M et sä le h ti M a ka sii n i 1/2 01 5 Yksi jäsenyys riittää • Puukaupassa toivotaan pakkasta • Pikatestissä reppujakkara Te em a : m eT sä ve ro Tu s Kannattavuudesta 14 KYSYMYSTÄ Metsästä on moneksi daavittiloiden tilalla tehdään hakkuita, klapeja, marjastetaan ja hiihdetään. metsänomistaja Ku va : jo u n i Kl in g a 15. TAMMIKUUTA • NUMERO 1/2015 • 9 € • www.METsAlEhTI.fI PuukauPPakoulu EnSin TarviTaan lEiMiKKo Patikkaretki KiuruvEdElTÄ lÄnSiranniKollE SUURI VeroNuMero 3306_.indd 1 07/01/15 16:55
Katso lisätietoja www.metsaforest.. Sovelluksen avulla voit suunnistaa tietylle kuviolle esimerkiksi katsomaan kiireelliset työt, selata kuviotietoja ja toimenpide-ehdotuksia, lisätä suunnitelmaan muistiinpanoja ja valokuvia sekä kuitata toimenpiteitä tehdyksi. Metsa_Mobiili_Metsälehti-Makasiini_230x297_2015.indd 1 5.1.2015 10:41:33 3307_.indd 2 07/01/15 16:29. Download from Windows Phone Store METSÄ GROUP. METSÄOMAISUUTESI HOITAJA. Tarjouspyynnön lähetysominaisuus kohdekuvilla lisätään palveluun talvella 2015. UUTTA ! Metsä Groupin mobiilisovelluksessa metsäsuunnitelmasi on aina mukanasi – vaikka keskellä metsää. /mobiili ja lataa sovellus nyt älypuhelimeesi! METSÄ MAHTUU NYT TASKUUN
18 kUUkaUden PUUkaUPPa: Viime hetken kemerakohde 19 verkosta: Montako harvennusta. metsälehti makasiini 58 46 16 SISÄLLYS NRO 1/1 15.1.2015 UUtiset 4 PääkirjoitUs: Ei enää kiristyksiä 6 MetsänoMistaja: Daavittiloille metsä on sijoitus 12 kirjava joUkko Metsänhoitoyhdistysten maksuissa ja jäseneduissa riittää vaihtelua. teeMa: MetsäverotUs 20 Metsävuoden tilinpäätös 24 MUista vähennykset Näillä ohjeilla metsäverolomakkeen täyttäminen sujuu. 14 PEFC-sertifikaatit syyniin 15 MetsätyyPPi: Mitä uutta luonnonsuojelulakiin, Ilkka Heikkinen. 56 tUoteUUtUUksia: Kelkka puunajoon 57 kolUMni: Hyvien uutisten vuosi 2015 lUonnosta 58 lUhta: Tosikot ja veitikat 62 taPionPöytä: Veripalttu ja veriohukaiset 64 käsin tehty: Ei mitään risuja 67 ennen & nyt: Pojat metsässä 70 MakasiinikryPto 72 Pilkkeet: Silmät selässäkin 82 tUote & tekijä: Viilusta suojakuoret SE PP O SA M U lI jO RM A lU H TA TU O M O PI RT TI M A A 3 MAKASIINI 1 • 2015 3 MAKASIINI 1 • 2015 3308_.indd 3 08/01/15 15:08. 16 Markkinat: Kauanko maa kantaa tänä talvena. 30 Oma korjuu on hankintatyötä 31 Alvit ilmoitetaan joka vuosi 32 rahaPUU: Metsäammattilaisille on kysyntää oMa Metsä 34 Metsänhoito: 14 kysymystä kannattavuudesta 37 Pikatesti: Reppujakkara auttaa luonnossaliikkujia 38 PUUkaUPPakoUlU: Ensin pitää olla leimikko 40 tUtkiMUs: Tasaikäisenä vai jatkuvasti. 41 Metsäläisen allakka: Moottorisaha aarrelaatikossa 42 kysy Pois: Mikä lehtikuusta viivyttää 44 PerintöMetsä: Yhteinen tahto haussa 46 Uusi palstanpitäjä Pirjo Havia 48 Patikkaretki Ari Komulainen käveli Kiuruvedeltä länsirannikolle
Lisäksi kaikki kestotilaajat saavat lehden mukana Metsäverokirjan. Vuoden alusta kaikkia asteikkojen rajaveroprosentteja korotettiin yhdellä prosenttiyksiköllä. 09 315?49?803 Eero sala p. 09 315?49?806 Valtteri skyttä 0400 818 078 Taloustoimittaja mikko Häyrynen p. 09 315?49?802 040 516 4000 AD anna Back p. 09 315?49?849 040 723?1613 MeDIaMyyntI Myyntipäällikkö Jarmo Rautapuro p. Metsänomistajia kirpaisevat myös perintöja lahjaveron uudet korotukset. Noihin lukemiin voi Etelä-Suomessa päästä jo parin hehtaarin tukkileimikolla. 09 315?49?873 050 389 0590 Markkinointipäällikkö Kimmo Hakola p. Ohjeet löydät sivulta 29. Tätä mieltä ovat myös vaaleihin valmistautuvat poliitikot. Hallituksella on ollut hyviä aikeita leikata valtion menoja rakenneuudistuksilla, mutta saavutukset ovat jääneet vaatimattomiksi. Aluksi ylemmän verokannan raja oli niin korkealla, että metsätuloista siihen ylsivät vain poikkeuksellisen isot puukauppatilit. 09 315?49?807 Tiia Puukila p. Nyt muutos koskee entistä useampaa metsänomistajaa, mikä heijastuu myös puun myynteihin. Samalla säädettiin pääomatuloille porrastus. 09 315?49?847 050 331 4137 Yhteyspäällikkö sanna nyman p. 09 315?49?808 Toimitussihteerit Jussi Collin p. Vaalikauden aikana perillisten verotaakka on kasvanut siinä määrin, että se heikentää sukupolvenvaihdosten edellytyksiä, vaikka niitä hallituksen juuri piti parantaa. Yksinkertainen, vakaa ja kohtuullisella tasolla pysyvä verotus edistää kaikkein parhaiten metsiin perustuvaa talouskasvua ja työllisyyttä. Siksi valtion rahapulan paikkaamiseksi on ollut pakko kiristää veroja. Pääomatulojen veroprosentti nousi jo pari vuotta sitten 28 prosentista 30 prosenttiin. aikakauslehtien liiton jäsenlehti ISSN 03550893 makasiinin levikki: 34 562(lt/13) Painopaikka Paperit Forssa Print 2015 Gprint 170 g novapress silk 80 g 4 MAKASIINI 1 • 2015 3309_.indd 4 08/01/15 15:31. Vuoden alusta pääomatulojen ylemmän verokannan raja putosi 30 000 euroon ja ylempi veroprosentti nousi 32 prosentista 33 prosenttiin. 09 315?49?844, 050 572 2165 metsätaloudellinen ammatti lehti, metsätalouden kehittä miskeskus Tapion julkaisu 83. V uodenvaihde toi tullessaan taas uusia veronkorotuksia. 09 315?49?804 Toimittajat liina Kjellberg p. 09 315?49?870 0400 150 910 Keski-Suomen aluetoimittaja mikko Riikilä pl 39 40101 Jyväskylä p. Eliisa KallioniEmi eliisa.kallioniemi@metsalehti.fi PÄÄKiRJoiTUs Kautta linjan kansalaisten veroja on korotettu jo niin paljon, että enempään ei ole varaa. Metsässä ei ole enää varaa veronkiristyksille, mutta muuten sieltä on mahdollista saada paljon. Myös talouskasvun vauhdittaminen on osoittautunut ylivoimaisen vaikeaksi. vuosikerta, perustettu 1933. Käytössänne on myöhemmin helmikuussa myös neuvontapuhelin. Siitä huolimatta ei olisi yllätys, jos metsien kiinteistövero otettaisiin uudelleen esille. 09 315?49?842 Ulla Ylikangas p. Ei enää kiristyksiä PEFC/02-31-162 Kannen kuva JOUNI KLINGA Metsäkustannus Oy Pohjoinen Rautatiekatu 21 b 00100 Helsinki Puhelin 09 315?49?800 Telefax 09 315?49?879 E-mail: etunimi.sukunimi @ metsalehti.fi www.metsalehti.fi tOIMItus Päätoimittaja Eliisa Kallioniemi p. Myös sukupolvenvaihdokset helpottuisivat, jos ne voisi tehdä ilman monimutkaista verosuunnittelua. 09 315?49?845 0400 894 080 Toimituksen sihteeri Päivi laipio p. 09 315?49?841 0400 913 822 Myyntipäällikkö Heta Välimäki p. 09 315?49?848 040 596 2200 ilmoitukset@metsalehti.fi asIakasPaLVeLu Tilaukset ja osoitteenmuutokset klo 9.00–15.00 Puhelin 09 315?49?840 Eeva Kurko p. Sähköpostilla kysymyksiä voi lähettää jo nyt. 09 315?49?805 0400 973457 Pohjois-Suomen aluetoimittaja Hannu Jauhiainen Korpikoskentie 8 97510 Vikajärvi p. Samat kuntien ja valtiontalouden pulmat, verot ja leikkaukset ovat edessä vaali?en jälkeen. Toimittaja Hannu Jauhiainen on koonnut tähän numeroon hyvät vinkit veroilmoituksen tekoon. 09 315?49?809 040 752 9626 Verkkojulkaisu Metsäuutiset www.metsalehti.fi verkkojulkaisujen sähköposti: toimitus@metsalehti.fi MaRkkInOIntI Markkinointijohtaja Pasi somari p
Kuvasarja esittelee metsämaisemia eri puolilta Suomea. Vaikka otin kuvan myöhään illalla, kuvissa näkyy paljon valoa, se tulee läheiseltä hiihtoladul ta. KuVa: Téa KaRVinen tammiKUUSSa 3318_.indd 5 08/01/15 14:38. Rovanieme n Ounasvaar alla oli 5. tammikuu ta täysikuu. Pakkasta oli 25 astetta, mutta puolentois ta tunnin kävelyllä ei silti tullut kylmä
TeksTi ValTTeri skyTTä kuVaT Jouni klinga 6 MAKASIINI 1 • 2015 6 MAKASIINI 1 • 2015 3319_.indd 6 08/01/15 15:09. METSÄNOMISTAJA ”Metsä on sijoitus” Kaarina ja Jouko Daavittila keskittyvät eläkepäivillään metsiensä hoitoon. Kokemukset hirsirakentamisesta ovat saaneet pariskunnan myös pohtimaan omia hakkuutapoja
Jouko ja Kaarina Daavittila ovat kasvattaneet metsätilansa kokoa yhdistämällä sukutilan eri osat ja ostamalla lähistöltä sopivia metsäalueita. 7 MAKASIINI 1 • 2015 3319_.indd 7 08/01/15 15:09
Suurin yksittäinen syy talvisen puukaupan nihkeyteen on kuitupuun heikko kysyntä pohjoisessa Suomessa. Muutaman tunnin horisontin yläpuolella viihtyvä aurinko paistaa oranssinpunaisena puiden latvoihin. Ainoa ääni tulee siitä, kun suomenpystykorva Vikke hyppii hiirien perässä lumihankeen. Kun kauppojen toteutuminen kestää pitkään, metsänomistajan on turha odottaa, että metsistä saisi rahaa irti nopeasti. ”Talvileimikot eivät mene täällä kaupaksi.” Etenkin harvennushakkuiden myyminen on hankalaa. Talvi alkoi Utajärvelläkin vasta myöhään joulukuussa. Yleensä Vikke ei loiki hiirien vaan hirvien perässä. ”Täällä on paljon ojitettua metsämaata, joten harvennushakkuu vaatii maan jäätymistä,” Jouko Daavittila sanoo. Daavittiloiden edellinen talvipuukauppa meni yliUtajärvi METSÄNOMISTAJA 8 MAKASIINI 1 • 2015 3319_.indd 8 08/01/15 15:10. Lumi ja huurre peittävät metsiä ja kaikkialla on hiljaista. Jouko Daavittilan mukaan metsät ovat Oulun seudulla odottaneet viime talvina vähän turhankin kanssa. Toinen syy puukaupan hiljaiseloon ovat pehmeät korjuuolot. ”MeTsänoMisTaMinen VaaTii panosTuksia Ja MeTsä hoiTaMisTa.” t alvipäivä Kaarina ja Jouko Daavittilan tilalla Utajärvellä on kuin postikortista. Suomi-neidon kapeimmassa kohdassa sijaitsevat lumiset metsät odottavat. Taustalla kummittelee yhä vuonna 2008 lakkautettu Kemijärven sellutehdas. Menneenä syksynä sen haukku toi kolme kaatoa
Itse talo seisoo pienen Särkijärven rannalla. Kun järvi täytettiin uudelleen, vedenlaatu parani ja kalat palasivat takaisin Kiiminkijoesta. Tilalla ei ole enää tuotantoeläimiä eikä peltoja viljellä aktiivisesti. Reilun kivenheiton päässä pellon takana on tukkikokoa hiljalleen lähestyvä tiheä mäntymetsä. Näkymä Daavittiloiden pihapiiristä vastarannalle. Se tuo pysyvyyttä ja tuottoa. Metsä tuo pysyvyyttä Daavittiloiden pihapiiristä avautuu kaksi eri maailmaa. 9-vuotiaan suomenpystykorva Viken haukusta on kaadettu kaikkiaan 35 hirveä. ”Metsä on sijoitus. 9 MAKASIINI 1 • 2015 3319_.indd 9 08/01/15 15:10. Pohjaliete tiivistyi ja jäätyi. Taloa, vanhaa navettaa ja muita piharakennuksia ympäröi järven avaruus. Metsänomistaminen vaatii kärsivällisyyttä. Kunnostuksessa järvi tyhjennettiin. Nyt keskitytään laajan metsäalan hoitoon. Särkijärvi ajautui aikanaan huonoon tilaan, kun läheinen turvesuo ja soiden ojitukset kasvattivat ympäristökuorman sietämättömäksi. ajalle, ja ostaja korjasi talvileimikon puut vasta pyytämällään lisäajalla. Kun metsää on ostettu lisää, olemme miettineet, miJouko Daavittila on metsästänyt niin pienpetoja kuin hirviä, joten oma metsä on tärkeä harjoituskenttä koiralle
Jouko Daavittila on käynyt vuosien ajan sahaamassa lautoja Utajärven ja lähikuntien työmailla. ”Kappaletavarasta ei juuri enää rakenneta uutta maaseudullakaan. ten järkevästi uudet metsät sijoittuvat tilaan, ovatko ne hyviä ja miten niitä pystyy hoitamaan”, Kaarina Daavittila sanoo. Sahurin kiireisintä työaikaa ovat kevät ja kesä. Heiluva ja sekava tukipolitiikka haittaa Daavittiloiden mukaan uusien metsänomistajien kiinnostumista metsänhoidosta. Pohjois-Pohjanmaalla on myös tärkeää, että pienten pirstoutuneiden metsäpalstojen omistajat saataisiin kiinnostumaan yhteismetsähankkeista. Pudasjärvellä on pyritty osoittamaan, että isonkin hirsirakennuksen koko elinkaari on todella ekologinen. ”Rakentamisen energiatehokkuudessa on keskitetty liikaa vain seinän lämmönläpäisykykyyn. METSÄNOMISTAJA 10 MAKASIINI 1 • 2015 3319_.indd 10 08/01/15 15:10. Kaarina Daavittilan mukaan hirsirakentamisen suosiota ovat tähän mennessä rajoittaneet energiatehokkuutta koskevat rakennusmääräykset. Lautoja ja hirsirakentamista Pariskunnan molemmat osapuolet ovat edistäneet tahoillaan puurakentamista. Talon lähistölle peitelty kenttäsirkkeli odottaa nytkin lumen alla kevättä ja laudantekoa. ”Metsäneuvojakin on sanonut, että kun et tiedä mitä tekisit, mene metsään”, Jouko Daavittila sanoo ja nauraa. MassiiviKanahaukka tappoi koppelon talon edessä, mutta jätti saaliinsa Joukolle täytettäväksi. Kaupunginjohtajana hän oli käynnistämässä hankkeita, joiden seurauksena Pudasjärvelle on rakennettu tai ollaan rakentamassa hirsisiä toimistorakennuksia, päiväkoti, koulu ja sosiaalitoimen ylläpitämiä asuntoja. Kaarina Daavittila jäi syyskuussa eläkkeellä Utajärven pohjoisen naapurin Pudasjärven kaupunginjohtajan virasta. Rahtisahurin lautoja käytetään lähinnä korjausrakentamiseen ja jonkin verran uusiin rehutai konesuojiin”, Jouko Daavittila kertoo. Metsämaasta isot alueet ovat kasvussa olevia ojitusalueiden metsiä, joten metsätöitä riittää. Hirsirakennusbuumin varsinaisena moottorina on toiminut hirsivalmistaja Kontiotuote, jonka päämaja sijaitsee Pudasjärvellä
Emäntää kiinnostaa etenkin heittokalastus. • Metsien pääpuulajina on mänty. ”Hiihtäminen on henkireikä. Daavittilat ovat olleet aktiivisia tieasioissa ja heidän metsäpalstoilleen johtavat tiet on peruskorjattu. Hiihto on henkireikä Pariskunta kulkee yhdessä luonnossa. Pudasjärvellä on todistettu, että energiataloudellisuus on kiinni rakennuksen koko elinkaaresta.” Hirsirakennus ei kuluta väljemmistä seinistään huolimatta koko elinaikanaan sitä energiamäärää, joka hirsitalon rakennusvaiheessa säästetään. Muuten metsätöitä tuottavat näillä leveysasteilla etenkin metsäojitusten kunnossapito ja metsäautotiet. kalikka ei kelpaa hirreksi.” hirsi ei pysty siinä päihittämään muita rakennusmateriaaleja, mutta pelkät seinät eivät ole oikea mittari. Niin lautojen teko kuin hirsirakentaminen saavat metsänomistajan katsomaan omia puitaan sahaamisen kannalta. Joulukuusia ja vastakoivuja on hankala löytää omista metsistä, Kaarina Daavittila sanoo. Kaarina Daavittilan mukaan tienkorjaus on usean maanomistajan yhteinen projekti ja jonkun pitää olla aktiivinen, että korjaus lähtee liikkeelle. Talvella metsähiihto on etenkin emännän harrastus. ”Kun aloitimme tilan pidon vuonna 1978, tientekoon ja peruskorjauksiin oli helppo saada lainaa. Kalikka ei kelpaa hirreksi”, Daavittilat sanovat. ”Pudasjärvellä hirsirakentaminen ei tullut kalliimmaksi, sillä rakennuksen pystytysvaiheen työkustannukset jäävät hirttä käytettäessä pienemmiksi”, entinen kaupunginjohtaja kertoo. Metsä vaatii panostuksia Daavittiloiden talolle vievän tien reunoilla näkyy peurojen jälkiä. Ensimmäinen eläkesyksy sujui Kaarina Daavittilalta yhä työn merkeissä. Nykyään tielainoja ei ole ja tukien jälkeen jäävä summa pitää maksaa heti pois”, Jouko Daavittila sanoo. 11 MAKASIINI 1 • 2015 3319_.indd 11 08/01/15 15:10. ”TäMä on saanuT MieTTiMään, hakaTaanko MeTsäT liian nuorina. Metsissä kasvavat hieskoivut menevät lähes poikkeuksetta polttopuiksi, sillä tilan rakennukset ovat puulämmitteisiä. Lähimetsässä näkyy myös useita polttopuuvajoja. Marjastus kuuluu asiaan ja sieniäkin kerättiin viime vuonna runsaasti. Daavittiloille teiden kunto on tärkeää, koska metsät ovat monipuolisessa käytössä. ”Metsänomistaminen vaatii panostuksia ja metsä hoitamista. Kunnon hirren valmistamiseen tarvitaan tarpeeksi iso ja laadukas puu. Peurat ovat käyneet etsimässä perunoita ja muuta ruokaa, jota niille on syksyn mittaan tarjottu. Perinnön kautta metsää saaneet ovat usein tottuneet siihen, että vanhempi on hoitanut asiat.” Jouko Daavittilan mukaan alueen metsänomistajat ymmärtävät kuitenkin hyvin hyväkuntoisen metsätien positiivisen vaikutuksen puun hintaan. Kyselijöille pitää jaksaa vastata ja selvittää rahanmenon periaatteita. Metsien ja soiden lisäksi latu on tehty myös Särkijärven ympäri. Isojen hirsirakennusten korkeaksi pelätty hinta ei myöskään pidä paikkaansa. Polttopuun teon lisäksi Jouko Daavittilalla on suunnitteilla pieniä hankintahakkuita. Meillä on oma latuhöylä ja sitä myöten oma latu”, Kaarina Daavittila sanoo. Katsoin tuossa myös jo yhden piponteko-ohjeen tällä talvelle”, entinen kaupunginjohtaja sanoo. Hän jatkoi pitkää uraansa Suomen kuntien parissa tekemällä Raahen seudulle kuntaliitosselvityksen. ”Tämä on saanut miettimään, hakataanko metsät liian nuorina. ”Kaupunginjohtajana oli niin kova työtahti, että oli hyväkin, etteivät hommat päättyneet kuin seinään.” Metsässä liikkumisen lisäksi yhteiseksi eläkeharrastukseksi on kaavailtu kalastusta. Vaikka pariskunta nauttii ympäröivästä luonnosta, järven ja metsien antimiin ei ole ehditty yhdessä paneutua täysin vielä eläkkeelläkään. ”Tässä on ihan lähelläkin hyviä jokia perhokalastukseen
Konsernin kolme toimialaa ovat asiantuntijapalvelut, metsäpuiden siementen tuottaminen ja metsäaiheisiin erikoistunut kustannustoiminta. Taustalla on uusi metsänhoitoyhdistyslaki. On tasamaksua, hehtaarimaksua, pinta-alan mukaan porrastettua hehtaarimaksua sekä perusmaksusta ja hehtaarimaksusta koostuvaa maksua. Veroluonteista metsänhoitomaksua ei enää peritä, vaan yhdistykset rahoittavat toimintansa jäsenmaksuilla ja liiketoiminnan LE EN A LO U h IV A A RA Lä hd e: M hy 12 MAKASIINI 1 • 2015 12 MAKASIINI 1 • 2015 3320_.indd 12 08/01/15 14:52. Voi olla, että maksuperusteet jossain vaiheessa yhtenäistyvät”, sanoo MHYP:n toimitusjohtaja Marja Kalpio. TEKSTI LIINA KJELLBERG KUVA SAMI KARPPINEN NeuvoNTaa, puunmyyntisuunnitelmaa, metsätilakäyntiä ja metsien sertifiointia. ”Metsänhoitoyhdistyksissä kokeillaan nyt erilaisia vaihtoehtoja. Etelä-Suomi Itä-Suomi Länsi-Suomi Pohjois-Suomi 10 ha 76,5 € 61,4 € 51,5 € 43,8 € 30 ha 101,9 € 79,2 € 85,8 € 57,5 € 50 ha 124,3 € € 90 € 112,5 € 73,3 € 100 ha 179,3 € 120 € 155,3 € 106,9 € 200 ha 191,8 € 150 € 179,4 € 150,7 € tuotoilla. Muun muassa näitä moni metsänhoitoyhdistys tarjoaa tänä vuonna jäsenmaksun hinnalla. Metsänhoitoyhdistys Sotkamon toiminnanjohtajan Jarmo Huttusen mukaan jäsenet saavat yhdistyksen palveluista 10– 20 prosentin alennuksen. Jyrki Kankaasta tulee professori Metsähallituksen entinen pääjohtaja Jyrki Kangas on kutsuttu metsäbiotalouden professoriksi Itä-Suomen yliopistoon Joensuuhun. Metsäkustannus Oy julkaisee Metsälehteä ja Metsälehti Makasiinia. Puunmyyntisuunnitelma on yhdistyksessä maksullinen mutta jäsenille 25 prosenttia halvempi kuin muille. Yhdistyksessä on linjattu, että jäsenet saavat esimerkiksi taimet 25 prosentin alennuksella ja puukauppaan liittyvät palvelut kymmenen prosentin alennuksella. Jäsenmaksut vaihtelevat Metsänhoitoyhdistysten keskimääräiset jäsenmaksut eri kokoisille metsille eri puolella Suomea. Metsänhoitoyhdistysten palveluja kehittävän MHYP:n tuoreen selvityksen mukaan tapoja jäsenmaksun perimiseen on useita. Samaa mieltä on Metsänhoitoyhdistys Uusimaan toiKirjava joukko Metsänhoitoyhdistyksen jäsenmaksulla saa neuvontaa ja metsien sertifioinnin mutta puunmyyntisuunnitelmasta voi jo joutua maksamaan. Tapio-konserniin kuuluvat valtiota palveleva emoyhtiö Tapio Oy, uusi metsäbiotalouden palveluita tarjoava Tapio Silva Oy sekä Metsäkustannus Oy. Se, miten paljon yhdistykset muista palveluistaan velottavat, oli lehden mennessä painoon paikoin vielä auki. Sitä ennen Kangas on toiminut johtajana UPM:ssä ja metsäsuunnittelun professorina Metsäntutkimuslaitoksessa. maksuissa porrastusta Vuodenvaihde teki metsänhoitoyhdistyksistä kirjavan joukon. ”Jäsenmaksu kuittautuu paria palvelua käyttämällä”, hän sanoo. Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Karjalan toiminnanjohtaja Pekka Nuutinen taas kertoo, että jäsenet saavat esimerkiksi metsäsuunnitelman ja puukauppaan liittyvät palvelut 20 prosentin alennuksella. UUTISET Lyhyesti Tapio aloitti osakeyhtiönä Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio aloitti vuodenvaihteessa kolmihaaraisena osakeyhtiönä. Maatalousja metsätieteiden tohtori Kangas erosi viime keväänä Metsähallituksen pääjohtajan paikalta protestiksi suunnitelmille yhtiöittää Metsähallituksen puukaupalliset toiminnot. Hänen mukaansa valtaosa yhdistyksistä on päätynyt jollain tavalla porrastettuun jäsenmaksuun, sillä metsänomisminnanjohtaja Timo Leirimaa. Varmaa on kuitenkin, että jäsenille on omat hintansa
”Tämä ei ole enää herrojen haaveilua, vaan toteutumassa olevaa todellisuutta.” MAAJA METSäTALOUSMINISTERI PETTERI ORPO KOMMENTOI BIOTALOUSTRATEGIAN TyöPAIKKATAVOITETTA, PUUINfON ARTIKKELIPALVELU 29.12.2014. MHYP:n Kalpion mukaan yhdistyksissä on pyritty siihen, etteivät jäsenmaksut olisi juurikaan metsänhoitomaksua korkeampia. Jäsenmaksu on kaikille 95 euroa. väitös: uPM voitti julkisuuspelin Voikkaan tehtaan sulkeminen vuonna 2006 oli UPM:ltä viestinnän taidonnäyte, sanoo tapahtumasarjasta Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa väitellyt Pasi Ahonen. Metsänomistaja Jorma Kauppinen ja metsänhoitoyhdistys Keski-Suomen metsäneuvoja Pekka Viljakainen suunnittelivat joulun alla harvennusleimikkoa Kannonkoskella Keski-Suomessa sijaitsevaan männikköön. Siellä metsänomistajat maksavat yhdistyksen jäsenyydestä 50 euron perusmaksun ja 0,30 euroa jokaista omistamaansa metsähehtaaria kohti. Kyse on siitä, että nostetaan maatalouden, metsän ja villin luonnon tutkimuksen merkitys aivan toiselle tasolle, kuin mitä se on ollut tähän asti.” LUONNONVARAKESKUKSEN PääJOhTAJA MARI WALLS, MAASEUdUN TULEVAISUUdEN TIEdELIITE 15.12.2014. ”Rahakin lienee puhunut, niin että metsänomistajat ovat kadottaneet intonsa jatkuvaan kasvatukseen normaalia alempien kantohintojen takia.” TURUN SANOMIEN PääKIRJOITUS 5.12.2015. Korvauksenhakijoita edustava Suuri Savotta -ryhmä jätti uusimmat kanteet vuoden alussa helsingin käräjäoikeuteen. 7 % Maailman metsistä seitsemän prosenttia on puuplantaaseja. Kaiken kaikkiaan korvauksia hakee yli 1 600 metsänomistajaa sekä kymmeniä kuntia tai seurakuntayhtymiä. Monen yhdistyksen alueella metsää omistaville ollaan luomassa järjestelmää, jolla taataan jäsenhintaiset palvelut yhden yhdistyksen jäsenyydellä. Metsänhoitomaksun kaltainen jäsenmaksu on käytössä esimerkiksi Metsänhoitoyhdistys Sodankylässä. Toiminnanjohtaja Teuvo Tapaninen perustelee valintaa perinteisyydellä ja suurten metsätilojen huomioimisella. Kartellikorvauksen hakijoita tukku lisää Metsäyhtiöiltä puukartellikorvauksia vaatii nyt 1 040 uutta metsänomistajaa. ”On tärkeää, että suuret metsätilat pysyvät yhdistysten jäseninä. Mitä suurempi pinta-ala, sitä enemmän töitä metsässä on.” Yksi jäsenyys riittää Metsänhoitoyhdistys Keski-Suomi ja Pohjois-Karjala sekä Skogsvårdsföreningen Österbotten päätyivät porrastettuun tasamaksuun. Metsänhoitoyhdistykset lähettävät jäsenkortit ja jäsenmaksulomakkeet helmi-maaliskuun vaihteessa. ”Metsänomistaja maksaa jatkossa käyttämistään palveluista, joten isompien tilojen maksut ovat käytön mukaan suurempia”, toiminnanjohtaja Leirimaa sanoo. Esimerkiksi Keski-Suomessa jäsenmaksu on 40, 70, 100 tai 150 euroa riippuen siitä, kuinka paljon metsää omistaa. Ahosen mukaan julkinen keskustelu synnytti kuvan, ettei tehtaan lakkauttamiselle ollut vaihtoehtoa. ”Pienillä tiloilla tasamaksu tulee metsänhoitomaksua kalliimmaksi. helsingin hovioikeus kumosi viime marraskuussa käräjäoikeuden aiemman päätöksen puukartellin korvausvaateiden vanhenemisesta. tajat vertaavat jäsenmaksua metsänhoitomaksuun. Paperiliiton argumentointi ei sen sijaan tavoittanut suurta yleisöä. Liiton kannanotoissa korostuivat pikemmin katkeruus ja nostalgia kuin todellisten vaihtoehtojen etsiminen. Yhdistyksen toiminnanjohtajan Ilpo Pentinpuron mukaan maksun päättänyt valtuusto koki porrastetun maksun oikeudenmukaiseksi. Metsänhoitoyhdistys Uusimaassa päädyttiin saman oikeudenmukaisuuden perusteella tasamaksuun. Suurimpien tilojen maksut taas laskevat kaikkiaan melko paljon”, hän sanoo. 13 MAKASIINI 1 • 2015 13 MAKASIINI 1 • 2015 3320_.indd 13 08/01/15 14:53
