TAMMIKUUTA • NUMERO / • • WWW.METSALEHTI.FI M ET SÄ LE H TI M A KA SII N I / 2220_.indd 1 8.1.2014 15.30. TE EM A : M ET SÄ VE RO TU S . Toisenlainen savotta Suomalaisia Kanadan hakkuutyömailla HISTORIA MYRSKY PUISTA METSÄN OMISTAJA TAVOITTEENA KOVA TUOTTO METSÄN HOIDON PERUSTEET KASVU VOIMA LÄHTEE MAASTA VEROTUS NÄIN TÄYTÄT VERO ILMOITUKSEN KYSYMYSTÄ SUURI VERO NUMERO Uudet lait voimaan • Syystaimet maistuvat myyrille • Miten metsäristikko syntyy
2221_.indd 2 8.1.2014 15.31. Katso kaikki alekirjamme ja tee tilaus osoitteessa: www.metsakirjakauppa.. Metsäkirjakauppa www.metsakustannus.. Olemme Facebookissa: www.facebook.com/metsakustannus Metsäkirjojen ale on käynnissä Toimi heti! Toimi heti! Alennuskirjoja on rajoitettu määrä
KOLUMNI: Cascade – uusi kirosana LUHTA: Sydäntalven valo TAPIONPÖYDÄLTÄ: Runebergintorttu talkkunasta KÄSIN TEHTY: Tulta käävästä LUKIJOILTA: Lisätieto verotuksesta tarpeen MAKASIINIKRYPTO PILKKEET: Elämää syvässä varjossa TUOTE & TEKIJÄ: Silmälasit viilusta METSÄLEHTI MAKASIINI 15 20 50 SISÄLLYS NRO / . Ahkeroi verovapaasti Alvit takaisin Hankala saunamökki RAHAPUU: Opetuksen ongelmat OMA METSÄ METSÄNHOITO: 19 kysymystä myrskypuista PIKATESTI: Pureva nostokoukku METSÄNHOIDON PERUSTEET: Kasvu lähtee maasta TUTKIMUS: Syystaimet maistuvat myyrille METSÄLÄISEN ALLAKKA: Tärkein työkalu huoltoon METSÄPERINTÖ: 7 kohdan veroremontti KYSY POIS: Haittaako vaihteen vääntyminen. KIMMO BRANDT LAURI SELIN MAKASIINI • MAKASIINI • 2222_.indd 3 9.1.2014 17.58. PÄÄKIRJOITUS: Ryske jatkuu METSÄNOMISTAJA: Lakeuksilla ei levätä UUTISET: Vuosirytmi sekaisin Uudet lait voimaan METSÄTYYPPI: MIKÄ ON HAUSKIN METSÄSANA. MARKKINAT: Rauhallisesti liikkeelle KUUKAUDEN PUUKAUPPA: Männyt runkohinnalla VERKOSTA: Puun hinta vuonna 2014 TEEMA: METSÄVEROTUS NÄIN SE SUJUU Metsälehden ohjeilla veroilmoitus täyttyy helposti. Erkki Vuokila on laatinut ristikoita Metsälehteen jo liki 40 vuotta. TUOTEUUTUUDET: Pystykarsijan avuksi TUKISTA MITTAA Lauri Selin lähti 50-luvulla Kanadaan metsätöihin.
helmikuuta avautuu Metsälehden veroneuvontapuhelin. Rahaa projektiin kului vajaat puoli milRyske jatkuu PEFC/02-31-162 Kannen kuva LAURI SELIN METSÄKUSTANNUS OY Pohjoinen Rautatiekatu 21 00100 Helsinki Puhelin 09 31549800 Telefax 09 31549879 E-mail: etunimi.sukunimi @ metsalehti.. 09 31549808 0400 581 108 Toimitussihteerit Jussi Collin p. 09 31549842 Ansa Seppälä p. verkkojulkaisujen sähköposti: toimitus@metsalehti.. www.metsalehti.. Investointi tuotti aluetalouteen melkoisen summan euroja. vuosikerta, perustettu 1933. Pirkanmaalla kokeiltiin, voisiko asialle tehdä jotain. 09 31549845 0400 894 080 Toimituksen sihteeri Päivi Laipio p. Myös Metsälehti on perustettu aikanaan metsäneuvonnan työvälineeksi. ELIISA KALLIONIEMI eliisa.kallioniemi@metsalehti.. Sen ensimmäisen osa sivuilla 40–41 käsittelee kasvupaikkoja. 09 31549870 0400 150 910 Keski-Suomen aluetoimittaja Mikko Riikilä 39 40101 Jyväskylä p. 09 31549807 Tiia Puukila p. 09 31549844, 050 572 2165 Metsätaloudellinen ammattilehti, Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion julkaisu 82. Yksi syy siihen on, että vuosituhannen lopulta lähtien uudistushakkuita on tehty tavallista vähemmän. 09 31549809 040 752 9626 Verkkojulkaisu Metsäuutiset www.metsalehti.. 09 31549848 040 596 2200 ilmoitukset@metsalehti.. Vaikuttavuusarviossa todetaan, että pelkästään yhteisomistustiloille tehdyt tilakäynnit poikivat hoitoja hakkuutöitä 3,8 miljoonan arvosta. 09 31549803 Eero Sala p. PÄÄKIRJOITUS joonaa euroa, josta valtaosa oli Pirkanmaan ely-keskuksen kanavoimaa EU-rahaa. Joka tapauksessa ryteiköt ovat lisääntyneet. Viime vuonna lehti täytti 80 vuotta, ja edelleen jatkamme samoissa merkeissä. 09 31549847 050 331 4137 Yhteyspäällikkö Sanna Nyman p. Määrä on melkein kaksi kertaa enemmän kuin järjestäjät olivat asettaneet tavoitteeksi. 09 31549843 Ulla Ylikangas p. Ensiharvennukset lisääntyivät melkein 40 prosenttia. 09 31549802 040 516 4000 AD Anna Back (hoitovapaalla) Tuomas Karppinen p. Toimeliaisuutta olisi voinut olla enemmänkin, sillä viime vuosina metsien hoitotöissä on ollut tavallista hiljaisempaa. 09 31549841 0400 913 822 LEVIKKIMYYNTI Myyntipäällikkö Heta Välimäki p. MAKASIINI • 2223_.indd 4 9.1.2014 18.33. Perinteiselle neuvonnalle on edelleen tilausta, sillä kaikkea ei opi tietokoneelta. Sähköpostilla kysymyksiä voi lähettää Hannu Jauhiaiselle jo nyt. Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN 0355-0893 Makasiinin levikki: 36084 ( /12) Painopaikka Paperit Forssa Print 2013 G-print 170 g Novapress Silk 80 g KAIKKI KESTOTILAAJAT saavat tämän numeron mukana toimittaja Hannu Jauhiaisen kirjoittaman Metsäverokirjan. 09 31549849 040 7231613 MEDIAMYYNTI Myyntipäällikkö Jarmo Rautapuro p. Toisaalta hoitorästejä on selitetty metsänomistajien ikääntymisellä ja kaupungistumisella. Esimerkki todistaa, että metsänomistajat ovat kiinnostuneita metsiensä hoidosta. Työtä tositteiden ja lomakkeiden parissa on kaikkein eniten niillä, jotka ovat olleet ahkeria myös metsässä. TOIMITUS Päätoimittaja Eliisa Kallioniemi p. Maanantaina 3. 09 31549806 Taloustoimittaja Mikko Häyrynen p. Vuodesta 2009 alkaen taimikonhoidon hehtaarimäärät kasvoivat parilla tuhannella hehtaarilla vuodessa. Kaikkiaan Ryskettä metsiin -projektin arvioidaan aiheuttaneen jopa 7,8 miljoonan arvoisen piristysruiskeen Pirkanmaalle. Viidessä vuodessa myös nuorten metsien hoitorästit alkoivat purkautua. M etsäveroilmoituksen teko lähestyy, joten kohta on aika järjestää kuitit. MARKKINOINTI Markkinointijohtaja Kimmo Hakola p. Neuvontatilaisuuksia ja käytännön töihin opastavia kursseja järjestettiin yli 200 ja niihin osallistui lähes 7000 metsänomistajaa. 