metsänomistaja Ku va : jo u n i Kl in g a 15. M et sä le h ti M a ka sii n i 1/2 01 5 Yksi jäsenyys riittää • Puukaupassa toivotaan pakkasta • Pikatestissä reppujakkara Te em a : m eT sä ve ro Tu s Kannattavuudesta 14 KYSYMYSTÄ Metsästä on moneksi daavittiloiden tilalla tehdään hakkuita, klapeja, marjastetaan ja hiihdetään. TAMMIKUUTA • NUMERO 1/2015 • 9 € • www.METsAlEhTI.fI PuukauPPakoulu EnSin TarviTaan lEiMiKKo Patikkaretki KiuruvEdElTÄ lÄnSiranniKollE SUURI VeroNuMero 3306_.indd 1 07/01/15 16:55
METSÄOMAISUUTESI HOITAJA. Metsa_Mobiili_Metsälehti-Makasiini_230x297_2015.indd 1 5.1.2015 10:41:33 3307_.indd 2 07/01/15 16:29. Sovelluksen avulla voit suunnistaa tietylle kuviolle esimerkiksi katsomaan kiireelliset työt, selata kuviotietoja ja toimenpide-ehdotuksia, lisätä suunnitelmaan muistiinpanoja ja valokuvia sekä kuitata toimenpiteitä tehdyksi. Download from Windows Phone Store METSÄ GROUP. Tarjouspyynnön lähetysominaisuus kohdekuvilla lisätään palveluun talvella 2015. /mobiili ja lataa sovellus nyt älypuhelimeesi! METSÄ MAHTUU NYT TASKUUN. UUTTA ! Metsä Groupin mobiilisovelluksessa metsäsuunnitelmasi on aina mukanasi – vaikka keskellä metsää. Katso lisätietoja www.metsaforest.
14 PEFC-sertifikaatit syyniin 15 MetsätyyPPi: Mitä uutta luonnonsuojelulakiin, Ilkka Heikkinen. 18 kUUkaUden PUUkaUPPa: Viime hetken kemerakohde 19 verkosta: Montako harvennusta. 41 Metsäläisen allakka: Moottorisaha aarrelaatikossa 42 kysy Pois: Mikä lehtikuusta viivyttää 44 PerintöMetsä: Yhteinen tahto haussa 46 Uusi palstanpitäjä Pirjo Havia 48 Patikkaretki Ari Komulainen käveli Kiuruvedeltä länsirannikolle. teeMa: MetsäverotUs 20 Metsävuoden tilinpäätös 24 MUista vähennykset Näillä ohjeilla metsäverolomakkeen täyttäminen sujuu. metsälehti makasiini 58 46 16 SISÄLLYS NRO 1/1 15.1.2015 UUtiset 4 PääkirjoitUs: Ei enää kiristyksiä 6 MetsänoMistaja: Daavittiloille metsä on sijoitus 12 kirjava joUkko Metsänhoitoyhdistysten maksuissa ja jäseneduissa riittää vaihtelua. 16 Markkinat: Kauanko maa kantaa tänä talvena. 30 Oma korjuu on hankintatyötä 31 Alvit ilmoitetaan joka vuosi 32 rahaPUU: Metsäammattilaisille on kysyntää oMa Metsä 34 Metsänhoito: 14 kysymystä kannattavuudesta 37 Pikatesti: Reppujakkara auttaa luonnossaliikkujia 38 PUUkaUPPakoUlU: Ensin pitää olla leimikko 40 tUtkiMUs: Tasaikäisenä vai jatkuvasti. 56 tUoteUUtUUksia: Kelkka puunajoon 57 kolUMni: Hyvien uutisten vuosi 2015 lUonnosta 58 lUhta: Tosikot ja veitikat 62 taPionPöytä: Veripalttu ja veriohukaiset 64 käsin tehty: Ei mitään risuja 67 ennen & nyt: Pojat metsässä 70 MakasiinikryPto 72 Pilkkeet: Silmät selässäkin 82 tUote & tekijä: Viilusta suojakuoret SE PP O SA M U lI jO RM A lU H TA TU O M O PI RT TI M A A 3 MAKASIINI 1 • 2015 3 MAKASIINI 1 • 2015 3308_.indd 3 08/01/15 15:08
Käytössänne on myöhemmin helmikuussa myös neuvontapuhelin. 09 315?49?873 050 389 0590 Markkinointipäällikkö Kimmo Hakola p. 09 315?49?845 0400 894 080 Toimituksen sihteeri Päivi laipio p. 09 315?49?807 Tiia Puukila p. Pääomatulojen veroprosentti nousi jo pari vuotta sitten 28 prosentista 30 prosenttiin. Aluksi ylemmän verokannan raja oli niin korkealla, että metsätuloista siihen ylsivät vain poikkeuksellisen isot puukauppatilit. 09 315?49?808 Toimitussihteerit Jussi Collin p. Ohjeet löydät sivulta 29. Yksinkertainen, vakaa ja kohtuullisella tasolla pysyvä verotus edistää kaikkein parhaiten metsiin perustuvaa talouskasvua ja työllisyyttä. Samat kuntien ja valtiontalouden pulmat, verot ja leikkaukset ovat edessä vaali?en jälkeen. 09 315?49?802 040 516 4000 AD anna Back p. 09 315?49?804 Toimittajat liina Kjellberg p. 09 315?49?842 Ulla Ylikangas p. 09 315?49?805 0400 973457 Pohjois-Suomen aluetoimittaja Hannu Jauhiainen Korpikoskentie 8 97510 Vikajärvi p. 09 315?49?803 Eero sala p. Metsässä ei ole enää varaa veronkiristyksille, mutta muuten sieltä on mahdollista saada paljon. Siksi valtion rahapulan paikkaamiseksi on ollut pakko kiristää veroja. Siitä huolimatta ei olisi yllätys, jos metsien kiinteistövero otettaisiin uudelleen esille. Vuoden alusta pääomatulojen ylemmän verokannan raja putosi 30 000 euroon ja ylempi veroprosentti nousi 32 prosentista 33 prosenttiin. Tätä mieltä ovat myös vaaleihin valmistautuvat poliitikot. Sähköpostilla kysymyksiä voi lähettää jo nyt. Myös talouskasvun vauhdittaminen on osoittautunut ylivoimaisen vaikeaksi. Myös sukupolvenvaihdokset helpottuisivat, jos ne voisi tehdä ilman monimutkaista verosuunnittelua. Toimittaja Hannu Jauhiainen on koonnut tähän numeroon hyvät vinkit veroilmoituksen tekoon. 09 315?49?848 040 596 2200 ilmoitukset@metsalehti.fi asIakasPaLVeLu Tilaukset ja osoitteenmuutokset klo 9.00–15.00 Puhelin 09 315?49?840 Eeva Kurko p. V uodenvaihde toi tullessaan taas uusia veronkorotuksia. 09 315?49?844, 050 572 2165 metsätaloudellinen ammatti lehti, metsätalouden kehittä miskeskus Tapion julkaisu 83. Noihin lukemiin voi Etelä-Suomessa päästä jo parin hehtaarin tukkileimikolla. Eliisa KallioniEmi eliisa.kallioniemi@metsalehti.fi PÄÄKiRJoiTUs Kautta linjan kansalaisten veroja on korotettu jo niin paljon, että enempään ei ole varaa. Samalla säädettiin pääomatuloille porrastus. Vuoden alusta kaikkia asteikkojen rajaveroprosentteja korotettiin yhdellä prosenttiyksiköllä. Nyt muutos koskee entistä useampaa metsänomistajaa, mikä heijastuu myös puun myynteihin. 09 315?49?806 Valtteri skyttä 0400 818 078 Taloustoimittaja mikko Häyrynen p. Vaalikauden aikana perillisten verotaakka on kasvanut siinä määrin, että se heikentää sukupolvenvaihdosten edellytyksiä, vaikka niitä hallituksen juuri piti parantaa. 