ”Syksyn aikana poltimme 70 prosenttia puuta ja 30 prosenttia turvetta, kun käyttökeskiarvo on ollut aiemmin päinvastainen”, Ahokangas kertoo. Kuva: Sami Karppinen. Vuosi sitten ENERGIAPUUSTA UHKAA TULLA PULA Kylmä alkutalvi ja polttoturpeen alasajo laittavat metsäenergian toimitusketjut koetukselle. SAMI KARPPINEN, TEKSTI ESKO KESKI-VÄHÄLÄ, KUVA SUUREN voimalaitoksen polttoainepäällikön työssä on riittänyt alkutalvesta haasteita. Samaan aikaan polttoaineiden suhteessa on tapahtunut nopea täyskäännös. Tilanne laittaa metsäenergian toimitusketjujen joustavuuden täysin uudenlaiselle koetukselle. PERUSTETTU VUONNA 1933 Päivi Korhonen (vas.) vieraili Heli Välimäen talvisella raivuusavotalla Lammilla. NRO 1 . ”Tila ei yksinkertaisesti riitä. LOKAKUUTA 2021 . Taipuuko puu turpeen rooliin. Sivut 20–21 METSÄSTÄ SOMESSA PERJANTAINA 21. Oma lukunsa kokonaisuudessa on ollut nopeasti noussut sähkön hinta”, kertoo Kokkolan Energia Oy:n polttoainepäällikkö Petri Ahokangas. Puuta ei voi voimalaitoksen kentälle varastoida rajattomasti. Nyt nähdään, miten puu tähän taipuu”, kuvailee Ahokangas. NRO 18 Ladyforest-ryhmä tasapainottaa julkisuuden luomaa kuvaa metsänomistajuudesta. TAMMIKUUTA 2022 . ”Olemme ajaneet voimalaitosta koko syksyn neljänneksen kovempaa kuin vuosi sitten, jolloin syksy oli todella leuto. Ja jos tuleekin leuto talvi, hakkeet pahimmassa tapauksessa palavat varastokasaan. Raaka-aineen toimittajien olisikin pystyttävä lisäämään tai supistamaan toimituksia tarvittaessa nopeasti ja joustavasti. Erityisen leutojen talvien jälkeen on nähty yllättäen lähes ”vanhanajan” syystalvi, kun pakkaset alkoivat jo lokakuulla. AJANKOHTAINEN / UUTISET 21.1.2022 2 Metsälehti.fi UUTISET Metsä Group ostaa lisää hankintapuuta ›› 6–7 EU aktivoitui metsäasioissa ›› 8–10 METSÄSTÄ Lähi-Tapiolalla kovat tavoitteet ›› 22 Tyvitukki kertoo kasvatustavan ›› 23 Avahakkuun välttäminen ei kannattanut ›› 24 PILKKEITÄ Tuulihaukka ei hävinnytkään ›› 28 Siperian puu kestää kylmää ›› 34 TÄSSÄ NUMEROSSA TORSTAINA 7
Toki jos kylmä talvi jatkuu maaliskuulle, metsäenergian laadusta joudutaan mahdollisesti tinkimään.” Turve on veron ja päästöoikeuden hinnan noustessa muuttunut voimalaitoksille nopeasti puuta huonommin kannattavaksi polttoaineeksi. Jos puun laadussa tai määrässä on talvella ongelmia, turpeella on mahdollisuus säätää tuotantoa”, Mikkola kuvailee. UUTISET 21.1.2022 Metsälehti.fi 3 hakkurit olivat vuodenvaihteessa puomi suorana, nyt on paahdettu täysillä jo pitkään. ”Kuitupuuta pienemmän energiarangan potentiaali turpeen korvaajana on melko vähäinen.” Alueellisesti epätasapaino metsähakkeen hankintapotentiaalissa on kuitenkin suuri. Nyt tilasin kentälle hätäavuksi kunnon rankaa, jota haketetaan pihassa parhaillaan”, kertoo Ahokangas vuodenvaihteen välipäivinä. Hakkuiden lisääntyessä energiapuuta kertyisi Anttilan mukaan nykyistä enemmän sekä harvennuksilta että hakkuutähteistä eli latvusmassasta. Aikataulutukset ja varakapasiteetin järjestäminen esimerkiksi huoltojen ajaksi tuovat haasteita työhön”, kuvailee haketuspalveluita Keski-Suomessa tarjoavan Konnekuljetuksen toimitusjohtaja Mika Liimatainen. Asiakaskohtaisia eroja tilanteeseen varautumisessa esimerkiksi terminaalien osalta on paljon. Paine energiapuun tuontiin ja kuitupuun ohjaamiselle polttoon on monella alueella merkittävä. Kasvu tasaantunut Metsähakkeen käyttö puupolttoaineena 2000-luvulla, miljoonaa kuutiota Lä hd e: Lu on no nv ar ak es ku s 2 4 6 8 10 2006 2008 2010 2012 2014 2016 2018 2020 9043_.indd 3 15.1.2022 13.57. ”Puun osuus on meillä noin 70 prosenttia polttoaineesta. Kysyntä on jo nyt paikoin kotimaista tarjontaa suurempaa Pohjanmaan rannikolla ja Etelä-Suomessa. ”Se edellyttäisi nykyistä suurempaa aktiivisuutta hakkuissa”, arvioi erikoistutkija Perttu Anttila Luonnonvarakeskuksesta. RANNIKOLLA NIUKKUUTTA METSÄHAKKEESTA ”Talvihan on vasta alussa. Noin 1,7 terawattituntia energiaa tuottavan Alvan tavoitteena on irtautua turpeesta lopullisesti viimeistään vuonna 2030. ”Puun tarve on ollut perussuunnitelmaa korkeampi, mutta olemme varautuneet tilanteeseen toimittajien sopimustoleranssein sekä yksittäisillä lisähankinnoilla. ”Mutta kuivaa metsäenergiaa ei varmaan yleisesti ottaen ole liikoja kellään varastossa”, Liimatainen sanoo. ”Jalostuskelpoisen puun polttamisen kieltämistä on esitetty eri keskusteluissa. Hän arvioi, että mikäli talvi jatkuu kylmänä, hyvälaatuisesta kuivasta metsäenergiasta tulee tänä talvena laajalti pulaa. Sen verran palaa metsäenergiaa hänen laitoksessaan vuorokaudessa. ENERGIAPUUSTA UHKAA TULLA PULA ”Pienpuulla tai varsinkaan hakkuutähteillä ei voida täysin korvata turvetta kuin juhlapuheissa.” Petri Ahokangas tarkastelee energiapuukasaa, jossa on tuhat kiintokuutiota energiarankaa. ”Työtä on paljon ja olemme lisänneet resursseja tälle talvelle. ”Tosin kädestä suuhun mennään. Ainakaan täällä Keski-Pohjanmaalla pienpuulla tai varsinkaan hakkuutähteillä ei voida korvata turvetta täysin muuta kuin juhlapuheissa.” Turve tasapainottaa toistaiseksi Jyväskylässä ja Viitasaarella lämpöä ja sähköä tuottavan Alva-yhtiön kehitysjohtaja Tiina Mikkola on arvioissaan varovaisempi. Jos turve korvattaisiin metsähakkeella sataprosenttisesti, tarkoittaisi tämä nykyisen metsähakemäärän tuplaamista 7,6 miljoonan kuutiometrin tasosta lähelle 16 miljoonaa kuutiometriä. Kuivaa puuta tarvitaan paukkupakkasilla Petri Ahokankaan mukaan alkutalvi kasvavan puunkäytön tahdissa on sujunut toistaiseksi hyvin. Lisäksi kuluu kuorta, purua, turvetta sekä teollisuuden hukkalämpöä. ”Metsähakkeen kysyntä lisääntyy eniten siellä, missä turvetta käytetään nyt paljon”, Anttila kiteyttää. SAMI KARPPINEN LUONNONVARAKESKUS arvioi viime keväänä maaja metsätalousministeriön tilaamassa raportissa, että vähintään puolet vuonna 2019 käytetyn turpeen määrästä voitaisiin korvata jatkossa kotimaisella metsähakkeella. Helmikuun paukkupakkasilla kosteat sahojen sivutuotteet eivät riitä tuottamaan tarpeeksi tehoja, vaan sekaan tarvitaan kuivaa tavaraa.” Kuuma kysymys tuleekin olemaan, millaista puuta voimalaitoksissa tulevaisuudessa poltetaan, ja mistä se löytyy. ”Kunnon rangalla” Ahokangas tarkoittaa kuitupuuta
TI IA PU UK IL A LYHYET JUSSI COLLIN SUOMEN metsäkeskus maksoi viime vuonna kemeratukia yhteensä runsaat 42 miljoonaa euroa. Hirvikorvauksia maksettiin 1,3 miljoonaa euroa, mikä on hieman vähemmän kuin edellisvuonna. Uudistuksen seurauksena Metsäkeskuksessa on auki useita paikkoja. Viime vuoden kemerabudjetista käyttämättä jäi 16,5 miljoonaa euroa eli runsas neljännes koko potista. Molemmat lisäävät kirjanpainajatuhojen vaaraa. Sillä metsitettiin 121 hehtaaria. Hoitoala nousi 4 400 hehtaariin. Tuulenkaatojen korjuuta hän painottaa. Harvennus paljastaa kuusten runkoja, mikä lisää kirjanpainajien kiinnostusta. AJASSA 21.1.2022 4 Metsälehti.fi MIKKO RIIKILÄ RUOTSIN arvostetuimpiin metsänhoidon asiantuntijoihin lukeutuvan professori Göran Örlanderin selvityksen mukaan kirjanpainajatuhojen riski kasvaa, kun puiden ikä ylittää 60 vuotta ja rinnankorkeusläpimitta ylittää 20–25 senttiä. Asiakkaiden palvelun parantamiseksi perustetaan uusi viestintään ja asiakkuuksiin keskittyvä palvelu. ”Esimerkiksi Etelä-Ruotsissa 37 prosenttia kuusikoista on tällaisia”, Örlander täsmentää. lenkaan”, hän sanoo. Ruotsin maatalouskorkeakoulun metsänhoidon professorina toiminut Örlander suosittaa kuusikoiden kiertoaikojen lyhentämistä riskialueilla. Uutena korvauksena viime vuonna tuli joutoalueiden metsitystuki, jota maksettiin 174 000 euroa. Se on noin kahdeksan miljoonaa euroa vähemmän kuin edellisvuonna. Kemerasta runsas neljännes jäi käyttämättä viime vuonna Tukien käyttö väheni edellisvuodesta selvästi. Luonnonvarakeskuksessa kirjanpainajia tutkivan Tiina Yliojan mukaan yllättävä ruotsalaishavainto johtuu siitä, että kirjanpainajien erittämän houkutusferomonin teho kasvaa, kun isäntäpuuksi kelpaamattoman koivun tuoksu ohjaa tuholaiset kohti kuusia. JORDAN EHDOLLA STORA ENSON HALLITUKSEEN Stora Enson hallitukseen on ehdolla Metsä Groupin pääjohtajana pitkään toiminut vuorineuvos Kari Jordan. Näin suurta pudotusta ei viimeisen kymmenen vuoden aikana ole nähty. Jos riski ilmastonmuutoksen vuoksi pahenee, kiertoaika tulisi lyhentää reiluun 50 vuoteen.” Örlanderilla on toinenkin neuvo kirjanpainajien kurissa pitämiseen. Siinä kasvua edellisvuoteen tuli runsas miljoona euroa. Tilakauppojen markkina-arvo oli 235 miljoonaa euroa. Käyttö voidaan lopettaa, kun uusi haketta ja teollisuuden sivutuotteita käyttävä Naistenlahti 3 -voimalaitos otetaan ensi vuonna käyttöön. METSÄKIINTEISTÖJEN HINNOISSA