LOKAKUUTA 2021 ● NRO 18 PÄÄTEHAKKUU LÄHESTYY PERJANTAINA 27. Sivut 10–13 12199_.indd 1 12199_.indd 1 23.3.2026 22.10.22 23.3.2026 22.10.22. MAALISKUUTA 2026 ● NRO 6 ● PERUSTETTU VUONNA 1933 Suurten metsänomistajien hakkuutavat herättävät keskustelua. TORSTAINA 7
Lähellä lämpövoimalaitoksia olevat käyttökohteet ovat etulyöntiasemassa”, Salmi sanoo. 27.3.2026 2 Metsälehti.fi AJANKOHTAINEN / UUTISET UUTISET Viherpesu kuriin ›› 4 Siementuotannossa katse tulevaan ›› 8–9 METSÄSTÄ Kuusi kasvuun koivun alla ›› 20–21 Akkusahalla tukkipuiden kaatoon ›› 24 Kiinteistövero yllätti ›› 25 PILKKEITÄ Leivinuuni vaihtui uuteen ›› 30-31 Jättikaktus kuin kynttelikkö ›› 39 TÄSSÄ NUMEROSSA TORSTAINA 7. ”Logistiikka on tällä hetkellä tuhkan saatavuuden kannalta ratkaiseva asia. Kuva: Sami Karppinen VALTTERI SKYTTÄ ALKUVUODEN kylmät kuukaudet saivat puuta palamaan tuhkaksi, mikä paikkasi suometsien tuhkalannoituksiin kertyneitä rästejä. Suometsiin sopivaa ravinteikasta tuhkaa kulkeutuu maarakentamiseen ja betoniteollisuuteen sekä edelleen myös suoraan kaatopaikalle. LOKAKUUTA 2021 ● NRO 18 PÄÄTEHAKKUU LÄHESTYY PERJANTAINA 27. Vähintään yhtä oleellista on kuitenkin se, mihin lämpövoimaloissa syntyvä tuhka päätyy. HYVÄÄ TUHKAA HUKKAAN Suometsien tuhkalannoituksia pitäisi lisätä tuntuvasti. Lämmitysratkaisujen nopea muutos vähentää todennäköisesti puun polttoa ja tuhkan kertymistä tulevaisuudessa. Metsälehti 94. MAALISUUTA 2026 ● NRO 6 ● PERUSTETTU VUONNA 1933 Marjaana Malkamaki Marjaana Malkamäki Sami Karppinen Suurten metsänomistajien hakkuutavat herättävät keskustelua. Sivut 10–13 12199_.indd 1 12199_.indd 1 20.3.2026 12.51.38 20.3.2026 12.51.38 Tornatorin metsäasiantuntija Tuomo Turunen mittaa puun läpimittaa. ”Näillä tiedoilla ei uskalleta syksylle uusia tilauksia ottaa vastaan”, Salmi sanoo. Etenkin paksuturpeisissa ojitetuissa suometsissä lannoittaminen on puunkasvatuksen elinehto: turvekerroksen luontainen ravinnepaletti ei riitä kasvuun. vuosikerta, perustettu 1933 Julkaisija Tapio Palvelut Oy Aikakausmedia ry:n jäsen ISSN 0355-0893 (painettu) ISSN 2737-1123 (verkkojulkaisu) Levikki: 29 744 (LT/24) Lukijoita 253 400 (KMT/25) Painopaikka PunaMusta, Joensuu 12200_.indd 2 12200_.indd 2 23.3.2026 22.11.09 23.3.2026 22.11.09. Toivotunlaista puskuria lannoitetuhkasta ei silti ehtinyt kertyä, kun talvi suli alta heti maaliskuussa, kertoo Yaran metsälannoitteiden tuotepäällikkö Juho Salmi. Lämpölaitoksille tuhka on yhä kuluerä, joka kuljetetaan lähimpään helppoon kohteeseen
Tavoitteena on nostaa tuhkalannoitusten vuosittainen työmäärä 11 000 hehtaarista 40 000 hehtaariin. ”Kaikki paksuturpeiset (turvetta yli 30 senttiä) suometsät tarvitsevat jossain vaiheessa lannoituksen. Tuhkan keräilyn ja varastoinnin lisäksi muutoksia tulisi saada siihen, millaista lannoitetta suometsiin voidaan kylvää. Hän veti vastikään päättynyttä Heleä-tuhkalannoitushanketta Keski-Suomessa. SA M I KA RP PI N EN terveyslannoitusta merkittävästi metka-tuen avulla. Luonnonvarakeskuksen tutkija Päivi Väänänen toteaa, että tuhkalannoitusten tarve ei ole vähenemässä, vaan päinvastoin nousemassa. Tuhkalannoitteeseen saa nyt lisätä kymmenen prosenttia muita aineita. » Lämpövoimaloissa syntyvään puutuhkaan voidaan lisätä ravinteita, kuten kaliumia. Laukkanen muistuttaa myös vesistöjen suojavyöhykkeiden tärkeydestä, etteivät tuhkalannoitukset kerrytä vesiin ravinteita ja raskasmetalleja. ”Lämpölaitosten näkökulmasta tuhka on kuluerä ja jäte. Pitäisi olla keräilyketju, joka keräisi tuhkat, toimittaisi ne välivarastoon ja palauttaisi tuhkansäilytyskontit lämpölaitoksille.” Tuhkan yhteiskeräystä hankaloittaa se, että eri lämpölaitosten tuhkaeriä ei voi suoraan sekoittaa ennen tuhkan laadun analysointia. 27.3.2026 Metsälehti.fi 3 UUTISET ”Kaikki paksuturpeiset suometsät tarvitsevat jossain vaiheessa lannoituksen.” SUOMETSÄN TUHKALANNOITUS » Puutuhkalla parannetaan suometsien eli turvemaiden ravinne-epätasapainoa ja lisätään puiden kasvua. ”Ainakin varputurvekankaiden lannoittaminen on myös taloudellisesti kannattavaa pitkällä aikavälillä.” OJIEN SYVENTÄMINEN EI AUTA 12200_.indd 3 12200_.indd 3 23.3.2026 22.11.10 23.3.2026 22.11.10. » Turvemaiden terveyseli tuhkalannoitukseen voi saada metka-tukea 270 euroa hehtaarille. Väänänen muistuttaa, että lannoitus toimii vielä aika karuillakin turvemailla. Yksi toimenpiteistä on lisätä tuhkalannoitusta eli turvemaiden Lämpövoimalaitoksista saatavan irtotuhkan maalevityksessä on syytä käyttää tuhkaa, jonka ravinnepitoisuus on analysoitu. Lisäksi tuhkan oheen tarvitaan uusia lannoitelajeja, joissa kalium puolestaan liukenee hitaasti. Turvemaametsän tuhkalannoitus ei ole vain kannattava investointi, vaan metsätalouden perusedellytys. Hänen mukaansa tuhkalannoitteita voitaisiin terästää nopeasti liukenevalla kaliumilla. Laukkasen mukaan tuhkan tulisi olla lämpölaitoksille kuluerän sijaan raaka-aine ja hyödynnettävä sivuvirta. ”Ravinteikkaammalla lannoitteella pystyttäisiin levittämään isompia pinta-alaoja.” Tuhkalannoituksen tarve kasvussa Valtiolla on parhaillaan käynnissä toimenpidepaketti metsien kasvun ja hiilinielun vahvistamiseksi. Entistä syvemmälle ojittaminen ei paranna paksuturpeisten suometsien ravinne-epätasapainoa. Voimalaitoksilla pitäisi olla kannusteita tuottaa metsälannoituksiin sopivaa hyvälaatuista tuhkaa, jonka seassa ei ole poltettua turvetta tai jätepuuta. Tuhkalannoite tepsii nopeimmin runsastyppisillä turvemailla, mutta lisää puuston kasvua myös karuimmilla kasvupaikoilla. » Tuhkaa voidaan levittää suometsiin joko irtotuhkan maalevityksenä tai rakeistetun tuhkan lentolevityksenä helikopterilla. Puiden juuret ovat turvemailla pinnassa: 90 prosenttia juuristosta on 0–30 sentin syvyydellä. Kalium on tärkein puuttuva ravinnepalikka useimmissa suometsissä”, Väänänen sanoo. ”Pistolapion terällinen kuvastaa sitä kerrosta, jossa hajonnutta turvetta pitää olla, että juuret saavat otettua typpeä”, Suomen metsäkeskuksen projektipäällikkö Salla Laukkanen neuvoo. » Emäksinen tuhka neutraloi hapanta turvetta ja vapauttaa turpeen typpivaroja puuston käyttöön. ”Tekemistä on paljon siinä, että tuhka saataisiin tehokkaammin metsien lannoitteeksi”, Laukkanen sanoo. Luonnonvarakeskuksen tutkijan Päivi Väänäsen mukaan tuhkalannoitus lisää puuston kasvua yhdestä kahteen kuutiota hehtaarilla vuodessa usean vuosikymmenen ajan. Laukkasen mukaan tuhkalannoitusten tehostamiseen liittyy lainsäädännöllisiä jarruja. Tehokkuutta tuhkan keräilyyn Tuhkaerien keräilyyn tarvittaisiin samaa tehokkuutta kuin yhdyskuntajätteiden keräämiseen, sanoo Suomen metsäkeskuksen projektipäällikkö Salla Laukkanen. Helikopterilla levitettävän rakeistetun tuhkan pitkäaikaisvaikutuksista on vain vähän tutkimustietoa. TUHKALANNOITUS kannattaa, kun suometsässä kasvaa riittävä puusto, joka voi hyötyä lannoituksesta. Laukkasen mukaan ei ole olemassa logistiikkaketjua, joka olisi keskittynyt tuhkan keräilyyn
Viime vuonna perustettiin 30 uutta yhteismetsää ja yhteismetsien määrä kohosi 686:een. Lisäksi asetuksesta annetaan perustelumuistio, jonka on tarkoitus helpottaa sääntelyn tulkintaa. EU:n jäsenmaat vievät direktiiviä parhaillaan lainsäädäntöihinsä. Nyt tavoiteaikataulusta on jääty, eikä EU:n asettama direktiivin täytäntöönpanon määräaika 27. Lakimuutosten kanssa edetään kuitenkin mahdollisimman nopeasti, ja uuden lainsäädännön pitäisi olla voimassa syksyllä, kertoo lainsäädäntöneuvos Marja Luukkonen Yli-Rahnasto oikeusministeriöstä. Tarkoitus on metsittää 250 000 hehtaaria peltoa vuoteen 2045 mennessä, mikä lisäisi maan metsäalaa 40 prosenttia. AJASSA 27.3.2026 4 Metsälehti.fi HELI VIRTANEN TULEVAISUUDESSA tuotteiden ympäristöön liittyvät markkinointiväittämät joutuvat entistä tarkempaan syyniin. Lisää yhteismetsää Yhteismetsät jatkavat kasvuaan, Maanmittauslaitos kertoo. Suomi mukana Tanskan metsityshankkeessa Tanska pyrkii hillitsemään ilmastonmuutosta ja rantavesien rehevöitymistä metsäalaa kasvattamalla. Siinä ovat mukana myös Helsingin yliopiston ilmakehätieteiden keskus ja Itä-Suomen yliopiston aerosolifysiikan ryhmä. ”Näyttää siltä, että tulevaisuudessa vain viranomaisten vahvistamat kestävyysmerkinnät ovat sallittuja”, hän kertoo. Pääosin muutokset tulevat kuluttajansuojalakiin ja lain vahvistamisen jälkeen annettavaan valtioneuvoston asetukseen. Uusi apu suometsien hoitoon Luonnonvarakeskus on julkaissut uuden paikkatietoaineiston, joka antaa kokonaiskuvan ojitettujen suometsien tuottavuudesta. Uutta lainsäädäntöä on määrä soveltaa kaikissa EU-maissa viimeistään syyskuun lopulla. Uusien yhteismetsien osuus lisäyksestä oli 14 000 hehtaaria, liittämisen kautta tuli vajaat 7 000 hehtaaria. ”Metsänomistaja voi hyödyntää karttatietoa arvioidakseen, missä metsätaloutta kannattaa jatkaa ja missä muut toimet voisivat palvella paremmin sekä luontoa että vesitaloutta”, sanoo Luken erikoistutkija Aura Salmivaara tiedotteessa. Sen sijaan yritysten itse kehittämiä ympäristömerkkejä ja ympäristöväittämiä aletaan säännellä aiempaa tarkemmin. Niinpä ympäristötukikohteiden kriteerejä tiukennetaan: suurin muutos on, että ympäristötukea voi saada jatkossa vain metsälain erityisen tärkeisiin elinympäristöihin ja metsiin, joissa on jo valmiiksi merkittäviä luontoarvoja. 