VAIKUTTAJA UUSI AGENDA METSILLE Stihl PS 3000 lisävirtaa työmaalle PIELAVEDEN KOHUOJITUS PUUKAUPASSA HYVÄ PÖHINÄ ›› On varauduttava nopeisiin muutoksiin, Tapio Haarlaa sanoo 15. MAALISKUUTA • NUMERO 2/2024 • 12,90 € WWW.METSALEHTI.FI M ET SÄ LE H TI M A KA SII N I 2/2 02 4 TE EM A : SU KU PO LV EN VA IH D O S 10661_.indd 1 10661_.indd 1 8.3.2024 16.24 8.3.2024 16.24. TUBETTAVA METEOROLOGI SUKUPOLVENVAIHDOS Kauppa, lahja vai perintö
Kampanjabonus maksetaan normaalin puukauppabonuksen lisäksi. Metsä Groupin omistajajäsenenä saat helmi-huhtikuussa 2024 monimuotoisuutta korostavan Metsä Group Plus -hoitomallin mukaan tehdystä uudistushakkuusta korotetun bonuksen 300 €/ha ja myös harvennuksesta 100 €/ha. mennessä: metsagroup.com/hyvaametsasta Tee metsälläsi hyvää ja hyödy lisäbonuksesta Vastuullinen metsänhoito lisää metsän elinvoimaisuutta ja varmistaa hyvinvoinnin myös tuleville sukupolville. Hyvinvointia metsästä – sinulle ja läheisillesi Rakensivat tilaa tulevalle metsänomistajapolvelle Liisa ja Simo myivät 1500 mottia puuta Liity mukaan ja tee parhaat puukaupat 30.4. 10662_.indd 2 10662_.indd 2 8.3.2024 15.58 8.3.2024 15.58. Jäsenenä hyödyt muistakin eduista
65 KOLUMNI : Verourakan tärkein opetus 66 KOLUMNISTI : Aino Ässämäki kirjoittaa ääripäiden välistä LUONTO 68 LUONNOSSA : Kuusamo kutsuu 74 TUOTE & TEKIJÄ : Puuliitosten lähettiläs 76 METSÄLEHTI YOUTUBEN KÄRKIKASTISSA 78 MAKASIINIKRYPTO 80 PILKKEET : Tunturikasvien pakopaikat 82 SAVOTALLA : Auraajan kiireviikot JU H A M ET SO SE PP O SA M U LI 18 18 68 S. Tämän numeron kannen kuvasi Seppo Samuli. S. 15 TOISTUUKO HIRVIEN KANTAHUIPPU. 28 VAIKUTTAJA : Tutkimusylijohtaja Antti Asikainen OMA METSÄ 36 METSÄNHOITO : Metsään.fi uudistui 40 HALLITSETKO KIINTEISTÖT : Tutustu rajoihin 42 TUTKIMUS : Naisilla erilaiset tavoitteet 43 KOLUMNI : Metsä ei ole pankki 44 KYSY POIS : Kirjanpainajat ja kuusikon hakkuu 47 PIKATESTI : Husqvarna X-com Active -kuulonsuojaimet 48 PERINTÖMETSÄ : Kenelle metsät, jos ei ole lapsia TALOUS 51 RAHAPUU : Varastojen tyhjennys on ohi 52 PUUMARKKINAT : Kaikki käy kaupaksi 54 KUUKAUDEN PUUKAUPPA : Liki kymppitonnin ero tarjouksissa 55 KUUKAUDEN TILAKAUPPA : Yli puolet yhteismetsästä Tornatorille 56 TILAMARKKINAT : Instituutioiden ostointo vain muisto 57 KOKEILU : Stihl PS 3000 -virtalähde 60 ONKO UUDISOJITUKSESSA JÄRKEÄ. AJASSA 4 PÄÄKIRJOITUS : Alussa oli suo, kuokka ja Matti 6 METSÄNOMISTAJA : Metsät joutuvat koville 12 PUNKKI PELOTTAA ENITEN 14 METSÄTYYPPI : Miten ennallistamisasetus vaikuttaa. Metsälehti Makasiini 3 » SISÄLLYS 10663_.indd 3 10663_.indd 3 8.3.2024 15.14 8.3.2024 15.14. 16 LUKIJAN KUVA : Yhden hakkuun jäljet TEEMA 18 KAUPPA, LAHJA VAI PERINTÖ
PETRI KOSKINEN petri.koskinen@metsalehti.fi Alussa oli suo, kuokka ja Matti Keskustelu ojituksesta jatkuu vilkkaana Metsälehden verkkosivuilla. Kärkkäisen ojat toivottavasti kääntävät huomion myös näiden soiden metaanipäästöihin. » PÄÄKIRJOITUS 4 Metsälehti Makasiini HEIKKI HAMUNEN TOIMITTAJA ”Elintarvikkeet, poskisuudelmat ja luksustuotteet. Kärkkäisen ojitushankkeen laillisuus selviää ennen pitkää. 79-vuotias Kärkkäinen ei tule saamaan ojitetulta suolta puun myyntituloja, mutta hän voi nauttia lisääntyvästä hiilensidonnasta. Ely-keskus arvelee, että Kärkkäinen syyllistyy ojituksellaan Ventojoen pilaamiseen. Hiilipäästöt turpeesta kasvavat myöhemmin. Kärkkäinen on epäilemättä tutkinut ojituksen laillisuuden huolellisesti Vaasan hallinto-oikeus on aikanaan todennut suon luontoarvot vähäisiksi. Niistä Ranska meillä tunnetaan. 