PERJANTAINA 28. Sivut 20–21 JOKO OLISI AIKA. PERUSTETTU VUONNA 1933 11275_.indd 1 11275_.indd 1 22.2.2025 12.45.25 22.2.2025 12.45.25. NRO 18 Moni metsänomistaja miettii parhaillaan, missä vaiheessa männikön uudistaminen kannattaa. LOKAKUUTA 2021 . NRO 4 . HELMIKUUTA 2025 . TORSTAINA 7
Metka-tuella tehtävistä hankkeista on tullut liian työläitä ja taloudellisesti riskialttiita, jotta meidän kannattaisi tehdä niitä”, kertoo Metsänhoitoyhdistys Keski-Suomen tieasiantuntija Ville Pätynen. ”Rahoitusehdot ovat kiristyneet vähitellen jo aiemminkin. Sivut 20–21 JOKO OLISI AIKA. Koponen kokee hankalimpana sen, että alan toimijoita tai tiekuntia ei hänen mukaansa tiedoteta rahoitusehtojen tulkintojen muutoksista. NRO 18 Moni metsänomistaja miettii parhaillaan, missä vaiheessa männikön uudistaminen kannattaa. Lisääntyneen byrokratian ohella toimijat ovat tuskailleet kiristyneiden rahoitusehtojen kanssa. Metsänhoitoyhdistys Keski-Suomen tieasiantuntija Ville Pätynen sanoo, että metsäteiden perusparannuksille on kysyntää, mutta tukibyrokratia tuskastuttaa toimijoita. LOKAKUUTA 2021 . AJANKOHTAINEN / UUTISET 28.2.2025 2 Metsälehti.fi UUTISET Koivua istutetaan entistä enemmän ›› 6 Hiilineutraali Suomi 2035 näyttää utopialta ›› 10–13 Pylvästukista saa lisähintaa ›› 14–15 METSÄSTÄ Tämä suometsä ei tule näkemään hakkuukonetta ›› 22–23 Metsälehti testasi lumikengät ›› 24–25 Metsän kylvöä helmikuussa ›› 28 PILKKEITÄ Euroopan metsähiihtojen presidentti ›› 38 TÄSSÄ NUMEROSSA TORSTAINA 7. PERUSTETTU VUONNA 1933 Jussi Koskinen käyttää kairaa apuna pohtiessaan, mistä aloittaa metsän uudistamisen. ”Kemera-aikaan tulkinnoissa saattoi olla alueellisia eroja, mutta toimintaa on nyt pyritty yhtenäistämään säädösmuutoksen yhteydessä.” TIEHANKKEET TAKKUAVAT Metsäteiden korjausvelka uhkaa kasvaa entisestään, kun tukibyrokratiaan kyllästyneet tiehankkeiden tekijät lyövät hanskoja tiskiin. HELMIKUUTA 2025 . Kuva: Sami Karppinen Metsälehti 93. Pitkällä aikavälillä toimintaa on erittäin haasteellista saada kannattavaksi”, erityisasiantuntija Harri Koponen Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Savosta sanoo. ”Me olemme ulkoistaneet tämän vuoden alusta isompien hankkeiden toteutuksen Temepa Oy:lle. 11276_.indd 2 11276_.indd 2 22.2.2025 12.47.00 22.2.2025 12.47.00. PERJANTAINA 28. NRO 4 . Metkaan siirryttäessä ehdot tiukentuivat entisestään ja niiden tulkinnat muuttuivat tiukemmiksi. Kentällä koetaan tiehankkeisiin liittyvän byrokratian lisääntyneen voimakkaasti kemeran vaihduttua metka-tukeen viime vuonna. vuosikerta, perustettu 1933 Julkaisija Tapio Palvelut Oy Aikakausmedia ry:n jäsen ISSN 0355-0893 (painettu) ISSN 2737-1123 (verkkojulkaisu) Levikki 31 141 (LT/23) Lukijoita 248 000 (KMT/24) Painopaikka PunaMusta, Joensuu SAMI KARPPINEN, TEKSTI JA KUVAT MONI metsäteiden rakentamisja perusparannushankkeita tehnyt toimija on lopettamassa toimintansa. Maanlaajuisesti metsäteiden perusparannushankkeiden rahoituspäätöksistä vastaava rahoitusja tarkastuspäällikkö Jussi Pirkonen Metsäkeskuksesta myöntää, että tulkintoihin on tullut muutoksia
Jo sovittuja hankkeita on jäänyt myös toteuttamatta, kun elyn rahoitus loppui. ”Tämä tuo varmasti painetta hankkeiden käynnistämiseen tämän vuoden aikana. Yhtään normaalia vuotta ei ole alalla ollut pitkään aikaan”, sanoo Pätynen. Kemera-aikaan riitti, että 25 prosenttia tilan osakkaista hyväksyi hankkeen. ”Koulun penkiltä ei saa suoraan valmiuksia näihin tehtäviin. 11276_.indd 3 11276_.indd 3 22.2.2025 12.47.01 22.2.2025 12.47.01. Toimijoille rahoitustilanteesta on tiedotettu huonosti tai ei ollenkaan”, kertoo Koponen. Takalon mukaan tien rakentaminen ilman valtiolta haettavaa tukea onnistuu yleensä joustavammin. Isoja hankkeita on riskialtista käynnistää, jos tuen jatkuvuudesta tai riittävyydestä ei ole varmuutta. ”Syksyn 2023 jälkeen elyltä ei ole alueellamme saanut rahoitusta puhtaisiin metsätiehankkeisiin. ”Minusta siihenkin pitää varautua, että jollain aikavälillä valtion tuki metsäteiden kunnostamiseen vähenee tai loppuu kokonaan.” KEVYEMPIÄ TEITÄ ILMAN TUKEA SA M I KA RP PI N EN Metka-tuki edellyttää tien perusteellista kunnostusta. Sen pitää metka-hakemuksessa olla huomattavasti yksityiskohtaisempi kuin kemeran aikaan. Metkan tuoma byrokratian lisääntyminen on havaittu myös Päijänteellä. ”Sanoin suoraan herroille, että voin tehdä jatkossa ihan mitä tahansa muuta hommaa, mutta en tiehankkeita.” Kokeneiden tientekijöiden leipääntyminen työhönsä on koko alan tappio. Sivutieoikeuksien perustaminen ja mahdollinen tiealueen leventäminen 12 metriin tarkoittaa, että hankkeet vaativat käytännössä aina tietoimituksen. ”Käsittelemme hakemukset saapumisjärjestyksessä. UUTISET 28.2.2025 Metsälehti.fi 3 TIEHANKKEET TAKKUAVAT METSÄTEIDEN PERUSPARANNUS METKA-VAROIN HANKKEIDEN hyväksyminen alkoi 2024 lopulla UUSIEN teiden tuki päättyi 2024 lopussa PERUSPARANNUKSEN tukitaso 70 %, siltahankkeet 85 % RAHOITUSTA varattu tälle vuodelle 7 M€ VUONNA 2026 tukitaso tippuu 50 %:n Aiemmin ratkaisuja rahoituksesta teki Suomessa neljä henkilöä, nyt työlajin ohjeistus on keskitetty yhdelle vastuupäällikölle. ”Tämä näkyy myös rahoitushakemusten laadussa.” SA M I KA RP PI N EN YLI kaksi vuosikymmentä tiehankkeita tehnyt Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Savon Harri Koponen aikoo lopettaa työt tiehankkeiden parissa tämän vuoden jälkeen. Metka-tuen vaihtoehtona tiehankkeisiin on voinut hakea rahoitusta ely-keskuksilta, mutta elyn rahat ovat nyt loppu. ”Minulla on Keuruulla suunniteltuna tiehanke pitkälle, mutta yhtä 90-vuotiasta pappaa ei löydy mistään. Tukipolitiikan kiemuroista riippumattakin tiehankkeiden läpivienti on pitkäjänteistä ja erikoisosaamista vaativaa työtä. Pidän vaatimusta sivutieoikeuden perustamisesta järkevänä, mutta tässäkin asiassa voisi olla hieman maalaisjärkistä joustoa”, Pätynen sanoo. Tilauksia olisi paljon, mutta nyt korjausvelka vain kasvaa. Iso työ uhkaa nyt valua hukkaan, jos hanketta ei päästä toteuttamaan”, toteaa Pätynen. Rahoituksen ehtona on myös, että kaikille osakastiloille täytyy perustaa sivutieoikeus. Omistajaselvitys ahdistaa Yksi eniten toimijoiden tuskaa lisänneistä uudistuksista on rahoituksen saamisen ehtona oleva omistajaselvitys. Usein puunkorjuun kannalta riittäisi kevyempikin tie”, sanoo yhdistyksen johtaja Petri Takalo. ”Haluamme vastata asiakkaiden tarpeisiin nopeasti.” Metka-hankkeistakaan yhdistys ei ole luopumassa kokonaan, vaikka Takalon mukaan isoimpien hankkeiden ulkoistamista on heilläkin pohdittu. Tukipolitiikka aiheuttaa nykimistä hankkeisiin. ”Jos metsätie rakennetaan Metkan tukiehtojen mukaan, pitää siitä tehdä käytännössä kelirikkokelpoinen. Metkan 70 prosentin tukitasoa pidetään tällä hetkellä hyvänä, mutta se on laskemassa jo ensi vuonna 50 prosenttiin. Esimerkiksi tiekuntien kokoukset edellyttävät yleensä kokeneen ammattilaisen otetta, jotta asiat etenevät. Jos päätös viivästyy, on syynä usein ollut se, että hakijoilta pyydetyissä lisäselvityksissä on ollut viivettä.” Pirkola huomauttaa, että toimijakentällä on myös käynnissä sukupolvenvaihdos, jonka seurauksena osaamisessa perusasioiden osalta on puutteita. TIEMIESTEN MITTA TÄYTTYI METSÄNHOITOYHDISTYS Päijänne aikoo jatkossa panostaa enemmän tiehankkeisiin, joihin ei haeta valtion tukea ollenkaan. ”Haluan siirtyä toisiin tehtäviin, sillä hankkeiden suunnittelusta ja läpiviennistä on tullut liian raskasta.” Saman johtopäätöksen on tehnyt Metsänhoitoyhdistys Keski-Suomen Ville Pätynen . Sitä saa mitä tilaa”, Pätynen summaa. Rahoitushakemusten käsittelyajat on myös koettu pitkiksi, mutta Metsäkeskuksen Pirkosen mukaan hakemukset käsitellään noin 1–1,5 kuukaudessa, jos paperit ovat kunnossa. ”Ehto oli jo kemera-aikaan, mutta nyt tulkinnoissa ollaan huomattavasti aiempaa tarkempia. ”Ei yhtään normaalia vuotta” Tiehankkeiden suunnittelijat kaipaavat tukipolitiikkaan pitkäjänteisyyttä. Isoissa tiehankkeissa mukana on usein yhtymiä ja kuolinpesiä, joiden kaikkien osakkaiden tavoittaminen on haastavaa. Lisäksi pitää olla tieto siitä, mitä muut osakkaat ovat vastanneet hankkeeseen osallistumisesta”, Pirkonen kuvailee. ”Yhteisomistustiloilta 60 prosentilta osakkaista pitää olla suostumus hankkeeseen