12201_.indd 4 12201_.indd 4 23.3.2026 22.12.15 23.3.2026 22.12.15. Sitä, millainen metsätyyppi ilmastonmuutosta tehokkaimmin hillitsee, selvitetään Kööpenhaminan yliopiston vetämässä hankkeessa. Kompensaatioväittämät syyniin Viherpesudirektiivi kuitenkin ottaa kantaa tuotekohtaisiin kompensaatioväittämiin ja on kieltämässä ne. Myös puun kestävästä alkuperästä kertovat PEFCja FSC-merkit ovat säilymässä. Suomalaisille puupohjaisille tuotteille muutoksesta voi olla hyötyä, arvioi tuoteasiantuntija Katriina Valkeapää Metsäteollisuus ry:stä. TI IA PU U KI LA LYHYET Ympäristötuen ehtoja kiristetään Metsänomistajat ovat hakeneet ympäristötukea innokkaasti. ”Todennäköisesti vahvojen alkuperäsertifikaattijärjestelmien asema vain vahvistuu, siis myös metsäsertifikaattien. Yritys ei voi enää tulevaisuudessa kertoa yksittäisen tuotteen hiilineutraaliudesta, jos se on saavutettu kompensoimalla päästöjä kyseisen tuotteen tuotantoketjun ulkopuolella. Aineistosta selviää, miten ojitusten vaikutukset vaihtelevat eri puolilla maata: missä puuston kasvu on parantunut ja missä ei. Vailla perusteita olevia merkintöjä taas katoaa markkinoilta”, Valkeapää sanoo. Metsäalan yrityksissä on tehty elinkaariarviointia vuosikymmeniä, eikä tuotteiden ympäristökestävyyden todentaminen siis ole ajatuksena uusi. Viranomaisten vahvistamien kestävyysmerkkien käyttö jatkuu ennallaan, samoin sellaisten kestävyysmerkkien, jotka perustuvat säänneltyyn sertifiointijärjestelmään. Toisaalta kolme yhteismetsää lopetti toimintansa. ”Metsäteollisuudessa ollaan jo lähellä hiilineutraaliutta”, Valkeapää kertoo. maaliskuuta ole toteutumassa. Sen sijaan yrityksen on yhä mahdollista kompensoida päästöjään ja kertoa siitä asiakkailleen. Luukkonen Yli-Rahnasto kertoo, että listaa sallituista ympäristömerkeistä ei ole luvassa. Muutosten takana viherpesudirektiivi Tulevat muutokset ovat seurausta niin kutsutusta viherpesudirektiivistä, astetta virallisemmalta nimeltään vihreän siirtymän kuluttajansuojadirektiivistä. Suomessa oli tavoitteena saada tarvittavat lainsäädännön muutokset valmiiksi jo helmikuun lopulla. ”Metsäteollisuudessa ollaan jo lähellä hiilineutraaliutta” PEFCja FSC-merkkejä on lupa käyttää tuotteiden markkinoinnissa tulevaisuudessakin. Yhteismetsien pinta-ala kasvoi viime vuonna 21 000 hehtaarilla 810 000 hehtaariin. ”Monilla muilla aloilla ei ole yhtä vahvaa osaamista siihen, ja se on metsäteollisuudelle kilpailuetu.” Viherpesudirektiivi karsii katteettomia ympäristölupauksia Yksittäisen tuotteen hiilipäästöjä ei voi jatkossa kompensoida. Jos tuotetta halutaan mainostaa vihreänä, kestävänä tai vastuullisena, väitteen on osoitettava pitävän paikkansa. Tukirahaa on luvassa tälle vuodelle 18 miljoonaa euroa, eikä se tule riittämään, Metsäkeskuksesta arvioidaan
Kyllä, mutta ei kuitenkaan MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola toteaa, että perintöja lahjaveroa ei kukaan metsänomistaja rakasta, sillä metsän kiertoaikana maksetaan perintöveroja keskimäärin kolme kertaa. Metsänomistajien edunvalvoja ei innostu perintöveron poistosta MTK:n Mikko Tiirola laajentaisi mieluummin ensimmäisen veroluokan perillisten määritelmää. Päähallituskumppani perussuomalaisten valtiovarainministeri Riikka Purra asettui selkeästi vastaan. AJASSA 27.3.2026 Metsälehti.fi 5 MIKKO HÄYRYNEN PERINTÖVERON poisto nousi yllättäen kevättalven otsikoihin, mutta keskustelu näyttää tulevan päätökseen lähes yhtä nopeasti. Sahalle luvataan markkinoiden paras teho-painosuhde 50-kuutioisten polttomoottorisahojen luokassa: 1,45 kg/kW. Komatsu Forestin myötä saamme vahvan teollisen kumppanin, joka luo yritykselle pitkän aikavälin vakautta ja antaa meille mahdollisuuden kasvaa edelleen ja esitellä Malwa-konseptia useammille asiakkaille ympäri maailmaa”, Wallin toteaa. Suomeen Malwan koneita on tuotu vain muutamia. ”Malwa on kehittynyt voimakkaasti viime vuosina, ja näemme kasvavaa kysyntää kevyille metsäkoneillemme”, toteaa Malwa Forestin perustaja ja liiketoiminnan kehitysjohtaja Magnus Wallin. Hän muuttaisi perintöja lahjaverolakia siten, että sisarusten lapset rinnastettaisiin ensimmäisessä veroluokassa oleviin omiin lapsiin ja lapsenlapsiin. Uutuus painaa tankit tyhjinä ilman terälaitetta 4,85 kiloa. Sahassa on M-Tronic 3 -moottorinohjaus. ”Tämä sopimus on luonnollinen jatke tavoitteellemme löytää paras ratkaisu metsätalouden nykyisiin haasteisiin”, sanoo Komatsu Forestin markkinointija myyntijohtaja Peter Hasselryd. ”Se laajentaisi potentiaalisten jatkajien määrää suvun sisällä ja edistäisi sukupolvenvaihdoksia. MS 300 on kuutiotilavuudeltaan 53,2 kuutiosenttimetriä, ja siinä on tehoa 3,3 kilowattia. M IK KO RI IK IL Ä taisten kevyiden koneiden kysynnän kasvavan jatkossakin. Jos ihmiset jäävät odottamaan verovapaata perintöä, saattaisi metsätiloja päätyä yhä enemmän kuolinpesille.” Sen sijaan kohdennetut huojennukset olisivat Tiirolan mielestä kustannustehokas tapa tukea talouden elinvoimaisuutta ja kotimaista omistajuutta ilman suuria menetyksiä valtion tuloille. Wallin ennakoi Malwan kalKomatsu osti Ruotsin johtavan pienmetsäkoneiden valmistajan Malwat valmistetaan silti jatkossakin tutulla tuotemerkillä, eikä koneiden värikään vaihdu. Esimerkiksi vankan suosion saavuttaneessa Stihlin MS 261 -mallissa tehoja on tasan kolme kilowattia. ”On totta, että perintöja lahjaveron poisto olisi sukujen metsänomistuksen säilymistä vahvistava asia, koska veroja maksettaisiin vasta luovutustilanteessa. STIHL tuo 50-kuutioisten moottorisahojen sarjaan kiinnostavan uutuuden. Yhä useammissa perheissä ei ole toiminnan jatkamisesta kiinnostuneita jälkeläisiä, mutta sisarusten lapsista niitä voisi löytyä.” Tiirola pitää myös tärkeänä saada perintöveroon korotonta maksuaikaa, mikä antaisi metsien hoidon ja hakkuiden suunnittelulle enemmän mahdollisuuksia. Wallin kertoi Metsälehdelle, että omistajavaihdoksen jälkeenkin Malwat valmistetaan vanhalla tutulla merkillä, eikä koneiden värikään vaihdu punaiseksi. ”Uskomme, että tämä askel on sekä luonnollinen että välttämätön, jotta voimme tavoittaa uusia markkinoita. Jos gallupeissa pärjäävä SDP muodostaa seuraavan hallituksen, perintöveron poisto tuskin etenee seuraavankaan hallituksen aikana. ”Maaja metsätaloudessa tällaisia ei juuri ole. Vuodesta 2009 alkaen toiminut Malwa Forest AB valmistaa sekä pieniä harvestereita että kuormatraktoreita, joiden kysyntää kasvavat ympäristövaatimukset ja ilmastovaikutusten huomioon ottaminen ovat lisänneet. ST IH L 12201_.indd 5 12201_.indd 5 23.3.2026 22.12.16 23.3.2026 22.12.16. Kokoomus tavoitteli pääministeri Petteri Orpon vetämänä perintöveron poistoa hallituksen huhtikuun kehysriihessä. Stihliltä uusi MS 300 -moottorisaha Stihl MS 300 tulee myyntiin syyskuussa. Stihl MS 300 on valmistajan mukaan kehitetty vaativaan metsätyöhön keskikokoisten puustojen tehokkaaseen kaatoon ja käsittelyyn. Valmistaja ei ole vielä ilmoittanut sahan suositushintaa. Malwan 980-hakkuukonetta esiteltiin viime syksynä Jämsässä. Kaupan on määrä toteutua huhtikuun alussa. MIKKO RIIKILÄ MAAILMAN suurimpiin lukeutuva metsäkoneiden valmistaja Komatsu Forest Ab ilmoitti ostavansa ruotsalaisen, pieniä metsäkoneita valmistavan Malwa Forest AB:n. Asia ei ole enää kokoomuksellakaan kehysriihen listalla, mutta pysyy puolueen pitkän ajan tavoitteena. Kolikolla taitaa olla myös metsäpoliittisia puolia. Hankintaansa Komatsu perustelee metsätalouden muutospaineilla, joita luovat niin ilmastonmuutos, tiukentunut lainsäädäntö kuin maailmanlaajuisesti kasvava kysyntä kestävästi tuotetuille materiaaleille. Mutta asia ei ole yhtä yksinkertainen, kun vastaavasti tiedossa olisi kova kiristys verotukseen, kun perintönä saatu omaisuus myytäisiin.” Tiirola muistuttaa, että metsänomistajilla on myös muuta omaisuutta, ja perinnöstä maksettava vero on pienempi kuin luovutusvoittovero. ”Korotetun metsävähennyksen, metsälahjavähennyksen ja maatilojen sukupolvenvaihdoshuojennusten avulla metsänomistajilla on mahdollisuus suunnitella sukupolvenvaihdoksia niin, että tila siirtyy aktiivisesti seuraajalle.” Suurin hyöty teollisuussuvuille Tiirola näkee perintöja lahjaveron poiston hyödyttävän eniten teollisuussukuja, joissa yrityksen omistusosuus sukulaista kohti on alle kymmenen prosenttia ja joihin sukupolvenvaihdoshuojennukset eivät sovellu. MS 300:n kiihtyvyys on valmistajan mukaan samalla tasolla elektronisella polttoaineen ruiskutuksella varustetun Stihl 500i -sahamallin kanssa