09 31549805 0400 973457 Pohjois-Suomen aluetoimittaja Hannu Jauhiainen Korpikoskentie 8 97510 Vikajärvi p. Tässä numerossa aloitamme uuden metsänhoidon perusteita avaavan juttusarjan. 09 31549804 Toimittajat Liina Kjellberg (hoitovapaalla) Hanna Lehto-Isokoski p. Kun bensaa palaa, kuitteja kertyy. ASIAKASPALVELU Tilaukset ja osoitteenmuutokset klo 8.15–16.00 Puhelin 09 31549840 Katja Raninen p. Vuodenvaihteessa päättynyt hanke ylitti odotukset. Metsäkeskuksen johdolla ja alueen metsäväen yhteistyöllä käynnistettiin vuonna 2009 Ryskettä metsiin -projekti. Metsäntutkimuslaitoksen viime syksynä julkistamat inventointitulokset osoittivat, että harvennuksen tarpeessa on lähes 1,6 miljoonaa hehtaaria taimikoita ja nuoria metsiä
Kaikki nuotioja grillauspaik at olivat täynnä: ulkoilijoita, kalastajia, lintubonga reita ja valokuvaajia oli runsaasti liikenteess ä. TAMMIKUUSSA Porvoon edustalla Emäsaloss a Varlaxudde nin virkistysalu eella oli sunnuntain a 5.1. Aurinkokin hieman pilkotti. ruuhkaista . Kuvasarja esittelee metsämaisemia eri puolilta Suomea. Kuva Sami Heiskanen 2224_.indd 5 9.1.2014 18.04
Pohjanmaalla joutuu puntaroimaan, tuottaako metsämaa paremmin peltona. Taustan parin hehtaarin uudistusalue muuttuu isännän omalla kaivurilla pelloksi. METSÄNOMISTAJA MAKASIINI • 2225_.indd 6 9.1.2014 18.06. ”Enimmillään peltohehtaarista on maksettu täällä 23000 euroa”, Västi kertoo
Tekee siis juuri niitä töitä, joita itse pitää tärkeinä. LAKEUKSILLA EI LEVÄTÄ Ylistarolainen Kimmo Västi viljelee maata, hoitaa metsiä ja myy suomalaista metsäkoneosaamista maailmalle. TEKSTI JA KUVAT SAMI KARPPINEN 2225_.indd 7 9.1.2014 18.06
Päätyönään hän myy metsäkoneita Logsetin palkkalistoilla muun muassa Baltian maihin ja Puolaan. Se ei saa isännältä juuri huomiota osakseen. Siinä sivussa mies hoitaa kotitilansa neljääkymmentä peltoja sataaviittäkymmentä metsähehtaaria. Jos oman tilan rajalta tulisi palsta myyntiin, niin asiaa voisi harkita.” Maausko elää siis lakeuksilla edelleen lujana. ”Teeriä näillä lakeuksilla on ollut aina hyvin, monesti ne istuvat pihapuissa. Keittiön ikkunasta avautuu näkymä Jääskänjoen kylän pelloille ja metsäsaarekkeisiin. K immo Västi, 37, siemailee aamukahvia suojeluskuntalogolla varustetusta mukistaan. Kohtalaista kovempi työmäärä ei hirvitä. Jokainen meistä pitää jääräpäisesti kiinni esi-isien peltoja metsätilkuista, mutta jollain keppi-porkkanamenetelmällä asiaa pitäisi edistää. ”Uutta isojakoa tänne ei kannata yrittää. Parin sadan metrin päässä pellolla liikehtii verkkaisesti viisikymmenpäinen teeriparvi. Se ei ole itseisarvo, vaan kaikessa kehittyvässä yritystoiminnassa pitää asettaa tavoitteita”, sanoo mies mahtaiYlistaro METSÄNOMISTAJA MAKASIINI • 2225_.indd 8 9.1.2014 18.06. Siihen verrattuna kotimaan metsätalous on piperrystä. Yksi keino olisi naapuritilalle tarjottava etuosto-oikeus.” Ylistaron metsätilojen joukossa on paljon myös niitä, jotka ovat jääneet hoitamatta esimerkiksi perikunnan omistuksessa. Viisivuotias Urho Vaara Verneri Västi on tottunut kaivurikuski. Omalla kaivinkoneella hoituvat maanmuokkausja ojitustyöt. On mukana omaa kilpailuviettiäkin. On muutenkin hyvä, että vapaus hyödyntää omaa metsää taloudellisesti lisääntyy. Hän on sukunsa neljäs mies talon ohjaksissa. Matkasta jäi hyvä ?ilis”, Västi kertoo. ”Pohjanmaalla on totuttu ajattelemaan, ettei ole mies eikä mikään, jos ei tee kellon ympäri töitä. Niinpä metsäpinta-alan järkevä kasvattaminen ei ole tilarakenteenkaan takia helppoa. ”Faarin ja isän perintönä tavoitteenani on tuplata tilan pinta-ala. Seuraavakin sukupolvi varttuu hyvää vauhtia: isän syliin kavunnut Kimmo Västi kehitti metsätalousinsinööritutkinnon opinnäytetyönä tuhkanrakeistimen. ”Metsässä pitäisi toimia kuten maataloudessa, eli otetaan tuleva isäntä jo 5-vuotiaana oppiin traktorin koppiin. Kofeiini tulee tarpeeseen, sillä vain muutama tunti aiemmin mies on palannut työmatkalta Puolasta. ”Kävimme neuvottelemassa kaupoista parin mahdollisen asiakkaan kanssa. Pienen tilaja kuviokoon vuoksi metsäkoneiden aika kuluu lavetin päällä.” Uudesta metsälaista saattaisi tulla pidemmän aikavälin apu kotimaan tilanteeseen. Kalleimmillaan peltohehtaarista on maksettu 23 000 euroa, joten metsän raivaaminen pelloksi voi kannattaa. lematta. Pohjanmaalla myytävät metsätilat kiinnostavat sijoittajien lisäksi myös maanviljelijöitä. ”Se mahdollistaa kuviokoon kasvattamisen, kun uudistamisläpimitat poistuvat. ”Seuraan myytäviä kohteita aktiivisesti, mutta tilojen hinnat ovat vuoden 2007 puunhintapiikin jälkeen karanneet käsistä. Onhan järjetöntä, että voit omistaa satojen tuhansien arvoisen metsätilan, muttet tiukan paikan tullen saa sieltä irti senttiäkään rahaa.” Västi arvelee, että suomalaisilla olisi metsätaloudessa muutenkin paljon opittavaa ulkomailta. Omalla valtakaudellaan Västi on kasvattanut tilan metsäpinta-alaa, tällä hetkellä metsähehtaarit koostuvat kolmestatoista erillisestä tilasta. Kilometrin pitkä ja kaksikymmentä metriä leveä tila ei ole Ylistarossa harvinaisuus. Vanhan isännän tehtäviin kuuluu ampua hulluimpia ideoita alas kiikkustuolista käsin.” Oppia ulkomailta Tilojen pirstaloituminen on Västin mielestä iso ongelma paitsi yksittäisen metsänomistajan myös koko metsäalan kannattavuuden kannalta. Sorsan saaminen saaliiksi on nykyisin paljon vaikeampaa kuin teeren.” Kotitilaansa Västi on isännöinyt vuodesta 2006 lähtien. ”METSÄSSÄ PITÄISI TOIMIA KUTEN MAATALOUDESSA, ELI OTETAAN TULEVA ISÄNTÄ JO VUOTIAANA OPPIIN TRAKTORIN KOPPIIN.” Urho-poika on viisija Elle-tytär kolmivuotias. Kun on kakarana nujunnut puolialasti painimatolla, niin ei enää tarvitse niin ujostella”, mies kuittaa ja kääntää suupielensä duudsonimaiseen virneeseen. ”Totta puhuen saan tehdä nyt juuri sellaisia töitä, jotka itse koen tärkeiksi.” Tavoitteena tuplata tilakoko Kuulijalle ei jää epäselväksi, että ollaan aivan Etelä-Pohjanmaan sydämessä Ylistarossa, joka on nykyään osa Seinäjokea. ”Olen nähnyt, miten Venäjän puolelle hakataan aukkoja, jotka ovat kooltaan 20 kilometriä kanttiinsa. Arvokkaan pääoman riutuminen oman onnensa nojassa kismittää