Niissä se tuottaa myös suurimmat ilmastoja vesistöhyödyt. Ehdotuksia osalle turvemaista Kun tulevaisuudessa tarkastelee metsätilaa Metsään.fi palvelussa, vastaan voi tulla kaksi hakkuuehdotusta: eri-ikäisrakenteinen ja tasaikäisrakenteinen hakkuu tai pelkästään jompikumpi näistä. ”Pyrimme näin estämään sen, että poimintaluonteisia hakkuita ei ehdoteta sellaisiin metsiin, joissa ei todennäköisesti ole minkäänlaista alikasvosta, joka voisi kehittyä tulevaisuudessa isommiksi puiksi”, Lappalainen kertoo. Palveluun ollaan tuomassa jatkuvapeitteiset hakkuuehdotukset. Niiden perusteella on hyvä lähteä ammattilaisen kanssa tarkastelemaan tietoja tarkemmin joko sisältöinä tai maastossa.” Metsään.fi alkaa ehdottaa jatkuvan kasvatuksen hakkuita Eri-ikäisrakenteisen metsän hakkuita tullaan ehdottamaan Metsäkeskuksen verkkopalvelussa osalle turvemaista. Metsätieteiden maistereille riittää töitä Metsätieteiden maistereiden työllisyys on jo pitkään ollut hyvällä tasolla, viime syksynä yhdeksän kymmenestä oli töissä. Palvelussa ei oteta kantaa, kannattaako jokin toimenpide-ehdotus. Lähtökohtana ovat metsävaratiedosta lasketut ja hyvän metsänhoidon suosituksiin pohjautuvat simuloinnit. Tästä kertoo parhaillaan käynnissä oleva Metsään.fi-palvelun kehitystyö. ”Kaikilla muilla kasvupaikkatyypeillä, eli kivennäismailla ja keskiravinteisilla turvemailla, tullaan tekemään laskentaa kuten tälläkin hetkellä. Niille ei siis tulla ennustamaan eri-ikäisrakenteisia hakkuita”, Lappalainen kertoo. Kaikkia laskentakriteerejä ei ole vielä vahvistettu. Pudotusta tuli reippaasti edellisvuoteen verrattuna, vuonna 2023 hakemuksia saatiin lähes 1 600 kappaletta. Toinen syy voi olla Venäjän puukaupan loppuminen, mikä on lisännyt kauppaa kotimaassa, kyselyn toteuttanut Työtehoseura arvioi. ”Suuntaus näyttäisi olevan se, että yhä useampi metsänomistaja jättää havupuutaimikoihin myös lehtipuita”, toteaa metsänhoidon johtava asiantuntija Markku Remes Metsäkeskuksesta tiedotteessa. Näin ollen poimintaluontoisia hakkuita ei ehdoteta sulkeutuneisiin ja järeäpuustoisiin kohteisiin. Lisää lehtipuita Sekapuustoisuus on lisääntynyt Suomen kuusentaimikoissa, Metsäkeskus arvioi. Jako perustuu tutkimushavaintoihin. Metsäkeskus kehittää eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatusmallien simulointia yhteistyössä sidosryhmien kanssa. Jatkossa Metsää.fi-palvelu saattaa ehdottaa poimintahakkuuta vaihtoehtona päätehakkuulle. Hiljattain valmistuneille tehdyn kyselyn mukaan koulutusta vastaavaan työhön oli työllistynyt vastaajista yli 70 prosenttia. Edellisten kehitysprojektien valmistuminen sanelee seuraavien aloitusaikataulun. Viime vuonna tehdyissä tarkastuksissa havaittiin, että toiseen kertaan hoidetuissa kuusitaimikoissa oli luontaisesti syntyneitä muita puulajeja suhteessa enemmän kuin pienissä taimikoissa, joissa työ oli tehty ensimmäisen kerran. Toisaalta kuviolta ei saa kertyä puuta yli 350 kuutiota hehtaarilta. 11277_.indd 4 11277_.indd 4 22.2.2025 12.48.22 22.2.2025 12.48.22. AJASSA 28.2.2025 4 Metsälehti.fi TIIA PUUKILA ERI-IKÄISRAKENTEINEN metsänkasvatus on jalkautumassa yhä vahvemmin metsien kasvatusvaihtoehdoksi. ”Metsäkeskuksen toimenpide-ehdotukset ovat aktivoiva tuote ja antavat perusinformaatiota metsänomistajalle. Erikoistapauksena ovat lehdot, joille ei ehdoteta avohakkuuta ollenkaan. Patentteja on yli 300 ja tunnetuimpia tuotelupauksia ovat puupohjainen hydrogeeli, biomuste ja haavanhoitotuote. Puuston laskentakriteereinä tulee olemaan esimerkiksi hakkuukertymärajat sekä kehitysluokka. Parhaillaan työn alla on ympäristötuen sähköinen asiointi. UPM lopettamassa lääkekehityksen UPM suunnittelee Biomedicals-liiketoimintansa lopettamista. Hyvää työllisyyttä voi selittää se, että metsäalan asiantuntijaja johtotehtävissä on työvoiman tarvetta eläköitymisten vuoksi. Luonnonvarakeskuksen tutkimustulosten mukaan jatkuvapeitteinen metsätalous onnistuu parhaiten viljavimmilla turvemailla. Metsään.fi-palvelua kehitetään vauhdilla ja lista kehitystöistä on pitkä. Laskua selittää ennen muuta se, että Metsäkeskus on lopettanut ympäristötukihakemusten valmistelun osana säästötoimia. Ei ota kantaa kannattavuuteen Hanna Parviainen muistuttaa, että Metsään.fi-palvelussa ei tehdä metsäsuunnittelua eikä se ole metsäsuunnitelma. ”Alkuvaiheessa etenemme varovaisuusperiaatteen mukaisesti eli tulemme ehdottamaan eri-ikäisrakenteisia hakkuita viljaville turvemaille tuoreesta kankaasta viljavimpiin, jos puuston laskentakriteerit niiden osalta täyttyvät”, kertoo metsätiedon palvelupäällikkö Jussi Lappalainen Metsäkeskuksesta. Ajoitusta ei ole lyöty vielä lukkoon. Asia julkistettiin uusimmassa tilinpäätöstiedotteessa yhdellä lauseella, mutta asiasta ei kerrota enempää. ”Eri-ikäisrakenteisten metsien kasvatus on suunniteltu tuotavan Metsään.fi-palveluun loppuvuodesta 2025”, kertoo palvelusta vastaava Hanna Parviainen Suomen metsäkeskuksesta. Biomedicals-toiminto on kehittänyt koivuselluun pohjautuvia nanosellutuotteita lääketieteen ja biotieteiden sovelluksiin. SA M I KA RP PI N EN LYHYET Ympäristötuen hakumäärä romahti Viime vuonna Metsäkeskukseen saatiin noin 750 ympäristötukihakemusta. Poistuma yksi kriteeri Kasvupaikan ohella simuloinnin tuottamaan hakkuuehdotukseen vaikuttaa pitkä lista muuttujia. Viljavilla turvemailla eri-ikäisrakenteiset hakkuuehdotukset ovat poimintahakkuita ja karuilla turvemailla pienaukkohakkuita. Viljavimpien turvemaiden lisäksi eri-ikäisrakenteisia hakkuuehdotuksia tullaan ehdottamaan kaikista karuimmille turvemaille. Saman toteaa Lappalainen. Puuston tulee olla varttunutta tai uudistuskypsää ja hakkuussa tulee kertyä puuta vähintään 70 kuutiota hehtaarilla. Metsänomistajien kanssa hakemuksia ovat sen sijaan valmistelleet alan muut toimijat, esimerkiksi metsänhoitoyhdistykset, metsäpalveluyrittäjät ja puunostajat
Silvadrones Oy on levittänyt booria tuhansille metsähehtaareille. Kokeilun tekee mahdolliseksi viime syksynä kasvinsuojelulakiin tehty muutos, joka mahdollistaa syönninestoaineen levittämisen droonilla kokeiluja tutkimustarkoituksissa. AJASSA 28.2.2025 MIKKO RIIKILÄ HIRVI-DRONE-HANKE on Suomen metsäkeskuksen, Luonnonvarakeskuksen, Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskuksen ja Riistakeskuksen yhteinen kehittämisprojekti. Lumilevy 150 cm, Tuulilasi, Vinssi, Ylläpitolaturi ja Perävaunupistoke! 2/4-veto + lukko edessä. SAA AJAA TIELLÄ! . Värit: Sininen ja musta. . SA M I KA RP PI N EN tää oikean puulajin valintaa oikealle kasvupaikalla ja siten lisätä metsien monimuotoisuutta, kasvua ja hiilensidontaa”, Wallius sanoo. Viime vuonna alkaneen, vuoteen 2026 jatkuvan hankkeen tavoitteena on tarkastella, voitaisiinko valikoituja taimia suojata levittämällä Trico-syönninestoainetta droonista ja kuinka käsiteltävät taimet pystytään tunnistamaan tekoälyä ja koneoppimista hyödyntämällä. Pikasäädettävät iskunvaimentimet. +tk SH.15990. Samalla on tarkoitus selvittää droonilevityksen liiketoiminnallista kannattavuutta, siis levityksen tuottavuuden ja kustannusten suhdetta. TRAKTORIMÖNKIJÄT Otamme vaihdossa autoja. Koelennot aloitettiin viime syksynä Toistaiseksi projetilla ei ole koeTekoälyllä droonit hätistämään hirviä Hirvituhojen torjuntaa kokeillaan tekoälyn ohjaamien, hirvikarkotetta levittävien droonien avulla. Näin suojaamiseen tarvitaan kaksi metsäkäyntiä. +tk 8490 Rahoituksella alk.169?/kk. Kokeiltavassa ja kehitteillä olevassa menetelmässä taimikot ensin kuvataan droonin avulla ja kuvien perusteella arvioidaan torjuntatarve ja muodostetaan kuva, jonka avulla ruiskutusdrooni tunnistaa ja paikantaa suojattavat taimet. 4x4 4x4 4x4 11277_.indd 5 11277_.indd 5 22.2.2025 12.48.23 22.2.2025 12.48.23. ”Toiveena on, että hankkeen myötä dronelevitys voisi luoda uusia mahdollisuuksia hirvivahinkojen torjuntaan metsänomistajille ja metsäpalveluyrittäjille erityisesti kriittisimmillä hirvivahinkoalueilla.” ”Tätä myöten voitaisiin edisKaikki mallit 2-paikkaisia. +tk 6990 83 Hv. Teho 32 Kw / 44 Hv ja vääntö 53 N-m / 5200 rmp. ABS LTX, EPS, LED MADE IN TAIWAN 550 PRO ABS LED Alumiinivanteet! OHJAUSTEHOSTIMELLA Isoin maavara 30,5 cm Vetokyky yli 920 kg 26"Testivoittajarenkaat ym. . tai s-postilla: myynti@rally.fi 09 595 510 040 553 2428 tai netistä www.rally.fi sivuilta Meillä takuu, varaosat ja huolto pelaa varmasti! TILAA HETI OMASI! NOPEAT TOIMITUKSET RAHDILLA KOTIIN ASTI! KATSO KOKO VALIKOIMA www.rally.fi 13990 . +tk 5980 ALK. Metsälehti esitteli viime vuonna Ruotsin Linné-yliopistossa kehitetyn Tricon moottoriruiskutukseen perustuvan hirvikarkotteen levitysmenetelmän. +tk Rahoituksella alk.199?/kk. Syönninestoaineen levitykseen liittyviä testauksia jatketaan keväällä. Ensimmäisiä koelentoja ja datankeruuta tehtiin viime syksynä. Kävi kuitenkin ilmi, ettei Tricoa sen käyttöohjeiden mukaan saa levittää kuin yksittäisille taimille suunnaten. toimintaan lupia, mutta ensi vaiheessa ruiskutuksen onnistumista on määrä kokeilla merkkiaineella. Drooneja hyödynnetään jo nyt täyttä häkää metsänhoidossa. MODULARBOX OY MODULARBOX OY MODULARBOX OY Kartanonherrantie 9, 02920 ESPOO kehä III MÖN KIJÄ CE NTE R MÖN KIJÄ CE NTE R MÖN KIJÄ CE NTE R Avoinna: Ark. 550 XWOLF TOURING Ohjaustehostimella T3b VÄÄNTÖ 66N-m/4500rpm EFI BOSCH RUISKU 700 XWOLF TOURING Rahoituksella alk.149?/kk. Full LED valot Alumiinivanteet Ohjaustehostin T3b, 60 km/h, 2 hlö Värit: Musta ja Desert Yellow VUODEN TAKUU 3 YHTEISTYÖSSÄ BMW KANSSA SUUNNITELTU HUIPPUMOOTTORI! TASAUSPYÖRÄSTÖ! 4x4 1000cc Vetokyky yli 1200 kg. Markkinoiden hienoin 1000cc traktori työhön ja vapaa-aikaan! Rahoituksella alk.119?/kk. 10-17, La 10-13 Tilaukset ja tiedustelut puh. ”Ruiskudroonia käytetään vain ruiskutukseen kuva-aineistosta tuotetun ruiskutusohjelman mukaan”, kertoo projektipäällikkö Venla Wallius Metsäkeskuksesta. Menetelmä todettiin nopeaksi ja alustavien havaintojen perusteella toimivaksi. Markkinoiden tehokkain 500 luokan mönkijä. NOPEILLE TALVIPAKETTI KAUPANPÄÄLLE ARVO 1620
