Metsälehti 08/2025 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

M ET SÄ LE H TI M A KA SII N I 3/2 02 5 ONKO SUORA. Vaikuttaja ”Kirves on metsän paras lääke” METSÄNOMISTUS ELÄMÄNI PARAS HANKINTA Metsänhoito: Näin paljon aikaa metsätyöt vievät ÄLÄ PITKITÄ TESTAMENTIN TEKOA KIRJANPAINAJIA YHÄ PALJON PUUKAUPASSA KESÄKOHTEILLE ON KYSYNTÄÄ ›› Pauli Otava tietää, mitä pylväspuulta vaaditaan TE EM A : ER IK O IS PU ID EN KA U PP A 11374_.indd 1 11374_.indd 1 22.4.2025 13.00.58 22.4.2025 13.00.58
Metsänlannoitus on niistä tehokkain keino nopeuttaa puuston kasvua ja lisätä metsän hiilensidontaa. Tarjous koskee Metsä Groupin omistajajäseniä. Tästä hyötyvät ilmasto ja metsänomistajan talous. Kun tilaat kasvatuslannoituksen 31.5.2025 mennessä, saat siitä 10 % alennuksen. Metsänlannoitus vauhdittaa kasvua ja hiilensidontaa Hyvään metsänhoitoon kuuluu monta vaihetta. Tilaa lannoitus metsäasiantuntijaltamme osoitteessa metsagroup.com/lannoitus Lannoituksella lisäpotkua puuston kasvuun Kun tilaat kasvatuslannoituksen 31.5.2025 mennessä, saat siitä 10 % alennuksen 11375_.indd 2 11375_.indd 2 22.4.2025 13.10.15 22.4.2025 13.10.15
AJASSA 4 PÄÄKIRJOITUS: Hakkuiden rajoittaminen kävisi kalliiksi 6 METSÄNOMISTAJA: Pieni tila, paljon puuhaa 12 SATELLIITTI PALJASTAA HIILITASEEN 14 METSÄTYYPPI: Miten käy kevään hintapiikin. Metsälehti Makasiini 3 » SISÄLLYS 11376_.indd 3 11376_.indd 3 22.4.2025 13.11.34 22.4.2025 13.11.34. 15 MITÄ JOS STUBB SOITTAA PUTINILLE. 16 LUKIJAN KUVA: Mukavaa taimikonhoitoa TEEMA 18 PYLVÄÄT OVAT PUIDEN AATELIA 28 VAIKUTTAJA: Jari Yli-Talonen on positiivinen ylioptimisti OMA METSÄ 36 METSÄNHOITO: 16 kysymystä metsätöiden ajanmenekistä 40 TUOTTAVUUS KASVUUN: Merkittäviä päätöksiä 42 TUTKIMUS: Mäntypistiäiset kuriin 43 KOLUMNI: Jatkuvaa kasvatusta vai epävarmuutta 44 KYSY POIS: Leppä typpilannoittajana. 64 METSÄTUHOT: Kirjanpainaja tullut jäädäkseen 66 ENNEN & NYT: Saatiin sittenkin mäntytaimikko LUONTO 68 METSO & NÄKKI: Pelko pois 74 TUOTE & TEKIJÄ: Länget tehdään mittojen mukaan 76 VASTAUS: ”Tuntematon taho ilmoittautuu” 78 PILKKEET: Piilottelun taito 80 MAKASIINIRISTIKKO 82 SAVOTALLA: ”Pysyyhän tässä kunnossakin” 74 SE PP O SA M UL I M AT IA S H O N KA M A A SE PP O SA M U LI 28 S. 18 18 S. Tämän numeron kannen kuvasi Seppo Samuli. S. 46 AKKUSAHURIN KOKEMUKSIA: Koko talvi sähköllä 48 PERINTÖMETSÄ: Kaiken varalta testamentti TALOUS 52 PUUMARKKINAT: Energiaja talvileimikoita jää pystyyn 54 KUUKAUDEN PUUKAUPPA: Mäntytukin hinta ratkaisi 55 KUUKAUDEN TILAKAUPPA: Taimikkotilan kysyntä yllätti 56 TILAMARKKINAT: Suurmetsänomistajia sijoitusyhtiöiden takana 57 KANNATTAVUUS: Elämäni paras hankinta 63 KOLUMNI: Lähiluontoa vai lähikouluja
Kun perehdyin oman palstan tuloihin, menoihin ja kasvuun 15 vuoden omistusajalta, tuli monta yllätystä (s.15).” HELI VIRTANEN TOIMITTAJA ”Välillä korjuujälki on ihan toista kuin metsänomistaja on ajatellut ja puunostajan kanssa jutellut. Lähtökohdat ovat joka tilalla erilaiset. Nyt Suomessa on alettu lähestyä hakkuissa metsien kasvua eli Ruotsin tasoa. SUOMESSA ON HAKATTU METSIÄ yli 60 vuoden ajan ja aivan viime vuosiin asti paljon metsien kasvua vähemmän. » PÄÄKIRJOITUS 4 Metsälehti Makasiini SAMI KARPPINEN TOIMITTAJA ”Yksityismetsätalouden kannattavuus tilatasolla on mysteeri, jota on tutkittu hämmästyttävän vähän. FCG julkaisi viime viikolla raporttinsa, ja sen mukaan hakkuiden rajoitukset kävisivät Suomelle kalliiksi. Investoimattomuus piti maakuntia köyhinä. PETRI KOSKINEN petri.koskinen@metsalehti.fi Hakkuiden rajoittaminen kävisi kalliiksi Suomen metsät ovat Nasan tutkimuksen mukaan vahva hiilinielu (s.12–13) 11377_.indd 4 11377_.indd 4 22.4.2025 13.14.19 22.4.2025 13.14.19. Tukkien ja kuitujen lisäksi kauppaa käydään pylväistä, parruista, hirsistä ja viilutukeista. TEKIJÄT TÄSSÄ NUMEROSSA YMPÄRISTÖJA ILMASTOMINISTERI Sari Multala linjasi (Metsälehti 7/2025), ettei hakkuurajoituksille ole tarvetta. Venäjän sodan takia suurten kaupunkien energialaitosten piti kiirehtiä fossiilisista polttoaineista luopumista. Metsänomistajilta jäisi saamatta kuusi miljardia euroa puunmyyntituloja. Raakapuun reaalihintoja kuvaava graafi muistutti viime vuosiin asti kuolleen sydänkäyrää. Suomi menettäisi vuosien 2026 –2035 aikana 9 000 henkilötyövuotta, 7,5 miljardia euroa palkkatuloja ja 5,5 miljardia euroa valtion tuloja. Siellä metsiä on hakattu koko ajan luontaisella poistumalla vähennetyn kasvun verran. Metsämaa pysyi halpana. Muun muassa Talouselämä-lehti oli säännöllisin väliajoin huolissaan siitä, ettei metsäteollisuus investoi Suomeen. Ne alkoivat polttaa puuta. Siellä metsien ikärakenne on ilmeisesti hakkuiden ansiosta pysynyt sellaisena, että ne ovat hiilinielu. Niiden osuus kuutioista ei ole suuri, mutta kantorahatuloihin niillä on vaikutusta, sanoo Henrik Heräjärvi (s.18). Marja Ivars ehdottaa puukauppasopimuksiin liitettä, johon metsänomistaja saisi listata toiveensa. Metsäalan organisaatiot teettivätkin niistä selvityksen Kuntaliiton omistamalla Finnish Consulting Groupilla (FCG). Sitten Metsä Group ja yksityiset sahat investoivat uusiin suuriin ja tehokkaisiin tuotantolaitoksiin. Siitä tieto päätyisi myös metsäkoneenkuljettajalle (s.6).” LIINA KJELLBERG TOIMITTAJA ”Puukauppatilastoja seuratessa ei tule ajatelleeksi, miten monipuolista kauppa on. Ilmastopaneeli vaatii kuitenkin nyt entistä tarmokkaammin jopa 15 prosentin hakkuurajoituksia. Voi sanoa, että suomalainen metsäteollisuus ei investoinut tarpeeksi, jos sitä vertasi Ruotsiin. Ilmastopaneelin tehtäviin ei kuulu huomioida rajoitusten taloudellisia vaikutuksia
KUVA: TIINA TÖRMÄNEN 11377_.indd 5 11377_.indd 5 22.4.2025 13.14.23 22.4.2025 13.14.23. huhtikuuta Taivalkosken Kylmäperän lähteiköllä sateli vettä ja oli +4 astetta lämmintä. 14. » METSÄ NYT Kuvasarja esittelee metsämaisemia eri puolilta Suomea. Lähteikkö oli jo täysin lumeton. Metsälehti Makasiini 5 KEVÄT on tänä vuonna ennätyksellisen aikaisessa näillä leveysasteilla
6 Metsälehti Makasiini » METSÄNOMISTAJA 11378_.indd 6 11378_.indd 6 22.4.2025 13.19.36 22.4.2025 13.19.36. TEKSTI HELI VIRTANEN KUVAT SEPPO SAMULI Kuin kaksi Marjaa. Hän viettää tilallaan puolet vuodesta. PIENI TILA, PALJON PUUHAA Metsätila on kuin luonnon kuntosali, Marja Ivars sanoo. Marja Ivarsin tilalla kasvaa valtavia konjakkimäntyjä, joista yksi on saanut nimen Marja
Metsälehti Makasiini 7 11378_.indd 7 11378_.indd 7 22.4.2025 13.19.39 22.4.2025 13.19.39. PIENI TILA, PALJON PUUHAA Iso osa Etolan pihapiirin rakennuksista on alkuperäisiä, 1920-luvulla rakennettuja
Kartta sen sijaan on uudistuotantoa tältä vuosituhannelta, metsänomistaja Marja Ivarsin tekemä. HEINOLA » METSÄNOMISTAJA 8 Metsälehti Makasiini 11378_.indd 8 11378_.indd 8 22.4.2025 13.19.41 22.4.2025 13.19.41. 1920-luvulla perustettu Etola oli alkujaan pieni maatila lehmineen ja kaskiviljeltyine peltoineen. Se esittää Etolaa, 16 hehtaarin pientilaa. Akkusahastahan ei lähde edes ääntä”, Ivars selittää. T T UVAN pöydälle on levitetty hieno, käsin piirretty kartta. Aina jossain on puu kaadettava”Hirviä täällä oli niin hirveästi, että ne söivät melkein kaiken.” Käsin piirretty kartta kertoo Etolan tilan osien nimet. Puoliso Lauri Putkonen seisoo taaempana metsurinvarusteet yllään valmiina töihin. ”Kun toinen lähtee metsään, tämän perusteella tietää, missä hän on. Tilan jokaisella metsäkuviolla on kartassa nimi: on Jontka, Metsäportti, Kaskiaukio, Viidakko, Purolaakso. Aurinkokalliolla on hyvä istua katsomassa auringonlaskua. Tila lohkottiin 1920-luvulla Nuoramoisten kartanon maista silloisessa Sysmässä, nykyisessä Heinolassa. Päärakennus näyttää yhä samalta kuin alkuaikoina sata vuotta sitten
Ivars muistelee harvennushakkuuta, jota oli odotettu melkein kaksi vuotta puukauppasopimuksen allekirjoittamisen jälkeen. Kun harvesteri tulee tekemään hakkuuta, sääntö numero yksi on, että mönkijäreittejä ei käytetä. ”Kun kuljettaja tuli, kysyin: ’Sait varmaan viestini metsänkäsittelyn ohjeista?’ Hän ei tiennyt ollenkaan, mistä puhuin. Ajourista harmia ja hyötyä Putkonen huolehtii yksittäisten puiden ja pienten myrskypuuerien korjuusta. Lauri Putkonen ja Marja Ivars pitävät päiväkirjaa, josta käy ilmi, että melkein puolet vuodesta kuluu Heinolassa. Mönkijäreitit on piirretty myös pöydällä olevaan karttaan. Lopulta puhelin soi ja hakkuukoneenkuljettaja ilmoitti, että työt alkaisivat huomenna. na tai pilkottavana, taimia siirrettävänä otollisempaan kasvupaikkaan tai nuoria puita pystykarsittavana. Toisestakin yhtiöstä on käynyt ostaja paikalla, mutta kun ajatukset metsän käsittelystä eivät tuntuneet kohtaavan, Ivars päätti pitäytyä vanhassa kauppakumppanissa. Ne hän merkitsee sinisellä kuitunauhalla. ”Siitä on iso apu. ”Kun motokuski tulee paikalle, pitää tarkistaa, että hakkuusta on samat käsitykset.” Vaikka ostaja ymmärtäisi metsänomistajan mielenliikkeitä, aina tieto ei kulje ketjussa eteenpäin. Hakkuuta siirrettiin. Kun mönkijällä ajelee, syntyy valmiit kulkupolut metsään”, Putkonen toteaa. ”Kone jättää niin syvät ajourat, että niistä ei pysty mönkijällä ajamaan”, Ivars sanoo. Annoin paperin käteen ja ilmoitin: ’Et lähde mihinkään, ennen kuin olet lukenut ja sisäistänyt tämän.’” MARJA IVARS IKÄ 72 vuotta ELÄKKEELLÄ oleva arkkitehti, teki työuransa Museovirastossa rakennussuojelun ja -restauroinnin parissa OMISTAA noin 16 hehtaarin tilan, josta metsää reilut 10 hehtaaria ASUU Hyvinkäällä, metsätila Heinolassa PUOLISO eläkkeellä oleva rakennustutkija Lauri Putkonen Käsin piirretty kartta kertoo Etolan tilan osien nimet. Isommat hakkuut Ivars on teettänyt valitsemallaan metsäyhtiöllä. Moottorisahojen ja raivaussahan ohella tärkeä työväline on 12 vuotta sitten hankittu mönkijä ja peräkärry. Ivars totesi ykskantaan, että ei sovi, paikat tulvivat vettä. Punaisella kuitunauhalla Ivars viestii puolisolleen, mitkä puut haluaa kaadettavan metsätilan muista osista. Metsälehti Makasiini 9 11378_.indd 9 11378_.indd 9 22.4.2025 13.19.42 22.4.2025 13.19.42. Ennen hakkuuta Ivars käy aina valitsemassa säästettävät puut. Ivars oli toimittanut jo puukauppasopimuksen yhteydessä yhtiöön listauksen toiveistaan ja arvoistaan. Vähän myöhemmin se kuitenkin tehtiin
Viidakkoa on harvennettu ja siistitty. Pientilametsän hoitoa ”Tämä on tällainen luonnon kuntosali. Autoliikenteen tasainen humina ja isommista ajoneuvoista lähtevä jyrinä ja möyrinä muistuttavat nykyajasta. ”Moton jäljissä on se hyvä puoli, että kun iso kone rikkoo maanpintaa, syntyy hyvä korvasienipaikka.” Naisomistajien ketjuun Ivars ja Putkonen viettävät Etolassa lähes puolet vuodesta, ja usein paikalla on myös Ivarsin poika. Lato on pullollaan entisiä tarvekaluja. Häneltä tilan peri tytär, Ivarsin isoäidin sisko. Vasta viides omis”Moton jäljissä on se hyvä puoli, että kun iso kone rikkoo maanpintaa, syntyy hyvä korvasienipaikka.” Mönkijä on osoittautunut hyväksi kulkuja kuljetusvälineeksi metsätilalla, Lauri Putkonen kertoo. Kuljettaja totteli, mutta ongelmilta ei vältytty. taja tulee olemaan ensimmäinen mies sukupolvien ketjussa. Ivars ja Putkonen ovat vieressä kulkevan Nelostien äänimaailmaan tottuneet. Etola kuului alkujaan Ivarsin isoäidin äidille, joka tarvitsi oman maatilan puolisonsa kuoltua. Yhteisistä perinteistä ehkä tärkein on sahdin valmistus perinteisessä haapakuurnassa. ”Se oli jatkuvaa veräjän avaamista ja sulkemista”, Putkonen miettii. ”Hirviä täällä oli niin hirveästi, että ne söivät melkein kaiken”, Ivars sanoo. Koska tämä oli lapseton, Etola siirtyi seuraavaksi Ivarsin äidille ja sitten Ivarsille. » METSÄNOMISTAJA 10 Metsälehti Makasiini 11378_.indd 10 11378_.indd 10 22.4.2025 13.19.46 22.4.2025 13.19.46. Koska maapohja oli edelleen talven jäljiltä kostea, iso hakkuukone jätti syvät ajourat maastoon. Vasta kun puulaji kolmannella istutuskerralla vaihdettiin tavalliseen kuuseen, hirvet ymmärsivät jättää taimet jokseenkin rauhaan. Ivarsin puhuessa Putkonen tarjoilee lounaaksi munakasta, jonka täytteenä on lähimetsästä kerättyjä korvasieniä. Parikymmentä vuotta sitten tilan saatuaan hän kävi uusille metsänomistajille tarkoitetun Metsään-kurssin, jota piti mielenkiintoisena ja hyödyllisenä. Paikalle kasvoi läpitukematon sekametsä, joka sai nimen Viidakko. Alkuvuosina työllisti 1980-luvulla istutettu lehtikuusikko, jonka istutusta jouduttiin täydentämään kahdesti. Pientilametsän hoitaminen on erilaista kuin metsäsijoittaminen”, Ivars sanoo. On 1920-luvulta peräisin oleva päärakennus, vanha hirsinavetta sekä lato, joka on verhottu halkaistuilla purilailla eli viiluntuotannosta ylijääneillä tukkien keskiosilla. ”Haluaisin nähdä, miltä maailma näytti täällä sata vuotta sitten, miltä se kuulosti, miltä se tuoksui”, Ivars sanoo. Ivars ihmettelee, miksi yhtiöt eivät tarjoa rutiininomaisesti metsänomistajalle sopimusliitettä, jossa tämä saisi kertoa toiveistaan: minkälaista kalustoa hakkuussa sopii käyttää ja milloin ainakaan ei saa tulla paikalle. Pienestä tilasta huolimatta Ivars on perehtynyt metsäasioihin innokkaasti. Putkosen mukaan ne ovat kuitenkin hieman vähentyneet. Maapohja on paikoin pehmeää, ja metsäkone jättää herkästi syvät ajourat. Myös pihapiirin rakennukset kertovat perinteistä
Muutenkin naapuriavusta on paljon iloa ja hyötyä. Nykyään se kulkee yhä useammin nimellä Lehtikuusikko. Äidin isä oli metsänhoitaja, ja hän käytti sitä sanaa, kun kulki tässä 1970-luvulla”, Ivars kertoo. Seitsemän konjakkimäntyä ”Tiedättekö te, mikä on konjakkimänty. 3. PIDÄ yhteyttä naapureihin. Vuonna 2002 rakennetun asuinrakennuksen kuusihirret ja valtaosa sahatavarasta on oman metsän puuta. Purolaakson suojeluhakemus Etolassa on muutama luonnonmaantieteellisesti poikkeuksellisen hieno kohta. Polun varressa kasvaa Marja ja viisi metriä kauempana Lauri. Onnettomuustilanteessa kaikki liikenne voitaisiin ohjata rinnakkaistielle. Kun kymmenen vuotta sitten voimakkaasti harvennetulta Kaskiaukiolta, entiseltä kaskipellolta, on kuljettu Metsäportin läpi tiheämpään metsään, osa seitsemästä konjakkimännystä ilmestyy näkyviin. Yritä tulla paikalle valvomaan työtä ja varmistamaan, että kohde käsitellään toiveittesi mukaan. Ely-keskuksen maastoarvion perusteella kolmen hehtaarin kohde täytti Metso-ohjelman valintakriteerit: puusto oli yli 90-vuotiasta ja lahopuuta oli kymmenisen kuutiota hehtaarilla. Metsälehti Makasiini 11 11378_.indd 11 11378_.indd 11 22.4.2025 13.19.46 22.4.2025 13.19.46. Liitokset on tapitettu, eli valmistuksessa ei ole käytetty lainkaan nauloja. Pienempiä, myrskyjen kaatamia puita pariskunta on toimittanut paikalliselle IVARSIN VINKIT 1. Toinen vaikuttava kohde on tilan pohjoisrajalla kulkeva puro, jonka ympärillä vielä tulvii talven jäljiltä. Konjakki ei viittaa rungon kauniiseen värisävyyn, vaan siihen, mihin puusta saatu tulo riittäisi. Säilytä vanhan maatalouden jäljet, esimerkiksi kiviaidat ja pellosta raivatut kiviröykkiöt. Yhdessä Putkosen kanssa he ovat ihmetelleet ely-keskuksen kaksoisroolia, jossa sama virasto vie eteenpäin tiehankkeita ja päättää vapaaehtoisista suojeluhankkeista. Reunametsässä kasvaa tervaleppiä, ja metsälain kymppipykälä turvaa puron ympäristöä. Mäntyjen rinnankorkeusläpimitat ovat 70 sentin luokkaa, ikää niillä on todennäköisesti 150– 200 vuotta. Näillä näkymin uusi tie ylittäisi puron ja kulkisi osin metsässä, jolle Ivars haki suojelupäätöstä. Jääkauden aikaansaamaa louhikkoa kutsutaan Jontkaksi. PIENI, peritty tila on kulttuuriympäristö. Ely-keskuksen päätöksen mukaan valtatien parantaminen on yleisen edun kannalta uutta suojelualuetta merkittävämpi asia. Pöytä koostuu kahdesta lankusta, jotka kapenevat vastakkaisiin suuntiin. l Aurinkokalliolla voi ihastella auringonlaskuja tai istua nuotiolla. sahalle. Oikeastaan kyseessä on pieni rotko, sen verran vaarallisen näköinen parin kolmen metrin äkkipudotus on. Kerro tilarajalle ulottuvasta hakkuusta etukäteen rajanaapurille, vaikka mikään laki ei siihen velvoita. Historian ja eliölajien opiskeleminen palvelee metsänhoidon kokonaisuutta. Ivars yritti viime vuonna suojella puron eteläpuolisen Purolaakson. Komea puronvarsimetsä pysyy kuitenkin pystyssä niin pitkään kuin se on Ivarsista kiinni.. Männyt ovat saaneet jatkaa kasvuaan, eihän niitä mikään tavallinen saha edes huolisi. 2. ”Myös tuvan pöytä on teetetty nurin menneestä männystä”, Ivars kertoo. MUISTA, että puukauppasopimus on voimassa kaksi vuotta eikä metsänomistaja tiedä etukäteen, milloin hakkuu tapahtuu. Ivarsille ehdotettiin hakemusalueen supistamista, mutta siihen metsänomistaja ei taipunut. Metso-suojelu sai toistaiseksi unohtua. Nelostielle on kuitenkin suunnitteilla rinnakkaistie, jonka tarkoitus on helpottaa pihateille kääntymistä. Moni ei tiedä
”Maastomittauksemme eivät viittaa siihen, että metsien hiilinielu olisi heikkenemässä.” Metsämittauksia Ilmatieteen laitos ja Helsingin yliopisto tekevät Juupajoen Hyytiälässä, Pallasjärvellä, Sodankylässä SATELLIITTI PALJASTAA HIILITASEEN Nasan satelliittimittausten mukaan Suomen hiilidioksiditase on vahvasti nielujen puolella, toisin kuin Luonnonvarakeskuksen kasvihuonekaasulaskelmat väittävät. Määrä kuvaa sitä osaa päästöistä, jota Suomen hiilinielut, esimerkiksi metsät, eivät laskennallisesti kyenneet sitomaan. Luken laskelmat perustuvat EU:ssa ja YK:ssa sovittuihin malleihin, eli laskentaperiaatteet on muotoiltu poliittisesti. Mistä tällainen ero voi johtua. Niin sanotuissa in situ -tutkimuksissa mitataan kasvien ja maaperäeliöiden yhteyttämistä ja hengitystä solujen tarkkuudella. Mittausdatan perusteella voidaan laskea maaperän nielut ja päästölähteet. Niiden mukaan Suomen vuotuinen kasvihuonekaasutase oli noin 50 miljoonaa tonnia nielun puolella. ”Myös Luken käyttämän laskentavan epätarkkuus turvemaiden päästöjen mallittamisessa voi selittää laskelmien erilaisia tuloksia.” Yhtäpitäviä metsämittausten kanssa Pulliaisen mukaan mukaan satelliittimittaukset metsien hiilensidonnasta ovat yhtäpitäviä Helsingin yliopiston ja Ilmantieteen laitoksen maastomittausten kanssa. ”Maastomittauksemme eivät viittaa siihen, että metsien hiilinielu olisi heikkenemässä.” MIKKO RIIKILÄ 12 Metsälehti Makasiini » AJASSA 11379_.indd 12 11379_.indd 12 22.4.2025 13.21.51 22.4.2025 13.21.51. Ilmatieteen laitoksen tutkimusprofessori Jouni Pulliaisen mukaan satelliitti mittaa ilmakehän todellista hiilidioksidipitoisuutta. Nasa on Yhdysvaltain ilmailuja avaruushallintovirasto. Pulliaisen mukaan tulosten ristiriitaisuus johtuu ensinnäkin siitä, että Luke laskee vain maankäytön piirissä olevat nielut ja päästöt, mutta ei luonnontilaisia soita, jotka ovat merkittävä hiilinielu. Toisaalta laskennassa ei täysimääräisesti oteta huomioon ulkomaille vietäviin puutuotteisiin sitoutuvan hiilen määrää. Täysin vastakkaisen kuvan tilanteesta antavat Nasan OCO2-satelliitin tekemät ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden mittaukset. VIRALLISEN, Tilastokeskuksen julkaiseman ja Luonnonvarakeskuksen (Luke) tuottaman kasvihuonekaasuinventaarion mukaan Suomi oli 2020-luvun alussa reilun 20 miljoonan tonnin päästölähde
Tällöin kasvit yhteyttävät tehokkasti ja toisaalta niiden hiilidioksidia vapauttava hengitys taukoaa talvella mahdollisimman pitkäksi aikaa.” Pulliaisen mukaan hiilensidonnan vuotuisia vaihteluita ei hiililaskelmissa ole otettu kunnolla huomioon. Nasan satelliittikartoitusten tulokset olivat yhtäpitäviä Ruotsin maatalouskorkeakoulun tekemien hiililaskelmien kanssa. N A SA /J PL -C A LT EC H ja Värriössä. l Metsälehti Makasiini 13 11379_.indd 13 11379_.indd 13 22.4.2025 13.21.53 22.4.2025 13.21.53. Kansainvälisessä tarkastelussa maastomittausten tuottamaa tietoa on käytetty satelliittiarvioiden tarkenteena. Pulliaisen mukaan Suomen olisi syytä teettää satelliittikartoitukseen perustuva laskelma kasvihuonekaasutaseista riippumattomaksi vertailukohdaksi Luken laskelmille. Vuodesta 2027 alkaen saadaan entistä tarkempaa tietoa hiilensidonnasta ja ihmisen toiminnan vaikutuksista siihen, kun EU:n uusi CO2M-satelliitti aloittaa toimintansa. ”Riippumaton hiililaskenta tarpeen” Metsälehti kertoi talvella, että Ruotsin metsät olivat sikäläisen kasvihuonekaasuinventaarion mukaan kymmenien miljoonien tonnien hiilinielu samalla kun Suomen metsät olivat muuttuneet päästölähteiksi. ”Ensi vaiheessa näkisin, että CO2Msatelliitin tuottamia tietoja käytettäisiin Luken laskelmien varmentamiseen”, Pulliainen sanoo. ”Tehokkainta hiilensidonta on, kun talvi on kova, kevät tulee varhain, kesä on lämmin ja sateinen ja syksyllä routa tulee mahdollisimman varhain. Pulliainen korostaa, että hiilinielu vaihtelee voimakkaasti vuotuisten säiden mukaan. Entistä tarkempi satelliitti 2027 Nasan OCO2-satelliitti tuottaa jo nyt tarkkaa tietoa ilmakehän hiilidioksidipitoisuudesta. ”Niin sanottu second opinion olisi syytä tehdä, kun ajattelee millaisia epävarmuuksia Luken laskelmiin sisältyy ja kuinka mittavia taloudellisia vaikutuksia hiililaskelmien tuloksilla voi Suomessa olla.”. Hänen mukaansa uuden EU-satelliitin käyttöönoton ajoitus on onnekas. EU-satelliitin tuottamalla tiedolla voitaisiin jatkossa jopa korvata Luken kiistanalaiset laskelmat. EU:n satelliitti kartoittaa tilannetta kaikkialla maapallolla. Yhdysvaltojen nykyisen hallinnon aikana Nasan mahdollisuudet kartoittaa ilmankehän hiilidioksidipitoisuutta ovat selvästi heikentyneet
