Metsälehti 09/2025 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Miksi ne eivät ole yleistyneet. PERUSTETTU VUONNA 1933 11413_.indd 1 11413_.indd 1 3.5.2025 11.29.23 3.5.2025 11.29.23. TORSTAINA 7. TOUKOKUUTA 2025 . NRO 9 . NRO 18 Pienillä hakkuukoneilla mahtuu harventamaan myös ajourien välistä. Sivut 8–11 PIENELLÄ KETTERÄSTI PERJANTAINA 9. LOKAKUUTA 2021
Aika näyttää, onko kyse suuremman muutoksen ensimmäisestä signaalista. Yhdestä kiintokuutiosta tulee energiaa noin kaksi megawattituntia, joten yksi terawattitunti uuden teknologian lämpöä korvaa puolisen miljoonaa kuutiota haketta. PERUSTETTU VUONNA 1933 11413_.indd 1 11413_.indd 1 2.5.2025 9.00.08 2.5.2025 9.00.08 Roger Häggblom ensiharvensi männikköä Terri-yhdistelmäkoneella. Metsälehti 93. Myös Kaakkois-Suomen suunnalla metsäenergiabuumin kerrotaan loppuneen ja käyttömäärien vähentyvän jatkossakin. Sivut 8–11 PIENELLÄ KETTERÄSTI PERJANTAINA 9. Kysyntähuippu käsillä Bioenergiayhdistyksen toimialapäällikkö Hannes Tuohiniitty arvioi, että kaukolämmössä metsäenergian kysyntähuippu voi olla käsillä näinä vuosina. TOUKOKUUTA 2025 . Viime vuosi oli hyppäys, ja investointipäätöksiä on jo 1 500 megawatin verran.” Laskennallisesti sähkökattilat korvaavat jo 300 000 kuutiota haketta. vuosikerta, perustettu 1933 Julkaisija Tapio Palvelut Oy Aikakausmedia ry:n jäsen ISSN 0355-0893 (painettu) ISSN 2737-1123 (verkkojulkaisu) Levikki 31 141 (LT/23) Lukijoita 248 000 (KMT/24) Painopaikka PunaMusta, Joensuu MIKKO HÄYRYNEN, TEKSTI MARJAANA MALKAMÄKI, KUVA POHJOIS-SAVON metsänhoitoyhdistys ilmoitti hiljattain lopettavansa yli 30 vuotta toimineen korjuupalvelunsa. Kuva Sami Karppinen. 11414_.indd 2 11414_.indd 2 3.5.2025 11.32.27 3.5.2025 11.32.27. Syynä on energiapuun niukentunut kysyntä, jota johtaja Pekka Sahlman pitää pysyvänä ilmiönä. NRO 18 Pienillä hakkuukoneilla mahtuu harventamaan myös ajourien välistä. ”Sähkökattiloiden tuleminen on alkanut. Niukkeneva puupolttoaineen tarve saadaan sen jälkeen tyydytettyä metsäteollisuuden sivutuotteilla.” Korjuupalvelu korjasi viime vuonna puuta noin 140 000 kuutiometriä ja työllisti kymmenen metsäkoneyrittäjää. LOKAKUUTA 2021 . NRO 9 . ›› 4 Kuitupuun kova kysyntä jatkuu ›› 12–13 METSÄSTÄ Näin hyödynnät ennätyksellisen siemensadon ›› 18–19 Ensiapuvälineet mukaan metsään ›› 22–23 Kunnon tili hakkuutähteillä ›› 24–25 PILKKEITÄ Kaunein kirja kuvaa kalastajia ›› 26–27 Muurahaiset konservaattoreina ›› 28 TÄSSÄ NUMEROSSA TORSTAINA 7. AJANKOHTAINEN / UUTISET 9.5.2025 2 Metsälehti.fi UUTISET Onko metsätilojen kaupassa käsillä jo hintahuippu. Miksi ne eivät ole yleistyneet. Määrää voi suhteuttaa siihen, että viime vuonna metsäenergiasta tehtiin pystyja hankintakauppoja yhteensä 6,3 miljoonaa kuutiota. Muutos muutosten joukossa ”Ei voi kuitenkaan sanoa, että METSÄENERGIAN KIITO TAITTUU Sähkökattilainnostus on alkanut, ensimmäinen mhy-korjuupalvelu pantiin jo pakettiin ja kuituja energiapuun hinnat alkavat eriytyä. Kun sähkökattiloiden päälle tulee myös datakeskusten jäähdytyksen hukkalämpöä hyödyntäviä investointeja, niin uuden teknologian lämmöntuotanto voi nousta 2030-luvulla useaan terawattituntiin. ”Lämpölaitoksilla rakennetaan sähköön perustuvaa kaukolämmön tuotantokapasiteettia
UUTISET 9.5.2025 Metsälehti.fi 3 METSÄENERGIAN KIITO TAITTUU ”Ei voi sanoa, että metsäenergian bileet olisivat ohi.” metsäenergiassa bileet olisivat ohitse. 11414_.indd 3 11414_.indd 3 3.5.2025 11.32.34 3.5.2025 11.32.34. € 2014 2016 2018 2020 2022 2024 2014 2016 2018 2020 2022 2024 2014 2016 2018 2020 2022 2024 Bioenergiayhdistyksen Hannes Tuohiniitty ennakoi, että metsäenergian kysyntähuippu saattaa olla käsillä ja vuosikymmenen loppu mennään laskutunnelmissa. Jos jalostetumpi tuotanto ei tuo lisäarvoa raaka-aineeseen asti, niin markkinoilla on häiriö. ”Mahdollista ja todennäköistä on, että kuitupuun ja energiapuun lähentyneet hinnat alkavat taas eriytyä.” Kohti selkeää toimintakautta Hakevuori Oy on toimittanut metsäenergiaa eteläisessä Suomessa koko tämän vuosituhannen. SE OLI LIIAN HYVÄÄ MARKKINOILLA tapahtuu häiriöitä ennustamattomasti, mutta varmasti. Metsäenergia sai nostetta Venäjän-puun poisjäännistä, turpeesta luopumisesta ja kylmästä toissatalvesta. Nyt on koettu leuto talvi ja ennen kaikkea alkava teknologiamuutos. ”Monta tekijää on samanaikaisesti muuttamassa markkinaa, ja se näkyy määrissä ja varmasti myös hinnassa.” Ahonen ennakoi, että bioenergiasta on tulossa talvikauden hittituote, sillä isoilla toimijoilla energian tarve keskittyy pääsääntöisesti keskitalveen. Kestävämpää on, että markkinat palkitsevat hyvästä työstä, eivät tekemättömyydestä. Yhteisvaikutus on vienyt energiapuumarkkinan murrokseen. Kuitupuusta jalostetaan kartonkia ja paperia, metsäenergia poltetaan pois, joten kaiken järjen mukaan hintojenkin tulee olla eri tasoilla. Lentoja meriliikenteen polttoaineiden hiilineutraali raaka-aine on vielä ratkaisematta, ja metsäperäisille polttoaineille voi tulla aitoa kysyntää. ”Jos kokonaiskysyntä hiljalleen laskee, niin jonkun täytyy myös luopua.” Tuohiniitty uskoo, että jotain voi tulla tilalle. Toimitusjohtaja Reijo Wuorio ei hätkähdä sähkökattiloita, sillä tuulettomina pakkasviikkoina ne eivät halpaa sähköä saa. Joskus ne ovat puolesta, joskus vastaan. ”Seuraavan lämmityskauden toimitussopimukset on tehty ihan entisen kokoisina.” Wuorio näkee jopa, että sähkökattilat selkeyttävät tilannetta, kun kesällä ei tarvitse viedä yksittäisiä kuormia. Metsäenergian hinta nousi niin korkeaksi, että kuitupuun ja metsäenergian tarjouksia oli vaikea verrata. ”Niitä odotellessa tämä vuosikymmen mentäneen laskusuhdanteessa.” Kulminaatiopisteessä ollaan ”Metsäenergiassa on samanaikaisesti kausivaihtelua kylmästä leutoon, sekä pysyvä muutostila”, Karjalan Metsä ja Energian, lyhyemmin KME Oy:n toimitusjohtaja Olli-Pekka Ahonen luonnehtii. Viivästyneen taimikonhoidon ihan järkeväntuntuinen vaihtoehto oli lisäviivästäminen ja myynti energiapuuksi nuoren metsän hoidon tukineen. Kun on selkeä toimintakausi ja kausi, jona ei ole toimintaa, niin silloin voi katsoa muita töitä. Ala on jatkuvasti ollut muutoksessa ja tämä on taas yksi muutos.” Joka tapauksessa aikaikkuna metsäenergian korjuulle ja käytölle lyhenee, mikä tuo haasteita sekä metsäpäähän että varastointiin. 3 6 9 12 15 1000 2000 3000 4000 5000 6000 20 40 60 80 Lä hd e: Lu on no nv ar ak es ku s Hinta e/m , energiapuu keskimäärin Pystykauppojen määrä, 1000 m 3 Pystykauppojen kauppasumma, milj. Murros on suurempi ruuhka-Suomessa taajamien lähellä, sillä sähkökattilat ja lämpöakut ovat isojen lämpölaitosten juttu. MIKKO HÄYRYNEN KOMMENTTI Energiapuun hullut vuodet Energiapuun pystykauppojen hinnat ja määrät ja niistä lasketut kauppasummat. Jopa taimikonhoito alkoi tuntua paikoin vanhanaikaiselta. ”Eniten tämä vaikuttaa toukokuun ja elo-syyskuun toimintaan, ja hakkurimiehet saavat pitemmän loman.” Vaikka Hakevuorella metsäenergian toimitusmäärät pitävät, niin hinta on taittunut, Wuorion tuntuman mukaan 10–15 prosentilla. Metsänomistajat voivat onnitella itseään, että hyvät hinnat kannatti ottaa, mutta paluu normaalimpaan ei ole pahasta. Tulevaisuus saattaa silti tuoda jotain ihan uutta. Isoimmat lämmitysenergian tuottajat ovat investoineet sähkökattiloihin ja lämpövarastoakkuihin, joita lämmitetään halvan sähkön aikana. Jos jokin asia tuntuu liian hyvältä ollakseen totta, niin ei se olekaan totta, ainakaan pysyvästi. Taulukko kattaa kaikki energiapuulajit, mutta ei sisällä hankintakauppoja, joiden määrä on vaihdellut 0,7–1,4 miljoonan kuution välillä. Minkä metsäenergia jäi hinnassa kuitupuusta jälkeen, se helposti kertymässä voitettiin
Jossain määrin markkinat ovat jo ennakoineet puun maltillistuvaa hintakehitystä. Mutta on vaikea nähdä, että kauppasuhteet Venäjän kanssa palautuisivat hetkessä täydellä rytinällä. Kaikki merkit viittaavat siihen, että kesäkaudesta tulee tilakaupassa vilkas.” Viitarinteen mukaan kaikki ostajaryhmät ovat olleet alkuvuodesta ostolaidalla. Kauppasummalla mitaten yksityiset ja rahastot ostivat maaliskuussa tiloja tasatahtiin. Metsäkatoasetus maksaa satoja miljoonia euroja EU:n metsäkatoasetus voi aiheuttaa satojen miljoonien eurojen kustannukset suomalaisille yrityksille, Pellervon taloustutkimus PTT:n selvityksessä todetaan. Vuodentakaisesta hinnat kuitenkin paranivat. Energiapuun kaupassa notkahdus Energiapuun hinnat laskivat vuoden ensimmäisellä neljänneksellä. Suojelu voi kohdistua kaikkialle Suomeen eikä suojelutoimia rajata vain Metsä Groupin omistajajäsenten metsiin. ”Tyypillisesti tarjouksia tulee keskimäärin kolmesta kuuteen kappaletta per myytävä kohde”, Viitarinne kertoo. Ostajia kohteille on toistaiseksi riittänyt hyvin, ja tilojen hinnat ovat olleet hienoisessa nousussa. Talvikauden kauppamäärät ovat kuitenkin kesään verrattuna maltillisia, joten yksittäisetkin kiinnostavat kohteet voivat näkyä tilastoissa. LYHYET 11415_.indd 4 11415_.indd 4 3.5.2025 11.34.19 3.5.2025 11.34.19. Metsätilan ostajille on tarjontaa luvassa jopa viime vuotta enemmän. Säätiö mahdollistaa metsänomistajalle taloudellisen korvauksen sellaisiltakin kohteilla, jotka eivät sovellu puun myymiseen. Mitä jos puun kysyntä sakkaa ja hinnat laskevat, tai Venäjältä alkaa jälleen virrata puuta Suomeen. SA M I KA RP PI N EN Akkusahojen myynnissä nousu Moottorija raivaussahoja on myyty 2020-luvulla keskimäärin reilut 90 000 vuodessa, Teknisen kaupan liiton tilastosta selviää. Kun ostaa metsätilan, on tietysti aina hyvä olla jonkinlainen suunnitelma hakkuumahdollisuuksien hyödyntämisestä, jos puun hintatasossa tapahtuu muutoksia”, Viitarinne toteaa. Korkealle kivunnut puun hinta ja maailmantalouden poikkeuksellinen myrsky kuitenkin luovat markkinoille paljon epävarmuutta. ”Alkuvuodesta rahastot ovat kasvattaneet markkinaosuuttaan. Vuonna 2015 akkusahojen myytiin kaikkiaan noin 1 300. Ennätysvilkas kevät Metsätilamarkkinaa tukee korkotason lasku. Kesäkausi näyttää, miten markkina kehittyy, sillä suurimmat kohteet myydään yleensä kesäaikana.” Maakunnittain tarkasteltuna eniten tarjouksia Metsätilojen välittämiin kohteisiin on alkuvuonna saatu Keski-Pohjanmaalla, Pohjanmaalla sekä Satakunnassa. ”Meille on tullut alkuvuodesta kohteita myyntiin jopa 50 prosenttia edellisvuotta enemmän. Vähäluminen talvi käynnisti sesongin tavanomaista aiemmin. Jyrkimmin on kasvanut akkusahojen myynti. Säätiön toiminta käynnistyy vuoden 2026 alussa. Eteläja Keski-Suomessa tiloista maksetaan puukuutiota kohden reilusti yli 50 euron keskihintoja. Kymmenessä vuodessa akkulaitteiden vuotuinen myyntimäärä on lisääntynyt monikymmenkertaiseksi. ”Se on ihan relevantti kysymys. Metsä Group satsaa pysyvään suojeluun Metsä Group perustaa suojelusäätiön, joka keskittyy monimuotoisuudeltaan arvokkaiden metsien pysyvään suojeluun. Luonnonvarakeskuksen mukaan sekä latvusmassan että karsitun rangan keskihinnat laskivat useita prosentteja viime vuoden viimeiseen neljännekseen verrattuna. Suurimmat kokonaiskustannukset kohdistuvat puuhyödykettä käyttävälle toimialalle. Näkemystä tukee alkuvuoden hintakehitys”, kuvailee markkinanäkymiä Metsätilat.fi-välitysketjun toimitusjohtaja Esa Viitarinne. Viitarinteen mukaan useassa maakunnassa on ylitetty jo 60 euronkin keskihinnat. Pohjanmaan maakunnissa, Kainuussa ja Lapissa keskimääräiset kuutiohinnat ovat liikkuneet vajaan kolmenkymmenen ja reilun neljänkymmenen euron välissä. AJASSA 9.5.2025 4 Metsälehti.fi SAMI KARPPINEN ”JOS puun hinta pysyy vakaana, niin uskon metsätilojen hintojen nousevan tänä vuonna hieman. Tilan ostoa tai myyntiä suunnittelevan kannattaa seurata hehtaarihintojen ohella tiloista puukuutiota kohden maksettuja hintoja. Myös rajusti poukkoileva osakemarkkina voi lisätä metsän houkuttelevuutta sijoituskohteena. Vuonna 2023 akkusahojen myynti kohosi kaikkien aikojen ennätykseen yli 43 000 koneeseen. Metsätiloja tulossa runsaasti tarjolle kesän markkinoille Osa ostajista pohtii kuitenkin, onko puun hintahuippu jo käsillä. Tammi-maaliskuun ostomäärä jäi 1,1 miljoonaan kuutioon, mikä on kahdeksan prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Vähiten tarjouksia puolestaan kohteisiin on tullut Lapissa, Kainuussa sekä Uudellamaalla. Myös kauppoja on solmittu ennätystahtiin. Keskimääräiset asetuksen aiheuttamat kertaluontoiset kustannukset vaihtelivat toimialoittain. Tilojen hinnat eivät ole nousseet enää samassa suhteessa puun hinnan kanssa. ”Kun ostaa metsätilan, on hyvä olla suunnitelma hakkuumahdollisuuksien hyödyntämisestä.” Metsätilamarkkinoille on luvassa paljon tarjontaa
Lisäksi viime viikkolla TV5:lla tuli samaan aikaan juniorien MM-jääkiekko-ottelu.” Kysymykseen toisesta tuotantokaudesta Riiali vastaa melkein myöntävästi. Katsojaluvuilla mitaten Savotta oli viime viikon kuudenneksi suosituin ohjelma Nelosella. Hänen mukaansa vielä ei ole tiedossa, minkä ikäisiä katsojat ovat olleet. Se kuitenkin tiedetään, että pihkantuoksuinen metsäreality päihitti monta ison budjetin ohjelmaa. Samaan aikaan ykkösellä tulee puoli yhdeksän uutiset ja kolmosen Floor. AJASSA 9.5.2025 MIKKO RIIKILÄ SAVOTTA-SARJAN avausjakson ensiesitystä viime viikolla seurasi keskimäärin 179 000 katsojaa, ja vähintään viisi minuuttia ohjelmaa katsoi yli 350 000 ihmistä. Savotan tuottaneen Filmbutikin sisältöjohtaja Pasi Riiali on innoissaan katsojaluvuista, jotka yllättivät iloisesti myös Neloskanavan. Luvut perustuvat Finnpanelin seurantaan. ”Sitä meiltä on jo moni kysellyt.” Savotta-sarja kiinnosti katsojia 11415_.indd 5 11415_.indd 5 3.5.2025 11.34.23 3.5.2025 11.34.23. ”Jotain olennaista olemme selvästi löytäneet, joka kiinnostaa katsojia”, hän iloitsee. Sen taakse jäivät muun muassa Suuri Seikkailu, Erikoisjoukot ja Top Gear Suomi. ”Katseluaika iltakahdeksan ja yhdeksän välillä on meille haastava
