HELMIKUUTA 2016 • NRO 3 • PERUSTETTU 1933 Metsätyöt katkaisevat turvapaikanhakijoiden odottelun Vihdissä. sivut 14–15 PILKKEITÄ: Männyn konekylvö kehittyy . Sivu 5 Marjam raivuulla K U V A S E P P O S A M U LI WWW.METSALEHTI.FI AJASSA: Kiinalaisrahaa luvassa pohjoiseen . METSÄALAN AJANKOHTAISLEHTI • TORSTAINA 18. sivut 2–3 METSÄSTÄ: Järeys on avainsana metsänuudistamisessa . sivu 26
Tullin ennakkotietojen mukaan metsätuotteiden viennin osuus kokonaisviennistä kohosi reiluun viidennekseen. HELMIKUUTA 2016 . Koposen mukaan energiapuun korjuumenetelmät eivät ole tukkija kuitupuun tasolla. Metsäteollisuussektorin vienti kääntyi kasvuun viime vuonna, tammi-marraskuussa nousua oli kolme prosenttia. -palveluun uusia toimintoja Suomen metsäkeskuksen ylläpitämään Metsään.. ”Kemiin syntyy yhteen paikkaan Suomen suurin energiapuun ostaja. Tuotanto on tarkoitus saada käyntiin vuoden 2020 aikana. Kemeratukea luvassa 55 miljoonaa euroa Valtio tukee kemeralain nojalla yksityismetsänomistajien hoitoja metsänparannustöitä tänä vuonna 55,2 miljoonalla eurolla. Hankinta-alue olisi 200 kilometrin säteellä Kemistä yltäen myös Ruotsin puolelle. -palveluun on lisätty uusia ominaisuuksia. ”KEMIIN SYNTYY YHTEEN PAIKKAAN SUOMEN SUURIN ENERGIAPUUN OSTAJA.” Kiinan Suomensuurlähetystön edustaja Qiao Shouwu ja Kaidi Finlandin toimitusjohtaja Pekka Koponen kättelivät toisiaan tiedotustilaisuudessa. Myös veromuistiinpanoja voi kirjata palveluun. Kainuuseen kaavaillaan biojalostamoa Kainuun liitto ja biojalostusliiketoimintaa konsultoiva NC Capital Partners ovat perustaneet yhtiön kehittämään biojalostamoa Kainuuseen. Uuden yhtiön – KaiCell Fibers Oy:n – tavoitteena on rakentaa Kainuun kuitupuuta hyödyntävä integroitu biotuotetehdas sekä teollisuuspuisto. Metsänomistaja voi tallentaa vuosittaiset tulonsa, menonsa ja matkakulunsa omiin tietoihinsa, mistä ne voi siirtää vaikka taulukkolaskentaohjelmaan. NRO 3 LY H Y E T MIKKO HÄYRYNEN ”Y ksi syy Kemin valinnalle ovat läheisyydessä olevat hyvät metsävarat”, perustelee Kaidi Finlandin toimitusjohtaja Pekka Koponen. Kysely: Usko metsäteollisuuteen vahvistunut Suomalaisten luottamus metsäalaan on yhä vahva. Hän uskoo, että energiapuun korjuun tehokkuutta voidaan merkittävästi parantaa ja alentuvat logistiikkakustannukset antavat vauhtia energiapuun kaupalle. Metsään.. Kiinalainen Kaidi suunnittelee rakentavansa miljardin euron biodieseljalostamon Kemiin. 2 A J A S S A 18. A n tt i A im o -K o iv is to / Le h ti ku va Metsäteollisuus jälleen viennin ykkönen Metsäteollisuus nousi viime vuonna jälleen Suomen suurimmaksi vientialaksi, kuuden vuoden jälkeen. Suomen Metsäyhdistyksen perinteisessä kyselyssä 81 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että maamme hyvinvointi perustuu metsiin myös tulevaisuudessa. Tuella on tarkoitus rahoittaa esimerkiksi nuoren metsän hoitoa sekä taimikon varhaishoitoa runsaalla 90 000 hehtaarilla ja suometsän hoitoa sekä kunnostusojitusta reilulla 40 000 hehtaarilla. Nyt palvelusta löytyvät ympäristötukikohteet, lisäksi tarjolla on suojeluehdotuksia. Kaidin puuntoimittajien kanssa ei ole vielä sopimuksia, mutta todennäköisesti toimittajia tulee olemaan monia. Edellisessä, vuonna 2012 tehdyn kyselyn mukaan tätä mieltä oli 81 prosenttia vastaajista. ”Täällä on palTuoko Kiina pöpeliköille lisähintaa. Metsänhoitoa koskevan tiedon luettavimpina jakajina pidettiin edelleen metsäammattilaisia ja toiseksi luotettavimpina tutkijoita.. Alueen kantohintaodotukset nousevat entisestään. Eniten kasvoi paperimassan vienti, noin kymmeneksen. Kaidin katse on etenkin ensiharvennusten pienpuussa ja tavoite on, että kalliimpaa kuitupuuta ei tarvitse käyttää. Kemin polttonestetehtaasta tulisi Suomen suurin energiapuun ostaja. Kaidin laskelmien mukaan Suomessa on tällä alueella käyttämätöntä puureserviä kuusi miljoonaa kuutiometriä. ”Kaidin puunhankinta on realistisella pohjalla”, toiminnanjohtaja Pekka Vähä sanoo. Kaidin kaksi miljoonaa kuutiometriä on puolet verrattuna Äänekoskelle tulevan sellutehtaan puunkäytön lisäykseen, mutta toisenlaista. ”Yleinen käsitys on, että puu ei Lapista ole loppumassa, vaikka lisäinvestointeja tulee.” Kiinalaisomistajien Kemiin suunnittelema biojalostamo käyttäisi energiapuuta kaksi miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Sen ympärille voidaan rakentaa erilaisia pilottihankkeita, joissa energiapuun logistiikkaa voidaan testata.” Energiapöpeliköitä valtavasti Kemin–Tornion seudulla toimiva Metsänhoitoyhdistys Länsi-Pohja on suunnitellun tehtaan hankinta-alueen ytimessä
Lisäksi alueen muista männiköistä on poistettu sairastuneita ja kuolleita puita. Männyt ovat Kemiössä joutuneet koville. Pienpuustoisilla kohteilla toiminta on aina rajusti tappiollista”, muistutti Juha Laitila Luonnonvarakeskuksesta. Tarjonta kasvaa kun hintaa tulee.” Energiapuun tuki puhuttaa vielä Ainespuun kantohinnat laskevat etelästä pohjoiseen, mutta energiapuussa logiikka ei mene samalla tavalla. Sivut 22–23 Saksalais-ruotsalaiselle dynastialle kilpailija Sivut 22–23 PILKKEITÄ ”Monenlaista hölmön hommaa” Sivu 24 Mäyräkoira jänisjahdissa Sivu 25 Turkintammella päällä hävitysuhka Britanniassa suunnitellaan turkintammien lahtausta pis tiäisten pelossa. Näistä rungon koko nousi ykköseksi. Kaupallisessa mitassa tehdas olisi ensimmäinen laatuaan. Kuuma prosessi » Kaidi Finland Oy suunnittelee Kemiin miljardin euron biojalostamoa, joka rakennettaisiin toteutumatta jääneen