Sen vuoksi olemme tehneet muutamana edellisenä keväänä kesäkoivua, jotta saadaan kysyntää ja tarjontaa tasapainoon”, kertoo Partaharjun Puutarhan toimitusjohtaja Hanna Suhonen. Reipasta kasvua Istutukseen toimitetut kotimaiset taimet, miljoonaa kappaletta. ”Koivun suhteellinen määrä on kasvanut mäntyäkin rajummin, mutta Joroisten taimitarhalla mäntyjä vielä ainakin toistaiseksi tuotetaan koivuja enemmän.” Kuusta korvaamaan Partaharjun Puutarhan Hanna Suhonen arvoi, että aiemmin vahvasti kuusipainotteisen Itä-Suomen istutusaukoilla ollaan siirtymässä enemmän myös muihin Kuusikoita vaihdetaan nyt koivulle Männynja koivuntaimien menekki kasvaa. Myös UPM:n Joroisten taimitarhan päällikkö Nina Mustonen kertoo, että männynja koivuntaimien tuotantomäärät ovat nousseet selvästi viime vuosina. Etelä-Savon Vesa Väänänen mainitsee muutoksen syiksi ilmaston lämpenemisen ja havahtumisen monipuulajisuuden hyötyihin. Lähde: Luke 10 20 30 40 50 60 Mänty Rauduskoivu #SAVETHEDATE FOREXPO.FR MIMIZAN RANSKA 18.-19.-20. ”Koivuntaimia olisi mennyt enemmän kuin taimitarhoilta oli saatavilla. Metsänomistajat ovat ymmärtäneet kuusikoiden riskit, kuten kuivuuden, hyönteistuhot ja juurikääpäsienen. Luonnonvarakeskuksen (Luke) mukaan vuonna 2023 istutuksiin toimitettiin 105 miljoonaa kotimaista kuusta. Männyn ja koivun istutusmäärät ovat kuitenkin kasvaneet viime vuosina miljoonilla taimilla. ”Etenkin koivulla kysynnän kasvu on ollut nopeampaa ja siihen vastaaminen ei ole pysynyt mukana. Koivun istutusmäärät ovat kasvaneet niin ripeästi, että taimitarhoilla on ollut vaikeuksia pysyä perässä. Mäntyjä lähti samana vuonna kotimaisilta taimitarhoilta noin 60 miljoonaa ja koivuja yhdeksän miljoonaa. Toisaalta jalostetut rauduskoivuntaimet kasvavat nopeasti ja koivupuutavaralle ja koivupolttopuulle on ollut kasvava kysyntä itäpuun tuonnin loputtua. KESÄKUUTA 2025 metsäja puuteollisuuden messut 11292_.indd 6 11292_.indd 6 22.2.2025 12.49.48 22.2.2025 12.49.48. ”Koivun määrä on kasvanut mäntyäkin rajummin.” ”Ainakaan toistaiseksi ei ole tullut ilmoituksia, että lisääntynyt männynja koivunistutus olisi näkynyt hirvivahinkojen määrässä”, Väänänen kertoo. Niin Pajunen kuin Etelä-Savon metsänhoitoyhdistyksen asiakkuuspäällikkö Vesa Väänänen sanovat, että kyse ei ole pellonistutuksista, vaan koivulla korvataan kuusta metsissä. AJASSA 28.2.2025 6 Metsälehti.fi VALTTERI SKYTTÄ HAKKUUAUKOILLE on istutettu viime vuosina kiihtyvällä tahdilla lisää niin männynkuin rauduskoivuntaimia. Hirvet aiheuttavat metsätaloudelle eniten vahinkoa nimenomaan syömällä puita männynja rauduskoivuntaimikoista. Mäntymäärien kasvu hidastumassa Taimitilastojen perusteella kuusi on yhä ylivoimaisesti suosituin istutuspuu. Samalta näyttää tilanne tänä vuonna”, sanoo Etelä-Savon metsänhoitoyhdistyksen johtaja Petri Pajunen. ”Tämän kevään osalta voisi ehkä todeta, että mäntymäärät eivät enää kasva kovinkaan paljoa, mutta rauduskoivulla on kyllä kysyntää”, kertoo taimituottaja Mellanå Plantin Rainer Bodman. Koivun suosio on noussut jopa niin voimakkaasti, ettei koivuntaimia ole riittänyt kaikille halukkaille. Männynja koivuntaimien istutusmäärät ovat kasvaneet muun muassa Suomen suurimpiin kuuluvan Etelä-Savon metsänhoitoyhdistyksen alueella. puulajeihin
Tästä hyötyvät ilmasto ja metsänomistajan talous. Metsänlannoitus on niistä tehokkain keino nopeuttaa puuston kasvua ja lisätä metsän hiilensidontaa. Metsänlannoitus vauhdittaa kasvua ja hiilensidontaa Hyvään metsänhoitoon kuuluu monta vaihetta. Tilaa lannoitus metsäasiantuntijaltamme osoitteessa metsagroup.com/lannoitus Lannoituksella lisäpotkua puuston kasvuun Kun tilaat kasvatuslannoituksen 31.5.2025 mennessä, saat siitä 10 % alennuksen 11292_.indd 7 11292_.indd 7 22.2.2025 12.49.49 22.2.2025 12.49.49. Kun tilaat kasvatuslannoituksen 31.5.2025 mennessä, saat siitä 10 % alennuksen. Tarjous koskee Metsä Groupin omistajajäseniä
Suurimmaksi megatrendiksi Jannke nostaa 15 vuotta jatkuneen alirakentamisen. Patoutuneet megatrendit Yhdysvalloissa on patoutuneita megatrendejä, joiden paine murtautuu ennemmin tai myöhemmin. Jannke on sahateollisuuden johtava asiantuntija Yhdysvalloissa ja Kanadassa toimivassa, mekaanisen metsäteollisuuden markkinainformaatiota tuottavassa Forest Economic Advisors -yhtiössä. ”Yhdysvaltojen etelä on ainoa alue, missä on mahdollisuus lisätä hakkuita.” 11278_.indd 8 11278_.indd 8 22.2.2025 12.51.38 22.2.2025 12.51.38. Ihmiset mieluummin remontoivat vanhoja taloja kuin hankkivat uusia. AJASSA / HAASTATTELU 28.2.2025 8 Metsälehti.fi MIKKO HÄYRYNEN, TEKSTI SEPPO SAMULI, KUVA YHDYSVALTALAINEN sahateollisuuden asiantuntija Paul Jannke ei ole kovinkaan huolissaan presidentti Donald Trumpin asettamista tuontitulleista. ”Jos tullit tulevat voimaan, ne eivät kuitenkaan voi olla pitkäaikaisia.” Jannken mukaan Yhdysvaltojen sahatavaramarkkinoita muokkaavat tulleja suuremmat voimat, ja ne vaikuttavat sahatavaravirtoihin maailmanlaajuisestikin. ”Patoutunutta kysyntää on hurjasti, on paljon parhaimmassa asunnonostoiässä olevia vähän yli kolmekymppisiä, jotka ovat joutuneet lykkäämään asunnon hankintaa.” Early thirties -ikäluokan kyky vaihtaa omaan, isompaan asuntoon on törmännyt korkeisiin, seitsemässä prosentissa huiteleviin asuntolainojen korkoihin. Hän vieraili Suomessa helmikuun alussa Sahateollisuus ry:n konferenssissa. MEGATRENDIT VOITTAVAT TRUMPIN TULLIT Pohjois-Amerikan saha-asiantuntija: Alirakentaminen purkautuu ja puupulaa on paikattava tuonnilla. ”Kun keskimääräisen asuntolainan kuukausierät ovat nousseet 1 200 dollarista 2 000 dollariin, niin se jarruttaa ostohaluja.” Saman ilmiön seurausta on maan vanheneva asuntokanta, josta puolet on rakennettu ennen vuotta 1980. Koronaepidemian alkuun ajoittuva korkojen nousu on ollut jyrkin puoleen vuosisataan, ja asuntoaloitusten määrä on pudonnut miljoonalla yksiköllä
Laskentamallit ovat erilaiset, enkä lähde avaamaan niitä tässä tarkemmin, mutta toisessa pelkästään puusto myydään markkinahintaan ja toisessa ajatellaan metsäomaisuus myytäväksi kiinteistönä. Kun tuotto ei saavuttanut odotuksia, yhtiön taseessa olevien asuntojen arvoja korotettiin jopa korkeammaksi kuin niiden markkina-arvo. ODOTUKSIIN JA TOIVEISIIN perustuvien tuottojen käyttäminen metsän tuoton laskennassa voi tuntua houkuttelevalta. Mitat ovat erilaiset, ja Amerikkaan tulee olla mitallistettua eli höylättyä. Suomalaissahojen kannalta Pohjois-Amerikan markkinoille pääseminen voi olla vaikeaa, mutta ei mahdotonta. Hän vieraili Suomessa Sahateollisuus ry:n Wood from Finland -konferenssin puhujana. Arvonkorotuksin voidaan keinotekoisesti lisätä metsän tuottoa korottamalla metsämaan tasearvoa ja tulouttamalla tämä tilinpäätöksen tuloslaskelmassa. Tämä arvonnousu, joka todellisuudessa perustui vain toiveisiin, kirjattiin tilinpäätöksessä tuloksi, ja tällä tavoin yhtiö oli pystynyt luomaan tyhjästä korkeampaa tuottoa kuin pelkkä vuokratuotto olisi tuonut. Malli muistuttaa jossain määrin metsärahastoja, mutta Orava-asuntorahasto oli listattu pörssiin. HAKKUUARVOLASKELMASSA EI OTETA huomioon metsämaan eikä taimikoiden arvoa. Sama tavara ei kuitenkaan käy sekä Euroopan että Pohjois-Amerikan markkinoille. ”Keski-Euroopassa on omat ongelmansa kirjanpainajatuhojen vuoksi. Yhdysvaltojen patoutunut rakentamispaine ja niukentuvat hakkuumahdollisuudet ovat tulleja isompia markkinavoimia, Paul Jannke uskoo. Itäisessä Kanadassa on karibun vuoksi samankaltaisia rajoitteita, mutta lievempinä. Ruotsin ja Suomen mahdollisuuksia rajoittaa raaka-aineen korkea hinta.” Joka tapauksessa Euroopassa voidaan tuottaa sahatavaraa, jota Pohjois-Amerikka haluaa ostaa. Vienti on vaihdellut kahden puolen sataatuhatta kuutiometriä, eikä Yhdysvallat yllä kahdenkymmenen suurimman kohdemaan joukkoon. ”Yhdysvallat on hyvin hintaherkkä markkina. Yksityisellä metsänomistajalla ei ole tarvetta ryhtyä kikkailuun, mutta metsärahastoissa ja yhteismetsissä saattaa olla tällainen riski. Niukkuus kanavoituu tuonniksi Vaikka parhaillaan Yhdysvaltojen sahateollisuudessa on heikko tilanne, niin jollakin aikavälillä kasvava kysyntä törmää niukentuvaan tarjontaan, mikä lisää kysyntää Euroopasta. Yhdysvaltojen mittoja sahaavia sahoja on Keski-Euroopassa, mutta myös Ruotsissa. ”Yhdysvaltojen etelä on ainoa alue, missä on mahdollisuus lisätä hakkuita.” MAASEUDUN TULEVAISUUS kertoi 11.12.2024, miten Luonnonvarakeskus ja Sijoitusmetsät laskevat metsän tuoton eri tavalla ja päätyvät näin saamaan tuotoksi 10,4 tai 3,9 prosenttia. Viime kädessä teoreettiset tuottolaskelmat saattavat romahtaa myrskyn tai kirjanpainajien aiheuttamaan tuhoon. ONKO OIKEAA TAPAA LASKEA METSÄTILAN TUOTTO. Jannke neuvoo, että kumppaniksi tulee etsiä Yhdysvaltojen itärannikolla toimiva maahantuontiyritys. Jonkin näkemyksen mukaan nämä pitäisi ottaa mukaan tuottolaskelmiin, mutta itse kritisoin tätä