Kuitupuumarkkina on löytänyt uuden tasapainon ja puun hinnat tasoittuvat. Puun myyntimäärien nousu ja puun hintojen nousu näkyvät metsänomistajien tuloissa. Tuontipuun määrä voi kasvaa maltillisesti. MIKSI Puun tuonti Venäjältä loppui kolme vuotta sitten. Puun kysyntä siirtyi leudon talven myötä totuttua aiemmin kantaville korjuukohteille, mikä vaikuttaa hintakehitykseen. Puun hinnat ovat nousseet hankintakaupoillakin. 1 Jatkuvatko puunmyyjien lihavat vuodet. 2 3 4 » METSÄTYYPPI 14 Metsälehti Makasiini 11380_.indd 14 11380_.indd 14 22.4.2025 13.23.10 22.4.2025 13.23.10. Tuontipuun hankinta on saatu organisoitua uudessa tilanteessa eli sen jälkeen, kun puun tuonti Venäjältä päättyi vuonna 2022 Ukrainan sodan vuoksi. Kuitupuiden hintojen nousu tasoittuu tänä ja ensi vuonna, ennustaa Olli Korhonen PTT:ltä. Ennusteemme mukaan yksityismetsien bruttokantorahatulot kohoavat silti uusiin ennätyslukemiin, yli kolmeen miljardiin euroon. Ero entisiin puuntuontimääriin tulee kuitenkin säilymään selkeänä. Hankintakauppamäärissä on ollut laskua vuodesta 2016 alkaen. Viime vuonna tultiin neljännes alaspäin. Jäähdyttääkö puun tuonti kuitupuun hintaa. Puun hintakehitys on ollut alkuvuodesta aiempaa tasaisempaa. Sieltä tuotiin pääasiassa kuitupuuta ja haketta. MITEN KÄY KEVÄÄN PUUNHINTAPIIKIN. Latvia nousi viime vuonna puun tuonnin ykköslähteeksi. TEKSTI VALTTERI SKYTTÄ KUVA SEPPO SAMULI OLLI KORHONEN KUKA Pellervon taloustutkimuksen (PTT) metsäekonomisti MITÄ Seuraa ja tutkii kotimaan puumarkkinoita, puun hintaa ulkomailla ja metsänomistajien päätöksentekoa. Miten käy puunhintojen perinteisen kevään hintapiikin. Miten se näkyy. Puumarkkinat ovat sopeutuneet uuteen tilanteeseen, ainakin toistaiseksi. Tälle vuodelle ennuste on, ettei hankintakauppamäärissä tapahdu suurta muutosta
Osa ostajista pohtii, onko puun hintahuippu jo käsillä. Metsätilamarkkinoilla on hyvä vire. Kun ostaa metsätilan, on hyvä olla jonkinlainen suunnitelma hakkuumahdollisuuksien hyödyntämisestä, jos puun hintatasossa tapahtuu muutoksia”, Viitarinne toteaa. Metsätiloista maksetaan Eteläja Keski-Suomessa puukuutiota kohden reilusti yli 50 euron keskihintoja. Kaikki merkit viittaavat siihen, että kesäkaudesta tulee tilakaupassa vilkas.” Viitarinteen mukaan kaikki ostajaryhmät ovat olleet alkuvuodesta ostolaidalla. l SAMI KARPPINEN MITÄ JOS STUBB SOITTAA PUTINILLE. . ”Meille on tullut alkuvuodesta kohteita myyntiin jopa 50 prosenttia edellisvuotta enemmän. Vähäluminen talvi käynnisti tilakaupan sesongin tavanomaista aiemmin. Tarjontaa runsaasti Metsätilamarkkinaa tukee korkotason lasku. Tarjontaa on luvassa viime vuotta enemmän. Korkealle kivunnut puun hinta ja maailmantalouden poikkeuksellinen myrsky luovat kuitenkin paljon epävarmuutta. Tilojen hinnat eivät ole nousseet aivan samassa suhteessa puun hinnan kanssa. Mutta on vaikea nähdä, että kauppasuhteet Venäjän kanssa palautuisivat hetkessä täydellä rytinällä. Silloin myydään yleensä suurimmat kohteet.”. ”Yhtiöt ja rahastot ovat kasvattaneet markkinaosuuttaan. . Mitä jos puun kysyntä sakkaa ja hinnat laskevat, tai Venäjältä alkaa jälleen virrata puuta Suomeen. . Jossain määrin markkinat ovat jo ennakoineet puun maltillistuvaa hintakehitystä. 0,6 0,8 1,0 1,2 1,4 Ainespuun keskihinta €/m 3 (MTK) Metsämaan keskihinta €/m 3 (Metsätilat.?) Indeksi: 06/2022 = 1 Lähde: Metsätilat.?, MTK Puun hinta noussut enemmän kun metsätilojen hinnat . . . Myös rajusti poukkoileva osakemarkkina voi lisätä metsän houkuttelevuutta sijoituskohteena. ”JOS puun hinta pysyy vakaana, niin uskon metsätilojen hintojen nousevan tänä vuonna hieman. » AJASSA Metsälehti Makasiini 15 11381_.indd 15 11381_.indd 15 22.4.2025 13.24.22 22.4.2025 13.24.22. . ”Se on relevantti kysymys. . Myös kauppoja on solmittu ennätystahtiin. . Kesäkausi näyttää, miten markkina kehittyy. Näkemystä tukee alkuvuoden hintakehitys”, kuvailee Metsätilat.fi-välitysketjun toimitusjohtaja Esa Viitarinne tilamarkkinoita
Ensimmäiset kolme vuotta pintakasvillisuus vaivasi, ohdakkeet olivat jopa 2,5-metrisiä, mutta nyt kasvaa. » AJASSA 16 Metsälehti Makasiini 11382_.indd 16 11382_.indd 16 22.4.2025 13.25.59 22.4.2025 13.25.59. Nämä tyvet voi olla jo ylijäreitä 50 vuoden päästä. Toistaiseksi karhujen vierailut jäteastioilla ovat harvinaisia, mutta viime vuosina tapauksia on havaittu muun muassa Pohjois-Karjalassa, Etelä-Savossa, Kymenlaaksossa, Uudellamaalla ja Pohjois-Hämeessä. Itä-Suomessa ei aivan samaan päästä.” METSÄ-MASA MUKAVAA TAIMIKONHOITOA Metsälehti.fi:n lukijakuvapalstalla ihailtiin taimikon hyvää kasvua. On komeaa kasvua.” JEES H-VALTA ”Kuusilla on ihmeellinen taipumus jatkaa hurjaa kasvuaan vaikka kuinka suuriksi, jos vain olosuhteet ovat suotuisat. Jättiläispuita löytyy yleensä rinteistä, missä ei kuivanakaan kesänä vesi lopu, mutta sitä ei myöskään ole missään vaiheessa liikaa.” VISAKALLO ”Mitenkähän sahauslaadun kanssa käy, kun noin nopeasti kasvaa?” A. Testikäyttöön on hankittu 240-litraisia jäteastioita, joihin on lisätty metallivahvikkeita ja erityinen lukitusmekanismi, joka estää karhua avaamasta kantta helposti. JALKANEN ”En ole moisia kasvulustoja noin nuoressa puussa nähnyt, mitä Kokemäen pelloissa on pukannut.” METSÄKUPSA ”Kokeneella erittäin hyvä onnistuminen kuusikon kasvatuksessa. Odotettavissa on, että testitulosten perusteella joudumme kehittämään astioita edelleen”, kertoo riistasuunnittelija Kai-Eerik Nyholm. Nimimerkki ”Kokenut kaiken tietää” esitteli taimikkonsa kasvua. JÄTEASTIOIHIN KARHULUKOT 6 213 Valkohäntäpeuran aiheuttamat tieliikenneonnettomuudet 17.4.2024–16.4.2025. RIISTAKESKUS kokeilee karhuturvallisia jäteastioita vähentääkseen karhujen vierailuja pihoilla ja roska-astioilla. ” KOKENUT KAIKEN TIETÄÄ ”Kyllä täytyy tunnustaa, että lihominen on hybridihaavan luokkaa. Lähde: riistavahingot.fi HYVÄ UUTINEN LUKIJAN KUVA Istutettu peltoon reilu 10 vuotta sitten yksivuotiailla taimilla, ilman suojia. ”Karhut ovat älykkäitä eläimiä
10,500 11,500 10,000 11,000 12,000 12,500 13,000 13,500 14,000 AARI Yhteismetsäosuuden arvon kehitys AARI Metsälehti 210x270mm 5mm bleed Päivitetty 11032025.pdf 1 11.3.2025 14.52 11383_.indd 17 11383_.indd 17 22.4.2025 13.29.45 22.4.2025 13.29.45. Vastuullisella metsänhoidolla parempaa tuottoa. Liity AARI Yhteismetsään Keskimääräinen tuotto perustamisesta 10,4 %. 044 491 4207 aarimetsa.
PUIDEN AATELIA Pylvääksi kelpaavat vain tarkkaan valitut puut. Pylväspuita ei varsinaisesti pysty kasvattamaan, mutta niitä syntyy hyvin hoidettuihin männiköihin otollisille kasvupaikoille. TEKSTI LIINA KJELLBERG KUVAT SEPPO SAMULI 18 Metsälehti Makasiini TEEMA » ERIKOISPUIDEN KAUPPA 11384_.indd 18 11384_.indd 18 22.4.2025 13.32.50 22.4.2025 13.32.50
PUIDEN AATELIA Metsälehti Makasiini 19 11384_.indd 19 11384_.indd 19 22.4.2025 13.32.53 22.4.2025 13.32.53
Hän ottaa puusta molemmin käsin kiinni ja tiirailee sen latvukseen. Lähde: Kestopuuteollisuus ry 30 000 60 000 90 000 120 000 150 000 Määrä m 3 2000 2005 2010 2015 2020 2024 TEEMA » ERIKOISPUIDEN KAUPPA 20 Metsälehti Makasiini 11384_.indd 20 11384_.indd 20 22.4.2025 13.32.54 22.4.2025 13.32.54. ”Suora ja kapenee sopivasti. Suomessa suurimmat pylväiden valmistajat ovat Versowood ja Scanpole. Marraskuussa alkanut pylväiden korjuukausi alkaa olla lopuillaan. Tästä olisi saanut jopa kymmenmetrisen medium-pylvään”, hän arvioi. Niistä valmistetaan muun muassa puhelin-, sähköja lyhtypylväitä, erityisesti vientiin. ”Euroopan markkinoille menisi jonkin Pauli Otava ja Mika Ternola katsovat hakkuun etenemistä. Versowoodin liikevaihdosta merkittävä osa tulee sahausliiketoiminnasta. Pylväät ovat niin sanottua erikoispuuta. Hakkuualan reunamilla vastaavanlainen mänty kaatuu hakkuukoneen käsittelyssä maahan. Versowood ja Scanpole valmistavat pylväitä vain männystä. ”A ”A IVAN loistava pylväspuu”, innostuu Versowoodin metsäjohtaja Pauli Otava ja suuntaa kohti hakkuualalla seisovaa järeää mäntyä. Infraliiketoiminnan, johon myös pylväiden valmistus kuuluu, osuus liikevaihdosta on kaksi prosenttia. Pylväät pitää saada metsästä tuotantolaitokselle kuorittaviksi, jotta ne voidaan kasata ulos pinoihin kevätauringon kuivattaviksi. Pylvästuotanto kaukana huippuvuosista Kyllästettyjen pylväiden tuotanto Suomessa vuosina 2000–2024. Männyistä 10–15 prosenttia on pylväspuita. Taustalla näkyy hakkuualalle jätettyjä siemenpuita. Scanpole taas on erikoistunut pylväiden ja infrapuutavaran tuotantoon. Kuivahkon kankaan männikkö on tarkoitus uudistaa luontaisesti, ja hakkuukoneenkuljettaja on arvioinut, että kyseinen mänty soveltuu paitsi pylväspuuksi myös siemenpuuksi. Mänty on jätetty Hausjärvellä Kanta-Hämeessä sijaitsevalle hakkuualalle siemenpuuksi. ”Pylvässaanto on tässä leimikossa aika hyvä. Kone pätkii rungosta ensin yhden tukkipöllin, sitten pylvään ja lopuksi vielä kaksi kuitupölliä. Pylväitä valmistetaan sekä kuusesta että männystä, mutta Suomessa raaka-aineena käytetään lähinnä mäntyä. Männystä kestävyyttä Huhtikuun alun aurinko paistaa hakkuualalle kirkkaasti. Se on enemmän kuin alun perin arvioimme”, kertoo Versowoodin metsäasiantuntija Mika Ternola
Näin ei kuitenkaan ole. verran kuustakin. Pylvään luonnollista solurakennetta ei saa rikkoa, sillä se heikentää sen kestävyyttä”, Otava sanoo. Kuusipylväitä on käytetty vuoristoseuduilla, sillä kuusi on kevyempää kuin mänty. Pylvääksi kelpaa vain luonnostaan suora puu. Koivusta pylväitä ei voi tehdä, sillä ne lahoaisivat heti”, Otava kertoo. Tarkat laatuvaatimukset Pylväiden laatuvaatimukset ovat tarkat. Yhtä kestävää se ei kuitenkaan ole. Se, että pylväs kapenee ylöspäin, on tärkeää, koska ylöspäin kapeneva pylväs ”Koivusta pylväitä ei voi tehdä, sillä ne lahoaisivat heti.” Ajokoneen kuormatilaan nostetut pylväät ulottuvat pitkälle kuormatilan ulkopuolelle. Metsälehti Makasiini 21 11384_.indd 21 11384_.indd 21 22.4.2025 13.32.57 22.4.2025 13.32.57. ”Äkkiseltään voisi ajatella, että pylvään voi sorvata vaikka minkä malliseksi. Lisäksi puu ei saa olla tasapaksu, vaan sen tulee kaventua ylöspäin
”Metsän ohi kävellessä tai ajaessa voi syntyä sellainen harha, että onpa hieno männikkö. Parasta pylväsaluetta ovat Keskija Itä-Suomen kuivahkot kankaat ja karkeat tuoreet kankaat. Pylväiden mittaja laatuvaatimukset vaihtelevat maittain. Pylväät tehdään yleensä puiden tyvistä, mutta tyvestä voidaan myös ottaa ensin tavallinen tukki ja sitten vasta pylväs. Puun suoruuden näkee kuitenkin vain menemällä puun tyvelle, lyömällä posken kaarnaan ja katsomalla latvaan. kestää tuulessa paremmin kuin tasapaksu. Medium-pylväät ovat mitoiltaan näiden väliltä. Pylväiden laatuvaatimukset ovat tarkat. Ternolan mukaan pylväspuut eivät ole harvinaisia, joten jos männikössä kasvaa pitkiä ja suoria puita, voi sieltä saada pylväitä. Light-pylväät ovat pylväistä pienimpiä ja kapenevat vain vähän, stout-pylväät taas ovat pylväistä suurimpia ja kapenevat voimakkaasti. Käytännössä pylväiden muoto vaihtelee kasvupaikan mukaan. Versowoodilla on valikoimassaan noin 800 erilaista pylvästuotetta. Hän kehottaa kuitenkin olemaan innostumatta liikaa. Karummilla mailla Pystyykö metsänomistaja itse arvioimaan, löytyykö metsästä pylväitä. Pylvään pituus ja latvaläpimitta määräytyvät sen mukaan, miten paksu puu on kuoren alta 1,5 metrin korkeudelta. Rungoissa on usein pientä eloa, ja silloin ei ole kyse pylväästä.” Otava arvioi, että pylväspuita kasvavien männiköiden osuus on noin kymmenen prosenttia kaikista Versowoodin ostamista männiköistä. Siinä pylväät jaetaan light-, mediumja stout-pylväisiin. Metsässä pylväät valitaan englantilaisen standardiluokituksen mukaan. Nyrkkisääntönä voi pitää, että puu täyttää pylvään mitat, jos sen läpimitta kuoren alta on 1,5 metrin korkeudelta vähintään 18 senttimetriä, pituus vähintään kahdeksan metriä ja latvaläpimitta kuoren alta vähintään 13 senttimetriä ja korkeintaan 22 senttimetriä. Pylvään pituudelle ei ole ylärajaa, mutta käytännössä Suomen metsistä saatavat pylväät ovat yleensä 8–12 metrin mittaisia – kaksi tai kolme kertaa niin pitkiä kuin tavalliset tukit. TEEMA » ERIKOISPUIDEN KAUPPA 22 Metsälehti Makasiini 11384_.indd 22 11384_.indd 22 22.4.2025 13.32.59 22.4.2025 13.32.59. Pauli Otava arvioi hakkuualalle siemenpuuksi jätetyn männyn suoruutta ja kapenemista
”Jos kyseessä on kohde, jolla 80 prosenttia puustosta on kuusta ja loput mäntyä ja koivua, emme välttämättä lähde tekemään sieltä pylväitä. Se, miten paljon pylväitä männiköistä lopulta löytyy, vaihtelee. Versowood hinnoittelee pylväät omana puutavaralajinaan. Ternola arvioi, että sellaisilla kohteilla, joilta pylväitä korjataan, pylväiden osuus on yleensä 15– 20 prosenttia. Pylväitä löytyy lähinnä päätehakkuuvaiheessa, mutta joskus myös viimeisen harvennuksen yhteydessä. Metsälehti Makasiini 23 11384_.indd 23 11384_.indd 23 22.4.2025 13.33.00 22.4.2025 13.33.00. Pylväiden kuljettaminen on hankalaa, joten niitä pitää tulla enemmän kuin viisi tai kymmenen kappaletta”, Ternola sanoo. Pylväitä ei varsinaisesti pysty kasvattamaan, vaan niitä syntyy otollisilla kasvupaikoilla hyvin hoidettuihin männiköihin. Maksu kuutiometreissä Puun myynti pylväspuita kasvavasta metsiköstä ei Otavan mukaan eroa juuri tavallisesta puukaupasta. Pauli Otava ja Mika Ternola arvioivat kaadettujen pylväiden pituutta. Yksittäisiä pylväitä Versowood ei lähde leimikoista korjaamaan. Light-pylväästä maksettava hinta ei ole kovin paljon korkeampi kuin tukista maksettava hinta, mutta medium-pylväästä maksetaan jo 10–12 prosenttia korkeampaa hintaa kuin tukista. Parhailla harjualueilla pylväiden osuus voi nousta 40 prosenttiin. Harvennuksissa pylväiden korjuu on vaikeaa, sillä kasvamaan jätettävät puut voivat vaurioitua, kun pitkiä pylväitä kuljetetaan pois metsästä. Kun puukaupat on tehty, pylväät jo”Puun suoruuden näkee kuitenkin vain menemällä puun tyvelle, lyömällä posken kaarnaan ja katsomalla latvaan.” Ajourien tulee olla mahdollisimman suorat, jos leimikosta korjataan pylväitä. Tällaisia ovat esimerkiksi männiköt, joista saadaan 16–20 metrin mittaisia pylväitä”, Otava sanoo. ”Erityiskohteiden osalta hinta katsotaan tapauskohtaisesti
”Olemme tehneet laajoja tutkimuksia ja tulleet siihen tulokseen, että puun läpimitta on kuoren päältä mitattuna suunnilleen sama kolmessa metrissä kuin kuoren alta mitattuna 1,5 metrissä. Kim Virtanen kertoo erottavansa pylväät muista puista silmämääräisesti. Hidastaa korjuuta Hausjärvellä sijaitsevassa leimikossa pylväiden valinnan tekee hakkuukoneenkuljettaja. ko leimataan etukäteen tai jätetään hakkuukoneenkuljettajan valittaviksi. Jos puu kapenee sopivasti noin kymmeneen metriin, on kyseessä pylväs”, hän sanoo. Näin saadaan tietää puun läpimitta kuoren alta. Kun aloittelin hakkuukoneenkuljettajan töitä, kävelin leimikoilla katsomassa mahdollisia pylväitä. Pylväistä maksetaan kuutiometreittäin kuten tukista ja kuidustakin. Katkontamatriisit on tehty sen pohjalta”, Pauli Otava sanoo. TEEMA » ERIKOISPUIDEN KAUPPA 24 Metsälehti Makasiini 11384_.indd 24 11384_.indd 24 22.4.2025 13.33.01 22.4.2025 13.33.01. ”Noin kaksi kolmesta pylväsleimikosta leimataan etukäteen”, Otava kertoo. Nykyisin katson hakkuukoneen ohjaamosta, minkä levyinen puu on kolmen metrin korkeudelta ja arvioin sen perusteella, onko puu pylväs. Virtanen kertoo korjanneensa puuta pylväsleimikoista niin pitkään, että erottaa pylväspuut muista puista silmämääräisesti hakkuukoneen ohjaamosta. Hänen mukaansa melko usein käy niin, että puu ”Jos puu kapenee sopivasti noin kymmeneen metriin, on kyseessä pylväs.” Hausjärvellä sijaitsevassa leimikossa pylväiden valinnan tekee hakkuukoneenkuljettaja. Leimikolla työskentelevä hakkuukoneenkuljettaja Kim Virtanen kertoo, että hakkuu etenee hyvin, vaikka pylväspuiden valinta hidastaa työtä jonkin verran – kahdeksan hehtaarin siemenpuuhakkuualalla suunnilleen päivän, kun työtä tehdään kahdessa vuorossa. Vaikka pylväiden läpimitat mitataan kuoren alta, maksetaan metsänomistajalle sen mukaan, mikä pylväiden läpimitta on kuoren päältä. ”Sen vain näkee. Apuna ovat hakkuukoneen tietokoneelle syötetyt mittatiedot. Pylväsosan pituus arvioidaan silmämääräisesti ja merkitään puun runkoon spraymaalilla. Virtanen arvioi korjaavansa pylväitä vuosittain 10–15 leimikosta. Pylväiden leimaaminen etukäteen tarkoittaa sitä, että pylväspuiden rungoista poistetaan ennen hakkuuta kirveellä pala kuorta rungon molemmilta puolilta
Erikoispuuta käytetään niin rakentamiseen, erilaisiin puusepäntuotteisiin, kalusteisiin kuin koriste-esineisiinkin. Harva siis päättää kasvattaa esimerkiksi pylväitä tai parruja. Kysymykseen ei ole yksiselitteistä vastausta, sanoo Itä-Suomen yliopiston metsätieteiden professori Henrik Heräjärvi. PYLVÄÄT, PARRUT JA SORVITUKIT PYLVÄS on yksi metsiemme erikoispuista, mutta mikä on erikoispuu. H EN RI K H ER Ä JÄ RV I Niitä, joiden metsästä löytyy jotain muutakin kuin peruspuutavaralajeja, hän kehottaa kääntymään paikallisen metsänhoitoyhdistyksen puoleen. Erikoispuuksi voidaan lukea kaikki muu paitsi peruspuutavaralajit, sanoo Henrik Heräjärvi. Silloin, kun on kyse männystä, kuusesta ja koivusta, metsänomistajan tavoitteena on yleensä mahdollisimman järeän sahatai vaneritukin tuottaminen. Apua asiantuntijoilta Se, miten aktiivisesti metsänomistaja voi kasvattaa metsissään erikoispuuta, riippuu siitä, mistä erikoispuusta on kyse. Tukeiksi pylvään voi muuttaa vielä sahalla, jos vasta siinä vaiheessa huomataan, että pylväässä on esimerkiksi mutka. Hänen mielestään erikoispuuksi voidaan lukea kaikki muu paitsi peruspuutavaralajit. ”Jos pystykarsittujen mäntytyvien ostaja ei halua ostaa leimikon muita puutavaralajeja tai maksaa niistä huonosti, voi lopun puutavaran myyminen olla vaikeaa. Sorvikuusi on vähän rajatapaus, sillä sitä ostetaan paljon. Ajokoneen kuormatilaan nostetut pylväät ulottuvat pitkälle kuormatilan ulkopuolelle, mutta Jyrki Virtasen muJyrki Virtasen mukaan pylväät pysyvät hyvin ajokoneen kyydissä, kunhan kuormatilan täyttää oikein. Pylväiden ja parrujen kaltaisten erikoispuiden osalta puhutaan kymmenistä tai sadoista tuhansista kuutiometreistä vuodessa, harvinaisempien erikoispuiden osalta sadoista tai tuhansista kuutiometreistä vuodessa. ”Erikoispuu voi olla vaikka pihlajan oksa, jos joku keksii sille sellaista käyttöä, että siitä kannattaa maksaa. ”Erikoispuiden osuus kantorahatuloista, työpaikoista ja tuotannon arvonlisästä on kuitenkin suurempi kuin niiden osuus korjatuista puukuutiometreistä. Visakoivun kohdalla metsänomistaja sen sijaan päättää tuottaa erikoispuuta, sillä visakoivikon kasvattaminen eroaa tavallisen rauduskoivikon kasvattamisesta. Erikoispuu tarkoittaa kaikkea muuta paitsi teollisuuslaitokselle menevää sahatai vaneritukkia, paperitai sellutehtaalle menevää kuitupölliä tai polttolaitokselle menevää energiapuuta.” Yleisimpiä erikoispuita ovat pylväät, parrut, sorvitukit ja hirret, harvinaisempia koivuja mäntyviilutukit. ”Aktiivinen metsänomistaja voi samaan tapaan päättää kasvattaa yksitäisestä pihlajasta tai pihlajaryhmästä tukkia. Tämä on juuri vienyt kuormallisen puita läheisen tien varressa olevalle varastopaikalle ja ryhtyy täyttämään uutta kuormaa. Tällöin käy helposti niin, että leimikko myydään kokonaisuudessaan sahalle ja metsänomistajan hyöty taannoisesta pystykarsintainvestoinnista jää pääosin realisoitumatta.” Kaikkiaan erikoispuiden kauppa muodostaa Heräjärven mukaan muutaman prosentin kaikista vuosittain tehtävistä puukaupoista. Siten voi saada hyvänkin tilin”, Heräjärvi sanoo. Siellä tiedetään paikalliset erikoispuun käyttäjät. Silloin siitä ei tehdä pylvästä vaan tukkeja. Pätkimme sen myöhemmin tukeiksi”, Jyrki Virtanen kertoo. Metsälehti Makasiini 25 11384_.indd 25 11384_.indd 25 22.4.2025 13.33.02 22.4.2025 13.33.02. Lisäksi erikoispuut monipuolistavat metsien kuvaa.” näyttää yhdestä suunnasta suoralta, mutta osoittautuukin lengoksi. ”Samoin erikoispuuksi voidaan laskea vaikkapa pystykarsittu mäntytai lehtikuusityvitukki. Myös esimerkiksi visakoivu, jalot lehtipuut ja joulukuuset lasketaan erikoispuuksi. Kaupassa mutkansa Heräjärven mukaan erikoispuumarkkinan ongelma on, että suuri osa huippulaatuisesta puutavarasta päätyy kaupanteon pulmien vuoksi sellaiseen käyttöön, jossa sen arvonlisäpotentiaali ei toteudu. Lukisin sen kuitenkin erikoispuuksi, sillä sitä saa vain järeistä kuusileimikoista ja se on selvästi arvokkaampaa kuin tavallinen sahatai vaneritukki”, Heräjärvi sanoo. Kuormaustapa tärkeä Kim Virtanen työskentelee leimikolla isänsä Jyrki Virtasen kanssa. ”Yhden pylvään heitin laanilla sivuun, sillä siinä oli mutka