10664_.indd 4 10664_.indd 4 8.3.2024 16.00 8.3.2024 16.00. Aapasuo saa vetensä ympäröiviltä alueilta, joiden ojittaminen 50 vuotta sitten romutti myös aapasuon luontoarvot (s. Lyhyellä aikavälillä metsänkasvu lisää hiilensidontaa enemmän kuin hajoava turve luovuttaa hiiltä ilmakehään. Silti voi yllättyä myönteisesti, miten mielenkiintoista satojenkin kilometrien päässä olevan metsäpalstan omistaminen on.” MIKKO HÄYRYNEN TALOUSTOIMITTAJA ”Uuteen Metsään.fi:hin perehtyminen oli puuduttavaa ja antoisaa. Lue verkosta myös professori Raija Laihon kommentti Matti Kärkkäisen toimista. Jonathan Carlen tarina osoittaa, että myös täydellisyyttä tavoittelevalle ranskalaiselle puurakentamistaidolle on Suomessa kysyntää.” LIINA KJELLBERG TOIMITTAJA ”Into periä metsää on asiantuntijoiden mukaan hiipumassa. Kärkkäisen mailla mustaliuske on kallioperässä 4 –7 metriä syvällä maakerrosten alla, eikä vireillä ole kaivoshanketta. Vain metsänomistajien keskuudesta löytyy ymmärrystä. Sitä se välillä onkin. Ely-keskus väittää, että ojien veteen voi liueta mustaliusketta. Suomessa ennallistetaan nyt pääasiassa juuri karuja soita, koska se on halvinta. Metsänomistaminen koetaan liian vaikeaksi. Ojitus lopettaa karun suon metaanipäästöt kokonaan. Kohussa on kyse myös vallasta, siitä kuka saa määrätä metsien talouskäytöstä: Metsäkeskus vai ely-keskus. 63). Ely-keskus on tehnyt siitä tutkintapyynnön. Ne ovat hyvä lisä oman maastotuntemuksen päälle, tai jopa toisinpäin.” TEKIJÄT TÄSSÄ NUMEROSSA EMERITUSPROFESSORI Matti Kärkkäisen karun suon ojitus Pielavedellä kuohuttaa tutkijoita ja metsäalan ammattilaisia. Kehittyvien verkkopalvelujen ansiosta etämetsänomistus on helpompaa. Kärkkäinen on kuitenkin seurannut ojissaan virtaavan veden laatua, eikä se hänen mukaansa poikkea Ventojoessa virtaavasta vedestä. Puolustajia hänen toimilleen on vaikea löytää
Metsälehti Makasiini 5 SEINÄJOELLA lunta on maaliskuun alussa (5.3.) vielä paljon. » METSÄ NYT Kuvasarja esittelee metsämaisemia eri puolilta Suomea. Kuusimetsässä aurinko on kuitenkin sulattanut ison kiven pintaa, jolla kasvanutta sammalikkoa kimmeltävät lumikiteet ympäröivät. KUVA: TARU RANTALA 10664_.indd 5 10664_.indd 5 8.3.2024 16.00 8.3.2024 16.00
”METSÄT JOUTUVAT KOVILLE” Metsänomistaja Tapio Haarlaa ryhtyi opintovapaalla tekemään videoita lempiaiheistaan: metsistä ja suunnistuksesta. Ilmatieteilijänä häntä huolestuttavat ilmastonmuutoksen vaikutukset. TEKSTI VALTTERI SKYTTÄ KUVAT SEPPO SAMULI Metsälehti Makasiini 7 10665_.indd 7 10665_.indd 7 8.3.2024 13.20 8.3.2024 13.20
Aloitetaan säästä, sillä siitä Haarlaan kanssa on ”helppo puhua vaikka koko päivä”. 60–70 vuoden kiertoajassa voi osua ikäviäkin juttuja sään osalta. Metsänomistajan kannattaa seurata alan uutisointia tarkasti.” Tilakauppa isän kanssa Metsänomistajat ovat tutkitusti keski-iältään 62-vuotiaita. Hän on myös metsävideoita kuvaava tubettaja ja koulutukseltaan meteorologi eli ilmatieteilijä. Haarlaa kertoo pohtineensa itse kriittisesti jälkeenpäin, miten joidenkin hänen istuttamiensa kuusikoiden kanssa tulee käymään. Metsänomistaminen on elinikäistä oppimista. » METSÄNOMISTAJA 8 Metsälehti Makasiini 10665_.indd 8 10665_.indd 8 8.3.2024 13.21 8.3.2024 13.21. Videoilla on jo lähes 250 000 katselukertaa. Hän muistuttaa, että ilmastonmuutoksessa ei ole kyse pelkästään sääoloista, vaan esimerkiksi hyönteistuhot ja sienitaudit voivat lisääntyä. ”Sen ikäisillä on usein kaikenlaista ”Ei tarvita kuin yksi äärimmäisen kuiva kesä.” Haarlaa on julkaissut vuodessa yli 60 videota Metsänomistaja-nimimerkillä Youtubeen. Metsänhoidon keinovalikoimaa miettiessä kannattaa muistaa, että ”ajan henki” on ollut metsäalalla väärässä monta kertaa: niin mäntyä kuin kuusta on istutettu