Metsätehon toimintaa rahoitetaan vuotuisilla osakasmaksuilla sekä hankeraTUOTTAVUUTTA PARANTAMASSA Mikko Juhola haluaa Metsätehon tekevän tutkimusta, jolle on tarvetta ja jonka tulokset päätyvät metsäalalla heti käyttöön. Vapaana on ensimmäinen tai toinen osuus, kumman otat?” Nuorena aktiivisesti suunnistanut Juhola valitsi ykkösosuuden. Myös Mikko Juholan työt Metsätehossa alkoivat sellaisella. ”Olin tuskin astunut ovesta sisälle, kun Pajuojan Heikki jo sanoi: Metsäteholla on joukkue Jukolan viestissä. AJASSA / HAASTATTELU 9.5.2025 6 Metsälehti.fi HELI VIRTANEN, TEKSTI SEPPO SAMULI, KUVA TOIMITUSJOHTAJA joutuu työssään tekemään nopeita, usein hankaliakin päätöksiä. Yrityksen palkkalistoilla on vain 14 henkilöä. ”Kaikkien osakkaiden ei tarvitse käydä läpi samoja asioita.” Yksi tämän hetken isoista teemoista on tekoäly, toimitusjohtaja Mikko Juhola sanoo. ”Kaikkien osakkaiden ei tarvitse käydä läpi samoja asioita, kun perustutkimusta ja kehittämisasioita tehdään Metsätehossa kootusti, kilpailulainsäädännön puitteissa”, Juhola sanoo. Osakkaiden asialla Keväällä uuden toimitusjohtaja Juholan työpäivät ovat täyttyneet Metsätehon tutkijoihin ja heidän työprojekteihinsa tutustumisesta. Metsätehossa sitä hyödynnetään jo mallinnuksessa ja koodauksessa, ja lisää käyttötarkoituksia etsitään aktiivisesti. Tarkoitus on tulla tutuiksi ja kuulla, miten Metsätehon tutkimusohjelma ja sen painotukset nähdään.” Samaan Juhola haluaa keskittyä omassa työssään: viemään eteenpäin oikeita asioita, niitä, joiden tulokset otetaan metsäalalla käyttöön. Aloitin aktiivisen lenkkeilyn heti, ja nyt pääsee taas myös kuntorasteille.” Jukolan viesti kisataan kesäkuun puolivälissä Mikkelissä. Samoihin aikoihin Metsätehon edellinen toimitusjohtaja Pajuoja jää eläkkeelle pidettyään viimeisetkin lomat. 11416_.indd 6 11416_.indd 6 3.5.2025 11.36.46 3.5.2025 11.36.46. Sidosryhmiä kuitenkin riittää, sillä Metsäteholla on 12 omistajayhtiötä ja -yhdistystä. ”Siitä tuli hyvä kimmoke kuntoiluun. ”Kierrämme tänä keväänä tutkimusjohtaja Jukka Malisen kanssa kaikki osakkaat läpi
Esimerkiksi vaihtoehtoisia käyttövoimia ja suurten HCT-ajoneuvoyhdistelmien käyttöönottoa selvitetään. Tulee aihetta tarinointiin, varsinkin jos homma on onnistua yli odotusten, kun palavia heitteitä välillä päätyy ilmavirtauksissa palokujan väärälle puolelle. ”Nämä ovat sellaisia asioita, että tehokkuus tulee väkisin esille. Ruotsissa kokeilussa on jo sähkörekkojakin. Metsäkoneiden tarkkuuspaikannus on kehittynyt, ja pian saatavilla on reaaliaikaista apua esimerkiksi poistettavien puiden valintaan tai ajouraverkoston suunnitteluun. Poutapäivän illansuussa, tuulen tasaannuttua, sytytellään kaasuliekit, ja pian tuli ritisee hakkuutähteissä. Kulotusalue toimii ennen umpeen kasvuaan, noin kymmenen vuoden ajan, lajiston lisääntymispaikkana. Juhola huomauttaa, että niin kasvaa metsäalan työvoimapulakin. Kun ennallistamiseuro alkaa liikkua, se on helpointa houkutella monimuotoisuuskeskittymässä sijaitsevalle metsäpalstalle. Lannoituksia ja sähkörekkoja Tänä keväänä 80 vuotta täyttäneen Metsätehon toiminnan ydin on ollut alusta asti sama: metsäyhtiöiden ja Metsähallituksen puunhankinnan kehittäminen. SAMA LOGIIKKA PÄTEE luonnollisesti kaikkien muidenkin eliöiden kunnostettaviin ja ennallistettaviin elinympäristöihin. Kulotus on metsätöiden joukossa poikkeuksellinen elämys, johon kannattaa tarttua, jos mahdollisuutta tarjotaan. MONIMUOTOISUUDEN RAHOITUSKESKITTYMÄT 11416_.indd 7 11416_.indd 7 3.5.2025 11.36.49 3.5.2025 11.36.49. Silti uuden kuloalueen tulee sijoittua korkeintaan muutaman peninkulman päähän edellisestä, että se löydetään. Tämän vuoksi kaikki maisemat eivät ole luonnonhoidon ja ennallistamisen tavoitteen näkökulmasta samanarvoisia. Sitten tarvitaan uusi kulotus. Kokeneiden kulotusjohtajien sukupolvi metsäammattilaisista eläköityi, ja moni muukin tekijä vei toimintaa alaspäin. Tilanne on muuttumassa, kun jokaiseen maakuntaan laaditaan uuden luonnonsuojelulain mukaiset LUMO-ohjelmat. Siksi myös metsänhoitotöitä pyritään koneellistamaan. Vielä ei ole se päivä, kun metsäkone liikkuu ilman kuljettajaa, mutta sitä kohti ollaan matkalla”, Juhola naurahtaa. Työntekijäpula ratkottavana Talven aikana Metsätehossa on koottu eri toimijoiden parhaita käytäntöjä lajien elinympäristöjen turvaamiseksi. Juhola arvioi, että kuljetusten sähköistäminen alkaa tehdasalueilta, joilla kuljetusmatkat ovat lyhyitä. Miten se sopii yhteen vastuullisuusteemojen kanssa. Mahdollisia lanKEVÄT ON KULOTUSTEN aikaa. Viime aikoina on selvitetty esimerkiksi, miten lannoitukset tulisi kohdentaa niiden vaikutusten parantamiseksi. OLI VÄHÄLLÄ, ETTEIVÄT talousmetsien kulotukset loppuneet kokonaan 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä. Viime syksynä Suomussalmella tapahtuneen raakkutuhon kaltaiset tapahtumat on määrä välttää. Kokemuksen muistaa läpi elämänsä. Kuljettajaa avustavien järjestelmien kehitystyö on kuitenkin jo pitkällä. Ennallistamisen rahoituksen merkittävä lisääntyminen on ennallistamisasetuksen toteuttamisen edellytys. Puhutaan palojatkumoalueesta, joka on on metsäpaloista riippuvaisen lajiston monimuotoisuuden keskittymä. Lauri Saaristo KIRJOITTAJA TYÖSKENTELEE JOHTAVANA ASIANTUNTIJANA TAPIO OY:SSÄ. Juholan mukaan hyvin, sillä metsänhoidolla, johon voi kuulua esimerkiksi lehtipuuosuuden kasvattamista ja lannoituksia, pidetään huolta metsien kasvukunnosta ja hiilensidonnasta. Ne ovat alueita, jossa elinympäristöjen tilan parantamisen toimet auttavat parhaalla tavalla luontokadon pysäyttämisessä. Paloalueiden lajit ovat tehokkaita leviämään. MIKKO JUHOLA IKÄ 55 vuotta ASUU Espoossa, kotoisin maatilalta Orimattilasta KOULUTUS metsätalousinsinööri, tuotantotalouden diplomi-insinööri, eMBA ALOITTI Metsätehon toimitusjohtajana huhtikuun alussa, sitä edelsi lähes 30 vuoden työura Stora Enson puunhankinnassa ja sen kehitystehtävissä PERHEESSÄ vaimo ja 20ja 23-vuotiaat lapset HARRASTUKSINA golf, hiihto ja suunnistus noituskohteita löytyi 1,4 miljoonaa hehtaaria. Asiasta nousi huoli, koska hallittu tulen käyttö on välttämätön toimi metsäluonnon monimuotoisuuden ylläpidolle. Hänen mukaansa vastuullisuuden ja tehokkuuden yhdistäminen läpileikkaa kaikkea Metsätehon tutkimustoimintaa. 9.5.2025 Metsälehti.fi 7 AJASSA KOLUMNI KUKA KUKA. Korjuujälki mietityttää silti monia metsänomistajia, kun koneiden koko kasvaa kasvamistaan. TÄHÄN SAAKKA ennallistamisen ja luonnonhoidon kohdentamiseen tarkoitettua avointa tietoa ei ole ollut tarjolla. Maakunnista tunnistetaan monimuotoisuuskeskittymiä. ”Kun käyttöön saadaan apuvälineitä, voidaan parantaa tuottavuutta ja korjuun laatua samanaikaisesti.” halla. Yritys tekee tutkimusyhteistyötä esimerkiksi yliopistojen, Luonnonvarakeskuksen ja ruotsalaisen Skogforskin kanssa. Hiilensidonnan lisäksi ratkottavana on kuljetusten hiilipäästökysymyksiä. Ohjelmat ovat uusi työkalu luontokadon torjumiseen ja luonnon monimuotoisuuden vahvistamiseen. Yleensä hakkuut toki tapahtuvat lakien ja ohjeiden mukaan. Mitä lähempää uusi asuttavaksi tarkoitettu elinympäristö löytyy lajiston lähdealueesta, sen todennäköisemmin sinne leviää niitä lajeja, joita varten elinympäristö kunnostetaan. Siinä keskeinen tavoite on tuottavuuden parantaminen. Lajiston ja luontotyyppien kannalta arvokkaammat maisemat kannattaa kustannusvaikuttavuuden nimissä asettaa ensisijaiseksi, kun käytetään rahaa ja muita resursseja elinympäristöjen tilan parantamiseen. Laaja kulotettu uudistusalue yhdistettynä poltettuun säästöpuuryhmään on sopiva elinympäristö kymmenille paloriippuvaisille eliöille. Kulotuksia kohdennetaan alueellisesti, jotta elinympäristön jatkuvuus turvataan lajiston leviämiskyvyn puitteissa. Tuuli ja auringonpaiste yhdistettynä ympäri vuorokauden alhaiseen ilmankosteuteen kuivattavat vauhdilla uudistusalueen pintamaan. Keskittymien sijainnit määrittyvät muun muassa arvokkaiden luontotyyppien ja uhanalaisten lajien esiintymien pohjalta
11417_.indd 8 11417_.indd 8 3.5.2025 11.38.04 3.5.2025 11.38.04. 9.5.2025 AJASSA Roger Häggblom viimeisteli huhtikuun alussa Uudenkaarlepyyn Munsalassa männikkönsä ensiharvennusta
Metsänomistaja Roger Häggblomilla ei tätä murhetta ole. Jatkuu seuravaalla aukeamalla. 9.5.2025 AJASSA PIKKUKONE HARVENTAA MYÖS AJOURIEN VÄLISTÄ Ensiharvennuksilla ajourilta joudutaan usein kaatamaan niin paljon puita, että suuri osa harvennusvarasta tulee käytettyä. 11417_.indd 9 11417_.indd 9 3.5.2025 11.38.06 3.5.2025 11.38.06
Terrin kuormaan mahtuu noin kuusi kiintokuutiometriä viisimetristä kuitupuuta. Ajourien välisiä puustoja ei sanottavasti voida harventaa, jos tavoitellusta harvennusvoimakkuudesta pidetään kiinni. Palataan tähän, mutta aloitetaan vaihtoehdosta, jossa leveät ajourat eivät ole ongelma. Hänen palstallaan ajourat olivat kolmimetrisiä, joten metsää voitiin harventaa tasaisesti ja urat häviävät puuston lomaan. Poistetaan 600 puuta. 9.5.2025 10 Metsälehti.fi AJASSA MIKKO RIIKILÄ, TEKSTI SAMI KARPPINEN, KUVAT S uomen metsäkeskuksen selvitys paljasti pari vuotta sitten, että ensiharvennukset tehtiin liian voimakkaina. Hän päätyi yhdistelmäkoneeseen, joka muuntuu varttitunnissa hakkuukoneesta kuormatraktoriksi. Metsänomistaja Roger Häggblom viimeisteli huhtikuun alussa Uudenkaarlepyyn Munsalassa männikkönsä ensiharvennusta. Vuosittainen hakkuukertymä on 300–400 kuutiota pääosin energiaja kuitupuuta. Nykyisin harvennussuosituksia noudatetaan aiempaa tarkemmin, mutta ensiharvennusten tekeminen isoilla koneilla on yhä hankalaa. 1) AJOURIEN LEVEYS VIISI METRIÄ (ajourien ala 0,25 ha) Ajourilta poistuu 1 600x25 % = 400 puuta Ajourien väliltä (0,75 ha) poistuu 200 puuta (joka kuudes puu poistetaan) Runkoluku ajourien välissä 1 350 r/ha 2) AJOURIEN LEVEYS KOLME METRIÄ * (ajourien ala 0,15 ha) Ajourilta poistuu 1 600x15% = 240 puuta Ajourien väliltä (0,85 ha) 360 puuta (joka neljäs puu poistetaan) Puuston tiheys urien välissä 1 200 r/ha 3) ILMAN AJOURIA (joka kolmas puu poistetaan) Puuston tiheys 1 000/ha *) Todellisuudessa kolmen metrin ajouran vaikutus jää vähäiseksi. Näin se kestää paremmin tuulta. Pieni suuri yhdistelmäkone Häggblom käyttää Ruotsissa valmistettua, käytettynä ostettua tela-alustaista Terri-yhdistelmäkonetta. ”Jos olisin ostanut hakkuuja ajokoneen erikESIMERKKI: YHDEN HEHTAARIN ENSIHARVENNUS ENNEN harvennusta 1 600 puuta/hehtaari. Kone on 190 senttiä leveä, joten se sopii noin kolTelojen ansiosta kone kulkee pehmeällä maalla uppoamatta. seen, toinen kone seisoisi kun ajan toista, tai sitten pitäisi pestata toiselle koneelle kuljettaja.” Terrissä on Log Maxin hakkuupää, joka suoriutuu myös varttuneempien kasvatusmetsien harvennuksista. Harvennuksen jälkeen 1 000 puuta. Koska puiden keskimääräinen etäisyys on hieman yli kolme metriä, kun runkoluku on 1 000/ha, ei ajouria varten juuri jouduta kaatamaan ylimääräisiä puita. Tarkoitukseni on harventaa tämä uudestaan 5–6 vuoden kuluttua.” Varovaisella harvennustavalla hehtaarilta kertyi 50–60 kuutiota kuituja energiapuuta. 11417_.indd 10 11417_.indd 10 3.5.2025 11.38.08 3.5.2025 11.38.08. ”Metsikkö rajautuu taimikkoon, joten harvensin puustoa aika varovasti. Pitkien rankojen kuormaaminen vaatii kuljettajalta huolellisuutta. Ongelma yhdistettiin isoihin koneisiin. Roger Häggblom hankki Terri-yhdistelmäkoneensa kolme vuotta sitten. Hakkuupäässä on samanlainen mittauslaitteisto ja apteerausohjelmisto kuin isoissa hakkuukoneissa. Sillä mies harventaa kasvatusmetsänsä
