M ET SÄ LE H TI M A KA SII N I 1/2 01 6 TE EM A : M ET SÄ VE RO TU S 21. TAMMIKUUTA • NUMERO 1/2016 • 10 € • WWW.METSALEHTI.FI Nyt ahkeroidaan talvileimikoilla • Vesominen kuriin purppuranahakalla LUONNONHOITOKOULU MONIMUOTOISUUS HUOMIOON ERKKI KALMARI INNOSTUI BIOKAASUSTA METSÄNHOITO NÄIN KASVATAT METSÄTULOJASI METSÄNOMISTAMISESTA 8 OPETUSTA Vinkit veroilmoituksen täyttämiseen METSÄNOMISTAJA PERINTÖMETSÄ PIENI TILA PERINNÖKSI KÄSIN TEHTY KAISLASTA SOROPILLI Metsäverotus 2016
Kotimaiset kalaherkut kertoo herkullisten kuvien säestämänä, kuinka teet maistuvia ruokia niin ahvenesta, kuhasta, hauesta kuin särjestä tai Venäjän tsaarien herkusta, kiiskestä. Tilaukset verkkokaupastamme www.metsakirjakauppa.fi tai asiakaspalvelustamme, puh. Alan kovimmat ammattilaiset kertovat, kuinka selviytyä metsässä, merellä, tunturissa – niin kesällä kuin talvellakin. 09 315 49 840 s-posti: tilaukset@metsakustannus.fi Toimituskulut ovat 7,50 euroa/lähetys. Tämä kirja kertoo siitä, miten selviydyt, kun asiat eivät mene halutulla tavalla. Hinta 22 euroa Selviydy luonnossa Juha Jormanainen ja Veikka Gustafsson. Suomalainen kala on todellista lähiruokaa ja lähes ilmaista, jos osaat onkia, laskea verkot tai katiskan. Monipuolisesti luonnosta. Luonnonkala on myös puhdasta, edullista ja vivahteikkaan maukasta. Mukana on myös huikeita esimerkkitarinoita, joissa ihmiset ovat joutuneet ääriolosuhteiden vietäviksi. Hinta 24 euroa Kotimaiset kalaherkut Juha Jormanainen Luonto on joskus arvaamaton, julma ja äärimmäisen ankara
Kuvasarja esittelee metsämaisemia eri puolilta Suomea. METSÄ NYT Auringonlasku Ullavanjärven rantakoivikossa Kokkolassa sunnuntaina 10. KUVA: ESKO KESKI-VÄHÄLÄ. tammikuuta. Päivä oli tyyni ja aurinkoinen, kolmen aikaan iltapäivällä pakkasta oli -16 astetta ja lunta maassa viitisen senttiä
17 KUUKAUDEN PUUKAUPPA: Pikkuleimikon pikamyynti 18 Metsän hinta pysynyt vakaana 19 VERKOSTA: Kuusta muodin vuoksi Teema Metsäverotus 20 Taas pykälän kireämpää 24 Näin täytät veroilmoituksen 30 Kevennä verotustasi hankintatöillä 32 RAHAPUU: Osaaminen ratkaisee tuloksen Oma metsä 34 METSÄNHOITO: 14 kysymystä tuloista ja menoista 38 LUONNONHOITOKOULU: Luontoa ja kukkaroa säästäen 40 PIKATESTI: Otsalampulla valoa pimeään 41 METSÄLÄISEN ALLAKKA: Anna minulle rahapussisi METSÄLEHTI MAKASIINI NRO 1/ 21.1.2016 s. 58 Erkki Kalmari tankkaa autonsa omalla tilalla tuotetulla biokaasulla. SISÄLLYS Ajassa 4 PÄÄKIRJOITUS: Lisää tuloja 6 METSÄNOMISTAJA: Erkki Kalmari innostui biokaasusta 12 UUTISET: Talvileimikoille pääsee taas 13 METSÄTYYPPI: Muutetaanko sellutehtaiden nimet, Jussi Pesonen. 14 Siementuotannossa nyt kaksi isoa 15 Otson hullut päivät 16 MARKKINAT: Kenen lankut käyvät kaupaksi. 6 s. Tykkylunta Syötteellä SA M I KA RP PI N EN JO RM A LU H TA 4 MAKASIINI 1 • 2016
Se lähetetään myös pelkän mobiilitilauksen tehneille kestotilaajille. Silloin menojen jälkeen puhdasta metsätalouden pääomatuloa kertyi aktiiviviljelijöille keskimäärin 4 749 euroa. Verottaja on lähettänyt 2C-lomakkeen 400 000 verovelvolliselle. Maanviljelijöiden määrä on vähentynyt, mutta heillä on selvästi eniten ilmoitettavaa verottajalle. ELIISA KALLIONIEMI eliisa.kallioniemi@metsalehti.fi Pääkirjoitus s. Tuloja kasvattivat myytyjen puumäärien ohella korkeaksi nousseet tukin hinnat. Vuonna 2013 omistajat saivat metsistään puhdasta pääomatuloa yhteensä 840 miljoonaa euroa. SE PP O SA M U LI 5 MAKASIINI 1 • 2016. Luvut eivät näytä kovin suurilta, mutta koska metsänomistajia on paljon, verotettavaa tuloa kertyy sievoinen summa. Tilastokeskuksen viimeksi julkistamat yksityismetsänomistajien taloustilaston luvut koskevat vuotta 2013. Osalla metsänomistajista ei ole mitään ilmoitettavaa, mutta todennäköisesti lukua selittää myös vanha väärinkäsitys. Siitä huolimatta luvut osoittavat havainnollisesti, miten hakkuiden lisääntyminen parantaa sekä metsänomistajien että valtion tuloja. Metsätilanomistajien tulo jäi 1 786 euroon. Luonnosta 58 LUHTA: Suksilla lumen maahan 62 TAPIONPÖYTÄ: Takaisin arkeen 64 KÄSIN TEHTY: Kaislasta soropilli 70 Ristikko 72 PILKKEET: Humala metsässä 74 TUOTE & TEKIJÄ: Koko lamppu puusta JOS veroilmoituksen täyttö tuntuu stressaavalta, voi lohduttautua ajatuksella, että samalla asialla on näihin aikoihin iso joukko muitakin metsänomistajia. TILASTOKESKUKSEN tuorein taloustilasto on erityisen kiinnostavaa luettavaa sen vuoksi, että siinä melko tavallista metsävuotta 2013 verrataan puukaupan huippuvuoteen 2007. Ilmeisesti moni jättää metsästä koituneet kulut ilmoittamatta, jos tulojakaan ei ole ollut, vaikka tappion voi vähentää muista tuloista. Lomakkeista noin 270 000 palautetaan täytettynä, joko sähköisesti tai perinteisen postin välityksellä. Silloin metsänomistajille kertyi puhdasta pääomatuloa 1 355 miljoonaa euroa ja valtiolle verotuloja 400 miljoonaa. Palauttamatta jääneiden määrä on yllättävän iso. VALTAOSA veroilmoituksen täyttäjistä on metsätilanomistajia. Siitä valtion kirstuun kilahti veroina noin 250 miljoonaa. 74 Mikko Kärkkäinen tekee vanerista lamppuja. 47 TUTKIMUS: Vesakolle kyytiä 48 8 opetusta metsänomistamisesta 56 KOLUMNI: Tasapuolisuutta tiedon avoimuuteen 57 ENNEN & NYT: Tehokasta metsänhoitoa Tämän lehden mukana kaikki kestotilaajat saavat Hannu Jauhiaisen kirjoittaman Metsäverokirjan. LISÄÄ TULOJA Tämän numeron kannen kuvitti Anna Back 42 PERINTÖMETSÄ: Pieni tila perintönä 44 KYSY POIS: Miten vanhaksi kuusi voi elää
Toistaiseksi yksikään hallitus ei ole halunnut. TANKILLINEN BIOKAASUA Biokaasupioneeri Erkki Kalmarin mukaan Suomi voisi tyydyttää energiatarpeensa uusiutuvalla bioenergialla, jos niin haluttaisiin. TEKSTI MIKKO RIIKILÄ KUVAT SAMI KARPPINEN 7 MAKASIINI 1 • 2016
