Miksi ne eivät ole yleistyneet. PERUSTETTU VUONNA 1933 11413_.indd 1 11413_.indd 1 3.5.2025 11.29.23 3.5.2025 11.29.23. TORSTAINA 7. TOUKOKUUTA 2025 . NRO 9 . NRO 18 Pienillä hakkuukoneilla mahtuu harventamaan myös ajourien välistä. Sivut 8–11 PIENELLÄ KETTERÄSTI PERJANTAINA 9. LOKAKUUTA 2021
Aika näyttää, onko kyse suuremman muutoksen ensimmäisestä signaalista. Yhdestä kiintokuutiosta tulee energiaa noin kaksi megawattituntia, joten yksi terawattitunti uuden teknologian lämpöä korvaa puolisen miljoonaa kuutiota haketta. PERUSTETTU VUONNA 1933 11413_.indd 1 11413_.indd 1 2.5.2025 9.00.08 2.5.2025 9.00.08 Roger Häggblom ensiharvensi männikköä Terri-yhdistelmäkoneella. Metsälehti 93. Myös Kaakkois-Suomen suunnalla metsäenergiabuumin kerrotaan loppuneen ja käyttömäärien vähentyvän jatkossakin. Sivut 8–11 PIENELLÄ KETTERÄSTI PERJANTAINA 9. Kysyntähuippu käsillä Bioenergiayhdistyksen toimialapäällikkö Hannes Tuohiniitty arvioi, että kaukolämmössä metsäenergian kysyntähuippu voi olla käsillä näinä vuosina. TOUKOKUUTA 2025 . Viime vuosi oli hyppäys, ja investointipäätöksiä on jo 1 500 megawatin verran.” Laskennallisesti sähkökattilat korvaavat jo 300 000 kuutiota haketta. vuosikerta, perustettu 1933 Julkaisija Tapio Palvelut Oy Aikakausmedia ry:n jäsen ISSN 0355-0893 (painettu) ISSN 2737-1123 (verkkojulkaisu) Levikki 31 141 (LT/23) Lukijoita 248 000 (KMT/24) Painopaikka PunaMusta, Joensuu MIKKO HÄYRYNEN, TEKSTI MARJAANA MALKAMÄKI, KUVA POHJOIS-SAVON metsänhoitoyhdistys ilmoitti hiljattain lopettavansa yli 30 vuotta toimineen korjuupalvelunsa. Kuva Sami Karppinen. 11414_.indd 2 11414_.indd 2 3.5.2025 11.32.27 3.5.2025 11.32.27. Syynä on energiapuun niukentunut kysyntä, jota johtaja Pekka Sahlman pitää pysyvänä ilmiönä. NRO 18 Pienillä hakkuukoneilla mahtuu harventamaan myös ajourien välistä. ”Sähkökattiloiden tuleminen on alkanut. Niukkeneva puupolttoaineen tarve saadaan sen jälkeen tyydytettyä metsäteollisuuden sivutuotteilla.” Korjuupalvelu korjasi viime vuonna puuta noin 140 000 kuutiometriä ja työllisti kymmenen metsäkoneyrittäjää. LOKAKUUTA 2021 . NRO 9 . ›› 4 Kuitupuun kova kysyntä jatkuu ›› 12–13 METSÄSTÄ Näin hyödynnät ennätyksellisen siemensadon ›› 18–19 Ensiapuvälineet mukaan metsään ›› 22–23 Kunnon tili hakkuutähteillä ›› 24–25 PILKKEITÄ Kaunein kirja kuvaa kalastajia ›› 26–27 Muurahaiset konservaattoreina ›› 28 TÄSSÄ NUMEROSSA TORSTAINA 7. AJANKOHTAINEN / UUTISET 9.5.2025 2 Metsälehti.fi UUTISET Onko metsätilojen kaupassa käsillä jo hintahuippu. Miksi ne eivät ole yleistyneet. Määrää voi suhteuttaa siihen, että viime vuonna metsäenergiasta tehtiin pystyja hankintakauppoja yhteensä 6,3 miljoonaa kuutiota. Muutos muutosten joukossa ”Ei voi kuitenkaan sanoa, että METSÄENERGIAN KIITO TAITTUU Sähkökattilainnostus on alkanut, ensimmäinen mhy-korjuupalvelu pantiin jo pakettiin ja kuituja energiapuun hinnat alkavat eriytyä. Kun sähkökattiloiden päälle tulee myös datakeskusten jäähdytyksen hukkalämpöä hyödyntäviä investointeja, niin uuden teknologian lämmöntuotanto voi nousta 2030-luvulla useaan terawattituntiin. ”Lämpölaitoksilla rakennetaan sähköön perustuvaa kaukolämmön tuotantokapasiteettia
UUTISET 9.5.2025 Metsälehti.fi 3 METSÄENERGIAN KIITO TAITTUU ”Ei voi sanoa, että metsäenergian bileet olisivat ohi.” metsäenergiassa bileet olisivat ohitse. 11414_.indd 3 11414_.indd 3 3.5.2025 11.32.34 3.5.2025 11.32.34. € 2014 2016 2018 2020 2022 2024 2014 2016 2018 2020 2022 2024 2014 2016 2018 2020 2022 2024 Bioenergiayhdistyksen Hannes Tuohiniitty ennakoi, että metsäenergian kysyntähuippu saattaa olla käsillä ja vuosikymmenen loppu mennään laskutunnelmissa. Jos jalostetumpi tuotanto ei tuo lisäarvoa raaka-aineeseen asti, niin markkinoilla on häiriö. ”Mahdollista ja todennäköistä on, että kuitupuun ja energiapuun lähentyneet hinnat alkavat taas eriytyä.” Kohti selkeää toimintakautta Hakevuori Oy on toimittanut metsäenergiaa eteläisessä Suomessa koko tämän vuosituhannen. SE OLI LIIAN HYVÄÄ MARKKINOILLA tapahtuu häiriöitä ennustamattomasti, mutta varmasti. Metsäenergia sai nostetta Venäjän-puun poisjäännistä, turpeesta luopumisesta ja kylmästä toissatalvesta. Nyt on koettu leuto talvi ja ennen kaikkea alkava teknologiamuutos. ”Monta tekijää on samanaikaisesti muuttamassa markkinaa, ja se näkyy määrissä ja varmasti myös hinnassa.” Ahonen ennakoi, että bioenergiasta on tulossa talvikauden hittituote, sillä isoilla toimijoilla energian tarve keskittyy pääsääntöisesti keskitalveen. Kestävämpää on, että markkinat palkitsevat hyvästä työstä, eivät tekemättömyydestä. Yhteisvaikutus on vienyt energiapuumarkkinan murrokseen. Kuitupuusta jalostetaan kartonkia ja paperia, metsäenergia poltetaan pois, joten kaiken järjen mukaan hintojenkin tulee olla eri tasoilla. Lentoja meriliikenteen polttoaineiden hiilineutraali raaka-aine on vielä ratkaisematta, ja metsäperäisille polttoaineille voi tulla aitoa kysyntää. ”Jos kokonaiskysyntä hiljalleen laskee, niin jonkun täytyy myös luopua.” Tuohiniitty uskoo, että jotain voi tulla tilalle. Toimitusjohtaja Reijo Wuorio ei hätkähdä sähkökattiloita, sillä tuulettomina pakkasviikkoina ne eivät halpaa sähköä saa. Joskus ne ovat puolesta, joskus vastaan. ”Seuraavan lämmityskauden toimitussopimukset on tehty ihan entisen kokoisina.” Wuorio näkee jopa, että sähkökattilat selkeyttävät tilannetta, kun kesällä ei tarvitse viedä yksittäisiä kuormia. Metsäenergian hinta nousi niin korkeaksi, että kuitupuun ja metsäenergian tarjouksia oli vaikea verrata. ”Niitä odotellessa tämä vuosikymmen mentäneen laskusuhdanteessa.” Kulminaatiopisteessä ollaan ”Metsäenergiassa on samanaikaisesti kausivaihtelua kylmästä leutoon, sekä pysyvä muutostila”, Karjalan Metsä ja Energian, lyhyemmin KME Oy:n toimitusjohtaja Olli-Pekka Ahonen luonnehtii. Viivästyneen taimikonhoidon ihan järkeväntuntuinen vaihtoehto oli lisäviivästäminen ja myynti energiapuuksi nuoren metsän hoidon tukineen. Kun on selkeä toimintakausi ja kausi, jona ei ole toimintaa, niin silloin voi katsoa muita töitä. Ala on jatkuvasti ollut muutoksessa ja tämä on taas yksi muutos.” Joka tapauksessa aikaikkuna metsäenergian korjuulle ja käytölle lyhenee, mikä tuo haasteita sekä metsäpäähän että varastointiin. 3 6 9 12 15 1000 2000 3000 4000 5000 6000 20 40 60 80 Lä hd e: Lu on no nv ar ak es ku s Hinta e/m , energiapuu keskimäärin Pystykauppojen määrä, 1000 m 3 Pystykauppojen kauppasumma, milj. Murros on suurempi ruuhka-Suomessa taajamien lähellä, sillä sähkökattilat ja lämpöakut ovat isojen lämpölaitosten juttu. MIKKO HÄYRYNEN KOMMENTTI Energiapuun hullut vuodet Energiapuun pystykauppojen hinnat ja määrät ja niistä lasketut kauppasummat. Jopa taimikonhoito alkoi tuntua paikoin vanhanaikaiselta. ”Eniten tämä vaikuttaa toukokuun ja elo-syyskuun toimintaan, ja hakkurimiehet saavat pitemmän loman.” Vaikka Hakevuorella metsäenergian toimitusmäärät pitävät, niin hinta on taittunut, Wuorion tuntuman mukaan 10–15 prosentilla. Metsänomistajat voivat onnitella itseään, että hyvät hinnat kannatti ottaa, mutta paluu normaalimpaan ei ole pahasta. Tulevaisuus saattaa silti tuoda jotain ihan uutta. Isoimmat lämmitysenergian tuottajat ovat investoineet sähkökattiloihin ja lämpövarastoakkuihin, joita lämmitetään halvan sähkön aikana. Jos jokin asia tuntuu liian hyvältä ollakseen totta, niin ei se olekaan totta, ainakaan pysyvästi. Taulukko kattaa kaikki energiapuulajit, mutta ei sisällä hankintakauppoja, joiden määrä on vaihdellut 0,7–1,4 miljoonan kuution välillä. Minkä metsäenergia jäi hinnassa kuitupuusta jälkeen, se helposti kertymässä voitettiin