seen ryhmäsertifiointiin erillistä maksua vastaan. Sahan ostomiehet avustavat puukauppojen yhteydessä asiakkaitaan liittymään Kestävän Metsätalouden Yhdistyksen ryhmäsertifikaattiin. Susisuunnitelmalla paikallisille valtaa sudensuojelun ja susialueiden asukkaiden tarpeiden yhdistämiseen tähtäävä sudenhoitosuunnitelma on lausuntokierroksella. Otsoa sen lyhyen historian johtanut Jukka Enarvi irtisanottiin viime viikolla. Puunostajat asettavat sertifioidun puun ykkössijalle. suunnitelmassa sallittaisiin kahden vuoden koeajaksi kannanhoidollinen metsästys. Myös Metsä Groupilla on oma PEFC-ryhmäsertifikaatti, ja yhtiö tarjoaa sertifiointimahdollisuutta asiakkailleen. suomen susikanta vahvistui Riistaja kalatalouden tutkimuslaitoksen mukaan viime vuonna merkittävästi. Sellaisten metsien osuus, joissa ei ole vuosikymmeniin tehty mitään, on yllättävän suuri. jäsenmaksuun kestävän metsätalouden yhdistys ilmoittautumismaksu 30 € Otso Metsäpalvelut vuosimaksu 25 € + 0,1 €/ha + alv stora enso tähtiasiakkaille ilmainen uPM sopimusasiakkaille maksuton Metsä Group hoitosopimusasiakkaille ilmainen otso vaihtoi johtajaansa Diplomi-insinööri Kari Lundell aloitti maanantaina työn suomen metsäkeskuksen liiketoimintayksikkö Otson liiketoimintajohtajana. Noin 95 prosenttia Suomen talousmetsistä kuuluu PEFC-sertifiointiin. Sertifikaatti on mahdollista hankkia myös metsäyhtiöiden tai metsäpalveluyritysten kautta. W ik im ed ia Co m m o n s 14 MAKASIINI 1 • 2015 14 MAKASIINI 1 • 2015 3321_.indd 14 08/01/15 14:56. Mutta mikäli metsänomistaja päättää nyt luopua yhdistyksen jäsenyydestä, hän eroaa samalla jäsenetuna tulleesta sertifioinnista. Vaihtoehtoisesti metsänomistaja pystyy liittymään suoraan alueellisia ryhmäsertifikaatteja hallinnoivaan Kestävän Metsätalouden Yhdistykseen. Puunostajat alkavatkin kysellä metsänomistajilta sertifioinnista. Aikaisemmin sertifiointi on hoitunut automaattisesti metsänhoitoyhdistysten kautta. ”PEFC-hehtaarien määrä tulee varmasti jossain määrin laskemaan. Asiakkaillamme on mahdollisuus ilmoittautua maksuttomasti Kestävän Metsätalo?uden Yhdistyksen ryhmäsertifikaattiin”, kertoo Stora Enson viestintäja asiakkuusjohtaja Janne Partanen. Tällaisten metsien omistajia jää varmasti sertifioinnin ulkopuolelle”, PEFC Suomen pääsihteeri Auvo Kaivola ennakoi. Metsäkeskus pilkottiin vuoden 2012 alussa liiketoimintayksikkö Otsoon ja julkisten palvelujen yksikköön. Monta tapaa Metsien sertifiointi ei ole metsänomistajille pakollista. Metsänhoitoyhdistyksen jäsenille sertifiointi luvataan edelleen totuttuun tapaan jäsenmaksun kylkiäisenä. Ostajat rohkaisevat Puunostajat ovat alkaneet vuoden alusta kysellä asiakkailtaan metsäsertifioinnista. UPM:n sidosryhmäjohtaja Pekka Rajala pitää tärkeänä, että sertifioitujen metsien osuus säilyy nykyisellä tasolla. Sertifioinnin puute ei kuitenkaan ole kaupan este. Markkinoille tulevan sertifioidun puun määriin tämä ei kuitenkaan välttämättä vaikuta, sillä vuosia hoitamatta olleista metsistä puuta ei myydä yhtä hanakasti kuin hoidetuista. Tästä syystä myös UPM tarjoaa sopimusasiakkailleen mahdollisuutta liittyä ilmaiseksi yhtiön omaan PEFC-sertifiointiryhmään. Vuosittainen saalismäärä olisi korkeintaan 29 sutta. Myös sahateollisuusyritys Westaksen metsäpäällikkö Juha Mäki painottaa, että suurimman osan puusta tulee olla sertifioitua, mutta sertifioimatontakin ostetaan. Lisäksi tarjolla on FSC-sertifiointi. Lyhyesti PEFC-sErtiFiOinnin hinta vaihtElEE Palveluntarjoaja Sertifioinnin hinta Metsänhoitoyhdistykset sis. susikannan hoitotavoitteet asetetaan jatkossa erikseen jokaiselle susireviirille. Yhdistys hallinnoi sertifikaatteja kaikilla kolmellatoista alueella kautta maan Suurmetsänomistajat voivat harkita ryhmäsertifioinnin sijaan omistajakohtaista sertifikaattia. Sertifiointi on hyvä työkalu tämän todentamisessa”, Rajala sanoo. Sertifiointitilanne tarkistetaan myös ennen vuodenvaihdetta solmittujen puukauppojen osalta. Talousvaikeuksista kärsinyt Otso piti yhtiöittää viime vuoden loppuun mennessä, mutta hanke on viivästynyt. ”Asiakkaillemme on tärkeää, että heille toimittamamme tuotteet ovat puusta, joka on hankittu laillisesti ja kestävästi hoidetuista metsistä. Yhdistys aloitti toimintansa vuoden alussa, kun aikaisemmat sertifikaattien haltijaorganisaatiot, metsänomistajien liitot, lakkautettiin. Yhdistyksestä eronneet voivat liittyä alueelliPeFC-sertifikaatit syyniin Metsänhoitoyhdistyslain muutos saattaa laskea sertifioitujen metsien määrää. UUTISET TeksTi Tiia Puukila Vuoden alusta voimaan astunut metsänhoitoyhdistyslain muutos vaikuttaa myös PEFC-sertifioitujen metsien määrään. ”Ostamme sertifioimatonta puuta, mutta kannustamme metsänomistajia sertifioimaan metsänsä
Toisaalta myös inho pakkotoimia kohtaan on perinteisesti vahva. Mitä uutta luonnonsuojelulakiin. 3 Miten uudistus näkyy metsissä. Suomessa päätoimijoita ovat Versowood ja Late-Rakenteet. Puusiltoja halutaan lisää edistämistoimilla pyritään kymmenkertaistamaan puusiltojen määrä. Yleistyäkseen puusiltojen pitää kustannuksiltaan päihittää betonisillat. KUKa: Ympäristöministeriön luonnonsuojelujohtaja ilkka Heikkinen MitÄ: Vastaa luonnonsuojelun kehittämisestä. lain uudistaminen jää seuraavalle hallitukselle. ajokilometriä 2013/ Ely-Keskuksen alue MikkO HäYRYNeN PuuSillat on otettu samantyyppisten edistämistoimien kohteeksi kuin puukerrostalot joitain vuosia sitten. Siltojen suurimpia tilaajia ovat Metsähallitus, Liikennevirasto ja yksityisteiden tiekunnat. M a Rk ku ka Rj a la iN eN 15 MAKASIINI 1 • 2015 15 MAKASIINI 1 • 2015 3321_.indd 15 08/01/15 14:57. lain parasta ennen -päivä on mennyt. suojeltavien luontotyyppien valikoimaan voi tulla lisää metsäisiä luontotyyppejä, mutta niiden merkitys metsätaloudelle on pieni. Yksittäisten luontoalueiden ja lajien suojelu on edelleen tärkeää, mutta suojeluun kaivataan myös laajempaa näkökulmaa. ”Teollista kapasiteettia on, ja kun saadaan kotimarkkinoilla uskottava asema, niin puusilloista voi tulla vientituote”, Karjalainen uskoo. Kapasiteettia löytyy Vihantasalmen vuonna 1999 avattu, 168-metrinen silta on Suomen pisin puusilta. 4 Kiinnostaako lain uudistaminen. Liikennevirastolla puusiltojen tyyppihyväksynnät ovat ottaneet yllättävän paljon aikaa. Uusimaa Varsinais-Suomi Kaakkois-Suomi Pirkanmaa Pohjois-Savo Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Lappi Koko maa 1 2 3 4 5 6 7 8 Lähde: Liikennevirasto, Hirvieläinonnettomuudet maanteillä vuonna 2013 Hirvionnettomuudet/100 milj. suomalaiset ovat hämmästyttävän yksimielisiä siitä, että luonnon suojelemiseksi on oltava tiukkojakin keinoja. keskustelu keräsi yli tuhat kommenttia, enemmän kuin yksikään toinen keskustelu. Nykyinen laki mahdollistaa vapaaehtoisen suojelun muttei juuri edistä sitä. Ei tunneta, että puusta voi tehdä kestäviä siltarakenteita”, puurakentamisohjelman kehittämispäällikkö Markku Karjalainen työja elinkeinoministeriöstä sanoo. Muun muassa vapaaehtoisen suojelun ottamista mukaan lakiin pohditaan. 2 Mitä uutta lakiin on suunnitteilla. mETSäTyyppI 1 Miksi luonnonsuojelulakia uudistetaan. Karjalaisen mukaan puusiltojen insinöörikoulutus on huonolla tolalla eikä teollisuus ole uskottavasti esitellyt siltatarjontaansa. MiKsi: On vakuuttunut siitä, että luonnon monimuotoisuus on ihmisen elinehto. Ruotsissa ja Norjassa puusiltojen rakentaminen on keskittynyttä ja molemmissa maissa yksi yritys rakentaa käytännössä kaikki puusillat. TeksTi ja kuVa liiNa kjellbeRG Kuvio Suurin hirvikolaririski Savossa Ajettuja kilometrejä kohden hirvionnettomuuksia sattui vuonna 2013 eniten Pohjois-Savossa ja vähiten Uudellamaalla. Metsien käyttöön liittyviä rajoituksia ei ole suunnitteilla. Tavoitteena on kymmenkertaistaa rakentamismäärä ja nostaa osuus nykyisestä muutamasta prosentista Ruotsin ja Norjan tasolle eli 10–15 prosenttiin. kun laki vuonna 1997 uudistettiin, ei vielä mielletty, miten laaja merkitys luonnon monimuotoisuudella on niin ihmisten terveydelle, viihtyvyydelle ja turvallisuudelle kuin taloudellekin. esimerkiksi vapaaehtoisuuteen perustuvasta Metso-ohjelmasta ei ole säädetty laissa. Siihen pyritään teollisella esivalmistuksella. Tarkoituksena on parantaa lain toimivuutta ja lisätä sen vaikuttavuutta. Kome?at maantiesillat luovat uskottavuutta, mutta suurin osa puusilloista tullaan rakentamaan metsäteille ja kevyen liikenteen väylille. Metsälain uudistus oli tässä mielessä merkittävämpi. ”Nyt katsotaan, että mitkä ovat kotimaan esteet. Kevyen liikenteen puusilta Norjassa. Vapaaehtoinen suojelu voi päästä mukaan luonnonsuojelulakiin, kertoo ympäristöministeriön luonnonsuojelujohtaja ilkka Heikkinen. 5 Miten lain uudistaminen etenee. Eniten on kyse asenteista. kyllä. kansalaiskeskustelun kommenteista kootaan yhteenveto, joka on ensi kevään eduskuntavaalien jälkeen uuden hallituksen käytettävissä. Otakantaa.fisivustolla järjestettiin marras-joulukuussa lain kehittämistä koskeva kansalaiskeskustelu
Joko maa kantaa. Hintaa ei tullut kuin suurin piirtein 1 000 euroa”, Lemmetty sanoo. Tietyt metsäalueet, kuten märät kuusikot ja pehmeät ojitusalueet, jäävät kuitenkin lähes väistämättä jäätyneen maan aikaan hakattaviksi. Reippaasti leimikoita tarjolle, niin sitä kautta voidaan miettiä myyntivaihtoehtoja.” Parhaiten tämän talven hakkuualueina menevät Laitisen mukaan kaupaksi mäntyvaltaiset päätehakkuut ja kovien maapohjien harvennukset. 16 MAKASIINI 1 • 2015 16 MAKASIINI 1 • 2015 3322_.indd 16 08/01/15 15:03. Talvileimikoiden lopullinen kohtalo riippuu Laitisen mukaan pakkasten lisäksi sahojen suhdanteesta. ”Olettama, että ei talvileimikko kuitenkaan mene kaupaksi, on väärä. Puunosto voi olla nykivää. ”Kaikkia talvileimikoita ei tarvitse saada kesäleimikoiksi, mutta jos esimerkiksi 5 prosenttia saataisiin muutettua, korjuutilanne olisi tasapainoisempi.” Sahat odottavassa tilassa Lemmetyn mukaan märimpien metsäalueiden jäätyminen vaatii kunnon pakkasta usean viikon ajan. Pohjoisessa päästiin heti vuodenvaihteen pyhien jälkeen talvileimikoiden korjuuseen. Kuusamolainen metsäkoneenkuljettaja Keijo Pätsi aloitti pääasiassa päätehakkuuta sisältävän työmaan loppiaisen tienoilla. ”Lumi satoi tänä talvena ennen kovia pakkasia, joten ajoreittejä voi joutua paikoin aukomaan lingolla, jotta maa pääsee jäätymään kunnolla lumen alta”, Pätsi sanoo. Ennustaminen on hankalaa. Jos talvet jatkuvat lauhoina, talvileimikoiden korjuukelpoisuuden muuttaminen voi tulla entistä kannattavammaksi. Metsäkoneenkuljettaja Keijo Pätsi kaatoi kuusikkoa Kuusamon kaupungin mailla. ”Itse sain omassa metsässäni huonosti kantavalle tieosuudelle ajetulla soralla aika isosta metsäalasta kesäkelpoisen. Talvileimikon muuttaminen kesäkorjuukelpoiseksi voi onnistua helpoiten parantamalla metsätien kuntoa niin, että se kestää tukkirekan kuorman sulanakin. Tunnelma on varovaisen toiveikas mutta epävarma.” Sahasuhdanteen tilanne näkyi ennen vuodenvaihdetta muun muassa siinä, että kuusitukin menekki oli hyytymään päin. Pitkän pakkasjakson lisäksi puukaupassa toivotaan sahasuhdanteen selkeytymistä. markkinat TeksTi ValTTeri skyTTä kuVa Tuomo PirTTimaa Viime talvi oli tunnetusti lyhyt, ja lämmin syksy heitti tänäkin talvena varjonsa talvileimikoiden ylle. ”Sahatavaramarkkinat ovat odottavassa tilassa. Tammikuun alusta alkaen metsämaa on kantanut hakkuukoneita varmuudella vain Pohjois-Suomessa. Talvileimikoiden huonontuvasta maineesta huolimatta metsänomistajan kannattaa aina tarjota puuta myyntiin, jos on sen aika, sanoo Metsänhoitoyhdistys Keskipohjan toiminnanjohtaja Juha Laitinen. Roudan odottelu on käynyt tänä talvena Etelä-Suomessa niin tuskaiseksi, että puunostajat toivovat muutosta talvileimikoiden lukumäärään. Metsänomistajien kannattaa käydä asiantuntijoiden kanssa läpi, mitkä alueet omista metsistä saisi järki-investoinnilla muutettua kesäleimikoiksi, kehottaa Stora Enson Etelä-Suomen hankinta-alueen aluejohtaja Jussi Lemmetty
Silloin vallinneille eri puutavaralajien kantohinnoille on annettu suhdeluku 100. 47,98 . Etelä-Suomi Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu kaikki yhteensä 55,34 . 16,98 . 14,04 . ... 49,61 . 42,81 . ... 17,49 . 44,79 . 15,39 . ensiharvennus 46,41 . 54,86 . 42,10 . 15,54 . 16,21 . 12,34 . Kymi-Savo Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu kaikki yhteensä 55,95 . 17,34 . 17,04 . Harvennushakkuu 44,50 . 17,26 . Harvennushakkuu 47,54 . 17,33 . Indeksi alkaa vuoden 2010 joulukuusta. 15,14 . 55,19 . 15,27 . 14,00 . 43,91 . 15,62 . 49,88 . 15,89 . Harvennushakkuu ensiharvennus 45,05 . Etelä-Pohjanmaa Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu kaikki yhteensä 55,89 . 33,71 . 14,97 . 13,33 . Kainuu-Pohjanmaa Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu kaikki yhteensä 51,38 . 14,60 . 55,06 . 13,79 . 43,30 . 43,87 . 12,87 . nousussa . 14,59 . 44,28 . ... 38,71 . 14,39 . 54,58 . 16,85 . 14,85 . 45,32 . 45,28 . 33,56 . 14,56 . 90 94 98 102 106 110 10 20 30 40 50 60 17 MAKASIINI 1 • 2015 17 MAKASIINI 1 • 2015 3322_.indd 17 08/01/15 15:03. 16,61 . ... 15,84 . 14,31 . 52,40 . 14,90 . 17,77 . 14,42 . ensiharvennus 46,05 . 17,82 . Harvennushakkuu ensiharvennus Viikko-ostojen määrä 1 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 Miljoonaa m 0,25 0,5 0,75 1,0 1,25 1,5 1,75 2,0 2013 2014 Kantohintojen kehitys Euroa m Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Kuusikuitu Mäntykuitu Koivukuitu Puutavaralajien kantohintaindeksit Kaikilla puutavaralajeilla 12/2010 = 100 Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Kuusikuitu Mäntykuitu Koivukuitu 2009 1/2013 11/2014 2010 2011 2012 2013 2014 Indeksi kertoo muutoksista Kantohintaindeksi kuvaa eri puutavaralajien nimellishintojen muutosta. 50,72 . 46,11 . Harvennushakkuu 48,19 . 15,55 . 38,09 . 15,68 . 39,68 . 13,71 . 40,87 . 17,20 . 36,18 . Raakapuun kantohinnat joulukuussa viikolla 52 . 44,67 . 15,35 . 17,34 . uudistushakkuu 56,92 . 44,51 . 15,55 . 15,12 . 14,30 . 14,76 . 18,49 . 17,65 . uudistushakkuu 53,10 . Metsäntutkimuslaitoksen julkaisema indeksi päivittyy kuukausittain. 14,34 . 14,90 . Harvennushakkuu 50,09 . 14,70 . 16,17 . 37,42 . 17,03 . Harvennushakkuu 50,87 . Esimerkiksi indeksiluku 110 tarkoittaa, että puun nimellinen hinta on kohonnut kymmenen prosenttia joulukuusta 2010. 54,39 . 14,80 . 15,67 . 15,07 . 16,22 . 14,61 . 16,55 . ensiharvennus 46,38 . 55,89 . Indeksien laskennassa erityyppisten leimikoiden (uudistus, harvennus, ensiharvennus) osuudet pidetään samoina, kuin ne olivat keskimäärin vuonna 2010. Harvennushakkuu 47,05 . 17,00 . 54,02 . 14,65 . 18,18 . 44,87 . 16,51 . 12,40 . 15,53 . 13,90 . 11,69 . 47,62 . 14,11 . Koko maa Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu kaikki yhteensä 54,57 . ... 15,80 . uudistushakkuu 55,64 . 18,42 . 16,23 . 45,75 . 46,34 . ensiharvennus 46,82 . 14,94 . Lappi Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu kaikki yhteensä 46,66 . 17,82 . ... 15,58 . uudistushakkuu 57,42 . Hintatason muutokset saadaan näin paremmin esille. ensiharvennus 44,24 . 17,35 . 14,54 . 53,51 . uudistushakkuu 57,38 . 55,41 . laskussa Keski-Suomi Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu kaikki yhteensä 54,53 . 39,88 . 17,32 . ... 14,71 . 18,58 . 54,08 . 17,76 . 55,03 . ... Savo-Karjala Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu kaikki yhteensä 54,02 . ensiharvennus 46,67 . 14,60 . 14,67 . ... 18,33 . uudistushakkuu 47,51 . 12,59 . uudistushakkuu 56,21 . 41,71 . uudistushakkuu 56,86 . 13,61 . 18,18
niitä tuli juuri sen verran kuin tarvittiinkin eli yksi kappale. Ulkopakkauksiin käytetään pääasiassa ruskeaa kartonkia, sisäpakkauksiin valkoista monikerroskartonkia. Vajaatuottoisen metsän uudistusalan koko oli kolme hehtaaria ja se sijaitsi kilometrin päässä maantiestä. Kartonkien maailma on moninainen, mutta pääjako on ruskeisiin ja valkoisiin kartonkeihin, joista molemmista on useita alatyyppejä. ruskeiden kartonkien tonnihinnat liikkuvat sanomalehtipaperin tasolla 500 eurossa. nykyinen kasvuvauhti tarkoittaa valkoisten kartonkien kysynnälle yli kahden ja ruskeiden kartonkien kysynnälle kolmen prosentin kasvua. Tuen ansiosta uudistamiskulu on vain 720 euroa. Kartonki sopii Suomen oloihin kaikki mitä liikutellaan, pitää pakata. Leimikko on korjattavissa vain talviaikaan. Pieni ja vähäpuustoinen kohde ei erityisemmin kiinnostanut ostajia, koska talvileimikoista ja kuitupuusta on ylitarjontaa. Maailmantalouden yhden prosenttiyksikön kasvu tarkoittaa yleensä kahden prosenttiyksikön kasvua kansainvälisessä kaupassa. Korkealaatuiset aikakauslehtipaperit kannattivat aikoinaan hyvin ja jos kartonkien valmistusta olisi lisätty jo aiemmin, niin todennäköisesti nyt oltaisiin ylituotantotilanteessa. näkymät ovat lupaavat, sillä 18 MAKASIINI 1 • 2015 18 MAKASIINI 1 • 2015 3323_.indd 18 08/01/15 14:58. Positiivisten näkymien siivittämänä paperikoneita muunnetaan kartonkikoneiksi ja yleensä teknisesti helpoimmalle laadulle, ruskealle lainerille eli aaltopahvin pintaosalle. Metsänhoitoyhdistys teki alueelle leimikon ja pyysi tarjoukset. ilman tukea viljelykustannukset olisivat olleet 3 150 euroa, eli suuremmat kuin mitä alueen kantorahatulo. Kasvuvauhdin ennakoidaan jatkuvan keskimäärin samana niin pitkälle kuin ennusteita uskalletaan tehdä, eli noin 15 vuoden päähän. 1 000 m 1990 -92 -94 -96 -98 -00 -02 -04 -06 -08 -10 2013 markkinat Kuukauden puukauppa Vientikatsaus Hannu JauHiainen LappiLainen metsänomistaja sai vuoden lopulla kaupaksi pienen päätehakkuuleimikon. niinpä vajaatuottoinen kuvio voidaan uudistaa 70 prosentin kemeratuella. on jossittelua, olisiko Suomen metsäteollisuuden pitänyt painottua kartonkien suuntaan jo aiemmin. Pitkälle jalostetut, valkoiset monikerroskartongit ovat tuhannen euron hintatasollaan hienopapereita kalliimpia. Stora enso aloittaa ruskean kartongin valmistuksen Varkaudessa syksyllä ja Metsä Groupin Husumin tehdas ruotsissa vaihtaa valkoiseen kartonkiin vuoden kuluttua. Viime hetken kemerakohde MiKKo Häyrynen Kun paperien kysyntä laskee, mutta kartongeille ennustetaan vakaata kasvua, niin paperitehtaita muutetaan kartonkitehtaiksi. ylituotannon uhka on suurempi ruskeissa kartongeissa, nopeammin kasvavista markkinoista huolimatta. Kalliimmassa päässä myös kilpailutilanne on helpompi, koska markkinoille tulo on vaikeaa. nestepakkauskartongin tekijöitä ei ole monia. Reilu tuki leikkaa kuluja Metsänomistajan kannalta kauppa on kuitenkin erityisen kannattava, sillä kohteelle ehditään vielä tekemään vanhan kemeralain mukainen uudistamissuunnitelma. Mitä pitemmälle valkoisuudessa ja erikoisominaisuuksissa mennään, sitä kalliimpaa tuotetta tehdään. näin metsänomistajalle jää kaupasta vähän rahaakin, mutta ennen kaikkea vajaatuottoisen metsän tilalle saadaan kasvava uusi metsä. Lupaavat näkymät etenkin valkoisen kartongin valmistus sopii Pohjolaan, koska siihen käytetään kaikkia täällä valmistettavia sellulaatuja – valkaistua lyhytkuituista koivusellua, valkaistua mäntysellua ja haavasta tai kuusesta mekaanisesti valmistettua kuumahierrettä. PystykauPPa LaPissa Puutavaralaji m3 €/m3 Mäntytukki 10 46,50 Mäntypikkutukki 20 20,00 Mäntykuitu 45 15,00 Kuusikuitu 10 14,50 Koivukuitu 65 13,00 Yhteensä 150 m3 2 530 € 500 1 000 1 500 2 000 2 500 Lähde: Pöyry Management Consulting Kartongin tuotanto kasvaa Sisäpakkauskartongit Ulkopakkauskartongit Ulkoja sisäpakkauskartonkien kotimaan tuotantomäärien kehitys
www.metla.fi/metinfO/tilastO/julkaisut/ vsk/index.html Vihertääkö taivas. Risut jätän ajouran suojaksi. luke.fi Metsätilastollinen vuosikirja tarjoaa kokonaiskuvan Suomen metsistä, metsätaloudesta ja metsäteollisuudesta vuonna 2014. Suomessakin tulee harventamattomia metsiä avohakkuuseen, mutta ne ovat olleet hoitamattomia.” päHKäiLiJä ”puiden juuristot ovat sopeutuneet juuri sellaiseksi kuin niiden tarvitsee olla. vennukseen, jonka tulee olla ainespuuharvennus. Noista kehittyy 700–800 laadukasta tukkirunkoa.” aNToN CHiguRH ”Kun tässä viime vuosina on tehnyt ensiharvennuksia hankintana ja katsellut naapureiden motolla tehtyjä ensiharvennuksia, niin on alkanut mieli yhä enemmän kääntyä kasvatuskierrossa yhteen harvennuskertaan.” TaMpERELaiNEN ”Tätähän se Mielikäinen viime Makasiinissa ehdotti. pärjäisikö vain yhdellä harvennuksella, verkkokeskustelijat pohtivat. Kun harvennus tehdään vain kerran, juuristo ei välttämättä kestä tuulikuormaa ja harvennus tulee tuulituhoille alttiiksi.” METSuRi-MoToKuSKi 19 MAKASIINI 1 • 2015 19 MAKASIINI 1 • 2015 3324_.indd 19 07/01/15 16:23. ajourilta saa kuitenkin kuitutai jopa tukkipuuta, joten en jättäisi niitä istuttamatta.” paNu ”Männiköissä olen nyt tavoitellut peräti kolmea harvennusta Keski-Suomen korkeudella.” piHKaTappi ”itse tähtään yhteen harMontako harvennusta. ilmatieteen laitoksen ylläpitämä avaruussääpalvelu helpottaa revontulten havainnointia. METSALEHTI.FI Osallistu keskusteluun osoitteessa www.metsalehti.fi. JaLKaNEN ”Englannin nummilla (turvesoilla) ei tehdä yhtään harvennusta vaan noin 40-vuotiaana aukoksi kerrasta. 1000 tainta hehtaarille riittää hyvin. ”Mäntykin taipuu moneksi. Näillä kallioilla on tarkoitus testata männyn uudistamista suojuspuuasennon kautta. Hakataan tukkikokoiset puut ja jätetään kasvamaan noin 150 hyväkuntoista kuitupuuta hehtaaria kohti.” TiMppa MänTy MuTkalla Metla, RKTL, MTT ja Tike ovat nyt Luonnonvarakeskus Luke. Kuuselle tämä kai olisi potentiaalisin taktiikka. aurOra.fmi.fi/public_service uusi kysymys: aiotko pysyä metsänhoitoyhdistyksen jäsenenä. Vastaajia 488 20 40 60 80 100 Kyllä 45 % Ei 55 % ”Jos ilmasto muuttuu täällä Etelä-Ruotsin kaltaiseksi, niin luulisi täällä puidenkin kasvavan samalla tavalla eli harventamatta hurjasti. Kerran pitää kuitenkin harventaa, että saa lannoitteet levitettyä.” aMMaTTi RaiVooJa ”Kun (kuusen)taimikko on perustettu oikein, niin ei ole lainkaan tarpeen harventaa. ajouria on mahdoton ennakoida, joten ne istutetaan myös.” pETE ”Harvana kasvattaminen alusta lähtien on muuten ok, mutta menetelmä voi vaatia karsintaa oksikkuuslaadun turvaamiseksi, ellei harvaan istutusasentoon tule väleihin luonnontaimia tiheyttä lisäämään.” a. Lukijan kuva Keskustelua Verkossa nyt Gallup Tuleeko vuodesta 2015 hyvä metsävuosi
20 MAKASIINI 1 • 2015 20 MAKASIINI 1 • 2015 3325_.indd 20 07/01/15 16:19. Tällä kertaa Tarja Salonen ei tosin vielä esitellyt tulevalle Tuomas-isännälle metsäsuunnitelman tietoja. Teema: meTSÄVeROTUS Metsävuoden tilinpäätös Metsätilan sukupolvenvaihdokseen kannattaa valmistautua hyvissä ajoin
TeksTi Mikko Riikilä kuvaT saMi kaRppinen 21 MAKASIINI 1 • 2015 21 MAKASIINI 1 • 2015 3325_.indd 21 07/01/15 16:19. Samalla voidaan vaikka pohtia, mitä metsässä pitäisi tehdä. Metsävuoden tilinpäätös Veroilmoituksen täyttö on parhaimmillaan paljon muutakin kuin sekavan kuittinivaskan setvimistä
Kannattaa ennalta järjestää metsätalouden kuitit ainakin suurin piirtein aikajärjestykseen.” Hän korostaa, että metsätalo?uden menotositteet on syytä tallentaa huolella. Kaikki yhtiön tai yhdistyksen kautta tehtyjen puukauppojen ja metsänhoitotöiden tulot ja menot kirjautuvat automaattisesti sähköiseen veroilmoitukseen. Salonen ei pidä järjestelmää hyvänä. Veroasioissa hän on luottanut ammattilaiseen apuun. Verotuksessa ei näin ollen suuria yllätyksiä yleensä pääse tulemaan.” Moni vieroksuu verotusta Perimmiltään metsätalouden verotus on yksinkertaista. ”Joskus talon kaikki kuitit ovat yhdessä nipussa ja siitä sitten pengomme metsäverotukseen kelpaavat erikseen. ”Vaikka emme veroilmoituksia itse teekään, seuraamme vuoden mittaan tarkoin, kuinka Tärkeintä on pitää metsätalouden kuitit järjestyksessä. Hänen mielestään veroilmoituksen laatiminen on oiva tilaisuus tavata metsänomistaja ja keskustella hänen metsäasioistaan. Silloin veroilmoituksen laatiminen sujuu joutuisasti. Hänen kanta-asiakkaansa Johanna Korhonen piipahti jo joulukuun lopulla metsänhoitoyhdistyksen toimistossa Sumiaisissa veroilmoituksen saloja pohtimassa. Ovathan verovirkailijatkin vain ihmisiä.” Verottaja ei kysele menojen perään Metsänomistajien veroilmoituksia täyttäessään Salonen kohtaa monenlaisia asiakkaita. Tärkeintä kuitenkin on, että paperilomakkeista jää kopio metsänomistajalle, jolloin hänen on helpompi perehtyä verotukseensa.” Metsäyhtiöillä ja metsänhoitoyhdistyksillä on käytössään järjestelmiä, joilla veromuistiinpanojen laatiminen voidaan automatisoida. ”Esimerkiksi menovarauksi?en käyttö riippuu metsänomistajan harkinnasta. ”Verottaja tietää kyllä metsänomistajien puunmyyntitulot, mutta menojen perään se ei huutele.” Salonen käy metsäverotukseen tarjolla olevat kuitit läpi ja 22 MAKASIINI 1 • 2015 3325_.indd 22 07/01/15 16:19. Olen sittemmin käynyt erinäisillä verokursseilla, mutta tämä on toimiva ratkaisu, kun muutenkin käytämme yhdistyksen palveluita.” Korhonen viljelee yhdessä miehensä kanssa metsän lisäksi vihanneksia ja juureksia lähiruokapiireille ja lähistön kauppoihin. ”Mitä pidemmälle verotus automatisoituu, sitä harvempi ymmärtää sen perusteita ja voi varmistua, että verotus toteutuu oikein. Tästä huolimatta moni metsänomistaja haluaa ammattilaisen avuksi, kun veroilmoituksen tekemisen aika koittaa. Verotuksessa on asioita, joita avustava ammattilainen ei yksin voi päättää. ”Veroilmoitus tuottaa metsätalouden tilinpäätöksen ja tuloksen. Ne antavat tärkeää tietoa jokaiselle puuntuottajalle.” Salosen veroilmoitusten täyttöurakka ruuhkautuu helmikuulle. Useimmilla metsätalouden kuitit ovat jotakuinkin järjestyksessä, mutta ei kaikilla. ”Meillä on ohjelmat, joiden avulla veroilmoitus tulostuu suoraan lomakkeille. ”Alkuun veroasiat tuntuivat vaikeaselkoisilta, joten päätin antaa veroilmoitukset Tarjan hoitoon. Korhosesta tuli metsänomistaja sukupolvenvaihdoksen jälkeen muutama vuosi sitten. ”Kyse ei ole vain oikeiden sarakkeiden löytymisestä, vaan samalla voidaan pohtia, mitä metsässä on tehty ja mitä siellä seuraavaksi pitäisi tehdä”, Salonen kertoo. Hän muistuttaa, että verojen summaaminen tarjoaa mahdollisuuden tarkastella päättyneen vuoden metsätalouden tulosta. tilan talous kehittyy. ”Minulla on sellaisiakin asi?akkaita, jotka lähettävät kuitit kirjekuoressa. Laadin niiden perusteella veroilmoituksen ja pistän sen paluupostissa takaisin”, Salonen selvittää. Teema: meTSÄVeROTUS S umiaisissa Metsänhoitoyhdistys Keski-Suomen metsäneuvojana työskentelevä Tarja Salonen täyttää vuosittain kymmenien metsänomistajien veroilmoitukset. Niillä voidaan tasata verotusta, jos tulevina vuosina on kuluja katettaviksi.” Salonen laatii asiakkaidensa veroilmoitukset paperilomakkeille. Hänen mukaansa on toivottavaa, että veroilmoitus laaditaan yhdessä varsinkin, jos metsätaloudessa on paljon tapahtumia. Tulot miinus menot on yhtä kuin verotettava tulo. Virheitä kuitenkin tapahtuu. Onnistuu se niinkin, mutta turhia kuluja siitä tulee, koska laskutuksemme on aikaperusteinen
