TEE JOTAKIN JÄNNÄÄ TUTKIMUS Metsän talouskäyttö arvossaan KUNNON SAHA STIHL, HUSKU VAI JOKU MUU. KESÄKUUTA • NUMERO 4/2020 • 11.50 € WWW.METSALEHTI.FI M ET SÄ LE H TI M A KA SII N I 4/2 02 TE EM A : KU N N O N SA H A 7662_.indd 1 1.6.2020 11.47. 15 kysymystä taimituhoista Koeajossa Audi e-tron TROPIIKIN LOISTOA POHJOISESSA HAE METSÄSTÄ TISKIHARJA KESÄLEIMIKOILLA KYSYNTÄÄ ›› Juha Inkilä kannustaa metsänomistajia kokeilemaan 4
Omistajajäsenille jäsenetuina maksettava summa oli yhteensä noin 90 miljoonaa euroa. 7663_.indd 2 1.6.2020 11.42. Hyödy jäsenyydestäsi ja pyydä tarjous puukaupasta metsäasiantuntijaltamme. Tilaa samalla myös metsänhoitotyöt, kuten parhaillaan ajankohtainen taimikonhoito. PYYDÄ TARJOUS KESÄHARVENNUKSESTA Hae lähin metsäasiantuntijamme www.metsaforest.com tai soita 010 7770! Hinta 8,35 snt/puh + 16,69 snt/min (alv 24 %) kotimaan lankaja matkapuhelimesta. Vuonna 2019 maksoimme euromääräisiä jäsenetuja keskimäärin 6,4 euroa jokaista omistajajäseneltä ostettua puukuutiometriä kohti. Juuri nyt eniten kysyntää on kesäharvennuksille
S. 57 S. S. Tämän numeron kannen kuvasi Antti J. Leinonen. 15 ENTISTÄ PAINAVAMPIA AJOKONEITA 16 LUKIJAN KUVA : Läpi harmaan kiven TEEMA 18 MILLÄ SAHAAT. 62 18 S. 28 VAIKUTTAJA : ”Meillä on hyvä tarina kerrottavana” OMA METSÄ 36 METSÄNHOITO : 15 kysymystä taimituhoista 40 KUUSEN 80 VUOTTA : Lisää kasvutilaa 42 TUTKIMUS : Heijastus hidastaa ilmastonmuutosta 43 METSÄLÄISEN ALLAKKA : Eksyminen vaanii aina 44 KYSY POIS 47 PIKATESTI : Nyt muuten näkyy! 48 PERINTÖMETSÄ : Matkalaskuja vai ei TALOUS 51 RAHAPUU : Talouden kriisit 52 PUUMARKKINAT : Kesäleimikoilla kysyntää SAMI KARPPINEN SAMI KARPPINEN RIS TO PÖ NT IN EN JO RM A LU H TA Suokukko visiitillä Metsänomistajia on taas tutkittu Maria Pietilä ja luotto-Stihl Sähköllä palstalle Metsälehti Makasiini 3 » SISÄLLYS 7664_.indd 3 29.5.2020 16.47. 54 KUUKAUDEN PUUKAUPPA : Isosta harvennuksesta tiukka kisa 55 KUUKAUDEN TILAKAUPPA : Valttina välittömät hakkuumahdollisuudet 56 METSÄTILAMARKKINAT : Uusi ilmiö markkinoilla 57 KOEAJO : Audi e-tron sopii kartanometsään LUONNOSTA 62 LUHTA : Suomättään keikarit 68 KÄSIN TEHTY : Tiskiharja metsästä 72 TUOTE & TEKIJÄ : Robotti nikkaroi kuormalavoja 74 ENNEN & NYT : Uusi metsä viivyttelemättä 75 KOLUMNI : Selvitkäämme 78 PILKKEET : Silta yli suuren suon 80 MAKASIINIKRYPTO 82 TYÖSSÄ METSÄSSÄ : Valtion metsien vartijat AJASSA 4 PÄÄKIRJOITUS : Metsänomistajat äänessä 6 METSÄNOMISTAJA : Juha Inkilällä on 1 000 kuution tavoite 12 HARMAANTUNUT MUTTEI VIELÄ KAUPUNGISTUNUT 14 METSÄTYYPPI : Uhkaako kirjanpainaja tänä vuonna kuusikoita
Erityisen ahkeria olette te Metsälehden tilaajat. Maailmassa kaikki sekoittuu kaikkeen: Afrikan kuivuminen romahdutti suokukkojen määrän, mikä vähentää niiden moninaisuutta.” 7665_.indd Kaikki sivut 29.5.2020 16.40. Sami Karppinen ja Mikko Riikilä selvittävät sivulta 18 alkavassa jutussa muun muassa, mikä on paras raivaussaha. Näin ei kuitenkaan ole käynyt. Tuloksista erottuu mielenkiintoisia kehityssuuntia. Omasta lukijatutkimuksestamme kävi ilmi, että teistä esimerkiksi kaksi kolmasosaa hoitaa taimikoita itse. Tutkimus perustuu laajaan kyselyyn, johon vastasi yli 6 500 metsänomistajaa. Se on 40 vuoden aikana sitonut hiiltä jo 220 kiloa. Tämän lehden teema-artikkeli on omistettu juuri teille. Metsänomistajat ovatkin edelleen hyvin omatoimisia. Vastausprosentti (42,4) oli poikkeuksellisen hyvä, mikä yllätti myös tutkijat. Hyvin monelle oma palsta on mieluinen työmaa – paikka, missä näkee kättensä jäljen. Kaupungistumisen myötä on oletettu, että aineettomat arvot kuten metsäluonto, maisema ja virkistysmahdollisuudet korostuvat. Vaikka haastattelut sujuvat korona-aikana puhelimellakin, välillä on mukava päästä tapaamaan ihmisiä.” MIKKO RIIKILÄ TOIMITTAJA ”TÄMÄN Makasiinin isossa raivaussahajutussa tutkailimme muun muassa sitä, mikä on paras raivuri. Yksi niistä liittyy metsänomistamisen tavoitteisiin. Tyypillisesti metsällä on omistajalleen useita merkityksiä. Valtteri Skyttä poimi siitä mielenkiintoisimmat tiedot aukeamalle 12–13. Niin myös kuusesta kertovan juttusarjamme esimerkkipuu sivulla 40. 4 Metsälehti Makasiini Metsälehti Makasiini 5 » METSÄ NYT Kuvasarja esittelee metsämaisemia eri puolilta Suomea. KUVA: SANNAMARI BLINNIKKA-TYRVÄINEN TEKIJÄT TÄSSÄ NUMEROSSA Metsänomistajat äänessä ten on vahvistunut puun myyntitulojen ja metsän antaman taloudellisen turvan merkitys. Metsänomistajat pitivät kyselyä tärkeänä, ja nyt saatavilla on luotettavaa tietoa siitä, minkälaisia he ovat ja mitä he itse ajattelevat esimerkiksi metsien käytöstä. yhä luminen. Vastaavanlaisia kyselyjä on tehty 1990-luvulta lähtien kymmenen vuoden välein. » PÄÄKIRJOITUS SUOMALAINEN Metsänomistaja 2020 -tutkimuksen tulokset alkavat valmistua. Aamu oli kuitenkin lämmin, ja kapustarinta pääsi poseeraamaan. VAIKKA on ehditty jo toukokuun lopulle, Kilpisjärven tunturimaisema on 25.5. Toivottavasti lukijoilla on edes puoliksi niin hauskaa juttua lukiessa kuin meillä oli sitä tehtäessä.” Metsät kasvavat taas kohisten. Aineettomia arvoja pidetään tärkeinä, mutta viimeksi kuluneiden kymmenen vuoden aikana kaikkein eniLIINA KJELLBERG TOIMITTAJA ”METSÄMIESTEN Säätiön Ilari Pirttilä on kolmen kuukauden aikana haastattelemistani henkilöistä toinen, jonka tapasin kasvokkain. Suokukolla se näkyy myös ulospäin. Siihen saimme apua myös verkon keskustelupalstalaisilta, mistä suuret kiitokset! Metsänomistaja 2020 -tutkimuksen ensimmäinen raportti ilmestyi tällä viikolla. ELIISA KALLIONIEMI eliisa.kallioniemi@metsalehti.fi JORMA LUHTA VALOKUVAAJA, KIRJAILIJA ”MYÖS jokaisen lajin sisäisellä monimuotoisuudella on merkitystä
TUHANNEN KUUTION TAVOITE Iso kauppamäärä takaa puunostajien kiinnostuksen, Juha Inkilä uskoo. TEKSTI MIKKO HÄYRYNEN KUVAT ANTTI J. LEINONEN 6 Metsälehti Makasiini Metsälehti Makasiini 7 » METSÄNOMISTAJA 7666_.indd 6-7 29.5.2020 16.51. Luonnonhoidosta ei tulla kuitenkaan tinkimään
Oman tien oikeus Inkilä teetti syksyllä oman tilansa rajojen sisälle tietä puolitoista kilometriä. Kuka on vastuussa, jos metsäkone painaa poikki turvemaalle matalaan kaivetun sähkökaapelin. Palsta on enimmäkseen ensiharvennusikäistä männikköä ja puukauppa edellyttää tietä. ”Kallista palstaa on vaikea saada kannattavaksi, vaikka viereisestä palstasta voi vähän enemmän kukkaronnyörejä aukoa.” Asutuksen tuntumassa olevilla palstoilla on erilaisia maankäyttöpaineita. Kun tietä ei vielä ollut, mutta ensiharvennuksen tarve oli ilmeinen, niin Inkilä teki palstalle moottorisahatyönä eräänlaisen ensiharvennusmetsän väljennyshakkuun. Inkilä laittaa rajapyykin päälle kolmijalan, jossa on led-taskulamppu. Yksittäisellä tilalla saattaa olla hehtaareita hyvästikin, mutta jopa kymmenessä palstassa. Siinä runkoja kaadettiin maahan ja jätettiin lahoamaan maalahopuuksi. Vaikuttimena on palava halu tuottaa puuta kestävästi. ”Jos olisin järjellä ajatellut, niin en olisi ostanut palastakaan täältä, mutta kotiseutu on kotiseutu.” Haukipudas on pöljää seutua sikäli, että palstat ovat pieniä ja hankalanmallisia suikaleita. Lahopuuston kehittyminen täällä sallii talouskäytön toisaalla. Hinnanarviointimenetelmä on jotain summa-arvoja kauppahintamenetelmien väliltä. Notkon hieskoivikosta tulee säästöpuukuvio. Asutus tuo maankäyttöpaineita Toiminta-aluetta rajaa, että lännessä on meri, etelä-pohjoissuunnassa ja jokien varsilla asutukset. Tielle tulee puomi. Ajamaton tie on painunut jo talven yli, mutta sen pitää kuivua vielä. Inkilän 300 hehtaarin kokonaisuus on useissa kymmenissä palstoissa, joiden kokohaitari on kymmenestä aarista 60 hehtaariin. Inkilä laskee ylärajan, mitä tilasta voi tarjota. Se tie vei asumaan Joensuuhun ja töihin Suomen metsäkeskukseen. J UHA Inkilä hankki ensimmäisen metsätilansa yhdeksän vuotta sitten 23-vuotiaana. Haukipudas kuuluu Ouluun ja iso väkimäärä vaikuttaa siten, että metsätilakaupassa metsästysoikeuksilla ja muilla ei-puuntuotannollisilla arvoilla on merkitystä. Kun kaksi rajapyykkiä on merkitty tällä tavalla lampuilla, niin rajalinja on helppo löytää ja avata. Suksisauvoja ja led-valoja Tilojen hoitaminen alkaa rajapyykkien etsimisellä ja rajalinjojen aukaisulla. Muuten tienvarteen alkaa ilmestyä jääkaappeja ja neliveEnsiharvennuskohteeseen on tehty väljennyshakkuu, sillä ennen tietä kuvio oli nollarajan takana. Inkilä maalaa kivipyykit sinisellä maalilla ja laittaa merkiksi punakeltaiseksi maalatun suksisauvan, jossa heiluu heijastavaa teippiä. Tilat ovat senmuotoisia, että suksisauvoja tarvittaisiin satoja. ”Omassa metsässä on vapaus koettaa ja kehittää”, Inkilä kertoo. Kilpailua tiloista on aina. Jo metsänomistajan askellus eli metsän tunteminen ja seuraaminen parantaa kannattavuutta. Muutaman hehtaarin palstat ovat tavallisia. Tilojen hankinnan kannalta Haukiputaalla on puolensa ja puutteensa. Toinen innovaatio liittyy rajojen aukaisemiseen. Hankkimisessa on haasteensa, mutta niitä sai melkoisen määrän taloyhtiön ulkoiluvälinevaraston siivouksesta. ”Kallista palstaa on vaikea saada kannattavaksi.” HAUKIPUDAS JUHA INKILÄ KOTI Joensuussa METSÄ Haukiputaalla IKÄ 32-vuotias KOULUTUS Metsänhoitaja AMMATTI Metsätietoasiantuntija Suomen metsäkeskuksessa PERHE Avopuoliso HARRASTUKSET Judo, metsäkirjallisuus MUUTA Oulun seudun metsänhoitoyhdistyksen valtuuston jäsen 8 Metsälehti Makasiini Metsälehti Makasiini 9 » METSÄNOMISTAJA 7666_.indd 8-9 29.5.2020 16.51. Led-lamput loistavat kirkkaina päivänvalossakin. Käytöstä poistuneelle maanottoalueelle istutettujen männyntaimien pärjäämistä ei helpota, jos alue mielletään vapaaksi krossipyöräilymaastoksi. ”Tie tehtiin omin varoin, mutta hinnasta puolet saatiin takaisin tielinjalta hakatuista puista”, hän kertoo. Kiistaton etu on kuitenkin, että hintaero on merkittävä eteläisempiin maakuntiin verrattuna. Inkilä harmittelee turhan usein unohtuvan, että jossakin on metsänomistaja, joka on metsään panostanut. Tilat keskittyvät Haukiputaalle Pohjois-Pohjanmaalle, josta Inkilä lähti opiskelemaan metsänhoitajaksi
”Asioista voidaan sopia, mutta luvaton ajelu on punainen vaate.” Inkilä ei itse metsästä, mutta on vuokrannut maat metsästykseen. Se saa jäädä hakkaamatta ja kehittymään lahopuustoksi. ”Kun on vaativa ja tarkka, niin se teettää itsellä töitä.” Kun esimerkiksi kaivinkoneurakoitsijalla ei ollut oikeanlaista mätästyskauhaa, niin Inkilä osti sellaisen itse. Inkilä kiittää lähipiiriään – tyttöystäväänsä, äitiä ja paljon apuna ollutta isäänsä – ymmärryksestä. Hirvet ovat napsineet ison osan taimista, vaikka kanta alueella ei ole vuosiin ollut erityisen vahva. Inkilä arvioi, että FSC-sertifikaatin Pöllönpönttö säästöpuussa nuoren koivuntaimikon laidalla odottaa asukasta. Alue oli aiemmin huonosti onnistunutta pellonmetsitystä, jonka Inkilä hakkautti pois uuden tieltä. Tavipoikue on toivottu ja loivareunaisena allas on juomapaikka eläimille. ”Luontoarvojen kehittyminen tässä tasapainottaa sitä, että toisaalla toimitaan talous edellä.” Luonnontilaisesta notkosta ei ole kyse. Altaalla on kolme tarkoitusta – se on vesiensuojelua, siitä saa kasteluveden taimille ja se on monimuotoisuutta, Inkilä luettelee. l Metsäkierroksella tulee kuitenkin vaikutelma, että luonto on ykkönen. Aina voi silti soittaa ja kysyä. Sitä kohti mennään, sillä se vahvistaa puunmyyntiasemaa. Metsäsuunnitelma on tilattu, jotta tulee jonkun muunkin metsäammattilaisen näkemys. Hänen tekemissään metsästysvuokrasopimuksissa lukee, että moottoriajoneuvoa ei saa käyttää saaliin hakemisessa maastosta. >> 4 Uudistushakkuiden hintoja voi kytätä, mutta harvenna ja hoida ajallaan. Puukauppaa on jo tehty yli tuhannesta kuutiosta, mutta mukana on ollut hakkuurästien purkamista. ”Metsähomma helposti työllistää, mutta vaikeasti elättää. edellytykset ovat tilalla jokseenkin jo olemassa. Inkilä merkitsee nauhalla säästöpuiksi hieskoivua kasvavan notkon, joka on kesällä kuiva tai tihkupintainen, mutta jossa keväällä on virtaus. Lehtipuulle uudistaminen on työlästä, mutta Inkilälle tärkeintä on laatu. Hän painottaa, että laadukkaan puun tuottaminen alkaa maanmuokkauksesta. ”Kun on vaativa ja tarkka, niin se teettää itsellä töitä.” JUHA INKILÄN VINKIT >> 1 Pyri katsomaan ja suunnittelemaan pitkälle tulevaisuuteen. Vuokraksi riittää aktiivinen myyränmetsästys. Täydellisyys teettää töitä Inkilä myöntää, että hänellä on taipumusta tavoitella täydellisyyttä. Yksinkertaisen automatiikan ansiosta vedenpinnan noustessa aukon veto paranee. Inkilä on kuitenkin istuttanut rauduskoivulle pari hehtaaria ja tervaleppääkin on pieni koe-erä, vaikka sitä ei noilla korkeuksilla luonnostaan juuri ole. ”Etämetsänomistaminen jollakin tavalla helpottaa, kun on helpompi myöntää, että kaikkea ei ehdi itse.” Itse hän tekee istutukset ja kaikenlaiset suunnitteluhommat. Hirvivahinkoilmoitus on lähdössä. ”Kuka tietää mitä kysytään muutaman kymmenen vuoden päähän.” Taimet on merkitty kepeillä ja kuitunauhalla, jotta ne erottuvat taimikonhoidossa. Tiloillaan hän käy Joensuusta keskimäärin joka kolmas viikonloppu, istutusaikana pitää käyttää vuosilomaa. Altaan vedentasoa säätää vesivanerista tehty pato, jossa on V-muotoinen virtausaukko. Uudistamisessa notkelmaan kaivettiin uusi ojasto laskeutusaltaineen. >> 5 Tämä ei ole vakavaa, koeta rohkeasti jotakin jännää! 10 Metsälehti Makasiini Metsälehti Makasiini 11 » METSÄNOMISTAJA 7666_.indd 10-11 29.5.2020 16.51. Mieluiten hän on puuntuottaja. Kokemusten kertyminen pitää mielenkiintoa yllä ja uskon vahvasti uusiutuvaan raaka-aineeseen.”. Työnjäljet näkyvät vuosikymmeniä. ”Silloin pysyy ostajien kannalta mielenkiintoisena puuntuottajana.” Kasvullista metsämaata on nyt 303 hehtaaria ja kasvutavoitteessa ollaan lähellä. Etämetsänomistajan ehtimättömyys Inkilä ei ole koskaan asunut 400 kilometriä lähempänä metsiään. Aiemman puusukupolven kannot kertovat, että luonnontilaisuus on mennyt niiden mukana. >> 3 Puuntuotanto on ikuista oppimista, ole avoin. ”Luonnolle voi kuitenkin tehdä paljon hyötyä niin, että metsätalouden kustannukset tai tulonmenetykset jäävät pieniksi.” Hänen mielestään luonnonhoidon kanssa on vielä sekä tiedollisesti että tiedon käytäntöön saattamisessa tekemistä. Jos mättäitä on tehty risuläjien päälle, niin mättäät ja taimet kuivuvat. Kohti tasaista puuntarjontaa Inkilän tavoite on nostaa metsien vuosikasvu yli tuhanteen kuutioon ja tehdä puukauppaa niin ikään yli tuhannesta kuutiosta. Rauduskoivua tulevan varaan Oulun läänin eteläraja on osapuilleen raja, jonka pohjoispuolella koivutukilla ei ole hintaa. Turvekerros kivennäismaamättään alla lahoaa ja painuu, jolloin taimiin tulee tyvimutkaa. >> 2 Vaadi laatua. Inkilä vierastaa metsäsijoittaja-nimitystä eikä yrittäjäkään tunnu oikein osuvalta. Inkilä ei sulata väitettä, että hakkuut eivät vaikuttaisi luontoon tai että hakkuut olisivat luonnonmukaisia toimia. Sillä harmaalla vyöhykkeellä puuntuotannon ja täyssuojelun välissä. ”Muokkauksessa voi tehdä kauaskantoisempia vahinkoja kuin ensiharvennuksen runkovauriot.” Tuhkaa ja suomensalpietaria on levitetty niin maasta kuin ilmasta. toautolla käydään katsomassa mitä tien päässä on, kelirikkoaikanakin. Myrsky voi kaataa ja kulo polttaa, mutta harvoin nekään ovat totaalisia tuhoja. Kannattaako
Metsänomistajat ajattelevat, että jos kerran puun kysyntä nousee, silloin pitää hinnankin nousta”, kertoo Luken tutkija Harri Hänninen. 12 Metsälehti Makasiini Metsälehti Makasiini 13 » AJASSA 7667_.indd Kaikki sivut 29.5.2020 16.21. Puolet metsää omistavista on jo täyttänyt 65 vuotta. Omalla tilallaan asuvat metsänomistajat omistavat kuitenkin muita enemmän metsää, yhteensä lähes puolet yksityismetsien alasta. Metsänomistajakunnan muutos ei ole heikentänyt puun tarjontaa. Puunmyyntihalukkuus näyttää säilyvän lähivuodet korkealla tasolla, ja puolet metsänomistajista odottaa puunhintojen nousevan vuoteen 2030 mennessä. 80 prosenttia kotimaisesta teollisuuspuusta on peräisin yksityismetsistä. Metsän tuomaa taloudellista turvaa korostavien metsänomistajien määrä on kasvanut. Osalle metsänomistajista metsä on selvästi sijoitus siinä missä arvopaperit ja vuokra-asunnot.” tutkija Harri Hänninen Luke Metsänomistajien keski-ikä 57 vuotta vuonna 1999 60 vuotta vuonna 2009 62 vuotta vuonna 2019 20 vuotta sitten puolet metsänomistajista asui metsätilallaan vakituisesti, nyt enää joka kolmas. Lähde: Suomalainen metsänomistaja 2020 (Helsingin yliopisto, Luke, Pellervon taloustutkimus ja Työtehoseura) 41 % naisten osuus metsänomistajista (PYLVÄSGRAAFI) Kytkös maanviljelyyn heikkenee Palkansaaja 37 (30) Maatalousyrittäjä 9 (22) Yrittäjä 6 (6) Muu 2 (5) 10 20 30 40 50 Kytkös maanviljelyyn heikkenee Metsänomistajien ammattiasema % 2019 1999 Eläkeläinen Palkansaaja Maatalousyrittäjä Yrittäjä Muu Kolmessa tapauksessa neljästä metsien hoidosta vastaava henkilö on mies. ”Vaikka metsänomistajien yleinen tulotaso on noussut, myös metsätuloja arvostetaan. Puuta myyvien metsänomistajien määrä on laskenut, mutta ne jotka myyvät, myyvät isoja puumääriä. Kaupungissa asuvien metsänomistajien määrä on lisääntynyt, mutta ennakoitua hitaammin. METSÄNOMISTAJAKUNNAN rakennemuutosta 10 vuoden välein kartoittava suurtutkimus on valmistunut. Harmaantunut muttei vielä kaupungistunut TEKSTI VALTTERI SKYTTÄ KUVA SAMI KARPPINEN Metsänomistajille on kertynyt lisää ikävuosia ja maaseutu on säilynyt ykkösasuinpaikkana, tuore metsänomistajatutkimus kertoo. Tutkimuksen mukaan metsänomistajien keski-ikä on yhä noussut. ”Taustalla lienevät metsäteollisuuden investointisuunnitelmat ja puun kysynnän lisääntyminen. Yli puolet metsänomistajista asuu maaseudun haja-asutusalueella, ja jos eivät paikan päällä metsätilallaan, ainakin saman kunnan alueella. Tutkijat kuitenkin ennakoivat, että ikääntymiskehitys hidastuu lähitulevaisuudessa
Ensimmäisten mittausten perusteella ei tosin voi sanoa mitään varmaa. Oliko tulos odotettu. Luonnonvarakeskus (Luke) on käynnistänyt kirjanpainajien tämän vuoden seurantapyynnit. Siellä, missä epidemiaraja ylittyi jo viime vuonna: Uudellamaalla Lapinjärvellä, Mäntsälässä, Pornaisissa ja Vihdissä, Kymenlaaksossa Elimäellä, Päijät-Hämeessä Orimattilassa, Pirkanmaalla Punkalaitumella ja Varsinais-Suomessa Loimaalla. Kuusikoiden kuntoa kannattaa alkukesällä tarkkailla. Kirjanpainajien valtaamat kuuset tunnistaa puiden tyvelle kertyvästä ruskeasta purusta. Tuhoihin auttavat vain hakkuut. Lapinjärvellä lähestytään jo epidemiarajaa. Kirjanpainajia on tänä keväänä enemmän kuin vuosi sitten, joten mikään ei viittaa siihen, että kuoriaiskanta olisi laskussa. Siellä ensimmäisen keräyksen saalis oli 12 600 kirjanpainajaa. l TEKSTI LIINA KJELLBERG KUVA SEPPO SAMULI 1 2 3 4 5 UHKAAKO KIRJANPAINAJA TÄNÄ VUONNA KUUSIKOITA. Eniten kirjanpainajia oli Lapinjärvellä itäisellä Uudellamaalla. Kirjanpainajien epidemiaraja on jo lähes ylittynyt itäisellä Uudellamaalla, kertoo Luken tutkimusinsinööri Markku Rantala. Silloin kirjanpainajat pystyvät aiheuttamaan tuhoa myös terveissä kuusikoissa. Mitä metsänomistajat voivat tehdä. Lämmin ja pitkä kesä suosii kirjanpainajaa.. Muualla itäisellä Uudellamaalla kirjanpainajia löytyi 2 000–4 000, Kanta-Hämeessä 200–1 500, Päijät-Hämeessä 900–3 600 ja Etelä-Karjalassa ja Kymenlaaksossa 400–1 500. Miltä tilanne näyttää. Miten paljon pyydyksissä oli kirjanpainajia. Se ylittyy, kun tietyllä alueella pyydyksiin lentäneiden kirjanpainajien määrä nousee yli 15 000:een. MARKKU RANTALA KUKA: Luonnonvarakeskuksen tutkimusinsinööri MITÄ: Seuraa kirjanpainajien määriä viidessä eteläisen Suomen maakunnassa MIKSI: Seurannan avulla voidaan ennakoida, mihin suuntaan kuoriaiskanta on kehittymässä 14 Metsälehti Makasiini » METSÄTYYPPI 7668_.indd 14 29.5.2020 16.29. Kirjanpainajamäärät ovat yllättävän suuria siihen nähden, miten kylmä kevät on ollut. Missä tuhoihin kannattaa varautua