vuorollaan väärille kasvupaikoille. ”Eniten huolestuttaa se, että metsillä on pitkät kiertoajat. JOKAISESSA Metsälehdessä haastatellaan vähintään yhtä metsänomistajaa. Vaikeuskerroin metsien käsittelyssä lisääntyy entisestään. Haarlaasta tuli metsäomaisuuden haltija vain 26-vuotiaana. Videoarvioon päätyneessä ikivanhassa metsäkirjassa neuvotaan korkeita, yli 4 000 taimen istutustiheyksiä. Jos näistä haastatteluista jotain on oppinut, niin sen, että metsiä omistaa Suomessa käsittämättömän monipuolinen joukko ihmisiä. Oli sitten kyse myrskyn tai hyönteisten aiheuttamista metsätuhoista. Metsänomistajan kannattaa varautua muutokseen metsänhoitotoimilla, mutta ennakoinnillakin on rajansa. ”Muuttuvassa ilmastossa pitää päivittää omia tietojaan jatkuvasti. Puheenaiheita riittää vähintäänkin yhden haastattelun mitaksi. Metsä joutuu koville”, Haarlaa sanoo. 41-vuotias helsinkiläinen Tapio Haarlaa on hankkinut metsäomistuksensa sukupolvenvaihdoskaupalla poikkeuksellisen nuorena. ”Ei tarvita kuin yksi äärimmäisen kuiva kesä.” Meteorologi-metsänomistajan neuvo on, että mielipiteitä ja näkemyksiä metsäasioista on oltava valmis muuttamaan. Reagointiaika voi olla vain viikkoja”, meteorologi arvioi. ”On kiistatonta, että ilmastonmuutos tulee Suomessa johtamaan monenlaisiin vaikutuksiin”, Haarlaa sanoo. ”Pitää pystyä reagoimaan tehokkaammin, kun jotain tapahtuu
SUORITTI viime vuonna Työtehoseuran koulutuksessa metsätalousyrittäjän ammattitutkinnon. Tekee molemmista aiheista videoita Youtube-palveluun, tubettajanimet Metsänomistaja ja Kuntoilija. ”Metsän tarjoamat taloudelliset mahKorona-aikana etätöitä tuli tehtyä mökillä metsätilan lähellä. Olihan se ihan eri asia laittaa kello seitsemältä raivaussaha käyntiin, tehdä tankillinen hommia ja aloittaa sitten etätyöpäivä. Aiemmin metsätöissä meni aikaa vanhan, toki arvokkaan ja toimivan kaluston teknisten vikojen selvittelyyn. Rihko Haarlaa on metsäteknologian emeritusprofessori, joten Tapio Haarlaan ei tarvinnut aloittaa metsänomistajataivaltaan tyhjästä. Metsänomistajaksi tuleminen tuntui luontevalta.” Tapio Haarlaa osti metsänsä isältään Rihko Haarlaalta helmikuussa 2009. ”Tieto on syventynyt paljon, kun ajankohtaisia metsäaiheita on päässyt pohtimaan itse metsänomistajana”, Tapio Haarlaa sanoo. TAPIO HAARLAA 41 vuotta ASUU Helsingissä, omistanut Lohjalta 15 vuoden ajan noin 90 hehtaarin suuruisen metsätilan. Professori-isältä on tullut hyviä vinkkejä esimerkiksi puulajivalinnasta. Haarlaan mukaan muutosta on tapahtunut ainakin suhtautumisessa metsätyövälineistöön. ”Palkkatyöläisenä on tärkeää, että silloin kun metsään pääsee töihin, laitteet ja varusteet toimivat eikä arvokasta metsäaikaa kulu korjauksiin.” Alku meni kauppahintaa maksellessa Haarlaan mukaan 15-vuotisen metsänomistajataipaleen aikana on ehtinyt tulla metsätavoitteiden suhteen monenlaisia vaiheita. METEOROLOGI VIIMEISET 17 vuotta monipuolisia keskijohdon tehtäviä Vaisalassa sääja ympäristönmittausteknologian parissa. Uuden ajan metsänomistajapolvelle laitteiden toimintavarmuudella on erilainen merkitys. Metsälehti Makasiini 9 10665_.indd 9 10665_.indd 9 8.3.2024 13.21 8.3.2024 13.21. Sylissä Hippu-koira. HARRASTAA metsätöitä ja suunnistusta. Tuolloin 69-vuotias isä oli valmis siirtämään omistukset seuraavalle sukupolvelle. muuta puuhaa, mutta metsä on aina ollut lähellä sydäntäni monessa muodossa. Jokainen sukupolvi tuo metsänomistamiseen jotain uutta. Semmoinen hyötyliikunta olisi yhä paikallaan, Haarlaa sanoo. PERHEESEEN kuuluvat vaimo Tiina, tyttäret Lilja ja Sini sekä Hippu-koira