Vapon biodieseltehtaan sijoille ja Vapon ympäristölupien pohjatyötä hyödyntäen. Ruotsin kuviot paljon isompia Metsien käsittely on Suomessa hyvin pienipiirteistä verrattuna esimerkiksi Ruotsiin. Yhdistyksellä on korjuukalustoa valmiina, ja korjuumääriä voidaan kasvattaa nopeasti. Ankeroistutkimus on määrä tehdä vielä uudelleen. Kemin–Tornion 5–7 euron kantohinta karsitulle rangalle on monien puuta käyttävien lämpölaitosten ansiosta maan keskiarvoa korkeampi. Noin 20 hehtaaria männiköitä on tähän mennessä jouduttu avohakkaamaan tuhon vuoksi. Tuhometsät eivät ole lähellä meren rantaa. MIKKO RIIKILÄ, teksti ANTTI POUTTU, kuva HANGON ja Turun välissä Kemiön saarella mäntyjä vaivaa outo tuholainen. Sen merkityksen arvioivat kaikkein tärkeimmäksi niin Pirkanmaan metsänhoitoyhdistyksen johtaja Matti Sojakka kuin professori ja puuntuottaja Matti Kärkkäinen. Hintaero kuitupuuhun on vajaat kymmenen euroa. Muutaman vuoden takaisessa tutkimuksessa kuvion koko oli meillä yksityismetsissä 1,37 hehtaaria, kun se Ruotsissa oli 3,2 hehtaaria yksityismetsissä ja metsäyritysten mailla 7,9 hehtaaria. Tavoitteena on saada tehdas käyttöön vuonna 2019. AJASSA 3 18. Järeä puu on arvokasta ja sen korjuu tehokasta, mutta erityisen paljon koosta aiheutuu ongelmia, kun pieniläpimittaista puuta korjataan haketukseen. Mikään niistä ei ole osoittautunut tuhon alkuperäiseksi syyksi. Mäntyjä on kuollut vuodesta 2008 lähtien. Myös uusi metsälaki on toimiva työkalu käsittelypinta-alojen kasvattamiseen. Tuntematon tappaja mäntyjen kimpussa toman sienen. ”Myyntihalu riippuu hinnasta. Sivu 6 Kuhmo Oy ehti ensimmäiseksi Sahayhtiö pani tukkimitat uusiksi. Sivut 18–19 Metsäkoneoppi vetää varttuneita Pula metsäkonekuskeista innostaa aikuisia alan koulutukseen. Tutkijat ovat löytäneet heikentyneistä ja kuolleista männyistä lukuisia sieniä ja hyönteisiä, jotka ovat männyille haitallisia. Tehtaat käyttävät eri puutavaralajeja, mutta käytännössä pienten sellupuuerien erotteleminen leimikoilta erikseen on hankalaa ja pienen hintaeron vuoksi kannattamatonta. » Kaidin teknologia yhdistää plasmakaasutusta, jossa raaka-aine kaasutetaan 4 000 asteessa, ja FT-kaasutusta, jota käytettiin esimerkiksi Stora Enson Varkauden koelaitoksessa. » Kaidi tekee lopullisen investointipäätöksen tämän vuoden lopulla. Ensin mäntyjen neulasto harvenee, ja vähitellen koko latva ruskettuu ja puu kuolee. A ri K o m u la in en. Rakentamisen on määrä alkaa ensi vuonna. ”Kuviokoon kasvattamiseen on hyvä pyrkiä, jos haluaa ajatella metsätalouttaan eurot edellä. Tavoitteita voi toki olla muitakin”, sanoi Metsä Groupin metsänhoitopäällikkö Juho Rantala. Esillä olivat sekä rungon, kuvion että tilan koko. ”Energiapuu ei ole vastaus taimikonhoidon laiminlyönteihin. Tosin samoissa metsiköissä kasvavat kuuset ja koivut ovat terveitä, vaikka niiden pitäisi olla mäntyjä alttiimpia kuivuudelle. Sivu 30 ELIISA KALLIONIEMI METSÄNHOITOKLUBIN seminaarissa Helsingissä pohdittiin viime viikolla koon vaikutusta puuntuotannon kannattavuuteen. Helsingin yliopiston Hyytiälän tutkimusaseman johtaja Antti Uotilan mukaan on poikkeuksellista, että metsätuhon syy pysyy näin kauan tunnistamattomana. Tutkijoiden ja käytännön edustajien välistä keskustelua edistämään perustetun Metsänhoitoklubin puheenjohtajaksi valittiin Heikki Smolander, joka jäi viime vuonna eläkkeelle Luonnonvarakeskuksesta. Tutkijat ovat ymmällään. Luonnonvarakeskuksen varttuneen tutkijan Antti Poutun mukaan on vaikea ennustaa, miten tuho kehittyy, koska sen aiheuttajasta ei ole tietoa. Asetelma tuo kantohintoihin positiivisia odotuksia. Miksi, sitä tutkijatkaan eivät vielä tiedä. Sivu 20 Tuet lähtivät, miten käy pystykarsinnan. Melkoisia pöpeliköitä, joista energiapuuta kertyy valtavasti.” Länsi-Pohjan seutu on rehevää merenpohjaa, joka puskee kuusta ja koivua, mutta alue ei ole niin mäntymaata kuin pohjoinen mielletään. Tämä ei kuitenkaan ole estänyt ilmiön leviämistä Tuholainen iskee varttuneisiin mäntyihin. » Kaidin emoyhtiö on kiinalainen Sunshine Kaidi New Energy Group. Sivu 7 Sellun hintakehitys ei estä investointeja Sivu 8 Iso data tulee myös metsään Sivut 10–11 METSÄSTÄ Kaamos ei ole pelkkää pimeää Sivut 16–17 Päätyö vankilassa, vapaa-aika metsässä Kajaanilainen Pekka Poutiainen on juhlapuheiden ihanteellinen metsänomistaja. Sen sijaan tutkijat löysivät tuhoalueen yhdestä männystä entuudestaan tuntematKemiön saarella mäntyjä on kuollut kymmenien hehtaarien alueella. Hänen mukaansa uuden kemeralain sisältämät vähimmäispinta-alat tuettaville taimikonhoitokohteille on hyvä keino edistää kuviokoon kasvua. Sen enempää Viroon jo levinnyttä etelänversosurmaa kuin äärimmäisen vaarallista mäntyankeroista ei alueelta ole löydetty, ei myöskään ankeroista levittäviä sarvijääriä. HELMIKUUTA 2016 . ”Uskon, että syyllinen löytyy, ellei tuho häviä itsestään.” Hän epäilee, että kesän 2006 kuivuus on saattanut heikentää puita niin, että ne ovat altistuneet erilaisille tuholaisille. Koko vaikuttaa kannattavuuteen Rungon koolla on isompi merkitys kuin tilan koolla. Turhaan, tutkijat sanovat. » Tehdas tuottaisi vuodessa 200 000 tonnia toisen sukupolven biopolttoainetta, josta 150 000 tonnia olisi biodieseliä ja 50 000 tonnia biobensiiniä. Mäntyankeroisen iskuun ei uskota Männyistä on etsitty myös tuholaisia, joiden on pelätty leviävän Suomeen. FA KTA TÄSSÄ N U M E R O SSA jon nuoria kasvatusmetsiä matalilla mailla. Tosin sekään ei liene tapahtuneeseen syyllinen, koska sieni ei ollut levinnyt laajemmalle. NRO 3 AJASSA Puukaupan kuviot uusiksi Juha Ukkola siirtyi ostopuolelta myyjäksi, metsänhoitoyhdistyksen toiminnanjohtajaksi. Luvassa on myös mielenkiintoisia kannanottoja energiapuun tuesta. Äänekosken tehtaan johdosta Stora Enson ja Metsä Groupin kemiläiset sellutehtaat tiivistävät puunhankintaansa omalle lähialueelleen eli kuta kuinkin samoille hehtaareille Kaidin puunhankinnan kanssa