Kaikilla alueen metsäteollisuustehtailla on suuri merkitys meille. Tehtaisiin on kuitenkin myös investoitu. ”Eihän tilanne hyvältä näytä. Moni pelkää, että Metsä Fibren Joutsenon sellutehdasta ei enää käynnistetä maaliskuun lopussa alkavan tuotantoseisokin jälkeen. ”Täytyy toivoa, että keinoja löytyy. Eniten jännittää epävarmuus nuorten työntekijöiden puolesta.” Juho Heikkinen, 30, asfalttityöntekijä ”Arvelen, että tehdas ei enää käynnisty. Historia tällä alueella on näyttänyt, että pitkiä tuotantoseisokkeja ja lomautuksia seuraa usein tehtaan sulkeminen”, kuvailee Kouvolassa asuva Kaakkois-Suomen metsäneuvoston puheenjohtaja Riitta Torikka. Laitexin huoltoliiketoiminta on supistunut, ja kun tehdas seisoo, ei siellä tehdä kuin välttämättömiä töitä tai turvaamistoimenpiteitä. Tehtaan tilannetta seurataan jännityksellä paikallisesti, mutta myös metsäalalla laajemmin. Siitä, milloin tuotanto mahdollisesti käynnistyy, ei ole tietoa. ”Puulle on joka tapauksessa alueella kysyntää jatkossakin. Metsä Fibre kertoo sopeuttavansa seisokin avulla tuotantoa Aasian markkinoiden epävarmaan kysyntään. Tilanne on ikävä, kun metsäteollisuuden heikko suhdanne iskee toistuvasti Kaakkois-Suomen kaupunkeihin, joiden elinvoima on nyt muutenkin heikko.” Keinojen etsimisestä kielii ainakin se, että Metsä Fibrestä ei ehditty viime viikolla kommentoimaan Joutsenon tilannetta Metsälehdelle, koska henkilöt, jotka voisivat kommentoida asiaa, olivat parhaillaan Kiinassa Shanghain selluviikolla. seksi etsitään tosissaan keinoja. Paljon on kavereita töissä alihankintapuolella sekä puunkuljetuksissa, ja sieltä tulee huolestuneita viestejä. Tehtaan työllistävä vaikutus jakautuu nykyään Lappeenrannan, Joutsenon ja Imatran kesken. Metsä tarjoaa vakaan tuoton, jonka suurin riski on hoitamattomuus. 044 491 4207 aarimetsa.fi 12216_.indd 6 12216_.indd 6 23.3.2026 22.14.23 23.3.2026 22.14.23. Kun itäraja meni kiinni, halpa raaka-aine hävisi, ja kyllä se valitettavasti näkyy kaikessa toiminnassa investointeja myöten. Olemme keskisuuri yritys, jolla on hyvä tilauskanta ulkomaanmarkkinoita myöten, mutta moni pieni asennusfirma voi olla hätää kärsimässä, kun se on perustettu tehtaan tarpeita palvelemaan.” hakkuumahdollisuudet on hyödynnetty viime vuosina täysimääräisesti ja vähän ylikin.” Joutsenon tehtaan tuotantokapasiteetti on 690 000 tonnia havusellua, jonka tuottamiseen tarvitaan noin 3,5 miljoonaa kuutiota kuitupuuta. Edellisvuodesta kiinteistökauppojen määrä on Etelä-Karjalassa tippunut yli 11 prosenttia.” Lasse Kurronen, 40, Laitex Oy:n toimitusjohtaja ”Toivon todella alueen, tehtaan kumppanien, työntekijöiden ja alihankkijoiden puolesta, että tehdas käynnistyy uudelleen. Hyvinvointialueelta irtisanottiin 400 ihmistä, Kaukaalta parisen sataa. Torikka kuitenkin uskoo, että tehtaan tuotannon jatkamiKäynnistyykö Joutseno vielä. Me tunnemme ja osaamme hallita tämän riskin paremmin kuin muut. AJASSA 27.3.2026 6 Metsälehti.fi SAMI KARPPINEN JA MIKKO NIKKINEN, TEKSTI MIKKO NIKKINEN, KUVAT METSÄ Fibren Joutsenon sellutehdas kävi kylmimmän talven ajan, mutta tuotanto pysäytetään jälleen maaliskuun lopussa. Olen käynyt tehtaalla päällystystöissä, ja sellaiset keikat varmasti vähenevät, jos jatkoa ei tule.” Jukka Rusanen, 59, Sp-Koti kiinteistövälitysyrittäjä ”Huono on mennä sanomaan, jatkuuko tuotanto, mutta ei hyvältä näytä. Samalla käynnistyivät muutosneuvottelut koko tehtaan henkilöstön lomauttamisesta 90 päiväksi. Se on nuorelle perheelle katastrofi, jos molemmat irtisanotaan ja velkataakkaa on esimerkiksi juuri asunnosta. Uskon, että tehdas käynnistyy vielä. Alueen kestävät Kimmo Virtanen, 54, alueasentaja Metsä Fibren Joutsenon tehtaalla ”Olen työskennellyt tehtaalla 34 vuotta. Luotan tehtaan väen ammattitaitoon ja kilpailukykyyn maailmassa, joka on muuttunut todella ailahtelevaiseksi. Perheyrityksemme toimittaa laitteita ja erityisesti huoltopalvelua tehtaalle. Ennen oltiin enemmän Joutseno-keskeisiä. Suuri syy Itä-Suomen metsäteollisuuden kannattavuusongelmiin on puuraaka-aineen hintojen nousu ja saatavuuden heikentyminen Venäjän puun tuonnin loputtua. Aloitin työt 1990-luvun laman aikana ja olen nähnyt monet vaihtelut
Tämä vastaa 1,5 suomalaisen tuottamaa hiilijalanjälkeä vuodessa. Lannoitus on taloudellisesti kannattavaa – lannoitukseen sijoitettu pääoma tuottaa keskimäärin 10–20 prosenttia vuodessa. 12217_.indd 7 12217_.indd 7 23.3.2026 22.16.32 23.3.2026 22.16.32. Se tuottaa jopa 15–20 m 3 lisää puuta hehtaarille 6–8 vuodessa. Kokeile Metsä laskuria! Tee uudella Metsälaskurilla lannoitussuunnitelma metsällesi ja osallistu arvontaan! Palkintona Husqvarnan raivaussaha, metsätyökypärä ja radiokuulosuojaimet. AJASSA yara.fi/metsa Sijoita metsään, sijoita tulevaisuuteen Enemmän puuta, vähemmän päästöjä! Kasvatus lannoitus on tehokas puuston kasvua lisäävä toimen pide kivennäismailla. Lisäkasvu sitoo nettona noin 11 000 kiloa hiilidioksidia hehtaarille
Tämä on yksi syy, miksi lähes 30 vuotta taimituotannon puolella työskennellyt Immonen vaihtoi taimet siemeniin. ”Metsänjalostuksen yli 80-vuotinen historia kulminoituu näihin. Siemen Forelian toimitusjohtajana helmikuun alussa aloittanut Anne Immonen on ehtinyt jo useamman kerran kuunnella uuden karistamon huminaa. Uunit ovat jatkuvalla syötöllä päällä, kun käpyjä karistetaan ja viime vuoden männyn huippusiemensato otetaan talteen. Sitä tarkastellaan kymmenen vuoden päästä, olivatko ajatukset oikeat.” Suuria muutoksia puulajeihin ei ole tulossa. Uusia siemenviljelmiä perustetaan metsäpuiden siemenviljelysten perustamisohjelman mukaisesti. Kaksi miljoonaa euroa maksaneen karistamon läpi kulkee huhti-toukokuuhun mennessä miljoona litraa käpyjä. ”Siementuotanto on strategisesti niin merkittävä metsätalouden kannalta, että katse on oltava tulevaisuuteen, jotta teemme nyt oikeita ratkaisuja – tai niin oikeita kuin pystymme.” Suomessa siemen Ruotsia halvempaa Siemen Forelia on Metsähallituksen tytäryhtiö, jonka omistuksessa on lähes 1 800 hehtaaria metsäpuiden siemenviljelmiä. MuSIEMENISSÄ TULEVAISUUS Siemen Forelian tuore toimitusjohtaja Anne Immonen vaihtoi taimet siemeniin. Anne Immonen kertoo rakastavansa Suomen tavalla toteutettua byrokratiaa metsänviljelyaineistoissa. Siinä pitää ennakoida, mikä siementarve on vuosikymmenten päästä. Viljelymetsätaloutta nykyisessä muodossaan ei olisi ilman jalostettua siementä. Esimerkiksi puiden kasvun ja laadun lisäksi sopeutuminen muuttuvaan ilmastoon on ollut mukana jalostustyössä jo pitkään. ”On eri asia, jos salaatti ei ole hyvää ja vaihdetaan salaatin siemen verrattuna siihen, että tuotamme metsänviljelyaineistoa sadan vuoden vaikutusajalle. AJASSA / HAASTATTELU 27.3.2026 8 Metsälehti.fi TIIA PUUKILA, TEKSTI SAMI KARPPINEN, KUVA SIEMEN Forelia Oy:n karistamolla Saarijärvellä on menossa kiireiset ajat. Tällä hetkellä perustetaan vanhan ohjelman viimeisiä siemenviljelmiä. Kolmen neljän vuoden kuluttua käynnistetään uusi ohjelma, jonka laatimisessa Immosta on kuultu asiantuntijana. ”Mihin suuntaan lähdemme menemään, on monen tahon skenaariokompromissi. Nämä siemenviljelmillä kasvaneet siemenet ovat todellisia suomalaisten metsien helmiä. Mänty, kuusi ja koivu ovat edelleen pääpuulajit. Tämä on ainoa tapa, millä tutkimuksen tulokset siirretään metsätalouden hyväksi”, Immonen selventää. Minusta on ihan perusteltua, että toiminta on valvottua”, hän summaa. ”Suuria muutoksia puulajeihin ei ole tulossa.” 12202_.indd 8 12202_.indd 8 23.3.2026 22.17.13 23.3.2026 22.17.13. Yhteen työhaastattelussakin esitettyyn kysymykseen etsitään yhä vastausta. Immonen näki siemenissä uuden kiehtovan maailman, jota hän halusi päästä kehittämään. Niistä saadaan useampi tuhat kiloa jalostettua siementä
