M ET SÄ LE H TI M A KA SII N I 3/2 02 5 ONKO SUORA. Vaikuttaja ”Kirves on metsän paras lääke” METSÄNOMISTUS ELÄMÄNI PARAS HANKINTA Metsänhoito: Näin paljon aikaa metsätyöt vievät ÄLÄ PITKITÄ TESTAMENTIN TEKOA KIRJANPAINAJIA YHÄ PALJON PUUKAUPASSA KESÄKOHTEILLE ON KYSYNTÄÄ ›› Pauli Otava tietää, mitä pylväspuulta vaaditaan TE EM A : ER IK O IS PU ID EN KA U PP A 11374_.indd 1 11374_.indd 1 22.4.2025 13.00.58 22.4.2025 13.00.58
Metsänlannoitus on niistä tehokkain keino nopeuttaa puuston kasvua ja lisätä metsän hiilensidontaa. Tarjous koskee Metsä Groupin omistajajäseniä. Tästä hyötyvät ilmasto ja metsänomistajan talous. Kun tilaat kasvatuslannoituksen 31.5.2025 mennessä, saat siitä 10 % alennuksen. Metsänlannoitus vauhdittaa kasvua ja hiilensidontaa Hyvään metsänhoitoon kuuluu monta vaihetta. Tilaa lannoitus metsäasiantuntijaltamme osoitteessa metsagroup.com/lannoitus Lannoituksella lisäpotkua puuston kasvuun Kun tilaat kasvatuslannoituksen 31.5.2025 mennessä, saat siitä 10 % alennuksen 11375_.indd 2 11375_.indd 2 22.4.2025 13.10.15 22.4.2025 13.10.15
AJASSA 4 PÄÄKIRJOITUS: Hakkuiden rajoittaminen kävisi kalliiksi 6 METSÄNOMISTAJA: Pieni tila, paljon puuhaa 12 SATELLIITTI PALJASTAA HIILITASEEN 14 METSÄTYYPPI: Miten käy kevään hintapiikin. Metsälehti Makasiini 3 » SISÄLLYS 11376_.indd 3 11376_.indd 3 22.4.2025 13.11.34 22.4.2025 13.11.34. 15 MITÄ JOS STUBB SOITTAA PUTINILLE. 16 LUKIJAN KUVA: Mukavaa taimikonhoitoa TEEMA 18 PYLVÄÄT OVAT PUIDEN AATELIA 28 VAIKUTTAJA: Jari Yli-Talonen on positiivinen ylioptimisti OMA METSÄ 36 METSÄNHOITO: 16 kysymystä metsätöiden ajanmenekistä 40 TUOTTAVUUS KASVUUN: Merkittäviä päätöksiä 42 TUTKIMUS: Mäntypistiäiset kuriin 43 KOLUMNI: Jatkuvaa kasvatusta vai epävarmuutta 44 KYSY POIS: Leppä typpilannoittajana. 64 METSÄTUHOT: Kirjanpainaja tullut jäädäkseen 66 ENNEN & NYT: Saatiin sittenkin mäntytaimikko LUONTO 68 METSO & NÄKKI: Pelko pois 74 TUOTE & TEKIJÄ: Länget tehdään mittojen mukaan 76 VASTAUS: ”Tuntematon taho ilmoittautuu” 78 PILKKEET: Piilottelun taito 80 MAKASIINIRISTIKKO 82 SAVOTALLA: ”Pysyyhän tässä kunnossakin” 74 SE PP O SA M UL I M AT IA S H O N KA M A A SE PP O SA M U LI 28 S. 18 18 S. Tämän numeron kannen kuvasi Seppo Samuli. S. 46 AKKUSAHURIN KOKEMUKSIA: Koko talvi sähköllä 48 PERINTÖMETSÄ: Kaiken varalta testamentti TALOUS 52 PUUMARKKINAT: Energiaja talvileimikoita jää pystyyn 54 KUUKAUDEN PUUKAUPPA: Mäntytukin hinta ratkaisi 55 KUUKAUDEN TILAKAUPPA: Taimikkotilan kysyntä yllätti 56 TILAMARKKINAT: Suurmetsänomistajia sijoitusyhtiöiden takana 57 KANNATTAVUUS: Elämäni paras hankinta 63 KOLUMNI: Lähiluontoa vai lähikouluja
Kun perehdyin oman palstan tuloihin, menoihin ja kasvuun 15 vuoden omistusajalta, tuli monta yllätystä (s.15).” HELI VIRTANEN TOIMITTAJA ”Välillä korjuujälki on ihan toista kuin metsänomistaja on ajatellut ja puunostajan kanssa jutellut. Lähtökohdat ovat joka tilalla erilaiset. Nyt Suomessa on alettu lähestyä hakkuissa metsien kasvua eli Ruotsin tasoa. SUOMESSA ON HAKATTU METSIÄ yli 60 vuoden ajan ja aivan viime vuosiin asti paljon metsien kasvua vähemmän. » PÄÄKIRJOITUS 4 Metsälehti Makasiini SAMI KARPPINEN TOIMITTAJA ”Yksityismetsätalouden kannattavuus tilatasolla on mysteeri, jota on tutkittu hämmästyttävän vähän. FCG julkaisi viime viikolla raporttinsa, ja sen mukaan hakkuiden rajoitukset kävisivät Suomelle kalliiksi. Investoimattomuus piti maakuntia köyhinä. PETRI KOSKINEN petri.koskinen@metsalehti.fi Hakkuiden rajoittaminen kävisi kalliiksi Suomen metsät ovat Nasan tutkimuksen mukaan vahva hiilinielu (s.12–13) 11377_.indd 4 11377_.indd 4 22.4.2025 13.14.19 22.4.2025 13.14.19. Tukkien ja kuitujen lisäksi kauppaa käydään pylväistä, parruista, hirsistä ja