”Siinä on hyvä pino”, sanoo metsänomistaja Ilkka Koivisto ja katsoo hakkuualalle vierekkäin pinottuja tukkipöllejä ja pylväitä. Kylvötalkoot edessä Koivisto kertoo pitäneensä kaadettua männikköä silmällä jo vuosia. Kylvötalkoot on tarkoitus pitää heti pääsiäisen jälkeen. Ilkka Koiviston metsistä on korjattu pylväitä aiemminkin. Puiden runkoihin laho ei kuitenkaan edennyt, joten korjasin harsuuntuneita puita hankintapuuna.” Tyvitervastaudista huolimatta Koivisto aikoo kylvää uudistusalalle männyn siementä. Pylväät erottaa muista puutavaralajeista muun muassa pituuden perusteella. Näistä metsistä on otettu pylväitä kaikkien päätehakkuiden yhteydessä.” Puukaupan tekeminen pylväitä sisältävästä leimikosta ei hänen mukaansa eronnut tavallisesta puukaupasta. Sitä ongelmaa ei ole, että tämä ei taimettuisi. Jos kylvöpisteitä tehdään 2 000 kappaletta hehtaarille, kasvaa täällä muutaman vuoden päästä 10 000 männyntainta hehtaarilla.” Niistä kasvaa todennäköisesti tulevaisuuden pylväitä. Alueella esiintyy paljon männynjuurikäävän aiheuttamaa tyvitervastautia, ja männiköstä kuoli viime vuosina joka talvi joitain puuyksilöitä. Pylväät tunnistaa paitsi pituudesta myös siitä, että runkojen molemmin puolin on poistettu kuorta ja pylvään pituus on merkitty runkoon spraymaalilla. Kuivahkolla kankaalla kasvavassa neljän hehtaarin suuruisessa männikössä on juuri tehty päätehakkuu. ”Täältä saatiin luultavasti aika paljon pylväitä. TEEMA » ERIKOISPUIDEN KAUPPA 26 Metsälehti Makasiini 11384_.indd 26 11384_.indd 26 22.4.2025 13.33.04 22.4.2025 13.33.04. Sekä hakkuukone että kaadetut puut odottavat vielä kuljetusta pois metsästä. ”Suunnittelin aluksi, että rikkoisin maanpintaa hieman traktorilla, mutta taitaa riittää, että maanpintaa rikkoo kengän kärjellä. Mikään muu puulaji ei hänen mukaansa paikalle sovi. Pylväistä maksettava hinta oli kymmenisen euroa kuutiometriltä parempi kuin tukista maksettava. Se ei sinänsä ollut yllätys. Koska leimikko sijaitsee Versowoodin tuotantolaitoksen vieressä, pyysi hän tarjouksen sieltä. ”Männyissä oli niin huonot juuret, että ne keikkuivat paikoillaan. KYMMENISEN EUROA ENEMMÄN KIVENHEITON päässä Versowoodin Vierumäen pylvästuotantolaitoksesta pylväitä riittää. Tässä leimikossa pylväät on leimattu etukäteen
Pylväiden kysyntä on Jaakko Huotarin mukaan kasvanut viime aikoina. Sen jälkeen kuormaan sopii vielä joitakin pylväitä. Pylväiden ajo asettaa ehtonsa myös hakkuualalle. ”Pylväät saavat kuivua puolesta vuodesta yhteen vuoteen. Yli 12 metrin mittaisten pylväiden kuljetukseen tarvitaan erillinen pylväsauto. Lisäksi varastopaikalla tarvitaan tilaa, sillä pylväät mahtuvat tien varteen yleensä vain tien suuntaisesti. Meillä on sisäkuivaustilakin, mutta taapelissa pylväisiin tia myydään ulkomaille, erityisesti Eurooppaan, jossa suurimmat vientimaat ovat Iso-Britannia ja Irlanti, sekä Arabimaihin. Pelkillä pylväillä kuormatilaa ei voi täyttää, vaan niiden päälle pitää laittaa painoksi tukkitai kuitupuita. Versowood tuottaa vuosittain noin 100 000 pylvästä. Sen jälkeen pylväät ovat valmiita kyllästettäviksi. ”Kotimaassa pylväiden kysyntä väheni, kun maakaapelointi alkoi. Artikkelissa on hyödynnetty Tapion Metsänhoitokortiston tietokorttia Pylväspuiden tunnistaminen ja korjuu.. Varsinkin järeimmistä pylväistä on pulaa. Kun pylväät ovat kuivuneet, tasoitetaan niiden pinta sorvaamalla. Metsälehti Makasiini 27 11384_.indd 27 11384_.indd 27 22.4.2025 13.33.05 22.4.2025 13.33.05. Ulkomaan kysynnän hän arvioi nousseen siksi, että monissa maissa uusitaan nyt vanhoja linjoja. Tuotantolaitoksen piha-alueella pylväitä on kasattu eri kokoisiin pinoihin kuivumaan. Ne ovat kestävämpiä aavikko-olosuhteita ja termiittejä vastaan. Taustalla näkyy tavallisia pylväitä ja onttoja turvapylväitä. kaan ne pysyvät hyvin kyydissä, kunhan kuormatilan täyttää oikein. ”Järeitä ja pitkiä pylväitä on vaikeampi löytää kuin vielä 15 vuotta sitten”, hän toteaa. Mäkisessä maastossa pylväiden kuljetus ei onnistu, ja ajouran tulee olla mahdollisimman suora. Samaa sanoo paikalle tullut Versowoodin tuotantopäällikkö Jani Husu. Linjarakentaminen on kuitenkin maakaapelointia helpompaa ja nopeampaa, ja sähkölinjoja siirretään nyt paljon metsistä tienvarteen.” Pylvästuotannon haasteena on Huotarin mukaan paitsi eri maiden mittavaatimukset myös raaka-aineen saatavuus. Versowoodin Vierumäen pylvästuotantolaitoksella sorvaus on tältä päivältä päättynyt, mutta kuorinnassa ja lajittelussa työ on vielä käynnissä. Versowood myy valtaosan pylväistään kyllästettyinä, käytössä on sekä kreosoottiettä suolakyllästys. Kysyntä kasvussa Päivä alkaa olla reilusti iltapäivän puolella. Virtasten urakoimalta leimikolta tulee pääasiassa 9–12 metrin mittaisia pylväitä. Kotimaassa käytetyistä pylväistä suuri osa on suolakyllästettyjä, ulkomaille menee enemmän kreosoottikyllästettyjä pylväitä. Ne ovat Otavan mukaan pylväistä kysytyimpiä ja sikäli hyviä, että ne mahtuvat vielä tavalliseen puutavara-autoon. Huotarin mukaan pylväiden kysyntä on viime aikoina kasvanut hieman sekä kotimaassa että ulkomailla. l tulee vähemmän halkeamia”, Versowoodin myyntipäällikkö Jaakko Huotari kertoo. Niistä 80 prosentKuoritut pylväät saavat kuivua puolesta vuodesta yhteen vuoteen
Haaste otettiin vastaan, ja monella mittarilla on myös onnistuttu. VAIKUTTAJA » POSITIIVINEN YLIOPTIMISTI Jari Yli-Talonen sai aikanaan ison haasteen: nostaa Päijät-Hämeen metsänhoitoyhdistys maan eliittiin. TEKSTI TIIA PUUKILA KUVAT SEPPO SAMULI 28 Metsälehti Makasiini 11385_.indd 28 11385_.indd 28 22.4.2025 13.34.26 22.4.2025 13.34.26
POSITIIVINEN YLIOPTIMISTI Metsälehti Makasiini 29 11385_.indd 29 11385_.indd 29 22.4.2025 13.34.28 22.4.2025 13.34.28
Elettiin vuotta 1999 ja Yli-Talonen oli muuttanut juuri Sysmään. Se on henkilöstön ja metsien ansioita.” Ykkönen kasvussa Teemme haastattelua Sysmässä Metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeen pääkonttorilla. JOHTANUT aikaisemmin Koski-TL metsänhoitoyhdistystä sekä MHY Puu Oy:tä. Vuoden metsänhoitoyhdistys, paikallislehdistön myöntämä Antti-patsas onnistuneesta viestinnästä, kunniakirja kakkossijasta Suomen parhaat työpaikat VAIKUTTAJA » Kipinä metsäalalle syttyi kotitilan metsistä. Nuori metsätalousinsinööri ei tavoitetta säikähtänyt. HARRASTAA kalastusta, mökkeilyä ja matkailua sekä valmentaa nuorten salibandyjoukkuetta. Jari Yli-Talonen on ollut nuorena isänsä apuna savotalla ja päässyt hevosen vetämän rankakuorman kyytiinkin. Muutamia vuosia myöhemmin Itä-Hämeen metsänhoitoyhdistykseen fuusioituivat vielä Padasjoen ja Salpausselän JARI YLI-TALONEN IKÄ 59 vuotta KOTOISIN Parkanosta, asunut Sysmässä Päijänteen rannalla 25 vuotta. Tämä on myös monilta osin toteutunut. Koska yhdistyksestä tuli liki Päijät-Hämeen maakunnan kokoinen, muutettiin nimi Metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeeksi vuonna 2008. ”Ajattelin, että se on selkeä tavoite”, Yli-Talonen muistelee. Nyt Yli-Talonen on luotsannut yhdistystä jo 26 vuotta. Lisäksi hänen tuli siirtyä uuden yhdistyksen johtoon ja koulia Itä-Hämeen yhdistyksestä metsänhoitoyhdistysten eliittiä. 30 Metsälehti Makasiini 11385_.indd 30 11385_.indd 30 22.4.2025 13.34.29 22.4.2025 13.34.29. OLLUT mukana kehittämässä Metsänhoitoyhdistysten Palvelu MHYP Oy:tä. Kehystetyt diplomit ja kunniakirjat kertovat, että jotain tosiaan on tehty oikein. Tällaisen tavoitteen Jari Yli-Talonen sai yhdistymistä kaavailevien Itä-Hämeen metsänhoitoyhdistysten hallituksilta. metsänhoitoyhdistykset. Istumme toimiston perimmäisessä huoneessa suuren puisen neuvottelupöydän äärellä. METSÄTALOUSINSINÖÖRI METSÄNHOITOYHDISTYS Päijät-Hämeen johtaja. Hänen tehtävänään oli yhdistää Asikkalan, Hartolan, Heinolan ja Sysmän metsänhoitoyhdistykset yhdeksi Itä-Hämeen metsänhoitoyhdistykseksi. K K AIKESSA Suomen ykkönen. Hallitukset ja valtuustot ovat vaihtuneet, mutta tavoite on edelleen sama: paras kaikessa. TOIMINUT ennen opiskeluaikojaan Metsähallituksen metsurina PERHEESEEN kuuluu puoliso ja kaksi lasta sekä edellisestä liitosta kaksi muualla asuvaa aikuista lasta. ”Olemme saavuttaneet aika paljon
Metsänomistajille fuusio tietää nykyistä enemmän erikoisja metsäasiantuntijapalveluita. Myös valtakunnan metsien inventoinnissa Päijät-Hämeen alue erottuu edukseen. Se kirves on kuitenkin paras lääke metsässä.” kisasta. ”Kohdusta hautaan kaikki, mikä metsään liittyy, löytyy meiltä.” Uusi yhdistyminen edessä Ensi vuoden alussa edessä on jälleen suuri muutos: metsänhoitoyhdistykset Kanta-Häme ja Uusimaa fuusioituvat Päijät-Hämeen yhdistykseen. ”Jos katsotaan nettotulosta, siinä me olemme melkein aina olleet hehtaaria kohden ykkönen valtakunnassa”, Yli-Talonen kertoo. Metsänhoitoyhdistyksen alueella on hakattu metsiä kymmenenä vuonna jopa yli metsien kasvun ja koko 2000-luvun ajan yli kestävän hakkuumäärän, mikä on mediassa huomattu. Aikaisemmin yksittäinen metsäneuvoja teki kaikki mahdolliset tehtävät. Kas kummaa. Päijät-Hämeen metsänhoitoyhdistyksen y-tunnus ja toimipisteet säilyvät, mutta nimi ja vetäjä vaihtuvat. Samalla kaikki eri yhdistysten parhaat toimintamallit sekä Metsälehti Makasiini 31 11385_.indd 31 11385_.indd 31 22.4.2025 13.34.30 22.4.2025 13.34.30. Se kirves on kuitenkin paras lääke metsässä.” Fuusio mahdollisti erikoistumisen Vuonna 1999 tehdyn fuusion ansiosta hallintokuluja onnistuttiin vähentämään ja työpanosta suunnattiin enemmän metsään. ”Joka VMI:n jälkeen metsää on enemmän ja kasvu on suurentunut. Metsät eivät kuitenkaan ole hävinneet, päinvastoin. Yhdistyksessä on luonnonhoidon, vesistöhankkeiden, jatkuvan kasvatuksen, tiestön ja ojien, sukupolvenvaihdosten sekä tilakaupan asiantuntijoita, Yli-Talonen luettelee. Samalla mahdollistui henkilöstön erikoistuminen. Ahkera metsien käyttö on vienyt yhdistyksen myös median hampaisiin. Nykyään henkilöstöstä yli puolet on jonkin tietyn tehtävän asiantuntijoita. Samalla syntyy yksi maan suurimmista metsänhoitoyhdistyksistä. Maakunnan viljavat maat ja hyvät kasvupohjat ovat tuottoisia. Myös hakkuumäärissä, puun hinnoissa ja tukin talteenotossa Päijät-Hämeen metsänhoitoyhdistys on Yli-Talosen mukaan kärkikastia. Uuden yhdistyksen nimeksi tulee Metsänhoitoyhdistys Etelä-Suomi. Se on totta. Vuonna 2023 Päijät-Hämeen hehtaarikohtainen liiketulos oli runsaat 320 euroa vuodessa eli maan paras. ”Kas kummaa. Kasvussa hiipuneet metsät on uudistettu jalostetulla siemenellä ja taimilla, joiden kasvu on huimaa. Yhdistyksen alueella tilakoot ovat suuria, metsänomistajat elävät metsistään ja niitä hyödynnetään aktiivisesti
”Minulla tulee 60 vuotta täyteen. Parkkiruuduissa seisoo useampi maastokelpoinen Dacia ja Subaru. VAIKUTTAJA » ”Kilpailu puukaupassa on parasta edunvalvontaa.” Yli-Talosen johtama Metsänhoitoyhdistys Itä-Häme palkittiin vuoden parhaana metsänhoitoyhdistyksenä vuonna 2002 Viestintä on Yli-Talosella sydämen asia, ja hänet on palkittu onnistuneesta tiedotuksesta. 32 Metsälehti Makasiini 11385_.indd 32 11385_.indd 32 22.4.2025 13.34.30 22.4.2025 13.34.30. Yli-Talonen oli myös mukana kehittämässä alueen puumarkkinoita ja perustamassa MHY Puu -osakeyhtiötä. Samalla piirtyy kuva haasteita pelkäämättömästä itsevarmasta, mutta sydämellisestä johtajasta, joka on uransa aikana luovinut yhdistyksensä monessa asiassa voittajaksi. Vaikka Yli-Talonen ei omista metsää, hän tuntee metsistään elantonsa ammentavien metsänomistajien tarpeet. Tällä tavoin puusta saattoi parhaimmillaan saada jopa tuplahinnan verrattuna kotimaan markkinoihin. Lähes jokaiseen vastaukseen sisältyy myös luku. Yksi tärkeimmistä on sujuva puukauppa. Yhtiö toimitti erikoispuuta kymmenen kunnan ja seitsemän yhdistyksen alueelta paikallisille sahoille, mutta myös ulkomaille. Nyt pitää saada uutta verta”, Yli-Talonen perustelee. Nuori johtaja aloitti työnsä laatimalla yhdistyksen tekemättä jääneen tilinpäätöksen. Muita kävi tutustumassa ympäri Suomea, mitä kaikkea me voimme tehdä.” ”Kuulemma ylikehuva” Haastattelun aikana käy selväksi, että Yli-Talosella on ilmiömäinen numeromuisti. Metsänhoitoyhdistyksellä on ollut korjuupalvelu jo 25 vuotta. Metsätilakaupoille pitäisi lähteä naapurimetsänhoitoyhdistyksen alueelle, eikä se innosta. Lopulta metsät päätettiin myydä pois. Hän erottuu joukosta aivan kuten hänen autonsa metsänhoitoyhdistyksen parkkipaikalla. Jotain kertoo sekin, miten hän hymyssä suin itseään kuvailee: ”Olen ehkä vähän ylioptimistinen, ylipositiivinen ja ylikehuva kuulemma. Hän muistaa yhä, kuinka ensimmäisenä työpäivänä käteen ojennettiin muovikassillinen kuitteja ja sininen vihko. Muista sitten, kun kirjoitat, että kerroin, että nämä ominaisuudet ovat siellä takana.” Kilpailua yli rajojen Monet metsäalalla työskentelevät ovat itsekin metsänomistajia. ”Kilpailu puukaupassa on parasta edunvalvontaa.” Tästä syystä Yli-Talonen on jatkanut puukaupan kehittämistä myös Päijät-Hämeessä. palvelut laajenevat uuden yhdistyksen alueelle. Sysmästä hän ei ole voinut metsää hankkia, sillä metsänhoitoyhdistyksen säännöt estävät ostamasta metsää oman yhdistyksen alueelta. Yli-Talosella omaa metsää ei kuitenkaan ole. Hän hallinnoi hetken äitinsä ja veljiensä kanssa perikuntana isältä perinnöksi jääneitä metsiä Parkanossa. ”Fuusioissa kaksi kolme vuotta on sellainen kriittinen aika asioiden eteenpäin viemiseksi. Selvästi Päijänteen apajat jo houkuttelevat innokasta kalamiestä. Hieman yllättäen Yli-Talonen paljastaa, ettei itse ole hakenut uuden yhdistyksen johtoon. Pääasiassa korjuupalvelu on korjannut energiapuuta ja hoitanut nuoria metsiä sekä ensiharvennuksia, mutta vähitellen on siirrytty kilpailemaan kaikista kohteista. Siinä olen luvannut olla mukana, jos käyttöä on.” Laivan mastoja ja Japanin järeää Yli-Talosen ura metsänhoitoyhdistyksissä alkoi 1990-luvun alussa. Pulaan uutta yhdistystä hän ei kuitenkaan jätä. Uuden johtajan haku on parhaillaan käynnissä ja valinta tehdään huhtikuun aikana. Ennen muuttoa Päijät-Hämeeseen Yli-Talonen luotsasi pientä Koski TL -nimistä metsänhoitoyhdistystä Turun lähistöllä yhdeksän vuotta. Fuusiota vetää varjohallitus eli nykyisten kolmen metsänhoitoyhdistyksen puheenjohtajat ja varapuheenjohtajat. Perisuomalaisen vaatimattomaksi Yli-Talosta ei voi luonnehtia, ja sillä on päästy pitkälle. Sitten on Yli-Talosen harmaa täyssähköinen bemari. Puuta vietiin laivan mastoiksi Englantiin, pylväiksi Italiaan ja järeimmät kuusitukit päätyivät Japaniin. ”Se oli edistyksellistä
Toiminta on tuottanut tulosta. Koivutukista jopa 80 euroa Kun Ukrainan sota alkoi ja koivutukin tuonti Venäjältä tyrehtyi, Päijät-Hämeen yhdistyksessä nähtiin mahdollisuuksia kotimaisen koivutukin markkinoilla. ”Muutaman vuoden erityisprojekti on ollut koivutukin hinnan nostaminen havutukin rinnalle.” Tämä on onnistunut alueella toimivan Family Timber Finlandin ansiosta. Metsälehti Makasiini 33 11385_.indd 33 11385_.indd 33 22.4.2025 13.34.31 22.4.2025 13.34.31. Päijät-Hämeen metsänhoitoyhdistys on yrityksen yksi pääomistajista. ”Nykyään myös kilpaillaan yli rajojen”, Yli-Talonen kertoo. Se on samoja hintoja havutukin kanssa.” Jatkossakin Päijät-Hämeen, Kanta-Hämeen sekä Metsänhoitoyhdistys Uusimaan jäsenet pääsevät hyötymään Family Timber Finlandin toiminnasta. Kilpailun kiristyminen pakotti muut ostajat tarjoamaan kovempia hintoja. ”Juuri katsoin, että parhailla kohteilla koivutukin hinta on yli 80 euroa kuutiolta. Päijät-Hämeen metsänhoitoyhdistyksessä työskentelee edelleen asiantuntijoita, jotka Yli-Talonen palkkasi aloitettuaan työnsä Sysmässä yli 25 vuotta sitten. Sähköinen puumarkkinapaikka Kuutio mahdollistaa sen, että tarjouksia pystytään jättämään myös toisen metsänhoitoyhdistyksen kilpailuttamiin leimikoihin. Viimeiset kymmenen vuotta Päijät-Hämeen metsänhoitoyhdistyksen korjuupalvelu on kilpaillut leimikoista Etelä-Savon ja Päijänteen yhdistysten kanssa. ”Yritykseen on tämän vuoden alusta siirretty kaikki tulevien fuusioyhdistysten kaupat.” Puumarkkinat yllättivät konkarin Haastattelu lähenee loppuaan ja juomme Toimipisteet säilyvät, kun uusi metsänhoitoyhdistys Etelä-Suomi aloittaa toimintansa ensi vuoden alussa. Yritys alkoi viedä koivutukkia Päijät-Hämeestä ulkomaille
Tilaa siemenet metsäkylvöön ja taimitarhalle Tapio Siemenkeskuksesta: Puh. Hyvä esimerkki on tämänhetkinen puumarkkinatilanne. ”Nyt kun on tiukka markkinatilanne, olen muutamalle isolle metsänomistajalle sanonut, että palastele leimikot pienemmiksi. l VAIKUTTAJA » Yli-Talonen hakee työlleen vastapainoa valmentamalla nuorten salibandyjoukkuetta. Samalla hintaerot ovat kasvaneet suuremmiksi kuin koskaan aikaisemmin. Hän on saanut vietyä useamman pelaajan maajoukkuetielle asti. viimeisiä kahvitilkkoja kuppiemme pohjalta. Tyypillinen kysymys on, milloin tulee se paras hetki myydä. Vaikka Yli-Talonen ei ole tehnyt itse tehnyt puukauppaa 25 vuoteen, hänelle tulee yhä soittoja metsänomistajilta. 029 432 6000 ja siemenkeskus@tapio.fi tai verkkokaupasta: Metsäkauppa.fi JALOSTETUN SIEMENEN HYÖDYT: Lisää kasvua ja tuottoa Enemmän hiilensidontaa Parempi laatu Tuhonkestävyyttä Metsälehti Tabloid advert 175 x 130_HR AW.indd 1 Metsälehti Tabloid advert 175 x 130_HR AW.indd 1 28/01/2025 10:34 28/01/2025 10:34 11385_.indd 34 11385_.indd 34 22.4.2025 13.34.33 22.4.2025 13.34.33. Se on työn monipuolisuus. Vastaavaa Yli-Talonen ei uransa ajalta muista: puunhinnat vain nousevat ja ennustettavuus tuntuu kadonneen. Jos hintojen oletetaan vielä nousevan, ei myydä kerralla kovin isoa leimikkoa.”. Samalla Yli-Talonen kertoo, mikä on saanut hänet viihtymään metsänhoitoyhdistysten johdossa 35 vuotta. Poikkeuksellinen puumarkkinatilanne näkyy metsänomistajien yhteydenotoissa. Huonomman ja parhaimman tarjouksen välinen ero on ollut jopa yli yli 100 000 euroa. 34 Metsälehti Makasiini Kaikki lähtee siemenestä Jalostetuilla siemenillä uudistettu metsä tuottaa kiertoaikana jopa rekkakuormallisen enemmän puuta hehtaarilta. Vielä näinkin pitkän työuran jälkeen aina tulee vastaan uutta. Viime vuosi oli puukaupassa ennätysvuosi, mutta nyt yhdistyksen alueella ylitettiin viime vuoden keskihinnat jo maaliskuussa. Tähän Yli-Talosella ei ole vastausta
Tähän osioon on koottu asiaa metsänhoidosta. PERINTÖMETSÄ Kaiken varalta testamentti SIVU 48 AKKUSAHURIN KOKEMUKSIA Koko talvi sähköllä s. 46 JA N N E RE KO LA Metsälehti Makasiini 35 11387_.indd 35 11387_.indd 35 22.4.2025 13.36.15 22.4.2025 13.36.15. ›› KYSY POIS S.44: Leppä typpilannoittajana. OMA METSÄ METSÄNHOITO S.36: Kahdeksan kysymystä metsätöiden ajanmenekistä ›› TUOTTAVUUS KASVUUN S.40: Taimikonhoidossa tehdään merkittäviä päätöksiä ›› TUTKIMUS S.42: Mäntypistiäiset kuriin ›› KOLUMNI S.43 : Jatkuvaa kasvatusta vai epävarmuutta
Satunnaisesti sahaavalle metsänomistajalle puolet ammattilaisen pinta-alasta on hyvä suoritus. Tärkeintä on, että työ tehdään ajallaan. OMA METSÄ » METSÄNHOITO 36 Metsälehti Makasiini 11388_.indd 36 11388_.indd 36 22.4.2025 13.37.23 22.4.2025 13.37.23. Ammattilainen tekee mäntytaimikon varhaisperkausta noin 0,8 hehtaaria työpäivässä
Huomattava osa työajasta kuluu taimien kantamisessa palstalle. Keskikesällä heinäyksessä eniten aikaa vie taimien löytäminen rehevän kasvuston seasta. Kevään ja alkukesän kelit voivat nykyisin olla kuumia. Tämä on syytä ottaa huomioon töitä suunniteltaessa. Sen sijaan maasto ja maalaji vaikuttavat olennaisesti työn edistymiseen. Satunnaisesti istutustyötä tekevälle metsänomistajalle 500 taimea päivässä on realistinen tahti. Tämä työvaihe on myös raskas, joten siihen on syytä varata reilusti aikaa. Heinääjän riesana ovat kesällä niin helteet kuin ötökätkin. Mitkä tekijät vaikuttavat istutustyön ajanmenekkiin. Päälle kahdenkymmenen asteen lämmössä työtahti hiipuu väistämättä. 8 kysymystä Kahden hehtaarin istutusaukolle on tilattu 3 200 kuusentainta. Mekaanisessa heinäntorjunnassa eli heinäyksessä olosuhteet kohteiden välillä voivat olla erilaisia. Puulajien välillä ei yleensä ole suuria eroja ajanmenekissä. TEKSTI JA KUVAT SAMI KARPPINEN 1 2 3 Metsälehti Makasiini 37 11388_.indd 37 11388_.indd 37 22.4.2025 13.37.23 22.4.2025 13.37.23. Kahden hehtaarin ja 3 200 taimen istutusurakkaan on metsänomistajan syytä varata 3–5 työpäivää. Kotipaikallani on kolme vuotta sitten kuuselle viljelty vanha pelto. Paljonko istuttamiseen menee aikaa. Lähes kaikki taimet voidaan istuttaa nykyään istutuseli pottiputkella. Hehtaarin alueen heinäykseen kannattaa varata ainakin pari työpäivää. Paras vuorokauden aika istutustyölle voikin olla varhain aamulla. Kivinen ja epätasainen maasto hidastaa paitsi palstalla liikkumista myös sopivan istutuspaikan löytämistä. Ammattimetsurit istuttavat tyypillisesti 1 000–1 500 taimea päivässä. Sekä liian vähäinen että liian suuri määrä istutuspaikkoja hidastavat työtä. Paljonko istutukseen tai taimikonhoitoon on varattava aikaa. Jos istutustyö on entuudestaan tuttua ja kunto kohdillaan, voi metsänomistajakin yltää tuhannen taimen päivävauhtiin. Paljonko pitää varata aikaa hehtaarin heinäämiseen. Työtä helpottaa merkittävästi, jos taimet on merkitty kepeillä istutuksen yhteydessä ja istutettu mättäiden korkeimpiin kohtiin. Jos maa on savista, voivat istutuspaikat kuivua ja kovettua, mikä vaikeuttaa työtä. Laadukkaat istutuspaikat, joita on sopiva määrä, nopeuttavat istutusta. Taimet uhkaavat kesäisin jäädä heinän alle. Tämä hidastaa työtä, ja usein vain aamun varhaiset METSÄNHOITOTÖIDEN AJANMENEKISTÄ Moni metsänomistaja budjetoi oman palstan hoitotöitä kesäkaudelle. Ammattitaitoisen maanmuokkauksen merkitys korostuu kivisessä maastossa. Hyvissä olosuhteissa jopa kahdentuhannen taimen päivävauhti on mahdollinen