Painon nousun taustalla on metsäkoneiden tuottavuuden kehittäminen. ”Samaan aikaan kuormatraktoreiden kuormankantokyky suhteessa painoon on hieman huonontunut eli raudan osuus kuormatusta kuormatraktorista on kasvanut”, summaa erikoistutkija Asko Poikela Metsätehosta. co m av oi n da ta , A jo ne uv ot 2. Hakkuukoneilla painon kehitys on samansuuntainen. 8 Kuormatraktorin rekisteröintivuosi Kuormatraktorin paino kg 2013 16387 2015 18190 2016 18440 2017 18878 2019 19376 2013 2015 2016 2017 2019 Metsälehti Makasiini 15 » AJASSA 7669_.indd 15 29.5.2020 16.45. 15 000 20 000 Kuormatraktorin paino kg Lä hd e: Tr a. ”Päästönormeihin on tullut tiukennuksia ja sitä myötä tekniikka, osien määrä ja paino ovat lisääntyneet”, kertoo Ponsse Oyj:n tuotepäällikkö Juha Haverinen. TIIA PUUKILA Entistä painavampia ajokoneita Usean tonnin lisäpaino mahdollistaa suuremmat puukuormat. Kuormatraktori ei pysty ajamaan metsässä nopeammin, joten tuottavuutta on parannettu kuormakokoa kasvattamalla. Näiden ratkaisujen ansiosta koneen maaperälle aiheuttama pintapaine on saatu pysymään mahdollisimman pienenä. Tämä ei kuitenkaan alenna korjuun tehokkuutta. VIIMEISTEN SEITSEMÄN vuoden aikana kuormatraktoreiden keskimääräinen omapaino on noussut lähes kolme tonnia, ilmenee Traficomin rekisteröintitiedoista. Tehokkuus tuo painoa Puunkorjuun parantunut tehokkuus ja lisääntynyt koneiden käyttövarmuus näkyvät ajokoneiden painossa. Ajourapainaumiin kaluston järeytyminen ei Poikelan mukaan ole vaikuttanut. Lisäakselit ja telaratkaisut tuovat ajokoneeseen lisää painoa, mutta mahdollistavat entistä paremmin täysien kuormien ajamisen ilman, että maasto kärsii. 05. Konevalmistajat ovat kehittäneet samalla alustarakenteita, kuten lisäakseleita, pidempiä telivaihtoehtoja sekä varanneet tilaa viime vuosina yleistyneille leveille kantaville teloille. Päinvastoin järeämmällä koneella kuormankantokyky pystytään hyödyntämään aiempaa paremmin. SAMI KARPPINEN +20 cm Uusimpien ajokoneiden leveys on rekisteröintitietojen mukaan nyt hieman yli 3 metriä, kun se kymmenen vuotta sitten oli 2,8 metriä. Oman lisänsä metsäkoneiden painoon ovat tuoneet vähäpäästöisyysvaateet. Ajokoneiden paino on noussut seitsemässä vuodessa lähes kolme tonnia
KUUSENTAIMET VAIKEUKSISSA 1 500 HUONO UUTINEN LUKIJAN KUVA ”VALITETTAVASTI hankaluudet noissa kivikoissa eivät lopu uudistamiseen. Varhaisperkauksessa ja taimikonhoidossa tahtoo terän kosketuksia kiviin tulla, vaikka kuinka yrittäisi varoa. Huonoltakin näyttävä taimi voi elpyä ja löytää uuden latvan. Taimien tilanne kannattaa tarkistaa uudestaan juhannuksen tienoilla. Ei ole urakkatyömenetelmä, mutta toimii, jos kivien väliin pitää istuttaa.” TAMPERELAINEN ”KIVISYYS vähentää maan osuutta kasvualustassa eli juuristolle jää vähemmän tilaa kuin vähemmän kivisessä maaperässä. Nimimerkki ChesterC istuttaa, vaikka ranteet menisivät. Aikaa vievää puuhaa mutta palkitsee.” ARNOLD LAYNE ”REIKÄ rautakangella antaa ideaalin istutuskuopan. Läpi harmaan kiven Verkossa pohdittiin kiviseen maahan istuttamista. Kun kivi ei vastaa, niin putki isketään siihen.” JÄTKÄ VIIME ja toissa kesänä istutetuissa kuusentaimikoissa voi metsänomistajaa odottaa ikävä näky. Raivaajan liikkuminenkin pitää tehdä askel kerrallaan, etteivät mene nivelsiteet tai luut poikki.” VISAKALLIO ”KUOKALLA pieni mätäs ja istutus. Ongelman syynä on monen tekijän yhteisvaikutus: viime kesän kuivuus, talven rouste ja kevään ahava. Samoin ravinteiden määrä on pienempi.” GLA ”NOIN kivennäispitoiseen maahan iskettäessä normi on, että putkelle kopautetaan mahdollisia istutuspaikkoja. Lähde: Stora Enso 16 Metsälehti Makasiini » AJASSA 7670_.indd 16 29.5.2020 16.23. SA M I KA RP PI N EN Yhdestä koivusta saa 1 500 maitotölkin verran kartonkia. Taimituhojen tunnistamisesta kerrotaan sivulla 36. Ruskeaksi kärvistyneitä taimia on eteläisessä ja keskisessä Suomessa poikkeuksellisen paljon
7671_.indd 17 28.5.2020 12.47
TEEMA » KUNNON SAHA 18 Metsälehti Makasiini 7672_.indd 18 28.5.2020 13.48
Vastaajista 29 kertoi sahaavansa Stihlillä ja yhtä moni Huskulla. Kiitoksia teille Metsälehden keskustelupalstan (metsälehti.fi) osaavat ja kokeneet raivaajat, vastasitte huutoomme upeasti. Nyt siis tiedämme, millä Metsälehteä seuraavat sahaavat… rumpujen pärinää… ja lässähdys: Peli päättyi tasan. N YT kun toimittajan ura on vähitellen kallistumassa loppusuoralle, alkaa olla viime hetket tarttua metsäalan suuriin kysymyksiin. MILLÄ SAHAAT Raivaussaha on metsänomistajille tärkeä työkalu eikä sahamerkkiä vaihdeta leikinpäiten. Erikseen nimetyistä malleista suosituimpia olivat Husqvarnan 545 FX ja 555 FX. Tämän selvittämiseksi pyysimme apua itseämme viisaammilta. Ja miksi. Niistä ehkä suurin on: kummalla sahaat – Stihl vai Husku. Ehkäpä Stihlit ovat niin kestäviä kuin merkkiuskolliset vakuuttavat. Muita sahamerkkejä ilmoitti käyttävänsä vain muutama. TEKSTI JA KUVAT SAMI KARPPINEN JA MIKKO RIIKILÄ TYÖRYHMÄ SAMI KARPPINEN, RISTO MYKKÄNEN, MIKKO RIIKILÄ JA PETRI TABELL ›› Metsälehti Makasiini 19 7672_.indd 19 28.5.2020 13.48. Perin moni Stihl-sahuri käyttää vanhoja malleja, jotka ovat ajat sitten poistuneet kaupoista
Kaasuttimen säätö: Uusissa Autotuneja M-Tronicmoottoreissa sitä ei voi tehdä. Varaterä: Vaihda uusi terä kiveen sahatun tilalle. Vanhemmissa sahamalleissa ei kannata, jos ei tarkkaan tiedä mitä tekee. Terän huolto: Viilaa terä joka toisen tankillisen jälkeen. Kaasuvaijeri: Öljyä kaasuvaijeri, jos raivaat talvella – vie saha huoltoon, jos epäilet taitojasi. Ja vaikka ei ole vielä iällä pilattu, Pasanen on saavuttanut veteraanimetsureille ominaisen ”ennen kaikki oli paremmin” -mielentilan. Täysin tyytyväinen hän ei nykyiseen työkaluunsa silti ole. Puhdista ilmansuodatin, jos saha käy huonosti. Pidä pari varaterää mukana metsässä. ”Olen päättänyt, että tämän nykyisen elämän ajan sahaan Huskulla, katsotaan sitten seuraavassa tilanne uudelleen…” Väriä tunnustaa myös kuopiolainen Kalle Pasanen, joskaan ei ihan yhtä tunteikkaasti kuin ”Mettämiäs”. Vikaa ei löytynyt vaan huoltomies joutui toteamaan, että henkimaailman juttuja.” Yrittäjä Kalle Pasanen on Huskun mies. ”Tämän elämän sahaan Huskulla…” En tunne timpureita, mutta epäilen, että he suhtautuisivat akkuporakoneisiinsa samanlaisella intohimolla kuin vaikkapa nimimerkki Mettämiäs raivaussahaansa. Siinä riittää voimaa ja sahan käsiteltävyys on erinomainen. ”Huskun 345 on kaikkien aikojen paras raivaussaha. Määräaikaishuolto: Vie saha ammattilaisen huollettavaksi, kun raivauskausi päättyy. Kunnosta vaurioituneet terät kotona. Vaihda, jos terämutteri alkaa löystyä. Tulppa: Vaihda kerran vuodessa. Sellaisen kun vielä jostain saisi.” Malli poistui markkinoilta kymmenkunta vuotta sitten pakokaasupäästönormien tiukentumisen vuoksi. Pasanen on kiireinen metsuriyrityksensä kanssa, mutta käyttää silti moottorija raivaussahoja työssään lähes päivittäin. Konesolmussa (paikallinen moottorisahaliike) tutkivat niitä. Terän kiinnitys: Pidä metsärepussa teränkiinnitysmutteria varalla. ”Minulla on kaksi 555:sta. NÄIN PIDÄT SAHAN KUNNOSSA Ilmansuodatin: Puhdista kerran viikossa, vaihda paperisuodatin kerran vuodessa. Toisen käynti humpailee ja toinen sammuilee ärsyttävästi tyhjäkäynnillä. Kevyt, tehokas ja hyvin kiihtyvä. Harita terä kerran viikossa. TEEMA » KUNNON SAHA 20 Metsälehti Makasiini 7672_.indd 20 28.5.2020 13.48. Nykyisin Pasanen sahaa Husqvarnan isolla 555 FX -raivaussahalla. Hän on metsäkoulusta alkaen sahannut Husqvarnalla. Kulmavaihde: Varmista parin viikon välein, että vaihteessa on riittävästi vaseliinia
Ähtäriläisessä Kallioahon perheessä raivaussahoja käytetään ahkerasti. Kun pakista löytyy luottoviehe, jolla on saatu monta lohta, uusien vieheiden on vaikea saada mahdollisuutta näyttää kykyjään. Hyvä yhdistelmä nopeaan työskentelyyn.” Tilanne lienee vähän kuin lohensoutajalla. ”Eniten meidän jätkillä taitaa olla Huskun 545 FX Autotune -mallia.” Tanssikaveri vaihtui Näin perustelee nimimerkki Metsäkupsa merkkivalintaansa. Yhteiskäytössä sahoilla on taipumus särkyä nopeasti.” Valtaosa Hakan sahureista käyttää Husqvarnan raivaussahoja. Metsälehti Makasiini 21 7672_.indd 21 28.5.2020 13.48. Niin myös ammattimetsuri, nimimerkki Arto. (Husqvarna) 545 fx todellinen luotto rahantekokokone. ”Silloin ne kestävät parhaiten. Jokainen Hakan metsureista sahaa omalla sahallaan. Saksalaiseen sahaan pienkonekorjaajan suosituksesta siirryin ja aion jatkossakin pysyä.” Muutkin merkkiuskolliset vannovat suosikkinsa luotettavuuden ja kestävyyden puolesta. ”Stiilillä sahaillaan ja olen niin tyytyväinen, etten ole sen jälkeen Huskua kaipaillut. He päätyi”Saksalaiseen sahaan pienkonekorjaajan suosituksesta siirryin ja aion jatkossakin pysyä.” ›› Moni luottaa sahavalinnassaan saksalaiseen laatuun. Porukan keski-ikä jää alle 30 vuoden. Edellisellä liki 300 ha sahailin. Savonkielisessä metsurislangissa humpailu tarkoittaa moottorin kierrosluvun nousemista ja laskemista omia aikojaan. Toimintavarma ja osatkin halvempia, ainakin mitä aikoinaan yli kymmenen vuotta sitten oli. Jalat ja lantio tekevät työn. Pasasen ja Hannu Väänäsen omistamalla Metsuripalvelu Haka Oy:llä on ympärivuotisesti töissä 13 metsuria – kaikki suomalaisia ja metsäkoulun käyneitä. Raivaussahauskursseilla opettajat vertaavat usein oikeaoppista työtekniikkaa tanssiin. Kestävä saha kierrosherkkä ja vähäkulutuksinen. Merkkiuskollisuuden sijasta voisi välillä puhua jopa merkkiuskonnollisuudesta, niin vahvasti omaa väriä raivaussahapiireissä vannotaan. Niinpä useimmilla raivaussahureilla on luottopartneri, jonka kanssa homma toimii vuodesta toiseen – kuin tanssi. Mutta hommasta ei tule mitään, jos kumppani oikuttelee tämän tästä. ”Ruotsin sahoilla sahattu koko uran ajan yli 35v
Ennen varastointia niille tehdään perushuolto puhdistuksineen. vät vaihtamamaan tanssikaveriaan kymmenkunta vuotta sitten. ”Tässä on 225-millinen terä, joten tällä pärjää hyvin isompienkin puiden kanssa”, Kallioaho perustelee. Pienempi 460-malli lähtee nuorukaisen matkaan, jos kyse on varhaisperkaussavotasta. ”Husqvarnoissa oli ongelmia kytkinten kanssa, joten päädyimme kokeilemaan Stihlin raivureita. ”Nelikasikymppi” on palvellut jo vuodesta 2009 ja 460 puolenkymmentä vuotta. Kallioahoilta löytyy Stihlin 480ja 460-mallit. TEEMA » KUNNON SAHA 22 Metsälehti Makasiini 7672_.indd 22 28.5.2020 13.48. Nuoresta iästään huolimatta Kallioaho, 23, on tehnyt raivaussahatöitä jo toistakymmentä vuotta Tarmo-isän vanavedessä. ”Ylimääräisiä remontteja ei sahoihin ole tarvinnut tehdä, eivätkä ne ole olleet liikkeessä huollossa kertaakaan. Vaihdosta ei ole tarvinnut katua”, kertoo tänä keväänä metsätalousinsinööriksi valmistuva Joni Kallioaho. Kallioahot keskittävät raivaussavotat kesäkaudelle, joten talvella sahat saavat olla varastossa. Tankit täytetään pienkonebensalla ja sahoja käytetään tovi, että pienkonebensaa on myös kaasuttimessa. Fysioterapeutti kaasuttaisi peukalolla Metsäraivurit ovat noin 45 tai 50 kuutiosenttimetrin mootJoni Kallioaholta raivaussahaus sujuu kuin tanssi. Uusi varatulppa pitää metsässä olla aina mukana, sillä jostain syystä tulpat rikkoutuvat raivaussahoista kohtalaisen usein”, Kallioaho kertoo. Mutta jos vain yhdellä sahalla pitäisi pärjätä kaikissa olosuhteissa, olisi valinta 480. ”Kaikkiaan teemme raivaushommia metsissämme keskimäärin kymmenisen hehtaaria vuodessa”, Joni Kallioaho sanoo
Hän arvioi – hieman ehdollisesti tosin – että peukalolla kaasuttaminen kuormittaa käsivartta vähemmän. Peukalolla painaminen aktivoi enemmän thenar-lihasta, joka on kämmenen puolella eikä kyynärvarsi kuormitu niin paljon. ”Etusormella painaminen aktivoi enemmän kyynärvarren lihaksia. Moottori: Metsäraivureissa on sylinteritilavuudeltaan yli 40 kuutiosenttimetrin moottorit. Nyt päätimme kysyä asiaa arvostetulta jyväskyläläiseltä OMT fysioterapeutti Minna Matikaiselta. Tosin työpäiväksi riittävällä akkuvarustuksella sen hinta kohoaa reilusti yli tuhannen euron. Varhaisperkaukseen luontuvat pienitehoisemmat raivaussahat, kuten Stihlin FS 410 ja FS 260 -mallit tai Husqvarnan uusi akkuraivuri 535 iFR. Vanhoihin Stihl-raivaussahoihin kannattaa hankkia uudet Xtreem-valjaat. Valjaat: Niistä ei kannata tinkiä. Huskuja kaasutetaan oikean käden peukalolla, Stihlejä etusormella. Moottorin ”laiskuus” ei ole ominaisuus vaan vika. Kumpi on parempi, tätä on pohdiskeltu monta kertaa. LUOTTOSAHAN TUNNUSMERKIT Lyhyt runkoputki: Ketterä käsitellä metsässä, Husqvarnalla F-alkuiset mallit, Stihlillä mallitunnus K ja Jonserdilla FC-mallit. Käytännössä merkittävin ero Husqvarnan ja Stihlin raivaussahoilla on kaasu l i ipa isi men toteut us. Akkujen kesto rajoittaa akkuraivureiden käyttöä metsätöissä Moottorin kiihtyvyys: Kaikkien markkinoilla olevien metsäraivaussahojen moottorit ovat riittävän tehokkaita ja kiihtyviä. Kaikkien uusien raivaussahojen valjaat erinomaiset. Metsälehti Makasiini 23 7672_.indd 23 28.5.2020 13.49. toreilla ja lyhyellä runkoputkella varustettuja. Sähköinen kahvojen lämmitys: Parantaa työmukavuutta, Husqvarnalla HVA, FXT-mallit, Stihlillä mallitunnus W ja Jonseredilla mallitunnus W. Itse pitäisin peukalon kautta toimintaa ehkä hieman parempana, koska tuo thenar-liKumman valitset: Huskun peukalokaasu (vasemmalla) vai Stihlin etusormikaasu. Varusteet: Käytä vaelluskenkiä tai metsurin nahkaturvakenkiä, peittävää työasua sekä kypärä-visiiri-yhdistelmää. Fysioterapeutti valitsi peukalokaasun. ›› Stihlin saha ja Husqvarnan valjaat ovat olleet suosittu yhdistelmä
Pitäisi hankkia se välikappale.” Alta kolmekymppiselle Pietilälle on ehtinyt kertyä metsäistä työuraa monipuolisesti. Sahan paino jakautuu tasaisesti eivätkä valjaat purista rintakehää. Lisäksi ulkoneva peukalokaasuvipu tuntuu takertuvan helpommin oksiin”, Pietilä kertoo. Valjaiden ripustinkoukku tosin kuluu poikki nopeasti, kun sahaa Stihlillä, koska koukkua vasten tuleva metalliosa on niin kovaa materiaalia. Hihnat voi lukita oikeaan mittaan esimerkiksi nippusiteillä. TEEMA » KUNNON SAHA 24 Metsälehti Makasiini 7672_.indd 24 28.5.2020 13.49. Niinpä hän valitsee metsään lähtiessään Stihlin väkivahvan FS 480:n. Husqvarnan 555:nen jää suosiolla isäukon työkaluksi. ”Opiskelin metsäkoululla ja sen jälkeen ajoin pari vuotta metsäkonetta. ”Stihlin uusissa malleissa on samanlainen, sulavasti muotoiltu moottoriosa.” Pietilä pitää myös Stihlissä käytettävästä tavasta sahan ripustamiseen valjaisiin. ”Nämä ovat hyvät. Husqvarnan moottoriosa on muotoiltu kaarevaksi. Metsäkonehommassa en pitänyt työn yksinäisyydestä.” SA M I KA RP PI N EN SA M I KA RP PI N EN Valjaiden hihnat tapaavat luistaa solkiensa läpi. Nyt työskentelen tukkien lajittelussa Metsä Woodin vaneritehtaalla Suolahdessa. Pikkuisen häntä harmittaa vanhan Stihlin muotoilu. ”Pienikätisenä joudun kurottamaan Husqvarnan peukalokaasua, mikä rasittaa. Maria Pietilä nostaa luotto-Stihlinsä kevyesti suorille käsille. Sahan voi asettaa valmiisiin kiinnitysreikiin, jotka sahan rungossa ovat. Kulmikas moottorikoppa tahtoo jäädä kiinni puihin. has on yleensä suhteellisen voimakas. Niitä taloon on kertynyt useita. Kuormitus riippuu myös voimasta, jota kaasun painamiseen tarvitaan”, Matikainen sanoo. Stihlin saha ja Huskun valjaat Yllä sanotusta huolimatta Jyväskylän Korpilahdella asuva metsänomistaja Maria Pietilä kokee etusormikaasun mukavammaksi. Hän kuten moni muu Stihlillä sahaava käyttää Huskun valjaita
Myös sahayksilöissä voi olla ongelmia, kuten Kalle Pasanen haastattelussaan kertoi. Älä tyydy huonosti toimivaan Tärkeintä tietysti on, että saha toimii luotettavasti. Tykästyin ärhäkkään ja toimintavarmaan sahaan, lisäksi tuli hyvät valjaat. Sitä varten sahoissa on takuu. Täyttymys on olHinnoissa on eroa Raivaussahojen hintoja suomalaisissa kivijalkaja verkkokaupoissa huhti-toukokuun vaiheessa. Kummatkin merkit ovat lähtökohtaisesti luotettavia. Jämäkkä, hyvin käynnistyvä, ärhäkkä peli.” Eli jos kysyt ammattilaiselta tai omatoimiselta metsänomistajalta, saat kyllä varman, mutta et ehkä ihan objektiivista vastausta. Joidenkin mielestä Stihl ei kiihdy tarpeeksi nopeasti. ”Stihlit ovat olleet luotettavia, joten muita merkkejä ei ole tuntunut tarpeelliselta ostella. Kansainvälisistä verkkokaupoista raivaussahojen hintapyynnöt ovat välillä yllättävän edullisia. Pienen säästön vuoksi nettikaupoille ei ole järkeä lähteä. Esimerkiksi moottorin huono kiihtyvyys ei ole kummankaan sahamerkin ominaisuus vaan kertoo, että jotain on vialla. Toisaalta hyvältä kauppiaalta saha kannattaa ostaa, vaikka maksaisi muutama kymmenen euroa yli parhaan hintatarjouksen. Ruotsalaisilla hintaetu Kartoitimme suomalaisten kivijalkaja verkkokauppojen hintapyyntöjä. Siis Husku vai Stiili – katsotaanpa mitä nettipalstamme asiantuntijat sanovat: Nimimerkki Petkelesillä on vahva näkemys kestävyydestä. Ennen ostopäätöstä kannattaa selvittää ainakin rahtikustannukset ja se, miten nettiostoksen takuu astuu voimaan. Sylinteritilavuus, Teho, Paino ilman terää, Suositushinta, Pyyntihinnat** Muuta cm 3 kW kg € Husqvarna 545 F 45,7 2 8,4 799 699-799 poistuva malli Husqvarna 545 Fx Autotune 45,7 2,2 8,2 899 749-899 Husqvarna 545 Fxt Autotune 45,7 2,2 8,4 949 799-949 lämpökahvat Husqvarna 555Fx 53,3 2,8 8,9 1049 899-1049 Husqvarna 555Fxt 53,3 2,8 9,1 1099 950-1099 lämpökahvat Jonsered FC 2245 45,7 2,2 8,2 879 795-879 Hva 545 F:n rinnakkaismalli Jonsered FC 2245 W 45,7 2,2 8,4 929 929-929 lämpökahvat Stihl FS 460 C-EM K 45,6 2,2 8,4 1099 849-1099 Stihl FS 460 C-EM KW 45,6 2,2 8,5 1189 909-1089 lämpökahvat Stihl FS 490 C-EM K 51,6 2,4 9,2 1229 950-1229 Stihl FS 490 C-EM KW 51,6 2,4 9,4 1329 999-1329 lämpökahvat ** suomalaisten nettija kivijalkaliikkeiden hintatarjouksia kevät 2020 lut Huski 555 FXT. Tuttu kauppias opastaa sahan valinnassa ynnä käy›› Metsälehti Makasiini 25 7672_.indd 25 28.5.2020 13.49. Kehnoon toimivuuteen ei ainakaan uutena ostetuissa sahoissa pidä tyytyä. Se osoitti, että parhaita tarjouksia etsien merkkien väliset hintaerot supistuvat. Tällä hetkellä ruotsalaisvalmisteisilla sahoilla on hintaetu, joka ainakin osin johtuu kruunun halpuudesta euroon nähden. Minua ei haittaa, kun tapana ei ole kaasutella joka risulle erikseen.” Kuten myös nimimerkki Tamperelaisella: ”Huski 545 vei minut ruotsalaisten käyttäjäksi
Siirryin sitten Stihlin leiriin (nyt 460 ja 490) ja siellä on pysytty, koska varaosaja huoltopalvelu toimi silloin ja vielä edelleenkin. Jos myyjä olisi ollut vähemmän ärsyttävä, olisin varmaan Huskuilla leipääni tienannut. Sahakauppias myy ensimmäisen sahan ja se huoltomies toisen ja kolmannen.” l KATSO VIDEO METSÄLEHDEN YOUTUBESTA, Taistelupari 1: Stihl FS 490 ja Husqvarna 555 FX Taistelupari 2: Husqvarna 545 FX ja Stihl FS 460 TEEMA » KUNNON SAHA 26 Metsälehti Makasiini 7672_.indd 26 28.5.2020 13.49. uutuusmallin, jossa oli varmaan kaikki mahdolliset lastentaudit. Lopullinen niitti oli se, kun kotipaikkakunnalla em. Tästä nimimerkki Atella on karuja kokemuksia. Hyvä kauppias on vähintään yhtä pätevä syy sahan valintaan kuin väitetyt tekniset hienoudet. Kannattaa kierrellä lähiseudun moottorisahaliikkeitä ja kuulostella, missä hengessä asiakasta palvellaan. ”Aikaisemmin oli ’Huskun miehiä’, mutta uskollisuus mureni erehdyttyäni kerran ostamaan ns. Sen sai myös nimimerkki Metsuri motokuski sai havaita – tosin käänteisesti. 12 Stihliä olen kaikkiaan ostanut.” Laadukkaastakin mallista voi huonolla tuurilla sattua käsiin maanantaikappale. tössä, hoitaa huoltohommat ja takuut. ”Se, miksi päädyin Stihin sahoihin, oli maakunnan Huskukauppias. merkin varaosapalvelu sakkasi. Kauppias oli niin vastenmielinen ja ärsyttävä tyyppi, että en halunnut hänen kanssaan kauppaa tehdä
Stihl FS 480 (6 pistettä) 2. Moottorista ei voima lopu ja Huskujen käsiteltävyys on huippua, joten kakkossija oli hyvin ansaittu. Sen kilpailija veteraanisarjassa ei ollut samanlaisessa iskukunnossa. Tätä varten teimme kolmeen mieheen koesahauksen, jossa sahat jaettiin kolmeksi kaksintaistelupariksi. Käsiteltävyydeltään kumpikin on upea saha. IlmahuuhteluVETERAANI-STIHL PÄIHITTI NYKYSAHAT Taistelupari 3: Stihl FS 480 ja Husqvarna 252 RX moottorilla varustetun Husku 555:n kaasuttimen säätäminen on turhan hankalaa. Stihlin runkoputki on hontelo. Husku on vankan runkoputkensa ansiosta jämäkämmän tuntuinen. Huskun Autotunekaan ei ole mikään pappa-Tunturi, mutta sahaustuntuman mukaan Stihlin moottori tuntui hätäisemmältä. Stihlin etuna on M-Tronic-järjestelmän automaattisesti säätämä kaasutin. Stihl FS 460 (4 pistettä) Lopputulos saattaa tuntua yllättävältä, mutta vanhan liiton Stihl (FS 480) keräsi parhaan pistepotin. FS 460 osalta osasimme tätä odottaa, mutta myös FS 490:n moottori oli terhakka. Enää Husku ei voita raivurivertailuita paremmilla valjaillaan, sillä Stihlin uudet Xtreem-valjaat vetävät vertoja ruotsalaismerkin Trio Balance -valjaille. Sen taistelupari Stihlin FS 490 ei ominaisuuksiltaan häviä rinnan mittaakaan vaan puhti riittää ahneimmankin urakkasahurin tahtiin. Jonseredeja myydään muun muassa Hankkijan myymälöissä. Koesahasimme sahoja vuorotellen. Tässä jutussa on tarkasteltu ensisijaisesti Husqvarnan ja Stihlin raivaussahoja. Puheet laiskasti kiihtyvistä Stihleistä voi muutenkin lopettaa, molemmat nyky-Stihlit osoittautuivat moottoriltaan erittäin sähäköiksi. Kokeilemamme sahat olivat käytössä koeteltuja, useimmat vuosia ammattikäytössä olleita, joten niillä on sahattu tuhansia tankillisia. HALUSIMME myös Metsälehdessä selvittää, mikä on paras raivaussaha. Käsiteltävyydeltään vanha Stihl ei pärjää nykysahoille, mutta ilman rajoittimia rallattavan moottorin terävä kiihtyvyys ja voima pyörittävät isoa 225 millin raivausterää raivokkaasti – en ihmettele, että sahansa meille lainannut yrittäjämetsuri kehui luottopeliään. Metsälehden raivurikärki 1. Vaihtoehtoja etsivän kannattaa tutustua myös Jonseredin 2245-raivuriin, joka on Huskun 545:n rinnakkaismalli. Kuten työryhmämme jäsen Petri Tabell mietteliäänä lausui nuotiolla testisavotan päätteeksi: ”Mikään sahoista ei ollut huono.” Vertailun päätteeksi valitsimme toistamme tietämättä kolme omaa suosikkia ja annoimme niille pisteet yhdestä kolmeen. Stihlin valtti on moottorin rivakka kiihtyvyys. Husqvarna 555 FX (5 pistettä) 3. Työryhmän kakkossuosikiksi kohosi Husqvarnan järeä 555 FX. Kisan tasaisuudesta kertoo se, ettei maksimipisteisiin (9) yltänyt yksikään kone. Ensimmäisen parin muodostivat isot ammattisahat: Huskun 555 FX ja Stihlin FS 490, toisen ketterät keskikokoiset Huskun 545 Autotune ja Stihlin FS 460 ja kolmanteen valitsimme jokeriparin 1990-luvulta: Huskun 252 RX ja Stihlin FS 480. Keskisarjan kilpailijat Husqvarnan 545 Autotune ja Stihlin FS 460 ovat perin tasainen pari. l Metsälehti Makasiini 27 7672_.indd 27 28.5.2020 13.49