Toimitusjohtaja Risto Kelloniemen mukaan puutavaran lähikuljetus on korjuun pullonkaula. ”Kyselyjä tuli paljon, mutta yhtään kauppaa ei lopulta tehty”, summaa Ruotsissa valmistettavaa Vimekiä edustavan Power Forestin Atso Viitanen. Emeritusprofessori Kari Mielikäisen mukaan harvennustapa ei juuri vaikuta puuston kokonaiskasvuun. Hyvän metsänhoidon perimmäinen tavoite ei ole ensiharvennustulojen maksimointi. ”Kuitupuun hinnat ovat historiallisen korkeat. Urilta poistetaan niin paljon puita, ettei niiden välisiä metsiä enää juuri voida harventaa, koska muuten metsään jäisi liian vähän puita. Samalla huonot harvennusjäljet ovat saaneet metsänomistajat kiinnostumaan hellävaraisemmista korjuumenetelmistä.” Isakssonin mukaan Ruotsissa moni metsänomistaja on valmis maksamaan ekstraa, jotta metsä näyttää harvennuksen jälkeen hyvältä. Leudot talvet ovat vaikeuttaneet isojen koneiden käyttöä. Metsäkeskuksen johtava metsänhoidon asiantuntija Markku Remes laskee, että tällöin ajourille jää neljännes harvennettavan metsän alasta. Runsaampi – ja tasaisemmin harvennettu – puusto tuottaa arvokkaamman puusadon jo toisessa harvennuksessa ja päätehakkuulla. ”Viime vuonna valmistimme 72 konetta, joista kolmisenkymmentä myytiin Ruotsiin. Marginaaliin ovat jääneet myös Ruotsissa valmistettavat Malwat. MIKKO RIIKILÄ ENSIHARVENNUKSELLA EURO EI OLE PARAS KONSULTTI men metrin ajourille sekä puuston lomaan niin sanotuille haamu-urille. Runsaan kuuden tonnin painoinen kone kantoi kuuden kiintokuutiometrin kuormaa ja kulki metsässä painumatta, vaikka roudasta ei enää ollut tietoakaan. Osin pienkoneiden tekemät harvennukset laskutetaan Ruotsissa tuntityönä. Ne – kuten Territkin – ovat pääosin puistometsissä ja muissa erikoiskohteissa. ”Hakkuussa se ei juuri häviä isommilleen, mutta lähikuljetus on hidasta, koska kuorma jää pieneksi.” Haastatellut pienkoneyrittäjät arvioivat, että ensiharvennuksella korjuutaksan tulisi olla noin kymmenen Kymppi lisää korjuutaksaan Pienten koneiden käyttö voisi kannattaa, jos metsänomistaja olisi valmis tinkimään harvennuspuun kantohinnasta. Suomen kireät mottitaksat suosivat isoja koneita. Vimek Ab:n toimitusjohtaja Johannes Nilsson vahvistaa pienten koneiden markkinoiden myönteisen kehityksen. Tätä kauempana olevat puut eivät hyödy urien tuomasta lisäkasvusta. Vuoden päästä kukaan ei enää huomaa, mistä Terri on ajanut. Erityisesti uudet mallimme, Vimek 870-ajokone ja 470-hakkuukone, ovat kasvattaneet myyntiämme. Ranualla valmistettavia Jarcraceja on valmistajan mukaan kolmella yrittäjällä. Terrejä rekisteröidään Ruotsissa vuosittain noin 20. euroa korkeampi kuin isoilla koneilla, jotta toiminta kannattaisi. Se tarkoittaa noin viisi metriä leveitä ajouria. Lapin Metsäpalvelu Oy käyttää Jarcrac-koneita. Näin nuoret metsät harvennetaan jatkossakin samoilla koneilla kuin varttuneet kasvatusmetsät, jotta korjuu on mahdollisimman kannattavaa. Ajourat syövät ensiharvennusvaran Pienkoneet eivät taannoisen ensiharvennuskohun luomasta kiinnostuksesta huolimatta ole yleistymässä. ”Näyttää siltä, ettei puuston ryhmittäisyydellä ole suurta vaikutusta puuston kasvuun, jos leimikon runkoluku harvennuksen jälkeen on sama.” Ajourien välisen puuston järeytyminen hidastuu, kun sitä ei vähäisen harvennusvaran vuoksi voida harventaa tasaisesti. 9.5.2025 Metsälehti.fi 11 AJASSA ”Kyselyjä tuli paljon, mutta yhtään kauppaa ei lopulta tehty.” MIKKO RIIKILÄ SUOMESSA ei ”oikeissa” metsätöissä juuri ole muita pienkoneita kuin Sampon hakkuukoneita. Todellisuudessa alempi kantohinta ja vastineeksi saatu hellävarainen korjuu olisi taloudellisesti houkutteleva tarjous. Terrejä on Suomessa kymmeniä, mutta talousmetsiä päätoimisesti harventavilla yrittäjillä niitä ei ilmeisesti ole. ”Ajourien välillä harventamatta kasvavien puiden järeytyminen ja laatu jäävät jälkeen siksikin, että kasvamaan jää myös normaalisti poistettavia puusurkimuksia”, Mielikäinen havainnollistaa. Nykyisillä kuitupuun tienvarsihinnoilla se tarkoittaisi noin 20 euron kantohintaa. Se tarkoittaa, että tukkisato kypsyy hitaammin. Metsäntutkimuslaitoksella vuonna 1990 tehty tutkimus osoitti, että ajouran reunalla avartunut kasvutila parantaa enintään kolmen metrin etäisyydellä uran reunasta olevien puiden kasvua. Ruotsissa viime aikoina käyty keskustelu liian voimakkaista ensiharvennuksista on osaltaan lisännyt pienkoneiden suosiota.” PIENTEN koneiden suurin este on raha. Niitä on Suomessa vain kahdella yrittäjällä, jotka tekevät talousmetsien harvennuksia. KOMMENTTI Katso video: metsälehti.fi 11417_.indd 11 11417_.indd 11 3.5.2025 11.38.09 3.5.2025 11.38.09. ”Ajourien reunapuut hyötyvät tällaisesta harvennuksesta, mutta urien välille jäävä puusto pysyy taajana, mikä hidastaa runkojen kehitystä”, Remes sanoo. Pienkonekauppa vauhdissa Ruotsissa Terri AB:n myyntijohtaja Arne Isakssonin mukaan pienten metsäkoneiden myynti on Ruotsissa kasvanut. Sanotaan, että metsänomistajille on vaikea myydä korjuuta, jossa kuitupuun kantohinta jää tavallista huonommaksi
Tässä valossa nyt voi olla hyvä aika puukaupalle”, Sallinen sanoo. Kuitupuun ostajat ovat nyt juuri tällaisten kohteiden perässä. Pelkkä tukin hintaan tuijottaminen ei kannata.” Kuitupuiden hinnat pystykaupoissa ovat olleet keväällä selvässä nousussa. Rajuja hintavaihteluita MTK on tehnyt viime vuodelta tilastointia, joka kertoo eri puutavaralajien hintamuutoksista vuoden aikana. Siinä mielessä metsänomistajat voivat olla rauhallisin mielin. ”Kovinta kisaa ei tänä keväänä välttämättä käydä 90 euron kuusitukkileimikoista, vaan harvennusleimikoista. Huhtikuun lopulla kasvatushakkuulla kuitupuusta maksettiin koko maassa keskimäärin noin 33–34 euron hintoja. Hinta voi olla metsänomistajalle iloinen yllätys, mutta ostajien välisissä tarjouksissa on isoja eroja 11418_.indd 12 11418_.indd 12 3.5.2025 11.40.07 3.5.2025 11.40.07. ”Tarjouksissa 5–10 euron kuutiokohtaiset hintaerot ovat nyt arkipäivää.” Ennakkoraivattu kesällä korjattava harvennusleimikko valmiina korjuuseen. En kannustaisi ketään myymään nyt viimeisiä leimikoitaan hintojen laskemisen pelossa”, sanoo MTK:n puukauppaan perehtynyt kenttäpäällikkö Pauli Rintala. Kesäharvennusten poikkeuksellisen kovan kysynnän on laittanut merkille myös MTK:n Rintala. Rintala arvioi, että puun kova kysyntä ja vahvat hinnat voivat olla ennemmin uusi normaali kuin tilapäinen markkinahäiriö. Tietojen valossa puun hinta voi eri ajankohtiENNÄTYSKEVÄT VAI UUSI NORMAALI. Tarjontaa on ollut alkuvuodesta kohtalaisen hyvin, ja osto on edennyt suunnitelmien mukaan”, Sallinen kertoo. Kuitupuun kysyntä on poikkeuksellisen kovaa, mikä näkyy myös hinnoissa. Kysyntä on korkealla, ja puusta on maksettu jo alkuvuodesta huippuhintoja. Metsänomistajan on puukauppaa tehdessä silti hyvä tiedostaa, millaista kohdetta on myymässä. ”Pyrimme ostamaan nyt etenkin kesällä korjattavia harvennuskohteita, mutta kaikelle puulle on kysyntää. Moni puukauppoja suunnitteleva metsänomistaja tosin miettii, kuinka kauan hintojen nousu voi jatkua. Kuitupuun tarve on ostajilla kova, joten harvennukset kannattaa kilpailuttaa viimeisen päälle. Haastavan talven jälkeen ostajien katseet ovat nyt kesäkohteissa, joita jouduttiin korjaamaan jo talvella. ”Toisaalta lopputuotemarkkinoiden näkymä on tällä hetkellä erittäin sumea epävakaan maailmanmarkkinatilanteen takia. Talviharvennus voi Rintalan mukaan olla joissain tapauksissa ”kuin väärää rahaa”, sillä niitä on ostajien varannoissa runsaasti. ”Kun Venäjältä ei tule puuta, maailmassa ei ole mitään puuaittaa, josta puuta voitaisiin yhtäkkiä hankkia paljon lisää.” Kesäharvennukset halutuimpia UPM:llä Korkeaksi puun hintatasoa kuvailee myös UPM:n yksityispuukaupasta vastaava johtaja Maarit Sallinen. PUUKAUPPA & TALOUS 9.5.2025 12 Metsälehti.fi SAMI KARPPINEN TÄMÄN kevään puukaupasta odotetaan jopa ennätyksellisen vilkasta. ”Jos katsotaan ennusteita, niin tälle ja ensi vuodelle puun kysynnän ja hinnan on ennustettu edelleen vahvistuvan
32,95. .. 49,97. 81,64. 34,66. 27,92. 76,46. 32,03. 78,03. 38,15. 28,14. Harvennushakkuu 77,68. 64,09. .. .. 73,14. nousussa . 46,14. 67,90. .. .. 45,69. 36,16. 35,90. 53,63. .. 77,31. 42,72. 29,53. 70,43. .. .. .. .. 36,98. 33,50. 69,22. 31,57. AJASSA 9.5.2025 Metsälehti.fi 13 . 34,57. Osa ostajista on myös ehdottanut metsänomistajille aiemmin energiapuuna ostettujen kohteiden korjaamista kuitupuuksi. 35,87. 26,29. 33,78. ”Metsänomistajan kannalta ei ole suurta käytännön merkitystä, korjataanko puu karsittuna energiarankana vai kuitupuuna. 33,46. 32,74. 41,61. Uudistushakkuu 86,08. 77,82. 53,46. 68,89. 82,06. 77,65. .. Hankintahinnat 81,23. 57,46. KY M I-S AV O SA VO -K AR JA LA METSÄTEOLLISUUS RY:N hintatilasto kattaa noin 90 prosenttia yksityismetsistä ostetusta puusta. .. .. .. .. 35,19. Harvennushakkuu 75,91. .. 38,57. 42,12. 51,90. Ensiharvennus 51,81. 85,51. .. Näin suuria hinnan nousuja eivät ostajien hintatakuut riitä kompensoimaan.” Rintala viittaa metsäyhtiöiden tarjoamiin takuuhintoihin, joissa hintaa voidaan korjata kaupanteon jälkeen, mikäli puun hinta nousee seurantajaksolla. 53,42. 40,88 40,36. KO KO M AA RAAKAPUUN HINTATILASTOT viikkojen 14-17 keskiarvo . 51,66. 49,95. Harvennushakkuu 75,42. 32,29. nousussa . 37,94. 84,39. 84,73. 31,50. 85,46. 43,95. ”Viime vuonna kuitupuiden hinta nousi tammikuun alun ja syyskuun lopun välissä keskimäärin 7–8 euroa ja havutukkien hinnat keskimäärin 8–14 euroa kuutiolle. 33,78. 76,07. 27,90. .. 53,11. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 81,92. 53,66. 42,14. 33,88. .. 41,34. .. .. .. .. 31,08. 82,06. .. 42,73. 28,39. 33,74. 74,15. .. .. 33,53. Uudistushakkuu 77,11. 42,36. Ostajien vähäisyyden vuoksi hintatiedoissa voi olla puutteita. .. Hankintahinnat 83,57. Hankintahinnat 77,13. Uudistushakkuu 84,74 84,87. 62,22. Ensiharvennus 62,35. 29,52. 34,06. 41,93. . 34,62. 34,54. Harvennushakkuu 76,72. 70,43. .. 39,92. 66,61. .. 86,18. Avohakkuualueiden hakkuutähteet ovat edelleen ostajien valttina päätehakkuukaupoissa, mutta nuorista metsistä korjattavan energiarangan kysyntä ja hinta on laskenut selvästi. 51,54. 11418_.indd 13 11418_.indd 13 3.5.2025 11.40.11 3.5.2025 11.40.11. 33,52. 60,42. 42,37. Ensiharvennus .. 44,07. 80,75. 82,75 49,95. 83,36. .. .. .. 43,21. 34,71. 41,68. .. Hankintahinnat 80,15. 47,38. 28,60. 70,17. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 82,62. 83,69. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 84,69. 68,42. nousussa . nousussa . Harvennushakkuu 77,45. 33,94. 85,42. 58,06. .. 33,29. .. 83,87. .. Ensiharvennus .. 27,78. 59,46. Ensiharvennus 61,06. .. 34,74. 36,00. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 74,09. 77,17. 77,73. .. Uudistushakkuu 84,55. .. 43,69. Energiapuu tekee poikkeuksen Puutavaralajeista ainoastaan energiapuun kysyntä on aiempaa heikompaa. Tilastossa on eritelty leimikkotyypit, ja mukana on myös tukkija kuitupuun väliin sijoittuva pikkutukki. 41,32. 73,17. 34,82. .. 80,80. 28,40. 66,34. 60,33. ”Tarjouksissa 5–10 euron kuutiokohtaiset hintaerot ovat nyt arkipäivää”, Rintala toteaa. 40,76. nousussa . 53,23. 33,20. 84,32. Hankintahinnat 81,23. 33,87. 35,72. .. Ensiharvennus 57,01. .. .. .. 38,90. 40,61. 32,43. 36,23. 70,29. 32,06. 53,23. .. 33,15. 53,18. 36,01. 34,66. 35,89 36,30. .. ET EL Ä-P OH JA NM AA . 33,63. .. 35,21. 45,58 Harvennushakkuu 76,28. 34,96. 34,95. 28,31. .. 28,61. Hankintahinnat 77,24. 33,93. 72,13. 30,10. Ensiharvennus .. Hankintahinnat 78,72. 72,25. .. 28,12. 34,12. .. 33,27. 53,28. 48,91. 27,83. Uudistushakkuu 83,71. 39,17. 85,34. .. 36,31. .. LA PP I PO HJ OIS -P OH JA NM AA KA IN UU -K OIL LIS M AA . 53,50. 52,58. 36,51. 30,91. Uudistushakkuu 86,16. nousussa . Myös ostajien tarjouksissa hintahaitari on eri mittakaavassa kuin esimerkiksi viisi vuotta sitten. . .. 42,44. .. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 83,64. 53,25. 85,48. Ensiharvennus 58,10. 61,46. .. .. 38,91. 58,82. m Viikko-ostojen määrä koko Suomessa 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 52 2025 2024 2023 Viikot 1 2 yhteensä 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 20 40 60 80 100 Nimelliskantohintojen kehitys Lähde: Luke €/m 3 Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Mäntykuitupuu Kuusikuitupuu Koivukuitupuu 2005 2007 2012 2016 2020 2025 Etelä-Suomi KymiSavo SavoKarjala KeskiSuomi EteläPohjanmaa KainuuKoillismaa PohjoisPohjanmaa Lappi 701 004 Puukauppamäärä vko 17, m 3 na sekä eri ostajien välillä vaihdella todella rajusti. 50,45. 33,01. 36,00. Hankintahinnat 74,40. Harvennushakkuu 70,24. 86,81. 68,75. 41,84. 71,38. .. 34,67. .. 53,34. .. 53,42. . .. .. 33,22. 46,57. 44,38. 34,93. 36,62. Uudistushakkuu 84,24. Ensiharvennus 57,33. 59,65. 58,67. 40,04. .. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 82,68. 34,34. .. 34,12. 33,48. Hankintahinnat 81,52. .. .. .. .. 43,86. .. .. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 81,83. Eri asia on, jos energiapuu on ostettu kokopuuna”, Rintala sanoo. 53,42. .. 83,51. 34,29. 53,10. .. 34,27. 33,61. 52,48. Uudistushakkuu 84,93. Harvennushakkuu 73,28. .. 35,27. 32,91. Milj. .. 76,73. 33,90. 44,37. 34,86. 45,91. 34,18. 26,96. Sitä ostajien varastot pullistelevat leudon talven jäljiltä. .. .. 28,82. .. 42,94. .. Harvennushakkuu 78,04. 28,16. Kevään puukauppaa ovatkin perinteisesti vauhdittaneet UPM:n ja Metsä Groupin sopimusasiakkaiden hintatakuukaupat, jotka on solmittava toukokuun loppuun mennessä. . 33,22. 43,35. 44,21. 41,05. 54,36. Uudistushakkuu 85,68. 40,59. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 83,30. KE SK I-S UO M I ET EL Ä-S UO M I . 32,16. .. 35,55. .. 43,59. .. nousussa . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 81,11. nousussa . 34,15. .. .. 30,90. 27,55. .. 30,90. 64,31. 30,95. 33,62. 41,82. 46,02. 75,87. .. nousussa . 38,73
11090€) Meiltä myös markkinoiden nopeimmat klapikoneet! Pilkemaster GO! on klapikone, jonka kanssa on helppo työskennellä. Klapikoneen työnjälki on aina laadukasta ja tasaista, siitä pitää huolen Pilkemasterin tutut ominaisuudet, jotka löytyvät aina vakiona. Kampanjat voimassa 31.5.2025 asti Norwood LM30 isoja ominaisuuksia pienellä rahalla Hinta LM30 alk: 6560,00 Tukin halkaisija: 76 cm Tukin pituus: 5,0 m Alustan pituus: 6,0 m Laudan leveys max: 64 cm Moottorivaihtoehdot: 14 hv Kohler 8,0 kW Norwood sähkömoottori Tekniset tiedot LM30 LUMBERMATE LM30 Max.tukin halkaisija 76 cm Saatavilla sähkötai polttomoottorilla Kysy rahoitusvaihtoehtoja! HETI toimitukseen! NYT -10% Koneesta ja lisävarusteista! Kuvan traileri lisävaruste (ovh. 7290,00) PILKEMASTER GO! POLTTOMOOTTORI KLAPIKONE 10500 , 00 Hydraulinen puunnostin (arvo 490€) Patentoitu V-mallinen syöttöpöytä Ketjusaha automaattisella voitelulla 4-osainen halkaisuterä Jarruton Mobil-tieliikennemalli Automaattinen halkaisuterän säätö 3,7 m sivusuunnassa kääntyvä kuljetin Kysy rahoitusvaihtoehtoja! (ovh. Heti toimitukseen myös: EVO 36 TR EVO 30 TR Kysy tarjous! NOPEIMMIL LE HETI TOIMITUKSE EN! Toimitus kaikkialle Suomeen 199€ !! (Postin terminaaliin) LUMBERMAN MN27 Heti toimitukseen alk. Sitä on helppo siirtää työpisteestä toiseen henkilöauton tai vaikka mönkijän perässä. www.uittokalusto.. 5990,00 11418_.indd 14 11418_.indd 14 3.5.2025 11.40.13 3.5.2025 11.40.13. METSÄTYÖT METSÄSTYS RETKEILY PUUTARHA KONEYRITTÄJÄT METSÄTEOLLISUUS 015 555 0402 ‡ shop@uittokalusto.