KASVIHUONETUOTANNOLLA voi saada, tai olla saamatta, maatalouden tukirahoja. ”Tuen paikka on siellä, missä hyötyjiä on paljon.” 12202_.indd 9 12202_.indd 9 23.3.2026 22.17.13 23.3.2026 22.17.13. Metsäteihin kohdistuvia tukia on kuitenkin juuri leikattu. Kuusta vaivaavat sienija hyönteistuholaiset. Muotoilu on nimettyihin tukiin nähden ontuva. Tuen paikka on siellä, missä hyötyjiä on paljon tai hyödyn realisoitumisen aikajänne on erityisen pitkä. Taustalla oleva kaunis ajatus on, että näin saadaan varmistettua investoinnit viljelyksiin, joista tuloja saadaan aikaisintaan kymmenen vuoden päästä. Kun Ruotsissa metsäteollisuusyritysten omaa rahaa on kiinni siemenviljelyksissä, niiden tuottavuutta on pyritty kehittämään aktiivisemmin. 27.3.2026 Metsälehti.fi 9 AJASSA KOLUMNI KUKA KUKA. Tuholaiskannat romahtaisivat, jos kuusi pitäisi välivuoden kukinnasta. Lehtojen kunnostuksessa ei puolestaan tueta jalojen lehtipuiden istuttamista, vaikka se ilman muuta tukisi lehtolajistoa ja ilmastonmuutokseen sopeutumista. Monimuotoisuuden tukena sitä on vaikea nähdä. Hinta nousee väkisin. ”Mitä enemmän tuotteessa on käsityötä ja riskiä, tottakai se maksaa. Metka tukee myös luonnonhoitoa. Esimerkiksi Ruotsin hintataso on kovempi kuin meillä täällä.” Kuusen tuholaisilla ikuiset bileet. Mutta eihän varasto monta vuotta kestä, jos ei uutta satoa tule.” Keinoja haetaan tutkimuksesta Siemenviljelmien suuria vartepuita ja valtaisia pinta-aloja on mahdotonta käsitellä kasvinsuojeluaineilla. Siinä, missä ruukkutillin tai begonian tuottajat voivat nostaa kansallista maataloustukea, vastaavalla tekniikalla kuusia ja mäntyjä kasvattavat toimivat markkinaehtoisesti. Osa rahoituskelpoisista toimista, kuten kosteikkojen rakentaminen ja soiden ennallistaminen, ovat Suomessa melko uutta tekemistä. ANNE IMMONEN SIEMEN Forelia Oy:n toimitusjohtaja TYÖSKENNELLYT UPM:n Joroisten taimitarhan päällikkönä ja Fin Forelian liiketoiminnan kehityspäällikkönä METSÄTALOUSINSINÖÖRI ja tradenomi, opiskellut luontokartoittajan erityisammattitutkintoa KOTOISIN Leppävirralta, jossa myös asuu ja jossa omistaa metsää HARRASTAA metsänhoitoa, ikonimaalausta, kuvanveistoa sekä taidegrafiikkaa ”Nyt on lämmennyt niin paljon, että onko meillä riski siinä, että kuusi koko ajan pikkuisen kukkii ja hyönteisillä on bileet koko ajan”, Immonen pohtii. ”Tämä vuosi menee varmaan kohtuullisesti. Suomessahan siemen on ollut sillä tavalla halpaa. Viime vuonna siementä saatiin, muttei niin paljon kuin toivottiin. Kuusen siemenlaarin pohja on pilkottanut monena keväänä. Näin ei kuitenkaan ole viime vuosina käynyt. Menekkiä ovat siivittäneet viljelyvarmat huipputaimet, mutta myös hirvieläinkannat. TUETTIINPA METSÄÄ TAI maata, tukien logiikassa on ylipäänsä se ongelma, että joko päädytään rahoittamaan jo ilman niitäkin kannattavaa toimintaa tai sitten tuetaan taloudellisesti kannattamattomia ratkaisuja. Huolimatta viime vuosien hyvästä kehityksestä Suomessa ollaan kuitenkin siemenviljelysten hoidossa jäljessä länsinaapuria. Yksi keskeinen tuen kohde on taimikonhoito. Siinä, missä työlaji on käyttökelpoisen ainespuun tuotannon kannalta tuiki tärkeä, on perusasia, ettei se lisää puuston kasvua. Koristekasvien ja kakkujen päälle tulevien mansikoiden tuotannon tukemista on vaikeampi perustella, vaikkei puutarhatuotanto olekaan tukiriippuvaisinta maataloutta. Immoselta kysyttiin Siemen Forelian työhaastattelussa, olisiko hänellä ratkaisu kuusta vaivaaviin tuholaisongelmiin ja siemenpulaan. Se tieto olisi ollut rahanarvoinen, mutta toistaiseksi vastausta ei ole kenelläkään. Immonen tuottaisi enemmänkin erikoispuulajien siemeniä, mutta ne ovat työläämpiä tuottaa ja siemensaannot peruspuulajikolmikkoa vaatimattomammat. Oikeasti pitää miettiä, kumpi sen leivän tähän maahan tuo: uusiutuvat metsät ja kasvava raaka-aine vai keskitytäänkö sorkkaeläintalouteen.” kaan mahtuu myös tervaleppää, lehtikuusta ja tammea. Esimerkiksi metsäautoteiden rakentaminen ja korjaaminen hyödyttää metsänomistajan lisäksi metsästäjiä, sienestäjiä ja pelastustoimea. 1990-luvulla alkanutta kuusibuumia ei osattu aikoinaan ennakoida. KIRJAVAA TUKILOGIIKKAA KATRI HIMANEN KIRJOITTAJA ON LUONNONVARAKESKUKSEN ERIKOISTUTKIJA. Huoltovarmuuden kannalta tärkeiden maataloustuotteiden, kuten maidon tai perunan, tuotannon tukeminen kansainvälisen maataloustukihimmelin maailmassa on järkevää ja yleisesti hyväksyttävää, vaikka yhteiskunnan rahat ovatkin kovin vähissä. Investointituissa on tuotantotukiin nähden tulevaisuuteen tähtäävä ote. METSÄPUIDEN SIEMENTUOTANNON KANNALTA tärkeiden siemenviljelysten perustamista tuetaan Suomessa, toisin kuin Ruotsissa. Ruotsissa myös tämä tuki puuttuu. Mieleen nousee, onko näyttö näiden ratkaisujen kustannustehokkuudesta riittävän vahva julkisen rahan jakamiseksi. Vaikka männyllä ja koivulla uudistaminen on lisääntynyt, on kuusi edelleen Etelä-Suomessa istutusten valtapuulaji. Kuusta lukuun ottamatta siementuotannon kehittämisessä on onnistuttu hyvin, ja siemen on riittänyt. Immonen on seurannut huolissaan kuusen ylivoimaa taimimarkkinoilla vuosikaudet. Niitä voidaan myöntää tietyin ehdoin myös metsätaimien tuotantotekniikkaan. Kysymys kuuluu, voitaisiinko metsänomistajat aktivoida hoitotöihin ilman jo valmiiksi kannattavan työlajin taloudellista tukemista. Metsäpuiden siementen riittävyys katsotaan osaksi huoltovarmuutta. Metsätalouden tuista säätävä metka-laki alkaa tekstillä, jonka mukaan sen tarkoituksena on muun muassa lisätä metsien kasvua, turvata monimuotoisuutta ja parantaa metsien sopeutumista ilmastonmuutokseen. ”Kyllä me yritämme vielä katsoa, löydämmekö jotain, ja yhteistyö tutkimuksen kanssa on tässä avainasemassa”, Immonen toteaa. ”On käsittämätöntä, että meillä puhutaan puulajien monipuolistamisesta, mutta sitten on sorkkaeläimet
Korkeat tuottovaateet muuttavat maisemia metsissä, kun viljellen perustettuja tehokkaasti hoidettuja metsiä uudistetaan. Toimimme pitkäjänteisesti, emme spekuloi metsätilojen arvonmuutoksilla eikä meillä ole exit-suunnitelmaa”, Karhapää painottaa. Suuret metsänomistajat Finsilva, Tornator ja UPM näyttävät kehityksessä suuntaa, mutta yhtiöiden välillä on myös eroja. Palautteen perusteella metsävaratietoja ja hakkuusuunnitteita on kyllä ”analysoitu ja veivattu vaikka kuinka”. Tornatorin viime vuonna hankkimalla tilalla on alle hehtaarin kuvio, jossa harvennus on myöhästynyt. Moderni tehometsätalous ei tuota neljän tukin petäjikköä, mutta yhtiöt vakuuttavat, että hakkuutahti on kestävä. ”Tämä on volyymiliiketoimintaa, ja ostamme metsää omaksi tuotantokoneistoksemme. Hakkaraisen mukaan huoli on turha. RIITTÄVÄTKÖ PUUT. Siihen on monella totuttelemista. ”Ymmärrän, että paikallisesti hakkuumäärät voivat näyttäytyä suurina. Kokonaisuuden kannalta on viisainta uudistaa tämä kuvio samalla, vaikka järeys ei ole vielä ihan tavoitteiden mukainen”, linjaa metsäasiantuntija Tuomo Turunen. ”Kentältä on tullut 20 vuotta viestiä, että metsiämme hakataan liian paljon. ”Toiminta ei palvele metsänomistajan etua.” ”Hakataan enemmän kuin metsä kasvaa.” ”Ekologisesti ja ekonomisesti kestämätöntä.” ”Ei näistä metsistä löydy hakattavaa niin paljon kuin omistaja vaatii.” Muun muassa tällaisia näkemyksiä esittävät kokeneet metsäalan ammattilaiset Tornatorista ja Finsilvasta. ”Kun Tornator perustettiin vuonna 2002, oli epäilty, että yhtiön puut riittävät kolmeksi vuodeksi.” 12203_.indd 10 12203_.indd 10 23.3.2026 22.19.16 23.3.2026 22.19.16. Kieltämään ei kentän pelkoja puun loppumisesta käy myöskään Tornatorin liiketoimintajohtaja Ari Karhapää. Tornatorin ja Finsilvan metsien reippaat hakkuut kummastuttavat välillä jopa ammattilaisia yhtiöiden sisällä. Nyt silloinen puumäärä on hakattu kokonaisuudessaan kertaalleen, mutta puustopääoma on tänä päivänä suurempi kuin tuolloin”, hän toteaa. Lopputulema on aina ollut, että kokonaisuudessaan Finsilvan metsät kasvavat koko ajan selvästi enemmän kuin niitä hakataan. Yhtiön julki lausuttu tavoite on kasvattaa pinta-ala yli miljoonan hehtaarin vuoteen 2035 mennessä. ”UPM hakkaa selvästi maltillisemmin, Metsähallituksen sietäisi ottaa mallia.” ”UPM:lle oma metsä on puuvarasto.” ”UPM toimii oikeasti vastuullisesti metsissään.” Huoli metsistä on tuttu Finsilva omistaa Suomessa 137 000 hehtaaria metsää, pääosin keskisessä Suomessa. Myös UPM:n toiminnasta on monella selvä näkemys, mutta se on usein erilainen. 10 Metsälehti.fi SAMI KARPPINEN, TEKSTI JA KUVAT K un metsästä halutaan mahdollisimman korkeaa taloudellista tuottoa, ei päätehakkuiden kanssa vitkutella. Edeltäjäni Harri Viitaniemi varoitti, että tulet törmäämään tähän asiaan”, hän toteaa. Tornator on yli 700 000 metsähehtaarillaan Suomen suurin yksityinen metsänomistaja. Yksittäisten tilojen osalta hakkuut voivat ollakin ajoittain kasvua suurempia”, Hakkarainen sanoo. ”Kun Tornator perustettiin vuonna 2002, oli epäilty, että yhtiön puut riittävät kolmeksi vuodeksi. Yhtiön toimitusjohtaja Juha Hakkarainen tunnustaa empimättä, että huoli metsien riittävyydestä on kantautunut myös johdon korviin. ”Harventamalla kasvu ei tässä enää parane ja tuulituhoriskit ovat isot, kun viereinen kuusikko hakataan aukoksi