laskentatapaa. Todellista tuloa ei kuitenkaan muodostu, vaikka kirjanpidossa muodostuu arvonnousua, josta maksetaan vero. Tällainen kikkailu ei kuitenkaan kestänyt kauan vaan yhtiö ajautui vaikeuksiin ja mutkien kautta sen asunnot päätyivät – arvatenkin halvalla –kiinteistösijoitusyhtiö Investors Housen omistukseen. ”Silloin törmätään toisen suunnan megatrendiin, raakapuun tarjonnan rajoitteisiin.” Läntisessä Kanadassa puutavaran saantia rajoittavat hyönteistuhot, alkuperäisväestön aseman vahvistaminen ja meikäläistä metsäpeuraa muistuttavan metsäkaribun elinympäristöjen huomiointi. Siksi metsän tuotto on varmaa vasta, kun puutavara on pinossa laanilla, puukaupparahat ovat tulleet pankkitilille ja kaikki mahdolliset, mukaan lukien myös uudistamisen kulut, on otettu huomioon. Tomi Salo KIRJOITTAJA ON METSÄNOMISTAJA JA SIJOITTAMISEN ASIANTUNTIJA. JANNKE 55-vuotias KOTOISIN Miamista, asuu Bostonissa TUTKINNOT taloustieteistä ja saksan kielestä ANALYSOINUT sahatavaramarkkinoita 31 vuotta PERHEESSÄ vaimo ja kaksi lasta HARRASTAA jääkiekkoa, hiihtoa, purjehdusta, surffausta, uintia ja pintasukellusta, retkeilyä MATKUSTANUT yli 60 maassa kaikilla mantereilla Antarktista lukuunottamatta Etelävaltioiden valtapuu etelänkeltamänty on rakennustavaraksi lähes yhtä hyvää kuin pohjoiset havupuut – mutta ei aivan, ja kanadalainen ja eurooppalainen tavara on halutumpaa. sukupolvi tässä ketjussa. Oma metsätilani on ollut suvullamme vuodesta 1583, ja olen 13. Enemmänkin metsän omistaminen on vuosikymmeniä tai vuosisatoja kestävää, ja seuraava sukupolvi jatkaa edellisten työtä. Siksi pettäisin vain itseäni, jos laskisin metsämaalle jonkin arvonnousun, joka ei ole realisoitunut yli 440 vuoteen. Harva metsänomistaja ottaa tavoitteekseen myydä metsätilansa. Vaikea, muttei mahdoton markkina Suomen sahatavaraviennille Yhdysvallat ei ole ollut oikein minkäänlainen kohdemaa. Tämä tulo ei kuitenkaan realisoidu ennen kuin metsänomistaja myy metsätilansa, eikä tämä ole pitkäaikaisen metsänomistajan tavoitteena. Hinnat vaihtelevat viikoittain, kun taas Euroopassa loivemmin.” Megatrendit metsässä Vielä asuntolainojen koroissa ei ole nähty uskottavaa laskutrendiä, mutta joskus väestörakenteellinen työntävä tuuli tulee. PAUL F. METSÄRAHASTOT TOKI LASKEVAT oman tuottonsa kuten haluavat, mutta tässäkin on riskinsä. 11278_.indd 9 11278_.indd 9 22.2.2025 12.51.40 22.2.2025 12.51.40. Kummankin laskentamallissa on kuitenkin runsaasti liikkuvia osia, joiden vaikutuksesta laskennallisen ja lopullisen tuoton välille voi muodostua suuriakin eroja. Otan samankaltaisena esimerkkinä Orava-asuntorahaston, joka omisti sijoitusasuntoja ja lupasi rahastoon sijoittaneille tavanomaista korkeampaa tuottoa. ”Rajoitteita on myös Yhdysvaltojen länsiosissa, ja koko läntinen Pohjois-Amerikka on puunhankinnan kannalta supistuvaa aluetta.” Suurten järvien osavaltioissa ei sahateollisuusmielessä tapahdu oikein mitään: uusia laitoksia ei ole avattu eikä entisiä suljettu. 28.2.2025 Metsälehti.fi 9 AJASSA KOLUMNI KUKA KUKA. Tuotto perustui vuokratuottoon sekä asuntojen arvonnousuun ja asuntorahasto pyrki myymään asuntoja pois kalliimmalla kuin oli ostanut
Tämä on varmasti monilta jäänyt huomaamatta, koska huomio on keskitetty maankäyttöeli lulucf-sektoriin, erityisesti metsiin ja niiden hakkuisiin. 28.2.2025 AJASSA MIKKO RIIKILÄ S uomi on samaan aikaan ilmastopolitiikan mallioppilas ja surkimus. Olemme leikanneet kasvihuonekaasupäästöjämme merkittävästi. Tältä osin Suomi on toiminut kuten mallioppilaan kuuluukin. Vuonna 2004 Suomi sauhusi taivaalle ennätykselliset 85 miljoonaa hiilidioksiditonnia vastaavan määrän kasvihuonekaasupäästöjä. SUOMEN ILMASTOPOLITIIKAN PERUSTEET HAIHTUIVAT Metsät eivät enää niele niin paljon hiiltä kuin poliitikot haluaisivat. TE RO SI VU LA Jatkuu seuraavalla aukeamalla. Vuonna 2023 vastaava luku oli enää 40 miljoonaa tonnia. Suomen tavoittelema hiilineutraalius vuodelle 2035 onkin muuttumassa utopiaksi. 11279_.indd 10 11279_.indd 10 22.2.2025 12.52.50 22.2.2025 12.52.50
28.2.2025 Metsälehti.fi 11 AJASSA ”Kukaan ei pysty sanomaan, millainen lasku on tulossa.” Suomalaisteollisuus on leikannut kasvihuonepäästöjään merkittävästi parin viime vuosikymmenen aikana. 11279_.indd 11 11279_.indd 11 22.2.2025 12.52.52 22.2.2025 12.52.52. Kuvassa on Stora Enson Oulun tehdas, joka valmistaa pakkauskartonkia ja sellua
Teoriassa hiilineutraaliutta voitaisiin lyhyellä aikavälillä tavoitella rajuin hakkuiden rajoituksin, kuten esimerkiksi Suomen Luontopaneelin puheenjohtaja, professori Janne Kotiaho esitti Ylen A-Studiossa äskettäin. lulucf-sektori 4 Maankäyttö, maankäytön muutokset ja metsätalous (lulucf) 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 2016 2018 2020 2022 ?50 000 ?25 000 25 000 50 000 75 000 100 000 Lähde: Tilastokeskus, kasvihuonekaasut Suomen kasvihuonekaasupäästöt ilman ja mukaan lukien lulucf-sektori 1990-2023 Metsien kasvu hidastuisi Hakkuurajoitukset olisivat pidemmällä aikavälillä kyseenalainen keino lisätä metsien hiilensidontaa. Sekä päättäjien keskuudessa että hallinnossa onkin vahvistumassa näkemys, ettei Suomi saavuta 11279_.indd 12 11279_.indd 12 22.2.2025 12.52.54 22.2.2025 12.52.54. Suomi hyväksyi tavoitteensa Juha Sipilän hallituksen aikana. SA M I KA RP PI N EN Hän vaati 15–20 prosentin leikkauksia vuotuisiin hakkuisiin. Hiilipolitiikan umpikuja Maankäyttösektorin päästötavoitteet on määritelty EU:n lulucf-asetuksessa vuosien 2021–2025 ja 2026–2030 jaksoille. Niiden mukaan maankäyttösektorin pitäisi vuosittain sitoa 19 miljoonaa hiilidioksiditonnia vuosien 2021–2025 jaksolla. Osin näin on jo käynyt, kun nopeimman kasvunsa vaiheessa olevien, alle 40-vuotiaiden metsien määrä on vähentynyt. AJASSA 28.2.2025 12 Metsälehti.fi Sillä saralla emme enää pärjää. Todellisuudessa keinot ja usko ovat huvenneet. Vuodesta 2021 alkaen metsätkin ovat muuttuneet päästölähteeksi. Ne tarkoittaisivat metsien vanhentamista, mikä jatkossa heikentäisi metsien kasvua. Vaatimukset vastaavat suunnilleen Äänekosken ja Kemin uusien sellutehtaiden vuotuista puunkäyttöä. Todellisuudessa maankäyttösektori päästää joka vuosi noin 12 miljoonaa tonnia kasvihuonekaasuja. Tähän liittyy lievä paradoksi. Valtiolla ei näytä olevan halua eikä myöskään pakkokeinoja hakkuiden rajoittamiseen, kuten maaja metsätalousministeri Sari Essayah totesi Metsälehden 3/2025 haastattelussaan. Samalla metsänielut ovat heikentyneet. Metsien hoitoa tehostamalla kuten lannoituksia lisäämällä voidaan vuosisadan puoleen väliin mennessä kattaa noin puolet Suomen maankäyttösektorille asetetuista hiilensidontatavoitteista. Näin puustoon sitoutuvan hiilen – siis hiilinielun – määrä on pienentynyt. Takavuosina metsien hiilinielu, joka muodostuu puuston määrän lisäyksestä ja maaperän hiilen määrän kasvusta, kattoi sektorin muiden osien päästöt. Päästöt yhteensä ilman lulucf-sektoria Päästöt yhteensä ml. Metsien nielu hävinnyt Kaasut yhteensä tuhatta tonnia CO2-ekv. Samanlaisia vaatimuksia on esittänyt esimerkiksi Suomen Luonnonsuojeluliitto. Virallisesti Suomi tavoittelee edelleen itselleen asettamaa tavoitetta vuoden 2023 hiilineutraaliudesta. Näin on käynyt, koska metsiä on viime vuosina hakattu entistä enemmän suhteessa niiden kasvuun. Puun poltosta ei lasketa muodostuvan kasvihuonekaasupäästöjä, joten energiantuotannon hiilidioksidipäästöt ovat vähentyneet. Hakkuita on lisätty muun muassa siksi, että puulla on energian tuotannossa korvattu turvetta ja kivihiiltä
Maaja metsätalousministeriön johtava asiantuntija Lotta Heikkosen mukaan yksittäinen maa ei voi lähteä sooloilemaan kasvihuonekaasulaskelmissaan. Hän korostaa, että metsät ovat Suomelle niin suuri asia, että tarve ilmastopolitiikan uudelleen arvioimiseen, eräänlaiseen ”reality checkiin”, kasvaa. Ilmastopaneelin nykyisen puheenjohtajan Jyri Seppälän mukaan laskelmat miljardilaskuista perustuivat vanhoihin tietoihin hiilensidonnasta eri Euroopan maissa. Tästä osoituksena ovat laskelmat Euroopan kahden tarkimmin tutkitun metsämaan, Suomen ja Ruotsin, metsien hiilinieluista. Esimerkiksi Maaseudun Tulevaisuuden (12.2.) haastattelema maaja metsätalousministeriön luonnonvaraneuvos Heikki Granholm piti tavoitteen saavuttamista epätodennäköisenä. Hallituksen sisällä Essayahin lisäksi valtiovarainministeri Riikka Purra on kritisoinut ilmastolakiin naulattuja tavoitteita, jotka otetaan – hallitusohjelman mukaisesti – uuteen tarkasteluun tänä vuonna. Toisaalta hän tarkastelisi myös lainsäädännöllisiä keinoja metsien käsittelyn ohjaamiseen. SOIDEN ENNALLISTAMINEN LÄMMITTÄÄ ILMASTOA Turvemaametsien ennallistaminen avosoiksi pahentaa ilmastonmuutosta. Tämä ei hevin onnistu. Kainulaisen mukaan helpoin tapa yhdenmukaistaa arvioita olisi jättää maaperäpäästöt huomiotta lulucf-laskelmissa. Hakkuiden rajoituksiin hän ei usko. Ohutturpeiset suot kehittyvät sadassa vuodessa vastaamaan kivennäismaiden metsiä myös hiilitaseeltaan. Hukkiselle vielä tiedoksi, että myös metsänomistajat ja muut metsäsektorilta elantonsa saavat