TORSTAINA 7. NRO 9 . Sivut 8–11 DROONIN SILMIN PERJANTAINA 10. LOKAKUUTA 2021 . TOUKOKUUTA 2024 . PERUSTETTU VUONNA 1933 10780_.indd 1 10780_.indd 1 5.5.2024 11.51 5.5.2024 11.51. NRO 18 Metsäala on nopeasti oppinut käyttämään drooneja mitä erilaisimpiin tarkoituksiin
AJANKOHTAINEN / UUTISET 10.5.2024 2 Metsälehti.fi UUTISET ”Kuitupuun energiakäyttö ei paha ongelma” ›› 6–7 Järeysrunkohinnoittelu laajenemassa ›› 12–13 METSÄSTÄ Näin vältät metsätöiden vaaranpaikat ›› 18–19 Hirville kelpasivat myös kuuset ›› 22 Pohjois-Suomen Serlachiukset ›› 26–27 PILKKEITÄ Asta-myrskystä oli hyötyäkin ›› 28–29 Taimiruljanssi on taas edessä ›› 34 TÄSSÄ NUMEROSSA TORSTAINA 7. ”Hyvätuloisilla on enemmän myös kaikkea muuta varallisuutta. Kuva: Matias Honkamaa Metsälehti 90. Selvitys osoittaa esimerkiksi, että puolitoista promillea väestöstä omistaa kymmenen prosenttia henkilöomisteisista yksityismetsistä ja että yli 50 hehtaarin tiloista yli puolet on ylimmän tulodesiilin eli tulokymmenyksen omistuksessa. Metsänomistus onkin valtaosin yllättävän hyvätuloisten käsissä, uusi tutkimus osoittaa. PERUSTETTU VUONNA 1933 Jukka Väisänen kuvaa droonilla myyntiin tulevia metsätiloja. LOKAKUUTA 2021 . ”Mutta tämä tulodesiili pitää KANSANKAPITALISMIA, VAI ONKO SITTENKÄÄN. vuosikerta, perustettu 1933 Julkaisija Tapio Palvelut Oy Aikakausmedia ry:n jäsen ISSN 0355-0893 (painettu) ISSN 2737-1123 (verkkojulkaisu) Levikki 31 764 (LT/20) Lukijoita 166 000 (KMT/21) Painopaikka Punamusta, Joensuu Metsälehti 92. Ylimmällä tuloluokalla neljäsosa metsistä Juvosen selvityksen mukaan merkittävä osa yksityismetsien hehtaareista on huomattavan hyvätuloisten käsissä. Juvosen mukaan mielikuva metsänomistuksesta kansankapitalismina ei kuitenkaan ole väärä. Metsää omistavia henkilöitä tässä desiilissä on 112 700. vuosikerta, perustettu 1933 Julkaisija Tapio Palvelut Oy Aikakausmedia ry:n jäsen ISSN 0355-0893 (painettu) ISSN 2737-1123 (verkkojulkaisu) Levikki 30 431 (LT/22) Lukijoita 213 000 (KMT/23) Painopaikka Sanoma Manu, Tampere MIKKO HÄYRYNEN ILMATIETEEN laitoksen tutkijan Jaakko Juvosen valmisteilla oleva väitöskirja haastaa käsityksen metsänomistuksesta laajalle levinneenä kansankapitalismina. TOUKOKUUTA 2024 . Muihin pääomatuloihin verrattuna metsänomistus on tasaisemmin jakautunut.” Toisaalta ja todennäköisesti hyvätuloisilla on metsänomistuksia myös yritysten kautta, mikä ei näy vertailussa. 10781_.indd 2 10781_.indd 2 5.5.2024 11.53 5.5.2024 11.53. NRO 9 . Metsänomistajista 17 prosenttia kuuluu kotitalouksien korkeimpaan tulodesiiliin. NRO 18 Metsäala on nopeasti oppinut käyttämään drooneja mitä erilaisimpiin tarkoituksiin. ”Tämä ryhmä omistaa 26 prosenttia kaikesta henkilötunnukseen yhdistyvästä metsäpinta-alasta, kaikkiaan kolme miljoonaa hehtaaria.” Korkeimmassa tulodesiilissäkään kaikki eivät ole suurmaanomistajia, sillä metsänomistusten keskikoko on vain puolet kaikkien metsänomistusten keskiarvoa suurempi. Sivut 8–11 DROONIN SILMIN PERJANTAINA 10
Metka-tukijärjestelmän valmistelussa on käytetty lähinnä Metsänomistaja 2020 -tutkimusta, joka antaa tietoa etenkin metsänomistajien asuinpaikasta, iästä, ammatista ja koulutuksesta, mutta ei varallisuudesta. Tämä ryhmä kattaa 1,3 prosenttia metsänomistajien lukumäärästä, mutta kymmenen prosenttia yksityismetsistä. Käytettävissä oleva rahatulo muodostuu ansio-, yrittäjäja pääomatuloista sekä tulonsiirroista veroilla vähennettynä, eli mukana ovat myös puunmyyntitulot. Tuenhakijalta ei kysytä varallisuutta Juvosen selvityksen tulokset eivät yllätä metsäneuvos Erno Järvistä maaja metsätalousministeriöstä. UUTISET 10.5.2024 Metsälehti.fi 3 sisällään selkeän, reilun 15 000 henkilön metsänomistajaluokan, jossa metsänomistukset ovat yli 50 hehtaaria”, Juvonen toteaa. Hyvätuloisten osuus on sitä suurempi, mitä isommista tiloista kyse. Korkeimman tulodesiilin metsänomistajista kolmasosa asuu maaseudulla. Avuksi ohjauskeinojen ohjaukseen Metsätaloustukien kohdistumisesta tutkimus ei väitä mitään, mutta jättää kuitenkin kysymyksen ilmaan. LA U SV EN SS O N 20 000 40 000 60 000 80 000 100 000 120 000 Hyvätuloisilla eniten metsää Metsänomistajien määrä ja metsäomaisuus eri tulokymmenyksissä Tutkimus pohjaa Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) erillisyksikkö Datahuoneen hiljattain ilmestyneeseen raporttiin. Omistus myös painottuu varsin iäkkäisiin miehiin. Heidän metsätilansa ovat suurempia ja metsänomistukset yhteensä 1,6 miljoonaa hehtaaria, mikä on 14 prosenttia selvityksen metsäpinta-alasta. Tulodesiili Omistajien maarä Pinta-ala ha 500 000 1000 000 1 500 000 2 000 000 2 500 000 3 000000 3 500 000 O LI VI A RE M PE L 10781_.indd 3 10781_.indd 3 5.5.2024 11.53 5.5.2024 11.53. Kärjistäen ja tiivistäen: poliittiset ohjaustoimet ovat tehokkaimpia silloin, kun niissä on ajateltu hyvätuloisia, yli 50 metsähehtaaria omistavia maaseutuasujia. ”Menetelmän avulla voidaan arvioida, mihin omistajaryhmiin ohjauskeinot vaikuttavat.” METSÄVARAKKAIDEN HYVÄTULOISUUS OSIN KEHÄPÄÄTELMÄÄ Ilmatieteen laitoksella tutkijana työskentelevä Jaakko Juvonen on metsien kestävää käyttöä käsittelevässä väitöskirjatyössään ristiinanalysoinut metsänomistusta ja metsää omistavien kotitalouksien käytettävissä olevia tuloja. Jaakko Juvonen on tutkinut metsänomistusta uudella tavalla. Alle 50 hehtaarin metsänomistuksissa tulojakauma on tasaisempi. Tilastokeskuksen tuoreimmassa, vuoden 2022 tilastossa ylimmän tulodesiilin alaraja oli 49 250 euroa yhden henkilön taloudessa. Tehokkuus paranee, jos linssiä tarkennetaan vielä iäkkäisiin miehiin. Juvonen uskoo tulodesiilitarkastelulle olevan käyttöä etenkin metsäpolitiikan ohjauskeinojen suuntaamisessa, kun halutaan määrittää ryhmät, joiden kautta ohjaustoimilla on eniten vaikuttavuutta. ”Menetelmän avulla voidaan arvioida, mihin omistajaryhmiin ohjauskeinot vaikuttavat – ketkä hyötyvät tukitoimista tai kääntäen, ketkä häviävät verotai rajoitepohjaisista ohjauskeinoista”, hän sanoo. Mutta kuinka hyvätuloisille, sitä ei aiemmin ole juurikaan tutkittu. ”Tutkimuksesta ei kuitenkaan ilmene, että ylimmän tulodesiilin metsänomistajille olisi kohdentunut osuuttaan enemmän metsätalouden tukia”, Järvinen toteaa. Metsänomistaja ei voi koskaan olla varaton ja on kehäpäätelmää, että metsänomistus painottuu hyvätuloisille, sillä puunmyyntitulot nostavat kokonaistuloja. ”Erityisesti informaatio-ohjauksessa on mahdollista huomioida metsänomistajien tavoitteiden erilaisuus.” KANSANKAPITALISMIA, VAI ONKO SITTENKÄÄN. Metsätaloustukiin varallisuus ei vaikuta suoraan ja tuskin edes välillisesti. Järvinen muistuttaa, että metsäpolitiikan työkalupakissa on taloudellisten ohjauskeinojen lisäksi normiohjaus eli lainsäädäntö sekä informaatio-ohjaus eli esimerkiksi metsänhoitosuositukset
Aikaisemmin paliskunnalta on pyydetty kommentteja lähinnä yksittäisten työkohteiden toteutuksen osalta”, Metsänhoitoyhdistys Lapin metsäneuvoja P asi Peltonen kertoo. Uusi poropainotteinen metsäsuunnitelma kattaa noin kaksisataa hehtaaria Utsjoen yhteismetsän maista. Metsätalouden tukipotti kutistui Valtion tukea metsätöihin on tälle vuodelle luvassa 38,4 miljoonaa euroa. ”Hakkuiden ajankohta sovitaan etukäteen, jotta vältetään porotöiden ja metsätöiden päällekkäisyys” Porsanger kertoo. Standardi huomioi taloudellisen kestävyyden rinnalla myös luonnon monimuotoisuuden säilyttämisen sekä kulttuuriset, sosiaaliset ja esteettiset arvot. Metsästäjän repun tai kalastajan kylmälaukun tarkastaminen edellyttäisi nyt aina epäilyä säännösten tai määräysten rikkomisesta. Enemmän kuin laki ja sertifiointi vaativat Utsjoen yhteismetsä on PEFCsertifioitu. Kuitupuuta hakattiin puolestaan eniten Pohjois-Pohjanmaalla, noin 3,9 miljoonaa kuutiometriä. Tuella voidaan toteuttaa taimikon ja nuoren metsän hoitoa 115 000 hehtaaria, terveyslannoitusta 10 000 hehtaaria, suometsän hoitoa 11 700 hehtaaria, metsäteiden perusparannuksia 210 kilometriä ja uusien metsäteiden rakentamista 20 kilometriä. Ohjeissa on mainittu esimerkiksi pyrkimys sijoittaa hakkuutähteet ajourille, jolloin ne painuvat koneen alle ja puhdasta maapinta-alaa jää enemmän porojen hyödynnettäväksi. Metsänviljelyä ja puuntuotantoa haittasivat viime vuonna eniten hirvet, lähes puolella miljoonalla hehtaarilla. AJASSA 10.5.2024 4 Metsälehti.fi LYHYET TIIA PUUKILA POROT huomioivasta metsäsuunnittelusta toivotaan apua puukaupan ongelmiin Ylä-Lapissa. Hirvi yhä suurin metsätuhojen aiheuttaja Viime vuonna puuston laatua alentavia tuhoja oli vajaalla viidesosalla puuntuotannon metsämaasta eli noin 4,4 miljoonalla hehtaarilla, Luonnonvarakeskuksen (Luke) tuoreessa metsätuhoraportissa todetaan. Keväällä 2019 paliskunnat katsoivat, ettei heillä ole vaateita pieniä yksityismetsänomistajia kohtaan, mutta Inarin alueen yhteismetsissä jumi on jatkunut. Tästä seurasi suurille Inarin alueen yhteismetsille puukauppajumi, koska FSC-sertifiointiin sitoutuneet puunostajat eivät ole enää voineet ostaa puuta alueelta ilman paliskuntien suostumusta. Määrä kasvoi edellisvuodesta kahdeksan prosenttia, mutta tuhomäärät