KYMMENEN PROSENTIN NOUSU Viime vuonna Suomessa tehtiin kaupat yhteensä 1 953 julkisessa myynnissä olleesta yli 10 hehtaarin metsäkiinteistöstä, Suomen Sijoitusmetsät Oy kertoo. Lisäksi luonnonhoitotukea maksettiin lähes 10 miljoonaa euroa. Myytyjen tilojen määrä nousi edellisvuodesta vain prosentin. ”Erään väitöskirjatutkimuksen mukaan enintään 25 prosentin koivusekoitus jopa lisäsi kirjanpainajatuhoja. Koko maan osalta metsätilojen markkinahintaindeksi nousi 10,8 prosenttia. Metsäteiden tekemiseen meni viime vuonna vajaat viisi miljoonaa euroa, suometsien hoitoon runsaat kaksi miljoonaa euroa ja terveyslannoitukseen liki 1,5 miljoonaa euroa. METSÄKESKUS UUDISTUU JA PESTAA UUSIA JOHTAJIA Suomen metsäkeskuksessa on käynnissä organisaatiouudistus. Tuulenkaatojen korjuuta Örlander tehostaisi. Eniten tukea meni nuoren metsän hoitotöihin, liki 34 miljoonaa euroa, mikä on noin 6 miljoonaa euroa vähemmän kuin edellisvuonna. ”Kyse on vain yhdestä tutkimuksesta, jossa tämä on havaittu, joten vielä ei ehkä kannata tehdä johtopäätöksiä.” Ruotsalaisprofessori Göran Örlander ei harventaisi yli 20-metrisiä, kuusivaltaisia metsiä lainkaan. Alun perin tarkoitus oli lopettaa turpeen käyttö lämmöntuotannossa vuoteen 2030 mennessä, mutta käyttö loppuukin jo ensi vuoden aikana, Tampereen Sähkölaitokselta kerrotaan. Hallituksen nimityksestä päättää maaliskuussa kokoontuva Stora Enson yhtiökokous. METSÄHAKE KORVAA TURPEEN TAMPEREELLA Tampereella luovutaan turpeen käytöstä ennakoitua aiemmin. Haussa on muun muassa yhteysjohtaja sekä viestintäja asiakkuusjohtaja. Nuorten metsien hoitoala jäi 129 000 hehtaariin, mikä on noin 27 000 hehtaaria vähemmän kuin edellisvuonna. Toisaalta meillä on tutkimuksia, joiden mukaan hieman suurempi koivun osuus olisi vähentänyt riskiä”, Örlander sanoo. Sen seurauksena nykyinen aluejako muuttuu: nykyisestä viidestä palvelualueesta muodostetaan neljä. Tällä hetkellä kuusikoiden paras uudistamisikä olisi 60 vuotta. ”Kirjanpainajan tuhojen kurissa pitämiseksi 95 prosenttia kaatuneista puista pitäisi kyetä korjaamaan viipymättä.” Koivusekoituksen vaikutus epäselvä Örlanderin mukaan on epäselvää, suojaavatko koivusekapuut kuusikkoa kirjanpainajatuhoilta. 9044_.indd 4 15.1.2022 11.44. ”Nykyisin Etelä-Ruotsin kuusikot päätehakataan keskimäärin 85-vuotiaina ja Saksassa yli satavuotiaina. ”Yli 20-metrisiä, kuusivaltaisia metsiä ei pitäisi harventaa olIkä altistaa kuusikot kirjanpainajalle Ruotsalaisprofessori tehostaisi tuulenkaatojen korjuuta osana taistelua kirjanpainajaa vastaan. Lisäksi tuulenkaatojen riski kasvaa, ja myös juurikääpäsieni leviää varttuneita kuusikoita harvennettaessa. Muutoin yhtiön hallitus säilyisi nimitystoimikunnan ehdotuksen mukaan pääosin ennallaan. Jordan toimi Metsä Groupin pääjohtajana vuosina 2006?2018 ja Metsäliitto Osuuskunnan toimitusjohtajana vuosina 2004?2017
Uutista analysoimaan kutsuttiin Suomen ympäristökeskuksen ryhmäpäällikkö Sampo Soimakallio. HS 17.12) Samana päivänä valmistuivat VMI-ryhmän tarkistuslaskelmat. MIKKO RIIKILÄ miltei sensaatiomaista, jos kartoille sattuneita metsiä ei hakattaisi. Palo lähti liikkeelle viime heinäkuun lopulla Kalajoen Rautiossa sijaitsevalta työmaalta. SAMALLA VIIKOLLA YLE julkisti ison jutun ”Luontokato metsissämme” (15.12). Viime vuoden lopulla olisi tarjolla ollut muitakin metsäuutisia faktojen tarkistajille. Luonnonvarakeskuksen (Luke) professori Raisa Mäkipää twiittasi löytäneensä valtakunnan metsien inventoinnin aineistoista todisteet neitseellisten soiden ojitusten jatkumisesta. Esimerkiksi Metsälehdellä oli tieto tarkistuslaskelmien aloittamisesta jo edellisellä viikolla. Havainto perustui kartta-analyysiin, jossa päätehakkuita koskevia metsänkäyttöilmoituksia verrattiin Suomen ympäristökeskuksen metsävaratiedoista koostaman Zonation-analyysin löydöksiin. (Eikö tämä lopu ikinä. Yle otsikoi verkkouutisensa (16.12.) dramaattisesti: ”Metsien kasvu kääntyy laskuun, eikä kukaan tunnu tietävän miksi” . Siinä ”osoitettiin”, että iso osa avohakkuista kohdistuu luonnontilaisiin tai sen kaltaisiin metsiin. Luonnonvarakeskuksen ja Itä-Suomen yliopiston professorit Annika Kangas ja Lauri Mehtätalo, kummatkin metsävarojen kaukokartoituksen huippuosaajia, ovat tyrmänneet Zonation-analyysin toimivuuden lahopuuston määrän ennustamisessa. Kankaan ja Mehtätalon artikkeli Zonation-kartoituksen rajoitteista julkaistiin syyskuussa Metsätieteen aikauskirjassa. Hän luonnehti tietoa ”yllättäväksi.” Metsälehden lokakuisessa uutisessa Luken asiantuntijat totesivat kasvun aleneman johtuvan muun muassa siitä, että Pohjois-Suomen suuret männikköikäluokat ovat varttumassa ohi nopeimman kasvuvaiheensa. Metsien vanhenemista aiheutuva kasvun taantuma kyllä korjautuu nopeasti, jos valtamedia jatkaa rummustaan. Heidän mukaansa analyysi perustuu ensisijaisesti puuston keskiläpimittaan, eli punaista räpsähtää kartalle, kun puusto on riittävän järeää. Asian pääkäsittely järjestetään myöhemmin tarkentuvana ajankohtana Oulun käräjäoikeuden Ylivieskan istuntopaikassa. Syyte on nostettu yleisvaaran tuottamisesta. Esitutkinnassa epäilty on kiistänyt syyllistyneensä asiassa rikokseen. Tutustu nyt uuteen KESLA 326T -kuormaimeen ja vaikutu! 9044_.indd 5 15.1.2022 11.44. JOULUKUUN UUTISTARJONTAANSA Yle mahdutti vielä uudelleen lämmitetyn jutun valtakunnan metsien inventoinnin toteamasta metsien kasvun alentumisesta 2010-luvulla. Alun perin Lepän lausunto julkaistiin Ylessä. Luulisi, että VMI-tutkija Kari Korhosta haastatellut HS:n toimittajakin olisi ollut tästä tietoinen. Siksi olemmekin panostaneet kuormaintemme voimakkuuteen, kestävyyteen ja huollettavuuteen. Asia uutisoitiin isosti. Metsäpalossa tuhoutui noin 227 hehtaaria metsää. Tällä menolla entistä useampi metsänomistaja pistää säästömetsänsä lappeelleen vanhimmasta päästä alkaen. Haastehakemus on toimitettu Oulun käräjäoikeudelle. Zonation-analyysissa korostetaan erityisesti lahopuun oletettua määrää. AJASSA 21.1.2022 Metsälehti.fi 5 HELSINGIN SANOMIEN faktantarkistajat iskivät viipymättä, kun maaja metsätalousministeri Jari Leppä rinnasti avohakkuiden ja metsäpalojen ekologiset vaikutukset (18.12.2021). Sama VMI-uuJUSSI COLLIN SYYTTÄJÄ on nostanut syytteen Kalajoen metsäpalosta yhtä Mutkalammin tuulipuiston työmaalla työskennellyttä henkilöä vastaan. Olisi siis EDISTYKSELLISIÄ VALEUUTISIA Totuus on tunnetusti sodan ensimmäinen uhri. UUTISANALYYSI tinen julkaistiin ensi kertaa lokakuussa. Ne osoittivat uudisojitusten todellisuudessa jäävän murto-osaan Mäkipään twiittaamasta. Taloudellisia vahinkoja aiheutui lukuisille asianomistajille, Kalajoen metsäpalo käräjäoikeuteen UUSI KESLA 326T-KUORMAIN Vahva ja ulottuva www.kesla.com MYYNTI, HUOLTO, VARAOSAT: www.agcosuomi.fi Keslalla yrittäjä on kuningas. Näin näyttää olevan myös metsäsodassa
Peruskysyntää kuitenkin on, ja puulle on tarvetta jo ilmastonäkökulmastakin.” Puuntarve kasvussa Metsä Groupin puuntarve kasvaa lähiaikoina, kun Rauman saha ja Kemin biotuotetehdas käynnistyMETSÄTALOUDEN YTIMESSÄ Metsä Group kasvattaa hankintapuun ostojaan, kertoo yhtiön tuore puukaupasta ja metsäpalveluista vastaava johtaja Jani Riissanen. Tällä hetkellä Metsä Group ostaa vuosittain joitain miljoonia kuutioita hankintapuuta. Riissasen mukaan Rauman sahan ja Kemin biotuotetehtaan puuntarve on tarkoitus kattaa pääosin kotimaisella puulla. Rauman saha, jonka on tarkoitus käynnistyä vuoden loppupuolella, käyttää vuodessa noin 1,5 miljoonaa kuutiota mäntytukkia. Riissasella on takanaan parikymmentä vuotta Metsä Groupissa. Kemin biotuotetehdas, joka käynnistyy näillä näkymin ensi vuonna, kasvattaa Metsä Groupin vuotuista puuntarvetta 4,5 miljoonaa kuutiota. Yhtiön puuntarve kasvaa lähivuosina, kun Rauman saha ja Kemin biotuotetehdas käynnistyvät. ”Toisaalta oli hieman haikea jättää sahat, kun Rauman sahakin on melkein lähtenyt liikkeelle, mutta toisaalta on mukava tulla ikään kuin takaisin kotiin Metsä Forestin puolelle. Jatkossa sen ostomäärät kasvavat”, Riissanen ennakoi. vät. Sellaista buumia, joka sahapuolella nähtiin viime vuonna, ei tällä hetkellä ole. ”Suurin osa Kemin biotuotetehtaan käyttämästä puusta hankitaan Lapista, Kainuusta ja Pohjois-Pohjanmaalta. ”Etsimme nyt sopivia hankin”Buumia, joka nähtiin sahoilla viime vuonna, ei nyt ole.” 9045_.indd 6 15.1.2022 12.06. Metsä Groupin puukaupasta ja metsäpalveluista vastaava johtaja Jani Riissanen ennakoi puukauppavuodesta hyvää. Ruotsista on tarkoitus hankkia vuosittain noin miljoona kuutiometriä.” Kemin biotuotetehtaan hankinta-alueelta korjattavat tukkipuut myydään lähtökohtaisesti paikallisille sahoille. Tarpeen ennakoidaan kasvavan ensi vuodesta lähtien. Alkaneesta puukauppavuodesta hän ennakoi hyvää. AJASSA / HAASTATTELU 21.1.2022 6 Metsälehti.fi LIINA KJELLBERG, TEKSTI SEPPO SAMULI, KUVAT ”TÄMÄ ON vähän kuin paluu juurille.” Näin kuvailee urakehitystään Jani Riissanen, joka aloitti Metsä Groupin puukaupasta ja metsäpalveluista vastaavana johtajana joulukuun alussa. ”Korona aiheuttaa epävarmuutta, mutta näkymät ovat siitä huolimatta varsin hyvät. Täällä ollaan ihan suomalaisen metsätalouden ytimessä”, Riissanen sanoo. Hän aloitti uransa puun kuljetukseen ja korjuuseen liittyvissä tehtävissä ja on viimeiset 15 vuotta työskennellyt mekaanisen metsäteollisuuden parissa – niistä viimeiset viisi vuotta Metsä Fibren sahaliiketoiminnan johtajana. Hankintapuu kiinnostaa Rauman saha näkyy Riissasen mukaan jo puukauppamäärissä, Kemin biotuotetehdas ei juurikaan. Varsinkin Kemissä Metsä Group toivoo kattavansa osan tehtaan puuntarpeesta hankintahakkaajien avulla. ”Hankintapuu on meillä ihan merkittävässä roolissa