09 315?49?847 050 331 4137 Yhteyspäällikkö sanna nyman p. Ei enää kiristyksiä PEFC/02-31-162 Kannen kuva JOUNI KLINGA Metsäkustannus Oy Pohjoinen Rautatiekatu 21 b 00100 Helsinki Puhelin 09 315?49?800 Telefax 09 315?49?879 E-mail: etunimi.sukunimi @ metsalehti.fi www.metsalehti.fi tOIMItus Päätoimittaja Eliisa Kallioniemi p. 09 315?49?841 0400 913 822 Myyntipäällikkö Heta Välimäki p. Hallituksella on ollut hyviä aikeita leikata valtion menoja rakenneuudistuksilla, mutta saavutukset ovat jääneet vaatimattomiksi. Metsänomistajia kirpaisevat myös perintöja lahjaveron uudet korotukset. 09 315?49?870 0400 150 910 Keski-Suomen aluetoimittaja mikko Riikilä pl 39 40101 Jyväskylä p. Lisäksi kaikki kestotilaajat saavat lehden mukana Metsäverokirjan. 09 315?49?849 040 723?1613 MeDIaMyyntI Myyntipäällikkö Jarmo Rautapuro p. 09 315?49?809 040 752 9626 Verkkojulkaisu Metsäuutiset www.metsalehti.fi verkkojulkaisujen sähköposti: toimitus@metsalehti.fi MaRkkInOIntI Markkinointijohtaja Pasi somari p. aikakauslehtien liiton jäsenlehti ISSN 03550893 makasiinin levikki: 34 562(lt/13) Painopaikka Paperit Forssa Print 2015 Gprint 170 g novapress silk 80 g 4 MAKASIINI 1 • 2015 3309_.indd 4 08/01/15 15:31. vuosikerta, perustettu 1933
Vaikka otin kuvan myöhään illalla, kuvissa näkyy paljon valoa, se tulee läheiseltä hiihtoladul ta. tammikuu ta täysikuu. Pakkasta oli 25 astetta, mutta puolentois ta tunnin kävelyllä ei silti tullut kylmä. Rovanieme n Ounasvaar alla oli 5. KuVa: Téa KaRVinen tammiKUUSSa 3318_.indd 5 08/01/15 14:38. Kuvasarja esittelee metsämaisemia eri puolilta Suomea
METSÄNOMISTAJA ”Metsä on sijoitus” Kaarina ja Jouko Daavittila keskittyvät eläkepäivillään metsiensä hoitoon. TeksTi ValTTeri skyTTä kuVaT Jouni klinga 6 MAKASIINI 1 • 2015 6 MAKASIINI 1 • 2015 3319_.indd 6 08/01/15 15:09. Kokemukset hirsirakentamisesta ovat saaneet pariskunnan myös pohtimaan omia hakkuutapoja
7 MAKASIINI 1 • 2015 3319_.indd 7 08/01/15 15:09. Jouko ja Kaarina Daavittila ovat kasvattaneet metsätilansa kokoa yhdistämällä sukutilan eri osat ja ostamalla lähistöltä sopivia metsäalueita
Talvi alkoi Utajärvelläkin vasta myöhään joulukuussa. Daavittiloiden edellinen talvipuukauppa meni yliUtajärvi METSÄNOMISTAJA 8 MAKASIINI 1 • 2015 3319_.indd 8 08/01/15 15:10. Ainoa ääni tulee siitä, kun suomenpystykorva Vikke hyppii hiirien perässä lumihankeen. ”Talvileimikot eivät mene täällä kaupaksi.” Etenkin harvennushakkuiden myyminen on hankalaa. ”MeTsänoMisTaMinen VaaTii panosTuksia Ja MeTsä hoiTaMisTa.” t alvipäivä Kaarina ja Jouko Daavittilan tilalla Utajärvellä on kuin postikortista. Menneenä syksynä sen haukku toi kolme kaatoa. Toinen syy puukaupan hiljaiseloon ovat pehmeät korjuuolot. ”Täällä on paljon ojitettua metsämaata, joten harvennushakkuu vaatii maan jäätymistä,” Jouko Daavittila sanoo. Yleensä Vikke ei loiki hiirien vaan hirvien perässä. Muutaman tunnin horisontin yläpuolella viihtyvä aurinko paistaa oranssinpunaisena puiden latvoihin. Kun kauppojen toteutuminen kestää pitkään, metsänomistajan on turha odottaa, että metsistä saisi rahaa irti nopeasti. Jouko Daavittilan mukaan metsät ovat Oulun seudulla odottaneet viime talvina vähän turhankin kanssa. Suurin yksittäinen syy talvisen puukaupan nihkeyteen on kuitupuun heikko kysyntä pohjoisessa Suomessa. Taustalla kummittelee yhä vuonna 2008 lakkautettu Kemijärven sellutehdas. Suomi-neidon kapeimmassa kohdassa sijaitsevat lumiset metsät odottavat. Lumi ja huurre peittävät metsiä ja kaikkialla on hiljaista
Itse talo seisoo pienen Särkijärven rannalla. Kun metsää on ostettu lisää, olemme miettineet, miJouko Daavittila on metsästänyt niin pienpetoja kuin hirviä, joten oma metsä on tärkeä harjoituskenttä koiralle. Kunnostuksessa järvi tyhjennettiin. ”Metsä on sijoitus. Pohjaliete tiivistyi ja jäätyi. ajalle, ja ostaja korjasi talvileimikon puut vasta pyytämällään lisäajalla. Taloa, vanhaa navettaa ja muita piharakennuksia ympäröi järven avaruus. Metsänomistaminen vaatii kärsivällisyyttä. Reilun kivenheiton päässä pellon takana on tukkikokoa hiljalleen lähestyvä tiheä mäntymetsä. Tilalla ei ole enää tuotantoeläimiä eikä peltoja viljellä aktiivisesti. Näkymä Daavittiloiden pihapiiristä vastarannalle. 9-vuotiaan suomenpystykorva Viken haukusta on kaadettu kaikkiaan 35 hirveä. Metsä tuo pysyvyyttä Daavittiloiden pihapiiristä avautuu kaksi eri maailmaa. 9 MAKASIINI 1 • 2015 3319_.indd 9 08/01/15 15:10. Särkijärvi ajautui aikanaan huonoon tilaan, kun läheinen turvesuo ja soiden ojitukset kasvattivat ympäristökuorman sietämättömäksi. Nyt keskitytään laajan metsäalan hoitoon. Kun järvi täytettiin uudelleen, vedenlaatu parani ja kalat palasivat takaisin Kiiminkijoesta. Se tuo pysyvyyttä ja tuottoa
Kaarina Daavittila jäi syyskuussa eläkkeellä Utajärven pohjoisen naapurin Pudasjärven kaupunginjohtajan virasta. Hirsirakennusbuumin varsinaisena moottorina on toiminut hirsivalmistaja Kontiotuote, jonka päämaja sijaitsee Pudasjärvellä. Metsämaasta isot alueet ovat kasvussa olevia ojitusalueiden metsiä, joten metsätöitä riittää. MassiiviKanahaukka tappoi koppelon talon edessä, mutta jätti saaliinsa Joukolle täytettäväksi. ”Kappaletavarasta ei juuri enää rakenneta uutta maaseudullakaan. ten järkevästi uudet metsät sijoittuvat tilaan, ovatko ne hyviä ja miten niitä pystyy hoitamaan”, Kaarina Daavittila sanoo. Jouko Daavittila on käynyt vuosien ajan sahaamassa lautoja Utajärven ja lähikuntien työmailla. Sahurin kiireisintä työaikaa ovat kevät ja kesä. Heiluva ja sekava tukipolitiikka haittaa Daavittiloiden mukaan uusien metsänomistajien kiinnostumista metsänhoidosta. Lautoja ja hirsirakentamista Pariskunnan molemmat osapuolet ovat edistäneet tahoillaan puurakentamista. Kaupunginjohtajana hän oli käynnistämässä hankkeita, joiden seurauksena Pudasjärvelle on rakennettu tai