Niitä lupaa myös Hannu Koponen puuta myyvälle Jukka Hytöselle. METSÄALAN AJANKOHTAISLEHTI • TORSTAINA 17. ›› 6 Lannoitus innostaa nyt erityisen paljon ›› 7 Luvassa tasainen puukauppavuosi ›› 12–13 METSÄSTÄ Näin otat huomioon ilmaston metsässäsi ›› 14–15 Paanajärvi ei enää vedä taiteilijoita ›› 16–17 Yritysjohtaja innostui metsästä ›› 18–19 Keskisarjan Stihl päihittää isompansa ›› 22 PILKKEITÄ Perhoset tarvitsevat talven kylmyyttä ›› 24 Kaikkien pistaasien pähkinöitä ei syödä ›› 30 Luottomyyjille on metsäyhtiöillä tarjolla ylimääräisiä etuja. TAMMIKUUTA 2019 • NRO 1 • PERUSTETTU 1933 • WWW.METSÄLEHTI.FI Se pp o Sa m ul i UUTISET Lämpölaitokset siirtyvät puuhun ›› 2–3 Päästörajoitus ei estä sahakauppaa ›› 3 HENKILÖ Metsä tulee televisioon Suomalaisen, venäläisen ja ruotsalaisen Suomen jälkeen Marjo Vilkko on kirjoittanut tv-sarjan metsäläisestä Suomesta. Sivut 9–11 Bonusta päälle Sa m i Ka rp pi ne n
Laajentamalla puunhankintaamme pystymme hankkimaan tarvittavan lisämäärän ensisijaisesti suomalaisilta metsänomistajilta", sanoo UPM Metsän johtaja Sauli Brander. Puuta hiilen korvaajaksi Ilmastonmuutoksen torjunta ajaa Suomen suuret lämpölaitokset etsimään korvaajaa kivihiilelle. Lahden uuteen lämpölaitokseen on tarkoitus hankkia kotimaista puuta pääosin 60–100 kilometrin säteeltä Lahden ympäriltä. Suomen metsäkeskus ja Luonnonvarakeskus selvittävät alueen ensiharvennusrästikeskittymät ja niiden puupotentiaalin. Muualla maassa laajempia tuhoja ei tämän hetken tiedon mukaan ole ollut, mutta yksittäisiä puita ja puuryhmiä on kuitenkin kaatunut tuulelle alttiilla paikoilla.. Uusi lämpölaitos polttaa latvusmassasta, oksista ja energiaharvennuspuusta tehtyä metsähaketta sekä metsäteollisuuden sivutuotteita, kuten kuorta. Tutkimusylijohtajan tehtäviin kuuluvat Luken tutkimusstrategiset linjaukset ja rahoitukselliset tavoitteet. Vielä korjaamatta olevat vahingoittuneet puut sekä tuore havupuutavara olisi syytä saada pois metsästä hyvissä ajoin ennen keskikesää hyönteistuhoriskin takia, Metsäkeskus muistuttaa. Tuhoalueilla ytimennävertäjäpopulaatio on moninkertaistunut viime keväästä. Keskittymistä valitaan esimerkkikohteita, joille laaditaan kolme erilaista puun talteenottoketjuja ja näille tarkat laskelmat. Lahdessa hiilen korvaa osin puu. Pohjanmaalla suurimmat myrskytuhot Aapeli-myrsky ei aiheuttanut laajoja tuulituhoja metsissä, Suomen metsäkeskuksesta kerrotaan. Monitieteinen Bios-tutkimusyksikkö julkaisi joulukuussa selvityksen, jonka mukaan pelleteille ja metsähakkeella toimivat biolämpölaitokset eivät vähentäisi ilmastopäästöjä pääkaupungissa. "Uusi laitos pystyy polttamaan sataprosenttisesti puuta. Merkittävimmät tuhot koettiin Pohjanmaalla, jossa tuhojen suuruusluokka on noin 100 000 kuutiota ja vahingoittuneiden puiden arvo noin 3,5 miljoonaa euroa. Turve ja hiili säilyvät voimalan varmuuspolttoaineina. "Meilläkin on kehitteillä paljon uusia asioita, mutta ne eivät ole vielä teknologisesti niin kypsiä, että niiden varaan olisi voinut tässä vaiheessa rakentaa Lahden kaukolämmön tuotannon", Timonen kertoo. Viiden vuoden määräaikainen pesti alkoi tammikuussa. Oikealla nouseva uusi Kymijärvi III -biolämpölaitos sekä Kymijärvi II -laitos korvaavat keskellä näkyvän vanhan hiilivoimalan Lahdessa. Lämpövoimaloiden uusimiset vaativat vuosikausien työn, joten jos hiiltä ei korvata puulla, muunlaisia vaihtoehtoja on löydettävä pian. Asikaisesta Luken tutkimusylijohtaja Tutkimusprofessori Antti Asikainen on valittu Luonnonvarakeskuksen uudeksi tutkimusylijohtajaksi. Pohjoisen ensiharvennusrästit syyniin Pohjois-Suomen ensiharvennusten puu halutaan laittaa liikkeelle. Sitten laitos puretaan, ja lämmitystä pitää jatkaa jollakin hiiltä ilmastoystävällisemmällä keinolla. Jos Lahdessa hiili vaihtuu puuksi jo ensi syksynä, Helsingissä puunpolttosuunnitelmat ovat aiheuttaneet kipinöitä. Niiden avulla tarkastellaan, millaisia teknisiä ja taloudellisia edellytyksiä puunkorjuuseen valituilla kohteilla on. Bioenergia ry:n kannanoton mukaan käsitys ei pidä paikkaansa ja selvityksessä oli virheitä. Energiapolitiikan käännöksiä on vaikea ennustaa, joten Lahdenkin uusi laitos pystyy polttamaan puun lisäksi monenlaista ainesta. Siellä voidaan polttaa metsäteollisuuden sivuvirtoja, energiakasveja tai metsänhakkuutähteitä", kertoo Lahti Energian projektipäällikkö Mika Timonen. Viime talven lumituhopuita yhä korjaamatta Viime talven lumituhojen jäljiltä puustoa on edelleen korjaamatta Kainuussa ja Pohjois-Karjalassa, Suomen metsäkeskus kertoo. Lahti Energian mukaan hiilen korvaaminen puulla vähentää yhtiön hiilidioksidipäästöjä vuodessa arviolta 600 000 tonnia vuoden 1990 päästötasosta. Alueelle avataan viisi uutta metsäpalvelutoimistoa – Kajaaniin, Ouluun, Ristijärvelle, Suomussalmelle ja Kuhmoon – lisäksi on palkattu uusia asiakaspalvelijoita. ”UPM on tehnyt viime vuosien aikana investointeja puuta käyttäviin laitoksiin Suomessa. Puuta lähialueelta Hallitus on esittänyt, että kivihiilen energiakäytöstä luovutaan ensi vuosikymmenen loppuun mennessä. Lisäksi hän rakentaa kansainvälisesti kilpailukykyistä ja kunnianhimoista hankeportfoliota. Lahdessa palaa ensi syksystä lähtien venäläishiilen sijaan kotimainen puu. UPM avaa uusia palvelutoimistoja Metsäyhtiö UPM laajentaa puunhankintaansa Pohjois-Pohjanmaalle ja Kainuuseen. LYHYET UUTISET 17.1.2019 / AJASSA 2 VALTTERI SKYTTÄ, teksti JUHA TANHUA, kuva L ahdessa vanha hiilivoimala lämmittää koteja viimeistä kertaa tänä keväänä. Noin puolet tuhoutuneista puista jäi metsiin kesän yli. Uuden monipolttoainelaitoksen pystytys on aikataulussa, joten ensi syksystä alkaen voimalan pihaan ajetaan hiilen sijaan metsähaketta ja metsäteollisuuden sivutuotteita, kuten sahauksesta ylijäävää puunkuorta
Lahdessa uusi voimala tietää sitä, että energiapuunpuun hankinnasta jää lähialueelle yli 10 miljoonaa euroa vuodessa. 09 315?49?808 Toimituksen sihteeri: Päivi Laipio p. EU:n viidennen vaiheen normit pakokaasupäästöille rajoittavat pakokaasujen hiilimonoksidieli häkäpitoisuutta sekä hiilivetyjen ja typen oksidien enimmäismäärää. EU on määritellyt, mitkä laitokset saavat tyyppihyväksyä unionin alueelle tuotavia laitteita. 09 315?49?804 Ulkoasu: Anna Back p. ”Esimerkiksi VTT on valtuutettu mittaamaan pienmoottorien päästöarvoja.” Jo hankittujen pienkoneiden käyttöä uudet päästönormit eivät rajoita. Näitä on alan kaupoissa tulevaisuudessakin tarjolla kiristyneistä päästönormeista huolimatta. Viranomaisvalvonta kohdistuu ensisijaisesti tyyppihyväksyntätodistuksiin. Rajoitus koskee moottoreita, jotka on tyyppihyväksytty EU-alueella viime vuoden alusta lukien tai saatetaan ensi kertaa markkinoille tämän vuoden alusta alkaen. Sen voi teettää missä maassa tahansa. Energiapuun keruuseen ja kuljetukseen uusi laitos tuo noin 70–80 uutta työpaikkaa. Uusi lämpövoimala lisää Viinikan mukaan energiapuun kysyntää etenkin Päijät-Hämeen, Kymenlaakson ja Uudenmaan metsänhoitoyhdistysten alueella. "Ennen raha on mennyt Venäjälle, josta hiili on ostettu. 09 315?49?802 Toimitussihteeri: Eero Sala p. Valtaosa tuesta – 38 miljoonaa euroa – meni nuorten metsien hoitotöihin. Työmäärien kasvattamisessa on iso markkinarako metsäalan toimijoille”, hankehallinnon asiantuntija Yrjö Niskanen Metsäkeskuksesta kertoo. Edellisvuonna käyttämättä jäi viidennes. Työlajeista nuoren metsän hoito kasvoi selvästi, sen sijaan taimikon varhaishoidon ala kutistui noin kolmanneksella. Summa kohosi kolmella miljoonalla eurolla viime vuodesta. "Aika pitkään oli sellainen tilanne, että energiapuukasat seisoivat tien varressa. Automaattinen päätöksenteko on mahdollista taimikon varhaishoidon, nuoren metsän hoidon ja terveyslannoituksen kemeratukipäätöksissä. ”Varhaishoitoa pitäisi tehdä lähes 100 000 hehtaaria vuosittain. Niiden aitous varmennetaan aina ulkopuolisien asiantuntijoiden avulla. Päätoimittaja: Eliisa Kallioniemi p. Toistaiseksi uudet säädökset eivät vaikuta mitenkään moottorija raivaussahojen kauppaan. Ympäristöja luonnonhoitotuen käyttö oli kasvussa. Se ei ollut kenenkään etu", Viinikka sanoo. 09 315?49?840 Postiosoite: Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki Sähköposti: etunimi.sukunimi@metsalehti.fi www.metsalehti.fi 3 AJASSA / 17.1.2019 "Lahti on hyvällä sijainnilla siinä mielessä, että lähimmät samasta puupolttoaineesta kilpailevat laitokset ovat aika kaukana", Timonen sanoo. Aiempien päästönormien aikaan markkinoille tuotuja koneita saa myydä niiden tyyppihyväksynnän kestoajan. Viimeinen hiililaiva tuli muutama viikko sitten Haminan satamaan", projektipäällikkö Timonen sanoo. Tyyppihyväksynnän tekee valmistaja tai tämän edustaja. Puuta hiilen korvaajaksi "Viimeinen hiililaiva tuli muutama viikko sitten Haminan satamaan." MIKKO RIIKILÄ V uoden alusta voimaan tullut EU-asetus säätää muun muassa pienkoneille aiempaa kireämmät päästönormit. Tukisumma nousi viiteen miljoonaan euroon, mikä on runsas kolmannes enemmän kuin vuonna 2017. 09 315?49?809 Asiakaspalvelu: p. Puut ovat terminaalissa kuivumassa ja odottavat toimitusta voimalalle", Family Timberin toimitusjohtaja Tapio Viinikka kertoo. Yksi yrityksistä on Family Timber, jossa on taustalla eteläsuomalaisia metsänhoitoyhdistyksiä. Metsuri-merkkistä moottorisahaa myyvästä Keskisen Kyläkaupasta kerrotaan, että he tukeutuvat valmistajien tyyppihyväksyntätodistuksiin. Metsätietöiden teko väheni edellisvuodesta runsaat 40 prosenttia ja suometsien hoito kolmanneksella. Kymmenys kemerasta jäi käyttämättä. M ik ko Ri ik ilä JUSSI COLLIN K emeratukia maksettiin viime vuonna 49 miljoonaa euroa, mikä on liki neljä miljoonaa euroa vähemmän kuin edellisvuonna, Suomen metsäkeskuksesta kerrotaan. Halpasahat pysyvät kauppojen hyllyillä Päästöjen tiukentuneet EU-normit eivät vaikuta moottorija raivaussahojen kauppaan. Myös niin sanottujen halpasahojen myynti jatkuu. Vuosittain kemeratukea saa noin 45 000 metsänomistajaa. Enemmänkin rahaa olisi ollut tarjolla, sillä koko viime vuoden kemerapotista (56 miljoonaa euroa) käyttämättä jäi seitsemän miljoonaa euroa eli reilut 12 prosenttia. Ensi vaiheessa normi ei vaikuta moottorija raivaussahojen kauppaan mitenkään. Isojen moottorisahavalmistajien sahamallistot täyttävät tämän vuoden alusta voimaan astuneet päästönormit. Hänen mukaansa Family Timberin kuuden omistajayhdistyksen alueelta löytyy energiapuuta hyvin myös pääkaupunkiseudun puuta käyttäville voimalaitoksille, jos sellaisia päätetään rakentaa. "Olemme korjanneet Lahti Energialle puuta vuodesta 2017, lähinnä karsittua rankaa. Vaikutus näkyy jo korjuussa Lahti Energia on tehnyt jo tovi sitten sopimukset metsäpolttoaineiden toimituksesta lämpölaitokseen viiden yrityksen kanssa. Vuosikymmenen alusta työmäärät ovat puolittuneet. Traficomin ylitarkastaja Mika Loponen kertoo, että suunnitteilla on myös myynnissä olevien laitteiden todellisten päästöjen valvontaa. Metsäkeskus myös automatisoi kemerahakemusten ja toteutusilmoitusten käsittelyä. Moottorien päästönormeista vastaava viranomainen Suomessa on Traficom