2225_.indd 9 9.1.2014 18.06. Kuivien oksien katkominen rungoista on suorastaan hypnoottista hommaa, jossa on kulunut ilta jos toinenkin. Kimmo Västin metsästä löytyy 11 hehtaarin laajuinen visakoivikko
”En vastusta suojelua, jos metsässä on suojelemisen arvoinen kohde, mutta suojelua ei pidä tehdä suojelun itsensä takia.” Miehen Ylistarossa ja Ilmajoella sijaitsevissa metsissä maapohjat vaihtelevat karusta avosuosta reheviin lehtomaisiin kankaisiin. Niiden puuston kehitykseen on mahdollista omin toimin vaikuttaa, mutta jos maapohja on karu, ei taikatemppuja ole tehtävissä.” Poikkeukseksi Västi lukee sopivissa kohteissa turvemaametsien tuhkalannoituksen. ”Minun laskupäälläni lyhempi kiertoaika tarkoittaa parempaa tulosta.” Rivien välistä on helppo tulkita, ettei mies varsinaisesti lukeudu luonnonsuojelijoihin. ”Vähän hätäännyinkin, että kuoleeko puusto moisesta lastista ja soitin Metlaan. Se on yleensä eri asia kuin puuntuoton maksimointi.” Tavoitteessa onnistuminen edellyttää metsien tilan aktiivista seurantaa sekä hakkuiden ja hoitotöiden tekemistä mieluiten liian aikaisin kuin liian myöhään. Hän suoritti ensin Ähtärin Tuomarniemellä metsäalan peMETSÄNOMISTAJA MAKASIINI • Siirtymällä e-laskuun säästät aikaa ja vaivaa. Voit maksaa Metsälehden tilausmaksun vaivattomasti e-laskuna omassa verkkopankissasi tai ottaa laskun vastaan NetPostin kautta. ”Meillä on totuttu vakuuttelemaan, että olemme metsätalouden mallimaa, mutta ei se enää ole aina näin. Siitä on myös omaa kokemusta. Tuhkaa tuli 21 tonnia hehtaarille. ”Metsäalan yrittäjiksi ei ole ajauduttu vaikka maatalouden sivutoimena, vaan ensin on otettu laskin käteen ja tutkittu, onko tämä tuottavaa. Sieltä rauhoiteltiin, että ovat hekin kokeilleet isoja määriä ilman ongelmia. 2225_.indd 10 9.1.2014 18.06. Palvelun saat käyttöösi Postin nettisivuilta: www.posti.?/netposti Maksa Metsälehden tilaus kätevästi e-laskulla. Västi haki isänsä kanssa tuhkaa suoraan voimalaitokselta ja levitti sitä kasteltuna neljän hehtaarin harvennusalueelle. Voit ohjata laskusi myös NetPostin sähköiseen postilaatikkoon. Järeä energiakuitu on myyty pystykaupalla EPM Metsälle. Tänä päivänä alueella on tuuheammat männyn latvukset kuin olen missään nähnyt.” Oma kaivinkone kannattaa Metsäalaa Västi on päntännyt perusteellisesti. Meillä osataan metsästatistiikka, mutta moni muu maa osaa tehdä metsistä rahaa.” Esimerkiksi Baltian maissa yrittäjyyteen suhtaudutaan eri tavalla. ”MINUN LASKUPÄÄLLÄNI LYHEMPI KIERTOAIKA TARKOITTAA PAREMPAA TULOSTA.” ”Metsänhoidossa paukut kannattaa laittaa reheville maille, joilla on kasvupotentiaalia. Se on Postin tarjoama, maksuton palvelu. Lisätietoja saat omasta pankistasi. Puhelin on nykyään Kimmo Västin tärkeimpiä työkaluja niin metsänomistajana kuin Logsetin konemyyjänäkin. Metsät hoidetaan ja harvennetaan tehokkaasti mielessä vain yksi tavoite. ”Pyrin saamaan metsistä mahdollisimman kovan taloudellisen tuoton. E-laskun sisältö ja maksuehdot ovat samanlaiset kuin paperisen laskun. En yllättyisi, jos Baltian maista alkaisi rantautua koneyrittäjiä Suomeen.” Paukut tuottaville maille Omissa metsissään Kimmo Västi on perinteisten linjojen mies. Jos jokin kuvio on järkevä tehdä pelloksi tai myydä turvesuoksi, niin silloin näin toimitaan
Testaamme toisinaan Logsetin koneita metsässäni, joten hankintapuuta kertyy sitä kautta.” Vaikka Västin palo sahan kahvoihin on kova, pystyy omista metsistä nauttimaan nykytilanteessakin. Lisätietoja saat omasta pankistasi. Mutta yhtä tärkeää on aika ajoin tehdä tilakäynti toisen ammattilaisen kanssa, sillä omalle metsälle tulee tavallaan sokeaksi.” Sukupolvenvaihdoksen ja perheenlisäyksen takia Västin oma aika ei nykyisin riitä metsätöihin, vaan työt on teetetty pääasiassa ostopalveluna. Palvelun saat käyttöösi Postin nettisivuilta: www.posti.?/netposti Maksa Metsälehden tilaus kätevästi e-laskulla. rustutkinnon, luki sen jälkeen Kullaalla metsäteknikoksi ja palasi sieltä Tuomarniemelle opiskelemaan insinööriksi. Mutta vaikka takana on kahdeksan vuotta metsäkoulua, ei ammattilaisen silmä aina toimi omassa metsässä toivotulla tavalla. E-laskun sisältö ja maksuehdot ovat samanlaiset kuin paperisen laskun. Voit ohjata laskusi myös NetPostin sähköiseen postilaatikkoon. 