ollaan rakentamassa hirsisiä toimistorakennuksia, päiväkoti, koulu ja sosiaalitoimen ylläpitämiä asuntoja. Rahtisahurin lautoja käytetään lähinnä korjausrakentamiseen ja jonkin verran uusiin rehutai konesuojiin”, Jouko Daavittila kertoo. Pudasjärvellä on pyritty osoittamaan, että isonkin hirsirakennuksen koko elinkaari on todella ekologinen. METSÄNOMISTAJA 10 MAKASIINI 1 • 2015 3319_.indd 10 08/01/15 15:10. ”Metsäneuvojakin on sanonut, että kun et tiedä mitä tekisit, mene metsään”, Jouko Daavittila sanoo ja nauraa. Pohjois-Pohjanmaalla on myös tärkeää, että pienten pirstoutuneiden metsäpalstojen omistajat saataisiin kiinnostumaan yhteismetsähankkeista. Talon lähistölle peitelty kenttäsirkkeli odottaa nytkin lumen alla kevättä ja laudantekoa. Kaarina Daavittilan mukaan hirsirakentamisen suosiota ovat tähän mennessä rajoittaneet energiatehokkuutta koskevat rakennusmääräykset. ”Rakentamisen energiatehokkuudessa on keskitetty liikaa vain seinän lämmönläpäisykykyyn
Meillä on oma latuhöylä ja sitä myöten oma latu”, Kaarina Daavittila sanoo. Katsoin tuossa myös jo yhden piponteko-ohjeen tällä talvelle”, entinen kaupunginjohtaja sanoo. Perinnön kautta metsää saaneet ovat usein tottuneet siihen, että vanhempi on hoitanut asiat.” Jouko Daavittilan mukaan alueen metsänomistajat ymmärtävät kuitenkin hyvin hyväkuntoisen metsätien positiivisen vaikutuksen puun hintaan. Niin lautojen teko kuin hirsirakentaminen saavat metsänomistajan katsomaan omia puitaan sahaamisen kannalta. Nykyään tielainoja ei ole ja tukien jälkeen jäävä summa pitää maksaa heti pois”, Jouko Daavittila sanoo. ”Tämä on saanut miettimään, hakataanko metsät liian nuorina. Muuten metsätöitä tuottavat näillä leveysasteilla etenkin metsäojitusten kunnossapito ja metsäautotiet. Kyselijöille pitää jaksaa vastata ja selvittää rahanmenon periaatteita. Polttopuun teon lisäksi Jouko Daavittilalla on suunnitteilla pieniä hankintahakkuita. Peurat ovat käyneet etsimässä perunoita ja muuta ruokaa, jota niille on syksyn mittaan tarjottu. ”Kun aloitimme tilan pidon vuonna 1978, tientekoon ja peruskorjauksiin oli helppo saada lainaa. Isojen hirsirakennusten korkeaksi pelätty hinta ei myöskään pidä paikkaansa. Emäntää kiinnostaa etenkin heittokalastus. Metsien ja soiden lisäksi latu on tehty myös Särkijärven ympäri. ”TäMä on saanuT MieTTiMään, hakaTaanko MeTsäT liian nuorina. Hän jatkoi pitkää uraansa Suomen kuntien parissa tekemällä Raahen seudulle kuntaliitosselvityksen. ”Metsänomistaminen vaatii panostuksia ja metsä hoitamista. ”Pudasjärvellä hirsirakentaminen ei tullut kalliimmaksi, sillä rakennuksen pystytysvaiheen työkustannukset jäävät hirttä käytettäessä pienemmiksi”, entinen kaupunginjohtaja kertoo. Marjastus kuuluu asiaan ja sieniäkin kerättiin viime vuonna runsaasti. Pudasjärvellä on todistettu, että energiataloudellisuus on kiinni rakennuksen koko elinkaaresta.” Hirsirakennus ei kuluta väljemmistä seinistään huolimatta koko elinaikanaan sitä energiamäärää, joka hirsitalon rakennusvaiheessa säästetään. Hiihto on henkireikä Pariskunta kulkee yhdessä luonnossa. Joulukuusia ja vastakoivuja on hankala löytää omista metsistä, Kaarina Daavittila sanoo. Metsä vaatii panostuksia Daavittiloiden talolle vievän tien reunoilla näkyy peurojen jälkiä. ”Tässä on ihan lähelläkin hyviä jokia perhokalastukseen. ”Hiihtäminen on henkireikä. 11 MAKASIINI 1 • 2015 3319_.indd 11 08/01/15 15:10. Kaarina Daavittilan mukaan tienkorjaus on usean maanomistajan yhteinen projekti ja jonkun pitää olla aktiivinen, että korjaus lähtee liikkeelle. Ensimmäinen eläkesyksy sujui Kaarina Daavittilalta yhä työn merkeissä. Lähimetsässä näkyy myös useita polttopuuvajoja. Daavittiloille teiden kunto on tärkeää, koska metsät ovat monipuolisessa käytössä. • Metsien pääpuulajina on mänty. Vaikka pariskunta nauttii ympäröivästä luonnosta, järven ja metsien antimiin ei ole ehditty yhdessä paneutua täysin vielä eläkkeelläkään. Metsissä kasvavat hieskoivut menevät lähes poikkeuksetta polttopuiksi, sillä tilan rakennukset ovat puulämmitteisiä. Talvella metsähiihto on etenkin emännän harrastus. Kunnon hirren valmistamiseen tarvitaan tarpeeksi iso ja laadukas puu. Kalikka ei kelpaa hirreksi”, Daavittilat sanovat. Daavittilat ovat olleet aktiivisia tieasioissa ja heidän metsäpalstoilleen johtavat tiet on peruskorjattu. ”Kaupunginjohtajana oli niin kova työtahti, että oli hyväkin, etteivät hommat päättyneet kuin seinään.” Metsässä liikkumisen lisäksi yhteiseksi eläkeharrastukseksi on kaavailtu kalastusta. kalikka ei kelpaa hirreksi.” hirsi ei pysty siinä päihittämään muita rakennusmateriaaleja, mutta pelkät seinät eivät ole oikea mittari
Konsernin kolme toimialaa ovat asiantuntijapalvelut, metsäpuiden siementen tuottaminen ja metsäaiheisiin erikoistunut kustannustoiminta. On tasamaksua, hehtaarimaksua, pinta-alan mukaan porrastettua hehtaarimaksua sekä perusmaksusta ja hehtaarimaksusta koostuvaa maksua. Metsänhoitoyhdistys Sotkamon toiminnanjohtajan Jarmo Huttusen mukaan jäsenet saavat yhdistyksen palveluista 10– 20 prosentin alennuksen. Puunmyyntisuunnitelma on yhdistyksessä maksullinen mutta jäsenille 25 prosenttia halvempi kuin muille. Varmaa on kuitenkin, että jäsenille on omat hintansa. Jyrki Kankaasta tulee professori Metsähallituksen entinen pääjohtaja Jyrki Kangas on kutsuttu metsäbiotalouden professoriksi Itä-Suomen yliopistoon Joensuuhun. Hänen mukaansa valtaosa yhdistyksistä on päätynyt jollain tavalla porrastettuun jäsenmaksuun, sillä metsänomisminnanjohtaja Timo Leirimaa. Tapio-konserniin kuuluvat valtiota palveleva emoyhtiö Tapio Oy, uusi metsäbiotalouden palveluita tarjoava Tapio Silva Oy sekä Metsäkustannus Oy. ”Metsänhoitoyhdistyksissä kokeillaan nyt erilaisia vaihtoehtoja. Samaa mieltä on Metsänhoitoyhdistys Uusimaan toiKirjava joukko Metsänhoitoyhdistyksen jäsenmaksulla saa neuvontaa ja metsien sertifioinnin mutta puunmyyntisuunnitelmasta voi jo joutua maksamaan. Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Karjalan toiminnanjohtaja Pekka Nuutinen taas kertoo, että jäsenet saavat esimerkiksi metsäsuunnitelman ja puukauppaan liittyvät palvelut 20 prosentin alennuksella. maksuissa porrastusta Vuodenvaihde teki metsänhoitoyhdistyksistä kirjavan joukon. TEKSTI LIINA KJELLBERG KUVA SAMI KARPPINEN NeuvoNTaa, puunmyyntisuunnitelmaa, metsätilakäyntiä ja metsien sertifiointia. Metsäkustannus Oy julkaisee Metsälehteä ja Metsälehti Makasiinia. UUTISET Lyhyesti Tapio aloitti osakeyhtiönä Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio aloitti vuodenvaihteessa kolmihaaraisena osakeyhtiönä. Voi olla, että maksuperusteet jossain vaiheessa yhtenäistyvät”, sanoo MHYP:n toimitusjohtaja Marja Kalpio. Jäsenmaksut vaihtelevat Metsänhoitoyhdistysten keskimääräiset jäsenmaksut eri kokoisille metsille eri puolella Suomea. Taustalla on uusi metsänhoitoyhdistyslaki. Muun muassa näitä moni metsänhoitoyhdistys tarjoaa tänä vuonna jäsenmaksun hinnalla. Metsänhoitoyhdistysten palveluja kehittävän MHYP:n tuoreen selvityksen mukaan tapoja jäsenmaksun perimiseen on useita. Sitä ennen Kangas on toiminut johtajana UPM:ssä ja metsäsuunnittelun professorina Metsäntutkimuslaitoksessa. Veroluonteista metsänhoitomaksua ei enää peritä, vaan yhdistykset rahoittavat toimintansa jäsenmaksuilla ja liiketoiminnan LE EN A LO U h IV A A RA Lä hd e: M hy 12 MAKASIINI 1 • 2015 12 MAKASIINI 1 • 2015 3320_.indd 12 08/01/15 14:52. Etelä-Suomi Itä-Suomi Länsi-Suomi Pohjois-Suomi 10 ha 76,5 € 61,4 € 51,5 € 43,8 € 30 ha 101,9 € 79,2 € 85,8 € 57,5 € 50 ha 124,3 € € 90 € 112,5 € 73,3 € 100 ha 179,3 € 120 € 155,3 € 106,9 € 200 ha 191,8 € 150 € 179,4 € 150,7 € tuotoilla. ”Jäsenmaksu kuittautuu paria palvelua käyttämällä”, hän sanoo. Yhdistyksessä on linjattu, että jäsenet saavat esimerkiksi taimet 25 prosentin alennuksella ja puukauppaan liittyvät palvelut kymmenen prosentin alennuksella. Maatalousja metsätieteiden tohtori Kangas erosi viime keväänä Metsähallituksen pääjohtajan paikalta protestiksi suunnitelmille yhtiöittää Metsähallituksen puukaupalliset toiminnot. Se, miten paljon yhdistykset muista palveluistaan velottavat, oli lehden mennessä painoon paikoin vielä auki
Metsänomistaja Jorma Kauppinen ja metsänhoitoyhdistys Keski-Suomen metsäneuvoja Pekka Viljakainen suunnittelivat joulun alla harvennusleimikkoa Kannonkoskella Keski-Suomessa sijaitsevaan männikköön. Yhdistyksen toiminnanjohtajan Ilpo Pentinpuron mukaan maksun päättänyt valtuusto koki porrastetun maksun oikeudenmukaiseksi. 7 % Maailman metsistä seitsemän prosenttia on puuplantaaseja. Mitä suurempi pinta-ala, sitä enemmän töitä metsässä on.” Yksi jäsenyys riittää Metsänhoitoyhdistys Keski-Suomi ja Pohjois-Karjala sekä Skogsvårdsföreningen Österbotten päätyivät porrastettuun tasamaksuun. Metsänhoitoyhdistys Uusimaassa päädyttiin saman oikeudenmukaisuuden perusteella tasamaksuun. 13 MAKASIINI 1 • 2015 13 MAKASIINI 1 • 2015 3320_.indd 13 08/01/15 14:53. ”On tärkeää, että suuret metsätilat pysyvät yhdistysten jäseninä. Liiton kannanotoissa korostuivat pikemmin katkeruus ja nostalgia kuin todellisten vaihtoehtojen etsiminen. helsingin hovioikeus kumosi viime marraskuussa käräjäoikeuden aiemman päätöksen puukartellin korvausvaateiden vanhenemisesta. ”Tämä ei ole enää herrojen haaveilua, vaan toteutumassa olevaa todellisuutta.” MAAJA METSäTALOUSMINISTERI PETTERI ORPO KOMMENTOI BIOTALOUSTRATEGIAN TyöPAIKKATAVOITETTA, PUUINfON ARTIKKELIPALVELU 29.12.2014. ”Pienillä tiloilla tasamaksu tulee metsänhoitomaksua kalliimmaksi. tajat vertaavat jäsenmaksua metsänhoitomaksuun. Paperiliiton argumentointi ei sen sijaan tavoittanut suurta yleisöä. Metsänhoitomaksun kaltainen jäsenmaksu on käytössä esimerkiksi Metsänhoitoyhdistys Sodankylässä. Toiminnanjohtaja Teuvo Tapaninen perustelee valintaa perinteisyydellä ja suurten metsätilojen huomioimisella. Kyse on siitä, että nostetaan maatalouden, metsän ja villin luonnon tutkimuksen merkitys aivan toiselle tasolle, kuin mitä se on ollut tähän asti.” LUONNONVARAKESKUKSEN PääJOhTAJA MARI WALLS, MAASEUdUN TULEVAISUUdEN TIEdELIITE 15.12.2014. Siellä metsänomistajat maksavat yhdistyksen jäsenyydestä 50 euron perusmaksun ja 0,30 euroa jokaista omistamaansa metsähehtaaria kohti. MHYP:n Kalpion mukaan yhdistyksissä on pyritty siihen, etteivät jäsenmaksut olisi juurikaan metsänhoitomaksua korkeampia. ”Metsänomistaja maksaa jatkossa käyttämistään palveluista, joten isompien tilojen maksut ovat käytön mukaan suurempia”, toiminnanjohtaja Leirimaa sanoo. väitös: uPM voitti julkisuuspelin Voikkaan tehtaan sulkeminen vuonna 2006 oli UPM:ltä viestinnän taidonnäyte, sanoo tapahtumasarjasta Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa väitellyt Pasi Ahonen. Metsänhoitoyhdistykset lähettävät jäsenkortit ja jäsenmaksulomakkeet helmi-maaliskuun vaihteessa. Suurimpien tilojen maksut taas laskevat kaikkiaan melko paljon”, hän sanoo. Ahosen mukaan julkinen keskustelu synnytti kuvan, ettei tehtaan lakkauttamiselle ollut vaihtoehtoa. Esimerkiksi Keski-Suomessa jäsenmaksu on 40, 70, 100 tai 150 euroa riippuen siitä, kuinka paljon metsää omistaa. ”Rahakin lienee puhunut, niin että metsänomistajat ovat kadottaneet intonsa jatkuvaan kasvatukseen normaalia alempien kantohintojen takia.” TURUN SANOMIEN PääKIRJOITUS 5.12.2015. Kaiken kaikkiaan korvauksia hakee yli 1 600 metsänomistajaa sekä kymmeniä kuntia tai seurakuntayhtymiä. Kartellikorvauksen hakijoita tukku lisää Metsäyhtiöiltä puukartellikorvauksia vaatii nyt 1 040 uutta metsänomistajaa. Korvauksenhakijoita edustava Suuri Savotta -ryhmä jätti uusimmat kanteet vuoden alussa helsingin käräjäoikeuteen. Jäsenmaksu on kaikille 95 euroa. Monen yhdistyksen alueella metsää omistaville ollaan luomassa järjestelmää, jolla taataan jäsenhintaiset palvelut yhden yhdistyksen jäsenyydellä