Autamme metsääsi kasvamaan terveeksi ja hyvinvoivaksi arvometsäksi. Jos voittajaa etsii, niin Stora Enson liikevaihto ja tulos paranivat. Kun UPM:n toimitusjohtaja Massimo Reynaudo sanoo Suomen puunhintoja kestämättömän korkeiksi, niin Stora Enson Hans Sohlström toteaa niiden olevan ennätyskorkealla ja maailman korkeimpia, mutta markkinatalouden määräämiä. Myyjä asetti 90 euron hintapyynnön kuusitukille. ”Ette tule näkemään minua minkään suuryhtiön hallituksessa enkä muuta Sveitsiin.” Metsä Groupin aiempi pääjohtaja Kari Jordan toimii hallituksen puheenjohtajana Stora Ensossa ja Outokummussa, kahdessa ajoneuvojen pesulatoimintaa harjoittavassa yrityksessä sekä kahdessa kiinteistöyhtiössä. Tee pystypuukaupat sulanmaan kohteesta ja voita moottorisaha! Kaikkien kampanja-aikana 1.4.– 31.10.2025 pystypuukaupat sulanmaan kohteesta tehneiden kesken arvotaan Stihl 261 C-M VW -moottorisaha, jonka arvo on noin 850 €. Tulostiedotteessa hän toteaa yhtiön olevan kaukana pitkän aikavälin tavoitteista. UPM:stä toissavuoden lopulla eläköitynyt Jussi Pesonen on muuttanut Sveitsiin. laania.fi/metsanomistajat Laania on kestävän metsänhoidon sekä puuraaka-aineiden asiantuntija. laania.fi/metsanomistajat Tutustutaanko lisää. UPM:n liikevaihto piti, mutta tulos puolittui edellisvuodesta. 9.5.2025 Eteläsuomalainen kuusikko Päätehakkuu, 3,5 hehtaaria Puutavaralaji määrä, m 3 hinta e/m 3 yhteensä e kuusitukki 1515 90 136 350 kuusikuitupuu 220 37 8 140 mäntytukki 62 87 5 394 mäntykuitupuu 23 37 851 koivutukki 42 70 2 940 runkopuu yhteensä 1 862 hakkuutähteet* 1735 5 8 675 tulot yhteensä 162 350 *) hakkuutähdelisä lasketaan kaikille kuusiainespuukuutioille laania.fi Tervettä kasvua, hyvällä hoidolla! Terve, metsänomistaja! Tunnetaanko me vielä. Mäntän pehmopaperitehtaalla kierrätyskuidun käyttö lopetetaan ja siirrytään pelkästään ensikuituun. Lisäksi havuista maksettiin viisi euroa kuutiolta laskettuna jokaiselle kuusen runkopuukuutiolle. Tulostunnelma oli alkukeväinen – koleaa nyt, mutta keikkuen parempaan päin. Kaupat solmittiin, kun siitä päästiin yhteisymmärrykseen. ”Tässä toimintaympäristössä on pärjättävä emmekä valita.” Metsä Groupilla Esa Kaikkonen siirtyi pehmoja keittiöpaperiyhtiö Metsä Tissuen johdosta Metsä Boardin johtoon ja esitteli ensimmäisen tuloksensa, johon ei juurikaan ollut ehtinyt vaikuttaa. Merkittävä syy on paperinkulutuksen supistumisen myötä pienenevä kiertokuidun kertymä. Kolean ajan tuloksia Ennätyshinta huippukuusikoista Eteläsuomalainen metsänomistaja päätti kevään korvalla testata metsäyhtiön maksuhaluja ja tarjosi sille kolmen ja puolen hehtaarin järeää kuusitukkileimikkoa. Tylsiä tuloksia mielenkiintoisempia ovat yhtiöiden muut kuulumiset ja edesottamukset. proforest.pro 11418_.indd 15 11418_.indd 15 3.5.2025 11.40.15 3.5.2025 11.40.15. Me tunnemme metsäsi jo nuoresta pitäen ja tiedämme, mitä se tarvitsee terveeseen ja arvokkaaseen kasvuun. Kohde oli kuin puunostajan unelma, hehtaarilla oli puuta keskimäärin yli 500 kuutiota ja leimikon laitaa reunusti ympäri vuoden puutavara-autot kantava tie. Metsä Group pystyi erisuuntaisesti sekä kasvattamaan liikevaihtoa että supistamaan tulosta, ja konsernin pörssiyhtiöllä Metsä Boardilla tulos valui lievästi miinusmerkkiseksi. TUORE PUUKAUPPA MIKKO HÄYRYNEN KOLMEN ison integraattiyhtiön ensimmäinen vuosineljännes meni ilman dramatiikkaa. Hän ei avannut suunnitelmistaan muuta kuin että on aika jollekin muulle. Ei isojen hallituksiin eikä Sveitsiin Metsä Groupin pääjohtaja Ilkka Hämälä piti viimeisen tulosinfonsa ja jää kesäkuun lopussa erityistehtävien kautta eläkkeelle. Havukuitupuiden hinnaksi sovittiin 37 euroa
Ilmakuvien avulla kirjanpainajan tuhoja on kartoitettu aiempaa tarkemmin. SA M I KA RP PI N EN Kun ilmasto lämpenee, biodiversiteetistä tulee metsänomistajalle yhä tärkeämpi arvo myös taloudellisesti, kirjoittaa apulaisprofessori Samuli Junttila. Ilmaston lämpenemisen vuoksi tämä riski kasvaa myös meillä. Mitä pidempään tutkin ja pohdin metsätuhoriskejä, sitä useammin ajattelen Suomen yli neljääsataatuhatta yksityistä metsänomistajaa. He omistavat yli puolet Suomen metsistä. 2–3, 12–13 ja 25) Lukijoiden kuvat osoitteessa metsalehti.fi/Metsalehti/ Lukijoiden-kuvat. Nuoren polven metsäntutkijat ovat lisäksi erikoistuneet aiempaa kapeampiin tutkimusaloihin, kun vanhan polven metsänhoidontutkijat olivat poikkitieteellisiä generalisteja, jotka hallitsivat perusbiologian lisäksi ekologian ja metsänhoidon teknologian. Suomen voi olla hyvä kehittää juuri satelliittidataan perustuvaa hiililaskentaa, koska EU:n uusi CO2M-satelliitti alkaa vuonna 2027 tuottaa entistä tarkempaa tietoa hiilensidonnasta ja ihmisen toiminnan vaikutuksista siihen. Se on monimuotoisuudelle tärkeä laji, mutta yksilajisissa kuusikoissa se voi aiheuttaa laajoja puustokuolemia, kuten on jo käynyt vaikkapa Saksassa ja Ruotsissa. 9.5.2025 16 Metsälehti.fi SUOMEN HALLITUS PÄÄTTI huhtikuun puoliväliriihessä osoittaa kahdeksan miljoonaa euroa ”hiilinielujen ja hiilivarastojen laskennan kehittämiseen havainnointijärjestelmän kautta”. Voit myös lähettää kuvasi sähköpostilla osoitteeseen lukijoilta@metsalehti.fi. UUTTA LASKENTAA PITÄÄ kehittää laajalla rintamalla, sillä paras metsänhoidon osaaminen ei välttämättä ole Ilmatieteen laitoksella tai Lukessa, missä se on viime vuosina ohentunut rajusti eläköitymisten ja työpaikanvaihtojen seurauksena. Metsälehti on uutisoinut niistä ahkerasti. Kun energiapuun varastoja on purettu, sen kysyntä seuraa alkaa seurata sähkön hintaa (s. Tuhot ovat viime vuosina lisääntyneet Eteläja Kaakkois-Suomessa valtavasti, paikoin jopa METSÄNOMISTAJA TARVITSEE MONIMUOTOISUUSTIETOA HIILILASKENTAAN 8 MILJOONAA EUROA Yksilajisissa kuusikoissa kirjanpainaja voi aiheuttaa laajoja puustokuolemia, kuten on jo käynyt Saksassa. Tulosten heilahtelut ovat kuitenkin olleet niin rajuja, ettei samaa voi sanoa kasvihuonekaasujen laskennasta. Energiapuun kovin markkinabuumi on ohi. ”TTS + Valmet Jehu, pönttö löpöä ja keväinen ilta.” TOPINTAM 11419_.indd 16 11419_.indd 16 3.5.2025 11.42.35 3.5.2025 11.42.35. Kirjanpainaja on kaarnakuoriainen, joka tappaa esimerkiksi kuivuuden tai myrskyjen vaivaamia kuusia. 30). Ilmatieteenlaitoksen tutkimusprofessori Jouni Pulliainen peräänkuulutti (Metsälehti Makasiini 3/2025) rinnakkaisen mittausja laskentajärjestelmän tarpeellisuutta, koska nykyiseen Luonnonvarakeskuksen (Luke) suorittamaan laskentaan sisältyy suuria epävarmuuksia. Kahdeksan miljoonaa euroa on tutkimukselle kelpo raha, mutta se on pieni summa suhteessa miljardikorvauksiin, jotka Ilmastopaneelin mukaan uhkaavat suomalaisia. Jälkimmäistä edustaa Lukessa nyt yksi tutkija. Laskentajärjestelmien kehittämistä vaatii myös Suomen maine, koska Suomi on ollut maailman huipulla metsien inventoinnissa. Metsänhoidontutkijoiden määrä on Lukessa puolittunut Metsäntutkimuslaitoksen ajoista. Tästä Metsälehti uutisoi äskettäin. Havainnointijärjestelmän kehittäminen saattaa olla esimerkiksi satelliittien välittämän datan hyödyntämistä. YLÄKERTA PÄÄKIRJOITUS LUKIJAKUVA AJASSA / MIELIPIDE SE PP O SA M U LI TUTKIN METSÄTUHOJA työkseni. Keskustelu hiililaskennasta jatkuu tässäkin lehdessä Luken kannanotossa (s. PETRI KOSKINEN PÄÄTOIMITTAJA petri.koskinen@metsalehti.fi PS. Tämä on hyvä uutinen. Kuva Harzin alueelta. Viime vuosina olen keskittynyt kirjanpainajan aiheuttamien tuhojen kaukokartoituksen kehittämiseen. Metsänhoidontutkijoiden olisi syytä osata näiden lisäksi myös metsätuhojen hallinta
Pahimmillaan tiedän tapauksia, että hengenvaaran ovat rajariidat aiheuttaneet. Suomessa puukauppojen ja puun hintojen tilastointi on tarkempaa ja avoimempaa kuin missään. Voiko korvaussumman laskea itse?” Tontillinen ”Syy taitaa olla kaatajan. Silti ihmettelen, miksi kauppaa yhä pitää käydä sammutetuin, tai ainakin himmennetyin lyhdyin. Tässä tapauksessa korvaus kuluineen menisi työn suorittajan vastuuvakuutuksesta.” Metsä-masa 11419_.indd 17 11419_.indd 17 3.5.2025 11.42.36 3.5.2025 11.42.36. Puita meni minun puoleltani nurin enemmän kuin pari kappaletta. Korvaus vahingosta on siten tasapuolinen molemmille. Toiset alueet tunnetaan hyvin, toiset heikommin. Metsälehden tilastosta näkee puun hinnan puulajeittain kuituja tukkipuulle. Uusi kysymys: Osallistu kyselyyn osoitteessa www.metsalehti. Nykyisin tämä ei enää onnistuisi, koska kissalle ei löytyisi koodia firman metsäjärjestelmästä. Muistan nuoruudestani tarinan, kuinka ostomies tiukassa kauppatilanteessa tarjosi isännälle tuhat markkaa talon kissasta. Metsäomistajat tarvitsevat tietoa monimuotoisuuteen liittyvistä riskeistä ja mahdollisuuksista. Metsänomistaja tarvitsee monimuotoisuustietoa myös siksi, että sille voidaan laskea rahallinen arvo. Ennen vanhaan ostomiehet olivat vieläkin luovempia, kun Teollisuuden Puuyhdistys vahti MTK:n ja metsäteollisuuden hintasuositussopimuksen noudattamista. Silloin ei eurokorvauksen summa paljon lämmitä.” Metsäkupsa ”Minun toimenpiteeni olisi keskustella vielä naapurin kanssa. Tutkimusten mukaan luontoarvoja arvostetaan, ja monimuotoisuustiedon avulla suomalainen metsätalous voi monipuolistua. Esimerkiksi kirjanpainajalta voi suojautua jo metsän uudistusvaiheessa: kirjanpainaja ei pääse tekemään mittavia tuhoja, jos kuusen seassa on riittävästi eri lehtipuita, etelässä jopa tammea ja pyökkiä. Asia on sikäli selkeä, että rajapyykit näkyvät. Lisäksi Metsäkeskus maksaa ympäristötukea metsän määräaikaisesta suojelemisesta. Kirjanpainajalle alttiita kuusikoita on istutettu etelässä paljon, koska kuusentaimet eivät maistu sorkkaeläimille. Monilajinen puusto edistää muuta monimuotoisuutta. Sillä on itseisarvonsa, mutta tulevaisuudessa biodiversiteetillä on myös taloudellista arvoa. Kaadoista ei ollut sovittu eikä keskusteltu. Jo nyt metsäomaisuuden monimuotoisuudesta voi saada rahaa Metsoja Helmi-suojeluohjelmien kautta, jos vain tietää metsänsä luontoarvoista. VARMA merkki kantohintojen noususuunnasta ovat ostajien luovat ratkaisut, joilla todellisia hintatarjouksia pimitetään niin, etteivät ennätyshinnat näy koko painollaan hintatilastoissa. Haluaisitko ostaa naapuritilasi. On näkyvillä, missä rajat kulkevat ja mitä on mennyt nurin väärältä puolen. Sen avulla hyvin erilaistenkin metsäluontotyyppien vertailu on mahdollista, ja sitä tullaan käyttämään myös tulevilla luonnonarvomarkkinoilla. Jos sitten vahinko maksetaan puiden kaatajan vastuuvakuutuksesta, vakuutusyhtiö varmaan vaatii, että arvion tekee jokin asiantuntija.” A.Jalkanen ”Oma neuvoni on, että kysy, paljonko naapuri olisi valmis maksamaan. Ei vähiten siksi, että rikas luonto suojaa metsäomaisuutta kirjanpainajan lisäksi muiltakin metsätuhoilta. Taajama-alue, omakotitalotontti kaava-alueella. Siksi metsänhoitoyhdistysten ja metsänsuunnittelijoiden kouluttaminen monimuotoisuuden arviointiin, riskeihin ja hyötyihin olisi tärkeää. Tällöin metsän rahallisestakin arvosta tulee pidettyä kestävämmin huolta. Biodiversiteetti on niin paikallinen ja monimutkainen ilmiö, että yksinkertaistaminen ei ole helppoa, mutta esimerkiksi lainsäädännössäkin yhä enemmän käytettävä luonnonarvohehtaari on hyvin käyttökelpoinen mittari. Sorakuormille sen sijaan löytyy. Puiden läpimitoista ja pituudesta saa laskettua tilavuuden yhtälöllä tai kartion tilavuutena. Jos pyytää ylisuurta korvausta, saattaa se pitkässä juoksussa tulla kalliiksi. Kyllä 18% En 82% 20 40 60 80 100 En 27% Kyllä 73% neet alueelle 50 hehtaarin AJASSA Verkkokeskustelu: Millainen korvaus luvatta kaadetuista puista. Nämä kuusikot kypsyvät pian ikään, jossa ne ovat tuholaiselle alttiita. Mhy:llä on alueen tieto ja tuntuma alueen vastaavista vahingoista. Arvion voi tehdä itse, jos naapuri sen hyväksyy, näin säästää rahaa. Esimerkiksi tavallista tukkia kalliimpien erikoistyvien tai sorvitukkien jo kauppaa tehtäessä sovittu vähimmäismäärä. SAMULI JUNTTILA KIRJOITTAJA ON METSIEN TERVEYDEN JA KAUKOKARTOITUKSEN APULAISPROFESSORI ITÄ-SUOMEN YLIOPISTOSSA. Kun hänellä on vastuuvakuutus, sieltä korvataan.” Mehtäukko ”Kannoista saa mitattua kaadettujen puun läpimitan. 9.5.2025 Metsälehti.fi 17 eksponentiaalisesti. i Tuleeko vuodesta 2025 hyvä metsävuosi. MONIMUOTOISUUSTIETOA ON KERÄTTY paljon, mutta se on heikosti saatavilla. Nyt pitäisi tietää, miten lasketaan sovelias korvaussumma. Naapuri haluaa sovitella ja kyseli jo korvausasiaa. WWW.METSALEHTI,FI TOIMITTAJALTA METSÄGALLUP MIKKO RIIKILÄ Uusi kysymys: Oletko tarkistanut metsäsi kunnon talven jälkeen. Naapurisopu kannattaa koittaa säilyttää. Sitten alkakaa hieroa sopuisaa lopputulosta. Toisaalta tietoa ei ole saatettu yhtenäiseen, käyttökelpoiseen muotoon. Sikäli hyvä tilanne, että hän on valmis korvaamaan vahingon. Kannosta näkee myös puulajin. Onko pakko peitellä kantohintoja. Kuusta ei pitäisi myöskään suosia kuivilla kasvupaikoilla, koska kuivuus altistaa ennenaikaisille tuhoille. Samoin leimikoiden runkohinnoittelu on omiaan hämärtämään puun hintatasoa. Sen lisäksi avoin tieto hyödyttäisi metsänomistajaa päätöksissään: jos on pätevää, vertailukelpoista tietoa oman metsän arvosta, metsänomistaja voi vaatia metsälleen juuri sellaista hoitoa kuin haluaa. Onko ok, että kauppakirjassa sovitun kantohinnan lisäksi lisäehtojen pienellä präntillä todetaan mittaustodistuksella maksettava puutavaralajikohtainen lisähinta. Samanlaisia virityksiä on loputtomasti. Lähellä kasvavien puiden pituutta voi käyttää apuna pituuden arviossa. METSÄOMAISUUDELLE RISKI on valtava. Ympäristöministeriö esimerkiksi valmistelee luonnonarvomarkkinoita: hiilikaupan kaltaista järjestelmää, jolla monimuotoisuudelle annettaisiin rahallinen arvo. Keskustelun voisi viedä siihen, että pyydetään mhy:n neuvoja paikalle arvioimaan puuston määrän ja arvon ja lisäksi maisemallisen haitan, jos sitä näyttää syntyneen. “Naapurille oli käynyt vahinko ja hänen palkkaamansa urakoitsija oli kaatanut puita minun tonttini puolelta
Näin ollen en lähtisi alentamaan viljelytiheyksiä.” ”Metsänomistaja päättää” Metsänhoitosuositusten mukaan männyn istutustiheys on 2 000–2 400 tainta hehtaarille, kuusen 1 500–1 800 ja rauduskoivun 1 600 tainta. METSÄSTÄ / METSÄNHOITO 9.5.2025 18 Metsälehti.fi MIKKO RIIKILÄ TÄLLE kesälle on luvassa kohtalainen koivun siemensato. Useimmat jututtamamme asiantuntijat eivät innostuneet ajatuksesta. Metsä Groupin metsänhoitopäällikkö Tiina Laine perustelee kantaansa jalostetusta siemenalkuperästä kasvatettujen taimien paremmalla kasvulla – istutustaimet kasvavat jopa viidenneksen nopeammin kuin maatiaistaimet. M IK KO RI IK IL Ä 11420_.indd 18 11420_.indd 18 3.5.2025 12.00.13 3.5.2025 12.00.13. Luvassa on jopa ennätyksellinen siemensato. Metsähallituksen metsänhoidon kehityspäällikkö Saija Huuskonen muistuttaa kasvavasta viljelytaimien tuhoutumisriskistä. M A RK KU SA A RI N EN Istutuskuuset ja seuraavan keväänä syntyneet siemensyntyiset rauduskoivut kasvavat samaan tahtiin. Näin sen voi parhaiten hyödyntää metsänuudistamisessa. Reunametsän siemennys riittää uudistamaan muutaman kymmenen metrin levyisen uudistusalan. Metsä Group suosittelee edelleen kuusten istuttamista 1 800 taimen hehtaaritiheyteen. ”Olemme tottuneet, että istutustaimikot lähtevät hyvin kasvuun, mutta tuhoriski kasvaa, jos kuivat jaksot kasvukauden aikana yleistyvät. Kymmenen prosentin lehtipuusekoitus saavutetaan, kun säteeltään neljän metrin ympyräkoealalla on havupuutaimien lisäksi yksi lehtipuu. Karuimmat turvemaat on syytä laikuttaa luontaisen taimettumisen turvaamiseksi. Sen sijaan ensi vuonna eteläiseen Suomeen odotetaan likimain ennätyksellistä männyn ja koivun siemensatoa ja pohjoiseenkin kohtalaista. Olisiko järkeä jättää aukko istuttamatta tai istuttaa taimia tavallista harvempaan, kun luontaista siementä on runsaasti luvassa. Eri toimijoiden suositusten mukaan istutustaimikoiden sekapuuksi sopii 10–20 prosentin lehtipuusekoitus. ”Metsänomistaja tietysti päättää, millainen määrä taimia istutetaan, mutta tavoitteemme on muodostaa KANNATTAISIKO JÄTTÄÄ AUKOT ISTUTTAMATTA