viilutukeista. TEKIJÄT TÄSSÄ NUMEROSSA YMPÄRISTÖJA ILMASTOMINISTERI Sari Multala linjasi (Metsälehti 7/2025), ettei hakkuurajoituksille ole tarvetta. Venäjän sodan takia suurten kaupunkien energialaitosten piti kiirehtiä fossiilisista polttoaineista luopumista. Metsänomistajilta jäisi saamatta kuusi miljardia euroa puunmyyntituloja. Raakapuun reaalihintoja kuvaava graafi muistutti viime vuosiin asti kuolleen sydänkäyrää. Suomi menettäisi vuosien 2026 –2035 aikana 9 000 henkilötyövuotta, 7,5 miljardia euroa palkkatuloja ja 5,5 miljardia euroa valtion tuloja. Siellä metsiä on hakattu koko ajan luontaisella poistumalla vähennetyn kasvun verran. Metsämaa pysyi halpana. Muun muassa Talouselämä-lehti oli säännöllisin väliajoin huolissaan siitä, ettei metsäteollisuus investoi Suomeen. Ne alkoivat polttaa puuta. Siellä metsien ikärakenne on ilmeisesti hakkuiden ansiosta pysynyt sellaisena, että ne ovat hiilinielu. Niiden osuus kuutioista ei ole suuri, mutta kantorahatuloihin niillä on vaikutusta, sanoo Henrik Heräjärvi (s.18). Marja Ivars ehdottaa puukauppasopimuksiin liitettä, johon metsänomistaja saisi listata toiveensa. Metsäalan organisaatiot teettivätkin niistä selvityksen Kuntaliiton omistamalla Finnish Consulting Groupilla (FCG). Sitten Metsä Group ja yksityiset sahat investoivat uusiin suuriin ja tehokkaisiin tuotantolaitoksiin. Siitä tieto päätyisi myös metsäkoneenkuljettajalle (s.6).” LIINA KJELLBERG TOIMITTAJA ”Puukauppatilastoja seuratessa ei tule ajatelleeksi, miten monipuolista kauppa on. Ilmastopaneeli vaatii kuitenkin nyt entistä tarmokkaammin jopa 15 prosentin hakkuurajoituksia. Voi sanoa, että suomalainen metsäteollisuus ei investoinut tarpeeksi, jos sitä vertasi Ruotsiin. Ilmastopaneelin tehtäviin ei kuulu huomioida rajoitusten taloudellisia vaikutuksia
KUVA: TIINA TÖRMÄNEN 11377_.indd 5 11377_.indd 5 22.4.2025 13.14.23 22.4.2025 13.14.23. huhtikuuta Taivalkosken Kylmäperän lähteiköllä sateli vettä ja oli +4 astetta lämmintä. 14. » METSÄ NYT Kuvasarja esittelee metsämaisemia eri puolilta Suomea. Lähteikkö oli jo täysin lumeton. Metsälehti Makasiini 5 KEVÄT on tänä vuonna ennätyksellisen aikaisessa näillä leveysasteilla
6 Metsälehti Makasiini » METSÄNOMISTAJA 11378_.indd 6 11378_.indd 6 22.4.2025 13.19.36 22.4.2025 13.19.36. TEKSTI HELI VIRTANEN KUVAT SEPPO SAMULI Kuin kaksi Marjaa. Hän viettää tilallaan puolet vuodesta. PIENI TILA, PALJON PUUHAA Metsätila on kuin luonnon kuntosali, Marja Ivars sanoo. Marja Ivarsin tilalla kasvaa valtavia konjakkimäntyjä, joista yksi on saanut nimen Marja
Metsälehti Makasiini 7 11378_.indd 7 11378_.indd 7 22.4.2025 13.19.39 22.4.2025 13.19.39. PIENI TILA, PALJON PUUHAA Iso osa Etolan pihapiirin rakennuksista on alkuperäisiä, 1920-luvulla rakennettuja
Kartta sen sijaan on uudistuotantoa tältä vuosituhannelta, metsänomistaja Marja Ivarsin tekemä. HEINOLA » METSÄNOMISTAJA 8 Metsälehti Makasiini 11378_.indd 8 11378_.indd 8 22.4.2025 13.19.41 22.4.2025 13.19.41. 1920-luvulla perustettu Etola oli alkujaan pieni maatila lehmineen ja kaskiviljeltyine peltoineen. Se esittää Etolaa, 16 hehtaarin pientilaa. Akkusahastahan ei lähde edes ääntä”, Ivars selittää. T T UVAN pöydälle on levitetty hieno, käsin piirretty kartta. Aina jossain on puu kaadettava”Hirviä täällä oli niin hirveästi, että ne söivät melkein kaiken.” Käsin piirretty kartta kertoo Etolan tilan osien nimet. Puoliso Lauri Putkonen seisoo taaempana metsurinvarusteet yllään valmiina töihin. ”Kun toinen lähtee metsään, tämän perusteella tietää, missä hän on. Tilan jokaisella metsäkuviolla on kartassa nimi: on Jontka, Metsäportti, Kaskiaukio, Viidakko, Purolaakso. Aurinkokalliolla on hyvä istua katsomassa auringonlaskua. Tila lohkottiin 1920-luvulla Nuoramoisten kartanon maista silloisessa Sysmässä, nykyisessä Heinolassa. Päärakennus näyttää yhä samalta kuin alkuaikoina sata vuotta sitten