”Meillä on hyvä tarina kerrottavana” Harva ymmärtää, miten hyvin puuntuotanto, ympäristöasiat sekä sosiaaliset ja kulttuuriset näkökohdat metsäalalla yhdistetään, Metsämiesten Säätiön toimitusjohtaja Ilari Pirttilä pohtii. TEKSTI LIINA KJELLBERG KUVAT SEPPO SAMULI » VAIKUTTAJA 28 Metsälehti Makasiini 7673_.indd 28 28.5.2020 16.52
Suomalainen yhteiskunta on alkanut hiljalleen purkaa koronarajoituksia, ja Metsämiesten Säätiön toimitusjohtaja Ilari Pirttilä on ehdottanut, että haastattelu tehdään säätiön tiloissa Länsi-Helsingissä. maaliskuuta, talvisodan päättymispäivänä, mitä hankkeita säätiö rahoittaa. Kun ihminen osaa sen, mitä tekee ja kokee tekemänsä tärkeäksi, antaa hän itsestään parasta ja voi työssään hyvin. Hieman yllättäen eteisessä silmiin pistää ensimmäisenä kassaholvi. Kerrostalo näyttää tavalliselta asuinkerrostalolta, ja sitä se säätiön tiloja lukuun ottamatta onkin. Kantavana ajatuksena apurahojen myöntämisessä on, että tuetut hankkeet edistävät säätiön tavoitteita: metsäalan kehittämistä ja alalla toimivien ihmisten hyvinvointia. 1 950-LUVULLA rakennetun kerrostalon oven avaa leveälieriseen huopahattuun sonnustautunut mies. Pirttilä avaa tummaksi petsatun oven ja astuu sisään kahden hengen toimistoon. Pirttilän mielessä nämä kaksi tavoitetta nivoutuvat tiiviisti toisiinsa. Pankkikonttori päädyttiin kuitenkin sijoittamaan läheiseen ostoskeskukseen, joten kassaholviin talletetaan nyt säätiön kokouspöytäkirjat. Tässä huoneessa hallitus päättää vuosittain 13. Se ratkaisee, miten hyvin yritys pärjää.” Tunnettuudessa petrattavaa Paitsi työntekijöinä ihmiset ovat Pirttilän mukaan tärkeitä metsäalalle myös esi» VAIKUTTAJA 30 Metsälehti Makasiini 7673_.indd 30 28.5.2020 16.52. Tänä vuonna eniten rahaa sai säätiön lanseeraama Metsäalan johtamisakatemia, jonka tavoitteena on lisätä metsäalan ihmisjohtamisen taitoja. ”Onko jo päätetty, miten nykyisin tervehditään?” hän kysyy. Pirttilä kertoo, että tila suunniteltiin alun perin Kansallis-Osake-Pankille. Tilava neuvotteluhuone mahdollistaa turvavälien pitämisen. ”Metsäala on hyvin insinööritieteinen. Lisäksi säätiö rahoittaa joka vuosi erilaisia opintomatkoja, työharjoitteluja ja vaihto-opiskeluja. Olemme kiinnostuneita moteista, euroista, korjuukustannuksista ja kuljetusmatkoista, vaikka meidän pitäisi olla enemmän kiinnostuneita ihmisistä. Hyvinvointia metsäalalle Neuvotteluhuoneen seinältä katsovat säätiön hallituksen jäsenten valokuvat. Tukea sai myös liuta tutkimushankkeita, joista suuri osa liittyy tavalla tai toisella metsäalan tulevaisuuden haasteisiin, työhyvinvointiin tai ihmisten metsäsuhteisiin. ”Meidän pitäisi olla enemmän kiinnostuneita ihmisistä.” Kivenheiton päässä Metsämiesten Säätiön toimistolta sijaitseva ulkoilualue sopii hyvin valokuvien ottamiseen. Käsi nousee tervehdykseen. Ulospäin ei arvaa, että ruskeaksi rapattujen seinien sisällä päätetään joka vuosi 1,6 miljoonan euron apurahapotin jakamisesta metsäalalle. Hänen mielestään molempia edistetään kiinnittämällä nykyistä enemmän huomiota ihmiseen ja panostamalla viestintään
merkiksi asiakkaina, metsänomistajina ja tavallisina kansalaisina. Metsät ovat nostaneet Suomen sivistysja hyvinvointivaltioksi, metsäala työllistää ympäri Suomea, metsäalan tuotteilla saadaan arvokasta vientituloa ja puulla voidaan korvata uusiutumattomia materiaaleja. Se pitää myös kertoa. Enää ei riitä, että yritysten johtajat ja viestinnän ammattilaiset puhuvat alan puolesta, vaan ääneen on saatava kaikki 620 000 metsänomistajaa ja 66 000 metsäammattilaista. ”Metsäalan arvostuksesta huolehtiminen on yhtä tärkeää kuin metsänhoidosta tai tiestöstä huolehtiminen. Lisäksi suomalaista metsäosaamista arvostetaan maailmalla laajasti.” Se, että metsäalalla tehdään hyvää työtä, ei Pirttilän mukaan kuitenkaan riitä. Metsälehti Makasiini 31 7673_.indd 31 28.5.2020 16.53. On meidän tehtävämme huolehtia siitä, että he tuntevat metsätalouden peruskysymykset siinä vaiheessa, kun heistä tulee poliitikkoja, opettajia ja toimittajia.” Metsäpolitiikassa riskinsä Metsämiesten Säätiö on itsenäinen toimija, joten se pystyy omatoimisesti kohILARI PIRTTILÄ >> Metsämiesten Säätiön toimitusjohtaja >> 52-vuotias >> asuu Helsingissä, kotoisin Lopelta >> metsätalousinsinööri >> Metsämiesten Säätiössä vuodesta 2008, sitä ennen viestintäja markkinointitehtävissä Metsäliitossa ja Suomen Metsäyhdistyksessä >> perheessä 13-vuotias tytär ja 2-vuotias bretoni-rotuinen koira >> harrastaa metsästystä, kalastusta, mökkeilyä ja puutöitä Säätiön toimisto sijaitsee asuinkerrostalossa Länsi-Helsingissä. ”Metsäalalla ajatellaan edelleen usein, että työnantajapuoli on eri veneessä kuin työntekijäpuoli. Neuvotteluhuoneen seinälle on kehystetty säätiön hallituksen jäsenten valokuvat. Sitä ei kukaan muu tule tekemään toimialan puolesta.” Metsänomistajat ääneen Metsäalan viestintään Pirttilä kaipaa uudenlaista otetta. ”Meille syntyy joka vuosi uusi ikäluokka. Metsissä tehtävä työ ja se, miksi metsissä tehdään työtä, tunnetaan kaupungistuneessa yhteiskunnassa huonosti. Todellisuudessa molemmat ovat samassa veneessä ja uhkat veneen ulkopuolella.” Jos metsäala ei saa yhdistettyä voimiaan, on Pirttilän mukaan uhkana, että metsiin liittyvä päätöksenteko muuttuu yksipuoliseksi ja siten haitalliseksi niin ihmisille kuin ympäristöllekin. ”Meillä on hyvä tarina kerrottavana. Sitä, mitä ei tunneta, on vaikea arvostaa.” Pirttilä arvioi, että harva esimerkiksi ymmärtää, miten taidokkaasti metsäalalla yhdistetään puuntuotanto, ympäristöasiat sekä sosiaaliset ja kulttuuriset näkökohdat. ”Tässä on ehkä metsäalan akilleenkantapää. He määrittelevät omista lähtökohdistaan, miten suhtautuvat alaan
”Minkään muun maan talous ei ole niin riippuvainen metsistä kuin Suomen”, hän selventää. Finanssisijoituksissaan säätiö ei suosi metsäalaa, pikemminkin päinvastoin. Sillä pystyttiin tänä vuonna rahoittamaan noin 40 prosenttia apurahahakemuksista. Salkusta kolmannes on jo metsäkiinteistöissä. Metsien hoidon tavoitteena on Pirttilän mukaan mahdollisimman hyvä taloudellinen tulos. » VAIKUTTAJA 32 Metsälehti Makasiini 7673_.indd 32 28.5.2020 16.53. Haastetta mielikuvitukselle Metsäalan tulevaisuuden haasteista Pirttilä nostaa esiin työvoimapulan. Metsien hoito kilpailutettiin viime vuonna, ja siitä vastaa nyt Metsä Group. Metsää säätiöllä on noin 4 800 hehtaaria. Itse hän kertoo pohtineensa, lisäisikö metsäalan houkuttelevuutta, jos metsäkoneenkuljettajia alettaisiin kouluttaa pääkaupunkiseudulla, kehä kolmosen tai kehä ykkösen sisäpuolella – siellä, missä nuorisoa riittää. ”Korona-aika on jälleen kerran osoittanut, että riskin kasvattaminen ei kannata. ”Nähtäväksi jäisi, sijoittuisivatko he valmistuttuaan ympäri Suomea vai eivät.” Omaisuudesta kolmannes metsissä Metsämiesten Säätiö jakaa apurahansa omista sijoituksistaan saaduista tuotoista. Ei ole helppoa löytää työntekijöitä, kun töitä pitäisi olla puolisoillekin.” Työvoimapulan selättämiseen ei ole helppoja ratkaisuja, joten liikkeellä tulisi olla ajoissa. Ilari Pirttilä kaipaa metsäalan viestintään uudenlaista otetta. Pörssikurssien lasku aiheutti maaliskuussa meillä useiden miljoonien alaskirjaukset. ”Sijoittamisen kultainen sääntö on hajautus. Sijoitustuottoa ei Pirttilän mukaan voi kasvattaa kuin lisäämällä riskiä, joten säätiö on päättänyt ryhtyä keräämään lahjoituksia metsäalan hyväksi. Se tarkoittaa Pirttilän mukaan sitä, että aina on olemassa riski, ettei Suomi pääse riittävästi ääneen tai että metsätalouden poikkeuksellisen suurta merkitystä Suomelle ei ymmärretä. Se tosiasia ei kuitenkaan muutu, että Suomi on pieni kansakunta missä tahansa joukossa. ”Työvoimapula koskettaa metsäalaa voimakkaammin kuin muita aloja, sillä metsäalan työpaikat sijaitsevat usein muuttotappiokunnissa. Riskinä olisi ajautua tilanteeseen, jossa sijoitukset laskevat samaan aikaan, kun metsäala tarvitsee eniten tukea.” Säätiö saa sijoituksistaan vuosittain noin kuuden prosentin tuoton. Vuonna 2016 säätiö lahjoitti Helsingin yliopistolle kansainvälisen metsäpolitiikan professuurin. Puunkorjuun ja metsänhoidon työntekijöistä on paikoin pulaa jo nyt. Säätiön sijoitusomaisuudesta kolmannes on metsissä, viidennes vuokra-asunnoissa ja loput finanssisijoituksissa. dentamaan rahoitusta sellaisiin kohteisiin, joiden se kokee olevan metsäalalle tärkeitä. Huhtikuu oli onneksi va”Minkään muun maan talous ei ole niin riippuvainen metsistä kuin Suomen.” Metsämiesten Säätiön sijoitusomaisuudesta kolmannes on metsissä, viidennes vuokra-asunnoissa ja loput finanssisijoituksissa, Ilari Pirttilä kertoo. Pirttilä kehottaa myös käyttämään mielikuvitusta. Pirttilä arvioi, että kansainvälisen metsäpolitiikan vaikutus suomalaiseen metsäalaan riippuu tulevaisuudessa paljolti siitä, mihin suuntaan EU koronavirusepidemian jälkeen kehittyy – tuleeko siitä entistä tiiviimpi vai alkaako se rapautua
Omista metsistä näkökulmaa työhön Toukokuun aurinko paistaa lähes pilvettömältä taivaalta. ”Ostin Virosta metsää siksi, että siellä on rikas riistakanta. Metsänomistajanäkökulmaa Ilari Pirttilä saa työhönsä Kanta-Hämeessä ja Virossa sijaitsevilta metsäpalstoiltaan. Lopen metsäpalstaa Pirttilä hoitaa puuntuotannon näkökulmasta, Virossa päätavoitteena on riistantuotanto. Se toive toteutui.”. Pirttilällä on takanaan reilut kymmenen vuotta Metsämiesten Säätiön johdossa. Alun perin suunnitelmissa ei kuitenkaan ollut ura metsäalalla. Sitä ennen hän työskenteli ensin viestintätehtävissä Suomen Metsäyhdistyksessä ja sitten viestintäja markkinointitehtävissä Metsäliitossa. Lahjoittamisen tapoja ovat esimerkiksi kertalahjoitukset, merkkipäiväkeräykset, metsätestamentit ja joululahjat. Pankeissa ovet kävivät vain ulospäin. ”Kun vuonna 1992 valmistuin metsätalousinsinööriksi, Suomessa oli lama. l loisampi, joten voi olla, että vuodelle saadaan vielä positiivinen lopputulos.” Lahjoituksissa ajatuksena on, että lahjoittaja voi itse valita, mihin haluaa lahjoituksensa kohdentaa. Metsälehti Makasiini 33 7673_.indd 33 28.5.2020 16.53. Maailmantilanne vei kuitenkin metsäalalle. Pankkija riistapuoli houkuttelivat enemmän. Opiskeluaikoina olin myös tullut siihen tulokseen, että rakas metsästysharrastus kannattaa pitää harrastuksena”, Pirttilä kertoo. Metsänomistajanäkökulmaa työhön tuovat Lopella Kanta-Hämeessä sijaitseva vajaan kymmenen hehtaarin metsäpalsta ja Virossa sijaitseva vajaan 70 hehtaarin metsäpalsta. Lahjoitetut varat lisätään apurahapottiin täysmääräisinä. Halusin mukaan paikalliseen metsästysseuraan. Kivenheiton päässä Metsämiesten Säätiön toimistolta aukeaa ulkoilualue kävelyreitteineen ja puiden latvuksissa kulkevine seikkailuratoineen – sopiva paikka valokuvien ottamiseen
Kun sovit 31.8.2020 mennessä Stora Enson metsäasiantuntijan kanssa metsäsi raivaussahapalveluista; varhaisperkaus, taimikonhoito tai ennakkoraivaus, osallistut iloisen mielen Jopopolkupyörän arvontaan (arvo 445 €/kpl). 020 46 1478 (ark. Arvomme yhteensä 10 palkintoa 11.9.2020. 8-16) Elämässä mukana Stora Enso Arvomme 10 Jopoa 7674_.indd 34 28.5.2020 12.39. Ammattimetsuri raivaa vesakon viiveettä, osaa valita parhaat puut kasvamaan ja huomioi myös luonnon monimuotoisuuden. Taimikot kuntoon voita Jopo! Hyvä huomen kasvaa puussa Kesä on taimikonhoidon aikaa. Lisätietoa: storaensometsa.fi/jopo tai asiakaspalvelu p
47: Hyvin näkyvä raivausasu ›› PERINTÖMETSÄ S. 48: Matkalasku vai ei. Tähän osioon on koottu asiaa metsänhoidosta. 40: Lisää kasvutilaa ›› ALLAKKA S. 43: Eksyminen vaanii aina ›› KYSY POIS S. OMA METSÄ ›› KUUSEN 80 VUOTTA S. 44: Kannattaako lannoittaa. 42 VA LT TE RI SK YT TÄ Metsälehti Makasiini 35 7675_.indd 35 28.5.2020 17.05. ›› PIKATESTI S. ›› METSÄNHOITO 15 kysymystä taimituhoista SIVU 36 TUTKIMUS Lehtipuut lämpenemistä hidastamassa s
Paras hetki tarkistaa mahdolliset tuhot on alkukevät ja keskikesä. 15 kysymystä Taimituhoista Istutettu taimi altistuu uudistusalalla monille tuholaisille. TEKSTI TIIA PUUKILA ER KK I O KS A N EN / LU KE Runsaan senttimetrin mittainen tukkimiehentäi syö tainten kuorta ja voi pahimmassa tapauksessa tappaa taimen. OMA METSÄ » METSÄNHOITO 36 Metsälehti Makasiini 7676_.indd 36 28.5.2020 14.14
Bioottisia tuholaisia ovat sienet ja niiden aiheuttamat taudit, hyönteiset sekä selkärankaiset. Taimituhojen aiheuttajat jaetaan bioottisiin ja abioottisiin. Sen sijaan hyvin istutettu ja juurtunut taimi selviää tuhosta ajan kanssa. Mitä kuusentuomiruoste aiheuttaa taimelle. Säistä aiheutuvia yleisiä tuhoja ovat ahava, halla sekä rouste. Kovakuoriaisiin lukeutuvan tukkimiehentäin syönti voi kuivattaa ja tappaa pienet taimet. Männyn kylvetyt taimet ovat ruskettuneet ja kuivuneet ahavan voimasta. Männynversoruoste voi olla ajoittain männyntaimille hankala vaiva. 3 4 5 1 2 6 7 Metsämyyrä kiipeilee ja napsii poikki latvoja. Mikä kasvattaa taimivaurioiden riskiä. Kuusella se kuivattaa usein kahden vuoden kasvut latvasta. Lumen puute sekä pakkasen ja suojakelin vuorottelu altistaa sekin tuhoille. Abioottisiin tekijöihin lukeutuvat muun muassa säästä ja ilmastosta, kasvupaikasta sekä ihmisen toiminnasta aiheutuvat tuhot. Taimi kuitenkin menettää pari ensimmäistä kasvuvuotta hakiessaan uutta latvaa. Se aiheuttaa laatuvikoja, mutta voi pahimmillaan tappaa taimen. Kuusella männynversoruostetta vastaavaa tautia aiheuttaa kuusentuomiruoste. Huono maanmuokkausjälki, välivarastossa ja istutuksessa taimelle tulleet vauriot sekä väärä istutuspaikka lisäävät taimien tuhoriskiä. Lisäksi taimia kurittavat hirvieläimet. Mikä aiheuttaa istutustaimille tuhoja. Uusi kasvain käyristyy ja kuivuu loppukesään mennessä. Metsäkanalinnut saattavat napsia silmuja sekä katkoa latvoja. Pohjoisessa männyn taimikoiden riesana on neulasistoa kuivattava männyntalvihome. Tukkimiehentäi on yksi yleisimmistä ja kohtalokkaimmista tuholaisista sekä männyn että kuusen taimikoissa. ER KK I O KS A N EN / LU KE ER KK I O KS A N EN / LU KE ER KK I O KS A N EN / LU KE ER KK I O KS A N EN / LU KE Metsälehti Makasiini 37 7676_.indd 37 28.5.2020 14.14. Myöhemmässä vaiheessa isommilla taimilla latvanvaihdosta seuraa laatuvikoja. Männynversosurma on yleinen kosteissa ja viileissä painanteissa. Mistä männynversoruosteen tunnistaa. Myös kuusi voi saada versosurman. Sienitaudeista männyntaimia vaivaa ajoittain männynversoruoste sekä männynversosurma. Latvat menevät mutkalle, kiemurtelevat ja kuivuvat. Miten versosurma näkyy taimessa. Taimi ei menetystä kestä, vaan jää muun kasvillisuuden jalkoihin eikä selviydy. Mitkä ovat tyypillisimpiä taimituhojen aiheuttajia. Se leviää männyn uuteen latvakasvaimeen alkukesästä haavan maassa talvehtineista lehdistä. Tukkimiehentäin syöntijäljen reuna on mutkittelevampi ja pienipiirteisempi kuin myyrän. Yleisin se on viisivuotiaissa ja sitä vanhemmissa peltoistutuskuusikoissa, joiden lähistöllä on ruostetaudin toista isäntäkasvia tuomea. Taimesta on selvästi nakerrettu kuori, eikä syönti ulotu niinkään puuaineeseen. Pieni taimi menettää latvakasvaimen tuhon seurauksena kokonaan. Myös sääolot vaikuttavat tuhoriskiin. Peltomyyrä sen sijaan saattaa pilkkoa koko taimen tulitikun mittaisiksi pätkiksi. Männynversosurman tunnistaa keväällä, kun männyn versot eivät puhkea ja neulaset ruskettuvat neulasen kannasta lähtien. Kuusentuomiruoste käyristää kuusten uusimpia vuosikasvaimia. Taudin seurauksena kuusesta voi tulla monilatvainen. Runsas pintakasvillisuus tainten ympärillä altistaa homeja sienitaudeille sekä tukkimientäija myyrätuhoille. Miten myyrän ja tukkimiehentäin syönnin erottaa toisistaan. Kuiva lämmin kasvukausi suosii puolestaan hyönteisiä. Metsämyyrä puolestaan on taiMännynversoruoste käyristää ja kuivattaa uusimman kasvaimen ja käyristymiskohtaan tulee oranssinpunainen laikku. Myyrätuhoja esiintyy etenkin myyrähuippujen aikaan. Viimeisimmästä kasvaimesta tulee kalju eikä silmu lähde kasvamaan. Esimerkiksi hienojakoisilla mailla pintarouta eli rouste nostaa herkästi pieniä taimia juuripaakkuineen ylös. Viileä sateinen kasvukausi on otollinen sienitaudeille
Ne toipuvat tukkimiehentäin syönnistä parhaiten. Latvasilmun puuttuessa taimi lähtee monesta silmusta kasvamaan ja siitä tulee monilatvainen, kunnes se löytää latvakasvaimen. Pieniltä taimilta ahava voi kuivattaa koko latvan. 040 575 9738 | LOIMAA Jukka Uusitalo puh. 0406 108 549 | IKAALINEN Tuomo Korvala puh. 040 824 4952 | YLIVIESKA Kari Sorola puh. Tällaisilla riskikohteilla kannattaa mahdollisuuksien mukaan suosia isoja taimia. 0400 541 545 | KOUVOLA Jyrki Akkanen puh. Missä tavataan eniten ahavaa ja miten sen tunnistaa. Etenkin paahderinteiden pienet taimet saattavat kuivua herkästi. Kuivumiselle herkimmät kohteet eivät välttämättä ole hallalle altteimpia. 0400 649 678, Esa Hauhia puh. Halla puolestaan iskee erityisesti kosteisiin alaviin notkelmiin. Myyrätuhoriskiä voi vähentää istuttamalla myyrähuipun jälkeen. 040 575 9739 | KUUSAMO Lasse Pätsi puh. 0400 343 785 | LAHTI Mika Kivelä puh. tava kiipeilijä ja irrottaa taimen latvasilmun siten, että jäljelle jää vain kuoppa. 040 745 7734 | MIKKELI Janne Jakobsson puh. Ota puhelin käteen ja pirauta lähimmälle ammattilaiselle! ESPOO Antti Janhonen puh. 0406 748 411 | KUOPIO Mika Ahonen puh. 040 823 3969 | VAASA David Koping puh. 040 635 0257, Samuli Jauhiainen puh. 040 778 1959 | OULU Timo Hekkala puh. MYYNTI JA HUOLTO: AGCOSUOMI.FI OMA METSÄ » METSÄNHOITO 38 Metsälehti Makasiini 7676_.indd 38 28.5.2020 14.14. 040 486 3675 | SAVONLINNA Seppo Kuutti puh. 0400 235 174 | HÄMEENLINNA Hannu Vaskela puh. Syksyn hallat voi sekoittaa kesän aikaiseen kuivumiseen. 0407 592 223, Topi Väänänen puh.040 759 7204 | PORI Jukka Jaakkola puh. 0401 985 219 | JOENSUU Jukka Lemmetyinen puh. 040 670 7929 | VIRRAT Jukka Tarsia puh. 0400 108 869 | HUITTINEN Mikko Harakka puh. 040 823 3969 | UUSIKAUPUNKI Stefan Jansson tel. 040 579 0951 | SALO Mauri Kuisma puh. 040 847 9303 | SEINÄJOKI Jarmo Tynilä puh. 0400 340 290 | LAPPEENRANTA Jarkko Hirvi puh. Tukea kotimaisen kaluston hankintaan saat kätevästi vaikka kotisohvalta käsin. Ahavan tunnistaa auringon puoleisten neulasten ruskettumisesta. Miltä näyttää hallan puraisema taimi. 0400 153 656 | JYVÄSKYLÄ Aki Pellinen puh. Kevään ja alkukesän halla on helppo tunnistaa siitä, että uusi kasvu käpristyy ja kuivuu heti. Sinua palvelevat kaikki AGCO Suomen pisteet ympäri maan KESLA-metsävarusteiden hankintakuin huoltoasioissa. Jos tuho iskee vuoden kahden päästä istutuksesta ja taimi toipuu siitä, se ei välttämättä alenna loppupuuston arVA LT TE RI SK YT TÄ 8 9 Rouste nostaa taimet juuripaakkuineen ylös maasta. 0400 414 867 | IISALMI Markus Tenhunen puh. 0401 827 969, Juha Voutila puh. 040 648 3633 | SAARIJÄRVI Markku Järvinen puh. 0400 866 697 | TAMPERE Antti Marttila 0405 735 132 | TURKU Marko Alava puh. Tukkimiehentäille erityisen alttiita ovat uudistusalat, joiden läheisyydessä on vasta hakattu ja uudistettu metsää. 040 352 2228 | KOKKOLA Johan Hagqvistin puh. 040 777 7975, Jussi Laitamäki puh. Herkkiä ahavalle ovat esimerkiksi mäkien laet. Haapavesakoiden syntyä voi myös hillitä jättämällä suuret haavat säästöpuiksi. 040 660 8151 | TEHTAAN OMA ASIANTUNTIJA Jyrki Sahinjoki puh. 0400 541 236 | KAJAANI Esa Sutinen puh. 0401 676 930, Tuomo Mattila puh. Pidetään yhdessä Suomi toimintakykyisenä ja tuetaan suomalaisia yrityksiä. 040 595 9029 | VARKAUS Marko Puumalainen puh. Rousteherkillä hienojakoisilla mailla taimet kannattaa istuttaa kasvukauden alussa, jotta ne ehtivät juurtua kunnolla. 040 573 5133, Stefan Jansson tel. www.kesla.com Suomalainen pärjää aina. Miten vaurioita voi välttää. Heinäämistäkään ei kannata unohtaa. Männynversoruostetta voi yrittää välttää raivaamalla haapavesakot matalaksi. 040 584 4787 | PORVOO Kenneth Lingqvist 0500 844 995 | ROVANIEMI Kimmo Kinnunen puh. Ahavaa syntyy paikkoihin, joihin tulee runsaasti auringon säteilyä maan ollessa vielä roudassa ja jäässä. Ahavan voimakkuudesta riippuen silmutkin saattavat kuivua. 040 579 0951, Pekka Oja puh. 0400 344 045, Markku Järvinen puh. Runsas kevätaurinko kiihdyttää taimen haihduttamista, mutta juuristo ei pysty ottamaan jäisestä maasta vettä ja taimi kuivuu. Missä vaiheessa vaurio vaikuttaa eniten puun tulevaan arvoon. Huolellinen maanmuokkaus ja 10 11 muokkausjälkeen istutus pitävät pintakasvillisuuden ja tukkimiehentäit kurissa. 040 1786 635