Vaihtoehtoisesti voisimme turvautua keskisuomalaiseen maalaisjärkeen ja kuunnella pitkän linjan biokaasumies Erkki Kalmaria. Biokaasulla voisi käyttää myös sähkögeneraattoreita. Alan tutkijat vahvistavat Kalmarin näkemyksen. ”Se toimii hyvänä tukena kehittämistoiminnassa.” Tukea kehitystyöhön on antanut myös ”Moni meillä vieraillut innostuu biokaasusta, mutta sen tuotanto on säädelty erittäin hankalaksi”, Erkki Kalmari toteaa. Pienen bensa-auton polttoaineeksi riittää alle hehtaarin nurmikasvusto, kun se muutetaan biokaasuksi. ”Meillä siirryttiin 1980-luvulla viljanviljelystä maitokarjaan, kun muut luopuivat lehmistä ja keskittyivät viljantuotantoon. ”Työhevonen syö vuodessa 1,3 peltohehtaarin tuottamat rehut, heinää ja kauraa. Keskisuomalaisella maatilalla on tietysti myös metsää, pinta-alaa on noin 70 hehtaaria. Sitä Soinivaara ei muistanut mainita, että Suomessa on sähköautoja vajaat 500. Vuosisatainen perinne ei kuitenkaan ole jäädyttänyt miestä vanhoille laduille. Päinvastoin, hän myöntää taipumuksensa hakeutua vastavirtaan. Hiilidioksidipäästötkin olisivat nolla”, Kalmari toteaa. Hän ampuu alas sekä hevosettä sähkövetoiset utopiat. Hevoset voi jatkossakin jättää teinityttöjen lemmikeiksi. isäntä, sukutaulu ulottuu 1660-luvulle. L inkolaisuuteen taipuvaisten synkkämielten mukaan jälkeläisemme saavat kiivetä hevosrattaille, kun öljy loppuu. Ikivihreä Osmo Soinivaara puolestaan unelmoi polttomoottoriautojen kieltämistä ja ydinvoimaloiden valjastamista lataamaan sähköautojen akkuja. Tilatason tuotantokin voisi kannattaa pörssisähkön hintahuippujen aikaan. Sillä ajaisi 20 000 kilometriä.” Teknikko ja maitotilallinen Laukaan Leppävedellä asuva maanviljelijä ja metsänomistaja Erkki Kalmari on sukutilansa 13. Leppävesi 8 MAKASIINI 1 • 2016. Auto kulkee vähemmällä appeella. ”Lähes kaikki Suomen kunnat pystyisivät tuottamaan tarvitsemansa sähkön, lämmön ja liikennepolttoaineet uusiutuvalla, muuhun käyttöön kelpaamattomalla biomassalla
”Henkilöauto kulkee 5 000 kilometriä lannalla, jonka yksi lehmä vuodessa sontii.” teknikon koulutus ja nuoruuden työura Valmetin traktoritehtaan suunnitteluosastolla. Kalmarilla on henkilöautojen tankkausasema tilallaan. ”Oikeasti nurmirehua ei kannattaisi kierrättää lehmien kautta. Heistä noin sata tankkaa säännöllisesti. Moottoripolttoaineeksi tarkoitettu kaasu ohjataan pesuriin, jossa rikkiyhdisteet ja hiilidioksidi poistetaan. Osa asiakkaista on pääkaupunkiseuAutojen polttoaineeksi jalostettavasta biokaasusta puhdistetaan rikkidioksidi ja hiilidioksidi. Kertatäytöllä siilo tuottaa kaasua kolmesta kuuteen kuukautta. Me tosin tavoittelemme runsasta metaanisaantoa, lehmä taas valkuaista.” Kalmarin tilalle kertyy biokaasusta enemmän tuloja kuin yli kolmikymmenpäisen karjan tuottaman maidon myynnistä. Muodostuva kaasu on metaania, joka sisältää hiiltä ja vetyä. Näin jäännösmassa on arvokasta luomulannoitetta, kun se palautetaan pelloille. Hänellä on 400 korttiasiakasta. Sekaan lisätään valikoitua bakteeristoa, joka tehostaa prosessia. Raaka-aineeksi kelpaa miltei mikä tahansa eloperäinen: lanta, olki, nurmikasvusto, puu tai vaikkapa hoitokalastuksessa nuotattu roskakala. Laakasiilosta kaasu kerätään kaasukelloihin. ”Henkilöauto kulkee 5 000 kilometriä lannalla, jonka yksi lehmä vuodessa sontii.” Biokaasua muodostuu, kun biomassaa mädätetään ilmattomassa tilassa. ”Kaasutuksen periaate on sama kuin lehmän pötsissä. Se toimii kuin taikinanjuuri ruistaikinassa. Biomassan ravinteet eivät haihdu kaasutuksessa. Luvassa on taas ällistyttävä vertaus. Runsaamman tuoton saisi kärräämällä rehun suoraan kaasuttimeen.” Parempaa kuin bensa Kaasuttamista varten Kalmarilla on suuri laakasiilo, johon mahtuu kerralla 400– 500 tonnia biomateriaalia. Autokaasua hän alkoi tuottaa 2000-luvun alussa. 9 MAKASIINI 1 • 2016. ”Olin ryhmässä, jonka tehtävä oli suunnitella uusia traktorimalleja ja ratkaisuja.” Kaasutuskokeilut Kalmari aloitti lehmien lannalla 1990-luvulla. Samalla se kartuttaa peltomaan hiilivarantoa
Niinpä hänellä on esittää vaikuttavia näkymiä bio-Suomen mahdollisuuksista. Kaasukilo maksaa 1,4 euroa, mutta sen energiasisältö on bensaa parempi. Bio-Suomella mahdollisuuksia Kalmari on kiertänyt esitelmöimässä biokaasun mahdollisuuksista monilla messuilla ja tapahtumissa. Tuosta kymmeLaakasiilosta vapautuva raakakaasu varastoidaan kaasukelloihin. Se vastaisi kahden ydinvoimalan tuotantoa. Sääntö-Suomi kiusaa Kalmarin bio-Suomi olisi hiilineutraali ja pitkälti omavarainen esimerkiksi liikennepolttoaineiden tarpeessaan. ”Bensa-autoilijoille kaasu on edullista. ”Oksaja latvusmassa tai nuorista metsistä korjattu kokopuu olisi kaasutettavaksi jopa parempaa kuin runkopuu. Näin toimitaan Saksassa, jossa on 8 000 hajautettua biosähköntuottajaa. Kaasu käyttäisi moottoria, joka pyörittäisi sähkögeneraattoria. ”Tämä sopisi erinomaisesti ison maatilan yhteyteen tai muutaman tilan yhteiseksi laitokseksi, jolla voitaisiin tuottaa energiaa yhden kyläkunnan tarpeisiin.” Muutakin käyttöä kaasulle löytyy. ”Autotkin ovat valmiina. ”Eikä muuten lehmä haise auton pakoputken päässä tai tankatessa”, Kalmari vakuuttaa. 10 MAKASIINI 1 • 2016. Tilan kaksi henkilöautoa, kuormaja pakettiauto sekä yksi traktori kulkevat omalla polttoaineella. Nyt puhutaan siis biomassasta, joka ei kelpaa muuhun jalostukseen.” Runsain mitoin lisää saataisiin kaasuttamalla heikkolaatuista puumassaa. Bensalitraa vastaavan määrän kaasua saa 90 sentillä.” kaasutusta puu pitäisi hienontaa esimerkiksi murskaten, jotta prosessi toimisi tehokkaasti.” Biokaasuvetoinen tuotanto olisi väkisin hajautettua, koska kaasua ei voi kuljettaa pitkiä matkoja – eikä ainakaan tuoda ulkomailta. ”Vesistöjen suojavyöhykkeiden kasvustojen sekä viljapeltojen olkien kaasuttaminen tuottaisi noin 16 terawattituntia energiaa. dulta ja käy tankilla esimerkiksi Lappiin ajaessaan. Ennen Kaasutuksestä jäävä jäännösmassa on erinomaista ja luomuksi kelpaavaa lannoitetta. Niitä Kalmarilla on käytössään kaksi. Esimerkiksi sähkön kulutushuippujen aikaan biokaasutiloilla voitaisiin tuottaa myös sähköä