2225_.indd 11 9.1.2014 18.06. ”He ottavat pikkutukin tarkasti talteen ja puu käy kaupaksi myös hankintana. Poikkeuksena ovat maanmuokkaukset ja ojitukset, joita varten hän hankki oman kaivinkoneen. Viime aikoina puut on ostanut useimmin EPM Metsä, joka hankkii puuta muun muassa Mylly & Korpi Oy:n sahalle Lapualle. Se on Postin tarjoama, maksuton palvelu. ”Metsänomistajalla pitää olla sisäänrakennettu vietti käydä tarkkailemassa oman metsänsä tilaa. ”Metsän kasvattaminen on kiehtovaa puuhaa ja omien päätösten vaikutusta tulokseen on mukava seurata. Sama pätee myös viljanviljelyyn. Puukaupoissa ratkaisevin tekijä on yleensä katkonta. Voit maksaa Metsälehden tilausmaksun vaivattomasti e-laskuna omassa verkkopankissasi tai ottaa laskun vastaan NetPostin kautta. ”Kolmenkymmenen vuoden ojitusväli on yleensä liian pitkä, eivätkä alkuperäiset ojat ole aina edes toimineet suunnitellusti.” Vuosittainen hakkuusuunnite Västin metsissä on reilut viisisataa kuutiometriä ja painopiste on harvennuksissa. Kahvimuki kielii peri pohjalaisesta isänmaallisuudesta. ”Mättäät tulee rakennettua liiankin huolellisesti, mutta kaivuri on ollut mielestäni kannattava investointi.” Kunnostusojituksiin tarvetta on löytynyt huomattavasti useammin kuin metsäsuunnitelmassa on esitetty. Nämä ovat töitä, joilla on oikeasti merkitystä.” MAKASIINI • Siirtymällä e-laskuun säästät aikaa ja vaivaa
Eteläja Keski-Suomessa sitä ei juuri joulukuun lopussa ollut, kun tavallisesti sen syvyys tähän aikaan on ollut 10–20 senttiä”, sanoo hydrogeologi Mirjam Orvomaa Suomen ympäristökeskuksesta. Pohjois-Suomea lukuun ottamatta ennakkoraivuu, taimikonhoito, ojitukset ja teiden rakentaminen ovat jatkuneet vuodenvaihteen yli. ”Kostea maaperä vaatii yli viikon kovan pakkasjakson routaantuakseen”, Orvomaa muistuttaa. Punahilkka on saanut nimensä ulkomuotonsa perusteella. ”Ajankohdan keskiarvoon verrattuna routaa on huomattavasti vähemmän. TE IJ O N IK KA N EN Rytmi sekaisin Leuto ja sateinen alkutalvi jarrutti puunkorjuuta, työllisti metsureita ja tarjosi otolliset olot tuholaisille. Osa koneketjuista on jo pantu seisomaan, osa vielä sinnittelee”, kuvailee Metsänhoitoyhdistys Oulun seudun toiminnanjohtaja Mikko Harju tammikuun alkua. Perämereltä Kainuuseen ulottuvalla vyöhykkeellä myös vesisadetta piisasi joulukuussa tavanomaista enemmän. ”Näin leutoa nykyilmastossa on pari kolme kertaa sadassa vuodessa”, kertoo meteorologi Henriikka Simola Ilmatieteenlaitokselta. Paikoin kasvukin käynnistyi. Kasvinjalostajanoikeudet antavat mahdollisuuden päättää lajikkeen kaupallisesta käytöstä. Prosessi kestää 2–3 vuotta. ”Maat kestävät huonommin kuin kesällä. Vuorokauden keskilämpötila kipusi yli viiden plusasteen joulupäivänä niinkin pohjoisessa kuin Kruunupyyssä ja Kokkolassa. UUTISET Lyhyesti Pirkanmaalla ryskyi onnistuneesti Pirkanmaan Ryskettä metsiin -hankkeen 234 koulutustilaisuuteen osallistui 7 000 metsänomistajaa. MAKASIINI • MAKASIINI • 2227_.indd 12 9.1.2014 18.07. Opiskelija Tommi Kivimäen arvioinnin mukaan taimikonhoitomäärät saatiin nousuun. Talvileimikot ovat odottaneet korjaajaansa, ja puun kaukokuljetuksia on jarruttanut sateiden pehmentävät sivutiet. Lajike sopii hyvin viherrakentamiseen Suomen ankarissa oloissa. Vasta vuodenvaihde tiputti lukemat alle viiteen asteeseen kautta maan. Talvileimikot korjaamatta Kostea ja lämmin alkutalvi on ajanut puunkorjuun kovien maiden kohteille. Talven pituus, lumisuus ja pakkaset ratkaisevat, ehditäänkö kaikkia talvileimikoita hakata tämän talven aikana. Maanmuokkausta tammikuussa Tavanomaista leudommalla ja lumettomalla säällä on kääntöpuolensa. Energiapuuvarannot puolestaan ovat lämpimän alkutalven aikana kuluneet tavanomaista hitaammin, mikä voi hillitä energiapuunkysyntää tulevalle lämmityskaudelle. ”Vuotuinen työmäärä on lisääntynyt noin 2 000 hehtaaria. TIIA PUUKILA JOULUKUUN loppupuoli ja tammikuun alkupuoli olivat maan eteläja keskiosissa poikkeuksellisen leutoja. Uusille talviharvennuksille ei ole kysyntää, mutta kesäkorjuukohteista saatetaan keväämmällä käydä kiivasta kauppaa. Vaikka pakkaset kiristyivät tammikuun puolivälissä, välitöntä helpotusta tilanteeseen ei ole luvassa. Tukkisaanto kasvaa noin satatuhatta kuutiota, mikä lisää kantorahatuloja noin neljä miljoonaa euroa.” Metla hakee oikeuksia Punahilkkaan Metsäntutkimuslaitos hakee kasvinjalostajanoikeuksia kuusen koristeelliselle erikoismuodolle, jonka nimeksi on ehdotettu Punahilkkaa. Metla ei ole aikaisemmin hakenut kasvinjalostusoikeuksia. Monin paikoin kovan maan kohteet on jouduttu hakkaamaan lähes yhdettömiin. Tilanne on ollut sama lukuisten muidenkin yhdistysten alueilla. Monin paikoin pohjaveden pinta on korkealla, vesi virtaa metsämailla ja routa on pohjoisinta Suomea lukuun ottamatta kateissa. Näin 130 tilaisuuden ja 3 600 osallistujan tavoite ylitettiin lähes kaksinkertaisesti
Silmut turvonneet Metsissä leuto alkutalvi on sotkenut paikoin puiden vuosirytmiä. . Havupuilla tämä aiheuttaa kasvutappioita, mutta lehtipuilla tilanne on hankalampi. P G W IC KS TR Ö M / KU VA LI IT ER I.F I MAKASIINI • MAKASIINI • 2227_.indd 13 9.1.2014 18.07. Lammaspaimenen pestit taas haussa Metsähallitus hakee lammaspaimenia myös ensi kesäksi Kolin, Isojärven ja Pyhä-Häkin kansallispuistojen sekä Närängän maisemiin. Metsämaalla kasvavan puuston keskitilavuus on nykyään 112 kuutiometriä hehtaarilla, kun se 40 vuotta sitten oli vain 75 kuutiometriä. Hätäillä ei kannata, mutta ellei lehtiä tule heinäkuun loppuun mennessä, ei niitä tule seuraavanakaan keväänä”, sanoo professori Kari Mielikäinen Metsäntutkimuslaitokselta. Lumettoman talven jatkuminen toisi helpotusta myös hirvituhoihin. Metlan varttunut tutkija Antti Pouttu ennakoi talven olevan suosiollinen tuhohyönteisille. . Talven aikana ehtii kuitenkin tapahtua kaikennäköistä”, arvioi professori Heikki Henttonen Metlasta. . ”Jos lehtipuun kaikki silmut paleltuvat, puu voi kuolla tai ainakaan sen lehdet eivät puhkea keväällä ajallaan. Kortin saaminen