Nyt keväällä suunnitelmissa on ehtiä tekemään taimikonharvennusta ja pientä polttopuiden kotitarvehakkuuta, joten varmasti myös kamera kulkee silloin mukana.” Meteorologina Haarlaa ymmärtää ilmastonmuutoksen tuovan mittavia vaikutuksia myös metsiin. Vuodessa videopalvelu Youtubeen on ehtinyt kertyä kymmeniä metsäaiheisia videoita. » METSÄNOMISTAJA 10 Metsälehti Makasiini 10665_.indd 10 10665_.indd 10 8.3.2024 13.21 8.3.2024 13.21. Ensimmäiset 10 vuotta metsänomistajana makselin tilakauppaa pois.” Kun tilan osto on kuitattu, mailan puristaminen vähenee, Haarlaa kuvailee. ”Kun ei ole metsäammattilainen tai tunne esimerkiksi raivaussahan sielunelämää, netistä löytyy paljon opetusmateriaalia.” Haarlaan omista metsävideoista julkisuuteen on noussut ainakin viime vuoden loppupuolella julkaistu analyysivideo puukaupan hintatakuumenetelmästä. ”Yritän välttää metsävideoissa paasaamista. Siitä kerrottiin myös Metsälehden sivuilla. Aihe herätti laajaa keskustelua. Videoiden kuvaus on Haarlaalle eräänlainen ajattelun väline. Videoita tehdessä jäsentyvät myös omat metsäajatukset. Opintovapaalla hän ryhtyi myös kuvaamaan videoita kahdesta lempiaiheestaan: metsänomistamisesta ja suunnistuksesta. Tietyillä alueilla on selvästi muitakin arvoja kuin puuntuotanto.” ”Kannustan kaikkia metsänomistajia miettimään, mitä mahdollisuuksia omat metsät voisivat tarjota.” Ajatukset siitä, mitä metsiltään haluaa tai haluaako mitään, voivat muuttua ajan mittaan. ”Metsätilani on varsin monimuotoinen puustoltaan ja koostuu erilaisista kasvupaikoista. Haarlaan videoihin tulee kommentteja myös muilta metsänomistajilta. Hän jäi opintovapaalle ja suoritti viime vuonna metsätalousyrittäjän ammattitutkinnon. Ajankohtaista ja neutraalia sisältöä.” Hän on katsonut myös itse paljon metsävideoita. dollisuudet ovat olleet tärkeitä, erityisesti metsänomistamisen alkuvaiheessa. Arvio on, että Suomenkin metsät joutuvat koville. ”Kun aihe kiinnostaa itseäni, se toivottavasti näkyy videon katsojallekin. ”Hienointa 15 vuoden aikana on ollut nähdä, miten voimakasta ja huomaamatonta metsän kasvu on. Maisemanmuutos on hurja etenkin, jos sitä pystyy vertaamaan vanhoihin kuviin.” Tubettava metsänomistaja Tapio Haarlaan metsänomistamisessa käynnistyi uusi aika noin vuosi sitten. Hän on hakenut hankerahoitusta säätiöltä, että metsänomistajuudesta kertovien videoiden tekeminen voisi jatkua säännöllisenä. Haarlaa mainitsee metsätubettajista muun muassa metsäkonekuski Janne Seppäsen, moottorisahakauppias Jouni Topin ja Sami Hytösen. Ja Metsälehden videot tietysti
Palkkatyöstä yrittäjäksi Heittäytyjä. Niistä hän on pohtinut, voisiko kyseessä olla jopa yritysidea, jonka voisi metsätilalla toteuttaa. Kyseisessä häälahjapalvelussa hääparille teetätetään kyltti, joka kiinnitetään mäntyyn Häämetsässä. Monitavoitteinen metsänomistaja. Myös Haarlaan kuvaamat suunnistusvideot ovat olleet suosittuja. ”Suomalaisissa metsissä on raaka-aineita erilaisille tuotteille, elintarvikkeista lääketeollisuuteen.” Haarlaa kertoo kirjanneensa jo aiemmin ylös erilaisia metsäisiä ideoita. Yrittäjyyden myötä on tullut ajankohtaiseksi pohtia myös, mitä muuta metsänomistajuus voisi vielä tuoda. 3. Voisiko metsien sivutulovirroista löytyä kokeilun kautta uusia mahdollisuuksia. Yritteliäs. Metsäja suunnistusvideoita saa kuvata varsin vaihtelevissa sääoloissa. PYRI käymään säännöllisesti omissa metsissäsi ja mieti, mitä metsiltäsi haluat. Metsälehti Makasiini 11 10665_.indd 11 10665_.indd 11 8.3.2024 13.21 8.3.2024 13.21. 