Suomessa tukipolitiikka sen sijaan hellii muun muassa epävarmaa ja ilmastovaikutuksiltaan kyseenalaista tuulivoimaa noin 100 miljoonaa eurolla vuosittain. Pääsin ajelemaan vasta ministeri Suvi-Anne Siimeksen erikoisluvalla.” Viidessätoista vuodessa tilanne ei juuri ole seestynyt. ”Niitä tosin menee lähinnä vientiin.” Siihen, miksei biokaasu-Valtroja tai kaasuautoja juuri liiku Suomessa, on syynsä. ”Biokaasulla ajo oli käytännössä kiellettyä, uhkana oli monikymmenkertainen dieselvero. Kaasuautoilijan tankkausverkosto on harva. ”Pihtiputaalle kaavaillun tankkausaseman suunnitelmat piti panna koipussiin, koska käyttäjiä ei saatu riittävästi. Ruotsissa toisin Myös biokaasun tuotannolle on rakennettu ylittämättömältä tuntuvat esteet. Samalla logiikalla maitotilan investointeja tuettaisiin vain, jos kaikki maito juodaan itse.” Kalmarin kertomus kuulostaa miltei kafkamaiselta. Kaasu palaa puhtaasti. Ensituntumaa Kalmari sai kieltoihin, kun hän hankki 2000-luvun alussa biokaasulla kulkevan auton. Kun niiden määrä lisääntyisi, jakeluverkkoa kannattaisi laajentaa, mikä jälleen vauhdittaisi autojen yleistymistä.” Lisäksi biokaasuauton hiukkaspäästöt – juuri ne, joiden kaunistelusta Volkkarikin kärähti – ovat likimain nolla. Samalla biokaasun tuotanto on runsaampaa kuin meillä. nen kilometrin päästä Laakkoselta jokainen voi ostaa monipolttoainemoottorilla varustetun auton eikä vanhan polttomoottorin kaasulle muuttaminenkaan maksa monta tuhatta euroa.” Kalmari kiittelee, että naapuripitäjässä Äänekoskella toimiva Valtra on kehittänyt biokaasuversion uusista N-sarjan traktoreistaan. Energiaa tuottava suurteollisuus on Kalmarin mukaan osannut lobata etunsa tehokkaammin kuin biotalousväki. Käyttäjiä ei tule, ellei valtiovallalta tule myönteisiä merkkejä biokaasulle.” Tuskin on tarpeen edes mainita – kaikki varmasti arvasivatkin – että Ruotsissa biokaasuautoja ei rangaista verotuksella ja niitä on liikenteessä kymmeniä tuhansia. Ne selviävät, kun Kalmari selostaa, millainen säädösten rytö hajautetun kotimaisen energiantuotannon eteen on kasattu. ”Puoletkin tuosta merkitsisi biokaasutaloudelle todellista läpimurtoa”, Kalmari toteaa. Työja elinkeinoministeriöltä tukea ei heru, koska tilatason tuotantoa ei katsota teolliseksi.” Helpotuksia ei tehty eikä sellaisia ole näköpiirissä, vaikka maakunnan napamies Mauri Pekkarinenkin kiirehti heti 2000-luvun alussa hankkimaan biokaasuauton ja maassa on sen jälkeen istunut monenkirjavia hallituksia. ”Maaja metsätalousministeriön momenteilta kaupalliseen biokaasuun ei investointitukia saa, koska tuotanto katsotaan teolliseksi. Ja hyvin lobbarit ovat leiviskänsä hoitaneet. Ylisuuri dieselvero tosin on poissa, mutta kaasuautoa verotetaan sillä olettamalla, että polttoaineena käytetään pelkkää maakaasua, josta syntyy hiilidioksidipäästöjä. n ”Samalla logiikalla maitotilan investointeja tuettaisiin vain, jos kaikki maito juodaan itse.” Äskettäin ensiharvennetun metsikön risut jäivät tällä kertaa metsään, vaikka oksamassa saattaisi olla jopa runkopuuta parempaa raaka-ainetta biokaasun tuottamiseen. Mieti. 11 MAKASIINI 1 • 2016. ”Investointitukea saa sillä edellytyksellä, että kaikki kaasu käytetään tilalla eikä mitään myydä ulos. ”Matala vero suosisi biokaasuautoja. Lainsäädäntöön kätketyt esteet ovat siinä määrin tehokkaista, etteivät ne alan asiantuntijoidenkaan mukaan voi olla sattumaa. Onneksi kaasuautoja voi tarpeen tullen tankata myös bensalla. Kalmarin mielestä veron pitäisi olla nolla, koska biokaasuauton hiilipäästöt ovat nolla
Maaperä on turvemaalla kasvavassa sekametsikössä niin pehmeä, että puut voidaan korjata vain, kun maa on jäässä. ”Korjuuta yritettiin jo viime vuonna, mutta kelit loppuivat kesken”, kertoo leimikossa työskentelevä metsäkoneenkuljettaTalvileimikoille pääsee taas Jos pakkassää jatkuu, saadaan rästissä olevat talvileimikot korjattua tänä talvena. Vuodenvaihteen jälkeen kylmennyt sää veti maan routaan ympäri Eteläja Keski-Suomea. Päätehakkuuleimikosta tehtiin kaupat jo vuonna 2012, mutta leudot talvet ovat estäneet korjuun. Suomen ympäristökeskuksen eli Syken mittausten mukaan roudan syvyys oli loppiaisen jälkeen Kuhmon pohjoispuolella keskimäärin 10– 20 senttimetriä ja etelämpänä keskimäärin kymmenen senttimetriä. ja Jaakko Saharinen. Leimikon voi tehdä talvileimikoksi joko maaperän pehmeys tai se, että leimikolle vievä tie ei kestä raskasta puunkorjuuja kuljetuskalustoa. Puu toisensa jälkeen kaatuu, kun metsäkone etenee Myrskylässä Uudellamaalla sijaitsevassa leimikossa. Pohjois-Suomessa lumi satoi ennen pakkasia. ”Tavoitteena on saada kaikTEKSTI LIINA KJELLBERG KUVA SEPPO SAMULI TÄTÄ on odotettu. ki talvileimikot korjattua. Kuluneiden 30 vuoden aikana roudan syvyys on ollut Pohjois-Suomessa keskimäärin AJASSA 12 MAKASIINI 1 • 2016. Lumesta suojaa Vaikka maaperä on nyt kunnolla roudassa, ollaan pitkän aikavälin keskiarvoista monin paikoin vielä kaukana. Talvileimikot ovat leimikoita, joilta puuta voidaan korjata vain maaperän ollessa roudassa eli jäässä. Se on hillinnyt roudan muodostumista, mutta ajoreittejä on tehty pakkasen kovettamaan lumeen. Leimikon on ostanut Stora Enso. Metsäyhtiöillä on parin leudon viime talven takia paljon talvileimikoita rästissä, mutta Ojala ennakoi, että tänä talvena rästit saadaan purettua. Nyt korjuukeli on erinomainen. Metsäkoneenkuljettaja Jaakko Saharinen kaatoi tammikuun puolivälissä puita Myrskylässä sijaitsevassa päätehakkuuleimikossa. Talvileimikoiden korjuu käy nyt täysillä”, sanoo Stora Enson ostojohtaja Esa Ojala. ”Korjuuolosuhteet ovat erittäin hyvät koko maassa. Lämpötila putosi yli 20 pakkasasteeseen ennen kuin maahan ehti sataa eristävä lumikerros. Samaa sanoo Metsä Groupin tuotantopäällikkö Pasi Arkko. Se onnistuu, jos pakkaset jatkuvat maaliskuun lopulle”, hän sanoo