edellyttää, että hakija on suorittanut metsästäjätutkinnon. Paimenviikot ovat maksullisia. Lisäksi tästä tuli itselle valtavan hyvä mieli.” UPM:N VIESTINTÄJOHTAJA PIRKKO HARRELA METSÄ YHTIÖIDEN JALKAUTUMISES TA KOULUIHIN, KAUPPALEHTI . Metsureiden mahdollinen lomautus jää lyhyeksi”, arvioi Metsänhoitoyhdistys Keskipohjan toiminnanjohtaja Juha Laitinen. Miehet ovat edelleen metsästäjien ylivoimainen enemmistö. ”Bioöljy ja puusta tai muusta biomassasta tehty kaasu, vaikkapa metaani, saattavatkin nousta varsinaisiksi menestystuotteiksi jopa ennen puudieseliä.” PÄÄTOIMITTAJA TAGE FREDRIKSSON, BIOENERGIA / . ”Metsänhoitotyöt ovat täydessä käynnissä, maatakin on muokattu vielä tammikuun toisella viikolla. tammikuuta kello 12 asti osoitteessa www.luontoon.. Kasvuun lähteneet silmut saattavat maistua myös myyrille, sillä niissä suoja-aineita, kuten pihkaa, on vähemmän. Naismetsästäjien määrä kasvaa Metsästyskortin lunastaneiden naisten määrä kasvoi viime vuonna 3,5 prosenttia. ”Jos talvi tulee myöhään ja on vähäluminen, hirvet siirtyvät talvilaitumille myöhemmin eivätkä tuhot keskity samalla tavalla tiettyihin taimikoihin”, kertoo vanhempi tutkija Juho Matala Metlasta. Koko laki kansallispuistoista on niin sairas, että uudet hankkeet pitäisi ehdottomasti jäädyttää.” VELI MARKUS HALONEN, METSÄSTYS JA KALASTUS / . Metsästyskortin lunasti 289079 miestä, eli suunnilleen sama määrä kuin edellisvuonna. Kova pakkanen palelluttaa ennen aikojaan kasvuun lähteneitä silmuja. Lämmin sää on kuitenkin tarjonnut runsaasti muutakin ravintoa vahvistuvalle myyräkannalle. Lämmin sateinen sää on saanut puiden silmut turpoamaan ja jopa kasvamaan. Karikkeessa, jossa kaarnakuoriaisetkin talvehtivat, lämpötila harvoin tippuu näin alas, mikäli lumi suojaa maata. ”Saa nähdä, vähentääkö leuto sää metsämyyrien latvasyöntiä. Yhteensä metsästyskortteja lunastettiin 308390 kappaletta, 203 enemmän kuin vuonna 2012. Jos lumi ei ole haittana ja vihreää itua on saatavilla, se voi hillitä peltomyyrätuhoja. Aikaisempina vuosina läheskään kaikkia halukkaita ei ole onnistanut. Kortin maksoi 19 311 naista. ”Tämä osoitti, että pienilläkin resursseilla saadaan isoja asioita aikaan. Ensi kesän lammaspaimenviikot ovat varattavissa maanantaihin 20. Paimenet arvotaan helmikuun aikana. Nyrkkisääntönä pidetään, että vasta parinkymmenen asteen pakkaset karsivat hyönteiskantaa
Laki velvoittaa, että tuore havupuutavara pitää kuljettaa pois hakkuupaikalta ja välivarastolta tiettyihin määräaikoihin mennessä. heinäkuuta . Mh-maksu vielä kerran Metsänhoitoyhdistyslain muutokset astuvat voimaan kaksiportaisesti siten, että metsänhoitomaksu poistui tämän vuoden alussa. Haittarajan ylittyminen oikeuttaa poikkeuslupaan tai ympäristötukeen. Haitansietoa tarkastellaan tilakohtaisesti, kun aiemmin katsottiin metsänomistajan saman kunnan alueella olevia tiloja. Maaja metsätalousministeriö tarkentaa asetuksella poiskuljettamisen vaihtoehtoja. Uudistamisvelvoitteen täyttävän taimikon vähimmäispituus nostettiin puoleen metriin ja luontokohteiden taloudellisen haitan sietokynnys laskettiin kolmeen tuhanteen euroon. Juurikääpäriskin vuoksi laki säätää nyt myös kantojen nostosta. Kolme vyöhykettä Laki metsätuhojen torjunnasta korvaa aiemman, ötökkälakina tunnetun lain metsän hyönteisja sienituhojen torjunnasta. Vuodelta 2014 metsänhoitomaksua ei enää kerätä. Kuusipuutavara ja vahingoittuneet kuuset on kuljetettava pois . Naapurihaitan korvausvelvollisuuden raja on hehtaarikohtaisesti 20 kuutiometriä kuollutta puuta tai yli kymmenen kuutiometrin kasvun väheneminen enintään viiden vuoden aikana. Uutta on, että maa on jaettu kolmeen vyöhykkeeseen aiemman kahden sijasta. Mahdollisuus varastoida puut tietyn vähimmäisetäisyyden päähän riskialttiista metsiköstä poistuu kuusen osalta, koska kirjanpainajat pystyvät lentämään useita kilometrejä. Yhdistykset saavat ne käyttöönsä vuoden kuluttua. Määräaikoja on kuusen osalta aikaistettu A-alueella kahdella viikolla ja maan keskiosissa viikolla. Metsänhoitomaksu kuitenkin kerätään vielä kerran, sillä vuoden 2013 maksu maksetaan ensi syksyn veronkannon yhteydessä. Yhdistysten isot muutokset alkavat vuoden 2015 alusta, jolloin toimialueja liiketoimintarajoitukset poistuvat. A-alue kattaa Salpausselän eteläpuolisen osan eli kirjanpainajatuhojen pahimman esiintymisalueen. B-alueella viimeistään 1. C-alueella viimeistään 15. Vaihtoehtoisesti haitansiedon raja on neljä prosenttia markkinakelpoisen puuston arvosta. Aluejako on nyt A, B ja C. heinäkuuta (vanha laki: 1.8.) . Poisviemisvelvoitteen rajat ovat nyt kuutiometrejä hehtaarilla entisten kappalemäärien ja prosenttiosuuksien sijasta. UUTISET MIKKO HÄYRYNEN METSÄLAKI ja metsätuholaki astuivat voimaan vuoden vaihteessa. Metsänomistajalla on korvausvastuu, jos näiltä alueilta leviää tuho toisen metsään. Metsälehti esittelee metsälain keskeisen sisällön helmikuun Makasiinissa. Laki koskee kaikkea havupuutavaraa, jonka tyviläpimitta ylittää kymmenen senttiä, energiapuu mukaan luettuna. Nostetut kannot pitää kuljettaa pois nostoajankohdasta riippuen 2–2,5 vuodessa. heinäkuuta (vanha laki: 1.8.) . Laki koskee myös kantoja Metsälain kymppipykälän lakikohteilla poisviemisvelvoitetta ei ole, mutta vahingoittuneista puista on ilmoitettava metsäkeskukselle. C-alueella viimeistään 15. heinäkuuta A B C MAKASIINI • MAKASIINI • 2228_.indd 14 9.1.2014 18.08. Raja on kuusella kymmenen ja männyllä 20 kuutiometriä, ja velvoite koskee ylimenevää osuutta. heinäkuuta . elokuuta Mäntypuutavara ja vahingoittuneet männyt on kuljetettava pois . Männyn aikarajoja ei ole muutettu. Maaja metsätalousvaliokunta teki metsälakiin kaksi loppusuoran muutosta. Siinä Arkadianmäen uutiset alkaneelle metsävuodelle. Uusi aika alkaa Metsälakiin tehtiin viime hetken muutoksia, kirjanpainaja laittoi metsätuholain uusiksi ja metsänhoitomaksu kerätään vielä kerran. Uutta on, että kesäaikana A-alueella kaadettu kuusipuutavara pitää viedä pois kuukauden sisällä. B-alueella viimeistään 24. A-alueella viimeistään 15. A-alueella viimeistään 1