klo 20.30 • Saapuminen Helsinkiin ma 8.6. Eikä sitä, että alv-velvolliseksi hakeutuminen on edullista, koska palveluiden ja tarvikkeiden hintaan lisätyn alv:n voi vähentää kokonaisuudessaan.” Usein Saloselta kysellään myös mönkijän verovähennyksistä. Silloin veroilmoituksen laatiminen sujuu joutuisasti. /metsa. ”Ei ole aina ihan helppo havainnollistaa, että puunmyyntituloihin lisätty alvi on läpikulkuerä, jota metsänomistaja ei maksa vaan tilittää. Risteilyn pääteemana on metsästä kasvua ja innovaatioita. ja muille asiakkaille ma 19.1. klo 14.00 • Lähtö Riiasta su 7.6. klo 16.00 Myynti alkaa Metsä Groupin sopimusasiakkaille (jäsenetusopimusja metsäomaisuuden hoitosopimusasiakkaat) ma 12.1. Tärkeintä on alkajaisiksi käydä asia perinpohjaisesti läpi, jotta luopuja ja jatkaja ovat samalla linjalla. 03 45 800 (arkisin klo 9–17) tai metsaristeily@ikaalistenmatkatoimisto.. ja nordea.. Vaikka tuloja ei olisi, likimain kaikilla on vuoden aikana erinäisiä menoja. Asiasta kannattaa ennalta keskustella verottajan kanssa.” Saloselta kysellään neuvoja myös metsätilojen sukupolvenvaihdoksiin. ”veRoTTaja TieTää kyllä MeTsänoMisTajien puunMyynTiTuloT, MuTTa Menojen peRään se ei huuTele.” arvioi, mitkä kelpaavat metsätalouden vähennyksiin. Traktoriremontin kuluja tai ruohonleikkurin bensakuitteja ei kannata hänen mukaansa metsäveroilmoitukseen tyrkyttää. Katso lisää risteilyhinnoista, ohjelmasta, bussikuljetuksista ja päiväretkistä Riiassa www.metsaforest.. Tämä tahtoo toisinaan unohtua, ”Kannattaa hommata kansio, johon metsätositteet tallennetaan. Moni mieltää sen virheellisesti lisäveroksi puunmyyntituloista. ”Niihinkin meiltä löytyy apua. Esimerkiksi puun myyntituloja ei pysty pankkitiliotteelta jälkikäteen toteamaan, koska tilitetystä summasta on vähennetty ennakonpidätys ja toisaalta summaan lisätään arvonlisäveron osuus.” Toinen, varsinkin uusien metsänomistajien ymmärrystä koetteleva seikka on arvonlisäverotus. klo 18.30 • Saapuminen Riikaan su 7.6. Sellaista en tietenkään voi luvata. ”Pyrkimykseni on toimia kunnian ja omantunnon kautta, kuten vanhoissa veroilmoituksissa velvoitettiin.” Alv hämmentää yhä monia Tarja Salonen kertoo, että moni metsänomistaja otaksuu, että jos metsästä ei ole tuloja, ei ole tarvetta tehdä metsäveroilmoituksiakaan. ”Ihmiset soittelevat minulle ja tinkaavat lupausta, että mönkijän hankintamenon ja arvonlisäveron saa vähentää verotuksessa. Niistä aiheutuvasta tappiosta muodostuu alijäämähyvitys, joka huojentaa pääomatai ansiotuloverotusta.” Hän muistuttaa, että metsätalouden tositteet on säilytettävä kuusi vuotta mahdollisen verotarkastuksen vuoksi. 3325_.indd 23 07/01/15 16:19. Ilmoittautumiset Ikaalisten Matkatoimistoon: puh. ”Tämä on harhakäsitys. metsän omistamisesta ja hoidosta. Nauti laivalla viihteestä ja iloisesta tunnelmasta ja koe myös ”Baltian Pariisi”, Riika! Laivan aikataulu • Lähtö Helsingistä la 6.6. Samalla kannattaa tehdä kierros metsissä, jolloin ainakin tilan rajat ja metsänhoidolliset tarpeet tulevat tutuiksi.” KOKO PERHEEN METSÄRISTEILY RIIKAAN Lisätietoj a risteilystä netissä! Helsinki Riika Helsinki 6.–8.6.2015 M/S Baltic Queen Lähde mukaan metsäristeilylle, jonka ohjelmassa on mielenkiintoisia asiantuntijapuheenvuoroja mm. MG_Metsäristeily-2015_Metsälehti-Makasiini_93,5x297.indd 1 22.12.2014 9:51:26 Tärkeintä on pitää metsätalouden kuitit järjestyksessä
Vakuutuskorva?ukset ilmoitetaan täysimääräisinä, eikä perittyä ennakkoa vähennetä korvaussummasta. Elinkeinotoimintaan siirretyn puutavaran arvona pidetään käypää hankintahintaa. 24 MAKASIINI 1 • 2015 3325_.indd 24 07/01/15 16:19. Voiko tietokoneen hankintahinnan laittaa vähentää metsäverotuksessa. tuloläHdesiirrot Kun omasta metsästä otetaan puuta maatalouteen, elinkeinotoimintaan tai yksityiskäyttöön, syntyy tulolähdesiirto. Jos avopuolisoilla on yhteinen lapsi, heidät rinnastetaan aviopuolisoihin. Jos metsää omistetaan yhdessä, tältä osin kyse on yhtymästä. 3. Perheen tilakokonaisuudesta tehdään vain yksi ilmoitus. Metsävähennyksestä tehdään selvitys 2C-lomakkeen taustapuolelle. Jos tuki on ohjattu suoraan hankkeen toteuttajalle, sitä ei kirjata metsänomistajan veroilmoitukseen. Yksityiskäyttöä on oman kesämökin tai talon rakentamiseen käytetyn puutavaran arvo. Jos tietokone on pääosin yksityiskäytössä, sen hankintahinnan vähentäminen metsätalouden verotuksessa ei ole perusteltua. Puun ostajien perimät ennakot verottaja laskee verovelvollisen eduksi ostajilta tulleiden ilmoitusten perusteella. Jos veroilmoitus tehdään sähköisesti netin kautta, lomakkeelle tulevat tunnistautujan tiedot. MetsäVäHennys Metsävähennystä voi tehdä enintään 60 prosenttia verolomakkeen 1-4 kohtien yhteenlasketusta tulosta, joista on vähennetty hankintatyön arvo. vähennykset Metsäveroilmoitukseen kirjataan metsätalouden tulot ja menot. Omatoimisesti korjatun hankintapuun työn arvo vähennetään kaupan arvosta lomakkeen taustapuolelle tehtävän laskelman perusteella. Satunnaisille ostajille myytyjen polttotai muiden puuerien myyntitulot ilmoitetaan oman kirjanpidon mukaan. Metsävähennyksen voi tehdä vain metsävähennyskelpoisen metsäkiinteistön tuloista. Maatalouden käyttöä on muun muassa tuotantotilojen lämmitykseen käytetyn polttopuun arvo. Näitä tuloja ei oteta huomioon vähennystä laskettaessa. Myyntitulot Puukaupoista saadut tulot merkitään verolomakkeelle kauppamuodoittain eriteltynä. 1. Jos tuloja on kertynyt myös metsävähennyskelvottomilta kiinteistöiltä, tuloista tehdään erittely muistiinpanoihin. Kemeratyön tekemisestä aiheutuneet kulut kirjataan täysimääräisesti metsätalouden menoiksi. Kaikki kemeratuet ovat verollisia. Teema: meTSÄVeROTUS Metsävähennyksen minimimäärä on 1 500 euroa. Jos kuluja ei itse muista ottaa huomioon, jäävät vähennykset saamatta. Yhdellä lomakkeella ilmoitetun metsäkokonaisuuden tulos jaetaan puolisoiden kesken verolomakkeelle kirjattujen omistusosuuksien suhteessa. Tietokoneen tai minkä tahansa muun laitteen vähennyskelpoisuuden ratkaisee sen käyttö. Varmista ensin, että verolomakkeen esitäytetyt tiedot ovat oikein. Avopuolisoiden omistamia metsiä ei yhdistetä, vaan kumpikin tekee omista metsistään oman ilmoituksen. Tulot löytyvät puun ostajien lähettämistä vuosi-ilmoituksista. 4. Sen tekemiseen tarvitaan vähintään 2 500 euron pääomatulot, koska tuloista 60 prosenttia on vuosittain metsävähennyskelpoista. Metsävähennys koskettaa metsänomistajia, joilla on vuonna 1993 tai sen jälkeen vastikkeellisesti hankittuja metsäkiinteistöjä. 5.1. korVAukset Vakuutusja hirvivahinkokorvaukset ovat verollista tuloa. hannu jauhiainen Muista Henkilötiedot Metsäverotuksen 2C-lomake ei ole edellisvuotisesta muuttunut. Jos tietokonetta sen sijaan käytetään ensisijaisesti metsätaloudessa, toiminta on laajamittaista ja käytössä on erilaisia metsätalouteen liittyviä ohjelmistoja, koneen hankintakulujen vähentäminen voi olla perusteltua. Puun myyntitulot ilmoitetaan arvonlisäverottomina. Metsänomistaja ilmoittaa silloin vain kulujen ja tuen erotuksen metsätalouden menoina. Hankintakaupan tulona ilmoitetaan myös sellaisten puukauppojen tulot, joiden korjuun kulut metsänomistaja on itse maksanut. Maatalouteen ja yksityiskäyttöön menneen puutavaran arvo lasketaan kantohintojen perusteella. Verottaja ottaa ennakon huomioon vakuutusyhtiön ilmoituksen mukaan. – 2
Teema: meTSÄVeROTUS II III IV 26 MAKASIINI 1 • 2015 3325_.indd 26 07/01/15 16:20
Jos ja kun sieltä kertyy verotettavaa tuloa, pääomatulojen tappiosta syntynyt alijäämähyvitys, tässä tapauksessa 750 euroa (30 prosenttia tappiosta), vähennetään maksettavaksi tulevista veroista. Metsätalouden töistä maksetut palkat ovat vähennyskelpoisia. Käytännöllisintä on tulouttaa varausta sen verran, että metsätalouden tulos menee nollille. Varausta voidaan tulouttaa vapaamuotoisesti. Menovarausta ei ole pakko purkaa, vaikka metsätalouden tulos olisi alijäämäinen. 5.2.–3.VArAukset Menoja tuhovarauksella siirretään verovuonna saatuja tuloja tuleville vuosille silloin syntyvien menojen kattamiseen. Ne ilmoitetaan 2-lomakkeella. Kuolinpesien kannattaa tehdä aina mahdolliset varaukset. 6. Tuulimyllyihin liittyvät tulot, esimerkiksi maanvuokrat ja tuottokorvaukset, katsotaan maatalouden tuloksi. Myöhemmin tehdyt varaukset on jätetty tuleville vuosille ja ne on kirjattu lomakkeen taustapuolelle asianomaisten vuosien kohdalle. Verottaja laskee yhteen metsänomistajan kaikki pääomatulot. VuosiMenot Metsätalouden harjoittamisen kustannukset vähennetään vuosimenoina tai poistoina. 7.2. Tuhovarauksen voi tehdä vakuutuskorvauksesta, jos vahingosta aiheutuu seuraavana vuonna uudistamiskuluja. Missä järjestyksessä nämä pitäisi suhteuttaa toisiinsa veroilmoitusta tehdessä, jotta voisin hahmottaa lopullisen verotustuloksen. Metsänomistajan kulkuväline on tavallisesti oma auto. Miten tuulimyllyistä saatuja tuloja verotetaan. Sen voi vähentää seuraavan 10 vuoden aikana pääomatuloista, mutta varauksia purkamalla kuluja saa varmemmin katettua. Jos kuolinpesä tai yhtymä on maksanut osakkailleen matkakorvauksia ja päivärahoja matkalaskun perusteella, ne kirjataan palkkausmenoiksi. Esimerkissä sivulla 25 on kirjattu tuloksi eteläsuomalaisen metsänomistajan vuonna 2010 tekemän menovarauksen jäljellä ollut osuus. Vuosimenot jaetaan palkkausja matkakuluihin sekä muihin menoihin. Sen kuluina vähennetään 0,25 euroa kilometriltä. Matkan tarkoituksena voi olla esimerkiksi myrskytuhojen tarkistus tai metsänhoitoyhdistyksessä asiointi. Muualle kuin omaan metsään suuntautuvista matkoista, esimerkiksi metsämessuilla käynnistä, voi myös tehdä päivärahavähennyksen. poistot Moottorisahaa suurempien koneiden ja laitteiden hankintamenot vähennetään poistoina. Ne, jotka eivät ole arvonlisäverollisia, vähentävät kulut arvonlisäveroineen. Menovaraus voi olla enintään 15 prosenttia 2C-lomakkeella ilmoitettujen 1–4 kohtien tulojen yhteismäärästä. Arvonlisäverolliset kirjaavat vähennykseksi nettomenot ilman arvonlisäveroa. Alijäämää ei siirretä osakkaiden verotukseen, joten jos pesällä ei ole tuloja, verovuoden kuluista syntyy tappio. Jos päiväraha kirjataan vähennykseksi, matkakirjanpitoon on merkittävä myös matkan alkamisja päättymisaika. Varausten käyttöön on Etelä-Suomessa aikaa neljä vuotta, muualla kuusi vuotta. Näistä tehdään muistiinpanoihin tarpeelliset selvitykset. Varauksia ei ole pakko tehdä. 27 MAKASIINI 1 • 2015 3325_.indd 27 07/01/15 16:20. Esimerkkitapauksessa pääomatulot jäisivät 2 500 euroa miinukselle (1 500–4 000). 7.3. Kulut saa verotuksessa edukseen yleensä alijäämähyvityksen kautta, vaikka tuloja tai varauksia ei olisikaan. Määräaikojen päätyttyä puretaan kaikki jäljellä olevat kyseisen vuoden varaukset. Jos metsänomistajalla on säännöllisesti tuloja, varauksia voidaan tehdä vuosittain ja tulouttaa ne määräaikojen päätyttyä. Jos kuittia ei ole, laaditaan menosta –esimerkiksi puhelinkuluista – selvitys. Tavanomaisia vuosimenoja ovat muun muassa metsänhoitomaksu, Metsälehden tilausmaksu, metsänhoitotarvikkeiden hankintakulut sekä moottorija raivaussahan bensakulut. Muut pääoMAtulot Muina pääomatuloina ilmoitetaan tuloutettavat varaukset. Jos on käytetty julkisia kulkuvälineitä tai oman auton kilometrikuluista on tehty laskelma, kulut vähennetään todellisten kulujen mukaan. Pienkoneiden, kuten raivausja moottorisahojen hankintakulut, voidaan myös vähentää vuosimenoina. 7.1. Vara?us lasketaan tulosta, josta on vähennetty hankintatyön arvo sekä metsävähennys. Jos Metsä on esimerkiksi tappiolla 4 000 euroa, pääomatulot plussalla 1 500, kotitalousvähennystä on 3 000, eläketuloja 22 000 ja palkkatuloa 600 euroa. Metsänomistajan eläkeja palkkatulot sekä niistä tehtävät vähennykset verottaja käsittelee esitäytetyn lomakkeen tietojen perusteella. Joka matkasta kirjataan päivämäärä, matkan kohde ja aihe. Pakurikääpä on ravinnoksi tai lääkkeeksi kerättävä luonnontuote, jolloin sen myynnistä saatu tulo on varovapaata, kuten petun ja mahlankin myynnistä saatu tulo. Menojen kuitit kannattaa numeroida ja kirjata muistiinpanoihin aikajärjestyksessä. Muut VuosiMenot Kaikki kulut, jotka ovat aiheutuneet metsätalouden harjoittamisesta, ovat vähennyskelpoisia. Metsänomistajalla voi olla muita pääomatulolajin tuloja, joilla metsätalouden alijäämä tulee katetuksi. Kalustosta tehdään muistiinpanoihin erillinen selvitys ja vain yhteenveto kirjataan 2C-lomakkeelle Vuoden aikana myydyn koneen menojäännös ei ole enää poiston peruste. Matkoista tehdään muistiinpanoihin yksityiskohtainen selvitys. onko pakurikäävästä saatu tulo verotonta. MAtkAkulut Kaikkien metsätalouden matkojen kulut ovat vähennyskelpoisia. Tuhovaraus voi olla enintään uudistamiskulujen suuruinen. Vähennys on yli 6 tunnin matkoista 14 euroa ja yli 10 tunnin matkoista 26 euroa
iii MetsäVäHennyksen seurAntA Tähän kohtaan tehdään laskelma metsävähennyksestä ja sen käytöstä. Jos 2C-lomakkeella ilmoitetun hankintatyön yhteinen puumäärä jää alle 125 kuution, maatilakohtaista erittelyä ei tarvita. Pelkkä metsätilakin on tässä mielessä maatila. 13. Viimeiseksi merkitään käytetyn metpoisTona vähenneTTävä MeTsäTalouden kone on esiMeRkiksi MaaTalousTRakToRi 28 MAKASIINI 1 • 2015 3325_.indd 28 07/01/15 16:20. Metsävähennyskelpoisia tuloja ovat metsävähennyskelpoisilta metsäkiinteistöiltä kertyneet tulot. Metsätalouden lainan nostokulut voidaan vähentää vuosimenoina. Jos laitteella on yksityiskäyttöä, ajokirjan perusteella poistoista ja vuosimenoista erotetaan yksityiskäytön osuus. 14. Hankintatyön verovapaus on maatilakohtainen. eikö sitä voitaisi tilittää heti. Kun metsävähennyspohjasta vähennetään käytetty metsävähennys, josta on ensin vähennetty mahdollinen luovutusvoittoverolaskennassa käytetty metsävähennys, saadaan selville edelleen käytettävissä olevan metsävähennyksen määrä. MetsätAlous tAppiollistA Jos kulut ovat tuloja suuremmat, metsätalouden tappiollinen tulos eli alijäämä kirjataan metsätalouden tappiolliseksi pääomatulokseksi. Kunkin maatilan hankintatöiden yhteenvetolaskelma kirjataan omalle rivilleen – tekijöiden mukaan eriteltynä, jos työn tekijöitä on useita. Myyjä voi siirtää veron saman tien omalle verotililleen, jolloin se on siellä tallessa veronmaksun aikaan. Poistoja tehdään siitä osuudesta, mikä jää verovelvollisen maksettavaksi. Vanhasta koneesta tehdään lisäksi luovutusvoittoverolaskelma verolomakkeelle 9. kunnissa metsäkiinteistöjä, ne ovat yleensä eri maatiloja. Teema: meTSÄVeROTUS vanha kone on mennyt vaihdossa, sen menojäännös poistetaan luettelosta ja uuden hankintahinta kirjataan täysimääräisenä. Tyypillisiä poistoina vähennettäviä metsätalouden koneita ovat esimerkiksi maataloustraktori peräkärryineen tai mönkijä lisävarusteineen. MetsätAlous VoitollistA Jos metsätalouden pääomatulojen ja menojen erotus on voitollinen, se kirjataan metsätalouden puhtaaksi pääomatuloksi. Miten vähennän kulut verotuksessa. ii HAnkintAtyöt Tähän kirjataan yhteenveto verovelvollisen omiin muistiinpanoihin tehdystä hankintatyölaskelmasta. Käyttöpäiväkirjan mukaan yksityiskäytön osuus on ollut 12 prosenttia, minkä osuuden poistoista ja vuosimenoista menoista Metsänen on kirjannut lomakkeelle yksityismenoksi. 16. pankki veloitti lainan noston yhteydessä kuluja panttina käytettävän asunnon rasitustodistuksesta sekä lainannostokulun. Siirrettävät menot kirjataan 2C-lomakkeelle plusmerkkisinä eli ikään kuin tuloina, koska ne on toisaalla jo kirjattu vähennykseksi tai meno-osuus on vähennyskelvotonta yksityiskäyttöä. Jos niitä ei ole, verovelvollinen saa alijäämän hyödykseen tuloverotuksessa alijäämähyvityksen kautta. Verottaja vähentää alijäämän verovelvollisen mahdollisista muista pääomatuloista. Tarvittaessa käytetään liitelomaketta töiden arvojen selvittämiseen. Järjestelmä on sellainen, että ostaja maksaa arvonlisäveron puun myyjälle, jos tämä on arvonlisäverovelvollinen. Miksi arvonlisävero tulee ensin maksuna ja sitten se pitää tilittää puunmyynnissä. Muun toiMinnAn Menot Tähän merkitään metsätalouden koneilla tehdyn maatalouden tai elinkeinotoiminnan työn kustannukset, jotka kirjataan maatalouden tai elinkeinotoiminnan verotukseen. Laskelmat kiinteistöjen hankintahinnoista ja metsävähennyspohjien arvoista tehdään muistiinpanoihin. Tulojen erittely tehdään tarvittaessa muistiinpanoihin, jos niitä on kertynyt myös metsävähennyskelvottomilta tiloilta. Jos verovelvollisella on eri Hankin vuonna 2014 metsäpalstan kaupalla, jota varten otin pankista lainaa. Maatalouden tai elinkeinotoiminnan kuluja pienennetään vastaavasti. Metsätalouden käytössä olevan koneen käytöstä kannattaa pitää ajokirjaa. Jos hankintapuuta kertyy yli 125 kuutiometriä, työn arvosta lasketaan ansiotulona verotettava osuus verottajan ohjeiden mukaan. Saman kunnan alueella olevat metsät kuuluvat yleensä samaan maatilaan. siirrettäVät Menot Siirrettäviä menoja ovat maatalouden tai elinkeinotoiminnan kuluihin sisältyneet metsätalouden menot, esimerkiksi maataloustraktorilla tehdyn puunajon konekustannukset. Vähäiset lanaus-, sorastustai muut kulut voidaan vähentää vuosimenoina. Verohallinnon ohjeistuksen mukaan yksityiskäytön kulut pitää laskea todellisten kulujen mukaan käyttöpäiväkirjan perusteella. Kunnostusojitusta ja metsäteitä tehdään yleensä yhteishankkeina kemeravaroin. Työn arvo vähennetään hankintatai käteiskaupan kaupan arvosta 2C-lomakkeen etupuolella. Alijäämä kirjautuu tappioksi, jos sitä ei pystytä vähentämään. 15. Jos vuosina 2009–2013 myytyjen metsäkiinteistöjen luovutusvoittoon on lisätty metsävähennystä, kirjataan käytetyn metsävähennyksen määrä myös lomakkeelle. Jos metsätalouden kalustoon kuuluvia koneita ja laitteita on käytetty yksityistaloudessa, esimerkiksi omien polttopuiden ajossa, tämä osuus kuluista kirjataan yksityistalouden menoksi. Esimerkissä sivulla 25 metsänomistaja Metsänen on käyttänyt metsätalouden kalustoon kuuluvaa mönkijää hirvien kuljetukseen sekä omien polttopuiden ajoon
veroneuvoja voi kysellä toimittaja hannu jauhiaiselta maanantaisin 9.2., 16.2. sen viimeinen jättöaika on joko 7.5. Tätä yhteistä pohjaa voidaan sen jälkeen hyödyntää metsävähennyskelpoisilta tiloilta tulevista tuloista tehtävänä metsävähennyksenä. Metsäkustannuksen julkaisemasta Metsäverokirja 2015:stä löytyy tarkempia selvityksiä esimerkiksi metsävähennyksestä tai metsätalouden muista menoista. VeroVuosi 2015 Metsäverotuksen arvonlisäveron tilitys on vaikeata, kun on menoja, tuloja ja lisäksi olen saanut taimikon hoitoon tukiaisia. Metsäveroilmoitusta ei tarvitse palauttaa, jos verovuoden aikana ei ollut metsätalouden tuloja eikä menoja. Muistiinpanoja varten laadittavien selvitysten teko on hyvä aloittaa. Periaatteessa tilanne on kuitenkin yksinkertainen: myyntien arvonlisäverot lasketaan yhteen, samoin ostojen arvonlisäverot, erotus tilitetään valtiolle tai merkitään palautettavaksi. tai 13.5. mennessä. Jos jonkin vuoden varausta tuloutetaan, merkitään jäljelle jäävä osuus asianomaiseen sarakkeeseen. sähköpostikysymykset on hyvä lähettää ajoissa, mieluusti viimeistään 20.2. Kysymällä selviää Metsälehden veroneuvonta auttaa taas metsäverotukseen liittyvissä pulmissa. kuitit numeroidaan aikajärjestyksessä. ensiksi kannattaa laittaa kaikki kuitit ja puun ostajilta saadut selvitykset järjestykseen. Kaikki vielä voimaan jäävät vanhat varaukset siirretään vuoden 2013 lomakkeelta vuoden 2014 lomakkeelle. arvonlisäverolliset metsänomistajat tekevät lisäksi kausiveroilmoituksen 2.3. TaMMiKuu Metsätalouden verolomakkeet tulevat postissa. kello 9–15 sekä 18–20, puhelin 0400 150 910. TouKoKuu ne metsänomistajat, jotka eivät ole arvonlisäverovelvollisia, voivat jättää metsäveroilmoituksensa esitäytetyn veroilmoituksen mukana. Jos metsänomistajalla on useita metsävähennyskelpoisia tiloja, niiden metsävähennyspohjat lasketaan yhteen. JouluKuu veronpalautukset maksuun. lomakkeelle ei myöskään kannata kirjata ylimääräisiä selityksiä. SyySKuu verotuspäätöksiä aletaan postittaa. siihen kirjataan vain tarvittavat luvut selkein numeroin. sävähennyksen määrä aikaisemmat käytöt mukaan lukien. esitäytetyt veroilmoitukset postitetaan verovelvollisille. MaaliSKuu suurimmalla osalla metsänomistajista veroilmoitusten viimeinen jättöpäivä on 2.3. iV tulouttAMAttoMAt VArAukset Aikaisempina vuosina tehdyt ja myös viime vuoden verotukseen tehdyt menoja tuhovaraukset merkitään tekovuoden vuosilukujen kohdalle. niitä toimitetaan verottajalle vain pyydettäessä. palautettavien arvonlisäverojen maksu aloitetaan. Sekä käytetyn metsävähennyksen että luovutusvoittoihin lisätyn metsävähennyksen määrä lasketaan joka vuosi. Arvonlisäverojen kanssa joutuu tekemään ylimääräisiä laskutoimituksia. kiinteistöverot maksettava. Metsälehden tilaajat voivat myös lähettää kysymyksensä sähköpostilla osoitteeseen hannu.jauhiainen@metsalehti.fi. Kuitit järjestykseen ennen kuin ryhdyt täyttämään veroilmoitusta, lue näiden ohjeiden lisäksi verohallinnon 2C-verolomakkeen täyttöohjeet, joista löytyvät perusasiat. Jos metsävähennystä ei ole käytetty eikä käytetä nytkään, metsävähennyspohjan arvo merkitään silti lomakkeelle. Viime vuoden tulot ovat tulleet metsävähennyskelvottomalta metsätilalta, joten metsävähennystä ei ole tehty eivätkä metsävähennystä koskevat luvut muutu. Metsäverotuksessa pärjätään yleensä niillä tositteilla, joita metsäalan toimijoilta on saatu. Näin se pysyy muistissa. Tarkempia selvityksiä tehdään tarpeen mukaan. jäännösverojen ensimmäinen erä maksettava. opastus on lehden tilaajille maksutonta normaalia puhelinmaksua lukuun ottamatta. arvonlisäverovelvolliset kirjaavat niistä nettokulun metsäverotukseen ja alv:t arvonlisäverotukseen. loKaKuu viimeiset verotuspäätökset tulevat postissa. mennessä. ja 23.2. Jos varauksen tekovuotta ei näy lomakkeella, sen vuoden varaus on tuloutettava kokonaan. se voi kestää veroilmoituksen käsittelyajankohdasta riippuen pitkälle kesään. kaikki tositteet ja selvitykset tallennetaan omaan arkistoon. Metsäverotukseen liittyviä kommentteja voi toimittaa samaan osoitteeseen. HelMiKuu Metsätalouden veroilmoitukset kannattaa tehdä valmiiksi, vaikka viimeinen jättöpäivä onkin maaliskuun puolella. useimmilla metsänomistajista on ainakin metsänhoitomaksu ilmoitettavana vähennykseksi. vuoden 2014 verotus päättyy 31.10. veroilmoituksen liitteeksi ei pidä laittaa minkäänlaisia selvityksiä. HuHTiKuu liikkeenja ammatinharjoittajat voivat jättää metsäveroilmoituksensa muiden tuloveroilmoitusten kanssa 2.4. Esimerkissä sivulla 26 metsävähennystä on käytetty aiemmin. Metsävähennys on metsänomistajakohtainen. Etelä-Suomessa vuoden 2010 ja Pohjois-Suomessa vuoden 2008 varaukset on nyt viimeistään tuloutettava. 29 MAKASIINI 1 • 2015 3325_.indd 29 07/01/15 16:20. jos metsänomistaja ei ole arvonlisäverovelvollinen, kulut vähennetään metsäverotuksessa bruttosummasta eli arvonlisäveroineen