Kantavammille koneille olisi kysyntää, sillä puunkorjuun kausivaihtelut aiheuttavat vuosittain noin sadan miljoonan euron kustannukset. 2 Miltä sellumarkkinoilla näyttää. Uusittu tehdas vihittiin viime viikolla Kuusankoskella. Muutetaanko sellutehtaiden nimet. Metsätyyppi 50–150, Keski-Suomessa 15–30 ja Etelä-Suomessa ja rannikolla 10–30 senttimetriä. Lähde: Suomen ympäristökeskus Routa tuli myöhään Lumen paksuuden ja roudan syvyyden vaihtelut Mikkelissä Etelä-Savossa sijaitsevassa metsässä. Siinä vaiheessa, kun maa on mennyt routaan, on lumisade puunkorjuun kannalta toivottavaa. Tänä vuonna pakkaset tulivat ennen lumisateita ja pohjavesi oli matalalla”, Orvomaa sanoo. Jussi Pesosen johdolla UPM on uusinut Suomen sellutehtaitaan. Korjuukalusto on mitoitettu sen mukaan, että metsistä saadaan korjattua mahdollisimman paljon puuta silloin, kun maa on roudassa. Metsätehon erikoistutkijan Heikki Ovaskaisen mukaan roudan merkitys kuitenkin kasvaa. Aasiassa kasvu on jopa kaksinumeroinen luku. Korkealla oleva pohjaveden pinta lämmittää maanpintaa, mikä hidastaa roudan muodostumista. 4 UPM on iso paperinvalmistaja. Pääosin kasvu tulee Kiinasta ja muualta Aasiasta. Lunta enimmillään 1971–2000 Lunta keskimäärin 1971–2000 Lunta 2015–2016 Routaa enimmillään 1971–2000 Routaa keskimäärin 1971–2000 Routaa 2015–2016 Cm 80 60 40 20 -20 -40 -60 6.10.15 6.12.15 6.11.15 6.1.15 6.2.15 6.3.15 6.4.15 6.5.15 Metsätyyppi 1 Miksi Suomessa kannatti nyt investoida sellutehtaisiin. Lumipeite lisää maaperän kantavuutta ja suojaa puiden juuria korjuuvaurioilta. Palvelu on tarkoitus saada käyttöön parin vuoden sisällä. Me olemme tehneet biotuotteita jo niin kauan. Jos talous ja sen myötä mainonta lähtee kasvuun, laskuvauhti voi vähän hidastua. Ilmatieteen laitos ja Metsäteho käynnistivät vuoden alussa hankkeen, jossa haetaan keinoja korjuuolosuhteiden ennakointiin. Jos tehtaat olisivat olleet pienempiä, voi olla, että emme olisi näitä päätöksiä tehneet. Tänä vuonna sellun kysyntä on edelleen kasvanut. Meillä oli kaikissa kolmessa tehtaassa erittäin hyvä perusraami. Metsäalalla on pyritty kehittämään kantavampia metsäkoneita, mutta vielä läpimurtoa ei Ovaskaisen mukaan ole tapahtunut. ”Syvyysennätyksiä tänä vuonna tuskin tehdään”, arvioi Syken hydrogeologi Mirjam Orvomaa. 3 Muutetaanko UPM:n sellutehtaiden nimet biotuotetehtaiksi. ”Palvelun avulla voisi jatkossa suunnitella, missä korjuukalustoa kannattaa milloinkin käyttää”, sanoo Ilmatieteen laitoksen kehittämispäällikkö Mikko Strahlendorff. Roudattomuus yleistyy Tulevaisuudessa roudan ennakoidaan vähentyvän etenkin maan eteläja keskiosissa. Missä: Viimeksi valmistuivat Kymin sellutehtaan uusi sellun kuivauskone, kuorimo ja havukuitulinjan modernisointi. TEKSTI ELIISA KALLIONIEMI Kuka: UPM:n toimitusjohtaja Jussi Pesonen. Se on hänen mukaansa kuitenkin varmaa, että tämä talvi on roudan suhteen erilainen kuin pari edellistä talvea. ”Viime vuonna paksu lumipeite esti roudan muodostumista, toissa vuonna maaperän kosteus. Vieläkö paperin kulutus laskee. Mitä: Yritys investoi tuotantokapasiteetin kasvattamiseen kaikilla kolmella Suomen sellutehtaallaan. Ne olivat kooltaan yli 500 tonnin tehtaita, joten oli helppo kilpailukykyisesti rakentaa niistä 700–800 tonnin tehtaita. Rakenteellisen muutoksen takia graafisten papereitten kulutuksessa lasku on Pohjois-Amerikassa ja Euroopassa 3–5 prosentin luokkaa vuodessa. Biojalostamojahan sellutehtaat jo ovat. LE H TI KU VA / M A RK KU U LA N D ER 13 MAKASIINI 1 • 2016. Uudet tehdasinvestoinnit lisäävät puun tarvetta ja samalla painetta korjata puuta enemmän myös turvemailta. Halusimme parantaa kilpailukykyä ja tuotelaatua. Tarkoitus on luoda tietopalvelu, jonka avulla voidaan arvioida, miten maan kantokykyä voi ennustaa useamman kuukauden tähtäimellä ja ilmastonmuutoksessa vuosien päähän. Laajennus lisää kuitupuun tarvetta lähes miljoona kuutiometriä. Erikoispaperien, kuten tarrapaperien, kulutus kasvaa. Kesällä osa kalustosta seisoo. Ei meillä ole tarvetta sellaiseen. Yksinään talven kylmyys ei säätele roudan määrää, vaan siihen vaikuttaa erityisesti lumipeitteen paksuus mutta myös pohjaveden pinnankorkeus