Puuston keskikasvu on 5,25 kuutiota hehtaarilla. ”Kysymys ei enää kuulu, että mikä sertifikaatti teillä on, vaan mitä teette sertifioinnin lisäksi.” Tornatorin metsäasiantuntija Tuomo Turunen toteaa, että tässä mustikkatyypin männikössä puuston keskiläpimitta on jo reilut 26 senttiä, joten Tornatorin kriteerien mukaan puusto on päätehakkuukypsää. €) 3 503 1 700*** 214**** Metsäomaisuuden arvo (€/ha) 4 723 3 250*** 1 560**** Sijoitetun pääoman tuotto (%) 5,3 11,8 * Tornatorin liikevoitossa mukana metsän arvon muutos ** UPM ei lmoita metsätalouden tulosta tai tuottoa erikseen *** UPM:n ilmoittama 02/2025 **** historiallisen tasearvon mukaiset luvut, Finsilvan mukaan NPV-arvo (nettonykyarvo) noin nelinkertainen taulukon lukuihin verrattuna Janne Kiiliäinen. Keskisen Suomen puolukkatyypin kankaan männiköissä metsänhoidon suositusten mukainen uudistamisläpimitta on usein 23 senttiä.” Hakkaraisen mukaan Finsilva voisi metsien rakenteen perusteella lisätä päätehakkuita voimakkaasti seuraavien 10–15 vuoden aikana. UPM:n metsistä hakataan vuosittain puuta keskimäärin 4,4 kuutiota hehtaarilta kasvun ollessa kuusi kuutiota. m 3 ) 3,34 2,8 0,72 Kasvu (m 3 / ha/v) 5,1 6,0 5,25 Liikevaihto (milj. ”Meille on tärkeää, että puuta on tasaisesti ja kestävästi saatavilla. €) 215,5 34,5 Liikevoitto (milj. Kirjanpainajariskikohteissa tätä katsotaan tapauskohtaisesti”, Kiiliäinen kertoo. Juha Hakkarainen. €) 218,4 18,9 Metsäomaisuuden arvo (milj. Se on tulosta pitkäjänteisestä ja systemaattisesta työstä.” UPM:n Suomessa vuosittain käyttämästä puusta 10–15 prosenttia tulee yhtiön omista metsistä. Se tarkoittaa lyhyttä, tyypillisesti 60–70 vuoden kiertoaikaa. Olen sitä mieltä, että tässä lajissa ei ole pikavoittoja”, Kiiliäinen sanoo. Tässä säästöpuuryhmässä puiden keskiläpimitta on yli 26 senttiä. Tämä on osin yllättävää, sillä Finsilva kertoo soveltavansa harvennuksilla Tapion kolmen ja Tornator 4,5 prosentin tuotto-odotuksen malleja. ”Päätehakkuissa noudatamme metsänhoidon suositusten läpimittarajoja. m 3 ) 74,8 71 15,2 Puusto metsämaalla (m 3 /ha) 114 153 120 Hakkuut (milj. UPM:llä hehtaarikohtainen keskipuusto on metsämaalla 153 kuutiota, kun se Tornatorilla on 114 ja Finsilvalla noin 120 kuutiota. UPM:n metsätalousjohtajan Janne Kiiliäisen mukaan UPM:n metsiä ei kuitenkaan pidetä puuvarastona, vaan niitä hoidetaan aktiivisesti ja suunnitelmallisesti. ”Mutta pyrimme tasaisuuteen hakkuissa”, hän sanoo. Nyt isot alat viljelymänniköitä lähestyvät päätehakkuukypsyyttä. m 3 /v) 2,875 2,3 0,585 Hakkuut (m3/ha/v) 5,0 4,39 4,56 Metsien kasvu (milj. ”Emme halua puhua siitä, missä iässä päätehakkuu tehdään. Ari Karhapää. Koko Suomessa luku on valtakunnan metsien inventoinnin mukaan 123 kuutiota. Aika on rahaa Tornatorin Karhapää muistuttaa, että tuoton kannalta olennaista on, että päätehakkuutkin tehdään oikea-aikaisesti. 12203_.indd 12 12203_.indd 12 23.3.2026 22.19.18 23.3.2026 22.19.18. AJASSA 27.3.2026 12 Metsälehti.fi UPM:n metsät puustoisimmat Yhtiöiden julkisuuteen antamat tiedot metsistään puoltavat monien näkemystä siitä, että UPM:n metsiä käsitellään maltillisemmin. UPM:n metsissä sovelletaan Tapion harvennusmalleja viiden prosentin tuotto-odotuksella. Tornator Suomi UPM Finsilva Metsäpinta-ala Suomessa (ha) 741 685 523 000 137 000 Metsätalouskäytössä (ha) 574 500 465 000 121 000 Metsäpinta-alan muutos 2025 (ha) + 35 700 Puusto (milj. Osin historian takia metsiä on uudistettu reippaalla kädellä 1960ja 1970-luvuilla. ”Keskipuusto metsissämme on hyvä, se on fakta. ”Hakkuita mahdollista lisätä” Finsilvan metsien historia juontaa juurensa Metsä-Serlaan ja Metsäliitto Osuuskuntaan. ”Jos jatkaisimme kiertoaikaa 20 vuotta, meidän pitäisi saada puusta kaksi kertaa parempi hinta kuin nyt tehtävässä päätehakkuussa, jotta pääsisimme samaan tuottoon.” Karhapään mukaan monelle metsäammattilaisellekin päätehakkuumetsä on edelleen 90-vuotias neljän tukin männikkö. Se tarkoittaa, että harvennukset tehdään keskimääräistä voimakkaampina. €) 297,7* ** 27,8 Nettotulos (milj. ”Ensisijaisesti uudistamisen ajankohta määritetään läpimitan perusteella. Finsilvan metsistä hakataan vuosittain puuta noin 600 000 kuutiota, eli keskimäärin 4,6 kuutiota hehtaarilta. Tavoitteenamme on kasvattaa teknisesti laadukas ja riittävän järeä metsä päätehakkuuseen mahdollisimman nopeasti.” Suurmetsänomistajalle aika on rahaa, kirjaimellisesti
”Julkisessa keskustelussa unohtuu harmittavan usein taloudellisten, ekologisten ja sosiaalisten osa-alueiden tasapainon merkitys. Tornator kasvattaa metsäomaisuuttaan aktiivisesti, Finsilva ja UPM vain silloin, jos ostaminen on järkevää tilarakenteen kehittämiseksi. Paine monimuotoisuuden huomioimiseen tulee suoraan sijoittajilta. ”Mutta kysymys ei enää kuulu, että mikä sertifikaatti teillä on, vaan mitä teette sertifioinnin lisäksi. ”Toimimme niin, että kasvu on suurempaa kuin hakkuut, mutta puustopääoman lisäämistä emme tavoittele. Esiin nousevat metsänhoitotoimien oikea-aikaisuus, kustannustehokkuus sekä ilmastonmuutokseen varautuminen. Keskikasvu oli 5,1 kuutiota hehtaarilla, joten hakkuiden ja kasvun erotus ei ole suuri. UPM edistää monimuotoisuutta muun muassa UPM Forest Action -ohjelman kautta. FSC-puulle on kaikkien asiakkailla kova tarve. Myös UPM:n listalla lannoitukset ovat tärkeässä roolissa. Meidän osaltamme se on tarkoittanut omaa monimuotoisuusohjelmaa sekä Metsä Group Plus -mallin soveltamista”, Finsilvan Hakkarainen sanoo. ”En usko, että joku tulee ja maksaa hiilensidonnasta tai luontoarvoista niin paljon, että puuta ei hakattaisi jatkossa lainkaan. Yli kymmenen prosentin siivuun yltää myös OP-ryhmä. Tornator myy puunsa pääosin Stora Ensolle, mutta hoitaa metsäomaisuutta itse yli sadan työntekijän voimin. ”Lannoitukset tulee ottaa osaksi normaalia suunnitelmallista metsänhoitoa. Finsilva työllistää suoraan vain kaksi ihmistä, sillä käytännön metsänhoidosta vastaa pitkäaikaisella sopimuksella Metsä Group, jolle myös puut myydään. Finsilvalla osana työtä lanseerattiin juuri uudet metsänhoidon ohjeistukset, joiden mukaan Metsä Groupin asiantuntijat hoitavat metsiä. Tornatorissa iso osuus on edelleen Stora Ensolla, joka omistaa yhtiöstä 41 prosenttia. Sen sijaan hiilen, monimuotoisuuden ja puuntuotannon yhdistelmällä pitää pyrkiä mahdollisimman hyvään tuottoon. Hän toivoo kuitenkin tasapainoa metsätaloudelle asetettaviin vaateisiin. ”Siihen sisältyy muun muassa lahopuun sekä lehtipuuosuuden lisääminen ja ennallistamistoimet”, Kiiliäinen kertoo. KOLME ERILAISTA YHTIÖTÄ toivottavaa”, Hakkarainen toteaa. Suurena metsänomistajana kannamme erityisen vastuun suunnan näyttämisessä kestävälle ja kannattavalle metsätaloudelle.” Mutta voisiko iso metsänomistaja tehdä tilinFinsilva pyrkii lisäämään metsien kasvua. Lisäksi ’oikea puulaji oikeaan paikkaan’ -ajatus korostuu”, Kiiliäinen muistuttaa. Metsä Groupin metsäasiantuntija Jouni Metso mittasi pohjapinta-alaa ensiharvennusta lähestyvällä Finsilvan kuviolla viime syksynä. Talousmetsien luonnonhoitotoimilla on suuri vaikutus luonnon monimuotoisuudelle. Metsäliitto Osuuskunta ja MTK omistivat Finsilvasta ison osan helmikuuhun 2022, jolloin omistusosuus myytiin Dasos Capital Oy:n metsärahastolle. sä tulevaisuudessa kokonaan jollain muulla kuin puulla. Erityistä huomiota kiinnitetään muun muassa siihen, että ensiharvennusvaiheessa metsässä on hyvä puusto. Tornatorin hallituksen puheenjohtajana toimii Työeläkevakuutusyhtiö Ilmarisen allokaatiojohtaja Esko Torsti, joka on aiemmin ollut myös Finsilvan hallituksessa. Tornatorin tavoitteena on, että vuoteen 2030 mennessä metsät sitovat 20 prosenttia nykyistä enemmän hiiltä. Päätehakkuu tehdään, kun keskiläpimitta on puolukkatyypin metsässä päälle 24 senttiä ja mustikkatyypin metsässä 26 senttiä.” Hyvin hoidetussa viljelymetsässä tulee Karhapään mukaan vastaan helposti myös eräänlainen optinen harha. Tiedämme 10–15 vuoden aikavälillä todella luotettavasti, miten puusto kehittyy”, Karhapää sanoo. Seuraavina tulevat eläkevakuuttajat Ilmarinen ja Varma. Ohjeiden lisäksi maalaisjärjen käyttö on kentällä sallittua ja jopa KOLME suurta metsänomistajaa, UPM, Finsilva ja Tornator, eroavat toisistaan yritysrakenteeltaan. Sertifikaatti ei enää riitä Kaikkien kolmen toimijan metsät ovat tuplasertifioituja, eli käytössä on sekä PEFCettä FSC-sertifikaatti. ”Metsä näyttää usein habitukseltaan kolmoskehitysluokan metsältä, vaikka keskiläpimitan puolesta se on jo selvästi uudistuskypsää.” Viime vuonna Tornatorin metsistä hakattiin noin kolme miljoonaa kuutiota puuta, mikä on viisi kuutiota hehtaaria kohden. 12203_.indd 13 12203_.indd 13 23.3.2026 22.19.21 23.3.2026 22.19.21. Finsilvan hallitusta johtaa Capman Natural Capitalin Sami Veijalainen. Näillä keinoilla lisää kasvua. Lannoitus on merkittävin yksittäinen toimenpide. ”Vastuullisuusvaade ei ole ongelma, vaan hyvä asia. ”Ykköstavoitteena on ainespuun tuottaminen ja mahdollisimman suuri tukkiosuus. Poppakonsteja ei tosin ole tarjolla. Finsilvan omistajina ovat tällä hetkellä CapMan Natural Capitalin hallinnoimat rahastot ja Työeläkevakuutusyhtiö Ilmarinen. Lisäksi pyrimme ennallistamisen kautta vähentämään maaperäpäästöjä”, Karhapää sanoo. Tornatorilla monimuotoisuuden edistämiseksi on laadittu oma biodiversiteettiohjelma. Vain UPM:n kohdalla voidaan puhua ”yhtiön metsistä”, sillä UPM omistaa ja hoitaa metsänsä sataprosenttisesti. Se on tämän työn haaste ja suola”, Hakkarainen näkee. Vastuullisella toiminnalla saavutetaan metsätalouden hyväksyttävyys”, Karhapää perustelee. Kaikki kolme suurta vakuuttavat, että metsien kasvua ja metsätalouden kannattavuutta voidaan vielä parantaa. AJASSA 27.3.2026 Metsälehti.fi 13 ”Me emme tavoittele sellaista metsää. ”Emme vähennä hakkuita, vaan lisäämme kasvua