F I / M E T S A P U I D E N S I E M E N E T Metsälehti Makasiini 39 7676_.indd 39 28.5.2020 14.14. Jotkut ovat laittaneet rousteen nostamia taimia takaisin maahan. l Juttua varten on haastateltu tutkija Marja Poteria Luonnonvarakeskuksesta. Jos juuripaakku ei ole ehtinyt kuivahtaa pahasti auringossa ja tuulessa, taimella on mahdollisuudet lähteä kasvuun. Kuinka suuri osa istutustaimista kuolee. voa. Tällöin puhutaan kohteista, joissa maanmuokkaus ei esimerkiksi ole onnistunut ja alalle tulee seuraustuhoja, kuten tukkimientäin syöntiä tai heinittyneillä kohteilla myyrätuhoja. Ympyräkoeala tulee ottaa useammasta eri kohdasta. Voiko vaurioituneen taimen pelastaa. Ympyrän sisään jääneiden tainten määrä kerrotaan kahdellasadalla. Kuinka hyvin kertaalleen maasta noussut ja uudelleen istutettu taimi selviää, riippuu siitä, kuinka kauan juuripaakku on ollut maanpinnalla. 0294 32 6000 Kylvä hyvää! T U T U S T U : W W W . . 12 13 14 15 Mistä tiedän, onko tarvetta täydennysistutukselle. Jos taas 2–3-metrinen taimi vaihtaa latvaa, hävitään jo puun laadussa. Mikä on paras hetki tarkistaa mahdolliset taimikon vauriot. Pahimmillaan kuolleisuus voi olla tuhoalueella jopa 70–80 prosenttia. Keväällä etenkin havupuiden taimet löytyvät helposti. Männynversoruoste, kuusentuomiruoste ja tukkimiehentäin syönnit puolestaan kannattaa käydä tarkistamassa keskikesällä. Myyrien syömä taimikko voi näyttää pahalta, mutta monesti hyvin juurtunut kuusen taimi kasvattaa maanrajasta uuden latvan. Tainten määrä hehtaarilla saadaan mitattua nelimetrisen kepin avulla pyörähtämällä täysympyrä. Jalostetuilla siemenillä LISÄÄ KASVUA • PAREMPAA LAATUA • ENEMMÄN TULOJA Tapion siemenkeskus palvelee sinua kun tarvitset siemeniä metsäkylvöön tai taimitarhalle Pyydä tarjous: siemenkeskus@tapio.fi tai p. Monesti tuhoista selvitään kuitenkin luontaisesti alalle tulevien tainten turvin. Jos männyn taimikossa on alle 1 500 ja kuusen taimikossa alle 1 300 tainta hehtaarilla, täydennysistutus voi olla tarpeen. Tuhomäärät vaihtelevat niin paljon vuosittain ja uudistusaloittain, että keskiarvoa taimien kuolleisuudesta on hankala laskea. Jos taimikko näyttää kärsineen tuhoista, kannattaa laskea kehityskelpoisten tainten määrä hehtaarilla. T A P I O . Talven aikana tulleet vauriot, kuten ahavan, rousteen ja myyrätuhot, näkee heti keväällä
Puun tilavuus on noin 150 litraa. Kuusi on saavuttanut metsikössä valtapuun aseman, eli se on kasvanut useimpia ikätovereitaan rivakammin. Perinteisesti kuusikoiden harvennushakkuut on tehty talvella, koska lumipeite ja routa ovat suojanneet kuusten juuristoa korjuuvaurioilta. TEKSTI JA KUVA SAMI KARPPINEN KUVITUS JUHA ELORANTA 12 m 15 m 16 m 17 m 18 m 10 m 13 m 11 m 14 m 9 m 8 m 7 m 6 m 5 m 4 m 3 m 2 m 1 m 40 Metsälehti Makasiini OMA METSÄ » KUUSEN 80 VUOTTA 7677_.indd 40 28.5.2020 17.07. OSA 4 ENSIHARVENNUS REILUN kolmenkymmenen vuoden ikäisessä istutuskuusikossa puilla alkaa olla pula kasvutilasta. On koittanut ensiharvennuksen aika. Puun läpimitta rinnankorkeudelta on kuusitoista senttiä. Koska talviolosuhteet ovat keskisessäkin Suomessa yhä todennäköisemmin märkiä ja roudattomia, harvennetaan kangasLisää kasvutilaa Neljännellä vuosikymmenellään kuusikko ensiharvennetaan. Puiden oksistot ottavat kiinni toisiinsa, joten yksittäiset puut eivät pysty hyödyntämään kasvupotentiaaliaan täysimääräisesti. Esimerkkimetsässämme kuusi on venynyt 34 vuodessa viidentoista ja puolen metrin pituiseksi. Kuusikkoon kesäkelissä Ensiharvennuksessa kuviolta poistetaan lähes joka toinen kuusikon puista. Metsikössä puuston pohja-pinta-ala on relaskoopilla mitaten 26 neliömetriä hehtaarilla. Se tuo metsänomistajalle ensimmäiset puukauppatulot. Kun puuston keskipituus on noin 15 metriä, on kuviolla puustoa kaikkiaan jo noin 170 kuutiometriä
. Ensimmäisenä pelin joutuvat luovuttamaan kasvussa jälkeen jääneet yksilöt. >> Hakkuutuloja on saatu liki 1 000 euroa hehtaarilta. l Kuusikon kesäharvennuksella urien huolellinen havutus on erityisen tärkeää juuristovaurioiden ehkäisemiseksi. Näin sovitaan tehtävän tälläkin kertaa puuta ostavan yhtiön edustajan kanssa. >> Puustoon on investoitu yhteensä lähes 2 000 euroa. Metsässä kasvaa nyt noin tuhat puuta, joiden yhteistilavuus on 115 kuutiota. Hakkuukoneen kouraan päätyvät myös rungot, joissa on silmin havaittavia vikoja, kuten poikaoksia, mutkia tai monilatvaisuutta. Puun tyveltä saisi jo yhden 4,3 metrin mittaisen tukin, jonka latvaläpimitta on 16 senttiä. Kun kilpailu valosta ja ravinteista vähenee, kiihtyy yksittäisten puiden kasvu ensiharvennuksen jälkeen. Ajourilta joudutaan poistamaan myös koko joukko valioyksilöitä, mutta seuraamamme kuusi saa jatkaa kasvuaan urien välissä vieruskavereiden tehdessä sille tilaa. Arvo hyppää tukkimitan täyttyessä Neljäkymmenvuotiaana kuusen latva yltää jo 17,5 metrin korkeuteen. Metsän kuutiomääräinen kokonaiskasvu alenee ensiharvennuksen jälkeen hetkellisesti, mutta nyt kasvu keskittyy lähes yksinomaan tulevaisuuden tukkirunkoihin. Kuusen taloudellisessa arvossa kymmenvuotiskausi on tuonut huiman harppauksen. Tonnin tili Metsänomistajalle ensiharvennus tuo kiertoajan ensimmäisen puukauppatilin. Koska takavuosien investoinnit uudistamiseen ja taimikonhoitoihin ovat jo vaipuneet KUUSEN KASVUA ESITTELEVÄ JUTTUSARJA KESTÄÄ KOKO VUODEN. Juuristovaurioiden välttämiseksi hakkuukoneenkuljettaja karsii rungot siten, että oksat putoavat ajouralle suojaamaan kasvamaan jäävien puiden juuria koneen painolta. Toimenpiteen tärkein kannustin ei kuitenkaan ole välitön hakkuutulo. Kassaan rapsahtaa hehtaarin ensiharvennuksesta vajaan 1 000 euron suuruinen puukauppatili, josta tietysti maksetaan pääomaveroa. Vuosittain Suomessa tehdään ensiharvennuksia noin 150 000 hehtaarin alalla. Kun kuusen rahallinen arvo oli 30-vuotiaana 1,5 euroa, on se nyt jo 6,5 euroa. Ensiharvennuksen ansiosta puut, joilla on parhaat edellytykset kehittyä järeiksi tukkipuiksi, saavat lisää kasvutilaa. unholaan, lämmittää ensiharvennustili mukavasti metsänomistajan mieltä. Elokuun lopulla kesän ollessa kuivimmillaan hakkuukone aloittaa työt palstalla. Puun läpimitta on venynyt kahdeksaantoista senttimetriin ja tilavuus kasvanut 220 litraan. Hehtaarilla puustoa on nyt 165 kuutiota. Määrä vastaa keskimääräisen henkilöauton (178 g/ km) 1 235 kilometrin matkalla syntyviä päästöjä. Puuston arvo on kokonaisuudessaan vajaat 4 000 euroa. SA M I KA RP PI N EN Metsälehti Makasiini 41 7677_.indd 41 28.5.2020 17.07. Kaikkiaan hakkuussa kertyy kuusikuitua 56 kuutiota, mäntykuitua 3 kuutiota ja koivukuitupuuta 6 kuutiota. maiden kuusikot usein kesäaikaan. Makasiini 1: Ensimmäiset vuodet | Makasiini 2: Taimikon harvennus Makasiini 3: Kovan kasvun vuosikymmen | Makasiini 4: Ensiharvennus Makasiini 5: Hiilensidonta | Makasiini 6: Väljennyshakkuu Makasiini 7: Kiihtyvän arvokasvun vaihe | Makasiini 8: Uudistaminen m 5 10 15 20 25 30 40-VUOTIAS KUUSI >> Pituus 17,5 metriä >> Läpimitta rinnankorkeudelta 18 senttiä >> Tilavuus 220 litraa >> Puu on sitonut hiilidioksidia 220 kiloa
l VALTTERI SKYTTÄ Ilmatieteen laitoksen tutkimuksen mukaan vaikeita metsäpalokesiä esiintyy Suomessa lähivuosikymmeninä harvoin. Kaikissa vertailuissa puurakenteisen rakennuksen hiilijalanjälki oli betonirakenteista pienempi. METSÄT hidastavat ilmastonmuutosta heijastamalla lämmittävää auringonsäteilyä takaisin avaruuteen. Tähän tulokseen tulivat metsien albedoa tarkastelleet Aalto-yliopiston tutkijat. Metsien kyky heijastaa auringonsäteilyä vaihtelee muun muassa lumitilanteen, puulajien, metsän rakenteen ja aluskasvillisuuden mukaan. Lehtipuiden albedo on havupuita suurempi myös lehtija havupuiden erilaisen latvusrakenteen sekä lehtien ja neulasten erilaisen ryhmittymisen vuoksi. taa maltillisesti ja siten kasvattaa albedoa. Jos Suomi haluaa ottaa kaiken irti metsien heijastuskyvystä, Etelä-Suomessa kannattaa suosia lehtipuuvaltaisia sekametsiä ja Lapissa harvaa puustoa. Lehtipuuosuuden lisäämisellä on myös suotuisia vaikutuksia monimuotoisuuteen”, kertoo tutkijatohtori Aarne Hovi . . Sadan vuoden aikajänteellä puurakenteisen talon hiilipäästöt olivat 6 prosenttia vähäisemmät. Lehtipuut heijastavat säteilyä havupuita enemmän, ja sekapuustoisuus sopisi erityisesti Etelä-Suomen metsiin. Jos ilmaston lämpeneminen kuitenkin jatkuu voimakkaana koko vuosisadan, voi metsäpalokesiä esiintyä vuosisadan lopulla jopa useampia joka vuosikymmen. Lumella on suuri vaikutus albedoon etenkin Lapissa: Harvat tykkylumimetsät heijastavat runsaasti säteilyä. VAIKEAT PALOKESÄT VIELÄ HARVINAISIA M IK KO H ÄY RY N EN VA LT TE RI SK YT TÄ Helsingin kaupunki rakensi vuosina 2018–2020 kaksi samanlaista kerrostaloa, toisen puusta ja toisen betonista. Paksuun lumikerrokseen peittyneen metsän heijastuskyky voi olla 80 prosenttia, kun taas kesällä lukema voi olla tiheässä havupuumetsässä 7 prosenttia. ”Lehtipuuosuutta voitaisiin kasvatHeijastus hidastamaan ilmastonmuutosta Metsien albedoa voidaan kasvattaa lehtipuilla, lyhyellä kiertoajalla ja harvalla puustolla. Albedo tarkoittaa kappaleen kykyä heijastaa siihen osuvaa säteilyä. Lehdet heijastavat enemmän auringonsäteilyä kuin neulaset. ”Kesän 2018 kaltaiset paloherkät olosuhteet toistuvat keskimäärin harvemmin kuin kerran 50 vuodessa”, kertoo tutkija Ilari Lehtonen . Avoin, osin heinää ja lehtipuustoa kasvava kuusentaimikko heijastaa tehokkaammin säteilyä kuin vanha tukkipuukuusikko. Havumetsien kiertoaika kannattaisi pitää heijastavuuden näkökulmasta lyhyenä. PUUTALOLLA PIENEMMÄT PÄÄSTÖT 42 Metsälehti Makasiini OMA METSÄ » TUTKITTUA 7678_.indd 42 28.5.2020 14.24
Jos muistaa auringon olinpaikan tovia aikaisemmin, tietää sen liikkuvan länttä kohden ja pystyy päättelemään viivan suunnan. Metsälehti Makasiini 43 7679_.indd 43 28.5.2020 17.09. Kunnes taas yhtenä päivänä, kun kompassi minua johdatti muka oikeaan suuntaan, niin aurinkohan se pilkahti aivan väärästä suunnasta. Kompassisuuntaa yritin ottaa tarkasti, mutta pieleen meni. Vielä kun leivänsyrjääkin on metsästä koko ikänsä etsiskellyt ja myös harrastukset ovat eräpolkujen varsilla, on monenlaista maastolenkkiä elonpäiviin mahtunut. Lupasi kantaa jatkossa kompassia taskussaan. Kerralla näkee ison alueen ja voi painaa sen muistiinsa. Viime aikoina oli hankaluuksia outojen kivipyykkien löytymisessä. MONENMOISIA luonnonmerkkejä kerrotaan olevan ilmaisemassa ilmansuuntia. Itse en ole juuri moisiin merkkeihin luottanut. Kaarnan vahvuuttakin on tutkittu puun eri puolilla sekä kivien ja puiden sammaloitumisen määrää eri suunnissa. Uuden kompassin myötä alkoivat suunnat löytyä paremmin. Minulla onkin sitten raitista ilmaa riittänyt. Toistaiseksi olen vielä kotiin osannut, mutta monenmoisia pikku eksymisiä on tämän tästä sattunut. PAPERINEN TAI JOSTAKIN notkeasta kankaasta tehty kartta on aina taskussani, ilman en reissuun lähde. Tietysti pyyhkäisin ne pois ja totta maar näyttö pimeni. Paperikarttaa katson vain harvakseltaan. Älykännykkään luottavat joutuvat koko ajan näpelöimään näyttöä, isommaksi ja pienemmäksi, ylös ja alas ja sivulle. ON MINULLA ÄLYKÄNNYKKÄKIN ja siinä karttaohjelma. Karkeassa suunnistuksessa siitä on myös iso apu: Kättä käännetään niin, että kellon tuntiviisari osoittaa auringon suuntaan. Vanhanaikainen viisarirannekello on aina kädessäni. Pitkään pohdittuani päättelin, että kai se taivaan paistaja kumminkin on oikeassa ja minä väärässä ja että kompassini neulan magneettisuus on kadonnut tai häiriintynyt. l KAUAN SITTEN ROUVAN kanssa sovittiin, että jos toinen alkaa olla pahalla päällä, niin toinen poistuu ulkoilemaan isomman riidan välttämiseksi. Ojat ja veden virtaussuunta, pellot, suot ja mäet antavat varmuutta kulkijalle, puhumattakaan vanhoista ladoista ja muista rakennuksista. Tuntiviisarin ja numeron 12 välinen kulma puolitetaan kuvitteellisella viivalla, jolloin viiva osoittaa pohjoisesta etelään tai toisinpäin. Muurahaispesän loivempi eteläpuoli ja puiden tukevammat oksat etelän suuntaan ovat tunnetuimmat. Seuraavassa ryteikössä sama juttu ja seuraavassa myös. Häiritsevää sähkölinjaa ei ollut, niinpä laitoin kompassivirheen rautamalmiesiintymän ja magneettisen häiriön syyksi. Hän kyllä tiesi oman sijaintinsa, mutta ei tiennyt mihin suuntaan tulisi lähteä kohti lähintä tietä. Älykännykän kaivan silloin, kun olen epävarma omasta sijainnistani tai etsittävä kivipyykki tai muu kohde on jossakin aivan lähellä eikä osu silmään.. kun älykännykän kompassi lakkasi toimimasta ja virta uhkasi huventua. Kovasti tuntuu kusiaisillakin olevan omia mielipiteitä pesänsä paikasta ja muodosta. Siitä on vaivatonta sekunnissa vilkaista aika – tietää, milloin sahan tankki alkaa tyhjentyä tai milloin kahvipaussi lähenee. Tähän asti aurinko on noussut idästä ja laskenut länteen. Kaveri puolestaan oli hirven jäljillä yön pimeydessä, Eksyminen vaanii aina METSÄREISSULLE MUKAAN » kartta » kompassi » rannekello OMA METSÄ » METSÄLÄISEN ALLAKKA JARMO SIROLA Kirjoittaja on metsätalousyrittäjä. Jos on itse aivan sekaisin, on vain odotettava ja katseltava auringon liikettä. Eikä kun alusta alkaen ohjelma auki ja etsiskelemään olinpaikkaani. Tiheän puskan läpi rymyttyäni oli näytöllä haittana pisaroita ja neulasia
Pienkoneiden asiantuntija METSÄVEROTUS VÄINÖ SIKANEN Metsätalousinsinööri, sukupolvenvaihdosten asiantuntija LUONTO SEPPO VUOKKO Filosofian maisteri, toimittaja ja tietokirjailija KYSY POIS! Metsälehti Makasiinin asian tuntijat ovat käytössäsi. Hentokin puun taimi tai jopa ruohonkorsi ovat sellaisia esteitä, jotka kasvava sienirihmasto kiertää. Miten se on mahdollista. Vaikka kantokäävän vanhat osat ovat puumaisen kovia, muodostuu käävän kasvava osa pehmeistä ja taipuisista rihmoista, jotka pystyvät kiertämään esteet. Toimitus valitsee palstalla julkaistavat kysymykset. Kääpä ei muuten haittaa kuusen kasvua, mutta se voi estää sisäänsä jäävän rungonosan paksuuskasvun ja sillä tavoin lopulta kuristaa kuusen kuoliaaksi. Kantokäävän vanhat, kovettuneet osat ovat harmaita ja nuori, yhä kasvava osa erottuu alareunassa vaaleana vyöhykkeenä. SEPPO VUOKKO Nimimerkki Kuusikon ottamassa kuvassa kääpä on kasvanut taimen ympärille. » EI, ei todellakaan ole mahdollista, että kuusen taimi olisi kasvanut käävän läpi. Muutamia viikkoja myöhemmin näyttää todella siltä, että kasvi olisi tunkenut käävän lävitse! Samasta ilmiöstä on kysymys, kun syksyn sieniretkellä löytää rouskun tai tatin, jonka itiöemän lävistää varpu tai ruoho. OMA METSÄ » LUKIJOIDEN KYSYMYKSET 44 Metsälehti Makasiini 7680_.indd 44 28.5.2020 16.51. Mahdottomalta ehkä tuntuu sekin vaihtoehto, että kääpä olisi kasvanut kuusen taimen ympärille, mutta juuri niin siinä on käynyt. Kuvassa oleva kuusen taimi on jäänyt käävän vangiksi jo pari kesää sitten. Käävän sisään on jäänyt myös oksia, joiden kärkineulaset harittavat käävän pinnassa. METSÄVEROTUS HANNU JAUHIAINEN Metsänomistaja ja veroasiantuntija METSÄNHOITO KARI MIELIKÄINEN Maatalousja metsätieteiden tohtori, emeritusprofessori KONEET LEO SAASTAMOINEN Lehtori, metsätalousinsinööri ja agrologi. MAHDOTON TEMPPU Luonto on ihmeellinen! Kuusen taimi on kasvanut käävän läpi. Voit liittää kysymyksen mukaan valo kuvan tai piirroksen. LÄHETÄ KYSYMYKSESI: makasiini@metsalehti.fi tai postitse Metsälehti Makasiini, Maistraatin portti 4 A, 00240 Helsinki
Tuotto syntyy siitä, että valmiiksi hyväkasvuinen puusto lisää kasvuaan noin 20 prosenttia eli runsaat kaksi kuutiota vuodessa 6–8 vuoden ajan. Kyseessä on keskisuomalainen tuoreen kankaan kuvio, jossa harvennushakkuu oli viivästynyt ja noin 55-vuotias puusto ei ole erityisen järeää. 2020 Metsälehti Makasiini 45 7680_.indd 45 28.5.2020 16.51. ›› VIELÄKÖ KANNATTAA LANNOITTAA. Lannoitusta voi verrata osakesalkkuun, josta kannattaa poistaa huonosti tuottavat osakkeet vaikka tappiolla ja lisätä parhaan tuotto-odotuksen omaavia osakkeita. • Kombi-, ajoja hakkuukoneet • Risuraivaimia myöstraktoreihin ja kaivinkoneisiin • Vaihtokoneita • HakkuunäytösFinnMetkossaJämsässä 3-5.9. Puusto kannattaa harventaa heti ja lannoittaa vasta muutaman vuoden kuluttua. Joissakin vanhemmissa lannoitusoppaissa esitetyt kuvat lähes räjähdysmäisesti leventyneistä vuosirenkaista on yleensä otettu soilla kasvavista puista ojituksen, harvennuksen ja lannoituksen jälkeen. KARI MIELIKÄINEN www.usewood.fi, puh 040-1830366 Metsänomistajan pienkoneet. Kuusi on valta-asemassa, mutta mäntyäkin on. Kasvun paraneminen ei näy silmällä puun vuosirenkaiden leveydessä, koska pelkkä lannoitus yleensä vain pysäyttää tai hidastaa ikääntymisen ja metsikön tihentymisen aiheuttamaa lustojen kapenemista. Jos puusto on kovin ylitiheä, harvennus kannattaa tehdä myrskyjä ajatellen lievänä. Odotus parantaa lannoituksen vaikutusta ja saattaa vähentää myös tuulituhoja. Tällä ohjeella lannoitus on saattanut kohdistua kasvukunnoltaan heikentyneisiin metsiin, joissa lannoitusreaktio on heikko. Kysyjän kuvaama metsikkö on lähes ihanteellinen lannoituskohde. Jotta lannoituksella tuotettavan lisäkasvun saisi realisoitua mahdollisimman pian, lannoitusta on suositeltu uudistuskypsyyttä lähenteleviin tai 5–10 vuoden kuluttua harvennettaviin metsiin. Tärkeintä on tilan vuositulos ja kasvatuksen kiertoajan lyheneminen, joita molempia parhaiden kohteiden lannoitus parantaa. Harvennus nopeuttaa puiden järeytymistä ja lannoitus puuston hehtaarikohtaista kasvua. » PARHAITA lannoituskohteita ovat mustikkatyypin keski-ikäiset männiköt ja kuusikot. Kannattaako harvennuksen jälkeen edistää puuston järeytymistä lannoituksella. Tällaisissa kohteissa typpilannoitus antaa sijoitukselle 10–20 prosentin vuotuisen tuoton alle kymmenen vuoden odotusajalla. Jos asiaa tarkastellaan koko metsätilan kannalta, lannoitukset kannattaa keskittää kasvunsa parhaassa vaiheessa oleviin hoidettuihin metsiköihin – uudistushakkuut puolestaan ”kasvuilonsa” menettäneisiin metsiin
Olen aikeissa hankkia henkilöauton peräkärryn, jota tarvitsen raivaussahan, taimien ja muiden metsätarvikkeiden sekä myyntiin tarkoitetun polttopuun kuljetukseen. Kokemuksesta voisi todeta, että jos kytkinjousi on katkennut, niin uusi jousi ei tule kestämään kovin pitkään. Kysyjän sahassa on joko venynyt tai katkennut kierrejousi. Kun pyörimisnopeus on riittävä, keskipakoisvoima voittaa jousen vastavoiman. Silloin hankintahinta vähennetään 25 prosentin vuosipoistoin. Jos terä pyörii sahaa käynnistettäessä ja joutokäynnillä, sitä ei pidä käyttää ennen vian korjaamista. Jos käyttö on vähäisempää, peräkärrystä voi tehdä toteutuneen käytännön mukaan ylimääräisen kilometrivähennyksen (7 senttiä verovuonna 2019). Miten peräkärryn kulut vähennetään verotuksessa. Laissa todetaan vain, että luovutuksen jälkeen on oikeutettu huojennukseen, kun kysymyksessä on maatila ja tilalla jatketaan maataloutta luovutuksen jälkeen. kynsijouset (2 kpl), jousi on voinut irrota tai katketa. LEO SAASTAMOINEN METSÄSTÄ MAATILA Onko olemassa verottajan päätöstä tai muuta dokumentaatiota, josta selviää verottajan hyväksyvä kanta siihen, että muutama peltohehtaari riittää muuttamaan metsätilan maatilaksi. Tarvitsee vain tehdä kahden hehtaarin avohakkuu, nostaa kannot pois ja kylvää kaskinaurista. Jousen katkeamisen aiheuttaa usein kytkinkeskiön ja kytkinkenkien välinen kuluminen. MIKSI TERÄ PYÖRII TYHJÄKÄYNNILLÄ. keskipakoiskytkin. Sahan vetoakselin päässä on kytkinrumpu. Koneen käydessä keskipakoisvoima pakottaa kytkinkengät keskiöstä ulospäin. Partner B405 -raivaussaha (vuosimalli 1994) on toiminut hienosti. Keskipakoisvoimaa vastustaa jousi tai jouset. Kannattaa vaihtaa koko kytkin rumpuineen kerralla. Tällä lain kohdalla KHO perusteli myönteistä päätöstään. Näin metsänomistajasta tulee maatalouden harjoittaja. Missä vika. Jos sahassa on ns. Kun pyörimisnopeus lasketaan lähelle joutokäyntikierroksia, jousen tai jousien voima voittaa keskipakoisvoiman, jolloin kytkin ei enää välitä pyörimisliikettä vetoakselille. Kyse on merkittävästä lahjaveron säästöstä. HANNU JAUHIAINEN OMA METSÄ » LUKIJOIDEN KYSYMYKSET 46 Metsälehti Makasiini 7680_.indd 46 28.5.2020 16.51. Maatilan metsäpinta-alalla ei ole merkitystä. » HENKILÖAUTON peräkärry voidaan liittää metsätalouden kalustoon, jos sen metsäkäytön osuus on yli 50 prosenttia. Maatalous oli ollut jatkuvasti tappiollista. Kahden hehtaarin raja peltopinta-alana on verottajan tulkinta, jota nykyään on noudatettu. Nyttemmin terä on alkanut pyöriä sahan käydessä tyhjäkäyntiä. Raivaussahan joutokäyntikierrosluvun ja kytkeytymiskierrosluvun eron pitäisi olla turvallisuussyistä vähintään 1 000 r/min. Kysyjän sahassa terä pyörii jo joutokäynnillä. VÄINÖ SIKANEN PERÄKÄRRYN VEROTUS. Kampiakselin päässä on kytkinkeskiö, jossa on kytkinkengät. Väljyys aiheuttaa jousen rikkoutumisen. Hankintahinnan arvonlisäverosta vähennetään metsäkäytön osuus hankintavuonna. Kytkinkengät painautuvat kytkinrummun sisäkehälle ja vetoakseli alkaa pyöriä. » SAAMASSANI korkeimman hallinto-oikeuden myönteisessä päätöksessä oli kyseessä maatila, jossa oli 3,7 hehtaaria peltoa ja 400 hehtaaria metsää. » RAIVAUSSAHAN kytkin on ns. Arvostettu verojohtaja totesi tulkinnan jälkeen, että nyt kaikilla metsänomistajilla on mahdollisuus saada 55 pykälän mukainen huojennus