Oravanpyörästä jo varhain irrottautunut Syvänen kiinnostui metsistä ja puuntuottamisesta. Myös metsien, peltojen ja soiden hiilinieluja on vahvistettava. Metsänomistajan ilmastotekoja ELIISA KALLIONIEMI päätoimittaja eliisa.kallioniemi@metsalehti.fi Pekka Syvänen rakentaa päätoimenaan pienmetsäkoneita, sivutoiminaan hän tuottaa puuta ja kirjoittaa kolumneja Metsälehteen.. Kaikkialle se ei kuitenkaan ulotu. ”Otan neuvojien luomaa sädekehää puuntuottamisesta pois, ja koetan innosItse oppimaan Pekka Syvänen kannustaa metsänomistajia perehtymään metsänhoitoon omatoimisesti. Yksi lyhyen aikavälin tehokkaista keinoista on pidentää kiertoaikoja. Niille, jotka eivät halua noudattaa perinteistä metsätaloutta, voisi puolestaan tarjota mahdollisuutta tehdä tulosta kasvattamalla metsien sitoman hiilen määrää. LIINA KJELLBERG Turha kinata hakkuista Tulitikkupuuta nurin yhteensä 15 mottia ja 5,5 hehtaaria. Nyt hän aloittaa Metsälehden kolumnistina – ihan omalla nimellään. Verovaroja tulee käyttää siellä, missä niistä on kaikkein eniten hyötyä. Voit myös lähettää kuvasi sähköpostilla osoitteeseen lukijoilta@metsalehti.fi. Jos hakkuut vähenevät Suomessa, ne lisääntyvät jossain muualla. METSÄNOMISTAJIEN on helppo ryhtyä töihin, sillä hyvä metsänhoito tarkoittaa pääasiassa samaa kuin hiilen varastoinnin kannalta tehokas metsänhoito. Niin kauan kuin metsäteollisuuden tuotteiden kysyntä kasvaa, kasvaa myös raaka-aineen tarve. Toimeen on mahdollista ryhtyä saman tien. METSÄNHAKKUIDEN sopiva taso on noussut kotimaisen ilmastokeskustelun kestoaiheeksi. Se määräytyy markkinoilla. Ikäänsä nähden mies on ehtinyt moneen. On selvää, että hiilidioksipäästöjä on vähennettävä, mutta se ei riitä Suomen ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi. Siinä löytyy toimia, joista valita – aina jalostetun siemenmateriaalin käytöstä taimikonhoitoon ja puulajivalikoiman monipuolistamiseen. METSÄLEHTI.FI Lukijakuva PÄÄKIRJOITUS NÄKÖKULMA AJANKOHTAINEN MIKKO RIIKILÄ, teksti SEPPO SAMULI, kuva M etsälehden uusin kolumnisti Pekka Syvänen on metsänomistajaksi nuori ja sikälikin epätavallinen, että hän on ostanut metsätilansa, joka sijaitsee Ristiinassa. Hakkuumäärät riippuvat siitä, miten paljon metsäteollisuus tarvitsee puuta ja miten paljon metsänomistajat ovat sitä valmiit myymään. Ilmastoteoista, eli keinoista torjua ilmastonmuutosta, puhuttiin viime viikolla myös Tieteen päivillä Helsingissä. Tutkijoilla on paljon annettavaa ongelman ratkomiseksi, mutta ei sitä, mitä vaaleihin valmistautuvat poliitikot eniten toivovat: yksinkertaisia ratkaisuja. Esimerkiksi hakkuiden määrään poliitikkojen on vaikea vaikuttaa. Sen sijaan ilmastopolitiikalla voidaan kannustaa lisäämään puuston kasvua ja hiilen varastoitumista metsiin. Hakkuumääristä kinastelua järkevämpää olisi huolehtia siitä, että metsien kasvu säilyy jatkossakin hyvänä. Ainakaan toistaiseksi sillä, mitä poliitikot hakkuumääristä ajattelevat, ei kuitenkaan ole käytännön merkitystä. Opintielle Otaniemeen lähdettyään hän valmistui konepajatekniikan diplomi-insinööriksi ja työskenteli sen jälkeen kansainvälisesti toimivissa pörssiyhtiöissä. Lisäksi se on viisasta varautumista ilmastonmuutoksen tuomiin riskeihin kuten tuulija hyönteistuhoihin. Omatoiminen puunkorjaaja pääsi jatkamaan ”ilmastohommia”, kuten hän kutsui harvennushakkuutaan. Tienvarteen oli tulossa sekä sellupuuta että polttoainetta paikalliselle lämpöyrittäjälle. Moni metsänomistaja olisi valmis lykkäämään hakkuita, jos siitä maksettaisiin kohtuullinen korvaus. Vaikka asioita pitää tutkia vielä lisää, tietoa on jo nyt saatavilla runsaasti. Julkaistuista kuvista maksamme 50 euroa. Poliittisista puolueista lähes kaikki ovat valmiit pitämään hakkuut vähintään nykyisellä tasolla. UUDELLA EDUSKUNNALLA on paljon valtaa torjua ilmastonmuutosta. HIIHTONIILO Lukijoiden kuvat osoitteessa metsalehti.fi/Metsalehti/ Lukijoidenkuvat. Tutkijoiden viesti oli, että tarvitaan ilmastopolitiikkaa, jossa keinoja tarkastellaan laaja-alaisesti. Harvennushakkuu on hyvä esimerkki ilmastoteosta. 17.1.2019 / AJASSA 4 METSÄNOMISTAJA RAPORTOI yhteisöpalvelu Twitterissä, että saha on taas kunnossa. Kirjoittajan taitojaankin Syvänen esitellyt jo pitkään, ensi alkuun tosin nimimerkin Paavo Puuntuottaja suojassa. Miehellä on selkeä käsitys, mitä hän haluaa viestiä Metsälehden lukijoille
LASTEN JA YRITYSTEN lisäksi meillä on hoidettavana reilun 50 hehtaarin metsätila. En valita, itse olen tilannettani halunnut ja koen viettäväni tähän astisen elämäni onnellisimpia vuosia. Ja tietysti metsäalan tuotteita myyvälle kaikki näkyvyyskin on hyvästä.” Kuka?. Lumikuorma puissa on paikoin melkoinen.” ATE Verkkokeskustelu: Tuliko lumituhoja. Olemme päätyneet tekemään itse ennakkoraivaukset, istutukset ja taimikonhoidot. Ei ole juurineen puita kaatanut, maa on sen verran jäässä. Ruuhkavuodet ovat tuttu ilmiö monelle pienten lasten vanhemmuuden kokeneelle. Latvasta noin metri on jäätynyt suunnilleen vaakasuoraan.” JÄTKÄ ”Koivut ovat putsaantuneet osittain, mutta havupuihin lumet jäivät. Metsätilallemme voisi upottaa rajattoman paljon työtunteja, metsätila ei ole koskaan valmis. Ilman kesäisiä metsänhoitotöitä vartaloni rapistuisi. . Ensi kertaa Logbullet esiteltiin vuonna 2015. Tekisimme myös ensiharvennukset, jos meillä olisi enemmän metsänhoitoaikaa. Saatatte yllättyä, kuinka fiksusti ja yksikertaisesti lean voikaan ohjata puuntuottajaa. . Hieman mönkijää isompi ja monin verroin maastokelpoisempi kone on suunnattu metsänomistajille, joilla on aikaa ja intoa puuhailla metsissään. Elämäntilannettani kutsutaan nimellä ruuhkavuodet. Tällä hetkellä rakenteilla sarjan 25:s kone, joka on jo myyty Englantiin. Riukumetsien kasvattajat voinevat varautua katkenneisiin latvoihin.” MENNINKÄINEN ”Tänään kiertelin katsomassa tuhoja, yllättäen vain viisi isoa mäntyä kaatunut juurineen. . Rajoitetulla metsänhoitoajalla joudumme pohtimaan mitkä metsänhoitotyöt ovat oleellisimmat pitääksemme metsätilamme kokonaisuudessa hyvässä kasvukulmassa. Välipuita näyttää olevan jo suht paljon kaarellaan.” HATELO ”Havaintoja Onnibussin ikkunasta: Toivakassa ja Leivonmäellä suurin osa 40–80-vuotiaista kuusista kumartaa kohti Pietaria, yhdenkään latva ei osoita suoraan taivaalle.” JEAN S ”Viime viikkoina on tullut liikuttua Ylä-Karjalan suunnilla. Ensiharventaminen on mielestäni hauskinta metsänhoitoa ja antaa ruumiille parasta kuritusta kestämään arjen haasteita. Jonkin verran oli koivunraippaa nurin.” LENKOPETÄJÄ ”Katselin omaa istutuskoivikkoa. KOLUMNI Gallup ALKAVA YRITYS, kaksi alle päiväkoti-ikäistä lasta ja yrittäjänä työskentelevä puoliso. En ole keksinyt miten saisin mahdutettua aamu kuudelta alkaviin ja illalla yhdeksän jälkeen lasten nukuttamiseen päättyviin päiviini lisää kuntoliikuntaa. METSÄ ANTAA taloudellisen tuoton lisäksi ruumiillista hyvinvointia. Kävin nuorempana kuntosalilla monen monta kertaa viikossa. Mutta kuusikoiden lumettomat latvat rajusti kaarella etelään. Diplomi-insinööri . Metsänhoitotyöt etenevät ja molempien mieli ja vartalo saavat hyvää energiaa talveen. Samaan aikaan mies toimi myös teekkarien autokerhon lehden päätoimittajana – ja kuten harrastelehdissä tapana on, sai kirjoittaa jutut itse. Onko palstalaisilla havaintoja lumivahingoista. . Toinen lähtee aamupäiväksi metsään ja toinen iltapäiväksi. Koivuja ja lehtipuita luokillaan, koivuntaimikoissa hennommat kumartelevat maata kohti. Metsäpohjan risuista siistimisen jälkeen voisimme aina vaikka mennä heinäämään taimikoita. Vapaa-aikaa ei perinteisessä mielessä ole. Puuntuottamista ruuhkavuosissa Ainakin Savon suunnalla on tullut märkää lunta parissa päivässä kunnolla. Valmistaa Logbullet-pienkoneita . . Teltassa saa hyvät unet kolmen raivaussahatankillisen, grillatun päivällisen ja saunan jälkeen nuoremman polven tuhistessa lapsen untaan vieressä. Se alkaa olla 25-vuotiaana 22–23-metristä. Metsänhoito ei saa pilata lastemme kesälomia vanhempien painaessa koko loman pelkästään metsähoitotöitä. Ainakin korkeimmilla alueilla tilanne on huolestuttava. Hivelee itsetuntoa. Kesällä homma toimii osan porukasta nukkuessa yönsä teltassa. . Pääelantonsa Syvänen hankkii nykyisin rakentamalla kehittämiään Logbullet-pienmetsäkoneita. Seppo Samuli PEKKA SYVÄNEN . Kirjoittanut metsäblogia nimimerkillä Paavo Puuntuottaja . Havupuiden latvat osittain kallistuneita.” METSÄKUPSA ”Karjalassa on havaintojeni mukaan valitettavasti kaikki edellytykset vuoden takaiseen lumituhotilanteeseen. VIETÄMME KESÄLOMAMME poissa kaupungista ja saamme kerrytettyä helposti kymmenen täyttä työpäivää vaikka kävisimme hellepäivinä uimassa ja tekisimme kesäretken kotoiseen Suomeen. . Omistaa 50 hehtaaria metsää Ristiinassa yhdessä vaimonsa kanssa . Minulla ei ole ollut moneen vuoteen tarvetta keksiä vapaa-ajalle harrastuksia. 