Koska kaikkia uuden kemeran mukaisia hakemuksia ei ehditty käsitellä vuoden loppuun mennessä, tukea jäi käyttämättä 7,5 miljoonaa euroa. Kaupan jäljiltä Suomessa on nyt kaksi merkittävää valtio-omisteista metsäpuiden siementuottajaa: Tapio Silva ja Metsähallituksen tytäryhtiö Siemen Forelia. ten korvaajiksi ollaan perustamassa uusia 1,5-sukupolven viljelyksiä. Vapo Oy:n toimitusjohtaja Tomi Yli-Kyynyn mukaan sahaliiketoiminta ei kuulu yhtiön ydinliiketoimintaan. Siementuotannossa on Antolan mukaan välttämätöntä, että viljelyksiä on lähes koko maan alueella ja jalostettuja siemeniä käytetään alueellisesti. Sahoilla on noin sata työntekijää, ja niiden liikevaihto on noin sata miljoonaa euroa. ”Uusien mäntytai kuusiviljelysten perustamistilanne on hyvä Eteläja Keski-Suomessa sekä Keski-Lapissa. Jalostettu perimä näkyy kasvussa ja rungon laadussa. SA KA RI PÖ N N IÖ AJASSA 14 MAKASIINI 1 • 2016. Vapo myi sahansa Itävaltaan Vapo on myynyt sahaliiketoimintansa itävaltalaiselle Binderholz-konsernille. Uuden sukupolven viljelyksiä Puiden siementuotannossa on käynnissä murrosvaihe. Viljelyksillä siirrytään kohti uutta puusukupolvea. Kaupassa omistajaa vaihtoivat Lieksassa ja Nurmeksessa sijaitsevat sahat. Männyn siemenviljelyksillä puut alkavat tuottaa satoa 12 vuoden ja kuusen viljelyksillä aikaisintaan 18 vuoden kuluttua puiden istutuksesta. 1,5-sukupolven mäntysiementä on jo markkinoilla, mutta täydessä tuotannossa uudet viljelmät ovat 2030-luvulla. Esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaalta on ollut vaikea löytää sopivia paikkoja, mutta uskon, että loputkin viljelykset saadaan perustettua tulevina vuosina”, Antola sanoo. Vaikka siementen myynti on markkinatoimintaa, puiden siemenhuolto on myös kansallinen etu, joten siemenviljelmät ovat tähänkin mennessä olleet pääasiassa valtion organisaatioiden hallussa. ”Siementen tulee päätyä samalle ilmastovyöhykkeelle kuin miltä siemenviljelysvartteiden saama taustapölytys on.” 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Siemenviljelyssiemenen osuus taimitarhakylvöissä 1991–2014, % Kuusiviljelmillä heikkoja satovuosia 2000-luvulla 1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 2009 2011 2013-14 Mänty Kuusi Rauduskoivu Lähde: Evira Tapio Silvan omistama männyn 1,5-polven siemenviljelmä Hausjärvellä. Lyhyesti Kemeraa jäi jakamatta Suomen metsäkeskus teki viime vuonna kemeratukipäätöksiä 57,7 miljoonan euron edestä. ”Tärkeintä on, että kokeneet ja luotettavat toimijat jatkavat siementuotantoa”, sanoo jalostusmetsänhoitaja Jukka Antola Luonnonvarakeskuksesta. Muuten vaarana on päällekkäisen hallinnon luominen metsätalouteen. Tapio Oy:n raportin mukaan yleiskaavamerkintöjen oikeustai kustannusvaikutuksia ei ole yleensä selvitetty, merkinnät aiheuttavat epätietoisuutta ja ylimääräistä selvittelytyötä. Hankehallinnon asiantuntija Yrjö Niskanen pitää mahdollisena, että käyttämättä jääneet kemeravarat saadaan myöhemmin lisärahoituksena tälle vuodelle. Vanhojen 1-polven siemenviljelysSiementuotannossa kaksi isoa Metsäpuiden siementuotanto on nyt kahden käsissä. TEKSTI VALTTERI SKYTTÄ TAPIO-KONSERNIN kuuluva Tapio Silva osti ennen joulua Suomen metsäkeskuksen liiketoimintayksikkö Otsolta sen metsäpuiden siemenviljelykset. Yleiskaavoista ongelmia Asiantuntijoiden mukaan maankäyttöja rakennuslain määräyksiä ei pitäisi ulottaa metsätalousvaltaisille yleiskaava-alueille, vaan metsänhoitoa tulisi säännellä vain metsälailla. Sahojen yhteinen kapasiteetti on noin 450 000 kuutiometriä sahatavaraa vuodessa. Haetut tuet maksetaan tämän vuoden kemeravaroista
”Maaja metsätalousministeriö ei ole nähnyt tarpeelliseksi ohjeistaa johtokuntaa. Kauppoja on perusteltu ydinliiketoimintaan keskittymisellä, jossa onkin tekemistä. Nyt maakuntien keräämä varallisuus häviää pikavauhtia. Hyvät siemensadot riippuvat luonnonoloista ja etenkin kuusella myös tuholaistilanteesta. Kyseessä on osa Metsä Groupin tulosparannusohjelmaa. Juhannuksen alla pidetty Metku-Metsäkulttuuripäivät keräsi ennätysyleisön, 5 100 kävijää, ja ensimmäisen adventin alla järjestetty Joulupuun päivä 1 200 vierasta. ”Sään pitäisi olla juhannuksen kieppeillä lämmin, aurinkoinen ja sateeton, niin seuraavana vuonna kuuselta voi odottaa hyvää satoa”, Antola kertoo. Toimintansa aikana Otso on tehnyt noin 20 miljoonan tappiot. Otson hullut päivät 15 MAKASIINI 1 • 2016. Eniten metsätalouden pääomatuloa kertyy EteläSavon maakunnasta. Yksi hyvä siemensato voi tarjota jalostettua metsänuudistusmateriaalia useaksi vuodeksi. TI M O KI LP EL Ä IN EN / LU ST O MIKKO RIIKILÄ SUOMEN metsäkeskuksen julkiset palvelut ja metsäpalvelut erotettiin viisi vuotta sitten. ”Jalostettu siemen on geneettisesti parempaa kuin metsikkösiemen. ”Johtokunta päättää” Otson myymät kiinteistöt ovat alkuaan maakunnallisten metsäkeskusten ja niitä edeltäneiden piirimetsälautakuntien omaisuutta, jota on kartutettu vuosikymmenien työn tuloksena. Ulkopuolisten mielestä syynä on liiketoiminnan tappioiden tilkitseminen. ”Tämä on hieno päivä! Olisipa aina edes yksi päivä kuukaudessa tällainen.” Pääministeri Juha Sipilä UPM:n Kymin sellutehtaan laajennuksen vihkiäisissä 12.1. 1. Kävijämäärä nousi hieman, sillä vuonna 2014 Lustossa oli kävijöitä 30 970. Toiveissa lämmin juhannus Jalostettuja siemenviljelyssiemeniä eli sv-siemeniä käytetään ensisijaisesti kylvöihin taimitarhoilla. Niemelän mukaan Otso toimii johtokuntansa hyväksymin päätöksin ja valmistelee yhtiöittämistään. Venäläisten matkailijoiden määrä laski kuitenkin 40 prosenttia. Metsikkösiemenet ovat ”villeistä” metsistä kerättyjä siemeniä. Kuusella satovuodet ovat olleet viime aikoina heikkoja. Siilinjärvellä Haapamäen havaintotila (74 hehtaaria) myytiin Siilinjärven kunnalle tonttimaaksi miljoonalla eurolla. Metsä Woodin sahoilla vastaavat leikkaukset tehtiin viime vuonna. Ulkomaisten kävijöiden osuus vieraista oli kuudennes. Puuston arvo pois lukien hehtaarihintaa jäi paremman puoleisen peltomaan verran. Ministeriön lupaa kiinteistöjen myyntiin Otso ei tarvitse.” Metsäkeskuksen metsäpalveluyksikkö Otso myi viime vuonna kiinteistöjään satoja hehtaareita. ”Paasaaminen ei auta. Valtiovallalla ei silti