Lika ehkä lähtee, mutta sadetakiksi tätä ei kannata ajatella. l TEKSTI MIKKO RIIKILÄ KUVAT SAMI KARPPINEN Nyt muuten näkyy! Huqvarnan uudessa raivausasussa ei pitäisi ainakaan vahingossa tulla hirvenä ammutuksi. Samoin housujen oikealla kupeella on tasku pehmikettä varten. Näin puhelin ei jää puristuksiin valjaiden alle. Pehmikkeet tulevat asun mukana. Värimaailmaa suunniteltaessa päätavoite on arvattavasti ollut puistoissa ja teiden varsilla trimmeröivien työntekijöiden näkyvyyden varmistaminen. Hi Viz -asussa puuhaavaa raivuumiestä on vaikea olla huomaamatta. Sittemmin näkyvyyden merkitys työturvallisuuden osana on oivallettu. Vasemmassa hihassa oleva tasku sopii puhelimen säilyttämiseen. Moottorisahan ketjulta suojaavaa viiltosuojaa raivaushousuissa ei ole. Ensimmäiset tehdastekoiset metsurien puserot taisivat olla ruskeita. Housun lahkeita lukuun ottamatta asun väri hohtaa oranssia eikä leveää heijastinnauhaa ole säästelty. Puhelimelle on tarjolla oiva paikka vasemmassa hihassa olkavarren kohdalla olevassa taskussa. Kangas on valmistajan mukaan likaa ja myös vettä hylkivää. Nykyisin metsätoimihenkilöt puetaan neonvihreään ja metsurien työtamineet muuttuvat vuosi vuodelta värikkäämmiksi. Mutta ei näkyvyydestä haittaa metsässäkään ole. Kannattaa sovittaa ennen kuin ostaa.. Ei sateeseen Värikkyys ei ole asun ainoa hyvä puoli. Housujen malli on – kuten Husqvarnalla yleensä – aika slimmi, siis solakkaa ja sopusuhtaista vartalon mallia suosiva. KAUAN sitten, kun allekirjoittanut harjoitteli metsäuraa, alan miehet suosivat tumman vihreitä ja harmaita sävyjä, osa hiippaili leimikon teossa sotaväen pellepuvussa. Takin hartiaosaan on raivaustyön mukavoittamiseksi tehty taskut, joihin voi sovittaa pehmikkeet valjaiden painon tunnun lievittämiseksi. Husqvarnan uusi High Viz -raivausasu on työasujen näkyvimmästä päästä, kuten nimikin vihjaa. HIGH VIZ -RAIVAUSTAKKI KOOT S–XXL SELÄSSÄ ja hihojen alla tuuletusaukot PEHMUSTETASKUT olkapäillä HUOMIOVÄRI EN ISO 20471 (luokka 3) HINTA 149,90 euroa HIGH VIZ -RAIVAUSHOUSUT KOOT 46–60 (S–XXL) HUOMIOVÄRI EN ISO 20471 (luokka 2) ERGONOMISESTI muotoiltu polviosa TUULETUSAUKOT lahkeen takaosassa PEHMUSTETASKU oikealla lonkassa HINTA 139,90 euroa PLUSSAT JA MIINUKSET +Näkyvyys +Hihatasku puhelimelle -Slimmi leikkaus Metsälehti Makasiini 47 OMA METSÄ » PIKATESTI 7681_.indd 47 28.5.2020 14.22. Takin selkäosan kangas joustaa joka suuntaan, mikä varmistaa vaivattomat liikkeet. Housujen lahkeet on topattu pehmentämään terän sinkoamien puun säleiden ja muiden roskien iskuja. Laadukkaana se sopii hyvin pitkäkestoiseen metsän raivaamiseen. Vetoketjuin suljettavat ja avattavat tuuletusaukot hihojen alla ja housun lahkeiden takapuolella parantavat ilmanvaihtoa kuten selkäosassa oleva tuuletusaukko
• Kuolinpesän osakkaat eivät tee matkalasMATKALASKUJA VAI EI. Yhteisomistuksessa on hyvä sopia yhdessä, miten tehdyt työt ja matkakulut osakkaille korvataan. METSÄVEROTUKSESSA kuolinpesien ja yhtymien matkakuluja käsitellään pitkälle samalla tavalla kuin luonnollisen henkilön matkakuluja. Suurin ero tietenkin on, että yhteisomistustilanteessa matkustetaan kaikkien osakkaiden puolesta hoitamassa yhteisiä asioita. Esimerkkinä kuolinpesä Molemmissa esimerkeissä on verovelvollisena samanlainen, kuvitteellinen kuolinpesä, johon kuuluu kolme osakasta: Harri, Hanna ja Helgan kuolinpesä. Kuolinpesä omistaa 260 hehtaarin metsätilan Pohjois-Karjalassa. Metsäveroilmoitusta täytettäessä hän on muistellut kesän istutusja taimikonhoitoreissuja ja tehnyt ruutupaperille laskelman tilalle ajamistaan kilometreistä. Juhani toivoo, että kuolinpesässä sovitaan palkkioja matkakulumenettelyistä. Harri ei ole vaatinut mitään matkakuluja maksettavaksi. Uudet nuoret osakkaat, Juhani ja Johannes, haluaisivat osallistua yhteisten metsäasioiden hoitoon. • Matkapäiväkirja toimitetaan Johannekselle viimeistään joulukuun aikana. On kuitenkin joitain poikkeavia menettelyjä. Hän on myös huolehtinut vanhasta asuinrakennuksesta ja oleskellut siellä silloin tällöin. Seuraavassa esittelen kaksi tapaa, miten asian voisi järjestää. Näiden perusteella on tehty kuolinpesän metsäverotuksessa matkakuluvähennys. TEKSTI PIRJO HAVIA PIIRROS VEERA KOMULAINEN 48 Metsälehti Makasiini OMA METSÄ » PERINTÖMETSÄ 7682_.indd 48 28.5.2020 14.34. Esimerkki 1: Ei matkalaskuja, ei palkkioita Juhanin aloitteesta kuolinpesän osakkaat sopivat yhdessä seuraavaa: • Jokainen osakas, joka matkustaa hoitamassa yhteisiä asioita tai tekemässä töitä tilalla, täyttää Verohallinnon ohjeen mukaisesti matkapäiväkirjaa. Esimerkissä 1 esitellään helppo tapa kirjata ja vähentää yhteiset kulut. Yhteisesti päätetään, että Johannes alkaa tehdä kuolinpesän veromuistiinpanot. Toivon, että näiden avulla löytyy hyviä vinkkejä omaan yhteisomistustilanteeseen tai vahvistusta omille, hyville käytännöille. Tila on aikanaan toiminut maatilana ja siellä on edelleen vanha asuintalo ja huonokuntoisia talousrakennuksia. Kuvaan seuraavassa kaksi erilaista korvauskäytäntöä. Esimerkissä 2 hallinnollista työtä on enemmän, mutta siinä osakkaat saavat nopeasti takaisin maksamansa kulut ja rahallisen korvauksen tekemästään työstä. Harri asuu noin 25 kilometrin päässä tilasta ja on jo vuosia hoitanut tilan asioita. Hyvät käytännöt matkakulujen ja töiden korvaamisessa tuovat sopua yhteisomistukseen. Helga-sisaresta on siis aika jättänyt ja hänen sijaansa on tullut Helgan jakamaton kuolinpesä, jonka osakkaina ovat Helgan puoliso ja kaksi poikaa, Juhani ja Johannes
Johannes tarkistaa vuoden lopussa matkapäiväkirjat ja lisää verotuksessa vähennettävät lisääntyneiden elantokustannusten menot eli niin sanotun päivärahavähennyksen, mikäli matkan kohde, kulutettu aika ja etäisyys sen mahdollistavat. Muuna aikana rakennus on ensisijaisesti Harrin käytössä, hän myös huolehtii sen kunnosta. Matkaliput toimitetaan Johannekselle matkapäiväkirjan mukana. Täyttäessään kuolinpesän metsäveroilmoituksen Johannes laskee yhteen kaikkien osakkaiden matkakulut ja päivärahavähennykset ja merkitsee ne metsänomistajan matkoina asianomaiseen kohtaan veroilmoituksessa. Vuoden 2019 vähennykset Oman auton metsätalouskäytöstä voi vähentää vuoden 2019 verotuksessa 0,25 euroa kilometriltä tai oman laskelman tuottaman todellisen kilometrikulun. • Lisäksi sovittiin, että vastuista, palkkioasioista ja erilaisista käyttöoikeuksista päätetään vuosittain. • Osakkaiden väliset erot vuoden aikana kertyneissä matkakuluissa hyvitetään tuloksen jaon yhteydessä. • Osakkaiden ostamat matkaliput korvataan yhteiseltä tililtä. Sen sijaan päätettiin, että Johannes saa vapaasti käyttää tilan metsästysoikeutta ja asuinrakennusta syysja lokakuun aikana. Tilille kuitenkin jätetään alkaneen vuoden menoarviota vastaava varaus. • Kenellekään ei makseta palkkioita. Päivärahavähennyksenä voi vähentää 15 euroa yli kuusi tuntia kesMetsälehti Makasiini 49 7682_.indd 49 28.5.2020 14.35. • Kuolinpesän tulos jaetaan seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä osakkaille. kuja, vaan matkakulut vähennetään matkapäiväkirjojen mukaisina
• Tilalla olevan rakennuksen ylläpidosta ja käytöstä ja muusta virkistyskäytöstä sovitaan vuosittain. Ohjeet muutosten hakemiseen löytyvät Verohallinnon verkkosivuilta otsikolla Oikaisuvaatimus tuloverotuksessa. täneeltä matkalta ja 28 euroa yli 10 tuntia kestäneeltä matkalta, jos kohteeseen on matkaa vähintään 15 kilometriä. l Esimerkki 2: Tehdään matkalaskut ja maksetaan palkkioita Juhanin aloitteesta kuolinpesän osakkaat sopivat yhdessä seuraavaa: • Yhteisiä asioita hoitanut osakas tekee matkoistaan matkalaskun valtion matkustussäännön mukaisena (0,43 euroa kilometriltä ja päivärahat tilanteen mukaan). Jos matkat tehdään muulla ajoneuvolla kuin henkilöautolla, käytetään Verohallinnon kyseiselle kulkuneuvolle määrittämää kilometrikorvausta. Päättymispäivän voi tarkistaa postissa tulleesta verotuspäätöksestä tai OmaVero-verkkopalvelusta. Yhteiseen metsään tehtyjen matkojen matkakulut voidaan vähentää verotuksessa vain metsänomistajan laskennallisena matkakuluna 0,25 euroa kilometriltä tai todellisen kilometrikulun laskelman perusteella. Tilille kuitenkin jätetään alkaneen vuoden menoarviota vastaava varaus. Ajopäiväkirjaan riittävät merkinnät Ajopäiväkirja täyttää Verohallinnon vaatimukset, kun siihen on merkitty auton kuljettaja, ajon alkamisja päättymisaika, ajoreitti, matkan tarkoitus (esimerkiksi tehty työ metsikkökuvioittain kohdennettuna) sekä ajettu kilometrimäärä. Kahta menettelyä matkakuluissa Kuolinpesän ja verotusyhtymän osakkaalleen maksamat matkakustannusten korvaukset ovat osakkaalle verovapaata tuloa ja niitä voi maksaa vain matkoista, jotka tehdään muualle kuin yhteiseen metsään. • Vuoden päätyttyä Johannes laskee yhteen maksetut matkakorvaukset, matkakulut omaan metsään sekä palkkausmenot ja merkitsee ne kuolinpesän veroilmoitukseen asianomaiseen kohtaan. • Laskut on lähetettävä Johannekselle kuukausittain ja kuukauden kuluessa matkan tai työn tekemisestä. • Kuolinpesän tulos jaetaan seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä osakkaille. 50 Metsälehti Makasiini OMA METSÄ » PERINTÖMETSÄ 7682_.indd 50 28.5.2020 14.35. Työkorvauksia maksettaessa vastuu vakuutuksista on työntekijällä. Metsäyhtymän ja kuolinpesän on huolehdittava työkorvausta koskevista työnantajavelvoitteista, kuten tulorekisteri-ilmoituksesta ja ennakonpidätyksestä. Julkisilla tehdyistä matkoista vähennetään matkalipun hinta. . Työnantajavelvoitteita Maksetut palkkiot ovat osakkaalle veronalaista tuloa. Päivärahavähennystä ei kuitenkaan voi tehdä kodin ja metsän välisistä matkoista. Julkisilla tehdyistä matkoista vähennetään matkalipun hinta. Verolainsäädännön mukaan kyseessä on tällöin matkakulut erityiselle työntekemispaikalle. • Työn tekemisen ja asioiden hoitamisen vastuista ja palkkioista sovitaan vuosittain. Nykyisin verotus päättyy verovelvolliskohtaisesti toukokuun ja lokakuun lopun välisenä aikana. Korjaa tarvittaessa jo tehty ilmoitus Vuoden 2019 metsäveroilmoitusta voi täydentää tai muuttaa siihen asti, kunnes verovelvollisen verotus päättyy. Verotuksessa ne katsotaan työkorvaukseksi. Myös vakuutusturvasta on syytä huolehtia. Senkin jälkeen voi verotukseen hakea oikaisua kolmen vuoden ajan. Johannes maksaa laskun kuolinpesän tililtä verovuoden aikana sekä hoitaa tarvittavat työnantajavelvoitteet. Osakkaan matkoista kuolinpesän metsään ei kuitenkaan saa tehdä matkalaskua (KHO 1999:29), vaan ne ilmoitetaan Johannekselle ajopäiväkirjalla, vuodelta 2019 matkakulu 0,25 euroa kilometriltä. • Osakas lähettää Johannekselle palkkiolaskun tehdystä työstä yhteisesti sovituin perustein
Liian korkea omavaraisuusaste tarkoittaa yleensä heikompaa oman pääoman tuottoa, koska lainarahaa saa halvalla. Metsätaloudessa se käytännössä tarkoittaa tulevia puunmyyntimahdollisuuksia. Jos yrityksen varat ovat kiinni vaikeasti realisoitavassa omaisuudessa, rahoittajat epäilevät, rahoituksen saatavuus heikkenee ja hinta nousee. Mikäli omavaraisuusasteeni on yli 80 prosenttia, pitää pohtia, olenko jo liian varovainen. l KAIKKIEN YRITYSTEN ja yrittäjien pitää seurata oman yritystoimintansa taloudellisia tunnuslukuja. Yleisesti yritystoiminnassa pitää olla realisti tuleviin kassavirtoihin. Molemmat aivan todellisia lukuja. Rahoittajat ja asiakkaat eivät enää luota yritykseen tai yrittäjään. SE PP O SA M U LI JYRKI KETOLA Kirjoittaja on metsänomistaja ja metsäsijoittaja. Minulla tulot vaihtelevat aika voimakkaasti. Jälkimmäinen on vaurastunut. Jos lainaa on vain kohtuullisesti suhteessa helposti rahaksi muutettavaan omaisuuteen, saa pankista lainaa nopeasti ja sopuhinnalla. Jos omavaraisuusasteeni on alle 60 prosenttia, teen korjaavia toimenpiteitä – puukaupan tai myyn sijoituksia. Tätä kutsutaan velkavivuksi. Kassavirta on lähisukulainen maksuvalmiudelle. Liian moni metsänomistaja seuraa puukaupassa saamaansa hintaa ja tinkii metsänhoitomenoista. Lähtökohtanani on, että maksuvalmiuteni on vähintään kaksi vuotta. Toimitaan taloudellisesti fiksusti ja pidetään luonnosta hyvää huolta.. Varoiksi lasken pankkitileillä olevat rahat, puukauppasaatavat ja puolet pörssiosakkeiden arvosta. Maksuvalmiuden pitää olla kunnossa. Minä seuraan omassa yritystoiminnassani erityisesti sijoitetun pääoman tuottoa, maksuvalmiutta, kassavirtaa ja omavaraisuusastetta. Kahdenkymmenen vuoden aikana ensimmäisen metsä on tuottanut 35 000 euroa ja jälkimmäisen 221 000 euroa. Mikäli ei ole, voi joutua myymään jotain halvalla tai ottamaan kalliita lainoja. Jos näin ei ole, on omassa taloudessa riskejä ja/tai taloudellinen tulos ei ole hyvä. Jos maksuvalmius on hyvä, voi onnistua tekemään investointeja sopuhintaan. Kun puuta on metsässä paljon, siinä on myös paljon rahaa kiinni. OMAVARAISUUSASTEEN PITÄÄ myös olla kunnossa. Jos ne hiipuvat, yritys ajautuu vaikeuksiin nopeasti. VÄHÄNKIN PIDEMMÄLLÄ aikavälillä sijoitetun pääoman tuotto on yrityksen tuloksen kehittymisen kannalta äärimmäisen keskeinen. Se koskee myös metsätalousyrittäjää. Kun maksuvalmiudella turvataan lähitulevaisuus, niin kassavirralla tulevat tulot. Mikäli kaikki tuloni putoaisivat nollaan, rahat riittäisivät kaikkiin kuluihin, korkoihin ja lainojen lyhennyksiin vähintään kaksi vuotta. Esimerkkinä kaksi metsänomistajaa, joista toinen onnistuu saamaan 1,5 prosentin tuoton metsän kasvusta ja toinen 6 prosentin. Talouden kriisit Metsälehti Makasiini 51 RAHAPUU KOLUMNI 7683_.indd 51 29.5.2020 16.19. Minulla omavaraisuusasteen tavoite on 60– 80 prosenttia. METSÄTALOUDESSA KORKEA keskimääräinen puumäärä hehtaaria kohden ja korkea sijoitetun pääoman tuotto eivät voi toteutua yhtä aikaa. Niiden kaikkien pitää olla kunnossa yhtä aikaa. Koronakriisi tulee taas osoittamaan, että aivan liian monella pienellä ja keskisuurella yrityksellä talousasiat eivät ole kunnossa. Nyt omavaraisuusasteeni on liian korkea, olen varovainen ja varaudun tuleviin investointeihin
44,42 ?. 19,06 ?. 17,79 ?. Raakapuun kantohinnat KOKO MAA TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä ??. 59,7 ?. 45,2 ?. 57,48 ?. 22,54 ?. 16,37 Ensiharvennus ?. 17,26 ?. 38,61 ?. 55,71 ?. 55,77 ?. ”Niitä kyllä yritettiin taiteilla kaikenmoisilla konsteilla”, Reinikainen toteaa. 18,9 Harvennushakkuu ?. 38,72 ??. 13,13 ?. 13 ETELÄSUOMI TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä ?. 23,02 ?. ”Maaliskuussa kelit paranivat huomattavasti ja tällä alueella talvi jatkui, joten isoa korjuupattia ei siirry kesän yli.” Ha-Sa ostaa parhaillaan kesäleimikoita. 44,06 ?. 13,14 ?. 16,84 Uudistushakkuu ??. 53,3 ?. 50,75 ?. 39,23 ??. 49,85 ?. 43,55 ?. 17,08 ?. 13,17 ?. 32,65 ?. 16,87 Ensiharvennus KESKISUOMI TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä ?. Talvikohteita jäi lopulta jonkin verran korjaamatta. Ha-Sa toimii pienillä pystyvarannoilla. 21,22 ?. 37,2 ?. 50,83 ?. ”Normaalisti sitä kestää joulukuulle, mutta viimeksi helmikuulle saakka.” Kesälomien jälkeinen aika ja talvileimikoiden kysyntä on hämärän peitossa, sillä koronavaikutuksia ei pystytä ennakoimaan. 18,77 Harvennushakkuu ?. 17,82 ?. 37,27 ?. Kesäkorjuuaika saattaa venyä ”Viime talven korjuut onnistuivat lopulta hyvin”, Haapavedellä ja Haapajärvellä sahaavan Ha-Sa Oy:n metsäpäällikkö Unto Pitkäkoski toteaa. 57,69 ??. 48,45 ??. TALOUS » PUUMARKKINAT 52 Metsälehti Makasiini 7922_.indd 52 29.5.2020 17.04. ”Varsinkin tukin tilannetta on vaikea ennustaa, mutta kuitupuulla on tasaisempi kysyntä.” Kuitupuun hinta on tänä vuonna ollut nousussa. 12,76 VIIKKO 21 KESÄLEIMIKOISTA on nyt suorastaan pula. 17,21 Uudistushakkuu ?. 53,87 ?. Ensi talvena korjattavien leimiNyt täytetään kesäleimikoiden vajausta Kesä ja kelirikkokohteiden korjuuaika saattaa kestää joulukuulle ja ylikin. Pitkäkoski ennakoi, että kesäja kelirikkoajasta saattaa tulla pitkä. 58,52 ?. 59 ?. 21,01 ?. TEKSTI JA KUVA MIKKO HÄYRYNEN Kesäja kelirikkoharvennuksilla on kysyntää. 42,88 ?. Syyksi Reinikainen arvioi, että sellun hintasukellus on kääntynyt lieväksi nousuksi. 20,81 ?. 17,53 ?. 17,63 ?. 23,18 ?. 17,01 Ensiharvennus ?. 55,25 ?. 18,3 ?. 42,53 ?. 18,91 Harvennushakkuu ?. 20,22 ?. 20,86 ?. Talvileimikoiden menekkiennusteet ovat hataria monestakin syystä, joista korona ei ole pienin. 57,63 ?. Energiapuulla on menekkiä ja karsittu ranka kilpailee kuitupuun kanssa, mikä sekin nostaa kuitupuun hintaa. Metsä Aalto Oy:n kuljettaja Henri Siurua korjasi viime viikolla kakkosharvennusta Pohjois-Iin Kivimaalla. 59,19 ?. 58,61 ??. 17,58 ?. Heikon talven vuoksi kesäkorjuuseen aiottuja kohteita jouduttiin esimerkiksi Pohjanmaalla hakkaamaan talvihakkuina, Metsänhoitoyhdistys Metsäpohjanmaan toiminnanjohtaja Tepa Reinikainen kertoo. 51,9 ?. 16,71 Uudistushakkuu ?. 17,71 ?
12,75 ?. SAVOKARJALA TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä ?. 13,75 Uudistushakkuu ?. 59,28 ?. 45,06 ?. 16,52 Uudistushakkuu ?. 16,98 ?. 39,85 ?. 48,38 ?. 49,96 ?. 46,5 ?. 47,54 ?. 54,98 ?. 37,71 ?. ”Etelä-Suomessa latvusmassan kertymä näyttää alkavana kesänä vähän normaalia pienemmältä. l Metsälehti Makasiini 53 7922_.indd 53 29.5.2020 17.04. 17,07 ?. 51,67 ?. 52,75 ?. 44,79 ?. 18,74 Harvennushakkuu ?. 19,5 Harvennushakkuu ?. 13,14 ?. Energiarangan hinta saattaa kuitenkin kutitella kuitupuun hintaa, jos lämpölaitos on lähellä ja kuiduttava tehdas kaukana. 21,25 ?. 14,43 Uudistushakkuu ?. 15,87 Ensiharvennus ?. 47,89 ?. 56,29 ?. 18,93 ?. 58,53 ?. 55,86 ?. 16,04 ?. 11,84 KAINUUKOILLISMAA TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä ?. 17,18 Uudistushakkuu ?. 25,29 ?. 54,85 ?. 33,3 ?. 38,51 ?. 13,01 ?. 16,34 Ensiharvennus ?. 50,77 ?. 19,62 ?. 36,26 ?. 18,28 Uudistushakkuu ?. 47,13 ?. 12,06 LAPPI TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä ?. koiden ostot alkavat lokakuussa. 56,37 ?. 46,75 ?. 17,25 ?. 16,7 Harvennushakkuu ?. 43,76 ?. 32,36 ?. ”Energiapuuksi käytetään vuosittain nelisen miljoonaa kuutiometriä rankaja kokopuuta. 55,46 ?. 12,54 ?. 57,07 ?. 12,39 Ensiharvennus Lisää hintatietoja www.metsalehti.fi Kesäja kelirikkoajasta saattaa tulla pitkä. 55,85 ?. 24,25 ?. 14,93 ?. 17,53 Ensiharvennus ?. 38,1 ?. Sitä pitää paikata harvennuspuulla, jotta toimitussopimusten määrät saadaan turvattua.” Keski-Suomesta pohjoiseen mentäessä runkopuun osuus energiapuukertymästä on muutenkin suurempi, koska paljon oksamassaa tuottavia kuusikoita on vähemmän.. 45,69 ?. 19,6 Harvennushakkuu ?. 15,86 Ensiharvennus ?. 19,68 ?. 13,77 ?. 12,98 KYMISAVO TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä ?. 19,4 ?. 21,45 ?. 55,83 ?. Suurimpana tekijänä Vartiamäki näkee, että pehmeän talven vuoksi kesäleimikoita piti korjata etuajassa ja kesäleimikoiden vajausta täytetään kiivaasti. 44,53 ?. 20,38 ?. 57,41 ?. NOUSUSSA ?. 39,21 ?. 13,73 ?. 33,34 ?. 53,98 ?. 13,63 ?. 17,54 ?. 19,08 ?. ei vertailutietoa ETELÄPOHJANMAA TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä ?. Kun teollisuus käyttää kuitupuuta 35–40 miljoonaa kuutiometriä, niin muutaman sadan tuhannen kuution heilahdukset energiarangan käytössä eivät markkinaa muuta”, hän perustelee. 16,75 ?. LASKUSSA . 17,01 Harvennushakkuu ?. 21,31 ?. 55,08 ?. 17,24 Uudistushakkuu ?. 18,39 ?. 46,5 ?. 16,92 ?. 47,17 ?. 36,44 ?. 17,57 ?. 48,27 ?. 44,75 ?. 38,85 ?. 19,7 ?. 37,39 ?. 53,22 ?. 15,22 ?. 52,97 ?. 13,45 Ensiharvennus POHJOISPOHJANMAA TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä ?. 16,76 ?. ”Mutta kesäkohteiden kylkiäisenä tule aina joku määrä talvikohteita.” Energiaranka hipoo kuitupuun hintaa Biowatin toimialajohtaja Tomi Vartiamäki ei usko, että kuitupuun hinnannousun takana olisi energiapuun työntö. 16,66 ?. 43,74 ?. 18,55 ?. 45,31 ?. 20 ?. 16,19 ?. 15,62 ?. 42,09 ?. 46,83 ?. 18,74 Harvennushakkuu ?