Kiinalaisyrityksen suunnitelma liittyy maailmanlaajuiseen tavoitteeseen hidastaa ilmaston muuttumista. 09 315 49 802 Toimitussihteeri: Eero Sala p. M E TSA L E H T I . AJASSA 4 18. Uusi kysymys: Aiotko ostaa metsätilan. Puuntuotantoa alettiin tehostaa koko maassa, mutta erityisesti pohjoisessa Suomessa, missä metsät olivat huvenneet huolestuttavasti. 09 315 49 809 Asiakaspalvelu: p. www.metsalehti.. Vuonna 2020 biopolttoaineiden osuuden on oltava 20 prosenttia liikenteen polttoaineista. Ja ehkä hiukan kuitua lisäksi.” Jees h-valta ”Kiinalaisten peruste tulla Suomeen oli puun saatavuus. Hoidettuja ensiharvennusmetsiä kannattaa olla tarjolla korjattavaksi, kun aika tulee. Kivelänhanttu Lukijoiden kuvat osoitteessa metsalehti.. Voit myös lähettää kuvasi sähköpostilla osoitteeseen lukijoilta@metsalehti.. Suomessa puu on luonteva biodieselin raaka-aine. Nyt on hyvä aika hankkia raivaussaha, jos sellaista vielä ei ole. Suomessa Juha Sipilän hallitus on päättänyt erityisen kovista tavoitteista. Puro on noussut metsään ja jäätynyt. Tuskin kukaan olisi silloin uskonut sitäkään, että panostus puuvarojen lisäämiseen houkuttelisi aikanaan Pohjois-Suomeen ulkomaisia investoijia. Sitä meillä riittää moniin tarkoituksiin, toisin kuin muualla Euroopassa. Julkaistuista kuvista maksamme 50 euroa. Oliko niille kerrottu, että metsässä on puita, mutta jätetty kertomatta, että markkinoille sitä ei tule tarpeeksi?” Ammatti Raivooja ”Toivottavasti kiinalaisten Kemiin suunnittelema investointi toteutuu. HANNU JAUHIAINEN Taimikot kuntoon Pienmetsätilojen omistajisto on pääluvultaan suuren suomalaisen kaupungin kokoinen, ja se on tarpeettomasti väheksytty resurssi metsien maisema-, virkistysja luontoarvojen vaalijoina.” Tutkija Teppo Hujala Luonnonvarakeskuksesta blogissaan. Pieniläpimittaisen puun korjuu on niin kallista, että ilman kemeratukea se häviää kilpailussa kuitupuulle.. Kemi ympäristöineen on hyvä vaihtoehto. Myös Kaidi joutuu investointipäätöstä tehdessään punnitsemaan päättäjien aikeita. Hyvänkin puun kysynnän aikaan hoidettujen metsien leimikoista saa paremman hinnan kuin hoitamattomista. 09 315 49 804 AD: Anna Back p. /Metsalehti/ Lukijoiden-kuvat. 09 315 49 808 Toimituksen sihteeri: Päivi Laipio p. ??. ??. Jos ei itse ehdi tekemään hoitotöitä, ne kannattaa jättää alan ammattilaisten tehtäväksi. Osallistu kyselyyn osoitteessa www.metsalehti.. HELMIKUUTA 2016 . S I TAAT T I N Ä KÖ KU L M A LU K I JA KU VA Nyt jos koskaan on aika laittaa taimikot ja nuoret metsät kuntoon. Venäjältä tulee nyt haketta niin halvalla, että ei lämpöyrittäjien kannata muuta poltella.” Metsäkupsa ”Pohjois-Suomessa mäntykuidun tienvarsihinta on luokkaa 25 euroa/motti. Suomen 50-vuotisjuhlien alla tehtiin isoja päätöksiä Lapin metsien tulevaisuudesta. Kemijärven lakkautettu sellutehdas jätti hakkaamattomia metsiä ja satama on valmiina.” Harrastelija ”Ei se energiapuu lähde mihinkään sieltä metsästä ilman muhkeaa tukipakettia. . F I GALLUP VERKKOKESKUSTELU Kyllä 22% EI 78% va sta aji a 17 4 PÄÄ K I RJ O I T U S Päätoimittaja: Eliisa Kallioniemi p. Politiikka luo investointeja Kun uusiutuvan energian markkina on pääasiassa poliitikkojen luoma ja ylläpitämä, on yritysten voitava luottaa politiikan pitkäjänteisyyteen. Siksi on tärkeää, että Unionin direktiivit eivät estä tai hankaloita puun käyttöä liikenteen biopolttoaineiden valmistuksessa. Viime viikolla kiinalainen Sunshine Kaidi New Energy Group ilmoitti suunnittelevansa Kemin Ajokseen miljardi euroa maksavaa biojalostamoa, jossa energiapuusta valmistettaisiin biodieseliä ja –bensiiniä. Samansuuntaisia suunnitelmia on koko Euroopassa, joten liikenteen biopolttoaineita valmistavia jalostamoja mahtuu markkinoille paljon. Kasvihuonekaasujen päästöjä aiotaan vähentää, ja niistä liikenne aiheuttaa ison osan. Pitkän aikavälin politiikkaa tarvitaan myös energiapuun hankintaan. Investointipäätös valmistuu tänä vuonna. Kuitupuu ei kasva kunnolla eikä järeydy umpitiheissä risukoissa. NRO 3 Onko uusi metsälaki vaikuttanut metsänhoitoosi. Kemin uusi tuleva biojalostetehdas syö e-puuta sen, mitä maastamme järkevästi irtoaa. Kiinalaiset eivät sitä tukipakettia maksa vaan me veronmaksajat. ”Energiapuun uusi tuleminen on edessä. Tuskin metsänomistajat ovat valmiita maksamaan negatiivisen tuloutuksen metsänhakkuusta.” Metsuri motokuski ”Eihän noita tehtaita etelään tehdä, kun täällä hakataan jo kestävän hakkuumäärän ylärajoilla, Päijät-Hämeessä tukkia ylikin sen, kun on monta kovaa ostajaa.” Aimo Jortikka Tammikuun hyytö ELIISA KALLIONIEMI päätoimittaja eliisa.kallioniemi@ metsalehti.. Tuttu näky tänä talvena. Tarvitaanko pakkolakeja, että saadaan puut kiinalaisille?” Pihkatappi ”Kiinan mukaan tulo on roikkunut ilmassa. Vuoteen 2030 mennessä tavoite kasvaa 40 prosenttiin. Jos puoletkin viime aikojen metsäteollisuusinvestointisuunnitelmista toteutuu, kuitupuulla on tulevaisuudessa erinomainen kysyntä. Päätöstä seurasi ohjelmia, kampanjoita ja paljon työtä, minkä ansiosta puuta on nyt Suomen 100-vuotisjuhlien lähestyessä enemmän kuin 1960-luvulla uskallettiin ennustaa. 09 315 49 840 Postiosoite: Pohjoinen Rautatiekatu 21 B, 00100 Helsinki Sähköposti: etunimi.sukunimi@metsalehti.. Aloittelevakin metsänomistaja pärjää sen kanssa taimikossa