KRITEERINI EIVÄT AUTOMAATTISESTI tarkoita, että niiden toteutuessa alueen metsien käyttö voitaisiin julistaa kestäväksi. Kun siihen yhdistetään digitaaliset palvelut, pystyy metsänomistaja seuraamaan prosessin kulkua tarkasti, vaikkei metsässä kävisikään.” Siihen Riissanen ei usko, että digitaaliset palvelut korvaisivat esimerkiksi metsänomistajien ja puunostajien tapaamiset kokonaan. Uskallan arvata ja myös toivoa, että ensimmäisten kaupasta ostamieni puuvaatteiden raaka-aine on peräisin tästä läheltä, kotimaisista metsistä. Puunostajan ja -jalostajan kannalta tämä on usein perinteistä tavaralajimenetelmää parempi vaihtoehto, sillä puiden katkontaa ei tarvitse lyödä lukkoon puukauppavaiheessa. ”Esimerkiksi avaimet käteen -palvelua on tarjottu metsänomistajille pitkään. Lajistosta ja luontotyypeistä saisi olla pitkältä ajalta tutkittua tietoa, mielellään useampi uhanalaisuuden arviointi toistettuna. Metsätalouden tulisi kuitenkin perustua alueen luonnonvaraisiin puulajeihin, jolloin luonnon monimuotoisuus on puuntuotannon metsissä mahdollisimman laajaa. 21.1.2022 Metsälehti.fi 7 JANI RIISSANEN . Metsien olisi syytä olla osaksi paikallisten ihmisten omistuksessa, jotta tuottoja jää sinne, missä hakkuut vaikuttavat ihmisten arkeen. FOSSIILISTEN HIILIPÄÄSTÖJEN MINIMOIMISEN rinnalla länsimaisten ihmisten tulisi suhtautua kriittisesti kuluttamiseen. ”EU:n osalta ilmassa on paljon kysymysmerkkejä. Kestävyyden tavoittelu on jatkuvaa kehittymistä. Käytössä pitäisi olla järjestelmiä, joilla tutkimustieto välittyy käytäntöön suosituksiksi ja toimintaohjeiksi. Uusi kolumnisti esitellään sivulla 34. Vesistöjen tilan tulee parantua. metsänhoitaja . Alueen metsien käyttöön ja monimuotoisuuteen liittyvän tutkimusja kehitystoiminnan haluaisin olevan aktiivista. Rohkenen kokemuksesta yleistää, että suuri osa suomalaisista varttuneista miehistä toimii tässä asiassa suunnannäyttäjinä. Esimerkiksi vaatteita olisi hyvä ostaa harvakseltaan ja pyrkiä pitämään kerran hankittuja mahdollisimman pitkään. Hiilensidonnan ja varastoinnin osalta haluan, että alueen metsien tilanne on pitkällä aikavälillä ylläpidettävissä ja ennustettavissa. Ihmisillä tulee olla vapaa oikeus liikkua metsissä, jolloin metsätalouden toiminta on läpinäkyvää. Metsissä liikkumista ruokkii niiden monikäyttöisyys. omistaa sen verran metsää, että pääsee metsätöihin ja metsälle sekä pysyy kiinni metsänomistajan arjessa tahakkaajia ja lähdemme sitten tekemään sopimuksia heidän kanssaan.” Pystykaupassa Metsä Group lanseeraa harvennusmetsiin järeysrunkohintaa. OLEN MIETTINYT KESTÄVYYSKRITEEREITÄ tuleville puuvaatteilleni. Riissasen mukaan myös metsänomistajat ovat olleet tyytyväisiä. Ne kytkeytyvät kuitenkin yhä tiiviisti perinteisiin palveluihin. ”Kyllä metsässäkin varmasti tavataan, mutta jos digitaalisten palveluiden avulla saadaan esimerkiksi tarkempia puustotietoja jo lähtökeskusteluun, voidaan metsässä keskittyä metsänomistajan tahtotilan hahmottamiseen.” Riissanen arvioi, että jatkossa palvelutarpeet painottuvat yhä enemmän myös luonnonhoitoon, tulevaisuudessa ehkä myös EU:n tavoitteiden täyttämiseen. työskennellyt Metsä Groupissa erilaisissa tehtävissä vuodesta 1998 . ”Näkisin, että järeysrunkohinnalla on edellytykset tulla merkittäväksi vaihtoehtoiseksi hinnoittelumenetelmäksi.” Palvelutarpeet muuttuvat Metsäpalveluissa painopiste on Riissasen mukaan digitaalisissa palveluissa. Siihen tarvitaan tiettyjä rakenteita ja sellaisten osalta Suomessa ollaan todella edistyksellisiä. Vapaa media tarvitaan ruokkimaan metsien käyttöä koskevaa kansalaiskeskustelua. Uutta pitää kuitenkin aika-ajoin hankkia, ja silloin on tärkeä katsoa kuitujen alkuperää. Hakkuiden haluaisin pääosin olevan koulutettujen ammattilaisten työtä. harrastaa hiihtoa, suunnistusta, hiihtosuunnistusta ja metsästystä . Puuvillan tuotannon ekologisista ja sosiaalisista vaikutuksista kertovat tekstit ovat karmaisevaa luettavaa. KESTÄVYYDEN KRITEERIT KOLUMNI 9045_.indd 7 15.1.2022 12.07. Havupuupohjaiset kuidut ovat huomattavasti houkuttelevampia, mutta jalanjälkensä on niilläkin. Minulle on tärkeää, että niiden raaka-aineeksi hankittavaa puuta korjataan muuttuneissa – ei luonnontilaisissa – ekosysteemeissä kasvavista metsistä. asuu Espoossa, kotoisin Joensuusta . Siinä harvennettavat puut myydään kokonaisina runkoina ja puista maksettava kuutiohinta määräytyy puuston keskijäreyden mukaan. Metsätalouden käytössä oleville alueille tulee olla määriteltyinä mittarit sekä tavoitteet taantuneen eliöstön elinympäristöjen tilan parantamiseksi. Alueen kansalaisilla tulee olla mahdollisuus vaikuttaa metsien käytön sääntelyyn demokratian keinoilla. Suojelualueverkoston kehittämiselle ja elinympäristöjen ennallistamiselle on oltava suunnitelma ja resurssit järjestettyinä. Metsävaroista ja merkittävistä luontoarvoista tulisi olla tarkka, ajantasainen ja kattava paikkatieto julkisesti saatavilla. 48-vuotias . Metsä Groupin puukaupasta ja metsäpalveluista vastaava johtaja . METSIEN KÄYTTÖÖN JA LUONNONSUOJELUUN liittyvä lainsäädäntö sekä valvonta ovat tärkeitä. Tässä vaiheessa on vaikea ottaa kantaa vaikutuksiin, joita puukaupalle tai metsäpalveluille mahdollisesti aiheutuu.” KUKA. AJASSA Lauri Saaristo KIRJOITTAJA TYÖSKENTELEE JOHTAVANA ASIANTUNTIJANA TAPIO OY:SSÄ. vaimo ja kolme lasta
21.1.2022 8 Metsälehti.fi AJASSA BRYSSELISTÄ TUULEE JA MUTKIKKAAKSI MENEE 9046_.indd 8 15.1.2022 12.09
21.1.2022 Metsälehti.fi 9 AJASSA MIKKO HÄYRYNEN, TEKSTI TIMO TOIVANEN, PIIRROS B rysselistä tulvii direktiiviä, asetusta ja strategiaa: taksonomia osat 1 ja 2, biodiversiteettistrategia, metsästrategia, hiilenkiertostrategia, uusiutuvan energian direktiivin uudistus, metsäkatoasetus… Veikko Lavin Tukilisäjenkan sanoilla: ”Kuka hitto niistä oikein selvän saa.” Ei saakaan. ”Nyt ollaan välivaiheessa, vielä ei ole keinoja miten jonkun tilan hiilensidontaa mitataan. Yli 13 hehtaarin tiloilta tullaan edellyttämään 30 vuoden päähän ulottuvaa ilmastohyötyanalyysia. Kun puuta käyttävä yritys tarvitsee investointeihinsa lainarahaa, niin yrityksen pitää pystyä todentamaan, että puuraaka-aineen käyttö edistää merkittävästi ilmastonmuutoksen hillintää eikä aiheuta kielteisiä ympäristövaikutuksia. Metsänomistajiin kohdistuvat suorat vaikutukset jäänevät vähäisiksi, Warsta uskoo. ”Uusista aloitteista kestävän rahoituksen taksonomia tuli voimaan vuodenvaihteessa ilmastokriteerien osalta. Tämä vuosi on soveltamisen opettelua. Metsätilojen ostamiseen taksonomia saattaa osua. Kun rahoituslaitoksille tulee lisävelvoitteita, niin luototukseen pystyvien pankkikonttoreiden määrä vähenee entisestään. ”Vuosien aikana valmistellut aloitteet on kaivettu pöytälaatikoista.” ›› Elina Warsta 9046_.indd 9 15.1.2022 12.10. Parhaillaan selvitellään kuumeisesti, saako sellaista dataa irti olemassaolevista metsävaratiedoista.” Sinänsä kestäväksi toimijaksi profiloitumisessa ei ole metsäyhtiöille mitään uutta. Julkiseen rahoitukseen, toisin sanoen kemeraan taksonomia ei ainakaan toistaiseksi vaikuta. ”Voi olla, että EU:n kautta Suomelle tulee merkittävä paine suojella lisää metsiä.” Suojelun lisäksi biodiversiteettistrategia sisältää tavoitteita ennallistamiselle. EU:n laajuinen tavoite on 30 prosenttia maa-alasta, josta 10 prosenttia tiukkaa suojelua. Ennallistamisesta on tulossa EU:n oma lainsäädäntöaloite vielä tämän vuoden alkupuolella ja se koskee etenkin runsashiilisiä turvemaita. EU:ssa tehtaillaan metsiin vaikuttavia säädöksiä. Biodiversiteettistrategialla isot tavoitteet Keväällä 2020 julkaistu EU:n biodiversiteettistrategia tavoittelee merkittävää