ole aikeita puuttua omaisuuden myyntiin. Metsänomistajalle hyöty näkyy metsän kiertoajan lyhenemisenä ja lisääntyneenä hakkuutulona”, Antola sanoo. Metsä Wood irtisanoo Metsä Groupin tytäryhtiö Metsä Wood irtisanoo 48 työntekijää kertopuuja vaneritehtaillaan. Käänne parempaan on saavutettavissa siten, että asiakkaat eli metsänomistajat kiinnostuvat toden teolla metsänhoitotöiden laadusta.” Metsäkeskuksen aluejohtaja Jorma Vierula taimikoiden ja nuorten metsien hoidon laadusta, Taimiuutiset 4/2015. Maaja metsätalousministeriön osastopäällikkö Juha S. Metsälehden julkaisija Metsäkustannus Oy on osa Tapiokonsernia. Lohjalle ei yhtiön mukaan kohdistu irtisanomisia. ”Suomalaisessa ilmastokeskustelussa itseruoskinta on suosittua, ja muiden maiden kriittistä tarkastelua pidetään sopimattomana.” Metsäteollisuus ry:n toimitusjohtaja Timo Jaatinen ja Paperiliiton puheenjohtaja Petri Vanhala, Helsingin Sanomat, 13.1. Sanottua Lustossa lisää kävijöitä Metsämuseo Lustossa Punkaharjulla vieraili viime vuonna 32 823 kävijää. 26,5 hehtaarin kauppahinta oli puoli miljoonaa euroa. Joulun alla Otso myi vielä 125 hehtaarin siemenviljelykset Tapio Silva Oy:lle. Metsä Woodilla on vaneritehtaat Suolahdessa ja Punkaharjulla ja kertopuutehtaat Lohjalla ja Punkaharjulla. Irtisanomiset toteutetaan maaliskuun loppuun mennessä. Hehtaarihinnaksi muodostui 18 000 euroa. Valtiovallan tavoitteena on Otson muuttaminen osakeyhtiöksi ja myöhemmin liiketoiminnan yksityistäminen. Viime vuonna niitä pantiin lihoiksi isolla kädellä. Kauppahintaa ei kerrottu. Loppuvuodesta Vierumäen urheiluopiston naapurista myytiin vanha taimitarha Heinolan kaupungille, niin ikään tonttimaaksi. Sittemmin Otsoksi nimetty metsäpalveluyksikkö sai jaossa Metsäkeskuksen maakiinteistöt ja tuhansia hehtaareita metsää. Jos sv-siemeniä ei ole riittävästi, sekä taimitarhakylvöjen että suorien metsäkylvöjen siemenvaje täydennetään metsikkösiemenillä. Yhtiöittämistä on taloudellisten vaikeuksien vuoksi lykätty toistuvasti. Aikaa on tämän vuoden loppuun
Uudistushakkuu 56,18. Uudistushakkuu 55,49. ”Kilpailukyky määrittelee sen, keneltä sahatavaraa ostetaan. 15,52. . Kuusitukin jalostusnäkymät seuraavat tällä hetkellä Kiinan kehitystä. Ensiharvennus 11,97. 36,88. 16,84. Puumarkkinat TEKSTI VALTTERI SKYTTÄ KUVA ESKO KESKI-OJA SUOMALAISSAHOJEN vuosi on alkanut tiukoissa tunnelmissa. 35,51. 17,31. Ensiharvennus 11,72. Tukkipuukauppaan hän toivoo joka tapauksessa lisää vauhtia. 52,63. 47,21 . 42,02. Sahaus nousuun. AJASSA 16 MAKASIINI 1 • 2016. 14,39. 11,55. Raakapuun kantohinnat viikolla 52 Etelä-Suomi Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 54,48. 17,8. 17,16. 15,36 17,52. Suotuisten valuuttakurssien vuoksi ruotsalaisja venäläissahat pystyvät tekemään tulosta alhaisella sahatavaran hinnalla, ja suomalaissahat joutuvat taipumaan kilpailijamaiden vanaveteen. 18,64. 14,59. 46,19 . laskussa Kymi-Savo Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 55,55 . 11,07 . 10,99. Harvennushakkuu 46,55 . 16,68. 11,21. Sahayhtiö Westaksen toimitusjohtaja Pekka Kopra aloitti vastikään Suomen Sahat ry:n hallituksen puheenjohtajana. 14,52 . 15,15 . 17,96. 16,2. 55,83 . Tukinjalostajat käyvät taas kovaa kilpaa Ruotsin ja Venäjän kanssa. Ensiharvennus 10,9. Ensiharvennus 11,09 . 17,04 . 36,18. 43,2. Harvennushakkuu 48,32. 54,65. 11,23 . 11,78. 43,52. 16,66 . Vientimäärät tippuivat perinteisten kuusimarkkinoiden, kuten Saksan ja Ranskan osalta”, kertoo sahayhtiö Westaksen toimitusjohtaja ja Suomen Sahat ry:n hallituksen uusi puheenjohtaja Pekka Kopra. 15,14 . 15,06. 55,62. Eli tuleeko se täältä, Ruotsista vai Venäjältä”, tiivistää tiKenen lankut käyvät kaupaksi. Ylitarjontatilanne ja kova kilpailu laskivat viime vuonna etenkin mäntysahatavaran hintoja maailmalla. ”Suurin osa sahatavaramarkkinoista on sellaisia, joilla kysyntä on viime vuoden tasolla tai suurempaa”, Hietala ennakoi. 17,02 . Kopran mukaan nyt odotetaan, vaikuttaako Kiinan pörssikurssien ailahtelu rakentamiseen ja sitä kautta kuusisahatavaran kysyntään sen ykkösmarkkinoilla. 17,67. 53,84. 41,11. 44,84 . 16,72. Harvennushakkuu 45,39. 14,99 . Koko maa Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 53,76. lanteen Pellervon taloustutkimuksen metsäekonomisti Jyri Hietala. Uudistushakkuu 55,58. 41,87. Uudistushakkuu 57,39 . Tukkipuun pitäisi siis käydä kaupaksi. 13,99. 43,44 . 15,24. Harvennushakkuu 48,3 . 37,94 . ”Kuusen kysyntä oli viime vuonna pitkälti Kiinan varassa. 16,19. Etelä-Pohjanmaa Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 54,15. 14,61. 47,81. 11,28. 14,3. 15,16. Hietala arvioi, että sahausmäärät voivat tänä vuonna nousta edellisvuodesta, vaikka sahatavaran hinta säilyy matalana alkuvuodesta ja sahoilla on tuotannonrajoituksia. Männyn osalta katseet ovat sen kärkimarkkinoilla Pohjois-Afrikassa. 35,78. 17,95 . 53,33. nousussa . 15,33. Ei siis ole yllätys, että soittokierroksen perusteella joustoa toivotaan etenkin mäntytukin hintaan. 17,98. 15,07. Hintakilpailun paineessa kotimaiset sahat katsovat jälleen kustannuksiaan, joista raaka-aine muodostaa aimo osan. 15,03 . 55,08. 14,67. 54,82 . 16,99