Ivars muistelee harvennushakkuuta, jota oli odotettu melkein kaksi vuotta puukauppasopimuksen allekirjoittamisen jälkeen. Kun harvesteri tulee tekemään hakkuuta, sääntö numero yksi on, että mönkijäreittejä ei käytetä. ”Kun kuljettaja tuli, kysyin: ’Sait varmaan viestini metsänkäsittelyn ohjeista?’ Hän ei tiennyt ollenkaan, mistä puhuin. Ajourista harmia ja hyötyä Putkonen huolehtii yksittäisten puiden ja pienten myrskypuuerien korjuusta. Lauri Putkonen ja Marja Ivars pitävät päiväkirjaa, josta käy ilmi, että melkein puolet vuodesta kuluu Heinolassa. Mönkijäreitit on piirretty myös pöydällä olevaan karttaan. Lopulta puhelin soi ja hakkuukoneenkuljettaja ilmoitti, että työt alkaisivat huomenna. na tai pilkottavana, taimia siirrettävänä otollisempaan kasvupaikkaan tai nuoria puita pystykarsittavana. Toisestakin yhtiöstä on käynyt ostaja paikalla, mutta kun ajatukset metsän käsittelystä eivät tuntuneet kohtaavan, Ivars päätti pitäytyä vanhassa kauppakumppanissa. Ne hän merkitsee sinisellä kuitunauhalla. ”Siitä on iso apu. ”Kun motokuski tulee paikalle, pitää tarkistaa, että hakkuusta on samat käsitykset.” Vaikka ostaja ymmärtäisi metsänomistajan mielenliikkeitä, aina tieto ei kulje ketjussa eteenpäin. Hakkuuta siirrettiin. Kun mönkijällä ajelee, syntyy valmiit kulkupolut metsään”, Putkonen toteaa. ”Kone jättää niin syvät ajourat, että niistä ei pysty mönkijällä ajamaan”, Ivars sanoo. Annoin paperin käteen ja ilmoitin: ’Et lähde mihinkään, ennen kuin olet lukenut ja sisäistänyt tämän.’” MARJA IVARS IKÄ 72 vuotta ELÄKKEELLÄ oleva arkkitehti, teki työuransa Museovirastossa rakennussuojelun ja -restauroinnin parissa OMISTAA noin 16 hehtaarin tilan, josta metsää reilut 10 hehtaaria ASUU Hyvinkäällä, metsätila Heinolassa PUOLISO eläkkeellä oleva rakennustutkija Lauri Putkonen Käsin piirretty kartta kertoo Etolan tilan osien nimet. Isommat hakkuut Ivars on teettänyt valitsemallaan metsäyhtiöllä. Moottorisahojen ja raivaussahan ohella tärkeä työväline on 12 vuotta sitten hankittu mönkijä ja peräkärry. Ivars totesi ykskantaan, että ei sovi, paikat tulvivat vettä. Punaisella kuitunauhalla Ivars viestii puolisolleen, mitkä puut haluaa kaadettavan metsätilan muista osista. Metsälehti Makasiini 9 11378_.indd 9 11378_.indd 9 22.4.2025 13.19.42 22.4.2025 13.19.42. Ennen hakkuuta Ivars käy aina valitsemassa säästettävät puut. Ivars oli toimittanut jo puukauppasopimuksen yhteydessä yhtiöön listauksen toiveistaan ja arvoistaan. Vähän myöhemmin se kuitenkin tehtiin
Viidakkoa on harvennettu ja siistitty. Pientilametsän hoitoa ”Tämä on tällainen luonnon kuntosali. Autoliikenteen tasainen humina ja isommista ajoneuvoista lähtevä jyrinä ja möyrinä muistuttavat nykyajasta. ”Moton jäljissä on se hyvä puoli, että kun iso kone rikkoo maanpintaa, syntyy hyvä korvasienipaikka.” Naisomistajien ketjuun Ivars ja Putkonen viettävät Etolassa lähes puolet vuodesta, ja usein paikalla on myös Ivarsin poika. Lato on pullollaan entisiä tarvekaluja. Häneltä tilan peri tytär, Ivarsin isoäidin sisko. Vasta viides omis”Moton jäljissä on se hyvä puoli, että kun iso kone rikkoo maanpintaa, syntyy hyvä korvasienipaikka.” Mönkijä on osoittautunut hyväksi kulkuja kuljetusvälineeksi metsätilalla, Lauri Putkonen kertoo. Kuljettaja totteli, mutta ongelmilta ei vältytty. taja tulee olemaan ensimmäinen mies sukupolvien ketjussa. Ivars ja Putkonen ovat vieressä kulkevan Nelostien äänimaailmaan tottuneet. Etola kuului alkujaan Ivarsin isoäidin äidille, joka tarvitsi oman maatilan puolisonsa kuoltua. Yhteisistä perinteistä ehkä tärkein on sahdin