Syksylläkin tehty heinäys estää taimia painumasta kasvillisuuden mukana maata vasten lumen tullessa. Taimikon harvennus on ajankohtainen kuusikoissa 3–4 metrin ja Keskikesällä taimikon heinääjän riesana ovat ainakin kuumuus ja mäkäräiset. Satunnaisesti sahaavalle metsänomistajalle on kelpo suoritus, jos yltää puoleen ammattilaisen tahdista. Kuinka paljon taimikon varhaisperkausta ehtii tehdä yhden päivän aikana. Varhaisperkauksen ajanmenekkiin vaikuttavat eniten poistettavan puuston määrä ja koko. Maastokin vaikuttaa varhaisperkauksen ajanmenekkiin. Paljonko kannattaa varata aikaa. Tällöin taimien löytäminen on helpompaa ja työ voi käydä jopa kaksi kertaa nopeammin kuin kesällä. Mitkä asiat vaikuttavat siihen, kauanko varhaisperkaukseen menee aikaa. tunnit on järkevää käyttää työhön. Kivinen maasto tai syvät muokkausjäljet hidastavat etenemistä etenkin, jos pintakasvillisuus on rehevää. Olennaista on se, että työ tehdään oikeaan aikaan. Varhaisperkaus on lehdettömään aikaan huomattavasti nopeampaa kuin keskikesällä, mutta lehtipuiden vesominen on runsaampaa, jos työ tehdään kasvukauden ulkopuolella. Karummissa kangasmaiden mäntytaimikoissa työ on usein nopeinta. Varhaisperkaus on ajankohtaista, kun kasvatettavat havupuut ovat noin metrin mittaisia. Eteläisessä Suomessa sopiva ajankohta perkaukselle on noin viiden vuoden kuluttua istutuksesta. Hehtaarin varhaisperkaukseen kannattaa siten varata aikaa 2–3 työpäivää. Myös ojitusalueet ja etenkin ojien penkat voivat olla hankalia raivattavia. Ammattimetsuri tekee varhaisperkausta keskimäärin 0,8 hehtaaria päivässä, kun perkaus tehdään oikea-aikaisesti. Rehevät ja kosteat kuviot ovat työläimpiä, sillä niille muodostuu runsaasti lehtipuuvesakkoa. Heinäys kannattaa tehdä viimeistään syksyllä heinien lakastuttua. Merkkikepit vauhdittavat työtä, mutta silti hehtaariin kannattaa varata ainakin kaksi päivää aikaa. 5 cm 3 cm 1 cm 5 4 3 2 1 10 000 20 000 30 000 40 000 Nuoren metsän kunnostus Varhaisperkaus Myöhempi taimikonhoito Poistuma, kpl/ha Työajanmenekki, pv/ha Taimikonhoito on sitä työläämpää, mitä järeämpää tai tiheämpää poistettava puusto on (Luonnonvarakeskus 2020a) 4 5 6 Viivyttely maksaa OMA METSÄ » METSÄNHOITO 38 Metsälehti Makasiini 11388_.indd 38 11388_.indd 38 22.4.2025 13.37.24 22.4.2025 13.37.24. Mikäli työ viivästyy usealla kasvukaudella, voi ajanmenekki hehtaaria kohden tuplaantua, kun kasvatettavia taimia haittaava lehtipuusto ehtii kasvaa suureksi. Kesälomalla pitäisi raivata hehtaarin verran kuusitaimikkoa
Varttuneemmissa taimikoissa riittää maastokäynti kerran vuodessa, mutta 1–3 vuoden ikäisten viljelyalojen tilannetta on syytä seurata useamman kerran kasvukauden aikana. Metsänomistajan kannattaa kartoittaa taimikoidensa tilanne riittävän usein. Sellaiset kohteet, joissa on paljon poistettavaa lehtipuuta, voi olla järkevää raivata lehdettömään vuodenaikaan. Taimikon harvennukseen kuluva aika kasvaa poistettavien puiden runkoluvun ja läpimitan kasvaessa. Juttua varten on haastateltu metsäpalveluyrittäjä Timo Huhtalaa, Luonnonvarakeskuksen tutkija Karri Uotilaa sekä hyödynnetty Metsälehden metsuriyrittäjille tekemän kyselyn tuloksia.. Tämä säästää aikaa, mutta voi lisätä hieman lehtipuiden kantojen vesomista. Taimikonhoitotyöt kannattaa tehdä mieluummin hieman liian aikaisin kuin liian myöhään. Taimikon harvennus on yleensä hitaampaa kuin varhaisperkaus, mutta vaihteluväli ajanmenekissä on suuri. Mitkä tekijät vaikuttavat taimikon harvennuksen ajanmenekkiin. Paras keino säästää aikaa ja rahaa on tehdä työt oikeaan aikaan. Myös hirvitai lumituhojen takia epätasaiseksi kehittynyt metsä saattaa lisätä taimikonhoitoon kuluvaa aikaa. Ammattilainen raivaa havupuutaimikkoa 0,6–0,7 hehtaaria päivässä, kun työ tehdään oikeaan aikaan. l 7 8 Kasvua, laatua ja monipuolisuutta Siemen Forelia Oy • Puh. Taimikon harvennus on nopeampaa kohteissa, joissa on aiemmin tehty varhaisperkaus. Myös aiemmat metsänhoitotoimet vaikuttavat. Miten metsänomistaja voi itse vaikuttaa siihen, kuinka paljon metsänhoitotöihin kuluu aikaa. Ei kuitenkaan ole tavatonta, että ammattilaisenkin päivätuotos jää 0,3 hehtaariin tai jopa alle, jos taimikon harvennus on viivästynyt ja poistettavaa puustoa on runsaasti. Tällöin poistettavia puita on vähemmän ja niiden läpimitta on pienempi. Paras keino vaikuttaa taimikon harvennukseen tarvittavaan aikaan ja kustannuksiin on tehdä työt ajallaan. Samalla nousevat kustannukset. Jos taimikonhoito viivästyy usealla vuodella, voi hehtaaria kohden kohden kuluva aika moninkertaistua. 0206 39 6120 PL 6 (Kauppakatu 32) • 40101 Jyväskylä Kotimainen jalostettu siemen on hyvän metsän perusta! www.siemenforelia.fi Metsälehti Makasiini 39 11388_.indd 39 11388_.indd 39 22.4.2025 13.37.25 22.4.2025 13.37.25. ”Sitten kun olen eläkkeellä” tai ”sitten kun töistä on pidempi loma” -ajattelu kannattaa unohtaa. männiköissä 3 –7 metrin pituudessa. Jos taimikon uudistaminen ei ole onnistunut ja puusto on epätasaista, joutuu metsuri pähkäilemään puuvalintojen kanssa pidempään, vaikka runkoluku ei olisikaan kovin suuri. Työt on järkevämpää teettää ajoissa ulkopuolisella kuin viivästyttää urakkaa optimististen aikatauluhaaveiden kanssa
Puulajit – sekametsä vai yhden puulajin metsä. Kohti kannattavaa ensiharvennusta Taimikonhoidolla pyritään varmistamaan kasvatettavan puuston kasvu ja elinvoimaisuus. Samalla tasataan pituusvaihtelua taimikossa ja varmistetaan, että kasvatettavan puuston latvus Merkittäviä päätöksiä Taimikonhoidossa valitaan kasvamaan jäävät arvokkaat tuotantopuut. Siinä valikoidaan kasvamaan jäävät arvokkaat tuotantopuut ja annetaan niille kasvutilaa. » 8. » 3. Ajallaan tehty taimikonhoito voi parantaa ainespuun eli tukkija kuitupuun tuotosta jopa 20–50 prosenttia kiertoajan aikana. Näin parhaimmille puille jää käyttöön enemmän valoa, vettä ja ravinteita. Taimikonhoito – oikealla ajoituksella säästöä » 4. Taimikonhoito sanelee, minkälainen metsä taimikosta kasvaa ja kuinka paljon tukkipuuta se aikanaan tuottaa. Harvennus – tuottoa eri harvennustavoin ja -mallein » 6. Tässä tasarjassa tarkastellaan, miten metsänhoitotoimet vaikuttavat metsän kasvuun ja tuottoon. Kannattavuus – Vinkkejä oman metsätalouden kannattavuuden laskentaan PÄÄTÖKSET, joita raivaussahan kahvoissa taimikossa tehdään, näkyvät metsässä vuosikymmeniä eteenpäin. Lannoitus – Maksaako lannoitus itsensä takaisin. Taimikonhoito lisää puuston läpimitan kasvua ja tukee siten nimenomaan tukkipuun tuotosta. Maanmuokkaus – kaiken lähtökohta » 2. Kohde, ajoitus ja lähtötilanne vaikuttavat hintaan. Päätehakkuu – aika uudistaa vai pidentää kiertoaikaa. OSA 3 TAIMIKONHOITO OMA METSÄ » TUOTTAVUUS KASVUUN TUOTTAVUUS KASVUUSSARJA JATKUU KOKO VUODEN. » 7. SA M I KA RP PI N EN 40 Metsälehti Makasiini 11389_.indd 40 11389_.indd 40 22.4.2025 13.38.21 22.4.2025 13.38.21. Varhaisperkaus maksaa noin 350–650 euroa hehtaarilta. Uudistaminen – istuttaen, kylväen vai luontaisesti. SARJAN OSAT OVAT: » 1. » 5
Näin käy helposti hoitamattomassa metsässä. 22 PROSENTTIA , näin paljon suurempi runkojen koko on ensiharvennukseen tultaessa hoidetuissa taimikoissa verrattuna hoitamattomiin. Viivyttely nostaa taimikonhoidon kustannuksia, sillä työmäärä kasvaa vitkuttelun seurauksena vuosittain liki 10 prosenttia. Varsinainen taimikonharvennus on suositeltavaa kuusikossa 3–4 metrin ja männikössä 5–7 metrin valtapituudessa. Viivyttely nostaa kustannuksia Taimikonhoitoon kuuluu pienessä taimikossa tehtävä varhaisperkaus ja varttuneessa taimikossa tehtävä taimikonharvennus. Samalla kustannukset nousevat 3 –10 prosenttia per vuosi. TIESITKÖ. 1 000 EUROA HEHTAARILTA , jos taimikonhoidon kustannukset nousevat vitkuttelun seurauksena näin ylös ja puusto on ranteenpaksuista, kannattaa harkita työn toteutusta energiapuunkorjuuna. Lyhyemmässä taimikossa taimikonhoito on huomattavasti edullisempaa kuin pitkäksi venähtäneessä tiheässä taimikossa. 2–5 VUOTTA , suurin piirtein tämän verran ajoissa tehty taimikonhoito lyhentää kiertoaikaa. Jutun hinnat on kysytty neljältä metsänhoitoyhdistykseltä eri puolilta Suomea. Taimikonhoidolla voidaan myös pitää tulevan ensiharvennuksen korjuukustannukset järkevinä. Kannattavinta taimikonhoito on viljavimmilla ja tuottoisimmilla kasvupaikoilla, mutta se on perusteltua kaikkialla. 20–30 PROSENTTIA , näin paljon nopeampaa taimikonhoito on keväällä ja alkukesällä, kun lehdet ja pintakasvillisuus eivät ole haittana. Korjuukustannukset nousevat huomattavasti, jos korjattavan puuston rinnankorkeusläpimitta painuu alle 10 sentin. Sillä on merkittävä vaikutus metsän tulevaan tukkipuun tuotokseen. Metsälehti Makasiini 41 11389_.indd 41 11389_.indd 41 22.4.2025 13.38.22 22.4.2025 13.38.22. 1 EURON panostus taimikonhoitoon tuottaa 3 euroa myöhemmissä hakkuutuloissa. Juttua varten on haastateltu Metsähallituksen metsänhoidon kehityspäällikkö Saija Huuskosta ja Luonnonvarakeskuksen tutkija Karri Uotilaa sekä hyödynnetty Luonnonvarakeskuksen Metsien kasvun lisäämisen keinot ja vaikutuksetsynteesiraporttia vuodelta 2024 ja metsänhoidon suosituksia. Taimikonharvennusta ei kannatta jättää suositusten pituusylärajalle etenkään, jos työn aikoo teettää vieraalla. Taimikonharvennuksen hinnat vaihtelevat kohteesta riippuen 400 eurosta 800 euroon hehtaarilta. Kun taimikonhoito on tehty, saadaan ensiharvennuksesta kannattavaa. SA M I KA RP PI N EN Kovasta hintalapusta huolimatta taimikonhoito on kannattava toimenpide. TAIMIKONHOIDON PLUSSAT JA MIINUKSET + YLLÄPITÄÄ taimikon hyvää kasvua + PARANTAA läpimitan kasvua ja lisää tukkipuun tuotosta + LISÄÄ puuston elinvoimaisuutta + ALENTAA ensiharvennuksen korjuukustannuksia KALLISTA RISKI juurikäävän leviämiseen, jos havupuun taimia raivataan yli viiden asteen lämpötilassa eikä kantoja käsitellä. Varhaisperkauksen aika on, kun kuusen taimikko on noin metrin ja männyn taimikko on 0,5–1-metrinen. YKSIPUOLISTAA puustoa, jos kaiken lehtipuun raivaa pois säilyy hyvässä kasvukunnossa
LAKKAKÄÄPÄTUTKIMUS KERÄSI PALKINTOJA MIKÄLI männyn neulasista häviää useana peräkkäisenä kesänä yli puolet, puun kasvu ei välttämättä palaudu koskaan ennalleen. Kotelokoppia tutkimalla pilkkumäntypistiäisen tärkeimmiksi luontaisiksi vihollisiksi tunnistettiin loispistiäiset ja pikkunisäkkäät. Erityisesti kurjet, pöllöt, porot ja kanalinnut voivat reagoida tuulivoimaan useiden kilometrien säteellä. OMA METSÄ » TUTKITTUA 42 Metsälehti Makasiini 11390_.indd 42 11390_.indd 42 22.4.2025 13.39.43 22.4.2025 13.39.43. Väitös hyväksyttiin maaliskuun puolivälissä Helsingin yliopistossa. ELÄIMET EIVÄT PIDÄ TUULIVOIMASTA LAKKAKÄÄVÄN salaisuuksien selvittäminen toi Luonnonvarakeskuksen tutkija Marta Cortina-Escribanolle sekä Luonnonvarain Tutkimussäätiön että Metsätieteellisen Seuran väitöskirjapalkinnot. Ajoittain pistiäinen runsastuu niin, että puhutaan massaesiintymästä. Blomqvistin mukaan pätevä keino torjua tuhoja olisi metsän kasvattaminen mahdollisimman vaihtelevana. ”Jos tuulivoimaa sijoitetaan arvokkaiden alueiden lähiympäristöön, on vaarana, että niissä elävä uhanalainen lajisto vähenee entisestään”, Luonnonvarakeskuksen professori Anne Tolvanen toteaa. Pilkkumäntypistiäiset yleistyvät ajoittain massaesiintymiksi. ”Kuivalla kankaalla voi olla vaikeaa ruveta kasvattamaan muita puulajeja kuin mäntyä, mutta ainakin kuolleet puut kannattaisi jättää metsään.” Monet lajit hyötyvät metsän kerroksellisuudesta. W IK IP ED IA Tutkijat kaivoivat Ilomantsissa pilkkumäntypistiäisen kotelokoppia maasta ja laskivat luontaisten vihollisten määriä. Tutkimus osoitti, että lakkakäävän viljelyssä voidaan hyödyntää kasvualustoina puunjalostusteollisuuden sivuvirtoina syntyviä puutähteitä kuten haapaja koivuhaketta. ”Tuhoalueella tehtiin massaesiintymän aikana avohakkuita ja paljon puuta vietiin pois metsästä”, Blomqvist kertoo. l HELI VIRTANEN Mäntypistiäiset kuriin Metsän kasvattaminen vaihtelevana ehkäisee hyönteistuhoja. Nämä luvut ovat peräisin Minna Blomqvistin väitöskirjasta, joka käsitteli metsän hyönteistuhoja. Blomqvistin väitöskirjan aineisto kerättiin 2010-luvulla Ilomantsista. Lisäksi havaittiin, että lakkakääpä vähentää mäntyjakeiden ligniinipitoisuutta. Pahimmillaan toukat syövät männyistä neulaset tuhansien hehtaarien alueelta useana peräkkäisenä vuotena. M IN N A BL O M Q VI ST IN A LB U M I Pilkkumäntypistiäisen toukat käyttävät ravintonaan männynneulasia. Runsastuessaan nämä lajiryhmät auttavat pitämään pistiäiskannan kurissa.. Jos neulaskato on 70–100 prosenttia, puu kasvaa tuhoja seuraavina vuosina noin 40 prosenttia vähemmän kuin terve verrokkinsa. Se oli virhe: ongelma paheni, sillä seuraavina kesinä pistiäiset levisivät naapurimetsiin. TUOREEN synteesiraportin mukaan tuulivoima aiheuttaa muutoksia eläinlajien käyttäytymisessä, esiintymisessä, lisääntymisessä, lentoreiteissä ja pesimärunsauksissa
ANTTI SIPILÄ Kirjoittaja on metsänomistaja ja metsänhoidon lehtori Hämeen ammattikorkeakoulussa Metsälehti Makasiini 43 KOLUMNI » 11391_.indd 43 11391_.indd 43 22.4.2025 13.40.36 22.4.2025 13.40.36. Lisääkö metsätalous luontokatoa. Opiskelijoilla on usein voimakas ennakkokäsitys eri-ikäisrakenteisen metsänhoidon eli jatkuvan kasvatuksen mahdollisuuksista – puolesta ja vastaan. Metsät uudistuvat luontaisesti hyvin etenkin rehevissä korvissa ja paremmilla rämeillä. Ei uudistamiskuluja, hakkuutulot ovat tasaiset kymmenen vuoden välein ja poistettavat puut ovat pääosin arvokkaita tukkipuita. Juurikäävän valtaamilla alueilla puulajinvaihto lehtipuulle on ainoa vaihtoehto. Voidaanko metsätuhoja hallita lainkaan. Mitä on jatkettu kiertoaika. JATKUVAN KASVATUKSEN OSALTA voimme jo nyt sanoa, että erityisesti turvemailla sen merkitys tulee olemaan suuri. Kuusta saadaan yleensä hyvin kaikille kasvupaikoille, mutta mistä saadaan runsaassa valossa viihtyviä mäntyjä ja rauduskoivuja. Vanhan tasaikäisen kuusikon muuttaminen eri-ikäiseksi ei onnistu, vaan perustamisyritys päättyy usein tuulenkaatoihin ja kirjanpainajaongelmiin. Mitkä asiat vaikuttavat uudistamiseen. Tutkimus on hidasta ja luotettavien tulosten saaminen kestää vuosikymmeniä. Kuinka EU:n strategiat muuttavat suomalaista metsänhoitoa. Eniten keskustelua opiskelijoiden parissa on herättänyt peitteellinen metsänkasvatus. Hiilinieluista ja -päästöistä puhutaan kiivaasti – mikä on metsien ja erityisesti soiden rooli hiilivarastona. Eniten keskustelua on opiskelijoiden parissa herättänyt peitteellinen metsänkasvatus. Jatkuva kasvatus on vuosikymmenet ollut taajamametsien pääasiallinen metsänhoitomenetelmä, ja sille löytyy varmasti rooli metsänhoidon menetelmänä myös yksityismetsissä. OLEN YRITTÄNYT RAUHOITELLA tilannetta kuvaamalla, että metsäntutkimuksessa on juuri nyt erityisen paljon epävarmuutta. Ja puuaineksen laatu on parempi kuin jaksollisessa kasvatuksessa. JOTAIN VARMAA METSÄNHOIDOSTA voi kuitenkin sanoa. Kivennäismailla haasteita on enemmän. Paljonko saa tukea taimikonhoitoon. MAASTOKAUSI ON ALKANUT metsässä. Koska tehdään taimikon perkausta. Kehotan kaikkia seuraamaan rauhallisesti metsäntutkimuksen uusia tuloksia, niin Suomessa kuin Ruotsissakin. Muuten harvennuksia ja kiertoaikaa voidaan pohtia joustavasti. Puolestapuhujat viittaavat julkisuudessa olleisiin kirjoituksiin menetelmän hyvistä puolista: Menetelmä sopii käytännössä lähes jokaiseen metsikköön Suomessa. Kuinka ilmastonmuutos vaikuttaa metsänhoitoon. Menetelmän vastustajat eivät usko menetelmään missään olosuhteissa. Olen arkipäivät kiertänyt opiskelijoiden kanssa soita ja kankaita perehtymässä metsänhoidon saloihin. l Jatkuvaa kasvatusta vai epävarmuutta. Metsäammattilainen osaa antaa ohjeet ja suositukset jokaiselle metsänomistajalle hänen omien toiveidensa mukaan.. Noudattamalla metsänhoidonsuosituksia ja metsäsertifioinnin vaatimuksia ylläpidetään ja lisätään metsien monimuotoisuutta. Suurin osa ongelmista on vältetty, kun valitsee oikean puulajin oikealle kasvupaikalle ja tekee taimikonhoidot sekä ensiharvennukset ajallaan. Kuinka perustetaan sekametsiä. Poimintahakkuilla voidaan poistaa kookkaimpia puita, pienaukkohakkuilla (alle 0,3 hehtaaria) voidaan parantaa uudistumisolosuhteita, jolloin kuvioille voidaan saada useita puulajeja. Paljon paremmat edellytykset on metsiköissä, joissa on luontaista erirakenteisuutta, kaksijaksoissa metsissä ja yleensä turvemailla. Montako harvennusta pitää tehdä
» KUVASSA on hiusjäätä. Kun läpeensä märkä lahopuu jäätyy, vesi laajenee ja puristuu lahopuusta ulos hiuksenhienoina jääkuituina. Jos ilma on kuivempaa, jäähiukset haihtuvat saman tien. Se on tehnyt liilatalista nettisuosikin, jonka erikielisissä nimissä toistuu viittaus hiusjäähän. SEPPO VUOKKO VOIKO LEPPÄÄ KÄYTTÄÄ TYPPILANNOITTAJANA. MITÄ TÄMÄ ON. Heti kun muutin maaseudulle, tuli hiusjää tutuksi. LÄHETÄ KYSYMYKSESI: makasiini@metsalehti.fi tai postitse Metsälehti Makasiini, Maistraatin portti 4 A, 00240 Helsinki. Eikä se ole edes harvinainen. Maaperästä tunkevat jääpillit ovat vain paljon paksumpia eivätkä sula yhtä herkästi kuin lahopuusta tunkevat jäähiukset. Hiusjäätä on Suomessa esiintynyt niin pitkään kuin täällä on ollut puitakin. En siis ole vakuuttunut siitä, että hiusjään synty edellyttäisi jotakin tiettyä sientä. Tällaista löytyi metsän pohjalta. Voisiko leppää käyttää typpilanoittajana mäntyvaltaisessa metsässä. Sitä syntyy, kun myöhäissyksyn tai alkutalven päiväkausia kestäneen vesisateen jälkeen tulee kunnon pakkasyö. Hiusjään synty on yhdistetty liilataliin, lahoissa lehtipuissa elävään sieneen. Ainakin luonnon monimuotoisuus METSÄVEROTUS HANNU JAUHIAINEN Metsänomistaja ja veroasiantuntija METSÄNHOITO KARI MIELIKÄINEN Maatalousja metsätieteiden tohtori, emeritusprofessori KONEET LEO SAASTAMOINEN Lehtori, metsätalousinsinööri ja agrologi. Sekään Wikipedian tieto, että ilmiö olisi uusi, Suomessa vasta talvella 2013–2014 Hiusjäätä syntyy, kun märkä lahopuu jäätyy, vesi laajenee ja puristuu lahopuusta ulos hiuksenhienoina jääkuituina. Voit liittää kysymyksen mukaan valo kuvan tai piirroksen. 44 Metsälehti Makasiini OMA METSÄ » LUKIJOIDEN KYSYMYKSET 11392_.indd 44 11392_.indd 44 22.4.2025 13.42.00 22.4.2025 13.42.00. Hiusjäätä nähdäkseen pitää märkään metsään kiirehtiä jo aamuvarhaisella, sillä ilman vähäinenkin lämpeneminen ja kuivuminen haihduttaa hennot jäähiukset. Olen lukenut, että leppä tuottaisi typpeä kymmenen kertaa enemmän kuin metsän lannoittaminen. Suotuisissa oloissa hiukset voivat venyä useiden senttien mittaisiksi. Jo saksanja englanninkieliset Wikipediat antavat aiheesta paljon monipuolisemman kuvan, eikä sveitsiläisten Wagnerin ja Mätzlerin tutkimuskaan pidä sienen osuutta varmana. Ajattelin, että leppiä voisi istuttaa multakasoihin metsään. Vähän kuin jäätä, mutta mitä se oikein mahtaa olla. Jäähiukset ovat vain 0,02 millimetrin vahvuisia, joten ilman suhteellisen kosteuden pitää olla liki 100 prosenttia. Varmana tietona liilatalin osuuden kertoo suomalainen Wikipedia, joka viittaa sellaisiin luotettaviin tieteellisiin julkaisuihin kuin Iltalehti ja Yle. Pienkoneiden asiantuntija METSÄVEROTUS VÄINÖ SIKANEN Metsätalousinsinööri, sukupolvenvaihdosten asiantuntija LUONTO SEPPO VUOKKO Filosofian maisteri, toimittaja ja tietokirjailija KYSY POIS! Metsälehti Makasiinin asian tuntijat ovat käytössäsi. havaittu, ei pidä paikkaansa. Toimitus valitsee palstalla julkaistavat kysymykset. Se, että sitä nähdään niin harvoin, johtuu hiusjään synnyn vaatimista olosuhteista. Lapsuudesta en sitä muista, enkä nähnyt sitä silloinkaan, kun asuin pääkaupunkiseudulla. Kaikille tuttu rouste on periaatteessa sama ilmiö