suojelualueiden lisäämistä. ”Jos sitovia tavoitteita tulee, niin ne voivat merkittävästi vaikuttaa metsätalouskäytössä oleviin turvemaihin, joita ohjattaisiin ennallistamiseen ja suojeluun.” Viime kesänä julkaistu EU:n metsästrategia alkaa vaikuttaa ylätason linjauksena ja esimerkiksi metsien seurantaan liittyvä lainsäädäntöaloite on odotettavissa vuonna 2023. Kyse on vielä enimmäkseen valmistelusta, eikä käytäntöönvienti ehdi tälle vuodelle. Neuvotteleva virkamies Elina Warsta maaja metsätalousministeriöstä on EU:n metsäasioiden ykkösasiantuntija, mutta hänkin on pöllämystynyt siitä, kuinka paljon ja nopeasti Brysselistä tulee metsien käyttöön vaikuttavia säädöksiä. Kaikki muut vaikuttavat sitten joskus.” Sekava taksonomia Taksonomia on lievästi sanoen sekava ja sen soveltaminen täysin auki. Metsäkatoasetus tarttuu avohakkuisiin Myös Metsäteollisuus ry:n metsäjohtaja Karoliina Niemi on saanut tuntea, että nyt Brysselistä tuulee. ”Brysselissä on nyt sellaiset komissaarit, että tahtotila on otollinen ja vuosien aikana valmistellut aloitteet on kaivettu pöytälaatikoista.” Uutta säätelyä on tulossa niin paljon, ettei kukaan hahmota vaikutusten kokonaiskuvaa. Voimaantulleen ilmastotaksonomian jälkeen vuorossa on luontoarvoja koskeva taksonomia, jota valmistellaan tänä vuonna. Metsänomistajan kannalta taksonomian välilliset vaikutukset ovat suoria vaikutuksia suurempia. Joka tapauksessa metsänomistajan toimintaympäristö monimutkaistuu. Jos vaatimukset eivät täyty, niin rahoitus on kalliimpaa. Nykyisinkään kaikki pankkikonttorit eivät mielellään ota metsäomaisuutta vakuudeksi, koska konttoreissa ei ole metsän vakuusarvon määrittämisen osaamista
”Velvoitteet pystytään pitkälti hoitamaan jo olemassa olevilla sähköisillä metsäsuunnitelmilla, mutta ilmastohyötyanalyysi hakee vielä muotoaan. Asetus koskee naudanlihan, kaakaon, kahvin, soijan ja palmuöljyn tuotantoon raivattavaa maata. Asetus koskee myös metsien tilan heikentymistä, ja sen estämiseksi komissio ehdottaa muun muassa, että avohakkuiden kokoa pienennetään, vältetään kantojen nostoa ja asetetaan vähimmäismäärät jäävälle lahopuulle. ”Aiemmin metsäsektori nähtiin ilmasto-ongelmien ratkaisijana, nyt ongelmien aiheuttajana.” Hän antaa tunnustuksen, että taksonomialla on hyvä tavoite ohjata rahoitusta ilmastoa turvaaviin kohteisiin. Tulevaisuudessa metsänomistaja voi pärjätä huomattavasti paremmin kuin nyt.” Karoliina Niemi Se pp o Sa m ul i Marko Mäki-Hakola M TK 9046_.indd 10 15.1.2022 12.10. ”Hiilensidonnalle ja luontoarvoille on syntymässä markkinat. Sertifiointi ei riitä riskittömyyden osoittajaksi. Olen ollut EU-hommia tekemässä 15 vuotta, enkä muista näin voimakasta rykäisyä.” Taksonomia on sekava vyyhti. Toteutuessa ehdotukset ovat mahdoton paikka.” Sen sijaan biodiversiteettistrategian kanssa pärjätään, hän uskoo. ”Taksonomian ilmastokriteerit eivät vielä metsäsektoria kaada, mutta tuovat ” Aiemmin metsäsektori nähtiin ilmastoongelmien ratkaisijana, nyt niiden aiheuttajana.” hölmöä byrokratiaa.” Mäki-Hakola pitää selvänä, että taksonomian raportointivelvoite valuu metsänomistajille. 21.1.2022 10 Metsälehti.fi AJASSA NYKYTILA AIKATAULU MAHDOLLINEN VAIKUTUS Ilmastotaksonomia (kestävän rahoituksen ilmastokriteerit) Julkaistu ja hyväksytty 2021 EU:n asetus tuli voimaan vuoden vaihteessa Järjestelyyn mukaan haluaville metsänomistajille yksityiskohtaisia vaatimuksia; soveltaminen hakee muotoaan, kaikkia metsänomistajalle ulottuvia vaikutuksia ei tiedetä Luontotaksonomia (kestävän rahoituksen ympäristökriteerit) Komission valmistelussa Valmistuu 2022 aikana Tavoite luontokadon pysäyttäminen, soveltamisesta ei vielä tiedetä Biodiversiteettistrategia 2030 Komission tiedonanto 2020 Koskee vuosia 2021–2030, sisältää ennallistamislainsäädäntöehdotuksen Lisää painetta suojelupinta-alan kasvattamiseen, sitovia ennallistamistavoitteita tulossa Ennallistamislaki Komission valmistelussa Julkistetaan keväällä 2022 Edistää luonnoltaan taantuneiden alueiden palauttamista luonnontilaan, esimerkiksi ojitettujen soiden ennallistamista Metsäkatoasetus (metsäkatovapaat tuotantoketjut) Komission lainsäädäntöehdotus 2021 2022 valmistelua, mahdollinen voimaantulo aikaisintaan 2024 Tavoite ehkäistä metsäkatoa ja metsien tilan heikkenemistä aiheuttavien tuotteiden pääsy EU:n markkinoille Metsästrategia 2030 Komission tiedonanto 2021 Lainsäädäntöaloite metsien seurannasta tulossa 2023 EU:n metsäasioiden ylätason linjaus, jonka vaikutukset epäsuoria Uusiutuvan energian direktiivin päivitys (RED III) Komission lainsäädäntöehdotus 2021 Valmistuu 2022 aikana ”metsäbiomassan kestävyyskriteereihin uusia lisävaatimuksia ja maakohtaiseen riskianalyysiin ehdotetaan tiukennuksia sekä kansallisia tukijärjestelmiä koskevia uusia rajauksia” Tiedonanto kestävistä hiilen kierroista Komission tiedonanto 2021 Lainsäädäntöaloite tulossa 2023 Lisää mahdollisuuksia hiilensidonnan kaupallistamiseen lulucf-asetuksen uudistus Komission lainsäädäntöehdotus 2021 Valmistuu 2022 aikana Voi vaikuttaa Suomen hiilinielutavoitteeseen EU-SÄÄDÖSHANKKEITA JA TIEDONANTOJA ”Kyllä komissio meillä papereita luetuttaa. Myös puu lasketaan mahdolliseksi metsäkadon aiheuttajaksi. Valmisteilla olevista EU-säädöksistä Niemi haluaa nostaa esille etenkin metsäkatoasetuksen. ”Pellonraivaukselle voi Suomessa tulla stoppi, jos uudella pellolla viljellään rehua nautakarjalle.” Hölmöä byrokratiaa, uhkia ja myös toivoa MTK:n metsäjohtaja Marko Mäki-Hakola harmittelee ajattelutavan kääntymistä. ”Sieltä on tulossa hurjia esityksiä, kuten että 20 prosenttia metsistä talouskäytön ulkopuolelle. Tarkastelu pitää viedä yhtä pientä tilaa laajempaan kokonaisuuteen.” Valmisteilla olevaa luontoarvojen taksonomiaa Mäki-Hakola sen sijaan pitää todellisena uhkana. Komissio julkaisi marraskuussa ehdotuksen, joka seuraavaksi menee jäsenvaltioista koostuvan neuvoston ja europarlamentin käsittelyyn. ”Suomi on jo suojellut kymmenen prosenttia maa-alastaan ja kaikkien talousmetsien käyttö on jollakin tavalla rajoitettua.” Vaikka metsänomistajilla on aihetta huoleen, että EU on tulossa voimalla rajoittamaan metsien käyttöä, niin Mäki-Hakola muistuttaa, että luvassa on muutakin kuin pelkkää kurjuutta. Voimaantullessaan asetus on voimakkaampi kuin direktiivi, eikä jätä pelivaraa kansalliselle toimeenpanolle. Se tiedetään, että vähintään 500 henkilön yrityksille tulee raportointivelvollisuus, mutta edelleen on osin epäselvää, mitä pitää raportoida ja miten taksonomia vaikuttaa puunhankintaan. Asetus koskisi nimetyillä tuotteilla käytävää kauppaa sekä EU:n sisällä että myös tuontia ja vientiä
Viime vuonna metsitykseen oli käytettävissä noin 2,3 miljoonaa euroa. Rauman saha käyntiin Metsä Groupin Raumalle rakentama saha käynnistyy näillä näkymin vuoden kolmannen neljänneksen aikana. Lakiuudistuksen tavoitteena on muun muassa vahvistaa luontokohteiden suojaa ja laajentaa luonnonsuojelun keinovalikoimaa. Sen mukaan maailmanlaajuiset häiriöt toimitusketjuissa ja komponenttien saatavuudessa sekä raaka-aineiden korkeat hinnat hillitsevät kasvua ja kiihdyttävät inflaatiota myös Suomessa. Myöntövaltuutta on 8,2 miljoonaa euroa. Tämä tarkoittaa sitä, että uusia metsitystukisopimuksia voidaan tänä vuonna tehdä 8,2 miljoonan euron edestä, mutta tukea voidaan maksaa kuusi miljoonaa euroa. Jos esimerkiksi kymmenen hehtaarin suuruisen määräalan lohkominen maksoi viime vuonna 1 650 euroa, maksaa se tänä vuonna 1 690 euroa. Puun hinnat laskuun Teollisuuspuun hakkuut pysyvät tänä vuonna lähes viime vuoden tasolla, ennakoi Luke lokakuisessa metsäsektorin suhdannekatsauksessaan. Lisäksi selvään ja riidattomaan sopimukseen perustuva toimitus voidaan suorittaa kirjallisessa menettelyssä kokousmenettelyn sijaan. Kiinteistötoimituksia etänä Kiinteistötoimituksiin on nyt mahdollista osallistua etänä. Metsänomistajaa koskettavia kiinteistötoimituksia ovat esimerkiksi metsäpalstan lohkominen ja yhteismetsän muodostaminen. Metsänomistajan päivä -verkkotapahtuma järjestetään 12. LIINA KJELLBERG An na Pa kk an en , M et sä ha lli tu s 9046_.indd 11 15.1.2022 12.10. Metka korvaa nykyisen kemeratukijärjestelmän. Nämä ovat Helvetinjärven, Hiidenportin, Isojärven, Itäisen Suomenlahden, Kauhanevan-Pohjankankaan, Lauhanvuoren, Patvinsuon, Riisitunturin, Salamajärven, Seitsemisen ja Tiilikkajärven kansallispuistot. maaliskuuta. Viimeinen ilmoittautumispäivä on 10. Artikkelia varten on haastateltu maaja metsätalousministeriöstä lainsäädäntöneuvos Leo Olkkosta, metsäneuvos Niina Riissasta ja neuvotteleva virkamies Tatu Torniaista, ympäristöministeriöstä lainsäädäntöneuvos Pasi Kalliota ja ylijohtaja Teppo Lehtistä, Lukesta ryhmäpäällikkö Pasi Poikosta sekä Suomen Metsäyhdistyksestä projektipäällikkö Kaarina Aroa. heinäkuuta. Uuden strategian tavoitteena on muun muassa huomioida entistä ajanmukaisemmin metsien merkitys ilmastonmuutoksen hillinnässä ja ilmastonmuutokseen sopeutumisessa. Toinen käytöstä poistetuista paperikoneista on jo muutettu tuottamaan kartonkia. Yhdistyksistä Kangasniemi-Pieksämäki liittyi vuoden alussa Etelä-Savoon, Ylä-Kainuu Kainuuseen ja Punkalaidun Loimijokeen. Lisää kansallispuistoja Suomessa on tämän vuoden alusta 41 kansallispuistoa. Metsäisiä tapahtumia Valtakunnalliset Metsäpäivät järjestetään 27.