Verohallinnon ohjetaksa on laskettu pienimuotoisen klapinteon perusteella. Verotuksessa hankintatyöksi katsottua puunkorjuuta voivat tehdä metsänomistajan lisäksi hänen puolisonsa sekä kotona asuvat lapset. Sen sijaan polttopuiden vienti asiakkaille henkilöautolla ei ole hankintatyötä. hankintatyön ansiotulona verotettava arvo 140–125 /140 = 0,1 x 3 282 = 328,20 euroa. rajana 125 kuutiota Hankintana voi korjata puuta 125 kuutiometriin saakka verovapaasti. Käteiskaupalla myyty puu, esimerkiksi polttopuu, rinnastetaan hankintakauppaan. *vähennetään hankintakaupan arvosta 2C-lomakkeella. Oma korjuu on hankintatyötä Hankintatyön yksikkötaksat voi laskea myös itse. hankintakaupan arvosta voi verotuksessa vähentää oman työn arvon. Hankintakaupalla voidaan myydä myös muiden korjaamaa puuta. puut Metsänen on ajanut metsästä mönkijällään, ajon taksaksi hän on laskenut 8 euroa kuutiometriltä. Hankintatyöt kirjataan tehdyksi sen vuoden veroilmoitukseen, jolloin työt on tehty. Verotusta varten työstä on tehtävä laskelmat. 30 MAKASIINI 1 • 2015 3325_.indd 30 07/01/15 16:20. Konekustannuksia ei oteta huomioon. siitä on ollut tavanomaista kuitupuuta 110 kuutiometriä ja klapeina myytyä polttopuuta 30 kuutiometriä (75 heittokuutiometriä). Hankintapuiden mittaustai maksuajankohta ei vaikuta asiaan. Ajotaksa voi silloin olla esimerkiksi 8–10 euroa kuutiometriltä. **vähennetään polttopuukaupan arvosta 2C-lomakkeella. katso sivu 26. Hankintapuut saatetaan joskus toimittaa sahalle saakka tai muuhun vastaavaan paikkaan metsän ulkopuolelle. katso sivu 24. Työn arVo €/M3 HanKinTaTyön arVo € Puutavaralaji Määrä m3 Valmistus Kuljetus Valmistus Kuljetus Mäntykuitu 80 12,40 8,00 992 640 kuusikuitu 30 13,00 8,00 390 240 yhteensä 2 262* koivuklapit 30 26,00 8,00 780 240 yhteensä 1 020** hankintaja polttopuuta yhteensä 140 m3 ja sen arvo 3 282 euroa. Ajon osalta voidaan silti vähentää normaalit auton kilometrikulut. Jos puut on ajettu esimerkiksi moottorikelkalla tai mönkijällä, ajon ajankulua voi verrata puun tekoon. Periaate on, että työn arvo on se, mitä samasta työstä olisi pitänyt maksaa vieraalle. Merkitään hankintatyön veronalaiseksi arvoksi 2C-lomakkeen taustapuolen kohtaan 15. työn arvon voi laskea itse Hankintatyön arvon voi laskea verohallinnon ohjetaksojen perusteella. Ne on laskettu sillä oletuksella, että puut kaadetaan ja karsitaan moottorisahalla ja ajetaan tienvarteen maataloustraktorilla. Jos metsänomistajalla on useita eri maatiloja, eli eri kunnissa sijaitsevia metsäkiinteistöjä, verovapaus koskee kutakin maatilaa erikseen. Teema: meTSÄVeROTUS hannu jauhiainen H ankintatyössä metsänomistaja korjaa itse myyntiin menevät puut. Yksi henkilö voi tehdä useamman sata kuutiometriä vuodessa verovaMAtti Metsäsen HAnkintAtyöt 2014 Matti Metsänen on korjannut viime vuonna hankintapuuta yhteensä 140 kuutiometriä. HankinTaTyöT kiRjaTaan TeHdykSi Sen VUOden VeROilmOiTUkSeen, jOllOin TyöT On TeHTy. Hankintatyön arvo on ansiotuloa, mutta sitä verotetaan vain 125 kuutiometrin määrän ylittävältä osalta. Hankintakaupan arvosta vähennetään hankintatyön arvo, sillä kaupan arvo on oman työn arvon osalta verovapaata. Silloin ei synny kaupan arvosta vähennettävää hankintatyön arvoa, korjuun kulut vähennetään metsätalo?uden menoina. Maantieajo voidaan katsoa hankintatyöksi siltä osin, kun ajetaan metsätalouden koneilla, joten maantieajollekin voidaan laskea tulosta vähennettävä arvo. Ylimenevän osan hankintatyön arvo on ansiotuloa, joka lisätään työn tekijän palkkatai eläketuloihin. Hankintatyön verovapaus on maatilakohtainen. katso sivu 24. Myös myyntiin menevien, omasta metsästä korjattujen polttopuiden teko on hankintatyötä. Muutoin esimerkkilaskelmassa on käytetty verohallinnon ohjetaksoja. Yhtymän ja kuolinpesän metsässä hankintatyöhön ovat oikeutettuja osakkaat perheenjäsenineen
• alvit ilmoitetaan joka vuosi aktiivisesti metsätaloutta harjoittavien kannattaa hakea arvonlisäverovelvollisiksi. Jos vähennettävien verojen määrä on suurempi, verottaja palauttaa summan metsänomistajalle sen jälkeen, kun veroilmoitus on käsitelty. Jos työn tekijöitä on useita, määrät ilmoitetaan veroilmoituksessa tekijöittäin, tarvittaessa ajo erikseen. Käytännössä kaikkien aktiivisesti metsätaloutta harjoittavien kannattaa olla alv-velvollisia. Verottajalle lähetetään uusi laskelma mittauksen valmistuttua. Jos lomake lähetetään paperisena, se on allekirjoitettava. Mukana tulevasta maksuohjeesta löytyy kolmen pankin tilinumerot sekä niiden alla henkilökohtainen viitenumero, vero voidaan maksaa minkä tahansa pankin tilille. Kausiveroilmoitus on tehtävä, vaikka metsänomistajalla ei olisi ollut arvonlisäverollista toimintaa. Tällöin ruksitaan lomakkeen alareunassa Ei alv-toimintaa -otsikon alta kohta 055. Samoin menetellään puolisoiden tilojen kanssa. Alv-lomake on lähetetty vain alv-velvollisille. Jos hankintasavotta on vuodenvaihteessa kesken, tehty ja ajettu puumäärä on arvioitava. Jos arvonlisäveroja jää maksettavaksi, ne on maksettava verottajan tilille viimeistään 2.3.2015. Jos metsänomistaja on muun toiminnan vuoksi velvollinen tekemään kausiveroilmoituksen kuukausittain tai neljännesvuosittain, se on tehtävä samoin myös metsätalouden osalta samoin. Arvo uinumaan Koska hankintatyöt kirjataan tehdyksi tekovuonna, työn tekeminen ja kaupasta saadut maksut eivät välttämättä osu samalle vuodelle. 31 MAKASIINI 1 • 2015 3325_.indd 31 07/01/15 16:20. Muutkin voivat vapaaehtoisesti hakeutua arvonlisäverovelvolliseksi. Kausiveroilmoitus tulee yhdessä 2C-lomakkeen ja sen täyttöohjeiden kanssa. Jos kaupasta ei ole saatu tuloja, työn arvo voidaan jättää uinumaan, jolloin se vähennetään vasta seuraavana vuonna, kun kaupasta on saatu maksu. Esimerkiksi yhtymän osakkaat voivat yhteisesti tehdä vain 125 kuutiota verovapaasti. Tällöin se merkitään vain 2C-lomakkeen taustapuolelle, jossa on yhteenveto tehdyistä hankintatöistä. Viitenumero ohjaa maksun verovelvollisen verotilille. Alkutuottajana metsänomistaja tekee vain yhden kausiveroilmoituksen. Paperisen kausiveroilmoituksen voi palauttaa samassa kuoressa 2C-lomakkeen kanssa. Maatalouden sekä mahdollisten erillisinä verotettavien metsätilojen arvonlisäverot lasketaan yhteen. paasti samankin kunnan alueella, jos hänellä on oman metsän lisäksi osakkuuksia eri maatiloina verotettavissa yhtymissä tai kuolinpesissä. Verottaja siirtää kunkin hankintatyön tekijän verollisen ansiotulo-osuuden henkilökohtaiseksi ansiotuloksi. Jos teon määrä ylittää 125 kuutiometriä, mutta kuljetuksen määrä on pienempi, verotettavaa ansiotuloa kertyy vain teon osalta. Jos loppuvuoden aikana päättyneen savotan puut mitataan vasta veroilmoituksen jättämisen jälkeen, hankintatyön arvoa joudutaan korjaamaan jälkikäteen. Puukaupoista, klapien myynnistä ja esimerkiksi korjuupalvelujen myynnistä kertyneet arvonlisäverot kirjataan kohtaan Vero kotimaan myynnistä verokannoittain. Tästä aiheutuu lisävaivaa veroilmoituksen teossa. Jos itse korjattu puumäärä ylittää maatilakohtaisesti 125 kuutiota, tehdään yhteenvetolaskelma, josta saadaan ansiotulona verotettava työn arvo. Metsätalouden kulujen arvonlisäverojen yhteissumma kirjataan kohtaan Kohdekauden vähennettävät vero. Alv-velvollisuus on pakollista, jos vuosittaiset myynnit ovat yli 8 500 euroa. Näiden summien erotus kirjataan kohtaan Maksettava/Palautukseen oikeuttava vero. vero.fi/verotili. Kausiveroilmoituslomakkeen voi täyttää sähköisesti Verohallinnon verotili-palvelussa, osoitteessa www. Kun tekijöitä on useita, on muistettava verovapauden maatilakohtaisuus. Jos hankintana ajettu puumäärä on erisuuruinen kuin tehty, eli osa puusta on ajatettu vieraalla, sekä teolle että kuljetukselle lasketaan erikseen työn arvot ja kertoimet verolomakkeen ohjeen mukaisesti puumäärän ylittäessä 125 kuutiometriä. hannu jauhiainen M aaja metsätalouden harjoit tajat voivat olla alkutuottajina arvonlisäverovelvollisia. Yleensä metsänomistajalla on vain myynneistä 24 prosentin arvonlisäveroja. Metsätalouden tiedot kootaan kausiveroilmoituksen vasemmanpuoleiseen osioon, jonka otsikko on Arvonlisäveron tiedot
Päätöksiä pitää tehdä ajoissa. Kun valmistuvien määrä on jo nyt laskenut sen alle, siirrytään sielläkin työvoimapulaan. Puutavara-auton kuljettajia kouluttaa todellisuudessa puolustusvoimat, mutta osaajista on jo nyt paikallisesti pulaa. Kun pääosa työelämässä olevista suomalaisista metsureista on yli 50-vuotiaita, pula ammattitaitoisista suomalaisista metsureista on kohta todellisuutta. Jotta siihen päästään, koulutuksessa on siirryttävä S uunnitellut ja osittain jo toteutuksessa olevat metsäteollisuuden investoinnit tarvitsevat uutta työvoimaa myös metsiin. Metsäammattilaisille on kysyntää Ei ole kenenkään etu, jos metsissä tekee töitä heikosti työnsä osaavia henkilöitä. M etsureita valmistuu koko Suomessa vuosittain reilusti alle sata. Mutta se on haaste myös metsäalan työnantajille, yrittäjille, varttuneemmille ammattilaisille ja metsänomistajille. Olen kuitenkin huolestunut ammattitaitoisen väen riittävyydestä, kun uusien metsäammattilaisten kysyntä kasvaa. Se on iso haaste oppilaitoksille, opettajille ja oppilaille. Osan siitä voi korvata ulkomaisella työvoimalla, mutta ei kovin helposti kaikkea. Puutavara-autonja metsäkoneenkuljettajilla kun on kysyntää niilläkin markkinoilla. 32 MAKASIINI 1 • 2015 32 MAKASIINI 1 • 2015 3326_.indd 32 07/01/15 16:24. Kun Äänekosken suurinvestointi toteutuu, se lisää puun kysyntää suhteellisesti eniten Äänekoskelta pohjoisen suuntaan: Pohjois-Savossa, Pohjois-Pohjanmaalla, Pohjois-Karjalassa, Kainuussa ja Lapissa. Heiltä odotetaan kykyä itsenäiseen työntekoon, luotettavuutta, metsäasioiden osaamista, tekniikan hallintaa ja hyvää taitoa tulla muiden ihmisten kanssa toimeen. Tämä vaatii jo opiskeluaikana kokonaisvaltaista metsäalan ammattiin kasvamista. Metsäkoneenkuljettajia valmistuu vuosittain noin 300, teoriassa se rimaa hipoen riittäisi. Metsänhoitajia valmistuu alan tarpeisiin nähden selvästi yli tarpeen, se tilanne ei ole muuttumassa. T ulevaisuudessa metsäammattilaisilta edellytetään yhä parempaa osaamista. Ki m m o Br a n d t / Co m .p iC yksittäisten asioiden opettamisesta suurempiin kokonaisuuksiin. Me kaikki tarvitsemme lisää ammattitaitoisia nuoria. Metsätalousinsinöörien osalta aika on vielä reilun vuoden pidempi. Metsäkoneenkuljettajia siirtyy töihin paljon muille aloille, joten osaajista tulee sielläkin pula. Tuetaan heidän oppimista. Pohjoisessa kuitupuuta on helpommin saatavissa lisää markkinoille kuin etelämpänä. Ei ole kenenkään etu, jos metsissä tekee töitä heikosti työnsä osaavia henkilöitä. RAHAPUU JYRKI KETOLA Kirjoittaja on metsänomistaja ja metsäsijoittaja. Metsäalan työvoiman saatavuutta parantaa uusien kaivosten avaamisen hidastuminen ja aika vähäiset isot maanrakennuskohteet alueella. Jos nyt päätämme lisätä metsäkoneenkuljettajien ja metsureiden koulutusta peruskoulun päättäneistä nuorista, vaikutus työmarkkinoilla alkaa näkyä vasta viiden vuoden kuluttua. Metsätalousinsinöörejä jää yksistään metsäalan töistä eläkkeelle reilut 150 vuosittain. K un Suomessa työttömyys kasvaa ja metsäalalla oli työn tuottavuuden nopean kasvun takia ajoittain paljon työttömiä, on monen mielestä turha surra mahdollista tulevaa työvoimapulaa
Sivu 42 PeRintöMetsä Yhteinen tahto haussa Sivu 44 3327_.indd 33 07/01/15 16:24. Sivu 40 allakka Näin saha kulkee mukana Sivu 41 kysy Pois Mikä lehtikuusta viivyttää. OMA METSÄ Pikatesti Repusta taukopaikka Sivu 37 Metsänhoito 14 kysymystä kannattavuudesta sivu 34 M ik ko Ri ik il ä PuukauPPakoulu Ensin pitää olla leimikko Sivu 38 tutkiMus Jatkuvasti vai tasaikäisenä
METSÄNHOITO Metsätalouden kannattavuus kohenee helpoiten puun myyntiä lisäämällä. kySyMySTÄ M IK KO H ÄY RY N EN 34 MAKASIINI 1 • 2015 34 MAKASIINI 1 • 2015 3328_.indd 34 07/01/15 16:09
Pienet uudistusalat voi olla järkevää uudistaa kylvämällä. Kun kysyntä on hyvä, voi olla järkevää myydä korjuuteknisesti hankalia kohteita. Helpoiten kannattavuutta kohennetaan lisäämällä tuloja. Jos ostajien talvileimikkovarannot ovat täynnä, hankalaa talvikohdetta ei kannata laittaa myyntiin. Yleensä kannattaa kysyä tarjous kaikilta alueen ostajilta. Taimia voi esimerkiksi istuttaa hieman vähemmän kuin suositellaan. Yksinään niitä ei yleensä kannata korjata, koska hakkuukertymä on vain muutamia kymmeniä kuutiometrejä hehtaarilta. 4 Kannattaako leimikon kilpailuttaminen. 2 Kannattaako odottaa puun hinnannousua ja ajoittaa myynnit sen mukaan. 6 Kannattaako uudistusala kylvää vai istuttaa. Rehevillä mailla istutus on yleensä järkevin uudistamismenetelmä. Kaupan ajankohta ja leimikon laatu vaikuttavat puun hintaan. Kokonaisuuden kannalta pienillä säästöillä ei ole suurta merkitystä. Yksinkertaisinta on myynnin kasvattaminen, mutta säästääkin voi ja jotain tehdä itse. Puuta voisi myydä useammin ja kerralla enemmän. Leimikko kannattaa suunnitella niin, että syntyy korjuuteknisesti järkevä kokonaisuus. Kuusta ja koivua on hankala uudistaa kylvämällä. Reunametsä tuottaa usein osalle alueesta luontaista taimiainesta. Pienartie on ehkä yksi järkevimmistä metsätalouden investoinneista. Pienertien tekoa kannattaa pohtia aina, kun kaivinkone tulee palstalle uudistusalaa muokkaamaan. 3 Miten puusta saa paremman hinnan. Viime vuosina puun hintataso on ollut vakaa, eikä suuria vuosittaisia vaihteluja ole ollut. TEKsTI HaNNu JauHIaINEN kySyMySTÄ M IK KO H ÄY RY N EN H a N N u Ja u H Ia IN EN Lähes jokainen metsänomistaja voi istuttaa itse. 1 Miten parannan metsätalouteni kannattavuutta. Säästäminen voi olla myös näennäistä. Muutamalla sopivalla säästöpuuryhmällä saa uudistusalan keskellekin luontaisia taimia. Viimeksi havutukin hintataso oli erittäin hyvä vuonna 2007. Uudistamismenetelmä kannattaa valita kohteen mukaan. Näin saa varmistettua käyvän hintatason. Hyvät tienvarsikohteet saa aina kaupaksi, joten niitä voi taas säästää pahan päivän varalle. Ojitusalueille tehdyt pienartiet palvelevat etupäässä talvikorjuuta, mutta osa niistä kuivuu henkilöautolla ajokelpoisiksi. Pienarteitä voidaan tehdä kangasmaille. Voi olla, että rahantarvetta tulee juuri silloin, kun puusta on ylitarjontaa. On kuitenkin muistettava, että kaikki eivät saa puitaan myytyä parhaaseen hintaan. Talvija kesäleimikot kannattaa eritellä tilanteen mukaan. Hyvän hintatason aikoihin voi lisätä päätehakkuita. Esimerkiksi metsätöiden teko helpottuu, kun tilalla liikkuminen tehostuu. Niinkin voi tehdä. kannattavuudesta Metsätalouden tulosta voi parantaa monella tavalla. 5 Miten kuluissa voi säästää. Osa ehkä joutuu toteamaan, että paremman hinnan odottelu ei enää kannata. Esimerkiksi nuukailu metsänuudistamisessa tai taimikon varhaishoidossa voi kostautua myöhemmin huonompana metsän kasvuna. Omatoimisuus kannattaa, vaikka urakkatahtiin ei työskenneltäisikään. Puolukkatyypin kankailla ja sitä karummilla mailla konekylvö on varteenotettava ja edullinen vaihtoehto istutukselle. Pienartie tehdään tien viereen kaivetun ojan maista tai maapohja tasataan tarpeen mukaan ja kannot nostetaan pois. Myyntiä lisäämällä moni metsänomistaja voisi helposti kasvattaa tulojaan 5 000– 10 000 eurolla vuodessa. Todennäköistä myös on, että vuoden 2007 kaltaisia tilanteita ei enää tule. 8 Kannattaako pienarteiden teko. Jos hakkuumahdollisuuksia on runsaasti, tasainen puunmyynti on yleensä järkevää. Monesti tietä on tehtävä jo senkin vuoksi, että ylipäätään päästään kunnostusojitusalueen pienartielle. Se ei maksa paljon ja siitä on suurta etua. Kun tehdään pienialaisia siemenpuuhakkuita, kannattaa samalla suunnitella jo seuraava lähialueen hakkuu, jonka yhteydessä siemenpuut korjataan pois. Suuri osa metsänomistajista hyödyntää metsiään vähemmän kuin olisi mahdollista. Nuukaksi voi toki heretä. Puun ostajien tarpeet vaihtelevat jopa kuukausittain, joten tilanteet muuttuvat. Samalla voi omin kustannuksin teettää tarvittavia kangasmaan tieuria. Valitettavan usein siemenpuut jäävät uudistusalalle pitkiksi ajoiksi. Säästämisen suhteen kannattaa siis toimia harkitusti. Kun korjattavaa puuta on noin 500 kuutiometriä tai enemmän, se kiinnostaa ostajia. On metsänomistajia, jotka eivät ole myyneet puuta sen jälkeen. Konekylvön kustannus on pieni ja siemenet saadaan heti muokattuun maahan. Myös puun ostajien puun tarve vaikuttaa hintatasoon. Samalla kone voi tehdä esimerkiksi kulkukelpoisen 35 MAKASIINI 1 • 2015 35 MAKASIINI 1 • 2015 3328_.indd 35 07/01/15 16:09. 7 Jätänkö siemenpuita vai uudistanko kylvämällä. Siemenpuut pitäisi poistaa yleensä muutaman vuoden kuluttua maanmuokkauksen jälkeen eli heti, kun alue on taimettunut. Pienarteitä tehdään tavallisesti kunnostusojitusten yhteydessä, jolloin niiden tekoon saa kemeratukea. Pienehköiltäkin tiloilta saa tuottoa, jos vain myy puuta. Niiden korjuu useamman metrin mittaisesta taimikosta on hankalaa, ja silloin siemenpuut hidastavat jo taimikon kehitystä
Sekään ei auta, jos puusto on päässyt liian huonoon kuntoon. Metsähommissa on paljon mukavampaa, jos liikkumiseen on kulkupeli, eikä kaikkia tavaroita tarvitse raahata palstalle reppuselässä. 10 Kannattaako metsän lannoitus. Mönkijän hankintaa kannattaa harkita huolellisesti. 14 Jos olen nyt usean metsänhoitoyhdistyksen jäsen, kannattaako jatkossakin maksaa kaikkien jäsenmaksu. Järkevintä voi olla päätehakkuu, kunnostusojitus ja maanmuokkaus. METSÄNHOITO uran aukon reunaan, jolloin istutustyöt helpottuvat. Taimikonhoitotyötkin on helpompi tehdä, kun loppumatkan palstalle voi kulkea mönkijällä. Taimitarhoilta voi saada ylijäämätaimia joskus normaalia halvemmalla. 13 Kannattaako ostaa mönkijä. 12 Mitä metsänhoitotöitä kannattaa tehdä itse. Jos tilan lähellä on taimitarha, sellaisia voi kysellä. Jos ei tarvitse kaikkien yhdistysten palveluita, voi harkita, maksaako kaikkien jäsenmaksun. Taimien istutus, heinääminen sekä varhaishoito ovat niitä töitä, joita lähes jokainen metsänomistaja voi tehdä itse. Karuimmilla mailla muokkausta ei välttämättä tarvita, sillä alue uudistuu luontaisesti sen, minkä on tarpeen. Etenkin Lapin laajoilla ojitusalueilla tuottavuus on paikoin niin huono, että ojitusalueiden metsiin ei kannata laittaa kovin paljoa rahaa. Satunnaisen taimenistuttajan kannalta tämä on usein järkevin ja kannattavinkin ratkaisu. Liittymään on haettava asiamukainen lupa. Jos tuntuu, että mönkijää tarvitaan, se kannattaa hankkia. Esimerkiksi iso istutusurakka sujuu paljon helpommin, jos käytössä on mönkijä. Ja jos metsätila on päätien varressa, eikä sille ole liittymää, sellainen kannattaa tehdä. On kuitenkin hyvä muistaa, että yhdistykset tekevät yhdessä MTK:n kanssa yleistä edunvalvontatyötä. Kunnostusojituksen tarve tulee miettiä huolellisesti. Yleensä suuret toimijat tilaavat isoja eriä ja saavat taimet sen takia järkevään hintaan. Omalle työlle saa kohtuullisen hyödyn, vaikka ei urakkatahdilla työskentelisikään. H a N N u Ja u H Ia IN EN 36 MAKASIINI 1 • 2015 36 MAKASIINI 1 • 2015 3328_.indd 36 07/01/15 16:09. MTK:n ja metsänhoitoyhdistysten muut jäsenedut saa yhden yhdistyksen jäsenmaksulla. Kyse on myös työssä viihtymisestä. Monesti syy puuston huonoon kuntoon on ravinnetaloudessa: se ei ojittamalla parane, vaan tarvitaan myös terveyslannoitus. Kulut saa usein takaisin jo seuraavassa puukaupassa parempana hintana. Sopivat hyvälaatuista havupuustoa kasvavat kangasmaat ovat parhaita lannoituskohteita. Monelle aktiiviselle ja omatoimiselle metsänomistajalle mönkijä voi olla tarpeellinen ja hyödyllinen kapistus. Jos esimerkiksi omistaa useita pieniä tiloja usean eri yhdistyksen alueella, jäsenyyksien mielekkyyttä voi pohtia. Siitä on hyötyä kaikille metsänomistajille – myös niille, jotka eivät kuulu yhdistyksiin. Mönkijällä lannoitteet kulkevat palstalle kätevästi. Käytetyn saa muutamalla tonnilla. 11 Saako taimet halvemmalla, jos ne ostaa suoraan taimitarhalta. Taimikon varhaishoidoksi saattaa riittää alkuvaiheessa se, että kiertelee vesurin kanssa taimikon ja katkoo istutustaimia varjostavat lepät ja muut vähäarvoiset puut pois. Siitä on apua myös pienimuotoisilla hankintasavotoilla ja lannoituksissa. Jos on useita metsätiloja eri paikoissa, mönkijä on helppo siirtää paikasta toiseen. Esimerkiksi metsänhoitoyhdistykset toimittavat taimet sovittuun aikaan ja huolehtivat siitä, että ne ovat oikean laatuisia. Jos vesitalous on niin huonossa jamassa, että se näkyy puiden kasvussa, kunnostusojitus on tarpeen. Kun alkuvaiheessa poistetaan etukasvuiset lehtipuut, myöhempi taimikonhoito tulee edullisemmaksi, mikäli se ylipäätään on tarpeen. 9 Kannattaako kunnostusojitus. Metsän kasvatuslannoitus on yksi järkevimmistä ja taloudellisesti kannattavimmista metsänhoitotoimista. Pienellä hoidolla taimikko saadaan alkuvaiheessa kasvamaan täystiheänä, eikä sillä myöhemmin enää ole suurempia uhkia. Kasvatuslannoitus kannattaa
Erinäisiä maastonvärisiä esineitä etsiskelleenä olen silti sitä mieltä, että mahdollisimman räikeät värit ovat parhaita kaikissa metsäkamppeissa. Auki taitettavat jalat ovat tukevaa, mutta kevyttä alumiiniputkea. Repun sammalen vihreä väri on kyseenalainen. Soljet ja hihnojen kiinnitykset ovat harkittuja ja toimivia. Halvempia ja kalliimpiakin on tarjolla, esimerkiksi Erätukun reppujakkara maksaa noin 30 euroa ja Savotan hieno nahkainen noin 245 euroa. Reppuosan kurenarun solki on näppärä. Vihreä ei erotu Ruotsalaisvalmisteinen tai ainakin länsinaapurissa suunniteltu reppu on yksityiskohdiltaan viimeistelty. Haglöfs Combi -repussa riittää tilaa, peräti 42 litraa. Ne ovat niin ahtaat, että hihnaa on vaikea ujuttaa soljen läpi. Testisavotalla mukaan pakattiin vielä järeä järjestelmäkamera. Lisähienoutena alumiiniputket on päällystetty muovilla, joten esimerkiksi jahtimiehen kivääri ei kolise rautoihin. Istuinputki on ympäröity muovilla, joka vaimentaa esimerkiksi olalla keikkuvan metsästyskiväärin kolinaa. Repun kumpaankin sivutaskuun sopii litran termospullo. Levon hetkiin Haglöfsin tilava reppujakkara palvelee kaikkia luonnossa liikkuvia. Esimerkiksi reppuosan kiinni kuristavan narun kiristävä solki toimi erinomaisen näppärästi. Plussat ja miinus + tilava + mukava käyttää + laadukas + kevyt – sivutaskujen soljet Repun hihnat on hyvin suunniteltuja ja toimivia. Kännykkä, lompakko ja autonavaimet sujahtavat repun läpässä olevaan vetoketjulliseen taskuun. 37 MAKASIINI 1 • 2015 3329_.indd 37 07/01/15 16:14. Tiedän kyllä, että moni metsässä liikkuja on mieltynyt maastoon sulautuvaan väriin. Istuinputket painavat jonkin verran selkään, kun raskaasti lastatun repun nostaa pykälään. Reppujakkaraa ei kanneta yleensä kilometrikaupalla, joten haitta on pieni. Lisäksi repun kupeella on patruunataskuksi nimetty vetoketjullinen tila. pikatesti TeksTi ja kuvaT Mikko Riikilä R eppujakkara on oiva apuväline, oletpa sitten lähdössä savottaan, hirvijahtiin tai vaikkapa Greenpeacen iskuun metsänhakkuita vastaan. Tasaisella maalla reppujakkara on vakaa ja huoleton istuin. Erityisen epämukavaksi tuntemusta ei kuitenkaan voi sanoa. Välillä on mukava istahtaa. Haglöfsin Combi -reppujakkaran ohjehinta on 149 euroa. Istumakorkeus on luonteva. Varsinaiseen reppuosaan mahtuu vaivatta neljä puolentoista litran vissypulloa, eväät ynnä työkalut, varakoukku, -mitta ja teräketju. Ainoa moite pitää antaa sivutaskut sulkevan hihnan kiinni väännettäville lukitussoljille
Hankintakaupassa korjuusta vastaa sen sijaan puun myyjä. 38 MAKASIINI 1 • 2015 3330_.indd 38 07/01/15 16:13. Ensimmäisessä osassa käydään läpi kaupan suunnittelun avainkysymykset. Useimmiten hakkuualueen eli leimikon suunnittelee metsänhoitoyhdistyksen tai metsäyhtiön metsäneuvoja. Lopullinen kauppahinta määritellään hakkuun yhteydessä tehdyn mittauksen osoittaman puumäärän perusteella. Hakkuiden perusteena voi olla metsänhoidollinen tarve, vaikkapa ylitiheyden aiheuttama harvennuksen tarve, tai hakkuukypsyyden saavuttaneiden puustojen sadonkorjuu päätehakkuissa. Kauppa perustuu hankintasopimukseen, jossa määritellään myytävä puumäärä puutavaralajeittain sekä puiden luovutusajankohta. Metsänkäyttöilmoitus on tehtävä kaksi viikkoa ennen hakkuun aloittamista. Tyypillinen hankintaleimikko on parin hehtaarin ensiharvennusmetsikkö. Leimaaja merkitsee hakkuukohteet kuitunauhoin maastoon ja piirtää niiden rajat kartalle. Silloin kaupan kohteena on hakkuuoikeus maastoon ja kartalle merkittyyn leimikkoon. Ylivoimaisesti suurin osa yksityismetsien puusta myydään pystykaupoin. Metsänkäyttöilmoituksen tekemiseksi leimikko on määriteltävä hankintakaupassakin. Pystykaupoissa puusta maksetaan metsänomistajalle kantohinta, ostaja maksaa puunkorjuun. Nämä selviävät esimerkiksi metsänhoitosuunnitelmasta. Hankintakaupassa puulle maksetaan hankintaeli tie?nvarsihinta, joka sisältää Ensin Pitää olla lEimikko Metsälehti Makasiinin uudessa juttusarjassa, Puukauppakoulussa, paneudutaan puun myynnin saloihin. Samaan leimikkoon voidaan liittää eri tavoin hakattavia metsiköitä. Leimaaja arvioi suuntaa antavasti hakkuussa kertyvä puumäärän puutavaralajeittain sekä puunmyyntitulon. Useimmiten leimikon suunnittelee metsänhoitoyhdistyksen tai metsäyhtiön metsäneuvoja. Muista metsänkäyttöilmoitus Pystykaupalla ostetun leimikon korjuusta vastaa puun ostaja. Puut metsänomistaja voi myydä hankintatai pystykaupalla. PuukauPPakoulu 1/8 TeksTi ja kuvaT Mikko Riikilä P uukaupan valmistelun ensimmäinen vaihe on selvittää tilan hakkuumahdollisuudet ja niiden sijainti