Metsätilalle oli tulossa raivauksia ja metsänhoitotyöt päätettiin rahoittaa puukauppatuloilla. Puukauppatilastossa esitetään Metsäteollisuus ry:n jäsenyritysten yksityismetsistä ostaman teollisuuspuun ostomääräja hintatietoja. Viikkohinta lasketaan kohdeviikon ja sitä edeltävän kolmen viikon hintojen keskiarvona. Niistä eritellään uudistushakkuut, harvennushakkuut ja ensiharvennukset. Kauppaan kuului yhteensä seitsemän hehtaaria ensiharvennusta ja viisitoista hehtaaria järeämpää harvennusta. Mäntyvaltaisen leimikon kaikkia puita ei välttämättä pystytä koneella hakkaamaan, sillä maasto on kumpuilevaa ja paikoin jyrkkää.. Tarjolla oli poikkeuksellisen kookas kesällä harvennettava leimikko, yhteensä 22 hehtaaria. Harvennusleimikon läheisyydessä oli kantava tie, mutta maanomistajalla ei ollut puunkorjuuseen oikeuttavaa tieoikeutta siihen. Tiedot kerätään viikoittain. l TIIA PUUKILA Tiukka kisa harvennuksesta KESÄKORJUUKELPOINEN LEIMIKKO POHJOIS-KARJALASSA PUUTAVARALAJI m³ €/m³ m³ €/m³ m³ € Mäntytukki 2 42 171 47,5 173 8206,5 Mäntykuitu 200 14 314 17 514 8131,2 Mäntyparru 40 22 134 25,5 174 4307,2 Kuusitukki 98 47,5 98 4655 Kuusikuitu 68 14 162 17 230 3706 Kuusiparru 10 22 50 25,5 60 1495 Koivutukki 1 40 1 40 Koivukuitu 18 13 34 16 52 778 Yhteensä (arvio) 338 964 1302 31318,9 Puuta 22 hehtaarin kokoiselta harvennukselta arvioidaan saatavan yhteensä noin 1 300 kuutiota. Hieman ylimääräistä vaivaa koitui tieoikeuksista. Leimikko korjataan aikaisintaan syksyllä. Melkein olisi voinut kruunaa ja klaavaa heittää, valtakirjakauppana leimikon myynyt metsänhoitoyhdistyksen metsäasiantuntija kuvailee. Ostetuista puumääristä julkaistaan vain ostomäärien summa. Tässä esitellään vain pystykauppahintoja. m 3 0,5 1,0 1,5 2,0 2020 2019 Ensiharvennus Harvennus Yhteensä TALOUS » PUUMARKKINAT 54 Metsälehti Makasiini 7922_.indd 54 29.5.2020 17.04. Kaupan ratkaisi lopulta hinta, mutta kärkitarjousten välinen ero oli pieni. Aineiston kerää ja laskee Metsäteollisuus ry, mutta Luonnonvarakeskus julkaisee sen. Pulma ratkesi, kun metsänomistaja lupautui maksamaan tien käytöstä korvauksen. Siitä saatiin kaikkiaan viisi tarjousta. VIIKKO-OSTOJEN MÄÄRÄ 10 20 30 40 50 Viikko Milj. Metsänomistajan into puukauppaan heräsi metsänhoitoyhdistyksen asiantuntijan ehdotuksesta. KUUKAUDEN PUUKAUPPA OSTAJIEN hinku hankkia kesäkorjuukelpoisia harvennuksia näkyi Pohjois-Karjalassa sijaitsevan leimikon tarjouskilvassa
Hakkuumahdollisuuksien, hyvien tieyhteyksien ja rehevien maapohjien uskottiin lisäävän ostajien kiinnostusta. Heikoimmat tarjouksista jäivät alle hintapyynnön. Parhaat tarjoukset olivat tasaväkisiä ja arvoltaan hieman yli 60 000 euroa. TILAKAUPPA KESKISUOMESSA PINTA-ALA 8,9 ha KEHITYSLUOKAT nuorta kasvatusmetsää 2,6 ha, varttunutta 3,6 ha, uudistuskypsää 1,9 ha PUUSTO 1 600 m 3 josta tukkia 641 m 3 MYYNTIHINTA runsaat 60 000 euroa KI IN TE IS TÖ VÄ LI TT Ä JÄ N M YY N TI ES IT E Metsälehti Makasiini 55 TALOUS » TILAKAUPPA 7922_.indd 55 29.5.2020 17.04. Näissä keskipuusto oli 190 kuutiota hehtaarilla. KUUKAUDEN TILAKAUPPA KESKI-SUOMESSA solmittiin toukokuussa kaupat 8,9 hehtaarin tilasta, joka oli lähes koko pinta-alaltaan puhdasta metsämaata. Välittömiä päätehakkuumahdollisuuksia oli 1,9 hehValttina välittömät hakkuumahdollisuudet Puustoisesta pikkutilasta tehtiin kuusi ostotarjousta. Taimikoita ei ollut. . Ostaja oli yksityinen metsänomistaja, jolla oli entuudestaan metsää nyt myydyn tilan läheisyydessä. Myyjä ja välittäjä sopivat hintapyynnöksi 50 000 euroa, joka perustui summa-arvomenetelmällä laadittuun tila-arvioon. Tila oli myynnissä metsätiloihin erikoistuneella kiinteistönvälittäjällä. Kasvatusmetsissä oli mahdollisuuksia välittömiin harvennushakkuisiin, mutta tarvetta myös ennakkoraivaukselle. Varttunutta kasvatusmetsikköä oli 3,6 hehtaaria. Tilakaupat solmittiin parhaan tarjouksen tehneen ostajan kanssa. Tila-arvion mukaan näillä kuusitukkivaltaisilla kuvioilla oli puustoa yhteensä 574 kuutiota, josta tukkia oli noin 400 kuutiota. l SAMI KARPPINEN Myydyn tilan kasvatusmetsissä on välittömiä harvennushakkuumahdollisuuksia, mutta osa kuvioista vaatii ennakkoraivausta ennen hakkuuta. taarin alalla. Maapohjat olivat noin hehtaarin laajuista korpikuusikkoa lukuun ottamatta kivennäismaata ja rehevyydeltään vähintään tuoretta kangasta. Puustoa tilalla oli yhteensä noin 1 600 kuutiota, eli 190 kuutiota hehtaarilla. Nuorta kasvatusmetsikköä pinta-alasta oli 2,6 hehtaaria, josta yli kaksi hehtaaria oli hieskoivuvaltaista. Tilasta saatiin määräaikaan mennessä kuusi tarjousta. Myyjä oli iäkkäämpi henkilö, joka oli päättänyt luopua henkilökohtaisesta metsäomaisuudestaan
”Isot toimijat eivät välttämättä ole pitkäaikaisia omistajia. l MIKKO HÄYRYNEN 56 Metsälehti Makasiini TALOUS » TILAKAUPPA 7922_.indd 56 29.5.2020 17.04. Ulosotossa olevia kohteita on eniten Lapissa.. Eniten kauppoja on tehty Pohjanmaan maakunnissa. Vuoden edetessä tilakauppojen määrä kasvaa ja tunnusluvut lähestyvät viime vuoden lukuja, koska satunnaisvaihtelun vaikutus pienenee. Maakunta kaupan, kpl myyty, kpl myyty, ha taimikot, % hakkuukypsät, % puusto, m3/ha tukki, % €/ha €/m3 kerroin * Varsinais-Suomi 6 6 123 Satakunta 17 12 294 27 26 117 41 4814 41 0,95 Häme-Uusimaa 17 20 721 35 15 95 37 4913 52 1,11 Etelä-Karjala 14 13 302 19 18 140 38 5685 40 1,00 Kymenlaakso 14 12 275 24 9 109 31 4342 40 1,03 Pirkanmaa 40 25 682 26 15 126 36 5617 45 1,09 Etelä-Savo 30 27 763 34 9 98 33 4376 44 0,93 Eja K-Pohjanmaa 55 39 1041 28 17 94 27 3088 33 0,92 Keski-Suomi 38 39 1054 27 10 111 33 4251 38 0,87 Pohjois-Savo 25 30 952 23 11 118 32 4672 40 0,95 Pohjois-Karjala 18 21 735 37 8 92 31 3642 40 0,90 Kainuu 22 20 839 19 10 97 21 2466 25 1,07 Pohjois-Pohjanmaa 89 60 2402 22 10 82 19 2121 26 0,96 Lappi 39 33 2212 24 9 68 16 1397 21 0,95 Koko maa 424 357 12395 lisäys huhtikuu 91 91 2949 METSÄTILAKAUPAT TAMMI–HUHTIKUUSSA 2020 *Kerroin kuvaa kauppahinnan ja tila-arvion summa-arvon keskimääräistä suhdetta. 1 1 2 4 4 1 2 3 3 3 4 KORONAPANDEMIAN vaikutukset metsäalalle tulevat viiveellä, myös tilakauppaan. Vapon kohteita on myynnissä tällä hetkellä 46, enin osa Pohjanmaan maakunnissa. Myös Keski-Suomessa ja Kainuussa kauppa on käynyt hyvin. Arvolla mitattuna noin puolet yksityismetsistä myyUusi ilmiö tilamarkkinoilla Suursijoittajat ovat ryhtyneet tekemään kauppaa myös keskenään. Huutokaupat.com-sivusto on mielenkiintoinen, koska siellä myydään verkkohuutokaupalla muun muassa ulosotossa olevia metsätiloja sekä Vapon turvesuoalueita. Suurimmaksi osaksi ne ovat sellaisia, joista turvetta ei ole nostettu. Ulosottokohteita eniten Lapissa Metsätiloja tarjotaan monilla verkkosivuilla, joista Metsätilat.fi on suurin. dään instituutiosijoittajille, jotka pyrkivät ostamaan isoja tiloja. Metsämaiden osuus ja puumäärät vaihtelevat, mutta tyypillisesti ne ovat vähäpuustoisia. Varsinais-Suomessa tehty vain kuusi kauppaa. Etelä-Karjala ja Pirkanmaa hehtaarihinnaltaan yli viiden tonnin maakuntia. Hannu Liljeroosin seuranta osoittaa, että tarjontaa on ollut alkuvuonna jokseenkin viime vuoden tahtiin. Huhtikuussa tarjonta jopa kasvoi erityisesti Keski-Suomessa ja Pohjois-Pohjanmaalla. Pohjois-Pohjanmaan ja Keski-Suomen hehtaarihinnat hyvin lähellä viime vuoden hintoja. Esimerkiksi huhtikuun kaikki seitsemän arvoltaan yli 200 000 euron kauppaa menivät instituutioille. Uusi ilmiö on, että suursijoittajat ovat alkaneet tehdä kauppaa myös keskenään”, Liljeroos kertoo
Alumiinilätkä toimii automaattivaihteiston logiikalKartanometsän omistajalle Audi e-tron muistuttaa valmistajan perinteisiä maastureita, mutta sähköllä liikkuminen tekee siitä toisenlaisen. Golfmailabagit sopivat kuvaan paremmin. METSÄLEHDEN autojuttusarjassa olemme pyrkineet pitäytymään kutakuinkin kohtuuhintaisissa malleissa, mutta nyt lipsui: valitsimme kokeiluun viime vuonna markkinoille tulleen Audin ensimmäisen täyssähköauton. Vahva ja hiljainen Auto herätetään start/ stop-painikkeesta. Sitten keskikonsolista valitaan kämmentuen alumiinilätkällä ajosuunta ja mennään. Metsälehti Makasiini 57 TALOUS » KOEAJOSSA 7922_.indd 57 29.5.2020 17.04. Napista käynnistyvät auton tietokoneet ja järjestelmät, jos mukana on oikea avain. TEKSTI JA KUVAT RISTO PÖNTINEN AUDI E-TRON ADVANCED 55 QUATTRO Teho: (kaksi sähkömoottoria) 265 kW, boost-tilassa 300 kW Omamassa : 2 565 kg Kokonaismassa: 3 130 kg Sallittu perävaunumassa jarruin: 1 800 kg Huippunopeus: 200 kmh Kiihtyvyys: 0-100 kmh 6,6 s, boost-tilassa 5,7 s Pituus: 4 900 mm Leveys: 1 940 mm Korkeus: 1 630 mm Toimintamatka: WLTP 417 km Koeajoauton perushinta: 87 700 € Lisävarusteita: 11 840 € Autovero: 2 637 € Kokonaishinta: 103 467 €. Tällaisen auton alcantara-verhoiltuun tavaratilaan ei asetella raivaussahoja ja bensakanistereita. Audi e-tron on maastokykyiseksi autoksi menevän, nykyaikaisen ja kalliin näköinen, ja on myös tätä kaikkea. Hintaa koeajetulle Audi e-tronille kertyy yli 100 000 euroa
Sähkömoottorit vinkuvat tuskin kuuluvasti, mutta vauhtia kertyy nopeasti. Satasen rajoituksen on auto huomannut tienreunasta. Alhaalla olevat akut pitävät painopisteen matalalla, auto ei pyri kallistelemaan liikaa. Napeista voi valita, mitä se näyttää. Audi myös pysäköi itsensä keinoälynsä turvin. 58 Metsälehti Makasiini TALOUS » KOEAJOSSA 7922_.indd 58 29.5.2020 17.04. la, vaihteistoa ei e-tronissa ole. Ajoasetuksilla voi säätää voimantuoton ärhäkkyyttä mieleisekseen, samoin voi säätää iskunvaimennusta ja ohjauksen tehostusta. Kiihtyvyyttä ei voi kuvailla ”kuin pyssyn suusta”: auto pikemminkin lähtee äänettömästi kuin kumiritsasta. Säädöistä voi auton muistiin tehdä oman cocktailin. Vihreästä ”voimamittarista” näkee, että auto käyttää neljänneksen tehostaan, mikä johtuu siitä, että se kiihdyttää vakionopeudeksi valittua 106 km:n tuntinopeutta kohti. Karttanäkymä on valittavissa mittareiden pohjaksi suoraan kuljettajan eteen. Mittaristo on tietokonenäyttö. Samalla rengaskoolla (255/55 R19) varustetulla vanhalla maasturillani samaa tietä ajaessani luulin, että autoni on rikki, kun se kiemurteli kuin poliitikko. Ajoin Kangasniemen ja Mikkelin välillä mahtavissa turistinähtävyys-mittaisissa urissa niitä noteeraamatta. Nopeutta on syytä tarkkailla mittarista. Ilman boostia aikaa kuluu 6,6 sekuntia. Ajoimme ympyrää tasaisella kentällä ratti käännettynä vasempaan laitaan. Ajaminen on hallittua ja helppoa. Ajopoljin (entinen kaasupoljin) toimii maltillisen loogisesti, polkimen liike on harkitusti suhteutettu voimantuottoon. Jos valitsee boost-tilan, ehtii litiumakkujen voimin nollasta sataseen 5,7 sekunnissa. Tosin e-tron itsekin tarkkailee nopeutta sekä rajoituskylttejä ja huomauttaa ylinopeudesta. Jousitus on yhtä aikaa tanakka ja mukava. Ilmeisesti auton pohjalle sijoitettu 750 kiloa painava akusto on osaltaan estämässä tärinöiden ja äänen pääsyä kabiiniin. Tässä versiossa näkyy punaisessa lätkässä ajomatka ennen lataamista. Ajosuuntaa voisi näin älykkäässä autossa hallita vaikka kieltä naksauttelemalla, mutta tässä on viisaasti pitäydytty vanhoihin tottumuksiin. Uraisilla teillä auto kulkee suoraan. Audi on hiljainen. Ilmajouset eristävät melusta, tärinästä ja töyssyistä. Ympyrän halkaisijaksi tuli reilut 12 metriä
E-tronilla ei epähuomiossa tule ajaneeksi esteeseen, sillä auto jarruttaa itse, jos yrittää ajaa jonkun yli. Maastossa edeten Maastoajoa varten voi maavaraa kohottaa ilmajousituksella reiluun 25 senttiin. Etäisyyttä edellä ajavaan voi säätää kätevästi audimaisen vakionopeussäätimen varressa olevasta nystyrästä. Autossa on sähkömoottori kummassakin päässä, joten neliveto on siinä kuin itsestään. Tottahan kaistan vaihtoa ennen olisi vilkkua käytettävä, mutta silti olisi vaarallista, jos auto panisi liian kovasti vastaan. AuMetsälehti Makasiini 59 7922_.indd 59 29.5.2020 17.04. Audi myös pysäköi itsensä keinoälynsä turvin. Jos on hennot kädet, kannattaa hankkia ovien sulkemisavustin (841,50 euroa). Kaistanpito-avustimen saa halutessaan pois päältä vilkkuviiksen päässä olevasta nupista. Kaistanpitoavustin on paras tapaamistamme: se ei tempoile eikä haraa liiaksi vastaan, jos ylittää kaistaviivan vilkkua käyttämättä. Kokeilin henki kurkussa Audia huonossa maasAudin kameroiden kuvat ovat teräviä. Audin lempeä kaista-avustus on viisautta. tossa on kameratekniikkaa ympäriinsä ja hyvät näytöt ja varoituspiipit pitämässä kuljettajaa tietoisena ympäristöstä. Tuulensuhinat on eristetty painavien ovien ja hyvien tiivisteiden avulla auton ulkopuolelle. Monista kameroista auto laskee virtuaalikuvan autosta ylhäältä katsottuna. Mittasimme kääntöympyrän halkaisijan, renkaasta vähän yli 12 metriä, mitä voi pitää kankeutena. Valittavissa on myös 3D-kuva, jossa autoa ympäristöineen voi kosketusruudulta pyöritellä mielensä mukaan. Audi käyttää tästä järjestelmästä 80-luvulla käyttöönotettua Quattro-nimitystä, mikä tähän mennessä on tarkoittanut torsen-keskustasauspyörästöllä toteutettua nelivetoa. Tämän takia ovet vaativat tarmokkaan sulkemisen. Urbaani kokemus Audi e-tronin voi luokitella isoksi kaupunkimaasturiksi, mutta ihan kotonaan se ei kaupunkiympäristössä ole, jos kuljettaja on epävarma ahtaissa paikoissa
Tämä lienee syy siihen, miksi saksalaisilla metsästäjillä on kaksi maasturia: 10 vuotta vanha metsästämiseen, uudella maasturilla käydään metsästysseuran juhlissa. 16 ampeerin 2-vaihevirralla lataus kestää 13 tuntia. Audi e-tronille valmistaja ilmoittaa: ”Jopa 417 km” WLTP-mittauksessa. Mutta koska auto oli uusi ja pellit naarmuttomat, oli ajo hiukan ahdistavaa, vaikka auto ei oma ollutkaan. Monipuolisesti sähkösäätoiset ja topakat istuimet sallisivat pitemmän matkanteon kuin mihin ajoakku riittää. Autosta puuttuu paljon totuttua: ei ole polttomoottoria, polttoainejärjestelmää, starttimoottoria, kytkintä, vaihteistoa eikä pakoputkea. Takapenkki on tosin muotoiltu kahdelle sopivammaksi. E-tronin voi ladata jopa 150 kilowatin teholla, mutta sellaisia latauspaikkoja on Suomessa vain kaksi. Vetokoukkuun saa laittaa jarruttoman 750 kilon tai jarrullisen 1 800 kilon kärrin. l Auton kummallakin puolella (oikeanpuoleinen on lisävaruste) on painikkeesta sähköisesti avautuva ja sulkeutuva läppä latausjohdolle. Välikannen alla on selkeä suorakaiteen muotoinen lokero. Ison auton tilat Jotkut isot maasturit ovat ulkoa suuria, mutta sisältä pieniä. Jos takaselkänojat kääntää eteen, tulee tilan pituudeksi noin 180 senttiä. Etupenkit ovat ehkä parhaat, mihin pakaramme olemme asettaneet. Autoon mahtuu viisi henkilöä ilman ahtauden tunnetta. E-tron on iso ulkoa ja sisältä. tossa traktoriuralla ja totesin, että etenemiskykyä on. Takana keskellä olo ei ole yhtä mukava kuin reunoilla, mutta oloa väljentää lattian tasaisuus – kardaanitunnelia ei ole. Huolto on halvempaa kuin vanhan tekniikan autoissa, huoltotarkistukset tehdään 30 tuhannen välein. Sisäkorkeutta on takapenkilläkin tarpeeksi. E-tron muistuttaa Audin isoja perinteisiä maastureita, mutta sähköllä liikkuminen tekee siitä ihan jotain muuta. Jos käytössä on 32 A voimavirta, kestää lataus noin 4,5 tuntia. 60 Metsälehti Makasiini TALOUS » KOEAJOSSA 7922_.indd 60 29.5.2020 17.04. Istuimet ovat topakat ja mukavat. Täyssähköautossa on lopulta ajateltava toimintamatkaa. Se on paljon täyssähköautoksi, mutta asettaa rajoja, jos autolla pitäisi päästä toiselle puolelle Suomea. Pääsimme autolla noin 350 kilometriä yhdellä varauksella. Omasta 16 A voimavirtarasiasta akun saa ladattua alle 9 tunnissa. Tavaratilaan menee noin 105 sentin levyinen kappale
200 m² Leikkuuleveys 41 cm 70 L keräyspussi Takuu kaksi (2) vuotta 399 € RAIVAUSSAHA OLEO MAC BC400T Kaksitahtimoottori 44 cm³ Teho 2,5 HV/1,83 kW Paino 8,3 kg Polttoainetankki 0,75 L Ammattitason raivuri! Sisältää mukavuusvaljaat, raivausterän, vesakkoleikkuuterän ja siimaleikkurin! 465 € CUB CADET XT1 50" 24HV AJOLEIKKURI Tehokas 24 HV Kohler KT 735 Series 7000 V-moottori Erittäin leveä 127 cm (50") kolmeteräleikkuri tukipyörillä Portaaton hydrostaattinen vaihteisto Renkaat takana 20x8", edessä 15x6" Takuu moottorissa, sekä rungossa, kaksi (2) vuotta Ammattitason ajoleikkuri! 3590 € TRAKTORIMÖNKIJÄ LINHAI ATV500 T3 Yksisylinterinen nelitahtimoottori 493cm³ Nestejäähdytys CVT-automaattivaihteisto Sähköisesti kytkettävä neliveto Kytkettävä etutasauspyörästön lukko 24 kk takuu 4990 € MÖNKIJÄVETOINEN KELAMURSKAIN AT120 Työleveys 120 cm Oma, järeä 15 HV OHV-moottori sähköstartilla Isot 16" tukipyörät Veivistä säädettävä korkeus maasta 299 € PIHAGRILLI SAROM MERCURIO Tulipesän halkaisija 52 cm Kromattu grilliritilä säädettävissä kolmeen korkeuteen. 2,5 Ah akun ja laturin! Teräsrunko Leikkurissa paikat kahdelle akulle! Toiminta-aika 1x 2,5 Ah: . Mitat (K, L, S): 1037x1020x1020 mm Sopii lämmitettäväksi puilla! 1790 € KANTOJYRSIN GREENSTAR GBS-150 Tehokas keino kantojen poistoon! Nelitahtimoottori 15 HV Teräkiekossa 9 terää Terän ulottuvuus maan alle 225 mm Terän ulottuvuus maan pinnalla 515 mm 890 € TRAKTORIMÖNKIJÄ LINHAI ATV300 T3B Sähköinen 2/4-vedon kytkin Portaaton CVT-vaihteisto, hidas-nopea + pakki Vääntävä 300 CC OHV nestejäähdytteinen moottori, 18 HV/6500 RPM Maavara 183 mm Takuu 24 kk 3990 € Suomen edullisin neliveto-traktorimönkijä Sisältää vinssin ja alumiinivanteet 7687_.indd 61 29.5.2020 17.13. MARKO MÄKI-HAKOLA Kirjoittaja on metsätalousyrittäjä. www.kone-glans.fi VERKKOKAUPASTAMME KAIKKI TUOTTEEN HELPOSTI JA NOPEASTI KOTIIN TOIMITETTUNA! GLANSPOWER MTD 20A42B AJOLEIKKURI Järeä 20 HV kaksisylinterinen Briggs & Stratton TWIN moottori! Leveä 107 cm kaksiteräleikkuri Nopeuden säätely todella kätevästi polkimella! Kaupan päälle kippaava peräkärry! 2290 € Automaattisella vaihteistolla! RUOHONLEIKKURI VETÄVÄ-KERÄÄVÄ GREENSTAR S511VHY-T 4 ominaisuutta yhdessä leikkurissa! Tehokas 146 CC nelitahtimoottori Itsevetävä Keräävä, sivulleheittävä, bioleikkaava 50 L keruusäiliö, työleveys 51 cm 219 € RUOHONLEIKKURI GREENSTAR M20V-T Itsevetävä malli! Tehokas 146 CC OHV nelitahtimoottori Työleveys 51 cm Allesilppuava tai sivulle heittävä Korkeussäätö yhdellä vivulla, 7 eri korkeutta Paino 32 kg 249 € AKKUKÄYTTÖINEN RUOHONLEIKKURI OLEO MAC GI 44 P Hinta sis. TILAA HELPOSTI NETISTÄ WWW.KONE-GLANS.FI JOENSUUNKATU 10, 24100 SALO 040 300 1050 MYYMÄLÄ AVOINNA MA-TO 09-17, PE 09-18, LA 09-14 SUORAAN MAAHANTUOJALTA MIKSI MAKSAISIT LIIKAA
Kevään turnajaisissa ei kahta samanlaista höyhenpukua silmiin osu. TEKSTI JA KUVAT JORMA LUHTA LUONNOSSA » LUHTA 62 Metsälehti Makasiini 7688_.indd 62 29.5.2020 17.28. Suomättään keikarit Suokukot ovat havainnollinen esimerkki yhden lajin monimuotoisuudesta
Tällä soidinpaikalla näkyi paljon sinistä. Metsälehti Makasiini 63 7688_.indd 63 29.5.2020 17.28. Jokaisen suokukon töyhdöt ja kaularöyhelöt ovat yksilöllisen värisiä