12,32. 14,24. 14,97. Harvennushakkuu 44,05. Päätehakkuulta kertyy 110 kuutiometriä ja harvenPikkuleimikon pikamyynti alueella puuta ostava sahayritys. 10,66. 42,4. Kaupan kohteella puusto oli kauttaaltaan hakkuukypsää, mutta myyjä halusi tienvarteen noin hehtaarin harvennuksen. 16,99. 52,37. Kilpaileva tarjous hävisi voittaneelle tukin hinnoissa. Tarjouksia tuli kaksi. 11,21. Sen tarjouksen loppusumma kohosi liki 7 000 euroon. nukselta 70 kuutiometriä. Uudistushakkuu 52,36. 15,63. 42,23. 47,03. 14,81. 54,77 43,72. 16,42. 16,47. Lappi Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 48,26. Savo-Karjala Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 52,57. 16,2. 12,26. 14,43. Parhaan tarjouksen teki Keski-Suomi Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 54,38. Viikkohinta lasketaan kohdeviikon ja sitä edeltävän kolmen viikon hintojen keskiarvona. 9,54. Näkymättömiin jäävää päätehakkuuta oli puoli hehtaaria. 17,07. 16,49. Leimausarvion mukaan puuta pitäisi leimikolta lähteä yhteensä 180 kuutiometriä. Niistä eritellään uudistushakkuut, harvennushakkuut ja ensiharvennukset. 47,77. Talvileimikoille ottajia Pääasiassa mäntyä sahaavan Kuhmo Oy:n metsäpäällikön Juhani Pääkkösen mukaan sahan odotukset ovat haastavasta markkinatilanteesta huolimatta kohtuulliset. ”Puuta ei ole saatu ostettua niin paljon kuin meillä olisi ostohaluja”, Kopra sanoo. Omistaja edellytti, että hakkuu tehdään kuluvan talven aikana. 10,46. Sen loppusumma oli reilut 6 700 euroa, keskimääräinen ero kuutiometriä kohti oli 1,2 euroa. PTT:n Jyri Hietalan mukaan sahauksen lopullinen suunta selviää, kun rakennussesonki käynnistyy keväällä. 40,58. Kilpailuttamalla leimikkonsa myyjä hyötyi erotuksen verran. 13,58. Korjuuolosuhteet ovat hyvät. 13,37. 11,53. 14,99. Uudistushakkuu 49,28. Ensiharvennus 11,26. Uudistushakkuu 56,23. Ennusteet povaavat rakentamiseen pientä kasvua Euroopassa ja kotimaassa. Vaikka taloudellinen tilanne ei ole kokonaisuudessaan mairitteleva, kyllä puuta tarvitaan.” Vuorisen mukaan kuusisahatavaran kysyntä on tällä hetkellä hieman mäntyä parempaa, muttei mäntyäkään ylenkatsota. 12,12. Uudistushakkuu 54,69. 49,13. Harvennushakkuu 42,94. Lisää hintatietoja osoitteesta www.metsalehti.fi 17 MAKASIINI 1 • 2016. PUUKAUPPATILASTOSSA esitetään Metsäteollisuus ry:n jäsenyritysten yksityismetsistä ostaman teollisuuspuun ostomääräja hintatietoja. 15,08. 16,72. 51,43. Ensiharvennus POHJALAINEN MÄNTYTUKKILEIMIKKO Harvennus Päätehakkuu m3/€ m3 € m3/€ m3 € Mäntytukki 35 48 1 680 71 54 3 834 Mäntypikkutukki 13 23 299 16 26 416 Mäntykuitu 22 14 308 23 18 414 Yhteensä 180 m3 6 951 € Kuukauden puukauppa Viikko-ostojen määrä Miljoonaa m 2014 2015 1 5 10 15 20 25 30 35 40 45 52 300 000 600 000 900 000 120 0000 150 0000 MIKKO RIIKILÄ POHJALAINEN metsänomistaja pyysi metsänhoitoyhdistystä etsimään ostajan pienelle mäntytukkivaltaiselle leimikolleen, joka piti korjata talvikelillä. Kuljetusmatka harvennuslohkolta lanssipaikalle oli 50 metriä ja päätehakkuultakin vain 130 metriä. 12,72. 14,49. Ostetuista puumääristä julkaistaan vain ostomäärien summa. 46,4. Ensiharvennus 9,56. Luvian Sahan metsäpäällikkö Heikki Vuorinen kertoo, että tukkivaltaisia päätehakkuuleimikoita voi vielä tarjota talvihakkuuseen Länsi-Suomessa. Kainuu-Pohjanmaa Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 50,64. ”Ei tämmöistä korjuukeliä tule monena vuonna. 18,51. Tämän vuoksi isot yhtiöt eivät kiinnostuneet leimikosta. 53,94. 17,3. 17,36. Leimikon tukkivaltaisuuden vuoksi yhdistyksen korjuupalvelu ei lähtenyt mukaan kilpaan. Tiedot kerätään viikoittain. Ensiharvennus 9,98. ”Tuotantotavoitteemme on tänä vuonna yhtä suuri kuin vuonna 2015. Harvennushakkuu 45,23. 13,81. 15,95. 49,97. Aineiston kerää ja laskee Metsäteollisuus ry, mutta Luonnonvarakeskus julkaisee sen. 14,32. 16,65. Tukkipuun osuus hakkuukertymästä on reilut sata kuutiota, lisäksi pikkutukkia lähtee kolmisenkymmentä kuutiota. 15,36. 35,93 13,53. Harvennushakkuu 46,84. 43,8. Tässä esitellään vain pystykauppahintoja. 15,63. Kaikki viittaa siihen, että puuta on mukavasti tarjolla ja kauppaa tehdään alkuvuonna”, Pääkkönen sanoo. 42,51. Kauppa tehtiin juuri ennen joulua. 15,56. 37,6. 11,25. Ostajat tarjosivat eri kantohinnat harvennusja päätehakkuulohkoille. 15,38 14,88
Viime vuonna hehtaaripuusto oli keskimäärin 96 kuutiometriä ja vuotta aiemmin 97 kuutiometriä. Hintataso on sidoksissa kantohintoihin ja jos ne eivät merkittävästi muutu, niin hinnatkin pysyvät varsin vakaina”, Liljeroos näkee. Myyty pinta-ala on noin 57 000 hehtaaria ja kauppahinnat yhteensä noin 145 miljoonaa euroa. Alle 50 kaupan jäätiin myös Satakunnassa, Etelä-Karjalassa ja Kymenlaaksossa. Kauppahinnat olivat yhteensä noin 16,4 miljoonaa euroa. Metsätiloja tuli myyntiin viime vuonna seurannan mukaan 1 683 kohdetta. ”On odotettavissa, että suursijoittajat jatkavat ostojaan ja panokset saattavat kasvaa”, Liljeroos arvioi. Suursijoittajat metsäkaupoilla Suurten instituutiosijoittajien tekemät isot tilakaupat eivät ole mukana Liljeroosin hintatilastossa. Metsähehtaarin keskihinta oli koko maassa viime vuonna 2 544 euroa ja vuotta aiemmin 2 622 euroa. Ostettavaa etenkin pohjoisessa Viime vuodelta Liljeroosin tilastoon kertyi 1 279 tehtyä tilakauppaa. Metsätiloilla onkin kahdenlaiset markkinat – yksityishenkilöt ja suursijoittajat. Maakunnittain kahden viime vuoden keskihinnat vaihtelevat enemmän, mutta hintaerot selittyvät kohteiden ominaisuuksien eroilla. Lue lisää www.metsalehti.fi/ metsamaa. Kainuu, Pohjois-Pohjanmaa ja Pohjois-Karjala ovat listan kärjessä. 