Jo korjattujen puiden myynti voi olla vaikeaa. Metsälehti Makasiinin Puukauppakoulu jatkuu koko vuoden. Ammattilaiset kutsuvat tällaista kytkykauppaa leimikon pilaamiseksi. Samoin mäntyja kuusivaltaiset päätehakkuukohteet kannattaa jakaa omiksi leimikoikseen. myös puunkorjuun osuuden eli hankintalisän. kauppahinta määritellään tienvarressa tai tehtaalla mitatun puumäärän perusteella. Myös ennakkoraivausten teettäminen ennen puukauppaa helpottaa harvennusleimikon myymistä. ostaja vastaa puunkorjuusta. Myyjä vastaa puunkorjuusta ja sen kustannuksista. taLviLEiMikko: upottavan maaston tai kehnon tiestön vuoksi puun korjuu ja autokuljetus onnistuu vain talvella roudan aikaan. Pienemmillä kohteilla koneiden siirtokustannukset alentavat kantohintaa. kELirikkoLEiMikko: leimikon maasto ja sieltä johtava tiestö kestävät puunkorjuun ja autokuljetuksen kaikkina vuoden aikoina myös kelirikon vallitessa. Tämä tarkoittaa kunnollisia maastomerkintöjä, valmiiksi katsottuja puutavaran varastopaikkoja sekä lupia niiden käyttämiseen, jos puut on varastoitava naapurin maille. Päätehakkuuleimikon vähimmäiskoon pitäisi olla noin 300 kuutiota. Tämän vuoksi tukkivaltaisiin päätehakkuuleimikoihin ei kannata liittää harvennuskohteita, koska varsinkin sahat tapaavat karsastaa harvennuskohteita. Sama ostaja ei yleensä maksa parasta hintaa sekä mäntyettä kuusitukille. Kuitupuun hintavaihtelut ovat vaimeampia kuin tukkipuun, joten metsänhoidollisesti tarpeellisten harvennushakkuiden tekemistä ei ole järkevää lykätä paremman hinnan toivossa. Tällöin kannattaa kärkkyä otollista hetkeä, jolloin varsinkin tukkipuun kantohinnat ovat keskimääräistä korkeammat. Tuunaaminen kannattaa Huolellisesti suunniteltu leimikko lisää ostajan kiinnostusta. Myös nämä kiinnostavat ostajia kovasti. Myyjälle maksetaan puista kantohinta. Vain roudan aikaan korjattavien talvileimikoiden myynti on lähes aina vaikeaa. Niiden parasta myyntiaikaa ovat kevät, kesä ja pitkään sateisina jatkuvat syksyt. Laimeinta niiden kysyntä on joulun tienoilla, kun ostajilla on laarit täynnä talvileimikoita. Pystykaupoilla metsänkäyttöilmoituksen tekee yleensä myyjä tai leimaaja. Näin sekä mäntyettä kuusitukille voidaan etsiä parhaan hinnan maksava ostaja. Nämä kiinnostavat ostajia aina eniten. Kokenut puukauppa-asiantuntija neuvoo paketoimaan leimikkoon mahdollisimman yhdenmukaisia metsiköitä: Harvennukset ja päätehakkuut on edullisinta myydä erillisinä leimikoina. Kelirikkoja kesäaikaan korjattavat leimikot ovat haluttuja. Itse puut korjaava myyjä saa palkakseen hankintalisän. kauppahinta määräytyy korjuussa mitatun puumäärän perusteella. Älä pilaa leimikkoasi Metsänomistajan edun mukaista on laatia leimikoita, jotka kiinnostavat mahdollisimman monia ostajia. ostaja vastaa korjuukustannuksista. MEtsänkäyttöiLMoitUs: Myyntipuun hakkuusta on ilmoitettava suomen metsäkeskukselle kaksi viikkoa ennen hakkuun aloittamista. Puun korjuuta ei pidä aloittaa ennen hankintasopimuksen tekemistä. Jatkossa pureudutaan seuraaviin aiheisiin: Makasiini 2: ostotarjoukset ja tarjousten vertailu Makasiini 3: Puukaupan tekeminen Makasiini 4: korjuun valvonta Makasiini 5: Puukaupan päättäminen Makasiini 6: Puukaupan juridiikka Makasiini 7: Puutavaran mittaus Makasiini 8: erimielisyyksien ratkominen Sanastoa LEiMikko: Maastoon ja kartalle merkitty, hakattavaksi tarkoitettu alue. Pienillä, 20–30 hehtaarin tiloilla järkevän kokoisia leimikoita voi myydä suunnilleen viiden vuoden välein. siihen voi kuulua eri tavoin hakattavia metsiköitä, esimerkiksi harvennusta ja päätehakkuuta. Raivaamattoman suometsän harvennus kiinnostaa ostajia vielä vähemmän kuin valmiiksi raivatun. Leimikon tuunaaminen on sitä tärkeämpää, mitä huonommasta kohteesta on kyse. harvennuksia ei kannata Paremman hinnan toivossa lykätä 39 MAKASIINI 1 • 2015 3330_.indd 39 07/01/15 16:13. Harvennuksia voi tarjota hieman pienempinä leimikoina kuin päätehakkuita. Näiden kauppa on aina vaikeaa. PystykaUPPa: kaupan kohteena on hakkuuoikeus leimikkoon. Korjuun ulkopuolisella teettävä maksaa hankintalisän korjuuyrittäjälle. HankintakaUPPa: kaupan kohteena tienvarteen toimitettu puuerä. kEsäLEiMikko: leimikko voidaan korjata kesäaikaan, mutta ei kelirikon vallitessa. Eteläja Keski-Suomessa tämä tarkoittaa yli hehtaarin hakkuualaa. Talvileimikot eivät houkuttele Leimikoiden menekki riippuu niiden korjuumahdollisuuksista ja -ajoista
Toisaalta jatkuva kasvatus tuottaa enemmän tukkia pienemmillä kustannuksilla sekä tasaisemmat hakkuutulot. Huolestuttavampi uutinen on, että taigapunkki eli Siperian puutiainen on levinnyt Pirkanmaalle. Taigapunkki levittää borrelioosia ja aivokuumetautia. Tulokseen sisältyy kuitenkin paljon epävarmuutta, joten tutkijat aikovat tehdä lisää analyyseja. 2014. Kansainvälisen tutkijaryhmän satelliittianalyysin tulos oli, että Euroopan metsät sitovat noin miljardi tonnia hiilidioksidia vuodessa – yli 600 miljoonaa tonnia enemmän kuin hallitustenvälinen ilmastopaneeli on aiemmin arvioinut. O sc ar Ja ra m a/ IIa P W Ik Im ed Ia cO m m O n s Boreaalisen vyöhykkeen metsänkasvatustapojen kannattavuusvertailua eri tutkimuksissa MITTARI Taloudellinen mittari Puuntuotos Muut hyödyt tai monta yhtaikaa Erisuuntaisia tuloksia Lähde: Hietala, J., Kosenius, A-K., Rämö, A-K. Tasa-ikäiskasvatus kannattavampi Eri-ikäiskasvatus kannattavampi 6 8 4 7 4 3 4 1 Tulokset ristissä 40 MAKASIINI 1 • 2015 40 MAKASIINI 1 • 2015 3331_.indd 40 07/01/15 16:13. Jos tavoitteena on jatkuva puupeite, myös jatkuvassa kasvatuksessa hakkuita on vähennettävä puuntuoton kustannuksella. PTT työpapereita 164. Tiedot perustuvat Turun yliopiston keräämiin kansalaisten havaintoihin. Kanta on vahva Järvi-Suomessa, Ahvenanmaalla ja Lounais-Suomessa. Niistä runsas 40 antoi jollain tavalla kuvaa paremmuudesta – suuntaan tai toiseen. Metsien hiilinielu yllätti Metsät saattavat jarruttaa ilmastonmuutosta aiemmin luultua tehokkaammin. Taigapunkkeja jo Pirkanmaalla Puutiainen on levinnyt jo Lapin eteläosiin asti. Selvityksen mukaan eri tutkimuksia on vaikea verrata toisiinsa, varsinkin pitkien aikavälien arvioihin liittyy vääjäämättä epätarkkuuksia. & Horne, P. Tasaikäismetsän kannattavuutta lisää suurempi puuntuotto. Tulokset menivät kuitenkin ristiin. Metsätalouden taloudellinen tulos eri kasvatustavoissa. Professuuri painottuisi koulutukseen. Selvityksen mukaan tutkimuksista on turha hakea vastausta siihen, kannattaako tasaikäiskasvatuksesta siirtyä jatkuvaan kasvatukseen tai ylipäänsä kumpi metsänkasvatusmenetelmistä on parempi. Säätiö rahoittaa professuuria Metsämiesten Säätiö ryhtyy rahoittamaan metsäpolitiikan professuuria Helsingin yliopistossa. Säätiön tavoitteena on saada pysyvä metsäpolitiikan, erityisesti kansainvälisen politiikan professuuri maatalous-metsätieteelliseen tiedekuntaan. Suoalueen suojelulla voitaisiin tutkijoiden mukaan välttää suuret hiilipäästöt. Selvityksessä käytiin läpi kymmenittäin tutkimuksia. TUTKITTUA Tutkimuksella ei paremmuus ratkea Amazonilla isot hiilivarastot Amazonin sademetsän laajimman suon kokonaispinta-ala ja hiilivarasto on kartoitettu ensimmäistä kertaa. Toisaalta koko metsätilan tulovirta voi olla hyvin tasaista tasaikäiskasvatuksessakin”, tiivistää PTT:n metsäekonomisti Jyri Hietala. Ja sama toisin päin: ”Jatkuvan kasvatuksen metsä ei välttämättä olekaan erityisen peitteinen, jos puuntuotannon kannattavuus on metsänomistajan ensisijainen tavoite”, Hannes Mäntyranta Metsäyhdistyksestä toteaa. Sen sijaan Suomenselän alueella puutiaisia on harvemmassa. Kasvatusmenetelmän valinta täytyy siis edelleen tehdä enemmän tai vähemmän mutu-tuntumalta. Tutkimukset eivät myöskään huomioi kasvatusmenetelmien erilaisia riskejä. ”Säännöllisiä tuloja haluava metsänomistaja saattaa tästä syytä suosia metsikössä eri-ikäiskasvatusta. Siksi olisi kätevää, jos tieteestä löytyisi selkeä vastaus ratkaisun tueksi. Puutiaiskyselyyn saatiin yli 4 300 vastausta. Lopputulos on yhtälö, jonka muodostavat metsikkökuvion ominaisuudet, metsänomistajan tarpeet ja arvot – sekä suuri joukko tuntemattomia tekijöitä. Säätiö on lahjoittanut yliopistolle 200 000 euroa ja sitoutunut lahjoittamaan 600 000 euroa lisää seuraavien kolmen vuoden aikana. Jos suon hiilimäärä vapautuisi ilmakehään, se vastaisi noin 40:tä prosenttia koko maailman fossiilisten polttoaineiden vuosittaisista hiilipäästöistä. Mutta kun ei löydy, osoittaa PTT:n ja Metsäyhdistyksen tuore selvitys. EERO SALA UUden metsälain myötä moni metsänomistaja harkitsee jatkuvaan kasvatukseen siirtymistä. Valinta tunteella Metsänomistamiseen liittyy toki muitakin kuin taloudellisia arvoja. Suoalueelle, jonka pinta-ala on runsas kolmannes Suomesta, on varastoitunut yli kolme miljardia tonnia hiiltä
Nostokoukkuni kahvan sisällä on liitu, jolla merkkaan tukit, mutta sekin joskus katkeaa tai katoaa. Kun viila kuluu, siirrän sen kotiverstaalle, jonka viilapenkissä teroitan sillä terät vielä monena iltana. Tu u li kk i Si RO lA Muovi on liukas, joten kuljetan mukana kumimatonpalasta, joka tarraa niin sahaan kuin muovilaatikkoonkin. Sen päälle voi laiha poika istahtaakin. Tukkiliitu roikkuu mukana kuminauhassa, jonka toisessa päässä on hakaneula. Ketjunkin sillä kiristän. nen, teroitan sahani joka tankkauksen yhteydessä. Pienempi kiintopää sopii kytkinkopan muttereihin, isolla kiintopäällä avataan tulppa. Ainakin roskat ja jäätyvä vesi poistuvat vaseliinin mukana kärkipyörän väleistä. Nyttemmin molemmat Huskuni kulkevat hienoissa oransseissa muovilaatikoissa. Siperia on opettanut, että varaosia ja työkaluja tarvitaan. Vain ahneus on minut siihen ajanut. J a kun tarkka poika olen, oranssi laatikkoni pitää sisällään myös maalisudin. Kun ensimmäinen sahani ikääntyi, hankin tietysti uuden, vanhaa kuljetin varasahana. Myös terälaippa voi rikkoutua tai öljykorkki kadota. U seimmiten teroitan sahan avolava-autoni takalaidan päällä. Sillä putsaan kummankin korkin ympäristön ennen tankkausta. Kaikki eivät tätä työtä tee, mutta luulen, että näin laippani kestävät kauemmin kuin muilla. Jo lakkasi saha liukumasta. Hyviin sahoihin ei juuri isoja vikoja tule, mutta joskus terä karahtaa kiveen tai menee poikki. Sen meisselipäällä avaan ja suljen korkit sekä avaan päällikotelon pikalukot. Oranssissa laatikossa on liitu varalla. Satuin saamaan vuosia sitten sahakaupan kylkiäisenä pari muovilaatikkoa, varta vasten moottorisahan kuljetukseen tehtyjä. M aailman turuilla olen nähnyt monen monituista moottorisahaa kierimässä sekalaisen tavaran joukossa auton lavalla tai tavaratilassa. Y hdellä sahalla aikanaan aloitin, ja muutamakin työpäivä jäi tyngäksi saharikon vuoksi. Joka tankkauksella rasvaan myös kärkipyörän pikkuprässillä. Eipä tarvitse tehdä maastossa pientäkään remonttia, sen kun vaan tempaisee kakkossahan käyntiin. Vaan onpa käynyt niinkin, että molemmissa peleissä on vaivaa. Uudehko viila on myös pakolliMoottorisaha aarrelaatikossa Hakkuulle mukaan varasaha varaterä ja -laippa työkalut 41 MAKASIINI 1 • 2015 41 MAKASIINI 1 • 2015 3332_.indd 41 07/01/15 16:12. Laatikko itsessään suojaa sahaa monilta kuljetuksen aikaisilta kolhuilta. Kaksitehoiset kakkulat edellyttävät nykyään sopivankorkuista teroituspaikkaa. Yhdistelmäavain on tärkein. Monesti olen matkassa traktorilla, jossa ei ole kunnon teroitustasoa. Tarvittaessa sipaisen käynnistinkotelon ilmaraotkin puhtaiksi. Niiden avulla päivä on aina jatkunut, vaikka molemmat sahat olisivat karahtaneet puun sisällä piileskelevään piikkilankaan. Siitä asti autoni lavalla on aina kulkenut kaksi sahaa, ja usein on kaveria tarvittu. Ne vasta oivat pelit ovat: sahan lisäksi niihin mahtuu myös riittävästi tarvikkeita. Kaksi viilantyöntöä riittää kiveen käymättömälle terälle. Jos työ on ollut turhaa, olen haaskannut elämästäni kymmenen sekuntia. Uusi laippa ja ketju oleilevat pysyvästi laatikossa. Metsäläisen allakka JARMO SIROLA Kirjoittaja on metsätalousyrittäjä. Omakin sahani saattoi saada samaa kohtelua joskus ammoisina aikoina. Jos istujalle löytyy kanto tai reppujakkara, eväät on ruhtinaallista syödä oranssilta pikkupöydältä. Oranssi muovilaatikko rientää hätiin, sen päällä saan ketjun ja näkökyvyn sovitettua toisiinsa
Seosöljyn tehtävänä on muodostaa voiteluainekalvo koneen laakereille sekä sylinterin ja männän väliin. Ennen sanottiin, että kuusentaimi juroo vuosikausia. Käyttäjälle jää vastuu käyttötarkoitusta vastaavan öljyn valinnasta ja tietenkin bensiiniin sekoitettavan öljyn määrästä. Muokattuun maahan istutettavat kuusikot ohittavat parhailla kasvupaikoilla kolmen metrin pituuden jopa alle vuosikymmenessä. M IK KO RI IK IL Ä 42 MAKASIINI 1 • 2015 42 MAKASIINI 1 • 2015 3333_.indd 42 07/01/15 16:11. Käykö sahoille sama öljy. Tämä tarkoittaa, että bensiiniin lisätään öljyä 2,5 prosenttia laskettuna seoksen kokonaismäärästä. Jotta tämä onnistuisi täydellisesti, on öljyn täytettävä koneiden ja öljynvalmistajien asettamat vaatimukset. Toimitus valitsee palstalla julkaistavat kysymykset. Öljyn valinnassa on otettava huomioon, että moottorija raivaussahat ovat ilmajäähdytteisiä, kuumana käyviä ja nopeakäyntisiä koneita. KARI MIELIKÄINEN Nykyisten kuusentaimien hyvää kasvua selittää ennen muuta muokatun kasvualustan kuohkeus. Ihan kuin nykytaimet lähtisivät kasvuun nopeammin. Vielä hitaammin ovat kasvaneet varttuneissa kuusikoissa luonnontaimet, jotka ovat ylittäneet Metsäntutkimuslaitoksen jatkuvan kasvatuksen koealoilla rinnankorkeuden vasta 50 vuoden iällä. Metsätilan suKupolvenvaihdos Väinö Sikanen Metsätalousinsinööri, joka konsultoi metsänomistajia toiminimi Metsätohtorin puitteissa. Kannattaako raivausja moottorisahalle ostaa samanmerkkistä öljyä. luonto Seppo Vuokko Filosofian maisteri, toimittaja ja tietokirjailija. LEO SAASTAMOINEN Onko kuusentaimien kasvu nopeutunut. Öljyjen myyntipakkauksessa on merkinnät, minkä tyyppisiin koneisiin öljy käy. Itse olen käyttänyt 2,5 prosentin öljymäärää 98E-bensiiniin. Kasvu jatkuu tämänkin jälkeen vauhdilla, jota muutaman vuosikymmenen takaiset tuotostaulukot ja kasvumallit eivät pysty alkuunkaan ennustamaan. Väheksymättä metsänjalostuksen saavutuksia uskon, että tärkein tekijä on muokatun kasvualustan kuohkeus ja lämpimyys sekä juuristokilpailun vähäisyys avomaalle istutetussa kuusikossa. Ihmettelin 1960-luvun alkupuolella itsekin entisille laidunmaille ja tukkikoivikoiden alle istutettujen kuusten hidasta alkukehitystä. Jos olet epävarma sopivan öljyn valinnasta, käänny pienkoneita myyvän ja huoltavan liikkeen puoleen. Koneet Leo Saastamoinen Metsätalousinsinööri, agrologi ja pienkoneiden asiantuntija. Kannattaa myös tarkistaa koneen valmistajan suositukset. Johtuuko se jalostuksesta vai onko vain sattunut hyviä kasvupaikkoja. Voit liittää kysymyksen mukaan valokuvan tai piirroksen. Kuusikon päätehakkuujäreys saavutetaan usein jo 50 vuoden iällä eli vuosikymmeniä aiemmin kuin edellisen sukupolven luonnonmetsissä. Nykyisten paakkutaimien alkukehitys on kuin toiselta planeetalta. Syyt olivat monet: järeän ylispuuston varjostus ja ankara juuristokilpailu, muokkaamattoman maan tiiviys, avojuuritaimien istutusvirheet ja kylmä vuosikymmen. Niihin ei mikä tahansa 2-tahtiöljy käy. Saman bensiiniseoksen käyttäminen vähentää mukavasti bensiiniastioiden määrää, eikä vanhoja bensoja jää astioihin. Metsäverotus Hannu Jauhiainen Metsälehden toimittaja ja veroasiantuntija. Metsänjalostuksen antama lisäkasvu on taimikkovaiheessa arviolta 10 prosenttia eli noin yksi vuosi vuosikymmenessä. Lähetä kysymyksesi osoitteella makasiini@metsalehti.fi tai postitse Metsälehti Makasiini, Pohjoinen Rautatiekatu 21 b, 00100 Helsinki. LUKIJOIDEN KYSYMYKSET KYSY pois! Metsälehti Makasiinin asiantuntijat ovat käytössäsi. Kun tähän lisätään paakkutaimien tasapainoinen juuri-versosuhde, oikea istutussyvyys ja keväthallojen harvinaistuminen, ei kasvun ihmettä tarvitse ihmetellä. Käykö mikä tahansa 2-tahtiöljy. Moottorija raivaussahaan käy sama 2-tahtiöljy, jos molemmat koneet ovat toimintaperiaatteiltaan samanlaisia kaksitahtikoneita. Metsänhoito Kari Mielikäinen Maatalousja metsätieteiden tohtori, Metsäntutkimuslaitoksen professori
Osatekijänä on viileänkostea, mereinen ilmastomme. Metsämaa on edelleen perikunnan nimissä. Miksi lehtikuusi ei kasva meillä luontaisesti. Ostin silloin mainitun osan kiinteistöstä vanhemmiltani. Mänty, kuusi ja koivut ehtivät tänne ensin, mikä on hidastanut olennaisesti lehtikuusen leviämistä. Aikaisempien jääkausien välisinä leutoina kausina lehtikuusi ehti Suomeen asti: sen osoittaa Vuotson kanavan kaivutöissä löytynyt kymmenien tuhansien vuosien ikäinen lehtikuusen runko. SH U TT ER ST O CK 43 MAKASIINI 1 • 2015 43 MAKASIINI 1 • 2015 3333_.indd 43 07/01/15 16:11. Siirtyykö käyttämätön metsävähennys lahjanluonteisessa kaupassa, kun kysymyksessä on maatilan luovutus kaupalla. Varttuneiden puiden varjossa ja paksussa sammalikossa se ei onnistu. Olemme perimässä maatilan, johon kuuluu yhteismetsän osuus. Vai onko niin, että se ei ole vielä ehtinyt palata jääkauden jälkeen takaisin. Hankintahintaolettamaksi hyväksytään 40 prosenttia kauppahinnasta, joka on verovapaata osuutta. Jos asutte talossa kaksi vuotta ja vakituinen osoitteenne on myytävään kiinteistöön, niin kauppa on verovapaa. Lahjan osalta ratkaisevaa on 75 prosentin raja eli varsinainen lahjanluonteisuuden raja. Käytetty metsävähennys ei siirry. Se, ettei lehtikuusi ole tänne ehtinyt, johtuu sekä ilmastosta että lehtikuusen kanssa kilpailevista puulajeista. Pitääkö minun muuttaa kiinteistö vakituiseksi asuinpaikakseni, vai tulkitaanko nykyisellä menolla mahdollinen kauppa sukulaiselle tai vieraalle verovapaaksi. Kysyjän esittämä vaihtoehto on todennäköisin, sillä lehtikuusi menestyy meillä erinomaisesti istutettuna. Talo on ollut aktiivisessa käytössä, mutta en ole ollut kirjoilla kiinteistöön. Saammeko 55 pykälän mukaisen huojennuksen myös yhteismetsän osuudelle, jos jatkamme maatilalla maataloutta. Jos myytte kiinteistön, niin myynLehtikuuset menestyvät parhaiten ilmastossa, jossa kesä on kuuma ja talvi kylmä. Lehtikuusen todellinen valtakunta alkaa vasta Uralin takaa, vaikka lähimmät luontaiset esiintymät ovat jo Äänisen tienoilla. Olen omistanut entisen kotitilani asuinja talousrakennukset sekä pellot vuodesta 1984 lähtien. Haamutilat tai metsätilat, jotka ovat kaukana varsinaisesta maataloutta harjoittavasta maatilasta, eivät pääse spv-huojennuksen piiriin. VÄINÖ SIKANEN Pitäisikö muuttaa. Lehtikuuset menestyvät parhaiten ilmastossa, jossa kesä on kuuma, talvi kylmä ja sademäärä niukanpuoleinen. Uralin tällä puolella lehtikuusella on pieni merkitys: lehtikuusivaltaisten metsien osuus on parhaimmillaan vain prosentin luokkaa. Miten tulkitaan luovutusvoitto kiinteistön kauppatai muussa luovutustilanteessa. Kannattaa Kysyä Jos jokin metsään liittyvä asia askarruttaa, lähetä meille kysymys. VÄINÖ SIKANEN Yhteismetsäosuuteen saa huojennuksen, kun se siirtyy maataloutta harjoittavan maatilakokonaisuuden siirron yhteydessä tuohon maatilaan kuuluvaan kiinteistöön liittyvänä. Taimettuminen edellyttää paljasta maata ja valoa – siis kuloa, myrskytuhoa tai hakkuuta. Jos kauppahinta on 51 prosenttia käyvästä arvosta, niin 49 prosenttia käyttämättömästä metsävähennyksestä siirtyy luovutuksen mukana uudelle omistajalle. Kauppahinta oli 51 prosenttia käyvästä arvosta, joten kaupasta ei syntynyt verotettavaa lahjaa. VÄINÖ SIKANEN Siirtyykö metsävähennys. Jos vastike on enintään 75 prosenttia käyvästä tai sen alle, niin silloin luovutus sisältää lahjaa ja lahjan osalta siirtyy käytettävissä olevaa metsävähennystä. Siperian kylmimmissä osissa se on ainoa metsäpuu! Siperianlehtikuusi on valopuu aivan kuten mäntykin. Lähetä kysymys osoitteeseen makasiini@ metsalehti.fi tai Metsälehti, Pohjoinen Rautatiekatu 21 b, 00100 Helsinki nistä menee normaali luovutusvoittovero. Maaja metsätalousmaa on vain lähisukulaisten kaupoissa verovapaa. SEPPO VUOKKO Saako yhteismetsäosuudellekin verohuojennuksen. Asiantuntijat vastaavat toimituksen valikoimiin kysymyksiin. 60 prosenttia katsotaan luovutusvoitoksi, josta menee 30 tai 32 prosenttia luovutusvoittoveroa. Siksi istutetuissakin lehtikuusikoissa taimia on vähän, lähinnä teiden penkoilla ja ojissa. Mikä lehtikuusta viivyttää
Yhteismetsä sijoitustoimintaa Yhteismetsän tarkoitus on tuottaa osakkailleen kestävästi metsätalouden tuloa. Metsä muuttuu vihreästä kullasta mustanharmaaksi taistelukentäksi. aHonen Uudella Perintömetsä-palstalla yksityismetsätalouden asiantuntija Pirjo Havia tarkastelee metsänomistusta, sukupolvenvaihdoksia ja verotusta. Mutta kysyä ei voi, sillä veljen kanssa ei puhuta. Metsäsuunnitelmasta nähdään tuottoennuste, arvon nousun ennuste ja sen avulla tehdään vuotuinen talousarvio. Yhtymäosuus on kiinteää varallisuutta toisin kuin perikuntaosuus, joka katsotaan irtaimeksi omaisuudeksi. Asiat eivät yhteismetsässä yleensä jumiudu. Sen nojalla leski voi päättää yksin metsäasioista jäljellä olevan elinaikansa. 44 MAKASIINI 1 • 2015 3311_.indd 44 07/01/15 16:10. Toisessa ääripäässä perikunnan jäsenet pitävät mykkäkoulua. Yhtymässä taloudellisia etuja Yhtymän osakkaalla on selvempi asema kuin kuolinpesän osakkaalla. Perikuntia laidasta laitaan Perikuntaomistus näyttäytyy toisinaan auvoisena yhteisenä hankkeena, jossa osaavat voimat kootaan yhteen ja metsää hakataan sekä hoidetaan yhteistuumin, hyvässä hengessä. Verotusyhtymässä, jota myös metsäyhtymäksi tai maatilayhtymäksi kutsutaan, osakas omistaa metsästä murto-osan. PERINTOMETSÄ T uottaapa metsä miten paljon tahansa ja onpa sen arvo miten huikea tahansa, jää sen taloudellinen vaikutus omistajalleen mitättömäksi, jos yhteisiä päätöksiä ei saada aikaan. Veli puolestaan painelee viikonloppuisin metsään raivaussahan kanssa ja myy puuta ajatellen, että jostain palkka tehdylle työlle on otettava. Siskoa hän ei tähän sotke, koska hänen mielestään asiat menisivät silloin vielä pahemmin sekaisin. ensimmäiseksi pohditaan yhteisomistuksen vaihtoehtoja. Myös yhtymässä päätökset on tehtävä yksimielisesti. Yhtymässä on taloudellisia etuja verrattuna kuolinpesään: kukin osakas vastaa veroista ja menoista vain omistusosuutensa suhteessa, yhtymäosuus on kiinteänä omaisuutena kiinnityskelpoinen, verotettava tulos jakaantuu osakkaille verotettavaksi. Parhaimmillaan metsä tukee jokaisen perikunnan jäsenen yksityistaloutta ja täyttää muitakin odotuksia. Kuolinpesän yhteishallintosopimuksesta säädetään perintökaaren 24. Ryhtiä yhtymän metsätalouteen saa laatimalla yhteishallintosopimuksen, jossa sovitaan toiminnan jatkamisesta yhdessä määräajan tai toistaiseksi. Voidaankin väittää, että yhteismetsä on turvallinen metsäsijoittamisen muoto. Tyypillinen ajautumistilanne seuraa puolisoiden keskinäistä hallintaoikeustestamenttia. On vaikeaa – oikeastaan mahdotonta – ajatella perikuntaa pitkäjänteisen, liiketoiminnallisen metsätalouden harjoittajana. Lisäksi yhtymäosuuden kauppaa lähiomaiselle koskee luovutusvoiton verovapaus ja kaupasta syntyy metsävähennysoikeus. Yhteismetsän osakaskunta tekee päätökset enemmistöpäätöksinä, äänivalta on sidoksissa osakkaan omistamaan osuuteen. Sisar epäilee, että veli myy metsästä puuta ja laittaa rahat omaan taskuunsa. Yhtymän osakkaiden välisestä yhteishallintosopimuksesta ei ole erityisiä säännöksiä. Leski voi kuitenkin olla niin heikentynyt, ettei asioiden hoito tahdo onnistua. Yhteismetsässä metsiä hoidetaan ja hakaYhteinen tahto haussa TeksTi Pirjo Havia Piirros j.P. Pieni varoituksen sana: auvoisuus voi muuttua paljon ajan saatossa, esimerkiksi osakkaiden vaihtuessa. Sille, että kuolinpesän asioista pitäisi päättää yksimielisesti, molemmat viittaavat kintaalla. Lapset metsän perineinä omistajina eivät taas voi päätöksiä tehdä niin kauan, kun hallintaoikeus on erotettu omistusoikeudesta. Siinä voidaan sopia myös toiminnan harjoittamisen yhteiset linjaukset ja taloudelliset tavoitteet. Liian usein omistusmuotoon ajaudutaan sen sijaan, että se olisi harkiten valittu. luvussa, siitä saa osviittaa myös yhtymässä laadittavaan sopimukseen. Osakkaan kannattaisi suhtautua perikuntaomistukseen väliaikaisena vaiheena, jossa seuraava askel on omistuksen uudelleenjärjestely tai metsän myyminen ja rahojen jako. Tappion voi vähentää omassa verotuksessa muista pääomatuloista tai alijäämähyvityksenä ansiotulon verosta. Yli neljäsosa yksityismetsistä on yhteisomistuksessa: perikunnilla, verotusyhtymillä ja yhteismetsillä. Yhteismetsien lukumäärä on yli kaksinkertaistunut sen jälkeen, kun yhteismetsälakiuudistuksessa vuonna 2003 tehtiin mahdolliseksi yhteismetsän perustaminen metsänomistajien omin päätöksin