» TULKITSEN , että haluatte pitää tilan sukunne hallinnassa. Näin toimittuna teidän lahjaveroton hallintaoikeutenne alentaa yli 30 prosentilla lastenne lahjan arvoa. Nykyisin lannoitusta pidetään varmana ja yksinkertaisena keinona lisätä metsien kasvua ja hiilen sidontaa. Laskelmieni mukaan en voisi maksaa metsästä lahjaveroa ja tulevia hoitotöitä. Tällä hetkellä sikäläiset viikingit ovat kuitenkin pulassa. KARI MIELIKÄINEN ONKO HARITUS TARPEEN. Se on nuorissa metsissä usein yli viisi prosenttia, jota käytetään tuottoprosenttina, jos todellinen tuotto ei ole tiedossa. Isänne voisi esimerkiksi lahjoittaa tilan omistusoikeuden teidän lapsillenne ja teille 10 vuoden määräaikaisen hallintaoikeuden. » VIELÄ 1990-luvulla ”myrkylliset” rikki ja typpi olivat lehtiotsikoissa Euroopan metsien elämän ja kuoleman kysymys. Typpeä ei ole pakko tuoda metsään säkeissä, koska sitä muodostuu myös luonnon prosesseissa, Lepällä ja lupiinilla on juurinystyröitä, joissa asustavat bakteerit keräävät typpeä suoraan ilmakehästä. Sillä on raivattu yli 20 hehtaaria. Tämän seurauksena suurin osa purusta kulkeutuu purupesän kautta ulos. Näin ollen terän loppuosa tuntuu toimivan kuten kysyjä on kuvannut. Isäni haluaisi lahjoittaa minulle metsätilansa (170 hehtaaria). Lastenne lahjaverojen maksamiseksi voitte puolisonne kanssa antaa kullekin lapselle verovapaasti alle 10 000 euroa ja lisäksi korotonta lainaa. Teidän kannattaa selvittää, mikä on metsän todellinen tuottoprosentti. Olen suunnitellut, että isäni lahjoittaisi kahdelle lapselleni tilan. Sen vaikutus maan viljavuuteen on ollut ilmeinen. Terää on teroitettu lattaviilalla mutta ei ole kertaakaan haritettu. Jos terä osuu kiveen, haritus on syytä tehdä heti teroituksen yhteydessä. Voiko olla jotain haittaa, jos kokeilee. Jos terä on vääntynyt, on se heti vaihdettava ehjään. Käytännön metsänhoidossa leppää ei kannata istuttaa, vaan säätää itsestään uudistuvaa leppäsekoitusta havupuiden ehdoilla. Samalla sahausrako kuitenkin kapenee ja terä panttaa herkästi kiinni. Raivurin terä on viimeisillään. Tämän huomaa heti kahvoille tulevasta tärinästä. Yliampuva uutisointi ja valtion tuen lopettaminen supistivat metsien typpilannoitukset lähes nollaan. VÄINÖ SIKANEN Haritus on helppo tehdä viilanohjaimella, jonka päässä on haritusta varten sopiva rako kahdelle eri terävahvuudelle. Lepikon typen sidonta vastaa joka vuosi lähes yhtä kokonaista lannoituskertaa (50–150 kiloa), lupiini pistää vielä tuplaten paremmaksi. Katkaisussa silti lähes uuden veroinen. LEO SAASTAMOINEN MITEN TILA KANNATTAA SIIRTÄÄ. Otaksun, että kysyjä on teroittanut hampaat etureunasta, ei selästä. Tilalla ei ole hakkuumahdollitykkäisi. Voinko maksaa veron lasteni puolesta. taipua. Suomessa lupiini on lain mukaan hävitettävä vieraslaji, jota ei pidä päästää metsään. Näin teidän hallintaoikeutenne voi pudottaa lastenne lahjan arvoa useita kymmeniä prosentteja enemmän kuin keskimääräisellä tuotolla laskettuna. Metsäntutkimuslaitoksessa suunniteltiin 1980-luvulla kokeita, joissa metsään istutettiin typpeä sitovia leppiä. Valitettavan usein lepikko syntyy niin viljavalle kasvupaikalle, ettei typpi enää lisää kasvua. Tästä syystä suositellaan käytettäväksi pyöröviilaa. Kun terä juuttuu kiinni sahausrakoon, terä voi suuksia kymmeneen vuoteen. Isä on jo lähes 80 vuotta ja minä olen lähes 60. Joka toinen hammas eri suuntaan. Leppä voi myös pahentaa boorin puutosta tai typen ja boorin epäsuhtaa. Haritus pienenee aina terää teroitettaessa. Islantilaiset ovat käyttäneet ravinneköyhien laavakenttien metsittämisessä apuna typpeä sitovaa alaskanlupiinia. Lapsilla ei ole varaa maksaa lahjaveroa. Lattaviilalla teroitettaessa hampaan etureunassa oleva purupesä laajenee. Tiheä vesakko saattaa vaatia työlästä reikäperkausta tai latvojen katkomista havupuuston pelastamiseksi. Tekin voitte nauttia 10 vuotta metsän hoitotöistä ja perehdyttää omistajat metsänomistamisen saloihin. LE O SA A ST A M O IN EN Metsälehti Makasiini 45 11392_.indd 45 11392_.indd 45 22.4.2025 13.42.01 22.4.2025 13.42.01. Kokeiden hoito ja tulosten odottelu veivät kuitenkin liian paljon aikaa ja rahaa, eivätkä lepätkään suostuneet aina kasvamaan iloisesti liian karuilla kasvupaikoilla. Pian selvisi, että pellot kärsivät rikin ja metsät typen puutetta. Kivennäismailla kertalannoitus typpeä (150 kiloa hehtaarille) tuottaa noin kaksikymmentä kuutiota lisäpuuta seuraavan vuosikymmenen aikana. » RAIVAUSSAHAN terän leikkuuhampaat on taivutettu sivulle eli haritettu. Lattaviilalla teroitettaessa hampaan tyveen jää terävä kulma, josta terä lähtee herkästi halkeamaan. Sen sijaan sopiva leppäsekoitus taimikkovaiheessa voi onnistuessaan olla hyväksi maan viljavuudelle ja luonnon monimuotoisuudelle. Edullisin vaihtoehto sukupolvenvaihdokselle tiloilla, joissa ei ole hakkuumahdollisuuksia, on viedä omistusoikeus yhden sukupolven yli ja pidättää määräaikainen hallintaoikeus heidän vanhemmilleen. Harituksen tarkoitus on avartaa sahausrako niin, että puru pääsee sahausraosta ulos aiheuttamatta turhaa kitkaa terälaitteella. Haritus on yhtä tarpeellista kuin terän teroitus. Aggressiivisesti leviävä kaunis kukka on valloittanut laajoja tunturialueita uhaten alueen kotoperäistä kasvillisuutta
Purukoteloon oli junttaantunut niin paljon purua, että laipan öljyreikä meni tukkoon ja teräkin lähes jumittui. Sitä olen pitänyt metsähommiin hiukan leluna, lähinnä sahan Koko talvi sähköllä Janne Rekola teki talven hankintahakkuut akkusahoilla. Alkuperäinen idea sahojen käytöstä on kuitenkin sulanut, joten en ole viitsinyt bensasahaa enää nykiä käyntiin. Purukotelon aukaisuun ei ole ollut syitä, enkä ole sitä tehnyt, mitä nyt välillä Rekola lataa akkusahan akkuja metsässä traktorin ja invertterin avulla. Meillä ei ole sellaisia bensaversionakaan koskaan ollut, vaan aina on tyydytty järeämmän pään harvennussahoihin. Sahailin sillä vertailumielessä tankillisen kuusikuitua ja polttopuurankaa. Sähkösahaan päädyin tilanteessa, jossa sahakalustoa oli pakko päivittää pitkään ja hyvin palvelleiden Husqvarna 353 G:n ja Husqvarna 346 XP:n jälkeen. Rekola kokeili hankintahakkuusavotallaan viittä eri akkusahaa. Se johtui omasta ruokottomuudesta. Olin lukenut Husqvarna 542i XPG -akkusahasta, jossa on tavanomainen 1,3 millimetrin ketju-uralla varustettu 13-tuumainen laippa. Kokemukset yllättivät. Se ei yllättäen tuntunutkaan pahalta. Minulla oli entuudestaan Husqvarna 330i -akkusaha. Halusin ensin kuitenkin testata sähkösahan rajoja kunnolla, joten kaadoin ja karsin sillä myös mahdollisimman isoja tukkipuita. Kaiken muun olen tehnyt uudella Husqvarna 542i XPG -akkusahallani ja taannoin kokeilussa (Metsälehti Makasiini 2/2025) olleilla sähkösahoilla. Molemmat bensasahat kokivat surukseni matkansa pään. Niinpä sain ”yllättäen” suvultani yhdistettynä jouluja 50-vuotislahjana mainitun Husqvarna 542i XPG -akkusahan sekä ison akun. Pitää toki muistaa, ettei Husqvarna 542i XPG ole kokoluokaltaan päätehakkuusaha. Janne Rekola on metsänomistaja ja maanviljelijäyrittäjä. Akkusahalla on ollut koko talvena ainoastaan yksi toimintahäiriö, jonka sain metsässä selvitettyä. Myös tukkipuu kaatuu Alkuperäinen ideani oli, että teen pienpuuhakkuut akkusahalla ja isommat tukit edelleen bensasahalla. Lisäksi sahassa on bensasahoista tuttu keskipakoiskytkin ja niin ikään akkusahoissa harvinaiset lämpökahvat. Koska kaksi akkua oli jo hankittuna ja pari laturia, ajattelin, että tukevampi sähkö-Husku voisi olla varteenotettava vaihtoehto. Ajattelin asiaa myös ääneen, ja ajatus kantautui metsäalalla toimivan sisareni korviin. Karsinnassa ei ole juuri eroa bensasahaan, eikä kaatosahauksessakaan ero ole häiritsevän suuri. TEKSTI JANNE REKOLA KUVAT SEPPO SAMULI kepoisen terälaitteen takia. AKKUSAHURIN KOKEMUKSIA » OLEN tänä talvena käynnistänyt aiemman ykköstykkini – bensiinikäyttöisen Echo CS-4310SX -sahan – vain kerran. 46 Metsälehti Makasiini 11430_.indd 46 11430_.indd 46 22.4.2025 13.57.05 22.4.2025 13.57.05
Lisäksi omaan käyttöön tulee 50 kuutiota klapirankaa ja kenttäsirkkelille satakunta tukkia. Erityisesti Makitan ”porakoneen akut” tekivät suuren vaikutuksen. paineilmalla alakautta suurempia röhniä puhallellut. l Metsälehti Makasiini 47 11430_.indd 47 11430_.indd 47 22.4.2025 13.57.07 22.4.2025 13.57.07. Teen metsurintöitä myös muille, mikä nykypäivänä tarkoittaa lähinnä taimikonhoitoa ja ennakkoraivausta raivaussahalla. Metsänpohjaa ja sitä kautta herkkiä kuusenjuuria suojellakseen Janne Rekola on pyrkinyt kaatamaan puut siten, että ajouralle tulisi mahdollisimman paljon oksia. Mutta aika näyttää.. Sama tuntuma on myös teräketjuöljyn kulutuksessa. Mikäli moottorisahan käyttö on vähäisempää ja sattuu olemaan jo jokin akkutyökalusarja, voi aloittaa siihen akkusarjaan soveltuvasta sahamallista. Ainoastaan isompien puiden kaatosahauksessa ja katkonnassa saha lyö välillä virrat poikki, ilmeisesti suojellakseen akkua ylikuumenemiselta. Mitä enemmän sahaa käyttää, sen tärkeämpää on, että siinä voi käyttää metsäkäytössä tavanomaista 1,3 millimetrin ketju-uralla varustettua terälaitetta. USEAMPI LAITE SAMALLE AKULLE AKKUSAHAPAKETIN hankinta on hintava: akkujen osuus kokonaishinnasta on helposti puolet. Luulen sen johtuvan polttomoottorisahoja hitaammasta ketjunopeudesta ja erilaisesta sahaustekniikasta: sähkösahaa ei kannata huudattaa samalla tavoin kuin bensasahaa. Yllättävää esimerkiksi oli, että akkuteknologiassa Husqvarna on Stihliä ja varsinkin Makitaa jäljessä. Akut alkoivat heti latautua ja lataaminen kävi nopeasti. Se on kestävämpi ja käyttö paljon huolettomampaa. Terää olen lähes päivittäin viilaillut, mutta tuntuu, että senkin tarve on sähkösahassa pienempi. Jos akkukäyttöiset moottorisahat ovat lähes valmiita ammattimaisempaan käyttöön, lienee akkuraivaussahojen vastaava kehitys pidemmissä puissa. Lähteekö akku heti latautumaan. Taannoinen vertailu oli silmiä avaava, kun sain kokeilla useampaa akkusahaa yhtä aikaa. Mikäli vaatimustaso on korkeampi ja haluaa pitäytyä perinteisissä metsämerkeissä, voi katsoa, mitä muita laitteita samoilla Husqvarnan tai Stihlin akuilla voi käyttää. Kannattaakin pohtia hankintaa akkujen kautta – mihin laitteisiin samoja akkuja voisi hyödyntää. 150 kuution sähkösavotta Talven hankintahakkuustani pitäisi kertyä tienvarteen tukkia, kuitua ja hakepuuta noin 90 kuutiota. Akkusahoilla tulee tehtyä yhteensä siis noin 150 kuution hankintasavotta. Husqvarnassa akut lämpeävät herkästi, minkä seurauksena laturi saattaa miettiä puolisen tuntia ennen kuin alkaa ladata. Tiedän kyllä, että Husqvarnan perusmallisia 5,2 ampeeritunnin BLi 200 -akkuja ei suositella tähän sahaan, vaan akuissa pitäisi käyttää X-sarjaa. Meillä Husqvarnan akuilla käytetään kahden sahan lisäksi kevyttä ruohotrimmeriä. Hetken jopa harmitti, kuinka paljon paljon parempia jotkin testin sahat joiltain ominaisuuksiltaan omaani verrattuna olivat. Olen noilla peruskaksisatasilla kuitenkin pärjännyt. Ainakin Makitan saha käy jopa tukkimetsään, kunhan ei ammatikseen sahaa. Ne eivät kovassakaan ajossa juuri lämmenneet ja antoivat virtaa hyvin loppuun asti
”Helposti ajatellaan, että testamentti on iäkkäämpien ihmisten juttu. Toinen vaihtoehto on, että se otetaan kuolinpesän omaisuudesta niin sanotusti päältäpäin, jolloin kyseinen perillinen saa osansa myös jäljelle jäävästä omaisuudesta. Testamentin avulla voi ohjata, mitä omaisuudelle – esimerkiksi metsätilalle – tapahtuu sen jälkeen, kun kuolee. Silloin metsätila siirtyy seuraavalle sukupolvelle testamentin sijaan esimerkiksi lahjana tai kaupalla. Jos testamenttia ei ole, noudatetaan perinnönjaossa perintökaaren mukaista perimysjärjestystä. Testamentti on siis hyvä turvapaperi äkillisen kuoleman varalta. KOSKAAN ei ole liian aikaista tehdä testamenttia, sanoo MTK:n metsäasiantuntija Seppo Niskanen. ”Lahjassa ja kaupassa on enemmän vaihtoehtoja käytettävissä, esimerkiksi verotusseikkoja pystytään niissä miettimään enemmän”, hän sanoo. Yleistestamentilla voi määrätä esimerkiksi osan omaisuudestaan tietylle henkilölle mutta ei mitään tiettyä omaisuutta, kuten metsätilaa. Erityistestamentilla taas voi määrätä tietyn omaisuuden tietylle henkilölle, esimerkiksi metsätilan yhdelle lapsistaan. LIINA KJELLBERG 48 Metsälehti Makasiini OMA METSÄ » PERINTÖMETSÄ 11394_.indd 48 11394_.indd 48 22.4.2025 13.58.13 22.4.2025 13.58.13. Samaa mieltä on Suomen metsäkeskuksen metsänomistuksen asiantuntija Sanna Peltola. Rintaperillisten eli omien lasten lakiosaa ei kuitenkaan saa loukata – paitsi jos rintaperilliset hyväksyvät sen. ”Jos ei halua, että omaisuus menee valtiolle, sen voi testamentata esimerkiksi jollekin säätiölle”, Peltola sanoo. Lakiosa huomioon Testamentteja on erilaisia, muun muassa yleistestamentti ja erityistestamentti eli legaatti. Varsinaiset sukupolvenvaihdokset Niskanen kannustaa tekemään luopujan elinaikana. Kenelle tahansa voi koska tahansa sattua vaikka jokin onnettomuus”, hän toteaa. Jos kuolinpesän varallisuus on esimerkiksi 600 000 euroa, leskeä ei ole ja perillisiä on kolme, on jokaisen perillisen perintöosuus 200 000 euroa ja lakiosa 100 000 euroa. Sellaisissa tapauksissa, joissa perillisiä on useampia ja esimerkiksi metsätilan haluaa testamentata heistä vain yhdelle, kannattaa testamenttiin kirjata, onko metsä osa kyseisen perillisen perintöosuutta. Sen voi kuitenkin tehdä nuorikin. SelKAIKEN VARALTA Testamentilla voi vaikuttaa perinnönjakoon ja omaisuuden säilymiseen suvussa. Jos kyseessä on esimerkiksi aviopari, jolla on lapsia, saa leski avio-oikeuden nojalla pääsääntöisesti puolet omaisuudesta ja toinen puoli omaisuudesta jaetaan perintönä lasten kesken. Toinen tilanne, johon testamentti hänen mielestään sopii, on se, kun luopujalla ei ole puolisoa tai perillisiä. Jos tästä haluaa poiketa, on syytä tehdä testamentti. Lakiosa on puolet siitä, mihin rintaperilliset olisivat oikeutettuja. Testamentin tekijä voi testamentata omaisuutensa kenelle tahansa. Testamentti on Niskasen mielestä hyvä tapa hoitaa sukupolvenvaihdos silloin, jos omaisuudestaan ei jostain syystä halua tai voi luopua elinaikanaan. Kun 500 000 euroa jakaa kolmella, tulee summaksi 166 666,67 euroa, eli perillisten lakiosa täyttyy ja ylittyykin. Rintaperilliset eivät saa lakiosaansa automaattisesti. Jos kuolinpesään kuuluu metsätila, jonka arvo on 100 000 euroa, sen voi halutessaan testamentata vain yhdelle perilliselle tai jollekin muulle, sillä kuolinpesälle jää sen jälkeen vielä 500 000 euroa
Se on testamenttiakin tärkeämpi asiakirja, arvioi MTK:n metsäasiantuntija Seppo Niskanen. MUISTA EDUNVALVONTAVALTUUTUS TESTAMENTTIA tekevän kannattaa muistaa kirjoittaa myös edunvalvontavaltuutus. Sen avulla voi määrätä, kuka päättää asioista, jos niistä ei pysty enää itse päättämään”, hän sanoo. ”Testamentti toimii vain silloin, kun kuolee. SH U TT ER ST O CK IM AG ES Metsälehti Makasiini 49 11394_.indd 49 11394_.indd 49 22.4.2025 13.58.14 22.4.2025 13.58.14. Edunvalvontavaltuutus toimii, jos on 10 tai 20 vuotta oikeustoimikelvoton
laisissa tilanteissa, joissa lakiosaa on loukattu, pitää rintaperillisten vaatia sitä itselleen. Aikaa tälle on kuusi kuukautta siitä laskien, kun testamentti on tullut perillisten tietoon. Testamenttiin tarvitaan kahden esteettömän todistajan allekirjoitukset. Perintövero on progressiivinen, eli mitä suurempi perittävä omaisuus on, sitä suurempi on perintövero”, Peltola sanoo. Tämä tarkoittaa sitä, että leski hallinnoi metsäomaisuutta eli saa metsästä tulevat tulot mutta maksaa myös kaikki metsästä aiheutuvat kulut, kun taas perilliset ovat metsänomistajia lähinnä paperilla. Hallintaoikeustestamentin hyvä puoli on, että se pienentää perillisten perintöveroa. Testamenttia ei tarvitse antaa todistajille luettavaksi, mutta heidän tulee tietää, että kyseessä on testamentti. Silloin metsästä kertyvät tulot eivät vaikuta esimerkiksi opintotukeen, mutta hallintaoikeuden arvo keventää perintöveroa”, Niskanen sanoo.. Testamenttia voi säilyttää esimerkiksi pankin tallelokerossa. ”Se helpottaa tilannetta. Jos sen laadinnassa on tehty virhe, se on hyvin helppo todistaa pätemättömäksi”, hän sanoo. Niskasen mukaan on yleistä, että testamentti tehdään esimerkiksi sen takia, että metsätila saadaan säilymään suvussa. Metsäpalstan testamenttaaminen vain yhdelle perilliselle voi olla järkevää ja myös oikeudenmukaista, jos kyseinen perillinen on tehnyt metsässä esimerkiksi paljon metsänhoitotöitä. Metsästä saa esimerkiksi myydä puuta vain se, jolla on hallintaoikeus. ”Jos vaikka parikymppinen lapsenlapsi saa metsätilan perintönä, voi olla fiksua, että hallintaoikeus menee välipolvelle. Silloin testamentin tekijä tekee yleensä niin sanotun hallintaoikeustestamentin. MTK:n metsäasiantuntija Seppo Niskanen kehottaa pitämään testamentin mahdollisimman yksinkertaisena. Niskasen mielestä testamenttiin kannattaa kirjata muun muassa se, että leskellä on niin halutessaan oikeus ottaa esimerkiksi hallintaoikeus vastaan vain osittain. Turvaa leskelle Aina testamentilla ei pyritä vaikuttamaan perintökaareen. Niskasen mukaan testamenttia kannattaa muuttaa, kun elämäntilanne muuttuu. Peltola muistuttaa, että testamenttiin kannattaa kirjata myös se, kenelle testamentattu omaisuus menee siinä tapauksessa, että testamentin saaja kuolee ennen testamentin antajaa. Jos sitä ei ole kirjattu, menee perinnönjako tällaisessa tapauksessa perintökaaren mukaan. Jos hallintaoikeus on elinikäinen ja leskelle tulee esimerkiksi muistisairaus, jonka takia hän menettää oikeustoimikelpoisuutensa, hankaloituu metsätalouden harjoittaminen. ”Hallintaoikeuden eriyttäminen jollekin muulle pienentää perillisten perimän omaisuuden arvoa. Tulkinnanvaraa ei kuitenkaan saa jäädä. Testamenttia on helppo muuttaa, sillä uusi testamentti korvaa vanhan. Usein testamentilla pyritään myös turvaamaan jälkeen jäävän puolison toimeentuloa. Niskanen ja Peltola kannustavat testamentin tekijöitä tasapuolisuuteen. Se pitää kuitenkin tehdä silloin, kun on vielä oikeustoimikelpoinen”, Peltola sanoo. Tasapuolista olisi tällaisessa tilanteessa antaa muille perillisille muuta omaisuutta niin, että perintö jakautuisi euromääräisesti tasan. l EI TILAA TULKINNANVARAISUUDELLE TESTAMENTTI kannattaa tehdä ammattilaisen kanssa. Silloin on varmaa, että se on varmasti pätevä, neuvoo Suomen metsäkeskuksen metsänomistuksen asiantuntija Sanna Peltola. Se taas on Niskasen ja Peltolan mielestä hyvä ajatus, että metsätilan omistusoikeus testamentataan lapsenlapselle ja hallintaoikeus määräajaksi tämän vanhemmille. Perinnön jättäjä voi testamentilla vaikka määrätä, että lasten tai lastenlasten puolisoilla ei ole avio-oikeutta perittävään omaisuuteen. Metsätilan omistus siirtyy silloin yleensä perillisille, mutta hallintaoikeus säilyy leskellä. Hallintaoikeustestamentilla voidaan eriyttää esimerkiksi metsätilan hallintaoikeus ja omistus eri ihmisille. ”Leski voi luopua hallintaoikeustestamentista, joko perunkirjoitusvaiheessa tai myöhemmin. Perunkirjoituksen yhteydessä voidaan sitten tarkastella lesken tilannetta ja miettiä, mitä hänen kannattaa ottaa vastaan”, hän sanoo. OMA METSÄ » PERINTÖMETSÄ 50 Metsälehti Makasiini 11394_.indd 50 11394_.indd 50 22.4.2025 13.58.15 22.4.2025 13.58.15. ”Testamentti on tiukasti määrämuotoinen asiakirja. Hallintaoikeustestamentti turvaa hyvin lesken aseman, mutta siihen liittyy myös riskinsä
KLO 8.00–12.15 Tervetuloa kuulemaan asiantuntijoiden näkemyksiä ja käytännön vinkkejä Metsälehden juontamissa keskusteluissa ja puheenvuoroissa. . Ohjelman teemat: . sustainablenordic.com/metsalehdenmetsatjaraha 11395_.indd 51 11395_.indd 51 22.4.2025 14.14.23 22.4.2025 14.14.23. Mitä luvassa. . Miten metsistä saadaan hyvä tuotto. Metsätilakauppa – mitä pitää huomioida. Puukaupat – miten onnistut niissä. . Miten metsistä tehdään kestävämpiä ja tuhokestäviä
Harvennushakkuu 76,78 . 84,94 . Rintalan mukaan talvikorjuun ongelmat näkyvät todennäköisesti niin, että ostajien varastoissa on vain vähän katkottua kuitupuuta. Raakapuun kantohinnat KOKO MAA TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 82,03 . 83,60 . 29,04 . 27,02 . Koska turvemaiden osuus on siellä isompi, jäi talvileimikoita pystyyn kaikkialla. Harvennushakkuu 76,21 . 64,95 . Eteläja Keski-Suomessa jäi paljon talvileimikoita korjaamatta, pohjoisessakin aina Oulun korkeudelle saakka. 57,36 . Samaa sanoo Laanian metsäjohtaja Juha Fränti. 34,80 . 59,85 . 33,62 . ”Kesäja kelirikkokohteiden kysyntä on edellisvuosia isompaa ja talvikorjuukohteiden kysyntä vastaavasti pientä”, hän arvioi. 85,33 . TEKSTI HELI VIRTANEN Energiapuukaup pa on vähitellen palautumassa samanlaiseksi, mitä se oli ennen Ukrainan sodan alkamista. 34,21 . 35,43 . 31,95 . 32,99 . 33,11 . 35,71 . 63,87 . 34,07 . 67,46 . Harvennushakkuu 75,68 . ETELÄSUOMI TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 82,46 . 33,15 . Ensiharvennus 57,14 . ”Talvi tuli myöhässä, eikä se tullut kunnollisena päälle oikein missään osassa Suomea. 83,81 . 84,49 . 27,96 . Ensiharvennus 59,90 . 28,07 . 46,16 . 34,40 . 33,34 . MTK:n Keski-Suomen kenttäpäällikkö Pauli Rintalan mukaan tilanne näkyy lähiaikojen kaupankäynnissä. 57,21 . 54,43 . 31,88 . Uudistushakkuu 85,11 . VIIKKO 15 PUUKAUPPAA kiusaa lämpimän ja lumettoman talven aiheuttama epätasapaino. KESKISUOMI TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 82,64 . 27,26 . 76,89 . 33,04 . 76,08 . 68,69 . 33,52 . 27,75 . Uudistushakkuu 84,27 . 76,74 . 35,28 . 34,37 . 66,22 . 55,85 . 34,26 . FränEnergiaja talvileimikoita jää pystyyn Sähkökattilainvestoinnit ja lämmin talvi ovat tasoittaneet energiapuun kysyntää. 33,28 . 32,30 . 32,87 . 32,26 . ”Kovin kysyntä voi olla kuituvaltaisille harvennuksille, jotka voidaan tehdä keväällä ja kesällä.” Tarkkuutta sopimiseen Koska talvi oli lämmin, energiapuun kulutus ei yltänyt odotetulle tasolle. 84,74 . Ensiharvennus 27,63 . 33,22 . ”Nyt puunmyyjien kannattaa yhdessä puukauppakumppanin kanssa miettiä, millä tempulla kohteesta voi tehdä sulan maan kohteen. 34,86 . 32,77 Uudistushakkuu 84,21 . 32,52 . 27,22 * 27,61 . HELI VIRTANEN TALOUS » PUUMARKKINAT 52 Metsälehti Makasiini 11396_.indd 52 11396_.indd 52 22.4.2025 14.25.19 22.4.2025 14.25.19. Isoa kokonaisuutta ei välttämättä kannata laittaa kerralla kaupaksi, ja tieverkosta kannattaa pitää huolta ja kehittää sitä”, Fränti sanoo. 60,94 . Talvileimikoita jäi pystyyn.” Fräntin mukaan korjuukelit olivat pohjoisessa paremmat kuin Eteläja Keski-Suomessa. 35,09