Erot johtuvat paikkauskollisuudesta ja perimästä. Yleensä se ei näy ulospäin. Ne matkivat ulkonäöltään suokukkonaaraita ja taktikoivat soitimen sekamelskassa harhauttamalla sekä naaraita että muita urokTummat suokukot pitävät soidinpaikkaa yllä ja poistuvat vain lyhyille ruokatauoille. Ne vaeltavat naarasparvien mukana soitimille, joissa näkevät liikettä ja elämää. Kevään ja alkukesän turnajaisissa jokainen suokukkoherra keikaroi mielikuvituksellisin töyhdöin ja kaularöyhelöin. Pohdin monimuotoisuutta ja ajattelen käsitteen tarkoittavan monenlaisten elinympäristöjen kirjoa ja lajien runsautta kussakin ympäristössä. Suokukko ei ihmisen tavoin valitse tätä tai tuota juhlapukua. IIKAROIN suokukkoja palsasuon kummulla Utsjoella. Kuitenkin sekä tummat että vaaleat kukot touhuavat lemmentöissä suurin piirtein yhtä usein. Toisaalta vanhat savukoskelaismetsot voi erottaa toisistaan vain arpien tai tilapäisten höyhenpuvun vaurioiden avulla. Minun silmiini kaikki muurahaiset ovat samanlaisia. Suokukkotyttöjen parvea houkutellaan siipiä nostellen tai räpistäen. 64 Metsälehti Makasiini 7688_.indd 64 29.5.2020 17.28. Viime vuosina olen tarkkaillut kolmea soidinta, joista kaksi sijaitsee Utsjoella ja kolmas Norjan puolella. Keikaroijat ja valenaaraat Höyhenpuvun väri määrää myös suokukon roolin soidinyhteisössä. Monimuotoisuus voi olla tärkeää myös yhden lajin sisällä. Kaikkein vaaleimmilla suokukoilla ei ole pysyvää reviiriä eikä edes soidinpaikkaa. Puolen vuosisadan retkeily metsissä ja soilla, maaseudun kylissä ja tuntureilla on näyttänyt näin tapahtuneen myös Suomessa. Kolmas suokukkoherrojen joukko on harvinaisempi, eräänlaiset transmiehet tai valenaaraat. Pieniä ruokailutaukoja lukuun ottamatta ne oleskelevat pysyvästi puolimetrisillä mättäillään ja houkuttelevat siipiään viuhtomalla naaraita ja muita kukkoja. Norjalaisilla suokukoilla vallitsevat ruskean sävyt, tutuimmalla Utsjoen soitimella näkyy poikkeuksellisen paljon metallinkiiltoista sinistä. Jos menoja seuraa pitempään, puvuissa huomaa tiettyjä sääntöjä. Jokaisen höyhenpuvun värit ovat ikiomia, kahta samanlaista ei osu silmiin. Tuollaista tropiikin loistoa ei uskoisi löytyvän kaukaa pohjoisesta. Värien kirjoa Suokukko on toista maata. LUONNOSSA » LUHTA Höyhenpuvun väri määrää myös suokukon roolin soidinyhteisössä. Esi-isien perintönä yhdestä tulee ruosteenkirjava, toisesta sinimustakeltainen, halusi tai ei. Yleisväriltään tummahöyheniset linnut pitävät soidinpaikkaa pystyssä. Pystyn havaitsemaan Savukosken ja Etelä-Pohjanmaan metsoissa eroja pyrstön värissä tai kaulan pituudessa. Se helpottaa sopeutumista muuttuneisiin oloihin tai auttaa puolustautumaan uusia tauteja vastaan. Ne ovat muita pienempiä, töyhdöt ja kaulukset ovat värittömiä tai puuttuvat. Uutisista tiedämme koko planeetan monimuotoisuuden vähenevän hurjaa vauhtia
Metsälehti Makasiini 65 7688_.indd 65 29.5.2020 17.28. Suokukko elvistelee mielellään selkä vastatuuleen, jolloin tuuli paisuttaa röyhelöitä entistä komeammaksi
Poikkeuksellisen vaalea suokukko esittelee omaa miehen malliaan. LUONNOSSA » LUHTA 66 Metsälehti Makasiini 7688_.indd 66 29.5.2020 17.28
Naaraat ovat yhtä värittömiä kuin muutkin pikkukahlaajat, mutta röyhelöissä koreilevan miesväen mielestä maailman ihanimpia olentoja. Tämän tästä syntyy läpisevä tappelu. Nämä valenaaraat liikkuvat koko soidinkauden naaraslintujen parvissa. Vain lentoon hypätessä voi kuulla kuin hiljaisen kuivan yskäisyn. Tämän vuosituhannen alussa 70-luvun suokukoista oli jäljellä kymmenen prosenttia, tätä nykyä kolmannes siitä. Kanalintujen tavoin suokukkourokset myös tappelevat innokkaasti. Pohjois-Pohjanmaan soilla ei keikaroi eikä pesi nykyään ainuttakaan suokukkoa. sia. Suokukkojen katoa ei aivan kaikinpuolisesti tunneta, mutta ilmeisesti näille kosteikkolinnuille on talvimaillaan yhä vähemmän elintilaa. Kun suokukkoja on vähän, kaikki yrittävät mahtua perivihollisensa muuttohaukan levinneisyysalueen pohjoispuolelle. Viimeiset kosteikot ja suot on raivattu muuhun käyttöön. Tilastot ja kokemus osoittavat, että tyttöjen koulunkäynnistä seuraa väestönkasvun taittuminen. Suokukko käy pohjolassa vain soimassa ja pesimässä. Ilmastonmuutoksen, väestönkasvun, liiallisen laidunnuksen, liiallisen polttopuunkeruun ja monen pienemmän syyn vuoksi autiomaa kasvaa ja leviää etelään. Siivet hakkaavat, nokka puree ja kynnet raapivat, mutta vahingot jäävät vähäisemmiksi kuin kanalintujen taisteluissa. Ongelma Afrikassa Luonnon monimuotoisuus hiipuu koko maailmassa ja kaukaiset muutokset autioittavat myös Pohjois-Suomen aapasoita. Tämän jutun kuvat ovat Utsjoelta, jossa isoja soidinparvia on riittänyt viime vuosiin asti. Maailma on kokonaisuus ja kaikki vaikuttaa kaikkeen. Vielä seuraavallakin vuosikymmenellä laskin Pudasjärven Näätäsuon yhdeltä rimmeltä melkein kaksisataa soidintavaa suokukkoa. 1970-luvulla suokukot olivat Oulun ja Lapin läänin runsaslukuisin suokahlaaja. Ja jos hyvin käy, myös kaukaisen Lapin suokummulla röyhistelevä eksoottinen lintu voi pelastua.. Jos syöksykierre jatkuu, laji häviää koko Euroopasta muutamassa vuosikymmenessä. Metsälehti Makasiini 67 7688_.indd 67 29.5.2020 17.28. Suokukot ovat kahlaajia, sirrien sukua, mutta soidinkumpu muistuttaa kanalintujen ryhmäsoitimia. Talveksi matkataan etelään Saharan autiomaan etelälaitaa seurailevalle Sahelin vyöhykkeelle. Yhteenotoissa siivet läpisevät ja sulkia irtoaa, mutta kaveria ei hakata henkihieveriin kuten kanalintujen mittelöissä. l Siivenläpsytys on suokukkokarkeloitten isoin ääni, sillä laulumiehiä suokukot eivät ole. Siivenläpsytys on suokukkokarkeloitten isoin ääni, sillä laulumiehiä suokukot eivät ole. Tällä vuosituhannella Saharan etelälaidalla on istutettu uutta metsää ja aloitettu isoja koulutusohjelmia. 1970-luvun jälkeen suolinnusto on vähentynyt keskimäärin nelisenkymmentä prosenttia, mutta suokukot ovat romahtaneet melkein olemattomiin. Isoin romahdus ajoittuu yhdeksänkymmenluvulle
TEKSTI JA KUVAT MARKUS TUORMAA Hoska 68 Metsälehti Makasiini LUONNOSSA » KÄSIN TEHTY 7689_.indd 68 29.5.2020 18.10. Retkikokki voi hyödyntää niitä myös tiskatessaan. Tiskiharja metsästä Varvut ja oksat huiskivat retkeilijää milloin kasvoille, milloin jaloille
Myös tuoreita kuusenoksia voi kerätä, mutta ne on pantava ensin uuniin varistamaan neulasensa. Mutta jos haluaa tehdä tiskiharjansa huolellisemmin ja tuoda harjan metsästä kotiin, kannattaa tutustua siihen, miten ja mistä pesuvälineitä on entisaikoina tehty. Perinnetiedot antavat monta ratkaisua sopivien oksien hankkimiseen. Karkea hoska Lapissa variksenmarjan varvut harjaavat pehmeästi vaeltajan jalkoja. M ETSÄRETKELLE on turha ottaa mukaan tiskiharjaa. Eteläsuomalaisessa tiheässä kuusikossa kuivat kuusen oksat raapivat retkeilijän kasvoja. Peseminen aloitettiin kuivista kuusenoksista tehdyllä hoskalla. Heti ei tule mieleen, että risahtelevista oksista saisi harjan, mutta entisaikana niistäkin on tehty harjoja. Variksenmarjaa on käytetty perinteisesti harjojen aineksena. Rautahuosius eili kangaskorte Yleensä harja-aineksista pyritään poistamaan lehdet, neulaset ja muu ylimääräinen. Metsälehti Makasiinista 5/2014 löytyvää luudan rautalankasidoksen ohjetta voi soveltaa myös patasutiin. Kun kokemuksen mukaan juuri ne kuivat alaoksat risahtavat helposti poikki, herää epäilys: miten ne harjassa kestävät. Oksat eivät saa olla liian vanhoja ja hapristuneita, mutta silti neulasensa pudottaneita. Ympäristön kokeminen ja omat tunnustelevat kädet riittävät. Hoska tehtiin neulasettomista oksista. Variksenmarjan varvuista sidottu patasuti. Kädellä vääntäessä ne risahtavat helposti poikki. Kuivuneet varvut saa taivutettua kaksin kerroin, kun niitä hautoo hetken lämpimässä vedessä. Sekin on mahdollista, että tehdään hoska tuoreista oksista ja annetaan neulasten varista valmiista harjasta itsekseen. Oksat voidaan kerätä edellisenä vuonna kaadetusta kuusesta. Toivo Rautavaara antaa Mihin kasvimme kelpaavat -kirjassaan ohjeen patasudin tekemiseen: nippu variksenmarjan varpuja taitetaan keskeltä yhteen ja sidotaan rautalangalla. Kun kattila pitäisi pestä, ottaa lähes miettimättä pienen kimpun varpuja käteensä. Puhtaus oli tärkeää, joten maitoastioiden pesemiseen tehtiin monenlaisia harjoja: karkeampia esipesuun ja hienompia viimeistelyyn. Varpuja voi vielä hangata karheaa kiveä vasten, jonka jälkeen ne ovat valmiita sidottavaksi. Hyvä tiskiharja on sopivan karhea ja siinä on tarpeeksi harjaksia, olivatpa ne sitten kävyn suomuja tai hiekan jyväsiä. Variksenmarjan neulasmaiset lehdet putoavat, kun varpuja kuivattaa ulkona kuukauden ennen harjan sitomista. Puurokattilan sisäpuolen saa pestyä veden ja siirottavasuomuisen männynkävyn avulla. Nuotion nokeaman kattilanpohjan saa hangatuksi puhtaaksi rantahiekkaa vasten. Metsässä kelpo harjan löytämiseen ei tarvita sen enempää kirjakuin perimätietoakaan. Ennen meijereiden aikakautta maito käsiteltiin kotona puuastioissa. Metsälehti Makasiini 69 7689_.indd 69 29.5.2020 18.10
Hienoa kuin hiekkapaperi Aina ei retkellä ole sopivia varpuja tai tuohta saatavilla pesuharjaksi. Huosian voi tehdä myös muiden tuohitöiden ylijäämämateriaalista. Pestävät astiat ovat toki muuttuneet niistä ajoista, jolloin tiskiharjaa ei voinut marketista ostaa. Keskeltä sidottu kimppu kapeita tuohisuikaleita käpristyy pesusienimäiseksi palloksi, kun sen upottaa kuumaan veteen. Kangaskortteen varret ovat monivuotisia ja siten vahvempia kuin muiden kortteiden. Huosian voi tehdä myös tuohilevystä käärimällä sen rullalle, pujottamalla vitsaspannan ympärille ja repimällä rullan molemmat puolet suikaleiksi. Kortteiden sukuun kuuluu useita lajeja. Ne eivät esimerkiksi katkeile yhtä helposti kuin järvikortteen varret. Silloin on turvauduttava ruohovartisiin kasveihin. Astioiden puhdistamisen lisäksi kangaskortetta on käytetty myös puun hiontavälineenä. Kaikkein paras ruohovartinen huosian aines löytyy kortteiden suvusta. Tuohi revitään suikaleiksi pannan yläja alapuolelta. Näistä kangaskorte on suosituin huosian aines. Kiitos lisäksi Timo Rantakauliolle vitsaspantojen tekemiseen liittyvistä neuvoista ja Seppo Vuokolle kasvitieteen tiedoista. Yksi tapa tehdä huosia on kääriä tuohilevy kepin ympärille. Heinäkasvit ovat tarpeeksi jäykkiä ja karheita harjaamiseen. Etenkin tuohinauhojen tasauksessa syntyvistä ”äärekkeistä” saa huosian keräämällä ne kimpuksi ja sitomalla keskeltä. Tällaista harjaa sanotaan huosiaksi. Valkea ulkopinta tulee ulospäin ja tuohen viirut eli silmät kepin suuntaisesti. Kuuma vesi käpristää hetkessä tuohisuikaleet. 70 Metsälehti Makasiini LUONNOSSA » KÄSIN TEHTY 7689_.indd 70 29.5.2020 18.10. Kepin päässä tehty huosia on helppo upottaa kattilaan ja nostaa saman tien. Huosia voidaan punoa myös viljakasvien oljesta. Tiskatessa olen kuitenkin huomannut, että samat metsän materiaalit sopivat nykykeittiöön. Tämä on tiedetty ennenkin. Saunassa huosialla voi hangata myös omaa ihoaan. Kirjoituksen lähteenä on käytetty Kotimaisten kielten keskuksen julkaisemaa Suomen murteiden sanakirjaa ja Karjalan kielen sanakirjaa (kotus. fi/sanakirjat) sekä näiden arkistoituja sanamuistiinpanoja. Etelä-Karjalassa paimenet saattoivat pujottaa reiälliset huosiat lehmien sarviin juhannusaattona kotiin tullessaan, jolloin lehmillä oli ikään kuin kruunut päässä. Kuuman veden sijasta huosian tuohet käpristi myös pelkkä auringonpaiste. Kangaskortetta on kutsuttu myös rautahuosiaksi, millä lienee korostettu sen erityistä vahvuutta. Sekä kortteet että heinät sisältävät piikiteitä eli fytoliitteja, mitkä tekevät niistä karheita. Kangaskortteen vanha kansanomainen nimi huosia kertoo sen käytöstä. Näin tehden huosian keskelle muodostuu reikä. Astioiden pesun lisäksi niitä on käytetty myös lattioiden pesuun. Huosioita voi tehdä eri kokoisia. Kiharainen huosia Astetta pehmeämmän harjan saa kuusen sijaan koivusta. Niiden erityyppinen karkeus käy eri tehtäviin: hoska sopii teräksisen puurokattilan pesuun, tuohihuosia on hyvä yleisharja keramiikka-astioille ja kangaskortteella hankaa pinttyneenkin teekupin putipuhtaaksi. Se raapii mukavasti, mutta on silti tarpeeksi pehmeä. Sillä on viimeistelty esineitä, jotka on haluttu erityisen sileiksi, esimerkiksi haravanvarsia, lusikoita ja puukuppeja. Huosioita tehtiin usein paimenessa
(4 ) Pannan kierteitä aletaan kiertää lenkin ympärille. Myös ohut pihlaja kelpaa. Sitomisen vitsaspannalla voi tehdä kahdella eri tavalla. Toinen tapa on tehdä panta suoraan sidottavan esineen ympärille, mitä kutsutaan nitomiseksi.. Samalla aiemmin vitsaksen itsensä ympäri väännetyt, mutta löystyneet, kierteet kiristetään nuolen osoittamaan suuntaa. 3 ) Vitsaspanta muodostaa köysikuvion, joka rakentuu kahdesta toisilleen vastakkaisesta kiertosuunnasta. Piirroksen kiertosuunnat ovat oikeakätiselle luontevia. (5 ) Kun koko rengas on kertaalleen kierretty, jatketaan vitsaksen latvan kiertämistä aiempien kierrosten ’laaksokohtiin’. Erikseen tehty vitsaspanta työnnetään tuohirullan ympärille. Tyvipuoli painetaan jalan alle ja oikealla kädellä väännetään vitsakseen kierteitä latvasta alkaen. Latva kierretään loppuun saakka eikä sitä varsinaisesti päätellä, sillä kierteet estävät renkaan purkautumisen. Vitsaksen tyvestä leikataan ylimääräinen pois, ja panta pujotetaan sidottavan esineen ympärille. Keinokuituinen voi sulaa, kun huosia upotetaan kuumaan veteen. Panta käy myös saunavastan sitomiseen. Myös narulla sitominen on kelpo ratkaisu, mutta silloin on muistettava käyttää luonnonkuituista narua. Samalla vitsaksesta tulee taipuisa. Kiertosuunnalla ei sinänsä ole väliä, kunhan muistaa tehdä kierteet toisilleen vastakkaisiksi. Vitsaksen itsensä ympäri väännettyjen kierteiden oikenemispyrkimys kiristää renkaan kierteitä. Jos huosia tehdään tuohisuikaleista, vitsaksen voi myös nitoa tuohten ympärille samaan tapaan kuin vihtaa tehtäessä. Hyvin tehdyssä renkaassa molemmat toistensa ympäri kiertyvät puoliskot taipuvat yhtä paljon, jolloin syntyy kaunis köysikuvio. Näin edetään vähitellen tyveen saakka. Tukeva tyvipää teroitetaan puukolla, jolloin sillä on mahdollista pujotella vitsasta muodostuvan pannan ja esineen väliin. Aluksi väännetyn vitsaksen tyveen muodostetaan sopivankokoinen lenkki. Tällöin panta tehdään muuten samalla tavalla, mutta nidottaessa työ aloitetaan vitsaksen latvapäästä. Pannan voi tehdä ensin valmiiksi ja sen jälkeen pujottaa se sidottavan esineen ympärille. (6 ) Toinen mahdollisuus on nitoa vitsaspanta suoraan valmiin esineen ympärille. Harottavat oksat voi siistiä vaikka kirveellä. Metsälehti Makasiini 71 7689_.indd 71 29.5.2020 18.10. Paras aines pantaa varten on ohut, suora ja tasapaksu koivunvesa tai oksa. Vasemmalla kädellä pidetään vastaan, jolloin käsien väliin jäävä osuus toimii ikään kuin kiertämistä helpottavana kampena. l ( 1 ) Vitsas valmistellaan nirhaamalla siitä puukolla kuori yhdeltä syrjältä pois. Ne tehdään koko ajan vastakkaiseen suuntaan kuin vitsaksen itsensä ympäri väännetyt kierteet, joiden kiristämistä samalla jatketaan. ( 2 ) Kun vitsas väännetään, puun syyt irtoavat toisistaan ja menevät kierteelle. TEE NÄIN: 1 3 4 5 6 VITSASPANTA Vitsaspanta on renkaan muotoinen sidos, joka sopii kuusenoksahoskan ja tuohihuosian kiinni pitämiseksi. 2 Hoska tehdään työntämällä vitsaspanta kuusenoksakimpun tyvipään ympärille. Aivan tyviosa jätetään vääntämättä etenkin, jos vitsaspanta on tarkoitus nitoa suoraan sidottavan esineen ympärille
Se on melkein puolet kaikista Suomessa tarvittavista uusista lavoista. Tuote on yhtä aikaa äärimmäisen yksinkertainen ja samalla huippuunsa viritetyn logistiikan perusyksikkö. toiminnan johtaja Juhani Ala-Salmi Versowoodilta. Pakkausliiketoimintaa johtaa Juhani Ala-Salmi. ”Eihän siinä tarvita kuin vasara ja nauloja”, kertoo pakkausliikePINTALAUDOILLE KÄYTTÖÄ Versowood tuottaa liki puolet Suomessa tarvittavista kuormalavoista. Niihin ei sydänpuuta tuhlata. Versowood aloitti kuormalavojen valmistuksen vuonna 2004. Suurin osa Versowoodin kuormalavoista valmistetaan soveltumaan tietylle tuotteelle. Ala-Salmi kertoo asiakkaasta, jonka tukkuvarastossa tavara kiertää täysin automaattisesti, liki sadantuhannen erikoiskuormalavan päällä. Se on oiva tapa jalostaa alempaa laatua olevia pintalautoja. Näistä aineksista sahaja puutuoteyhtiö Versowood valmistaa vuosittain 3,7 miljoonaa kuormalavaa. Alemmasta laadusta puhuminen on Ala-Salmen mielestä harSuurimpien kaapelikelojen halkaisija on melkein neljä metriä. Toisaalta se on monimutkaisen logistiikan edellytys. Sen valmistus on helppoa. 700 000 kiloa nauloja. 72 Metsälehti Makasiini » TUOTE JA TEKIJÄ 7923_.indd 72 29.5.2020 17.33. 100 000 KUUTIOTA puuta
Pienimmät kuormalavat ovat suklaarasian kokoisia, suurimmat nelimetrisiä. Kyse on siitä, että käytetään eri puun osat järkevästi. ”FIN-lavahan on ihan pomminkestävä”, Ala-Salmi melkein tuhahtaa. Eri tuotteet edellyttävät erilaisia ominaisuuksia. Suurimmat niistä painavat tyhjänäkin liki neljä tonnia, ja yhteen kelaan on käytetty jopa viisi kuutiota puuta. Asiakkaalle räätälöidyt lavat ovat usein hinnaltaan edullisempia. Linjalla kulkee oikeaan mittaan katkottuja lautoja sekä lavan kannen ja pohjan väliin tulevia jalkapalikoita. Versowoodin kuormalavat valmistetaan Suomessa sijaitsevien sahojen männystä ja kuusesta. ”Totta kai siitä on etua, että saha on samalla tontilla. Joihinkin tarvitaan myös koivua ja vaneria. Metsälehti Makasiini 73 7923_.indd 73 29.5.2020 17.33. Robotti nikkaroi Versowoodin historia alkaa vuonna 1946 Vierumäelle perustetusta sahasta. Siksi suurin osa tuotannosta myydään Suomeen. Keskivaiheilla kaksi väsymätöntä robottia yhdistää osat lavoiksi. Muutaman metrin päässä valmiit kuormalavat matkaavat varastoon. Lavat kasattiin siten, että asiakas voi omassa vaKuormalavojen valmistus on pitkälle automatisoitu Versowoodin Riihimäen tehtaalla. rastossaan napata lavan kasasta trukilla ilman kääntelyä. Erilaiset puiset ja vaneriset pakkaukset tulivat mukaan vuonna 2002 yrityskaupan kautta. Kuljetus vaikka Poriin lisää raaka-aineen hintaan viisi euroa kuutiolle”, Ala-Salmi sanoo. Esimerkiksi jo mainitulle villaeristeelle riittää kevyt lava, kun taas panimoteollisuudessa lavoja on vahvistettava metallilla. Lavoja taas tarvitsevat sadat yritykset. Kallista sydänpuutavaraa ei kannata tuhlata kertakäyttöiseen kuormalavaan, kun siihen kelpaa vajaasärmäinen pintalauta. Riihimäen laitoksen yhteydessä on myös yksi kaikkiaan neljästä Versowoodin sahalaitoksesta. Lava on suhteellisen edullinen tuote, joten sitä ei kannata kuljettaa pitkiä matkoja. Kuormalavoja yhtiö valmistaa Riihimäellä, Porissa, Valkeakoskella, Muurlassa ja Haukiputaalla. Riihimäellä lavoja ei vasaroida kasaan miesvoimin. Jos lavoja kuljetetaan pitkiä matkoja, ne kasataan limittäin tilan säästämiseksi. Käyttäjälle räätälöity Versowood valmistaa räätälöityjen lavojen ohella myös standardin mukaisia FINja EUR-lavoja. l TEKSTI AINO ÄSSÄMÄKI KUVAT SEPPO SAMULI Toisaalta hajallaan olevilta laitoksilta kuormalavat on helppo kuljettaa eri puolilla maata sijaitseville asiakkaille. Vaikka lavat ja kelat valmistuvat samassa hallissa ja lähtevät maailmalle samalta pihalta, on niihin perustuva liiketoiminta erilaista. ”FIN-lavahan on ihan pomminkestävä.” haanjohtavaa. Keloja ostaa Suomessa vain muutama asiakas. Lavalinjan vieressä naputellaan kasaan kaapelikeloja. FIN-lavojen menekki tosin vähenee. Linjan päällä oleva laatikko ravistelee prosessiin lisää nauloja. Meidän vierailumme aikaan linjalla valmistui kevyitä eristevillalle tarkoitettuja lavoja. ”Yksi eurolava sitoo noin 40 kiloa hiilidioksidia”, Ala-Salmi haluaa vielä muistuttaa.