Yhdestä tunnista kahteen päivään. MAKASIINI • MAKASIINI • 2228_.indd 15 9.1.2014 18.08. METSÄTYYPPI Miten ristikkoja laaditaan. Onneksi Aasia vetää puutuotteita.” Liikkuuko puu. Yhtä vilkasta kauppa oli edellisen kerran vuonna 2010. Metsäteollisuus yrittää sähköistä kauppapaikkaa raakapuulle nyt tosissaan. Talousnousun pysyvyyttä on kuitenkin vaikea arvioida ja maittain on isoja eroja. Ötököistä miljoonakorvaukset Lähde: Metsätilastollinen vuosikirja 2013 Kirjanpainajatuhot näkyvät vakuutusyhtiöiden ja -yhdistysten maksamissa metsätuhokorvauksissa. Minkälainen on hyvä ristikkosana. TEKSTI HANNA LEHTO ISOKOSKI KUVA KIMMO BRANDT/COM.PIC Kuvio MIKKO HÄYRYNEN ”PUUKAUPPA sujui viime vuonna huomattavasti paremmin kuin yleistaloustilanteen perusteella olisi voinut odottaa”, MTK:n tutkimuspäällikkö Erno Järvinen sanoo. Valmistuessaan metsänhoitajaksi 1986 oli elättänyt perheensä ristikonteolla jo muutaman vuoden. Metsälehteen laadin ristikot itse, koska olen alan ihminen, mutta en suuntaa niitä asiantuntijoille vaan tavallisille lukijoille. MITEN: Ura alkoi harrastuksesta. Metsä on parempi kuin sen ennen vanhaan usein käytetty synonyymi outa, vaikka outa on helpompi sijoittaa ruudukkoon. ”Kysymys tiivistyy siihen, onko markkinaosapuolilla riittävä yhteinen näkemys siitä, miten puuta saadaan liikkeelle järkevillä ehdoilla”, Salo toteaa. Vuodenaikaa huomioin jonkin verran, ja kuvat tietysti vaikuttavat ristikon sisältöön. Tehdään lehden henkeen sopiva työ, jossa käsitellään metsäaiheita. Isoin kysymysmerkki on Eurooppa. Helsinkiläinen Erkki Vuokila on laatinut sanaristikkoja Metsälehteen liki 40 vuotta. Laatijalle helppo ristikkosana ei siis aina miellytä ratkojaa. Sellainen, joka on useimmille tuttu. Seitsemän työntekijää ja kymmeniä avustajia. Puukaupan nousu tuli aikaisin Yleistalouden nousukaudesta on nyt merkkejä, kovin kasvu puu kaupassa nähtiin jo viime vuonna. Hyönteistuhokorvaus 1000 € 100 200 300 400 500 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 1656 734 119 128 138 81 65 56 74 38 KUKA: Metsänhoitaja Erkki Vuokila, 56 MITÄ: Johtaa perustamaansa Sanaris Oy:tä, joka tekee ristikoita noin sataan julkaisuun. Mistä metsään liittyvästä sanasta pidät erityisesti. Tai asetella mukavia, pitkiä sanoja ristikkäin ja jatkaa siitä. Miten syntyy metsäristikko. Jos Euroopan talous lähtee vetämään paremmin ja rakentaminen kasvuun, se tekee hyvää myös puutuoteteollisuudelle ja pakkauskartongille. Itse nautin, kun saan tehdä hitaasti – miettiä pitkän, rauhallisen rupeaman. Pidän työstä yhä, mutta nykyisin ?rman pyörittämiseen menee turhan paljon aikaa. Mikä on hauskin metsäsana. ”Saksan vahva talous pitää euron kurssia ylhäällä, mikä vaikeuttaa vientiä euroalueen ulkopuolelle. Yleisin tapa on se, että otetaan kuvat, kehitetään niiden ympärille avainsanat ja rakennetaan siitä eteenpäin. Työ innostaa aina vain. Riippuu siitä, millä tekniikalla tekee. Järvinen arvioi, että vaikka puukauppa kävisi tänäkin vuonna hyvin, niin määrät pysyvät viime vuoden tasolla. Hänen mukaansa kyse on kotimaan toimista, sillä sahausmääriä voidaan kasvattaa merkittävästi, mikäli puuta voidaan hankkia kilpailukykyisin kustannuksin. ”Tämä vuosi näyttää, onnistuuko kauppapaikka markkinaosapuolten yhteisenä ponnistuksena.” MTK ja metsänhoitoyhdistykset ovat kehittäneet Puumarkkinat.?-palvelun, joka on lähinnä tapa tarjota puuta myytäväksi. Metsäteollisuus haluaa laajemman palvelun, jossa voidaan edetä kaupantekoon saakka. Kauanko yhden ristikon tekeminen kestää. Sanotaan vaikka että sembramännystä, koska siinä on kiva rakenne ja vierasperäinen kirjain mukana. Liikkeelle voi myös lähteä aivan toisesta ristikon kulmasta. Yksityismetsien puukauppamäärät kasvoivat viime vuonna noin viidenneksellä 31,8 miljoonaan kuutiometriin. Helmikuussa tulee 43 vuotta siitä, kun ensimmäinen ristikkoni julkaistiin. Metsäteollisuus ry:n metsäjohtaja Tomi Salo näkee, että edellytykset hyvälle puumarkkinavuodelle ovat olemassa
Jos Lapin metsät uudistuisivat jatkuvalla kasvatuksella, niin takavuosien satojen tuhansien hehtaarien vajaatuottoisten metsien määrä ei olisi syntynyt. Vaario ei usko, että tässäkään suhteessa tapahtuu suurta muutosta. Ostajahan voi perustella hakkuutaan jatkuvan kasvatuksen teoreetikkojen laskelmilla”, sanoo Vaario. MARKKINAT HANNU JAUHIAINEN SUURTA RYNTÄYSTÄ uusien hakkuumenetelmien pariin ei näytä tapahtuneen. Kitukasvuisten ojitusalueiden hakkuumahdollisuuksista on yhdistykselle tullut jo jonkin verran kyselyjä. Mutta jos joku haluaa näin metsiään käsitellä, niin se mahdollisuus on nyt olemassa”, toteaa Orajärvi. Menetelmä on kuitenkin haasteellinen Lapin olosuhteissa. Sitä ei vielä viime vuonna olisi voinut päätehakata. Rauhallisesti liikkeelle Metsälakiuudistus toi uusia vaihtoehtoja hakkuisiin. Ylä-Kainuun metsänhoitoyhdistyksen toiminnanjohtaja Kari Paavilainen ei usko, että tämäntyyppisiä leimikoita tulee kovin paljoa jatkossakaan. ”Alkuvuosi on yleensä