valmistus perinteisessä haapakuurnassa. ”Se oli jatkuvaa veräjän avaamista ja sulkemista”, Putkonen miettii. ”Hirviä täällä oli niin hirveästi, että ne söivät melkein kaiken”, Ivars sanoo. Koska tämä oli lapseton, Etola siirtyi seuraavaksi Ivarsin äidille ja sitten Ivarsille. » METSÄNOMISTAJA 10 Metsälehti Makasiini 11378_.indd 10 11378_.indd 10 22.4.2025 13.19.46 22.4.2025 13.19.46. Koska maapohja oli edelleen talven jäljiltä kostea, iso hakkuukone jätti syvät ajourat maastoon. Vasta kun puulaji kolmannella istutuskerralla vaihdettiin tavalliseen kuuseen, hirvet ymmärsivät jättää taimet jokseenkin rauhaan. Ivarsin puhuessa Putkonen tarjoilee lounaaksi munakasta, jonka täytteenä on lähimetsästä kerättyjä korvasieniä. Parikymmentä vuotta sitten tilan saatuaan hän kävi uusille metsänomistajille tarkoitetun Metsään-kurssin, jota piti mielenkiintoisena ja hyödyllisenä. Paikalle kasvoi läpitukematon sekametsä, joka sai nimen Viidakko. Alkuvuosina työllisti 1980-luvulla istutettu lehtikuusikko, jonka istutusta jouduttiin täydentämään kahdesti. Pientilametsän hoitaminen on erilaista kuin metsäsijoittaminen”, Ivars sanoo. On 1920-luvulta peräisin oleva päärakennus, vanha hirsinavetta sekä lato, joka on verhottu halkaistuilla purilailla eli viiluntuotannosta ylijääneillä tukkien keskiosilla. ”Haluaisin nähdä, miltä maailma näytti täällä sata vuotta sitten, miltä se kuulosti, miltä se tuoksui”, Ivars sanoo. Ivars ihmettelee, miksi yhtiöt eivät tarjoa rutiininomaisesti metsänomistajalle sopimusliitettä, jossa tämä saisi kertoa toiveistaan: minkälaista kalustoa hakkuussa sopii käyttää ja milloin ainakaan ei saa tulla paikalle. Pienestä tilasta huolimatta Ivars on perehtynyt metsäasioihin innokkaasti. Putkosen mukaan ne ovat kuitenkin hieman vähentyneet. Maapohja on paikoin pehmeää, ja metsäkone jättää herkästi syvät ajourat. Myös pihapiirin rakennukset kertovat perinteistä
Muutenkin naapuriavusta on paljon iloa ja hyötyä. Nykyään se kulkee yhä useammin nimellä Lehtikuusikko. Äidin isä oli metsänhoitaja, ja hän käytti sitä sanaa, kun kulki tässä 1970-luvulla”, Ivars kertoo. Seitsemän konjakkimäntyä ”Tiedättekö te, mikä on konjakkimänty. 3. PIDÄ yhteyttä naapureihin. Vuonna 2002 rakennetun asuinrakennuksen kuusihirret ja valtaosa sahatavarasta on oman metsän puuta. Purolaakson suojeluhakemus Etolassa on muutama luonnonmaantieteellisesti poikkeuksellisen hieno kohta. Polun varressa kasvaa Marja ja viisi metriä kauempana Lauri. Onnettomuustilanteessa kaikki liikenne voitaisiin ohjata rinnakkaistielle. Kun kymmenen vuotta sitten voimakkaasti harvennetulta Kaskiaukiolta, entiseltä kaskipellolta, on kuljettu Metsäportin läpi tiheämpään metsään, osa seitsemästä konjakkimännystä ilmestyy näkyviin. Yritä tulla paikalle valvomaan työtä ja varmistamaan, että kohde käsitellään toiveittesi mukaan. Ely-keskuksen maastoarvion perusteella kolmen hehtaarin kohde täytti Metso-ohjelman valintakriteerit: puusto oli yli 90-vuotiasta ja lahopuuta oli kymmenisen kuutiota hehtaarilla. Metsälehti Makasiini 11 11378_.indd 11 11378_.indd 11 22.4.2025 13.19.46 22.4.2025 13.19.46. Liitokset on tapitettu, eli valmistuksessa ei ole käytetty lainkaan nauloja. Pienempiä, myrskyjen kaatamia puita pariskunta on toimittanut paikalliselle IVARSIN VINKIT 1. Toinen vaikuttava kohde on tilan pohjoisrajalla kulkeva puro, jonka ympärillä vielä tulvii talven jäljiltä. Konjakki ei viittaa rungon kauniiseen värisävyyn, vaan siihen, mihin puusta saatu tulo riittäisi. Säilytä vanhan maatalouden jäljet, esimerkiksi kiviaidat ja pellosta raivatut kiviröykkiöt. Yhdessä Putkosen kanssa he ovat ihmetelleet ely-keskuksen kaksoisroolia, jossa sama virasto vie eteenpäin tiehankkeita ja päättää