Turvemailla muokkauksen tarve on suurin karuimmilla turvemailla, joiden pinnalla on siementen itämistä haittaava raakahumusja seinäsammalkerros. ”Muokkaus voi jopa haitata taimettumista, jos iso osa taimista on syntynyt jo ennen hakkuuta.” Viljavilla kasvupaikoilla rehevöityvä pintakasvillisuus ja vesakko vaikeuttavat turvemaan luontaista uudistamista, joten ne on Saarisen mukaan paras istuttaa. Turvemaiden hakkuualat taimettuvat hyvin luontaisesti. Istutustaimikkoa voi luonnonsiemennyksen ohella täydentää kylvämällä mäntyä. Taimet istutetaan mättäisiin, ja luontaisia taimia syntyy laikkuihin. Mättäille syntyneet siementaimet ovat vaarassa kuivua ja toisaalta ne ovat liian lähellä istutustaimia. Viljavammat turvemaat voi jättää muokkaamatta. Luonnonvarakeskuksen tutkijan Lauri Männistön mukaan keväällä istutetut yksivuotiaat kuusentaimet ja seuraavana keväänä syntyneet rauduskoivuntaimet kasvavat tasatahtiin. Luonto siementää turvemailla Hyvän siemensadon aikaan reunametsät riittävät siementävät pienehköjä aukkoja, jos metsänomistaja tyytyy metsänviljelyä epävarmempaan ja hitaampaan uudistumiseen. ”Luonnontaimia voi syntyä niin paljon, että varhaisperkaus ja taimikonhoito käyvät todella työlääksi. METSÄSTÄ 9.5.2025 Metsälehti.fi 19 kuusivaltaisiin taimikoihin kymmenen prosentin lehtipuusekoitus”, Laine sanoo. Emeritustutkija Markku Saarisen mukaan turvemailla reunametsästä leviää riittävästi ”Metsänomistaja tietysti päättää, millainen määrä taimia istutetaan.” KÄÄNTÖMÄTÄSTYS EI AINA RIITÄ LUONTAISTA taimikkoa tai istutustaimien lomaan luontaisia sekataimia mielivä joutuu punnitsemaan eri muokkausmenetelmien hyötyjä ja haittoja. Koivu itää parhaiten äskettäin muokatussa maassa. Ennen vanhaan koivujen pelättiin kasvavan kuusia nopeammin ja haittaavan niiden kehitystä. Hakkuualat kannattaakin muokata heinäkuun alkupuolella, jos mielii koivutaimikkoa ja tulossa on hyvä siemensato. Tutkimusprofessori Pasi Raution mukaan männyn siementä leviää riittävästi suunnilleen kaksi kertaa reunapuuston pituuden verran, siis eteläisessä Suomessa jopa 50 metriä. Varhaisperkauksessa ja taimikonhoidossa voidaan poistaa istutustaimia laadukkaiden luontaisesti syntyneiden taimien tieltä”, Miina neuvoo Asiantuntijat eivät tinkisi istutustiheydestä, vaikka luvassa onkin runsaasti luonnonsiemeniä. Näin enimmillään 0,3 hehtaarin pienaukot ja muutaman kymmenen metrin levyiset uudistamiskaistat voi näin jättää taimettumaan luontaisesti. Lisäksi istutettu kuusi kasvaa äesvaossa ja laikussa huonommin kuin mättäässä.” Niukimmin maanpintaa paljastava kääntömätästys tuottaa vähemmän itämisalustaa luonnontaimille. Loppukesän siemennyksestä on luvassa täydennystä myös keväällä istutetuille maille. Vanhat opit romukoppaan Viljavilla metsämailla koivun luontainen siemennys voi olla houkutteleva vaihtoehto. Tutkija Jari Miina ei silti suosittele näitä menetelmiä. ”Luontainen siemenkoivu kasvaa aluksi nopeammin, mutta metsikön varttuessa kuusen kasvu ohittaa koivun. Runsaimmin luontaista taimiainesta tuottaa äestys tai kaivurilaikutus, jotka paljastavat runsaasti maanpintaa, joka on otollinen itämisalusta luonnontaimille. Ensiharvennusvaiheeseen mennessä kuuset ja koivut ovat samanpituisia.” Kuusten mittaisia tai, niitä hieman pidempiä koivuja voi jättää metrin etäisyydelle kuusentaimista. ”Varmimmin sekataimikko syntyy, kun istutusala laikkumätästetään. ”Karuimpia maita ei välttämättä tarvitse muokata, mutta viljavimpien uudistusalojen muokkaaminen varmistaa taimettumista.” Koivun siemenet leviävät pitkiäkin matkoja, joten etäisyys reunametsästä ei ole ratkaisevaa luontaisten koivuntaimien syntymiselle. Istutuskuusten lomaan luontaisesti syntyvät männyntaimet voidaan kasvattaa taimikon sekapuina. Nykykäsityksen mukaan pelko on turha. M IK KO RI IK IL Ä siementä 20 metrin päähän. M IK KO RI IK IL Ä Kuusi Rauduskoivu vesa Pituus, cm Kasvukausia istutuksesta 800 700 600 500 400 300 200 100 1 2 3 4 5 6 7 8 Taimikon perkaus & vesasyntyiset koivut syntyvät Siemensyntyiset koivut itävät Kuusen istutus Istutuskuusi saavuttaa koivut Lä hd e: Lu ke 20 24 Rauduskoivu siemen 11420_.indd 19 11420_.indd 19 3.5.2025 12.00.14 3.5.2025 12.00.14. ”Selvästi pidempiä koivuja ja muita lehtipuita voi jättää esimerkiksi kohtiin, joista istutettu kuusi on kuollut”, Metsä Groupin Laine neuvoo
”Ei toimenpiteitä”, sovellus sanoo lehtikuusikuviolle. Yhtälö oli mahdoton. Maitotilalla on suuri työllistävä vaikutus.” Ensiharvennukset omana työnä Metsää myydessään Kotala käyttää apuna paikallista metsänhoitoyhdistystä. Isän perintöjä oli, ainakin osittain, myös Juhon Esa-isän metsänomistus – tosin pikemminkin kuvainnollisessa mielessä. ”Kasvupaikat ovat tällä alueella aika karuja”, Kotala kertoo. Isän mukaan venäläiset tekivät niistä mastopuita”, Esa Kotala kertoo. Keväällä lehtikuusi on jo hiirenkorvalla. Karua maata Juho Kotala on metsänomistaja, joka taatusti tietää, mitä omistaa. 32-vuotias lapualaistilallinen on suorittanut maaja metsätieteiden maisterin tutkinnon Helsingin yliopistosta. ”Kahdelle asialle ei aika vain tahtonut riittää. ”Kaitpa oman isäni jutut sodan aikaisista raiviolla olleista Kannaksen lehtikuusimetsistä vaikuttivat istutuspäätökseen. Kauimmaiset metsiköt löytyvät Kauhavalta. Siellä sijaitsee Esa Kotalan vuonna 1997 istuttama lehtikuusimetsikkö. Siitä voi kurkata metsäpalstojensa ja kuvioidensa koon, iän ja sovelluksen ehdottamia, kulloinkin ajankohtaisia metsänhoitotöitä. Pinta-alaa metsiköllä on puolitoista hehtaaria. Metsiensä hoidossa hän noudattaa pitkälti metsänhoitosuunnitelmaa ja oivana apuna on myös mhy:n puhelimeen ladattava sovellus. Juho Kotala oli tuohon aikaan vasta viisivuotias pojannassikka. Taimet siperianlehtikuusille hankittiin nyt jo toimintansa lopettaneelta Virpimäen taimitarhalta. Valtalajit noissa metsiköissä ovat kuusta ja mäntyä. 11421_.indd 20 11421_.indd 20 3.5.2025 12.05.24 3.5.2025 12.05.24. 9.5.2025 20 Metsälehti.fi METSÄSTÄ / METSÄNOMISTAJA LAPUA JARI HAKALA, TEKSTI JOHANNES TERVO, KUVAT ISÄLTÄ pojalle. Hieman salaperäisen tarinan selitys löytyy reilun kilometrin päästä Juhon kotitilalta Lapualta. Puolentoista hehtaarin kuvio lehtikuusimetsää sai alkunsa Esa-isän istuttamana. Lypsäviä löytyy kaikkiaan viitisenkymmentä. Ei ihme, sillä sille tehtiin ensiharvenISÄLTÄ POJALLE Juho Kotalan metsiköistä löytyy harvinaisempaakin puulajiketta. Lypsykarjaa hän pitää yhdessä vanhempiensa kanssa vuonna 2018 perustetun maatalousyhtymän puitteissa. Pelloilla kasvaa paitsi nurmea, joka päätyy lehmien rehuksi, myös ohraa, kauraa ja syysvehnää. Näin kävi lapualaiselle Juho Kotalalle, joka jatkoi isänsä jalanjäljillä paitsi lypsykarjan pidossa myös metsänomistajana. ”Kuminaa on taas kokeilussa.” Pro Agriallakin Kotala ehti tekemään hetken työtä. Omistuksessa on lehtikuusimetsikön lisäksi yli 33 hehtaaria eri-ikäistä sekapuumetsää, joka kasvaa pääosin mäntykangasmailla. Juha Kotalan (vasemmalla) lehtikuusimetsän istutti aikanaan isä Esa
Vinhaan kasvuvauhtiin on Juhokin kiinnittänyt huomiota. Myynnissä olevia metsäpalstoja Kotala seuraa aktiivisesti. Mutta eiköhän niitä jostain löydy. Ensiharvennukset mies hoitaa pitkälti itse raivaussaha apunaan. ”Mitä nyt takassa tulee poltettua. Kun Helsingin yliopisto valitsi kasvitieteen professoria, Kairamo hävisi kilvan täpärästi, mutta sai ajan tavan mukaan myöhemmin henkilökohtaisen ylimääräisen professorin viran. Kummallista, ettei hyvää ratkaisua ole kopioitu. Pöntön pohjan pitää levätä reunoille naulattujen puupalojen päällä ja olla varustettu kädensijalla. ”Kaikki riippuu myytävästä kohteesta ja sen hinnasta. Viimeksi tein kaupat viime kesänä peltoa ostaessani. 9.5.2025 Metsälehti.fi 21 METSÄSTÄ PALSTALLA Matti Kärkkäinen KIRJOITTAJA ON PROFESSORI JA PUUNTUOTTAJA. Kaupat syntyivät silloin 97 motin puumäärästä. Linnut kiittävät. Kairamon kiinnostus linnunpönttöihin heijasti sitä, että hän oli enemmän luonnontutkija kuin teollisuusmies. Lama-aika kuitenkin lopetti tämän tuotannonhaaran. Lehtikuusi kun ei oikein märässä maassa viihdy.” Lehtikuusi eroaa muista puulajeista nopean kasvutahtinsa takia. METSIIN PAREMPIA LINNUNPÖNTTÖJÄ 11421_.indd 21 11421_.indd 21 3.5.2025 12.05.25 3.5.2025 12.05.25. Vuonna 2017 arvioitiin Yleisradion kampanjassa Miljoona linnunpönttöä, että kolopesijöiden keinotekoinen asuntokanta voisi olla 1,3 miljoonaa linnunpönttöä. ”Aiemmin olen myynyt Metsä Groupille ja UPM:lle, eli vähän kaikille”, Kotala muistelee. Siitä hän kuitenkin myöhemmin luopui. Mukana tuli neljän hehtaarin metsäpalsta. Teollisia linnunpönttöjen valmistajia on Suomessa vähän. SUURIN OSA NYKYISIN myytävistä lautapöntöistä on huonoja. Eli tuottoa siitä saa nopeammin.” Myös myrskynkestävyys on lehtikuusella hyvä. Seuraavina vuosina linnunpönttöjä myytiin Suomessa ja ulkomailla runsaasti. Puhdistuksessa tartutaan kahvaan, otetaan kallistettu pohja pois ja annetaan moskan valua maahan. Hintakilpailu on kova halpatuonnin vuoksi. nus parisen vuotta sitten. Ainoa suuryhtiö, joka on Suomessa valmistanut linnunpönttöjä, oli Kajaanin Puutavaraosakeyhtiö, myöhempi Kajaani Oy. Ainoa oikea puulaji on kuusi, joka pysyy kuivana hyvän räystäällisen katon alla. Menekki on hyvin pientä. ”Alue, joka on ollut märkänä, kasvaa mäntyä. ”Pihapuiksi yksittäisiä taimia toki saa. Niin paljon hyviä puolia lehtikuusessa on, että Kotala aprikoi, pitäisikö hänenkin istuttaa niitä isän tavoin. Toki metsä on niin suojaisassa paikassa, että siihen eivät tuulet niin osu.” Hirvet tai peurat eivät ole olleet lehtikuusimetsän riesana. Erikoista Kajaani-yhtiön pöntöissä oli, että niissä oli betoninen katto. Katoksi ei kelpaa vettä imevä pöntön ulkomittojen mukainen lauta. Keväällä lehtikuuset alkavat saada vihertävää väriään. Juuret ovat maaperässä syvällä ja tukevassa. Erityispiirteenä nopeakasvuisuus Tien varressa sijaitsevan ja ojien reunustaman lehtikuusimetsän siimeksessä kasvaa siellä täällä jokunen mänty. Kairamon linnunpönttöjä ei kannata väheksyä. Lehtikuusta en ole yrittänyt polttaa.” Osa Kotalan metsän puista on viime aikoina päätynyt paikkakunnan lämpölaitoksen enerPari vuotta sitten lehtikuusimetsässä tehtiin ensiharvennus, josta jäänyttä kantoa Juho Kotala katselee. Siten pohja laitetaan takaisin paikoilleen ja ollaan tyytyväisiä siihen, että puhdistus vei aikaa kymmenen sekuntia. KOLOPESIJÖIDEN ASUNTOPULAA helpottamaan keväisin ripustetaan metsiin ja pihoille uusia linnunpönttöjä mahdollisesti jopa yli 100 000 kappaletta. Lauta on yleensä männyn pintapuuta, joka imee vettä kuin pesusieni. Niiden koetuotanto aloitettiin 1926. Yhtiön suuromistaja Oswald Kairamo (1858–1938, entinen Kihlman) huomasi, että sahalta jäi sellaisia hukkapaloja, joista voitaisiin värkätä linnunpönttöjä. Tikatkaan eivät nokkineen ole olleet puita nakertamassa. Hänen tutkimusretkensä erityisesti Venäjän Kuolaan olivat menestyksellisiä. Myös polttopuiden tekeminen sujuu omin voimin. Tarkkaa lukumäärää ei tiedä kukaan, koska suuri osa linnunpöntöistä nikkaroidaan itse ja ilmeisesti vähäisempi määrä ostetaan kaupoista. Ainakin, jos on pari vuotta etuajassa kyselemässä”, Juho Kotala aprikoi. Muutama palsta on vuosien varrella tullut myös hankituksi. Jos tämä on joku päivä päätös, saattaa taimien saamisessa olla ongelmia. Silloin tosin sillä edellytyksellä, että sitä käytetään muun puun seassa. ”Kasvuvauhti on tuplasti sen, mitä muilla puulajeilla.” giapuuksi, osa taas Keitele Timberin Alajärven sahalle. Mutta jos aikoo laajemmalle alueelle istuttaa, saatavuus voi olla vaikeampaa. Toiselta reunaltaan kuviota ympäröi tuuheampi mäntymetsä. ”En ole huomannut, että olisi tullut tuulenkaatoja. Sillä kasvaa 25-vuotiasta mäntyä ja kuusitaimikkoa.” Hakkuut järjestyvät metsänhoitoyhdistyksen avulla nekin. Selluunkin lehtikuusesta on. ”Sanoisin, että kasvuvauhti on tuplasti sen, mitä muilla puulajeilla. Betoninen katto oli hyvä idea. Vielä pahempi virhe on, että pöntön puhdistus edellyttää pöntön irrottamista puusta ja jopa työkaluja pohjan tai katon avaamiseksi
Stihlin tuotelistalla esiintyy sterii li haavasidos ja Husqvarnalla painesi de, mutta kummastakin pakkauksesta löytyy ensiapuside. Myös Ponssen ensiapulaukku oli kom pakti. Lehtonen löytää termeistä muita kin epätarkkuuksia. ”Jos nettikaupan tuotetietoja tut kisin, olettaisin, että Stihlin pakkauk sessa ei ole yhtään rullaa”, Lehto nen sanoo. Ver ta vuotavan sormenpään saa teipat tua tällä kätevästi”, Lehtonen näyttää. Moniin ensisitei siin sisältyy toinenkin rulla. Kun sideharsoa kieputtaa taitok HYVIN KOOTTU ENSIAPUSETTI TOIMII Tietyt ensiapuvälineet kannattaa pakata taskuun aina, kun lähtee metsätöihin. Kiinnelaastari sen si jaan on ihan käypä nimitys tuotteel le, jota yleensä kutsutaan ihoteipiksi. Termeissä sekavuutta Jokaisen pakkauksen tuotteet on lis tattu tarkasti myyntipakkaukseen ja verkkokauppaan. ”Sanoisin tästä perhosen muotois ta laastaria sormenpäälaastariksi. 11424_.indd 22 11424_.indd 22 3.5.2025 12.03.38 3.5.2025 12.03.38. Yhtä tärkeää on osata käyttää niitä. Kati Lehtonen suosittelee ottamaan lämpöpeiton aina mukaan metsään. Mitä listatut tuotteet ovat ja mihin niitä kuuluu käyttää. Niiden sisältöä kävi läpi ensiavun ja terveystiedon kou luttaja Kati Lehtonen Punainen Ris ti Ensiavusta. Metsälehden testissä avattiin vii si pakkausta, jotka vaikuttivat metsä töihin sopivilta. Iso ensiapu eli ensiside on Lehtosen mukaan kaikkein tärkein ensiapuväli ne metsätöissä. Pakkauksista kaksi, Stihlin ja Hus qvarnan, olivat hyvin pienikokoisia. 9.5.2025 22 Metsälehti.fi METSÄSTÄ HELI VIRTANEN, TEKSTI JUSSI VIERIMAA, KUVAT S opivan ensiapupakkauksen valitseminen on kimurantti tehtävä, tarvittiinpa se au toon, urheilujoukkueelle tai metsätöihin. Se koostuu taitoksesta, joka imee verta, ja siinä kiinni olevas ta sideharsorullasta. Sisältöjen vertai lua vaikeuttaa, että valmistajat kut suvat tuotteita eri nimillä. Kuvan ohut malli ei kestä arkikäyttöä, mutta paksumpi malli toimii istuinalustana ja kestää myös konepesua. Miten paineside tehdään. Yleiskäyttöön tarkoitettuja lauk kuja oli mukana kaksi, edullinen Mag Storm ja selvästi kalliimpi Cederroth. Mag Stormin laukusta ei löydy pien ten viiltohaavojen paikkaamiseen tar koitettua perhoslaastaria. Mistä tietää, mil le on tarvetta ja mille ei. Ponssen haavataitokset paljastuvat haavapyyhkeiksi