–28. Tapahtuma on maksuton ja sen järjestävät Suomen metsäkeskus, metsänhoitoyhdistykset, Metsä Group, Stora Enso Metsä ja UPM Metsä. Korotuksia maksuihin Maanmittauslaitoksen uudet maksuasetukset tulivat voimaan vuoden alussa. Metsätuholakiin muutoksia Syyskuun alun ja toukokuun lopun välisenä aikana hakattu kuorellinen kuusipuutavara pitää tästä vuodesta lähtien kuljettaa osassa keskistä Suomea pois metsästä aiempaa aikaisemmin, eli viimeistään 15. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi laitoksen kiinteistötoimituksista perimät maksut nousivat keskimäärin 2,5 prosenttia. Tarkoituksena on, että ministeriön asettama metsäneuvosto saa uuden strategian käsiteltäväkseen joulukuussa. Myöntövaltuutta on yleensä enemmän kuin käytettävissä olevaa rahaa, sillä kaikki hankkeet eivät toteudu. Jos EU:n valtiontuen suuntaviivat julkaistaan alkuvuodesta, voi laki uudesta kannustejärjestelmästä edetä eduskunnan käsittelyyn syksyksi. Lisäksi vientikielto ei koske Kainuun Vartiuksen raja-asemaa. Metka valmisteilla Uuden metsätalouden kannustejärjestelmän eli metkan valmistelua jatketaan, kun EU:n uudet valtiontuen suuntaviivat ovat tiedossa. Metsästrategia uudistuu Maaja metsätalousministeriössä laaditaan tänä vuonna uusi kansallinen metsäohjelma eli Kansallinen metsästrategia 2035. Tarvittaessa nykyinen kemeralaki voi olla voimassa vuoden 2023 loppuun asti. Yhtiö lopetti paperin valmistuksen Oulussa vuonna 2020. Oulun paperikoneen tulevaisuus selkenee Stora Enson esiselvitys Oulun tehtaan käytöstä poistetun paperikoneen muuntamisesta kartongin tuotantolinjaksi valmistuu vuoden alkupuolella. Puun keskimääräisten kantohintojen Luke arvioi tänä vuonna laskevan. Saha käyttää vuodessa noin 1,5 miljoonaa kuutiometriä mäntytukkia, ja sen vuosituotanto on noin 750 000 kuutiometriä mäntyssahatavaraa. Laki korvaa nykyisen maankäyttöja rakennuslain, ja sen tehtävänä on ohjata rakentamista ja alueiden käytön suunnittelua. Suomen Metsäyhdistyksen järjestämä tapahtuma on maksullinen ja järjestetään näillä näkymin live-tapahtumana. Taustalla on metsätuholain mukaiseen aluejakoon tehty muutos. Tavoitteena on, että uusi laki etenee eduskunnan käsittelyyn kesällä. 21.1.2022 Metsälehti.fi 11 AJASSA Lisärahaa metsitykseen Joutoalueiden metsitykseen on tälle vuodelle myönnetty kuusi miljoonaa euroa valtion tukea. Metsänhoitoyhdistyksiä yhteen Metsänhoitoyhdistyksiä on tämän vuoden alusta 56 eli kolme vähemmän kuin ennen vuoden vaihdetta. Uutena kohtana laissa on ekologinen kompensaatio, joka tarkoittaa taloudellisesta toiminnasta luonnolle aiheutuvan haitan hyvittämistä. tammikuuta. Luonnonsuojelulaki uudistuu Uusi luonnonsuojelulaki etenee näillä näkymin alkuvuodesta eduskunnan käsittelyyn. Taustalla ovat aiemmin ostettujen pystyvarantojen hakkuut, sahateollisuuden kapasiteetin kasvu ja raakapuun tuonnin väheneminen Venäjältä. Puunvientikielto voimaan Venäjän pyöreän havupuun ja arvokkaiden lehtipuiden vientikielto tuli voimaan vuoden alusta. Uusin kansallispuistoista on Itä-Lapissa sijaitseva Sallan kansallispuisto, joka perustettiin 1. Talouden kasvu hidastuu Suomen talous kasvaa tänä vuonna 2,6 prosenttia, kun taas viime vuonna kasvu oli 3,5 prosenttia, arvioi Suomen Pankki joulukuisessa ennusteessaan. METSÄN VUOSI 2022 Alkanut vuosi tuo mukanaan muun muassa lisää rahaa metsitykseen, uusia tuotantolaitoksia ja kansallispuistoja sekä muutoksia metsätuholakiin. Kielto ei ainakaan toistaiseksi koske koivukuitupuuta ja haketta, jotka Luonnonvarakeskuksen (Luke) tilastojen mukaan kattavat noin 80 prosenttia Venäjältä Suomeen tuotavasta puuraaka-aineesta. Juurikääpää on tästä vuodesta lähtien torjuttava muidenkin hakkuiden kuin kasvatusja uudistushakkuiden yhteydessä. Kansallispuistoista 11 täyttää tänä vuonna pyöreitä, kaikki 40 vuotta. Kaavoitusja rakentamislaki työn alla Kaavoitusja rakentamislain valmistelu jatkuu. maaliskuuta. lokakuuta
Kuukaudessa määrä kasvaa noin 1,25 miljoonaa kuutiometriin. AJASSA / PUUKAUPPA 21.1.2022 12 Metsälehti.fi MIKKO HÄYRYNEN METSÄTEOLLISUUDESSA meneillään olevat työtaistelut ja niiden uhat eivät ole ainakaan vielä vaikuttaneet puunostoihin, mutta korjuukohteiden valintaan kyllä. UPM:n ostoLAKON VAIKUTUKSET TOISTAISEKSI LIEVIÄ Pitkittyessään Paperiliiton UPM:ään kohdistama lakko leikkaa kuitupuun käyttöä. Sahaus jatkuu lakkouhan alla Teollisuusliiton lakkovaroitus koskee neljää mekaanisen puunjalostuksen yritystä, suurimpana Keitele Group. Kun kuitupuun lähes 15 miljoonan kuutiometrin käyttö jaetaan tasan vuoden jokaiselle päivälle, niin yksi lakkopäivä tarkoittaa noin 41 500 kuutiometrin menetystä kuitupuun käytössä. Vaikutus korkeintaan vähäinen UPM:n Kaukaan tehdas Lappeenrannassa on yksi kolmesta lakon vuoksi pysähtyneestä sellutehtaasta. Keiteleen sahateollisuuden johtajan Matti Kylävainion mukaan laitokset käyttävät puuta ”Pitkään lakkoon ei uskota.” LA UR I H EI N O Lakko on pysäyttänyt UPM:n kemiallisen puunjalostuksen, kuten Kaukaan tehtaan Lappeenrannassa. Yhtiön sahaja vaneriteollisuus käyttää tukkia noin viisi miljoonaa ja loput ovat kuitupuuta ja energiajakeita. na on Kylävainion mukaan vakaa, mutta hintataso lievästi laskeva. Mhy Etelä-Karjalan johtaja Jarkko Ruokonen to teaa, että lakko osui puukaupan hiljaiseen aikaan eikä ole vaikuttanut puunMIKKO HÄYRYNEN METSÄLEHTI laski suuntaa-antavan laskelman Paperiliiton lakon vaikutuksista puunkäyttöön. 9047_.indd 12 15.1.2022 12.33. Metsäjohtaja Sauli Brander ei anna arviota työtaistelun vaikutuksista puunkäyttömääriin. ”Toteutuessaan ja pitkittyessään työtaistelutoimet voivat vaikuttaa käyttömääriin. Puumarkkilistalla ovat nyt kesäja kelirikkoleimikot. Muuten emme kommentoi työmarkkinatilannetta kuin valtakunnansovittelijan taholta tapahtuvan tiedottamisen kautta, emmekä tällä hetkellä osaa arvioida vaikutusta tarkemmin.” Keiteleellä talven puut on pääsääntöisesti ostettu. Paperiliitto on vuoden vaihteessa alkaneella lakollaan pysäyttänyt UPM:n kemiallisen teollisuuden, mutta sahaja vanerituotanto toimii normaalisti. ”Sahaja vaneriteollisuus saavuttivat teollisuusliiton kanssa liiketoimintakohtaiset työehtosopimukset, joten puunhankinta sopeutetaan käynnissä olevien tuotantolaitoksien mukaan.” Selvemmin sanottuna korjuuta suunnataan päätehakkuisiin, joilta tulee paljon tukkia ja vähän kuitupuuta. Massateollisuuden kuitupuun käyttö oli tuontipuu mukaan laskien vuonna 2020 kaikkiaan runsas 36 miljoonaa kuutiometriä, joten kuukauden lakko leikkaisi käyttöä kolme ja puoli prosenttia. UPM:n puunkäyttö kotimaassa on vuositasolla noin 20 miljoonaa kuutiometriä. 1,25 miljoonaa kuutiota kuukaudessa normaalisti
”Koronasuhdanteesta huolimatta Euroopan markkinoilla kilpailu paperintuottajien kesken on erittäin kovaa ja tuotantokapasiteetti laskee edelleen. Jäljellä on yhteensä seitsemän toimivaa painopaperitehdasta. Hinnassa on kohinaa, mutta selvää ylöstai alas -trendiä ei ole ollut vuosikausiin. vuoden tähtäimellä kymmenen miljoonaa tonnia, ja samanaikaisesti kysyntä kasvaa 7,5 miljoonaa tonnia. Vuoden ensimmäisen ja toisen viikon aikana puukauppa on hiljaista joka tapauksessa.” Tilanne ei ole vaikuttanut myöskään siihen, että minkälaisia leimikoita halutaan. Suomessa on suljettu viimeksi Stora Enson Veitsiluodon paperikone ja UPM:n Kaipolan tehdas. Juuri nyt on menossa kasvusykäys. Sellu nousussa, paperi ei enää 6/2021 7/2021 10/2021 11/2021 12/2021 8/2021 9/2021 1/2022 400 600 800 1 000 1 200 Päällystetyn aikakauslehtipaperin ja havusellun hinta kesäkuu 2021 – tammikuu 2022, euroa tonnilta Päällystetty aikakauslehtipaperi Havusellu Lä hd e: Fa st m ar ke ts FO EX Korjuut ovat lievästi painottuneet päätehakkuisiin, vaikka sahapuolellakin on lakonuhkaa. ”Mutta isossa kuvassa tilanne ei kuitenkaan ole muuttunut, painopaperien pitkään jatkunut kysynnän lasku on tosiasia.” Samanaikaisesti kysynnän kasvun kanssa ovat paperinvalmistuksen kustannukset nousseet, energia suurimpana ja logistiikka