vapaaehtoisista suojeluhankkeista. Reunametsässä kasvaa tervaleppiä, ja metsälain kymppipykälä turvaa puron ympäristöä. Mäntyjen rinnankorkeusläpimitat ovat 70 sentin luokkaa, ikää niillä on todennäköisesti 150– 200 vuotta. Näillä näkymin uusi tie ylittäisi puron ja kulkisi osin metsässä, jolle Ivars haki suojelupäätöstä. Jääkauden aikaansaamaa louhikkoa kutsutaan Jontkaksi. PIENI, peritty tila on kulttuuriympäristö. Ely-keskuksen päätöksen mukaan valtatien parantaminen on yleisen edun kannalta uutta suojelualuetta merkittävämpi asia. Pöytä koostuu kahdesta lankusta, jotka kapenevat vastakkaisiin suuntiin. l Aurinkokalliolla voi ihastella auringonlaskuja tai istua nuotiolla. sahalle. Oikeastaan kyseessä on pieni rotko, sen verran vaarallisen näköinen parin kolmen metrin äkkipudotus on. Kerro tilarajalle ulottuvasta hakkuusta etukäteen rajanaapurille, vaikka mikään laki ei siihen velvoita. Historian ja eliölajien opiskeleminen palvelee metsänhoidon kokonaisuutta. Ivars yritti viime vuonna suojella puron eteläpuolisen Purolaakson. Komea puronvarsimetsä pysyy kuitenkin pystyssä niin pitkään kuin se on Ivarsista kiinni.. Männyt ovat saaneet jatkaa kasvuaan, eihän niitä mikään tavallinen saha edes huolisi. 2. ”Myös tuvan pöytä on teetetty nurin menneestä männystä”, Ivars kertoo. MUISTA, että puukauppasopimus on voimassa kaksi vuotta eikä metsänomistaja tiedä etukäteen, milloin hakkuu tapahtuu. Ivarsille ehdotettiin hakemusalueen supistamista, mutta siihen metsänomistaja ei taipunut. Metso-suojelu sai toistaiseksi unohtua. Nelostielle on kuitenkin suunnitteilla rinnakkaistie, jonka tarkoitus on helpottaa pihateille kääntymistä. Moni ei tiedä
”Maastomittauksemme eivät viittaa siihen, että metsien hiilinielu olisi heikkenemässä.” Metsämittauksia Ilmatieteen laitos ja Helsingin yliopisto tekevät Juupajoen Hyytiälässä, Pallasjärvellä, Sodankylässä SATELLIITTI PALJASTAA HIILITASEEN Nasan satelliittimittausten mukaan Suomen hiilidioksiditase on vahvasti nielujen puolella, toisin kuin Luonnonvarakeskuksen kasvihuonekaasulaskelmat väittävät. Määrä kuvaa sitä osaa päästöistä, jota Suomen hiilinielut, esimerkiksi metsät, eivät laskennallisesti kyenneet sitomaan. Luken laskelmat perustuvat EU:ssa ja YK:ssa sovittuihin malleihin, eli laskentaperiaatteet on muotoiltu poliittisesti. Mistä tällainen ero voi johtua. Niin sanotuissa in situ -tutkimuksissa mitataan kasvien ja maaperäeliöiden yhteyttämistä ja hengitystä solujen tarkkuudella. Mittausdatan perusteella voidaan laskea maaperän nielut ja päästölähteet. Niiden mukaan Suomen vuotuinen kasvihuonekaasutase oli noin 50 miljoonaa tonnia nielun puolella. ”Myös Luken käyttämän laskentavan epätarkkuus turvemaiden päästöjen mallittamisessa voi selittää laskelmien erilaisia tuloksia.” Yhtäpitäviä metsämittausten kanssa Pulliaisen mukaan mukaan satelliittimittaukset metsien hiilensidonnasta ovat yhtäpitäviä Helsingin yliopiston ja Ilmantieteen laitoksen maastomittausten kanssa. ”Maastomittauksemme eivät viittaa siihen, että metsien hiilinielu olisi heikkenemässä.” MIKKO RIIKILÄ 12 Metsälehti Makasiini » AJASSA 11379_.indd 12 11379_.indd 12 22.4.2025 13.21.51 22.4.2025 13.21.51. Ilmatieteen laitoksen tutkimusprofessori Jouni Pulliaisen mukaan satelliitti mittaa ilmakehän todellista hiilidioksidipitoisuutta. Nasa on Yhdysvaltain ilmailuja avaruushallintovirasto. Pulliaisen mukaan tulosten ristiriitaisuus johtuu ensinnäkin siitä, että Luke laskee vain maankäytön piirissä olevat nielut ja päästöt, mutta ei luonnontilaisia soita, jotka ovat merkittävä hiilinielu. Toisaalta laskennassa ei täysimääräisesti oteta huomioon ulkomaille vietäviin puutuotteisiin sitoutuvan hiilen määrää. Täysin vastakkaisen kuvan tilanteesta antavat Nasan OCO2-satelliitin tekemät ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden mittaukset. VIRALLISEN, Tilastokeskuksen julkaiseman ja Luonnonvarakeskuksen (Luke) tuottaman kasvihuonekaasuinventaarion mukaan Suomi oli 2020-luvun alussa reilun 20 miljoonan tonnin päästölähde