62,57 . Ensiharvennus 55,30 . 32,82 . 82,95 . 76,70 . Uudistushakkuu 82,67 . 30,46 . 85,62 . 75,42 . Uudistushakkuu 86,00 . 85,78 . 32,98 . 34,97 . Pientä kasvua on luvassa myös yksityismetsien puukauppamäärille, Pellervon taloustutkimus PTT ennustaa. 26,51 . Ensiharvennus 57,96 . 56,67 . PTT:n pari viikkoa sitten julkaisema ennuste vastasi Rintalan odotuksia: kehityssuunta on metsänomistajan kannalta positiivinen, eikä isoja ja äkkinäisiä muutoksia ole luvassa. 30,35 . 35,39 . 32,33 . ”Metsänomistajilla ei ole mitään syytä huoleen eikä tarvetta äkkiratkaisuihin”, hän sanoo. 35,00 . 33,04 . Harvennushakkuu 72,63 . Positiivista kehityskulkua Puun hintojen nousun odotetaan jatkuvan tänä ja ensi vuonna. Energiapuun tarve pystytään täyttämään taas pääosin hakkuutähteillä ja nuorten metsien kunnostuksista saatavalla puulla. l Metsälehti Makasiini 53 11396_.indd 53 11396_.indd 53 22.4.2025 14.25.20 22.4.2025 14.25.20. 33,88 . 58,12 * 37,33 . 81,48 . LASKUSSA * ei vertailutietoa ETELÄPOHJANMAA TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 81,80 . Ensiharvennus 27,81 . Se kertoo mäntysahatavaran käyvän taas kaupaksi.. 71,33 . Uudistushakkuu 84,99 . Harvennushakkuu 76,48 . 33,52 . 35,88 . 83,63 . 72,39 . 32,94 . 34,60 . . PTT lupaa lakoista ja tuotannonrajoituksista kärsineelle metsäteollisuudelle valoisampia aikoja: paperin ja vanerin tuotantomäärät pysyvät ennusteen mukaan suurin piirtein ennallaan, muiden tuotteiden tuotannon ja hintojen odotetaan nousevan hieman. 26,14 . Rintalan mukaan mielenkiintoista on, että mäntytukin hinta on noussut viime aikoina kuusta enemmän. 82,75 . 33,47 . 35,76 . 35,81 . 33,60 . 60,19 . Energiapuun kova kysyntä on tuonut markkinoille paljon uusia toimijoita. 31,43 . 76,94 . 34,18 . 39,93 . 33,91 . KAINUUKOILLISMAA TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 79,45 . 38,00 . 84,82 . 28,62 . Siksi energiapuukaupassa sopimusehdot kannattaa lukea erityisen huolellisesti, Rintala sanoo. 34,27 . KYMISAVO TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 84,51 . 33,79 . 31,63 . 69,87 . Alalla ei ole vakiintuneita pelisääntöjä sille, miten toimitaan, jos puuta jää pystyyn kauppojen vanhentuessa. 27,30 . 68,48 . 63,84 . 24,56 . 71,84 . 31,43 . 50,89 . 76,79 . Harvennushakkuu 77,89 . 33,80 . 34,00 . Harvennushakkuu 75,42 . Rintalan mukaan metsäenergian käyttö vähenee ehkä jopa pysyvästi myös sähkökattilainvestointien takia. SAVOKARJALA TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 80,91 . 52,22 . Uudistushakkuu 84,19 . 44,35 * 30,91 . Hän arvioi, että yrityksillä jää energiapuuleimikoita pystyyn ja että energiapuuksi aiottua puuta ohjautuu jalostuslaitoksille. Uudistushakkuu 83,26 . 33,94 . 31,96 . 31,83 . 56,97 . 44,52 . 27,10 . 84,39 . 83,63 . NOUSUSSA . 48,97 * 28,49 . 56,62 * 35,00 . 33,25 . 31,59 . 34,14 . Harvennushakkuu 75,34 . 28,93 . 34,48 35,83 . Fräntin mukaan energiapuukauppa on palaamassa kohti normaalia eli tilannetta ennen Ukrainan sodan alkamista. Ensiharvennus 65,01 * 61,61 * 26,72 * 24,43 * POHJOISPOHJANMAA TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 82,26 . 34,12 . 34,76 . 33,73 . 84,32 . LAPPI TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä Uudistushakkuu Harvennushakkuu Ensiharvennus Lisää hintatietoja www.metsalehti.fi ”Kannattaa miettiä, millä tempulla kohteesta voi tehdä sulan maan kohteen.” TEKSTI HELI VIRTANEN M IK KO HÄ YR YN EN tin mukaan lämmitysenergiaa kului talven aikana noin 85 prosenttia viiden viime vuoden keskiarvosta. 25,20 . 36,11 . Ensiharvennus 60,25
Tällä kertaa isot metsäyhtiöt olivat aktiivisia. 2024 2023 500000 1000000 1500000 2000000 2500000 500000 1000000 1500000 2000000 .. Mäntykuitupuun hinta oli parhaassa tarjouksessa 38 euroa, alimmillaan 33 euroa kuutiolta. Viikkohinta lasketaan kohdeviikon ja sitä edeltävän kolmen viikon hintojen keskiar vona. Niistä eritellään uudistushakkuut, harvennushakkuut ja ensiharvennukset. 2025 Viikot 1 2 yhteensä METSÄNHOITOYHDISTYS kilpailutti 3,4 hehtaarin männikön päätehakkuun Etelä-Pohjanmaalla maalis – huhtikuun vaihteessa. Hinnoissa oli kuitenkin suurta vaihtelua. .. Tässä esitellään vain pystykauppa hintoja. Paras mäntytukille tarjottu kuutiometrihinta oli 87 euroa, alhaisin 81 euroa. Metsänhoitoyhdistys arvioi kokonaiskertymäksi 578 kuutiota ja tukkiprosentiksi vajaat 60. Aineiston kerää ja laskee Metsäteollisuus ry, mutta Luonnonvarakes kus julkaisee sen. VIIKKO-OSTOJEN MÄÄRÄ Milj. Tiedot kerätään viikoittain. Tarjouspyynnöt jätettiin seitsemälle puunostajalle, mutta vastaukset saatiin vain kolmelta. Viikko 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 .. Kaikissa tarjouksissa oli käytössä puutavaralajihinnoittelu. Ostetuista puumääristä julkaistaan vain os tomäärien summa. Odotettavissa kuitenkin on, että tukkiosuus nousee hakkuukonemittauksissa jonkin verran. Koska tarjouksen jättäneiden yhtiöiden katkontaennusteet olivat lähellä toisiaan, mäntytukin yksikköhinta ratkaisi käytännössä tarjouskilpailun voittajan.. PÄÄTEHAKKUU ETELÄ-POHJANMAALLA PUUTAVARALAJI M 3 €/M 3 YHTEENSÄ, € Mäntytukki 280 87,00 24 360 Mäntypikkutukki 20 42,00 840 Mäntykuitu 174 38,00 6 612 Kuusitukki 24 87,00 2 328 Kuusipikkutukki 5 42,00 210 Kuusikuitu 28 38,00 1 064 Lahokuusi 1 28,00 28 Koivutukki 1 60,00 60 Koivukuitu 44 37,50 1 650 Haapakuitu 1 28,00 28 Yhteensä 578 37 180 TALOUS » PUUMARKKINAT 54 Metsälehti Makasiini 11396_.indd 54 11396_.indd 54 22.4.2025 14.25.21 22.4.2025 14.25.21. l HELI VIRTANEN Mäntytukin hinta ratkaisi Päätehakkuuleimikko kiinnosti vain isoja metsäyhtiöitä. m Viikko-ostojen määrä koko Suomessa 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 52 .. Kolmas osui tarjouksessaan lähelle kahden muun puoliväliä. KUUKAUDEN PUUKAUPPA KUUKAUDEN PUUKAUPPA Puukauppatilastossa esitetään Metsäteol lisuus ry:n jäsenyritysten yksityismetsistä ostaman teollisuuspuun ostomäärä ja hintatietoja. Korkeimmat tukin ja kuitupuun hintatarjoukset tulivat samalta yhtiöltä, alhaisimmat toiselta. Hakkuukohde on kesäkorjuukelpoinen kangasmetsä, ja palstalle pääsee tietä pitkin
Se on lähes 70 prosenttia enemmän kuin tila-arvion arvo. Kaakkois-Suomen Metsätilat Oy:n toimitusjohtaja Jani Sadinsalon mukaan määräalan metsätaloudellinen arvo oli tila-arvion perusteella noin 30 000 euroa. Siitä 90 prosenttia oli kymmenvuotiasta, valtaosin luontaisesti syntynyttä taimikkoa. Loput kaksi hehtaaria oli kasvatusmetsää, jolla kasvoi ainespuuta noin 300 kuutiota. Hehtaarihinnaksi tuli 4 170 euroa.. KUUKAUDEN TILAKAUPPA KAAKKOIS-SUOMESSA tehtiin maalis-huhtikuun vaihteessa kaupat 12 hehtaarin taimikkovaltaisesta määräalasta. Määräalalla ei ollut muita kuin metsätaloudellisia arvoja”, Sadinsalo kertoo. Arvelen, että hyvä tieyhteys sekä sijainti metsätien varressa lisäsivät kiinnostusta. ”Määräalasta tuli toistakymmentä tarjousta, ja ne kaikki olivat yksityishenkilöiltä. Loput oli kuivahkoa kangasta. l SAMI KARPPINEN Taimikkotilan kysyntä yllätti Kahdentoista hehtaarin määräalasta maksettiin lähes 70 prosenttia tila-arviota kovempi hinta. Kaupat solmittiin metsää saman kunnan alueella omistavan henkilön kanssa noin 50 000 euron hinnalla. Metsälehti Makasiini 55 TALOUS » TILAKAUPPA 11396_.indd 55 11396_.indd 55 22.4.2025 14.25.21 22.4.2025 14.25.21. Toistakymmentä tarjousta Ostajien kiinnostus tilaa kohtaan oli runsasta. Tämä oli pienoinen yllätys myös välittäjälle. Hieman yli puolet pinta-alasta oli ravinteisuudeltaan tuoretta kangasta. TILAKAUPPA KAAKKOIS-SUOMESSA MÄÄRÄALA noin 12 hehtaaria 90 PROSENTTIA pintaalasta luon taisesti syntynyttä taimikkoa, kasvatus metsää 2 hehtaaria AINESPUUTA 300 kuutiota METSÄTALOUDELLINEN arvo noin 30 000 euroa KAUPPAHINTA noin 50 000 euroa, 4 170 euroa hehtaa rilta Kaupan kohteena olleen määräalan taimikot olivat laadultaan vaihtelevia
Perheyhtiössä voi pääomistajan lisäksi olla muita perheenjäseniä ja teollisuussukujen sijoitusyhtiöissä on ristiinomistusta. Ostokohteet ovat tavallista isompia ja kauppojen keskikoko on 266 000 euroa. Kohteet ovat olleet julkisesti kaupan. Yhtiöiden metsänomistuksia ei tilastoida, ja rajanveto metsätalousyhtiön ja myös metsää omistavan sijoitusyhtiön välillä on epämääräinen. l MIKKO HÄYRYNEN 1 2 3 Metsää ostavia osakeyhtiötä on useita, mutta miljoonaluokassa vain muutamia. Hintataso on noussut vime vuoden vastaa vaan tilastoon verrattuna. 1 2 3 SADAN suurimman metsänomistajan listalle on päässyt 1 177 hehtaarilla. Kun yhtiön varallisuus kasvaa, se kasvaa perillisten hyväksi. Metsävähennys ei koske osakeyhtiöitä, mutta yhtiöillä on puolensa varakkaiden henkilöiden sukupolvenvaihdosten suunnittelussa. Pitkälle vietynä yhtiöllä on kaksi Suurmetsänomistajia sijoitusyhtiöiden takana HENKILÖTAUSTAISTEN SIJOITUSYHTIÖIDEN METSÄOSTOJA VUODESTA 2020 Yhtiö Henkilöityy Kauppojen määrä Hehtaarit Ostosumma, € Forestor Oy Timo Kujala 9 440 1 617 000 IAIK Oy Matti Kaski 13 1 304 2 736 290 Polttina Oy Ilona Herlin 16 1 299 5 942 540 Ville Kopra Invest Oy Ville Kopra 5 181 1 475 500 Wipunen varainhallinta Oy Ilkka Herlin 8 886 1 737 960 osakesarjaa ja omistuksesta isoin osa on perillisillä, mutta valta perinnön jättäjällä. Luultavaa on, että yhtiöt tekevät lisäksi sekä suoria kauppoja ilman välittäjää että hiljaisia kauppoja välittäjien kanssa.. 56 Metsälehti Makasiini TALOUS » TILAKAUPPA 11396_.indd 56 11396_.indd 56 22.4.2025 14.25.22 22.4.2025 14.25.22. Hintataso on noussut viime vuoden vastaa vaan tilastoon verrattuna. Maakunta Kaupan, kpl Myyty, kpl Myyty, ha Taimi kot, % Hakkuu kypsät, % Puusto, m3/ha Tukki, % €/ha €/m3 Kerroin* VarsinaisSuomi 40 35 756 17 24 139 40 7948 57 1,01 Satakunta 48 41 974 24 20 117 41 6565 56 0,93 HämeUusimaa 72 63 1549 19 17 153 42 8579 56 1,01 EteläKarjala 40 34 640 23 15 137 39 7170 52 0,92 Kymenlaakso 46 30 536 29 12 112 35 5845 52 0,89 Pirkanmaa 81 76 2171 22 17 142 43 7751 55 0,99 EteläSavo 90 80 2322 25 17 129 41 7279 56 0,91 E ja KPohjanmaa 185 144 4177 23 14 100 30 4295 43 0,89 KeskiSuomi 102 89 2712 24 14 122 38 6410 53 0,89 PohjoisSavo 96 94 2804 18 11 128 35 6186 48 0,91 PohjoisKarjala 121 112 3849 23 14 121 34 5640 47 0,88 Kainuu 101 70 2954 22 10 97 25 3389 35 0,85 PohjoisPohjanmaa 201 166 6093 24 13 89 22 3115 35 0,90 Lappi 150 108 5947 18 9 82 18 2104 26 0,83 Koko maa 1373 1142 37484 109 32 4883 45 Lisäys maaliskuu 123 118 3896 METSÄTILAKAUPAT 1.8.2024 31.3.2025 *Kerroin kuvaa kauppahinnan ja tila-arvion summa-arvon keskimääräistä suhdetta. Taulukossa on tällä vuosikymmenellä eniten metsää ostaneet henkilötaustaiset osakeyhtiöt. Moni iso omistaja jää kuitenkin listalta pois, koska omistukset ovat yhtiöissä. Hannu Liljeroosin tilakauppojen seurannan mukaan metsää ostaneita osakeyhtiöitä on vuosittain kymmeniä, mutta kun ostosummassa mennään miljooniin euroihin, niin määrä supistuu muutamaan. Kohteiden määrä lisääntynyt vuo den aikana 34 ja kauppojen määrä 35 prosenttia
Metsämaata oli 40,1 hehtaaria, josta lehtomaista kangasta 6,4, tuoretta kangasta 25 ja kuivahkoa kangasta 8,8 hehtaaria. Varttuneet kasvatusmetsät toimivat myös metsänomistajan ylimääräisenä eläketurvana. Se on kummallista siihen nähden, kuinka suuri merkitys metsillä Suomessa on. Tuloja tilan kauppahinnan verran Ostimme puolisoni kanssa 42,5 hehtaarin metsätilan pohjoisesta Keski-Suomesta vuonna 2009. Puuta tilalla oli arvion mukaan 2 100 kuutiometriä, josta tukkipuuta noin 500 kuutiometriä. Kauppaan sisältyi myös vanha omakotitalo pihapiireineen, mutta metsä ja talo hinnoiteltiin kauppakirjalla erikseen. Kauppahinnaksi sovimme myyjän kanssa 75 000 euroa. METSÄTALOUDEN kannattavuudesta esitetään todella vähän luotettavia ja pitkäjänteisiä laskelmia. Metsästä on viidentoista vuoden aikana saatu bruttotuloja 75 344 euroa eli lähes täsmälleen tilan ostohinnan verran. – Tilan ostohinta 75 000 euroa – Puukauppatulot 75 344 euroa – Menot 41 238 euroa – Oma työ n. Metsälehti Makasiini 57 TALOUS » KANNATTAAKO METSÄN OSTO. 11396_.indd 57 11396_.indd 57 22.4.2025 14.25.28 22.4.2025 14.25.28. Pakko tunnustaa, että omankaan metsätilahankinnan taloudellisesta järkevyydestä ei ole muodostunut faktoihin perustuvaa käsitystä. 2 000 tuntia – mikä sen arvo on. Kun aloin ynnäilemään tositteista hakattuja kuutioita ja saatuja puukauppatuloja viidentoista vuoden ajalta, paljastui hauska sattuma. ELÄMÄNI PARAS HANKINTA Toimittaja Sami Karppinen selvitti, mitä hänen viisitoista vuotta sitten ostamansa metsätila on tuottanut. Tilan hankinnasta on kulunut jo viisitoista vuotta, joten oli sopiva hetki perehtyä kirjanpitoon. Tila-arvion mukaan tilan metsätaloudellinen arvo oli noin 77 000 euroa
2 500 m 3 – Nykypuusto n. Ne on käytetty lähinnä omien talojen lämmitykseen. Pieniä tukkieriä on myös sahuutettu sirkkelisahurilla omiin tarpeisiin. Viivan alle on jäänyt tuloja 34 106 euroa. Esimerkiksi lähes kaikki metsätalouteen liittyvät autoajot ovat jääneet kirjaamatta. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että tilan ostohinta olisi kuitattu puukauppatuloilla. Suurimpia yksittäisiä menoeriä ovat olleet tilan kiertävä penkkatie (5 000 euroa), helikopterilla tehty kasvatuslannoitus reilun 10 hehtaarin alalle (4 000 euroa) sekä kuormaimella varustetun metsäperävaunun hankinta (5 000 euroa). Jos kaikki välttämättömät uudistamis-, taimikonhoitoja ennakkoraivaustyöt olisi teetätetty ulkopuolisella, olisivat tilan tulot ja menot viidentoista vuoden ajalta todennäköisesti lähes yhtä suuret. 4 100 m 3 58 Metsälehti Makasiini TALOUS » KANNATTAAKO METSÄN OSTO. Lisäksi kuluista puuttuu iso summa, sillä menoja on tullut kirjattua kirjanpitoon laiskasti. Kaikki tässä jutussa esitetyt rahasummat ovat arvonlisäverottomia. Lisäksi kotitarvepuuta on korjattu ainakin 300 kuutiota. Vanhalle pellolle tehtiin pienimuo toinen lammikko luontoa monipuo listamaan. Kirjanpitoon kuluja on samana aikana kertynyt 41 238 euroa. Miltä tilan puusto sitten näyttää tänä päivänä. Olen tehnyt itse kaikki metsänhoitotyöt ja pienimuotoiset puunkorjuuhommat, jotka miestyönä on ollut mahdollista tehdä. Puuta on hakattu enemmän kuin sitä oli Kun vuonna 2009 tilalla oli puukuutioita 2 100, on tilalta viidentoista vuoden aikana hakattu puuta mittaustodistusten mukaan noin 2 200 kuutiota. – Puusto vuonna 2009 2 100 m 3 – Puuta korjattu 2009–2024 n. Kirjanpidosta löytyi toinenkin yllättävä sattuma. Keväällä 2018 hies koivikon tilalle istu tettiin kuusentaimet. Koko tilan alkuperäisen puuston verran motteja on siis päätynyt metsäteollisuuden käyttöön. 11396_.indd 58 11396_.indd 58 22.4.2025 14.25.32 22.4.2025 14.25.32. Näille tunneille ei laskelmassa ole määritelty hintaa. Vuonna 2024 näistä puista valittiin sopivia joulukuusia. Se on tarkoittanut vuodessa pariakymmentä metsätyöpäivää eli noin kahtatuhatta tuntia 15 vuoden aikana. Kohtalaisen luotettavilta vaikuttavien metsävaratietojen mukaan puuta on 4 100 kuutiometriä
Sen määrä on siis kolminkertaistunut. Jos uudistuskriteereitä lavennettaisiin metsäyhtiöiden tai Metsähallituksen ohjeiden mukaisesti, löytyisi uudistettavaa pian kymmenenkin hehtaaria. Jos tarkastelee metsätilan tuloja ja menoja ensimmäisen viidentoista vuoden ajalta, voi helposti todeta, että metsätaloudessa ei ole rahallisessa Vanha pelto oli istutettu 1990luvulla hieskoivulle, huonolla menestyksellä. Metsätila ei ole mukana missään sertifioinnissa, mutta luonnonhoitoon on kiinnitetty kaikkien toimien yhteydessä erityistä huomiota. Nykypuustosta 1 600 kuutiota on tukkia. Koivut hakattiin pois talvella 2018. Omana aikanani perustetut taimikot olen toistaiseksi onnistunut suojaamaan paremmin muun muassa Trico-karkoitteen avulla, mutta korvaukseen johtanut hirvituhokin on taimikoista todettu. Metsälehti Makasiini 59 11396_.indd 59 11396_.indd 59 22.4.2025 14.25.33 22.4.2025 14.25.33. Metsän uudistamisesta tällä alueella vastasi talon uusi omistaja. Silloin noin 1,5 hehtaaria metsää hakattiin aukoksi alueelta, joka liitettiin tontiksi uudelle omistajalle. Selvästi uudistushakkuukypsää metsää tilalla on tällä hetkellä noin kaksi hehtaaria. Tilan puuston määrä on siis tuplaantunut, vaikka puuta on samana aikana hakattu noin 2 500 kuutiota. Omalla päätöksellä yhteensä noin kolme hehtaaria tilasta on rajattu käytännössä metsätaloustoimien ulkopuolelle. Uudistushakkuita on tehty omistusaikanamme 2,7 hehtaarin alalla. Hakkuumahdollisuuksia ei ole käytetty viimeistä piirtoa myöten. Toinen uudistushakkuu liittyi tilakeskuksen myyntiin vuonna 2015. Noin puolet uudistushakkuusta jouduttiin tekemään Asta-myrskyn seurauksena vuonna 2010. Onko sijoitus ollut tuottava. Samalla metsätilamme pinta-ala laski noin 38,5 hehtaariin. Ilman hirviongelmaa tilalla olisi tänä päivänä ainakin 1 000 kuutiota enemmän puuta. Tiukan paikan tullen metsästä olisi irrotettavissa rahaa puukaupoilla toistasataatuhatta euroa. Monella kuviolla luonnonhoitotoimet ovat olleet jopa pääasiallisia käsittelytoimenpiteitä
Hehtaarihinnaksi muodostuisi noin 5 790 euroa ja kuutiohinnaksi 54 euroa. Metsälehdessä tilakauppojen hintaseurantaa tekevän Hannu Liljeroosin mukaan vuonna 2024 Keski-Suomessa maksettiin metsähehtaarista keskimäärin 5 714 euroa ja puukuutiosta 50 euroa. 11396_.indd 60 11396_.indd 60 22.4.2025 14.25.37 22.4.2025 14.25.37. mielessä ollut juuri mitään järkeä. Tällaisen hinta-arvion antaa esimerkiksi UPM:n metsätilan arvo -laskuri. Tällä hetkellä korkealla olevat puunhinnat ovat nostaneet metsätilojen arvoa. Metsätiloja alueelta välittävä ammattilainen vahvistaa, että summa kuvastaa tilan myyntihintaa tällä hetkellä. Kun tilan arvo oli ostettaessa 75 000 euroa, on sen arvo tällä hetkellä yli 220 000 euroa. Luonnon monimuo toisuus on pyritty huomioimaan tilan kaikissa toimissa. Ei siis aivan huonosti sijoitettu metsäinssin taloustaidoilla! Verottaja tietysti veisi osansa voitosta. Pääomaveroa tulisi maksettavaksi 57 960 euroa. Lähtökohdat metsätaloudelle ovat aina erilaisia. Tilojen arvot voivat myös laskea, tosin lähihistoriassa tällaista kehitystä ei ole taidettu kokea. Verojen jälkeen meille jäisi käteen 160 840 euroa, eli 85 840 euroa enemmän kuin maksoimme tilasta vuonna 2009. Tämä on noin kaksi prosenttiyksikköä enemmän kuin Helsingin pörssin tuotto on ollut viimeisen kymmenen vuoden tarkastelujaksolla ennen Trumpin tullisekoiluja. 2025 n. 60 Metsälehti Makasiini TALOUS » KANNATTAAKO METSÄN OSTO. – Tilan ostohinta v. Laskelma on suuntaa antava, eikä sitä voi yleistää muihin metsätiloihin. Jos tilasta saisi nyt myydessä 220 000 euroa, tulisi sijoituksen vuosittaiseksi tuotoksi 7,4 prosenttia. Luvut ovat siis hyvin jiirissä tilastojen kanssa. 2009 75 000 euroa – Tilan arvioitu arvo v. Näin luovutusvoittoa kertyisi 174 000 euroa. Pitäisiköhän laittaa metsätila myyntiin samoin tein. Ei aivan huonosti Lasketaanpa. Metsätalouden ylivoimaisesti suurin riesa on ollut ylitiheä hirvikanta. Puun myynti on kuitenkin harvinaista herkkua, viimeisin kauppa on vuodelta 2018. – Paljonko menisi luovutusvoittoveroa, onko järkeä myydä, mistä metsää tilallle ja millä hinnalla. Tässähän pääsee huimille tienesteille. Sen sijaan sijoituksena metsätila tuntuu maallikosta äkkiseltään kannattavalta. Saakohan mistään vastaavaa tuottoa. 220 000 euroa eli 5 790 euroa/ ha. Tilalta on myyty 15 vuoden aikana puuta noin 2 200 kuutiota. Esimerkiksi pyyt tuntuvat viihtyvän suojatiheiköissä hyvin. Summaan lisättäisiin myös käyttämämme metsävähennyksen määrä 29 000 euroa. Luovutusvoittoa kertyisi 145 000 euroa
Metsälehti Makasiini 61 11396_.indd 61 11396_.indd 61 22.4.2025 14.25.39 22.4.2025 14.25.39. ETELÄ ja KeskiSuomessa kasvatusmetsävaltaisen tilan puuston määrä karkeasti kaksinkertaistuu vuosikym menessä, jos kasvuedelly tykset ovat kohdallaan. Konsultoi ammattilaisia, mutta luota myös omaan näkemykseesi. ÄLÄ jahkaile loputtomasti ostopäätöksen kanssa. Nelivitonen on metsänosta jana vanhus. PYRI siihen, että mahdolli simman suuri osa tilasta on ravinteisuudeltaan vähin tään tuoretta kangasta. KUN OLET OSTAMASSA METSÄTILAA KIINNITÄ huomiota tai mikoiden kuntoon ja alueen hirvitilanteeseen. OSTA tila nuorena, jos ha luat ehtiä nauttimaan siitä. UUDISTAMATON ala on parempi kuin hirvensyömä tai huonosti viljelty ala. Retkipäivät jälkipolven kanssa ovat olleet met sänomistamisen parasta antia. PUUSTON laadulla ja mää rällä on merkitystä, mutta vielä enemmän merkitystä on sillä, kuinka paljon tila pystyy tulevaisuudessa tuottamaan puuta
Omalla osaamisella pieni merkitys Metsäammattilaisena olisi mukava sanoa, että omalla osaamisella on ollut merkitystä tilan arvon kehitykseen. Mutta metsän taloudellinen arvo ei kuitenkaan ole koko totuus. Metsätilan ostaminen olisi ylivoimaisesti elämäni paras ostopäätös, vaikkei metsä olisi tuottanut euroakaan. Erityisen hienoa on ollut tehdä toimia, jotka lisäävät metsäluonnon monimuotoisuutta. Investoinnit – tiet, lannoitukset ja kaluston hankinta – olisi ilman muuta kannattanut jättää tekemättä. Todennäköisesti parhaan taloudellisen tuloksen olisi saanut, jos olisi tehnyt vain välttämättömimmät uudistamisja taimikonhoitotyöt. Todellinen henkireikä Metsänhoitotyöt ovat olleet todellinen henkireikä ja ainoa kuntosali ruuhkavuosien keskellä. Eräs haastattelemani naismetsänomistaja totesikin aikoinaan osuvasti, että ”metsähän on minulla vain kruunulta lainassa”. Yksityishenkilön mahdollisuus omistaa metsää on vain yksi ohikiitävä vaihe ihmiskunnan historiassa. 62 Metsälehti Makasiini TALOUS » KANNATTAAKO METSÄN OSTO. Astamyrsky heinäelokuun vaihteessa vuonna 2010 kaatoi tilalta noin 1,5 hehtaaria hyväkasvuista kol moskehitysluokan kuusikkoa. Jos perheellisen vastuut suinkin sallisivat, mielelläni nukkuisin yötkin metsätilalla. Viidentoista vuoden aikajänteellä niiden merkityksen alkaa jo huomata. Tärkeintä on mielestäni huomioida kaikissa toimissa niiden luontokappaleiden elinolosuhteet, joiden koti metsä on ollut jo vuosisatojen tai tuhansien ajan. Vuonna 2004 istutettu männyntai mikko tilan ostovuonna 2009. Jos varsinaisesta metsätaloudesta ei ole itselle ollut juuri taloudellista hyötyä, on kahden ja puolen tuhannen kuution puunkorjuu ja jalostus kuitenkin tarjonnut työtä joukolle alan ammattilaisia. Metsätilamme olisi luultavasti ollut yhtä hyvä sijoitus, vaikka emme olisi koko omistusaikana tehneet siellä mitään metsätaloustoimia. Tilanne voi muuttua nopeasti. l Sama taimikko vuonna 2019. Näin ei mielestäni kuitenkaan ole. 11396_.indd 62 11396_.indd 62 22.4.2025 14.25.41 22.4.2025 14.25.41.