Osakas ei yksin voi asettaa yhteismetsäomistukselleen taloudellisia tavoitteita, vaan on riippuvainen osakaskunnan yhteisistä päätöksistä. Osakkaat päättävät ohjesäännöstä, jossa linjataan hallinnon ja toiminnan periaatteet. Vielä yhteismetsää selkeämmin metsätalouden harjoittaminen liiketoimintana voisi toimia osakeyhtiössä. kultaomenoita metsästä on poimittavissa niin metsänomistajille kuin metsässä työtä tekeville ammattilaisille, niin metsäteollisuudelle kuin matkailu-, luonnontuoteja ympäristöalan toimijoille. Metsässä toimimisen kivijalkana ovat metsänomistajan päätökset. 45 MAKASIINI 1 • 2015 3311_.indd 45 07/01/15 16:10. Hyviä merkkejä on paljon ilmassa. Omistaja voi jaetun ylijäämän perusteella laskea sijoitetun pääoman tuoton, joka vaihtelee paljon eri yhteismetsien välillä. Turvaa antaa se, että maaperän tuottokyky ei hevillä häviä. Useimmiten osakas saa osuudelleen tasaista, vuotuista tuottoa verottomana ylijäämänä. Puulle povataan kasvavia ja monipuolistuvia markkinoita. Metsänomistajan pitää voida tehdä päätöksiä omien tavoitteidensa pohjalta, häiriöttä, luotettavan tiedon ja laadukkaan palvelutarjonnan tukemana. taan metsäsuunnitelman mukaan. Sen voi esimerkiksi metsän sukupolvenvaihdoksessa luovuttaa erikseen metsätilasta irrotettuna. riskejä – kuten myrskytuhoja ja metsäpaloja – varten voi tosin metsän vakuuttaa. Omien tavoitteiden pohjalta Metsä ei yleensä tuota pikavoittoja, eikä se ole riskitön sijoitus. Joissain tilanteissa on mahdollista saada tuottoa myös osuuden arvonnousun kautta, sillä osakas voi halutessaan myydä osuutensa. Yhteismetsät käyttävät yleisimmin talousmittarina osakkaille jaettavaa ylijäämää (€/v/osuus). Yhteismetsäosuus on kiinteää omaisuutta
”Nykyään mietitään, miten omistusmuoto vaikuttaa metsätilan toimintaan, ei pelkästään verorasitukseen. Ne on tarkoitettu maaseudun elinoloja ja elinkeinotoimintaa käsitteleviin tutkimuksiin. Pirjo Havia kuitenkin korostaa, että valtaosa sukupolvenvaihdoksista sujuu sutjakkaasti. Kun mukaan tulee kaksi sukupolvea, niin riskit kasvavat. Kirjoittanut kirjoja metsätilojen sukupolvenvaihdoksista ja yhteismetsien hallinnosta. Lähetetyt hakemukset voidaan käsitellä molempien säätiöiden tieteellisissä toimikunnissa, jos se on hakijan edun mukaista. Valtaosa sujuu ongelmitta Kun metsäperinnöistä puhutaan, niin herkästi puhutaan ongelmista. Elinaikana tehtäviä sukupolvenvaihdoksia lisäisi, jos perintöja lahjaverotuksessa lähipiiriin katsottaisiin myös sisarukset ja heidän lapsensa.” PareMPaan suuntaan Metsänomistamiseen liittyvät pohdinnat ovat kehittyneet positiiviseen suuntaan, uusi palstanpitäjä Pirjo Havia arvioi. Apurahat myönnetään pääsääntöisesti vuodeksi kerrallaan, mutta menestyneitä tutkimusryhmiä, post doc -tutkijoita ja jatkoopiskelijoita voidaan rahoittaa useamman vuoden ajan. Pirjo Havia korostaa, että valtaosa metsätilojen sukupolvenvaihdoksista sujuu ongelmitta. Aloitin näiden asioiden kanssa 1980-luvulla Kainuun metsäkeskuksessa”, Havia vastaa, kun kysytään miksi juuri hän. Etusijalle asetetaan osuuspankkitoimintaa sekä rahoitusalaa laajemmin koskevat tutkimukset. OP-Pohjola-ryhmän tutkimussäätiön ja Kyösti Haatajan säätiön hallitus Tarja Aho PL 308, 00101 HELSINKI OP_saatiot_230x297_Metsalehti.indd 1 12/3/14 2:55 PM Pirjo Havia . Tutkimusryhmälle myönnettävällä apurahalla katetaan aputyövoiman palkkausja muita tutkimuskuluja. Viime vuodet ovat kuluneet oman, yksityismetsätalouden asiantuntijapalveluita tarjoavan yrityksen parissa. Etusijalla ovat tutkimukset, jotka liittyvät rahoitusalaan tai osuustoimintaan. OP-POHJOLA-RYHMÄN TUTKIMUSSÄÄTIÖN APURAHAT Apurahoihin on varattu 1 100 000 euroa, ja ne on tarkoitettu taloustieteellisiin tutkimuksiin ja jatko-opintoihin. Apurahojen hakuaika päättyy helmikuun 10. Apurahan saajalla tulee olla vähintään ylempi korkeakoulututkinto. Hakemukset laaditaan säätiöiden kotisivuilla internet-osoitteessa www.tutkimusapurahat.fi löytyvällä hakujärjestelmällä tai hakulomakkeella, joita saa postitse alla olevasta osoitteesta. päivänä 2015 klo 16.15. Suurien apurahojen/tutkimushankkeiden osalta hakijan edellytetään omistautuvan päätoimisesti tutkimukseen. ”Metsät halutaan usein pitää suvussa, vaikka omia perillisiä ei olisikaan. ”Kun on niin pitkä kokemus. Päätoimisiin jatko-opintoihin myönnettävä apuraha on mahdollista yhdistää myös tohtorikoulutettavan palkalliseen työsuhteeseen, niin että ne yhdessä mahdollistavat kokopäiväisen jatko-opiskelun. Metsäkeskuksen jälkeen hän työskenteli pitkään Tapiossa. . Se maksetaan laitokselle, joka ottaa apurahan saajan työsuhteeseen, mihin hakijan tulee saada hakemukseen liitettävä laitoksen suostumus. Pari vuosikymmentä sitten metsänomistusta pohdittiin ensisijaisesti verotuksen kannalta ja mietittiin, onko kuolinpesä verotusyhtymää veroedullisempi. Ongelmavyyhtejä ovat kuolinpesät, joissa osakkaina on toisia kuolinpesiä ja verotusyhtymiä. Palstaa pitää Pirjo Havia. Ihmiset osaavat tehdä päätöksiä itse eivätkä jätä päätöksentekoa neuvojalle kuten vielä joitain vuosikymmeniä sitten. ”Muu omaisuus myös helpottaa kuolinpesien jakoja, koska metsäomaisuus voidaan keskittää sellaiselle, joka on siitä kiinnostunut. Metsätalousinsinööri YAMK, yrittäjä, metsäverotuksen ja sukupolvenvaihdosten asiantuntija, kouluttaja. Muut osakkaat voidaan huomioida muulla omaisuudella.” Havian mielestä sukupolvenvaihdoksen verotuksen suurimmat muutostarpeet ovat pienissä asioissa. Siihen mahdollisesti sisältyvistä henkilökohtaisista apurahoista tulee jokaisesta tehdä oma hakemuksensa. Hakijan tulee toimittaa säätiöön työnantajan lausunto järjestelyn toteutumisesta. Sen jälkeen hakemuksia ei voi täydentää eikä myöhästyneitä hakemuksia voida ottaa huomioon. KYÖSTI HAATAJAN SÄÄTIÖN APURAHAT Apurahoihin on varattu 100 000 euroa. ”Lisävaikeuksia muutenkin vaikeaan tilanteeseen tulee, jos kaikkea sovittua ei ole dokumentoitu.” Varallisuus on kasvanut ja järjesteltävänä on usein paljon muutakin omaisuutta kuin metsää. Metsänomistajat ovat koulutetumpia ja näkevät enemmän vaihtoehtoja. Työskennellyt Kainuun metsäkeskuksessa 1988–2001, Metsätalouden kehittämiskeskus Tapiossa 2001–2012. Vuotuinen enintään 65 000 euron post doc -apuraha on tarkoitettu hiljattainen väitelleille. Apurahaa voi hakea a) henkilökohtaiseen tutkimukseen b) tutkimusryhmän toiminnan rahoittamiseen c) päätoimiseen post doc -tutkimukseen ja d) päätoimiseen jatko-opiskeluun. Apurahan saajan tulee ilmoittaa apurahastaan Melalle, jos työskentely kestää yhtäjaksoisesti vähintään neljä kuukautta ja vuotuinen tulo on vähintään 3.715,29 euroa vuoden 2014 tasossa. Niiden purkaminen on lievästi ilmaisten haastavaa. Havia on nähnyt, miten kysymykset ovat muuttuneet ja positiiviseen suuntaan. . Tohtorikoulutettava, jolla on 56 %:n työsuhde yliopistoon, voi hakea kokovuotista apurahaa (25 000 euroa) käytettäväksi kahdessa vuodessa tai puolivuotista apurahaa (12 500 euroa) käytettäväksi vuodessa. perintömetsä TeksTi Mikko Häyrynen kuva seppo saMuli M etsälehti Makasiinin uudella Perintömetsä-palstalla käsitellään metsänomistamista ja etenkin sukupolvenvaihdoksia, metsäverotusta ja muuta metsäomaisuuden hallintaa. Kuolinpesä voi toimia hyvin kymmeniä vuosia, jos toimitaan yhden sukupolven sisällä. Jos on ajauduttu vaikeaan tilanteeseen, niin osataan tehdä korjaavia toimia.” Samalla metsänomistukseen on tullut enemmän kysymyksiä mietittäväksi ja myös asiantuntijalle tulevat kysymykset ovat vaikeutuneet. Tutkimukset voivat olla taloudellisia, sosiaalisia tai oikeudellisia. Apurahojen saajilta edellytetään kirjallinen tutkimusraportti ja lyhennelmä tuloksista. Jatko-opiskeluun myönnettävän apurahan enimmäismäärä on 25 000 euroa vuodessa. 46 MAKASIINI 1 • 2015 3334_.indd 46 07/01/15 16:25. Vuodesta 2012 yrittäjänä MetsäPremium Oy:ssä
Tohtorikoulutettava, jolla on 56 %:n työsuhde yliopistoon, voi hakea kokovuotista apurahaa (25 000 euroa) käytettäväksi kahdessa vuodessa tai puolivuotista apurahaa (12 500 euroa) käytettäväksi vuodessa. Apurahaa voi hakea a) henkilökohtaiseen tutkimukseen b) tutkimusryhmän toiminnan rahoittamiseen c) päätoimiseen post doc -tutkimukseen ja d) päätoimiseen jatko-opiskeluun. Päätoimisiin jatko-opintoihin myönnettävä apuraha on mahdollista yhdistää myös tohtorikoulutettavan palkalliseen työsuhteeseen, niin että ne yhdessä mahdollistavat kokopäiväisen jatko-opiskelun. Jatko-opiskeluun myönnettävän apurahan enimmäismäärä on 25 000 euroa vuodessa. Apurahat myönnetään pääsääntöisesti vuodeksi kerrallaan, mutta menestyneitä tutkimusryhmiä, post doc -tutkijoita ja jatkoopiskelijoita voidaan rahoittaa useamman vuoden ajan. Suurien apurahojen/tutkimushankkeiden osalta hakijan edellytetään omistautuvan päätoimisesti tutkimukseen. Apurahojen hakuaika päättyy helmikuun 10. Lähetetyt hakemukset voidaan käsitellä molempien säätiöiden tieteellisissä toimikunnissa, jos se on hakijan edun mukaista. Tutkimusryhmälle myönnettävällä apurahalla katetaan aputyövoiman palkkausja muita tutkimuskuluja. OP-POHJOLA-RYHMÄN TUTKIMUSSÄÄTIÖN APURAHAT Apurahoihin on varattu 1 100 000 euroa, ja ne on tarkoitettu taloustieteellisiin tutkimuksiin ja jatko-opintoihin. Hakemukset laaditaan säätiöiden kotisivuilla internet-osoitteessa www.tutkimusapurahat.fi löytyvällä hakujärjestelmällä tai hakulomakkeella, joita saa postitse alla olevasta osoitteesta. Apurahojen saajilta edellytetään kirjallinen tutkimusraportti ja lyhennelmä tuloksista. Sen jälkeen hakemuksia ei voi täydentää eikä myöhästyneitä hakemuksia voida ottaa huomioon. Se maksetaan laitokselle, joka ottaa apurahan saajan työsuhteeseen, mihin hakijan tulee saada hakemukseen liitettävä laitoksen suostumus. Etusijalle asetetaan osuuspankkitoimintaa sekä rahoitusalaa laajemmin koskevat tutkimukset. Etusijalla ovat tutkimukset, jotka liittyvät rahoitusalaan tai osuustoimintaan. OP-Pohjola-ryhmän tutkimussäätiön ja Kyösti Haatajan säätiön hallitus Tarja Aho PL 308, 00101 HELSINKI OP_saatiot_230x297_Metsalehti.indd 1 12/3/14 2:55 PM 3334_.indd 47 07/01/15 16:25. Apurahan saajan tulee ilmoittaa apurahastaan Melalle, jos työskentely kestää yhtäjaksoisesti vähintään neljä kuukautta ja vuotuinen tulo on vähintään 3.715,29 euroa vuoden 2014 tasossa. Hakijan tulee toimittaa säätiöön työnantajan lausunto järjestelyn toteutumisesta. Vuotuinen enintään 65 000 euron post doc -apuraha on tarkoitettu hiljattainen väitelleille. Tutkimukset voivat olla taloudellisia, sosiaalisia tai oikeudellisia. KYÖSTI HAATAJAN SÄÄTIÖN APURAHAT Apurahoihin on varattu 100 000 euroa. Apurahan saajalla tulee olla vähintään ylempi korkeakoulututkinto. Siihen mahdollisesti sisältyvistä henkilökohtaisista apurahoista tulee jokaisesta tehdä oma hakemuksensa. Ne on tarkoitettu maaseudun elinoloja ja elinkeinotoimintaa käsitteleviin tutkimuksiin. päivänä 2015 klo 16.15
48 MAKASIINI 1 • 2015 48 MAKASIINI 1 • 2015 3317_.indd 48 07/01/15 16:16. Ylitin sen heti ensimmäisen retkipäivän aamuna. PATIKKARETKI Patikkaretki Vaikka kesän hellekausi on päättynyt, on vesi vähissä Suojoessa
Mutta löytyykö. Patikkaretki Olen reissannut syntymäkodistani Kiuruvedeltä itään, pohjoiseen ja etelään, mutta harvemmin länteen. 20.8. 25.8. Ylivieska Kannus Nivala 18.8. J o ennen ensimmäistäkään askelta oli tiedossa se, että retkimaasto Kiuruvedeltä Jokelan kylästä Himangalle on vaativa maastollisesti, pääosin ojitettua suota. 23.8. Sotien jälkeen asutustiloille raivattiin lisää suopeltoja, 50-luvulta alkaen lähestulkoon kaikki suot ojitettiin metsän kasvun edistämiseksi. Asian korjaamiseksi päätin tehdä patikkaretken Länsi-Suomeen. Himanka 49 MAKASIINI 1 • 2015 49 MAKASIINI 1 • 2015 3317_.indd 49 07/01/15 16:16. 21.8. Onhan Suomi-äiti Pohjois-Savon pohjoisosista Pohjanmaalle mentäessä pääosin tasainen kuin lauta ja kaikki mahdollinen alava maasto on soistunut laajoiksi turvekentiksi. Olisikin mielenkiintoista nähdä suometsien tila. 22.8. Tutkimusten mukaan metsät kasvavat kohisten ja tulevaisuuden metsävaroista huomattava osuus löytyy ojitetuilta soilta. Perillä Himangalla 26.8. TeksTi ja kuvaT ari komulainen 20 km Lähtö Kiuruvesi Jokela 18.8. 24.8. Jokilaaksojen miehet ovat kuokkineet laajat alueet pelloksi. 19.8. Retken päätepisteeksi valikoitui Pohjanlahden rannalta Himanka
Matalat auraojat ojat on helppo ylittää, mutta kaivuriojia ei. Ensiharvennussavotta on tehty talvella mototyönä ja poistettu puusto on otettu kokonaisuudessaan energiapuuksi. Ennen Aittoviidalle määritetylle reittipisteelle saapumista osun yksityiselle maalle perustetulle luonnonsuojelualueelle. Yöpymisvarustuksena mukana on neljä kertaa kolme metrin kokoinen laavukangas, joka viritän sopivalle korkeudelle. Jatkan matkaa hyväpintaista metsäautotietä pitkin. Palokärki tervehtii tutulla äänellään ja pehmyellä ojapakalla kuvauksellisen hieskoivikon keskellä on mukava levähtää. Päivämatka 24,8 kilometriä. Aamupäiväksi on luvattu aurinkoista, mutta iltapäivälle jo sadetta. Kankaan suojassa on hyvä levitellä leirivarusteet ja kokkailla ruokaa. Peltoalueiden ylityksen jälkeen etenen metsässä kohden asumatonta erämaata. Puran leirin ja suuntaan sadekamppeissa Pilpanjärven eteläpuolitse kohden Kärsämäenjärviä. Pidän ruokataukoa metsäautotien päässä. Peltojen jälkeen alkaa ojitettu suometsä. Kun laite löytää satelliitit, määritän ensimmäisen reittipisteen reilun kolmen kilometrin etäisyydelle. Lisäksi alkaa voimakas sade. Illasta alkaa sataa rankasti ja ukkonen jyrisee nukkumaan mennessä. On täällä vieläkin hirviä, jonkin verran näkyy tuoreita jälkiä. Nukkumista varten viritän kankaan suojaan rankisen. Ojat ovat pääosin matalia 60-luvun auraojia, joiden ylitys ei tuota vaikeuksia. Alue ei ole aivan luonnontilainen, sen läpi kiemurtava puro on perattu 60-luvun ojituksissa. Kotilampi puskee usvaa, yö on ollut viileä ja aamulla on lämpöä vain puoliastetta. toinen päivä 19.8.2014 H erätys kello viideltä. Nuorta kasvavaa mäntyvaltaista suometsää ja kuivanteiden reunoilla olevaa kuusikkoa riittää. Jo umpeen sammaloituvat hirvien polut, ojienpientareiden runnellut pajukot ja kalutut mäntyjen rungot kertovat hirvien määrästä. Huomiseksi on tiedossa märkää metsää. 50 MAKASIINI 1 • 2015 3317_.indd 50 07/01/15 16:17. Talvitien päässä on satojen kiintojen energiapuupino. Rinkka selkään ja matkaan! Jo kotikylän suopelloilla tulee vastaan syviä sarkaojia. Sade kiihtyy, joten viritän ruokatauon ajaksi laavukankaan sadesuojaksi. Leiripaikka löytyy heti harvennusalueen jälkeen. Tällä osuudella riittää suo-ojaa ylitettäväksi. Tämä ojikkoalue on ollut muutama vuosi sitten hirvien paratiisi. Ensimmäisenä päivänä ei kannata ponnistella yli voimiensa ja sateen taukoaminen antaisi mahdollisuuden leirin pystykseen kuivissa olosuhteissa. Yhdessä nämä ovat kevyemmät kantaa kuin teltta. Kävin täällä kuvaamassa edellisen kerran yli 30 vuotta sitRuokatauon päätteeksi määritän gps-laitteeseen seuraavan reittipisteen. Pedot ovat kulkeneet puolisen kilometriä samaan suuntaan kuin itse astelen. Löydän myös pari jättösarvea. Aikoinaan 60 metrin levyiset sarat on täydennysojitettu kaivurilla muutama vuosi sitten halkaisemalla sarka, reittini kulkee lähes poikkisuuntaan ojikkoon nähden. Jokunen ojakin on kaivettu, mutta naavaiset korpikuuset ja sammalikosta nousevat kortekasvustot loistavat aamuauringon viistossa valossa. PATIKKARETKI ensimmäinen päivä 18.8.2014 I stun aamulla kotitalon rappusilla ja laitan gps-laitteeseen virran. Tällaista lähes koskematonta korpea on näillä nurkilla vain vähän jäljellä. Tunnelmallinen kuusikkokorpi osui reitille yksityisen perustamalta luonnonsuojelualueelta Kiuruvedellä. Sammaloituneella vanhalla ojapakalla on pehmyt taukopaikka. Niitä ei 25-kiloinen rinkka selässä ylitetä hyppäämällä, joten varovasti alas pohjalle ja nelivedolla ylös. Ajourat sekä maatuneet, lahoavat hakkuutähteet kertovat, että ensiharvennuksia on tehty ahkerasti. Tienpinnan hiekassa huomaan tuoreet karhun ja kahden suden jäljet. Puolelta päivin olen Kärsämäkijärvillä. Sääennustus piti paikkansa, Kiuruvesi–Pyhäntä-tien ylityksen jälkeen alkaa sataa ja sadevarusteet on kaivettava rinkasta. Raivaamaton vesakko kiiltelee aamuvalossa vesipisaroista. Pidän pinolla tauon ja päätän leiriytyä ensimmäiselle sopivalle paikalle
Matka jatkuu jo lahoamaan alkanutta pitkostusta pitkin, josta siirryn metsäautotielle. Puu kelpaisi vielä sellukattilaan, jos ne haettaisiin pois, mutta taitaa metsä pitää omansa. Hannu ja Riitta Pääkkö leirissäni kolmannen retkipäivän iltana. Etenen tietä hyvää vauhtia, kunnes seuraavalle tieosuudelle päästäkseni joudun mahdollisimman hankalaan maastoon: joko laajalle maamuokatulle hakkuualalle tai nuoreen koivu-kuusimetsään, jossa on edellisenä kesänä tehty taimikonhoito. Yritän ylittää ojaa kaatunutta koivua pitkin. Aamuksi sade onneksi taukoaa. Edellisestä tapaamisesta oli jo aikaa, joten juttua riitti laavukankaan alla, vaikka sadekuuro välillä ropistelikin. Teiden varsilla on laajoja, kymmenien hehtaarien hakkuuaukkoja. Matkan jatkuessa kuvaan oja-aluetta, jossa turvekerrosta on vain puoli metriä ja alla puhdasta hiekkaa. Ruokatauon aikana sade loppuu ja aurinko pilkistelee pilvien raosta. Kuivatan tauolla laavukankaan ja märän sadeasun. Sorsanmetsästys alkaa puolelta päivin. kolmas päivä 20.8.2014 L ähden leiristä kuuden jälkeen. Iltapäivällä ylitän Latvanevan, komean ja lähes ojittamattoman avosuon. Polku on kuitenkin hävinnyt lähes tyystin, vaikka laitteen mukaan etenen sitä pitkin. Kiertelen järven rantaa tauon päätteeksi. Leirin koordinaatit saatuaan Hannu saapuu vaimonsa Riitan ja kahden sileäkarvaisen noutajan Törön ja Röllin kanssa. Vastaan tulee pari metsämiestä, jotka kyselevät suoalueen vesilintutilanteesta. Hannu oli tuttu kouluajoilta neljän vuosikymmenen takaa. Olin sopinut etukäteen Haapavesi-Kärsämäen metsänhoitoyhdistyksessä metsäneuvojana toimivan Hannu Pääkön vierailusta leirissäni. Yöllä käy ravakka sadekuuro ja herään laavukankaan ropinaan. Pilpanvevan ojitusalueelta löytyi nelipiikkinen hirven jättösarvi. Etenen taimikonhoitoalueen reunalla pitkin syväaurauraa ja väistelen kaadettuja raivauspuita. Aurinkoinen aamu ojittamattomalla Vihtanevalla. ten. Täällä nelostien länsipuolella suoalueet ovat pienempiä ja kivennäismaata on enemmän. Päivämatka 21,6 kilometriä. He suuntasivat kotiinsa ja minä unten maille retkipatjalle. 51 MAKASIINI 1 • 2015 3317_.indd 51 07/01/15 16:17. Hirvien nylkyvajan ja pienen metsäkämpän piha-alueella on käsipumpulla varustettu kaivo, josta täytän tyhjentyneet vesiastiat hyvällä vedellä. Eräältä ojalinjalta ovat puut jääneet ajamatta, motolla hakattu puutavara lienee 3–4 vuotta vanhaa. Sorsanmetsästyksen aloituspäivänä koirat olivat olleet heti puolen päivän jälkeen tositoimissa isäntänsä ja emäntänsä mukana. Matkavauhti putoaa reilusti alle puoleen tiehen verrattuna. Gps-kartta kertoo tiestön lisäksi minulle oikeaan suuntaan menevästä polusta, jolle suuntaan. Se ei tietenkään kestä ja pelastun vastarannalle heittäytymällä, mutta kengät hörppäävät vettä. Onneksi väli on vain alle kilometrin, sitten pääsen taas metsäautotielle. Aluksi etenen moottorikelkkauraa, josta poikkean Vihtasaaren suosaarekkeelle. Tällä alueella puun kasvu on hyvä. Lopulta illan pimetessä oli aika sanoa hyvästit Törölle, Röllille, Riitalle ja Hannulle. Kangasmailla kasvaa hyvälaatuista, lähes hakkuukypsää mäntymetsää. Päivämatka 24,1 kilometriä. Läheinen Kärppineva ja rehevät, ruovikkoa puskevat matalavetiset järvet ovat ennallaan, niistä on perustettu 431 hehtaarin luonnonsuojelualue. Rinkka kevenee monta kiloa varusteiden kuivuttua. Järvellä uiskentelee joutsenpari, niiden kaulat ojentelevat ruovikon seasta. Samalla kastuvat sukat, ainoat kuivat päällä olleet kamppeet aamun sateen jäljiltä. Pystytän leirin Nurmesperän koillispuolelle. Nyt laajimmat suo-oja-alueet ovat takana ja voin hyödyntää sopivaan suuntaan menevää metsäautotietä. Märkää nevaa, jossa saapas uppoaa reilusti, on kohtuullisen raskas astella, joten heti suon ylityksen jälkeen katson moottorikelkkareitin varrelta leiripaikan. Olen siten Metsähallituksen tai ison yhtiön omistamalla metsämaalla – yksityisten mailla ei näin laajoja hakkuuaukkoja tehdä. Ylitän nelostien ja sen läheisyydessä virtaavan Pyhäjoen Nuttuperän eteläpuolelta
Tälläkin retkellä näkee, että Suomi on nuorten metsien maa. Pääartikkeli, jota Koponen Ponssellaan hakkaa, on parru. PATIKKARETKI Neljäs päivä 21.8.2014 L eiristä lähdettyäni suuntaan luoteeseen, jonne vie metsäautoja penkkatie. Näin päkiöiden kohdalle hankautuu isohkot rakot. Viides päivä 22.8.2014 Y litän valtatien sumuisena aamuna Teerinevan kohdalta, noin 14 kilometriä Kärsämäeltä länteen. Ilmastointiteippi käy myös rakkolaastarista. Etenkin aamuisin menee useampi kilometri ennen rakkoalueen turtumista ja tällainen sepelipintatie muistuttaa väärästä kenkävalinnasta joka askeleella. Vasemmalle jäävät Varpuja Hankilanneva, joiden laidat on ojitettu, mutta keskusta luonnontilassa. Mustat pilvet kiertävät leirin pohjoisesta ja kuuluu ukkosen jytinää, mutta poikkeuksellisesti ei sada. Samalla alkaa kuulua moton tuttuja surahduksia ja tasaista moottorin jyrinää. Suuntaan hakkuulle, jossa Ponssen moto työskentelee. Suuntaan Teerinevan eteläpään ylittävälle metsätielle. Savotan kertymäksi on laskettu reilu tuhat mottia. Tästä kävelyalustasta eivät jalkapohjat pidä. Matka jatkuu muutamien syvien suo-ojien ylitysten jälkeen tietä pitkin Keson kautta Soutuperään. Yritän teippailla niitä peittoon ilmastointiteipillä tauon aikana, mutta teippauksen hyöty jää vähäiseksi. Viisas päätös, koska kohta ropisee laavukankaaseen ravakka sadekuuro. Päivämatka 26,3 kilometriä. Tähän vaikutti osaltaan veroleimikoiden hakkuut ennen veromuutosta 2006. Yhtään jytäkkärunkoista puustoa, jonka rungoista saisi kolmea tukkia, ei ole tullut koko retkellä vastaan. Tie jatkuu laajojen turvetuotantolueiden välistä kannasta pitkin luoteeseen. Tien varrelta löytyy tuore hakkuuaukko, jossa puut odottavat vielä ajokonetta. Isokankaantien mutkan oikaisen metsien halki ja pystytän leirin ennen Sarjakylää tasaiselle kalliolle. Saman vahvistaa Tapio. Päädyn Järvija Patanevan turvetuotantoalueen välistä menevälle tielle, joka on sorastettu karkealla sepelillä. Reunaojan ylitys tuottaa vaikeuksia, koska syvässä ojassa on runsaasti vettä. Metsäkoneyrittäjä Tapio Koponen Teerinevan eteläpään aukkohakkuulla. Yöllinen kosteus on tiivistynyt sankaksi sumuksi, joka kiiltelee varvikossa ja saa esille tuhannet hämähäkinverkot suopursujen ja vaivaiskoivujen väleistä. Astelen pitkään Riitamaantie-nimistä tietä, se päättyy osaltani Haapajärven ja Kärsämäen kautta Ouluun menevälle tielle. Metsäkoneyrittäjä Tapio Koposella on menossa 15 hehtaarin aukkohakkuu, josta kolmasosa on jo tehty. Teiden varsilla on hyväkasvuisia kuusikoita. Vaelluskumikenkäni pohjat ovat liian löysät ja päästävät jalan liikkeeseen kengässä, vaikka sukkia on jalassa riittävästi. Marssitauolla kuivatellaan jalkoja. Tästä voi päätellä, että korjattava puusto on aika pientä, hehtaaripoistuma on keskimäärin 70 kiintoa. Se menee läheiselle Haapajärven sahalle eli Hasalle. 52 MAKASIINI 1 • 2015 3317_.indd 52 07/01/15 16:17. Vuosituhannen vaihteen jälkeen hakkuuseen tulleiden leimikoiden koko ja puusto ovat pienentyneet. Päivämatka 26,8 kilometriä. Tarkoitus on kulkea Kokkola–Kajaani-tien pohjoispuolelle, josta reittini kääntyy länteen. Päivän tavoitteena oli saavuttaa Kokkola–Kajaani-valtatien tasa, mutta hieman ennen tavoitetta alkaa taivaanrannasta nousta mustia sadepilviä ja päätän leiriytyä hyvän sään aikana