2. Metsän läheltä löytyy parkkipaikka, merkitty reitti ja taukokatos, joten pariskunnat voivat poiketa kylttimetsään myös retkelle. Minuun saa yhteyden myös Youtubesta Metsänomistaja-kanavan kautta, jos on jotain metsäisiä ajatuksia. Tykkään kokeilla. Idearikas. Innostun asioista. ”Jos ei kokeile, niin ei voi tietää toimiiko idea”, Haarlaa toteaa huumorilla. Miehen kovimpiin suunnistussuorituksiin kuuluu Jukolan viestissä toiseksi nopeimmaksi kellotettu osuusaika. Kylttejä metsässä on jo noin 90, mutta tuhansien eurojen markkinointipanostuksista huolimatta ideasta ei näytä syntyvän kannattavaa liiketoimintaa. Kannustan kaikkia metsänomistajia miettimään, mitä mahdollisuuksia omat metsät voisivat tarjota.” Haarlaa näkee, että sivutoiminen metsänomistajuus on jo yrittäjyyttä itsessään. ”Pienyrittäjyyttä on helppo lähteä kokeilemaan. ”Monesti ideat ovat tupanneet olemaan ajatuksena hauskoja, mutta liiketoiminnallisesti eivät ehkä erityisen toteuttamiskelpoisia.” Yhden tällaisen idean Haarlaa toteutti vuonna 2017. ”Itse tykkään sparrailla erilaisia ideoita. Pohdi, miten ne vaikuttavat omaan metsänomistajuuteesi ja tekemiisi toimenpiteisiin. Hän perusti metsätilansa maisemallisesti kauniille kallioiselle mäkialueelle Häämetsän. Kun kuuntelee Haarlaan kuvailua itsestään, on helppo ymmärtää, kun hän kertoo tekevänsä parhaillaan siirtymää palkkatyöstä yrittäjäksi. Kamerakalusto joutuu koville. Innostuksesta tai heittäytymisen puutteesta asia ei ainakaan jää kiinni.. SUUNNITTELE hyvissä ajoin, milloin on järkevää siirtää metsät seuraavalle sukupolvelle tai laittaa ne myyntiin. l HAARLAAN VINKIT 1. SEURAA alan uutisointia ja videoita. Haaveena on, että saisin olla jossain vaiheessa mukana jonkinlaisessa uudessa kasvuyrityksessä.” Onko se jokin metsäalan yritys, aika näyttää. Lohjalla sijaitseva Häämetsä on edelleen toiminnassa
Miltei puolet punkin kohdanneista piti tilannetta vaarallisena, kun esimerkiksi susikohtaamisissa vaaran tunnetta oli vain joka neljännellä. TEKSTI VALTTERI SKYTTÄ 50% Puolet metsäammattilaisista kertoo, että susihavaintojen määrä on lisääntynyt kolmen viime vuoden aikana hieman tai merkittävästi. Suurpetoja enemmän metsäammattilaisia huolestuttaa puutiainen eli punkki. Meton kyselyyn vastanneista valtaosa työskentelee metsänhoitoyhdistyksille tai metsäteollisuudelle. Ahman tai ilveksen kohtaamista metsäammattilaiset eivät sen sijaan pelkää. PUNKKI PELOTTAA ENITEN Suurpedoista aiheutuu kyselyn mukaan harvoin vaaraa metsäammattilaisille. Punkit levittävät borrelioosia ja puutiaisaivotulehdusta. Neljä viidestä kyselyyn vastanneesta liikkuu metsässä työnsä vuoksi vähintään kerran viikossa. Vaikka suurpedoista aiheutuu metsissä liikkuville ammattilaisille vaaraa harvoin, kolmasosa kokee, että susi ja karhu tuottavat merkittävän työturvallisuusriskin. Positiivisimpiin kohtaamisiin kuuluvat metsojen tai pöllöjen näkemiset. 20 40 60 80 100 Susimäärästä kahta mieltä Suurpetoja on mielestäni työalueellani tällä hetkellä (% vastaajista) Liian vähän Vastausten lähteinä Meton työturvallisuuskysely 2024. Punkin rinnalla inhottavan, joskaan ei yhtä vaarallisen eläinlajin titteliä kantaa hirvikärpänen. Ahma Ilves Karhu Susi Sopivasti Liian paljon » AJASSA 12 Metsälehti Makasiini 10666_.indd 12 10666_.indd 12 8.3.2024 15.29 8.3.2024 15.29. Sen sijaan osumia tulee hirvikärpäsiltä, punkeilta ja ampiaisilta. Linnuista metsäammattilaiset pitävät. Tämä selviää Metsäalan Asiantuntijat ry:n eli Meton jäsenilleen tekemästä kyselystä. Eniten osumia metsissä liikkuvat ammattilaiset saavat hirvikärpäsiltä, punkeilta ja ampiaisilta. NOIN joka kymmenes metsäammattilainen ilmoittaa joutuneensa työssään vaaratilanteeseen suurpetojen vuoksi. 8% Metsäammattilaisista joutunut vaaratilanteeseen työalueellaan suurpedon takia. Suurpedoiksi kyselyssä nimettiin susi, karhu, ahma ja ilves