”Tätä toimintatapaa on edelleen vahvistettu ja niin pääpiirteittäin toimitaan. ”Kyllä se meidän roolimme on edelleen metsänhoidollisissa hakkuissa. Tilanne toi esiin kysymyksen, mikä on yhdistysten korjuupalveluiden tilanne. Nekin hakkuukohKorjuupalvelu käy kauppaa kiinteällä hinnalla Lopettamispäätös ja talousahdinko ovat sävyttäneet metsänhoitoyhdistysten korjuupalveluiden toimintaa. Korjuupalvelun lähtökohtana ovat paikalliset arvostetut puunkorjuu-urakoitsijat. On poikkeuksellista, että metsänomistaja haluaisi tehdä arviohintaisen puukaupan”, kertoo yhdistyksen operaatiopäällikkö Mervi Seppänen. Verotuksessa metsänomistaja kirjaa korjuupalvelun kautta myydyn puun myyntitulot hankintatuloksi, ja korjuukulut kirjataan kuluihin. Tästä on verotuksellista etua ja lisähyötyä metsävähennyksen käytössä. Osassa yhdistyksiä toiminta jatkuu entisellään. Korjuupalveluiden työt painottuvat ensiharvennuksiin ja energiapuun korjuisiin. M IK KO RI IK IL Ä 12204_.indd 14 12204_.indd 14 23.3.2026 22.22.21 23.3.2026 22.22.21. Toisaalta varastoihin ei voi sitoa ylen määrin rahaa kiinni. Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savossa tavallisin tapa solmia puukauppa yhdistyksen korjuupalvelun kanssa on sopia kiinteä hinta puukaupassa sopimuspaperiin, samalla tavoin kuin esimerkiksi metsäyhtiöiden tai sahojen kanssa. Korjuupalvelun kanssa tehty kauppa eroaa muista puukaupoista siinä, että kyseessä on hankintakauppa: yhdistys toimii puun välittäjänä. Metsänomistajat myyvät puut yhdistyksen korjuupalvelulle myös Hoffrenin mukaan pääsääntöisesti kiinteällä hinnalla. Kiinteällä hinnalla yhdistyksen korjuupalvelun tekemä tarjous on vertailukelpoinen samasta leimikosta tehtyjen muiden puunostotarjousten kanssa. ”Siellä hyvä korjuujälki on erityisen tärkeää”, sanoo metsänhoitoyhdistys Savotan operaatiopäällikkö Sami Hoffren. ”Roolimme on edelleen metsänhoidollisissa hakkuissa.” Metsänhoitoyhdistysten korjuupalvelut hoitavat muun muassa energiapuukohteita. Korjuujäljessä tarkkana Yhdistysten korjuupalvelut korjaavat niin tukki-, kuitukuin energiapuuta. PUUKAUPPA & TALOUS 27.3.2026 14 Metsälehti.fi VALTTERI SKYTTÄ METSÄNHOITOYHDISTYS Keski-Suomi ilmoitti maaliskuussa muutosneuvotteluista. Keski-Suomessa yhdistyksen talousahdingon taustalla on vahvasti energiapuun ja kuitupuun laskeva hinta ja kysyntä, mikä kurittaa yhdistyksen korjuupalvelun toimintaa. Energiapuun toimittamisen haaste on, että puun on oltava kuivaa, kun käyttöaika koittaa, eli puuta on oltava varannossa hyvissä ajoin. Metsänomistajalle voi muistua tilanteessa mieleen, miten puukaupat metsänhoitoyhdistyksen korjuupalvelun kanssa tulikaan sovittua. Yhdistysten korjuupalveluiden haaviin päätyy myös niin sanottuja rästikohteita eli hoitamattomana kasvaneiden metsien ensiharvennuksia, jotka suoritetaan energiapuukorjuuna
.. 14,45 .. Rästikohteilla ja muillakin harvennuksilla korjuujäljessä olennaista on Seppäsen mukaan varovaisuus, ettei puustosta tule liian harva. 45,53 .. 24,90 28,00 22,85 32,74 32,38 Uudistushakkuu 78,86 79,82 .. Harvennushakkuu 69,08 69,71 49,78 20,70 20,17 20,81 30,70 31,36 Ensiharvennus 50,34 50,12 40,98 15,88 18,01 17,07 25,33 .. 14,55 16,66 .. .. .. 39,38 .. Hankintahinnat 72,31 74,74 62,72 38,64 39,59 38,81 .. .. 39,85 .. 14,61 .. 28,32 30,28 25,36 35,18 34,74 Harvennushakkuu 65,26 67,08 .. .. 21,34 21,59 18,75 31,45 30,19 Uudistushakkuu 71,94 74,17 .. .. nousussa laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 68,12 67,35 .. 2024 2025 Viikko 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 2026 Viikot 1 ja 2 yhteensä Viikko-ostojen määrä koko Suomessa Nimelliskantohintojen kehitys Lähde: Luke €/m 3 Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Mäntykuitupuu Kuusikuitupuu Koivukuitupuu 2006 2009 2012 2015 2018 2021 2024 2026 20 40 60 80 100 Etelä-Suomi KymiSavo SavoKarjala KeskiSuomi EteläPohjanmaa KainuuKoillismaa PohjoisPohjanmaa Lappi 416 017 Puukauppamäärä vko 11 teet, jotka eivät kilpailussa pärjää tai eivät ole niin haluttuja tietyissä ajankohdissa, meillä on niihin yleensä tarjota korjuupalvelu”, kertoo Etelä-Savon yhdistyksen Seppänen. 25,27 25,75 21,49 34,63 37,00 Harvennushakkuu 63,28 62,96 .. .. Tilastossa on eritelty leimikkotyypit, ja mukana on myös tukkija kuitupuun väliin sijoittuva pikkutukki. .. Hankintahinnat .. 39,57 39,22 37,94 .. 14,63 .. 24,54 27,66 23,73 41,53 38,22 Harvennushakkuu 72,93 67,93 .. Uudistushakkuu 76,82 80,25 57,07 22,76 24,97 24,26 .. .. .. 39,22 .. Ensiharvennus 57,60 .. nousussa laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 76,00 79,57 58,77 21,88 23,70 22,83 32,49 34,87 Uudistushakkuu 77,91 80,37 61,87 24,81 25,67 25,86 .. .. .. .. .. .. .. Milj.m 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 .. .. Energiapuumarkkina on mennyt vielä enemmän jumiin kuin osasimme arvioida”, Pohjois-Savon metsänhoitoyhdistyksen johtaja Pekka Sahlman sanoo. .. .. ”Lopettaminen oli oikea ja oikea-aikainen ratkaisu. Hankintahinnat 78,46 78,82 .. .. Hankintahinnat 72,52 72,82 .. 20,02 22,90 19,73 28,26 27,28 Ensiharvennus .. 21,76 21,31 19,64 52,61 40,51 Ensiharvennus .. .. Esimerkiksi viime syksynä yhdistys halusi viestiä, että energiapuuta kyllä korjataan, vaikka mediasta saattoi saada toisen mielikuvan. .. Hankintahinnat 72,72 76,45 .. .. Siinä on korjuupalvelun valttikortti. .. .. 39,09 39,00 41,18 .. AJASSA 27.3.2026 Metsälehti.fi 15 nousussa laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 74,89 79,25 54,77 20,43 23,21 21,37 .. ET EL Ä-P OH JA NM AA nousussa laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 74,15 78,88 57,38 20,64 23,57 21,90 33,46 32,71 Uudistushakkuu 76,54 80,21 59,87 23,46 25,69 24,63 33,94 34,21 Harvennushakkuu 66,99 67,80 49,40 18,34 20,08 19,93 33,19 29,09 Ensiharvennus 48,95 51,03 39,34 14,51 16,17 15,35 23,60 25,59 Hankintahinnat 72,26 75,02 61,70 39,45 39,52 43,24 57,96 50,34 KO KO M AA RAAKAPUUN HINTATILASTOT viikkojen 8-11 keskiarvo nousussa laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 76,14 81,14 60,51 22,03 24,49 23,43 33,37 34,91 Uudistushakkuu 77,81 82,12 62,65 24,58 26,52 25,92 36,60 35,89 Harvennushakkuu 67,80 70,35 52,65 20,53 22,71 22,23 30,51 31,40 Ensiharvennus 46,70 54,70 39,26 13,66 16,22 15,93 .. .. .. Etelä-Savon yhdistyksen Seppänen sanoo, että heillä strategiana on tarjota korjuupalvelua metsänomistajille entiseen malliin. 13,07 .. Harvennushakkuu 67,79 69,56 48,82 18,36 18,91 18,90 .. .. KE SK I-S UO M I ET EL Ä-S UO M I nousussa laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 76,43 77,88 .. nousussa laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 74,74 79,04 54,69 20,88 23,12 21,63 32,03 32,18 Uudistushakkuu 77,43 80,37 57,33 23,54 25,25 24,59 33,76 33,51 Harvennushakkuu 68,21 68,06 45,96 19,48 19,66 19,83 31,07 30,07 Ensiharvennus .. .. .. Niiden vaihtelevuuden kanssa on opittu elämään”, Seppä12204_.indd 15 12204_.indd 15 23.3.2026 22.22.25 23.3.2026 22.22.25. ”Energiapuun korjuuta ja haketoimituksia on tehty pitkään. Hankintahinnat 74,44 77,09 61,81 42,39 41,41 42,79 .. .. Hankintahinnat 69,92 73,92 .. .. LA PP I PO HJ OIS -P OH JA NM AA KA IN UU -K OIL LIS M AA nousussa laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 70,33 74,69 45,93 17,85 21,23 19,17 27,68 29,20 Uudistushakkuu 73,23 76,73 47,01 20,85 24,17 21,14 29,43 30,41 Harvennushakkuu 62,19 63,83 .. .. Ostajien vähäisyyden vuoksi hintatiedoissa voi olla puutteita. .. Hankintahinnat 72,76 74,00 61,41 39,21 .. nousussa laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 74,49 75,73 .. .. .. 19,98 20,56 18,51 29,86 27,41 Ensiharvennus .. KY M I-S AV O SA VO -K AR W JA LA METSÄTEOLLISUUS RY:N hintatilasto kattaa noin 90 prosenttia yksityismetsistä ostetusta puusta. ”Saadaan metsät kasvukuntoon metsänomistajan edun mukaisesti.” Energiapuun kanssa opittu elämään Pohjois-Savosta kuului vuosi sitten kummia, kun paikallinen metsänhoitoyhdistys ilmoitti lopettavansa korjuupalvelunsa. .. .. 14,10 .. .. .. 13,57 .. .. .. Sahlmanin mukaan kuitupuun kantoja tienvarsihinnan välinen erotus on niin pieni, ettei sen varaan pysty rakentamaan yhdistykselle kannattavaa liiketoimintaa. 22,36 24,61 21,26 47,77 38,60 Uudistushakkuu 76,34 77,92 .. .. .. 14,26 .. 16,17 25,16 23,34 Ensiharvennus .. .. .. Yhdistys perusteli päätöstä energiapuumarkkinoiden laskusuunnalla ja kuitupuun korjuun kireillä marginaaleilla. .