Onneksi suot loppuvat ja maasto nousee. Niitä näyttäisi tulevan runsaasti. Gps-karttaan on merkitty tien päästä länteen kohtuullisen tasainen kangas, jossa on joitain kiviä. Viimeisenä kuuntelen kurkiparvien huutoa niiden lennellessä viljapeltojen ja yöpymissoiden väliä. Leirissä ihmettelen Korhoskylän suunnasta kuuluvaa rakennuskolkkeen ääntä, joka jatkuu niin pitkään kuin olen valveilla. Pidän sillanpielessä huilitauon betoniporsaan päällä istuen. Raudaskylässä ylitän monta väylää: Ylivieska–Iisalmi-rautatien, Kalajoelle menevän valtatie 27:n ja Kalajoen valtatien siltaa pitkin. Sen nimi on Raudaskallion Lohimonttu. Monessa on sateiden jäljiltä runsaasti vettä. On aika nauttia päivän retkimuonaannos. Siellä on kivennäismaata, jolloin vesi ojissa vähenee. Eipä tässä peltojen keskellä ole leiripaikkaakaan. Päivämatka 31,4 kilometriä. Teen huonon reitinvalinnan. Lampien syntyvaiheet jäävät minulle arvoitukseksi. Ojat ovat uusia, syviä ja niitä on 30 metrin välein. Siltaa korjataan ja liikennettä ohjataan liikennevaloilla. Illasta satoi – kuten niin monena aikaisempana retkipäivänä. kuudes päivä 23.8.2014 O hitan Sarjakylän peltoalueen heti aamusta. Suuntaan karttaan merkitylle tulentekopaikalle retkimuonan valmistukseen. Viimein leiri on kunnossa ja pääsen iltatoimiin. Seitsemäs päivä 24.8.2014 L öytynnevantie päättyy suopelloille. Ajattelen käveleväni vielä tunnin verran, joten puen sadevaatteet päälle ja rinkkaan suojuksen ja jatkan matkaa Löytynperän tietä länteen. Päätän kävellä tietä mahdollisimman pitkälle, kunnes tulisi muutamia kymmeniä ojanylityksiä ennen tietä. Leirin pystytys kaatosateessa olisi tuskaisaa, kun yrittää varjella kuivia varusteita kastumiselta. Päivämatka 28,7 kilometriä. Leiri on pystyssä jäkäläkalliolla Nivalassa. Loppumatka lähelle Korhoskylää on jo helpompi kävellä, sillä pääsen metsätielle. Reitille osunut sateen kastelema rakkakivikko on liukaspintainen, se piti ylittää varovasti. Ojasta allikkoon! Kiviä on runsaasti, paikoin isoja lohkareita ja rakkakivikkoa, joita joutuu kiertelemään. Lisäksi metsä on hakattu siemenpuuharvuuteen ja pohja äestetty. Tämä ojikko oli koko retken vaikein ylitettävä: yli ei pääsisi hyppäämällä, vaikka selässä ei keikkuisikaan parikymmenkiloinen rinkka. Onko paikalta otettu soraa ja montut ovat täyttyneet vedellä. 53 MAKASIINI 1 • 2015 3317_.indd 53 07/01/15 16:17. Teiden varsilla kasvaa hyviä nuoria metsiä, paikoin olisi jo kakkosharvennuksella kiire. Tämä kolmen kilometrin osuus vie runsaasti aikaa. Tauolla napsin kypsyneitä puolukoita. Puinnit ovat käynnissä, mutta aamukosteutta vältetään ja puimurit ajetaan pelloille vasta puolen päivän jälkeen. Siitä vain yli kohden Sillanhiekan penkkatietä. Rinkkaselkäinen vaeltaja kerää valojen vaihtumista odottavista autoista pitkiä katseita. Laavukangas napsahtelee heikon tuulen pudottamista vesipisaroista, mutta kuivassa ja lämpimässä makuupussissa uni voittaa väsyneen vaeltajan. Kirkasvetiseen järveen on istutettu kirjolohta ja ruokatauon aikana muutama kalastaja käy kokeilemassa onneaan hyvällä menestyksellä. Siitä on suunnattava yli suo-ojien kohden Huhmarlammen metsätietä. Kiviä on noussut pintaan, joten jokaista askelta pitää varoa. Puut varistavat vesikuorman herkästi pienestäkin töytäisystä alas. Paikalla on louhittu kalliota, laaja monttu on täyttynyt vedellä ja näin on syntynyt tekojärvi. Nyt kulku suuntautuu länteen, Ruiskun, Hellalan ja Vasaman metsätiet vievät joka askeleella lähemmäs merta. Onneksi sade laantuu ja loppuu viimein kokonaan. Raudaskallion metsätien varrella on erikoisia kaivamalla syntyneitä lampia. Näillä kulmilla riittää Hasalle ja muille sahureille parruaihiota. Viimein ojat on ylitetty ja edessä on muutama kilometri metsätietä. Raudaskylä ohitettuani alkaa sade. Etsin litimärästä kuusikosta riittävän tasaisen paikan leirille. Joudun kulkemaan sarkaa pitkin enemmän pohjoiseen
Gp?s:n mukaan linnuntietä retken päämäärään eli Himangalle on matkaa vain 10 kilometriä. Tie etenee lähes viivasuoraan kohden Puusaarentietä, jonka olen ottanut tavoitteeksi. Isäntä Pasi Känsälä kertoo seuraavan savottakohteen olevan jo tiedossa, mutta moto pitää käyttää välillä huollossa. Aamupäivän kävelyn jälkeen tavoitan retken toisen savotan Kannuksesta, Särkiojalta. Päivämatka 14,9 kilometriä, kävelymatka yhteensä 235,4 kilometriä. Retki lähestyy huipennustaan. • Koneyhtymä Känsälän toimitusjohtaja Pasi Känsälä (vas) ja motokuski Johan Heiskanen ovat saaneet savotan loppuun ja ovat siirtämässä kalustoa huoltoon ja sen jälkeen uudelle työkohteelle. Seuraavaksi tie vie Ullakon kautta Märsylään, jonka jälkeen asutus ja pellot jäävät taakse. Todellinen matka on totutusti pidempi, mutta kyllä se huomenna taitetaan. Astelen kevyellä varustuksella Lestijoen vartta leirintäalueelle ja siitä pajukoituneiden hiekkadyynien läpi meren rantaan. Näitä perunapeltoja riittää lähes Himangan keskustaan asti. Rakennusäänet ovat kaikuneet myös tälle aamulle ja syykin selviää: rantarataan rakennetaan toista raidetta. Tämä leimikko on rajattu pääosin hiekkakankaalle ja Koneyhtymä Känsälä on saanut Stora Enson ostaman kuuden hehtaarin avohakkuun ja kahden hehtaarin harvennuksen valmiiksi. Olisikohan tehtaanmyymälästä saanut paremmat jalkineet. Pystytän leirin tien länsipuolelle, nuoreen mäntymetsään. Keskusta jää taakse ja Kukonkylässä pidän pienen tauon bussipysäkillä koulukyytiä odottavien lasten joukossa. Tästä käännyn länteen kohden Polea. Keskustan lounaispuolelta lähtee Polentie, joka vie sopivaan suuntaan. Suo-ojaretken päätepisteestä Himangalta, Lestijoen suistosta, kuvasin purjelaiva-aikakauden muistomerkin. Jostain syystä suokävely ei nyt innosta. Suo-ojaretki on päättynyt. Johan Heiskanen ajaa Komatsun moton lavetille siirtoa varten. Päivämatka 36,8 kilometriä. 54 MAKASIINI 1 • 2015 3317_.indd 54 07/01/15 16:17. Myös Sievin kenkätehtaalle menee työntekijöitä, moni huikkaa hyvät huomenet. Yhdeksäs päivä 26.8.2014 T aivallan viimeisen etapin aluksi Puusaarentietä Kannus–Himanka-tielle ja siitä tien vartta perille. Metsien loputtua silmään pistää satojen hehtaarien laajuiset perunaviljelykset ja suuret varastoja konehallirakennukset. Yrittäjä Jouni Karjalaisella on vielä jäljellä päivän työ puiden ajossa. PATIKKARETKI kahdeksas päivä 25.8.2014 O hitan Korhoskylän keskustan aamutuimaan. Onneksi Korhoskylän Siwa on auki jo ennen seitsemää ja käyn siellä täyttämässä vesiasiat. Perunan nostotyöt ovat käynnistyneet Himangan laajoilla perunapelloilla. Nostotyöt ovat alkamassa ja pienen talon kokoiset perunannostokoneet on ajettu pelloille. Tältä savotalta puuta kertyi yhteensä 1 140 mottia, valtaosin tukkia. Jätän rinkan säilytykseen K-kauppaan, jonka suojissa toimii myös Matkahuolto
55 MAKASIINI 1 • 2015 3317_.indd 55 07/01/15 16:18. Uusia ja syviä kaivuriojia Ylivieskasta
www.gardena.fi Kuivatukseen Kostuneet metsäja eräkamppeet on helppo kuivattaa Smedbon sähkölämmitteisessä kuivaustelineessä. www.smedbo.fi Puuajoon 69 Yeti 900 Ace on Lynxin nelitahtimoottorilla varustettu jämerä kotimainen työkelkka vaativaan metsäkäyttöön. www.alaskankenka.fi TuoTeuuTuuksia Palstalle voi lähettää tietoja metsän eri käyttötapoihin liittyvistä tuotteista.Palstan osoite on: Hannu Jauhiainen, korpikoskentie 8, 07510 Vikajärvi, sähköposti: hannu.jauhiainen@ metsalehti.fi. Hinta alkaen 300 euroa. Hinta noin 15 euroa. www.sasta.fi Herkkäihoiselle Xylitolia ja D-vitamiinia sisältävä Xyliderm-perusvoide on tarkoitettu kuivalle, atooppiselle, ärtyneelle ja vaurioituneelle iholle. Hinta 15 990 euroa. Voide valmistetaan Suomessa ja sitä voi ostaa apteekeista ilman reseptiä. www.brPlynx.com Kotisohvalle Kesämökin tai kodin sohvalle voi tilata vaikka metsäpalstan kartalla päällystetyn kotimaisen tyynyn. Ulkoiluun Kankaanpäässä tehdyt Alaskan Kengän perinteiset nahkasaappaat käyvät talviseen ulkoiluun. Hinta 58,90 euroa. Hinta 669 euroa. Pitkävartiset saappaat maksavat 75 euroa, lyhytvartiset 65 euroa. www.karttakauPPa.fi Äärioloihin Sastan Goretex 3Poles -takki sopii vaativaan retkeilyyn ja ulkona liikkumiseen. www.xyliderm.fi 56 MAKASIINI 1 • 2015 56 MAKASIINI 1 • 2015 3335_.indd 56 07/01/15 16:07. Pihamaalle Gardenan jääraudalla raaputtelet pihamaan jäätyneet epätasaisuudet pois. Terän leveys on 15 senttiä, hinta 10,90 euroa, erillinen alumiinivarsi 18,90 euroa
Mhy-laki muutos antaa metsänomistajille mahdollisuuden kehittää yhdistyksistään täysin oman näköisiään. Laki on kokonaisuutena kohtuullisen onnistunut. Uudistuvia organisaatiota Metsäalan organisaatiomuutoksista kesken jäi metsäkeskusuudistus. Oman puolustajan ja palveluntarjoajan merkitys on oivallettu. Tulevaa uutisvirtaa Vuonna 2015 riittäisi metsänomistajille hyviä uutisia: suunnitteilla olevat investoinnit saavat sinettinsä, orM etsäalalla riittää tänä vuonna uutisia. Keväällä ongelmia tulee valitettavasti aiheuttamaan kemeratöiden hiljeneminen pariksi kuukaudeksi. KOLUMNI ganisaatiomuutosten jälkeen kaikki toimijat ilmoittavat olevansa metsänomistajien parhaita kumppaneita, käräjillä kavereiden ylläpitämän kartellin vaikutuksia puidaan metsänomistajille myönteisesti, Brysselissä valmistellaan edistäviä, ei estäviä direktiivejä, metsissä luonnontuhot jäävät pieniksi, liito-oravia havaitaan olevan niin paljon, että se poistetaan uhanalaisten lajien listalta… Loppujen lopuksi metsäsektorin uutiset teemme me kaikki yhdessä. Metsänomistajan kannalta näkymät ovat hyvät. MARKO MÄKI-HAKOLA Kirjoittaja on MTK:n kehittämispäällikkö. Suomen talouden asemasta Venäjän talous kiittäisi. Käyttöä heillä sille ei välttämättä ole. Esitetyssä muodossa laki edistäisi kivihiilen ja vaikeuttaisi metsien käyttöä. Metsänhoitoyhdistyksistä tuli 1.1.2015 selkeästi omistajiensa yhdistyksiä. Usea asia siirtyi perintönä vuodelta 2014, mutta vähintään yhtä moni tulee uutena eteen tänä vuonna. Ainakin minä haluaisin lukea tänä vuonna hyviä uutisia! leen ymmärrystä, ettei biotaloutta rakennetta kustannustaakkaa lisäämällä vaan yrittäjyyttä edistämällä. Vaikka metsämme ovat vajaakäytöllä ja pienimittaiselle puulle tarvittaisiin lisäkäyttöä, oli kehno esitys tehty ajatuksella, että pieniläpimittainen puu pitää varata metsäteollisuudelle. Ehkäpä päättäjiltä löytyy viisautta tehdä laista järkevä ja toimiva. Uudessa laissa työt vaativat ennakkoilmoitusta, joita voi tehdä vasta myöhemmin kesällä uuden lain voimassa ollessa. Muutos näkyy jo nyt monipuolistuneena ja kehittyneenä metsänhoitoyhdistysten toimintana. Pahimmillaan Otson mukana roikuttaminen kyseenalaistaa elinkeinoja edistävän metsäkeskuksen puolueettomuutta. Paras kannustin yhdistyksille on ollut metsänomistajilta tullut palaute, jonka mukaan jäsenyys aiotaan edelleen säilyttää yhdistyksissä. Valitettavasti tietyt tahot vaativat keppiä, kuten kiinteistöveroa, metsänomistajille. Valmistelussa on myös soiden suojelun täydennysohjelma. Ki m m o Br a n d t / Co m .P iC 57 MAKASIINI 1 • 2015 57 MAKASIINI 1 • 2015 3336_.indd 57 07/01/15 16:26. Otsolle soisi nopeasti mahdollisuuden toimia aidosti markkinoilla. Toiveikasta metsäpolitiikkaa Eduskuntavaalit ja hallitusohjelma määrittelevät linjan neljäksi vuodeksi. Kemeralaki muuttuu tänä vuonna. Kummallista lainsäädäntöä Perintönä tälle vuodelle tuli valmistelussa oleva laki metsäenergian ja turpeen edistämiseksi. Otson napanuoraa metsäkeskukseen ei saatu katkaistua. Ohjelma sai vuoden 2014 lopulla uuden hyväksyttävämmän sekä monimuotoisuuden kannalta toimivamman suunnan. Jos Euroopan komissio hyväksyy uuden tukijärjestelmän, on nykyisen lain mukaista tukea haettava viimeistään 17.4. Tuleva hallitus saattaa edistää metsätalousyrittäjyyttä esimerkiksi sukupolvenvaihdoshuojennuksilla, metsävähennyksen laajentamisella ja puun myyntien verotusta keventämällä. Ehkäpä päättäjiltä löytyy edelHyvien uutisten vuosi 2015 Valitettavasti tietyt tahot vaativat keppiä, kuten kiinteistöveroa, metsänomistajille Kommentoi kolumnia www.metsalehti.fi/kolumnit. Toivottavasti ympäristöministeri Grahn-Laasosen linjaama suojelun vapaaehtoisuus kestää loppuun saakka ja maanomistajat pääsevät halutessaan mukaan ohjelmaa toteuttamaan. Elinkeinoja edistävän metsäkeskuksen puolestaan soisi nopeasti olevan toimintakykyinen, koska sitä tarvitsevat niin alan toimijat kuin metsänomistajatkin
Tuittupäisyys hyödyttää lajia, sillä liian tiheä pesimäkanta johtaisi ravinnon vähentymiseen muutamassa vuodessa. 58 MAKASIINI 1 • 2015 3316_.indd 58 07/01/15 16:07. LUHTA Joutsenherra ajaa pesimäpiiristä jokaisen oman lajin edustajan tapellen ja mekastaen
TosikoT ja veiTikaT Villieläimet leikkivät ja kujeilevat, jos se on lajille hyödyksi. Toisaalta myös tosikkomainen ärhentely voi olla avuksi. TeksTi ja kuvaT jorma LuhTa 59 MAKASIINI 1 • 2015 3316_.indd 59 07/01/15 16:07
Hidasta merikotkaa voi kiusata, liikkeissään räjähtävä maakotka olisi ketulle hengenvaarallinen. Luontokappaleita ei pitäisi inhimillistää aivan akuankoiksi, mutta eivät ne ole mekaanisia kojeitakaan. Pikkupoikana ajatus upposi niin syvään, että olen sen jälkeen tarkkaillut sekä ihmisiä että eläimiä Seto?nin silmin. Ketun asema on päinvastainen. Kasvavien ketunpoikien elämä on loputonta telmimistä, sillä leikki on ketunpojan työtä. Monet lintulajit lentävät komeaa soidinlentoa, mutta korppien taiturointi on aivan omaa luokkaansa. Omat havaintoni metsän asukkaista täsmäävät miljoonien kotieläimiä tai lemmikkejä hoitaneitten kokemuksiin. Varis, harakka ja korppi kiusaavat ja rääkkäävät mielellään heikkoja ja vahingoittuneita, mutta myös isompiaan, jos ovat liikkeissään nokkelampia. Toisaalta saman lajin tai rodun yksilöistä löytyy persoonia, neropatteja tai tylsimyksiä joka lähtöön. Leikki on työtä Miksi toiset lajit ovat spontaaneja ja leikkisiä, toiset taas totisia torvensoittajia. Kaksi hoksasi, ettei provokaatiosta pidä provosoitua, kolmas ei. Ihailen pöllöissä hienoja aisteja: silmien, korvien ja kynsien Tunturikihut leikkivät ilmassa ja tuulessa kuin olisivat vapaita painovoimasta. Jos kaikki aika kuluu ruuan syömiseen ja sulattamiseen, jos elinikä on väistämättä lyhyt ja jos suurin osa syntyneistä päätyy jo nuorina pedon kynsiin tai hampaisiin, ei leikkimielelle jää liiemmin tilaa. Ne myös tarvitsevat lentämisen taituruutta puolen maapallon mittaisilla muuttoreissuillaan. Kettu tarvitsi myös lintubongarin taitoja, sillä vanha maakotka ja nuori merikotka ovat aika lailla samanvärisiä. Niinpä jokainen koiranomistaja ymmärtää aika paljon susien, kettujen tai naalien käytöksestä. Lintujen älyniekkoja ovat varislinnut: neuvokkaita, hoksaavia ja täynnään hyvin ihmismäisiä paheita. Sen täytyy erottaa merikotka hyvin samanvärisestä vanhasta maakotkasta, joka olisi ketulle hengenvaarallinen. Vaikka pöllöt näyttävät mielenkiintoisilta ja jopa viisailta, ne ovat tosiasiassa pöllömpiä kuin muut siipiniekat. Selviytyminen Lontoon citykettuna, metsäkettuna Pirkanmaalla tai tunturinvalloittajana Utsjoen erämaassa edellyttää aivan erilaisia taitoja. Kettu härnää ilokseen nuorta, kömpelöä merikotkaa. Siivet suhisevat, kurkut ronkkuvat. Joku vuosi sitten seurasin kettua, joka yltäkylläisen sopulija myyrärunsauden keskellä innostui härnäämään kolmea nuorta merikotkaa. Kettuna pärjääminen lienee iät kaiket vaatinut älyä, valppautta ja ruumiinhallintaa. Muutamilla leikkimieli säilyy aikuiseksi asti. Sitä vastoin petojen saalistamilla ruohonsyöjillä elämä on niin yksioikoisesti syömistä ja pakenemista, että ylimääräisestä leikkisyydestä tai syntyjen syvien pohdiskelusta olisi vain haittaa. Jänikset ja pikkunisäkkäät eivät ole luomakunnan älyniekkoja, mutta lisääntyvyydellä ja sukupuolielämällä on iso rooli niiden elämässä. Viehättävän korppineitosen katsellessa olen nähnyt nuoren korpin riippuvan puunoksasta nokallaan tai ylösalaisin yhdellä jalalla ja lentävän pitkiä matkoja selkä alaspäin. Eri lajeilla korostuvat erilaiset inhimilliset tai eläimelliset ominaisuudet. Myös lajiryhmillä on yhteiset tapansa. Se viimeinen hyökkäili toistuvasti tavoittelemaan selän takana pomppivaa repolaista. Painin ja hauskanpidon seurauksena ympäristö ja omat kyvyt tulevat tutuiksi. Jos ravintotilanne on hyvällä mallilla, korppipari tai -parvi innostuu lentoleikkeihin kaikkina vuodenaikoina. ”K aikki ominaisuudet, jotka eläimissä voi havaita, löytyvät jossain määrässä myös ihmisestä.” Muistan sitaatin kauan sitten lukemastani Ernst Thompson Setonin Villejä eläimiä -tarinakokoelmasta. Kyllähän myös moderni evoluutioteoria korostaa kaikkien elävien sukulaisuutta. LUHTA 60 MAKASIINI 1 • 2015 3316_.indd 60 07/01/15 16:07. Pöllö muita pöllömpi Leikkisää elämäntapaa esiintyy kahdella eläinryhmällä, nisäkkäillä ja linnuilla, ja tyypillisesti lajeilla, joiden selviytymistä edistää kyky ratkaista ongelmia. Lentotaidossa korppi on etevimpien haukkojen tasoa
Pöllö ei kuitenkaan kykene varisten tai koiraeläinten luovaan pohdintaan kuin satukirjoissa. Urosten kiukkuisuuden vuoksi joutsenet eivät pesi aivan toistensa lähellä. Minä itse en kuitenkaan osaa mitään sellaista. LinTujen äLyniekkoja ovaT varisLinnuT: neuvokkaiTa, hoksaavia ja Täynnään hyvin ihmismäisiä paheiTa. Ihminen siirtää osaamista Miten ihminen eroaa muista hyväpäisistä luontokappaleista. Ihminen lentää kuuhun ja sukeltaa valtameren pohjaan. 61 MAKASIINI 1 • 2015 3316_.indd 61 07/01/15 16:07. Siivet suhisevat ja kurkut ronkkuvat. Korppien lentoleikeissä painellaan hurjaa vauhtia ilmameressä mutkitellen. Kaikkien romanttisten mielikuvien vastaisesti laulujoutsen, tai täsmällisemmin vanha joutsenherra, on kotimaisten lintujen tosikko. Muilta osin se on älynlahjoiltaan täysi pöllö. Ennen pitkää yhteiskunta kokonaisuutena osasi kaikkea sellaista, mihin yksilöt eivät kykene. Ihminen on keksinyt kirjapainon, auton, television ja kännykän. Jos kiistakumppania ei löydy, kiukku suuntautuu jopa telkkiin ja taveihin. Tuollainen tuittupäisyys hyödyttää lajia. Kauan sitten esi-isät keksivät symbolisia merkkejä, esimerkiksi kuvioita paperille, joiden avulla osaaminen ja ymmärrys karttuivat ja siirtyivät tuleville polville. Isoina lintuina joutsenet ovat myös isoruokaisia ja liian tiheä kanta syö elinympäristönsä. Hiiripöllö osaa kaikissa oloissa metsästää myyriä silmien, siipien ja kynsien yhteistyöllä. yhteistyötä, jolla ne pärjäävät kovassa maailmassa. Laajalla pesimäalueella se haastaa riitaa ja tappelee kaikkien muiden joutsenten kanssa
62 MAKASIINI 1 • 2015 3339_.indd 62 07/01/15 16:56. tapionpöytä Rautaisannos Veripalttu on ikivanha ruoka, mutta se sopii edelleen suomalaiseen ruokapöytään
Jauhoja vaihtamalla niihin saa erilaisia makuja. Monet ortodoksikarjalaiset näkivät veriruokia ensimmäisen kerran vasta evakkoaikana. paista öljyssä tai voissa isoja tai pieniä ohukaisia lettupannulla. Ruoat tulivat meille katolisena aikana Ruotsista. Sekoita veri ja neste. Paavali talvenselän taittaa ). Pohjoisessa on tehty poron verestä poron suoliin paksua makkaraa eli tunkaa , jossa on vain verta, vettä ja suolaa. Ainoat alueet Suomessa, jossa minkään eläinten verta ei ole käytetty ruokataloudessa, ovat Karjalan ortodoksialueet. VeriohuKKaat 3 dl verta 3 dl kaljaa (1 muna) 1 sipuli 2 tl suolaa 1 tl meiramia 1/4 tl valkopippuria 4 dl ruisjauhoja öljyä tai voita paistamiseen Kuori ja silppua sipuli pieneksi ja kuullota öljyssä. Verimakkaratkin tehtiin syksyllä teurastuksen yhteydessä. Kaupoista saa valmiina veriohukaisia, mutta itse tehtyinä ne ovat maukkaampia. Uusimmissa ohjeissa on mukana vehnäjauhoja, mutta aikaisemmin käytettiin vain ohraja ruisjauhoja. Jotkut kiehauttavat valmiit veriletut maidossa tai lihaliemessä ennen tarjoilua, jolloin niistä tulee mehevämpiä. lisää mausteet, sipuli ja jauhot. Veripalttu ja veriletut tehdään lähes samoista raaka-aineista. 63 MAKASIINI 1 • 2015 3339_.indd 63 07/01/15 16:57. Joihinkin ruokiin lisätään myös rasvaa. tarjoa lämpimänä puolukkahillon kanssa. Kaada taikina voideltuun uunivuokaan ja paista 200 asteessa noin tunti. Veriruokien rauta on helposti imeytyvää hemirautaa, toisin kuin kasvisten sisältämä huonommin imeytyvä nonhemirauta. Joillain alueilla muun eläimen verta on kyllä käytetty, mutta ei sian verta, vaan se on juoksutettu maahan. Lapsuudestani muistan, että äitini teki verilettuja pelkästään ruisjauhoista. Se ei kuitenkaan säilynyt pitkään. Jauhoilla makua Suomessa on tehty myös verimakkaroita. paista ensin koelettu ja lisää tarvittaessa jauhoja, nestettä tai mausteita. Nykyään verta saa ainakin pakastettuna läpi vuoden ja veriruokiakin voi syödä milloin haluaa. Verileivät kuivattiin, joten ne säilyivät hyvin. Ne maistuivat herkullisilta. Silloin syödään arkisia ja vaatimattomia ruokia. Aineksina ovat veri, jauhot, sipuli ja mausteet (rasva, muna). Eri alueilla on ollut käytössä eri nimityksiä. Rautaisannos Veripalttu ja veriohukaiset ovat omiaan talvipöytään: edullisia, täyttäviä ja herkullisia. Vastapaistetut veriletut maistuvat herkullisilta puolukkahillon kanssa. Sekoita veri ja kalja. Veriruoat sopivat hyvin talven selkään, sillä ne ovat edullisia, täyttäviä ja sisältävät runsaasti rautaa. Nämä tarkoittavat verestä ja jauhoista tehtyjä ruokia. Vanhat nimet ovat keskiaikaisia lainasanoja: palttu , kruppana , kroppana tai kropsu ja kam(p)su . Kun ne palvattiin, ne säilyivät hyvin ja niitä syötiin pitkin kevättä. anna turvota pari tuntia. TeksTi ja kuvausjärjesTelyT Marja HarTola kuvaT Maria Grönroos Veripalttu 3 dl naudan verta 3 dl vettä tai maitoa 1 dl rasvaista sianlihaa 1 sipuli öljyä tai voita 1/4 tl valkopippuria 2 tl suolaa 1 dl ohrajauhoja 2 dl ruisjauhoja Kuori ja silppua sipuli pieneksi ja kuullota öljyssä. J oulun jälkeinen laskiaiseen kestävä juhlaton kausi alkaa joko loppiaisena (Loppiaisesta alkavat selkäviikot ja reikäleivät ) tai viimeistään paavalina (25.1. lisää mausteet ja jauhot. tarjoa murskattujen puolukoiden kanssa. pilko tai sulata rasva ja lisää seokseen. Kotoperäisiä veripaltun nimityksiä ovat muun muassa kisko , rössy , lepäkäs , punarieska ja verimämmi . Leipää vanhempia Veriruokia ovat uunissa tehty veripalttu, pannulla paistetut veriletut, padassa keitetyt kampsut ja verileipä. Kaikkihan me tunnemme Tapolan mustanmakkaran, joka on verimakkaraa ja todella hyvää. Ennen käyttöä ne liotettiin maidossa, laitettiin sopan joukkoon pehmenemään tai niistä keitettiin kruppanapuuroa. Niin roomalaiskatolinen kirkko kuin ortodoksinen kirkko ovat vastustaneet veren käyttöä ruoanlaitossa. Maataloissa tehtiin veriruokia yleensä syksyllä teurastuksen jälkeen, kun saatiin tuoretta verta. anna turvota puoli tuntia. Veriruokia on tehty Suomessa jo pakanallisella ajalla ennen kristinuskon tuloa eli noin tuhat vuotta sitten. Veriruoat ovat jopa vanhempaa perua kuin leipä
Paksumpina ne myös saattavat kestää kynnysmatossa pitempään. Etenkin ohuet riippakoivun eli rauduskoivun oksat ovat risutöiden tekijöiden suosiossa. Myös kuusenhavujen luonne muuttuu puun iän myötä samansuuntaisesti. Kuusenhavuista syntyy kynnysmatto ilman rautalankaakin. Nukkumapaikka valittiin lisäksi mieluusti tuuheahavuisen kuusen juurelta. Ne taipuvat vaikka minkälaisiin ei mitään risuja Koivunvarvuista voi sitoa rautalangalla kestävän risumaton. TeKsTi ja KuvaT MarKus TuorMaa Varputöissä vanhan koivun ritvat taipuvat muotoihin helpommin. Nuoren kuusen havut ovat jäykkiä ja terhakoita, kuusivanhuksen taas notkeita ja säyseitä. Koivunrisuista sidotaan rautalangalla puutarhan ja kodin kaunistuksia, kuten koreja, lintuja ja monenlaisia koristekiemuroita. Risuja vai varpuja. Nykyaikana metsässä tai tunturissa yövytään tavallisesti solumuovisen makuualustan päällä. Yrjö Kokon kirjojen kautta saamen sana elää suomenkin kielessä. Kuusenhavujen tai koivunvarpujen levittely matoksi on tutumpaa omilla kotirappusilla – molemmista saa oivan välineen jalkojen pyyhkimiseen. Saamelaiset ovat vastaavasti levittäneet kotansa pohjalle kerroksen koivunvarpuja. Nuoren koivun varvut voivat taivutettaessa katketa. Toisaalta nuoren koivun varvut ovat sileämpiä, eivätkä sisäkäytössä roskaa yhtä paljon. Tällaisen varpumaton nimi on torko ja varpujen levittely torkottamista . Risutyöt ovat nykyisin suosittu harrastus. KoiVuNVarPu 64 MAKASIINI 1 • 2015 3340_.indd 64 07/01/15 16:05. Littanat kuusenhavut kävivät niin patjaksi kuin katoksikin. käsin tehty k un entisaikana yövyttiin metsässä, makuusijalle levitettiin kerros kuusenhavuja. Vanhan kuusen oksassa havun sivuhaarat roikkuvatkin usein maata kohti samaan tapaan kuin riippakoivun ritvat
Onkin arveltu, että risu-sana kuuluu risahtaa-verbin kanssa yhteen. Eri puulajien varvut ovat erilaisia: Rauduskoivun ritvat ovat kaikkein ohuimpia ja taipuisimpia, nehän huojuvat tuulessakin kuin hiukset. Varpu tarkoittaa siis ohutta ja taipuisaa oksaa, varpa taas paksumpaa ja jäykempää. Risutöistä järjestetään kursseja ja niistä julkaistaan kirjoja. Varpumatto on parhaimmillaan porrasmattona, johon sisääntulija voi pyyhkiä kengänpohjansa. Havuja asettelemaan Ulkoportaalle tulevia kuusenhavuja ei tarvitse sitoa toisiinsa rautalangalla. Saappaanpyyhkimen ja eränkävijän nukkuma-alustan lisäksi havuilla on muutakin perinteistä käyttöä. Ja neulasetonta havuluutaa voi jo ihan syystäkin sanoa risuluudaksi. Risutöihin poikki risahtelevat risut ovat epäilemättä huonoja. muotoihin, jotka rautalangalla sidotaan paikalleen. Neulasten putoamisen vuoksi havut eivät ole yhtä pitkäikäisiä kuin lehtipuiden varvut. Luuta ja vispilä ovat vanhaa perua, sidottu matto ehkä hiukan uudempaa. Vanhojen ohjeiden mukaan maton voi sitoa vitsaksella samaan tapaan kuin reen reslat. Myös hieskoivun, pajun, pihlajan ja tuomen varvut kelpaavat mattoon. Hieskoivun varvut ovat paksumpia ja jäykempiä, pihjalan varvut vieläkin jäykempiä. Tuomen varvut ovat yleensä riippakoivun varpuja paksumpia, mutta varsin taipuisia ja sitkeitä. Niiden asettelu on kuitenkin oma taitonsa, jotta havut pysyvät paikoillaan kenkiä pyyhittäessä. Mutta miksi näitä töitä kutsutaan risutöiksi. Ohuista koivunvarvuista tehty varpumatto puhdistaa lian tehokkaasti. Havujen tyvet asetellaan ristikkäin toistensa lomaan. Tällaisia varpuja kutsutaan myös ritvoiksi. Vanhassa koivussa, etenkin raudus eli riippakoivussa, varvut ovat notkeampia ja ne roikkuvat maata kohden kuin puun hiuksina. Jos haluaa seurata sanojen vanhoja merkityksiä, olisi parempi puhua varputöistä. Sanoista kannattaa välittää, sillä kielen köyhtyessä voi köyhtyä myös kykymme havainnoida ympäristöä, metsää ja puita. Risuiksi kutsutaan kuivuneita ja haurastuneita oksia. Riippakoivun norjia, roikkuvia varpuja voi sanoa myös ritvoiksi . Koivunvarpujen luonne muuttuu puun iän myötä. Varpumatto kestää Varputöistä kaikkein käytännöllisimpiä ovat varpuluuta, varpuvispilä ja risumatto. Luudassa ei havun litteä muoto ole yhtä oleellinen, joten siihen sopivat myös katajanja männynhavut. Tietenkin risuja. Nuorissa koivuissa varvut ovat jäykempiä ja ne kasvavat lähempänä pystysuuntaa. Ainakin näin luulisi jo sillä perusteella, että mattoa sanotaan usein nykyaikaisittain risumatoksi. Varpuluudan kutsuminen risuluudaksi kuulostaa asiantuntemattomalta tai alentavalta. Nykyisin varputöissä käytetään useimmiten rautalankaa, niinpä sidoin oman mattonikin rautalangalla. Mutta mitäpä havut ovat ilman neulasia. Maton alkuun ja loppuun sidotaan paksumpi keppi, joka pitää työn paremmin ryhdissä. Kuten lehtipuun varvuista, niistäkin on tehty luutia. Tuoreet, notkeat ja ohuet puunoksat ovat nimeltään varpuja tai virpiä . riiPPaKoiVuN riTVa 65 MAKASIINI 1 • 2015 3340_.indd 65 07/01/15 16:05. Sama pätee pajuun. Itse kutsun sitäkin mieluummin varpumatoksi. Nehän tehdään koivun ohuista oksista, joista on perinteisesti tehty varpuvispilöitä ja varpuluutia. Sana viittaisi kuivan oksan katkeamisääneen, risahdukseen. Ainakin omaan kieleeni se istuu risutöitä paremmin. Muutaman viikon ahkeran saappaanpyyhkimisen jälkeen kotiportailla on vain risuja. Niinpä kuusenhavupyyhin ei kestä yhtä pitkään kuin lehtipuun varvuista tehty matto. Jos mattoon käyttää paksumpia varpoja, siitä tulee kestävämpi, mutta ei niin tehokas lian puhdistaja