On kuulemma ns. Olisi siis toimittava maaseudulla niin, että mikään ei muutu. lla on yllään viiltosuojatut housut ja turvasaappaat. Raivattavaa riittää Ryhmä on silti mielellään metsätöissä helmikuussakin. Valkeapää on itse aktiivinen metsätöiden tekijä. Lisäksi vastaanottoraha velvoittaa heidät työtoimintaan, kuten siivoukseen, vastaanottokeskuksessa. Vastausta en saanut. Meillä on kuitenkin kymmeniä hehtaareja taimikoita ja nuorta metsää, joissa riittää raivattavaa myös turvapaikanhakijoille”, kertoo Vihdin kirkkoherra Pekka Valkeapää, jonka idea raivaustyöt olivat. Nuo ”yhteiskunnan voimavarat” käsittävät myös yksityiset maat, jotka kaikki kuuluvat johonkin maakuntatai muuhun kaavaan ja ovat merkittyjä jollain värillä. Metsässä Asra. Raivaustöitä on kokeillut 22 turvapaikanhakijaa, mukana viisi naista. ”Lumi hankaloittaa työtä”, Asraf sanoo. Hätkähdyttävä kommentti kuultiin seminaarin juristilta. Moniko on korvausta saanut. Asraf (oik.) selvittää Omarille (vas.) ja Basmanille raivattavan alueen rajoja.. Jälki on hyvää, kuuset jäävät pystyyn. HELMIKUUTA 2016 . Irakilaiset Omar ja Basman etenevät vauhdilla. Turvapaikanhakijat esiintyvät jutussa vain etunimillään vastaanottokeskuksen käytännön vuoksi. Tutustu maillasi oleviin kaavoihin ja perehdy valmisteilla oleviin luonnosvaiheessa, valmiisiin on vaikea vaikuttaa. Mieti mitä kaava vaikuttaa elinkeinotoimintaasi, omaisuuteesi ja tulevaisuuteen. Asraf ohjeistaa Jemenistä tullutta Marjamia. Aamupäivä kuului leipätyönään kaavoittaville virkamiehille ja iltapäivä maasta ja metsästä tulonsa leipänsä saaville. ”Heille on painotettu, ettei kuusten, mäntyjen ja joissain tapauksissa koivujen lähelle mennä”, tulkki Magdy kertoo. Aika vaikeaa on elinkeinotoimintaa sovittaa näihin prinsiippeihin, varsinkin kun on tukeuduttava ”olemassa olevien rakenteiden hyödyntämiseen”. n vetämä ryhmä etenee, vaikka Marjamin saha yskii. Kysyin, miten käsite ”kohtuuton haitta” arvotetaan. Talven kovin pyryaamu oli nostanut sopivasti verenpaineen, eikä se päivän kuluessa päässyt juuri laskemaan. Tämä oli maanomistajien asioita hoitaessaan törmännyt kaavasuunnittelijaan, jonka työtä yksityinen maanomistus oli haitannut. Oleskelulupapäätöksen odottaminen hermostuttaa, joten tekemistä kaivataan. Sen tietää suomalainenkin. Ja voi olla, että joku myönteisen turvapaikkapäätöksen saanut metsänraivaaja löytyy myöhemmin ammattimetsurin hommista.” Turvapaikanhakijat saavat metsätöistä harjoittelijan palkkaa. Mies on tullut Suomeen sodan keskeltä Syyriasta, jossa hän toimi hotellija ravintola-alalla. Sahausta opetti paikallisen metsänhoitoyhdistyksen asiantuntija. Iltapäivällä ”Talonpoika Kuusankoskelta” esitti maanomistajan muistilistan: Ota selvää. NRO 3 A JA N KO H TA I N E N KO LU M N I RIITTA ALESTALO Kirjoittaja on iittiläinen agronomi ja metsänomistaja-yrittäjä Osallistuin äskettäin Suomen metsäkeskuksen järjestämään seminaariin, jonka teemana oli maaseutuelinkeinot ja kaavoitus. ??. VALTTERI SKYTTÄ, teksti SEPPO SAMULI, kuva L umiseen maastoon suuntaavilla Omarilla, Basmanilla, Marjamilla ja Asra. Marjam on laboratoriohoitaja. Jos maa-aineslupa kaatuu ja maa-ainesalueella voidaan harjoittaa metsätaloutta, ei synny kohtuutonta haittaa eikä siten korvattavaa. lupatai rahamenettely, jos jokin hanke kaatuu kaavan takia. Myös suomen kielen opiskelu on velvoite. ??. Turvapaikka metsässä Vihdissä turvapaikanhakijat tekevät metsätöitä. Raivaus on hyvää vastapainoa oleskeluluvan odottamiselle. Raivatessa arki unohtuu. Ei näy eikä kuulu. ”Seurakunnalla on sopimus metsien hoitamisesta Länsi-Uudenmaan metsänhoitoyhdistyksen kanssa. Ei ole maanomistajankaan osa helppo! Tuotannontekijä, maa ja siihen liittyvät oikeudet, eivät ole olleet päätäntävallassa pitkään aikaan. AJASSA 5 18. Vihdin seurakunnan ylläpitämässä vastaanottokeskuksessa oleskelulupapäätöstä odottavat turvapaikanhakijat raivaavat metsää. ”Työn tekeminen metsässä edistää kotoutumista. Maakuntakaavoituksesta todettiin, että se toimii elinkeinojen kehittämisen välineenä, jolla yhteiskunnan voimavarat saadaan käyttöön toivotulla tavalla. ”Sahaamisen oppiminen oli helppoa”, Asraf kertoo arabiaksi ja englanniksi tulkki Magdyn välityksellä. Elinkeinonäkökulmaa kaavoituksessa esitellyt virkamies päätyi alustuksessaan siihen, että ehkä maaja metsätalous ovat niitä maaseutuelinkeinoja. Raivauksesta kiinnostuneet turvapaikanhakijat saivat Vihdissä viime vuoden puolella muutaman viikon mittaisen koulutuksen metsätöihin. Molemmat ovat remonttimiehiä ja Basman myös puuseppä, joten fyysinen työ on ennestään tuttua. Ympäripyöreästi kaunistellen puhuttiin ”elinkeinonäkökulmasta”, maakunnan ”tarkoituksenmukaisesta alueja yhdyskuntarakenteesta” ja ”alueiden käytön Tolkun loikka kaavoitukseen ekologisesta kestävyydestä”, ”vesi-ja maa-ainesvarojen kestävästä käytöstä” ja ”maiseman, luonnonvarojen ja kulttuuriperinnön vaalimisesta” sekä tietenkin virkistyksestä. Helmikuussa he siirtyivät raivaamaan lehtipuita Vihdin seurakunnan varttuneeseen kuusentaimikkoon. Verottaja antaa mahdollisuuden varsin monimuotoiseen maatilan mahdollisuuksien hyödyntämiseen. Turvapaikanhakijat kokeilivat ra ivausta aluksi vastaanottokeskuksen ympäristössä. Asraf on turvapaikanhakijoista koostuvan metsätyöryhmän vetäjä, sillä hän osaa lukea parhaiten karttaa. Verottaja puolestaan toteaa, että sitä on maatai metsätalouteen liittyvä muu toiminta, jota ei ole pidettävä eri liikkeenä. Vihdin seurakunnan ylläpitämässä vastaanottokeskuksessa on 109 turvapaikanhakijaa, joista 56 on lapsia. Samainen virkamies totesi lopuksi, että ”ei ole kaavasuunnittelijan osa helppo”. Suunnittelija oli juristilta tiedustellut, kuinka tämä häiritsevä asia saataisiin Suomesta pois! Onko Suomessa varaa tähän. Valkoinenkaan väri ei ole merkityksetön, ei harmaakaan, mutta mitä kirkkaampiin väreihin kartoilla mennään, sitä enemmän maanomistajan tulisi havahtua. Ilman tolkun loikkaa metsistä ei saada kaivattua 15:ttä miljoonaa lisämottia liikkeelle