18 MAKASIINI 1 • 2016 18 MAKASIINI 1 • 2016. Myös OP-metsärahasto teki ison kaupan ostaessaan UPM:ltä 1 470 hehtaaria noin 5,8 miljoonalla eurolla. Metsän hinta pysynyt vakaana Viime vuonna myytiin liki 1 300 metsätilaa, Hannu Liljeroosin tilakauppaseuranta kertoo. Mediaanihinta tarkoittaa keskimmäistä hintaa, eli puolet kaupoista on tehty halvemmalla, puolet kalliimmalla hinnalla. Liljeroosin seurantaan ei ole otettu alle kymmenen hehtaarin tiloja, sukulaiskauppoja eikä erityisarvoja, kuten rakentamisoikeuksia, sisältäviä tiloja. Liljeroos on laskenut myös metsähehtaarin mediaanihinnat. United Bankers -yhtiön metsärahasto osti joulukuussa UPM:ltä ja Tornatorilta metsää yhteensä noin 9 700 hehtaaria. Suursijoittajien panokset kasvoivat viime vuonna selvästi ja kauppojen yhteisarvo ylsi noin 120 miljoonaan euroon. ** Joulukuun kauppojen vaikutus vuoden tähänastiseen keskihintaan AJASSA MIKKO HÄYRYNEN METSÄTILOJEN hintataso on pysynyt jokseenkin samana kahden viime vuoden aikana, Hannu Liljeroosin seuranta osoittaa. Kainuussa tehtiin yli 200 metsätilakauppaa ja yli sadan tilakaupan mentiin myös Etelä-Savossa, Eteläja Keski-Pohjanmaalla, Pohjois-Pohjanmaalla, Pohjois-Karjalassa ja Lapissa. Suurin myyjä on UPM. Ostettavaa riittää edelleen varsinkin Keskija Pohjois-Suomessa, eikä kaikista kohteista synny lainkaan kauppoja. ”Ennustan, että tilatarjonta pysyy tänä vuonna viime vuoden tasolla tai kasvaa hieman. Myytyjen tilojen hehtaaripuustot ovat pysyneet samalla, vajaan sadan kuutiometrin tasolla. Määrä koostuu valtaosin UPM:n ja Tornatorin myynneistä, mutta joka viides suursijoittajien ostama hehtaari on ostettu yksityiseltä myyjältä. Erityisen halvat tai kalliit hinnat vaikuttavat keskiarvohintaan mutta eivät mediaanihintaan. Suursijoittajien kauppojen kokonaisala oli noin 49 000 hehtaaria. Ne ovat vaihdelleet Lapin 1 052 eurosta Varsinais-Suomen ja Häme-Uusimaan lähes 4 700 euroon. METSÄTILAKAUPAT TAMMI–JOULUKUUSSA 2015 Maakunta kaupan myyty myyty taimikot hakkuupuusto kpl kpl ha % kypsät % m3/ha tukki-% e/ha e/m3 kerroin* Varsinais-Suomi 20 13 344 31 24 125 44 5 724 46 1,05 Satakunta 38 26 582 30 27 125 44 5 010 40 0,94 Häme-Uusimaa 80 57 1 597 32 13 118 40 5 118 43 1,04 Etelä-Karjala 37 30 707 41 15 100 42 3 708 37 0,84 Kymenlaakso 30 32 761 25 16 124 35 4 580 37 0,92 Pirkanmaa 90 74 1 835 29 11 108 30 3 815 35 0,91 Etelä-Savo 142 118 3 449 31 9 106 34 3 852 36 0,83 Eja K-Pohjanmaa 141 110 2 641 25 11 90 22 2 470 28 0,87 Keski-Suomi 115 91 3 115 32 10 110 34 3 771 34 0,83 Pohjois-Savo 120 99 4 292 33 8 101 31 3 157 31 Pohjois-Karjala 159 125 5 408 25 11 120 33 3402 28 Kainuu 302 209 17 404 17 6 95 23 1 926 20 0,82 Pohjois-Pohjanmaa 270 184 8 486 20 9 86 18 1 771 21 0,92 Lappi 139 111 6 430 20 8 65 12 1 078 16 0,78 Koko maa 1 683 1 279 57 051 96 26 2 544 26 kk-muutos 104 150 5 373 15 *Kerroin kuvaa kauppahinnan ja tila-arvion summa-arvon keskimääräistä suhdetta. Ainoa poikkeus on Lappi, jossa hintataso on laskenut pienemmillä kohteilla noin viisi ja suuremmilla tiloilla noin kymmenen prosenttia. Vähiten eli 13 kauppaa kertyi Varsinais-Suomesta
Verkkokeskustelussa on pohdittu syitä puulajin valintaan. Huono uutinen taas on, että ainakin metsäkauriille kelvannee myös kuusen taimi ja sen kanta on kasvussa. ” METSÄKUPSA ” Kyllä miljoona juuri nyt nä kyvissä olevaa hirvituhohehtaaria todistavat kiistatta, että se muotiosio on enintään marginaalinen.” ANTON CHIGURH ”Vielä tähän asti olen istuttanut kasvupaikan mukaan. riista.fi/blogi/uusi-blogi-riistametsista/ Kuusta muodin vuoksi. Männynviljelyssä olen tyytynyt siemenpuihin ja konekylvöön. Sama koskee männyn istuksia, tuppaa tulemaan kuituväkkyrää. Helpointa ja helpoimmalla asiakkaalle ja sillä sievä.” JEES H-VALTA ”Kuusi on muoti-ilmiö nyt, kuten oli mänty 60–70-luvuilla. wwwi3.ymparisto.fi/i3/tilanne/fin/Jaanpaksuus/ Jaanpaksuus.htm Erilaisten erälupien ostopaikka avattiin täysin uudistettuna. Lukijan kuva Keskustelua Verkossa nyt Gallup Tuleeko vuodesta 2016 hyvä metsävuosi. Perinteet ovat edelleen kunniassa. JALKANEN ”Ei ohjaa muoti. VERKOSSA Uusi kysymys: Aiotko tehdä puukaupan tänä vuonna. metsäammattilaiset, ja samoin nyt kuusiboomissa.” KORPITUVAN TANELI Osallistu keskusteluun osoitteessa www.metsalehti.fi. Metsässä ei samanlaista markkinointia tehdä, mutta sama joukkohysteria saattaa silti ohjata käytöstä: kuusi on suosittu, joten se on hyvä valinta.” GLA ”Itselläni oli 80-luvun lopulla kova hirvituhojen pelko, kun perustin ensimmäisiä luontaisesti uudistettuja männiköitä. Tapellessa koivuhalko, jos sattuu kohdalle.” HEMPUTTAJA ”Kukapa ei olisi tavannut myyjää, joka sanoo tuotteen olevan hyvin suosittu. Muodin perässä juoksivat aikanaan mäntyboomissa ns. 20 40 60 80 100 Vastaajia 450 % Ei 37% Kyllä 63% Neitoperhonen näyttäytyi joulun alla Honkajoella. Katso ensin täältä, mutta varmista paikan päällä. ”Metsälehdessä 24/2015 Luonnonvarakeskuksen tutkija esitti, että ’muoti ohjaa’ puulajivalintaa ja siksi valitaan kuusi. Onko tosiaan näin, että metsänomistajatkin juoksevat muotivirtausten perässä ja on trendikästä tai muodikasta istuttaa kuusta?” PLANTER ”Ei ohjaa, vaan oma järki.” HATELO ”Kuusia olen istutuksissa joutunut suosimaan, koska hirvet syövät hinnakkaat koivuntaimet. PEKMY YLLÄTTÄVÄ VIERAS Miten paksua on järven jää. Pelko oli tarpeeton, sillä männyt sääs tyivät.” KUUSESSA OLLAAN ”Kyllä tämä kuusiuskovaisuus perustuu aivan mhy-kentän neuvonnan laiskuuteen. Ensi kesälle on tulossa muutama hehtaari, taisipa suurin osa olla kuusta.” PUUHASTELIJA ”On metsänomistajien aliarviointia, jos heitä väitetään muodin perässä juoksijoiksi. www.eraluvat.fi Uusi Riistametsänhoitaja-blogi kertoo riistapainotteisesti hoidetuista metsistä. 19 MAKASIINI 1 • 2016. Samoin juurikäävän esiintymisalue.” A. Selväjärkisemmästä päästähän metsänomistajat kuten muutkin metsäalan ihmiset ovat.” PUUN TAKAA ” Kuusen kannalta on hyvä uutinen, jos sisäoksien lignaanille tulee uusia markkinoita
TAAS PYKÄLÄN KIREÄMPÄÄ TEEMA: METSÄVEROTUS 20 MAKASIINI 1 • 2016