toisena. Pohjois-Amerikassa uusia sellutehtaita ei ole tehty vuosikymmeniin. ”Monien tuotteiden kuten painoja kirjoituspaperien kysyntä elpyi, kun korona viime vuonna vähän helpotti ja yhteiskuntien toimintoja uskallettiin avata”, Metsäteollisuus ry:n pääekonomisti Maarit Lindström toteaa. Vain kilpailukykyisimmät laitokset ovat pärjänneet ja heikoimpia yksiköitä putoaa pelistä.” Viime vuonna Euroopan paperikapasiteettia suljettiin noin kolme miljoonaa tonnia ja seuraavalle kahdelle vuodelle ilmoitettuja sulkemisia on noin 1,4 miljoonaa tonnia. Petri Jokinen konsulttiyhtiö JAY Partnersilta laskee, että kapasiteettia on tulossa viiden Papereille kuuluu parempaa MIKKO HÄYRYNEN PAINOTALOILLA on ollut vaikeuksia joidenkin paperilaatujen saatavuuden kanssa, ja hinnat ovat nousseet viime kesästä jopa useita kymmeniä prosentteja. Lakkoa pidemmälle Ruokonen näkee kuitupuun tilanteen hyvänä, ainakin määrällisen kysynnän osalta. AJASSA 21.1.2022 kysyntään. Puukauppa käynnistyy perinteisesti tammikuun aikana ja mahdolliset vaikutukset näkyvät viiveellä. ”Kapasiteetin kasvu on 90-prosenttisesti lehtieli eukasellua Etelä-Amerikkaan.” Metsä Groupin Kemin-tehdas on maailmanmitassa ainoa havuselluhanke, Sen ajoitus on onnistunut, koska se on yksin vastaus havusellun usean vuoden kysynnän kasvuun. SA M I KA RP PI N EN Maan kattavin markkinapaikka. ”Paperin parantuneesta kysynnästä kuullut, aivan viimeaikaiset uutiset tuovat markkinaan myönteistä tunnelmaa.” Sellukapasiteettia tulee, mutta toisenlaista Maailmanmitassa selluntuotanto on nousevalla trendillä, mutta kapasiteetin kasvulla on taipumus tapahtua sykäyksittäin. Meillä metsätilakauppa käy! ~ ~ 9047_.indd 13 15.1.2022 12.33. ”Tuntuma on, että pitkään lakkoon ei uskota ja ostajien käyttäytyminen ei loppuvuonnakaan poikennut normaalista
.. 45,74 . .. 22,70 . 32,86 s 31,86 . 32,03 . 16,71 s 23,70 . .. .. .. 44,14 s 18,80 s 21,72 s 18,81 . 17,05 s .. .. 18,60 s 17,02 s 24,57 . Uudistushakkuu .. .. 18,18 s 17,16 s 23,97 . .. .. 29,92 . Hankintahinnat 66,42 s 64,71 . .. .. .. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 63,10 . .. .. 44,66 . 61,42 . .. .. 48,21 . .. 19,42 . 42,80 . Hankintahinnat 62,97 s 63,97 . 30,79 s 30,52 . Hankintahinnat 60,11 s 61,71 s .. 66,31 . 67,09 . .. s nousussa . 51,36 . .. 43,13 s 18,08 s 19,40 . .. .. Sijainti: Etelä-Karjala Ostaja: Mhy Etelä-Karjalan puunkorjuupalvelu pystykaupalla. 47,32 . .. .. 17,50 . Uudistushakkuu 61,91 . 13,95 . Hakkuukertymä: 665 m 3 Leimikon koko: 2,2 ha Muuta: Loppukesällä kuusikkoon oli iskenyt kirjanpainaja. 52,69 s 37,89 . .. 46,42 . .. 32,73 . .. Hankintahinnat 61,55 s 60,36 . .. .. .. Uudistushakkuu 64,85 . Harvennushakkuu .. 23,45 . .. 52,3 €/m 3 34 786 AJASSA s nousussa . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 62,89 s 66,10 . s nousussa . .. .. .. 44,57 . .. .. 28,68 s .. 13,95 . Harvennushakkuu 53,98 s 56,05 s 38,63 s 16,97 s 17,54 s 16,16 s 23,10 s 23,54 s Ensiharvennus 47,97 s 45,01 s .. .. .. .. 44,92 s 20,56 s 20,85 . .. Harvennushakkuu .. 23,15 s 23,77 s Ensiharvennus .. .. Tuulenkaatoja oli jonkin verran ja tikan hakkaamat tyvet kielivät tyvilahosta. .. 21.1.2022 14 Metsälehti.fi Kohde: Lehtomaisen kankaan vanha järeä kuusikko. 33,13 . .. s nousussa . 40,48 s 18,11 . 28,65 . 65,78 . .. 49,21 s 32,37 . Hankintahinnat 58,50 s 59,35 s .. KY M I-S AV O SA VO -K AR W JA LA METSÄTEOLLISUUS RY:N hintatilasto kattaa noin 90 prosenttia yksityismetsistä ostetusta puusta. 17,37 . Uudistushakkuu .. 26,51 s 27,43 s Uudistushakkuu 60,25 s 60,12 . .. .. LA PP I PO HJ OIS -P OH JA NM AA KA IN UU -K OIL LIS M AA s nousussa . 13,97 s .. Uudistushakkuu 64,74 . 13,25 s 13,57 s 12,94 s .. 38,60 s 17,32 . 49,51 s 32,82 . 18,84 s .. Ensiharvennus 42,44 s .. .. .. .. 19,74 s 21,25 s 18,96 s 28,70 s 28,56 . .. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 61,08 s 64,98 . 52,43 . .. 29,07 s 29,12 . .. .. 15,67 s .. 12,35 s .. 57,14 . 68,71 . .. .. Tilastossa on eritelty leimikkotyypit, ja mukana on myös tukkija kuitupuun väliin sijoittuva pikkutukki. .. .. .. 33,39 . Ensiharvennus .. 63,38 . 14,89 s .. 23,62 s Ensiharvennus .. 17,46 s 24,84 . .. .. 31,64 . .. 21,57 s 22,71 s 20,28 s 29,41 30,15 . s nousussa . 67,50 . 33,43 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 63,14 . Hankintahinnat 56,76 s .. .. .. .. 38,96 s 38,17 s KO KO M AA RAAKAPUUN HINTATILASTOT, VIIKOT 49–52 Katso tuoreet hinnat osoitteessa metsalehti.fi s nousussa . .. 58,49 . 68,08 . .. Ensiharvennus .. .. Hankintahinnat 63,77 s 63,81 . .. Harvennushakkuu 47,64 s 45,43 s .. Harvennushakkuu 51,47 . .. .. Ensiharvennus .. .. Leimikko kilpailutettiin loppukesästä, ja sopimus puunkorjuupalvelun kanssa allekirjoitettiin syksyllä. Tukkisaanto maksimoitiin lahoja tyviä lumppaamalla. 16,93 s .. .. .. .. 26,24 . Uudistushakkuu 65,37 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat .. .. Uudistushakkuu 57,44 . .. .. 18,54 . 33,36 . .. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat .. Ensiharvennus .. .. 20,45 . .. .. Harvennushakkuu 55,34 . 17,20 s 18,01 s 15,42 . Hankintahinnat 64,70 . .. .. .. Ensiharvennus .. 56,94 . .. 20,75 s 17,81 s 25,81 . Hakkuu oli ennen joulua. 20,24 s 17,38 s 26,38 s .. .. .. Puutavaralaji määrä m 3 kantohinta €/m 3 myyntitulo € Mäntytukki 6 60 360 Mäntykuitu 2 21 42 Kuusitukki 469 66 30 954 Kuusipikkutukki 18 27 486 Kuusikuitu 90 22 1 980 Kuusilahokuitu 25 11 275 Koivutukki 4 40 160 Koivukuitu 16 20 320 Energiapuu 35 6 210 Yhteensä 665 keskim. .. .. 32,61 s 18,54 s 20,41 s 17,13 . 13,24 . .. 18,85 . .. .. .. .. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 54,63 s 54,99 s .. .. 66,84 . .. 32,82 s .. .. .. 47,47 s 33,32 s 33,32 . .. 49,90 . 17,75 s 19,55 s 17,06 s 25,47 s 26,79 s Uudistushakkuu 63,34 . .. KE SK I-S UO M I ET EL Ä-S UO M I s nousussa . .. 33,21 . 27,38 . ET EL Ä-P OH JA NM AA s nousussa . 17,09 . .. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 58,93 . .. .. .. .. .. Ostajien vähäisyyden vuoksi hintatiedoissa voi olla puutteita. 31,72 . 19,38 s 19,08 s .. .. .. 17,04 s 17,46 s 16,65 s 23,66 s .. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 58,39 . .. .. Harvennushakkuu 57,52 s 59,30 s 38,40 . .. .. Harvennushakkuu 57,17 . .. Talvikorjuu, sillä tie ei kestä kuljetusta sulan maan aikana. .. .. 12,67 s .. .. .. 16,49 s 16,81 s 15,93 . .. .. .. .. .. .. 57,29 . .. Hankintahinnat .. .. Harvennushakkuu 51,75 . Etelä-Suomi KymiSavo SavoKarjala KeskiSuomi EteläPohjanmaa KainuuKoillismaa PohjoisPohjanmaa Lappi TUORE PUUKAUPPA OSTOT JA HINNAT Viikko-ostojen määrä koko Suomessa Milj.m Viikko 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 2020 2019 2021 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 Nimelliskantohintojen kehitys 10 20 30 40 50 60 70 80 Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Mäntykuitupuu Kuusikuitupuu Koivukuitupuu 2001 2005 2010 2015 2021 Lähde: Luke €/m 3 Monivikaisen kuusikon päätehakkuu 9047_.indd 14 15.1.2022 12.33. 31,96 . .. 19,36 s 29,20
Metsälehti Makasiini 8 numeroa 39 90 norm. 21.1.2022 Metsälehti.fi 15 AJASSA V I I S A U T TA M E T S Ä S TÄ Jaa vanhan konkarin viisaus eteenpäin tulevalle metsänomistajalle. Lukemalla hän saa tarvittavat perustiedot ja -taidot viisaaseen ja vastuulliseen metsänomistamiseen. Laita tieto liikkeelle ja tilaa Metsälehti Makasiini lahjaksi tulevalle metsänomistajalle. tilaametsa.fi/konkari 9047_.indd 15 15.1.2022 12.33. 76 € Untuvikon on turha aloittaa umpimetsästä