Jossain määrin markkinat ovat jo ennakoineet puun maltillistuvaa hintakehitystä. Mutta on vaikea nähdä, että kauppasuhteet Venäjän kanssa palautuisivat hetkessä täydellä rytinällä. Kaikki merkit viittaavat siihen, että kesäkaudesta tulee tilakaupassa vilkas.” Viitarinteen mukaan kaikki ostajaryhmät ovat olleet alkuvuodesta ostolaidalla. Kauppasummalla mitaten yksityiset ja rahastot ostivat maaliskuussa tiloja tasatahtiin. Metsäkatoasetus maksaa satoja miljoonia euroja EU:n metsäkatoasetus voi aiheuttaa satojen miljoonien eurojen kustannukset suomalaisille yrityksille, Pellervon taloustutkimus PTT:n selvityksessä todetaan. Vuodentakaisesta hinnat kuitenkin paranivat. Energiapuun kaupassa notkahdus Energiapuun hinnat laskivat vuoden ensimmäisellä neljänneksellä. Suojelu voi kohdistua kaikkialle Suomeen eikä suojelutoimia rajata vain Metsä Groupin omistajajäsenten metsiin. ”Tyypillisesti tarjouksia tulee keskimäärin kolmesta kuuteen kappaletta per myytävä kohde”, Viitarinne kertoo. Ostajia kohteille on toistaiseksi riittänyt hyvin, ja tilojen hinnat ovat olleet hienoisessa nousussa. Talvikauden kauppamäärät ovat kuitenkin kesään verrattuna maltillisia, joten yksittäisetkin kiinnostavat kohteet voivat näkyä tilastoissa. LYHYET 11415_.indd 4 11415_.indd 4 3.5.2025 11.34.19 3.5.2025 11.34.19. Metsätilan ostajille on tarjontaa luvassa jopa viime vuotta enemmän. Säätiö mahdollistaa metsänomistajalle taloudellisen korvauksen sellaisiltakin kohteilla, jotka eivät sovellu puun myymiseen. Mitä jos puun kysyntä sakkaa ja hinnat laskevat, tai Venäjältä alkaa jälleen virrata puuta Suomeen. SA M I KA RP PI N EN Akkusahojen myynnissä nousu Moottorija raivaussahoja on myyty 2020-luvulla keskimäärin reilut 90 000 vuodessa, Teknisen kaupan liiton tilastosta selviää. Kun ostaa metsätilan, on tietysti aina hyvä olla jonkinlainen suunnitelma hakkuumahdollisuuksien hyödyntämisestä, jos puun hintatasossa tapahtuu muutoksia”, Viitarinne toteaa. Korkealle kivunnut puun hinta ja maailmantalouden poikkeuksellinen myrsky kuitenkin luovat markkinoille paljon epävarmuutta. ”Alkuvuodesta rahastot ovat kasvattaneet markkinaosuuttaan. Vuonna 2015 akkusahojen myytiin kaikkiaan noin 1 300. Ennätysvilkas kevät Metsätilamarkkinaa tukee korkotason lasku. Kesäkausi näyttää, miten markkina kehittyy, sillä suurimmat kohteet myydään yleensä kesäaikana.” Maakunnittain tarkasteltuna eniten tarjouksia Metsätilojen välittämiin kohteisiin on alkuvuonna saatu Keski-Pohjanmaalla, Pohjanmaalla sekä Satakunnassa. ”Meille on tullut alkuvuodesta kohteita myyntiin jopa 50 prosenttia edellisvuotta enemmän. Vähäluminen talvi käynnisti sesongin tavanomaista aiemmin. Jyrkimmin on kasvanut akkusahojen myynti. Säätiön toiminta käynnistyy vuoden 2026 alussa. Eteläja Keski-Suomessa tiloista maksetaan puukuutiota kohden reilusti yli 50 euron keskihintoja. Kymmenessä vuodessa akkulaitteiden vuotuinen myyntimäärä on lisääntynyt monikymmenkertaiseksi. ”Se on ihan relevantti kysymys. Metsä Group satsaa pysyvään suojeluun Metsä Group perustaa suojelusäätiön, joka keskittyy monimuotoisuudeltaan arvokkaiden metsien pysyvään suojeluun. Luonnonvarakeskuksen mukaan sekä latvusmassan että karsitun rangan keskihinnat laskivat useita prosentteja viime vuoden viimeiseen neljännekseen verrattuna. Suurimmat kokonaiskustannukset kohdistuvat puuhyödykettä käyttävälle toimialalle. Näkemystä tukee alkuvuoden hintakehitys”, kuvailee markkinanäkymiä Metsätilat.fi-välitysketjun toimitusjohtaja Esa Viitarinne. Viitarinteen mukaan useassa maakunnassa on ylitetty jo 60 euronkin keskihinnat. Pohjanmaan maakunnissa, Kainuussa ja Lapissa keskimääräiset kuutiohinnat ovat liikkuneet vajaan kolmenkymmenen ja reilun neljänkymmenen euron välissä. AJASSA 9.5.2025 4 Metsälehti.fi SAMI KARPPINEN ”JOS puun hinta pysyy vakaana, niin uskon metsätilojen hintojen nousevan tänä vuonna hieman. Tilan ostoa tai myyntiä suunnittelevan kannattaa seurata hehtaarihintojen ohella tiloista puukuutiota kohden maksettuja hintoja. Myös rajusti poukkoileva osakemarkkina voi lisätä metsän houkuttelevuutta sijoituskohteena. Vuonna 2023 akkusahojen myynti kohosi kaikkien aikojen ennätykseen yli 43 000 koneeseen. Metsätiloja tulossa runsaasti tarjolle kesän markkinoille Osa ostajista pohtii kuitenkin, onko puun hintahuippu jo käsillä. Tammi-maaliskuun ostomäärä jäi 1,1 miljoonaan kuutioon, mikä on kahdeksan prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Vähiten tarjouksia puolestaan kohteisiin on tullut Lapissa, Kainuussa sekä Uudellamaalla. Myös kauppoja on solmittu ennätystahtiin. Keskimääräiset asetuksen aiheuttamat kertaluontoiset kustannukset vaihtelivat toimialoittain. Tilojen hinnat eivät ole nousseet enää samassa suhteessa puun hinnan kanssa. ”Kun ostaa metsätilan, on hyvä olla suunnitelma hakkuumahdollisuuksien hyödyntämisestä.” Metsätilamarkkinoille on luvassa paljon tarjontaa
Lisäksi viime viikkolla TV5:lla tuli samaan aikaan juniorien MM-jääkiekko-ottelu.” Kysymykseen toisesta tuotantokaudesta Riiali vastaa melkein myöntävästi. Katsojaluvuilla mitaten Savotta oli viime viikon kuudenneksi suosituin ohjelma Nelosella. Hänen mukaansa vielä ei ole tiedossa, minkä ikäisiä katsojat ovat olleet. Se kuitenkin tiedetään, että pihkantuoksuinen metsäreality päihitti monta ison budjetin ohjelmaa. Samaan aikaan ykkösellä tulee puoli yhdeksän uutiset ja kolmosen Floor. AJASSA 9.5.2025 MIKKO RIIKILÄ SAVOTTA-SARJAN avausjakson ensiesitystä viime viikolla seurasi keskimäärin 179 000 katsojaa, ja vähintään viisi minuuttia ohjelmaa katsoi yli 350 000 ihmistä. Savotan tuottaneen Filmbutikin sisältöjohtaja Pasi Riiali on innoissaan katsojaluvuista, jotka yllättivät iloisesti myös Neloskanavan. Luvut perustuvat Finnpanelin seurantaan. ”Sitä meiltä on jo moni kysellyt.” Savotta-sarja kiinnosti katsojia 11415_.indd 5 11415_.indd 5 3.5.2025 11.34.23 3.5.2025 11.34.23. ”Jotain olennaista olemme selvästi löytäneet, joka kiinnostaa katsojia”, hän iloitsee. Sen taakse jäivät muun muassa Suuri Seikkailu, Erikoisjoukot ja Top Gear Suomi. ”Katseluaika iltakahdeksan ja yhdeksän välillä on meille haastava
Metsätehon toimintaa rahoitetaan vuotuisilla osakasmaksuilla sekä hankeraTUOTTAVUUTTA PARANTAMASSA Mikko Juhola haluaa Metsätehon tekevän tutkimusta, jolle on tarvetta ja jonka tulokset päätyvät metsäalalla heti käyttöön. Vapaana on ensimmäinen tai toinen osuus, kumman otat?” Nuorena aktiivisesti suunnistanut Juhola valitsi ykkösosuuden. Myös Mikko Juholan työt Metsätehossa alkoivat sellaisella. ”Olin tuskin astunut ovesta sisälle, kun Pajuojan Heikki jo sanoi: Metsäteholla on joukkue Jukolan viestissä. AJASSA / HAASTATTELU 9.5.2025 6 Metsälehti.fi HELI VIRTANEN, TEKSTI SEPPO SAMULI, KUVA TOIMITUSJOHTAJA joutuu työssään tekemään nopeita, usein hankaliakin päätöksiä. Yrityksen palkkalistoilla on vain 14 henkilöä. ”Kaikkien osakkaiden ei tarvitse käydä läpi samoja asioita.” Yksi tämän hetken isoista teemoista on tekoäly, toimitusjohtaja Mikko Juhola sanoo. ”Kaikkien osakkaiden ei tarvitse käydä läpi samoja asioita, kun perustutkimusta ja kehittämisasioita tehdään Metsätehossa kootusti, kilpailulainsäädännön puitteissa”, Juhola sanoo. Osakkaiden asialla Keväällä uuden toimitusjohtaja Juholan työpäivät ovat täyttyneet Metsätehon tutkijoihin ja heidän työprojekteihinsa tutustumisesta. Metsätehossa sitä hyödynnetään jo mallinnuksessa ja koodauksessa, ja lisää käyttötarkoituksia etsitään aktiivisesti. Tarkoitus on tulla tutuiksi ja kuulla, miten Metsätehon tutkimusohjelma ja sen painotukset nähdään.” Samaan Juhola haluaa keskittyä omassa työssään: viemään eteenpäin oikeita asioita, niitä, joiden tulokset otetaan metsäalalla käyttöön. Aloitin aktiivisen lenkkeilyn heti, ja nyt pääsee taas myös kuntorasteille.” Jukolan viesti kisataan kesäkuun puolivälissä Mikkelissä. Samoihin aikoihin Metsätehon edellinen toimitusjohtaja Pajuoja jää eläkkeelle pidettyään viimeisetkin lomat. 11416_.indd 6 11416_.indd 6 3.5.2025 11.36.46 3.5.2025 11.36.46. Sidosryhmiä kuitenkin riittää, sillä Metsäteholla on 12 omistajayhtiötä ja -yhdistystä. ”Siitä tuli hyvä kimmoke kuntoiluun. ”Kierrämme tänä keväänä tutkimusjohtaja Jukka Malisen kanssa kaikki osakkaat läpi