Tiheässä ojanvarsipusikossa oli pesä, jota en huomannut ajoissa. ”Päijät-Hämeessä punkki on eläimistä selkein turvallisuusriski.” Mikä eläin osui sinuun. ”Hirvikärpänen. ” JU SS I H A U RU /V A ST AV A LO Metsälehti Makasiini 13 10666_.indd 13 10666_.indd 13 8.3.2024 15.30 8.3.2024 15.30. On kyllä niin viheliäinen elukka ja allergisoi nopeasti. Osumaa tuli, mutta en tarvinnut lääkinnällistä apua. Maastotyö keskeytyy täysin.” ”Hirvikärpänen. En tarvinnut lääkäriä, mutta kärpäsen puremat märkii ja häviävät vasta joulun seutuun ihosta.” ”Ampiainen
OLLI ÄIJÄLÄ KUKA: Tapion liiketoimintajohtaja MITÄ: Vastaa liiketoiminnasta, johon kuuluvat tiimit kehittävät käytännön ennallistamistoimia MIKSI: Ennallistamistoimien määrä kasvaa, jos EU:n ennallistamisasetus astuu voimaan Iso kysymys on, miten ennallistaminen ja metsätalous sovitetaan yhteen, sanoo Tapion liiketoimintajohtaja Olli Äijälä. Miten asetus vaikuttaa metsänomistajiin. Huonokuntoisista luontotyypeistä on ennallistettava vähintään 30 prosenttia vuoteen 2030 mennessä, 60 prosenttia vuoteen 2040 mennessä ja 90 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Keskeistä on, että asetus ei ymmärtääkseni estä metsätalouden harjoittamista. Vuoteen 2030 asti keskitytään ennallistamaan Natura-alueita, joten yksityismetsänomistajien talousmetsiin asetus ei alkuvaiheessa juuri vaikuta. Millainen asetuksen aikataulu on. Lisäksi metsiin liittyvät indikaattorien asiat ovat sellaisia, jotka ovat meillä jo mukana metsänhoidossa. Metsälehti kuuluu Tapiokonserniin. Asetus voisi tulla voimaan toukokuussa, minkä jälkeen jäsenmailla on kaksi vuotta aikaa laatia kansalliset ennallistamissuunnitelmat. Metsissä jäsenmaiden tulee seurata metsälintukantojen kehitystä sekä kuuden muun indikaattorin kehitystä. Vasta sitten nähdään tarkasti, millaisia käytännön vaikutuksia asetuksella on. Oma kysymyksensä on, olisiko asian voinut hoitaa jotenkin muuten kuin asetuksen kautta. l Miten ennallistamisasetus vaikuttaa. Asetus vaatii vielä Euroopan unionin neuvoston hyväksynnän. Mitä asetus tarkoittaa metsien osalta. Näitä indikaattoreja voivat olla esimerkiksi kuollut puu, eri-ikäisrakenteisten metsien osuus ja puulajien monimuotoisuus. EU:n jäsenmaiden on vuoteen 2030 mennessä tehtävä ennallistamistoimia vähintään 20 prosentilla EU:n maaja merialueista. TEKSTI LIINA KJELLBERG KUVA SEPPO SAMULI » METSÄTYYPPI 14 Metsälehti Makasiini 10667_.indd 14 10667_.indd 14 8.3.2024 15.22 8.3.2024 15.22. Iso kysymys on, miten ennallistaminen ja metsätalous sovitetaan yhteen. Ennallistamisasetus tähtää luontokadon pysäyttämiseen. 1 2 3 4 Onko hyvä, että Euroopan parlamentti hyväksyi EU:n ennallistamisasetuksen. Se on tärkeää niin meidän kuin tulevien sukupolvien kannalta
Suomessa hirvikanta on poikkeuksellisen tuottoisa”, kertoo erikoistutkija Juho Matala Luonnonvarakeskuksesta (Luke). Luken erikoistutkija Jyrki Puseniuksen mukaan yksi mahdollinen syy kehitykseen on 2010-luvulla runsastuneen valkohäntäpeurakannan vaikutukset ravintokilpailuun ja tauteihin. Aiemmin säästely on johtanut kannan rajuun kasvuun. Jos kaatolupia nyt vähennetään paljon ja vähennetään hirvenmetsästystä, samanlainen skenaario kuin 2000-luvun vaihteessa voi olla edessä muutamassa vuodessa”, erikoistutkija Ari Nikula Lukesta arvioi. Viime vuodesta vasatuotto on kuitenkin jonkin verran parantunut. Samalla kaatomäärät ovat pudonneet vuoden 2019 syksyn 52 000:sta viime syksyn runsaaseen 32 000 kaatoon. Räjähdysmäistä kasvua edelsi 1990-luvun puolivälissä huoli hirvikannan kehityksestä ja metsästystä vähennettiin. Hirviä oli tuolloin