ovat kuitenkin pienemmät kuin viime vuosikymmenenä keskimäärin. Siinä todettiin, että metsätalous saattaa pohjoisessa olla vaarana saamelaiskulttuurille. Tukkipuun osalta Pohjois-Savo ylsi ainoana maakuntana yli kolmen miljoonan kuution hakkuumäärään. M AT TI KO LH O 10782_.indd 4 10782_.indd 4 5.5.2024 11.51 5.5.2024 11.51. Lisää harvennusta ja poimintaa Uusi metsäsuunnitelma valmistui Suomen Metsäsäätiön rahoittamassa kehittämistyössä. Tämä on saanut puunostajat varpailleen ja pelkäämään hakkuista aiheutuvaa mahdollista mainehaittaa. Kulkuneuvojen tarkastaminen puolestaan ei olisi lainkaan mahdollista. Porojen huomiointi vähensi hakkuumääriä noin 24 prosenttia ja arvioituja kantorahatuloja 29 prosenttia. ”Lainsäädäntö tai PEFC-sertifiointi metsien käytön suunnittelun ohjauskeinoina eivät kuitenkaan velvoita osallistamaan prosessiin saamelaisyhteisöjä tai paliskuntia yksityismetsissä, joihin yhteismetsä lukeutuu. Metsäsertifioinnilla voidaan osoittaa, että metsiä käytetään vastuullisesti ja kestävästi. Poronhoidolle tärkeät ohjeet kirjattiin metsäsuunnitelmaan ja leimausselosteeseen. Pohjois-Savossa hakattiin eniten Luonnonvarakeskuksen mukaan Suomessa hakattiin viime vuonna puuta metsäteollisuuden tarpeisiin sekä energiapuuksi yhteensä 72,7 miljoonaa kuutiota. Tavoitteena oli kokeilla ja kehittää menetelmiä poronhoitopainotteisen metsäsuunnitelman laatimiseksi sekä paliskunnan osallistamiseksi metsäsuunnittelussa. Suomen Metsäsäätiön rahoittamassa hankkeessa kehitettiin menetelmiä poronhoitopainotteisen metsäsuunnitelman laatimiseksi. ”Muotkattunturin paliskunnan kanssa meillä on jo aikaisemmin ollut keskinäinen sopimus, että Muotkattunturi ei vastusta, mutta se ei tahdo riittää luonnonsuojelujärjestöille”, kertoo Utsjoen yhteismetsän hoitokunnan puheenjohtaja Veikko Porsanger. Energiapuuta korjattiin eniten Pirkanmaalla. Poronhoidon huomioiva metsäsuunnitelma lisäsi harvennusja poimintahakkuiden osuutta ja vähensi uudistushakkuita. Summa on nelisen miljoonaa euroa pienempi kuin mitä viime vuonna käytettiin. Määrä pieneni vuodesta 2022 kolmella prosentilla. ”Nyt on tarkoitus kokeilla, rohkaiseeko poropainotteinen metsäsuunnittelma muitakin puunostajia ostamaan yhteismetsän alueelta puuta. Metka-tuella rahoitetaan metsänhoitoja parannustöitä. Esitys erätarkastajien valtuuksista lieveni Hallituksen esitykseen erävalvontalain, metsästyslain ja kalastuslain muuttamista on lausuntokierroksen jälkeen tehty lievennyksiä. Poronhoidolle tärkeät ohjeet kirjattiin metsäsuunnitelmaan ja leimausselosteeseen. Tämän toivotaan lisäävän puunostohaluja. Ratkeaako Ylä-Lapin puukauppajumi. Maakunnittain tarkasteltuna puuta hakattiin selvästi eniten Pohjois-Savossa, yhteensä noin 7,4 miljoonaa kuutiometriä. Kaikista puukaupoista pitää erikseen neuvotella paliskuntien kanssa, eikä alueen toisen paliskunnan kanssa ole päästy neuvotteluissa yhteisymmärrykseen. Metsäyhtiöistä Metsä Group on tehnyt puukauppaa Utsjoen yhteismetsän kanssa. Myös Utsjoen yhteismetsällä on ollut vaikeuksia saada puuta kaupaksi. Saa nähdä, kuinka käy”, Porsanger toteaa. Maat kuuluvat saamelaisten kotiseutualueeseen. Puukaupan ongelmien taustalla on vuonna 2018 valmistunut riskiarviointi
”Aikamoinen räjähdys ollut terveyslannoitushakemusten määrässä”, summaa rahoituksen ja tarkastuksen palvelupäällikkö Aki Hostikka Suomen metsäkeskuksesta. Kaikista istutustaimista koivujen osuus on silti vähäinen. Samalla kuusen osuus on huvennut 40 prosenttiin. Mäntyjen ja kuusen ohella Ruotsin metsiin ei juuri muuta istutettakaan. Nyt tukea saa boorilannoitukseen 155 euroa ja tuhkalannoitukseen 270 euroa hehtaarilta. Tosin kuusen osuus on pienentynyt: Suurimmillaan se oli tämän vuosikymmenen alussa, jolloin seitsemän kymmenestä metsään istutetusta taimesta oli kuusia. TIIA PUUKILA VUODEN alusta voimaan astunut metka-tukijärjestelmä tukee huomattavasti kemeraa avokätisemmin terveyslannoitusta, eikä se ole jäänyt maanomistajilta huomaamatta. Toukokuun alkuun mennessä metka-tukea terveyslannoituksiin oli myönnetty kaikkiaan liki 5 800 hehtaarille eli yhteensä runsaat 1,2 miljoonaa euroa. Määrä on suurin sitten vuoden 2009. Ruotsissa viljely painottuu mäntyyn Ruotsin metsähallinnon, Skogsstyrelsenin, tilaston mukaan maassa istutettiin viime vuonna 431 miljoonaa metsäpuun tainta. Suomessa paljasjuurikuusista on päästy eroon. Kasvu on siis yli 15 prosenttia. Boorilannoitus maksaa arviolta noin 250 euroa hehtaarilta. A. Teos esittelee tekstein ja valokuvin metsävaikuttajia N. Suositushinta 36 € TAPIO Maastotaulukot Metsätiedon digitaalinen käsikirja aina mukanasi. AJASSA 10.5.2024 Metsälehti.fi 5 MIKKO RIIKILÄ RUOKAVIRASTON juuri julkaiseman tilaston mukaan taimitarhoilta lähetettiin viime vuonna metsänviljelyyn taimia enemmän kuin vuosiin, 175 miljoonaa. Inhasta Anni Swaniin sekä joukon tuntemattomampia nimiä. Kuusentaimista noin viidennes siis noin 35 miljoonaa tainta ovat paljasjuurisia. Suomesta poiketen länsinaapurissa metsänviljely on viime vuosina painottunut mäntyyn. Tuhkalannoituksen hinta ennen veroja vaihtelee noin 300– 500 euron välillä riippuen kohteen koosta ja siitä, levitetäänkö tuhka helikopterilla vai traktorilla. Joitain hankkeita siirtyy väkisin ensi vuoteen”, Hostikka arvioi. ”Kyllä se tuki nyt on todella hyvä ja sitä kannattaa hyödyntää”, Aki Hostikka kannustaa. Kontortamäntyjä istutettiin noin yhdeksän miljoonaa tainta ja lehtikuusia viitisen miljoonaa. Lähes 90 prosenttia Ruotsin taimista kasvatettiin siemenviljelysiemenestä. Tästä voi laskea, että terveyslannoitusta tuetaan nyt huomattavasti enemmän kuin kemera-aikaan. Ruotsissa vuosittain istutettujen taimien määrä on kasvanut yli sadalla miljoonalla taimella 2000-luvun aikana. Osuus ei ole kasvanut merkittävästi viime vuosina. Määrä on enemmän kuin kaksi kertaa suurempi kuin Suomessa, vaikka talousmetsien pinta-alassa ei merkittäviä eroja olekaan. Lisäksi käsittelyssä hakemuksia oli vielä lähes toinen mokoma. vuodessa. Olemme yrittäneet maalevityksellä olevia tuhkalannoituksia priorisoida kärkeen, mutta emme varmaan ihan täysin ole onnistuneet. Meillä samanlaista kehitystä ei ole tapahtunut. Aikaisemmin kemeratuki kattoi kolmekymmentä prosenttia tuhkaja boorilannoituksen kokonaiskustannuksista. Hakemusmäärät ovat olleet niin suuria, että tukipäätöksiin on tullut väkisin viivettä. Tuhkalannoitteen voi levittää myös kasvukauden ulkopuolella. Koivun osuus on marginaalinen. Osarasta Hans Gutzeitiin, taiteilijoita I. Vuodesta 2021 istutettavien taimien määrä on kohonnut yli 20 miljoonalla. Boorin levitys tehdään sulanmaan aikaan. Männyntaimien osuus istutusmäärästä oli kolmannes. Koivuja istutettiin viime vuonna noin yhdeksän miljoonaa tainta, määrä on kaksinkertaistunut muutamassa 100 000 000 125 000 000 150 000 000 175 000 000 200 000 000 Suunta ylöspäin Lähde: Ruokavirasto Metsätaimien istutusmäärä 2006–2017 Kpl 2006 2010 2014 2018 2022 Viime vuonna istutettiin lähes ennätystahtiin Piristymisestä huolimatta häviämme Ruotsille tylysti istutusmäärissä. Selkeät taulukot ja laskurit ja havainnolliset kuvat. Metsänviljelyssä suositaan yhä kuusentaimia, joiden osuus metsänviljelyyn toimitetuista taimista oli viime vuonna 60 prosenttia. Terveyslannoituksen tukeen hakuryntäys Metka-tukea on haettu ruuhkaksi asti ja päätöksiä joutuu odottamaan. K. Viime vuonna vastaavaan aikaan kemeraa terveyslannoituksiin oli hyväksytty runsaalle 4 100 hehtaarille yhteensä reilut 500 000 euroa. Etenkin paperisten hakemusten tallennus vie aikaa. ”Parhaamme yritämme, mutta ihan hetkessä päätöksiä ei tule. Hinta 21 €/vuosi 10782_.indd 5 10782_.indd 5 5.5.2024 11.51 5.5.2024 11.51. Metsäkauppa.fi PÄIVITÄ METSÄTIETOSI UUTUUS! Merkityksellisiä metsätyyppejä Uutuuskirja kertoo historiallisista ja nykypäivän henkilöistä, jotka ovat toimillaan vaikuttaneet siihen, miten suomalaiset näkevät metsät, metsäluonnon ja metsien käytön. Viime vuonna 55 prosenttia kaikista metsätaimista oli mäntyjä. Kaikki Ruotsissa istutettavat männyt ovat paakkutaimina. Paljasjuurikuusia käytetään erityisesti Etelä-Ruotsin viljavilla uudistusaloilla