täällä hiljaista. Etenkin pienten puunostajien kanssa on syytä sopia kauppakirjassa tarkkaan, mitä ja miten harvennushakkuita tehdään. Myös paljon puhuttu eri-ikäisrakenteisen metsän hakkuu saattaa kiinnostaa joitakin metsänomistajia. Syksy näyttää suunnan Toiminnanjohtaja Teemu Orajärvi Rovaniemen metsänhoitoyhdistyksestä kertoo kuulleensa vuoden ensimmäisellä viikolla yhdestä tapauksesta, jossa päätehakkuuseen oli menossa muutama vuosi sitten harvennettu metsä. ”Uuden lain aikana metsänomistajalla on kovin vähän mahdollisuuksia valittaa hakkuutavasta. ”Tämäkin talvi osoittaa, että kovin suurta tarvetta ei ole lisätä erimallisten harvennushakkuiden määrää. Vähätuottoisiksi jääneiden ojitusalueiden päätehakkuita Orajärvi ennustaa tulevan enemmänkin. M IK KO H ÄY RY N EN MAKASIINI • MAKASIINI • 2229_.indd 16 9.1.2014 18.03. Luultavaa on, että uuden metsälain suomat mahdollisuudet tulevat enemmän esille vasta kesän ja syksyn aikana”, kertoo Orajärvi. Korjuuvaurioita ja lahovikoja syntyy jo nykyisinkin aivan tarpeeksi.” Vapaus tuo haasteita Vaarion mukaan uuden lain tuoma vapaus on metsänomistajien kannalta myös haastava. Etelä-Karjalan metsänhoitoyhdistyksen toiminnanjohtaja Markku Vaario kertoo, että uuden metsälain suomista mahdollisuuksista on jonkin verran kyselty. Jos metsänomistaja haluaa jatkuvan kasvatuksen hakkuun, niin siitäkin on hyvä sopia. Sellaisia alueita on Rovaniemellä runsaasti, niitä ei uuden lainsäädännön mukaan enää tarvitse uudistaa. Suomussalmellakin on vajaatuottoisia ojitusalueita, mutta huono energiapuun kysyntä rajoittaa näiden alueiden hakkuita, vaikka siihen nyt olisi mahdollisuus. ”Onhan meillä aikaisemminkin voitu korjata puuta esimerkiksi kesämökkien läheisyydestä ilman avohakkuuta, jos siihen on ollut tarvetta”, Vaario kertoo. Kainuussa rauhallista Mitään suurta rynnistystä aiempaa nuorempien metsien päätehakkuisiin ei ole havaittu myöskään Suomussalmella. ”Maaperän taimettuminen on ilman muokkausta huonoa. Metsälaki sallii nyt uudistushakkuun ilman puuston järeyteen ja ikään liittyviä rajoituksia. Osaltaan tähän vaikuttaa se, että tammikuun alku on melko hiljaista puukaupassa. Jos harvennustavasta ja pohjapinta-aloista ei ole mainintaa, saattaa sahapuuta haluava ostaja kerätä metsän parhaat tukkipuut. Uuden lain ensimmäisiä soveltajia lienevät lähinnä omatoimiset hankintahakkaajat, jotka voivat tehdä pienimuotoista puunkorjuuta, Vaario arvioi. Vielä ei mahdollisuuksia ole juuri hyödynnetty. Kauppakirjaan pitää hänen mukaansa kirjata hakkuutapa, esimerkiksi ylätai alaharvennus, sekä jäävän puuston pohjapinta-ala. Tämän kasvatusmetsän voisi uuden lain mukaan jo hakata. Suurin osa metsänomistajista näyttää kuitenkin olevan tyytyväisiä vanhan mallin mukaiseen metsänhoitoon. Paavilainen kertoo, että soiden laiteilla on jo nyt tehty ylispuuhakkuun luonteisia hakkuita, jos siihen on ollut tarvetta. Kaadettujen tukkipuiden tilallehan olisi kasvanut uusia. Jäljelle jäävä metsän kuva ei välttämättä vastaa sitä, mikä on ollut metsänomistajan tarkoitus
. . . . . . . . Indeksi kertoo muutoksista Viikko-ostojen määrä 1 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 Miljoonaa m 0,25 0,5 0,75 1,0 1,25 1,5 1,75 2,0 2013 2012 Kantohintojen kehitys 1/ 2012 3 5 7 9 11 1/ 2013 3 5 7 9 11 Euroa m 10 20 30 40 50 60 70 80 Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Kuusikuitu Mäntykuitu Koivukuitu Puutavaralajien kantohintaindeksit 11/ 2012 1/ 2013 3 5 7 9 11 Kaikilla puutavaralajeilla 12/2010 = 100 80 85 90 95 100 105 110 115 120 Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Kuusikuitu Mäntykuitu Koivukuitu MAKASIINI • MAKASIINI • 2229_.indd 17 9.1.2014 18.03. . . . . . . . . . . . . . . . Esimerkiksi indeksiluku 110 tarkoittaa, että puun nimellinen hinta on kohonnut kymmenen prosenttia joulukuusta 2010. Harvennushakkuu . . Uudistushakkuu . Raakapuun kantohinnat joulukuussa viikolla 52 . . . . . . . Indeksien laskennassa erityyppisten leimikoiden (uudistus, harvennus, ensiharvennus) osuudet pidetään samoina, kuin ne olivat keskimäärin vuonna 2010. . . . . . . . . . . . . . . nousussa . . . . . Ensiharvennus . Harvennushakkuu . . . . . . . Uudistushakkuu . . . . . Uudistushakkuu . Kantohintaindeksi kuvaa eri puutavaralajien nimellishintojen muutosta. . Ensiharvennus . Metsäntutkimuslaitoksen julkaisema indeksi päivittyy kuukausittain. . . . . . Etelä-Pohjanmaa Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä . . . . . . Uudistushakkuu . . Indeksi alkaa vuoden 2010 joulukuusta. Kainuu-Pohjanmaa Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä . . . . Ensiharvennus . Harvennushakkuu . . . . . laskussa Keski-Suomi Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä . . . . . . . Uudistushakkuu . Harvennushakkuu Ensiharvennus Lappi Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä . . . Ensiharvennus . . Uudistushakkuu . Harvennushakkuu . . . . . . Savo-Karjala Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä . . Harvennushakkuu . Koko maa Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä . Hintatason muutokset saadaan näin paremmin esille. . . Uudistushakkuu . . . . Etelä-Suomi Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä . . . . Harvennushakkuu . . Kymi-Savo Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä . . . . . . . Ensiharvennus . Silloin vallinneille eri puutavaralajien kantohinnoille on annettu suhdeluku 100. . . . Uudistushakkuu . . . . . Harvennushakkuu Ensiharvennus . . . Ensiharvennus . . . . .