Yleensä painesi de riittää. Toimituksessa on ihmetelty etukä teen, mihin useissa ensiapupakkauk sissa olevaa peiliä ja vanupuikkoa käy tetään. Ponssen pakkausta Lehtonen pitää varsin pätevänä kokoisekseen. Sitä miettii Lehtonenkin. Pieni ensiapuside kannattaisi vaihtaa isoon. Esimerkiksi autoon on kuitenkin järkevää ostaa vielä astetta isompi. Se ty rehdyttää runsastakin verenvuotoa tehokkaasti. ENSIAPUVÄLINEET JA PUHELIN TASKUUN! METSÄTÖISSÄ on aina riski onnettomuuksille. 3. Kiristysside on äärimmäinen kei no, jota tarvitaan tyrehdyttämään vuo to silloin, jos raaja on sahattu poikki tai melkein poikki. Ensiapuvälineet ovat hyödyttömiä, jos niitä ei osaa käyttää. PONSSE ENSIAPULAUKKU Hinta: 25,00 euroa Sisältö: pieni ensiapuside, sideharsorulla, 10 sidetaitosta, 8 laastaria, ihoteippirulla, 4 haavapyyhettä, kolmioliina, punkkikortti punkin poistoon Muuta: valmistettu Suomessa, pakkaus on helppo ripustaa lenkistä vyölle Arvio: Kokoonsa nähden kattava ja laadukas pakkaus. 2. Kiristysnauha täytyisi saada niin piukkaan, että sisemmätkin suonet me nevät umpeen.” Kunnollisen, kiristysmekanismilla ja tarranauhalla varustetun kiristyssi teen Lehtonen laittaisi taskuun kaikil le, jotka tekevät töitä isoilla koneilla. 9.5.2025 Metsälehti.fi 23 METSÄSTÄ 1. Se kestää konepesua, ja sitä voi käyttää esimer kiksi istuinalustana. Ponssen ja Mag Stormin kolmiolii noista Lehtonen ilahtuu. Hinnat ovat kotimaisten verkkokauppojen alimpia hintoja. Aina ei riitä, että ensiapulaukku on taukopaikalla tai autossa vielä kauempana. ”Tiedän moottorisahan käyttäjän, jonka henki pelastui tilapäisvälineil lä tehdyllä kiristyssiteellä. Lehtosen mukaan hyvä vaihtoehto niille on puhdas vesi, jos sitä on saatavilla. HUSQVARNA ENSIAPUPAKKAUS Hinta: 15,00 euroa Sisältö: ensiapuside, 9 laastaria, 2 haavapyyhettä, peili, vanupuikko Muuta: pienikokoinen ja mahtuu taskuun, muovinen suojakotelo Arvio: Vastaava kuin Stihlin pakkaus, mutta pari laastaria enemmän ja kestävämpi suojakuori. STIHL ENSIAPUPAKKAUS Hinta: 12,99 euroa Sisältö: ensiapuside, 5 laastaria, 2 haavapyyhettä, peili, vanupuikko Arvio: Pienikokoinen eli mahtuu varustevyölle tai takintaskuun. HELI VIRTANEN sen päälle tiukasti ja asettaa erillisen harsorullan haavan suuntaisesti ker rosten väliin, syntyy paineside. Jos onnettomuus kuitenkin tapahtuu, nopea ja oikeanlainen toiminta ratkaisee. Hän oli it se käynyt ensiapukurssin, ja mukana oli kaveri, joka teki kiristyssiteen oh jeiden mukaisesti.” KOMMENTTI 1. Kummassakin on lämpö eli pelas tuspeite, mikä on Lehtosesta hyvä juttu. Se to sin paljastuu vahvaksi kiristysnauhaksi. Katso Metsälehden Youtubesta ohjeet paineja kiristyssiteen tekemiseen. ”Tämä on aika haastavaa saada it selle. Vanhentunut, ei käyttökelvoton Husqvarnan ja Stihlin pakkaukset pal jastuvat lähes toistensa kopioiksi. Taskusta olisi hyvä löytyä välineet paineja kiristyssiteen tekemiseen. 5. ”Mutta hetkinen – täältä löytyy laastari, jonka päiväys on vanhentu nut vuosi sitten!” Käyttökelpoisuuden ratkaisee kui tenkin liimapinta: niin pitkään kuin laastari pitää, ensiapu onnistuu. Isoa haavaa ei tarvitse puhdistaa it se, mutta pienempiä varten pakkauk sissa on haavapyyhkeitä, haava huuhdetta, antiseptisiä pyyhkeitä ja alkoholipyyhkeitä – kaikki suurin piir tein samaa tavaraa. ”Näillä voidaan tukea murtumia, mutta näissä on myös äärimmäisen hyvää imevää pintaa.” Hintaero näkyy laadussa Kahdessa isoimmassa laukussa on jo kattavasti erilaisia tuotteita, mutta hin taero näkyy laadussa. ”Peitteen voi laittaa hartioille tai sen päälle voi istuutua, kun odottaa avun saapumista.” Lehtonen kertoo kantavansa jämä kästä kankaasta valmistettua lämpö peitettä mukanaan retkillä. Taskussa on oltava myös puhelin, jolla voi soittaa hätäkeskukseen, mieluiten 112 Suomi -sovelluksen kautta, jolloin hätäkeskus saa myös paikkatiedot. 3. 11424_.indd 23 11424_.indd 23 3.5.2025 12.03.39 3.5.2025 12.03.39. Yksi tuote lisättävä itse Mag Stormin laukussa on yksi tuote, jo ka puuttuu muista: kiristysside. CEDERROTH ENSIAPULAUKKU MEDIUM Hinta: 49,90 euroa Sisältö: iso ja pieni ensiapuside 4-in-1, elastinen tukiside, 14 laastaria, palovammataitos, 6 haavaja 2 käsienpuhdistuspyyhettä, lämpöpeite, sakset, elvytyssuoja, 2 paria suojakäsineitä, ensiapuohje Muuta: tarvikkeet hyvässä järjestyksessä läpinäkyvissä muovitaskuissa Arvio: Laadukas pakkaus. Niinpä kaikki lähtee oikeista työtavoista ja suojautumisesta: yhtään puuta ei pidä kaataa ilman turvavarusteita, eikä tyhjäkäynnillä olevan raivaussahan terään pidä koskea. 2. 5. MAG STORM ENSIAPULAUKKU Hinta: 14,99 euroa Sisältö: 8 sideharsorullaa, 8 sidetaitosta, 10 laastaria, 2 sormenpäälaastaria, ihoteippirulla, 8 haavapyyhettä, kolmioliina, lämpöpeite, kiristysside, sakset, elvytyssuoja, suojakäsinepari, pinsetit, 10 vanupuikkoa, 10 hakaneulaa Muuta: kankainen suojapakkaus, tarvikkeet verkkopusseissa Arvio: Edullinen hinta näkyy, sillä mukana on heikkolaatuisiakin tuotteita: heppoiset sakset, kiristysside. 4. 4. Kannattaa siis käydä säännöllisesti kursseilla ja opetella tekemään siteet myös itselleen
METSÄSTÄ 9.5.2025 TIIA PUUKILA KUUMANA käynyt metsäenergiamarkkina on johtanut siihen, että hakkuutähteistä on maksettu tänä vuonna jopa yli 40 euroa kiintokuutiolta. Kun hakkuutähteestä solmii kauppoja, kannattaa jo etukäteen sopia pelisäännöistä. Hakkuutähdekasoja varastoidaan parikin vuotta ennen haketusta maanomistajan mailla. Country 720 Pro Kuormainpaketti Ulottuvuus 7,2 m nostaa 3,5 m 1356 kg. Tällöin taimet saadaan maahan heti seuraavana kasvukautena, ja tuottamaton paljaan maan aika jää mahdollisimman lyhyeksi. Sovi varastopaikasta Kun hakkuutähteiden keruu Hakkuutähteistä yli neljäkymppiä kiinnolta Hakkuutähteillä voi tehdä nyt kunnon tilin, mutta pelisäännöistä on sovittava. ”Jos menee kaksi kesää, sitten on ongelma. Kankaanhuhta puhuu niin sanotusta kuumasta ketjusta. Pahimmillaan tämä johtaa ylimääräiseen taimikonhoitokertaan. Vaunu 70 S, leveys 2 m. Renkaat 500/50-17, 550/45-22.5 Myös muita malleja ja myytävänä nosturi tai vaunu. Etumatkaa saanut vesakko heikentää tainten elossa säilymistä ja nostaa varhaisperkauksen hintaa. TI IA PU U KI LA ja maanmuokkaus onnistutaan ajoittamaan oikein, on hakkuutähteiden keruulla etunsa. Syksyn, talven ja kevään aikana tehdyt hakkuutähteet odottavat uudistusaloilla usein seuraavaan kesään ennen kuin ne varastoidaan palstan reunaan. Vaunu 90 S, leveys 2,2 m. Energiapuubuumi on tuonut mukanaan myös monenlaisia uusia toimijoita. Sopii vaunuille 110D, 130D, 150D. Kun alalla ei ole hakkuutähteitä haittana, maanmuokkauksen laatu paranee ja istuttaminen on nopeampaa. Tavallisesti hakkuutähteet korjataan uudistusaloilla ensin pienkasoihin kuivumaan 4–8 viikoksi. Myös varhaisperkausta ja taimikonharvennusta joudutaan aikaistamaan. Jatkuvatoimisessa maanTukikohdantie 10, 76150 PIEKSÄMÄKI +358 500 373 420 www.metsa-saamanen.fi UUDET?MALLIT K325 Leveys 1,6 m paino 2700 kg nosturin ulottuvuus 5 m K437 Leveys 1,9 m paino 3500 kg nosturin ulottuvuus 5,5 m Country 550 Kuormainpaketti Ulottuvuus 5,5 m nostaa 3,5 m 618 kg. Istutuksen kilpailuetu menetetään, kun ala ehtii heinittyä ja vesakoitua”, Kankaanhuhta toteaa. KYSY?NIIN?TEEN?TARJOUKSEN (nyt 150 km rahtivapaasti) Country 700 Pro Kuormainpaketti Ulottuvuus 7 m nostaa 3,5 m 1120 kg. renkaat 400/60-15,5. Virkistysalueella ei voida odottaa, että neulaset varisivat palstalle, joten hakkuutähde kerätään varastoon vihreänä. ”Kauppakirjaan täytyisi laittaa maininta, että tiettyyn määräaikaan mennessä hakkuutähteet poistetaan uudistusalalta”, muistuttaa erikoistutkija Ville Kankaanhuhta Luonnonvarakeskuksesta. Kuvassa kuntoradalta kerättyä hakkuutähdettä ja energiapuuta Sysmässä. Risutecillä on kone, joka kerää hakkuutähteet ja tekee muokkauksen samalla kertaa. Pahimmissa tapauksissa hukkaan menee parikin kasvukautta. Hakkuutähteet tulee saada mahdollisimman rivakasti kerättyä, jotta palsta päästää muokkaamaan ja uudistamaan. Renkaat 550/45-22.5 600/50-22.5 Metsä-Säämänen 260x180 2025_Metsä-Säämänen 18.2.2025 12.23 Sivu 1 11423_.indd 24 11423_.indd 24 3.5.2025 12.10.18 3.5.2025 12.10.18. Vaunu 130 D leveys 2,4 m. AH 30 S Rullaharvesteri paino 215 kg K437 koneeseen Country 850 Pro Kuormainpaketti Ulottuvuus 8,5 m nostaa 3,5 m 1195 kg. Tästä syystä hakkuutähteiden keruu viivästyttää uudistamista monesti vähintään vuodella
Keskimäärin se tarkoittaa harvempia taimikoita”, Kankaanhuhta arvioi. Neulaskuolion salat selvinneet Lapin mäntyjen tuho näyttää rajoittuneen neulasiin. Tällaisia kohteita ovat esimerkiksi pakkasvaurioiset versot. Omatoiminen metsänomistaja voi halutessaan istuttaa kasan alusen jälkikäteen, jos taimia on vaikka jäänyt uudistamisessa yli. Vuotta vanhemmissa neulasissa ei havaittu oireita, ja ne pysyivät kiinni versoissa normaalisti. Ilmiön laajuudeksi olen arvioinut noin neljä miljoonaa hehtaaria Eteläja Keski-Lapissa. Myös tuhohyönteiset löytävät kasat herkästi. Pahimmillaan mäntyjen latvaja sivukasvaimet olivat neulasettomia ”tappeja” – kuin kuusen kasvaimia männyn latvassa. Taimien eloon jääntiä parantaa istutuskohdan paljastaminen kuokalla. RI ST O JA LK A N EN Haluamme nostaa esille ja palkita metsäalan työnantajia, jotka rohkaisevat ja tukevat työntekijöitään henkilökohtaiseen viestintään esimerkiksi kouluissa, sosiaalisessa mediassa, lehdissä ja radiossa. Sienen voi nyt tänä keväänä tunnistaa sairastuneista, puussa vielä kiinni olevista neulasista. Ilmiö on yleinen myös Lappia vastaavissa olosuhteissa Norrbottenissa, Pohjois-Ruotsissa. Suurilla hakkuualoilla hakkuukasan alle voi jäädä useampi aari uudistamatonta metsämaata. Kesän olosuhteista riippuu, tuleeko uutta tartuntaa. ”Tyhjien koealojen, joissa ei ole taimia, määrä kasvaa tai siellä on sellainen puulaji, mitä ei ole tavoiteltu. Tästä syystä on sovittava, milloin hakkuutähde vaihtaa omistajaa. ”Jos menee kaksi kesää, sitten on ongelma.” RISTO JALKANEN NEULASKUOLIONA tunnettu kasvaneiden neulasten mittava katoaminen alkoi herättää huomiota viime heinäkuun lopulla Lapissa (Metsälehti 15/2024). Muista hyönteistuhoriski Hakkuutähdekasat houkuttelevat myös metsäkanalintuja, jotka pesivät mielellään kasojen suojiin. Lue lisää: www.mmsaatio.fi Kukaan muu ei kerro laajasta osaamisesta puolestamme 11423_.indd 25 11423_.indd 25 3.5.2025 12.10.19 3.5.2025 12.10.19. Suomessa tätä sientä on pidetty sekundaarisena, joka tarttuisi vain ensin muusta syystä kuolevaan tai kuolleeseen kasvaimeen tai neulaseen. Nimesipä joku tämän ilmiön tappitaudiksi. Monessa tapauksessa hakkuutähteet joudutaan varastoimaan uudistusalalle, ja ne ovat alalla vielä silloin, kun maa muokataan ja ala uudistetaan. ”Ei siis ole pelkkä kaarnakuoriaisriski, vaan myös tukkimiehentäiriski”, Kankaanhuhta summaa. Kun sienen erikoinen kanta on nyt pohjoisessa, sen edesottamuksia on vaikea ennustaa. Oma ongelmansa on hakkuutähdekasojen varastointi. Haku on jatkuva. METSÄSTÄ 9.5.2025 muokkauksessa paljastuu kuitenkin kaivurityötä enemmän maata, mikä lisää vesottumista ja nostaa taimikonhoitokuluja. Hakkuutähteen omistajan tehtävänä on huolehtia hyönteistuhojen ehkäisemisestä esimerkiksi peittämällä kasa. Tämänhetkisten havaintojen perusteella Lapin mäntyjen neulasettomat versot sekä niiden silmut ja pikkukävyt ovat elossa, joten tuho näyttäisi rajoittuneen vain neulasiin. Yhteistyö on paljastanut, että Sydowia-sieni kykenee tartuttamaan neulasten ohella myös versoja muilla mäntylajeilla Euroopassa. Huomioitavaa on, että hakkuutähteet saattavat olla sovitulla varastointipaikalla parikin vuotta. Mäntyjen neulasten mittava katoaminen kummastutti Lapissa viime kesänä. Pesäpaikkoja kannattaa merkitä ja varoittaa hakettajaa pesistä. Kirjoittaja on metsäntutkija Silva Lapponica Oy:stä. Siitä tulee sopia kaupan yhteydessä. Tee esitys Viestintää tukeva työnantaja -palkinnon saajiksi. Joitain havaintoja on, että tuoreet kasat ja pihkan tuoksu saattavat houkutella myös taimituholaisia. Oletettavasti silmuista syntyy ensi kesänä uudet kasvaimet ja niihin uudet neulaset. Elokuun alussa oli ilmeistä, että suurin osa viime kesänä syntyneiden kasvainten neulasista oli joko varissut tai jos ne olivat vielä kiinni versoissa, ne olivat taittuneet alaspäin. Kansainvälisen yhteistyön perusteella syyksi on nyt varmistunut Sydowia polyspora -sieni
Perusteluina oli muun muassa, että ”kirjan vähäeleinen kuvakerronta avaa arvokkaalla tavalla ihmisen ja luonnon vastavuoroisen herkkää, muutoksille altista tarinaa”. Harva hymyilee ollessaan yksin.” Ensimmäinen asia, jonka Leinonen havaitsi kalastajia kuvatessaan, oli miten vähän nuoria kalastajien joukossa on. Näistä aineksista syntyi valokuvaaja Antti J. Kyse on siitä, että Leinonen haluaa pitää kuvattavansa neutraaleina. LEINONEN, KUVAT Y hdeksän vuotta ja 22 kalastajaa. Kirjan alussa on lyhyt teksti sanan pyynti alkuperästä, muuten tekstiä ei kirjassa juuri ole. Alun perin Leinosen ajatuksena ei tosin ollut tehdä aiheesta kirjaa. ”Kirjan ulkopuolelle jäi paljon sellaisia kuvia, jotka olisi voinut ottaa siihen mukaan. Vuosi oli 2014. Joitain nuoriakin on, mutta suurin osa kalastajista on iäkkäitä miehiä. ”Jos valokuvakirjassa on paljon tekstiä, valokuva jää herkästi sivurooliin. Hymy johtuu usein siitä, että kuvattavaa jännittää olla kameran edessä tai että hän reagoi johonkin, mitä kuvaaja tekee. Pyynti-kirjaan kuvia päätyi hieman yli 70. Leinosen valokuvateos Pyynti – teos, joka kertoo kalastuksesta niin elinkeinona kuin elämäntapanakin. Pyörittelin kyllä mielessäni erilaisia esseitä ja laajempiakin tekstejä, mutta päädyin siihen, että pidän kirjan mahdollisimman minimalistisena”, Leinonen sanoo. Ajatusta seurasi lukematon määrä kuvauspäiviä kalastajien kanssa. Sitä Leinonen ei osaa sanoa, kuinka monta kuvaa hän otti yhdeksän vuoden aikana. ”Kalastajilla on merellä omia paikannimiä, jotka kulkevat suullisena perintönä ja ovat vain kalastajien tiedossa”, Leinonen kertoo. Leinosen valokuvateos Pyynti valittiin vuoden 2024 kauneimmaksi kirjaksi. Toimelias ammattikunta Hymyjä Pyynti-kirjassa ei näy, mutta se ei Leinosen mukaan tarkoita sitä, että kalastajat olisivat totinen ammattikunta. Kuvatekstit kertovat sanalla tai parilla, kuka kuvassa on tai missä kuva on otettu. Usein lähdettiin merelle, välillä tavattiin muuten vain. Pyrin kuvissani häivyttämään oman läsnäoloni. Suomen kirjataiteen komitea valitsi sen vuoden 2024 kauneimmaksi kirjaksi. ”Kalastajien ammattikunta on ikääntymässä. Silloin sain ajatuksen, että tästä olisi hienoa tehdä laajempikin reportaasi”, Leinonen kertoo. KALASTAJIEN MATKASSA Valokuvaaja Antti J. Yhdeksän vuoden aikana Leinonen ystävystyi monen kuvattavan kanssa niin, että pitää heihin edelleen yhteyttä. Työskentelytapani on sellainen, että tutkin maailmaa kameran läpi, joten kuvia tuli valtavasti.” Palkittu esikoisteos Pyynti on Iissä Pohjois-Pohjanmaalla asuvan ja työskentelevän Leinosen esikoisteos. Kuvateksteissä olevista paikannimistä kaikki eivät ole sellaisia, jotka löytyvät kartalta. METSÄSTÄ 9.5.2025 26 Metsälehti.fi LIINA KJELLBERG, TEKSTI ANTTI J. ”Kalastajat ovat myös aivan hillittömiä moniosaajia.” Kauko & Heikki, Ryytys Heikki, Karinkanta 11422_.indd 26 11422_.indd 26 3.5.2025 12.11.21 3.5.2025 12.11.21. Häntä oli pyydetty kuvaamaan ja haastattelemaan Perämeren kalastajia yhden kesän ajan. ”Ottamissani kuvissa ei yleensä hymyillä. ”Yhtenä päivänä istuin veneessä ja katsoin, kun kalastaja aukoi pitkään kalaverkon solmuja. Kalastus on monelle kalastajalle intohimo, joten töissä saatetaan olla vielä 80-vuotiainakin.” Toinen silmään pistänyt asia oli kalastajien toimeliaisuus
”Kala on terveellistä ja hyvää ruokaa, ja kalastaminen on jo sinällään mukavaa tekemistä. METSÄSTÄ 9.5.2025 Metsälehti.fi 27 ”Kalastajana pärjää, jos jaksaa touhuta eikä lannistu vastoinkäymisistä. Pyynti-kirjan voi tilata kirjakaupoista tai osoitteesta www.anttileinonen.com/kirja. ”Keltasävyisiä papereita ei löytynyt kovin monta. Yritin etsiä kotimaistakin paperia, mutta Suomessa ei ehkä enää valmisteta tällaista paperia. Kun Leinonen aikuistui, perusti perheen ja muutti Iihin, kiinnostus kalastukseen heräsi uudelleen. Leinosen kuvia on nähty esimerkiksi Metsälehden sivuilla. Iissä asuu paljon kalastajia, joten tuntui luontevalta alkaa kalastaa itsekin. Sen aiheena on amerikansuomalaisuus Minnesotan ja Michiganin alueilla. Hänen isänsä oli innokas kotitarvekalastaja, ja Leinonen kulki lapsena mukana kalastamassa. Leinosen oma kiinnostus kalastukseen juontaa lapsuudesta. Heidän pitää hallita niin elintarvikepuoli, pyydysten ja rysien korjaaminen, meribiologia, sääilmiöt, sähköja koneasentajan hommat kuin myyntityökin.” Hiipuva elinkeino Leinonen arvioi, että Pyynti-kirjasta välittyy jonkinlainen haikeus. Ehdolla oli ruotsalainen paperi, mutta kuvien päälle tuleva lakka teki siinä kuvien pinnasta rauhattoman.” Seuraavaksi Leinonen kertoo tekevänsä ”normihommia” eli kuvaavansa muun muassa eri tiedotusvälineille. Leinosen ehdot paperille olivat kovat. Hän halusi kirjan sivujen olevan lämpimän valkoisia, jotta valokuvien lumi olisi hieman kirjan sivujen valkoista kylmempää. ”Suomessa kulutetusta kalasta suuri osa on tonnikalaa tai Norjasta tuotua lohta. Hiue Kiviniemi SA N N A KR O O K 11422_.indd 27 11422_.indd 27 3.5.2025 12.11.23 3.5.2025 12.11.23. Kesällä Karinkannanmatala Karinkanta Heikki, Varessäikkä pyrimme syömään kalaa koko ajan, ja talvellakin meillä on verkot jään alla.” Italialaiselle paperille Pyynti on painettu Saksassa italialaisen paperiyhtiön Fedrigonin paperille. Suomen Ammattikalastajaliiton mukaan ammattikalastajien määrä on puolittunut 2000-luvun aikana. Kotimaisen kalan maine on hyvä ja moni haluaisi syödä sitä, mutta sitä ei oikein osata enää ostaa. Kalastajat ovat myös aivan hillittömiä moniosaajia. Päätoimisia ammattikalastajia oli vuoden 2021 lopussa 738, ja heistä 70 prosenttia lähestyi eläkeikää. Ammattikalastajien määrä hiipuu kovaa vauhtia. Monesti kotimaisen kalan hinta myös nousee ruokakaupassa niin korkealle, että se jää ostamatta”, Leinonen pohtii. Seuraava kirjahankekin on jo työn alla