40-vuotias . Onneksi meillä on metsätila, kesäiset metsänhoitotyöt auttavat pitkälle talveen ruumiin ja mielen saatua kunnon latauksen kesän aurinkoisina päivinä. Työpäivistämme muodostuu täysimittaisia tehdessäni vaimoni kanssa yhtä paljon metsänhoitotöitä. Havupuissa on lunta ja näköjään sitkeästi takertuneena. Pienmetsäkoneita metsäharrastajille Syvänen muistelee, että hänen kirjallinen uransa alkoi Teknillisessä korkeakoulussa, jossa hän harjaantui tekniseen kirjoittamiseen. Kuinkahan käy, kun kelit lämpiävät tai tulee uusi nuoskalumi latvoihin?” KUUSESSA OLLAAN ”Terveisiä Savosta. Mökissä kaksi ihmistä nukkuu mukavasti, neljä ihmistä täyttää mökin koko lattiapinta-alan. ”Kolumnistiksi innostuin, kun pyydettiin. Etämetsänomistajaa vähän jännittää. Kaksi lasta . Toteuma on kerran kahdessa viikossa. Olen aina katsonut Metsälehteä ylöspäin, ja nyt sitten pääsee sinne myös itse naputtelemaan kolumneja. Pöllien siirtelyn jälkeen elämä tuntuu kevyeltä. Nykyinen haave olisi käydä pari kertaa viikossa. Asuu Helsingissä taa ihmisiä oppimaan itse asioita.” Syväsen ensimmäinen kolumni julkaistaan tässä lehdessä. JPJULKU ”Kävin illansuussa ajelemassa lenkin sydänmailla. Hän paljastaa, että toisessa kolumnissaan hän kertoo, miten metsänhoidon perusteet voi oppia kahdessa päivässä. 5 AJASSA / 17.1.2019 PEKKA SYVÄNEN Kirjoittaja on koneenrakentaja ja puuntuottaja. Kysymykseen, miksi ryhdyit Metsälehden kolumnistiksi, Syväsellä on yksinkertainen vastaus. Metsätilallamme on lämpimänä majoituskapasiteettinä muutaman neliön saunamökki. Sen jälkeen hän lupaa kertoa, kuinka tuotantotaloutta tehostavaa lean-ajattelua voidaan soveltaa metsätaloudessa. SYKSYN JA KEVÄÄN metsänhoitotyöt jäävät pois metsätilamme vähäisen majoituskapasiteetin vuoksi
Saksassa kasvua ovat vauhdittaneet muutkin suuret alat, kuten autoja koneteollisuus. Tällä kertaa käsikirjoittaja sukelsi itselleen tuntemattomanpaan. Hän osallistuu ohjaajan ja leikkaajan tukena sarjan tekoon koko tuotannon ajan. . "Olen oppinut enemmän uutta kuin missään aikaisemmassa sarjassa", Vilkko kertoo. koulutukseltaan historioitsija . Uuden ajan nationalismia Vilkon toinen koti on Münchenissä Saksassa. Samalla ne ovat osa suomalaisten henkistä pääomaa ja suomalaisuutta. Myös saksalaisilla metsät ovat olleet tärkeä osa kansanperinnettä. –4.3.2019 klo 21.25 21.55, uusinta tiistaisin klo 16.15. Ehkä tämä voi olla uuden ajan hyvää nationalismia", Vilkko pohtii. "Ei välttämättä tunnu hyvältä ajatukselta, että kansantaloudelle näin tärkeällä asialla on yhtä aikaa niin suuri yksityinen ja kansallinen merkitys, johon vielä liittyy vahva emotionaalinen ulottuvuus", Vilkko pohtii. TIIA PUUKILA, teksti SEPPO SAMULI, kuva M iten metsät ovat muovanneet ja muovaavat kansallisidentiteettiämme, maatamme ja historiaamme. "Metsäsuhteeni on rumasti sanottuna kyynistynyt." MARJO VILKKO . . 17.1.2019 / AJASSA 6 Kuka. Samaan aikaan, kun sarjassa syvennyttiin metsien moninaisiin vaikutuksiin ja rooleihin, Vilkko koki oman metsäsuhteensa muuttuneen. Sarja on kuvattu pääosin viime kesänä Nuuksion kansallispuistossa, Helsingin keskuspuistossa sekä Itäja Kaakkois-Suomen metsämaisemissa. . Suomi on metsäläinen on jatkoa Vilkon aikaisemmin käsikirjoittamalle sarjatrilogialle Suomi on suomalainen, Suomi on venäläinen ja Suomi on ruotsalainen. HAASTATTELU Marjo Vilkko on huomannut, että leikkaajan musiikkiharrastus vaikuttaa positiivisesti kokonaisuuteen – niin tälläkin kertaa. Sarjat on tuottanut Intervisio Oy. Suomalaisen metsäsuhteen tekee erityiseksi kuitenkin se, että metsä on ollut vahvasti mukana kaikkialla läpi Suomen historian. "Euroopasta katsottuna tämänhetkisssä metsävouhotuksessa on vähän nationalismin henkeä, mutta hyväntahtoisessa mielessä. . Kahdeksanosaisessa sarjassa pureudutaan niin suomalaiseen metsäsuhteeseen, mytologiaan, metsien hyötykäyttöön kuin metsäkiistoihin. Metsäsuhde myllerryksessä Edellisistä Suomi on -tuotannoista tuttu juontaja Juhani Seppänen kuljettaa sarjan tarinaa ja pohtii omia henkilökohtaisia metsämuistojaan. syntynyt Rautjärvellä, asuu Helsingissä ja Münchenissä . ei omista metsää siinä jotain tuttua. Suomi on metsäläinen esitetään Ylen kanavalla TV1 maanantaisin 14.1. käsikirjoittanut Suomi ontrilogian ja Kekkonensarjan . "Metsäsuhteeni on rumasti sanottuna kyynistynyt, neutraalimmin sanottuna tasapainottunut." Käsikirjoitusprosessin myötä Vilkko havahtui siihen, kuinka merkittävästi metsät ovat muokanneet rakentaneet ja kasvattaneet nykyistä Suomea. Jaksoja kuvattiin paloissa. . Suomi on metsäläinen tv-sarjan käsikirjoittaja . . . Välillä on asiantuntijoiden vuoro päästä kertomaan kameralle metsäläisyydestä kauniissa maisemissa. Suomalaisessa metsäsuhteessa hyödyn ja nautinnon, ja siinä sivussa kauneudenkin, tavoittelu ovat kulkeneet käsi kädessä", summaa sarjan käsikirjoittaja Marjo Vilkko. Tähän kysymykseen etsii vastauksia Yleisradion uusi sarja Suomi on metsäläinen. Asiantuntija-apua hän sai muun muassa Metsälehdeltä. ammatiltaan käsikirjoittaja, kirjailija ja tietokirjailija . "Se kertoo kansasta, joka käyttää ja hoitaa metsiään. Käsikirjoittajana Vilkolla oli selkein näkemys, miten juonto ja haastattelut nivoutuvat kokonaisuudeksi. harrastaa flamencoa ja argentiinalaista tangoa . . avopuoliso ja kaksi aikuista poikaa . Ehkä juuri metsien erityislaatuisen aseman vuoksi Suomessa käydään ja on aina käyty vilkasta metsäpoliittista ja aatteellista keskustelua. Lapsuudessa Rudolf Koivun satukirjojen ja mökkiseikkailujen siivittämänä syntynyt henkinen suhde metsiin sai uusia sävyjä. Tuotannon edellisiin osiin historioitsijan koulutus antoi Vilkolle hyvät pohjatiedot. Sarjan lopputulos ylittää käsikirjoittajan odotukset.. Kun hän on kertonut sarjasta paikallisille ja puhunut suomalaisesta luontosuhteesta, he ovat tunnistaneet Matka metsien Suomeen Ylen uusi sarja pohtii metsien vaikutusta suomalaisiin ja Suomeen
Esimerkiksi 500 m³ puukaupasta bonuksesi on 0,7 €/m³ eli 350 €. "Se on enemmän kuin koskaan aiemmin tähän aikaan vuodesta. puukauppabonuksen puukauppabonuksen Nyt kannattaa liittyä UPM Kumppaniksi! Korotimme puukaupoista kertyvän palvelubonuksen jopa kolminkertaiseksi. Tänä vuonna lannoitetaan poikkeuksellisen ahkerasti, niin maasta kuin ilmasta. Yhdistyksen toiminnanjohtajan Olli Mäen mukaan tänä vuonna tavoitteena on vähintään kaksinkertainen määrä. Lannoitteet voidaan levittää joko helikopterilla tai maasta Lannoittamiseen tuli vauhtia Metsänhoitoyhdistysten kampanja kannustaa metsänomistajia lannoittamaan metsiään. Kasvatuslannoitusten tavoitteena on lisätä puuston kasvua, jolloin harvennukset ja päätehakkuu voidaan tehdä aiemmin. Hoidettuihin metsiin Lannoituskampanja koskee sekä kasvatusettä terveyslannoituksia. Silloin puut alkavat olla tukkipuun mitoissa, joten lannoituksesta saatava hyöty on mahdollisimman suuri", Mäki sanoo. Metsänhoitoyhdistys Satakunnan alueella lentolevitys maksaa lannoitteesta riippuen ja ilman arvonlisäveroa noin 400 euroa hehtaarilta. Terveyslannoitusta tehdään sellaisilla kasvupaikoilla, joilla maaperän ravinnehäiriöt haittaavat puuston kasvua. Metsänhoitoyhdistys Satakunnan alueella metsää lannoitettiin viime vuonna noin 300 hehtaaria. /bonustapuukaupasta Metsä rikastuttaa elämääsi www.upmmetsä.?. Kasvatuslannoitukseen sijoitetuille rahoille saa Mäen ja Sahlmanin mukaan 10–15 prosentin tuoton, terveyslannoituksessa tuotto on sitäkin suurempi. Kasvatuslannoitus sopii hyvin hoidettuihin ja hiljan harvennettuihin metsiin. "Hoitopuolen asioita on helpompi tuoda esiin, kun metsänomistajille on tulossa puukaupparahaa", hän sanoo. Esimerkiksi metsänhoitoyhdistys Pohjois-Savon alueella lannoituksesta on sovittu jo 200 metsänomistajan kanssa. Kaikki metsänomistajat, jotka tilaavat metsänhoitoyhdistyksiltä maaliskuun loppuun mennessä metsänlannoituspalvelun, ovat mukana viiden helikopterilennon ja yhden 500 euron suuruisen lannoituspalvelusetelin arvonnassa. Tyypillisiä kohteita ovat boorinpuutteesta kärsivät kuusikot. Voit käyttää palvelubonuksen metsänhoitotöihin – vaikkapa maanmuokkaukseen, taimien istutukseen tai lannoitukseen. Metsänomistajien ennakoidun lannoitusinnon taustalla on metsänhoitoyhdistysten joulukuussa käynnistämä valtakunnallinen lannoituskampanja. Vaikka kampanjan ennakoidaan innostavan metsänomistajia lannoittamaan metsiään, on ennakoidun lannoitusinnon taustalla Mäen mukaan myös puukaupan hyvä vire. "Kasvatuslannoitus on kannattavinta yli 45 vuoden ikäisissä metsiköissä. 20000 30000 40000 50000 60000 Lannoituksen suosio kasvussa Metsänlannoitusten määrät vuosina 2006 2017 ha 2006 2008 2010 2012 2014 2017 Lä hd e: Lu ke puukauppabonuksen TRIPLASIMME Liity kumppaniksi! Saat enemmän etua puukaupasta. 7 AJASSA / 17.1.2019 LIINA KJELLBERG M etsänlannoitusten määrät nousevat tänä vuonna poikkeuksellisen korkealle, metsänhoitoyhdistyksistä ennakoidaan. TUTUSTU ETUIHIN JA RYHDY KUMPPANIKSI www.upmmetsa.. Lu ke /E rk ki O ks an en käsin. Sopimukset kattavat parituhatta hehtaaria, ja niitä tulee varmasti vielä toinen mokoma lisää", arvioi yhdistyksen johtaja Pekka Sahlman