Tällöin kasvit yhteyttävät tehokkasti ja toisaalta niiden hiilidioksidia vapauttava hengitys taukoaa talvella mahdollisimman pitkäksi aikaa.” Pulliaisen mukaan hiilensidonnan vuotuisia vaihteluita ei hiililaskelmissa ole otettu kunnolla huomioon. Nasan satelliittikartoitusten tulokset olivat yhtäpitäviä Ruotsin maatalouskorkeakoulun tekemien hiililaskelmien kanssa. N A SA /J PL -C A LT EC H ja Värriössä. l Metsälehti Makasiini 13 11379_.indd 13 11379_.indd 13 22.4.2025 13.21.53 22.4.2025 13.21.53. Kansainvälisessä tarkastelussa maastomittausten tuottamaa tietoa on käytetty satelliittiarvioiden tarkenteena. Pulliaisen mukaan Suomen olisi syytä teettää satelliittikartoitukseen perustuva laskelma kasvihuonekaasutaseista riippumattomaksi vertailukohdaksi Luken laskelmille. Vuodesta 2027 alkaen saadaan entistä tarkempaa tietoa hiilensidonnasta ja ihmisen toiminnan vaikutuksista siihen, kun EU:n uusi CO2M-satelliitti aloittaa toimintansa. ”Riippumaton hiililaskenta tarpeen” Metsälehti kertoi talvella, että Ruotsin metsät olivat sikäläisen kasvihuonekaasuinventaarion mukaan kymmenien miljoonien tonnien hiilinielu samalla kun Suomen metsät olivat muuttuneet päästölähteiksi. ”Ensi vaiheessa näkisin, että CO2Msatelliitin tuottamia tietoja käytettäisiin Luken laskelmien varmentamiseen”, Pulliainen sanoo. ”Tehokkainta hiilensidonta on, kun talvi on kova, kevät tulee varhain, kesä on lämmin ja sateinen ja syksyllä routa tulee mahdollisimman varhain. Pulliainen korostaa, että hiilinielu vaihtelee voimakkaasti vuotuisten säiden mukaan. Entistä tarkempi satelliitti 2027 Nasan OCO2-satelliitti tuottaa jo nyt tarkkaa tietoa ilmakehän hiilidioksidipitoisuudesta. ”Niin sanottu second opinion olisi syytä tehdä, kun ajattelee millaisia epävarmuuksia Luken laskelmiin sisältyy ja kuinka mittavia taloudellisia vaikutuksia hiililaskelmien tuloksilla voi Suomessa olla.”. Hänen mukaansa uuden EU-satelliitin käyttöönoton ajoitus on onnekas. EU-satelliitin tuottamalla tiedolla voitaisiin jatkossa jopa korvata Luken kiistanalaiset laskelmat. EU:n satelliitti kartoittaa tilannetta kaikkialla maapallolla. Yhdysvaltojen nykyisen hallinnon aikana Nasan mahdollisuudet kartoittaa ilmankehän hiilidioksidipitoisuutta ovat selvästi heikentyneet
Kuitupuumarkkina on löytänyt uuden tasapainon ja puun hinnat tasoittuvat. Puun myyntimäärien nousu ja puun hintojen nousu näkyvät metsänomistajien tuloissa. Tuontipuun määrä voi kasvaa maltillisesti. MIKSI Puun tuonti Venäjältä loppui kolme vuotta sitten. Puun kysyntä siirtyi leudon talven myötä totuttua aiemmin kantaville korjuukohteille, mikä vaikuttaa hintakehitykseen. Puun hinnat ovat nousseet hankintakaupoillakin. 1 Jatkuvatko puunmyyjien lihavat vuodet. 2 3 4 » METSÄTYYPPI 14 Metsälehti Makasiini 11380_.indd 14 11380_.indd 14 22.4.2025 13.23.10 22.4.2025 13.23.10. Tuontipuun hankinta on saatu organisoitua uudessa tilanteessa eli sen jälkeen, kun puun tuonti Venäjältä päättyi vuonna 2022 Ukrainan sodan vuoksi. Kuitupuiden hintojen nousu tasoittuu tänä ja ensi vuonna, ennustaa Olli Korhonen PTT:ltä. Ennusteemme mukaan yksityismetsien bruttokantorahatulot kohoavat silti uusiin ennätyslukemiin, yli kolmeen miljardiin euroon. Ero entisiin puuntuontimääriin tulee kuitenkin säilymään selkeänä. Hankintakauppamäärissä on ollut laskua vuodesta 2016 alkaen. Viime vuonna tultiin neljännes alaspäin. Jäähdyttääkö puun tuonti kuitupuun