”En ole kovin huolissani tilanteesta. Lintunen muistuttaa, että päästökaupassa puu luokitellaan polttovaiheessa päästöttömäksi, mikä ohjaa tällä hetkellä puuta energiakäyttöön. Tästä on vastaava hyöty vaihtotaseen näkökulmasta. Metsälehti uutisoi aiheesta (7/2024), ja asia on herättänyt laajaa keskustelua sekä polton puolesta että vastaan. Hän on työssään perehtynyt metsäja energiasektorin toimintaan ja näiden ilmastopolitiikkaan taloustieteen näkökulmasta. Maapallon tasolla vaihtotase summautuu kuitenkin nollaan, joten koko ajan joillain mailla on alijäämää ja joillain ylijäämää. ”En ole kovin huolissani tilanteesta.” 10783_.indd 6 10783_.indd 6 5.5.2024 11.55 5.5.2024 11.55. AJASSA / HAASTATTELU 10.5.2024 6 Metsälehti.fi SAMI KARPPINEN, TEKSTI SEPPO SAMULI, KUVA SUOMESSA poltetaan vuosittain miljoonia kuutioita kuitupuuta, joka voitaisiin jalostaa myös selluksi. Myös huoltovarmuuden merkitys korostuu näinä aikoina.” ”Nyt nähdään, kumpi on kannattavampaa” Kuitupuun polttamisen vastustajat perustelevat näkemystään usein sillä, että valtio menettää vientituloja, jos puuta ei ohjata jalostettavaksi. Lopulta taloudellinen kannattavuus määrittää sen, mihin käyttöön puu ohjautuu. Määrä on ollut nopeassa kasvussa. Nyt nähdään, kumpi on näillä hinnoilla kanLämpö tärkeämpi kuin BKT Luken apulaisprofessori Jussi Lintunen antaisi markkinoiden päättää, mihin käyttöön kuitupuu ohjautuu. ”Lämpö on etenkin Suomen oloissa välttämättömyyshyödyke ja siinä mielessä bruttokansantuotetta tärkeämpi. Pidemmän päälle krooninen vaihtotaseen alijäämä on toki ongelmallista.” Kotimaisella puuenergialla myös korvataan fossiilisia polttoaineita, jotka ostettaisiin ulkomailta. ”Tilanne muuttuu, kun polttoon perustumattomat lämmitysratkaisut yleistyvät.” Sellun valmistuksen ja energiatuotannon tärkeysjärjestyksestä tutkijalla on kuitenkin selkeä näkemys. ”Ajattelussa on kaikuja 1600-luvun merkantilismista, jossa se valtio voittaa, joka kerää eniten kultarahoja kirstuun. Energiantuotannossa on käynnissä siirtymävaihe, ja nyt käytävä keskustelu on osin siihen liittyvien muutosten käsittelyä”, toteaa Luonnonvarakeskuksen (Luke) apulaisprofessori Jussi Lintunen. ”Kannattaa luottaa markkinamekanismiin. Lintusen mielestä vientitulojen merkitystä korostetaan turhan paljon
Kun polut erkaantuvat, avio-oikeuden alainen omistus mitataan ja tilit tasataan. TEHKÄÄ PÄÄTÖKSIÄ ja varautukaa elämän muutoksiin ajoissa. Varautumiseen on olemassa keinoja, mutta usein muutos ehtii ensin. ELÄMÄN MOTTIEN TULLESSA täyteen annetaan verokarhulle muutaman kuukauden aika herätä. Arvioitsija mittaa menetetyn metsänomistajan maat ja mannut perukirjaan kirjattaviksi. Sijoitusportfoliota realisoitiin elämän tarpeisiin. 10.5.2024 Metsälehti.fi 7 AJASSA KOLUMNI KUKA KUKA MAAILMASSA ENNEN OSAKESÄÄSTÖTILIÄ ja korkeakuluisia rahastoja säästöpossuna pidettiin metsää ja patjan alusta. Monen metsänomistajan toive on jatkuvuus ja suunnitelmallisuus. Puunpolton energiaverolla voisi olla oikeansuuntaisia vaikutuksia.” Veron puolesta ovat lobanneet etenkin ympäristöjärjestöt. Asia kiinnostaa myös valtion pohjattoman kirstun vartijoita. Niiden avulla bruttokansantuotettakin voi olla mahdollista kasvattaa.” Pitäisikö puunpolttoa verottaa. ”Ilmastosyistä puuston ja puutuotteiden hiilivaraston kasvua pitäisi pystyä edistämään. Ratkaisu olisi kuitenkin epätäydellinen: kannustimet hiilensidontaan metsissä eivät juuri muuttuisi. Verokarhun kirves odottaa teroitettuna perintöveropäätöstä. Lintunen näkee, että kansantalouden kannalta valtion voi kuitenkin joskus olla tarpeen vaikuttaa hintoihin, kuten tehdään päästökaupassa. Metsätilan myynnin välttämiseksi hakkuu on usein ainoa keino maksaa lankeavat perintöverot. Tähän ei ole Suomessa onnistuttu luomaan kattavia ohjauskeinoja. ”Ilmaston kannalta ei ole juuri eroa sillä, että vapautuuko puun sisältämä hiili Suomessa lämpövoimalaitoksen piipusta vai vasta lyhytikäisistä paperituotteista Kiinassa.” 10783_.indd 7 10783_.indd 7 5.5.2024 11.56 5.5.2024 11.56. Yksi esille noussut ohjauskeino on puun polton verottaminen. NUORUUDEN JA VANHUUDEN MUUTOKSET ELÄMÄSSÄ “Hiipuneen rakkauden tasinko otetaan metsästä, ja kannot jäävät lahoamaan.” Pekka Keloneva KIRJOITTAJA ON JURISTI JA ETÄMETSÄNOMISTAJA JUSSI LINTUNEN APULAISPROFESSORI Luonnonvarakeskuksessa. Silloin ja nyt elämä muutosten turbulenssissa ohittaa metsäsuunnitelman naiivin utopian ja puut on vaihdettava valuuttaan ennen aikojaan. ”Vero todennäköisesti vähentäisi hieman metsien hakkuumääriä ja puu ohjautuisi paremmin jalostukseen. Palvelukodissa moteilla maksetaan mehukeitot. Osa ei enää muista edes olevansa metsänomistajia. Arvokasvu jäi kesken. Sieltä karhu kaataa vaatimansa. NUORUUDEN HUUMASSA unelmoidaan yhteisestä matkasta vanhuuteen, jossa haaleat mehukeitot ovat kaukaista tulevaisuutta. Metsän ylisukupolviset kiertoajat eivät sopeudu äkillisiin ja yllättäviin muutoksiin ilman ennakointia. Kuluttajien kukkarossakin vaikutukset tuntuisivat korkeampana kaukolämmön hintana. Vaakaa tasatessa metsäsuunnitelmasta katsotaan tulevat aukot ja rakkauden oppirahat tilitetään. Avioerossa avio-oikeuden alla olevat metsätilat vaikuttavat tasinkoon. Kesäpäivässä peilityynellä järvenselällä aurinko saa unohtamaan syksyn tuulet ja talven kylmyyden. ”Silloin puun käyttö on myös kansantalouden näkökulmasta järkevää.” nattavampaa, sellun valmistus vai polttaminen energiaksi.” Vaikka puulla olisi jalostusarvoa metsäteollisuudessa, se ei Lintusen mukaan tarkoita, että tämä olisi aina yrityksen näkökulmasta taloudellisesti kannattava vaihtoehto. Maailmaa ei verotuksellakaan pelasteta. Tilallisen rahoitusneuvottelut uudesta vetojuhdasta käytiin kotisohvan sijaan ajamalla riittävä pino tien varteen. Yhteinen tarkoitus ei ollut maksaa puilla asumista palvelukodissa. Hiipuneen rakkauden tasinko otetaan metsästä, ja kannot jäävät lahoamaan. Perintötiluksilla kirves uppoaa petäjän kylkeen lastujen lennellessä. Ikä on vaihtanut kirveen rollaan ja metsänomistaja puristaa enää paikallisen palvelukodin keinutuolin käsinojia. Vanhemman kanssa yhdessä hoidetut taimet lähtivät liian aikaisin. Konsulttiyritys Afry julkaisi hiljattain valtioneuvoston toimeksiannosta laaditun raportin puunpolton verotuksen vaikutuksista. Arvo on myös antaa tilaa seuraaville ottaa vastuu ja jatkaa metsätaloutta. Joskus seuraava kesä on liian kaukana, ja kaksi onnellista tanssivat viimeisen tanssinsa. Markkinataloudessa tehdään päätökset hintojen perusteella. Siksi vanhoja rakenteita ei ole syytä ylläpitää väkisin vanhaa tuotantoa tukemalla ”Sen sijaan uusien tuotteiden ja teknologioiden kehittämiseen kannattaa valtionkin satsata. Se voisi edistää myös Suomen tavoitetta saavuttaa hiilineutraalius, jos fossiilisten polttoaineiden käytön lisäys pystyttäisiin lämmöntuotannossa välttämään”, Lintunen arvioi. Menneen rakkauden viimeinen tilitys vaatii usein hakkuun. Laskelmien mukaan verotuloja voisi enimmillään kertyä satoja miljoonia euroa. Kannot jäävät. Aiemmin tutkijana: Etla, Helsingin yliopisto, Aalto yliopisto, Metla KOULUTUS: FM (teoreettinen fysiikka), VTM (kansantaloustiede) ja FT (taloustiede) TYÖPÖYDÄLLÄ JUURI NYT: Vihreän siirtymän ohjauskeinot metsäsektorilla, biotalouden uudet tuotteet ja niiden arvonlisäpotentiaali 46-vuotias ASUU Helsingissä HARRASTAA ulkoilua, brittidekkareita, suunnistusta, lautapelejä Apulaisprofessori Jussi Lintusen mielestä markkinataloudessa hinnat määräävät, miten puuta on taloudellisesti kannattavaa käyttää. Vierailulla tuleva perikunta katselee tarjottimella olevaa haaleaa mehukeittoa silmäkulmassa häivähdys vääryyden tunnetta kumipyörien tehtaalle toimittamista moteista. Metsäsuunnitelman karhu tyllyää saappaan lämmikkeeksi ja suuntaa määrätietoisesti metsään
10784_.indd 8 10784_.indd 8 5.5.2024 11.57 5.5.2024 11.57. 10.5.2024 8 Metsälehti.fi AJASSA Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Savon erityisasiantuntija ja laillistettu kiinteistövälittäjä Jukka Väisänen kuvaa myyntiin tulevat metsätilat droonilla
Miltä puuston latvusto näyttää. Kaikkiaan drooneja on yhdistyksellä kolme, ja niitä lennätetään jatkuvasti myyntiin tulevien kiinteistöja metsätilojen kuvauksessa. Maastotyötä drooni ei myytävän metsätilan kartoituksessa vähennä, mutta ostaja pääsee jo kotisohvalta tutustumaan myytävään tilaan tarkemmin. Niiden etuja ovat nopeus ja tarkkuus. Yksi yleisemmistä ympärivuotisista käyttötarkoituksista liittyy metsätilakauppaan. Taimisto, onko se raivattu vai ei”, Väisänen luettelee. 10.5.2024 Metsälehti.fi 9 AJASSA TIIA PUUKILA, TEKSTI MATIAS HONKAMAA, KUVAT T T alousmetsien yllä lentävät droonit ovat tulleet jäädäkseen. Pohjois-Savon metsänhoitoyhdistyksessä LANTAA JA VALVONTAA KOPTERIN SIIVIN Droonien ansiosta metsälain rikkomukset paljastuvat entistä herkemmin ja boori levittyy metsutyötä tehokkaammin. Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Savossa droonit ovat olleet käytössä kolme neljä vuotta. Tänä kesänä droonit lentävät tuhansien hehtaarien yllä. Siitä otetaan videota ja kuvia. Metsänhoitoyhdistyksen erityisasiantuntija ja laillistettu kiinteistövälittäjä Jukka Väisänen kuvaa droonilla kaikki myyntiin tulevat metsätilat. ”Se luo kohteesta kiinnostuneelle mielikuvan, miltä tila näyttää ilmasta käsin. Niillä on jo nyt lukemattomia tehtäviä aina metsätuhojen havaitsemisesta metsäpalojen ja metsälain valvontaan. 10784_.indd 9 10784_.indd 9 5.5.2024 11.57 5.5.2024 11.57. Jatkuu seuraavalla aukeamalla