lähes 160 000. Kanta on painunut 1990-luvun puolivälin lukemiin, mutta juuri valmistuneen arvion mukaan hirvikanta on vahvistunut viime vuodesta. TIIA PUUKILA TOISTUUKO KANTAHUIPPU. Kun saalismäärät laskivat 2010-luvun puolivälissä alle 40 000 hirven, kanta kasvoi nopeasti yli 100 000 hirveen. Virheellinen kanta-arvio heijastuu saalismääriin, kaatolupiin ja kirittää hirvikannan vahvistumista. metsästysvuoden jälkeinen talvikanta Hirvisaalis Kpl » AJASSA Metsälehti Makasiini 15 10668_.indd 15 10668_.indd 15 8.3.2024 13.40 8.3.2024 13.40. SUOMESSA tehtiin 2000-luvun alussa laskentahistorian hirviennätys. Tehokasta lisääntymistä Hirvikanta vahvistuu nopeasti muutamassa vuodessa, kun metsästystä vähennetään ja kaatomäärät tippuvat. Sekin on huomattava, että kanta-arviot voivat paikoin olla reippaasti pielessä. Viidessä vuodessa kanta paisui kaikkien aikojen ennätykseen. ”Huippu on Suomessa nopeasti saavutettavissa. ”Tämä ylös alas -sahaus hirvikannassa on ollut tyypillistä. Lähde: Luke Hirvien lukumäärä, Luken kanta-arvio, ao. Tammikuussa läntisen Uudenmaan rannikkoalueelle tehty lentolaskenta paljasti, että hirvikanta alueella oli puolistoistakertaa suurempi kuin kanta-arvion perusteella saattoi odottaa. Tällä kertaa nousua saattaa hillitä hirvikannan tuoton sekä vasapainojen lasku. Nyt hirvien määrä uhkaa jälleen paisua yli äyräiden. Hirvenmetsästyksessä on menossa säästökuuri
» AJASSA 16 Metsälehti Makasiini 10669_.indd 16 10669_.indd 16 8.3.2024 13.56 8.3.2024 13.56. Yksityismetsänomistajien saamat kantorahatulot nousivat reaalisesti kolme prosenttia ja metsäteollisuuden sekä valtion metsistä saadut tulot 20 prosenttia edellisestä vuodesta. Euromääräisesti tulot nousivat sata miljoonaa euroa edellisvuodesta ja olivat suuremmat kuin koskaan aikaisemmin. 16 Metsälehti Makasiini 16 Metsälehti Makasiini 16 Metsälehti Makasiini Metsätalouden uuden kannustejärjestelmän Metkan ensimmäisenä päivänä Metsäkeskukseen tehtiin 74 tukihakemusta. 74 HYVÄ UUTINEN LUKIJAN KUVA KANTORAHATULOJA eli metsänomistajan puunmyynnistä saamaa tuloa kertyi viime vuonna lähes kolme miljardia euroa, ilmenee Luonnonvarakeskuksen ennakkotiedoista. Reaalisesti eli inflaatio huomioiden tulot nousivat kuusi prosenttia, mutta jäivät pari prosenttia alemmiksi verrattuna viiden edeltäneen vuoden keskiarvoon. Olisihan nuo rungot, jotka ovat katkenneet kaadettavan puun alle, voinut puida pois.” Raivaaja ”Kuvat kertovat juuri sen, kuinka roina jää sekasortoisiin asentoihin. Lopputulosta voi arvioida, kun puut on ajettu.” Panu ”Motomies on noissa oloissa tehnyt voitavansa. Kantorahatuloista 2,46 miljardia euroa saatiin yksityismetsistä ja 0,49 miljardia euroa metsäteollisuuden ja valtion metsistä. Ennakkoraivaus ja mahdollinen energiapuuvaihtoehto olisivat auttaneet huomattavasti parempaan lopputulokseen.” Visakallio ”Ennakkoraivaus ainakin olisi pitänyt tehdä. KANTORAHOISSA ENNÄTYSEUROT H A RR I M Ä EN PÄ Ä Ei ole kone uponnut kuvien perusteella, mutta ajo on ilmeisesti vielä edessä. Tällaisen hakkuujäljen esitteli nimimerkki Kestopuu. Jokunen kuitupuukokoinen runko näyttäisi katkenneen korjuussa. Motomiehelle pirullinen haitta, josta ei makseta mitään.” Mehtäukko ”Yllättävän hyvin ilmeisesti suokohteeksi tehty, raivaamattomaksi paikaksi, kun ei ole kolhupuita enempää eikä syviä uria! Ennakkoraivuulla olisi saanut ehkä vielä siistimpään kuntoon, mutta ei tuokaan mikään paha vielä ole!” mikalaitinen99 ”Kun ollaan pehmeällä suolla, kaikki hakkuutähteet kerätään uralle ja kantavuuden varmistamiseksi katkaistaan latvus vähän paksummalta kohtaa poikki.” Suorittava porras ”Kuvasta selviää hyvin, miten latvusmassalla on estetty juurivaurioita ja parannettu kantavuutta.” Metsä-Masa YHDEN HAKKUUN JÄLJET Metsälehti.fi:n kuvapalstalla pohdittiin, olisiko korjuuala pitänyt ennakkoraivata