Vuosittainen saalismäärä olisi korkeintaan 29 sutta. Yhdistys hallinnoi sertifikaatteja kaikilla kolmellatoista alueella kautta maan Suurmetsänomistajat voivat harkita ryhmäsertifioinnin sijaan omistajakohtaista sertifikaattia. Aikaisemmin sertifiointi on hoitunut automaattisesti metsänhoitoyhdistysten kautta. Myös Metsä Groupilla on oma PEFC-ryhmäsertifikaatti, ja yhtiö tarjoaa sertifiointimahdollisuutta asiakkailleen. Puunostajat asettavat sertifioidun puun ykkössijalle. Noin 95 prosenttia Suomen talousmetsistä kuuluu PEFC-sertifiointiin. W ik im ed ia Co m m o n s 14 MAKASIINI 1 • 2015 14 MAKASIINI 1 • 2015 3321_.indd 14 08/01/15 14:56. jäsenmaksuun kestävän metsätalouden yhdistys ilmoittautumismaksu 30 € Otso Metsäpalvelut vuosimaksu 25 € + 0,1 €/ha + alv stora enso tähtiasiakkaille ilmainen uPM sopimusasiakkaille maksuton Metsä Group hoitosopimusasiakkaille ilmainen otso vaihtoi johtajaansa Diplomi-insinööri Kari Lundell aloitti maanantaina työn suomen metsäkeskuksen liiketoimintayksikkö Otson liiketoimintajohtajana. Sertifioinnin puute ei kuitenkaan ole kaupan este. suunnitelmassa sallittaisiin kahden vuoden koeajaksi kannanhoidollinen metsästys. Talousvaikeuksista kärsinyt Otso piti yhtiöittää viime vuoden loppuun mennessä, mutta hanke on viivästynyt. Ostajat rohkaisevat Puunostajat ovat alkaneet vuoden alusta kysellä asiakkailtaan metsäsertifioinnista. ”Ostamme sertifioimatonta puuta, mutta kannustamme metsänomistajia sertifioimaan metsänsä. Lyhyesti PEFC-sErtiFiOinnin hinta vaihtElEE Palveluntarjoaja Sertifioinnin hinta Metsänhoitoyhdistykset sis. Yhdistyksestä eronneet voivat liittyä alueelliPeFC-sertifikaatit syyniin Metsänhoitoyhdistyslain muutos saattaa laskea sertifioitujen metsien määrää. Myös sahateollisuusyritys Westaksen metsäpäällikkö Juha Mäki painottaa, että suurimman osan puusta tulee olla sertifioitua, mutta sertifioimatontakin ostetaan. Sertifiointi on hyvä työkalu tämän todentamisessa”, Rajala sanoo. ”PEFC-hehtaarien määrä tulee varmasti jossain määrin laskemaan. Monta tapaa Metsien sertifiointi ei ole metsänomistajille pakollista. Asiakkaillamme on mahdollisuus ilmoittautua maksuttomasti Kestävän Metsätalo?uden Yhdistyksen ryhmäsertifikaattiin”, kertoo Stora Enson viestintäja asiakkuusjohtaja Janne Partanen. seen ryhmäsertifiointiin erillistä maksua vastaan. Susisuunnitelmalla paikallisille valtaa sudensuojelun ja susialueiden asukkaiden tarpeiden yhdistämiseen tähtäävä sudenhoitosuunnitelma on lausuntokierroksella. Tästä syystä myös UPM tarjoaa sopimusasiakkailleen mahdollisuutta liittyä ilmaiseksi yhtiön omaan PEFC-sertifiointiryhmään. Tällaisten metsien omistajia jää varmasti sertifioinnin ulkopuolelle”, PEFC Suomen pääsihteeri Auvo Kaivola ennakoi. suomen susikanta vahvistui Riistaja kalatalouden tutkimuslaitoksen mukaan viime vuonna merkittävästi. ”Asiakkaillemme on tärkeää, että heille toimittamamme tuotteet ovat puusta, joka on hankittu laillisesti ja kestävästi hoidetuista metsistä. Markkinoille tulevan sertifioidun puun määriin tämä ei kuitenkaan välttämättä vaikuta, sillä vuosia hoitamatta olleista metsistä puuta ei myydä yhtä hanakasti kuin hoidetuista. UUTISET TeksTi Tiia Puukila Vuoden alusta voimaan astunut metsänhoitoyhdistyslain muutos vaikuttaa myös PEFC-sertifioitujen metsien määrään. susikannan hoitotavoitteet asetetaan jatkossa erikseen jokaiselle susireviirille. Otsoa sen lyhyen historian johtanut Jukka Enarvi irtisanottiin viime viikolla. Lisäksi tarjolla on FSC-sertifiointi. Vaihtoehtoisesti metsänomistaja pystyy liittymään suoraan alueellisia ryhmäsertifikaatteja hallinnoivaan Kestävän Metsätalouden Yhdistykseen. Sertifiointitilanne tarkistetaan myös ennen vuodenvaihdetta solmittujen puukauppojen osalta. Sertifikaatti on mahdollista hankkia myös metsäyhtiöiden tai metsäpalveluyritysten kautta. Metsänhoitoyhdistyksen jäsenille sertifiointi luvataan edelleen totuttuun tapaan jäsenmaksun kylkiäisenä. Puunostajat alkavatkin kysellä metsänomistajilta sertifioinnista. UPM:n sidosryhmäjohtaja Pekka Rajala pitää tärkeänä, että sertifioitujen metsien osuus säilyy nykyisellä tasolla. Metsäkeskus pilkottiin vuoden 2012 alussa liiketoimintayksikkö Otsoon ja julkisten palvelujen yksikköön. Sellaisten metsien osuus, joissa ei ole vuosikymmeniin tehty mitään, on yllättävän suuri. Sahan ostomiehet avustavat puukauppojen yhteydessä asiakkaitaan liittymään Kestävän Metsätalouden Yhdistyksen ryhmäsertifikaattiin. Mutta mikäli metsänomistaja päättää nyt luopua yhdistyksen jäsenyydestä, hän eroaa samalla jäsenetuna tulleesta sertifioinnista. Yhdistys aloitti toimintansa vuoden alussa, kun aikaisemmat sertifikaattien haltijaorganisaatiot, metsänomistajien liitot, lakkautettiin