TILAVAHTI VALVOO Rekisteröidy ja saat kiinnostavat kohteet sähköpostiisi.. Pantattua metsää vastaan pitäisi olla helppo saada lainaa puukaupan loppusumman verran. Jos on käytettävissä täysi metsävähennys, puunmyyntituloista jää veronalaiseksi ilman muita vähennyksiä 40 prosenttia. Metsänomistaja voi hakema verottajalta erityisesti puun myyntituloa varten annettavan verokortin. Normaalisti puukaupan ennakonpidätys on 19 prosenttia pystykaupassa ja 13 prosenttia hankintakaupassa. Lopullinen korko määräytyy korjuun ajankohdan mukaan. Lisäksi metsänomistaja maksaa saamastaan ennakkomaksusta koron, joka lasketaan koko puukaupan korjuuajalle, joka tavallisimmin on kaksi vuotta. Saatu verokortti toimitetaan puun ostajalle. Korko on kolmen kuukauden euribor plus 1,75 prosenttia. Myös rahoituksesta maksettu korko ilmoitetaan muuna vuosimenona 2C-lomakkeen kohdassa 7.3. Vuosi-ilmoitus rahoitusyhtiöltä Rahoitusyhtiö tekee ennakkomaksusta vuosi-ilmoituksen verottajalle samaan tapaan kuin varsinaiset puunostajat. ”Kaupan ehdot ovat myyjän ja ostajan sovittavissa. Sovittu osa puukauppasaatavasta siirtyy – myydään – rahoitusyhtiölle. MIKKO RIIKILÄ vonlisävero vähennetään erikseen arvonlisäverotuksessa. Jos hakkuu päättyy ennen sovitun korjuuajan umpeutumista, metsänomistaja saa osan maksamastaan korosta takaisin. Se sisältää arvonlisäveron, joka myyjän on omaaloitteisesti tilitettävä. Ylimääräisen koron palautus ilmoitetaan kohdassa 6.2 muuna metsätalouden pääomatulona. Verohallinto laskee sopivan ennakonpidätysprosentin. Metsälehden veroasiantuntija Väinö Sikanen neuvoo puukauppaa hierovia kytkemään rahoitustoiveet osaksi puukaupan tarjouspyyntöä. Myös puun myyjä saa rahoitusyhtiöltä vuosi-ilmoituksen, josta käy ilmi saatu summa, ennakonpidätykset sekä arvonlisäveron osuus. Parhaimmillaan lainaan saanee pari vuotta lyhennysvapaata sekä ehdon, jonka mukaan lainan voi maksaa takaisin ennen laina-ajan loppumista. Metsärahojen saaminen nopeasti tilille voi olla tepsivä ponnin puun myyntien edistämiseen. KOMMENTTI Kallis yhdistelmä On hyvä, että puukauppaan kehitellään uudenlaisia vaihtoehtoja. Verokorttia voi tiedustella Verohallinnon palvelunumerosta 029 497 016. Ennakkomaksuun sisältyvän arvonlisäveron puun myyjä tilittää oma-aloitteisesti, kuten tavallistenkin puun myyntitulojen alv-osuuden. Ennakkomaksusta se tekee normaalin ennakonpidätyksen. Palkkioon liittyvä arMetsän ammattilainen välittää. OIKAISU rahoituksen pystykauppatuloon, joten sen nettosumma ilmoitetaan 2C-lomakkeella kohdassa 1. Tämä ei ole hyvä juttu. Esimerkiksi UPM:n ja Metsä Groupin puukauppojen ennakkorahoituksesta vastaa Osuuspankin Yrityspankki. Ennakkorahoitus on muodoltaan saatavan kauppaa. Järjestelypalkkio on arvonlisäverollinen meno, ja se ilmoitetaan metsäverolomakkeella (2C) kohdassa 7.3 ”muut vuosimenot”. Se on edullisempaa kuin myydä osa puukauppasaatavasta rahoitusyhtiölle.” Myös tavallinen pankkilaina on vaihtoehto puukauppasaatavien kiirehtimiseen. Toisin kuin edellisen Metsälehti Makasiinin (1/2019) verokysymyspalstalla todettiin, puukaupan ennakkoon on mahdollista hakea muutosta, jos on käytettävissä metsävähennysmahdollisuus. Mahdollinen koron palautus on vastaavasti verotettavaa tuloa. Hyvän puun kysynnän aikaan puukaupasta voi yhä saada ison osan metsäyhtiön maksamana ennakkona. Panttikirjan voi tilata sähköisesti maanmittauslaitoksesta, ja se maksaa 35 euroa. Koko puukauppatulon laskennallinen veroprosentti on silloin 12,4. 17.1.2019 / AJASSA 8 METSÄVEROTUS MIKKO RIIKILÄ S uurten metsäyhtiöiden kanssa puukauppaa käyvillä on nykyisin mahdollisuus saada jopa 80 prosenttia puukauppatulosta ennakkomaksuna heti puukaupan teon jälkeen. Verottaja rinnastaa ennakkoMuista ennakon alvi Metsäyhtiöt tarjoavat ennakkoa rahoitusyhtiöiden kautta. Koko korkosumma veloitetaan metsänomistajalta, kun puukaupan ennakko maksetaan. Kun korot jatkossa nousevat, puukauppaennakoiden hinta kohoaa. Rahoituksen järjestelypalkkio sekä ennakosta maksettu korko ovat vähennyskelpoisia puun myyntitulojen verotuksessa. Erityisen huono juttu se on, jos puunostajat ennakkorahoitukseen vedoten pidentävät puukauppojen korjuuaikoja 3–5 vuoteen. Kannattaa silti muistaa, että ennakkorahoitus siirtää metsäyhtiölle puukaupasta koituneita rahoituskuluja metsänomistajalle. Rahoitusyhtiö perii metsänomistajalta 200 euron järjestelypalkkion
Jatkuu seuraavalla aukeamalla. 9 AJASSA / 17.1.2019 Täkyjä tarjolla luottomyyjille Metsäyhtiöt tarjoavat säännöllisesti puuta myyville etuja, joihin metsänhoitoyhdistykset ja yksityiset sahat eivät suoraan pysty vastaamaan. Metsä Groupin asiantuntija Hannu Koponen täsmää harvennusleimikon rajaa Jukka Hytösen äskettäin ostamalla metsäpalstalla Vesannolla.. Isoa emolehmänavettaa pyörittävä Hytönen katselee ilolla, kuinka puuta karttuu lanssiin äskettäin Vapolta ostetun 60 hehtaarin suometsän hoitohakkuussa, jossa pahoin ryteiköityneet metsät pannaan kasvukuntoon ja kuusi hehtaaria rämettä raivataan pelloksi. MIKKO RIIKILÄ, teksti SAMI KARPPINEN, kuvat V esantolainen metsänomistaja Jukka Hytönen ja Metsä Groupin metsäomaisuuden hoitoon erikoistunut metsäasiantuntija Hannu Koponen mittailevat pinoja metsäautotien päässä. ”Kaikkiaan puuta pitäisi kertyä neljätuhatta kuutiota”, Hytönen kertoo
Kymmenellä hehtaarilla sopimusta tuskin saa, mutta 50 metsähehtaarin omistajalle firmoista riittänee jo kaveripyyntöjä. Se ehkä kuulostaa oudolta, mutta kuvaa todellisuutta hyvin. Yhteistyösopimuksien sisällöissä on eroja, mutta kaikissa ajatuksena on tehdä seuraavasta puukaupasta houkutteleva – etuudet paranevat yhtä jalkaa myyntimäärien kanssa. Bonus 1,4 e/m 3 kun myyty 2001–4 000 m 3 . Omistajajäsen enintään 0,6 e/ m 3 ja mh-palveluiden ostosta 1% . . . Maksetaan seuraavan puukaupan yhteydessä rahana . Vaihtoehtoisesti ne saa rahana seuraavassa puukaupassa tai voi sijoittaa Metsäliiton osuuksiin. Metsänhoitosopimusasiakas enintään 1,4 e/m 3 ja mh-palveluiden ostosta 4% . Jokavuotiseen myyntiin ei velvoiteta, vaikka yhteistyöllä haetaankin tasaista puuvirtaa. . Bonuksella voi maksaa UPM:ltä ostettuja metsäpalveluita . . Miehellä on metsänhoitosopimus, joten yhtiö huolehtii metsäasioista. . Metsä Group ja UPM tarjoavat sopimusasiakkailleen myös menekkitakuun ja lupaavat ostaa puuta metsien hakkuumahdollisuutta vastaavan määrän. Perusteena neljän vuoden puun myynnit . Bonus 0,7 e/m 3 kun myyty 500–2000 m 3 . Näin ollen kumppaneiksi mielitään metsänomistajia, joilla on riittävästi metsää. . . ”Olen kolmannen polven metsäliittolainen. . Sopimukset eivät kiellä puukauppoja muiden kanssa, mutta kumppaniyhtiölle pitäisi antaa mahdollisuus ostotarjouksen tekemiseen. Perusteena neljän vuoden myyntimäärät ja asiakkuustaso . Bonukset voi käyttää yhtiöiltä ostettavien metsäpalveluiden maksamiseen. 17.1.2019 / AJASSA 10 jolle ostomies voi soittaa ja vihjata, että nyt tarvittaisiin äkkiä vaneritehtaalle sorvitukkia taattuun ja bonuksilla höystettyyn hintaan. Bonus 0,5 euroa, kun myyty 600 m 3 (P-Suomi 400 m 3 ) (Hopeataso) . Kannusteena ovat pyyn myyntimääriin sidotut etuudet”, asiakaspalvelupäällikkö Heidi Hämäläinen selventää. Idea on sama kuin Osuusja K-kaupoilla, jotka yrittävät bonuskorteillaan pitää meidät kassajonoissaan. Hyvien palvelukokemusten luotetaan sitouttavan metsänomistajat joukoksi, PUUKAUPAN BONUKSET Metsä Group . Enimmäisbonus kun myyty yli 2500 m 3 neljän vuoden aikana Stora Enso . . Metsäyhtiöt korostavat asiakaspalvelua, mistä kertoo vaikkapa UPM:n metsäosastolla kumppanuuksista vastaavan Risto Laaksosen titteli: asiakkuuskokemusjohtaja. . ”Se toki tehdään itse metsässä mitä ehditään, mutta kaikkeen meikäläisen aika ei riitä, joten yhteistyö on välttämätöntä.” Yhteistyökumppanin valinnassa Hytösen ei tarvinnut pitkään päätään vaivata. ”Puukauppa ei edellytä jäsenyyttä, mutta parhaat edut tarjoamme jäsenille ja sopimusasiakkaille”, kertoo puunhankinnan ja metsäpalveluiden johtaja Juha Jumppanen. Jäsenetusopimusasiakas enintään 1,0 e/m 3 ja mh-palveluiden ostosta 2% . Voi maksaa metsänhoitokuluja, nostaa käyttöön tai sijoittaa A-lisäosuuksiin . Nostettu tai sijoitettu bonus on verotettavaa puun myyntituloa. . Edut koskevat kauppoja, jotka tehdään ostajan ja myyjän kesken – eivät esimerkiksi metsänhoitoyhdistyksen välityksellä tehtyjä kauppoja. Bonuksilla voi ostaa metsäpalveluita. Bonuksia ja hintatakuita Metsä Groupilla bonuskertymä riippuu neljänä edellisenä vuonna myydyn puun määrästä. UPM:llä bonuksia kertyy tekeillä olevasta puukaupasta ja kahden edellisen vuoden myynneistä. Isäni oli pitkään Metsäliiton edustajistossa, ja itsekin olen istunut siellä yhden kauden.” Luottomyyjien joukkoa Hytönen kuuluu joukkoon, jollaisia kaikki isot metsäyhtiöt koittavat saada kantaasiakkaikseen. Bonus 0,7 euroa, kun myyty 1000 m 3 (P-Suomi 600 m 3 ) (Kultataso) UPM . Tällöin bonus ei ole verotettavaa tuloa eikä niillä maksettuja kuLa ura Ve sa Pe kk a H an nil a Sto ra En so Juha Jumppanen Heidi Hämäläinen Risto Laaksonen kt. Stora Enson Tähtiasiakasohjelmaan pääsee jo ensimmäisen puukaupan perusteella. Bonus riippuu jäsenyyden tasosta. Bonus 1,5 e/m 3 kun myyty yli 4 000 m 3 "Kaikkeen meikäläisen aika ei riitä, joten yhteistyö on välttämätöntä.” Metsä Groupilla jäsenetuja metsänhoitosopimusten perustana on Osuuskunta Metsäliiton jäsenyys. . . . . Maksetaan uuden puukaupan yhteydessä . Metsä Goupin värit pilkottavat pinonpäälapuissa, kuten muulloinkin Hytösen savotoilla. . ”Tähtiasiakasohjelmaan ei vaadita erillisiä sopimuksia, vaan ohjelman edut ovat kaikkien puukauppa-asiakkaiden käytettävissä. Perusteena kahden edellisen vuoden puun myynnit . .