Esimerkiksi vaihtoehtoisia käyttövoimia ja suurten HCT-ajoneuvoyhdistelmien käyttöönottoa selvitetään. Tulee aihetta tarinointiin, varsinkin jos homma on onnistua yli odotusten, kun palavia heitteitä välillä päätyy ilmavirtauksissa palokujan väärälle puolelle. ”Nämä ovat sellaisia asioita, että tehokkuus tulee väkisin esille. Ruotsissa kokeilussa on jo sähkörekkojakin. Metsäkoneiden tarkkuuspaikannus on kehittynyt, ja pian saatavilla on reaaliaikaista apua esimerkiksi poistettavien puiden valintaan tai ajouraverkoston suunnitteluun. Poutapäivän illansuussa, tuulen tasaannuttua, sytytellään kaasuliekit, ja pian tuli ritisee hakkuutähteissä. Kulotusalue toimii ennen umpeen kasvuaan, noin kymmenen vuoden ajan, lajiston lisääntymispaikkana. Juhola huomauttaa, että niin kasvaa metsäalan työvoimapulakin. Kun ennallistamiseuro alkaa liikkua, se on helpointa houkutella monimuotoisuuskeskittymässä sijaitsevalle metsäpalstalle. Lannoituksia ja sähkörekkoja Tänä keväänä 80 vuotta täyttäneen Metsätehon toiminnan ydin on ollut alusta asti sama: metsäyhtiöiden ja Metsähallituksen puunhankinnan kehittäminen. SAMA LOGIIKKA PÄTEE luonnollisesti kaikkien muidenkin eliöiden kunnostettaviin ja ennallistettaviin elinympäristöihin. Kulotus on metsätöiden joukossa poikkeuksellinen elämys, johon kannattaa tarttua, jos mahdollisuutta tarjotaan. MONIMUOTOISUUDEN RAHOITUSKESKITTYMÄT 11416_.indd 7 11416_.indd 7 3.5.2025 11.36.49 3.5.2025 11.36.49. Silti uuden kuloalueen tulee sijoittua korkeintaan muutaman peninkulman päähän edellisestä, että se löydetään. Tämän vuoksi kaikki maisemat eivät ole luonnonhoidon ja ennallistamisen tavoitteen näkökulmasta samanarvoisia. Sitten tarvitaan uusi kulotus. Kokeneiden kulotusjohtajien sukupolvi metsäammattilaisista eläköityi, ja moni muukin tekijä vei toimintaa alaspäin. Tilanne on muuttumassa, kun jokaiseen maakuntaan laaditaan uuden luonnonsuojelulain mukaiset LUMO-ohjelmat. Siksi myös metsänhoitotöitä pyritään koneellistamaan. Vielä ei ole se päivä, kun metsäkone liikkuu ilman kuljettajaa, mutta sitä kohti ollaan matkalla”, Juhola naurahtaa. Työntekijäpula ratkottavana Talven aikana Metsätehossa on koottu eri toimijoiden parhaita käytäntöjä lajien elinympäristöjen turvaamiseksi. Juhola arvioi, että kuljetusten sähköistäminen alkaa tehdasalueilta, joilla kuljetusmatkat ovat lyhyitä. Miten se sopii yhteen vastuullisuusteemojen kanssa. Mahdollisia lanKEVÄT ON KULOTUSTEN aikaa. Viime aikoina on selvitetty esimerkiksi, miten lannoitukset tulisi kohdentaa niiden vaikutusten parantamiseksi. OLI VÄHÄLLÄ, ETTEIVÄT talousmetsien kulotukset loppuneet kokonaan 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä. Viime syksynä Suomussalmella tapahtuneen raakkutuhon kaltaiset tapahtumat on määrä välttää. Kokemuksen muistaa läpi elämänsä. Kuljettajaa avustavien järjestelmien kehitystyö on kuitenkin jo pitkällä. Ennallistamisen rahoituksen merkittävä lisääntyminen on ennallistamisasetuksen toteuttamisen edellytys. Puhutaan palojatkumoalueesta, joka on on metsäpaloista riippuvaisen lajiston monimuotoisuuden keskittymä. Lauri Saaristo KIRJOITTAJA TYÖSKENTELEE JOHTAVANA ASIANTUNTIJANA TAPIO OY:SSÄ. Juholan mukaan hyvin, sillä metsänhoidolla, johon voi kuulua esimerkiksi lehtipuuosuuden kasvattamista ja lannoituksia, pidetään huolta metsien kasvukunnosta ja hiilensidonnasta. Ne ovat alueita, jossa elinympäristöjen tilan parantamisen toimet auttavat parhaalla tavalla luontokadon pysäyttämisessä. Paloalueiden lajit ovat tehokkaita leviämään. MIKKO JUHOLA IKÄ 55 vuotta ASUU Espoossa, kotoisin maatilalta Orimattilasta KOULUTUS metsätalousinsinööri, tuotantotalouden diplomi-insinööri, eMBA ALOITTI Metsätehon toimitusjohtajana huhtikuun alussa, sitä edelsi lähes 30 vuoden työura Stora Enson puunhankinnassa ja sen kehitystehtävissä PERHEESSÄ vaimo ja 20ja 23-vuotiaat lapset HARRASTUKSINA golf, hiihto ja suunnistus noituskohteita löytyi 1,4 miljoonaa hehtaaria. Asiasta nousi huoli, koska hallittu tulen käyttö on välttämätön toimi metsäluonnon monimuotoisuuden ylläpidolle. Hänen mukaansa vastuullisuuden ja tehokkuuden yhdistäminen läpileikkaa kaikkea Metsätehon tutkimustoimintaa. 9.5.2025 Metsälehti.fi 7 AJASSA KOLUMNI KUKA KUKA. Korjuujälki mietityttää silti monia metsänomistajia, kun koneiden koko kasvaa kasvamistaan. TÄHÄN SAAKKA ennallistamisen ja luonnonhoidon kohdentamiseen tarkoitettua avointa tietoa ei ole ollut tarjolla. Maakunnista tunnistetaan monimuotoisuuskeskittymiä. ”Kun käyttöön saadaan apuvälineitä, voidaan parantaa tuottavuutta ja korjuun laatua samanaikaisesti.” halla. Yritys tekee tutkimusyhteistyötä esimerkiksi yliopistojen, Luonnonvarakeskuksen ja ruotsalaisen Skogforskin kanssa. Hiilensidonnan lisäksi ratkottavana on kuljetusten hiilipäästökysymyksiä. Ohjelmat ovat uusi työkalu luontokadon torjumiseen ja luonnon monimuotoisuuden vahvistamiseen. Yleensä hakkuut toki tapahtuvat lakien ja ohjeiden mukaan. Mitä lähempää uusi asuttavaksi tarkoitettu elinympäristö löytyy lajiston lähdealueesta, sen todennäköisemmin sinne leviää niitä lajeja, joita varten elinympäristö kunnostetaan. Siinä keskeinen tavoite on tuottavuuden parantaminen. Lajiston ja luontotyyppien kannalta arvokkaammat maisemat kannattaa kustannusvaikuttavuuden nimissä asettaa ensisijaiseksi, kun käytetään rahaa ja muita resursseja elinympäristöjen tilan parantamiseen. Laaja kulotettu uudistusalue yhdistettynä poltettuun säästöpuuryhmään on sopiva elinympäristö kymmenille paloriippuvaisille eliöille. Kulotuksia kohdennetaan alueellisesti, jotta elinympäristön jatkuvuus turvataan lajiston leviämiskyvyn puitteissa. Tuuli ja auringonpaiste yhdistettynä ympäri vuorokauden alhaiseen ilmankosteuteen kuivattavat vauhdilla uudistusalueen pintamaan. Keskittymien sijainnit määrittyvät muun muassa arvokkaiden luontotyyppien ja uhanalaisten lajien esiintymien pohjalta
11417_.indd 8 11417_.indd 8 3.5.2025 11.38.04 3.5.2025 11.38.04. 9.5.2025 AJASSA Roger Häggblom viimeisteli huhtikuun alussa Uudenkaarlepyyn Munsalassa männikkönsä ensiharvennusta
Metsänomistaja Roger Häggblomilla ei tätä murhetta ole. Jatkuu seuravaalla aukeamalla. 9.5.2025 AJASSA PIKKUKONE HARVENTAA MYÖS AJOURIEN VÄLISTÄ Ensiharvennuksilla ajourilta joudutaan usein kaatamaan niin paljon puita, että suuri osa harvennusvarasta tulee käytettyä. 11417_.indd 9 11417_.indd 9 3.5.2025 11.38.06 3.5.2025 11.38.06
Terrin kuormaan mahtuu noin kuusi kiintokuutiometriä viisimetristä kuitupuuta. Ajourien välisiä puustoja ei sanottavasti voida harventaa, jos tavoitellusta harvennusvoimakkuudesta pidetään kiinni. Palataan tähän, mutta aloitetaan vaihtoehdosta, jossa leveät ajourat eivät ole ongelma. Hänen palstallaan ajourat olivat kolmimetrisiä, joten metsää voitiin harventaa tasaisesti ja urat häviävät puuston lomaan. Poistetaan 600 puuta. 9.5.2025 10 Metsälehti.fi AJASSA MIKKO RIIKILÄ, TEKSTI SAMI KARPPINEN, KUVAT S uomen metsäkeskuksen selvitys paljasti pari vuotta sitten, että ensiharvennukset tehtiin liian voimakkaina. Hän päätyi yhdistelmäkoneeseen, joka muuntuu varttitunnissa hakkuukoneesta kuormatraktoriksi. Metsänomistaja Roger Häggblom viimeisteli huhtikuun alussa Uudenkaarlepyyn Munsalassa männikkönsä ensiharvennusta. Vuosittainen hakkuukertymä on 300–400 kuutiota pääosin energiaja kuitupuuta. Nykyisin harvennussuosituksia noudatetaan aiempaa tarkemmin, mutta ensiharvennusten tekeminen isoilla koneilla on yhä hankalaa. 1) AJOURIEN LEVEYS VIISI METRIÄ (ajourien ala 0,25 ha) Ajourilta poistuu 1 600x25 % = 400 puuta Ajourien väliltä (0,75 ha) poistuu 200 puuta (joka kuudes puu poistetaan) Runkoluku ajourien välissä 1 350 r/ha 2) AJOURIEN LEVEYS KOLME METRIÄ * (ajourien ala 0,15 ha) Ajourilta poistuu 1 600x15% = 240 puuta Ajourien väliltä (0,85 ha) 360 puuta (joka neljäs puu poistetaan) Puuston tiheys urien välissä 1 200 r/ha 3) ILMAN AJOURIA (joka kolmas puu poistetaan) Puuston tiheys 1 000/ha *) Todellisuudessa kolmen metrin ajouran vaikutus jää vähäiseksi. Näin se kestää paremmin tuulta. Pieni suuri yhdistelmäkone Häggblom käyttää Ruotsissa valmistettua, käytettynä ostettua tela-alustaista Terri-yhdistelmäkonetta. ”Jos olisin ostanut hakkuuja ajokoneen erikESIMERKKI: YHDEN HEHTAARIN ENSIHARVENNUS ENNEN harvennusta 1 600 puuta/hehtaari. Kone on 190 senttiä leveä, joten se sopii noin kolTelojen ansiosta kone kulkee pehmeällä maalla uppoamatta. seen, toinen kone seisoisi kun ajan toista, tai sitten pitäisi pestata toiselle koneelle kuljettaja.” Terrissä on Log Maxin hakkuupää, joka suoriutuu myös varttuneempien kasvatusmetsien harvennuksista. Harvennuksen jälkeen 1 000 puuta. Koska puiden keskimääräinen etäisyys on hieman yli kolme metriä, kun runkoluku on 1 000/ha, ei ajouria varten juuri jouduta kaatamaan ylimääräisiä puita. Tarkoitukseni on harventaa tämä uudestaan 5–6 vuoden kuluttua.” Varovaisella harvennustavalla hehtaarilta kertyi 50–60 kuutiota kuituja energiapuuta. 11417_.indd 10 11417_.indd 10 3.5.2025 11.38.08 3.5.2025 11.38.08. ”Metsikkö rajautuu taimikkoon, joten harvensin puustoa aika varovasti. Pitkien rankojen kuormaaminen vaatii kuljettajalta huolellisuutta. Ongelma yhdistettiin isoihin koneisiin. Roger Häggblom hankki Terri-yhdistelmäkoneensa kolme vuotta sitten. Hakkuupäässä on samanlainen mittauslaitteisto ja apteerausohjelmisto kuin isoissa hakkuukoneissa. Sillä mies harventaa kasvatusmetsänsä