Laitos on ainoa järkevä kohde pitäjän pohjoisosan kuitupuille. Ukkolan työpaikka vaihtui ostopuolelta myyjäksi, ja puukaupan kuviot muuttuivat aivan erilaisiksi. NRO 3 Juha Ukkola » 36–vuotias metsänhoitaja ja metsätalousinsinööri. Yhteensä yhdistyksessä on nyt noin 1 400 jäsentä – satakunta on eronnut, ja jonkin verran on tullut uusia jäseniä. » Sodankylän metsänhoitoyhdistyksen toiminnanjohtaja 1.1.2016 alkaen. Kokemusta metsienhoidosta ei ole niin paljon kuin aikaisemmilla sukupolvilla. Kemiin asti sitä ei kannata nykyhinnoin kuljettaa. Yhdistyksellä on palvelu, jossa valtakirjalla puukaupan tehneille metsäveroilmoitus tehdään veloituksetta. Hankalimmilta alueilta, kuten Vuotson periltä, pienpuu toimitetaan Sodankylän lämpövoimalaitokselle. » Toiminut Stora Enson metsäasiantuntijana Sodankylän ja Inarin alueella sekä metsäsuunnittelijana Lapin metsäkeskuksessa. ”Tarkoitus on kehittää muun muassa metsäsuunnittelua sekä teiden ja ojitusten tekoa.” Esimerkiksi uusille metsäteille oliYhdistystä aina tarvitaan Pohjoisen biojalostamoille riittäisi raakaainetta, Sodankylän metsänhoitoyhdistyksen uusi toiminnanjohtaja vakuuttaa. ”Nykyisenlaisten talvien aikana kunnollisen metsätien arvo on korvaamaton”, Ukkola sanoo. Yhdistysten rooli yksityisten metsänomistajien etujen ajajana korostuu Ukkolan mielestä entisestään, koska yhä useampi metsänomistaja asuu kaupungeissa ja kaukana metsästään. Toiminnanjohtaja Juha Ukkola esittelee kuitupuupinoa Sodankylän lämpövoimalaitoksen pihalla. si edelleen tarvetta ja vanhojakin pitäisi kunnostaa. Suurtilallisillekin maksu on siten kohtuullinen. Nettipalveluista Silvanetti on Sodankylässäkin muuttumassa maksulliseksi. Palvelua parannettava Metsänhoitoyhdistyksen palveluja on Ukkolan mukaan edelleen parannettava, jotta jäsenmaksulle on vastinetta. Metsäselaimen käytön edellytyksenä on, että tilalla on yhdistyksen laatima metsäsuunnitelma. ”Uutta on koko ajan keksittävä”, Ukkola toteaa. Helmikuussa yhdistystä työllistävät myös veroilmoitukset. » Talvella vapaa-aika kuluu kotitilan porojen hoidossa Sodankylässä. Kemijärven ja Kemin biojalostamohankkeet olisivat sodankyläläisille tärkeitä, jotta runsain mitoin puuta puskevat nuoret metsät saataisiin kuntoon. Näistä kohteista puuta pystyttäisiin hakkaamaan tulevina vuosina huomattavasti nykyistä enemmän, joten raaka-ainetta mahdollisille investoinneille on runsaasti tarjolla. FA KTA H AASTAT T E LU HANNU JAUHIAINEN, teksti JUHA OLLILA, kuvat S odankylän metsänhoitoyhdistyksen toiminnanjohtajana vuoden alusta aloittanut metsänhoitaja Juha Ukkola on saanut todeta, kuinka suuri merkitys metsänhoitoyhdistyksellä on puukaupan sujuvuudelle. Ukkolan mukaan heistä yli 90 prosenttia on pysynyt jäsenin. » Sulan maan aikaan harrastuksina metsästys, kalastus ja melonta. Sodankylän metsiä on 70-luvulta alkaen uudistettu Lapin lain ja kemeran varoilla tuottaviksi nuoriksi metsiksi. Toiminnanjohtajan pitää osata monenlaista, ja se vastaa paremmin koulutusta kuin ostomiehen työ. Noin sata metsänomistajaa teettää oman metsäveroilmoituksensa yhdistyksellä. Toiminnanjohtaja Juha Ukkola toivoo, että uudet palvelut, kuten Metsäselain houkuttelisivat nuoria metsänomistajia omaan metsään.. Aika on yhdistyksellekin haasteellinen, joten työtä riittää eikä vain vanhaan voi turvautua. HELMIKUUTA 2016 . ”Yhdistyksen korjuupalvelun merkitys on huonon kysynnän aikana korostunut. Sodankylässä jäsenmaksun suuruus vaihtelee metsähehtaarien mukaan 40 eurosta 160 euroon. AJASSA 6 18. Jäsenkatoa ei tullut Alueen metsänomistajat ovat ymmärtäneet yhdistyksen tärkeyden. Uusia haasteita Metsänhoitoyhdistyksen toiminnanjohtajaksi Ukkola hakeutui, koska halusi työssään uusia haasteita. Kun etenkin ensiharvennuskohteiden kysyntä on heikkoa koko pitäjässä, on kunnan kaukaisimmista kohteista puun myyminen pystykaupalla vaikeaa. ”Metsäselain on kätevä, sillä sen avulla metsässä liikkuessa näkee missä on ja samalla voi tarkastella kunkin alueen kuviotietoja.” Karttapohjaksi saa myös ilmakuvan, mikä tuo uudenlaisen ulottuvuuden tavanomaisiin karttaohjelmiin verrattuna. Uutena ilmaisena palveluna jäsenille on tarjolla Metsäselain, joka on älypuhelimeen ladattava ohjelma. Sen välityksellä ostajien hylkimätkin kohteet on saatu korjattua ja puut myytyä”, Ukkola kertoo