ovat suomalaisia veronmaksajia. Suomen metsät päästävät hiiltä, Ruotsin sitovat. Nyt tiedossa ei ole mitään maata, joka olisi myymässä vapaita kiintiöitään. SE PP O SA M U LI LUONNONVARAKESKUKSEN tutkimus “Rewetting drained boreal peatland forests does not mitigate climate, 2025” osoittaa, että puustoisten turvemaametsien ennallistaminen pahentaa ilmastonmuutosta ainakin ennallistamista seuraavien sadan vuoden aikana. ”Se on tarpeen, mutta ei pysty korjaamaan nykyistä metsien nieluvajetta.” Seppälä korostaa, että Ilmastopaneeli hyväksyy metsien hyödyntämisen, kunhan sen intensiteetti on linjassa ilmastotavoitteiden kanssa. Pitäisi miettiä, millä keinoin metsänomistajat saataisiin käsittelemään metsiään suositusten mukaisesti. Sen jälkeen ennallistamisen ilmastohyödyt kasvavat Tutkimuksen mukaan ojitetun turvemaametsän puustoon ja hakatusta puusta valmistettuihin puutuotteisiin sitoutuu enemmän hiiltä kuin kuivatuksen jälkeen maatuvasta turpeesta vapautuu. Ostettavia nielukiintiöitä ei Euroopassa ole tarjolla. Kuten akatemiaprofessori Markku Kulmala Metsälehdelle totesi, yhdelläkään EU-maalla ei ole hiilinieluja, joiden suuruus voitaisiin riippumatta varmentaa. Laki on tietysti tehokas keino tähän.” Metsänomistajajärjestö MTK:n energiaja ilmastoasioista vastaava asiantuntija Anssi Kainulainen ei usko metsien käytön rajoituksiin. Suomen Ilmastopaneeli ja ympäristöjärjestöt ovat laskeneet, että Suomi joutuisi ostamaan päästökiintiöitä muilta EU-mailta jopa kahden kolmen miljardin euron edestä kattaakseen tänä vuonna päättyvän viisivuotisen jakson hiilensidontavajeen. Seppälä esittää maltillisia avauksia hakkuiden rajoituksille. Puustojen muutokset tunnetaan hyvin metsäinventointien perusteella. OLEMME toistuvasti saaneet lukea, kuinka jättimäinen ilmastolasku Suomea uhkaa, ellei hakkuita rajoiteta. Miljardilasku paljastui bluffiksi Mittavia hakkuiden rajoitusvaatimuksia on säestetty varoituksilla miljardien eurojen laskuista, jotka Suomea uhkaavat, jos hakkuurajoituksiin ei suostuta. Maaja metsätalousministeriön Granholm arvioi, ettei ilmastoneutraaliustavoitteesta välttämättä irtauduta. Tulokset ovat ristiriitaisia, vaikka metsät ovat samankaltaisia. Tällaista laskua ei mitä ilmeisimmin ole tulossa. Pari viikkoa sitten Helsingin yliopiston ympäristöpolitiikan professori Janne I. Hukkinen varoitti, että ilman hakkuurajoituksia ilmastokustannuksia vyörytetään suomalaisille veronmaksajille. Tutkimukset tekijät korostavat, että ekologisten hyötyjen tavoittelu turvemaiden metsiä ennallistamalla aiheuttaa ilmaston lämpenemistä koko 2000-luvun ensimmäisen vuosisadan ajan. Tutkimus vahvistaa myös aiemmat havainnot siitä, että soiden ojittaminen metsänkasvatusta varten on viilentänyt ilmastoa, koska puustoon on ojituksen jälkeen sitoutunut enemmän hiiltä kuin turpeesta on vapautunut. AJASSA 28.2.2025 Metsälehti.fi 13 hiilineutraaliutta vuoteen 2035 mennessä. Kukaan ei pysty sanomaan, millainen lasku on tulossa.” Todellisuudessa Euroopan unionissa tuskin on maita, jolla edes nimellisesti olisi käyttämättömiä hiilinieluja. MIKKO RIIKILÄ KOMMENTTI LOPETTAKAA KATTEETON PELOTTEL U 11279_.indd 13 11279_.indd 13 22.2.2025 12.52.55 22.2.2025 12.52.55. Hän viittaa maaja metsätalousministeriössä valmisteilla olevaan metsänhoidollisten keinojen pakettiin, jolla on tarkoitus tehostaa metsien kasvua ja hiilensidontaa. M IK KO RI IK IL Ä Tutkimukset tekivät Luonnonvarakeskuksen tutkijat Samuli Launiainen, Anssi Ahtikoski, Janne Rinne, Paavo Ojanen ja Hannu Hökkä. Tutkimuksen tulokset kuvaavat parhaiten paksuturpeisia soita. Huimimmillaan pari vuotta sitten Ilmastopaneeli laski rätinkiä koituvan jopa seitsemän miljardin euron edestä, kun nieluja pitää ostaa muilta mailta. Ojitettujen, puustoisten turvemaiden ennallistaminen avosoiksi lämmittäisi ilmakehää, Luken uudessa tutkimuksessa todetaan. (HS Lukijan mielipiteet 28.1.2025) Suomen Ilmastopaneelin puheenjohtaja Jyri Seppälä toteaa ohessa, ettei kukaan pysty sanomaan, millainen lasku meitä odottaa. Tarvitseeko Suomi hakkurajoituksia. ”Vapaiden päästökiintiöiden ostaminen muilta EU-mailta perustui EU:n alkuperäisiin sääntöihin, joiden mukaan päästökiintiöitä olisi voitu lulucf-sektorilla myydä ja ostaa. ”En usko, että valtio ryhtyisi ulosliputtamaan suomalaista teollisuutta.” Maaperän päästöjä ei voi jättää laskuista Epävarminta metsien kasvihuonekaasulaskelmissa on metsämaan hiilitaseen määrittäminen, kuten Suomen ja Ruotsin vertailu paljasti. Todennäköisempänä hän pitää sen lykkäämistä vuoteen 2045 tai vuoteen 2050. Erityisesti Ilmastopaneelin edellinen puheenjohtaja Markku Ollikainen pelotteli suomalaisia miljardilaskuilla, joita liiallisista metsien hakkuista seuraisi. Bluffi on nyt katsottu, joten hukkiset ja ollikaiset voisivat lopettaa katteettoman pelottelunsa. ”Kasvihuonekaasulaskelmissa on noudatettava YK:n alaisen hallitusten välisen ilmastonmuutospaneelin IPCC:n ohjeita – ja niissä edellytetään myös maaperän päästöjen huomioon ottamista.” Jyri Seppälän mielestä nykyiset metsänhoidon suositukset ovat hyviä, kunhan niitä noudatettaisiin. ”Meillä on ihan hyvät metsien hoidon suositukset, kunhan niitä noudatettaisiin
Suoruus ja terveoksaisuus korostuvat.” Joskus leimikon pylväsmäärä on niin pieni, että se ei houkuta sen enempää ostajaa kuin myyjääkään. Aina leimikko ei käy Mononen myöntää, että joskus metsänomistajalle joutuu sanomaan, että tämä leimikko ei käy. Kuvassa Scanpolen Höljäkän kyllästämö Nurmeksessa. Iivari Monosen historia alkaa 1940-luvulta ja nimi on ollut pylKYMPPI PÄÄLLE Pylvästukille saa kymmenen euroa lisähintaa, mutta kaikissa leimikoissa laatu ei riitä. ”Ostajat ovat hyvin laatutietoisia. Eniten tarvitaan 9–12 metrin pituusluokkia, joiden rinnankorkeusläpimitta on 20 sentistä ylöspäin. ”Järeitäkin runkoja tarvitaan, rinnalta yli 30-senttisiä. 11280_.indd 14 11280_.indd 14 22.2.2025 12.54.58 22.2.2025 12.54.58. ”Taustalla saattaa olla vanhaa muistia, sillä aiemmin vahvoille Lähi-idän markkinoille meni myös hyvinkin lenkoja runkoja.” Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan markkinat ovat kuivuneet alueiden sisäisistä syistä, mutta pohjoisen Euroopan markkinat ovat vahvistuneet laajakaistarakentamisen ja vihreän energian hankkeiden myötä. Vuosittainen ostoslista, jossa on halutut kokoluokat pituuksineen ja läpimittoineen, on kerättävä monista leimikoista, ja siksi ostotavoitteet per ostohenkilö ovat huomattavasti pienemmät kuin sahayhtiöillä. Scanpolella on tytäryhtiöt Ruotsissa, Norjassa, Britanniassa ja Irlannissa. Iivari Monosesta Scanpoleksi Iivari Mononen Oy on hallinnollinen emoyhtiö, jonka alla on kaksi liiketoiminta-aluetta: pylväsyhtiö Scanpole ja muita kestopuutuotteita valmistava Primatimber. Yksittäisiä laaturunkoja löytää turvemailtakin.” Pylväitä on useita kokoluokkia,. 28.2.2025 14 Metsälehti.fi PUUKAUPPA & TALOUS MIKKO HÄYRYNEN PYLVÄIDEN päämarkkinat ovat siirtyneet levottomasta Lähi-idästä ja Pohjois-Afrikasta laajakaistaverkkoja ja uutta sähköinfraa rakentavaan pohjoiseen Eurooppaan. Yleisin pylväs otetaan 15,5 sentin latvaläpimittaan ja pienemmät pikkupylväät 13,5 senttimetriin. Varkaus, Jyväskylän yläpuoliset alueet, Haapajärvi, Suomussalmi, Mononen luettelee hankinta-alueen rajoja. Kummin vain halutaan ajatella, Euroopan suurin pylväsyhtiö on joko Iivari Mononen Oy tai tytäryhtiönsä Scanpole. Korjuuta ilman apteeraushuolia Pylväät ovat pisimmillään 24 metriä, lyhimmillään kahdeksan metriä. Joka tapauksessa Karjalasta kajahtaa, sillä pääkonttori on Joensuussa ja tehdas Nurmeksessa. ”Kun puukauppa ylipäätään käy hyvin, niin silloin puuta tulee meillekin hyvin”, metsäpäällikkö Tommi Mononen sanoo. Määrä ostetaan kuuden henkilön voimin. Hankintasäde on noin 300 kilometriä tehtaalta. Aiemmin tärkeä Lähi-Itä on kuivunut omista syistään, mutta uutta kysyntää on tullut pohjoisen Euroopan laajakaistaja sähköinfrarakentamisesta. Kotimaan puunhankinta on noin 150 000 kuutiometriä. Preemio sahatukkiin nähden on keskimäärin kymppi päälle, mutta vaihtelee leimikoittain ja voi hyvälaatuisessa olla enemmänkin. Tukkiosa otetaan päähän saakka, mutta jos leimikolta onnistuu myymään myös parrua, niin sen latvaläpimitta on alempi kuin pikkupylvään. Menee saivarteluksi, onko tukkiosan talteenotto tarkempaa kuin sahavetoisessa tukkikaupassa. ”Ostajat ovat hyvin laatutietoisia.” SC A N PO LE Pylväskaupan suhdanteet elävät omaa elämäänsä sahatavarasta irrallaan. Samalla laatuvaatimus on noussut, mikä saattaa yllättää kotimaan pylväsleimikoiden tarjoajat. Alarajana on pidetty yhtä pylväsautokuormallista, 40:tä kuutiota, mutta jos leimikot ovat samalla suunnalla, niin kuorma voidaan koota kahdesta puolikuormallisesta