SEURAAVAA laajennuspäätöstä odotetaan Stora Ensolta, missä parhaillaan lasketaan, kannattaisiko Oulussa pysäytetty paperikone kääntää tuottamaan kartonkia. Yhtiö on luvannut kertoa esiselvityksen tuloksen alkuvuodesta. Väistyvien tuotteiden tilalle tulee kuitenkin uusia kasvutuotteita, ja metsäteollisuuden yleiset tulevaisuudennäkymät ovat yhä erittäin positiiviset. Yritykset laajentavat ja korjaavat tuotantolaitoksiaan tänä vuonna yli kahdella miljardilla eurolla. Elinkeinoelämän keskusliiton viime viikolla julkaisema investointikysely kertoo, että eniten kasvua on metsäteollisuuden investoinneissa. Puukauppa on taas vauhdissa. TUOTANTO TEHOSTUU PÄÄKIRJOITUS AJASSA / MIELIPIDE 9048_.indd 16 15.1.2022 11.43. Luvuissa erottuvat Metsä Groupin uudet laitokset Kemissä ja Raumalla, mutta investointeja on käynnissä myös pienemmissä yrityksissä. Se käyttää Oulun kapasiteetiltaan 530 000 tonnin sellutehtaan tuotannosta valtaosan. Erityisen voimakkaasti käsillä oleva murros on vaikuttanut meillä Suomessa, jonka talouden kivijalkana metsäsektori on ollut vuosikymmeniä – ja on sitä yhä. Kasvun ajureina ovat ennen kaikkea vihreä rakentaminen, kuitupakkaukset, puupohjaiset METSÄTEOLLISUUS UUDEN EDESSÄ Metsäsektorilta vaaditaan kärsivällisyyttä, mutta myös määrätietoisuutta vastata maailman markkinoiden muuttuvaan kysyntään, kirjoittaa AFRY-konsultointiyhtiön johtaja Tomi Amberla. ”SELLU ON KORKEAN JALOSTUSARVON TUOTE.” YLÄKERTA SE PP O SA M U LI SE PP O H YV O N EN / LE H TI KU VA METSÄPILA TI M O TO IV A N EN KESKUSTELU metsien hakkuista jatkuu vilkkaana, mutta metsäteollisuutta se ei ole säikäyttänyt. Nyt metsäyritykset joutuvat uusia investointeja harkitessaan pohtimaan, miten kaavailtu sääntely vaikuttaisi puun saantiin ja hintaan. Ligniiniä on tähän asti hyödynnetty sellunkeitossa polttoaineena. ELIISA KALLIONIEMI PÄÄTOIMITTAJA eliisa.kallioniemi@metsalehti.fi JK. AFRY:n Metsäteollisuus ry:lle tekemän tutkimuksen mukaan alan tuotteiden kokonaismarkkinan arvioidaan kasvavan globaalisti lähes 175 miljardilla eurolla vuoteen 2035 mennessä. Sillä voidaan korvata esimerkiksi sähköautojen akuissa käytettävä uusiutumaton grafiitti. Yli jää kuitenkin noin 150 000 tonnia sellua, jota voitaisiin syöttää toiselle kartonkikoneelle. Kotkassa on jo puoli vuotta toiminut Stora Enson koelaitos, jossa tehdään sellun valmistuksen sivuvirtana syntyvästä ligniinistä hiiltä. Digitalisaation myötä esimerkiksi painoja kirjoituspaperin tuotantoa on Suomessa leikattu yli 60 prosenttia viimeisten 15 vuoden aikana, mikä rahalliselta arvoltaan vastaa lähes neljää miljardia euroa. 21.1.2022 16 Metsälehti.fi MAAILMAN metsäteollisuus on ollut murroksessa läpi 2000-luvun. Laitosten uusimisista on päätetty jo ennen kuin Euroopan unioni julkisti metsiä koskevat suunnitelmansa. Tuoreimmat hinnat näet verkosta www.metsalehti.fi . Siksi laajennushanke ei välttämättä tarkoita lisää hakkuita. Tekniikka on kuitenkin kehittynyt niin, että nyt sitä jää yli. Onkin mahdollista, että puun tarve ei tässä investoinnissa kasvaisi yhtä paljon kuin ensimmäisen kartonkikoneen käynnistyttyä. UUSILLA tehtailla tuotanto on tehostunut niin, että puusta saadaan enemmän irti. Toinen Nuottasaaren paperikoneista on jo uusittu kartonkikoneeksi. Vapautuvaa ligniiniä voidaan jalostaa uusiksi, korkean jalostusasteen tuotteiksi ilman, että puita kaadetaan lisää. Se lisäsi puunhankintaa noin puoli miljoonaa kuutiometriä
TEOLLISUUDEN murroksen myötä suomalaisen metsäsektorin painopiste on nykyään sahatavarassa, markkinasellussa ja kartongissa. Innovaatiotoiminnassa suuret suomalaiset metsäyhtiöt ovatkin edenneet kehityksen kärkijoukoissa, ja ovat monella tapaa suunnannäyttäjiä kansainvälisessä metsäteollisuudessa. Yritetään edelleen ymmärtää, että joku toinen voi ymmärtää asian toisin.” Jatketaanpa presidentin linjalla ja esitetään sama toivomus alkavana vuonna metsäkeskusteluun osallistuville. Tosin näillä on työllistävä vaikutus.” Itämaan ihme ”Tykkylunta oli reippaasti lehtipuissa noustessamme Kemijoen vartta Rovaniemeä kohti. Tuotteiden substituutio vei aikansa, mutta tulee vääjäämättä etenemään. Kuusista latva poikki, syynä boorin puute tai kaksi latvaa. Jos ei puhuta täystuhosta, niin luonto valitsee noita huonoimpia puita pois.” Ola_Pallonivel Verkkokeskustelu: Lumi painaa puita AJASSA / MIELIPIDE 9048_.indd 17 15.1.2022 11.43. Puiden lumi on ainakin Pirkanmaalla niin höttöä, että tulee alas tuulen voimistuessa ennen suojasäätä.” MaalaisSeppo ”Muutama latva poikki, puhutaan yksittäisistä puista. Esimerkiksi Metsä Group on aktiivisesti kehittänyt puupohjaisia tekstiilikuituja, Stora Enso biopohjaisia akkumateriaaleja ja UPM puolestaan biopolttoaineita ja -kemikaaleja. Lähinnä pinotavarakokoisia puita, nuoressa metsässä. Päästöhintojen noustessa puun kilpailukyky rakennusmateriaalina paranee esimerkiksi betoniin verrattuna, ja myös puurakentamiseen liittyvät erilaiset rajoitteet ja esteet ovat vähenemässä. Rovaniemeltä Leville sama juttu. Lisäksi suomalaisen tiedeja tutkimusyhteisön panos uuden liiketoiminnan kehittämisessä on kansainvälisessä vertailussa merkittävä. Paljon lunta puissa.” Kalle Kehveli ”Riukuuntuneet ensiharvennukset joutuvat koville tänä talvena. Julkisuudessa on käyty runsaasti keskustelua siitä, miten maamme metsäteollisuuden pitäisi kääntyä kohti korkeamman jalostusarvon tuotteita. Esimerkiksi sellutehtaat tarjoavat loistavia aihioita lähteä kehittämään uusia korkeamman jalostusasteen ja -arvon tuotteita maailmanmarkkinoille. ”Erimielisyys on alkanut näyttäytyä eripuraisuutena ja pahan tahdon levittämisenä. Markkinasellun osalta kyseessä on pääasiassa kotimaisiin raaka-aineisiin ja työpanoksiin perustuva tuote, jonka käyttökatteet lyövät laudalta monet muut tuotteet. Unohtaa ei myöskään sovi vihreän rakentamisen mahdollisuuksia, missä on niinikään kysymys vanhojen ratkaisujen korvaamisesta. Ei tehdä yhdistävästä tekijästä – suomalaisen metsän hyvinvoinnista – repivää riidan lähdettä vaan yritetään ymmärtää, että samasta asiasta voi perustellusti esittää eri näkemyksiä. Yhdistävästä tekijästä, terveytemme suojaamisesta, ei soisi tulevan riidan lähdettä”, Niinistö sanoi viitaten koronarokotuksiin. PRESIDENTTI Sauli Niinistö kantoi uudenvuoden puheessaan pariinkin kertaan huolta suomalaisten jakautumisesta kahteen leiriin. Maltti on kuitenkin tässäkin tapauksessa valttia, koska lähes kaikkien uusien tuotteiden on määrä korvata vanhoja jo olemassa olevia – usein fossiilisiin raaka-aineisiin perustuvia ratkaisuja. Vielä näyttää siltä, että tapahtuu alaharvennuksena, eli katkeaa allejääneitä runkoja.” Korpituvan Taneli ”Koillismaalla tykky on katkonut jo isojakin puita, ei hyvältä näytä jatkokaan. Voit myös lähettää kuvasi sähköpostilla osoitteeseen lukijoilta@metsalehti.fi. Metsäsektorilta vaaditaan kärsivällisyyttä, mutta samalla myös määrätietoisuutta vastata maailman markkinoiden muuttuvaan kysyntään. Julkaistuista kuvista maksamme 50 euroa. Havaintoja niiden perusteella, jotka luonto on valinnut: Mänty oli kaarella, kun oli toispuoleinen. Usein polttopisteessä on ollut markkinasellu, ja kokonaiskuva yleisessä keskustelussa on jossain määrin hämärtynyt. 21.1.2022 Metsälehti.fi 17 TOIMITTAJALTA WWW.METSALEHTI,FI tekstiilikuidut sekä kehittyneet biopolttoaineet. Nyt lumikuorma taittelee kaarella olevia. Esimerkiksi markkinasellu itsessään on jo korkean jalostusarvon tuote – ainakin rahassa mitattuna ja kansantalouden tilinpidollemme, ja erityisesti verrattuna useimpiin muihin prosessiteollisuutemme merkittäviin vientiartikkeleihin. Tämä on tullut todettua, kun olen nyt pukkinut lumia taimikoista ja isommistakin ensiharvennusikäisistä.” Kurki ”Käpykuorma katkoi kesällä kuusien latvoja. Erityisesti riukumännyt, isoja aloja puolesta välistä katkennutta puuta. TOMI AMBERLA Kirjoittaja on AFRY Management Consulting -yhtiön johtaja. ”Ensi keväänä (toivottavasti) alkaa metsitysprojekti turvesuolla.” JPJULKU ”Muutama mänty on katkennut. Jos tulee suojasää, pauke käy. Suomalaisella metsäklusterilla on erinomainen mahdollisuus ottaa oma osuutensa tästä kasvusta. EERO SALA Presidentin linjalla LUKIJAKUVA Lukijoiden kuvat osoitteessa metsalehti.fi/Metsalehti/ Lukijoiden-kuvat. Riukuuntumisen riskit realisoituvat jälleen kerran muistutuksena sopivasta kasvatustiheydestä.” Suorittava porras ”Oikea istutusharvuus ruutuun 2…2,5 m, taimikon tasaikäisyys ja vähintään 1 ha koko ovat parhaat keinot estää lumituhoja ensiharvennukseen asti. Vahvalla metsäklusterillamme on kaikki mahdollisuudet vastata tähän haasteeseen. Toki jalostusarvon kasvattaminen entisestään on tavoiteltavaa ja myös saavutettavissa. AINEKSET UUDEN LUOMISEEN ovat siis olemassa, ja merkittäviä avauksia onkin jo tehty. Puheensa Nato-osuudessa hän toisti saman huolen vain paria sanaa vaihtamalla: ”Yhdistävästä tekijästä, Suomen turvallisuudesta, ei soisi tulevan repivän riidan lähdettä. Suomalainen tukkija kuitupuu kestävästi hoidetuista metsistä tulee olemaan tärkeä voimavara maallemme jatkossakin