”Euroopan sahatavaramarkkinoiden kohdatessa rakenteellisia paineita markkinahintojen näkyvyys ei ole ylellisyys, vaan välttämättömyys. Mukana ovat sekä kuusiettä mäntysahatavara. Hintaseuranta perustuu suomalaisen, ruotsalaisen ja norjalaisen sahatavaran hintoihin Saksassa, Ranskassa, Isossa-Britanniassa ja Benelux-maissa. Meillä metsätilakauppa käy! MIKKO HÄYRYNEN METSÄTEOLLISUUSTUOTTEIDEN hintaja markkinaseurantaan erikoistunut Fastmarkets on kehittänyt kokeiluvaiheeseen uuden pohjoismaisen sahatavaran ja Euroopan markkinoiden hintaseurannan ja markkinakatsauksen. Hannes-myrskyn, joka Ruotsissa oli Johannes-myrsky, pelastushakkuiden odotetaan alkavan toden teolla vuoden toisella neljänneksellä. Hiljaisimmat markkinat olivat Ranska ja Benelux-alue, joissa lähes kaikkien dimensioiden hinnat pysyivät ennallaan. Fastmarkets on kansainvälisesti toimiva brittiläistaustainen yhtiö. Ainoana poikkeuksena oli kuusen dimensio 63×150 mm, jonka hinta laski 0,8 prosenttia. 27.3.2026 16 Metsälehti.fi PUUKAUPPA JA TALOUS 16 Metsälehti.fi ~ ~ Maan kattavin markkinapaikka. US on sahatavaraluokittelun korkein, V toiseksi ja VI kolmanneksi korkein laatu. ”Kaiken kaikkiaan tiedot viittaavat siihen, että hinnoissa tai ilmapiirissä ei ole yhtenäistä, laajaa suuntaa. Ostajat ostavat suoraan tarpeeseen, ja varastojen kasvattamista vältetään”, Neuvonen sanoo. Alin VII ei ole seurannassa mukana. Ruotsalaissahojen vaikeaa tilannetta vaikeuttaa edelleen myrskytuhopuun tarjonta. Lähde: Fastmarkets M IK KO H ÄY RY N EN 12204_.indd 16 12204_.indd 16 23.3.2026 22.22.26 23.3.2026 22.22.26. Merkittävin liike nähtiin Saksassa, jossa kuusen dimensio 44–50×150 mm, arkikielellä kakkoskuutonen, nousi 3,2 prosenttia joulukuuhun verrattuna. Hinnat keskeisillä markkinoilla pysyivät pääosin vakaina. Fastmarkets vastaa tähän tarpeeseen riippumattomalla hintaseurannalla, jonka avulla myyjät ja ostajat voivat käydä kauppaa”, sahatavaramarkkina-asiantuntija Tuomo Neuvonen Fastmarketsilta toteaa. Uusimman, tammikuuta koskevan katsauksen mukaan vuosi on käynnistynyt Euroopan sahatavaramarkkinoilla varovaisissa tunnelmissa. Pohjoismaisen sahatavaran vientihintoja Euroopassa, euroa/m 3 Tammikuu 2026 Joulukuu 2025 Muutos Saksa Kuusi 44-50×150 mm 315-335 305-325 3,17 % Kuusi 63×150 mm 310-325 310-325 % Kuusi 50×100 mm 305-320 305-325 % Ranska 1/2025 12/2025 % Kuusi 44-50×150 mm 290-330 290-330 % Kuusi 63×150 mm 290-325 290-330 -0,81 % Kuusi 50×100 mm 290-325 290-325 % Benelux 1/2025 12/2025 % Kuusi 47×150 mm 305-320 305-320 % Kuusi 50×100 mm 305-320 305-320 % Kuusi, höylätty rakennussahatavara 50×75 mm 360-380 360-380 % Iso-Britannia 1/2025 12/2025 % Kuusi 44-50×150 mm 290-310 295-315 -1,64 % Kuusi 50×100 mm 295-315 295-315 % Mänty laatu US 50×150 mm 310-330 305-320 2,40 % Mänty, laatu V 38×150 mm 285-305 280-300 1,72 % Mänty, laatu V 25×100 mm 280-310 275-310 0,85 % Mänty, laatu VI 25×125 mm 230-245 230-245 % Kuusen laatuluokka on sahatuottoinen, täyssärmäinen ST, joka sisältää yhdistelmän eri laatuluokkia. naympäristöä leimaavat kysynnän heikkous, Hannes-myrskystä seurannut tarjonnan lisäys ja varovaisen optimistiset ennusteet, että taantuman pahin vaihe saattaa olla tasaantumassa. Tuhopuu painottuu mäntyyn, ja mäntysahatavaraa rasittavat jo valmiiksi kohonneet tehdasvarastot ja heikko kysyntä. Kysyntä heikkoa, hinnat vakaat Markkinakatsaus on englanninkielinen. Kuusella kakkoskuutosen hinta laski 1,6 prosenttia, kun taas mäntylajit nousivat yleisesti 1,7–2,4 prosenttia. Isossa-Britanniassa kuva oli ristiriitainen. MarkkiPohjoismaiselle sahatavaralle uusi hintaseuranta Sahatavaramarkkinoilla eletään varovaisissa tunnelmissa. Ruotsalaissahoille kasaantunut vaikeuksia Ruotsalaisten sahayritysten tilanne on erityisen vaikea, sillä tukkien hinnat ovat Ruotsissa nousseet jatkuvasti viime vuosineljänneksillä ja huonot markkinaolosuhteet osuivat samaan aikaan kustannuspaineiden kanssa
Arvonnan säännöt: Arpajaisten järjestäjä on Tapio Palvelut Oy / Metsälehti. Metsäverokirja toimitetaan kestotilaajille, joiden tilaus on voimassa kirjan ilmestyessä tammikuussa. METSÄLEHTI maksaa postimaksun METSÄLEHTI Maistraatinportti 4 A 00240 Helsinki Tunnus 5011305 Info: 00003 00003 Vastauslähetys oma ilmo.indd 1 oma ilmo.indd 1 20.3.2026 14.57 20.3.2026 14.57 12204_.indd 17 12204_.indd 17 23.3.2026 22.22.26 23.3.2026 22.22.26. Paperilaskussa 4,90 € laskutuslisä. Arvontapalkintoa ei voi vaihtaa rahaksi, arvonnan järjestäjä huolehtii mahdollisesta arpajaisverosta. Tilaa nyt ja hyödyt heti! Ti la us ko rt ti Tilaajien kesken arvotaan 10 kpl tyylikkäitä Marttiinin Ilves -puukkoja. Lehden avulla saat parhaan hyödyn metsästäsi. luku 14 §). Tilaus alkaa seuraavasta mahdollisesta numerosta ja jatkuu kulloinkin voimassa olevaan kestotilaushintaan. Tilausehdot: Tarjous on voimassa 31.12.2026 asti ja koskee vain uusia, Suomeen toimitettavia tilauksia. Voittajiin otetaan yhteyttä henkilökohtaisesti. Puukon terä on käytännöllistä ruostumatonta kromiterästä. Terän pituus 11 cm – koko pituus 22 cm. Tilaajan tiedot: Etunimi ________________________ Sukunimi ______________________________ Lähiosoite _______________________________________________________________ Postinumero ________________ Postitoimipaikka _____________________________ Sähköpostiosoite _________________________________________________________ Kyllä, haluan laskun sähköpostiini Kyllä, tilaan Metsälehden uutiskirjeen ja minulle saa lähettää Metsälehden sähköisiä markkinointiviestejä Jos haluat antaa tilauksen lahjaksi, ota yhteyttä asiakaspalveluun. Arvo 93 € Kyllä kiitos, Haluan tilata Metsälehden jatkuvan tilauksen 8 numeroa vain 44,50 € (norm. Osallistun Marttiini Ilves -puukkojen arvontaan. Tilaus sisältää painetun lehden lisäksi koko digipalvelun sisällön. 66€). Metsälehti ilmestyy 23 kertaa vuodessa. Lisätiedot: metsalehti.fi/asiakaspalvelu. *S eg m en to n as ia ka st ut ki m us 20 25 Leikkaa tästä ✂ Voit vähentää tilaushinnan metsäverotuksessa TILAAJAN EDUT: ● Pysyt ajan tasalla ja saat arvokasta tietoa päätöksenteon tueksi ● Saat kaikki Metsälehden digitaaliset sisällöt osana tilaustasi ● Saat vuosittain ilmestyvän Metsäverokirjan suoraan kotiisi ● Saat ensimmäisenä tiedon suosituista Metsät & raha -lukijatapahtumista ● Lukijatutkimuksen mukaan Metsälehden tilauksesta saa keskimäärin yli 4000 € hyödyn vuosittain* Soita asiakaspalveluun 09 315 498 40 Arvonta! Ilves -puukon kahva on vahattua visakoivua. Arvonta suoritetaan 21.12.2026 ja siihen osallistuvat kaikki vuoden 2026 aikana saapuneet Metsälehden uudet tilaukset, jotka ovat voimassa arvontahetkellä. Pysyt ajan tasalla metsäalan tärkeistä uutisista ja luet ensimmäisenä parhaiden asiantuntijoiden näkemyksistä. TILAA HETI! WWW.TILAAMETSA.FI ARVOKASTA TIETOA METSÄSTÄ Metsälehti on metsän ja metsätalouden riippumaton äänenkannattaja. Kokonaisuuteen sisältyy kestävä ja kaunis nahkatuppi. Metsälehti ilmestyy 23 kertaa vuodessa. Tilauksen voi perua 14 vuorokauden kuluessa ensimmäisen lehden vastaanottamisesta (KSL 6
Suomessa on historiallisesti ollut erittäin edullinen kuitupuu, ja hintaero tukkiin on ollut suuri. Tampereen energia kertoo suoraan, että tuhka menee maanrakennukseen. 2020-luvulla tukkia on hakattu virallisen korjuutilaston mukaan alimmillaan 25 miljoonaa kuutiometriä, enimmillään 29,3 miljoonaa kuutiometriä. Kysyntä ylittää nytkin tarjonnan, ja hyödyt metsänomistajalle ovat useimpien mielestä kiistattomat. KILOISSA MITATEN maailman yleisin luonnossa maalla elävä nisäkäs on valkohäntäpeura (s. Vaneriteollisuuden käyttämä havuraaka-ainemäärä on vaihdellut 1,4 miljoonan ja 1,8 miljoonan kuution välillä. 33). Metsälehdelle Helen kertoo tuottaneensa biomassalla lämpöä 2 680 gigawattituntia, kun Tampereen energialla vastaava määrä oli viime vuonna enää vaivaiset 866 gigawattituntia. Ehkä juuri tästä syystä sahat ovat alkaneet jalostaa myös pieniläpimittaista puuta. Mekaaninen metsäteollisuus on riippuvainen paitsi tukin saatavuudesta myös hintatasosta – muodostaahan raaka-aine 70 prosenttia sahateollisuuden kustannuksista. 2020-luvulla tukkia on hakattu virallisen korjuutilaston mukaan alimmillaan 25 miljoonaa kuutiometriä, enimmillään 29,3 miljoonaa kuutiometriä. 2 –3). TUKKEJA ETSIMÄSSÄ KAUPUNGIT HUKKAAVAT KALLISTA TUHKAA M IK KO H ÄY RY N EN Metsistä korjatusta tukista 15 prosenttia on ohjautunut muualle kuin sahateollisuuteen tai vaneriteollisuuteen, kirjoittaa Sahateollisuus ry:n hallituksen puheenjohtaja Matti Kylävainio. Muutos alkaisi luontevimmin tosiasioiden kertomisesta. Pääkaupunki kainostelee puunpolttoaan, joten tiedot on lypsettävä energiayhtiö Heleniltä. Lisäksi tukkia on viety pieniä määriä ulkomaille ja käytetty hirsiteollisuuden tarpeisiin. METSÄENERGIA ON SUOMELLE tärkeätä, mutta se on tietenkin pois vientiteollisuuden raaka-aineista. YLÄKERTA PÄÄKIRJOITUS LUKIJAKUVA AJASSA / MIELIPIDE SE PP O SA M U LI SUOMALAINEN METSÄTALOUS on aina perustunut järeän sahapuun tuottamiseen. Vaneriteollisuus puolestaan käyttää sekä järeää havutukkia että koivutukkia. Tuhka on korvaamaton raaka-aine terveyslannoitteille, joilla turvemetsien kasvuun saataisiin paljon lisää vauhtia. ”Kevät yllätti Kuhmossa.” antero.karna 12205_.indd 18 12205_.indd 18 23.3.2026 22.29.08 23.3.2026 22.29.08. Lukijoiden kuvat osoitteessa metsalehti.fi/Metsalehti/ Lukijoiden-kuvat. METSÄKESKUKSESTA KERROTAAN, ETTÄ kaupunkien energialaitosten hakkeenpoltosta syntyvästä tuhkasta vain murto-osa päätyy raaka-aineeksi metsän terveyslannoituksiin. Nyt lannoiteyhtiöt joutuvat myymään eioota, koska ne eivät saa tarpeeksi tuhkaa. Tilastojen mukaan alle tukin minimiläpimittaista puuta on käytetty sahaukseen vuosittain 2,5–3,1 miljoonaa kuutiota. 27.3.2026 18 Metsälehti.fi SUURISTA KAUPUNGEISTA Helsinki pääsi puunpoltossa viime vuonna hurjaan vauhtiin ja ohitti tässä lajissa Tampereen, joka oli aiemmin Suomen suurin hakkeenpolttaja. PETRI KOSKINEN PÄÄTOIMITTAJA petri.koskinen@metsalehti.fi PS. Hakkeenpolttoa kuitenkin monin verroin suurempi synti on puun poltossa syntyvän arvokkaan tuhkan käsitteleminen jätteenä (s. ORPON HALLITUKSEN OHJELMAN yksi tärkeä tavoite on lisätä metsien kasvua. Voi myös olla, että Helsingissä sekoitetaan polttoon menevään hakkeeseen turvetta, jolloin tuhka ei enää kelpaisikaan terveyslannoitteiden raaka-aineeksi. Helen kiertelee lopullista käyttökohdetta kertoen tuhkan menevän ”kumppaneille”. Kaikkiaan sahateollisuuden käyttämä raaka-ainemäärä on 2020-luvulla ollut 23–26,5 miljoonaa kuutiota. Tämän lisäksi Helsinki käytti todennäköisesti haketta sähköntuotantoon, mutta jätti kertomatta, kuinka paljon. Metsäkeskuksen projektipäällikkö Salla Laukkasen mukaan tuhkaerien keräilyyn tarvittaisiin samaa tehokkuutta kuin yhdyskuntajätteiden keräämiseen. Lähtökohtaisesti tukkia hakataan sahaja vaneriteollisuuden tarpeisiin. Lannoittamiseen ei tarvita tukia, koska se on kannattavaa. Toimiva keino olisi tukien jakamisen sijaan panna vauhtia tuhkan logistiikan ja sen vastaanoton infran kuntoonlaittamiseen esimerkiksi regulaatiolla. Voit myös lähettää kuvasi sähköpostilla osoitteeseen lukijoilta@metsalehti.fi. Joka tapauksessa Helsingin puunkulutus vastaa vähintään satojen tuhansien metsähehtaarien vuosikasvua. Helsingin kunnallispoliitikoilla olisi tässä miljoonien eurojen paikka panna järkevään kiertotalouteen vauhtia