Toimitusjohtaja Risto Kelloniemen mukaan puutavaran lähikuljetus on korjuun pullonkaula. ”Kyselyjä tuli paljon, mutta yhtään kauppaa ei lopulta tehty”, summaa Ruotsissa valmistettavaa Vimekiä edustavan Power Forestin Atso Viitanen. Emeritusprofessori Kari Mielikäisen mukaan harvennustapa ei juuri vaikuta puuston kokonaiskasvuun. Hyvän metsänhoidon perimmäinen tavoite ei ole ensiharvennustulojen maksimointi. ”Kuitupuun hinnat ovat historiallisen korkeat. Urilta poistetaan niin paljon puita, ettei niiden välisiä metsiä enää juuri voida harventaa, koska muuten metsään jäisi liian vähän puita. Samalla huonot harvennusjäljet ovat saaneet metsänomistajat kiinnostumaan hellävaraisemmista korjuumenetelmistä.” Isakssonin mukaan Ruotsissa moni metsänomistaja on valmis maksamaan ekstraa, jotta metsä näyttää harvennuksen jälkeen hyvältä. Leudot talvet ovat vaikeuttaneet isojen koneiden käyttöä. Metsäkeskuksen johtava metsänhoidon asiantuntija Markku Remes laskee, että tällöin ajourille jää neljännes harvennettavan metsän alasta. Runsaampi – ja tasaisemmin harvennettu – puusto tuottaa arvokkaamman puusadon jo toisessa harvennuksessa ja päätehakkuulla. ”Viime vuonna valmistimme 72 konetta, joista kolmisenkymmentä myytiin Ruotsiin. Marginaaliin ovat jääneet myös Ruotsissa valmistettavat Malwat. MIKKO RIIKILÄ ENSIHARVENNUKSELLA EURO EI OLE PARAS KONSULTTI men metrin ajourille sekä puuston lomaan niin sanotuille haamu-urille. Runsaan kuuden tonnin painoinen kone kantoi kuuden kiintokuutiometrin kuormaa ja kulki metsässä painumatta, vaikka roudasta ei enää ollut tietoakaan. Osin pienkoneiden tekemät harvennukset laskutetaan Ruotsissa tuntityönä. Ne – kuten Territkin – ovat pääosin puistometsissä ja muissa erikoiskohteissa. ”Hakkuussa se ei juuri häviä isommilleen, mutta lähikuljetus on hidasta, koska kuorma jää pieneksi.” Haastatellut pienkoneyrittäjät arvioivat, että ensiharvennuksella korjuutaksan tulisi olla noin kymmenen Kymppi lisää korjuutaksaan Pienten koneiden käyttö voisi kannattaa, jos metsänomistaja olisi valmis tinkimään harvennuspuun kantohinnasta. Suomen kireät mottitaksat suosivat isoja koneita. Vimek Ab:n toimitusjohtaja Johannes Nilsson vahvistaa pienten koneiden markkinoiden myönteisen kehityksen. Tätä kauempana olevat puut eivät hyödy urien tuomasta lisäkasvusta. Vuoden päästä kukaan ei enää huomaa, mistä Terri on ajanut. Erityisesti uudet mallimme, Vimek 870-ajokone ja 470-hakkuukone, ovat kasvattaneet myyntiämme. Ranualla valmistettavia Jarcraceja on valmistajan mukaan kolmella yrittäjällä. Terrejä rekisteröidään Ruotsissa vuosittain noin 20. euroa korkeampi kuin isoilla koneilla, jotta toiminta kannattaisi. Se tarkoittaa noin viisi metriä leveitä ajouria. Lapin Metsäpalvelu Oy käyttää Jarcrac-koneita. Näin nuoret metsät harvennetaan jatkossakin samoilla koneilla kuin varttuneet kasvatusmetsät, jotta korjuu on mahdollisimman kannattavaa. Ajourat syövät ensiharvennusvaran Pienkoneet eivät taannoisen ensiharvennuskohun luomasta kiinnostuksesta huolimatta ole yleistymässä. ”Näyttää siltä, ettei puuston ryhmittäisyydellä ole suurta vaikutusta puuston kasvuun, jos leimikon runkoluku harvennuksen jälkeen on sama.” Ajourien välisen puuston järeytyminen hidastuu, kun sitä ei vähäisen harvennusvaran vuoksi voida harventaa tasaisesti. 9.5.2025 Metsälehti.fi 11 AJASSA ”Kyselyjä tuli paljon, mutta yhtään kauppaa ei lopulta tehty.” MIKKO RIIKILÄ SUOMESSA ei ”oikeissa” metsätöissä juuri ole muita pienkoneita kuin Sampon hakkuukoneita. Todellisuudessa alempi kantohinta ja vastineeksi saatu hellävarainen korjuu olisi taloudellisesti houkutteleva tarjous. Terrejä on Suomessa kymmeniä, mutta talousmetsiä päätoimisesti harventavilla yrittäjillä niitä ei ilmeisesti ole. ”Ajourien välillä harventamatta kasvavien puiden järeytyminen ja laatu jäävät jälkeen siksikin, että kasvamaan jää myös normaalisti poistettavia puusurkimuksia”, Mielikäinen havainnollistaa. Nykyisillä kuitupuun tienvarsihinnoilla se tarkoittaisi noin 20 euron kantohintaa. Se tarkoittaa, että tukkisato kypsyy hitaammin. Metsäntutkimuslaitoksella vuonna 1990 tehty tutkimus osoitti, että ajouran reunalla avartunut kasvutila parantaa enintään kolmen metrin etäisyydellä uran reunasta olevien puiden kasvua. Ruotsissa viime aikoina käyty keskustelu liian voimakkaista ensiharvennuksista on osaltaan lisännyt pienkoneiden suosiota.” PIENTEN koneiden suurin este on raha. Niitä on Suomessa vain kahdella yrittäjällä, jotka tekevät talousmetsien harvennuksia. KOMMENTTI Katso video: metsälehti.fi 11417_.indd 11 11417_.indd 11 3.5.2025 11.38.09 3.5.2025 11.38.09. ”Ajourien reunapuut hyötyvät tällaisesta harvennuksesta, mutta urien välille jäävä puusto pysyy taajana, mikä hidastaa runkojen kehitystä”, Remes sanoo. Pienkonekauppa vauhdissa Ruotsissa Terri AB:n myyntijohtaja Arne Isakssonin mukaan pienten metsäkoneiden myynti on Ruotsissa kasvanut. Sanotaan, että metsänomistajille on vaikea myydä korjuuta, jossa kuitupuun kantohinta jää tavallista huonommaksi
Tässä valossa nyt voi olla hyvä aika puukaupalle”, Sallinen sanoo. Kuitupuun ostajat ovat nyt juuri tällaisten kohteiden perässä. Pelkkä tukin hintaan tuijottaminen ei kannata.” Kuitupuiden hinnat pystykaupoissa ovat olleet keväällä selvässä nousussa. Rajuja hintavaihteluita MTK on tehnyt viime vuodelta tilastointia, joka kertoo eri puutavaralajien hintamuutoksista vuoden aikana. Siinä mielessä metsänomistajat voivat olla rauhallisin mielin. ”Kovinta kisaa ei tänä keväänä välttämättä käydä 90 euron kuusitukkileimikoista, vaan harvennusleimikoista. Huhtikuun lopulla kasvatushakkuulla kuitupuusta maksettiin koko maassa keskimäärin noin 33–34 euron hintoja. Hinta voi olla metsänomistajalle iloinen yllätys, mutta ostajien välisissä tarjouksissa on isoja eroja 11418_.indd 12 11418_.indd 12 3.5.2025 11.40.07 3.5.2025 11.40.07. ”Tarjouksissa 5–10 euron kuutiokohtaiset hintaerot ovat nyt arkipäivää.” Ennakkoraivattu kesällä korjattava harvennusleimikko valmiina korjuuseen. En kannustaisi ketään myymään nyt viimeisiä leimikoitaan hintojen laskemisen pelossa”, sanoo MTK:n puukauppaan perehtynyt kenttäpäällikkö Pauli Rintala. Kesäharvennusten poikkeuksellisen kovan kysynnän on laittanut merkille myös MTK:n Rintala. Rintala arvioi, että puun kova kysyntä ja vahvat hinnat voivat olla ennemmin uusi normaali kuin tilapäinen markkinahäiriö. Tietojen valossa puun hinta voi eri ajankohtiENNÄTYSKEVÄT VAI UUSI NORMAALI. Tarjontaa on ollut alkuvuodesta kohtalaisen hyvin, ja osto on edennyt suunnitelmien mukaan”, Sallinen kertoo. Kuitupuun kysyntä on poikkeuksellisen kovaa, mikä näkyy myös hinnoissa. Kysyntä on korkealla, ja puusta on maksettu jo alkuvuodesta huippuhintoja. Metsänomistajan on puukauppaa tehdessä silti hyvä tiedostaa, millaista kohdetta on myymässä. ”Pyrimme ostamaan nyt etenkin kesällä korjattavia harvennuskohteita, mutta kaikelle puulle on kysyntää. Moni puukauppoja suunnitteleva metsänomistaja tosin miettii, kuinka kauan hintojen nousu voi jatkua. Kuitupuun tarve on ostajilla kova, joten harvennukset kannattaa kilpailuttaa viimeisen päälle. Haastavan talven jälkeen ostajien katseet ovat nyt kesäkohteissa, joita jouduttiin korjaamaan jo talvella. ”Toisaalta lopputuotemarkkinoiden näkymä on tällä hetkellä erittäin sumea epävakaan maailmanmarkkinatilanteen takia. Talviharvennus voi Rintalan mukaan olla joissain tapauksissa ”kuin väärää rahaa”, sillä niitä on ostajien varannoissa runsaasti. ”Kun Venäjältä ei tule puuta, maailmassa ei ole mitään puuaittaa, josta puuta voitaisiin yhtäkkiä hankkia paljon lisää.” Kesäharvennukset halutuimpia UPM:llä Korkeaksi puun hintatasoa kuvailee myös UPM:n yksityispuukaupasta vastaava johtaja Maarit Sallinen. PUUKAUPPA & TALOUS 9.5.2025 12 Metsälehti.fi SAMI KARPPINEN TÄMÄN kevään puukaupasta odotetaan jopa ennätyksellisen vilkasta. ”Jos katsotaan ennusteita, niin tälle ja ensi vuodelle puun kysynnän ja hinnan on ennustettu edelleen vahvistuvan