.. 38,89 . 42,24 . 76,16 . .. 52,6 . 41,15 . 30,49 . Harvennushakkuu 73,66 . 68,89 . 71,90 . nousussa . Hankintahinnat 77,44 . 25,33 . .. 53,19 . .. 25,96 . 74,73 . 34,32 . 75,59 . 40,22 . 66,74 . 33,83 . .. 52,33 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 80,16 . 72,21 . 73,14 . .. 53,00 . .. .. 33,21 . 52,87 . 81,02 . .. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 80,46 . .. Milj. 32,39 . Hankintahinnat 81,22 . 83,33 . 48,93 . Ensiharvennus 50,73 . 31,69 . 40,30 . 66,72 . 81,97 . 30,91 . 39,18 . 34,75 . Ensiharvennus 63,43 . .. 27,88 . .. 72,19 . 31,77 . .. 40,94 . 40,80 . 43,68 . .. 38,59 . 28.2.2025 Metsälehti.fi 15 AJASSA . 82,15 . 31,21 . 34,19 . Ensiharvennus .. .. .. 41,16 . Hankintahinnat 77,16 . 31,42 . .. 52,87 . 53,24 . . 80,76 . 54,07 . 82,33 . .. 39,03 . 70,55 . Ensiharvennus 65,31 . 41,66 . 52,51 . 76,02 . Uudistushakkuu 83,42 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 82,00 . 38,49 . 51,92 . 30,11 . .. 48,18 . Uudistushakkuu 82,71 . . 32,60 . . 82,81 . 67,60 . 80,22 . 53,27 . 81,38 . 32,13 . nousussa . .. 76,28 . 30,02 . 28,61 . 44,23 . .. .. 45,31 . Tilastossa on eritelty leimikkotyypit, ja mukana on myös tukkija kuitupuun väliin sijoittuva pikkutukki. 31,51 . .. Hankintahinnat .. 69,21 . 82,08 . 41,24 . m Viikko-ostojen määrä koko Suomessa 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 52 2025 2024 2023 Viikko 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 20 40 60 80 100 Nimelliskantohintojen kehitys Lähde: Luke €/m 3 Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Mäntykuitupuu Kuusikuitupuu Koivukuitupuu 2005 2007 2012 2016 2020 2025 Etelä-Suomi KymiSavo SavoKarjala KeskiSuomi EteläPohjanmaa KainuuKoillismaa PohjoisPohjanmaa Lappi 532 542 Puukauppamäärä vko 7, m 3 väspuukaupassa käsite ainakin kotimaassa, mutta vuosituhannen alussa kansainvälisemmältä kuulostava Scanpole nostettiin kärkinimeksi. 49,48 . .. Harvennushakkuu 74,77 . 31,55 . 69,82 . Uudistushakkuu 79,98 . 27,36 . Itäisen Suomen laji Suomessa on puolentusinaa pylväiden valmistajaa. 38,36 . .. 44,60 . .. 36,06 . 42,14 . .. 63,64 . 42,03 . 33,19 . 74,35 . 32,71 . 52,61 . 32,09 . 32,55 . 32,08 . ”Laajakaistarakentaminen on buumi, joka kestää muutaman vuoden. .. .. 31,91 . 39,90 . 60,82 . 75,64 . 33,66 . 24,68 . 64,45 . Hankintahinnat 80,53 . Uudistushakkuu 82,32 . 56,04 . .. 31,85 . 32,11 . .. 25,76 . .. LA PP I PO HJ OIS -P OH JA NM AA KA IN UU -K OIL LIS M AA . 38,45 . 62,28 . nousussa . Itäisessä Suomessa on muutamia pienempiä valmistajia. 44,01 . 34,29 . 38,10 . 31,87 . 61,49 . 56,06 . 53,16 . 83,70 . nousussa . 34,16 . 25,36 . 23,54 . 82,73 . Harvennushakkuu 73,60 . .. 27,79 . .. .. 26,11 . 30,96 . .. 34,39 . Euroopassa laajakaistaverkkoja rakennetaan paljolti ilmajohtoina.” 11280_.indd 15 11280_.indd 15 22.2.2025 12.55.02 22.2.2025 12.55.02. 74,92 . 30,53 . 40,49 . 27,90 . Scanpolen jälkeen kakkossijaa pitää maan suurin sahayhtiö Versowood. Ensiharvennus .. Scanpolen toimitusjohtaja Janne Monnin mukaan silläkin määrällä saadaan kilpailua aikaiseksi ja yritysten hankinta-alueet menevät päällekkäin. 82,77 . 32,64 . 31,62 . Ensiharvennus 55,71 . Harvennushakkuu 74,57 . Ensiharvennus .. 52,44 . Puutavarayhtiö Iivari Mononen harjoitti vientikauppaa jo 1950-luvulla ja nykyisin tuotannosta 90 prosenttia menee vientiin. 36,67 . 33,57 . .. 26,50 . 60,18 . 56,35 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 72,83 . .. 53,69 . 31,55 . .. 35,39 . 33,12 . 40,72 . .. nousussa . 58,46 . .. 61,53 . 57,41 . 29,87 . Ostajien vähäisyyden vuoksi hintatiedoissa voi olla puutteita. .. .. 63,38 . .. 32,88 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 77,11 . .. 27,21 . 25,44 . 37,11 . 42,58 . .. .. 37,78 33,73 . 37,26 . 33,90 . 32,57 . 38,12 . .. Pylvästukkien hankintamäärää ei tilastoida, mutta se jää selvästi alle puolen miljoonan kuutiometrin eikä ole kovinkaan paljon sahaukseen verrattuna. 24,09 . .. .. 31,72 . 79,65 . 56,88 . KY M I-S AV O SA VO -K AR JA LA METSÄTEOLLISUUS RY:N hintatilasto kattaa noin 90 prosenttia yksityismetsistä ostetusta puusta. .. 37,54 . 48,66 . Uudistushakkuu 83,39 . 33,26 . 25,88 . .. .. 30,72 . KO KO M AA RAAKAPUUN HINTATILASTOT viikkojen 4-7 keskiarvo . 53,87 . 52,59 . 32,30 . .. 45,59 . 29,94 . .. 32,32 . Hankintahinnat .. .. 37,45 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 80,62 . .. 63,35 . Harvennushakkuu 76,29 . 47,53 . 44,08 . Uudistushakkuu 75,47 . KE SK I-S UO M I ET EL Ä-S UO M I . 33,04 . .. 29,46 . .. Harvennushakkuu 76,08 . nousussa . 28,61 . 26,86 . .. . 31,65 . 80,84 . 31,50 . 53,91 . 26,56 . 31,97 . 42,88 . 31,96 . Ensiharvennus .. 31,83 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 81,10 . .. 31,53 . .. .. 25,19 . Ainakin tuotanto on sijoittunut hyvien raaka-aineiden äärelle, sillä itäisen Suomen mäntyä pidetään läntistä parempana. 31,83 . nousussa . 33,58 . 29,25 . 73,00 . 33,46 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 80,70 . 48,20 . 32,95 . 34,01 . 40,33 . 30,79 . nousussa . 39,62 . .. 27,32 . 33,52 . 30,69 . 24,86 . 82,94 . 53,03 . Monni luonnehtii, että pylväsmarkkina on luonteeltaan tasainen, mutta Euroopan laajakaistaverkot ja aurinkoja tuulivoiman rakentaminen tuovat lisäkysyntää pohjakysynnän päälle. .. Kuljetusmatka satamiin on pitkähkö, mutta sen kanssa osataan elää, vaikka aiempi pääväylä Saimaan kanava on nyt suljettu. 74,13 . .. 41,70 . .. .. nousussa . Hankintahinnat 80,77 . .. .. .. .. 7 53,00 . .. 26,59 . .. 31,22 . 82,96 . .. 53,12 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 82,45 . 73,62 . 83,22 . 35,37 . 28,17 . 42,47 . 53,65 . Harvennushakkuu 76,48 . Uudistushakkuu 82,97 . 55,21 . Uudistushakkuu 81,87 . 43,42 . .. 39,77 . 26,84 . 83,56 . 38,69 . Hankintahinnat 82,61 . 33,27 . 82,74 . Kumpi nimi vain, mutta joka tapauksessa yhtiö on viimeisen päälle vientiyritys. ”Erikoispuuta kuitenkin ja laatuvaatimus on korkea.” Ovatko pylväät itäisen Suomen bisnes. .. 34,18 . 78,67 . 32,78 . 31,78 . .. .. Uudistushakkuu 84,20 . .. ET EL Ä-P OH JA NM AA . Harvennushakkuu 68,46 . Ensiharvennus 61,34 . Harvennushakkuu 70,62 . Hankintahinnat 81,63 . 42,64 . .. 70,25
Siinä on mukana myös tuore ranka, josta osa saattaa mennä käyttäjällä suoraan haketukseen, osa jää kuivumaan kesän yli. Vartiamäki ei usko, että energiapuun käyttö muuttuisi kokonaan tuorepoltoksi, vaan jatkossakin se perustuu kesän yli kuivuneeseen puuhun. Kauppa on kertymältään poikkeuksellisen suuri, ja sen arvo keskihinnoilla laskettuna lähenee miljoonaa euroa. Metsähakkeen tuorepoltto saanut jalansijaa Lämmöntuotannon sähköistyminen kysyy nopean reagoinnin polttoainetta. Karkeasti yleistäen kyse on siitä, että tuoreen puun polttaminen tuottaa kosteampia savukaasuja, joiden lämpö otetaan piipunnokasta talteen. Myös kantojen, latvusten ja oksien hinnat olivat useamman euron korkeammat kuin pienemmissä leimikoissa. Näin laskettuna hinta on jopa korkeampi kuin kuitupuulla. Metsäkonevalmistajan liikevoitto laski runsaalla viidenneksellä 37 miljoonaan euroon ja liikevaihto väheni 750 miljoonaan euroon, mikä on vajaat yhdeksän prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna. Latvuksista ja oksista tarjottiin viisi euroa kuutiolta ja kannoista 7,5 euroa kuutiolta. Pohjoismaiden ja Baltian osuus nousi 46 prosenttiin. Tili tulee kuutioista, olivat ne tuoreita tai kuivattuja. Taustalla on metsäenergian yleinen kova kysyntä, Venäjän hyökkäyssodan seurauksena. ”Kaikkiaan kokemukset ovat olleet positiiviset”, toimitusjohtaja Tomi Vartiamäki sanoo. Viime vuonna valmistuneiden koneiden määrä oli kuitenkin tilanteeseen nähden kohtuullisen hyvä myynnin onnistuessa toisen vuosipuoliskon aikana, Nummela kertoo. Kaikkiaan ainespuuta arvioitiin kertyvän yhteensä 10 000 kuutiota. Kannoista voi saada tuntuvan lisän puukauppatiliin. Metsäenergiayhtiö Laanian toimituksissa tuoretavaran osuus on 10–15 prosentissa. Leimikon uudistamiskustannukset jäävät alle 50 000 euron, joten hakkuutähteillä kattaa helposti alueen uudistamiskulut. Lisäksi kertyisi arviolta 10 000 kuutiota oksia ja latvuksia sekä 8 000 kuutiota kantoja. Asiantuntija: ”Kerran elämässä” -kauppa JUSSI COLLIN VIIME vuosi oli Ponsselle haastava. ”Liiketoimintamme selkeiden ajureiden, sahateollisuuden ja kemiallisen metsäteollisuuden, vaikeudet heijastuivat metsäkonemyyntiin. Kuusen seassa kasvoi mäntyä, koivua ja haapaa. ”Polttoaineen kosteustaso ja tuorepuun käyttömahdollisuudet ovat kuitenkin hyvin laitoskohtaisia.” Tuore kokopuu ja metsätähde eivät sovellu tuorepolttoon, koska neulasten kloori ja emäksiset yhdisteet syövyttävät kattilaa. Leimikko oli suurimmalta osin kelirikkokelpoinen. Asiakkaidemme investointipäätösten tekeminen hidastui”, toteaa Ponssen toimitusjohtaja Juho Nummela tiedotteessa. Kaikkiaan oksien, latvusten ja kantojen hinta oli voittaneessa tarjouksessa yhteensä 110 000 euroa. Niinpä Vieremän tehdas joutui sopeuttamaan toimintaansa loppuvuodesta. Ponssella vaikea vuosi 11280_.indd 16 11280_.indd 16 22.2.2025 12.55.04 22.2.2025 12.55.04. ”Tuorepoltto tarjoaa tiettyjä hyötyjä.” Hyödyt koskevat nimenomaan karsitusta rankapuusta haketettua haketta, jos laitoksessa on lämmöntalteenotto. Geopoliittisen tilanteen takia markkinoilla oli runsaasti epävarmuutta. Toisaalta jos energiapuu myydään eteenpäin energiasisällön perusteella, niin