Kun lasketaan yhteen vuosittaisten hakkuiden tuottama tukkimäärä ja sahojen käyttämä pieniläpimittainen sahauskelpoinen puu ja vähennetään siitä sahojen ja vaneriteollisuuden käyttämä havutukki sekä vienti ja vähäiset muut käyttökohteet, saadaan erotuksena tukkiylijäämä. rantapuita ja sitten myynyt ne hankintana samoin kuin säästöpuut. Mitä käteen jäi, sijoitin pitkälti tilan kunnostusojitukseen sekä metsätien rakentamiseen kääntöpaikkoineen. Tarkkaan ottaen sertit eivät taida edes olla voimassa ko. Viime vuosi oli poikkeuksellisen haasteellinen massateollisuudelle, ja isoja tehdasintegraatteja seisotettiin heikon kysynnän ja kannattavuusongelmien takia. Kukaan ostaja ei ole kysellyt, mistä puut tulivat. Puukauppaa käydään metsänomistajien kanssa joko puutavaralajikauppana tai runkohintaisena. Puutavaralajikaupassa tukkikertymän kannalta keskeinen tekijä ovat katkonnassa käytettävät pituudet. Sahateollisuuteen on Suomessa investoitu kymmenen viime vuoden aikana yli kaksi miljardia euroa, ja toimiala on pääomavaltaistunut. Metsistä korjatusta tukista 15 prosenttia on ohjautunut muualle kuin sahateollisuuteen tai vaneriteollisuuteen. Lukujen valossa näyttää kuitenkin siltä, että sahateollisuuden raaka-ainehuolto on turvattu, kunhan metsässä tukiksi hakattu tukki ohjataan sahaja vaneriteollisuuteen. Itse teen noista lähinnä polttopuuta.” Apli ”Rantakaava-alue on suurempi kuin pelkät tontit. Ei kai auta kuin kaivaa kuvetta. Taitavat lapset vielä joutua odottamaan mökille toivomaansa laituria. Asemakaava, erityisesti ranta-asemakaava, voi myös jäädä pelkiksi merkinnöiksi kartalla, jos maanomistajat eivät päätä käyttää maata kaavan mukaiseen (rakentamis)tarkoitukseen.” Jpjulku ”En ole tähän päivään mennessä kuullut, että tontilta kaadettujen puiden kanssa olisi kellään isoja ongelmia ollut. Tai maisematyöluvalla viheralueelta. Vai onko. Uutta harvennettavaa toki olisi, mutta se ei tällä puun hintatasolla houkuttele. Metsänhoitotöiden hintalappu oli heittää minut selälleni. Se onkin sitten tapauskohtaista, kelpaavatko puut yhtiölle.” Riippumaton ajattelija ”Muutama tuttu on kaatanut rantakaavalla olevilla tonteilta puita ja ns. MATTI KYLÄVAINIO Kirjoittaja on Sahateollisuus ry:n hallituksen puheenjohtaja JÄLLEEN kerran pääsin pohtimaan pienmetsänomistuksen järkevyyttä. Määrä ei selitä isoa eroa tukkien ohjautumisessa muualle kuin mekaaniseen puunjalostukseen. Sahojen suunnasta sellutehtaille suuntautuu tukkien vastaanottomittauksen perusteella pari prosenttia raakiksi lajiteltua tukkia. Tukkiylijäämä on vaihdellut 2020-luvulla 2,4 miljoonan ja 5,8 miljoonan kuutiometrin välillä. Eli jos kyseessä on rakennusmaa/tonttimaa, eivät niiltä hakatut puut ole ”sertipuita”. Julkisuuteen nousee säännöllisesti otsikoita, että sahoja vaivaa tukkipula tai että sahapuun hyvä kysyntä nostaa tukkien hintoja. Luvassa olisi varhaisperkausta, taimikonhoitoa sekä ennakkoraivuuta yhteensä peräti yli 15 hehtaaria. Sain tarjouksen pienehkön metsätilani ajankohtaisista hoitotoimista. Tätä varten kaikki toimijat ilmoittavat käyttävänsä 98 prosenttia sertifioitua puuta. Tuo 2 prosenttia antaa sitten tilaa ostaa puita, jotka on hakattu tonteilta tai muilta sellaisilta alueilta, joilla sertit eivät ole voimassa (maankäyttö muuttuu), tai jos metsänomistaja ei vain kuulu sertiin.” Juha.m.leppanen ”Esimerkiksi PEFC:ssä mainitaan soveltamis alaksi metsäsertifikaatin kattama metsätalouden maa ja muut puustoiset alueet. Paikkansa ja käyttönsä ovat ilmeisesti löytäneet.” Rukopiikki KE IT EL E G RO U P 12205_.indd 19 12205_.indd 19 23.3.2026 22.29.09 23.3.2026 22.29.09. Ei persaukisten laji ”Onko tietoa, kelpaavatko yhtiöille puut rantakaavan tonteilta rakentamisen yhteydessä. Korkeampi kapasiteetin käyttöaste pienentäisi poistorasitetta ja parantaisi sahateollisuuden kilpailukykyä kansainvälisillä markkinoilla. Soveltamisalamääritelmä ei siis ole riippuvainen kaavoitustilanteesta. Puukaupoilla kannattaa miettiä tarkkaan, mihin haluaa metsissään kasvavaa puuta käytettävän. Se ei näy missään tilastossa, puu kun kirjautuu sille koodille, mitä moton nappia painettaessa tehdään. Rajoittavatko sertit yhtiöitä näissä?” Jormakana ”On ainakin tähän asti kelvannut ihan hyvin. 27.3.2026 Metsälehti.fi 19 KOKONAISUUDEN NÄKÖKULMASTA MUU kuin sahateollisuus on siis ollut pienessä roolissa. Edelliset muutaman vuoden takaiset puukauppatulot jäivät yli kymppitonnin arvioitua pienemmiksi. Uusi kysymys: Osallistu kyselyyn osoitteessa www.metsalehti. En tunne käytäntöä tonttipuiden suhteen, mutta jos myy hankintapuuta, ei ostaja tiedä, mistä ne ovat peräisin. i Oletko jo tilannu taimet. Metsänomistaminen ei taida olla persaukisten laji. Yhtä kuviota lukuun ottamatta kaikki on kertaalleen raivattu, eli täysin hoitamatonta viidakkoa tilalta ei löydy. Itsenäisen sahateollisuuden yritykset katkovat tukkiosuuden tarkasti talteen. Metka-tukiinkaan en voi turvautua, sillä valtion tukea on haettavissa enää yhdelle kuviolle. Kyllä 18% En 82% 20 40 60 80 100 neet alueelle 50 hehtaarin Lorem ipsum En 55% Kyllä 45% AJASSA Verkkokeskustelu: Onnistuuko puukauppa rantakaava-alueelta. Kuinka paljon runkohintaleimikoissa jää tukkipotentiaalia hyödyntämättä. Ruuhkavuosien keskellä en silti moista hehtaarimäärää ehdi ajallaan hoitaa, joten turvauduin kysymään tarjousta. Mitä enemmän lyhyitä tukkipituuksia, sitä paremmin motokuski voi katkoa tukin talteen. EI OLE SATTUMAA, että laskennallinen tukkiylijäämä on tarkastelujaksolla pienimmillään vuonna 2025. Mikäli hoitaisin ehdotuksen mukaisesti kaiken kerralla kuntoon, menisi taimikonhoitoon lähemmäs kymppitonni tänä vuonna. Runkohinnalla ostetussa leimikossa katkontavalta on ostajalla ja teolliset tarpeet määrittelevät katkonnan. alueilla.” Visakallio ”Sertit ovat voimassa, vaikka olisi mikä kaavamerkintä, mutta metsälaki ei ole voimassa. WWW.METSALEHTI,FI TOIMITTAJALTA METSÄGALLUP TIIA PUUKILA Uusi kysymys: Pitäisikö perintövero poistaa. Varmaan kuranttia tavaraa, jos ne on hakattu kaavan ehtojen mukaisesti.” A.Jalkanen ”Metsiä koskevat sertifikaatit koskevat metsätalousmaata. Ongelmajätelaitoksiin niitä tuskin toimitettu
Pihka suojaa pienet kolhut”, hän sanoo. Toinen yleinen huolenaihe on, että kuusikko tulee koivikon alle liian aikaisin ja lopputulemana on pikemminkin sekametsä kuin kaksijaksoinen metsä. METSÄSTÄ / METSÄNHOITO 27.3.2026 20 Metsälehti.fi MIKKO HÄYRYNEN, TEKSTI MARKUS NUOLINKO, KUVAT MÄNTYHARJULAISELLA Simo-Heikki Hyyryläisellä on kokemusta kaksijaksoisesta kasvatuksesta kolmelta vuosikymmeneltä. Hyyryläisellä on kaksijaksoisen kasvatuksen onnistumiseen näppituntuma, jota on vaikea pukea sanoiksi. Parhaimmillaan kuusen kasvattaminen koivun alla antaa kuusen kiertoajassa lahjaksi viitisentoista vuotta. Parhaimmillaan kaksijaksoinen kasvatus onnistuu hyvin, mutta mukana on myös tuurielementti. ”Yleensä pelätään korjuuvaurioita ja niistä leviävää lahoa, mutta en ole niitä todennut, jos korjuu tehdään ennen kesää. On myös kahden harvennuksen kohteita, jotka harvennetaan 400 runkoon tai viedään jopa kolmanteen harvennukseen, jossa loppulihotus on 250 rungolla. ”Siihen paras aika on heti roudan sulamisen jälkeen, kun mälli on märkää ja pehmeää.” Hyyryläinen on kasvattanut koivikoita nopealla kierrolla, nopeimmillaan alle 40 vuodessa, johon sisältyy harvennus 800 runkoon. ”Se huoli on perustellumpi. Ihan kaikkialle alemman jakson kuusikkoa ei vain synny, ja toisaalla sitä tulee liiankin kanssa.” Korjuussa kaksi aikaikkunaa ”Koivikoiden uudistaminen kuuselle alikasvoksen avulla jotenkin HYVÄLLÄ TUURILLA HYVÄ MENETELMÄ Kunnon kuusikko koivikon alta, uusi sukupolvi itsestään ja kaksi puusukupolvea osin päällekkäin. ”Onnistuminen on mahdollista ja kannattavaakin.” 12206_.indd 20 12206_.indd 20 23.3.2026 22.30.46 23.3.2026 22.30.46. Koivujen poistosta syntyneitä pieniä aukkoja on istutettu siirtämällä kuusentaimia, työvälineinä säkki ja lapio. Vähän ylevämmät, vähän lämpimämmät ja vähän heikommin vatukoituvat ja ryönääntyvät kohteet ovat parhaita. Kuusialikasvoksen nousulle paras aika on noin 15 vuotta ennen ylispuukoivujen korjuuta.” Nopeaa kiertoa ja näppituntumaa Päätoiminen metsätalousyrittäjä tekee huolellista työtä. Vapautettua kuusialikasvosta Hyyryläinen on käynyt raivaussahalla läpi, harventaen ja samalla latvavikaiset poistaen, ja kallistuneita runkoja on pöngitelty, tuettu suoraan. ”Aina on yllätystä mukana