Toimijoiden toimintatapojen kehitys, neuvonta sekä ennakoiva lainvalvonta käänsivät kuitenkin rikkomukset laskuun. Syynä ei kuitenkaan ole yksin entistä tarkempi jälkikäteisvalvonta. Esimerkiksi muutama vuosi takaperin juhannusmyrsky kaatoi reippaasti puuta yhdistyksen alueen metsissä. Käytännössä jälkivalvonta kattaa koko maan ja on aikaisempaa tarkempaa. Aikaisemmin metsälakia valvottiin otantatarkastuksin sekä ennakkotietoihin ja riskiin perustuvilla harkintatarkastuksilla, jotka kattoivat vain pienen osan kaikista hakkuista. ”Kun erotuskuvatulkinta ja siihen liittyvä droonikuvaus otettiin käyttöön, metsälain rikkomusten määrät kasvoivat vuoden pari, koska rikkomuksia tuli käytännössä enemmän esille kuin perinteisemmillä menetelmillä. Nykyään rikkomusten määrät ovat painuneet alle sadan. AJASSA 10.5.2024 10 Metsälehti.fi drooneista on apua myös talven maastotöissä. Mikäli herää epäilys, että metsälakikohde on kärsinyt hakkuussa, kohde liitetään droonikuvausohjelmaan ja käydään kuvaamassa droonilla sekä tarvittaessa jalkaudutaan maastoon. Jos lunta on puolireiteen eikä jalan päästä esimerkiksi myyntiin menevän kuvion laitaan, voidaan laittaa drooni ilmaan. 50 100 150 200 250 300 Metsälain rikkomukset vähentyneet Metsäkeskus otti uuden satelliittikuviin ja drooneihin perustuvan metsälain valvonnan käyttöön loppuvuodesta 2019. Nyt palveluntuottaja vertailee Metsäkeskukselle satelliittikuvia kahtena tai kolmena eri ajankohtana. Enimmillään metsälain rikkomuksia on ollut liki 300 vuodessa. Suomen metsäkeskus otti uuden satelliittikuviin perustuvan erotuskuvatulkinnan ja droonitarkastukset käyttöön loppuvuodesta 2019. Alkuun tarkempi valvonta paljasti metsälain rikkomuksia aikaisempaa enemmän. DROONEJA KÄYTETÄÄN TALOUSMETSISSÄ METSÄTUHOJEN seurannassa METSÄPALOJEN valvonnassa ENNALLISTETTAVIEN alueiden suunnittelussa METSÄSUUNNITELMAN laadinnassa METSÄLAIN valvonnassa ja tarkastuksissa lannoituksissa METSÄTILAKAUPASSA OMIEN metsien kuvauksessa ja tuhojen tarkkailussa METSÄVAROJEN inventoinnissa ”Jos nämä kaikki pitäisi tehdä maastossa, kyllä siitä voi henkilötyövuosia alkaa laskemaan.” Drooniin pitää olla aina näköyhteys, kun sitä lennättää. Jos sattuu pahempi myrskytuho, muutamassa tunnissa meillä on aika hyvä tieto olemassa, mikä on tuhon laajuus”, Metsänhoitoyhdistyksen johtaja Pekka Sahlman kertoo. Partasen mukaan toimijat ovat parantaneet toimintaansa valvonnan kehityttyä. Teknisen ongelman vuoksi osa viime vuoden tapausten ratkaisuista siirtyi tälle vuodelle, mikä nostanee metsärikkomusten määrää vuonna 2024. Droonilla alkukartoitus sujui turvallisesti ja nopeasti. ”Tuhojen alkukartoituksessa droonit ovat äärimmäisen hyvä apuväline. Mahdollisesti jopa suurempi vaikutus rikkomusten vähenemiseen on neuvonnalla ja ennakoivalla lainvalvonnalla, Partanen huomauttaa. Tämän jälkeen määrät rupesivat pienentymään” summaa rahoitusja tarkastuspäällikkö Jarkko Partanen Metsäkeskuksesta. Lähde: Suomen metsäkeskus Valvontavuosi Metsälain rikkomukset, kpl 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 KUKA FAKTA 10784_.indd 10 10784_.indd 10 5.5.2024 11.57 5.5.2024 11.57. Jukka Väisänen kävi tuolloin droonilla kuvaamassa ja todentamassa myrskytuhojen laajuuden. Myös laittomat hakkuut, joista ei ole tehty metsänkäyttöilmoitusta, jäävät haaviin. Erityinen tehtävä drooneilla on myrskytuhojen kartoituksessa. Satelliittikuvien pohjalta tehtävä erotuskuvatulkinta tuo esille esimerkiksi metsälaissa mainittujen erityisen tärkeiden elinympäristöjen läheisyydessä tehdyt hakkuut. Metsälain rikkomukset ilmi Touko-kesäkuun vaihteessa talousmetsiä alkavat kartoittaa myös metsälain valvontaan valjastetut droonit
Silvadrones on tarjonnut vuodesta 2021 droonilla tehtävää talousmetsien boorilannoitusta ensimmäisenä Suomessa, mahdollisesti koko maailmassa. Alkuun käytössä oli nestemäinen boori, mutta nyt yhä suurempi osa lannoituksista tehdään rakeistetulla boorilla. Turhaan. Parhaimmillaan puuston inventoinnissa päästään droonilla parempaan tarkkuuteen kuin maastomittauksissa. ”Kyllä meillä lähtökohtaisesti on ajateltu, että tulevaisuudessa tulee enemmän tarkastuslajeja, mutta vielä ei uskalla sanoa, mitä. Näin Metsäkeskuksen omalle henkilöstölle jää paremmin aikaa keskittyä kesällä muihin maastotöihin. Markettidroonilla lannoitteita ei silti levitetä. Epäilijöitä riitti, kun Tomi Karjalainen yhdessä muiden osakkaiden kanssa polkaisivat lannoitustoiminnan pystyyn. Edelleen yleisin metsälain rikkomus on metsänkäyttöilmoituksen laiminlyönti. Maastossa jokaisen puun mittaaminen ei olisi metsikkötasolla järkevää ja tehokasta. Jos mietimme luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaita kohteita, tekoäly on hyvä kaveri myös niiden tunnistamisessa ja tukee hyvin maastotyön kohdistamisesta tehokkaasti”, Leino kertoo. Droonilennot tekee ulkopuolinen yritys. Tällaisia ovat esimerkiksi puustovauriot sekä ajourapainaumat. Maatalouskäytössä lannoitusdroonit ovat jo tuttu näky, mutta metsätaloudessa eivät niinkään. Metsä Group lanseerasi droonimetsäsuunnittelun osaksi metsänomistajille tarjottavaa palveluvalikoimaa vuonna 2019. Silvadronella on käytössä kaksi maatalouspuolen droonia. 10784_.indd 11 10784_.indd 11 5.5.2024 11.57 5.5.2024 11.57. Karjalainen veikkaa, että pian booria lennättävät muutkin. Tekoälyn ja analytiikan avulla pystytään analysoimaan ja hyödyntämään valtavia tietomassoja. Niiden siipiväli on levitettynä liki kaksi metriä ja lentoonlähtöpaino lannoitteiden kanssa yli neljäkymmentä kiloa. Droonitarkastuksesta jää tulevaisuudessa metsänomistajalle kuva tositteeksi metsään.fi-palveluun. Jukka Väisänen on käyttänyt drooneja jo useamman vuoden. TEKOÄLY HAASTAA DROONIN Droonin lentoa seurataan näytöltä. Jos ei tänä kesänä, olettaisin että vuoden päästä varmaan tulee sellaisia, jotka ainakin yrittävät kilpailla. Rakeistettua boorilannoitetta tarvitaan noin 15–16 kiloa hehtaarille. AJASSA 10.5.2024 Metsälehti.fi 11 Maanomistajalle, maanomistajan edustajalle ja tiedossa olevalle hakkuuoikeuden haltijalle lähtee tieto, mikäli leimikolla, josta metsänkäyttöilmoitus on tehty, on hakkuissa huomioitava erikoiskohde. Korva vastaa droonien käytöstä ja kehityksestä Metsäkeskuksessa mutta ei vielä paljasta, mihin kaikkeen droonia voidaan jatkossa käyttää. Jos nämä kaikki pitäisi tehdä maastossa, kyllä siitä voi henkilötyövuosia alkaa laskemaan”, valvontaja tarkastusasiantuntija Tuomas Korva Metsäkeskuksesta summaa. ”Suuren mittakaavan ratkaisuna aika ajoi droonien ohi metsäsuunnittelussamme, sillä teknologiakokonaisuus uusine aineistonkeruuja erityisesti analysointimenetelmineen kehittyi. Jopa kuusi hehtaaria tunnissa Takatalvi yllätti Joensuussa toimivan Silvadronesin. Metsäkeskuksella on droonien käytöstä hyvät kokemukset. ”Jos on esimerkiksi tien vieressä lannoitettavana viisi hehtaaria, tunti siitä, kun on auto pysäytetty, olemme jo lähteneet seuraavalle kohteelle. Tavoitteena on kerätä entistä tarkempaa tietoa tunnuksista, joita on vaikea havaita latvusten yläpuolisilla kuvauksilla. ”Muutamat kiinnostuneet ovat ottaneet yhteyttä. Metsälain valvonnan lisäksi drooneja on testattu kirjanpainajatuhojen valvonnassa. Puustotietojen tarkentamisessa kehitys on vienyt nopeasti kohti tekoälypohjaisia ratkaisuja ja monipuolisia käyttökohteen mukaan valittuja aineistoja”, kertoo Metsä Groupin kehitysjohtaja Olli Leino. Drooneille on edelleen paikkansa esimerkiksi tehdasympäristöissä. Drooni sopii hyvin juuri boorin levitykseen, sillä booria ei käytetä kovin suuria määriä hehtaarille. Kesälle on luvassa 800–900 hehtaaria lannoitettavaa. Aika näyttää”, Korva kertoo. Silvadronen hyvä menestys on innostanut muitakin alan toimijoita. Kasvuhäiriöitä korjaava boori levitetään sulan maan aikaan. Droonilla on lannoitettu jo yli tuhat hehtaaria ja tälle vuodelle lannoitukset myytiin loppuun pääsiäisenä. Rakeisella boorilla lannoitus käy nestemäistä booria nopeammin ja tunnissa ehtii lannoittaa 4–6 hehtaaria. ”Tekoälyä voidaan hyödyntää todella laajasti monessa käyttötarkoituksessa. ”Olemme tehneet droonilla keskimäärin tuhatkunta tarkastusta vuodessa. Lisäksi käynnissä on hanke, jossa suunnitellaan droonien lennätystä ajourilla. Drooneja käytettiin pari vuotta metsäsuunnittelussa, ja tuona aikana merkittävä osa metsäsuunnitelmista tuotettiin drooneja apuna käyttäen. Metsälain valvonnassa droonien käytön ehdoton etu on, että niiden avulla saadaan kerättyä tietoa yksittäisen puun tarkkudella. Mielenkiintoa on nyt ollut.” DROONEJA on käytetty myös metsäsuunnittelun apuna. Droonikuvilta pystytään arvioimaan myös hoitotarvetta. On se todella paljon tehokkaampaa kuin metsurityö”, Karjalainen kertoo. Huhtikuun puolivälin jälkeen ensimmäiset lennot olisi jo tehty, mutta lumentulo siirsi lannoituskauden alkua. Kokemukset olivat hyviä, mutta enää droonit eivät ole laajemmassa operatiivisessa käytössä. Sillä pystytään valjastamaan esimerkiksi julkinen eri lähteistä tuleva paikkatietoaineisto ja hakkuukoneiden keräämät puustotiedot toimivaksi kokonaisuudeksi. Myös droonien uusia käyttötapoja tutkitaan aktiivisesti, mutta rinnalla kulkee vahvasti tekoälyn kehittäminen ja muut aineistot, kuten satelliittikuvat. Yhden puun tarkkuudella Drooneihin voidaan asentaa tavallisen kameran lisäksi värikirjoa kuvaavia hyperspektrikameroita sekä pimeässäkin toimivia, kolmiulotteista tietoa tuottavia laserkeilaimia. Vaikeakulkuinenkaan maasto ei hidasta, koska työ tehdään yläilmoista. Yritys käyttää drooneja boorilannoitukseen. Vuodesta 2020 alkaen droonilla on tarkastettu kemeratuettujen viljelyhankkeiden jälkihoitovelvoiteen toteutumista