Metsälehti Makasiini 63 11396_.indd 63 11396_.indd 63 22.4.2025 14.25.43 22.4.2025 14.25.43. Vastaus oli suorastaan virkistävä. Vilkaisin joka tapauksessa, mitä valitsemani ehdokas oli avohakkuuväittämään vastannut. LASTEN ASIOIDEN PERUSTEELLA äänestinkin, en niinkään lähimetsiin liittyvien mielipiteiden vuoksi. Kirjoittajan äänestämä ehdokas ei valitettavasti tullut valituksi kaupunginvaltuustoon.. Jos nyt kuitenkin olisi pakko valita, sanoisin, että pari hyvin harkittua avohakkuuta on parempi kuin pikkukoulun alasajo säästösyistä. Eniten ääniä saanut perussuomalainen naisvaltuutettu piti avohakkuiden välttämistä järkevänä vain asutuksen lähellä. Toisaalta rakentamisen alta metsäalueita vedetään sileäksi, mutta siinä on joka tapauksessa jo kyse alueidenkäytön suunnittelusta ja kaavoituksesta, ei niinkään metsätalouden piiriin kuuluvista hakkuista. SIKÄLI KUN TIEDÄN , asutuksen lähellä avohakkuita ei kotikaupungissani juuri tehdäkään. Aihepiiri herättää kuitenkin jatkuvasti paljon keskustelua ja tunteita myös muissa kunnissa ja kaupungeissa. Kokoomuksen varma läpimenijä piti avohakkuita ilmeisesti ihan kelpo ratkaisuna, mutta ei ollut vaivautunut perustelemaan vastaustaan. Nuoren vihreiden naisvaltuutetun vastausta ei ollut vaikea arvata. Lähiluontoa vai lähikouluja. Poliitikot tietysti mielellään sanovat säästävänsä mieluiten sekä lähiluonnon että lähikoulut. Myös keski-ikäinen demarinainen välttäisi avohakkuita. Toki itse asun luonnonsuojelulailla suojellun lehmusmetsikön laidassa, joka jatkuu täysin rakentamiskelvottomana kosteikkona ja kalliorinteenä. Siksi kysymys varmasti oli vaalikoneeseen päätynytkin. Avohakkuut olivat hänen näkemyksensä mukaan aina tuhoisia ja pahasta. Täältä on helppo huudella lähimetsien hakkuiden vastustajille, että ei kai se nyt niin paha ole, jos jokunen puu poistetaan. Metsätalous tuottaa kotikaupungissani vuosittain miljoonatulot. l KOLUMNI » AINO ÄSSÄMÄKI Kirjoittaja on metsänomistaja, jonka mielestä relaskooppi on edelleen oikein kelvollinen työkalu. KUNTAVAALIEN JÄLKIMAININGEISSA tutkailin läpimenneiden valtuutettujen kantoja kotikaupunkini Jyväskylän kohtalaisen merkittävän metsäomaisuuden hoitoon. Näinä kaikkien alojen asiantuntijoiden aikoina on pidettävä hyvin rohkeana sitä, joka uskaltautuu luottamaan ammattilaisten ratkaisuihin. Eniten ääniä kahminut keskustaa edustava ääniharava oli antanut väitteeseen jokseenkin kryptisen perustelun, jonka kaiketi saattoi tulkita tarkoittavan samaa kuin ”molempi parempi”. Useimmiten julkisyhteisöjen metsäomaisuuteen mahtuu myös etäällä sijaitsevia alueita, joissa hakkuut eivät tuhoa kenenkään lenkkipolkuja. Hän kertoi luottavansa siihen, että metsäasiantuntijat tekevät kunkin kaupungin omistaman metsikön kohdalle juuri kyseiseen kohteeseen metsänhoidollisesti parhaiten sopivat ratkaisut. Niillä ylläpitää helposti useampaa pienehköä koulua ja päiväkotia. Nuori vasemmistolainen nainen oli avohakkuita vastaan ja piti metsäalueita jopa kunnan vetovoimatekijänä. Poliitikot tietysti mielellään sanovat säästävänsä mieluiten sekä lähiluonnon että lähikoulut. Tarkastelun saattoi toteuttaa tutkimalla vastausta Ylen vaalikoneen väitteeseen: ”Kuntani tulisi välttää avohakkuita omistamillaan metsäalueilla”
Valitettavasti ei. Se voi vähentyä jossain vaiheessa, mutta lämpenevässä ilmastossa se ei häviä meiltä mihinkään”, sanoo Luken tutkija Tiina Ylioja. Valtakunnan metsien inventoinnista (VMI) kerätyt tiedot osoittavat, että talousmetsien laatua alentavien kirjanpainajatuhojen pinta-alat laskivat runsaasta 60 000 hehtaarista alle 40 000 hehtaariin. METSÄTUHOT » NELJÄKYMMENTÄ prosenttia. 64 Metsälehti Makasiini 11432_.indd 64 11432_.indd 64 22.4.2025 14.27.35 22.4.2025 14.27.35. Kirjanpainaja on tullut jäädäkseen. Näin paljon kirjanpainajatuhot laskivat viime vuonna edellisvuodesta, selviää Luonnonvarakeskuksen uudesta metsätuhoraportista. ”38 000 hehtaaria kirjanpainajatuhoja kertoo siitä, että niitä on. Tuhopinta-alat laskivat, mutta kirjanpainajakanta on edelleen korkealla, Luonnonvarakeskuksesta kerrotaan. Joko metsänomistaja voi huokaista helpotuksesta. Myös Metsäkeskukselle tulleissa metsänkäyttöilmoituksissa hyönteistuhohakkuiden pinta-alat laskivat viime vuonna muutamalla sadalla hehtaarilla edellisvuodesta. TEKSTI TIIA PUUKILA SE PP O SA M U LI KIRJANPAINAJA TULLUT JÄÄDÄKSEEN Runsastuessaan kirjanpainaja pystyy kuivattamaan tukkikokoisia kuusia pystyyn
Lähde: Luke/VMI Kirjanpainajatuhojen määrä hehtaareina 2009 2011 2013 2015 2017 2019 2021 2023 -24 Tuoreen kirjanpainajan iskeymän tunnistaa kahvinporomaisesta purusta. Kevään ja alkukesän säät ratkaisevat, minkälainen kirjanpainajavuosi on luvassa. ”Suuruusluokka on varmaan oikea, mutta yhden vuoden lukemaan ei kannata hirttäytyä. Vielä on liian aikaista tulkita, mihin suuntaan kirjanpainajatuhojen kehitys kääntyy. Yliojan mukaan paniikkiin ei ole aihetta. Viime vuonna tämä ei vielä näkynyt yhteenlasketuissa tuhopinta-aloissa: abioottiset tuhot, selkärankaisten ja hyönteisten aiheuttamat tuhot sekä taudit vähenivät edellisvuodesta. Kun se on päätöksessä, tiedetään enemmän.” Lakirajat eivät aina toimi Viime kesä oli Suomen säähavaintohistorian neljänneksi lämpimin ja kirjanpainajalle suosiollinen. Suomen mittakaavassa kirjanpainajajakanta on edelleen korkea. En silti nähnyt, että parveilu olisi ollut sen räjähtävämpää kuin aiemmin.” Viime kesän lämpösumman seurauksena metsissä voi olla talvehtimassa runsaasti kirjanpainajia. Mutta lämpöisinä vuosina näin ei välttämättä käy”, Ylioja muistuttaa.. ”Parveilu oli runsasta ja meillä oli ennätyspitkä kesä. l 10000 20000 30000 40000 50000 60000 70000 80000 Tuhopinta-alat edelleen suuret Vaikka talousmetsien laatua alentavat kirjanapainajatuhot laskivat viime vuodesta, on tuhoja edelleen enemmän kuin vuosina 2009-2022. ”Pudotus on vuositasolla yllättävän suuri”, toteaa Luken erityisasiantuntija Heikki Nuorteva. Metsälehti Makasiin 65 11432_.indd 65 11432_.indd 65 22.4.2025 14.27.37 22.4.2025 14.27.37. Valtakunnan metsien inventoinnin mukaan metsien laatua alentavat puustotuhot laskivat talousmetsissä yhteensä 1,4 miljoonaa hehtaaria vuoteen 2023 verrattuna. Vaikka tuhopinta-alat viime vuonna tulivat alaspäin, on kirjanpainajatuhoja edelleen enemmän kuin vuosina 2009–2022. Kun inventoijat saapuvat, ei tuho välttämättä ole koealalla havaittavissa. Merkittävin syy tuhopinta-alojen laskuun ovat lumituhot, joita havaittiin viime vuonna 750 000 hehtaaria edellisvuotta vähemmän. Kun raja ylittyy, uhka kirjanpainajan leviämisestä eläviin kuusiin on selvästi kohonnut. Koealat myös vaihtelevat vuosittain ja mitatut tuhot voivat olla edellisvuosilta. Nyt alkoi uusi inventointikierros (VMI 14). Tuhojen määrä on alhaisin yli viiteentoista vuoteen. Yhteensä metsiköiden laatua alentavia tuhoja esiintyi kolmella miljoonalla hehtaarilla eli alle 16 prosentilla talousmetsien pinta-alasta. SE PP O SA M U LI METSÄTUHOJA HISTORIALLISEN VÄHÄN MUUTTUVAN ilmaston odotetaan lisäävän hyönteisja sienituhoalttiutta. Metsäkeskukselle ilmoitettujen hyönteistuhoalojen lasku selittynee sillä, ettei pienimpiä tuhoja enää ilmoiteta metsänkäyttöilmoituksissa. Esimerkiksi vuoden 2023 ennätyskorkeisiin kirjanpainatuhoihin on luultavasti vaikuttanut vuoden 2018 kuiva ja kuuma kesä, ja mitattu tuhopinta-ala voi olla useamman vuoden summa. Laskuun on voinut vaikuttaa myös mittaajien väliset erot. On kuitenkin hyvä tiedostaa, ettei lakirajoihin aina voi luottaa. ”Kun toimit lain mukaan, vältät kirjanpainajien leviämisen metsään. Kesän 2024 lämpösummakertymät osoittivat, että metsätuholain kuorellisen puutavaran poistopäivämäärät jäivät kirjanpainajien kehityksestä monin paikoin jälkeen. Yksittäisten vuosien perusteella lakirajoja ei käydä muuttamaan. Luonnonvarakeskuksen kirjanpainajaseurannassa kirjanpainajien yhteenlaskettu määrä pyydyksissä ylitti riskirajan 12 paikkakunnalla. Tuhoja vaikea ajoittaa Ylioja muistuttaa, että valtakunnan metsien inventointia ei ole kehitetty kirjanpainajatuhojen seurantaan. Lisäksi on muistettava VMI:n otantaverkon suhteellinen harvuus ja koelalamittausten ajankohta joidenkin tuhoaiheuttajien suhteen, minkä seurauksena vuosittaisissa tuloksissa on otannasta johtuvaa vaihtelua
Männynkylvön onnistumista tarkasteltiin tällä juttupalstalla edellisen kerran vuonna 2022. Kylvöllä tavoiteltiin suurta taimimäärää, joka kestäisi paremmin hirvien hampaissa. Lehtipuiden kärsimät hirvituhot osoittavat, että mäntyjen karkoteainekäsittelyä kannattaa jatkaa. Männyntaimet ovat SITTENKIN MÄNTYTAIMIKKO Ravinteikkaaseen maahan kylvetty männikkö lähti kasvuun yskähdellen. Nyt tulevaisuus näyttää jo lupaavalta, vaikka hirvistähän se lopulta riippuu. Tai pääosin pääsee, sillä männynkylvön tulos on epätasainen. Hirvet ovat taittaneet lehtipuuntaimien päärangan ja syöneet latvaa sekä oksasilmuja. Tuolloin näkymä oli vielä melko paljas. YHDEKSÄN vuotta sitten metsäkone kylvi kaakkoissuomalaiselle hakkuuaukolle männynsiemeniä. Lampaanrasvaan perustuvaa syönninestoainetta on ruiskutettu männynlatvoihin jo useana syksynä. Tiheitä männyntaimiryppäitä saatiinkin, vaikka kokonaistulos on epätasainen. Syykin sille löytyy. Tämä talvi paljasti kuitenkin pahan ennakkoaavistuksen todeksi: rauduskoivuilta ja muilta lehtipuuntaimilta on pantu niskat nurin. Koneen kylvämistä siemenistä nousseet männyntaimet on saatu pelastettua hirvien hampailta levittämällä aktiivisesti Trico-hirvikarkotetta. Kolmessa kesässä taimet ovat nousseet silmien tasalle täyttämään maisemaa. TEKSTI JA KUVAT VALTTERI SKYTTÄ 2022 2016 66 Metsälehti Makasiini LUONNOSSA » ENNEN & NYT 11431_.indd 66 11431_.indd 66 22.4.2025 14.28.32 22.4.2025 14.28.32. Paha aavistus toteutui Epätasaisen uudistamistuloksen vuoksi luontaisesti syntyneitä lehtipuita olisi kaivattu täyttämään aukkopaikkoja. Kolme vuotta sitten alueelle tehtiin taimikon varhaisperkaus raivaussahalla. Alueen maaperä oli männynsiementen kylvämiselle turhan ravinteikasta ja hienojakoista: pintarouta eli rouste tappoi pieniä männyntaimia ensimmäisinä vuosina. Kaikki männyntaimia pidemmät lehtipuuntaimet kaadettiin, pieniä lehtipuuntaimia säästettiin vain selkeisiin aukkopaikkoihin. Etukasvuinen lehtipuusto lisää Luonnonvarakeskuksen mukaan hirvituhoja mäntytaimikossa. Nyt siellä pääsee kävelemään parimetrisen taimikon keskellä
l 2022 2025 ~ ~ Maan kattavin markkinapaikka. ONKO SINULLA KUVAPAREJA, josta näkyy metsän kehitys. Yli tuhannen euron kustannus siis. Raivauksen ajankohtaa voinee ryhtyä pohtimaan viiden vuoden päästä.. Sen näkee kenties taimikon harvennuksessa. Mitä hirvien katkomista lehtipuista tulee. Kuvat voi lähettää osoitteeseen Metsälehti, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki tai sähköpostilla makasiini@metsalehti.fi. Maksamme julkaistuista kuvista palkkion. nyt noin kaksimetrisiä. Hirvituhon riski laskee lopullisesti vasta 4–5 metrin pituudessa. Liitä mukaan tiedot kuvien taustasta ja yhteystietosi. Tricon aineja levityskustannukset ovat vuosittain reilut 100 euroa, ja käsittelyvuosia kertynee kymmenkunta. Tätä toista raivauskertaa on viivästytettävä, jotta männyt ehtivät kasvaa karkuun hirvien hampailta. Näin on arvioinut myös Luonnonvarakeskus. Meillä metsätilakauppa käy! Metsälehti Makasiini 67 11431_.indd 67 11431_.indd 67 22.4.2025 14.28.33 22.4.2025 14.28.33. Kiinnostavimmat kuvat julkaistaan. Lähetä ne meille Metsälehteen
TEKSTI MARJO NÄKKI KUVAT JUHA METSO 68 Metsälehti Makasiini METS0 & NÄKKI » 11401_.indd 68 11401_.indd 68 22.4.2025 14.29.29 22.4.2025 14.29.29. PELKO POIS Kyy on Suomen väärinymmärretyin eläin, sanoo kyykuiskaaja Mikko Turunen. Käärmeen kohtaamisessa pelko on usein turhaa, mutta varovainen kannattaa aina olla
Metsälehti Makasiini 69 11401_.indd 69 11401_.indd 69 22.4.2025 14.29.31 22.4.2025 14.29.31
”Kyy ei vaani ihmistä. Ne tekivät vaikutuksen. Kyiden tappaminen, häirintä, vahingoittaminen ja pyydystäminen ovat lailla kiellettyjä. Tällaisessa paikassa on tyypillisesti sekä kalliota että kosteikkoa. Käärmeen hän vie luontoon paikkaan, jossa se viihtyy. Kivien väliin se pääsee turvaan ja kalliolle lämmittelemään.” Mikko Turusen varusteisiin kuuluvat roskapihdit, joilla kyyn voi hellästi ohjata kangaspussiin. Rakkaus lajiin syntyi samoina kesinä. ”Kosteikosta se löytää ravintoa ja juotavaa. Luomiskertomuksessa käärme pettää Eevan paratiisissa, seikkailuelokuvissa sankari painii jättimäisen kuristajakäärmeen kanssa ja luontodokumentissa boa nielaisee ihmisen. ”Kyy on Suomen väärin ymmärretyin ”Kyy ei vaani ihmistä. Kerran Turunen oli kääntämässä traktoria pihassa ja huomasi korkealta pukilta kahdeksan kyytä ojassa. Pureman jälkeen on kuitenkin suositeltavaa hakeutua terveyskeskukseen ja tiputukseen, jotta uhrin munuaiset pääsisivät vähemmällä. Kotoinen kyy on kuitenkin hieman toista maata. Mummo ei ollut matelijasta moksiskaan, mutta naapurin tytär oli. Hänet tai jonkun muun ryhmän noin kolmestakymmenestä aktiivista voi hälyttää paikalle, jos haluaa kyyn pois pihamaaltaan. Ainoa poikkeus on, jos kyy ilmaantuu pihapiiriin. Turunen halusi oppia lisää. ”Tytär oli niin hysteerinen, että luulin saavani heinähangosta päähän”, hän muistelee. Partion kutsuminen on maksutonta, mutta tilaaja voisi maksaa tulijalle bensakulut. Kyypartio koostuu vapaaehtoisista, joilla on kokemusta käärmeistä. Se puree vain puolustautuakseen.” eläin”, Turunen sanoo. K UN Mikko Turunen vietti lapsuutensa kesiä mummolassa Pohjois-Karjalassa, pihapiirissä seikkaili usein kyy. ”Kyypartioon voi ottaa yhteyttä, jos kyy on siellä vielä seuraavana päivänä. Se puree vain puolustautuakseen.” Kyypartio paikalle Pelon kanssa pitäisi oppia elämään viimeistään nyt, kun kyy on rauhoitettu. Usein se on vain ohikulkumatkalla”, Turunen kertoo. Kun tytär hakkasi kuoliaaksi kotiportaille ilmaantunutta kyytä, Turunen pelästyi. Kyyn purema on harvoin hengenvaarallinen. Silloin sen voi siirtää pois. Pelko kulkee selkärangassa ja sukupolvelta toiselle. Hän istui tuntikaupalla metsässä ja seurasi kyiden liikkeitä. 70 Metsälehti Makasiini METS0 & NÄKKI » 11401_.indd 70 11401_.indd 70 22.4.2025 14.29.32 22.4.2025 14.29.32. Ympäristöministeriön päätös asiasta tuli viime keväänä. Hän ottaa kyyn kiinni koukulla tai ottimilla ohjaten, sipaisee eläimen haaviin ja sitten kangaspussiin. Kerran Suomessa on tavattu metrinen yksilö. Turunen perusti kymmenen vuotta sitten sosiaaliseen mediaan Kyypartio-nimisen ryhmän. Kun Turunen ilmaantuu paikalle, hän lähestyy kyytä varjopuolelta, jolloin se ei huomaa vihollista. Kooltaan kyy on yleensä 60–80 senttiä. Väärinymmärretty Monelle suomalaiselle kyy on kauhistus
Metsälehti Makasiini 71 11401_.indd 71 11401_.indd 71 22.4.2025 14.29.33 22.4.2025 14.29.33. Väristä voi päätellä kyyn sukupuolen. Sinertävät ja harmaat ovat yleensä koiraita ja ruskeat naaraita
» KÄÄRMEENKARKOTTIMET värisevät vain pienen matkan päähän, joten niistä ei ole paljoa apua. Kaksihaaraisuus tehostaa hajuhiukkasten keruuta. » MUURAHAISKEKO tai siili eivät pidä kyytä poissa. » TUHKA tai kalkki eivät pysäytä kyytä. Muurahaiset syövät jo kuolleen kyyn. 72 Metsälehti Makasiini 11401_.indd 72 11401_.indd 72 22.4.2025 14.29.34 22.4.2025 14.29.34. » KOIRIEN ja kissojen aitauksien alalaita kannattaa vuorata tiheällä verkolla. NÄIN ESTÄT KYYN TULON » PIDÄ piha puhtaana ja ruoho lyhyenä, jotta kyyllä ei ole piilopaikkoja. METS0 & NÄKKI » Käärme haistaa kielellään. » KYY viihtyy esimerkiksi varjoisissa välipohjissa ja risukasoissa. Siili on yöeläin, ja yöllä kyy lepää. » VUORENKILPI on hyvä piilopaikka kyylle, samoin penkeissä käytettävä kivimassa
Myös rantakäärme on rauhoitettu, mutta laajemmin kuin kyy. l Metsälehti Makasiini 73 11401_.indd 73 11401_.indd 73 22.4.2025 14.29.35 22.4.2025 14.29.35. Koirat voivat puolelta toiselle loikkiessaan sattua pakenevan kyyn eteen, silloin saattaa käydä vahinko. Mutta on niitäkin, jotka ovat pitäneet häntä hulluna ja toivoneet kyiden sukupuuttoa. Kissa tappaa enemmän Turusen toiminta kyykuiskaajana on herättänyt ennen kaikkea huojennusta. Turusen viesti on, että kyyn kanssa voi oppia elämään. Siitä asennosta se ei pääse puremaan eikä myöskään silloin, kun se on suorassa. Käärmeet voivat luoda pallon, jossa on useita yksilöitä. Näin se suojelee itseään uhrin mahdollisilta puolustautumisyrityksiltä. Rantakäärme munii. Vedessä ne eivät pure kuin kohteeseen törmäämällä. ”Usein käärme löytyy puusta silloin, kun maa on sille liian kuuma.” Koiraat keväthangilla Kyy on vaihtolämpöinen eläin. ”Ja jos se tapahtuu, suosittelen saman tien lottoamista” Turunen sanoo tilanteen epätodennäköisyyttä korostaen. Siksi sen voi nähdä aamulla kivellä lämmittelemässä. Keväällä paritellut naaras synnyttää poikaset vasta elo-syyskuussa. Jos käärme on kerällä, se lämmittelee. Kyyn vauhti on sellainen, että jo yhdellä askeleella ihminen on päässyt sitä karkuun. ”Jo pieni liike sekoittaa kyyn kyvyn toimia. Koko käsivarsi oli turvoksissa kaksi viikkoa. Pysy rauhallisena Kun Mikko Turusen näkee kulkemassa reppu selässä ja siihen kiinnitetyn kangaskassin, hän on kyyn siirtomatkalla. Mustakyy voi olla molempia. Ensimmäiset kyyt ilmaantuvat jo keväthangille. ”On sanottu, että kissa tappaa paljon enemmän kuin kyy, mutta vain toinen niistä kuuluu Suomen luontoon.”. Toki se voi livahtaa nopeasti turvaan kivenkoloon tai portaiden väliin. Kyy osaa siis kiivetä puuhun saaliinsa perässä. Medialle kyyn vapauttamista esitellessään hän otti kyyn niin monta kertaa uudelleen kiinni, että lopulta se puri sormesta ja lujaa. Toki hänelle itselleenkin on kerran käynyt vahinko. Pääasia on, että ihminen itse pysyy rauhallisena,” Turunen sanoo. Sen jälkeen tosin jyrsijät saisivat mellastaa mielin määrin. Kyy on itse lintujen ravintoa, joten se ei jää avoimille paikoille pitkäksi aikaa. Milloin kyy iskee. Sitä tai sen munia ei saa edes siirtää ilman ely-keskuksen lupaa. Jokaisella siirtoreissullaan hän jää puhumaan ihmisten kanssa. ”Se oli kai jo todella kyllästynyt minuun ja tyhjensi koko myrkkyvarastonsa sormeeni.” Turunen kävi asianmukaisesti tiputuksessa. Kyyt myös uivat. Joskus ne sähisevät kiukuspäissään. Sitten vain kansi kiinni. Kyy ei vaani. Kyy syö kerran viikossa – etupäässä pieniä jyrsijöitä, sammakoita ja linnunpoikasia, joita se voi hakea vaikka linnunpöntöstä. Iskuun valmistautuessaan kyy on s-kirjamen muodossa lihakset jännittyneinä. ”Opastan mielelläni, miten kyyn voi omatoimisesti ja turvallisesti siirtää.” Kyyn kiinniottamiseen riittää pieni harava, jolla se ohjataan ämpäriin. Kun koiras on saanut siemenensä itämään, kyyt hakeutuvat parittelemaan. Kyy ei kykene iskemään kuin kolmanneksen pituudestaan. Koiras on väriltään harmaa tai vihertävä, naaras punertava, ruskehtava tai oranssiin taittava. Metsästäessään se puree ensin uhriaan ja seuraa sitä sitten matkan päästä. Ruokalistalle jyrsijöitä Kyy ei hakeudu talojen tai mökkien sisään muuten kuin saaliin perässä. ”Usein käärme löytyy puusta silloin, kun maa on sille liian kuuma”, Turunen kertoo. Ne ovat koiraita, jotka tarvitsevat lämpöä sperman tuotantoon. Se poistuu paikalta heti, kun se tuntee kehossaan maan tärähtelyt askelista. Neuvoja annetaan myös puhelimessa. Kyyn vartalon läpimitta on vain muutamia senttejä, mutta joskus se painautuu littanaksi kiveä vasten saadakseen lisää lämpöä
Matti Pakarinen pitää länkija luokkivaljastusta hevosen kannalta parhaana vedätystapana. Niitäkin Pakarinen on tehnyt useita. Se on länkien kohouma, joka asettuu lavan liikkumattomimpaan osaan, olkapääkuoppaan. Puuosat ovat ikuiset. MITTOJEN MUKAAN Länkiin tarvitaan jyrkkä juurimutka ja käyrärunkoinen koivu, länkimestari Matti Pakarinen tietää. Vanhat länget eivät enää useinkaan kelpaa kuin peilien pokiksi. Hän on tehnyt länkiä monenrotuisille hevosille, poneille, poroille, lehmille, sonneille ja koirille. 11404_.indd 74 11404_.indd 74 22.4.2025 14.30.38 22.4.2025 14.30.38. Pakka väärin, länget kurkkuun Länget tehdään räätälimitoilla. Sittemmin ruokinta on parantunut, eikä hevosia ajeta yhtä lailla luiseviksi. Jalostuksellakin on osansa siihen, että kaulat ovat pyöristyneet. Mukana tuli myös aromikas tuoksu. Länkien suosio on nousussa sekä harrastehevosilla että ravihevosten treenauksessa. Kotiteollisuuskoulun ja veneenrakentajaopin käynyt artesaani on toiminut yrittäjänä jo 42 vuotta. TEKSTI MIKKO HÄYRYNEN KUVAT MATIAS HONKAMAA Ainespuuna arvoton mutkatyvi on länkimestarille arvopuuta. Entisempään aikaan hevoset olivat laihakaulaisempia ja olkapäisempiä, joten längistä tehtiin suoria. Aikoinaan länget tuotiin yöksi tupaan ja nostettiin naulaan kuivumaan. ”Länget ovat valjaiden kallein osa ja voineet maksaa enemmän kuin huono hevonen”, Pakarinen kertoo. Pakarinen aloittaa mittaamisen pakasta eli palapahkasta. 74 Metsälehti Makasiini » TUOTE & TEKIJÄ RAUTALAMPINEN Matti Pakarinen on tiettävästi maan ainoa ammattimainen länkiseppä