Metsä Group ja Stora Enso tarjoavat lisäksi sijoitusmahdollisuuksia puukaupparahoille. Stora Enson Tähtitilillä uusille talletuksille maksetaan 2,5 prosentin korkoa enintään kahden vuoden talletusajalle. Metsä Groupin takuu koskee joulu– toukokuun puukauppoja. Metsänhoitoyhdistys Päijänteen puheenjohtaja Markku Hatakka pitää yhdistysten valtakirjakauppaa metsänomistajille edullisena, vaikka hintatakuita tai bonuksiakaan ei ole tarjolla. Luotetun metsäasiantuntijan – esimerkiksi Hannu Koposen – palvelut lienevät silti edelleen metsäyhtiöiden vahvin myyntivaltti. Sijoitusten nostaminen kestää 0,5–1,5 vuotta. Se on verotettavaa myyntituloa. Meiltä hintatakuita ei juuri kysellä”, Torpo kertoo. ”Yhdistykset hakevat parhaita hintatarjouksia välittämilleen leimikoille. Enimmäisbonukset ovat pienemmät kuin kilpailijoilla, mutta ne saa vähäisemmin myyntimäärin. Sahayritykselle alkuvuosi on hiljaista aikaa puukaupassa. Aikaisuuslisän määrää tai hinnan tarkistuksen tasoa ei julkisteta. Bonukset maksetaan uuden puukaupan yhteydessä. luja voi vähentää verotuksessa. Hinnan tarkistuksen määrä on rajoitettu, joten myyjän kannattaa tinkiä jo alkuvuoden kaupoille mahdollisimman korkeat kantohinnat. Kaikki yhtiöt tarjoavat sopimuskumppaneilleen mahdollisuutta metsien FSC-sertifiointiin. Se luo kilpailua ja nostaa hintatasoa, mistä myös firmojen sopimusasiakkaat hyötyvät hinnantarkistusten kautta. ”Meidän pitää vain tehdä työmme vähän paremmin kuin isot yhtiöt”, kiteyttää Versowoodin metsäjohtaja Jussi Torpo. Stora Ensolla bonukset lasketaan neljän edellisen vuoden puun myynneistä. ”Kuitupuun edelleen myyminen ei ole meille erityisen kannattavaa.” Metsänuudistamisessa voidaan avustaa metsänomistajia, jotka myyvät puunsa suoraan Versowoodille. Yhdistyksen hakevat puulla aina parhaan senhetkisen hinnan.” Hatakka muistuttaa, että yhtiöiden sopimusasiakkaatkin hyötyvät metsänhoitoyhdistysten puukauppapalveluista välillisesti. ”Yhtiöiden alkuvuoden hintatakuut saattavat osin alentaa puun tarjontaa. Sopimusasiakkaiden alkuvuoden aiMarkku Hatakka Jussi Torpo. MIKKO RIIKILÄ SUURETKAAN sahayritykset eivät tarjoa hintatakuita tai määräbonuksia. Stora Ensolle tammi-maaliskuussa puuta myyvä voi valita, ottaako aikaisuuslisän vai hinnan tarkistuksen, jossa kaupan kantohintoja verrataan loka-marraskuun vastaavien kauppojen hintoihin. Metsäyhtiöt tarjoavat metsänomistajille lavealti sähköisiä palveluita (niitä esiteltiin joulukuun Metsälehti Makasiinissa 8/18). Tällöin puhutaan metsäomaisuuden tai varallisuuden hoidosta. Hinnan tarkistusperuste on vastaavan leimikon kantohintojen liukuva kolmen kuukauden keskiarvo kaupanteon ja seuraavan syyskuun lopun välisenä aikana. Sovittuja kantohintoja korotetaan, jos puun hintataso yhtiön tekemissä kaupoissa loppuvuodesta nousee. Houkuttimeksi tarjotaan noin euron kuutiokohtaista hintalisää. 11 AJASSA / 17.1.2019 kana tekemille puukaupoille on tarjolla myös hinnan tarkistus eli hintatakuu. Puun myyjän lisäksi vain metsänhoitoyhdistys hyötyy, kun puun hinta nousee. Niiden hintoja verrataan korkeimpiin hintoihin, joita yhtiö on kaupanteon ja seuraavan lokakuun välisenä aikana vastaavasta leimikoista saman kunnan alueella maksanut. Metsäliiton osuuksiin sijoitetuille puukaupparahoille on viime vuosina maksettu jopa 6–7 prosentin korkoa. UPM ohjaa metsärahojen sijoittajat ruotsalaisen Nordnet sijoitusyhtiöön, joka tarjoaa lavean sortimentin sijoituspalveluita. Luottomyyjille on tarjolla myös puukaupan ennakkorahoitusta, jopa 80 prosenttia puukaupparahoista voi saada muutamassa päivässä kaupan allekirjoittamisesta. Tähtitilin irtisanomisaika on 35 vuorokautta. Luottoneuvoja firman puolesta Firmoilla on tarjota palveluita omatoimisesti metsätalouttaan pyörittävälle kuten myös sellaisille, jotka haluavat ulkoistaa metsäasioiden hoidon ammattilaisille. Myös UPM:n hinnantarkistus koskee joulu-toukokuun kauppoja. Bonus on verotettavaa tuloa. Kantohinnat eivät olisi näin hyvät, elleivät yhdistykset ylläpitäisi kilpailua.” ”Meidän pitää tehdä työmme paremmin” Ko sk i Sy vä ri O Y Sa m i Ka rp pin en Metsäyhtiöt palkitsevat myyjät sitä runsaammilla bonuksilla, mitä enemmän puuta kertyy myytäväksi. Metsänomistaja maksaa ennakkorahoituksen kulut. Se tarkoittaa, että yhtiö ostaa valikoiden leimikoita, joista tukit korjataan mahdollisimman tarkoin talteen. Korkea tukkiprosentti on sekä puun myyjän että sahafirman etu. ”Firmoilla on hyvät palvelut, mutta niille puu on lopulta vain kustannuserä. Kaikilta firmoilta saa myös metsureita esimerkiksi istutuksille ja taimikoiden hoitotöihin. Tarkistuksen perusteena olevat hintatilastot eivät ole metsänomistajan nähtävissä
”Jossakin varastoissa puuta täytyy olla reippaasti. Se heijastuu tämän vuoden puukauppaan.” Järvinen ennakoi, että puumarkkinoilla vedetään henkeä ja sulatellaan varastoja, mutta kokonaisuus näyttää hyvältä viime vuoden tapaan. Kiinan markkina on edelleen olemassa ja se kasvaa, mutta Suomen perussahatavaran hintakilpailukyky on koetuksella. Viime vuonna sahatavaran vienti Kiinaan laski 40 prosenttia, ja maa menetti ykkössijansa Egyptille Suomen sahatavaraviennissä. HARVENNUSHAKKUU Määrä Kantohinta Yhteensä m 3 €/m 3 € Kuusitukki 5 50,50 252,5 Kuuikuitu 45 21,00 945 Harvennus yhteensä 50 m 3 1197,5 UUDISTUSHAKKUU Kuusitukki 100 62,50 6250 Koivutukki 30 46,50 1395 Mäntykuitu 10 29,00 290 Kuusikuitu 45 29,00 1305 Koivukuitu 60 27,00 1620 Haapakuitu 45 22,50 1012 Energiapuu 10 15,50 155 Uudistus yhteensä 300 m 3 12 027 Yhteensä 350 m 3 13 225. Sahatukin hinta on neljän kympin päälle, mutta paraslaatuisista erikoistyvistä voi saada yli sata euroa. Metsänomistajan ehdoton vaatimus oli, että korjataan maan ollessa jäätyneenä. Parhaimman ja heikoimman tarjouksen ero oli yli 10 euroa kuutiolle. MIKKO HÄYRYNEN SISUSTUSTRENDIT eivät suosi vaaleaa puuta ja koivutukkia viiluttavien tai sorvaavien laitosten määrä on vähentynyt tällä vuosikymmenellä, mutta peruskysyntä on silti kunnossa. MTK:n tutkimuspäällikkö Erno Järvinen perustelee havaintoaan sillä, että viime vuonna puuta ostettiin ja hakattiin runsaasti enemmän kuin käytettiin. ”Kiina-hype on ohi, mutta Kiina säilyy sahatavaran kolmen suurimman vientimaan joukossa”, Sahateollisuus ry:n toimitusjohtaja Kai Merivuori näkee. Koivutukista voi saada yli satasen kuutiolta Mhy tarjosi eniten Kohde: Harvennus ja uudistus talvikorjuuna Sijainti: Uusimaa Ostaja: Metsänhoitoyhdistyksen korjuupalvelu Hakkuukertymä: 350 m 3 Leimikon koko: noin 2 ha Muuta: Vajaa hehtaari kuusikon ensiharvennusta ja reilu hehtaari uudistusta metsäautotien varressa. Puunhintatilastoissa koivutukki on hankala, koska sen hintahaitari on leveä. Vaikka varannot ovat isommat kuin vuosi sitten, niin puunkäyttökin on korkeammalla tasolla ja korjuukelit ovat nyt erinomaiset. Koivun sahaus sen sijaan on lopetettu. ”Aina kannattaa katsoa paikallinen kysyntätilanne, kilpailuttaa puukauppa ja valvoa katkonta.” Katkonnan valvonta on vaikea laji. Vaikka Kiinan taloudessa perusasiat ovat kunnossa, markkinoiden tunnelma on matala ja kauppasodan uhka Yhdysvaltojen kanssa leiVakaasti puukauppavuoteen Puumarkkinat näyttävät tasaisen hyviltä, vaikka paisuneet puuvarastot hillitsevät ostohaluja. Kiina-hype ohi Eniten epävarmuutta on sahatavaramarkkinoilla. Lisäksi puun tuonti kasvoi käytön lisääntymistä vastaavalla määrällä, eli se mitä viime vuonna kotimaassa ostettiin enemmän, ostettiin varastoon. Suurimmat epävarmuudet liittyvät sahatavaraan ja Kiinan talouteen. ”Tukissa korkeimmat hinnat on nähty.” Puukauppa käy vakaasti, vaikkakin ostajien varastoihin on tiettävästi kertynyt puuta. Koskitukki on Koskisen Oy:n puunhankintayhtiö, joka ostaa noin 300 000 kuutiometriä koivutukkia vuodessa viiluja vanerituotantoon. Yleensä se tilataan ammattilaiselta ja tehdään paperityönä, mutta myös kuitupinon tyvivahvuuksien seuraaminen antaa osviittaa. ”Markkinanäkymät ovat hetkellisesti sumentuneet, mutta pitkässä juoksussa koivutukin käyttö kasvaa”, Koskitukki Oy:n metsäjohtaja Ville Parkkinen sanoo. Venäjä vie siperialaista puuta heti rajan takaa, ja rupla on halpa. Niitä on kuitenkin parhaimmillaankin vain muutamia runkoja hehtaarilla. Tarjouksia tuli viisi. 17.1.2019 / AJASSA 12 PUUKAUPPA Viikko-ostojen määrä koko Suomessa Miljoonaa m Viikko 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 2017 2018 TUORE PUUKAUPPA MIKKO HÄYRYNEN, teksti SAMI KARPPINEN, kuva M etsäteollisuuden puuvarastojen suuruudesta ei ole tilastotietoa, mutta ne ovat paisuneet