Niistä yhtiö maksaa 5–7 euroa yli kuitupuun kantohinnan. Puunmyyjien menetykset eivät silti kohoa pelätyn suuruisiksi. 50 euroa 15–18 n. Täysihintaisen tukin vähimmäisläpimitta nostettiin 18 senttiin. 25 euroa UUSI yli 18 n. Muista myös Tapion painetut julkaisut! www.tapionkauppa.fi Maastotaulukot www.tapio.fi/maastotaulukot MIKKO RIIKILÄ SAHAYHTIÖ Kuhmo Oy otti tämän vuoden alussa käyttöön uuden hintaluokan täyshintaisten ja pikkutukkien väliin. ”Muutos ei ole dramaattinen, kun sen laskee euroina.” ”Ei suuri muutos” Muun muassa Kuusamossa toimivan sahayhtiö Pölkky Oy:n metsäpäällikkö Hannu Virranniemi ei näe Kuhmon uutta hinnoittelutapaa merkittävänä muutoksena. 43 euroa 8–15 n. Täysihintaisen tukin on tulevaisuudessa oltava entistä järeämpää, jos Kuhmo Oy:n esimerkki hinnoittelusta yleistyy. 50 euroa 8–15 cm n. Voittajavajan seinän rimoitusta raati piti nokkelana.. Latvaläpimitalla 14,5 senttiä hinta putoaa 28 euroon. Esimerkiksi Kuhmon halpuuttamien 15–18-senttisten tukkien osuus puukaupoissa kohoaa usein 30 prosenttiin. Myös lyhimmillä, alle 43 desimetrin tukin mitoilla on suuri vaikutus tukkikertymään Kainuun lyhyenlännissä metsissä. NRO 3 FA KTA O I KA I S U Maastotaulukoiden digitaalinen aikakausi UUTTA! Tapion huippusuositut Hyvän metsänhoidon suositukset – MAASTOTAULUKOT ovat nyt saatavilla mobiilisti! Pidä keskeisin metsätieto aina mukanasi. Sahauksen kannattavuus alkaa parantua, kun tukkien läpimitta ylittää 18 senttiä. Kuhmon tukin hinnoittelu (latvaläpimitan mukaan) VANHA yli 15 cm n. HELMIKUUTA 2016 . Tukin vähimmäismittojen muutokset huolettavat erityisesti metsäsijoittajia, joista monet ovat ostaneet satoja, jopa tuhansia hehtaareita UPM:n entisiä metsiä. Kuhmo Oy:n metsäpäällikkö Juhani Pääkkönen perustelee uutta hinnoittelua tarpeella parantaa sahauksen kannattavuutta. ”Kun tukki on 15-senttinen, sen kantohinta on 50 euroa. ”Voittajan valinnassa kiinKaupunkipuuvaja sai mallin Urbaani puuvaja -kuvakilpailun voittaja löytyi Kirkkonummelta. ”Olemme iät ajat hinnoitelleet tukit läpimittojen mukaan. Pystykaupoissa Kuhmo käyttää myös runkohinnoittelua. Osa näistä oli visuaalisesti kaupunkiympäristöön sopivia, osa taas edusti perinteistä liiterimallia. ”Ratkaisevaa puun myyjille on leimikoilta saatava kokonaiskauppahinta.” Hänen mukaansa tukin 15 sentin läpimittaraja on keinotekoinen. Mitä alemmas se putoaa, sitä tuskaisemmaksi metsän ostolainojen takaisinmaksu käy. Tukkiprosentti on suoraan verrannollinen puun myyjän saamiin tuloihin. Kuvakilpailuun osallistuneet valokuvat toimivat pohjamateriaalina tämän kevään suunnittelukilpailussa, jossa Aalto-yliopiston arkkitehtiopiskelijat kehittävät uudenlaista urbaania puuvajaa. Väärä nimi Edellisen Metsälehden juttuun ”Kuskille saa soittaa” oli toimituksessa livahtanut väärä nimi kuvan alle. ”Meidän on toimitettava sahoille sellaisia tukkeja kuin ne haluavat”, korostaa Harvestian toimitusjohtaja Pekka Kauranen. Pienemmillä tukeilla on huono käyttösuhde, laatujakauma ja työn tuottavuus.” Pääkkösen mukaan puun myyjät ovat ottaneet uuden hinnoittelutavan vastaan rauhallisesti. AJASSA 7 18. Järeistä tukeista maksetaan parempaa hintaa.” Yksityiskohtaisesti Virranniemi ei Pölkyn hinnoittelua avaa. 15-senttisen tukin hinta on liian korkea sen jalostusarvoon nähden.” Myös puunhankintayhtiö Harvestia on muuttanut Kainuussa tukkien mittoja.Lyhimpiä, alle 43 desimetrin tukkeja tehdään aiempaa vähemmän. Useissa vajoissa oli hyödynnetty kierrätysmateriaaleja kuten kuormalavoja. Voittajaksi valittiin kirkkonummelainen puuvaja, jonka urbaaniutta, muunneltavuutta ja innovatiivisuutta kilpailun raati kiitteli. Kuvassa on Ponsse-lippiksessä konekuski Riku Karhu, ei korjuuesimies Niko Pettinen. Parannettavaakin löytyi. Niiden kantohintaa on alennettu 15 prosenttia, siis noin 43 euroa, jos ”oikeiden” tukkien kantohinta on 50 euroa. Kainuusta Harvestia toimittaa tukkeja muun muassa itävaltalaisen Binderholz-yhtiön omistukseen siirtyneille Lieksan ja Nurmeksen sahoille. Dynaamiset taulukot ja laskurit sekä havainnolliset kuvaesimerkittuovat maastotaulukoihin aivan uuden ulottuvuuden. M ik ko R iik ilä JUSSI COLLIN HELSINGIN seudun ympäristöpalveluiden (HSY) järjestämä Urbaani puuvaja -kuvakilpailu on ratkennut. Sijoittajat huolissaan Alueen metsänhoitoyhdistyksissä muutoksesta ei olla yhtä innoissaan. Vajojen urbaaniudessa oli raadin mukaan suuria eroja. Lisäksi Kuhmo ostaa mäntyja kuusiparrua aina kahdeksan sentin latvaläpimittaan ja 31 desimetrin vähimmäispituuteen asti. Männyllä tukkien vähimmäispituus on 40 desimetriä ja kuusella 49 desimetriä. Kuhmo nokitti tukkimittaa ensimmäisenä Sahayhtiö nostaa täyshintaisen tukin latvaläpimitan 18 senttiin. Väliluokkaan menevät mäntyja kuusitukit, joiden latvaläpimitta on 15 ja 18 sentin välillä ja vähimmäispituus 34 desimetriä. nitettiin puun kuivumisen lisäksi huomiota muun muassa puuvajan sopivuuteen pienille kaupunkitonteille, kaupunkiin sopivaan ulkonäköön sekä rakenteen muunneltavuuteen ja kekseliäisyyteen”, energia-asiantuntija Teemu Kettunen HSY:stä kertoo. Vajan pitkulainen muoto antaa mahdollisuuden hyödyntää sitä tontin rajalla näköesteenä, etuseinän rimoitus on nokkela käytön kannalta ja ulkoasun voi muuttaa lähirakennuksiin sopivaksi, raati arvioi. Kisassa etsittiin esimerkkejä toimivista puunsäilytysratkaisuista, kuvia saatiin 33 erilaisesta puuvajasta. 25 euroa ”Tämä vastaa paremmin erikokoisten tukkien jalostusarvoa. Esimerkiksi klapit voisi suojata paremmin