”Kallis hevonen ansaitsee parhaat valjaat. On tärkeää löytää puu, jolla on mahdollisimman jyrkkä juurimutka. ”Sopivien juurenniskojen löytäminen on haeskelussa, koska pitää etsiä niin jyrkkä mutka kuin vain koivun juuressa voi olla. Keltaisia ja mustia Länget ovat hevosen asuste. Täydellinen länkipaketti maksaa 850 euroa. Paitsi hevosen hallinnan vuoksi, myös siksi, että ohjakset eivät hankaa patjaa eivätkä rahkeita eli aisan luokkiin kiinnittävää nahkaa. Lopulta länget voivat kuitenkin klonksua väljyyttä. 11404_.indd 75 11404_.indd 75 22.4.2025 14.30.41 22.4.2025 14.30.41. Länkipareja voi syntyä jopa satakunta vuodessa, mutta määrät vaihtelevat. Huonot valjaat ovat turvallisuuskysymyskin.”. Orihevosilla on taipumus painaa päätä alas. Huonot länget hiertävät ja hevosen olkapäät voi pilata paukamille muutamassa tunnissa. Ajon myötä kaulalta häviää rasvaa, joten längistä pitää tehdä vähän pikkuiset. Juurimutkasta längen nokka Länget tehdään koivusta. Metsälehti Makasiini 75 ”Pakan paikka määrittää, miten länget asettuvat eli istuvat hevoselle. Juurimutkasta tulee längen nokka eli kaulan alapuolella oleva mutka, ja luja syyrakenne kiertää längen muotoisesti. l Pakarinen sahaa länkiaihiot sadan millin paksuuteen ja laittaa sitten kuivumaan. Valjastettaessa länkien nokat sidotaan rinnusremmillä. Pakarinen sanoo, että vaikeinta on tehdä länget hevoselle, joka odottaa länkiä ajamattomana ja lihavana. Patjat eli pehmusteet eli hamutat tehdään paksusta huovasta. Parhaiten niitä löytää peltokoivikoista ja ojien penkoilta.” Mutkaiset länkipuut ovat metsän huonoimpia puita, jotka tuskin kelpaavat edes kuitupuuksi. Perinteisesti on käytetty siankarvaa, mutta eipä karvaisia sikojakaan enää ole. Pakarinen laittaa orien länkien suitsirenkaat ylös, jotta hevoselle saadaan ryhtiä. Runko kaadetaan ensiksi rinnankorkeudelta, jotta runko ei kaatuessaan revi juurenniskaa rikki. Metsätöissä hevonen voi reagoida jo siihen, että jos länkien patjassa on neulasia. Keltainen tai musta ovat vanhastaan olleet länkien värejä, mutta paljon kysytään myös karpalonpunaista. Rungot Pakarinen sahaa vannesahalla satamillisiksi aihioiksi, jotka laitetaan kuivumaan. Kun koivulla on rinnankorkeusläpimittaa kymmenen senttiä, siitä saa yhden länkipuun eli länkien toisen puolikkaan. Korkealle kiinnitetty suitsirengas antaa oriiden käyntiin ryhtiä. Monesti ne menevät haloiksi, mutta Pakariselle ne ovat arvopuuta. Jos pakka on väärin, niin länget nousevat herkästi kurkulle ja pitkät länget lavoille.” Luiskakaulaisella hevosella pakka on pienempi, olkapäitä omaavalla isompi. Suitsirenkaita kaikki eivät käytä, mutta Pakarinen käyttää
Metsän arvo -palvelu on avoin ja kaikille ilmaiseksi käytettävissä osoitteessa metsanarvo.fi. Työryhmän mukaan tietopyyntöjen käsittelyä on nopeutettava. Myös puunostajat hyödyntävät tätä samaa tietoa. Metsän arvo -palvelu on tehty metsänomistajan tueksi käytännön päätöksentekoon. Sen avulla metsänomistaja voi paikallistaa ja turvata luonnonarvot omissa metsissään. Tieto löytyy Metsän arvo -sivuston päävalikon kohdasta “Tekijät”. Palvelu paikallistaa kiinteistön monimuotoisimmat kuviot ja piirtää ne kartalle. Metsän arvo -palvelu on yksi tällainen mekanismi. Luonnonarvojen huomioiminen on useimmille metsänomistajille tärkeää – ja lisäksi myös taloudellisesti järkevää. Metsän arvo -palvelun arvio luonnon arvosta on suuntaa antava ja luonnonarvot on aina tunnistettava maastossa. HELI VIRTANEN RAAKKUPAIKAT JULKISIKSI. Maaja metsätalousministeriön sekä ympäristöministeriön perustamassa työryhmässä oli laaja edustus metsäja ympäristöalan valtionhallintoa ja valtionyhtiöitä, myös Metsälehden omistava Tapio-konserni. Metsän arvo -palvelu kertoo, miten metsänomistaja voi ansaita luonnonarvoilla jo nyt ja tekee esimerkiksi ympäristötuen hakemisen metsänomistajalle erittäin helpoksi. Tulevaisuudessa maksetaan yhä useammin luontoarvojen säilyttämisestä ja luonnonarvomarkkinat kehittyvät vauhdilla. Se on kuitenkin mainio työkalu aloittaa oman metsän monimuotoisuuteen tutustuminen. Luo tunnukset ja aloita. Jos lajien esiintymätieto olisi julkista, se voitaisiin tuoda esimerkiksi Metsään.fi-palveluun. Sitä alettaneen selvittää Lajitietokeskuksessa viranomaistyönä. Osallistu keskusteluun Metsälehden keskustelupalstalla. Palvelun taustalla oleva laskenta on kuvattu Compensate-säätiön sivuilla. Viime elokuussa paljastui, että Stora Enson työmaalla Suomussalmella oli ajettu toistuvasti metsäkoneella raakkujoen yli. ”Eri toimijat ovat vahvasti yhtä mieltä siitä, ettei Suomussalmen kaltainen tragedia saa toistua”, ylijohtaja Tarja Haaranen ympäristöministeriöstä toteaa tiedotteessa. VASTAUS Matti Kärkkäisen kolumnissa “Internetin kyseenalainen metsäopastus” (Metsälehti 7.4.2025) Metsän arvo -palvelun toteuttaja jäi mysteeriksi. ANNUKKA VALKEAPÄÄ Kirjoittaja on Compensate-säätiön toiminnanjohtaja “TUNTEMATON TAHO” ILMOITTAUTUU VOITAISIINKO raakkuesiintymien salassapitokiellosta luopua. metsalehti.fi/rekisteroidy Polku omaan metsään » PILKKEET 76 Metsälehti Makasiini 11405_.indd 76 11405_.indd 76 22.4.2025 14.32.44 22.4.2025 14.32.44. H A N N U H U TT U Mitä metsästä puhutaan juuri nyt. Säätiö kehittää mekanismeja, joilla eri toimijat voivat kantaa vastuuta ympäristöstä. Aineisto on saatavilla Lajitietokeskuksen Laji.fi-palvelussa. Kuten Kärkkäinen kolumnissaan mainitsee, Metsän arvo -palvelu perustuu samaan avoimeen metsävaratietoon kuin Suomen metsäkeskuksen ylläpitämä Metsään.fi-sivusto. Ehdotus on peräisin ministeriöiden työryhmältä, joka etsi talven aikana keinoja raakun eli jokihelmisimpukan ja muiden suojeltujen lajien esiintymispaikkojen turvaamiseksi. Tällöin metsänomistaja pystyisi ottamaan lajit huomioon jo hakkuita ja metsänhoitotöitä suunnitellessaan, eikä vasta metsänkäyttöilmoituksen jätettyään. Compensate-säätiö hillitsee ilmastonmuutosta ja luonnon köyhtymistä sekä muita ihmisen aiheuttamia ympäristövaikutuksia. Palvelun on toteuttanut Compensate-säätiö. Seuraavaksi ministeriöt ovat kutsumassa sidosryhmät tapaamiseen, jossa pohditaan, miten toimintatapoja on muutettava, jotta luontoarvot saadaan turvattua metsänkäsittelyssä. Työryhmä ehdottaa lisäksi, että Lajitietokeskus alkaa päivittää ja ylläpitää paikkatietoaineistoa, joka on välttämätöntä viranomaisten, hakkuuoikeuden haltijoiden ja maanomistajien toiminnalle
PURU lentää ja avolavamaasturit matavat aamuyön pimeydessä metsäautoteillä Nelosen uudessa Savotta-realitysarjassa. Savotan ovat ohjanneet Kimmo Yläkäs ja Petrus Markkula. Mitä metsästä puhutaan juuri nyt. Sarjan ensimmäisessä jaksossa käydään METSÄAMMATTILAISTEN ARKEA SOHVAPERUNOILLE Uusi Savotta-tv-sarja seuraa metsäihmisiä eri puolilla Suomea. Osallistu keskusteluun Metsälehden keskustelupalstalla. Sarjan on Neloselle tuottanut helsinkiläinen Filmbutik Oy. Sarjan tunnetuimmat hahmot ovat nykyisin metsäyrittäjinä toimivat Tero Pitkämäki ja Antti Ruuskanen. Luo tunnukset ja aloita. MIKKO RIIKILÄ » PILKKEET » PILKKEET 11405_.indd 77 11405_.indd 77 22.4.2025 14.32.46 22.4.2025 14.32.46. Käsikirjoituksen ovat laatineet Pasi Riiali ja Kimmo Paananen, he ovat myös sarjan vastaavat tuottajat. Ex-keihäsmiesten ohella Savotta seuraa omasta yrityksestä haaveilevaa metsäkoneen kuljettaja Riitta Molkoselkää Kittilässä, UPM:n metsäasiakasvastaava Annastiina Sydänmaanlakkaa Taavetissa, vaikeiden puiden kaatamiseen erikoistunutta metsuriryhmää Haminan suunnalla sekä metsäkoneen kuljettajiksi opiskelevien Mehtälän ja Kankaan kohtaamia haasteita. Tuottaja on Soili Lumiaho. Opiskelija Kangas tuskailee edellisen iltavuoron jäljiltä metsäkoneen kyytiin jääneen sekakuorman purkamisen kanssa. Sarjan ensimmäinen jakso esitettiin Nelosella tällä viikolla, kaikkiaan savotantekijöitä päästään seuraamaan kuuden jakson verran. Lajityypinsä mukaisesti Savotta seuraa metsäihmisiä lyhyissä välähdyksissä eri puolilta Suomea. metsalehti.fi/rekisteroidy Polku omaan metsään muun muassa Ruuskasen Antin kanssa Keiteleen Puupäivillä, tehdään puukauppaa Kymenlaaksossa ja ajetaan ensiharvennuspalstan puita Kittilän perukoilla
Saalistavat linnut ja nisäkkäät ovat liikkeellä silloinkin. Tietävätkö ne, minkä värisiä ovat. fi/lukijakysely. Voit vastata kyselyyn verkkosivullamme osoitteessa www.metsalehti. MISTÄ PIDIT ARVONTA! » PILKKEET KAIKKIEN eläinten täytyy nukkua välillä. Lepo voi kestää useita vuorokausia, jos säät ovat huonot. Toukka koteloituu rungolle kaarnan rakosiin tai maahan karikkeen joukkoon. Mutta kuinka lentävät hyönteiset osaavat hakea hyvän piilon. Monet lajit piiloutuvat kuitenkin rungolle, ja silloin tarvitaan hyvä suojaväri. Kaikkien toukokuun 11. JO RM A PE IP O N EN MIKÄ oli mielestäsi tämän numeron kiinnostavin artikkeli. Pikkutoukka aloittaa elämänsä syksyllä jyrsimällä haavan tai pajujen nuoria versoja ja jatkaa ruokailua syömällä silmuja, pajuilla erityisesti ”kissoja”. Perhonen ei ole harvinainen, mutta kuinka moni metsän kulkijoista on sen nähnyt. Kuvan haaparunkokääriäinen piiloutuu erinomaisesti jäkälien kirjomalle rosoiselle kuorelle. Hyvästäkään suojaväristä ei ole iloa, jos eläin ei osaa hakeutua oikeaan ympäristöön. Entä mikä kiinnosti kaikkein vähiten. Melkein kaikilla eläimillä on jonkinlainen suojaväri, joka kätkee lepäävän eläimen. Hyönteisille suojaväri on vielä tärkeämpi. Maaekosysteemissä poikkeuksia ovat lähinnä urokset, joiden pitää vakuuttaa omaa erinomaisuuttaan päästäkseen parittelemaan – hyviä esimerkkejä ovat riikinkukko ja fasaani. päivään mennessä vastanneiden kesken arvomme palkinnoksi Silky Gomboy Curve 210-8 -taittosahan. Osoite on Metsälehti Makasiini, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki. Siksi useimmat eläimet hakeutuvat suojaiseen paikkaan lepäämään. MISTÄ PIDIT. . Aikuinen lentää kesällä. Palkintona olleen vesurin voitti Rauli Vuorenniemi Kuopiosta. Myös postikortilla tulleet vastaukset osallistuvat arvontaan. Usein tässä yhteydessä puhutaan valkoisesta jäniksestä lumettomassa ympäristössä, mutta kyllä jänis tietää värinsä ja osaa etsiä viimeisen lumilaikun. Kun sekin sulaa, hakee jänis suojaa kivenkolosta tai tuuhean kuusen alta. Mitä paremmin hyönteinen on kätkeytynyt, sitä suurempi on selviämisen mahdollisuus. l SEPPO VUOKKO PIILOTTELUN TAITO Haavan monimuotoisuutta: muutaman sentin mittaisella kuva-alalla on ainakin kuusi jäkälälajia ja yksi perhonen, haaparunkokääriäinen. Viime numeron suosituin artikkeli oli akkusahojen vertailu ”Onko tässä akkusahojen ykkönen?”. Lehtiä syövät toukat ovat vihreitä tai sillä tavoin raidallisia ja täplikkäitä, että toukan muotoa on vaikea hahmottaa. Sitä tehostetaan usein poikkeavalla asennolla. Lyhyen teränsä ansiosta se sopii erityisen hyvin tiheästi haarautuneiden puiden leikkaamiseen. Lepovaihe on kuitenkin aina riski. Havupuissa pienet hyönteiset löytävät hyviä kätköjä neulasten välistä. Vai ohjaako evoluution synnyttämä vaisto tummanharmaat perhoset haavan kuorelle, ruskeat männyn rungolle ja valkoiset koivun rungolle. 78 Metsälehti Makasiini 11407_.indd 78 11407_.indd 78 22.4.2025 14.34.45 22.4.2025 14.34.45
029 432 6991 Jussi Collin, p. 09 315 49 844 Pirjo Sutela-Mero, p. 029 432 6059 Mikko Häyrynen, p. SA M I K A RP PI N EN Petri Koskinen p. 029 432 6109 Mikko Riikilä, p. 029 432 6108 Eero Sala, p. 029 432 6114 Jenny Rantanen, p.029 432 6029 www.metsalehti.fi verkkojulkaisujen sähköposti: toimitus@metsalehti.fi Pasi Myllymaa, p. 09 315 49 840 asiakaspalvelu@metsalehti.fi Asiakaspalveluvastaava Annika Andersson p. 029 432 6112 Liina Kjellberg, p. KESÄKUUTA Seuraava Metsälehti ilmestyy 9.5. 029 432 6118 Tuomo Vuorinen, p. 029 432 6115 Heli Virtanen, p. 029 432 6117 ilmoitukset@metsalehti.fi p. 029 432 6110 Tiia Puukila, p. 029 432 6116 Valtteri Skyttä, p. 09 315 49 805 Asiakaspalvelusihteerit Mira Viinikanoja, p. 050 438 2865 Anna Back p. 09 315 49 844 Metsätaloudellinen ammatti lehti Tapion julkaisu 93. 029 432 6111 Sami Karppinen, p. Ensi numerossa PALJASJUURISTA POTTITAIMIIN METSÄLEHTI MAKASIINI 2/25 ILMESTYY 6. vuosikerta, perustettu 1933 Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti 2489-4044 (painettu) 2737-1131 (verkkojulkaisu) Makasiinin levikki: 31 718 (lt/22) PunaMusta 2025 UPM Finesse Silk 200 g/m 2 UPM Star Matt 70 g/m 2 UPM PR Personal 90 g/m 2 TOIMITUS Päätoimittaja Ulkoasu Toimitussihteerit Toimittajat Taloustoimittaja Keski-Suomen aluetoimittajat Verkkokoordinaattori Verkkojulkaisu Metsäuutiset MARKKINOINTI Levikkipäällikkö MYYNTI Myyntipäällikkö ASIAKASPALVELU Tilaukset ja osoitteenmuutokset klo 9.00–15.00 ISSN Painopaikka Kansipaperi Sisäsivut Oma metsä-osuus 11408_.indd 79 11408_.indd 79 22.4.2025 14.35.44 22.4.2025 14.35.44
NIMI LÄHIOSOITE POSTINUMERO POSTITOIMIPAIKKA IBAN-TILINUMERO BIC-KOODI 80 Metsälehti Makasiini » MAKASIINIRISTIKKO 11409_.indd 80 11409_.indd 80 22.4.2025 14.43.58 22.4.2025 14.43.58
Fin-Terpuu Oy Fin-Terpuu Oy on nimittänyt Tomi Sainen liiketoimintajohtajaksi. toukokuuta. Metsälehti Digin sisältö kokonaisuudessaan: Näköislehti (sis. Hän aloittaa tehtävässä 12. Kuoreen tunnus ”Makasiiniristikko 3”. OIKEIN ratkaisseiden kesken arvomme kolme 20 euron rahapalkintoa. 09 315 49 840 tai asiakaspalvelu@metsalehti.fi). TÄMÄN Makasiiniristikon vastausten tulee olla perillä 9.5.2025 osoitteessa Tapio Palvelut Oy / Metsälehti, Maistraatinportti 4 A 3 krs, 00240 Helsinki. Saine on toiminut 30 vuotta erilaisissa metsäteollisuuden vastuutehtävissä, viimeksi Metsä Groupiin kuuluvan Metsä Fibren Vilppulan sahan sahanjohtajana. Vuosittain julkaistava Metsäverokirja kotiin postitettuna (arvo 29 €) . RISTIKKO löytyy myös osoitteesta www.sanaristikot.net. NIMITYKSET Leikkaa irti . tai p. Onnittelumme heille ja kiitokset kaikille mukana olleille. LASKUTUSLISÄ paperilaskuissa 3,90 €. Voit ratkoa sen päätteellä ja lähettää sähköisesti heti saatuasi ruudut täyteen. 11409_.indd 81 11409_.indd 81 22.4.2025 14.43.59 22.4.2025 14.43.59. Tilausmaksu on vähennyskelpoinen metsäverotuksessa METSÄLEHTI maksaa postimaksun TUTUSTU LEHDEN TILAUSMAHDOLLISUUKSIIN osoitteessa www.metsalehti.fi/tilaa-lehti KYSY eri tilausmahdollisuuksista asiakaspalvelusta asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai 09 315 498 40 (osoitekentässä) Kestotilaajan edut: ETUSI kestotilaajana ovat arvoltaan 171,80 €/v Pa lv el uk or tt i METSÄLEHTI Maistraatinportti 4 A 00240 Helsinki Tunnus 5011305 Info: 00003 00003 Vastauslähetys Kestotilaus on voimassa toistaiseksi, kunnes se irtisanotaan. LASKUTUSLISÄN voi välttää ottamalla käyttöön ympäristöystävällisen e-laskun (ilmoittamalla asiasta omaan pankkiin) tai sähköpostilaskun (yhteys Metsälehden asiakaspalveluun puh. MAKASIINIKRYPTO 2, OIKEA RATKAISU MAKASIINIRISTIKKO 3 PARANNAMME Metsälehden maksutapamahdollisuuksia ja luomme asiakkaille helpompia, nopeampia ja turvallisempia maksutapoja. audion) ja näköislehtiarkiston, Metsälehti.fi -verkkopalvelun maksulliset sisällöt sekä Metsätietäjä palvelun (arvo 11,90 € / kk) . Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot Lehden saajan osoite Sukunimi Etunimi Syntymävuosi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Päiväys Allekirjoitus Sähköposti Puhelinnumero Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Osoitteenmuutos / alkaen Lahjatilaus Irtisanon tilauksen Asiakasnumero: . 09 315 49 840 (ma-pe klo 9-15). PALKINNOT Makasiinikryptosta 2 on arvottu seuraaville kolmelle: Elli Pelkonen, Kitee, Pekka Pulksten, Mäntsälä ja Irene Siitonen, Ruovesi. Tilauksen voi irtisanoa koska tahansa ennen uuden tilauskauden alkua olemalla yhteydessä Metsälehden asiakaspalveluun asiakaspalvelu@metsalehti
Tällä hetkellä käytössäni on Palaxin traktoripyöritteinen 35 Ergo -klapikone. Pysyyhän tässä kunnossakin. Säkkien välillä pitää olla tilaa, jotta puut pääsevät kuivumaan hyvin. Aiemmin minulla oli pari Pilkemasteria, mutta niiden liikkuva syöttöpöytä aiheutti ongelmia, eikä puunnostin ollut mielestäni turvallinen. Klapien hinta ei ole noussut samassa suhteessa. Asiakkaani löytyvät Laukaasta ja naapurikunnista. Saan puuta jonkun verran omasta metsästä, mutta ostan sitä suoraan myös lähiseudun metsänomistajilta. Mukavalta on tuntunut. Olen ollut siihen tyytyväinen. Kulunut talvi oli aiempia rauhallisempi, kun kelit olivat leudot. Metsänhoitoyhdistysten tai yhtiöiden kautta puuta ei nykyään saa. Osan puista käyn hakkaamassa moottorisahalla itse, osan tekee hakkuukone. Syksy on sesonkiaikaa. Sekaklapilla hinta on 56 euroa ja koivuklapilla 75 euroa heittokuutiolta.”. Viime vuosina klapikaupassa on ollut pari hyvää konsulttia, ensin korona ja sitten sähkön hinnan raju nousu. l ”Pysyyhän tässä kunnossakin” Klapien hinnat ovat nousseet, mutta niin on myös raaka-aineen hinta, laukaalainen Seppo Flyktman toteaa. ”OLEN tehnyt klapeja myyntiin sivutoimisesti jo vuodesta 1983 lähtien. Toimitan puut asiakkaille kippikärryllä, johon menee neljä heittokuutiota puuta. Puun hinta on tuplaantunut muutamassa vuodessa. Puut pitää olla pienittynä vapunpäivään mennessä, jotta ne ehtivät kuivua kesän aikana myyntikuntoon. Nyt puusta pitää maksaa tien varressa noin 60 euroa kuutiolta. Tässä sarjassa tapaamme ihmisiä heidän työmaillaan. Teen puut suoraan puolentoista kuution säkkeihin, joissa ne saavat kuivua pellolla kuormalavojen päällä. Ajankulu ja tekemisen tarve saavat tekemään hommia edelleen. TEKSTI JA KUVA SAMI KARPPINEN » SAVOTALLA 11410_.indd 82 11410_.indd 82 22.4.2025 14.44.37 22.4.2025 14.44.37. Koneellista kuivausta en ole harkinnut, se olisi 100 000 euron investointi. Tämä kevät on ensimmäinen kerta, kun saan tehdä puut omien aikataulujeni mukaan, sillä eläköidyin viime syksynä Laukaan kunnan palveluksesta 47 työvuoden jälkeen
PERJANTAI Vierailemme Adolf Hitlerin Kotkanpesässä. 2025 11411_.indd 83 11411_.indd 83 22.4.2025 14.48.32 22.4.2025 14.48.32. Ohjelmassa on monipuolista metsään ja maatalouteen liittyvää ohjelmaa, kuten vierailu sahalla, metsänhoitoa Schmittentalin laaksossa ja tutustumista perinteiseen pientilaan. MATKAN HINTA Alkaen 1629 € / hlö jaetussa 2 h-huoneessa. MAANANTAI Lento Müncheniin. Matkalla Zell am Seehen tutustumme sahan toimintaan, jossa toimii myös höyläämö ja oma bioenergialaitos. 24.10. Matkan päätteeksi vierailemme historiallisen Hitlerin Kotkanpesän huipulla. TORSTAI Ihailemme Grossglocknerin jäätikkömaisemia ja vuoristometsiä. mennessä www.kontiki.fi/lukijamatkat/ tai ilmoittautumiset@kontiki.fi tai puh: 09 466300. 22.10. Lisäksi todistamme Krimmlin vesiputousten voimaa, vierailemme Hohe Tauernin kansallispuistokeskuksessa sekä ihailemme Grossglocknerin upeita vuoristomaisemia. 20.10. KESKIVIIKKO Retki Krimmin vesiputousten äärelle sekä vierailu Hohe Tauernin kansallispuistokeskuksessa. ILMOITTAUTUMISET JA TARKEMMAT TIEDOT Lisätiedot ja ilmoittautumiset 14.7. Vastuullinen matkanjärjestäjä Oy Kon-Tiki Tours Ltd METSÄLEHDEN LUKIJAMATKA ITÄVALTAAN 20.-24.10. Järviristeily. Hinta sisältää Finnairin edestakaiset lennot Helsinki München, 4 yön majoitus aamiaisella, suomalaisen paikallisoppaan palvelut, ohjelman mukaiset kuljetukset, retket ja sisäänpääsymaksut, 4 x illallinen, Metsälehden edustaja mukana koko matkan ajan. Kotimatka. 21.10. 23.10. TIISTAI Perehdymme metsänhoitoon Schmittentalin laaksossa sekä vierailemme pientilalla
Metsänomistaja, älä tyydy yhteen! Helposti parhaat puukaupat: Kuutio.fi Vertaa vaihtoehtoja puukauppaan luotettavasti ja helposti. Rekisteröidy ja käytä maksutta Hyödynnä metsävarallisuustietosi tehokkaasti Käytä apuna toimenpidesuosituksia ja tuoreita hintatilastoja Kilpailuta puukaupat itse tai ammattilaisen avulla Varmista itsellesi parhaat puukaupat 11412_.indd 84 11412_.indd 84 22.4.2025 14.53.02 22.4.2025 14.53.02