17,20 s 24,54 Uudistushakkuu . 13 AJASSA / 17.1.2019 s nousussa . 57,12 s 40,64 s 17,20 s 17,12 s 16,42 s 23,08 s 23,72 Ensiharvennus s 13,40 s 13,11 Hankintahinnat s 62,20 . 50,11 s 16,20 s 15,37 . 17,71 . 33,42 . Tukin hintatrendi kuitenkin kääntyy Kiinan tilanteen vuoksi. 14,25 . Ostojen vähäisyyden vuoksi hintatiedoissa voi olla puutteita. Myös syksy oli hyvä puunkorjuulle, ja talven tarvetta päästiin korjaamaan varhain. Kuitupuulla voidaan puhua jopa kesän hintahyppäyksestä, kun taas tukilla oli pitempiaikainen nousu. 65,19 s 51,66 s 32,32 . 66,14 . 16,94 . 19,79 . Puukauppaluvut poikkeuksellisesti viikolta 52/2018. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat Uudistushakkuu Harvennushakkuu Ensiharvennus Hankintahinnat s nousussa . 43,76 . 24,82 Uudistushakkuu . 67,60 s 45,38 . 39,19 s 17,45 s 17,38 s 16,73 s 23,49 Ensiharvennus Hankintahinnat s nousussa . Tilastossa on eritelty leimikkotyypit, ja mukana on myös tukkija kuitupuun väliin sijoittuva pikkutukki. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat Uudistushakkuu Harvennushakkuu Ensiharvennus Hankintahinnat s nousussa . Merivuori ennakoi, että tänä vuonna tukin ostomäärät pysyvät viime vuoden tasolla, eli hyvästä on tullut uusi normaali. 17,60 s 25,06 Ensiharvennus . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat s 60,34 s 64,05 s 46,49 s 17,89 s 18,09 s 16,51 s 25,52 Uudistushakkuu . Etelä-Suomessa talvi on aina arvoitus ja nyt on hyvä korjuukeli.” Jossakin korjuun voi saada vielä näille lumille, jossakin ei, mutta tilanne vaihtelee pienalueittain. 19,48 s 31,61 s 30,03 Harvennushakkuu s 58,40 . 60,04 s 60,62 s 20,20 s 19,45 . 32,83 Raakapuun hintatilastot. 69,63 s 53,32 s 22,22 . 31,45 . 66,37 . 67,42 . 45,70 . 66,07 s 46,62 s 18,20 s 19,13 s 17,19 s 25,22 s 27,12 Uudistushakkuu . 19,73 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KOIVU Kantohinnat . 50,09 . Etelä-Suomi KymiSavo SavoKarjala KeskiSuomi EteläPohjanmaa KainuuPohjanmaa Lappi Vakaasti puukauppavuoteen juu ilmassa. 32,40 s nousussa . 28,28 Harvennushakkuu . 62,01 s 65,42 s 49,19 s 20,88 s 18,53 s 28,32 Harvennushakkuu s 52,86 s 54,02 s 16,73 s 15,65 s 16,34 s 22,37 Ensiharvennus Hankintahinnat s 31,10 s 31,37 s nousussa . 68,48 s 46,84 . 25,05 s 27,27 Uudistushakkuu . Sekä tukin että kuitupuun kantohinnat nousivat. 63,22 . 17,61 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat . 19,63 s 20,66 . 64,03 . 64,80 . ”Mun jäsenillä ei ole enää varaa maksaa.” Pieni signaali saattoi olla, että vaikka puukauppa kävi vilkkaasti jouluun saakka, niin Merivuoren alustavan tiedon mukaan joulukuun sahausmäärät olivat pienemmät kuin vuotta aiemmin. ”Meillä odotetaan, että tänä vuonna kuitupuuta ostetaan samoja määriä ja hinnat pysyvät vakaina”, Stora Enson metsäjohtaja Janne Partanen sanoo. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat s 57,07 s 58,97 s 17,19 s 17,05 . 59,00 s 39,61 . 58,32 s 43,35 s 18,95 . ”Tukissa sen sijaan korkeimmat hinnat on nähty.” Partasen mukaan varastotilanne vaihtelee, mutta ylipäätään niin, että korjattua puuta pikemmin on kuin ei ole. 64,34 s 67,26 s 48,60 s 20,39 s 20,41 s 19,00 s 28,55 s 28,94 Harvennushakkuu s 54,82 . 13,80 Hankintahinnat s 64,86 s 64,20 s 51,87 s 32,72 . 20,76 . 67,64 . ”Viime kesä oli kuiva, ja talvikohteita pystyttiin korjaamaan keskikesällä. 23,22 Ensiharvennus Hankintahinnat s 65,51 . Tosin viennillä on Kiinan taloudelle vähenevä merkitys, sillä maan oman elintason nousu ja kulutuskysynnän kasvu vaikuttaa talouteen entistä suuremmalla painolla. ”Jollakin alueella talven puut on jo ostettuna, mutta yleisemmällä tasolla puuta pitää vielä ostaa tämän talven korjuuseen.”. 31,69 s nousussa . LAPPI puukaupan vähäisyyden vuoksi luvut puuttuvat KAINUU-POHJANMAA ETELÄ-POHJANMAA – puukaupan vähäisyyden vuoksi luvut puuttuvat KYMI-SAVO SAVO-KARJALA KESKI-SUOMI ETELÄ-SUOMI KOKO MAA Luonnonvarakeskuksen hintatilaston tiedot tulevat Metsäteollisuus ry:ltä ja kattavat noin 90 prosenttia yksityismetsistä ostetusta puusta. 22,63 Ensiharvennus Hankintahinnat . 20,90 . 31,57 s 31,83 s nousussa . 17,43 . 18,48 . 17,86 . 17,84 s 19,48 . 18,88 Harvennushakkuu s 58,08 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat s 65,68 s 68,06 s 50,85 s 19,78 s 19,19 17,68 s 26,23 s 27,83 Uudistushakkuu . 18,57 Harvennushakkuu s 57,58 s 58,92 . 50,43 . 62,32 . Hinnat eivät sisällä arvonlisäveroa. 66,42 . Puunostajalla suupielet ylöspäin Viime vuosi oli ennätyksellinen puukauppavuosi
Männyllä suositaan koneellisen kylvön ja laikutuksen yhdistelmää. Sami Karppinen Mikäli hiilensidonta ja puutuotanto asetetaan yhtä tärkeiksi tavoitteiksi, kasvatetaan metsä aavistuksen tiheämpänä ja pidennetään kiertoaikaa. Suosi jalostettua siementä Olennaista hiilen sidonnan kannalta on, että metsät hoidetaan ajallaan, tuhoihin reagoidaan heti eikä uudistamisen kanssa vitkutella. ”Nykyisten metsänhoitosuositusten noudattaminen auttaa jo merkittävästi ja ottaa huomioon hiilensidontaa ja varastointia. Turvemailla tasapainoillaan vedenpinnan kanssa. Miten metsien kasvatus sitten muuttuu, jos puun. Metsänuudistamisessa valitaan kasvupaikalle sopivin puulaji ja käytetään jalostettua siementä ja taimiainesta. Siinä vaiheessa voi sanoa, että taimikko alkaa olla jo ihan kelvollinen nielu ja koko ajan paraIlmastopolitiikka menee metsään Kivennäismailla hiilensidonta huomioidaan pitämällä metsät terveinä ja pidentämällä kiertoaikoja. Ilmastovalveutuneelle metsänomistajalle toimiva ohjekirja on siis edelleen Tapion hyvän metsänhoidon suositukset. nee siitä”, Vaara kertoo valtion metsissä tehtyjen kasvutarkastelujen tuloksista. Pidennä kiertoaikaa Nykyisissä metsänhoitosuosituksissa painotetaan metsänomistajalle parhaat tulot tarjoavaa kiertoaikaa. Esimerkiksi männyllä jalostetusta siemenestä kasvaneen puun tilavuuskasvu, ja siten myös hiilensidonta, on viidenneksen parempi kuin maatiaissiemenestä kasvuun lähteneen. ”Etelä-Suomen kasvuoloissa taimikko saavuttaa 10 vuodessa kahden kuution vuotuisen kasvun hehtaarilla. 14 17.1.2019 / METSÄSTÄ METSÄNHOITO TIIA PUUKILA K ansainvälisen ja kansallisen ilmastopolitiikan toiveet ja samalla syyttävät sormet osoittavat metsiämme. Maanmuokkauksessa vältetään turhaa maanpinnan rikkomista, joka kiihdyttää hiilen vapautumista ilmakehään. Paras uudistamistulos saavutetaan jalostetulla siemenellä. Hiiltä pitäisi sitoa, mutta tulojakin saada. Tärkeintä hiilensidonnan ja metsien tuoton kannalta on, että metsät säilyvät hyväkasvuisina, terveinä ja puustopääoma on riittävä. Näin paikalle saadaan uusi täystiheä metsä, joka varttuu nopeasti hiilinieluksi. Hiilensidontaan panostaminen ei ole ristiriidassa hyvän tuloksen teon kanssa”, summaa Metsähallituksen tiimiesimies Ilkka Vaara. Tämä edellyttää, että metsikön terveydentila on hyvä. Tähän tulokseen on tullut myös Metsähallitus valtion metsissä, joiden hoitosuositukset ovat pitkälti samat kuin Tapion. Jos puusto on hyvin harvaa, kannattaa ennenaikaista uudistamista harkita
Kivennäismailla hiilestä karkeasti ottaen puolet on sitoutunut puihin ja puolet maaperään. Ei ylilyöntejä ojitukseen Turvemaat ovat oma lukunsa hiilensidonnassa. Hän on selvittänyt tutkimusryhmänsä kanssa hiilensidonnan vaikutuksia metsänkasvatukseen ja puuntuotantoon. Sitten tarvitaan enää yksimielisyys, korvataanko koko nieluvaikutus vai ainoastaan ilmastopolitiikan aikaansaama lisäys. TIIA PUUKILA Hiilipörssistä euroja Metsätuhoihin tulee reagoida välittömästi. Valtion varat tähän tuskin riittävät. Älä liioittele ojien määrässä ja syvyydessä, ja suosi tuhkalannoitusta turvemailla. Ilmastopolitiikka menee metsään "Metsänhoitosuositusten noudattaminen auttaa jo merkittävästi." 1. ”Istutustiheydet kasvavat, harvennuksia tehdään myöhemmin ja ne ovat lievempiä, metsä pidetään koko ajan tiheämpänä ja kiertoaika pidentyy”, luettelee metsäekonomian professori Olli Tahvonen Helsingin yliopistosta. Kunnostusojituksessa vedenpinnan hallittu nosto tarkoittaa, ettei kaikkia ojia avata eikä liioitella ojan syvyydessä. 15 METSÄSTÄ / 17.1.2019 tuotannon ohella toiseksi yhtä tärkeäksi tavoitteeksi asetetaan hiilensidonta. Le ht ik uv a / Ro ni Re ko m aa Jotta metsään sitoutuisi mahdollisimman paljon hiiltä, taimikot tulee hoitaa ajallaan ja aukkokohtia täydennetään tarvittaessa. Harvaksi päässeen metsikön uudistamista ennen aikojaan kannattaa harkita. Tästä periaatteesta pitäisi päästä eroon”, ohjeistaa tutkimusprofessori Raija Laiho Luonnonvarakeskus Lukesta. Koistinen on mukana päivittämässä hyvän metsänhoidon suositusten ilmasto-osuutta. Turvemailla maassa voi olla jopa kymmenen kertaa enemmän hiiltä kuin puustossa. Siinä lähtökohtana ei ole maksimoida sitoutuvan hiilen määrä vaan auttaa metsiä selviämään ilmastonmuutoksesta. ”Aikaisemmin suometsien hyvä hoitoperiaate on ollut, että pidetään kuivatus kunnossa siten, ettei puuston kasvu märkänäkään vuotena kärsi. Etenkin ravinteikkailla turvemailla tulee panostaa kunnostusojituksen suunnitteluun. Kustannukset nousevat entisestään, mikäli hiilitonnin hinta kohoaa yli 60 euron. Vältä turhaa maanmuokkausta. 5. 4. Laiho selvittää tutkimusryhmänsä kanssa, kuinka hyvin hallitulla vedenpinnan nostamisella saadaan sidottua hiiltä maahan. Tasaikäisessä kasvatuksessa keskimääräinen hehtaarin kuutiomäärä on yli ajan suurempi kuin jatkuva peitteisessä”, sanoo tutkimusprofessori Jari Hynynen Lukesta. Puuston kasvu ei kärsi, jos vedenpinta loppukesästä on saralta mitattuna 30 senttiä syvemmällä. Metsänomistajalle pitäisi siis maksaa hiilensidonnan lisäämisestä. Yksi mahdollisuus on hiilinielujen sisällyttäminen päästökauppaan. ”Tuulija lumituhoriski vaihtelee maan eri osissa. Esimerkiksi jos ensihavennuspuusto kasvaa liian pitkään liian tiheänä, se ei kestä lumija tuulituhoja. Käytä metsänviljelyssä jalostettua siementä ja taimiainesta. Vedenpinnan alapuolella hiili ei pääse hajoamaan eikä vapautumaan turpeesta ilmakehään. Keskimäärin kiertoaikaa tulisi pidentää parikymmentä vuotta, mutta samalla menetetään tuloja. Jatkuvaa kasvatusta korpiin Hiilinielukeskusteluissa moni vetoaa jatkuvaan peitteelliseen kasvatukseen. Ilmaston lämmetessä turhan syvät ojat voivat jopa koitua kuusen kohtaloksi. Etelä-Suomessa jo kymmenvuotias taimikko alkaa olla kelvollinen hiilinielu. ”Hiilensidonnan määrä määräytyy siitä, paljonko puuta on keskimäärin hehtaarilla. Esimerkiksi juurikäävän vaivaamilla alueilla puuston kasvatus suosituksia pidempään on haitallista. 6. ”Kustannukset jäävät karkeasti noin 300–400 euroon per hehtaari, jos arvioidaan kustannusvaikutuksia paljaan maan arvoon”, Tahvonen arvioi. Kaliforniassa metsänomistajat, jotka hoitavat metsiään hiilinielutavoitteet, voivat myydä päästöoikeuksia yrityksille. 3. Kasvata metsät täystiheinä ja hoida ajallaan. JOTTA metsänomistajan olisi kannattavaa pidentää kiertoaikaa nykyisestä ja siten kasvattaa hiilinielua, siihen tulisi tulisi kannustaa maksamalla korvauksia. Myös Suomessa elinkeinoelämän edustajat ja pääministeri ovat nostaneet esille vastaavia ajatuksia. Hyödynnä uudistamisläpimittojen ylärajat ja pidennä kiertoaikaa. Se rajoittaa puun määrän lisäystä tietyissä kohteissa”, muistuttaa puuntuotannon asiantuntija Arto Koistinen Tapio Oy:sta. Sa m i Ka rp pi ne n Vinkit hiilensidontaan KOMMENTTI Tutkimustuloksia jatkuvan kasvatuksen ylivoimaisuudesta hiilensidonnan näkökulmasta ei kuitenkaan vielä ole. 2. Muuttuvassa ilmastossa riskien ja tuhojen ennaltaehkäisy painottuu entisestään. Valitse puunostajat, jotka hyödyntävät tukit pitkäkestoisiksi puutuotteiksi. Lisäksi metsien kasvatusta pidempään ja nykysuosituksia tiheämpänä ei voida soveltaa kaikkialle. Jatkuva kasvatus voi kuitenkin olla toimiva vaihtoehto esimerkiksi hyväkasvuisissa korvissa, joissa joudutaan tasapainoilemaan ilmaan haihtuvan hiilen ja puiden sitoman hiilen välillä.. Lisäksi pidempi kiertoaika on vaihtoehto ainoastaan terveissä metsiköissä