tuorepuun hinta on alhaisempi korkeamman kosteuden vuoksi. Kun kantojen hinnan muuntaa kiintokuutioiksi, saadaan hinnaksi peräti 37,5 euroa kiintokuutiolta. Leimikko korjataan useammassa osassa. Kannoista parempi hinta kuin kuitupuusta Harvinaisessa puukaupassa hakkuutähteillä tehtiin 110 000 euron tili. Hakkuutähteiden hintataso pitänyt Kohteen hakkuut ovat parhaillaan käynnissä. Mahdollisuus kantojen nostoon on lisännyt kiinnostusta. Leimikon marraskuussa kilpailuttanut metsänhoitoyhdistyksen metsäasiantuntija kuvailee sitä ”kerran elämässä” -kaupaksi. Leimikko kirvoitti yhteensä kahdeksan tarjousta. Tuorepuu mahdollistaa nopean reagoinnin ja se voi merkittävästi täydentää vaihtelevaa polttoainetarvetta.” Metsänomistajan kannalta pino tienvarresta häviää nopeammin, mutta muuten tuorepoltto ei anna etua ainakaan suoraan. ”Lämmöntuotannon sähköistymisen myötä polttoaineen tarpeen ennakointi on tulevaisuudessa vaikeampaa. Kahden parhaimman tarjouksen tehneen ostajaehdokkaan välillä käytiin vielä toinen tarjouskierros, jossa annettiin mahdollisuus korottaa kuutiohintoja. Vaikeasti laskettavaa hyötyä Polttoainetoimittajan näkökulmasta tuorepoltto tarjoaa nopeampaa kiertoa, jolloin puuta eikä myöskään pääomaa seiso varastoissa. Kahdeksan tarjousta, kaksi kierrosta Päätehakkuusta käytiin kova kilpa. M IK KO H ÄY RY N EN MIKKO HÄYRYNEN TUOREPOLTTO , jossa energiapuu toimitetaan kuumaketjuna suoraan korjuulta haketukseen ja lämpölaitokselle, on saanut jalansijaa muutaman viime vuoden aikana. Kaupan valtakirjalla kilpailuttanut metsäasiantuntija kertoo, että myös alkaneen vuoden puolella hakkuutähteistä on maksettu edelleen hyvää hintaa. 28.2.2025 16 Metsälehti.fi PUUKAUPPA JA TALOUS 16 Metsälehti.fi TIIA PUUKILA ETELÄISESSÄ Suomessa solmittiin viime syksynä poikkeuksellinen puukauppa. Kummassakin kärkitarjouksessa ainespuusta tarjottiin kovia hintoja, mutta kaupan ratkaisi lopulta hakkuutähteiden ja kantojen hinta. Näin merkittävää summaa hakkuutähteestä ei ollut alueella aikaisemmin maksettu, metsänhoitoyhdistyksestä kerrotaan. Parhaimpien ja huonoimpien tarjousten väliset hintaerot olivat huomattavat. Kansainvälisten toimintojen osuus liikevaihdosta laski 74 prosenttiin. Niinpä tässä jutussa ei kerrota leimikon kokoa hehtaareina, ainespuun kertymiä, hintoja puutavaralajeittain eikä leimikon tarkempaa sijaintia. Kohteena oli kuusivaltainen päätehakkuu hyvien tieyhteyksien päässä. Haastava markkinatilanne heikensi yhtiön tilauskantaa
Voittajaksi valikoitui toiseksi korkein tarjous. Tarjouksia leimikosta tuli kolme. Metsälehti.fi 17 MIKKO HÄYRYNEN SAHA ja levy-yhtiö Koskisen Oyj:n liikevaihto kasvoi viime vuonna neljällä prosentilla 282 miljoonaan euroon, mutta tulosluvut putosivat rumasti. Leimikko on tarkoitus hakata tämän vuoden maaliskuussa. Valintaan vaikutti oletettu parempi katkonta päätehakkuulla sekä hyvät kokemukset yhtiön korjuujäljestä harvennushakkuilla. Yrityksen rahoitusasema on kohtalainen, sillä omavaraisuus eli oman pääoman osuus taseen kokonaisvarallisuudesta on 54 prosenttia ja supistui vain yhdellä prosenttiyksiköllä. Kolmen hakkuutavan leimikko Päätehakkuu Puutavaralaji Määrä, m 3 Hinta, €/m3 Yhteensä, € Mäntytukki 26 82,50 2145 Mäntykuitu 7 37 259 Mäntylahokuitu 1 28 28 Kuusitukki 243 84 20 412 Kuusikuitu 108 39 4 212 Kuusilahokuitu 1 28 28 Koivutukki 10 59 590 Koivukuitu 29 38 1 102 Koivulahokuitu 1 28 28 Lehtikuitu 1 32 32 Hakkuutähteet 70 26 1 820 Yhteensä 497 30 656 Harvennus ja ensiharvennus Määrä, m 3 Hinta, €/m 3 Yhteensä, € Yhteensä 111 4 988 Koko kauppa, yhteensä 608 35 644 TUORE PUUKAUPPA AJASSA 28.2.2025 ~ ~ Maan kattavin markkinapaikka. Päätehakkuuta on 1,1 hehtaaria, yläharvennusta hehtaari ja ensiharvennusta puoli hehtaaria. Päätehakkuuja yläharvennuskuviot eivät kuitenkaan kestä kelirikon aikaan tai kesällä tehtävää korjuuta, joten leimikko täytyy hakata talvella. Leimikko on kooltaan 2,6 hehtaaria. Metsänomistaja päätyi hoitamaan harvennusta ja ensiharvennusta kaipaavat kuviot kuntoon päätehakkuun yhteydessä, sillä ne sijaitsevat aivan päätehakkuukuvion vieressä. Tilaa siemenet metsäkylvöön ja taimitarhalle Tapio Siemenkeskuksesta: Puh. Leimikko sijaitsee kelirikkokelpoisen tien varressa. Liiketulos puolittui 24 miljoonasta 13 miljoonaan euroon, ja kaikki kustannuserät sisältävä viimeisen rivin nettotulos sukelsi 20 miljoonasta kahdeksaan miljoonaan euroon. 029 432 6000 ja siemenkeskus@tapio.fi tai verkkokaupasta: Metsäkauppa.fi JALOSTETUN SIEMENEN HYÖDYT: Lisää kasvua ja tuottoa Enemmän hiilensidontaa Parempi laatu Tuhonkestävyyttä Metsälehti Tabloid advert 175 x 130_HR AW.indd 1 Metsälehti Tabloid advert 175 x 130_HR AW.indd 1 28/01/2025 10:34 28/01/2025 10:34 11280_.indd 17 11280_.indd 17 22.2.2025 12.55.05 22.2.2025 12.55.05. Harvennus tehdään yläharvennuksena. Tulosprosentiksi jäi vaatimattomasti niukka kolme. Korkeimmassa tarjouksessa ei ollut mukana hakkuutähteitä. Ensiharvennukselle kilpailutuksen voittanut ostaja lupasi järeämmän harvennuksen hinnat. Korkeimman ja matalimman tarjouksen ero oli noin 2 000 euroa. Sahauksessa liikevaihto ja kannattavuus paranivat, mutta levyteollisuudessa laskivat, paljolti koivutukin korkean hinnan vuoksi. Koskisen Oyj:llä tulospudotus Metsänomistaja laittoi Satakunnassa myyntiin kuusivaltaisen päätehakkuuta, harvennusta ja ensiharvennusta sisältävän leimikon. Puukaupan kilpailutti paikallinen metsänhoitoyhdistys. Meillä metsätilakauppa käy! Kaikki lähtee siemenestä Jalostetuilla siemenillä uudistettu metsä tuottaa kiertoaikana jopa rekkakuormallisen enemmän puuta hehtaarilta
Heidän mukaansa hiilinielujen vahvistaminen on kriittistä seuraavan 25 vuoden aikana. Pelejä ei ole kuitenkaan tehty viihteellisyys edellä. 11281_.indd 18 11281_.indd 18 22.2.2025 12.58.42 22.2.2025 12.58.42. Ilmastontutkijat varoittavat lähestyvästä keikahduspisteestä. Tämän paljastaa Luonnonvarakeskuksen (Luke) uusi tutkimus, joka voi tuoda myös Suomen hiilinielulaskelmaan suuria muutoksia. Suometsien puuntuotanto voi olla erinomaista. 23), että turvekankaat ovat hyviä metsämaita. OHJAA UFOA JA KERÄÄ METSÄTIETOA SUOMETSIEN PUUNTUOTANTO ON ERINOMAISTA Älylaitteet mahdollistavat uudenlaisen tavan havaita ja tallentaa ympärillämme olevia metsiä pelien avulla. Nämä kaksi eivät ole todellisuutta, vaan GamiLiDAR-tutkimuksen lisättyyn todellisuuteen perustuvia pelillisiä sovelluksia, joita voi pelata matkapuhelimella tai tabletilla. Sovelluksissa pelisisältö piirretään oikean maailman päälle niin, että keinotekoinen maailma sulautuu osaksi todellista maailmaa. 30–31). Voit myös lähettää kuvasi sähköpostilla osoitteeseen lukijoilta@metsalehti.fi. ”Joskus on näkymäpuitakin kaadeltu.” ITÄMAAN IHME Älylaitteet ja pelillistäminen tarjoavat uuden tavan tallentaa metsätietoa. YLÄKERTA PÄÄKIRJOITUS LUKIJAKUVA AJASSA / MIELIPIDE SE PP O SA M U LI TAVALLISTA SUUREMMAT hämähäkit ovat valloittaneet metsän ja ainut tapa tilanteen ratkaisemiseksi on imuroida hämähäkit talteen hämähäkki-imurilla. Sen takia suometsien puuston kasvua onkin syytä vahvistaa – ei ennallistaa. Oli mukava tavata Metsälehden lukijoita Helsingissä (s. Niillä kasvavat metsät voivat selviytyä lähitulevaisuudessa uhkaavista kuivista kesistä paremmin kuin kivennäismaiden metsät, koska turvekankailla vettä voidaan säästää pohjapatorakenteilla, madaltamalla ojia tai tukkimalla osa sarkaojista. Turvekankaat ovat hyviä metsämaita sekä ilmaston että metsätalouden kannalta. Lukijoiden kuvat osoitteessa metsalehti.fi/Metsalehti/ Lukijoiden-kuvat. 28.2.2025 18 Metsälehti.fi SUOMETSÄT OVAT PALJON mainettaan parempia metsiä. Suurin osa ojituksista on onnistuneita. Turpeen etuna on lisäksi suuri huokostilavuus, johon mahtuu vettä myös säästöön. Luken tutkimus vahvistaa myös sen, että soiden ojittaminen metsänkasvatusta varten on viilentänyt ilmastoa, koska puustoon on ojituksen jälkeen on sitoutunut enemmän hiiltä kuin turpeesta on vapautunut ( Samuli Launiainen, Anssi Ahtikoski, Janne Rinne, Paavo Ojanen ja Hannu Hökkä, 2025) Tutkimukset tekijät (s. Pohjaveden pinnan nostaminen vähentää turvekankaan hiilipäästöjä, pienentää ravinnekuormituksia ja – uusimman tutkimuksemme mukaan – parantaa kasvua. Luken tutkimuksen mukaan ojitettujen turvemaametsien puustoon ja niiltä hakatusta puusta valmistettuihin tuotteisiin sitoutuu enemmän hiiltä kuin kuivatuksen jälkeen maatuvasta turpeesta vapautuu. Toisaalla avaruudesta lähetetyt robottihämähäkit ja tiedonkeräysrekat ovat työssään, mutta lentävän lautasen on poimittava ne talteen tietojen analysointia varten. Puuston kasvu on samaa tasoa kuin kivennäismailla, ja yhden tuhkalannoituksen jälkeen kasvu on jopa huomattavasti parempaa. Pelin aikana ympäristöstä tallennetaan pistepilvi ja 3D-malli. HELSINGIN YLIOPISTON suometsätieteen professori Annamari Laurén puolestaan korostaa kolumnissaan (s. Tulemme syyskuussa Tampereelle. Valtakunnan metsien inventoinnin mukaan 85 prosenttia ojitetuista soista on jo turvekangasvaiheessa. Tämä mahdollistaa tietojen keräämisen pelaamalla, ilman määrätietoista työskentelyä. 13) korostavat, että ekologisten hyötyjen tavoittelu turvemaiden metsiä ennallistamalla aiheuttaa ilmaston lämpenemistä koko 2000-luvun ensimmäisen vuosisadan ajan. Uusin tutkimus pakottaa muuttamaan yleistä mielikuvaa suometsistä. PETRI KOSKINEN PÄÄTOIMITTAJA PS