4 Kiinnostaako lain uudistaminen. Toisaalta myös inho pakkotoimia kohtaan on perinteisesti vahva. 3 Miten uudistus näkyy metsissä. kansalaiskeskustelun kommenteista kootaan yhteenveto, joka on ensi kevään eduskuntavaalien jälkeen uuden hallituksen käytettävissä. M a Rk ku ka Rj a la iN eN 15 MAKASIINI 1 • 2015 15 MAKASIINI 1 • 2015 3321_.indd 15 08/01/15 14:57. Muun muassa vapaaehtoisen suojelun ottamista mukaan lakiin pohditaan. Ei tunneta, että puusta voi tehdä kestäviä siltarakenteita”, puurakentamisohjelman kehittämispäällikkö Markku Karjalainen työja elinkeinoministeriöstä sanoo. ”Nyt katsotaan, että mitkä ovat kotimaan esteet. Liikennevirastolla puusiltojen tyyppihyväksynnät ovat ottaneet yllättävän paljon aikaa. Mitä uutta luonnonsuojelulakiin. 2 Mitä uutta lakiin on suunnitteilla. Kapasiteettia löytyy Vihantasalmen vuonna 1999 avattu, 168-metrinen silta on Suomen pisin puusilta. ajokilometriä 2013/ Ely-Keskuksen alue MikkO HäYRYNeN PuuSillat on otettu samantyyppisten edistämistoimien kohteeksi kuin puukerrostalot joitain vuosia sitten. Suomessa päätoimijoita ovat Versowood ja Late-Rakenteet. mETSäTyyppI 1 Miksi luonnonsuojelulakia uudistetaan. Karjalaisen mukaan puusiltojen insinöörikoulutus on huonolla tolalla eikä teollisuus ole uskottavasti esitellyt siltatarjontaansa. Eniten on kyse asenteista. kyllä. Metsien käyttöön liittyviä rajoituksia ei ole suunnitteilla. lain parasta ennen -päivä on mennyt. TeksTi ja kuVa liiNa kjellbeRG Kuvio Suurin hirvikolaririski Savossa Ajettuja kilometrejä kohden hirvionnettomuuksia sattui vuonna 2013 eniten Pohjois-Savossa ja vähiten Uudellamaalla. kun laki vuonna 1997 uudistettiin, ei vielä mielletty, miten laaja merkitys luonnon monimuotoisuudella on niin ihmisten terveydelle, viihtyvyydelle ja turvallisuudelle kuin taloudellekin. Siltojen suurimpia tilaajia ovat Metsähallitus, Liikennevirasto ja yksityisteiden tiekunnat. suojeltavien luontotyyppien valikoimaan voi tulla lisää metsäisiä luontotyyppejä, mutta niiden merkitys metsätaloudelle on pieni. Yleistyäkseen puusiltojen pitää kustannuksiltaan päihittää betonisillat. Puusiltoja halutaan lisää edistämistoimilla pyritään kymmenkertaistamaan puusiltojen määrä. Siihen pyritään teollisella esivalmistuksella. MiKsi: On vakuuttunut siitä, että luonnon monimuotoisuus on ihmisen elinehto. Kome?at maantiesillat luovat uskottavuutta, mutta suurin osa puusilloista tullaan rakentamaan metsäteille ja kevyen liikenteen väylille. Kevyen liikenteen puusilta Norjassa. Ruotsissa ja Norjassa puusiltojen rakentaminen on keskittynyttä ja molemmissa maissa yksi yritys rakentaa käytännössä kaikki puusillat. Metsälain uudistus oli tässä mielessä merkittävämpi. Tarkoituksena on parantaa lain toimivuutta ja lisätä sen vaikuttavuutta. Otakantaa.fisivustolla järjestettiin marras-joulukuussa lain kehittämistä koskeva kansalaiskeskustelu. esimerkiksi vapaaehtoisuuteen perustuvasta Metso-ohjelmasta ei ole säädetty laissa. 5 Miten lain uudistaminen etenee. Vapaaehtoinen suojelu voi päästä mukaan luonnonsuojelulakiin, kertoo ympäristöministeriön luonnonsuojelujohtaja ilkka Heikkinen. keskustelu keräsi yli tuhat kommenttia, enemmän kuin yksikään toinen keskustelu. suomalaiset ovat hämmästyttävän yksimielisiä siitä, että luonnon suojelemiseksi on oltava tiukkojakin keinoja. Nykyinen laki mahdollistaa vapaaehtoisen suojelun muttei juuri edistä sitä. lain uudistaminen jää seuraavalle hallitukselle. KUKa: Ympäristöministeriön luonnonsuojelujohtaja ilkka Heikkinen MitÄ: Vastaa luonnonsuojelun kehittämisestä. ”Teollista kapasiteettia on, ja kun saadaan kotimarkkinoilla uskottava asema, niin puusilloista voi tulla vientituote”, Karjalainen uskoo. Yksittäisten luontoalueiden ja lajien suojelu on edelleen tärkeää, mutta suojeluun kaivataan myös laajempaa näkökulmaa. Uusimaa Varsinais-Suomi Kaakkois-Suomi Pirkanmaa Pohjois-Savo Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Lappi Koko maa 1 2 3 4 5 6 7 8 Lähde: Liikennevirasto, Hirvieläinonnettomuudet maanteillä vuonna 2013 Hirvionnettomuudet/100 milj. Tavoitteena on kymmenkertaistaa rakentamismäärä ja nostaa osuus nykyisestä muutamasta prosentista Ruotsin ja Norjan tasolle eli 10–15 prosenttiin
Pitkän pakkasjakson lisäksi puukaupassa toivotaan sahasuhdanteen selkeytymistä. Kuusamolainen metsäkoneenkuljettaja Keijo Pätsi aloitti pääasiassa päätehakkuuta sisältävän työmaan loppiaisen tienoilla. Roudan odottelu on käynyt tänä talvena Etelä-Suomessa niin tuskaiseksi, että puunostajat toivovat muutosta talvileimikoiden lukumäärään. Joko maa kantaa. Talvileimikoiden lopullinen kohtalo riippuu Laitisen mukaan pakkasten lisäksi sahojen suhdanteesta. Talvileimikoiden huonontuvasta maineesta huolimatta metsänomistajan kannattaa aina tarjota puuta myyntiin, jos on sen aika, sanoo Metsänhoitoyhdistys Keskipohjan toiminnanjohtaja Juha Laitinen. Metsänomistajien kannattaa käydä asiantuntijoiden kanssa läpi, mitkä alueet omista metsistä saisi järki-investoinnilla muutettua kesäleimikoiksi, kehottaa Stora Enson Etelä-Suomen hankinta-alueen aluejohtaja Jussi Lemmetty. ”Kaikkia talvileimikoita ei tarvitse saada kesäleimikoiksi, mutta jos esimerkiksi 5 prosenttia saataisiin muutettua, korjuutilanne olisi tasapainoisempi.” Sahat odottavassa tilassa Lemmetyn mukaan märimpien metsäalueiden jäätyminen vaatii kunnon pakkasta usean viikon ajan. Tunnelma on varovaisen toiveikas mutta epävarma.” Sahasuhdanteen tilanne näkyi ennen vuodenvaihdetta muun muassa siinä, että kuusitukin menekki oli hyytymään päin. Hintaa ei tullut kuin suurin piirtein 1 000 euroa”, Lemmetty sanoo. Tietyt metsäalueet, kuten märät kuusikot ja pehmeät ojitusalueet, jäävät kuitenkin lähes väistämättä jäätyneen maan aikaan hakattaviksi. ”Sahatavaramarkkinat ovat odottavassa tilassa. markkinat TeksTi ValTTeri skyTTä kuVa Tuomo PirTTimaa Viime talvi oli tunnetusti lyhyt, ja lämmin syksy heitti tänäkin talvena varjonsa talvileimikoiden ylle. 16 MAKASIINI 1 • 2015 16 MAKASIINI 1 • 2015 3322_.indd 16 08/01/15 15:03. ”Olettama, että ei talvileimikko kuitenkaan mene kaupaksi, on väärä. Talvileimikon muuttaminen kesäkorjuukelpoiseksi voi onnistua helpoiten parantamalla metsätien kuntoa niin, että se kestää tukkirekan kuorman sulanakin. Ennustaminen on hankalaa. ”Itse sain omassa metsässäni huonosti