Paanajärvi on 24 kilometriä pitkä ja puolitoista kapea järvi, joka on revennyt tuntureiden väliin muinoin maan järistyksessä. Maisema on yksitoikkoista. Sää on pilvipoutainen ja pieni tuulenvire liplattelee veden pintaa. Lupa-asiat on juuri hoidettu kansallispuiston toimistossa Pääjärven taajamassa, ja määränpää alkaa jo siintää edessäpäin. Mukaan tulevat myös eräs moskovalainen äiti ja tytär mukanaan opas, joka muistuttaa vaatteineen ja partoineen Väinämöistä. Täällä Akseli Gallen-Kallela maalasi vesiputousta kuvaavan teoksensa vuonna 1893. Muurahaispesästä puuttuu sähkö ja mukavuudet, mutta se on siisti ja tilava. Matkaseurue koostuu kuudesta metsäisestä naisesta, ja molemmissa autoissa käy iloinen puheen sorina. Näkymä kuin vuosisata sitten Seuraavana aamuna ajamme kehnoa tietä pitkin noin neljän kilometrin päähän Paanajärven rantaan, missä laiva odottaa. Koskessa sijaitsi aikoinaan mylly, josta on rannassa jäljellä muutama parru. Rantaudumme parin kilometrin päähän Mäntykoskelle. Kuulen, että ”oula” tarkoittaa tulvivaa. 16 17.1.2019 / METSÄSTÄ MINNA LAUTALA, teksti MINNA LAUTALA ja ULLA-RIITTA KÄMÄRÄINEN, kuvat K aksi maastoautoa etenee hitaasti pölyistä ja muhkuraista tietä väistellen kuoppia ja isoja kiven murikoita. Inhaan, joka ikuisti sen kamerallaan vuonna 1894. "Tuo lintu on varmaan lumonnut meidät." langan kansallispuiston halki Venäjälle. Tulvivista rannoista kertovat myös joenvarressa monin paikoin kasvavat tervalepät. Inhan ja Louis Sparren kuvaamalla, ennen niin vilkkaalla Paanajärvellä ei asu enää ketään. Jokivesi on hyytävän kylmää ja ranta on matala, mutta kastautuminen virkistää. Sen syvänteet ulottuvat jopa 130:een metriin. Syötyämme ja asetuttuamme taloksi pääsemme saunaan, joka sijaitsee joen rannassa. Laiva vie meidät mahtavan RuskeakalTie Paanajärven kansallispuistoon kulkee monen joen ja huteran sillan yli. lion alle, joka nousee pystysuorana vedestä noin 60 metrin korkeuteen. Tie risteää usean joen kanssa. Kallio teki vaikutuksen I.K. Rajalle on matkaa linnuntietä vain parikymmentä kilometriä. Tienreunassa kasvaa noin 30–40-vuotiasta metsää. Niiden ylitykseen on rakennettu suomalaisen mittapuun mukaan varsin huteran näköisiä siltakyhäelmiä. Rohkeasti vain sillalle ja kas, se kestää joka kerta! Saavumme Olangajoen varrella sijaitsevaan mökkikylään, jossa oppaamme Tatjana ottaa meidät vastaan ja ohjaa mökille, jonka nimi on Muurahaispesä. Olemme matkalla Paanajärven kansallispuistoon. Joki on Suomen puolella nimeltään Oulanka, ja se virtaa OuGallen-Kallelan, I. Hän maalasi Paanajärvellä myös Tiettömän kylän asukkaat käyttivät veneitä liikkumiseen.. Metsäkombinaatti on varmaan parturoinut ne 80-luvulla. K. Edellä ajava auto katoaa silloin tällöin pölypilven keskelle. Saunan seinustalla vihertää sinikuusaman nukkalehtisiä kasvustoja. Saunan jälkeen uni maistuu mökin ylisillä raukeille matkalaiselle. Se näyttää samalta kuin yli sata vuotta vanhassa valokuvassa
Aurinko porottaa kuumasti mäntykankaalla. . 17 METSÄSTÄ / 17.1.2019 ”Palokärjen” ja ”Paimenpojan”, jonka mallina oli nuori paimen Antti Paana. Retkeilemme kansallispuistossa kolme päivää. käyntiluvat ja majoituksen puistoon voi varata suomeksi puhelimitse opastuskeskuksesta, joka sijaitsee Pääjärven taajamassa. Liikkumiseen tarvitaan viisumin lisäksi rajaluvat. Pysähdyn kuuntelemaan järripeipon tasaisen varmaa ja pitkäveteistä nuottia. Läheisellä rantatöyräällä on entisen koulun kivijalka puiden ja pensaisen keskellä. Tatjana laulaa meille pehmeäl lä karjalaisella aksentilla vanhaa kansanlaulua ”pappa luupas talon laittaa Paanajärven rantaan…”. Fakta Jylhä Ruskeakallio kuuluu Paanajärven päänähtävyyksiin. Harva koululainen on saanut sivistystä näin upeissa rantamaisemissa! Syömme eväitä rantaan rakennetulla nuotiopaikalla. ei pidä sekoittaa toiseen Paanajärvi-kylään, joka sijaitsee etelämpänä Vienan Kemijoen varrella . Paanajärvi elää taiteessa Nykyään Paanajärvellä ei asu ihmisiä. sijaitsee Venäjällä, Karjalan tasavallan luoteisosassa, laajuus 1 040 neliökilometriä . kuului ennen sotia Kuusamoon, jatkumoa Suomen puolella sijaitsevalle Oulangan kansallispuistolle. . Ajattelen, että tuo lintu on varmaan lumonnut meidät. Inha ja Louis Sparre kokivat saman lumouksen etsiessään täältä inspiraatiota yli sata vuotta sitten. Suurin osa alueen asukkaista sijoitettiin asumaan nykyisen Kuusamon seudulle, jossa on paljon saman nimisiä tiloja kuin entisessä Paanajärven kylässä. . Olemme kuunnelleet koko retken ajan sen väsymätöntä ryystämistä, ja ainakin itse olen kulkenut kuin satumetsässä tuntematta juuri lainkaan väsymystä tai nälkää. Kenties entisajan taiteilijat Akseli Gallen Kallela, I.K. . Paluumatkalla Tatjana kertoo, että Paanajärven kylässä oli aikoinaan yli 80 taloa. Sodan loppuvaiheessa sotilaat polttivat kaikki talot vetäytyessään. Kuusamo. Lähtöpäivän aamuna kiertelen mökkikylän ympärillä tallentamassa VENÄJÄ SUOMI 10 km Paanajärven kansallispuisto Paanajärvi Pääjärvi Kuusamo PAANAJÄRVEN KANSALLISPUISTO . Se on luonnonsuojelualuetta, ja vuotuinen kävijämääräkin on rajoitettu muutamaan tuhanteen. Vierailijat pitävät lepotaukoa Arolan museotilalla. . Mäntykoskella ei enää ole myllyä mutta porrasmainen vesiputous on edelleen vaikuttava näky paikkoja kameran muistiin. Paanajärven kylästä ovat nykyisin jäljellä vain tarinat ja kansallisromantikkojen taideteokset, mutta entisen Arolan tilan paikalle on rakennettu venäläis-suomalaisena yhteistyönä vanhan mallin mukainen museotalo, johon käymme tutustumassa
Metsänomistaja Leino itse kävelee pitkin metsätietä, sillä hänellä ei ole edessään sahausta vaan työpäivä toimistossa. Tärkeää on myös, että kiireinen yriMETSÄNOMISTAJA Anjala Lappi VALTTERI SKYTTÄ, teksti JUHA SINISALO, kuvat K aksitahtisen koneen haju tuntuu kauas", Antti Leino toteaa. Leinon mukaan sille pitää osata antaa arvo, että metsä tulee kuntoon samalla, kun itse tekee töitä toimistossa.. ”Täällä rannikolla on kivikkoja ja kallioalueita, joten puu ei kasva niin pitkäksi kuin sisämaassa”, Leino sanoo. "Koivutukkia ei täällä tunneta." Parin vuoden ajan metsää omistaneen Antti Leinon mielessä kutkuttelee ainakin polttopuiden teko metsästä keväisenä viikonloppuna. Mutta kun naapurista tuli metsäpalsta myyntiin, Leino ryhtyi metsänomistajaksi empimättä. ”En edes yritä väittää, että metsän ostaminen olisi ollut puhtaasti rationaalinen hankinta. Aika näyttää." Sijainti, yhtenäinen palsta ja tiet Leino osti metsää, kun sitä tuli myyntiin aivan Rauman Lapissa asuvan miehen naapurista. 38-vuotias Leino johtaa työkseen Leimet-konsernia, joten metsänomistuksessa on myös tehtävä ratkaisuja sen mukaisesti. Sitten pääsee kaupoille. "Näitä on harvoin tarjolla" Antti Leinolla on vaimo, viisi lasta, ja työkseen hän johtaa kymmeniä henkiä työllistävää vientifirmaa. Taimikonhoidon ulkoistaminen metsurille on yksi kiireisen metsänomistajan valinnoista. 18 17.1.2019 / METSÄSTÄ tysjohtaja pääsee metsäänsä tietä myöten. Ilman helppiä taimikko olisi jäänyt nyt raivaamatta", Leino sanoo. Kiireiselle yritysjohtajalle on tärkeää, että omaan metsään voi poiketa kotimatkalla. Leino kertoo kuulleensa puheita, että metsäpalstoista pitää tarjota melkein sellainen summa, että päähän sattuu. Nyt on vaikea sanoa, millainen ostos oli sijoituksena. Antti Leinon taimikkoa raivasi tammikuun alussa Mettähelppi toiminimellä metsätöitä tekevä Jussi Vuorenpää. "Naapuri sanoi, että näitä tulee kerran 50 vuodessa myyntiin.” Metsässä on länsirannikolle tyypillisesti useampi hehtaari kallioista aluetta, joten tehollista metsämaata Leinon omistuksessa on 60–70 hehtaaria. Pitkulaiselle metsäpalstalle vievän vanhan tieuran kunnostus on ollut tuoreen metsänomistajan ensimmäisiä toimia. Raivaussahan tuottama meteli on toki paljastanut hieman aiemmin, mitä etäämmällä lumisessa metsässä tapahtuu. "Sen verran olen itse raivausta tehnyt, että kun tämmöistä lähtee minun kalenterillani tekemään, niin taimikko on jo jotain nuorta metsää siinä vaiheessa. Loppukesällä 2016 hankitulle metsäpalstalle on talon nurkalta matkaa vain kilometri. ”Jos palstalle pääsisi vain traktorilla ja silloin kuin maa on jäässä, käymättä jäisi.” Harvennuksia kieli keskellä suuta Metsätilojen markkinat ovat käyneet viime vuosina kuumina. Metsäpalstan sijainnin lisäksi Leino kiinnostui ostamastaan alueesta, koska kyseessä on palsta, jonka metsäkuviot muodostavat yhden selvän kokonaisuuden. "Kun katsoo metsätilojen hintatilastoja Metsälehdestä, korkeista hinnoista näkee, että metsänostaminen kiinnostaa ihmisiä länsirannikolla." Oman metsän kohdalla hyvä asia on ollut, että puustoa on kaupan jälkeen tehdyn metsäsuunnitelman mukaan enemmän kuin Leino metsää ostaessaan arvioi