10785_.indd 12 10785_.indd 12 5.5.2024 11.59 5.5.2024 11.59. ”Menetelmä tuo puukauppaan läpinäkyvyyttä, koska hinta perustuu puiden todelliseen järeyteen. Järeysrunkohinnoittelun käyttö alkoi Metsä Groupissa huhtikuun lopulla. Metsänomistaja saa myös taulukon siitä, miten maksettava hinta per kuutiometri muuttuu, jos puiden keskijäreys poikkeaa arvioidusta. Kokemukset ovat olleet positiivisia. ”Kohteilla, joilla on monen kokoista puustoa, voi tulla ikäviä yllätyksiä.” Metsä Group käyttää nyt myös päätehakkuilla järeyteen perustuvaa runkohinnoittelua. Metsä Group on käyttänyt menetelmää harvennuskaupoissa vuodesta 2021 alkaen. Uskon, että jatkossa teemme merkittävän osan uudistushakkuukaupoista tällä menetelmällä.” Metsänomistajan näkökulPäätehakkuullakin hinta koon mukaan Metsä Group laajentaa järeysrunkohinnoittelun käyttöä. PUUKAUPPA & TALOUS 10.5.2024 12 Metsälehti.fi SAMI KARPPINEN, TEKSTI JA KUVA METSÄ GROUP kertoi huhtikuussa ottavansa niin kutsutun järeysrunkohinnan käyttöön harvennushakkuiden lisäksi uudistushakkuilla. Siinä metsänomistajan puistaan saama lopullinen hinta selviää vasta, kun puut ovat pinossa. Hän ei kommentoi tarkasti sitä, kuinka paljon hinta voi muuttua arvioidun järeyden muuttuessa. Jos järeys on arvioitua suurempi, hinta nousee, jos pienempi, hinta laskee. Jos järeys osoittautuu arvioitua suuremmaksi, hinta nousee. ”Hinnoittelu on porrastettu 20 litran välein. Runkohinnoittelussa metsänomistajalle on maksettu puista kiinteä etukäteen määritelty kuutiohinta. Hinta muuttuu, jos arvioitu järeys muuttuu Järeysrunkohintakaupassa metsänomistaja saa metsäasiantuntijalta arvion puiden keskijäreydestä puulajeittain. Ostajalle menetelmän etu on, että se antaa vapauden katkoa rungot markkinatilanteen kannalta tarkoituksenmukaisella tavalla ilman, että katkonta vaikuttaa metsänomistajan puukauppatuloon. ”Hintahaitari voi kuitenkin olla useita euroja”, hän kuvailee. ”Järeysrunkohinnoittelun avulla pystymme aiempaakin paremmin optimoimaan puiden jalostusasteen kaikissa markkinatilanteissa.” Samalla yhtiö luopuu runkohinnoittelun käytöstä uudistushakkuissa kokonaan. Järeysrunkohinnoittelussa puun hinta määräytyy puulajikohtaisesti kaadettujen puiden keskimääräisen tilavuuden perusteella. ”Olemme kouluttaneet metsäasiantuntijamme ja menetelmää on pilotoitu usealla hankintapiirillä. Kuutiohinta voi nousta tai laskea korjuun jälkeen. Jos järeys on arvioitua pienempi, hinta laskee. Tämä on reilua metsänomistajaa kohtaan. Hinta määräytyy sen portaan mukaan, johon korjuussa mitattu järeys asettuu”, Rantala kertoo. Järeysrunkohinnoittelu pienentää sekä myyjän että ostajan taloudellista riskiä”, sanoo Metsä Groupin puukauppaja metsäpalvelujohtaja Juho Rantala. Jokaiselle puulajille määritetään kuutiometrikohtainen hinta
Ostajien vähäisyyden vuoksi hintatiedoissa voi olla puutteita. 36,10 . 34,68 s 36,68 s Uudistushakkuu 73,15 s 72,00 s .. 60,88 s .. 28,83 . Harvennushakkuu 66,28 s 68,70 s 47,70 s 28,56 s 29,45 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 77,11 s 78,72 s 67,99 s 29,64 s 31,42 s 30,77 s 37,66 s 38,84 s Uudistushakkuu 78,55 s 79,60 s 70,44 s 30,67 s 32,53 s 32,47 s 39,71 s 40,13 s Harvennushakkuu 71,60 s 72,63 s 60,45 s 30,32 s 30,58 s 31,09 s 36,96 s .. 71,18 . 30,80 s 29,48 s 35,46 . LA PP I PO HJ OIS -P OH JA NM AA KA IN UU -K OIL LIS M AA s nousussa . .. 22,10 . Hän muistuttaa, että puuston järeyden tarkka arviointi on haastavaa ammattilaiselle, saati satunnaisesti kauppaa tekevälle metsänomistajalle. Hankintahinnat 69,71 . .. 23,62 . 34,60 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 65,60 s 65,97 s .. s nousussa . Hankintahinnat 65,47 s .. 47,57 s 47,60 s 47,65 s .. .. .. Harvennushakkuu 68,63 s 69,83 s 54,29 s 28,37 s 29,55 s 29,03 s 34,43 . 33,08 s .. 47,38 . .. .. 24,49 s .. ”Harvennushakkuilta kertyneiden kokemusten perusteella toteutunut puuston järeys on usein pienempi kuin etukäteen on arvioitu. .. Ensiharvennus .. .. 23,91 s 24,99 . 26,53 s 23,75 . 19,39 s .. 36,72 . Ensiharvennus 53,91 s 47,88 s .. 20,74 s .. 20,80 s .. 24,67 . 74,24 s 67,92 . Hankintahinnat 76,96 s 76,95 s .. .. 38,29 . .. 27,08 s .. 23,07 . Hankintahinnat 73,12 . 53,05 s KO KO M AA RAAKAPUUN HINTATILASTOT viikkojen 14-17 keskiarvo s nousussa . 25,98 . 49,34 s 50,46 s 50,24 s .. 47,70 s .. s nousussa . Ensiharvennus 56,26 s 52,37 s .. 29,20 s 26,85 s 33,21 . 27,56 . 36,42 s 37,34 s Uudistushakkuu 71,86 s 75,47 s 51,25 s 32,27 s 33,97 s 30,94 s 39,02 s 38,80 s Harvennushakkuu 68,67 s 68,40 . Halutessaan metsänomistaja saa Rantalan mukaan jatkossakin leimikostaan aina myös puutavaralajikohtaisen tarjouksen ja kauppa voidaan solmia puutavaralajikaupan ehdoin. 44,43 s 46,61 s 45,34 s .. .. .. s nousussa . 37,27 . 31,67 . 25,89 . .. 22,06 s 23,43 . .. 66,30 s 48,85 s 49,76 s 50,75 s .. Hankintahinnat 74,86 . 24,59 s 23,41 . 24,72 s 25,10 s 23,68 s .. .. .. 35,05 . Harvennushakkuu 71,58 s 71,12 s 51,55 s 28,77 s 28,63 s 29,90 s 34,72 s 34,00 . Ensiharvennus .. 21,29 s .. 67,70 s .. 32,15 s 28,65 . 26,28 . s nousussa . AJASSA 10.5.2024 Metsälehti.fi 13 s nousussa . 28,73 s 30,2 s 4 29,92 . .. .. Ensiharvennus .. 24,57 s .. .. .. 24,18 . .. .. .. Uudistushakkuu 79,07 s 79,71 s 59,74 s 30,06 s 31,36 s 31,65 s 37,62 . ”Etenkin kohteilla, joilla on monen kokoista puustoa, voi helposti tulla ikäviä yllätyksiä. Järeyden tarkka arviointi vaikeaa MTK:n puukauppa-asioihin erikoistuneen kenttäpäällikkö Pauli Rintalan mukaan avohakkuiden järeysrunkohinnoittelussa puuston koon arvioinnin merkitys korostuu monella tapaa harvennuksiin verrattuna. Hankintahinnat 69,29 . .. 49,51 s 48,95 s .. 34,94 . 21,42 s .. 28,79 . Ensiharvennus .. .. 48,46 . Harvennushakkuu 69,71 s 69,78 s 56,60 s 30,23 s 30,90 s 31,00 s 36,68 s 36,11 s Ensiharvennus 50,22 s 50,04 . .. 34,55 s Uudistushakkuu 66,70 . 62,21 s .. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 73,59 s 75,53 s 47,04 s 28,11 s .. Ensiharvennus 55,64 s .. 49,86 . 28,41 . Uudistushakkuu 75,51 s 76,27 s 47,86 s 30,65 s .. .. 37,53 s 38,21 s Harvennushakkuu 64,34 s 64,24 s .. .. Näin voi käydä, jos järeys on arvioitua pienempi ja puukaupan kokonaistilitys putoaa jopa tuhansia euroja.” Yleisesti Rintala näkee huonona puumarkkinoiden kehityksen, jossa ammattitaitoa vaativia osa-alueita ja puukaupan riskejä siirretään metsänomistajille. 38,40 . .. 30,65 s 37,04 . 31,93 s 31,55 s 37,15 . .. .. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 70,88 s 74,56 s 48,61 s 29,59 . Milj.m Viikko-ostojen määrä koko Suomessa 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 52 2024 2023 2023 Viikko 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 10 20 30 40 50 60 70 80 Nimelliskantohintojen kehitys Lähde: Luke Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Mäntykuitupuu Kuusikuitupuu Koivukuitupuu 2004 2011 2015 2019 2024 2007 Etelä-Suomi KymiSavo SavoKarjala KeskiSuomi EteläPohjanmaa KainuuKoillismaa PohjoisPohjanmaa Lappi 874 680 Puukauppamäärä vko 17, m 3 masta järeysrunkohintatarjouksen vertailu puutavaralajikohtaiseen tarjoukseen voi olla vaikeaa. 47,40 . .. ”Pidän avohakkuilla kiinteää runkohintaa metsänomistajan kannalta selvästi järeysrunkohintaa parempana vaihtoehtona.” 10785_.indd 13 10785_.indd 13 5.5.2024 11.59 5.5.2024 11.59. .. .. 35,65 . .. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 74,69 s 77,80 s 58,11 s 28,40 s 30,67 s 29,42 s 40,29 s .. 26,95 . .. 23,54 . .. KE SK I-S UO M I ET EL Ä-S UO M I s nousussa . Uudistushakkuu 76,47 s 78,70 s 65,87 s 30,63 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 76,90 s 78,81 s 57,19 . Hankintahinnat 75,91 s 75,77 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 74,43 s 77,73 s 62,48 s 28,75 . 74,81 . 36,84 . 29,51 27,38 . .. 44,94 s .. 27,32 s 32,88 s 33,77 s Ensiharvennus 54,08 s .. .. 31,80 . 27,87 . 23,62 . 29,23 . 24,18 s 22,61 s 29,94 . Hankintahinnat 73,61 s 73,94 s 67,95 . Tämä on loogistakin, sillä sekä myyjän että ostajan intressissä on kauppaa tehdessä arvioida järeys mieluummin liian suureksi kuin liian pieneksi.” Avohakkuukaupoissa on yleensä kysymys huomattavasti isommista puuja euromääristä kuin harvennuksilla. Uudistushakkuu 79,08 s 79,24 s 68,10 s 32,38 s 33,21 s 33,84 s 39,18 . KY M I-S AV O SA VO -K AR JA LA ›› METSÄTEOLLISUUS RY:N hintatilasto kattaa noin 90 prosenttia yksityismetsistä ostetusta puusta. .. .. Uudistushakkuu 77,42 s 78,48 s 62,95 s 28,91 s 31,36 s 30,96 s 39,36 s .. ET EL Ä-P OH JA NM AA s nousussa . 35,77 s Harvennushakkuu 61,72 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 76,36 s 78,04 s 64,47 s 30,66 s 31,52 s 31,36 s 37,60 s 37,81 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 70,05 s 69,69 . 49,86 s .. 28,71 s 34,89 . .. 31,02 . 29,42 . .. 50,58 s 50,95 s .. 39,30 . Tilastossa on eritelty leimikkotyypit, ja mukana on myös tukkija kuitupuun väliin sijoittuva pikkutukki. 71,47 . .. Hankintahinnat 69,24 s 69,49 s .. Harvennushakkuu 67,65 s 67,31 s 43,78 . .