• Saat noin 15–20 kuutiometriä lisää puuta hehtaarille. • Kustannukset voi vähentää metsäverotuksessa kertapoistona. Miksi lannoittaisin metsääni. Hyvin kasvava metsä sitoo enemmän hiilidioksidia. • Lisäät hiilensidontaa. YaraMila METSÄN NP -kasvatuslannoite on kehitetty kuusikoiden ja sekapuustojen lannoitukseen. • Lyhyempi kiertoaika ja harvennusväli. • Parantaa puuston kasvua ja puun laatua. Se sisältää typen ja hidasliukoisen fosforin lisäksi runsaasti booria.YaraBela METSÄSALPIETARI on kivennäismaan männiköiden kasvatuslannoite, joka sisältää typen lisäksi kaliumia ja booria. Yaran metsälannoitteet sisältävät myös booria metsän terveellisen kasvun ylläpitämiseksi. Metsänlannoitus – tuottava sijoitus ja ilmastoteko yara.fi/metsa 10670_.indd 17 10670_.indd 17 8.3.2024 14.05 8.3.2024 14.05. Typpilannoitus on tehokkain metsän kasvua lisäävä metsänhoidollinen toimenpide kivennäismailla. Pääset toteuttamaan hakkuut aikaisemmin
TEKSTI LIINA KJELLBERG KUVAT PETTERI KIVIMÄKI JA SEPPO SAMULI Metsätilan sukupolvenvaihdokseen ei ole yhtä oikeaa tapaa. Tärkeintä on, että asioista keskustellaan. TEEMA » SUKUPOLVENVAIHDOS 18 Metsälehti Makasiini 10671_.indd 18 10671_.indd 18 7.3.2024 14.23 7.3.2024 14.23. PERINTÖ, LAHJA VAI KAUPPA
SEPPO SAMULI Metsälehti Makasiini 19 10671_.indd 19 10671_.indd 19 7.3.2024 14.23 7.3.2024 14.23. Tärkeintä on, että asioista keskustellaan. Metsätilan sukupolvenvaihdokseen ei ole yhtä oikeaa tapaa
Se on tukkia pidempi ja siitä maksetaan parempaa hintaa. Nyt odotellaan päätehakkuuta. ”Männikkö harvennettiin parikymmentä vuotta sitten. Aktiivisemmin asiaa alettiin selvittää melko tarkalleen kaksi vuotta sitten, maaliskuussa 2022 – vuosi ennen kuin Tiainen täytti 70 vuotta. Yleistää ei tietenkään voi. Suomen metsäkeskuksen metsänomistuksen asiantuntijan Esa Lappalaisen mielestä metsäomaisuus olisi järkevä siirtää seuraavalla sukupolvelle noin seitsemänkymppisenä. Puut olivat ohittaneet nuoruusvaiheensa jo silloin, kun männikkö vuonna 1987 siirtyi hänen omistukseensa. Meillä on paljon yli 80-vuotiaita metsänomistajia, mutta siinä iässä asioiden hahmottaminen alkaa monella vaikeutua. Puuston poistuma on viime vuosina ollut yhtä suurta kuin kasvu, mutta olen säästänyt hakkuita pojilleni”, Tiainen kertoo. Pylväs on erikoispuutavaralaji, josta valmistetaan sähköja puhelinpylväitä. M M ÄNNIKKÖ on ain a k i n 9 -v uo tias, luultavasti vanhempikin, arvioi Kauko Tiainen. Poikkeuksellisen suoriin runkoihin on maalattu spraymaalilla numeroita. Kiviapajalla Savonlinnassa sijaitsevat metsät siirtyivät viime kesänä Tiaisen poikien omistukseen. TEEMA » SUKUPOLVENVAIHDOS 20 Metsälehti Makasiini 10671_.indd 20 10671_.indd 20 7.3.2024 14.23 7.3.2024 14.23. Tämä selviää vuonna 2020 julkistetusta Suomalainen metsänomistaja 2020 -tutkimuskokonaisuudesta. Kauko Tiainen on ollut metsänomistaja lähes 40 vuotta. On monia välkkyjä 90-vuotiaitakin”, hän sanoo. Hyvissä ajoin liikkeelle Suomalaisten metsänomistajien keski-ikä on 62 vuotta, ja puolet metsänomistajista on täyttänyt 65 vuotta. Männiköstä saatavilla puukauppatuloilla on tarkoitus rahoittaa osa sukupolvenvaihdoksen aiheuttamista menoista. Ne kertovat hakkuukoneenkuljettajalle, kuinka pitkiä pylväitä puista on tarkoitus katkoa. Tiaisilla sukupolvenvaihdosta oli pohdittu jo pitkään. Sukupolvenvaihdos lienee siis ainakin joskus käynyt monen metsänomistajan mielessä. ”Sukupolvenvaihdos kannattaa tehdä hyvissä ajoin