Hygieniatuotteissa sellun kulutus kasvaa yli kolmen prosentin vuosivauhtia. 5 016 (4 970) 2 008 (2008) 10 138 (9 868) liikevaihto, milj. Asiantuntijan mukaan turhaan. Etenkin Pohjois-Amerikassa on lukuisia yli 40 vuotta vanhoja soodakattiloita, jotka ovat tulossa käyttöikänsä päähän. Yhdessä ne tarkoittavat puoTurhaa huolta sellusta Havusellun hinnan taittuminen ei kampita tehdashankkeita. ”Sellu on sijoittajille mielenkiintoinen alue edelleen. ”Meidän toiminnassa tähdätään 2050-luvulle saakka. ”Kierrätyskuidun niukkuus on eniten markkinasellun kysyntää tukeva tekijä. ”Suomen puunhinta on maailman keskiarvon yläpuolella, mutta ei kaikista kalleinta, ja osittain kompensoitavissa sivutuotteilla ja muulla jatkojalostuksella.” Sellun hinnannousun tasaantuminen on aiheuttanut ylimääräisiä sydämentykytyksiä herkimmille. MIKKO HÄYRYNEN PAPERIN vaikeudet luovat mielikuvaa, että metsäteollisuus tarpoo syvällä. ksu paikka investoida pitkäkuituselluun”, Teräs uskoo. Jako toiminee ilman jännitteitä niin kauan kuin tulos on kelvollinen. Lähinnä tekstiileihin käytettävän liukosellun kysyntä kasvaa vieläkin nopeammin, yli viiden prosentin vauhtia. Stora Enso teki tuloksensa etenkin Uruguayn sellutehtaalla ja suotuisilla valuuttakursseilla. Luvassa säädetään esimerkiksi tehtaan päästörajat. Tässä liiketoiminnassa on vaihteluita nyt niin kuin aina ennenkin. Vanhaa kapasiteettia korjataan ja muutetaan toisiin sellulaatuihin. Erityisesti Yhdysvalloissa ja Kiinassa tuotantoa onkin siirretty paperimassasta muihin sellulaatuihin. Markkinasellua ei tuoteta suoraan viereiselle paperitehtaalle, vaan myytäväksi. Yli puolet liikevaihdosta on sellua, ja osuus kasvaa Äänekosken tehtaan myötä, samoin sellunhintojen ailahtelun tuoma riski. Stora Enson omistus on enemmän Pohjanlahden tältä puolelta, mutta johto länsipuolelta. Tulosvauhti kiihtyy Tulosta syntyy Suurimpien metsäteollisuuskonsernien keskeiset tunnusluvut. ”Jos sitä kutsutaan investointibuumiksi, niin se on ainakin hetkeksi ohi”, Teräs arvioi. Uutta kapasiteettia tarvitaan lisää joskus vuoden 2020 tienoilla.” Sellun menekki irtoaa paperista Markkinasellun toimitukset kasvoivat viime vuonna kolmisen prosenttia. € 10 040 (10 213) 10 138 (9 868) 5 016 (4 970) 2 008 (2008) tulos ennen veroja, milj. ”Suomi on silti moneen muuhun maahan verrattuna . Sellun kustannuksista puu on isoin palanen. Ekonomistit ennustavat, että euro pysyy lähivuodet dollariin nähden aliarvostettuna, mikä koituu eurohintaisten tuottajien eduksi. Stora Enso on tehnyt kuusi peräkkäistä plusmerkkistä vuotta, UPM ja Metsä Group kolme. Valuutalla on väliä 2014 2015 2016 M ar tt i K ai n u la in en / Le h ti ku va MIKKO HÄYRYNEN H avusellun hinnannousun taittuminen on nostanut analyytikot varpailleen ja ravisuttanut metsäyhtiöiden pörssikursseja. € 10 040 (10 213) 9,3 (6,6) 8,3 (3,9) 10,6 (6,8) tulosprosentti 8,1 (1,2) henkilöstö 25 680 (27 200) 19 578 (20 414) 9 599 (10 410) 2 601 (3 111). UPM sai viime vuonna monet investointinsa tuottovaiheeseen. Kun kirjoitusja painopaperin kulutus vähenee, vähenee myös kierrätyskuidun kertymä, ja sitä pitää korvata ensikuidulla.” Lisää, mutta annosteltuna Dollarin vahvuus tai heikkous vaikuttaa eniten sellun hintaan. Kiitos kipeidenkin päätösten, totuus on toisenlainen. € 814 (120) 1 075 (667) 468 (330) 167 (78) tulosprosentti 8,1 (1,2) 10,6 (6,8) 9,3 (6,6) 8,3 (3,9) omavaraisuusaste, % 44,6 (40,8) 56 (52,7) 43 (37,9) 46,5 (39,2) henkilöstö 25 680 (27 200) 19 578 (20 414) 9 599 (10 410) 2 601 (3 111) FAKTA len miljoonan tonnin kulutuksen kasvua vuodessa. Maailman paperintuotannon ja -kulutuksen kasvu oli nollan ja prosentin väliltä. Säikyimmät ovat säpsähtäneet, että siinä meni Kemijärvelle ja Kuopioon kaavaillut sellutehtaat. Tuloksissa ovat mukana kertaluonteiset erät. NRO 3 600 700 800 900 1000 USD EUR Lähde: Foex Indexes Oy Havusellun euroja dollarihinnat kahden viime vuoden ajalta. Brasilian ja Venäjän valuutat ovat laskeneet dollariin verrattuna vielä enemmän kuin euro, ja niille sellu on hyvin kannattava tuote. Hetkelliset markkinaheilahtelut eivät vaikuta suunnitelmiin.” Finnpulpin ympäristövaikutusten arviointi valmistui joulukuussa, ja siinä kului sijoittajien rahaa useita miljoonia euroja. Maailmalla on paljon vanhoja sellutehtaita, joiden sulkeminen parantaa markkinatasapainoa. ”Hinnallisesti parempia jaksoja on ollut, ja halpenemisesta huolimatta sellu on pitänyt hintansa paremmin kuin moni muu raaka-aine.” Havusellun tonnihinta on laskenut vuodessa noin sata dollaria, mutta dollarin vahvistumisen vuoksi useimmilla muilla valuutta-alueilla hinta on pysynyt lähes ennallaan. UPM on lyönyt rumpua biopolttoaineistaan, mutta suomalaista metsäyhtiöistä UPM on edelleen eniten paperiyhtiö. Investointibuumi toistaiseksi ohi Sellukapasiteettia on rakenteilla enemmän kuin markkinat jaksavat lähivuosina sulattaa. Seuraava etappi on ympäristölupa, jota haetaan tänä vuonna. HELMIKUUTA 2016 . Hän ei ole kokenut erityistä sellubuumia, joten ei ole myöskään buumia, joka olisi taittunut. Stora Enso UPM Metsä Group Metsä Board 2015 (suluissa 2014) liikevaihto, milj. Kiinassa on suljettu saastuttavia olkija ruokosellutehtaita, mikä on tehnyt tilaa puupohjaiselle sellulle. Sen kysyntää ylläpitävät monet paperin menekistä riippumattomat seikat. Kuopio-hankkeen takana olevan Finnpulpin toimitusjohtaja Martti Fredrikson ei usko, että tunnelman muutos vaikuttaisi tehtaan toteutumiseen. AJASSA 8 18. Kuilun partaalta noussut Metsä Group ei ole paperiyhtiö juuri ollenkaan. Hintabuumi, jota ei ollut Metsäteollisuustuotteiden hintaseurantoja ylläpitävän Foex Indexes Oy:n selluasiantuntija Timo Teräs on seurannut sellumarkkinoita 1970-luvun alusta saakka. Konsernin kartonkiyhtiö Metsä Board on kiinni oikeassa trendissä, globalisaatiossa ja pakkaamisen kasvussa