sitominen aloitetaan keskimmäisistä rautalankapareista. Lopuksi oksien väleihin pujotellaan lisää havuja, kunnes pyyhin on tarpeeksi tuuhea. jos matto on iso, voi apuna käyttää lautaa ”viivottimena”. 66 MAKASIINI 1 • 2015 3340_.indd 66 07/01/15 16:05. reunoille pannaan lyhyempiä havuja kuin keskelle. 2 varpuja lisätään rautalankojen väliin tasapaksuina nippuina, joissa latvojen ja tyvien suunta vaihtelee. rautalanka katkotaan pätkiksi, joiden keskikohta kierretään aloituskepin ympäri ja molemmat päät rullataan puukalikoiden päälle. Kuusenoksapyyhin tehdään siten, että ensin ladotaan vinoittain rivi havuja noin 10 sentin välein. rautalangat vedetään varpunipun yli vastakkaisiin suuntiin, jolloin varpunippu kiristyy tiiviiksi. Matto sidotaan rautalankapareilla, joita tulee noin 15 sentin välein. käsin tehty 1 varpumaton aloitukseen tarvitaan maton leveyden pituinen suora keppi. Toinen rivi ladotaan myös vinottain, mutta ensimmäiseen nähden vastakkaiseen suuntaan. 3 Kun puukalikoiden paikkaa vaihdetaan kiepauttamalla, kiertyy rautalanka tiiviille sidokselle. Havupyyhin 1 2 3 4 5 Maton reunat leikataan suoriksi tukevilla oksasaksilla. Likaisetkin saappaat puhdistuvat havuja vasten hankaamalla. 4 Lopuksi myös maton lopetuskohtaan sidotaan maton leveyden pituinen keppi. 5 varpumatto sopii ulkoportaille yhtä hyvin talvella kuin kesälläkin. Toisen rivin oksien tyvet pujotellaan ensimmäisen rivin oksien tyvien alle, jolloin oksat muodostavat tukevan punoksen
liitä mukaan tiedot kuvien taustasta sekä yhteystietosi. ENNEN & NYT TeksTi Pia kirkkomäki kuvaT alise kivimäen arkisTo V uonna 1975 Pirkanmaalla Ikaalisten Ison-Röyhiön kylällä istutettiin männyn paakkutainta. Urakkaan varattiin aikaa parin viikonPojat metsässä Juha kivimäki oli nelivuotias, kun suvun palstaa istutettiin. Ensiharvennuksen palstalla hoiti metsänhoitoyhdistys kahden miehen voimin. Seppo Kivimäki ja kuusivuotias pojanpoika Atte Ikaalisten Ison-Röyhiön kylässä sijaitsevassa männikössä. Istutuspuuhissa hääri aikuisten mukana myös nelivuotias Juha KivimäkI, joka otti vilkkaana poikana kaiken irti metsäretkestä. maksamme julkaistuista kuvista palkkion. He arvioivat mäntyjen kasvuvauhdin olleen normaali. Oletus on, että päätehakkuu on vuorossa sitten, kun pojanpoika Atte on viisikymppinen. Paakkutaimet oli hankittu paikalliselta metsänhoitoyhdistykseltä. lopun verran ja työ sujui leppoisissa merkeissä. neljäkymmentä vuotta myöhemmin hänen poikansa pääsi tutkimaan ensiharvennuksen jälkiä. Juha Kivimäki on nyt jo aikuinen mies, tällä kertaa hänen oma kuusivuotias Atte-poikansa pääsi laskemaan vuosirenkaita ensiharvennettujen puiden kannoista. Unien sujumista vartioi silloin isoisoisä Edvard Ylijoki. Puuhailun lomassa hän nukkui päiväunet kuvassa näkyvällä kivellä, jonka päälle oli levon ajaksi laitettu pehmukkeeksi havuja ja matto. kuvat voi lähettää osoitteeseen metsälehti makasiini, Pohjoinen rautatiekatu 21 b, 00100 Helsinki tai makasiini@metsalehti.fi. Myös Juhan kymmenvuotias Hanna-sisko viihtyi metsässä pari viikonloppua. Perhekunnan seitsemän aikuista istutti ne 2,5 metrin välein. Päätehakkuu 3,5 hehtaarin alalla oli tehty edellisvuonna. Harvennuspuut energiaksi Viime vuonna palstalle tehtiin ensiharvennus. Se eteni mukavasti hakkuukoneenkäyttäjän ja metsäkoneenkuljettajan yhteistyönä. lähetä ne meille metsälehteen. kiinnostavimmat kuvat julkaistaan. 1975 2014 onko sinulla valokuvapareja metsäkohteista, joista näkyy metsän kehitys. Isoisoisä Edvard Ylijoki ja nelivuotias Juha Kivimäki osallistuvat istutukseen. Aten käydessä paikalla puut olivat vielä tienvarsipinossa odottamassa kuljetusta Tampereen energiatuotannolle. Metsänomistajat eli Juhan vanhemmat Alise ja Seppo Kivimäki ovat tehneet palstalla vuosien varrella tavanomaista raivaustyötä. 67 MAKASIINI 1 • 2015 3342_.indd 67 07/01/15 16:04
Mainitse samalla, mikä artikkeli tässä numerossa kiinnosti sinua kaikkein eniten. Kaikkien vastanneiden kesken arvomme Husqvarnan Technical-kypärän. Suunnitteluun liittyneen kuulemisen ja lausuntokierroksen anti jäi vähäiseksi. Kuusen markkinat ovat heikentyneet. Samalla voidaan luopua metsätalouden hirvivahinkojen korvausjärjestelmästä. Tutkimukset hirvikärpästen vaikutuksista ihmisten terveyteen ovat kesken, mutta varmuudella voidaan sanoa, että monet saavat allergisia reaktioita niiden puremista. Mainitse kaksi uhkaa. Hirvipolitiikan uudelleenarvi?ointi tulee kirjata seuraavaan hallitusohjelmaan ja alueellisten leikkaamistarpeiden määrittäminen siirtää metsäkeskukselle. Pohjoista Suomea lukuunottamatta on kannan vahvuudeksi esitetty kolme hirveä tuhatta hehtaaria kohti. Palkinnon arvo on 125 euroa. Vaikka kysymyksessä on puitesuunnitelma, tulee sen vaikutus olemaan merkittävä. MTK:n lausunnosta puuttui metsätalouden kannalta tärkein eli selkeä vaatimus hirvikannan leikkaamisesta. Jopa yläharvennuksesta saatava mänty kiinnostaa enemmän kuin järeä kuusi. Mitkä sinun mielestäsi ovat metsänomistajan pahimmat riskit ja miten olet niihin varautunut. Klikkaa lausetta Vastaa kyselyyn. Laadukkaan männyn ja koivun kasvatus ei saa vaarantua. Talousmetsien muuttuminen tulevina vuosikymmeninä kuusikoiksi on metsätaloudellisesti suuri riski. Myös liikennevahingot vähenevät ratkaisevasti. Yhtiön uudelle tuotantolaitokselle Kemijärvelle ostetaan vain mäntyä. Monimuotoisuuden ja maiseman kannalta kuusettuminen on uhkatekijä. Suunnitelmassa korostetaan alueellista kantojen seurantaa ja siihen perustuvaa säätelyä. Hirvet eivät jakaannu tasaisesti, joten metsätalouden vahingot painottuvat jatkossakin talvilaidunalueille. lukijakisa Helmikuussa Metsälehti Makasiinin teemana on riskien hallinta metsässä. Kaakkois-Suomen metsiä laajasti tuhonnut kirjanpainaja on tästä vakava osoitus. Uutena vitsauksena on tullut kuusen mustakoro, joka jyllää ainakin Pohjois-Savossa. Vastaa kyselyyn Voit voittaa uutuuskypärän! lukijalta maaja metsätalousministeriö vahvisti valtakunnallisen hirvikannan hoitosuunnitelman. Viime numerossa suosituin juttu oli ”Millainen on kymppitonnin leimikko?” Palkinnoiksi arvotut löylymittarit olemme lähettäneet Reijo Pyykköselle Valtimolle ja Maija Akonniemelle Tampereelle. Voit vastata kyselyyn myös Metsälehden verkkosivuilla osoitteessa www.metsalehti.fi. Hyönteistuhot koettelevat eniten kuusta. Hoitosuunnitelmassa mitoitettu hirvikanta ylläpitää hirvikärpäsongelmaa. Käytännössä talvikanta voi olla jopa 100 000 yksilön tasolla. Hirvikannan hoitosuunnitelmalla on tarkoitus turvata metsästyksen saalisvarmuus ja hirvikoirakilpailut. Tämän vuoksi alueellisella metsästäjävetoisella säätelyllä ei kantoja tulla leikkaamaan. Linkki kyselyyn löytyy etusivun oikean laidan vihreästä Metsälehti-osiosta. Ellei näin tapahdu, jättää merkittävä osa metsänomistajista vapaaehtoiseksi muuttuneen mhy-jäsenmaksun maksamatta. Lapin hirvikantaa on leikattu, mutta taimikkovahinkoja syntyy sielläkin edelleen. MMM:n tulee huolehtia jatkossa paremmin metsätalousintressistä. Metlan eli nykyisen Luonnonvarakeskuksen tutkijoiden varoituksia hirvihaitoista ja kuusettumisesta ei noteerattu. Metsänhoitoyhdistysten liittyminen suoraan MTK:n jäseniksi selkeyttää edunvalvontaa, mutta samalla järjestön on otettava puuntuotannon edunvalvojan rooli myös hirvikysymyksessä. läHetä vastauksesi tammikuun loppuun mennessä osoitteeseen Metsälehti Makasiini, Pohjoinen Rautatiekatu 21 B, 00100 Helsinki. Myöskään susien määrää ei voida pitää niin suurena, että sillä olisi merkittävä vaikutus hirvikantaan. HEiKKi OKSMan Hirvisuunnitelma uhkaa metsiä 68 MAKASIINI 1 • 2015 3343_.indd 68 08/01/15 14:59. Päätöksellään ministeriö löi korville metsien tärkeintä käyttömuotoa eli puuntuotantoa. On äärimmäisen huolestuttavaa, että hirvipelon vuoksi metsät uudistetaan eteläisessä Suomessa lähes kokonaan kuuselle. Kuusitukin kysyntä on hiipunut ja kuusikuidun hinta romahtanut. On alueita, missä elo-lokakuun aikana taimikonhoito ihmistyönä on lähes mahdotonta hirvikärpästen takia. Yksi merkittävä sahatukin ostaja Keitele Forest on kiinnostunut tällä hetkellä pääasiassa männystä. Hirvituhojen ja -vahinkojen kohtuullistaminen edellyttää talvikannan pudottamista 30 000 yksilön tasolle
Palveluksessamme on 36 toimihenkilöä, 69 metsuria sekä noin 70 urakoitsijaa. Hyvät toimisto-ohjelmistojen ATK-taidot ovat välttämättömiä. Se on hoidettavissa ilman demoralisoivia tukia, jolloin yrittäjä on oikeutettu hinnoittelemaan sen todellisten kustannusten perusteella. Tätä tekniikkaa ei tietääkseni ole otettu Suomessa käyttöön. Se toisi metsäkeskukselle mielekästä työtä omavalvonnan valvonnassa tukibyrokratian pyörittämisen sijaan. HEiKKi SMOLanDER 69 MAKASIINI 1 • 2015 3343_.indd 69 08/01/15 14:59. Kantohinnat putoavat hiukan, mutta metsänomistaja saa aiempaa varmemmin terveen puusukupolven. Ilmoitamme valinnan tuloksesta kotisivuillamme. Tyvilahon ja tyvitervastaudin torjunta ja leviämisen estäminen on tehtävä hyvin. Jos yhteiskunta on tukevinaan ja asiakas maksavinaan, niin tekijä voi olla tekevinään. Tuotamme metsään liittyviä työja asiantuntijapalveluita, sekä hoidamme jäsentemme neuvontaa ja edunvalvontaa. Lisäksi jotkut yritykset ovat jättäneet tukien hakemisen koneyrittäjien tehtäväksi, mikä aiheuttaa turhaa paperityötä. Tarjoamme monipuolisen ja haasteellisen työpaikan kehittyvässä organisaatiossa. Tarjoamme YT/Meto TES:n mukaisen palkan, nykyaikaiset työvälineet, haasteellisen tehtävän kehittyvässä työyhteisössä sekä kannustavan palkkausjärjestelmän. Hakemukset palkkatoivomuksineen ja ansioluetteloineen pyydämme toimittamaan 2.2.2015 mennessä sähköpostilla osoitteeseen kari.kannisto@mhy.fi. Pääasiallisina työtehtävinä vastaat yhdistyksen kirjanpidosta, tilinpäätöksestä, laskutuksesta ja saatavien perinnästä. Liikevaihtomme on noin 11,0 milj. Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Savon hallitukselle osoitetut hakemukset tulee toimittaa 31.1.2015 mennessä sähköpostilla osoitteella pohjoissavo@mhy.fi. Siinä harmaaorvakan sekoitus on automatisoitu hakkuukoneessa. Lisätietoja tehtävästä antaa toiminnanjohtaja Kari Kannisto puh. Työpaikan vastaanotto 1.4.2014 tai sopimuksen mukaan. Toimihenkilön toivomme aloittavan työnsä mahdollisimman pian, kuitenkin viimeistään maaliskuussa 2015. Mikäli metsäala ei luota omaan moraaliinsa, on mahdollista laittaa metsälakiin yksi järkeväkin pykälä. Ruotsissa, missä kantokäsittelyä ei tueta, käytetään yksinomaan Suomessa kehitettyä harmaaorvakkavalmistetta. Ruotsissa on myös kehitetty käyttäjäystävällinen tekniikka tähän Suomessa vieroksuttuun käsittelyyn. Valittavalta henkilöltä edellytämme vähintään tradenomin (tai vastaava) koulutusta, monipuolista taloushallinnon työkokemusta ja osaamista. euroa. Ymmärtääkseni vakavin ongelma on heikosta tukitasosta johtuva alhainen motivaatio tehdä työ viimeisen päälle kunnolla. Pitkäaikaisen toimihenkilömme siirtyessä eläkkeelle haemme vakituiseen työsuhteeseen Kuopioon TOIMISTONHOITAJAA vastaamaan yhdistyksemme toimistopalveluiden tuottamisesta ja kehittämisestä yhdessä toisen toimistotyöntekijän kanssa. Puukantokäsittelykin pois kemerasta kaupan ehtona on oltava asianmukainen kantokäsittely ja omavalvonta, jonka tiedot toimeksiantajalle ja metsänomistajalle. Työ tulee sisältämään erilaisia metsätalouden suunnittelutöitä. 0400-378286 MHY Pohjois-Savo 2 x 200_92mm 2.1.2015 13.12 Sivu 1 LOUNAIS-HÄME Haemme palvelukseemme vakituiseen työsuhteeseen SUUNNITTELIJAA Edellytämme hakijoilta metsätalousinsinöörin koulutusta sekä kykyä itsenäiseen ja tulokselliseen työhön. 040 7070 459 tai kari.kannisto@mhy.fi MHY Lounais-Häme 2x90_92mm 23.12.2014 10.14 Sivu 1 palvelukseen halutaan lukijalta Jyrki ketola, kiitos ansiokkaasta kolumnistasi Metsälehti Makasiinissa (8/2014). POHJOIS-SAVO Toimimme 9 kunnan alueella Pohjois-Savon yksityismetsissä. Myös kuusen tyvilahon ja männyn juurikäävän leviämisen estäminen on järkevämpi hoitaa ilman yhteiskunnan tukia. Tutkijoiden mukaan harmaaorvakkakäsittely ei ole aivan niin herkkä puutteille peittävyydessä kuin ureakäsittely. Monipuolisuutta tehtäviin tuovat erilaiset markkinointiin liittyvät tehtävät sekä asiakaspalvelu ja jäsenrekisterin ylläpitäminen. Koneyrittäjien liiton selvityksen mukaan nykyinen kantokäsittelytuki kattaa vain murto-osan todellisista käsittelykustannuksista. Yhdessä kohdassa rohkenen olla eri mieltä kanssasi. Suomessa käytetään mukavuussyistä kantokäsittelyssä lähes pelkästään ureaa, joka ollakseen tehokasta edellyttää lähes täydellistä peittoa kantopinnalla. Yksityismetsätalouden tuntemus luetaan eduksi. Tehtävässä menestyminen vaatii lisäksi hyvää organisointikykyä, palveluhenkisyyttä ja joustavuutta. Erittelit ansiokkaasti uuden kemeralakiehdotuksen ongelmat. Lisätietoja antaa toiminnanjohtaja Pekka Sahlman puh
klo 14–17, kalakeittoa ja kahvia. Palstan osoite: Metsälehti/Merkkipäivät, Pohjoinen Rautatiekatu 21 B, 00100 Helsinki. Kestotilaus jatkuu automaattisesti laskutusjaksoittain ilman peruutusta. Alpo Roos, Metsänhoitoyhdistys Lounametsän metsuri, nousiainen 28.1. Christofer ”Tosse” Westerback, metsäesimies, Söderlångvikin Kartano, Kemiönsaari (vastaanotto dragsfjärdin Labbnäsissä 31.1. Ristikko löytyy myös osoitteesta www.sanaristikot.net. Jarmo Ojalahti, Otso Metsäpalvelut, Lounais-Suomi, metsäpalveluesimies, Pori 50 VUOTTA 3.2. numeroon 040 500 5408, soittamalla tai tekstaamalla) Merkkipäivä-palstalle tiedot kerätään Liikesivistysrahaston merkkipäiväluettelosta, metsänhoitoyhdistyksistä ja metsäkeskuksista. Ilmoittaudu viimeistään 25.1. Tilauksen voi perua milloin tahansa ilmoittamalla siitä ennen uuden laskutuskauden alkua Metsälehden asiakaspalveluun tällä kupongilla tai puh 09 315?49?840. Palsta on avoin kaikille lukijoille. Sen voi ratkoa päätteellä ja nyt myös lähettää sähköisesti heti saatuaan ruudut täyteen! Soidinkuja 4 Tunnus 5011305,Info:00001 00003 Vastauslähetys Tilaan Metsälehden ??/?. Muutan päättyvän tilaukseni kestotilaukseksi Irtisanon tilaukseni kuluvan jakson loppuun Osoitteenmuutos ??/?. Oikein ratkaisseiden kesken arvomme kolme 20 euron rahapalkintoa. 2015 alkaen (24 numeroa, sisältää Metsälehti Makasiinin) kestotilauksena hintaan 119 euroa / 12 kk määräaikaistilauksena hintaan 132 euroa / 12 kk kestotilauksena hintaan 67 euroa / 6 kk määräaikaistilauksena hintaan 74 euroa / 6 kk Tilaan Metsälehti Makasiinin (8 numeroa vuodessa) kestotilauksena hintaan 66 euroa / 12 kk määräaikaistilauksena hintaan 74 euroa / 12 kk kestotilauksena hintaan 36 euroa / 6 kk Hintoihin sisältyy arvonlisäveroa 10?%. Sähköposti: paivi.laipio@metsalehti.fi Makasiinikrypto 8, oikea ratkaisu 3344_.indd 71 08/01/15 15:00. Tietoja voi lähettää kirjeitse ja sähköpostilla viimeistään kuukautta ennen merkkipäivää. Liitä mukaan lähettäjän yhteystiedot. osoitteessa Metsälehti, PL 890, 00101 Helsinki. Pentti Takala, metsänhoitaja, Helsinki 60 VUOTTA 17.1. 2015 ??/?. Kuoreen tunnus ”Makasiinikrypto 1”. 201 5 Metsäkustannus maksaa postimaksun Pohjoinen Rautatiekatu 21 b Tunnus 5011305 Info: 00003 00003 VASTAUSLÄHETYS + Lehden saajan osoite Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot SUKUnIMI ETUnIMI SUKUnIMI ETUnIMI LÄHIOSOITE LÄHIOSOITE POSTInUMERO POSTITOIMIPAIKKA POSTInUMERO POSTITOIMIPAIKKA PÄIVÄYS ??ALLEKIRjOITUS?????????PUHELIn ASIAKASnUMEROnI LEHdEn OSOITELIPUKKEESTA 80 VUOTTA 21.1. mAKASIINIKRyPTO 1 Palkinnot Makasiinikryptosta 8 on arvottu seuraaville kolmelle: Matti Antila, Pietarsaari, Tiina Holmanen, Turku ja Esko Kiuru, Siikainen, Onnittelumme heille ja kiitokset kaikille mukana olleille. Metsäninventoinnin tutkimusprofessoriksi kutsuttiin maatalousja metsätieteiden tohtori Annika Kangas, puuntuotoksen tutkimusprofessoriksi maatalousja metsätieteiden tohtori Jari Hynynen, luonnon virkistyskäytön ja luontomatkailun tutkimusprofessoriksi maatalousja metsätieteiden tohtori Liisa Tyrväinen, kansainvälisen metsätalouden tutkimusprofessoriksi maatalousja metsätieteiden tohtori Timo Karjalainen sekä metsien monikäytön talouden tutkimusprofessoriksi kauppatieteiden tohtori Artti Juutinen. Luonnonvarakeskus Metsäntutkimuslaitos ehti viime vuonna nimittää viisi uutta tutkimusprofessoria ennen kuin muuttui Luonnonvarakeskukseksi vuoden alussa. NImITyKSIä meRKKIPäIvIä Tämän Makasiinikrypton vastausten tulee olla perillä 29.1
silloin kukasta tuijottaa kaksi suurta silmää ja niiden alla on viiksien ympäröimä suu valmiina. Vaikka aikuisen kuoriaisen näkee useimmiten kukilla pihapiirissä, niityillä tai pientareille, kuoriainen on oikean metsän laji: toukka elää lahopuussa, erityisesti pehmeäksi jo lahonneissa koivunkannoissa. nuori kansaja kielitieteilijä astrid reponen keräsi suomalaismetsiin 1932 tekemällään tutkimusmatkalla laajan esinekokoelman, joka vasta nyt on ensimmäistä kertaa esillä kansallismuseon näyttelyssä. kasken poltto kiellettiin kokonaan, ja uudisraivaajat joutuivat kokemaan muukalaisvihaa. niinpä sinne ryhdyttiin verohelpotuksin houkuttelemaan kaskiviljelijöitä suomesta. perhonen ei tietenkään näe silmillään, mutta silmätäplät synnyttävät vaikutelman valppaudesta. Vähitellen metsäsuomalaiset sulautuivat muuhun yhteiskuntaan, mutta omaperäinen kulttuuri ja kieli säilyivät vielä pitkään. Kuka uskaltaisi häiritä kimalaiskuoriaisen ruokarauhaa. Vielä pelottavammaksi kimalaiskuoriainen muuttuu, kun se sukeltautuu syvälle kukan sisälle. Halukkaita lähtijöitä löytyi savosta ja pohjois-Hämeestä. Ja niin monilla onkin. samalla tavalla toimivat paimenkoirien vaaleat silmäkulmat: koira näyttää tarkkailevan ympäristöään vaikka torkkuukin silmät suljettuina. Jo sen raitainen, kimalaista muistuttava ulkonäkö suojaa sitä, sillä kiukkuisesti pistäviä ampiaisia ja kimalaisia varovat linnutkin. Tuttuja esimerkkejä ovat vaikkapa neitoperhonen tai sinisilmäkiitäjä, jotka häirittyinä leväyttävät siivet levälleen ja häiritsijään kohdistuu yhtäkkiä sinisten silmien tuikea katse. keski-Ruotsin ja -norjan rajaseudut olivat 1500-luvun lopulla asumatonta erämaata, joka kruunun näkökulmasta oli tuottamattomassa tilassa. Hiukan yksinkertaistaen se tarkoittaa sitä, että isommat syövät pienempiään. reponen on jäänyt historiaan talvisodan aikana toteutetun kultasormuskeräyksen ideoijana. silmät selässäkin Karhunputken kukinnosta tuijottaa kaksi suurta silmää. a st rid re po ne n, m us eo vi ra st on ku va ko ko el m at 72 MAKASIINI 1 • 2015 3345_.indd 72 08/01/15 15:38. intomielinen isänmaan ystävä pettyi rauhansopimuksen ankariin ehtoihin ja protestiksi ampui itsensä eduskunnan aulassa 1940. ruukkien myötä metsille tuli kuitenkin uutta käyttöä jo 1600-luvun alussa. FinnsKogar – MetsäsuoMalaiset -näyttely on avoinna KansallisMuseossa 16. mukanaan he veivät silloista metsäosaamista. mutta silmätäpliä löytää muualtakin. Jotta pieneläjä selviäisi hengissä, sillä pitäisi olla silmät selässäkin. kaskeamisen lisäksi suomalaiset tunnettiin taitavina metsästäjinä ja tuohiesineiden tekijöinä. Metsäsuomalaiset museossa Johan olsson savusaunan edessä Purotorpin röjdforsissa ruotsissa. pilkkeitä TeksTi seppo Vuokko kuVa Jorma peiponen Yksi ekologian keskeisistä termeistä on ravintoketju. kimalaiskuoriainen etsii ravintonsa kukista. eloKuuta saaKKa
helMikuuta. risKiT HaLTuun Miten hallitaan metsänomistamiseen liittyvien riskien, kuten metsätuhojen ja puun hinnan vaihtelun, vaikutuksia. HELMIKUUN MAKASIINISSA ku va is M o Pe kk a ri n en /l eh ti ku va 73 MAKASIINI 1 • 2015 3346_.indd 73 08/01/15 15:31. tammikuuta. ensi numerossa seuraava Metsälehti Makasiini ilMestyy 26. Seuraava Metsälehti ilmestyy 29
Kuoremme maksavat 15–75 euroa. Kontiolahdella valmistettava materiaali on mobiilimarkkinoilla uusi. Se on iskunkestävyydeltään muovia parempaa ja tuoksuu pihkalle. Käsiemme kautta lähtee noin kuutisen tuhatta kuorta vuodessa 24 maahan. Teemme esimerkiksi Jollan uuteen tablettitietokoneeseen suojan, jonka kotelo-osassa käytämme mäntyja soijakuidusta valmistettavaa, biohajoavaa materiaalia. Kuoret syntyvät kotimaisesta koivusta, visasta, linnunsilmävaahterasta sekä tammesta. Innokkaina eräihmisinä pohdimme, miksei niitä voisi tehdä suomalaisista materiaaleista, kuten visakoivusta. Ostamme puun viiluina, käsittelemme ne kolmeen kertaan, leikkaamme ja teemme kaiverrukset. TUOTE & TEKIJÄ TEKSTI TIIA PUUKILA KUVAT JUKKA-PEKKA MOILANEN ”Kiinnostuimme vuonna 2010 jenkkien bambusta ja pähkinäpuusta valmistamista kännyköiden suojakuorista. Yritys työllistää minun ja toisen perustajan, Jussi Patopuron, lisäksi neljä henkeä. Niitä voi ostaa jälleenmyyjiltämme sekä verkkosivuiltamme.” Lisätietoja www.lastucase.com Viilusta suojakuoret Kotimainen viilu taipuu Sakari Arffmanin ja kumppaneiden käsissä kännyköiden suojiksi. Viime syksynä tuotteemme sai Suomalaisen Työn Liiton jakaman Vuoden designteko -palkinnon. 74 MAKASIINI 1 • 2015 74 MAKASIINI 1 • 2015 3347_.indd 74 08/01/15 15:02. Vaikka suojakuoret käsitellään kulutuksen ja sään kestäviksi, ne tuntuvat ja tuoksuvat puulta. Valitsimme materiaaliksi puun kunnioituksesta luontoon. Alkuun valmistimme laitteen taakse liimattavia viilupintoja omaan käyttöömme. Tuotteen pitää kulkea ihmiskäsien kautta, sillä puun laadussa on eroja, tietää Sakari Arffman. Syntyi Lastu-tuotemerkki, jonka valikoimiin kuuluu nyt yli kaksikymmentä suojakuorivaihtoehtoa. Lisäksi käytämme kanadalaista Suomessa viilutettua pähkinäpuuta. Tänä vuonna paneudumme valmistukseltaan entistäkin monimutkaisempiin tuotteisiin. Puiset suojakuoret valmistuvat käsityönä Oulussa. Hiomme käsin kaikki kulmat ja viimeistelemme tuotteen mehiläisvahalla. Kaikki tuotteemme valmistetaan käsityönä verstaallamme Oulun keskustassa. Päivässä kuoria syntyy 30–40. Sitten huomasimme, että kuorille on kiinnostusta ja aloimme työstää niitä toden teolla
Asiaa suomalaisesta metsästä suomalaiselle metsänomistajalle. Me emme tätä ole keksineet! Näin meille on kerrottu. Metsälehden jokainen numero todistaa tarpeellisuutensa hyödyllisillä vinkeillä ja neuvoilla. Metsälehti on puolueeton. Metsälehti tietää, mitä metsässä tapahtuu juuri nyt. Toimialansa arvostettu tekijä on aina vain ja ainoastaan metsäsi puolella. metsä Koska 3348_.indd 75 07/01/15 16:28. Tilausmaksun saa helposti takaisin jo yhden ainoan numeron vinkeillä ja neuvoilla. Se on taustoittava, ammattitaitoisesti toimitettu tietolähde kaikkeen metsääsi liittyvään päätöksen tekoon. Me teemme työtämme sinun ja metsäsi parhaaksi. Ei ihme, että Metsälehdellä on tapana periytyä metsän mukana sukupolvelta toiselle. pitää nähdä. Mikään muu metsämedia Suomessa ei voi sanoa samaa. Metsälehti
Lisäksi valvomme työn laatua ja sinun etuasi toteuttajien valinnassa sekä puukauppojen kilpailutuksessa. Pysy kartalla metsäsi mahdollisuuksista, tee tilaus nyt ja hyödynnä ennakkotilaajan edut! Tutustu etuihin osoitteessa www.otso.fi/metsasuunnittelu. D a d d y F in la n d Onko metsäsuunnitelmasi ajan tasalla. OTSO Metsäsuunnitelma on kannattava investointi, joka maksaa itsensä monin verroin takaisin. Noudattamalla OTSO Metsäsuunnitelmaa metsäsijoituksesi tuotto nousee satoja euroja hehtaarilla tulevan kymmenen vuoden aikana. 3349_.indd 76 07/01/15 16:27. OTSO:lta saat avaimet käteen -palveluna kaiken mitä metsääsi tarvitset. Halutessasi teemme sinulle ehdotuksen metsäsuunnitelmasi mukaisten toimenpiteiden toteutuksesta