UPM hyötyi myös Uruguayn jättitehtaasta ja osakkuusyhtiönsä kautta Olkiluodon kolmosreaktorista. UPM arvioi vaikutusten jäävän maltillisiksi. Tarjousten määrään vaikutti paitsi kesäkorjuukelpoisuus ja tie myös metsän hyvä laatu. Suurimmat selittäjät löytyvät yleisesti parantuneesta kysynnästä ja viime vuotta leimanneesta varastojen purusta, joka on nyt ohi lähes kaikissa toiminnoissa. Kohde korjataan näillä näkymin tulevana kesänä. Hyvin hoidettu metsä kirvoitti tarjouksia Ensiharvennus puutavaralaji määrä, m³ hinta €/m³ yhteensä € mäntykuitu 86,9 22 1911,8 koivukuitu 6,5 22 143 Harvennus puutavaralaji määrä, m³ hinta €/m³ yhteensä € kuusikuitu 0,8 27,5 22 mäntykuitu 248,2 27,5 6825,5 mäntypikkutukki 27,1 32,5 880,75 koivukuitu 21,3 27,5 585,75 mäntytukki 140,7 65 9 145,5 kuusitukki 0,3 65 19,5 Yhteensä 531,8 19 533,8 käkuitusellun markkinatasapainoon. 10.5.2024 14 Metsälehti.fi PUUKAUPPA JA TALOUS TUORE PUUKAUPPA MIKKO HÄYRYNEN KAIKKIEN kolmen integraattiyhtiön liikevaihdot laskivat ensimmäisellä vuosineljänneksellä viime vuoden vastaavaan aikaan verrattuna, samoin UPM:ää lukuun ottamatta myös tulokset. Metsässä on tehty taimikonhoidot ja harvennukset ajallaan, ja metsä on todella hyvässä kunnossa. € 2164 (2721) 2640 (2787) 1458 (1634) 484 (542) Liiketulos, milj. Arvioitu hakkuukertymä oli kuitenkin pienehkö, yhteensä 532 kuutiota. Esimerkiksi Metsä Groupin Kemin biotuotetehdas on niin iso, että sen kaasuräjähdyksen korjaamisesta johtuva lähes kolmen kuukauden seisokki vaikuttaa maailman pitLapissa laitettiin myyntiin kesäkorjuukelpoinen harvennusleimikko hiekkatien varressa. Ensiharvennukselle saa pienpuun korjuuseen metka-tukea yhteensä 600 euroa eli 300 euroa hehtaarilta. Tarjonnan niukkuus nostaa sellun hintaa Kiinassa sellujen hinnat ovat nousussa, mutta sen uskotaan johtuvan enemmän tarjonnan tiukkuudesta kuin Iloisempia aikoja, metsäyhtiöt VÄHÄN IKÄVÄ VERTAILUKOHTA Ensimmäisen vuosineljänneksen tunnuslukuja (suluissa edellisvuosi) Stora Enso UPM Metsä Group Metsä Board Liikevaihto, milj. € 148 (258) 354 (318) 58 (276) 23 (88) Liiketulos, % 7 (9) 13 (11) 4 (17) 5 (16) Nettotulos, milj. Parhaan ja huonoimman tarjouksen välinen ero mäntytukin hinnassa oli seitsemän euroa. Mäntyvaltaiseen leimikkoon tuli neljä tarjousta, mikä on alueella hyvä määrä. Kolmen suuren metsäyhtiön liikevaihdot laskivat viime vuoden vastaavasta ajankohdasta, kahdella myös tulos. € 84 (185) 279 (183) 40 (213) 20 (88) Omavaraisuus, % 53 (57) 64 (64) 57 (58) 64 (62) Henkilöstö 19412 (21144) 16132 (16985) 9506 (9513) 2263 (2280) kysynnän vedosta. Silloin Stora Enson liikevaihto kutakuinkin piti ja tulos parani miinukselta merkittävästi plussalle, UPM:n liikevaihto parani ja tulos vieläkin enemmän, ja Metsä Group pysyi kutakuinkin entisissä numeroissa. Hinta ratkaisi tarjouskilvan. Ensiharvennuskuviolle tehdään vielä ennen hakkuuta lumien sulettua ennakkoraivaus. Voiton vei iso metsäyhtiö. Maalis-huhtikuun vaihteen poliittiset lakot osuivat sitä voimakkaammin, mitä huonommat mahdollisuudet yhtiöllä oli korvata kotimaan tuotantoa muista maista. Tilanne on iloisempi, jos vertailukohdaksi otetaan edeltävä eli viime vuoden viimeinen neljännes. Metsänhoitoyhdistyksen valtakirjalla kilpailuttamassa kohteessa harvennusta oli lähes 10 hehtaaria ja ensiharvennusta kaksi hehtaaria. Tilalla olisi ollut myös avohakattavaa, mutta metsikön järkevän kehitysjakauman vuoksi hakkuukypsän metsän annetaan vielä odottaa. Metsä Group arvioi lakkojen hintalapuksi ensimmäisellä kvartaalilla 40 miljoonaa, Stora Enso 25 miljoonaa. FARMTRAC, TÄYDELLINEN PIENIIN JA SUURIIN METSÄTÖIHIN FARMTRAC, TÄYDELLINEN PIENIIN JA SUURIIN METSÄTÖIHIN TRAKTORIT 10785_.indd 14 10785_.indd 14 5.5.2024 11.59 5.5.2024 11.59
329,00) STIGA MULTICLIP 50 RUOHONLEIKKURI 319 , 00 (ovh. 2690,00) » 98 cm leikkuri » Teho 7,5 kW » ST 450 OHV » Hydrostaattinen vaihteisto » Asennus ilman rajakaapelia » Max.työaika 150 min STIGA A 1500 ROBOTTILEIKKURI 2599 , 00 (ovh. 2599,00) » Akku 2,5 Ah » Max.työalue 1000 m² 10785_.indd 15 10785_.indd 15 5.5.2024 12.00 5.5.2024 12.00. 2999,00) » Akku 5 Ah » Max.työalue 1500 m² STIGA MULTICLIP 750 S RUOHONLEIKKURI 519 , 00 (ovh. 569,00) STIGA MULTICLIP 47 S RUOHONLEIKKURI 359 , 00 (ovh. 99€) » Itsevetävä » Allesilppuava » Teho 1,9 kW » ST 120 OHV » Itsevetävä » Allesilppuava » Teho 2,6 kW » ST 170 OHV » Itsevetävä » Keräävä » Teho 2,2 kW » ST 140 OHV » Työnnettävä » Allesilppuava » Teho 2,2 kW » ST 140 OHV » Työnnettävä » Allesilppuava » Teho 1,3 kW » sis. 379,00) HUOM! Ajoleikkureiden toimituskulut nyt vain 59€! (norm. 4 Ah akku+laturi STIGA MULTICLIP 547E KIT AKKULEIKKURI 599 , 00 » Työnnettävä » Allesilppuava » Teho 1,9 kW » ST 120 OHV » Asennus ilman rajakaapelia STIGA A 1000 ROBOTTILEIKKURI 2399 , 00 (ovh. www.uittokalusto.. 389,00) STIGA MULTICLIP 47 RUOHONLEIKKURI 299 , 00 (ovh. Kampanjat voimassa 19.5.2023 asti Ruohonleikkurit ja ajoleikkurit Uittokalustolta! HUOM! Leikkurit verkkokaupasta ilmaisella toimituksella!! (Ei koske ajoleikkureita eikä puutarhatraktoreita) STIGA TORNADO 398 AJOLEIKKURI 2499 , 00 (ovh. METSÄTYÖT METSÄSTYS RETKEILY PIHA & PUUTARHA KONEYRITTÄJÄT METSÄTEOLLISUUS 015 555 0402 ‡ shop@uittokalusto.. 349,00) STIGA COMBI 48 S RUOHONLEIKKURI 359 , 00 (ovh
Tuhot Timo Kujalan kuusimetsässä kertovat siitä, että hirviä on aivan liikaa ravinnon määrään nähden (s. Viime vuonna metsänviljelyä ja puuntuotantoa haittasivat Luken mukaan eniten juuri hirvet, jotka aiheuttivat tuhoa lähes puolella miljoonalla hehtaarilla (s. ODOTTAVALLA KANNALLA ovat myös KeskiSuomen metsästäjät, jotka kirjoittivat vastauksensa (s. Metsäteollisuudellekin kelpaavan puun polttaminen on tuore ilmiö suomalaisessa energiantuotannossa. YLÄKERTA PÄÄKIRJOITUS LUKIJAKUVA AJASSA / MIELIPIDE SE PP O SA M U LI METSÄLEHTI UUTISOI huhtikuussa, että kuitupuuta palaa Suomen energiantuotannossa jopa yhdeksän miljoonaa kuutiometriä. Kauppa ei heidän mukaansa käy toivottuun tahtiin, vaikka raakapuun hinta on Suomessa historiallisen korkealla. Nälkäiset hirvet kaluavat jo kuusten runkojakin. Tämä on Hedbergin mukaan seurausta kirjanpainajatuhojen takia viime vuosina tehdyistä suurista hakkuista, mutta suuri osa metsänomistajista myös uskoo, että hinnat jatkavat vielä nousuaan. M IK KO RI IK IL Ä ”Nuorta koivikkoa harvennuksen tarpeessa?” JUHAJNS METSÄJÄTIN PUUNOSTAJAT ihmettelivät äskettäin Metsälehden tapaamisessa, mitä metsänomistajat oikein odottavat. 6–7). Metsästäjät kertovat kasvattavansa nyt hirvikantoja, koska petokannatkin ovat kasvussa. Tämän seurauksena puukauppaa käyvät metsänomistajat ovat nyt raakapuun vahvan hintakehityksen ansiosta suojassa taantumalta, joka Suomessa vallitsee. 10.5.2024 16 Metsälehti.fi Lukijoiden kuvat osoitteessa metsalehti.fi/Metsalehti/ Lukijoiden-kuvat. Hinnat ohjaavat hänen mukaansa puun optimaaliseen käyttöön koko kansantalouden kannalta. Arvio perustui havainnointiin puuterminaaleissa sekä haastatteluihin. PETRI KOSKINEN PÄÄTOIMITTAJA petri.koskinen@metsalehti.fi PS. Puukauppoja välittävän Treebulan perustajiin kuuluva Per Hedberg kirjoittaa verkkosivuillamme analyysissään, että metsänomistajien into hakkuisiin on vähentynyt voimakkaasti marraskuusta lähtien. Lukuun sisältyi vajaa kuusi miljoonaa kuutiometriä lämpöja voimalaitosten vuonna 2023 polttamaa metsähaketta. Lukema perustui eroihin tukkija kuitupuun hakkuiden ja käytön välillä sekä asiantuntija-arvioon kuitupuukelpoisen puun osuudesta energiarunkopuun hakkuista. Tämän logiikan mukaan saalista riittää näin paremmin sekä metsästäjille että pedoille. 4). 31) viime Metsälehti Makasiinissa ilmestyneeseen juttuun hirvien aiheuttamista tuhoista. Metsänomistajat eivät ole Ruotsissa kovin velkaisia, joten heillä on hyvin varaa antaa hintojen nousta vielä lisää. Se on seurausta Kemin biotuotetehtaan käynnistymisen viivästymisestä mutta myös osuudenomistajien aktiivisista puukaupoista. Metsänomistajat on tässä pelissä taas unohdettu kokonaan. Voit myös lähettää kuvasi sähköpostilla osoitteeseen lukijoilta@metsalehti.fi. Siksi he valitsevat Hedbergin mukaan odottamisen. ODOTTAVALLA KANNALLA 10786_.indd 16 10786_.indd 16 5.5.2024 12.08 5.5.2024 12.08. Puuta tarvitaan myös energialaitosten uuneihin, kuten Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkija kertoo (s. 22). Lue Treebulan analyysi Ruotsin raakapuumarkkinoista verkkosivuiltamme metsalehti.fi . Ruotsista kuuluu samanlaista viestiä. Kolmesta suuresta Metsä Groupin puunhankinnan tilanne lienee tasapainoisin. PUU TURVAA SUOMEN ENERGIANTUOTANTOA Sääriippuvaisen uusiutuvan energian lisääntyminen ja fossiilisten polttoaineiden sekä turpeen alasajo korostavat puun merkitystä tasaisen energiantuotannon turvaajana, Luonnonvarakeskuksen asiantuntijat kirjoittavat. Odottelu on myrkkyä puupulassa kärvisteleville yrityksille. Loput määrästä oli kotitalouksien ja maatilojen polttopuita. Metsästäjät odottavatkin ilmeisesti pääsevänsä ampumaan pian myös petoja, sillä petokannathan kasvavat sitä nopeammin, mitä enemmän niille on syötävää. Luonnonvarakeskus (Luke) arvioi lämpöja voimalaitoksissa vuonna 2022 metsähakkeena poltetun kuitupuun mahdolliseksi määräksi 2–3 miljoonaa kuutiometriä