Lähetä ne meille Metsälehteen. On realistista odottaa, että kuusikon keskikasvu tulee olemaan 50–60 vuoden kasvatusajalla kymmenisen kuutiota vuodessa. Tukkipuun osuus pyritään saamaan alaharvennuksin mahdollisimman suureksi, koska siitä riippuu taloudellinen lopputulos.. l TEKSTI JA KUVAT HANNU LILJEROOS Uusi metsä viivyttelemättä Vain istuttamalla saadaan nopeasti laadukas taimikko. Puuta kertyi noin 400 kuutiota, josta tukkipuun osuus oli runsaat 80 prosenttia. Liitä mukaan yhteystietosi. Maanmuokkaus ja taimet eivät ole kallis investointi verrattuna päätehakkuutuloon. 2020 2009 ONKO SINULLA valokuva pareja metsäkohteista, joista näkyy metsän kehitys. Raivurin kanssa piti olla tarkkana, ettei vioittanut kasvatettavia kuusia. Omatoiminen istutus säästää uudistamiskuluissa. KUVAPARIN metsä on Pohjois-Pirkanmaalta Virroilta. Mielestäni päätehakkuun jälkeen ei kannata viivytellä. Toisin sanoen viljellen perustettu nykymetsä tuottaa vuonna 2006 hakatun puumäärän paljon lyhyemmässä ajassa. Valtapuut olivat 27–30-metrisiä. Pienen metsän omistajan ei tarvitse odotella avohakkuun jälkeen seuraavaa hakkuutuloa kymmeniä vuosia kuten virheellisesti väitetään. 74 Metsälehti Makasiini » PILKKEET Taimia istutettiin neljänä keväänä, viimeiset 2009. Kiinnostavimmat kuvat julkaistaan, ja niistä maksetaan palkkio. Hakkuutähteet kerättiin energiaksi. Heti samana keväänä alue laikkumätästettiin, ja kohta muokkauksen jälkeen istutettiin omatoimisesti kuusen paakkutaimet. Taimikkoa on perattu kaksi kertaa, koska laikut ottivat herkästi lehtipuuta. Kuvat voi lähettää osoitteeseen Metsälehti Makasiini, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki tai makasiini@metsalehti.fi. Maapohja on lehtomaista kangasta, ja taimien kasvu on ollut ripeää. Tällä noin 20 hehtaarin tilalla on parikymmentä eri-ikäistä kuviota, joissa puusto kasvaa arviolta noin 100–150 mottia vuodessa. Vain istuttamalla saadaan aikaan nopeasti täystiheä ja laadukas taimikko. Hehtaarin laajuinen satavuotias kuusikko hakattiin talvella 2006. 7692_.indd 74 29.5.2020 18.32. Istutuksesta on 14 vuotta ja taimikon keskipituus on jo 4–5 metriä
Eikäpähän sitä tietysti tulevastakaan tiedä. Seuraavan yön ynnäilin tuloja ja menoja todeten, että eiköhän tästä selvitä. MUTTA SITÄPÄ OLEN monesti tässä kevään aikana miettinyt, jotta mitäs jos en olisi lähtenyt maaliskuussa potkureineni jäälle. l ANTTI HEIKKINEN Kirjoittaja on kirjailija ja teatterintekijä.. Tämä ei tarkoita sitä, että pitäisin mennyttä kevättä kivana. Niin kuin nyt vaikka tuo luonto, lukeminen, ihmiset ja oleminen. Olen touhunSelvitkäämme Otin potkurin ja lähdin peilikirkkaalle Syvärin jäälle koiran kanssa. Teimme toistakymmentäkilometrisen lenkin, seisahdimme aution saaren rannassa ja värtierasin kaikessa rauhassa, jotta mitäs tässä nyt. Sanalla sanoen tehnyt runsaasti kaikkea sellaista, mitä en ole juurikaan aikuisiälläni ennättänyt tekemään. Se on vähän kylmällä karauttava fakta, koska puolet toimeentulostani on kertynyt nimenomaan niistä töistä. Olen nyt tajunnut, että vaikka minulla ei olisi ollut kiirettä töiden takia, olen luonut sellaisen itselleni tyhjästä. Jos olisinkin alkanut manata ja melskata kotosalla. TÄMÄN KESÄN PÄÄTYÖNI päälle vetäistiin punakynällä henkselit heti maaliskuussa. En tehnyt mitään niistä. Kevään aikana olen kirjoittanut paljon. Päinvastoin, se voi avautua ihan uudella tavalla. Oli tavattoman kaunis aurinkopäivä, palloilin kotona ja pohdin, alkaisinko panikoida, kiroilla vai tumpsuta muuten. Olen melko saletti, jotta itkisin surkeuttani yhä. Hirveästipä olen männävuosina hopunnut ja hötkynnyt, monessa kohti ihan turhan takia. Lisäksi olen viettänyt kotosalla aikaa enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Allakka tyhjeni kerralla kaikista teatteriin liittyneistä kesätöistä ja käytännössä olen autuaan tietämätön, koska seuraavan kerran pääsen thalian tuulosia nuuhkimaan. SAATTAA KUULOSTAA PAISUTELLULTA pötypaskalta, mutta kyllä se totta on. Otin potkurin ja lähdin peilikirkkaalle Syvärin jäälle koiran kanssa. Arvelin viruksen keikuttavan niin isoa venettä, jotta oman persauksen kastumisesta itkeminen olisi typerää. Kukkaron nyöri on kurottu laskunmaksupäivien tähden tiukalle, mutta maailmassa on paljon ilmaisia iloja. Muistan hetken hirveän hyvin. Paljon olen koronan ansiosta oppinut. Porukalla tässä on kestetty. Niin että eikö tuosta porukalla selvittänekin.. Aamulla nukuin pitkään ja rupesin kirjoittamaan. Väkättäisin joka päivä maailman ja elämän epäreiluutta sekä saarnaisin koronasta aivan kuin se ei olisi kenenkään muun kuin minun arkeeni vaikuttanut. Korona rullautti keväällä maailmanrattaan uusille jengoille ja oikein hetkauttaa miettiä, kuinka toisenmoiseksi viruksenkehveli meikäläisenkin suvisuunnitelmat laittoi. Ihmishenkien arvoa ei voi mitata millään ja kokokuva tästä kaikesta näyttäytyy vasta vuosien kuluttua. Metsälehti Makasiini 75 7692_.indd 75 29.5.2020 18.32. LUONNOSSA » KOLUMNI EI SITÄ ARVAA , miten paljon voi yksi paisti maailmaa muuttaa. Nyt huomaan, että maailma ei taida sittenkään loppua töistä vapaaseen kesään. Toivottavasti en syyllisty siihen sittenkään, kun maailma tästä nyt vähin erin vapautuu. nut penskojen kanssa, toivottanut emännälle joka päivä livenä sekä hyvät yöt että huomenet, kulkenut metsissä koiran keralla, laittanut ruokaa ja viime päivinä puljannut pihamaalla. Ainakin, jos se paisti on pyöräytetty lepakosta. Toivottavasti ei moni muukaan. Tulin siihen lopputulokseen, että eipähän tässä. Se on jättänyt tuskallisen jäljen lukemattoman moneen elämään
Tuntuu siltä, että toimittajakunta on laajasti sulkenut silmänsä metsien moninaisilta ja yhä kasvavilta hyödyiltä, joista pörriäiset ovat todella pieni vaikkakin tärkeä osa. Lisätietoa: www.mmsaatio.fi/metsatestamentti METSÄTESTAMENTTI MAAMME keskeiset tiedotusvälineet ovat sortuneet metsien monimuotoisuuden kritiikittömään korostamiseen. Toimittajien olisi syytä tietää, että Suomen metsistä on suojeltu ja käytöltä rajattu noin kolme miljoonaa hehtaaria. VELI-PEKKA JÄRVELÄINEN EMERITUSPROFESSORI OLISI SYYTÄ TIETÄÄ Viime Metsälehden (10/2020) pääkirjoituksessa taimien lukumäärässä oli virhe. Mitkä ovat sitten metsien hyödyt luonnonsuojelun, ilmaston ja virkistyksen ohella. Metsien teollisen käytön suhteellinen osuus on kyllä aikaa myöten pienentynyt, mutta on vieläkin merkittävä kehittyvän tuotekehityksenkin myötä. Jalostuskuvasto 2020 on nyt ilmestynyt! TILAA OMASI hevosurheilukauppa.fi Kuvasto tulvillaan ehtaa suomalaista hevoshistoriaa, hurmaavia tarinoita ihmisistä ja hevosista. 020 760 5300 Sähköposti: tilaukset@hevosurheilu.fi www.hevosurheilu.fi hevosurheilukauppa.fi Kyllä kiitos! Tilaan: M ET SÄ 2/ 20 Leikkaa tästä ja postita kuponki. OIKAISU LUKIJALTA Lahjoita metsäomaisuutesi osaaviin käsiin, metsäalan hyväksi. Laitetaan hyvä kiertämään toimialan sisällä. Eliisa Kallioniemi Nimi Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Puhelinnumero Sähköposti (uutiskirjettä varten) Hevosurheilu Tunnus 5003409 00003 Vastauslähetys KIRJE Vastaanottaja maksaa postimaksun # Puh. Se on yhtä paljon kuin esimerkiksi Belgian tai Britannian koko metsäala. Kertomuksia ansiokkaan kasvatusja jalostustyön takaa, mukana muun muassa koko kansan sydämiin juossut Mascate Match ja karjalaisen kuninkaan Tähen Toivomuksen eteenpäin vievät sukujuuret. On mahdollista, että kun taloutemme raunioita ryhdytään korjaamaan koronaviruksen vaikutusten heikentyessä, metsät ja metsäsektori nousevat taas uuteen arvoon. Mutta niiden käyttö esimerkiksi teollisiin tarkoituksiin olisi suurin piirtein mahdotonta. Näet työsi ja huolenpitosi metsässä jatkuvan. Postimaksu on maksettu puolestasi. Näistä suojelluista metsistä huomattava osa on vanhoja ja kuolevia metsiä, jotka ovat suotuisia elinympäristöjä tietyille uhanalaisille lajeille. Muhkeat 148 sivua! TI LA A VE RK OS SA Hevosurheilun jalostuskuvasto 12 € + toimituskulut 4,90 € Minulle saa lähettää sähköpostiin Hevosurheilun ilmaisen uutiskirjeen » PILKKEET 7924_.indd 76 29.5.2020 18.22. Olisi myös hyvä tietää, että maamme talousmetsissäkin vaalitaan lakisääteisestikin monimuotoisuutta. Metsiä niin sanotusti ennallistetaan, arvokkaiden elinympäristöjen ominaispiirteitä säilytetään, avohakkuualoille jätetään säästöpuita ja monimuotoisuutta tuetaan valtion varoin. Työsarkaa riittää, mutta Suomessa olemme hyvällä alulla myös talousmetsien monimuotoisuuden turvaamisessa. On kuin lukisi ympäristöjärjestöjen tai vihreiden laatimia tekstejä. Tarkoitus oli kertoa, että viime keväänä taimia istutettiin vuosikymmenen ennätysmäärä, yli 170 miljoonaa kappaletta. Jo kauan metsät ovat olleet taloutemme keskeinen selkäranka. Metsän tuotto käytetään haluamaasi hyvään asiaan metsäalalla. Hyvinvointiyhteiskunta rakennettiin viime sotien jälkeen metsien tarjoaman keskeisen raaka-ainevarannon avulla. Kuuntelemme herkällä korvalla toiveesi metsien hoidon suhteen ja toimimme sen mukaan
Se kiinnostaa erityisesti eläkeläisiä. Kansainvälisen määritelmän mukaan luonnon monimuotoisuus perustuu kolmeen pääasiaan: erilaisten elinympäristöjen runsauteen, lajien runsauteen kussakin elinympäristössä ja kunkin lajin yksilöiden väliseen vaihteluun eli perinnölliseen monimuotoisuuteen. Näin kävi yksityismetsissä ennen kuin alettiin siirtyä jaksolliseen kasvatukseen 1950-luvulla. Kuusella jalostuksen tuoma kasvun lisäys on noin 10 prosenttia, männyllä 30 prosenttia. Lisätietoa: www.mmsaatio.fi/metsatestamentti METSÄTESTAMENTTI NOIN kolmasosa metsänomistajista on kokeillut MTK:n kyselyn mukaan ns. Eläkeläinen, joka siirtyy harjoittamaan metsässään jatkuvaa kasvatusta, ei ehdi näkemään pitkäaikaisia vaikutuksia. Vaikka jatkuva kasvatus saattaa tuntua houkuttelevalta, kun metsä pysyy koko ajan puustoisena, on syytä muistaa sen pitkäaikaiset vaikutukset. Metsän tuotto käytetään haluamaasi hyvään asiaan metsäalalla. Näet työsi ja huolenpitosi metsässä jatkuvan. Laitetaan hyvä kiertämään toimialan sisällä. Jalostuskuvasto 2020 on nyt ilmestynyt! TILAA OMASI hevosurheilukauppa.fi Kuvasto tulvillaan ehtaa suomalaista hevoshistoriaa, hurmaavia tarinoita ihmisistä ja hevosista. Kun jatkuvassa kasvatuksessa kaadetaan kullakin hakkuukerralla metsikön suurimmat puut, jäljelle jääneet eivät useinkaan saavuta entistä tasoa seuraavaan hakkuukertaan mennessä. Hakkuukertojen toistuessa metsästä tulee ajan kuluessa vajaatuottoinen. Näitä ei saada jatkuvassa kasvatuksessa. Metsälajisto yksipuolistuu. 020 760 5300 Sähköposti: tilaukset@hevosurheilu.fi www.hevosurheilu.fi hevosurheilukauppa.fi Kyllä kiitos! Tilaan: M ET SÄ 2/ 20 Leikkaa tästä ja postita kuponki. Nykyään metsä uudistetaan lähes kokonaan jalostetulla siemenja taimimateriaalilla. Samana ajanjaksona taimikosta lähtenyt metsä saavuttaa päätehakkuukypsyyden. Tutkimuksissa on todettu, että laho leviää juuriyhteyksien kautta terveisiin puihin, jopa taimiin. Postimaksu on maksettu puolestasi. Jatkuvassa kasvatuksessa metsässä ei ole eri kehitysvaiheita vaan metsä pysyy koko ajan samassa tilassa. Sinä aikana jatkuvassa kasvatuksessa metsää hakataan 3–4 kertaa. Mitä nopeammin puu kasvaa, sitä nopeammin se sitoo ilman hiilidioksidia. Metsissä erilaiset kasvupaikat lehdoista kalliometsiin muodostavat osan elinympäristöjen monimuotoisuudesta. Kuuntelemme herkällä korvalla toiveesi metsien hoidon suhteen ja toimimme sen mukaan. ERKKI ANNILA EMERITUSPROFESSORI JATKUVAN KASVATUKSEN PITKÄAIKAISVAIKUTUKSET Nimi Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Puhelinnumero Sähköposti (uutiskirjettä varten) Hevosurheilu Tunnus 5003409 00003 Vastauslähetys KIRJE Vastaanottaja maksaa postimaksun # Puh. jatkuvaa kasvatusta metsässään. LUKIJALTA Lahjoita metsäomaisuutesi osaaviin käsiin, metsäalan hyväksi. Toinen osa muodostuu näiden kasvupaikkojen eri kehitysvaiheista puuttomasta alasta varttuneeseen metsään. Tarkastelujakson tulee olla vähintään 70–90 vuotta eli noin ihmisen iän pituinen. Kertomuksia ansiokkaan kasvatusja jalostustyön takaa, mukana muun muassa koko kansan sydämiin juossut Mascate Match ja karjalaisen kuninkaan Tähen Toivomuksen eteenpäin vievät sukujuuret. Näin tapahtuu myös jaksollisessa kasvatuksessa harvennushakkuussa. Kiertoaika lyhenee 10–20 vuotta. Joka kerta kun metsään mennään hakkuukoneella, jäljelle jäävään puustoon tulee vaurioita. Näin puustopääoma pienenee vähitellen. Tämä on todettu monissa tutkimuksissa. Tulevaisuudessa jalostuksella voidaan saada monia muitakin hyötyjä. Vasta hänen lapsenlapsensa näkevät ne. Muhkeat 148 sivua! TI LA A VE RK OS SA Hevosurheilun jalostuskuvasto 12 € + toimituskulut 4,90 € Minulle saa lähettää sähköpostiin Hevosurheilun ilmaisen uutiskirjeen » PILKKEET » PILKKEET 7924_.indd 77 29.5.2020 18.22. Mutta uudistushakkuussa vanha puusukupolvi vaihdetaan kokonaan uuteen terveillä taimilla. Varsinkin juurenniskassa ja juurissa vauriokohdat saastuvat helposti juurikäävän (maannouseman) itiöillä
Se elää sadeveden ja sen mukana tulevien ravinteiden varassa, mutta kasvaa silti pituutta sentin tai kaksi vuodessa. Osoite on Metsälehti Makasiini, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki. Näin se pystyy syrjäyttämään toiset rahkasammallajit, joiden kasvu tyssää, kun vedenpinta laskee. Kasvikursseilta kerrotaan, kuinka samaa rahkasammaltuppoa on juoksutettu assistentilta toiselle ja saatu sille yhtä monta nimeä kuin on ollut vastaajiakin. Sellaisilla soilla syntyy kaksijakoinen kasvillisuus: upottavat vetiset rimmet ja niiden välissä kaartelevat kuivat, varpuja ja puitakin kasvavat jänteet. Myös postikortilla tulleet vastaukset osallistuvat arvontaan. Ruskorahkasammal varastoi vettä niin tehokkaasti, että se voi kasvattaa mättäänsä kymmeniä senttejä pysyvän vedenpinnan yläpuolelle. Näitä kaartoja pitkin pääsee vetisenkin aavan ylitse, vaikka usein kulkureitiksi valittu jänne päättyy vetiseen rimpeen. Rahkasammaliin sitoutuneet ravinteet ovat suurimmaksi osaksi muiden lajien ulottumattomissa. Onnittelut voittajille ja kiitokset kaikille vastaajille! Mistä pidit. Linkki kyselyyn löytyy myös etusivun oikean laidan Nyt – ajankohtaista -osiosta. Näille soille noustaan! Laakeilla ja tulvivilla aapasoilla mättäät yhdistyvät suuriksi saarekkeiksi ja pitkiksi jänteiksi, jotka patoavat ja ohjaavat veden kulkua. Entä mikä kiinnosti kaikkein vähiten. Kaikkien kesäkuun loppuun mennessä vastanneiden kesken arvomme kahdet nappikuulokkeet. Pienille karvayökönlehdelle ja pikkukarpalolle karu sammalmätäs tarjoaa turvallisen kasvupaikan. » PILKKEET ARVONTA! 78 Metsälehti Makasiini JO RM A PE IP O N EN MIKÄ OLI mielestäsi tämän numeron kiinnostavin artikkeli. Vain änkyrimato käyttää rahkasammalia ravintonaan. Muu suon pieneliöstö elää rahkasammalten lomassa kasvavien levien sitoman aurinkoenergian varassa. Heleänvihreän rahkanäivesammalen simpukkamaiset latvat tuovat usein eloa mättään ruskeaan pintaan – mutta sitäkin pitää katsoa läheltä. Ruskorahkasammalmättäät ovat niin kuivia, että aurinkoisena kesäpäivänä mättäälle voi istahtaa pyllyään kastelematta. 7695_.indd 78 29.5.2020 17.39. Kullakin lajilla on omanlaisensa ekologia: joukossa on varjoisten korpien, avoimien rantaluhtien, vetisten suoallikoiden ja ravinteisten lettojen lajeja. Massaa kertyy noin 300 grammaa neliömetrille. Viime numeron suosituin juttu oli menneen ajan metsätöistä kertonut artikkeli ”Lajinsa viimeiset”. Voit vastata kyselyyn Metsälehden verkkosivulla osoitteessa www.metsalehti.fi/lukijakysely. Kirjapalkinnon voittivat Vesa Keränen, Vesa Koivula, J ouko Pekki ja Maija Sianoja. MEILLÄ kasvaa 43 rahkasammallajia. SEPPO VUOKKO Silta yli suuren suon Ruskorahkasammalen tunnistaa tasaisen ruskeasta väristä ja tanakoista mättäistä. Ruskorahkasammal on kuitenkin helppo tuntea: tasaisen ruskea väri ja kasvaminen tiukkoina, kuivanoloisina mättäinä riittävät tuntomerkeiksi. Tarinassa on siru totuutta, useiden lajien varma tunnistus edellyttää mikroskoopin käyttöä. Ruskorahkasammalen hyvän vedenpidätyskyvyn ansiosta suon keskiosat voivat kasvaa laiteita korkeammalle kohoeli keidassoiksi
09 315 49 842 Mira Viinikanoja, p. vuosikerta, perustettu 1933 Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti 0355-0893 Makasiinin levikki: 33 683 (lt/19) PunaMusta 2020 Lumi Silk 200 g/m 2 Galerie Fine Bulk 80 g/m 2 UPM PR Personal 100 g/m 2 TOIMITUS Päätoimittaja Ulkoasu Toimitussihteerit Toimittajat Taloustoimittaja Keski-Suomen aluetoimittajat Kesätoimittaja Toimituksen sihteeri Verkkojulkaisu Metsäuutiset MARKKINOINTI Verkkotuottaja Levikkipäällikkö MYYNTI Myyntipäällikkö ASIAKASPALVELU Tilaukset ja osoitteenmuutokset klo 9.00–15.00 Palvelupäällikkö ISSN Painopaikka Paperit VA LT TE RI SK YT TÄ 7696_.indd 79 29.5.2020 17.48. 029 432 6110 Tiia Puukila, p. 050 345 4567 Päivi Laipio, p. 029 432 6105 www.metsalehti.fi verkkojulkaisujen sähköposti: toimitus@metsalehti.fi Heta Välimäki, p. 029 432 6108 Eero Sala, p. 029 432 6113 Pasi Myllymaa, p. 029 432 6118 Tuomo Vuorinen, p. Ensi numerossa KUUSEN 80 VUOTTA: HIILENSIDONTA KESÄSAVOTTA PELTOKOIVIKOSSA METSÄLEHTI MAKASIINI 5/2020 ILMESTYY 13.8. 029 432 6109 Mikko Riikilä, p. MUKANA SUOAIHEINEN TIEDELIITE Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 Eliisa Kallioniemi p. 029 432 6114 Kauppak. 029 432 6100 Anna Back Jussi Collin, p. 09 315 49 844 Mari Pousi, p. 029 432 6111 Sami Karppinen, p. Seuraava Metsälehti ilmestyy 18.6. 029 432 6112 Liina Kjellberg, p. 09 315 49 845 Metsätaloudellinen ammatti lehti Tapion julkaisu 88. 029 432 6117 ilmoitukset@metsalehti.fi p. 029 432 6116 Valtteri Skyttä, p. 09 315 49 840 asiakaspalvelu@metsalehti.fi Asiakaspalvelusihteerit Jaana Gran, p. 19 b, 40100 Jyväskylä Aino Ässämäki, p. 029 432 6115 Mikko Häyrynen, p
Merkkipäivätietoja kerätään myös Liikesivistysrahaston merkkipäiväluettelosta. Voit ratkoa sen päätteellä ja lähettää sähköisesti heti saatuasi ruudut täyteen. Sähköposti: paivi.laipio@ metsalehti.fi. RISTIKKO löytyy myös osoitteesta www.sanaristikot.net. OIKEIN ratkaisseiden kesken arvomme kolme 20 euron rahapalkintoa. Kuoreen tunnus ”Makasiinikrypto 4”. MAKASIINIRISTIKKO 3, OIKEA RATKAISU 70 VUOTTA 7.6. Veli-Matti Lähdesmäki, Suomen metsäkeskuksen metsäneuvoja, Seinäjoki (ei juhlia, matkoilla) Merkkipäivä-palsta on avoin kaikille lukijoille. Palstan osoite: Metsälehti/Merkkipäivät, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki. Näköislehden ja lehtiarkiston lukuoikeus Lehtiluukku.fi -palvelussa (arvo 57,50 €/v) . PALKINNOT Makasiiniristikosta 3 on arvottu seuraaville kolmelle: Veli-Matti Häjänen, Hyllykallio, Kari Kenttälä, Rovaniemi ja Samuli Kolari, Tampere. Tilausmaksu on vähennyskelpoinen metsäverotuksessa Metsälehti maksaa postimaksun (Makasiinin osoitekentässä) Kestotilaajan edut: TUTUSTU LEHDEN TILAUSMAHDOLLISUUKSIIN osoitteessa www.metsalehti.fi/tilaa-lehti Kysy eri tilausmahdollisuuksista asiakaspalvelusta asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai 09 315 498 40 Palvelukortti TÄMÄN Makasiinikrypton vastausten tulee olla perillä 18.6.2020 osoitteessa Metsälehti, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki. Maksullinen artikkelisisältö kokonaisuudessaan Metsalehti.fi -verkkopalvelussa (arvo 7,90 €/kk) . ONNITTELUMME heille ja kiitokset kaikille mukana olleille. MERKKIPÄIVÄT Leikkaa irti MAKASIINIKRYPTO 4 Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot Lehden saajan osoite Sukunimi Etunimi Syntymävuosi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Päiväys Allekirjoitus Sähköposti Puhelinnumero Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Osoitteenmuutos / alkaen Lahjatilaus Irtisanon tilauksen Asiakasnumero: Kestotilaus jatkuu automaattisesti tilausjaksoittain ilman peruutusta. Vuosittain julkaistava Metsäverokirja kotiin postitettuna (arvo 29 €) . Tietoja voi lähettää kirjeitse ja sähköpostilla viimeistään kuukautta ennen merkkipäivää. Liitä mukaan lähettäjän yhteystiedot. Bjarne Häggman, AFM, FtMa, Esbo 60 VUOTTA 19.6. 7697_.indd 81 29.5.2020 17.42. Tapio Palvelut Maistraatinportti 4 A 00240 Helsinki Tunnus 5011305 Info: 00003 00003 Vastauslähetys . Tilauksen voi perua milloin tahansa ilmoittamalla siitä ennen uuden tilauskauden alkua Metsälehden asiakaspalveluun, asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai p.09 315 49 840
TEKSTI VALTTERI SKYTTÄ KUVA JUHA OLLILA Erätarkastaja voi sakottaa enimmillään 20 päiväsakon verran. Kalastuksessa rikemäärä on vuodesta toiseen kova. Valtion mailla esiintyy välillä luvatonta puunkaatoa ja teiden varsilta katoaa toisinaan puukasoja. Koronan tuoma poikkeusaika on työllistänyt Etelä-Suomen kansallispuistoissa ja retkeilyalueilla, sillä roskaaminen, laittomat nuotiot ja muut lieveilmiöt lisääntyvät aina, kun väkimäärä luonnossa lisääntyy. Nykyisin jokaisella erätarkastajalla on käytössään drooni eli pienoiskopteri. Liikkumisessa käytetään kulkuvälineitä mönkijöistä veneisiin. VOISI olettaa, että kalastaminen kiinnostaa ihmisiä kesällä, sillä kalastonhoitomaksuja ja kalastuslupia on lunastettu runsaasti. 82 Metsälehti Makasiini » TYÖSSÄ METSÄSSÄ 7698_.indd 82 29.5.2020 18.35. Yleisin sanktio luonnossa tapahtuvista rikkeistä on sakko. Niin kalastusta, metsästystä kuin liikkumista valtion mailla valvoo Suomessa 12 erätarkastajaa. l Valtion metsien vartijat Koronarajoitukset ohjaavat ihmisiä luontoon, joten erätarkastajilla riittää työnsarkaa, kertoo ylitarkastaja Juha Ahonen. Erätarkastajat tekevät noin 10 000 tarkastusta vuodessa. Erätarkastaja esittää pyydettäessä virkamerkin, mutta hänet tunnistaa myös ulkoisista tunnusmerkeistä: virka-asussa on erätarkastajan lätkä, nimi ja Metsähallituksen erävalvonnan logo. Lisäksi valvomme autiotupien kuntoa, maastoliikennettä, polttopuuja maa-ainesvarkauksia, jätelakeja ja eläinsuojeluasioita. Droonilla voidaan esimerkiksi valvoa joenpätkää ja katsoa, onko sen varrella ylipäänsä kalastajia, joilta lupia kysellä.”. Luvaton moottorikelkkailu voi aiheuttaa tuhoja taimikoissa. Koulutukseltaan he ovat poliiseja. Pääosa työajasta kuluu suojelualueiden, kalastuksen tai metsästyksen valvonnassa. Yhden erätarkastajan vastuulla on Ahosen mukaan noin miljoona hehtaaria valtion maita
Metsä kiittää ja kasvaa hyvin. Yli 100 tietokorttia ja opastusvideot auttavat eri aiheiden opiskelussa ja ajantasaisten faktojen tarkistamisessa. METSÄNHOITOKORTISTO Hyvin hoidettujen metsien ystäville ”Helppokäyttöinen ja kattava.” ”Perusteellinen ja hyvin ylläpidetty.” Tutustu ja tilaa: www.tapio.fi/metsanhoitokortisto 7699_.indd 83 1.6.2020 11.24. Kun tiedät, miten asiat tehdään oikein ja laadukkaasti, teet viisaita päätöksiä metsien käsittelystä. Puukauppa ja puunkorjuu Tuhot Energiapuu Metsän uudistaminen Metsien muut käyttömuodot Lakisääteiset vaatimukset Metsän kasvatus Vesiensuojelu Metsätalouden suunnittelu Metsänparannus Talousmetsien luonnonhoito Muita aiheita TAPIO Metsänhoitokortisto on tietolähteesi hyvään metsänhoitoon
Käytännössä kaikki valtakirjakaupat tehdään Kuution avulla, koska se säästää aikaa ja rahaa. Salo toivoo, että metsänhoitoyhdistykset ja puunostajat ottaisivat Kuution mahdollisimman laajasti käyttöön, jotta sähköisten palvelujen hyödyistä saataisiin kaikki irti. Sähköisten palvelujen kysyntä on koronakriisin aikana vilkastunut. Digitaalinen työväline tehostaa puukauppaa ”Meillä Kuution käyttö on lähes jokapäiväistä, sataprosenttista. ”Korona-aika on tuonut entistä enemmän Kuution hyviä puolia esiin, kun voimme hoitaa asioita sähköisesti metsänomistajien kanssa, eikä tarvitse kohdata kasvotusten. Uskon, että sähköisten etäpalvelujen käyttö tulee yleistymään. Se on tulevaisuutta myös metsäalalla”, Kari Salo sanoo. Se tehostaisi puukauppaa, alentaisi kustannuksia ja olisi eduksi koko Suomen metsätaloudelle. ”On todella helppoa, kun ei tarvitse kopioida sähköposteja tai muuta, vaan tarjouspyynnöt lähtevät suoraan järjestelmästä. Säästämme siinä aikaa ja rahaa. Työ on helpompaa, kun puukaupan tarjouspyynnöt lähtevät nappia painamalla nopeasti markkinoille ja tavoittavat tehokkaasti puunostajat. ”Kaikkien yhteinen etu on, että Kuutio menestyy. Kuution kautta jätettyjen tarjouspyyntöjen ja tehtyjen tarjousten määrä on kasvanut tasaisesti, vaikka käytön aktiivisuus vaihtelee alueellisesti. Se on selvästi paras tapa kilpailuttaa puukaupat.” Kuutio_MetsalehtiMakasiini_210x240mm_20200513_.indd 1 14.5.2020 11.48 7700_.indd 84 1.6.2020 11.36. Käymme puukauppa verkossa, järjestämme palavereja verkossa. Kaikissa puukaupoissa, jotka laitetaan julkiseen myyntiin, käytämme Kuutiota”, Metsänhoitoyhdistys Siikalakeuden johtaja Kari Salo sanoo. Se samalla avointa kaikille, jotka ovat Kuutiossa ostajina”, Kari Salo kertoo. Metsänhoitoyhdistyksissä aikaa kuluu paljon tarjouspyyntöjen ja tarjousten käsittelyyn