Ajatus on ollut testata vanhan kansan konstia kallojen puhdistamiseksi niitä ympäröivistä kudoksista. Niitäkin vetää helppo eväs. Toki lähisuhde on kuolettava. Huhtikuussa tuli kolmen vuoden koejakso täyteen. Arvatkaapa, nokkivatko tiaiset talveksi oksaan ripustettuja kauriinpäitä. Olen kuitenkin kehottanut jättämään kännykän kotiin ja patistanut hänet mukaani metsään raottamaan muurahaispesään kätkettyä arvoitusta. Ripustin lintujen talviruokintapaikalle nuo samaiset kaksi kauriin päätä ja sidoin ne rautalangalla närhien ja harakoiden varkauksien varalta. Otin oppia esi-isiltä ja vein kuiKAURIINKALLOJA KUSIAISPESÄSTÄ Olisiko muurahaisista konservaattoreiksi. Ilveksen tappamasta naaraskauriista on jäljellä selkäranka ja kallo. Onni nosteli kauriinkallot kusiaispesästä. Kotinurkissa Itä-Savossa on asustellut viitisen vuotta kauriita. Kauriin päät hautuivat kolme vuotta muurahaispesässä. Kaikkia kiinnostivat vain talitangot. Kallot kusiaispesään Keväällä kolme vuotta sitten vaihdoin kallonpuhdistustaktiikkaa. Ennen muurahaisten konservointiapua kokeilin muitakin konsteja. Vähempikin olisi riittänyt. Tiaisista ei apua Metsäkauris ja ilves ovat luonnossa kuin luotuja toisilleen. Eivät linnut ole tyhmiä. Eivät noki ainakaan karvoista ja nahkasta puhtaaksi. Joka vuosi lähimetsistä on löytynyt useampia ilveksen tappamien kauriiden jäänteitä. 11425_.indd 28 11425_.indd 28 3.5.2025 12.12.40 3.5.2025 12.12.40. Eivät nekään koskeneet kalloihin. Kauris on ilvekselle juuri oikean kokoista riistaa pyydettäväksi. Syy saattaa kuulostaa eriskummalliselta. Pukinraadoilta olen kopistellut kirveellä päät talteen myöhemmät metsästysmuistot mielessä. Testattu on. Piilotin pesään kolme vuotta takaperin kaksi kauriin päätä. Nyt keväisestä kusiaispesästä pilkistää pari auringonvalon valkaisemaa kauriinsarven kärkeä. 14-vuotiaan poikani Onnin mielestä tässä olisi juuri nyt käynnistymässä kyseisen kaltainen kiinnostava ”unboxing-sessio”. PILKKEET 9.5.2025 28 Metsälehti.fi RIISTA JERE MALINEN, TEKSTI JA KUVAT SOMESSA on suosittua avata paketteja ja ihmetellä, mitä sisältä löytyy
Sarvet seinälle ”Mitä meinasit iskä näille tehdä?” poika kyselee nostellessaan päitä näkösälle. Aika moni on syönyt sushiakin, mutta suurin osa suomalaisista nauttii päivittäin punalevätuotteita tietämättään – muun muassa agar agaria (lisäaine E 406) erilaisissa ruoissa, kuten jäätelössä ja jugurteissa. Kesävahdiksi laitoin riistakameran. Vihreät, punaista valoa sieppaavat väriaineet ovat tehokkaita matalassa vedessä, mutta syvemmällä vedessä on vain sinistä valoa, jonka sieppaamiseen tarvitaan punainen väriaine. Ajattelin, etteivät ainakaan ketut tai supit niitä kähveltäisi. Kallojen valkaisuun myytävät aineet ovat nykyisin mietoja litkuja entiseen verrattuna. Tosin en silloin tiennyt puhdistavani koukusta punalevää. Niiden jäljiltä jäljelle pitäisi jäädä vain luuaines – siis sarvet ja kallo. METSÄN KÄTKÖISSÄ ”Mitä meinasit iskä näille tehdä?” USEIMMILLE punalevät ovat tuttuja vain valtamerten elämästä kertovista filmeistä. sammalia eikä niitä aina siksi huomaa elävinä kasveina pitääkään. KAMALA LUONTO SEPPO VUOKKO, teksti / JORMA PEIPONEN, kuva Tekijät ovat pitkän linjan luontoammattilaisia. Muutama kerran kusiaispesällä pyöri kettu ja supikoiria. Nimensä se on saanut siitä, että päärangassa on säännöllisin välein kimppuina lyhyitä sivuhaaroja. Minulle punalevät tulivat tutuiksi jo pikkupoikana, kun kävimme metsälammilla ongella. PILKKEET 9.5.2025 Metsälehti.fi 29 vuneet nahkapäät kusiaispesään. Vähintään 12-prosenttisena se luokitellaan räjähteiden lähtöaineeksi ja vaatii poliisiluvan. Aika ja muurahaiset ovat tehneet tehtävänsä. Sen avulla voi vaikka aloittaa uuden eksoottisen harrastuksen – tosin useimpien lajien määritys edellyttää mikroskoopin käyttöä. 11425_.indd 29 11425_.indd 29 3.5.2025 12.12.42 3.5.2025 12.12.42. Kaikilla on omanlaisensa elinympäristö. Onhan vetyperokdisivalkaisustakin on tullut aiempaa hankalampaa. Kirja on ilmaiseksi ladattavissa netistä. Muurahaispesän kaivelu vaatii sisua ja paksua nahkaa. Kaikki punalevät eivät siis ole punaisia. Muurahaiset ovat kuulemma konservaattoreitakin kovempia museomestareita. Särki kohtaa punaleviä sekä koskikivillä että metsälammissa; tässä turvetupsunauhaa hakorisuissa. Hautasin päät osittain neulasten alle ja peitin koko komeuden katiskaverkolla. Virtaavien vesien koskikivien harjaslevät ovat kuin lehtensä menettäneitä ahdinPUNALEVIÄ METSÄLAMMESSA. Karhulle tai mäyrälle en mahtaisi kuitenkaan mitään. Kirjan kuvitus on runsas ja teksti selkeää. Myöhemmin vasta selvisi, että lampien limamöykyt ovat punalevää, jonka vanha nimi oli helminauhaleiä, ja nimenomaan tämän happamien humusvesien lajin nykyinen nimi turvetupsunauha. Seinälle sarvet päätyvät joka tapauksessa. Ne nähdäkseen levää pitäisi tarkastella vedessä ja suurennuslasilla, sillä ilmaan nostetussa levä litistyy limaklöntiksi, jossa rakenne ei enää erotu. En tiedä haistoivatko ne kauriinpäät, mutta rauhaan ne jäivät. Alta paljastuu kellastunut kallon luu. Aina välillä vedestä nousi hakorisu, jossa oli tupsaleina sinivihreitä limamöykkyjä. Mietin riittäisikö pelkkä saippuapesu metsästysmuistojen viimeistelyyn. Ne ovat merten punaleviin verrattuina pienikokoisia eivätkä ulkonäöllään herätä huomiota. Kalloissa vielä kiinni repsottava nahka ja karvat irtoavat kevyesti rapsuttamalla. Suomalaisten lajien kirjoon voi tutustua Pertti ja Anssi Elorannan, Pasi Perämäen ja Janina Leen kirjan Suomen makean veden punalevät opastamana. Tupsunauhassa vihreitä väriaineita on niin paljon, että ne peittävät alleen punaisen värin. Makean veden punalevien joukko on yllättävän runsas, Suomessakin 29 lajia. Muurahaisten puhdistamat sarvet päätyvät aikanaan seinäkoristeeksi. Talvella lumi tuli suojaksi ja kameran saattoi ottaa pois pesävahdista
Lehdessä kritisoitu, vuonna 2023 käyttöön otettu turvemaametsien maaperämalli on tällaisen kehitystyön tulos. Suomessa metsäojitettujen soiden päästöt ovat suuret, koska metsäojitettuja soita on paljon, kasvihuonekaasuinventaarion piirissä yli nelinkertainen pinta-ala Ruotsiin verrattuna. METSIEN hävinnyt hiilinielu on Suomen ilmastotavoitteiden saavuttamisen kannalta todellinen ongelma. Päin vastoin, uusimmat vuoden 2022 päästöluvut kertovat, että Suomen metsäojitettujen soiden hehtaarikohtaiset päästöt (2,3 t CO2/ha/vuosi) eivät edelleenkään ole edes puolta Ruotsin raportoimista päästöistä (5,3 t CO2/ha/ vuosi). Ilmaston, ravinteisuuden ja maankäytön ohella keskeinen ojitetun turvemaan hiilidioksidipäästöjä säätelevä tekijä on vedenpinnan syvyys. Joukossa ei ollut myöskään soiden kasvihuonekaasupäästöjen asiantuntijoita. Viime vuosikymmenien kunnostusojitusten, puuston lisääntymisen ja ilmaston lämpenemisen takia metsäojitetut suot lienevät kuivempia kuin koskaan ennen. Se jos mikä on huonompaa kuin ei mikään. Maaperämallin lämpötilaherkkyys puolestaan on kuvaus siitä, miten vuoden aikana maaperästä vapautuva hiilidioksidipäästö muuttuu, kun touko-lokakuun ilman keskilämpötila muuttuu. Kukaan lehdessä haastatelluista ei ole ollut kehittämässä kasvihuonekaasujen inventaariolaskentaa tai osallistunut laskentaan. Nykyisessä turvemaametsien maaperämallissa hiilidioksidipäästöt kasvavat ilmaston lämmetessä, ja tämä kehitys on valitettavan realistinen. JUHA MIKOLA kasvihuonekaasuinventaarion menetelmäkehityksestä vastaava tutkimuspäällikkö, Luke PAAVO OJANEN suometsätieteen tutkija, Luke ja Helsingin yliopisto Laajempi versio ja lähteet ~ ~ Maan kattavin markkinapaikka. Oivalluksia ja ratkaisuja ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi on kuitenkin tarjolla, jos niihin uskalletaan tarttua. Laboratoriossa mitattu hiilidioksidipäästön lämpötilaherkkyys, johon Laurén maaperämallin lämpötilaherkkyyttä vertaa, on kuvaus siitä, miten aineen hetkellinen hajotusnopeus muuttuu, kun sen lämpötilaa muutetaan muiden tekijöiden säilyessä samoina. Puuston pohjapinta-alan ja vedenpinnan syvyyden välinen yhteys on voimakas, koska puuston haihdutus säätelee lämpimään vuodenaikaan vedenpinnan syvyyttä. Molemmissa on kyse hajotustoiminnan lämpötilaherkkyydestä, joka voidaan Laurénin tapaan esittää suhteellisena muutoksena lämpötilan muuttuessa. Näin laskettuna päästöarvio on samaa tasoa kuin nykyisellä turvemaametsien maaperämallilla lasketut päästöarviot. 2010–2014), mutta mallin koostaminen ja käyttöönotto inventaariolaskennassa vaativat vielä erillisen tieteellisen artikkelin (Alm ym. Mutta vaatimus, että näitä suhteellisia muutoksia kuvaavien lukuarvojen pitäisi olla samaa kokoluokkaa, on yhtä mielekäs, kuin vaatisi mansikoiden ja mustikoiden olevan samankokoisia, koska molemmat ovat marjoja ja molemmilla on läpimitta, joka voidaan mitata millimetreinä. Tarvitaan yhteistyötä ja toisia kunnioittavaa keskustelua. Turvemaametsien maaperän hiilidioksidipäästöjä on nykyisen kaltaisessa ilmastossa arvioitu myös simulaatiolla, johon sisältyy hydrologisella mallinnuksella tuotettu vedenpinnan syvyys (Lehtonen ym. 2023). LAURÉNIN argumentti, jonka mukaan turvemaametsien maaperämallin hajotuksen lämpötilaherkkyys on ylisuuri, on yksinkertainen ajatusvirhe. ”Päästöviisarit” eivät kuitenkaan ilmaston lämmetessä osoita ”taivaisiin”, kuten professori Laurén mallin tuloksia kuvailee. Kehitystyö oli mahdollista aiheesta tehdyn vertaisarvioidun tutkimuksen pohjalta (Ojanen ym. Tavoitteena on vähitellen tuoda inventaarion aikasarjavaatimukset täyttävä vedenpintamallinnus osaksi kaikkea turvemaiden päästölaskentaa. Vedenpinnan nostoon metsänkasvatuksen jatkuessa tähtäävät toimenpiteet ja niiden vaikutusten sisällyttäminen inventaariolaskentaan ovat tarpeen. Meillä metsätilakauppa käy! 11426_.indd 30 11426_.indd 30 3.5.2025 12.13.35 3.5.2025 12.13.35. Asian käsittely oli yksipuolista ja kritiikki perustui merkittävältä osin väärinymmärryksiin. Kasvihuonekaasuinventaarion laskijoiden, menetelmäkehittäjien ja tutkijoiden parjaaminen ei auta tässä tilanteessa yhtään. Hydrologisen mallinnuksen soveltamisesta inventaariolaskentaan alkaa olla hyviä kansainvälisiä esimerkkejä. PROFESSORI Annamari Laurénin huoli on, että nykyinen maaperämalli tuottaa turvemaametsille epärealistisia päästöarvioita, koska vedenpinnan syvyys ei suoraan sisälly malliin. 2023). PILKKEET 9.5.2025 30 Metsälehti.fi METSÄLEHDESSÄ 7/2025 kritisoitiin voimakkaasti Luonnonvarakeskuksen (Luke) tuottamaa kasvihuonekaasuinventaariota sekä väitettiin nykyisin käytössä olevaa metsäojitettujen soiden maaperän hiilidioksidipäästöjen laskentamallia ja sen taustalla olevaa tutkimusta kelvottomaksi. Luke vastaa kritiikkiin hiilitaselaskelmista KANNANOTTO Kasvihuonekaasuinventaariota kehitetään aktiivisesti ja uusia laskentamenetelmiä otetaan käyttöön, kun uusi tutkimustieto sen mahdollistaa. Metsälehden kirjoitusten taustalla lieneekin näkymä siitä, miten ”metsätoimiala on uhattuna”. Se on nykyisessä turvemaametsien maaperämallissa mukana epäsuorasti, puuston pohjapinta-alan ja ilman lämpötilan kautta
Sarjassa seurataan työuria metsäalalla. päivä. Tällä hetkellä työajastani hieman yli puolet menee siihen. Havahduin myös siihen, että silloisessa esimiestyössä vietin todella paljon aikaa tietokoneella. Samoihin aikoihin kaverini, joka työskentelee metsuriyrittäjänä ja arboristina, kysyi, haluaisinko auttaa häntä raivaustyömailla ja yksittäisten pihapuiden kaadossa. PILKKEET 9.5.2025 Metsälehti.fi 31 LIINA KJELLBERG, TEKSTI SEPPO SAMULI, KUVA Miten päädyit nykyiseen työhösi. Työ vei mukanaan niin, että päädyin opiskelemaan metsäalan perustutkinnon Hämeen ammatti-instituutissa Evolla. Upseerista metsuriksi Henri Arola nauttii metsuriyrittäjänä siitä, että kyseessä on palveluammatti. Metsäasiantuntija Hämeenkyrö Metsä Forest Vanhenee 23.5.2025 Metsäasiantuntija Huittinen-Köyliö-Vampula Metsä Forest Vanhenee 13.5.2025 Toimitusjohtaja Oulu, Helsinki, Rovaniemi Metsähallitus Metsätalous Oy Vanhenee 15.5.2025 Puunostaja Pieksämäki KME Oy Vanhenee 31.5.2025 Katso metsäalan työpaikat metsalehti.fi/ tyopaikat tai käytä QR-koodia. Yhteispeli on minulle helppoa. Mhy Keski-Suomi Metsänhoitoyhdistys Keski-Suomen hallitus on valinnut operaatiopäällikkö Jussi Linnalan yhdistyksen uudeksi johtajaksi. Vähintään yhtä tärkeää on se, että esimiestyö ja suorittava puun kaatoja hoitotyö ovat tällä hetkellä hienosti tasapainossa. Tässä työssä näkee välittömästi sen, mitä saa aikaan. Mistä pidät metsurin ja arboristin työssä. Pienyrittäjäkään ei tee mitään yksin, vaan tarvitsee ympärilleen verkoston. On. Katso video Metsälehden Youtubesta. Arboristiopinnot Hyriassa ovat loppusilausta vaille valmiit. Hän aloittaa Westaksella kesäkuun 16. Pari viime vuotta työni on koostunut pitkälti rakennetun ympäristön puiden kaadoista ja hoidosta. Jäin vuonna 2020 virkavapaalle työstäni Puolustusvoimilla ja opiskelin eräoppaaksi. Siitä on hyötyä, kun ympärillä on monta eri toimijaa ja jotain yhteistä pitäisi saada aikaiseksi. Tärkeää on sekin, että saa olla ulkona ja tehdä fyysisesti ja henkisestä haastavaa työtä. Myös palaute tulee suoraan. Kiipeilyä on paljon. Tänä keväänä aloitin yhteistyön Puunkaatajat Suomi Oy:n kanssa. Käytännössä puran tilauskantaa ja suunnittelen toimitukset yrityksessä työskenteleville metsureille ja arboristeille sekä resursoin muun muassa koneiden käytön ja kuljetukset. NIMITYKSIÄ Mhy Etelä-Suomi Metsänhoitoyhdistys Keski-Suomen johtajana vuodesta 2019 toiminut Eero Poikonen siirtyy valmistelemaan fuusiona syntyvää Etelä-Suomen metsänhoitoyhdistystä ja jatkaa Mhy Etelä-Suomen johtajana 1.1.2026 alkaen. Mietityttikö alan vaihtaminen. Myös johtamisen rutiinit ovat minulla aika syvällä. Minulla ei tuolloin ollut perusmökkisahuria enempää ammattitaitoa, mutta lähdin mukaan. 11426_.indd 31 11426_.indd 31 3.5.2025 12.13.37 3.5.2025 12.13.37. HENRI AROLA IKÄ: 40 vuotta KOTIPAIKKA: Hämeenlinna Työ: arboristija metsuriyrittäjä sekä eräopas KOULUTUS: upseeri, sotatieteiden maisteri 2009, luontoalan ammattitutkinto 2021, metsuri-metsäpalvelujen tuottaja 2022, arboristi 2025 AIEMPI TYÖ: useat erilaiset upseerin tehtävät Puolustusvoimissa, sotilasarvo kapteeni (evp) w KUKA. Olin kuitenkin ollut pitkään saman työnantajan palveluksessa ja minulla oli tiettyä leipääntymistä siihen hommaan. Parasta on se, että kyseessä on palveluammatti. Pesti alkaa kesäkuun 16. Asiakkaalla on jokin puihin liittyvä haaste tai ongelma, johon pystyn tarjoamaan ratkaisun ja näin auttamaan asiakasta. Nykyinen tuotantojohtaja Sakari Virtanen siirtyy eläkkeelle kesällä 2025. URAPOLKU Henri Arolan työ on koostunut parin viime vuoden ajan pitkälti rakennetun ympäristön puiden kaadoista ja hoidosta. Metsurin töitä tehdessä heräsi ajatus eräoppaan ja metsurin työn yhdistämisestä. Viihdyn luonnossa ja olin unelmoinut eräoppaan työstä jo pitkään. Onko edellisestä työstäsi hyötyä nykyisessä työssäsi. Se tuntuu hyvältä. Kyseessä on kolmen nykyisen metsänhoitoyhdistyksen eli Kanta-Hämeen, Päijät-Hämeen ja Uusimaan yhdistyminen. Millainen työnkuvasi on. Westas Sahakonserni Westaksen uudeksi tuotantojohtajaksi on nimitetty diplomi-insinööri Sami Kotivuori. päivä. Ajattelin, että unelmaa eräoppaan ammatista ja uran vaihdosta on syytä alkaa toteuttaa tämän elämän aikana. Yhdistyksestä tulee yksi Suomen suurimmista. Jatkossa teen tätä yhä enemmän, mutta kokonaan en halua käytännön ulkotöistä luopua. Olen vähentänyt eräoppaan töitä, ja tällä hetkellä yritykseni Arola Outdoor Servises tarjoaa käytännössä vain metsurin ja arboristin töitä. Mietitytti, pelotti ja epäilytti