Sahaakin on mukava pyöritellä ja puita nostella reisiä vasten, kun on vähän housussa pehmustetta.” Topintam ”Eivät ne lopulta kalliita ole. Suojaavat myös kannokossa ja risukossa.” Isaskar Keturi ”Vähän kalliimmat ovat kestäviä ja lisäksi istuvat hyvin päälle. Toimittaja kuuli ensimmäisen kerran puun kaatuvan. TUOMAS NIINISTÖ JOHANNA ROUTA MARKUS TOIKKA NIINISTÖ ON LUONNONVARAKESKUKSESSA TUTKIJA, ROUTA TUTKIMUSPÄÄLLIKKÖ JA TOIKKA YLIAKTUAARI. Metsätöissä hiki lentää eikä haittaa, vaikka vesisade kastelee puseron märäksi.” Kiila ”Jos näitä ei raski hommata, niin kannattaa jättää homma tekemättä tai teettää sellaisella, jolla varusteet löytyy. Todellista lämpöja voimalaitoksissa palavaa ainespuun määrää ei tiedä kukaan, eikä vastaus löydy terminaaleja katselemalla ja pinonpäitä ihmettelemällä. Viiltosuojahousuja myös raivatessa, niin säästyy pahemmilta mustelmilta ja naarmuilta jaloissa, vaikkei jalkoja sahaakaan. Elvistelyä on hankkia yli kolmensadan euron työjalkineet, kun alle satasella saa jo hyvät – ja jopa vedenpitävät.” Jätkä ”Kypärää suosisin raivauk sessa kesäaikaan suojana ötököiltä kuten paarmoilta ja isommassa taimikossa myös risuilta.” A.Jalkanen ”Toissa keväänä olin ennakkoraivuulla kuusikossa, jossa oli paljon poistettavaa koivua. Valtakunnan ykköslehti sentään lähti paikan päälle kuuntelemaan metsäammattilaisia (HS 30.3.). Venäjän-tuonnin romahtaminen yhdessä energiapuun kasvaneen kysynnän kanssa johtivat tilanteeseen, jossa tarvittavaa energiamäärää ei ole ollut mahdollista tuottaa pelkästään pieniläpimittaisella, metsäteollisuudelle kelpaamattomalla puulla. Tähän tarpeeseen myös Luke vastaa tuoreella REPower-hankkeella, joka pyrkii auttamaan tuulija aurinkovoimaan sekä bioenergiaan liittyvien kestävyyshaasteiden ratkaisemisessa. Usein terminaaleihin päätyy varastoitavaksi lähinnä järeämpi, oksaton runkopuu. Jos ei olisi ollut kypärää, olisi käynyt pahasti.” Arto Verkkokeskustelu: Millaiset työvaatteet metsätöihin. Varsinaisiin bioenergian kestävyyskriteereihin ainespuun polton rajoittaminen ei kuitenkaan lopulta päätynyt. ”Itse suosin asianmukaisia vaatteita. Tuulija aurinkovoimaa, lämpöpumppuja ja muita palamiseen perustumattomia energiantuotantomenetelmiä sekä energiatehokkuutta parantavia investointeja tarvitaan erityisesti näiden polttoaineiden korvaamisessa. Harrastelijalle turvavaatteet ovat kallis investointi.” Teuvo.T. Uusi kysymys: Osallistu kyselyyn osoitteessa www.metsalehti. ”Ovatko viiltosuojavaatteet sekä hengittävät ja säänkestävät housut ja takki mukavat käytännössä käyttää. Lumi oli katkaissut kuusen latvan, ja kun kaadoin koivut pois, tuli samalla kuusen latva suoraan kypärään ja siitä olkapäälle. 10.5.2024 Metsälehti.fi 17 PITKÄÄN aikaan ei metsäalan keskustelupalstoilla ole kehuttu Yleisradiota niin paljon kuin uusimman Metsäradion jälkeen. Ääni oli ”karmiva, raaka ja raapiva”. PUUN ENERGIAKÄYTÖN ON joissain ennusteissa arvioitu laskevan jo lähivuosien aikana energiantuotantomenetelmien monipuolistuessa. Ennusteita arvioitaessa on muistettava, että Tilastokeskuksen mukaan fossiiliset polttoaineet ja turve kattoivat vuonna 2022 edelleen 30 prosenttia sähkönja lämmöntuotannossa kuluneista polttoaineista. Mutta hengittävää ja säänkestävää ei ole olemassakaan. Moton puikoissa töitä tekevältä metsurilta toimittaja kysyi, miltä tuntui murhata puita. Tulee sieltä päälle muitakin kuluja kuin pelkät turva-asusteet.” Hakametsä ”Varusteita hankkiessa kannattaa harkita, millä suojavarusteella on todellista merkitystä. Hirvipassissa ehkä hengittävyys riittää, mutta ei ruumiillisessa työssä.” Nostokoukku ”Riippuu mitä olet valmis maksamaan vaateista. Päivitetyssä EU:n uusiutuvan energian direktiivissä (RED III) rajoituksia asetettiin ainoastaan metsäteollisuudelle jalostuskelpoisen puun polton tukemiselle kansallisissa tukijärjestelmissä. Kuvaavaa metsäalan tunnoista on, että pelkästään tämän asian toteaminen Yleisradion lähetyksessä antoi aiheen riemuun. Sääriippuvaisen uusiutuvan energian lisääntyminen ja energian toimitusvarmuutta turvanneiden fossiilisten polttoaineiden sekä turpeen käytön alasajo korostaa puun merkitystä tasaisen energiantuotannon ja huoltovarmuuden turvaajana. WWW.METSALEHTI,FI TOIMITTAJALTA METSÄGALLUP EERO SALA Uusi kysymys: Istutatko itse taimesi. Samalla energiapuun hankintaketjuja on vaivannut nousevien korjuukustannusten ohella pula kalustosta sekä kuljettajista, mikä on osaltaan kääntänyt katseita puustoltaan järeämpiin korjuukohteisiin suurempien hakkuukertymien toivossa. METSÄTEOLLISUUDELLE JALOSTUSKELPOISEN puun polttaminen on viime aikojen ilmiö suomalaisessa energiantuotannossa. Energiamarkkinat tulevat olemaan murroksessa, kun sähkökattilat, vetytalous ja muut investoinnit ovat lisäämässä merkittävästi sähkön kulutusta. Kaksi eri maailmaa kohtasivat. Itsestään selvää on, mikä oli päämedioiden valinta. i Oletko myynyt puuta runkohinnalla. Viiltosuojahousut ovat M-sahan kanssa tarpeen, muissa töissä turhat (ja kalliit). Säänkestävät. Itsellä olleet aina halvimmasta päästä ja hyvin niillä on pärjännyt sen mitä harrastaja tekee, alle 50 metsäpäivää vuodessa. Kuitenkaan kyseessä ei ollut sen dramaattisempi aihe kuin tuore selvitys valtakunnan päämedioiden metsäuutisoinnista. Puiden murhaajat 10786_.indd 17 10786_.indd 17 5.5.2024 12.08 5.5.2024 12.08. Edullinen sähkö ei ole itsestäänselvyys, kun aurinko ei paista eivätkä tuulimyllyn siivet pyöri. Kun Luonnonvarakeskus julkisti viime vuoden hakkuutilastot, medialla oli kolme mahdollisuutta valita jutuille kärki: hakkuut vähenivät edellisvuodesta, viime vuonnakaan ei hakattu koko kestävien hakkuumahdollisuuksen verran tai, että joissain maakunnissa kestävät hakkuumahdollisuudet ylitettiin. Kyllä 18% En 82% 20 40 60 80 100 Kyllä 32% En 64% neet alueelle 50 hehtaarin AJASSA Puuta ei lämpöja voimalaitoksissa seurata niin, että siitä voitaisiin tilastoinnissa erotella metsäteollisuuden mittaja laatuvaatimukset täyttävä puu. Eivätkö sadeviitat ole erikseen. Turvajalkineet on syytä olla M-sahan kanssa, usein näkee kenkiä, joissa on sahan nirhaisuja. Ainespuun polttamista ei tulla todennäköisesti jatkossakaan lakisääteisesti rajoittamaan. Suomalaisen energiajärjestelmän uuden ilmastoja ympäristöystävällisen tasapainon löytäminen vaatii lisää tutkimusta. Iloa ei kestänyt kauan. Nyrkisääntö: 300 housuihin ja 300 takkiin – ru peaa olemaan istuvuus kohdallaan, kestävät myös sadetta vähän aikaa.” Miksuliini65 ”Hyvin pärjäilee m-sahahommissa, kun laittaa viiltosuojahousut ja kengät. Lopputulemakaan ei yllättänyt: metsänomistajien ja metsissä töitä tekevien ääntä ei juuri valtamedioissa kuule
Kädessä tulee olla hanskat, sillä havupuuntaimet käsitellään yleensä torjunta-aineella tukkimiehentäitä vastaan. ”Mönkijän puikoissa on suojattomampi kuin traktorin kyydissä.” Raivaussahan valjaat tulee säätää niin, että sahan runko on 15–20 senttimetriä lonkkaluun alapuolella, Jari Hämäläinen neuvoo. Turvahousut eivät ole pakolliset, mutta suosittelen niiden käyttöä, sillä ne suojaavat lentäviltä puukappaleilta”, Hämäläinen sanoo. Raivaussahan kanssa työskentelevällä tulee olla visiirillinen kypärä, kuulosuojaimet, suojakäsineet ja vartaloa suojaava ja maastokelpoinen vaatetus sekä tukevat jalkineet. Pitkähihainen paita tai takki on parempi kuin lyhythihainen, ja hatuksi kannattaa valita sellainen, joka suojaa myös niskaa. ”Jalkaan voi laittaa esimerkiksi saappaat tai maihinnousukengät, joissa on kunnon pohjakuvio. Raivaussahan valjaat hän kehottaa säätämään sopiviksi ennen työmaalle lähtöä. Viimeisen hienosäädön voi tehdä maastossa. Hienosäätö maastossa Jos suunnitelmissa on raivaussahalla tehtäviä töitä, kuten taimikonharvennusta, tarvitaan jo turvavarustusta. ”Parin tankillisen jälkeen tuntee kyllä, ovatko säädöt kunnossa.” Hämäläisen mukaan nyrkkisääntö on, että noin puolet raivaussahan painosta tulee olla lantiolla ja noin puolet taTURVALLISESTI METSÄTÖISSÄ Metsätöissä kokemattomampikin välttyy vahingoilta, kun huolehtii, että varustus on oikeanlainen ja mukana on syötävää sekä juotavaa. 10.5.2024 18 Metsälehti.fi METSÄSTÄ / METSÄNHOITO LIINA KJELLBERG, TEKSTI SEPPO SAMULI, KUVAT METSÄTÖISSÄ sattuneet tapaturmat nousevat aika ajoin otsikoihin. Erityisesti istutustöihin tulee valita auringolta suojaavat vaatteet. Housuiksi kannattaa valita sellaiset, joiden lahkeet saa kiristettyä jalkineiden ympärille. ”Jos ei pidä visiiristä, voi sen korvata suojalaseilla. Ensimmäinen askel on huolehtia siitä, että vaatetus on asianmukainen. 10787_.indd 18 10787_.indd 18 5.5.2024 12.22 5.5.2024 12.22. Jos metsään on menossa esimerkiksi istuttamaan, tarkistamaan taimikon kuntoa tai tekemään varhaisperkausta vesurilla tai raivausveitsellä, riittää, että päällä on säähän sopivat ja maastokelpoiset vaatteet. Kaikkiaan metsätöiden tekeminen ei kuitenkaan ole erityisen vaarallista, kunhan tiedostaa, missä mahdolliset vaaranpaikat ovat, sanoo Hyrian metsätalousalan kouluttaja Jari Hämäläinen. Ne suojaavat puutiaisilta”, Hämäläinen sanoo