hintaa. Puun hintakehitys on ollut alkuvuodesta aiempaa tasaisempaa. Sieltä tuotiin pääasiassa kuitupuuta ja haketta. MITEN KÄY KEVÄÄN PUUNHINTAPIIKIN. Latvia nousi viime vuonna puun tuonnin ykköslähteeksi. TEKSTI VALTTERI SKYTTÄ KUVA SEPPO SAMULI OLLI KORHONEN KUKA Pellervon taloustutkimuksen (PTT) metsäekonomisti MITÄ Seuraa ja tutkii kotimaan puumarkkinoita, puun hintaa ulkomailla ja metsänomistajien päätöksentekoa. Miten käy puunhintojen perinteisen kevään hintapiikin. Miten se näkyy. Puumarkkinat ovat sopeutuneet uuteen tilanteeseen, ainakin toistaiseksi. Tälle vuodelle ennuste on, ettei hankintakauppamäärissä tapahdu suurta muutosta
Osa ostajista pohtii, onko puun hintahuippu jo käsillä. Metsätilamarkkinoilla on hyvä vire. Kun ostaa metsätilan, on hyvä olla jonkinlainen suunnitelma hakkuumahdollisuuksien hyödyntämisestä, jos puun hintatasossa tapahtuu muutoksia”, Viitarinne toteaa. Metsätiloista maksetaan Eteläja Keski-Suomessa puukuutiota kohden reilusti yli 50 euron keskihintoja. Kaikki merkit viittaavat siihen, että kesäkaudesta tulee tilakaupassa vilkas.” Viitarinteen mukaan kaikki ostajaryhmät ovat olleet alkuvuodesta ostolaidalla. l SAMI KARPPINEN MITÄ JOS STUBB SOITTAA PUTINILLE. . ”Meille on tullut alkuvuodesta kohteita myyntiin jopa 50 prosenttia edellisvuotta enemmän. Vähäluminen talvi käynnisti tilakaupan sesongin tavanomaista aiemmin. Tarjontaa runsaasti Metsätilamarkkinaa tukee korkotason lasku. Tarjontaa on luvassa viime vuotta enemmän. Korkealle kivunnut puun hinta ja maailmantalouden poikkeuksellinen myrsky luovat kuitenkin paljon epävarmuutta. Tilojen hinnat eivät ole nousseet aivan samassa suhteessa puun hinnan kanssa. Mutta on vaikea nähdä, että kauppasuhteet Venäjän kanssa palautuisivat hetkessä täydellä rytinällä. Silloin myydään yleensä suurimmat kohteet.”. ”Yhtiöt ja rahastot ovat kasvattaneet markkinaosuuttaan. . Mitä jos puun kysyntä sakkaa ja hinnat laskevat, tai Venäjältä alkaa jälleen virrata puuta Suomeen. . Jossain määrin markkinat ovat jo ennakoineet puun maltillistuvaa hintakehitystä. 0,6 0,8 1,0 1,2 1,4 Ainespuun keskihinta €/m 3 (MTK) Metsämaan keskihinta €/m 3 (Metsätilat.?) Indeksi: 06/2022 = 1 Lähde: Metsätilat.?, MTK Puun hinta noussut enemmän kun metsätilojen hinnat . . . Myös rajusti poukkoileva osakemarkkina voi lisätä metsän houkuttelevuutta sijoituskohteena. ”JOS puun hinta pysyy vakaana, niin uskon metsätilojen hintojen nousevan tänä vuonna hieman. » AJASSA Metsälehti Makasiini 15 11381_.indd 15 11381_.indd 15 22.4.2025 13.24.22 22.4.2025 13.24.22. . ”Se on relevantti kysymys. . Myös kauppoja on solmittu ennätystahtiin. . Kesäkausi näyttää, miten markkina kehittyy. Näkemystä tukee alkuvuoden hintakehitys”, kuvailee Metsätilat.fi-välitysketjun toimitusjohtaja Esa Viitarinne tilamarkkinoita
Ensimmäiset kolme vuotta pintakasvillisuus vaivasi, ohdakkeet olivat jopa 2,5-metrisiä, mutta nyt kasvaa. » AJASSA 16 Metsälehti Makasiini 11382_.indd 16 11382_.indd 16 22.4.2025 13.25.59 22.4.2025 13.25.59. Nämä tyvet voi olla jo ylijäreitä 50 vuoden päästä. Toistaiseksi karhujen vierailut jäteastioilla ovat harvinaisia, mutta viime vuosina tapauksia on havaittu muun muassa Pohjois-Karjalassa, Etelä-Savossa, Kymenlaaksossa, Uudellamaalla ja Pohjois-Hämeessä. Itä-Suomessa ei aivan samaan päästä.” METSÄ-MASA MUKAVAA TAIMIKONHOITOA Metsälehti.fi:n lukijakuvapalstalla ihailtiin taimikon hyvää kasvua. On komeaa kasvua.” JEES H-VALTA ”Kuusilla on ihmeellinen taipumus jatkaa hurjaa kasvuaan vaikka kuinka suuriksi, jos vain olosuhteet ovat suotuisat. Jättiläispuita löytyy yleensä rinteistä, missä ei kuivanakaan kesänä vesi lopu, mutta sitä ei myöskään ole missään vaiheessa liikaa.” VISAKALLO ”Mitenkähän