32,95. .. 49,97. 81,64. 34,66. 27,92. 76,46. 32,03. 78,03. 38,15. 28,14. Harvennushakkuu 77,68. 64,09. .. .. 73,14. nousussa . 46,14. 67,90. .. .. 45,69. 36,16. 35,90. 53,63. .. 77,31. 42,72. 29,53. 70,43. .. .. .. .. 36,98. 33,50. 69,22. 31,57. AJASSA 9.5.2025 Metsälehti.fi 13 . 34,57. Osa ostajista on myös ehdottanut metsänomistajille aiemmin energiapuuna ostettujen kohteiden korjaamista kuitupuuksi. 35,87. 26,29. 33,78. ”Metsänomistajan kannalta ei ole suurta käytännön merkitystä, korjataanko puu karsittuna energiarankana vai kuitupuuna. 33,46. 32,74. 41,61. Uudistushakkuu 86,08. 77,82. 53,46. 68,89. 82,06. 77,65. .. Hankintahinnat 81,23. 57,46. KY M I-S AV O SA VO -K AR JA LA METSÄTEOLLISUUS RY:N hintatilasto kattaa noin 90 prosenttia yksityismetsistä ostetusta puusta. .. .. .. .. 35,19. Harvennushakkuu 75,91. .. 38,57. 42,12. 51,90. Ensiharvennus 51,81. 85,51. .. Näin suuria hinnan nousuja eivät ostajien hintatakuut riitä kompensoimaan.” Rintala viittaa metsäyhtiöiden tarjoamiin takuuhintoihin, joissa hintaa voidaan korjata kaupanteon jälkeen, mikäli puun hinta nousee seurantajaksolla. 53,42. 40,88 40,36. KO KO M AA RAAKAPUUN HINTATILASTOT viikkojen 14-17 keskiarvo . 51,66. 49,95. Harvennushakkuu 75,42. 32,29. nousussa . 37,94. 84,39. 84,73. 31,50. 85,46. 43,95. ”Viime vuonna kuitupuiden hinta nousi tammikuun alun ja syyskuun lopun välissä keskimäärin 7–8 euroa ja havutukkien hinnat keskimäärin 8–14 euroa kuutiolle. 33,78. 76,07. 27,90. .. 53,11. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 81,92. 53,66. 42,14. 33,88. .. 41,34. .. .. .. .. 31,08. 82,06. .. 42,73. 28,39. 33,74. 74,15. .. .. 33,53. Uudistushakkuu 77,11. 42,36. Ostajien vähäisyyden vuoksi hintatiedoissa voi olla puutteita. .. Hankintahinnat 83,57. Hankintahinnat 77,13. Uudistushakkuu 84,74 84,87. 62,22. Ensiharvennus 62,35. 29,52. 34,06. 41,93. . 34,62. 34,54. Harvennushakkuu 76,72. 70,43. .. 39,92. 66,61. .. 86,18. Avohakkuualueiden hakkuutähteet ovat edelleen ostajien valttina päätehakkuukaupoissa, mutta nuorista metsistä korjattavan energiarangan kysyntä ja hinta on laskenut selvästi. 51,54. 11418_.indd 13 11418_.indd 13 3.5.2025 11.40.11 3.5.2025 11.40.11. 33,52. 60,42. 42,37. Ensiharvennus .. 44,07. 80,75. 82,75 49,95. 83,36. .. .. .. 43,21. 34,71. 41,68. .. Hankintahinnat 80,15. 47,38. 28,60. 70,17. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 82,62. 83,69. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 84,69. 68,42. nousussa . nousussa . Harvennushakkuu 77,45. 33,94. 85,42. 58,06. .. 33,29. .. 83,87. .. Ensiharvennus .. 27,78. 59,46. Ensiharvennus 61,06. .. 34,74. 36,00. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 74,09. 77,17. 77,73. .. Uudistushakkuu 84,55. .. 43,69. Energiapuu tekee poikkeuksen Puutavaralajeista ainoastaan energiapuun kysyntä on aiempaa heikompaa. Tilastossa on eritelty leimikkotyypit, ja mukana on myös tukkija kuitupuun väliin sijoittuva pikkutukki. 41,32. 73,17. 34,82. .. 80,80. 28,40. 66,34. 60,33. ”Tarjouksissa 5–10 euron kuutiokohtaiset hintaerot ovat nyt arkipäivää”, Rintala toteaa. 40,76. nousussa . 53,23. 33,20. 84,32. Hankintahinnat 81,23. 33,87. 35,72. .. Ensiharvennus 57,01. .. .. .. 38,90. 40,61. 32,43. 36,23. 70,29. 32,06. 53,23. .. 33,15. 53,18. 36,01. 34,66. 35,89 36,30. .. ET EL Ä-P OH JA NM AA . 33,63. .. 35,21. 45,58 Harvennushakkuu 76,28. 34,96. 34,95. 28,31. .. 28,61. Hankintahinnat 77,24. 33,93. 72,13. 30,10. Ensiharvennus .. Hankintahinnat 78,72. 72,25. .. 28,12. 34,12. .. 33,27. 53,28. 48,91. 27,83. Uudistushakkuu 83,71. 39,17. 85,34. .. 36,31. .. LA PP I PO HJ OIS -P OH JA NM AA KA IN UU -K OIL LIS M AA . 53,50. 52,58. 36,51. 30,91. Uudistushakkuu 86,16. nousussa . Myös ostajien tarjouksissa hintahaitari on eri mittakaavassa kuin esimerkiksi viisi vuotta sitten. . .. 42,44. .. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 83,64. 53,25. 85,48. Ensiharvennus 58,10. 61,46. .. .. 38,91. 58,82. m Viikko-ostojen määrä koko Suomessa 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 52 2025 2024 2023 Viikot 1 2 yhteensä 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 20 40 60 80 100 Nimelliskantohintojen kehitys Lähde: Luke €/m 3 Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Mäntykuitupuu Kuusikuitupuu Koivukuitupuu 2005 2007 2012 2016 2020 2025 Etelä-Suomi KymiSavo SavoKarjala KeskiSuomi EteläPohjanmaa KainuuKoillismaa PohjoisPohjanmaa Lappi 701 004 Puukauppamäärä vko 17, m 3 na sekä eri ostajien välillä vaihdella todella rajusti. 50,45. 33,01. 36,00. Hankintahinnat 74,40. Harvennushakkuu 70,24. 86,81. 68,75. 41,84. 71,38. .. 34,67. .. 53,34. .. 53,42. . .. .. 33,22. 46,57. 44,38. 34,93. 36,62. Uudistushakkuu 84,24. Ensiharvennus 57,33. 59,65. 58,67. 40,04. .. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 82,68. 34,34. .. 34,12. 33,48. Hankintahinnat 81,52. .. .. .. .. 43,86. .. .. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 81,83. Eri asia on, jos energiapuu on ostettu kokopuuna”, Rintala sanoo. 53,42. .. 83,51. 34,29. 53,10. .. 34,27. 33,61. 52,48. Uudistushakkuu 84,93. Harvennushakkuu 73,28. .. 35,27. 32,91. Milj. .. 76,73. 33,90. 44,37. 34,86. 45,91. 34,18. 26,96. Sitä ostajien varastot pullistelevat leudon talven jäljiltä. .. .. 28,82. .. 42,94. .. Harvennushakkuu 78,04. 28,16. Kevään puukauppaa ovatkin perinteisesti vauhdittaneet UPM:n ja Metsä Groupin sopimusasiakkaiden hintatakuukaupat, jotka on solmittava toukokuun loppuun mennessä. . 33,22. 43,35. 44,21. 41,05. 54,36. Uudistushakkuu 85,68. 40,59. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 83,30. KE SK I-S UO M I ET EL Ä-S UO M I . 32,16. .. 35,55. .. 43,59. .. nousussa . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 81,11. nousussa . 34,15. .. .. 30,90. 27,55. .. 30,90. 64,31. 30,95. 33,62. 41,82. 46,02. 75,87. .. nousussa . 38,73
11090€) Meiltä myös markkinoiden nopeimmat klapikoneet! Pilkemaster GO! on klapikone, jonka kanssa on helppo työskennellä. Klapikoneen työnjälki on aina laadukasta ja tasaista, siitä pitää huolen Pilkemasterin tutut ominaisuudet, jotka löytyvät aina vakiona. Kampanjat voimassa 31.5.2025 asti Norwood LM30 isoja ominaisuuksia pienellä rahalla Hinta LM30 alk: 6560,00 Tukin halkaisija: 76 cm Tukin pituus: 5,0 m Alustan pituus: 6,0 m Laudan leveys max: 64 cm Moottorivaihtoehdot: 14 hv Kohler 8,0 kW Norwood sähkömoottori Tekniset tiedot LM30 LUMBERMATE LM30 Max.tukin halkaisija 76 cm Saatavilla sähkötai polttomoottorilla Kysy rahoitusvaihtoehtoja! HETI toimitukseen! NYT -10% Koneesta ja lisävarusteista! Kuvan traileri lisävaruste (ovh. 7290,00) PILKEMASTER GO! POLTTOMOOTTORI KLAPIKONE 10500 , 00 Hydraulinen puunnostin (arvo 490€) Patentoitu V-mallinen syöttöpöytä Ketjusaha automaattisella voitelulla 4-osainen halkaisuterä Jarruton Mobil-tieliikennemalli Automaattinen halkaisuterän säätö 3,7 m sivusuunnassa kääntyvä kuljetin Kysy rahoitusvaihtoehtoja! (ovh. Heti toimitukseen myös: EVO 36 TR EVO 30 TR Kysy tarjous! NOPEIMMIL LE HETI TOIMITUKSE EN! Toimitus kaikkialle Suomeen 199€ !! (Postin terminaaliin) LUMBERMAN MN27 Heti toimitukseen alk. Sitä on helppo siirtää työpisteestä toiseen henkilöauton tai vaikka mönkijän perässä. www.uittokalusto.. 5990,00 11418_.indd 14 11418_.indd 14 3.5.2025 11.40.13 3.5.2025 11.40.13. METSÄTYÖT METSÄSTYS RETKEILY PUUTARHA KONEYRITTÄJÄT METSÄTEOLLISUUS 015 555 0402 ‡ shop@uittokalusto.