”Metsänomistajakunta muuttuu. Sahan sektorisuojan pitää olla ehjä ja paikallaan, ja kaasuja turvaliipaisimien tulee toimia kunnolla. Hyvät työtekniikat ja varsinkin kaatotekniikka ovat moottorisahauksessa tärkeitä. Kiristettävät lahkeet suojaavat puutiaisilta. Kun raivaussahan valjaat on säädetty oikein, sahan terä on vaaksan verran maanpinnan yläpuolella, Jari Hämäläinen kertoo. Artikkelissa on hyödynnetty luonnosta teoksesta Työturvallisuus omatoimisissa metsätöissä. Jos tekee kunnolla töitä, menee herkästi huonoon kuntoon, jos ei syö ja juo”, Hämäläinen kertoo. ”Jos puutavaraa aikoo kuljettaa mönkijällä, on luvassa melko paljon jumppaamista, että puut saa nostettua kyytiin. Ajourat hän kehottaa suunnittelemaan leimikkoon ennen hakkuun alkamista. Mönkijän puikoissa on myös suojattomampi kuin traktorin kyydissä”, Hämäläinen sanoo. OMATOIMISEN METSÄTYÖN OPAS UUDISTUU saisesti molemmilla olkapäillä. 10787_.indd 19 10787_.indd 19 5.5.2024 12.23 5.5.2024 12.23. Metsätöihin vasta totuttelevien kannattaa Hämäläisen mielestä tehdä aluksi puolen päivän mittaista työpäivää. Hän muistuttaa, että mahdolliset lääkkeet tulee myös ottaa mukaan. Kaatotekniikka tärkeä Jos metsässä aikoo työskennellä moottorisahan kanssa, on päälle syytä laittaa visiirillisen kypärän ja kuulosuojainten lisäksi viiltosuojakäsineet ja -housut sekä turvasaappaat tai viiltosuojakengät, joissa on kärkisuojaus. Tarve perehdyttää metsänomistajia huolehtimaan työturvallisuudesta on Niemisen mielestä kymmenessä vuodessa lisääntynyt. Mönkijän kanssa kuormat kannattaa hänen mielestään pitää ainakin aluksi pieninä. JOS omistaa Etelä-Suomessa vähintään 50, Keski-Suomessa vähintään 75 tai Pohjois-Suomessa vähintään 100 hehtaaria metsää ja keskimääräisen vuotuisen työpanoksen arvo ylittää tietyn rajan (4 506 euroa vuonna 2024), on velvollinen ottamaan metsänomistajan MYEL-eläkevakuutuksen. Puunostajat edellyttävät yleensä käynnissä olevalla hakkuukohteella liikkujilta huomiovaatetusta, kuten heijastinliiviä, sekä kypärää ja suojalaseja tai visiirillistä kypärää”, Nieminen kertoo. Loppusyksystä yksi suurimmista vaaratekijöistä metsätöissä ovat maa-ampiaispesät. 10.5.2024 Metsälehti.fi 19 METSÄSTÄ TIESITKÖ. ”Moottorisahaus on jo sen verran vaativaa, että sitä varten suosittelen käymään moottorisahauskurssin. Jos tietää olevansa allerginen ampiaisille, kannattaa allergialääkkeet pitää lähettyvillä. Kun hätäpuhelun soittaa sitä kautta, näkyvät soittopaikan sijaintitiedot hätäkeskukselle. Tapaturman varalta metsätöihin lähtijän kannattaa myös ladata matkapuhelimeensa 112 Suomi -mobiilisovellus. Lisäksi raivaussahan terä kannattaa viilata ennen töihin lähtöä. ”Tärkeää on, että tuttavalle muistaa myös soittaa töiden jälkeen, eikä lähde suoraan lähibaariin”, Hämäläinen sanoo. Tapion julkaisema ja Melan rahoittama teos ilmestyy kevään aikana. Ennen raivaussahaamaan lähtöä tulee myös tarkistaa, että saha on kunnossa. Myös ruokaja juomatauoista kannattaa pitää kiinni. Jos siinä sählää, voi käydä huonosti”, Hämäläinen sanoo. Kännykkään kannattaa ladata 112 Suomi -sovellus. Maltilla liikkeelle Vaatetuksen ja varusteiden lisäksi on tärkeää pitää huolta myös omasta jaksamisesta. Metsälehti kuuluu Tapio-konserniin. ”Esimerkiksi puunkorjuutyömaalla liikkumista koskevat määräykset ovat muuttuneet paljon kymmenessä vuodessa. Metsätöihin ei myöskään saisi lähteä kertomatta siitä kenellekään. Oppaan edellinen versio Metsätöitä turvallisesti – Työturvallisuusopas omatoimisiin metsätöihin ilmestyi kymmenisen vuotta sitten. Jalkaan on hyvä laittaa tukevat jalkineet, joissa on kunnon pohjakuvio. ”Kun tein metsurin töitä, join ja söin joka tankkauksen yhteydessä. Vakuutukseen sisältyy myös työajan MATA-tapaturmavakuutus. Raivaussahan kahvat säädetään niin, että ranteet ovat sahatessa suorassa. Puutavaran kuljetuksessa metsänomistajat käyttävät yleensä joko kuormaimella varustettua traktoria tai mönkijää. Jos metsätöihin on lähdössä yksin, kannattaa sopia tuttavan kanssa, että soittaa tälle sekä lähtiessään metsätöihin että silloin, kun tulee takaisin. Noin puolet raivaussahan painosta tulee olla lantiolla ja noin puolet tasaisesti molemmilla olkapäillä, Jari Hämäläinen opastaa. Työpäivän pituutta voi myöhemmin pidentää. Jos puukauppa on tehty pystykaupalla, työmaan turvallisuudesta vastaa puunostaja. NEUVOJA metsätyön turvallisuusriskien ennakointiin ja huomiota varustautumiseen myös silloin, kun ei ole tekemässä varsinaisia metsätöitä. Yhä harvemmalla on kokemusta maatai metsätilan töistä.” Uusi opas tulee vapaasti ladattavaksi Tapion verkkosivuille. Oppaan on rahoittanut Maatalousyrittäjien eläkelaitos Mela. Tätä tarjoaa tänä keväänä ilmestyvä Työturvallisuus omatoimisissa metsätöissä -opas, lupaa Tapion asiantuntija Ari Nieminen. Molemmat vakuutukset on tietyin varauksin mahdollista ottaa myös vapaaehtoisesti
10.5.2024 20 Metsälehti.fi METSÄSTÄ / METSÄNOMISTAJA MARIA KARUVUORI, TEKSTI ELSE KYHÄLÄ, KUVAT TÄMÄ tarina on jo monelle tuttu: Janne Rauhansuu teki parikymmentä vuotta purjelautailijana ammattiurheilijan uraa ulkomailla, kunnes loukkaantuminen pani elämän uusiksi. Kone-Rauhansuu tekee urakointia Metsä Groupille, jonka kanssa Rauhansuulla on metsänhoitosopimus myös omissa metsissään. Toisaalta hän ajattelee, että vanhan polven metsäväki pitää välillä turhan jämäkästi kiinni vanhoista tavoista. RAUHANTEKIJÄ MYÖS METSÄSSÄ Janne Rauhansuu on Luomuliiton puheenjohtajana pyrkinyt edistämään teollisuuden ja ympäristönsuojelun välistä vuoropuhelua. “Heillä on todella pitkä näkemys siitä, mitä metsissä on tapahtunut. 10788_.indd 20 10788_.indd 20 5.5.2024 12.31 5.5.2024 12.31. Sitten syntyi perintötilalle luomulampaanvillaa käyttävä vaateyritys Myssyfarmi, joka tähtäsi huimaan kasvuun myös ulkomaille. Metsäasioista Rauhansuu ei ole toistaiseksi julkisuudessa puhunut, mikä on oikeastaan pieni ihme. Nykyisin Rauhansuu on Luomuliiton puheenjohtaja. Ensin löytyi mainostoimistossa työskennellyt vaimo Anna, joka oli kotoisin Pöytyältä, kuten Jannekin. Metsästäkin Rauhansuulla nimittäin on paljon tarinoita. Nyt metsäomaisuutta on yhteensä 106 hehtaaria. Näköalapaikka metsätalouteen Nykyisin Kone-Rauhansuun kahvihuone tarjoaa ikkunan suomalaisen metsätalouden muutokseen. Kuljin vesurin kanssa metsällä isän mukana”, Rauhansuu kertoo. Vanhimmat työntekijät ovat olleet metsäkoneenkuljettajia jo 40–50 vuoden ajan. Rauhansuun siskonpoika on yrityksen operatiivinen johtaja, Rauhansuu itse hallituksen puheenjohtaja, eli omien sanojensa mukaan taustavaikuttaja. Sukupolvenvaihdoksen mukana Rauhansuu sai itse 61 hehtaaria metsää, ja hän on myös hankkinut lähitilojen metsiä omistukseensa. ”Kahvihuoneessa on hyvä paikka peilata metsäkeskusteluja.” Janne Rauhansuu on perinyt klapien tekemisen tavan isältään, metsäalan yrittäjä Matti Rauhansuulta. “Kovasti puolustetaan esimerkiksi soiden ojituksia, vaikka ei metsä välttämättä ole edes lähtenyt ojitetulla suolla kasvamaan. Lyhyessä ajassa hän on kommentoinut julkisuudessa luomun ja ruoantuotannon tulevaisuuden lisäksi mitä moninaisempia aiheita purjelautailusta maalämpöön. “Varmasti lapsuudesta jo on tullut kosketus metsätalouteen. Rauhansuun isä Matti aloitti metsäalan yrittäjänä jo 1960-luvulla, ja nyt isän perustama Kone-Rauhansuu on siirtynyt jo kolmannen sukupolven käsiin. Kahvihuoneessa on hyvä paikka myös peilata tämänhetkisiä metsäkeskusteluja hiilensidonnasta ynnä muusta.” Rauhansuun mielestä julkisuudessa on joskus keinotekoistakin vastakkainasettelua