Jotain tavoitteiden yhteensovittamisesta kertoo jo se, että Metsähallituksen metsätalouskäytössä olevaa maata kutsutaan nimellä monikäyttömetsä. Niiden käsittelyssä voidaan panostaa talouteen, puuston hyvään kasvuun ja sitä kautta hiilensidontaan. Päätimme lähteä Kuruun Ylöjärvelle katsomaan, miten osin ristiriitaisiltakin kuulostavien tavoitteiden samanaikainen huomiointi käytännössä onnistuu. Oppaaksi lähtevät suunnittelupäälliköt Niklas Björkqvist ja Kalle Eerikäinen Metsähallituksen metsätalousyhtiöstä. 9049_.indd 18 15.1.2022 12.41. Siellä on virkistysja retkeilyalueita, monimuotoisuuden erityisalueita, missä toimitaan rajoitetusti sekä metsästystä”, Björkqvist luettelee. Professori nosti esimerkiksi Metsähallituksen, joka on onnistuneesti yhteen sovittanut erilaiset tavoitteet metsien hoidossa ja käsittelyssä. Vastaavasti maisemallisesti tai virkistykselle tärkeät kohteet käsitellään varoen. Sen sijaan esimerkiksi hoidetut viljelymänniköt harvoin ovat monimuotoisuuden aarreaittoja. 100–200 vuotta sitten palanut kanto on monille uhanalaisille lajeille tärkeä ja säästettävä korjuussa. ”Talousmetsä antaa mielikuvan, että metsää käytetään vain metsätalouteen. METSÄSTÄ / METSÄNHOITO 21.1.2022 18 Metsälehti.fi TIIA PUUKILA, TEKSTI EMIL BOBYREV, KUVAT METSÄNHOITOTIETEEN professori Heli Peltola esitti Metsälehden haastattelussa loppuvuodesta, ettei jokaisella neliömetrillä ole järkevää yhtäaikaisesti maksimoida puuntuotosta, monimuotoisuutta tai esimerkiksi hiilensidontaa. Metsätalous Oy vastaa valtion metsätalousmaan hoidosta ja käytöstä. Valtion runsaasta viidestä miljoonasta hehtaarista koostuva metsätalousmaa on siten jaoteltu erilaisiin alueisiin, joiden metsien hoidossa ja käytössä on erilaiset painotukset. Maasto kertoo, mitä tehdä Luontoarvoiltaan rikkailla kohteilla turvaudutaan herkemmin peitteelliseen metsän kasvatukseen, laaja-alaisempiin suojavyöhykkeisiin tai jätetään osa alueesta tai tarvittaessa koko alue käsittelyn ulkopuolelle. Hiljattain viljavalle turvekankaalle tehdyssä poimintahakkuussa yhdistyvät kaikki keskeiset tavoitteet: hiilensidonta, monimuotoisuus, riistanhoito ja talous, kertovat Kalle Eerikäinen (vas.) ja Niklas Björkqvist Metsähallituksen metsätalousyhtiöstä. Myös yksityismetsänomistaja voi painottaa metsänsä eri alueilla Metsähallituksen opein Valtion metsien hoidossa huomioidaan yhtä aikaa niin talous, hiilensidonta, monimuotoisuus kuin riista. Meidän liiketoiminnan piirissä olevista alueista löytyy kuitenkin toiminnan ulkopuolella olevia luontokohteita
Laadukkaissa metsiköissä suurempien puiden sekä heikompien pienempien puiden poistaminen toisessa harvennuksessa siirtää päätehakkuuta kasvupaikasta riippuen parisen kymmentä vuotta eteenpäin. Kuivilla ja kuivahkoilla mäntykankailla jatkuvapeitteinen metsänkasvatus voi olla todella huono vaihtoehto niin hiilensidonnalle, kansantaloudelle kuin tuleville sukupolville. Monet kohteista ovat vastaavanlaisia korpityypin FAKTA Korpijuotin puustoisuutta varjellaan ja sitä ympäröivä metsä tullaan käsittelemään poimintahakkuulla. Jossain voi mennä talous edellä ja toisaalla keskittyä vaikka monimuotoisuuteen. Jäävä puusto haihduttaa ja pohjavedenpinta pysyy puuston kasvun ja maaperän hiilipäästöjen kannalta suotuisassa noin 30 sentin syvyydessä. Poimintahakkuun ansiosta turvemaakorvessa on vältytty kunnostusojitukselta. ”Olennaista on, että tunnistaa maastossa, mistä voi olla millekin tavoitteelle eniten hyötyä”, Björkqvist summaa. METSÄTALOUS OY on parasta aikaa ottamassa käyttöön hiilitaselaskennan. Silloin ei automaattisesti mennä jatkuvapeitteiseen metsänkasvatukseen”, suunnittelupäällikkö Kalle Eerikäinen avaa. Luonnonvarakeskuksen toteuttama laskelma kattaa kaikki valtion monikäyttömetsien ojitetut turvemaat. ”Olisi pöljää lyödä hyviä tukkiaihioita nurin, kun ne ovat vasta kypsymässä”, Eerikäinen summaa. Poimintahakkuulla säästöä kuluihin Pääpaino hiilinielujen kartuttamisessa on turvemailla. Kun uudistamiskustannuksilta jakunnostusojitukselta vältytään, palvelee poimintahakkuu myös taloutta. Metsähallituksen hakkuista jo yli 25 prosenttia toteutetaan jatkuvapeitteisenä. Kohteelta on poistettu isoimpia jopa kolmen neljän tukin kokoisia puita. Metsätietojärjestelmään kehitetty hiilitaseiden visualisointi kertoo suunnittelijalle lisäksi muun muassa maaperän ravinteisuuden, pohjavedenpinnan korkeuden sekä tarvittaessa ojien syvyydet. Sekä kivennäisettä turvemailla hiilensidontaa tehostetaan harvennusten yhteydessä aiempaa laajamittaisemmin lannoituksella. Kuusi uudistuu hyvin männyn alle ja näyttää nuorena kasvavan kohtuullisesti, mutta liian kuivalla ja niukkaravinteisella kasvupaikalla järeyskehitys pysähtyy kuituasteelle, Eerikäinen ja Björkqvist varoittavat. Sen avulla saadaan tietää, onko tarkastelukohteen maaperä ja puusto yhdessä hiilinielu vai päästölähde. ”Tällä kohteella kaikki keskeiset tavoitteet lyövät kättä toisilleen: monimuotoisuus, hiilensidonta, riistanhoito ja talous”, Eerikäinen toteaa. kuusikoita, jotka uudistuvat hyvin luontaisesti. ”Monesti meillä on erittäin hyvässä puuntuotoksessa olevia viljavia turvemaapohjia, joissa maaperä on päästölähde, mutta hiilitaseet osoittavat puuston olevan vahva nielu. Vastaavaa menetelmää ei ole käytössä muualla maailmassa. Lisäksi metsien hiilivarastoa kasvatetaan jatkamalla kiertoaikaa yläharvennuksin ja uudistuskypsän metsän väljennyshakkuin. Björkqvist ja Eerikäinen johdattavat meidät hiljattain tehdylle viljavan turvekankaan poimintahakkuulle. METSÄSTÄ 21.1.2022 Metsälehti.fi 19 VINKIT MONITAVOITTEISEEN METSÄNHOITOON Valitse tavoite kohteen mukaan Kunnostusojita harkiten Keskitä jatkuvapeitteinen metsänkasvatus viljaville turvemaille Älä siisti liikaa vaan jätä riistatiheiköitä, suojavyöhykkeitä, säästöpuita Säästä hakkuissa lahopuut ja palokannot Suosi lehtipuita Pidennä kiertoaikoja yläharvennuksin ja uudistuskypsän metsän väljennyshakkuin eri tavoitteita. Monimuotoisuudelle tärkeää koivua sekä puulajivaihtelua löytyy ja alikasvos suojaa metsäkanalintuja. Uusi menetelmä päätösten tueksi 9049_.indd 19 15.1.2022 12.41. Lisäksi hyvin luontaisesti taimettuvassa rehevässä kasvupaikassa on säästytty uudistamiskustannuksilta. Poimintahakkuussa poistetuista puista osa on useamman tukin mittaisia. Näin puustoon pitkäaikaisemmin sitoutuneen hiilen ohella tukkisaanto kasvaa, mikä palvelee myös taloutta. Välttämällä turhaa siistimistä ja säästämällä alikasvosta myös monimuotoisuus ja riista saadaan otettua huomioon. Lannoituksella buustia hiilensidontaan Hiilensidonnan huomiointi on hallituksen asettamien tavoiteidenkin vuoksi mukana kaikessa toiminnassa
Eniten aikaa kuluu juuri näissä raivaussahatöissä.” Keskitalvella Välimäki ja Matoniemi tekevät pienimuotoisesti myös hakkuutöitä moottorisahapelissä. ”Olen kotoisin Pudasjärveltä, jossa puuston kasvu on hitaampaa ja käsiteltävät kuviot suurempia. Julkisuudessa kuva metsänomistuksesta jää usein yksipuoliseksi. Metsätalous on tilan pääelinkeino, mikä onkin luonteUUSI URA METSÄSTÄ Oma metsä tarjoaa Heli Välimäelle työtä ja hyvinvointia ympäri vuoden. Siksi meillä on oma kaivinkone, jolla teemme muokkaukset. Jos ovat Lammin metsät reheviä, osaavat ne olla myös kivisiä. Mieheni Pekka Matoniemi tekee muokkauksia myös muille metsänomistajalle.” Hoitotyötä vuoroin metsässä ja kotona Välimäki ja Matoniemi asuvat Porraskosken kylässä Yli-Matoniemen tilalla, jonka pariskunta osti muutama vuosi sitten Pekan enolta. Sen huomaa etenkin kevään istutustyömailla. Heli Välimäki raivasi tammikuun alkupäivinä Lammilla luontaisesti syntynyttä koivu-kuusi sekametsää. Täällä kuviot ovat pienipiirteisempiä, mutta toisaalta puut kasvavat aivan silmissä”, sisarustensa ja isänsä kanssa yhtymänä synnyinseudultaan metsää omistava Välimäki vertaa. ”Näin tietää, että töihin saa pienen koneen ja hyvän tekijän. Alueen rehevillä metsäpohjilla puuston kasvu on hyvää, mutta taimikkovaiheessa raivuusahalle on usein töitä paljon. Odotettavissa onkin, että puusto venyy ensiharvennusvaiheeseen ripeästi, sillä maapohjat Hämeenlinnan Lammilla ovat ravinteisuudeltaan usein lehtomaista kangasta. Välimäki kertoo. Raivaussahan talvisarja on pölisevän pakkaslumen verhoamassa metsässä välttämätön lisävaruste. Opintojen ohessa Välimäki työskenteli myös metsäpalveluyrittäjänä, mutta tällä hetkellä tilan reilun 150 hehtaarin metsäpinta-ala sekä kaksivuotias tytär Vilja pitävät huolen siitä, että töitä on riittämiin kotipuolessakin. Isompia harvennuskuvioita varten töihin värvätään tuttu hakkuukoneyrittäjä ja puut myydään hankintakaupalla. ”Olen osa-aikaisella hoitovapaalla ja teen metsätöitä 3–4 päivänä viikossa, kun Vilja on perhepäivähoidossa. METSÄSTÄ / METSÄNOMISTAJA 21.1.2022 20 Metsälehti.fi Taivalkoski SAMI KARPPINEN, TEKSTI JA KUVAT ”TÄHÄN kehittyy luultavasti kaksijaksoinen koivu-kuusi sekametsä. vaa kahden metsätalousinsinöörin huushollissa. Seuraava toimenpide tulee olemaan ensiharvennus hakkuukoneella”, arvelee metsänomistaja Heli Välimäki sammutettuaan talvivarustellun raivaussahansa pakkaslumen verhoamassa metsässä. ”Toimin aiemmin kaupan alalla yrittäjänä, mutta opiskelin Evolla aikuiskoulutuksena metsätalousinsinööriksi ja valmistuin vuonna 2018”, 39-vuotias LAMMI 9050_.indd 20 15.1.2022 13.47. ”Maanmuokkaus on tehtävä erityisellä huolella