Autamme metsääsi kasvamaan terveeksi ja hyvinvoivaksi arvometsäksi. Jos voittajaa etsii, niin Stora Enson liikevaihto ja tulos paranivat. Kun UPM:n toimitusjohtaja Massimo Reynaudo sanoo Suomen puunhintoja kestämättömän korkeiksi, niin Stora Enson Hans Sohlström toteaa niiden olevan ennätyskorkealla ja maailman korkeimpia, mutta markkinatalouden määräämiä. Myyjä asetti 90 euron hintapyynnön kuusitukille. ”Ette tule näkemään minua minkään suuryhtiön hallituksessa enkä muuta Sveitsiin.” Metsä Groupin aiempi pääjohtaja Kari Jordan toimii hallituksen puheenjohtajana Stora Ensossa ja Outokummussa, kahdessa ajoneuvojen pesulatoimintaa harjoittavassa yrityksessä sekä kahdessa kiinteistöyhtiössä. Tee pystypuukaupat sulanmaan kohteesta ja voita moottorisaha! Kaikkien kampanja-aikana 1.4.– 31.10.2025 pystypuukaupat sulanmaan kohteesta tehneiden kesken arvotaan Stihl 261 C-M VW -moottorisaha, jonka arvo on noin 850 €. Tulostiedotteessa hän toteaa yhtiön olevan kaukana pitkän aikavälin tavoitteista. UPM:stä toissavuoden lopulla eläköitynyt Jussi Pesonen on muuttanut Sveitsiin. laania.fi/metsanomistajat Laania on kestävän metsänhoidon sekä puuraaka-aineiden asiantuntija. laania.fi/metsanomistajat Tutustutaanko lisää. UPM:n liikevaihto piti, mutta tulos puolittui edellisvuodesta. 9.5.2025 Eteläsuomalainen kuusikko Päätehakkuu, 3,5 hehtaaria Puutavaralaji määrä, m 3 hinta e/m 3 yhteensä e kuusitukki 1515 90 136 350 kuusikuitupuu 220 37 8 140 mäntytukki 62 87 5 394 mäntykuitupuu 23 37 851 koivutukki 42 70 2 940 runkopuu yhteensä 1 862 hakkuutähteet* 1735 5 8 675 tulot yhteensä 162 350 *) hakkuutähdelisä lasketaan kaikille kuusiainespuukuutioille laania.fi Tervettä kasvua, hyvällä hoidolla! Terve, metsänomistaja! Tunnetaanko me vielä. Mäntän pehmopaperitehtaalla kierrätyskuidun käyttö lopetetaan ja siirrytään pelkästään ensikuituun. Lisäksi havuista maksettiin viisi euroa kuutiolta laskettuna jokaiselle kuusen runkopuukuutiolle. Tulostunnelma oli alkukeväinen – koleaa nyt, mutta keikkuen parempaan päin. Kaupat solmittiin, kun siitä päästiin yhteisymmärrykseen. ”Tässä toimintaympäristössä on pärjättävä emmekä valita.” Metsä Groupilla Esa Kaikkonen siirtyi pehmoja keittiöpaperiyhtiö Metsä Tissuen johdosta Metsä Boardin johtoon ja esitteli ensimmäisen tuloksensa, johon ei juurikaan ollut ehtinyt vaikuttaa. Merkittävä syy on paperinkulutuksen supistumisen myötä pienenevä kiertokuidun kertymä. Kolean ajan tuloksia Ennätyshinta huippukuusikoista Eteläsuomalainen metsänomistaja päätti kevään korvalla testata metsäyhtiön maksuhaluja ja tarjosi sille kolmen ja puolen hehtaarin järeää kuusitukkileimikkoa. Tylsiä tuloksia mielenkiintoisempia ovat yhtiöiden muut kuulumiset ja edesottamukset. proforest.pro 11418_.indd 15 11418_.indd 15 3.5.2025 11.40.15 3.5.2025 11.40.15. Me tunnemme metsäsi jo nuoresta pitäen ja tiedämme, mitä se tarvitsee terveeseen ja arvokkaaseen kasvuun. Kohde oli kuin puunostajan unelma, hehtaarilla oli puuta keskimäärin yli 500 kuutiota ja leimikon laitaa reunusti ympäri vuoden puutavara-autot kantava tie. Metsä Group pystyi erisuuntaisesti sekä kasvattamaan liikevaihtoa että supistamaan tulosta, ja konsernin pörssiyhtiöllä Metsä Boardilla tulos valui lievästi miinusmerkkiseksi. TUORE PUUKAUPPA MIKKO HÄYRYNEN KOLMEN ison integraattiyhtiön ensimmäinen vuosineljännes meni ilman dramatiikkaa. Hän ei avannut suunnitelmistaan muuta kuin että on aika jollekin muulle. Ei isojen hallituksiin eikä Sveitsiin Metsä Groupin pääjohtaja Ilkka Hämälä piti viimeisen tulosinfonsa ja jää kesäkuun lopussa erityistehtävien kautta eläkkeelle. Havukuitupuiden hinnaksi sovittiin 37 euroa
Ilmakuvien avulla kirjanpainajan tuhoja on kartoitettu aiempaa tarkemmin. SA M I KA RP PI N EN Kun ilmasto lämpenee, biodiversiteetistä tulee metsänomistajalle yhä tärkeämpi arvo myös taloudellisesti, kirjoittaa apulaisprofessori Samuli Junttila. Ilmaston lämpenemisen vuoksi tämä riski kasvaa myös meillä. Mitä pidempään tutkin ja pohdin metsätuhoriskejä, sitä useammin ajattelen Suomen yli neljääsataatuhatta yksityistä metsänomistajaa. He omistavat yli puolet Suomen metsistä. 2–3, 12–13 ja 25) Lukijoiden kuvat osoitteessa metsalehti.fi/Metsalehti/ Lukijoiden-kuvat. Nuoren polven metsäntutkijat ovat lisäksi erikoistuneet aiempaa kapeampiin tutkimusaloihin, kun vanhan polven metsänhoidontutkijat olivat poikkitieteellisiä generalisteja, jotka hallitsivat perusbiologian lisäksi ekologian ja metsänhoidon teknologian. Suomen voi olla hyvä kehittää juuri satelliittidataan perustuvaa hiililaskentaa, koska EU:n uusi CO2M-satelliitti alkaa vuonna 2027 tuottaa entistä tarkempaa tietoa hiilensidonnasta ja ihmisen toiminnan vaikutuksista siihen. Se on monimuotoisuudelle tärkeä laji, mutta yksilajisissa kuusikoissa se voi aiheuttaa laajoja puustokuolemia, kuten on jo käynyt vaikkapa Saksassa ja Ruotsissa. 9.5.2025 16 Metsälehti.fi SUOMEN HALLITUS PÄÄTTI huhtikuun puoliväliriihessä osoittaa kahdeksan miljoonaa euroa ”hiilinielujen ja hiilivarastojen laskennan kehittämiseen havainnointijärjestelmän kautta”. Voit myös lähettää kuvasi sähköpostilla osoitteeseen lukijoilta@metsalehti.fi. UUTTA LASKENTAA PITÄÄ kehittää laajalla rintamalla, sillä paras metsänhoidon osaaminen ei välttämättä ole Ilmatieteen laitoksella tai Lukessa, missä se on viime vuosina ohentunut rajusti eläköitymisten ja työpaikanvaihtojen seurauksena. Metsälehti on uutisoinut niistä ahkerasti. Kun energiapuun varastoja on purettu, sen kysyntä seuraa alkaa seurata sähkön hintaa (s. Tuhot ovat viime vuosina lisääntyneet Eteläja Kaakkois-Suomessa valtavasti, paikoin jopa METSÄNOMISTAJA TARVITSEE MONIMUOTOISUUSTIETOA HIILILASKENTAAN 8 MILJOONAA EUROA Yksilajisissa kuusikoissa kirjanpainaja voi aiheuttaa laajoja puustokuolemia, kuten on jo käynyt Saksassa. Tulosten heilahtelut ovat kuitenkin olleet niin rajuja, ettei samaa voi sanoa kasvihuonekaasujen laskennasta. Energiapuun kovin markkinabuumi on ohi. ”TTS + Valmet Jehu, pönttö löpöä ja keväinen ilta.” TOPINTAM 11419_.indd 16 11419_.indd 16 3.5.2025 11.42.35 3.5.2025 11.42.35. Kirjanpainaja on kaarnakuoriainen, joka tappaa esimerkiksi kuivuuden tai myrskyjen vaivaamia kuusia. 30). Ilmatieteenlaitoksen tutkimusprofessori Jouni Pulliainen peräänkuulutti (Metsälehti Makasiini 3/2025) rinnakkaisen mittausja laskentajärjestelmän tarpeellisuutta, koska nykyiseen Luonnonvarakeskuksen (Luke) suorittamaan laskentaan sisältyy suuria epävarmuuksia. Kahdeksan miljoonaa euroa on tutkimukselle kelpo raha, mutta se on pieni summa suhteessa miljardikorvauksiin, jotka Ilmastopaneelin mukaan uhkaavat suomalaisia. Jälkimmäistä edustaa Lukessa nyt yksi tutkija. Laskentajärjestelmien kehittämistä vaatii myös Suomen maine, koska Suomi on ollut maailman huipulla metsien inventoinnissa. Metsänhoidontutkijoiden määrä on Lukessa puolittunut Metsäntutkimuslaitoksen ajoista. Tästä Metsälehti uutisoi äskettäin. Havainnointijärjestelmän kehittäminen saattaa olla esimerkiksi satelliittien välittämän datan hyödyntämistä. YLÄKERTA PÄÄKIRJOITUS LUKIJAKUVA AJASSA / MIELIPIDE SE PP O SA M U LI TUTKIN METSÄTUHOJA työkseni. Keskustelu hiililaskennasta jatkuu tässäkin lehdessä Luken kannanotossa (s. PETRI KOSKINEN PÄÄTOIMITTAJA petri.koskinen@metsalehti.fi PS. Tämä on hyvä uutinen. Kuva Harzin alueelta. Viime vuosina olen keskittynyt kirjanpainajan aiheuttamien tuhojen kaukokartoituksen kehittämiseen. Metsänhoidontutkijoiden olisi syytä osata näiden lisäksi myös metsätuhojen hallinta