Metsien kokonaispuusto n. 040 510 8085 www.metsalehti.fi/metsamaa Metsämaa -palvelu etsii ja yhdistää! Kaikki metsien raivaukset, istutus, boorilannoitus yms. 1255 m 3 . 840 m 3 . mennessä www.kontiki.fi/lukijamatkat/ tai ilmoittautumiset@kontiki. MATKAN HINTA Alkaen 1629 € / hlö jaetussa 2 h-huoneessa. 029 432 6114 Verkkokoordinaattori Jenny Rantanen p. Kokonaispuusto n. 4000 m 3 . 45.000 €, yhteismetsäosuuksilla HP 53.000 € Kohteita myy: Punkaharjun Metsäpalvelu Oy LKV, Antti Kakkonen, puh. Hp.50.000 € / tarjous viim. vuosikerta. Metsät 3 eri palstassa. KESKIVIIKKO Retki Krimmin vesiputousten äärelle sekä vierailu Hohe Tauernin kansallispuistokeskuksessa. 31.5.2025. P. Kohde myydään tarjousten perusteella, hintanäkemys 60.000 €. 2,1 ha:n määräalan. Pellon vuokrasopimus loppunut. Maapohjat pääosin MT. Rehevät maapohjat. Kotimatka. METSÄ/PELTOKIINTEISTÖ, Mäntsälä 30,59 ha. Simpelejärven rantaviivaa n. Kasvupohjat rehevät, kokonaispuusto n. 050 438 2865 UIkoasu Anna Back p. 09 315?49?840 asiakaspalvelu@ metsalehti.fi Asiakaspalveluvastaava Annika Andersson Asiakaspalvelusihteerit Mira Viinikanoja Pirjo Sutela-Mero MARKKINOINTI Levikkipäällikkö Pasi Myllymaa p. Järviristeily. Kalaja Pyhäjokilaaksot mereltä noin100 km sisämaahan. 11,3 ha ja peltomaata n. 029 432 6116 Valtteri Skyttä p, 029 432 6115 Heli Virtanen p. 11.5.2025 mennessä. MatkallaZell am Seehen tutustumme sahan toimintaan, jossa toimii myös höyläämö ja oma bioenergialaitos. Hp. Metsätila, johon sisältyy n. 029 432 6110 Tiia Puukila p. Hp. METSÄTILA, Vihti, Haimoo 6,97 ha. Lukontie menee metsän läpi, eli saavutettavuus erinomainen. 23.10. 22.10. Kokonaispuusto arvion mukaan n. PERJANTAI Vierailemme Adolf Hitlerin Kotkanpesässä. 029 432 6029 ASIAKASPALVELU klo 9–15 Tilaukset ja osoitteenmuutokset p. Mäntsälän eteläpuolella sijaitseva kiinteistö. Metsämaa n. Kohteita myy: PJT Forest Oy LKV, Teemu Saarinen, puh. Tarjouksen voi tehdä erikseen metsistä ja pellosta: Hp. 11427_.indd 32 11427_.indd 32 3.5.2025 12.14.46 3.5.2025 12.14.46. METSÄTILA, Mäntsälä, Kaukalampi 75,18 ha. Taimikkovaltainen metsätila. 029 432 6109 Keski-Suomen aluetoimittajat Mikko Riikilä p. Kasvupohjat lehtomaista kangasta, hyvä tieverkosto. 150 metriä, kaavamerkintä M-1 (maaja metsätalousalue) sekä osuus Laikon yhteismetsään 689–874–1–0 (osuuden suuruus 0,001420/0,918589). ILMOITTAUTUMISET JA TARKEMMAT TIEDOT Lisätiedot ja ilmoittautumiset 14.7. Matkan päätteeksi vierailemme historiallisen Hitlerin Kotkanpesän huipulla. 986 m 3 . 029 432 6117 ilmoitukset@ metsalehti.fi 93. Maapohjat pääosin MT. Metsämaata n. 029 432 6108 Eero Sala p. Pihaja puistopuiden kaadot ja pilkkomiset. 029 432 6059 Taloustoimittaja Mikko Häyrynen p. 0,65 ha peltoa. 62.000 € / tarjous (metsät) Hp. 24.10. perustettu 1933 9.5.2025 PALVELUJA TARJOTAAN NIMITYS MYYDÄÄN www.metsalehti.fi/metsamaa METSÄTILA, Oravaniemi, Parikkala 14,1 ha. 177.000€ / tarjous viim. TARJOUKSET 20.5.2025 klo 16 mennessä joko sähköpostitse osoitteeseen antti.kakkonen@metsat.fi tai Punkaharjun Metsäpalvelu Oy LKV, Kauppatie 24, 58500 Punkaharju. 040 1623991 Toimitussihteerit Jussi Collin p. Tyrjänjärven rantaviivaa n. Myyjä pidättää oikeuden hyväksyä/hylätä saadut tarjoukset. Pellon pinta-ala n. RANTAMETSÄTILA, Tyrjä, Parikkala 4,73 ha. 040 9648 923 Ohjelmassa on monipuolista metsään ja maatalouteen liittyvää ohjelmaa, kuten vierailu sahalla, metsänhoitoa Schmittentalin laaksossa ja tutustumista perinteiseen pientilaan. TORSTAI Ihailemme Grossglocknerin jäätikkömaisemia ja vuoristometsiä. Hp. 044 264 6507. 1487 m 3 . 75 m. Metsäarviossa otettu huomioon keskeneräiset puukaupat ja uudistettaviksi sovitut kuviot, jotka maastossa vielä aukeita. Lisäksi todistamme Krimmlin vesiputousten voimaa, vierailemme Hohe Tauernin kansallispuistokeskuksessa sekä ihailemme Grossglocknerin upeita vuoristomaisemia. Kokonaispuusto n. PILKKEET METSÄLEHTI Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki etunimi.sukunimi @ metsalehti.fi TOIMITUS Päätoimittaja Petri Koskinen p. 029 432 6112 Toimittajat Liina Kjellberg p. 31.5.2025. 115.000 € / tarjous (pelto) Pellon vuokrasopimus voimassa 31.12.2028 asti. Myyjä pidättää itselleen talouskeskuksen ympäriltä n. Hinta sisältää Finnairin edestakaiset lennot Helsinki München, 4 yön majoitus aamiaisella, suomalaisen paikallisoppaan palvelut, ohjelman mukaiset kuljetukset, retket ja sisäänpääsymaksut, 4 x illallinen, Metsälehden edustaja mukana koko matkan ajan. Vastuullinen matkanjärjestäjä Oy Kon-Tiki Tours Ltd METSÄLEHDEN LUKIJAMATKA ITÄVALTAAN 20.-24.10.2025 20.10. 11,5 ha. 877 m 3 , heti hakattavissa n. 4,56 ha. Ei rantarakennusoikeutta. 336.000 € / tarjous viim. 21.10. 029 432 6118 MEDIAMYYNTI Myyntipäällikkö Tuomo Vuorinen p. TIISTAI Perehdymme metsänhoitoon Schmittentalin laaksossa sekä vierailemme pientilalla. fi tai puh: 09 466300. MAANANTAI Lento Müncheniin. 0,6 ha. 029 432 6111 Sami Karppinen p
Voit ratkoa sen päätteellä ja lähettää sähköisesti heti saatuasi ruudut täyteen. 09 315 49 840 (ma-pe klo 9-15). OIKEIN ratkaisseiden kesken arvomme kolme 20 euron rahapalkintoa. Kuoreen tunnus ”Metsäkrypto 9”. Vuosittain julkaistava Metsäverokirja kotiin postitettuna (arvo 29 €) . PALKINNOT metsäristikosta 6 on arvottu seuraaville kolmelle: Pasi Brusila, Kuhmalahti; Timo Härkälä, Kyynärö ja Pirjo Kinnunen, Suomussalmi. Tilauksen voi irtisanoa koska tahansa ennen uuden tilauskauden alkua olemalla yhteydessä Metsälehden asiakaspalveluun asiakaspalvelu@metsalehti. ONNITTELUMME heille ja kiitokset kaikille mukana olleille. tai p. audion) ja näköislehtiarkiston, Metsälehti.fi -verkkopalvelun maksulliset sisällöt sekä Metsätietäjä palvelun (arvo 11,90 € / kk) . Metsälehti Digin sisältö kokonaisuudessaan: Näköislehti (sis. Laskutuslisä paperilaskuissa 3,90 €. PILKKEET 9.5.2025 METSÄKRYPTO 9 METSÄRISTIKKO 6, OIKEA RATKAISU Nimi Lähiosoite Postinumeroja paikka IBAN-tilinumero TÄMÄN metsäkrypton vastausten tulee olla perillä 23.5.2025 osoitteessa Tapio Palvelut Oy / Metsälehti, Maistraatinportti 4 A 3 krs, 00240 Helsinki. Laskutuslisän voi välttää ottamalla käyttöön ympäristöystävällisen e-laskun (ilmoittamalla asiasta omaan pankkiin) tai sähköpostilaskun (yhteys Metsälehden asiakaspalveluun puh. Tilausmaksu on vähennyskelpoinen metsäverotuksessa METSÄLEHTI maksaa postimaksun TUTUSTU LEHDEN TILAUSMAHDOLLISUUKSIIN osoitteessa www.metsalehti.fi/tilaa-lehti KYSY eri tilausmahdollisuuksista asiakaspalvelusta asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai 09 315 498 40 (osoitekentässä) Kestotilaajan edut: ETUSI kestotilaajana ovat arvoltaan 171,80 €/v Pa lv el uk or tt i METSÄLEHTI Maistraatinportti 4 A 00240 Helsinki Tunnus 5011305 Info: 00003 00003 Vastauslähetys Kestotilaus on voimassa toistaiseksi, kunnes se irtisanotaan. 11427_.indd 33 11427_.indd 33 3.5.2025 12.14.48 3.5.2025 12.14.48. 09 315 49 840 tai asiakaspalvelu@ metsalehti.fi). Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot Lehden saajan osoite Sukunimi Etunimi Syntymävuosi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Päiväys Allekirjoitus Sähköposti Puhelinnumero Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Osoitteenmuutos / alkaen Lahjatilaus Irtisanon tilauksen Asiakasnumero: . RISTIKKO löytyy myös osoitteesta www.sanaristikot.net. PARANNAMME Metsälehden maksutapamahdollisuuksia ja luomme asiakkaille helpompia, nopeampia ja turvallisempia maksutapoja
Korhonen on toiminut nykyisessä vakansissaan viime vuodesta. Käytännössä tämä näkyy uittopaikkojen tiestön ja puuvarastoina toimivien terminaalien saneerauksina. Järvi-Suomen uittoyhdistys vastaa uitoista Varkaus– Joensuu-akselin pohjoispuolisella vesistöllä. Uittopäällikkö Esa Korhoselle Vuoksen vesistöt ovat tuttuja. Ne myös keventävät muiden kuljetusmuotojen kapasiteettija väyläkuormituksia.” Myös jatkossa uitot puoltavat paikkaansa – kunhan tärkeitä solmukohtia, uittokaluston lisäksi myös myös tiestöä ja terminaaleja, kehitetään edelleen. Tuossa määrässä se liikkuu myös tänä vuonna. Varsinaiset uitot alkoivat toukokuun ensimmäisellä viikolla. Puut ajetaan veteen joko suoraan metsävarastoilta tai uittoterminaaleista. Huhtikuun lopussa puolestaan vastaavat veteenajot tapahtuivat Maaningalla ja Ristiinassa. Mukana on myös metsänomistajien edustus. ”Lisäksi uitot täydentävät monipuolista logistiikkaverkkoa ja lisäävät huoltovarmuutta. ”Unohtamatta kustannustehokkuutta”, Korhonen lisää. 9.5.2025 34 Metsälehti.fi PILKKEET AJANKOHTAINEN MIKÄ. Tehokas puunkuljetustapa Korhosen mukaan uittojen ansioksi voi laskea jopa sen, että Suomi-kuva on kirkastunut etenkin Keski-Euroopassa. Niissä tukkeja uittavien yritysten määrä on lisääntynyt aiemmasta yhdestä neljään muutaman edellisen vuoden aikana. Uitettava puumäärä on vakiintunut reilun 600 000 kuutiometrin tasolle. Korhosen mukaan nämä kaikki yhdessä ovat muuttaneet uittopaikkojen ilmettä merkittävästi. JARI HAKALA MILJOONIEN eurojen puulastit lipuvat laineilla tänäkin vuonna. Korhosen mielestä olemassa oleva uittoinfra, uitettavan puun kapasiteetti ja kaiken takana oleva osaaminen tarjoavat ylivoimaisesti tehokkaimman muodon puun kuljetuksille sekä sen varastoinnille. TI M O H A RT IK A IN EN VUOKSEN VESISTÖN UITTO Vuoksen vesistöissä puun uitoista vastaavat Järvi-Suomen uittoyhdistys Oy ja Perkaus Oy. Ne kestävät marraskuulle. Sitä ennenkin työnkuva oli lähellä uittoja, sillä vuodesta 2018 Korhonen työskenteli UPM Metsän logistiikkapäällikkönä ja siinä ohessa teki työtä myös Uittoyhdistykselle. Yhdistys uittaa puuta kuluvalla uittokaudella viidelle eri puunjalostustehtaalle Etelä-Savoon ja Etelä-Karjalaan. Uittoyhdistyksen jäseniä ovat Metsähallitus, Metsä Group, Stora Enso Oyj sekä UPM-Kymmene Oyj. Järvi-Suomen uittoyhdistyksen uittopäällikkö Esa Korhosen mukaan uitot puoltavat paikkaansa edelleen. ”Uittoinfraa on kunnostettu, ja toimintapoja on muutettu vastaamaan tämän päivän vaatimuksia”, Korhonen kertoo. Uitot yhä voimissaan Tukit uivat Vuoksen vesistöissä tänäkin kesänä – entistä pirteämmin. JÄ RV ISU O M EN U IT TO YH D IS TY S Hinaaja Tarmo vetää arkistokuvassa uittolauttaa Konnuksen kanava-alueella Leppävirralla. Tämän vuoden uitot alkoivat veteenajojen merkeissä Kiteen Puhoksella huhtikuun alussa. Vesialueiden kulkupuomituksia sekä turvallisuusja öljyntorjuntavälineistöä on myös pistetty uusiksi. Samalla uitettava puumäärä on tuplaantunut vuosien 2016–2017 tasosta, jolloin se oli matalimmillaan aikoihin. Viimeksi mainittuja Uittoyhdistyksellä on kaikkiaan yli parikymmentä eri puolilla Itä-Suomea. Tämä näkyy uittojen selvänä piristymisenä Vuoksen vesistöissä, eli Saimaalla, Kallavedellä ja Pielisellä. 11428_.indd 34 11428_.indd 34 3.5.2025 12.15.40 3.5.2025 12.15.40
Mies tarkoitti kunnianosoituksellaan Yhdysvaltojen ensimmäistä presidenttiä, George Washingtonia. Palmun siemenet ovat helposti itäviä, ja suurten palmujen alla kasvaa paikoin tiheitäkin palmupöheikköjä. Presidentinpalmu voi saavuttaa jopa 25 metrin pituuden. Seuraava Metsälehti ilmestyy 23.5.2025 HEIKKI NUORTEVA, TEKSTI JA KUVA ERÄS amerikkalainen kotoperäinen palmulaji jäi vahvasti mieleeni vieraillessani 80-luvun alussa ensi kertaa West Palm Beachin kasvitieteellisessä puutarhassa, lähellä maan nykyisen presidentin majapaikkaa Floridassa. PALMU KALIFORNIAN KULTA-ALUEILTA EERO SALA TOUKOKUUSSA 1935 Metsälehdessä pohdittiin harsintaja avohakkuita. Lajia on istutettu ympäri Yhdysvaltoja sekä moniin maihin Amerikan mantereen ulkopuolelle. Presidentinpalmu sai nykyisen tieteellisen nimensä saksalaisen kasvitieteilijä Hermann Wendlandin antamana vuonna 1879. Nimestään huolimatta presidentinpalmu lajina kasvaa Floridassa vain istutettuna. Tämä on saattanut auttaa niitä selviytymään läpi kylmien ilmastojaksojen. Kyseinen palmuyksilö, presidentinpalmu (Washingtonia filifera ), oli silloin vain miehenmittainen, ja sen viuhkamaiset kauniit lehdet olivat nuoressa yksilössä käsin kosketeltavissa. Itse lehtiruoti on pituudeltaan metristä kahteen, mutta siitä haarautuvat lehdykät voivat olla saman mittaisia. Meillä on yleensäkin tasaikäisiä metsiä suosittu ja viime aikoina tasaikäiset ja puhtaat metsiköt olleet ihanteita, joihin on pyritty.” Ruotsalaisnäkemyksen mukaan taas tasa-ikäisissä metsiköissä ei kasva yhtä hyvää puuta kuin eri-ikäisissä. Sileä runko on hyvin vahva ja palonkestävä. Maastopalon sattuessa, kuivat lehdet ovat hyvin paloherkkiä ja aiheuttavat palaessaan pahoja runkovaurioita. Paikalliset asukkaat puhuvat palmun alushameesta tai helmasta. ”Kultaa taikka kunniaa” Kuivuutta hyvin kestävä presidentinpalmu on suosittu kadunvarsija puistopuu. 9.5.2025 PILKKEET NUORTEVA SITAATTI MISTÄ TYÖNTEKIJÄT METSIIN. Palmun runko kapenee tasaisesti latvaa kohti ja voi suurimmillaan olla metrin paksuinen. Luontaisesti sitä tavataan Yhdysvaltojen lounaisosissa ja Meksikossa. ”Omassa maassamme ei harsinnan ystäviä ole yleensä ollut, ei ainakaan siinä mielessä, että metsiä olisi kasvatettu eri-ikäisinä. Sen sijaan ”kuusimetsissä ja hyvällä maalla asia voi olla toinen”. Lehtikokonaisuus muistuttaa ulkoasultaan suurta kämmentä. ”Lihotetaan niitä puita, jotka muutenkin ovat teknillisesti puulajiltaan heikoimpia ja tuhlaamme niitä puita, jotka sopivalla hoidolla voitaisiin kasvattaa tasasyisiksi ja painavaksi tavaraksi.” Metsälehden mukaan ruotsalaisnäkemyksessä oli paljon ”hyvää ja vaarin otettavaa”, mutta suomalaismänniköissä verrattain karulla maalla eri-ikäiskasvatus tuskin onnistuisi. Omalla tavallaan kaikki Palm Beachin piirikunnan palmut ovat lajeina ”maahanmuuttajia”. Tyypillistä presidentinpalmulle on, että sen vanhat lakastuneet lehdet pysyvät pitkään tiukasti kiinni, ja voivat joskus peittää koko rungon alaosan tyveen saakka. Pontimena olivat Ruotsissa julkaistut näkemykset, joissa puollettiin metsän eri-ikäiskasvatusta. Hyvin lyhytaikaisesti presidentinpalmu voi sietää lähes kymmenen asteen pakkaslukemia. Julkaisussaan hän perusteli nimenmuutosta vapaasti kääntäen: “Ehdotan tälle aiemmin Braheaksi tai Pritchardia filiferaksi kutsutulle kasville sukua nimeksi Washingtonia , muistoksi suuresta amerikkalaisesta”. Suotuisissa olosuhteissa presidentinpalmu saavuttaa jopa 25 metrin pituuden. Näin siksi, että aukeilla aloilla tuotetaan puuta, jonka vuosilustot nuorella iällä ovat laajat ja suuret. ” NIELUJEN KASVATTAMISEEN VAADITUT HAKKUURAJOITUKSET EIVÄT MENE IHAN HEITTÄMÄLLÄ LÄPI, KUN TALOUSJA TYÖLLISYYSVAIKUTUKSET OVAT MERKITTÄVIÄ JA YKSITYISET METSÄT NAUTTIVAT OMAISUUDENSUOJAA.” MAAJA METSÄTALOUSMINISTERIÖN KANSLIAPÄÄLLIKKÖ PEKKA PESONEN AUDIO MEDIAN HAASTATTELUSSA. Aikojen saatossa luonnolliset presidentinpalmukeitaat ovat säilyneet etenkin kuumien lähteiden lähettyvillä. Sileän runkopinnan hiiltyminen sen sijaan kovettaa kuorta ja edesauttaa palmun selviytymiskykyä myöhemmissä maastopaloissa. Harsia vai avohakata. 11428_.indd 35 11428_.indd 35 3.5.2025 12.15.41 3.5.2025 12.15.41. Näky ei ole kovin esteettinen kaupunkitai puistomaisemassa, joissa kuivuneet lehdet usein poistetaan. METSÄLEHTI SILLOIN ENNEN Sarja kertoo, miltä maailma näytti Metsälehden sivuilla tähän aikaan vuodesta joskus ennen
Rekisteröidy ja käytä maksutta Hyödynnä metsävarallisuustietosi tehokkaasti Käytä apuna toimenpidesuosituksia ja tuoreita hintatilastoja Kilpailuta puukaupat itse tai ammattilaisen avulla Varmista itsellesi parhaat puukaupat Helposti parhaat puukaupat Kuutio_Metsalehti_ts_260x360mm_20250423_.indd 1 Kuutio_Metsalehti_ts_260x360mm_20250423_.indd 1 23.4.2025 16.35 23.4.2025 16.35 11429_.indd 36 11429_.indd 36 3.5.2025 12.17.09 3.5.2025 12.17.09. Metsänomistaja, älä tyydy yhteen! Vertaa vaihtoehtoja puukauppaan luotettavasti ja helposti