kantavalle tieosuudelle ajetulla soralla aika isosta metsäalasta kesäkelpoisen. Tammikuun alusta alkaen metsämaa on kantanut hakkuukoneita varmuudella vain Pohjois-Suomessa. Pohjoisessa päästiin heti vuodenvaihteen pyhien jälkeen talvileimikoiden korjuuseen. Metsäkoneenkuljettaja Keijo Pätsi kaatoi kuusikkoa Kuusamon kaupungin mailla. Jos talvet jatkuvat lauhoina, talvileimikoiden korjuukelpoisuuden muuttaminen voi tulla entistä kannattavammaksi. Reippaasti leimikoita tarjolle, niin sitä kautta voidaan miettiä myyntivaihtoehtoja.” Parhaiten tämän talven hakkuualueina menevät Laitisen mukaan kaupaksi mäntyvaltaiset päätehakkuut ja kovien maapohjien harvennukset. ”Lumi satoi tänä talvena ennen kovia pakkasia, joten ajoreittejä voi joutua paikoin aukomaan lingolla, jotta maa pääsee jäätymään kunnolla lumen alta”, Pätsi sanoo. Puunosto voi olla nykivää
Metsäntutkimuslaitoksen julkaisema indeksi päivittyy kuukausittain. 15,55 . ... 41,71 . 14,90 . 46,34 . ensiharvennus 46,38 . 18,18 . Harvennushakkuu ensiharvennus Viikko-ostojen määrä 1 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 Miljoonaa m 0,25 0,5 0,75 1,0 1,25 1,5 1,75 2,0 2013 2014 Kantohintojen kehitys Euroa m Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Kuusikuitu Mäntykuitu Koivukuitu Puutavaralajien kantohintaindeksit Kaikilla puutavaralajeilla 12/2010 = 100 Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Kuusikuitu Mäntykuitu Koivukuitu 2009 1/2013 11/2014 2010 2011 2012 2013 2014 Indeksi kertoo muutoksista Kantohintaindeksi kuvaa eri puutavaralajien nimellishintojen muutosta. 14,56 . 14,97 . uudistushakkuu 47,51 . 17,77 . Harvennushakkuu 50,87 . Etelä-Pohjanmaa Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu kaikki yhteensä 55,89 . 14,31 . 16,21 . 17,49 . Harvennushakkuu ensiharvennus 45,05 . 14,94 . Etelä-Suomi Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu kaikki yhteensä 55,34 . 14,00 . 15,62 . 40,87 . 43,87 . 14,90 . 13,61 . 36,18 . 17,26 . ... 17,03 . 15,07 . 53,51 . 15,35 . 18,58 . 45,28 . 17,04 . Savo-Karjala Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu kaikki yhteensä 54,02 . 44,67 . 14,11 . 14,60 . 54,08 . 17,33 . uudistushakkuu 53,10 . 54,02 . 14,67 . 15,53 . uudistushakkuu 56,92 . 38,71 . 15,55 . 14,71 . 33,71 . 14,30 . Harvennushakkuu 47,54 . 15,67 . 15,58 . 38,09 . 13,33 . ... uudistushakkuu 55,64 . 42,81 . 39,68 . ... 15,89 . 47,98 . Lappi Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu kaikki yhteensä 46,66 . 55,89 . 13,71 . ensiharvennus 46,82 . ensiharvennus 46,41 . Kainuu-Pohjanmaa Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu kaikki yhteensä 51,38 . 18,33 . 49,88 . nousussa . 16,61 . 54,58 . Kymi-Savo Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu kaikki yhteensä 55,95 . 16,98 . 43,30 . 17,35 . Indeksi alkaa vuoden 2010 joulukuusta. uudistushakkuu 57,38 . 14,76 . 44,51 . 55,03 . 43,91 . 12,34 . 14,60 . 13,90 . 90 94 98 102 106 110 10 20 30 40 50 60 17 MAKASIINI 1 • 2015 17 MAKASIINI 1 • 2015 3322_.indd 17 08/01/15 15:03. 15,27 . 16,23 . 46,11 . Koko maa Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu kaikki yhteensä 54,57 . Harvennushakkuu 44,50 . 11,69 . 15,14 . 14,65 . laskussa Keski-Suomi Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu kaikki yhteensä 54,53 . 17,65 . Harvennushakkuu 50,09 . Hintatason muutokset saadaan näin paremmin esille. 17,82 . 14,61 . 14,59 . 17,32 . 16,22 . 16,17 . 37,42 . Raakapuun kantohinnat joulukuussa viikolla 52 . ensiharvennus 46,05 . 47,62 . 54,86 . 15,84 . 55,06 . 12,87 . 16,85 . 14,70 . 15,54 . 45,32 . ensiharvennus 46,67 . ... 14,42 . 44,87 . 44,79 . 15,80 . 16,55 . 42,10 . 14,54 . 17,34 . Esimerkiksi indeksiluku 110 tarkoittaa, että puun nimellinen hinta on kohonnut kymmenen prosenttia joulukuusta 2010. Indeksien laskennassa erityyppisten leimikoiden (uudistus, harvennus, ensiharvennus) osuudet pidetään samoina, kuin ne olivat keskimäärin vuonna 2010. uudistushakkuu 57,42 . ... ... 14,04 . 16,51 . Harvennushakkuu 47,05 . uudistushakkuu 56,86 . 50,72 . ... 33,56 . 17,00 . Harvennushakkuu 48,19 . 12,59 . 18,49 . 12,40 . 15,12 . 44,28 . 54,39 . 55,41 . 45,75 . 55,19 . 17,34 . 14,39 . 14,34 . 15,39 . 14,85 . 13,79 . 49,61 . ensiharvennus 44,24 . 39,88 . 17,76 . ... 17,20 . 52,40 . 15,68 . 18,18 . uudistushakkuu 56,21 . 17,82 . Silloin vallinneille eri puutavaralajien kantohinnoille on annettu suhdeluku 100. 14,80 . 18,42
on jossittelua, olisiko Suomen metsäteollisuuden pitänyt painottua kartonkien suuntaan jo aiemmin. Kartonkien maailma on moninainen, mutta pääjako on ruskeisiin ja valkoisiin kartonkeihin, joista molemmista on useita alatyyppejä. Pieni ja vähäpuustoinen kohde ei erityisemmin kiinnostanut ostajia, koska talvileimikoista ja kuitupuusta on ylitarjontaa. Stora enso aloittaa ruskean kartongin valmistuksen Varkaudessa syksyllä ja Metsä Groupin Husumin tehdas ruotsissa vaihtaa valkoiseen kartonkiin vuoden kuluttua. Metsänhoitoyhdistys teki alueelle leimikon ja pyysi tarjoukset. niitä tuli juuri sen verran kuin tarvittiinkin eli yksi kappale. Vajaatuottoisen metsän uudistusalan koko oli kolme hehtaaria ja se sijaitsi kilometrin päässä maantiestä. PystykauPPa LaPissa Puutavaralaji m3 €/m3 Mäntytukki 10 46,50 Mäntypikkutukki 20 20,00 Mäntykuitu 45 15,00 Kuusikuitu 10 14,50 Koivukuitu 65 13,00 Yhteensä 150 m3 2 530 € 500 1 000 1 500 2 000 2 500 Lähde: Pöyry Management Consulting Kartongin tuotanto kasvaa Sisäpakkauskartongit Ulkopakkauskartongit Ulkoja sisäpakkauskartonkien kotimaan tuotantomäärien kehitys. Viime hetken kemerakohde MiKKo Häyrynen Kun paperien kysyntä laskee, mutta kartongeille ennustetaan vakaata kasvua, niin paperitehtaita muutetaan kartonkitehtaiksi. Kasvuvauhdin ennakoidaan jatkuvan keskimäärin samana niin pitkälle kuin ennusteita uskalletaan tehdä, eli noin 15 vuoden päähän. Positiivisten näkymien siivittämänä paperikoneita muunnetaan kartonkikoneiksi ja yleensä teknisesti helpoimmalle laadulle, ruskealle lainerille eli aaltopahvin pintaosalle. Pitkälle jalostetut, valkoiset monikerroskartongit ovat tuhannen euron hintatasollaan hienopapereita kalliimpia. 