Pahimmillaan tiedän tapauksia, että hengenvaaran ovat rajariidat aiheuttaneet. Suomessa puukauppojen ja puun hintojen tilastointi on tarkempaa ja avoimempaa kuin missään. Voiko korvaussumman laskea itse?” Tontillinen ”Syy taitaa olla kaatajan. Silti ihmettelen, miksi kauppaa yhä pitää käydä sammutetuin, tai ainakin himmennetyin lyhdyin. Tässä tapauksessa korvaus kuluineen menisi työn suorittajan vastuuvakuutuksesta.” Metsä-masa 11419_.indd 17 11419_.indd 17 3.5.2025 11.42.36 3.5.2025 11.42.36. Puita meni minun puoleltani nurin enemmän kuin pari kappaletta. Korvaus vahingosta on siten tasapuolinen molemmille. Toiset alueet tunnetaan hyvin, toiset heikommin. Metsälehden tilastosta näkee puun hinnan puulajeittain kuituja tukkipuulle. Uusi kysymys: Osallistu kyselyyn osoitteessa www.metsalehti. Nykyisin tämä ei enää onnistuisi, koska kissalle ei löytyisi koodia firman metsäjärjestelmästä. Muistan nuoruudestani tarinan, kuinka ostomies tiukassa kauppatilanteessa tarjosi isännälle tuhat markkaa talon kissasta. Metsäomistajat tarvitsevat tietoa monimuotoisuuteen liittyvistä riskeistä ja mahdollisuuksista. Metsänomistaja tarvitsee monimuotoisuustietoa myös siksi, että sille voidaan laskea rahallinen arvo. Ennen vanhaan ostomiehet olivat vieläkin luovempia, kun Teollisuuden Puuyhdistys vahti MTK:n ja metsäteollisuuden hintasuositussopimuksen noudattamista. Silloin ei eurokorvauksen summa paljon lämmitä.” Metsäkupsa ”Minun toimenpiteeni olisi keskustella vielä naapurin kanssa. Tutkimusten mukaan luontoarvoja arvostetaan, ja monimuotoisuustiedon avulla suomalainen metsätalous voi monipuolistua. Esimerkiksi kirjanpainajalta voi suojautua jo metsän uudistusvaiheessa: kirjanpainaja ei pääse tekemään mittavia tuhoja, jos kuusen seassa on riittävästi eri lehtipuita, etelässä jopa tammea ja pyökkiä. Asia on sikäli selkeä, että rajapyykit näkyvät. Lisäksi Metsäkeskus maksaa ympäristötukea metsän määräaikaisesta suojelemisesta. Kirjanpainajalle alttiita kuusikoita on istutettu etelässä paljon, koska kuusentaimet eivät maistu sorkkaeläimille. Monilajinen puusto edistää muuta monimuotoisuutta. Sillä on itseisarvonsa, mutta tulevaisuudessa biodiversiteetillä on myös taloudellista arvoa. Kaadoista ei ollut sovittu eikä keskusteltu. Jo nyt metsäomaisuuden monimuotoisuudesta voi saada rahaa Metsoja Helmi-suojeluohjelmien kautta, jos vain tietää metsänsä luontoarvoista. VARMA merkki kantohintojen noususuunnasta ovat ostajien luovat ratkaisut, joilla todellisia hintatarjouksia pimitetään niin, etteivät ennätyshinnat näy koko painollaan hintatilastoissa. Haluaisitko ostaa naapuritilasi. On näkyvillä, missä rajat kulkevat ja mitä on mennyt nurin väärältä puolen. Sen avulla hyvin erilaistenkin metsäluontotyyppien vertailu on mahdollista, ja sitä tullaan käyttämään myös tulevilla luonnonarvomarkkinoilla. Jos sitten vahinko maksetaan puiden kaatajan vastuuvakuutuksesta, vakuutusyhtiö varmaan vaatii, että arvion tekee jokin asiantuntija.” A.Jalkanen ”Oma neuvoni on, että kysy, paljonko naapuri olisi valmis maksamaan. Ei vähiten siksi, että rikas luonto suojaa metsäomaisuutta kirjanpainajan lisäksi muiltakin metsätuhoilta. Taajama-alue, omakotitalotontti kaava-alueella. Siksi metsänhoitoyhdistysten ja metsänsuunnittelijoiden kouluttaminen monimuotoisuuden arviointiin, riskeihin ja hyötyihin olisi tärkeää. Tällöin metsän rahallisestakin arvosta tulee pidettyä kestävämmin huolta. Biodiversiteetti on niin paikallinen ja monimutkainen ilmiö, että yksinkertaistaminen ei ole helppoa, mutta esimerkiksi lainsäädännössäkin yhä enemmän käytettävä luonnonarvohehtaari on hyvin käyttökelpoinen mittari. Sorakuormille sen sijaan löytyy. Puiden läpimitoista ja pituudesta saa laskettua tilavuuden yhtälöllä tai kartion tilavuutena. Jos pyytää ylisuurta korvausta, saattaa se pitkässä juoksussa tulla kalliiksi. Kyllä 18% En 82% 20 40 60 80 100 En 27% Kyllä 73% neet alueelle 50 hehtaarin AJASSA Verkkokeskustelu: Millainen korvaus luvatta kaadetuista puista. Nämä kuusikot kypsyvät pian ikään, jossa ne ovat tuholaiselle alttiita. Mhy:llä on alueen tieto ja tuntuma alueen vastaavista vahingoista. Arvion voi tehdä itse, jos naapuri sen hyväksyy, näin säästää rahaa. Esimerkiksi tavallista tukkia kalliimpien erikoistyvien tai sorvitukkien jo kauppaa tehtäessä sovittu vähimmäismäärä. SAMULI JUNTTILA KIRJOITTAJA ON METSIEN TERVEYDEN JA KAUKOKARTOITUKSEN APULAISPROFESSORI ITÄ-SUOMEN YLIOPISTOSSA. Kun hänellä on vastuuvakuutus, sieltä korvataan.” Mehtäukko ”Kannoista saa mitattua kaadettujen puun läpimitan. 9.5.2025 Metsälehti.fi 17 eksponentiaalisesti. i Tuleeko vuodesta 2025 hyvä metsävuosi. MONIMUOTOISUUSTIETOA ON KERÄTTY paljon, mutta se on heikosti saatavilla. Nyt pitäisi tietää, miten lasketaan sovelias korvaussumma. Naapuri haluaa sovitella ja kyseli jo korvausasiaa. WWW.METSALEHTI,FI TOIMITTAJALTA METSÄGALLUP MIKKO RIIKILÄ Uusi kysymys: Oletko tarkistanut metsäsi kunnon talven jälkeen. Naapurisopu kannattaa koittaa säilyttää. Sitten alkakaa hieroa sopuisaa lopputulosta. Toisaalta tietoa ei ole saatettu yhtenäiseen, käyttökelpoiseen muotoon. Sikäli hyvä tilanne, että hän on valmis korvaamaan vahingon. Kannosta näkee myös puulajin. Onko pakko peitellä kantohintoja. Kuusta ei pitäisi myöskään suosia kuivilla kasvupaikoilla, koska kuivuus altistaa ennenaikaisille tuhoille. Samoin leimikoiden runkohinnoittelu on omiaan hämärtämään puun hintatasoa. Sen lisäksi avoin tieto hyödyttäisi metsänomistajaa päätöksissään: jos on pätevää, vertailukelpoista tietoa oman metsän arvosta, metsänomistaja voi vaatia metsälleen juuri sellaista hoitoa kuin haluaa. Onko ok, että kauppakirjassa sovitun kantohinnan lisäksi lisäehtojen pienellä präntillä todetaan mittaustodistuksella maksettava puutavaralajikohtainen lisähinta. Samanlaisia virityksiä on loputtomasti. Lähellä kasvavien puiden pituutta voi käyttää apuna pituuden arviossa. METSÄOMAISUUDELLE RISKI on valtava. Ympäristöministeriö esimerkiksi valmistelee luonnonarvomarkkinoita: hiilikaupan kaltaista järjestelmää, jolla monimuotoisuudelle annettaisiin rahallinen arvo. Keskustelun voisi viedä siihen, että pyydetään mhy:n neuvoja paikalle arvioimaan puuston määrän ja arvon ja lisäksi maisemallisen haitan, jos sitä näyttää syntyneen. “Naapurille oli käynyt vahinko ja hänen palkkaamansa urakoitsija oli kaatanut puita minun tonttini puolelta
Näin ollen en lähtisi alentamaan viljelytiheyksiä.” ”Metsänomistaja päättää” Metsänhoitosuositusten mukaan männyn istutustiheys on 2 000–2 400 tainta hehtaarille, kuusen 1 500–1 800 ja rauduskoivun 1 600 tainta. METSÄSTÄ / METSÄNHOITO 9.5.2025 18 Metsälehti.fi MIKKO RIIKILÄ TÄLLE kesälle on luvassa kohtalainen koivun siemensato. Useimmat jututtamamme asiantuntijat eivät innostuneet ajatuksesta. Metsä Groupin metsänhoitopäällikkö Tiina Laine perustelee kantaansa jalostetusta siemenalkuperästä kasvatettujen taimien paremmalla kasvulla – istutustaimet kasvavat jopa viidenneksen nopeammin kuin maatiaistaimet. M IK KO RI IK IL Ä 11420_.indd 18 11420_.indd 18 3.5.2025 12.00.13 3.5.2025 12.00.13. Luvassa on jopa ennätyksellinen siemensato. Metsähallituksen metsänhoidon kehityspäällikkö Saija Huuskonen muistuttaa kasvavasta viljelytaimien tuhoutumisriskistä. M A RK KU SA A RI N EN Istutuskuuset ja seuraavan keväänä syntyneet siemensyntyiset rauduskoivut kasvavat samaan tahtiin. Näin sen voi parhaiten hyödyntää metsänuudistamisessa. Reunametsän siemennys riittää uudistamaan muutaman kymmenen metrin levyisen uudistusalan. Metsä Group suosittelee edelleen kuusten istuttamista 1 800 taimen hehtaaritiheyteen. ”Olemme tottuneet, että istutustaimikot lähtevät hyvin kasvuun, mutta tuhoriski kasvaa, jos kuivat jaksot kasvukauden aikana yleistyvät. Kymmenen prosentin lehtipuusekoitus saavutetaan, kun säteeltään neljän metrin ympyräkoealalla on havupuutaimien lisäksi yksi lehtipuu. Karuimmat turvemaat on syytä laikuttaa luontaisen taimettumisen turvaamiseksi. Sen sijaan ensi vuonna eteläiseen Suomeen odotetaan likimain ennätyksellistä männyn ja koivun siemensatoa ja pohjoiseenkin kohtalaista. Olisiko järkeä jättää aukko istuttamatta tai istuttaa taimia tavallista harvempaan, kun luontaista siementä on runsaasti luvassa. Eri toimijoiden suositusten mukaan istutustaimikoiden sekapuuksi sopii 10–20 prosentin lehtipuusekoitus. ”Metsänomistaja tietysti päättää, millainen määrä taimia istutetaan, mutta tavoitteemme on muodostaa KANNATTAISIKO JÄTTÄÄ AUKOT ISTUTTAMATTA