19 METSÄSTÄ / 17.1.2019 MATTI KÄRKKÄINEN Kirjoittaja on professori ja puuntuottaja. Metsästysoikeuden haltijalle metsäkauriin metsästys on ollut vapaata vuodesta 2005, tietysti säädettyjen pyyntiaikojen puitteissa. "Yhdistyksestä kaveri soitti, että naapurin metsään tehdään harvennus. LEINON VINKIT KIIREISELLE METSÄNOMISTAJALLE . Siksi on mukavaa, kun muutamista tuulenkaatopuista voi sopia naapurin kanssa puhelimitse." Riikiläntien varresta on kaatunut mänty, mutta vuodenvaihteessa Suomen yli pyyhkäisseen myrskyn tuhot jäivät Rauman Lapissa sijaitsevassa metsässä vähäisiksi. Ruotsissa ovat myös Leinon johtaman Leimetin päämarkkinat. Oman palstansa hän hankki perikunnalta. Sen mukaan oikeus määrätä metsästyksestä kuuluu maanomistajalle. Tiheässä kasvaneiden metsien harventaminen ei ole helppoa. Sijoituksen lisäksi metsä on selkeää vastapaino työlle. Peuroja on ennen vasomiskautta noin 100 000. Valtio kyllästyi maksamaan metsäkauriin aiheuttamista maaja metsätalousvahingoista. Sanoin, eiku ilman muuta, jos kone on lähellä.” Luotettavan metsäavun löytäminen on Leinon mukaan avainasemassa perheelliselle ja työssä käyvälle metsänomistajalle. Vielä tänä keväänä ehtii vaikuttaa ongelmaan, kun kiirettä pitää. "Leimet on konepaja, jonka tuotteet lyödään maan alle. Tämä betonipaaluun tulevan kalliokärjen valmistus vaatii vielä loppusilauksen. Kutkutus oman metsän omistamisesta syntyi Leinolle jo 2000-luvun alussa, kun metsätöistä tuli oppi kantapään kautta isän ostamalla palstalla. Hänelle apua on löytynyt etenkin paikallisesta metsänhoitoyhdistyksestä. Karjalan kannakselta kanta levisi hitaanpuoleisesti Etelä-Suomeen, mutta 1975 aloitetuilla siirtoistutuksilla leviäminen nopeutui. Jos maanomistaja on tyytymätön kauriiden aiheuttamiin vahinkoihin, katsokoon peiliin: kantaa ei ole pidetty kurissa metsästyksellä. Jos edustajat esittävät tekosyitä, miksi ongelmaa ei voida hoitaa, puuntuottajan kannattaa mainita, että innokkaita kauriinpyytäjiä kyllä riittää, jos asia ei metsästysseuruetta kiinnosta. "Harvennushakkuujäljessä on eroa." Vastapainoa työlle Puukaupoista Leino on jo oppinut muun muassa sen, että kuitupuuta voidaan viedä länsirannikolta myös Ruotsin suuntaan. "Vientikauppoja tehdessä tekstejä tarkistetaan asianajajilla asti. PALSTALLA VARMAT ENSIHAVAINNOT METSÄKAURIIN esiintymisestä Manner-Suomessa saatiin 1903. Kukaan ei kaipaa paluuta aikaan, jolloin viranomaiset kirjoituspöytänsä takaa antoivat kauriinmetsästyslupia. Nyt on oltava vuorossa valkohäntäpeura. Tällaista määrää ei luonto kestä. 2. Jos metsästysoikeus on annettu jollekin seurueelle, liiallisesta kauriskannasta kärsivä puuntuottaja voi kutsua seurueen edustajat kahville ja esittää tehokkaampaa metsästystä. Riistaviranomaisten ilmeisesti huomaamatta valkohäntäpeurojen määrä on kaksinkertaistunut puolen vuosikymmenen aikana. Metsäkauriin metsästyksestä esimerkki peuralle Metsäkauriin lupabyrokratian vapautus on onnistunut hyvin. 1. . Viime vuosikymmenillä kannan kasvu on ollut räjähdysmäistä. Kokemuksen mukaan innostus lisääntyy: saaliille ei haluta uusia jakajia. Perheyhtiön toimitusjohtajalle ja omistajalle metsän osto oli myös hieman riskien hajauttamista. Jäljelle pitäisi jäädä sen verran puita, että ne pysyvät pystyssä tuulessa, vaikka ympäristö on muuttunut. Pahimmilla alueilla peuroja on jopa 85 tuhatta hehtaaria kohti. Tiheiden metsien harvennus on tasapainoilua tuhoriskien ja kasvun kanssa.. Perheyhtiö valmistaa etenkin betonipaalujen metallisia jatkoliitoksia ja kärkiosia. . Leinolla on metsäpalstalleen kotoa matkaa kilometri. Vahingonkärsijällä pitää olla oikeus vaikuttaa kantaan tehokkaasti. Infran pitää olla kunnossa. PUUNTUOTTAJALTA ODOTETAAN NYT omaa aktiivisuutta, jotta mustikanvarpuja riittää muullekin kuin kauriille ja tuoreet kuusenistutukset säästyvät pahoilta syönneiltä. VALKOHÄNTÄPEURAN METSÄSTYS on vapautettava turhasta byrokratiasta samalla tavoin kuin tehtiin metsäkauriin osalta 2005. Mitä jos tehtäisiin sullekin. "Se, että löytää hakkuuseen tai metsänhoitotyöhön hyvän tekijän, on iso asia. Järjestelmä on toiminut hyvin. Vastaavasti luovuttiin valtion maksamista korvauksista. Sen verran metsänomistajan alkutaival on tuonut päänvaivaa, että pulssi ei tunnu laskevan viiden minuutin metsäkävelyn aikana, vaikka niin mainostetaan, Leino naurahtaa. Etenkin pukin metsästysaika on pitkä. Hyvät apurit. . "Pystyn töistä tullessa käymään metsässä niin, että auton oven avaamalla olen käytännössä palstalla.” . Sijainti. Samalla latvuksille pitää kuitenkin avata riittävästi tilaa, jotta hoikkien runkojen kasvu tukkipuiksi jatkuu. "Jos tästä tarvitsisi lähteä 300 kilometrin päähän katsomaan, että onko metsässä tapahtunut jotakin, se olisi täysin mahdotonta." . Riistahallinto myönsi ensimmäiset metsäkauriin pyyntiluvat 1991. Viimeinen pisara oli tiettävästi eräs mansikanviljelijä, jolle maksetut mittavat tuhokorvaukset kypsyttivät hallinnon tekemään ainoan oikean päätöksen. Historian vuoksi metsässä on riittänyt heti alkuun tehtäväksi taimikonhoitotöitä ja harvennushakkuita. 3. Äänekosken uuden sellutehtaan perustuksissa lepäävissä betonipaaluissa on koko joukko yrityksen valmistamia kalliokärkiä. Sen verran niitä on kuitenkin ollut, että puoluekannasta riippumatta on hämmästelty, ettei valkohäntäpeuran metsästystä käsitellä samoin kuin metsäkauriin metsästystä. Jäljessä on eroa." Leino on metallituotteita valmistavan Leimetin toimitusjohtaja ja omistaja. Tulevat eduskuntavaalit on oiva tilaisuus tentata kansanedustajaehdokkailta, miten he haluavat tulkita metsästyslain kuudetta pykälää. Parissa vuosikymmenessä ilmeni, ettei pyyntilupajärjestelmällä pystytä säätelemään kantaa tehokkaasti. Vielä ei ole ollut monia ehdokkaiden esittelytelttoja. Osat eivät jää näkyviin, mutta kun rakennusten perustuksista on kyse, metalliosien laatu ja luotettavuus on avainasemassa." Leimet on ollut konkreettisesti rakentamassa metsäteollisuuden tämän vuosikymmenen uutta nousua. Etenkin Lounais-Suomessa on viime vuosina havaittu, että nopeasti lisääntyvien hirvieläinten kannansäätely ei voi perustua viranomaismenettelyyn. Tiet. Pitää ottaa huomioon myös se, ettei valkohäntäpeura kuulu Suomen alkuperäislajistoon, vaan tuotiin Suomeen huonosti harkiten 1930-luvulla. "Koivutukkia ei täällä tunneta, sillä koivut eivät juuri kasva tukkipuiksi." Siitä pitävät karut kallioiset metsämaat huolen. Oman metsän mahdollisuudet eivät ole jääneet vieraiksi Leinon vaimolle ja viidelle lapsellekaan
Klapikattiloita menee kaupaksi satoja vuosittain. Maatiloilla järjestelmäkoot ovat kasvaneet ja usein klapit vaihdetaankin hakelämmitykseen. ”Kaupan sesonkiaikaa on kuitenkin huhti-syyskuu, sillä asennustyöt on helpointa toteuttaa lämmityskauden ulkopuolella”, Kantalainen sanoo. ”Pitkään on vallinnut tilanne, jossa odotellaan joko keppiä tai porkkanaa. "Kun litrahinta kipuaa yli euron, alkaa puulämmitys kiinnostamaan." Alapalokattiloiden jälkipolttopesässä puukaasut sekoittuvat esilämmitettyyn palamisilmaan ja palavat puhtaasti lähes tuhannen asteen lämpötilassa. Niiden käyttäjäkunta ei juuri kasva, mutta 1970ja 80-lukujen taloissa vanha kattila alkaa olla käyttöikänsä päässä, joten saneeraustarvetta on paljon”, kertoo Saarijärvellä toimivan Ariterm Oy:n myyntijohtaja Kimmo Kantalainen. Lämmityskaudella 2016–2017 Suomessa poltettiin puuta klapeina tai hakkeena yhteensä noin seitsemän miljoonaa kuutiometriä. Keraamisessa jälkipolttopesässä kaasut palavat puhtaasti korkeassa lämpötilassa.” Klapilämmitys pitää pintansa Kiristyvät päästövaatimukset ulottuvat pian myös uusiin puulämmityskattiloihin. Savukaasuimureiden ansiosta myös veto on näissä kattiloissa hyvä säästä ja piipusta riippumatta. Myös öljyn hinta vaikuttaa investointipäätöksiin. ”Kattiloiden hyötysuhde on yleisesti 90–93 prosentin tasolla. ”Oma taloni lämpiää klapeilla, mutta kesäaikaan lämmöntuotannossa avustavat aurinkokeräimet.” Ariterm Oy:n myyntijohtaja Kimmo Kantalaisen mukaan vanhan klapikattilan päivitys uuteen voi parantaa hyötysuhdetta jopa 20 prosenttia.. Klapikattiloiden kehityskaaret ovat perinteisesti olleet pitkiä ja ratkaisut konservatiivisia. Verrattuna takkoihin ja kiukaisiin, joista valtaosa pientaloalueiden puunpolton päästöistä aiheutuu, ovat modernien klapikattiloiden päästöt Kantalaisen mukaan pieniä. ”Aina kun litrahinta kipuaa yli euron, alkaa puu lämmitysmuotona kiinnostamaan enemmän.” Yläpalokattila jää historiaan. Siltä osin tekniikkaa on enää vaikea parantaa ilman, että kattiloiden hinta nousee kuluttajien kannalta kohtuuttomasti.” Hybridiratkaisuissa tulevaisuus Lämmitysjärjestelmien myyjän toiveet päättäjille ovat hyvin saman suuntaisia kuin puunostajienkin: tasaisuus ja ennakoitavuus ovat markkinoiden toimivuuden kannalta kaikkien etuja. Yläpalokattilalle hän povaakin kehnoa tulevaisuutta, koska puu palaa alaja käänteispalokattiloissa puhtaammin ja lämmitys vaatii vähemmän työtä. Uusissa pientaloissa puu on harvoin pääasiallinen lämmitysmuoto, mutta silti polttopuun kulutus on kasvanut 1990-luvulta lähtien. ”Pienkattiloiden osalta säädöksiä on tähän saakka ollut vähän, mutta vuoden 2020 alusta voimaan astuva Ecodesign EU-direktiivi on iso muutos alalle”, Kantalainen kuvailee. Bioenergian investointituetkaan eivät ole loputtomiin järkeviä. ”Alaja käänteispalokattiloissa palamista voidaan hallita tarkasti palokaasujen ja esilämmitetyn palamisilman optimaalisen sekoittumisen ansiosta. ”Uusiutuva energia ja puu ovat jälleen nosteessa. Puu yksin ei Kantalaisen mukaan maailmaa pelasta, vaan laajemmassa kuvassa hän uskoo erilaisten hybridiratkaisujen voimaan niin työssä kuin kotonakin. Uusia kattilaratkaisuja ryhdytään pohtimaan usein keskitalven kipakoilla pakkasilla, kun lämmitystarve on suurimmillaan. Tähän on kuitenkin tullut muutos, sillä kiristyvät päästövaatimukset pakottavat valmistajat kehittämään ympäristötehokkaampia ratkaisuja. Onneksi nyt ilmassa on merkkejä energiapolitiikan selkiytymisestä”, Kantalainen toteaa. 20 17.1.2019 / METSÄSTÄ SAMI KARPPINEN, teksti ja kuvat K lapikattila lämmittää edelleen tuhansia omakotitaloja ja maatiloja Suomessa