1 000 m 1990 -92 -94 -96 -98 -00 -02 -04 -06 -08 -10 2013 markkinat Kuukauden puukauppa Vientikatsaus Hannu JauHiainen LappiLainen metsänomistaja sai vuoden lopulla kaupaksi pienen päätehakkuuleimikon. Reilu tuki leikkaa kuluja Metsänomistajan kannalta kauppa on kuitenkin erityisen kannattava, sillä kohteelle ehditään vielä tekemään vanhan kemeralain mukainen uudistamissuunnitelma. nestepakkauskartongin tekijöitä ei ole monia. Lupaavat näkymät etenkin valkoisen kartongin valmistus sopii Pohjolaan, koska siihen käytetään kaikkia täällä valmistettavia sellulaatuja – valkaistua lyhytkuituista koivusellua, valkaistua mäntysellua ja haavasta tai kuusesta mekaanisesti valmistettua kuumahierrettä. Maailmantalouden yhden prosenttiyksikön kasvu tarkoittaa yleensä kahden prosenttiyksikön kasvua kansainvälisessä kaupassa. Korkealaatuiset aikakauslehtipaperit kannattivat aikoinaan hyvin ja jos kartonkien valmistusta olisi lisätty jo aiemmin, niin todennäköisesti nyt oltaisiin ylituotantotilanteessa. ylituotannon uhka on suurempi ruskeissa kartongeissa, nopeammin kasvavista markkinoista huolimatta. Ulkopakkauksiin käytetään pääasiassa ruskeaa kartonkia, sisäpakkauksiin valkoista monikerroskartonkia. Mitä pitemmälle valkoisuudessa ja erikoisominaisuuksissa mennään, sitä kalliimpaa tuotetta tehdään. ruskeiden kartonkien tonnihinnat liikkuvat sanomalehtipaperin tasolla 500 eurossa. Tuen ansiosta uudistamiskulu on vain 720 euroa. Leimikko on korjattavissa vain talviaikaan. näin metsänomistajalle jää kaupasta vähän rahaakin, mutta ennen kaikkea vajaatuottoisen metsän tilalle saadaan kasvava uusi metsä. nykyinen kasvuvauhti tarkoittaa valkoisten kartonkien kysynnälle yli kahden ja ruskeiden kartonkien kysynnälle kolmen prosentin kasvua. Kartonki sopii Suomen oloihin kaikki mitä liikutellaan, pitää pakata. näkymät ovat lupaavat, sillä 18 MAKASIINI 1 • 2015 18 MAKASIINI 1 • 2015 3323_.indd 18 08/01/15 14:58. ilman tukea viljelykustannukset olisivat olleet 3 150 euroa, eli suuremmat kuin mitä alueen kantorahatulo. Kalliimmassa päässä myös kilpailutilanne on helpompi, koska markkinoille tulo on vaikeaa. niinpä vajaatuottoinen kuvio voidaan uudistaa 70 prosentin kemeratuella
Vastaajia 488 20 40 60 80 100 Kyllä 45 % Ei 55 % ”Jos ilmasto muuttuu täällä Etelä-Ruotsin kaltaiseksi, niin luulisi täällä puidenkin kasvavan samalla tavalla eli harventamatta hurjasti. Hakataan tukkikokoiset puut ja jätetään kasvamaan noin 150 hyväkuntoista kuitupuuta hehtaaria kohti.” TiMppa MänTy MuTkalla Metla, RKTL, MTT ja Tike ovat nyt Luonnonvarakeskus Luke. Kun harvennus tehdään vain kerran, juuristo ei välttämättä kestä tuulikuormaa ja harvennus tulee tuulituhoille alttiiksi.” METSuRi-MoToKuSKi 19 MAKASIINI 1 • 2015 19 MAKASIINI 1 • 2015 3324_.indd 19 07/01/15 16:23. www.metla.fi/metinfO/tilastO/julkaisut/ vsk/index.html Vihertääkö taivas. luke.fi Metsätilastollinen vuosikirja tarjoaa kokonaiskuvan Suomen metsistä, metsätaloudesta ja metsäteollisuudesta vuonna 2014. Kerran pitää kuitenkin harventaa, että saa lannoitteet levitettyä.” aMMaTTi RaiVooJa ”Kun (kuusen)taimikko on perustettu oikein, niin ei ole lainkaan tarpeen harventaa. METSALEHTI.FI Osallistu keskusteluun osoitteessa www.metsalehti.fi. Noista kehittyy 700–800 laadukasta tukkirunkoa.” aNToN CHiguRH ”Kun tässä viime vuosina on tehnyt ensiharvennuksia hankintana ja katsellut naapureiden motolla tehtyjä ensiharvennuksia, niin on alkanut mieli yhä enemmän kääntyä kasvatuskierrossa yhteen harvennuskertaan.” TaMpERELaiNEN ”Tätähän se Mielikäinen viime Makasiinissa ehdotti. ilmatieteen laitoksen ylläpitämä avaruussääpalvelu helpottaa revontulten havainnointia. pärjäisikö vain yhdellä harvennuksella, verkkokeskustelijat pohtivat. JaLKaNEN ”Englannin nummilla (turvesoilla) ei tehdä yhtään harvennusta vaan noin 40-vuotiaana aukoksi kerrasta. ajouria on mahdoton ennakoida, joten ne istutetaan myös.” pETE ”Harvana kasvattaminen alusta lähtien on muuten ok, mutta menetelmä voi vaatia karsintaa oksikkuuslaadun turvaamiseksi, ellei harvaan istutusasentoon tule väleihin luonnontaimia tiheyttä lisäämään.” a. ”Mäntykin taipuu moneksi. Kuuselle tämä kai olisi potentiaalisin taktiikka. ajourilta saa kuitenkin kuitutai jopa tukkipuuta, joten en jättäisi niitä istuttamatta.” paNu ”Männiköissä olen nyt tavoitellut peräti kolmea harvennusta Keski-Suomen korkeudella.” piHKaTappi ”itse tähtään yhteen harMontako harvennusta. aurOra.fmi.fi/public_service uusi kysymys: aiotko pysyä metsänhoitoyhdistyksen jäsenenä. Lukijan kuva Keskustelua Verkossa nyt Gallup Tuleeko vuodesta 2015 hyvä metsävuosi. Näillä kallioilla on tarkoitus testata männyn uudistamista suojuspuuasennon kautta. 1000 tainta hehtaarille riittää hyvin. vennukseen, jonka tulee olla ainespuuharvennus. Suomessakin tulee harventamattomia metsiä avohakkuuseen, mutta ne ovat olleet hoitamattomia.” päHKäiLiJä ”puiden juuristot ovat sopeutuneet juuri sellaiseksi kuin niiden tarvitsee olla. Risut jätän ajouran suojaksi
Tällä kertaa Tarja Salonen ei tosin vielä esitellyt tulevalle Tuomas-isännälle metsäsuunnitelman tietoja. Teema: meTSÄVeROTUS Metsävuoden tilinpäätös Metsätilan sukupolvenvaihdokseen kannattaa valmistautua hyvissä ajoin. 20 MAKASIINI 1 • 2015 20 MAKASIINI 1 • 2015 3325_.indd 20 07/01/15 16:19