Turvemailla muokkauksen tarve on suurin karuimmilla turvemailla, joiden pinnalla on siementen itämistä haittaava raakahumusja seinäsammalkerros. ”Muokkaus voi jopa haitata taimettumista, jos iso osa taimista on syntynyt jo ennen hakkuuta.” Viljavilla kasvupaikoilla rehevöityvä pintakasvillisuus ja vesakko vaikeuttavat turvemaan luontaista uudistamista, joten ne on Saarisen mukaan paras istuttaa. Turvemaiden hakkuualat taimettuvat hyvin luontaisesti. Istutustaimikkoa voi luonnonsiemennyksen ohella täydentää kylvämällä mäntyä. Taimet istutetaan mättäisiin, ja luontaisia taimia syntyy laikkuihin. Mättäille syntyneet siementaimet ovat vaarassa kuivua ja toisaalta ne ovat liian lähellä istutustaimia. Viljavammat turvemaat voi jättää muokkaamatta. Luonnonvarakeskuksen tutkijan Lauri Männistön mukaan keväällä istutetut yksivuotiaat kuusentaimet ja seuraavana keväänä syntyneet rauduskoivuntaimet kasvavat tasatahtiin. Luonto siementää turvemailla Hyvän siemensadon aikaan reunametsät riittävät siementävät pienehköjä aukkoja, jos metsänomistaja tyytyy metsänviljelyä epävarmempaan ja hitaampaan uudistumiseen. ”Luonnontaimia voi syntyä niin paljon, että varhaisperkaus ja taimikonhoito käyvät todella työlääksi. METSÄSTÄ 9.5.2025 Metsälehti.fi 19 kuusivaltaisiin taimikoihin kymmenen prosentin lehtipuusekoitus”, Laine sanoo. Emeritustutkija Markku Saarisen mukaan turvemailla reunametsästä leviää riittävästi ”Metsänomistaja tietysti päättää, millainen määrä taimia istutetaan.” KÄÄNTÖMÄTÄSTYS EI AINA RIITÄ LUONTAISTA taimikkoa tai istutustaimien lomaan luontaisia sekataimia mielivä joutuu punnitsemaan eri muokkausmenetelmien hyötyjä ja haittoja. Koivu itää parhaiten äskettäin muokatussa maassa. Ennen vanhaan koivujen pelättiin kasvavan kuusia nopeammin ja haittaavan niiden kehitystä. Hakkuualat kannattaakin muokata heinäkuun alkupuolella, jos mielii koivutaimikkoa ja tulossa on hyvä siemensato. Tutkimusprofessori Pasi Raution mukaan männyn siementä leviää riittävästi suunnilleen kaksi kertaa reunapuuston pituuden verran, siis eteläisessä Suomessa jopa 50 metriä. Varhaisperkauksessa ja taimikonhoidossa voidaan poistaa istutustaimia laadukkaiden luontaisesti syntyneiden taimien tieltä”, Miina neuvoo Asiantuntijat eivät tinkisi istutustiheydestä, vaikka luvassa onkin runsaasti luonnonsiemeniä. Näin enimmillään 0,3 hehtaarin pienaukot ja muutaman kymmenen metrin levyiset uudistamiskaistat voi näin jättää taimettumaan luontaisesti. Lisäksi istutettu kuusi kasvaa äesvaossa ja laikussa huonommin kuin mättäässä.” Niukimmin maanpintaa paljastava kääntömätästys tuottaa vähemmän itämisalustaa luonnontaimille. Loppukesän siemennyksestä on luvassa täydennystä myös keväällä istutetuille maille. Vanhat opit romukoppaan Viljavilla metsämailla koivun luontainen siemennys voi olla houkutteleva vaihtoehto. Tutkija Jari Miina ei silti suosittele näitä menetelmiä. ”Luontainen siemenkoivu kasvaa aluksi nopeammin, mutta metsikön varttuessa kuusen kasvu ohittaa koivun. Runsaimmin luontaista taimiainesta tuottaa äestys tai kaivurilaikutus, jotka paljastavat runsaasti maanpintaa, joka on otollinen itämisalusta luonnontaimille. Ensiharvennusvaiheeseen mennessä kuuset ja koivut ovat samanpituisia.” Kuusten mittaisia tai, niitä hieman pidempiä koivuja voi jättää metrin etäisyydelle kuusentaimista. ”Varmimmin sekataimikko syntyy, kun istutusala laikkumätästetään. ”Karuimpia maita ei välttämättä tarvitse muokata, mutta viljavimpien uudistusalojen muokkaaminen varmistaa taimettumista.” Koivun siemenet leviävät pitkiäkin matkoja, joten etäisyys reunametsästä ei ole ratkaisevaa luontaisten koivuntaimien syntymiselle. Istutuskuusten lomaan luontaisesti syntyvät männyntaimet voidaan kasvattaa taimikon sekapuina. Nykykäsityksen mukaan pelko on turha. M IK KO RI IK IL Ä siementä 20 metrin päähän. M IK KO RI IK IL Ä Kuusi Rauduskoivu vesa Pituus, cm Kasvukausia istutuksesta 800 700 600 500 400 300 200 100 1 2 3 4 5 6 7 8 Taimikon perkaus & vesasyntyiset koivut syntyvät Siemensyntyiset koivut itävät Kuusen istutus Istutuskuusi saavuttaa koivut Lä hd e: Lu ke 20 24 Rauduskoivu siemen 11420_.indd 19 11420_.indd 19 3.5.2025 12.00.14 3.5.2025 12.00.14. ”Selvästi pidempiä koivuja ja muita lehtipuita voi jättää esimerkiksi kohtiin, joista istutettu kuusi on kuollut”, Metsä Groupin Laine neuvoo
”Ei toimenpiteitä”, sovellus sanoo lehtikuusikuviolle. Yhtälö oli mahdoton. Maitotilalla on suuri työllistävä vaikutus.” Ensiharvennukset omana työnä Metsää myydessään Kotala käyttää apuna paikallista metsänhoitoyhdistystä. Isän perintöjä oli, ainakin osittain, myös Juhon Esa-isän metsänomistus – tosin pikemminkin kuvainnollisessa mielessä. ”Kasvupaikat ovat tällä alueella aika karuja”, Kotala kertoo. Isän mukaan venäläiset tekivät niistä mastopuita”, Esa Kotala kertoo. Keväällä lehtikuusi on jo hiirenkorvalla. Karua maata Juho Kotala on metsänomistaja, joka taatusti tietää, mitä omistaa. 32-vuotias lapualaistilallinen on suorittanut maaja metsätieteiden maisterin tutkinnon Helsingin yliopistosta. ”Kahdelle asialle ei aika vain tahtonut riittää. ”Kaitpa oman isäni jutut sodan aikaisista raiviolla olleista Kannaksen lehtikuusimetsistä vaikuttivat istutuspäätökseen. Kauimmaiset metsiköt löytyvät Kauhavalta. Siellä sijaitsee Esa Kotalan vuonna 1997 istuttama lehtikuusimetsikkö. Siitä voi kurkata metsäpalstojensa ja kuvioidensa koon, iän ja sovelluksen ehdottamia, kulloinkin ajankohtaisia metsänhoitotöitä. Pinta-alaa metsiköllä on puolitoista hehtaaria. Metsiensä hoidossa hän noudattaa pitkälti metsänhoitosuunnitelmaa ja oivana apuna on myös mhy:n puhelimeen ladattava sovellus. Juho Kotala oli tuohon aikaan vasta viisivuotias pojannassikka. Taimet siperianlehtikuusille hankittiin nyt jo toimintansa lopettaneelta Virpimäen taimitarhalta. Valtalajit noissa metsiköissä ovat kuusta ja mäntyä. 11421_.indd 20 11421_.indd 20 3.5.2025 12.05.24 3.5.2025 12.05.24. 9.5.2025 20 Metsälehti.fi METSÄSTÄ / METSÄNOMISTAJA LAPUA JARI HAKALA, TEKSTI JOHANNES TERVO, KUVAT ISÄLTÄ pojalle. Hieman salaperäisen tarinan selitys löytyy reilun kilometrin päästä Juhon kotitilalta Lapualta. Puolentoista hehtaarin kuvio lehtikuusimetsää sai alkunsa Esa-isän istuttamana. Lypsäviä löytyy kaikkiaan viitisenkymmentä. Ei ihme, sillä sille tehtiin ensiharvenISÄLTÄ POJALLE Juho Kotalan metsiköistä löytyy harvinaisempaakin puulajiketta. Lypsykarjaa hän pitää yhdessä vanhempiensa kanssa vuonna 2018 perustetun maatalousyhtymän puitteissa. Pelloilla kasvaa paitsi nurmea, joka päätyy lehmien rehuksi, myös ohraa, kauraa ja syysvehnää. Näin kävi lapualaiselle Juho Kotalalle, joka jatkoi isänsä jalanjäljillä paitsi lypsykarjan pidossa myös metsänomistajana. ”Kuminaa on taas kokeilussa.” Pro Agriallakin Kotala ehti tekemään hetken työtä. Omistuksessa on lehtikuusimetsikön lisäksi yli 33 hehtaaria eri-ikäistä sekapuumetsää, joka kasvaa pääosin mäntykangasmailla. Juha Kotalan (vasemmalla) lehtikuusimetsän istutti aikanaan isä Esa