sahauslaadun kanssa käy, kun noin nopeasti kasvaa?” A. Testikäyttöön on hankittu 240-litraisia jäteastioita, joihin on lisätty metallivahvikkeita ja erityinen lukitusmekanismi, joka estää karhua avaamasta kantta helposti. JALKANEN ”En ole moisia kasvulustoja noin nuoressa puussa nähnyt, mitä Kokemäen pelloissa on pukannut.” METSÄKUPSA ”Kokeneella erittäin hyvä onnistuminen kuusikon kasvatuksessa. Odotettavissa on, että testitulosten perusteella joudumme kehittämään astioita edelleen”, kertoo riistasuunnittelija Kai-Eerik Nyholm. Nimimerkki ”Kokenut kaiken tietää” esitteli taimikkonsa kasvua. JÄTEASTIOIHIN KARHULUKOT 6 213 Valkohäntäpeuran aiheuttamat tieliikenneonnettomuudet 17.4.2024–16.4.2025. RIISTAKESKUS kokeilee karhuturvallisia jäteastioita vähentääkseen karhujen vierailuja pihoilla ja roska-astioilla. ” KOKENUT KAIKEN TIETÄÄ ”Kyllä täytyy tunnustaa, että lihominen on hybridihaavan luokkaa. Lähde: riistavahingot.fi HYVÄ UUTINEN LUKIJAN KUVA Istutettu peltoon reilu 10 vuotta sitten yksivuotiailla taimilla, ilman suojia. ”Karhut ovat älykkäitä eläimiä
PUIDEN AATELIA Pylvääksi kelpaavat vain tarkkaan valitut puut. Pylväspuita ei varsinaisesti pysty kasvattamaan, mutta niitä syntyy hyvin hoidettuihin männiköihin otollisille kasvupaikoille. TEKSTI LIINA KJELLBERG KUVAT SEPPO SAMULI 18 Metsälehti Makasiini TEEMA » ERIKOISPUIDEN KAUPPA 11384_.indd 18 11384_.indd 18 22.4.2025 13.32.50 22.4.2025 13.32.50
Hän ottaa puusta molemmin käsin kiinni ja tiirailee sen latvukseen. Lähde: Kestopuuteollisuus ry 30 000 60 000 90 000 120 000 150 000 Määrä m 3 2000 2005 2010 2015 2020 2024 TEEMA » ERIKOISPUIDEN KAUPPA 20 Metsälehti Makasiini 11384_.indd 20 11384_.indd 20 22.4.2025 13.32.54 22.4.2025 13.32.54. ”Suora ja kapenee sopivasti. Suomessa suurimmat pylväiden valmistajat ovat Versowood ja Scanpole. Marraskuussa alkanut pylväiden korjuukausi alkaa olla lopuillaan. Tästä olisi saanut jopa kymmenmetrisen medium-pylvään”, hän arvioi. Niistä valmistetaan muun muassa puhelin-, sähköja lyhtypylväitä, erityisesti vientiin. ”Euroopan markkinoille menisi jonkin Pauli Otava ja Mika Ternola katsovat hakkuun etenemistä. Versowoodin liikevaihdosta merkittävä osa tulee sahausliiketoiminnasta. Pylväät ovat niin sanottua erikoispuuta. Hakkuualan reunamilla vastaavanlainen mänty kaatuu hakkuukoneen käsittelyssä maahan. Versowood ja Scanpole valmistavat pylväitä vain männystä. ”A ”A IVAN loistava pylväspuu”, innostuu Versowoodin metsäjohtaja Pauli Otava ja suuntaa kohti hakkuualalla seisovaa järeää mäntyä. Infraliiketoiminnan, johon myös pylväiden valmistus kuuluu, osuus liikevaihdosta on kaksi prosenttia. Pylväät pitää saada metsästä tuotantolaitokselle kuorittaviksi, jotta ne voidaan kasata ulos pinoihin kevätauringon kuivattaviksi. Pylvästuotanto kaukana huippuvuosista Kyllästettyjen pylväiden tuotanto Suomessa vuosina 2000–2024. Männyistä 10–15 prosenttia on pylväspuita. Taustalla näkyy hakkuualalle jätettyjä siemenpuita. Scanpole taas on erikoistunut pylväiden ja infrapuutavaran tuotantoon. Kuivahkon kankaan männikkö on tarkoitus uudistaa luontaisesti, ja hakkuukoneenkuljettaja on arvioinut, että kyseinen mänty soveltuu paitsi pylväspuuksi myös siemenpuuksi. Mänty on jätetty Hausjärvellä Kanta-Hämeessä sijaitsevalle hakkuualalle siemenpuuksi. ”Pylvässaanto on tässä leimikossa aika hyvä. Kone pätkii rungosta ensin yhden tukkipöllin, sitten pylvään ja lopuksi vielä kaksi kuitupölliä. Pylväitä valmistetaan sekä kuusesta että männystä, mutta Suomessa raaka-aineena käytetään lähinnä mäntyä. Männystä kestävyyttä Huhtikuun alun aurinko paistaa hakkuualalle kirkkaasti. Se on enemmän kuin alun perin arvioimme”, kertoo Versowoodin metsäasiantuntija Mika Ternola