Sijoittajilta loppui usko – yleisen epävarmuuden lisäksi taustalla on huoli niin ympäristösäätelystä kuin mahdollisista hakkuurajoituksista. Pari vuotta sitten tyssäsi Kuopioon sellutehdasta kaavaillut Finnpulp. Sen tavoitteena on selvittää mm. Tietoja tallentaessa on tärkeää, että mobiililaitetta liikutetaan, sillä tieto kerääntyy vain, jos matkapuhelimen sensori näkee ympäristön eri sijainneista ja erlaisista käännöskulmista. Lisäksi tallennettua ympäristöä on mahdollista tarkastella virtuaalitodellisuuden avulla, jolloin on mahdollista havaita esimerkiksi tallentuneita maanmuotoja kolmiulotteisessa näkymässä kuin olisi itse paikalla. Omistatko akkusahan. Mahdollisuudet pelillistämisen hyödyntämiselle metsätiedon keräyksessä ovat siis laajat, ja sopivia kokemuksia on odotettavissa monelle käyttäjäryhmälle. Pelillistämisen kautta on mahdollista joukkoistaa tiedonkeruuta, jota pystyvät muuten toteuttamaan vain ammattilaiset. Itse kasvattaisin koivun tapaan tukiksi asti. minkälaista tietoa pystytään keräämään tietyllä tavalla toimivien pelillisten vuorovaikutusten avulla ja luoda tiedonkeruuta toteuttavia esimerkkisovelluksia. Sitä voi käyttää esimerkiksi täydentävänä tietona muun metsänmittaustiedon kanssa, sillä tiedosta saadaan mm. 28.2.2025 Metsälehti.fi 19 SELLUTEHDASTA Kainuun Paltamoon suunnitellut Kaicell Fibers tiedotti helmikuun alussa yhtiön toimitusjohtajan eläkkeelle siirtymisestä. i Tuleeko vuodesta 2025 hyvä metsävuosi. Uusi kysymys: Osallistu kyselyyn osoitteessa www.metsalehti. Sitä on viritelty jo vuodesta 2008, mutta valmista ei ole tullut. Kuusiuskova ”Itse harventaisin kokopuuna mahdollisimman aikaisin, jos energialle on vielä parin vuoden kuluttua tähän malliin kysyntää.” Kokenut kaiken tietää ”Onhan hyvälle haapatukille varmaan paikallista kysyntää. TIMO NUMMENMAA KIRJOITTAJA ON YLIOPISTOTUTKIJA TAMPEREEN YLIOPISTON PELILLISTÄMISEN TUTKIMUSRYHMÄSSÄ. Haavan piti olla virheetöntä priimalaatua. Alle saattaa kasvaa kuusikko, jonka hyödyntäminen saattaa olla mahdollista, kun haavoista aika jättää.” Timppa ”Varsinkin näkyvillä paikoilla pellon reunoilla, rannoilla, vaaran rinteillä yms. Metsänhoito on yksinkertaista, eikä siitä kannata sen monimutkaisempaa tehdäkään.” Visakallio ”Haavan kasvatus korkeaa laatua vaativiin tarkoituksiin on varmasti vaikeaa. Tällä hetkellä pelejä pystyy pelaamaan vain tietyillä Applen pro-sarjan mobiililaitteilla, sillä pelit vaativat LiDAR-komponentin ympäristön tallentamiseen ja pelikokemuksen mahdollistamiseen. Se kaatui muutaman valituskierroksen jälkeen lopulta korkeimman hallinto-oikeuden epäämään ympäristölupaan. Näin pelillisiä kokemuksia voisi sovittaa myös ammattilaisten arkeen. Usein lisätyn todellisuuden pelissä ei tehdä näin, vaan pelissä esiintyvät sisällöt voivat olla esimerkiksi litteän maan tai pöydän päällä, mutta ympäristö ei varsinaisesti vaikuta niiden pelaamiseen. METSIEN TALLENTAMINEN pelillistämistä hyödyntäen sitoutuu osaksi UNITElippulaivan tutkimusta, jossa keskitytään metsien, ihmisten ja koneiden vuorovaikutukseen. Päätin laittaa lehtipuuta tilalle ja puulaji vaihtui haapaan. Jäljellä on yhä Kemijärven hanke. Näin viime vuosikymmenen sellutehdasbuumi on hiljentymässä. Annoin juurivesojen kasvaa ja raivasin taimikon kesällä 2023. Seassa oli paljon haapaa. Toisaalta jos pelissä ohjataan lentävää lautasta, pelaajan tulee seurata sitä edetessään metsässä paikasta toiseen. Lentävän lautasen pitää pysähtyä, kun se törmää puuhun ja hämähäkkien on osattava kiivetä kivien päälle ja puiden runkoja pitkin, jolloin pelin tapahtumat sidotaan ympäristöön. haavat ovat syksyllä ruska-aikaan komeita ja tuovat eloa maisemaan.” Rukopiikki 11281_.indd 19 11281_.indd 19 22.2.2025 12.58.42 22.2.2025 12.58.42. Kaicellillä ympäristölupa on, ja periaatteessa Kainuussa riittäisi puutakin. Miten pitää jatkaa kasvatusta. Voin vakuuttaa, että sitä kertyi normaalista ’luonnonsumasta’ todella rajoitetusti.” Mettämiäs “Ennen muinoin haapaa meni tulitikkutehtaille ja jokunen rekkakuorma vuodessa patruunatehtaalle, oliko se nyt Lapualle, joka teki patruunoita armeijalle. WWW.METSALEHTI,FI TOIMITTAJALTA METSÄGALLUP JUSSI COLLIN Uusi kysymys: Teetkö tänä vuonna puukaupan. puun rungoista mittatietoja. Näin ollen hämähäkkejä metsästettäessä mobiililaite toimii imurina, ja laite pitää viedä hämähäkkien lähelle hetkeksi, jolloin hämähäkki imuroituu talteen. Sanoivat, että niistä sorvataan räkäpäiden luoteja.” Nostokoukku ”Minun neuvoni on, että kannattaa harventaa rajummin kuin koivikkoa. Viidestä vireillä olleesta kaksi on toteutunut – Metsä Groupin Äänekoski ja Kemi. Edellä mainutut pelit ovat esimerkkejä, joita hyödynnetään GamiLiDAR-tutkimushankkeessa. Tulevaisuudessa pelillisten kokemusten taso voi vaihdella myös kohderyhmän mukaan, ja tarjottava sisältö voikin olla toisille pulmapelityyppistä ja toisille tarinapohjaista. Kyllä 18% En 82% 20 40 60 80 100 Kyllä 23% En 77% neet alueelle 50 hehtaarin AJASSA Verkkokeskustelu: Kokemuksia haavan kasvatuksesta. . Rahaa tehtaan rakentamiseen ei ollut nyt saatavilla. Peleissä onkin erityisen tärkeää, että pelissä esiintyvä sisältö on kosketuksissa ympäristöönsä. Kun oksat alkavat tavata toisiinsa, on raivauksen tai harvennuksen aika. Oikein kun muistelen, olen saattanut olla mukana haavan toimituksessa huippujääkiekkomailojen valmistusprosessiin. Meillä kaadettiin pieni kuvio 2017, missä oli laho kuusikko. Viittä suunniteltiin, kaksi saatiin ”Onko kellään kokemusta luontaisen haavikon kasvatuksesta. MITÄ KERÄTYLLÄ TIEDOLLA sitten voi tehdä. Nyt kuviolla kasvaa 6–7 metrin haapataimikko, runkoluku on 1 600 kpl. Toisaalta järeä haapametsä on hieno.” Metsuri motokuski ”Puiden juuret tarvitsevat saman tilan kuin oksatkin. Ennen nykyisiä ’muovimailoja’ huippumailan varren keskiosa tehtiin haavasta, ’kuoret’ päälle tehtiin keinoaineista. Samalla kävi ilmi, että uutta johtajaa ei olla pestaamassa ja koko tehdashankkeessa otetaan aikalisä, ainakin muutamaksi vuodeksi. Miljardiluokan tehdashankkeen toteutus on hankalaa, ellei taustalla ole isoa yhtiötä. Näkökulmastamme on kuitenkin oleellista, että pelin sisältö on oikeasti kosketuksissa oikeaan maailmaan ja sen sisältöön
11282_.indd 20 11282_.indd 20 22.2.2025 13.00.46 22.2.2025 13.00.46. Harvennuksilla on pyritty normaaleihin metsänhoidon suositusten mukaisiin tiheyksiin. Pitäisi vaan tehdä viisas ratkaisu sen suhteen, mitkä kuviot uudistetaan ensimmäisenä.” Koskisen metsissä harvennukset on tehty jo useamman vuosikymmenen ajan omalla, tavanomaista pienemmällä hakkuukonekalustolla. Kasvukaira on hyödyllinen apuväline pohdittaessa miltä kuviolta työ aloitetaan. Kokemukseni on, että näiden männiköiden kasvu on usein suurempaa kuin kasvutaulukot osoittavat.” Mittasimme kasvun Koskisen Petäjävedellä sijaitsevalla tilalKUUTIOITA, EUROJA VAI PROSENTTEJA. Meidän harvennustemme jäljiltä esimerkiksi ilmakuvilta on vaikea erottaa ajouria jälkeenpäin.” Uraleveys on Koskisen metsissä korkeintaan neljän metrin luokkaa ja puuston aukkopaikat on pyritty hyödyntämään urasuunnittelussa. ”Mutta kapeammat ajourat mahdollistavat tasaisemman korjuujäljen. Tiheämpi männikkö tuottaa metsänomistajalle enemmän motteja ja euroja. Yli yhdeksän kuutiota vuodessa Suomen metsistä liki viisi miljoonaa hehtaaria on varttuneita kasvatusmetsiä, joissa pääpuulaji on mänty. ”Mutta kasvun määrittäminen ei ole aivan yksinkertaista. Kasvunsa lopettaneet vanhat kuusikot on tiloiltamme jo pääosin uudistettu, joten seuraavana ovat vuorossa 50–70-vuotiaat männiköt. ”Vielä ei ole esitetty kannustimia, jotka saisivat pidentämään kiertoaikaa merkittävästi.” Jussi Koskinen aikoo lähivuosina ryhtyä uudistamaan 1960-luvun viljelymänniköitä. Nykyisin käytössä on Sampon hakkuukone ja John Deeren ajokone. METSÄSTÄ / METSÄNHOITO 28.2.2025 20 Metsälehti.fi SAMI KARPPINEN, TEKSTI JA KUVAT METSÄNOMISTAJA Jussi Koskisen varttunut männikkö on tuottanut viiden viime vuoden aikana yli 2 300 euroa hehtaarille, kun monella vastaavalla kuviolla on jääty selvästi pienempään tuottoon. Hänelle kuviokohtainen kasvu on puuston laadun ohella tärkeimpiä kriteerejä uudistamispäätökselle. Moni metsänomistaja pohtii siis samoja asioita kuin Koskinen. Se on noin neljännes Suomen metsämaan pinta-alasta. Lopputuloksena näkymä Koskisen varttuneisiin männiköihin on totuttua puustoisempi. ”Männiköt ovat tulossa uudistamisvaiheeseen. Jyväskylän Nyrölässä asuvalla Koskisella on kymmeniä hehtaareja viljelymänniköitä, jotka lähestyvät päätehakkuujäreyttä. Parhaat männiköt tuottavat puuta edelleen toistakymmentä kuutiota joka vuosi. Kun puusto on harvennuksen jälkeen tasaisesti kuviolla, niin kasvu säilyy mielestäni parempana