Myös tuotanto kasvaa, sillä Brasiliassa käynnistyi vuoden vaihteessa Suzanon 1,5 miljoonan tonnin lehtipuusellutehdas. Ostaja voi näin katkoa puutavaran haluamiinsa mittoihin. Kuusikuitu sisälsi myös pikkutukit ja hinnoittelu oli sen mukainen. Työllisyyden paraneminen näkyy toimistopapereiden kysynnässä. PUUKAUPPA KAINUUSSA Puutavaralaji m m Mäntyainespuu Kuusitukki Kuusityvitukki Kuusisahakuitu Koivukuitu Yhteensä puu ja pikkutukki ovat hinnoiteltu samaksi, sahakuiduksi. Leimikkoon koottiin kiireelliset ylispuukohteet sekä sopiva määrä päätehakkuukuvioita. Uudistusalat viljellään ensi kesänä. MARKKINAT Kuukauden puukauppa Vientikatsaus HANNU JAUHIAINEN KAINUULAISEN kuolinpesän osakkaat tarvitsivat rahaa perintöverojen maksuun, minkä vuoksi tehtiin puukaupat. Kummassakin tarjouksessa osa puusta oli hinnoiteltu joko kokonaan tai osittain runkohinnalla. Stora Enson ja brasilialaisen Aracruzin yhteinen Veracelin tehdas käynnistyi jo 2005. Markkinoita sotkee Kiina määräämä rangaistustulli eteläja pohjoisamerikkalaiselle liukosellulle, tulli koskee kaikkia muita paitsi yhtä kiinalaisomistuksessa olevaa tehdasta. Yhdistys pyysi tarjoukset leimikosta neljältä ostajalta, kahdelta tuli tarjous. Paperitehtailijoiden on kohdistettava kiinteät kustannukset pienentyneille tuotantomäärille ja tonnikohtainen kustannusrasite kasvaa. Koko ainespuuosan runkohinta tarkoittaa sitä, että kaikilla puusta saatavilla puutavaralajeilla on sama hinta. Euroopassa on silti ylikapasiteettia, jota voidaan purkaa seisokeilla, sulkemisilla tai viennillä euroalueen ulkopuolelle. Osa liukosellun tuotannosta käännettäneen takaisin paperimassalle, mikä yhdessä uuden sellukapasiteetin kanssa lisää hintojen laskun riskiä. Kevätkaudella käynnistyvät Stora Enson ja Araucon tehdas Uruguayssa ja japanilaisen Ojin tehdas Kiinassa. Laitoksia on myös käännetty liukosellulle, jota käytetään lähinnä tekstiiliteollisuudessa ja jonka Myönteisissä merkeissä kysyntä kasvaa paperimassoja nopeammin. Talouskasvu tarkoittaa enemmän kaupankäyntiä, mainontaa ja pakkaamista, mikä loiventaa painopapereiden kysynnän laskua teollisuusmaissa ja lisää kartonkien kulutusta. Kaikki muu on nosteessa paitsi painopaperit, yleistalouden kohentuminen loiventanee niidenkin alamäkeä. Kahdesta tasaväkisestä tarjouksesta toinen oli laskennallisesti hieman parempi ja kaupat tehtiin tämän ostajan kanssa. Pääasiallinen menetelmä on äestys ja konekylvö. Kaupassa mäntyainespuulla oli runkohinta. Vienti ei euron nykykurssilla onnistu ja viennin supistuminen muuttuu suoraan ylikapasiteetiksi. Jonkinlaisia korotuksia saataneen lävitse, mutta tuskin tavoitellun suuruisia. Liikatuotannon uhkaa hälventää se, että kapasiteettia poistuu vanhimmasta päästä. Markkinasellun kysyntää nostaa etenkin se, että ensikuitu korvaa kierrätyskuitua pehmoja hygieniapapereissa. Kuitupuuosan runkohinta taas tarkoittaa, että kuituMännyt myytiin runkohinnalla MIKKO HÄYRYNEN KUIDUTTAVAN metsäteollisuuden kannalta alkanut vuosi ei näytä ollenkaan huonolta. ST O RA EN SO Pitkäkuituisen markkinasellun tuotanto kasvaa uusien tehtaiden myötä. Marokossa on suljettu 240 000 tonnin tehdas. MAKASIINI • MAKASIINI • 2230_.indd 18 9.1.2014 18.09. Tälle vuodelle osuvat talviolympialaiset ja maailman toiseksi seuratuin urheilutapahtuma, jalkapallon MM-kilpailut. Suuret mediatapahtumat lisäävät paperin menekkiä edelleen, vaikka laimeammin kuin ennen tiedonvälityksen digitalisoitumista. Siemenpuiden poistoa mukaan tuli 4,6 hehtaaria ja avohakkuuta 7 hehtaaria. Metsänomistajien rahantarpeen vuoksi hakkuut tehtiin kuitenkin heti kaupan teon jälkeen, korjuu saatiin päätökseen alkuvuodesta. Mäntyainespuusta maksettiin 47,70 euroa, kun kilpailevassa tarjouksessa mäntytukin hinta oli 54,50 ja mäntykuitupuun (sahakuidun) 23,50 euroa kuutiometriltä. Parhaillaan käytävissä paperin hintaneuvotteluissa korotustavoitteet ovat 30–50 dollaria tonnilta. Osa alueesta mätästetään ja istutetaan männylle. Valkoisesta kierrätyskuidusta on niukkuutta, koska sen kertymä supistuu. Pesä jätti leimikon teon ja puukauppojen hoitamisen paikallisen metsänhoitoyhdistyksen huoleksi. Leimikko sijaitsi kokonaisuudessaan kuivalla kangasmaalla ja olisi ollut kesäkorjuukelpoinen
Nousu kannattaa sitten hyödyntää. Useimmilla 60 tekee tiukkaa. Voin rehellisesti sanoa olevani tällä hetkellä tyytyväinen.” PUUN TAKAA ”Millainen vaikutus leimikon koolla on kantohintaan. . ja pitkään hyvin sujuneen syyskelin antaman raaka-aineen kertymän vuoksi.” JEES H VALTA ”Ihan hyvä, jos maksaisivat tuon 70 ekee tukista. Jos viitsii nähdä vaivaa ja tutustua sahaajien tuloksiin, niin voi helposti huomata, kuinka hirveän kapea kate tukista jää.” SAMMELI ”Sammeli on oikeassa ja otaksunkin, että kevään hinta taitaa taaplata alavireessä juuri huonon talven jättämien leimikoiden Puun hinta vuonna 2014 Verkko keskustelijat arvioivat, miten puun hinta kehittyy. Kai tuossa pitää jo 70 euroa mennä rikki. Ikävä kyllä.” RÖÖRI ROOPE MAKASIINI • MAKASIINI • 2231_.indd 19 9.1.2014 18.10. Vakavarainen ja hyvän maksuvalmiuden omaava metsänomistaja voi itse määrätä milloin kaupat tehdään.” METSÄNVARTIJA ”Täytyy entiset myydyt leimikot saada hakkuutettua, katsotaan kesän tullen hintasuhdanteita. Yllättävän hyvin metsäteollisuus on selvinnyt taantumasta, sahatkin laulavat ja puu liikkuu.” METSÄKUPSA ”Tällaisina aikoina on korostunut investointien positiivinen vaikutus metsätalouteen. Noin 3000 kuution yhtenäinen päätehakkuuleimikko, metsäautotie tulee ihan viereen ja pohja kestää mennä vaikka huomenna.” PUU UKKO ”Jos jostain niin tuosta leimikosta pitäisi saada korkeita yksikköhintoja. Taisi olla aikoinaan myös tehokas metsäriitelijä, joten ei ihme, jos hiukan vielä pölkyissä haamuilee.” HEMPUTTAJA JÄTKÄNKYNTTILÄSTÄ NOUSI HAAMU Suomen lämpöyrittäjien tiedot ja kuulumiset yhdessä osoitteessa. Sanoohan ne, että tuhat mottia on sellainen rajapyykki, mutta kyllä jokaisen motin sen päällekin pitää vaikuttaa.” KORPITUVAN TANELI ”Itse en usko 70 euron kantohintaan tällä hetkellä. METSALEHTI.FI Osallistu keskusteluun osoitteessa www.metsalehti.. PANTASEURANTA.RKTL.FI ”Tällä hetkellä puun hinta on ’ei myy’ -tasolla. 20 40 60 80 100 EI 58 % KYLLÄ 42 % ”Snellmannihan se siinä taitaa olla. WWW.METLA.FI/METINFO/TILASTO Riistaja kalatalouden tutkimuslaitoksen palvelussa voi seurata pannoitettujen susien liikkeitä. Idässä tuontipuu on halvempaa tehtaan portilla kuin kotimainen. WWW.LAMPOYRITTAJAT.FI Metsäntutkimuslaitoksen metsätilastot ovat vuoden alusta lähtien olleet ilmaisia. Kun 60 euron raja puhkeaa havutukkien osalta, on trendi kääntynyt nousuun. Lukijan kuva Keskustelua Verkossa nyt Gallup Kaipaako metsä verotus uudistamista
Entä miten moottorisahan hankintakulut vähennetään. Seuraavilta sivuilta löytyy vastaukset näihin ja moniin muihin verokysymyksiin sekä perusteelliset ohjeet metsäveroilmoituksen täyttämiseen. HANNU JAUHIAINEN TEEMA: METSÄVEROTUS MAKASIINI • MAKASIINI • 2282_.indd 20 9.1.2014 18.12. Kannattaako tehdä menovaraus. NÄIN SE SUJUU Kuinka metsävähennys lasketaan