VALTTERI SKYTTÄ SUOMEN metsiä hakataan edelleen perinteisin mallein. Lapissa suurin osa jatkuvasta kasvatuksesta tapahtuu kuitenkin muualla kuin yksityismetsissä, pääasiassa Metsähallituksen hallinnoimilla valtion mailla. Blom Kartta Oy Pasilanraitio 5 00240 Helsinki Puh 010 322 8940 Email: info.?@blomasa.com blomkartta.. Yksi jatkuvan kasvatuksen kompastuskivistä on hintataso, sillä siihen tähtäävissä leimikoissa puiden hinnat jäävät Jatkuva kasvatus on yhä vähäistä Uuden metsälain toinenkaan vuosi ei tuonut merkittävää lisäystä poimintaja pienaukkohakkuisiin. Ota yhteyttä niin laajennamme maailmaasi. Metsäammattilaisilla on asiassa suuri rooli. Blom on Suomen johtava ilmakuvaaja ja metsien inventointipalvelujen tuottaja. Luotettava. Jatkuvassa kasvatuksessa metsään luodaan eri-ikäistä puustoa poimintaja pienaukkohakkuilla . Blom. Lakimuutoksen aikaisen kiinnostuksen perusteella oletin jatkuvan kasvatuksen hakkuuosuuden nousevan 3–5 prosentin tasolle”, sanoo Metsäkeskuksen kaakkoisen alueen elinkeinopäällikkö Pekka Vainikka. Haluatko tarkkaa tietoa siitä, missä metsät vaativat käsittelyä tai puusto on hakkuukypsää. Tasaikäisrakenteisessa kasvatuksessa metsäalue kasvaa samaa tahtia taimikosta tukkipuustoksi, joka kaadetaan avotai siemenpuuhakkuulla. Yksityismetsissä jatkuvaa kasvatusta harrastettiin innokkaimmin Kainuussa, Päijät-Hämeessä ja Pirkanmaalla. Metsäkeskukseen saapuneiden metsänkäyttöilmoitusten perusteella alle prosentti vuoden 2015 hakkuuaikomuksista tähtäsi metsän jatkuvaan kasvatukseen. Jatkuva kasvatus eli poimintaja pienaukkohakkuut eivät ole siis kahdessa vuodessa lyöneet itseään läpi. usein harvennushakkuun tasolle, kun korjuukustannukset nousevat perinteistä avohakkuuta korkeammiksi. ”Odotusarvo jatkuvan kasvatuksen hakkuille oli suurempi, määrät ovat jääneet yllättävän alhaisiksi. Suomen metsiä on vuosikymmeniä hoidettu ja hakattu tasaikäisrakenteisen metsän mallilla. Suurin osa Suomen metsistä kasvaa yhä tasaikäisrakenteisina. Lapissa jatkuvan kasvatuksen osuus ilmoituksista oli 2,4 prosenttia ja Kainuussa 1,2 prosenttia. AJASSA 9 18. ”Vaikka jatkuvan kasvatuksen hakkuumäärät ovat olleet pieniä, niitä tehdään silti tasaisesti. 040 5410 295 Osaava. ”Metsäammattilaisemme ovat saaneet vanhojen hakkuumallien mukaisen opin, jossa jatkuva kasvatus oli kiellettyjen listalla. 5–10 vuoden kuluttua olemme viisaampia”, Pekka Vainikka sanoo. Metsänomistajan orastava kiinnostus jatkuvaan kasvatukseen hyytyy, kun avohakkuun ja poimintaja pienaukkohakkuun kantohintaero selviää. Kokemuksia tarvitaan Vainikan mukaan on monta syytä, miksi kiinnostus jatkuvaan kasvatukseen ei ole näkynyt käytännön tasolla. Lasse Turunen, p. Lapissa yleisintä Eniten jatkuvan kasvatuksen hakkuuaikomuksia oli viime vuonna pohjoisessa. Vähiten jatkuvan kasvatuksen hakkuita osuus, % pinta-ala, ha Pohjois-Savo 0,2 131 Etelä-Savo 0,3 149 Keski-Suomi 0,3 169 Keski-Pohjanmaa 0,5 50 Etelä-Pohjanmaa 0,5 114 Eniten jatkuvan kasvatuksen hakkuita osuus, % pinta-ala, ha Lappi 2,4 1 966 Kainuu 1,2 640 Päijät-Häme 1,1 159 Uusimaa 1 179 Pirkanmaa 1 338 Koko maa 0,9 5 171 Eniten jatkuvan kasvatuksen hakkuita, yksityismetsät: Hyrynsalmi (Kainuu) poimintahakkuita 107 hehtaaria (8,9% hakkuista), Rovaniemi (Lappi) pienaukkohakkuita 52 hehtaaria (0,8% hakkuista) Eniten jatkuvan kasvatuksen hakkuita, kaikki metsät: Kittilä (Lappi) poimintaja pienaukkohakkuita 500 hehtaaria (8,1% hakkuista) Lähde: Suomen metsäkeskus, hakkuutapatilasto 2015 Kittilä jatkuvan kasvatuksen ykkösalue Tasa ja eri Uusi metsälaki on sallinut kahden vuoden ajan metsän eri-ikäisrakenteisen eli jatkuvan kasvatuksen. Kokemusta ei ole.” Vainikan mukaan ammattilaisten varovaisuus on ymmärrettävää, sillä metsäntutkimus ei vielä pysty tarjoamaan täysin kattavaa tietoa jatkuvan kasvatuksen kannattavuudesta ja edellytyksistä. Joustava. E rk ki O ks an en / Lu ke. Tuoreilla ilmakuvilla ja inventointiaineistoilla autamme sinua tehostamaan toimintaasi, saavuttamaan kustannussäästöjä ja varmistamaan laadukkaan lopputuloksen asiakkaillesi. Tiedätkö, mitä metsässä tapahtuu. Metsälain uudistamisen aikaan kyselyt osoittivat, että jatkuva kasvatus kiinnosti niin metsänomistajia kuin metsäammattilaisia. 050 491 5180 Mikko Salonen, p. Lukema oli sama myös toissa vuonna, jolloin uusi metsälaki mahdollisti ensimmäistä kertaa uudet metsänkäsittelytavat. HELMIKUUTA 2016 . Jos tällaisesta metsästä käydään taivuttamaan eri-ikäisrakenteista eli jatkuvan kasvatuksen mukaista, aikaa menee vuosikymmeniä. NRO 3 Ovatko ilmakuvasi vanhoja ja epäselviä. Ilmakuvaamme vuosittain kymmeniä tuhansia neliökilometrejä metsäalan ortokuvaja inventointitarpeisiin
Uuden metsävaratiedon runkona on ilmasta tehdyn laserkeilauksen puustoja maastotieto, joka paikantuu sivultaan 16-metrisille ruuduille. Tuleva tietojärjestelmä kuvaa puustot kautta Suomen paikkaan sidottuina runkolukusarjoina – siis montako eri paksuista puuta hehtaaria kohti on. ”Tätä on jo kokeiltu UudenKohta louhitaan ISOA METSÄDATAA Luvassa on ilmiömäisen tarkkaa metsätietoa, kun eri lähteistä kertyvää tietovuorta aletaan hyödyntää ja jyvät seulotaan järjestykseen. Tietovuorten louhinta vaatii ymmärryksen ylittävää osaamista ja musertavaa tietojenkäsittelyvoimaa. Tämä tarjoaisi aidot edellytykset sähköiselle puukaupalle. Esimerkkejä Forest Big Datan käyttökohteista vaavavavaava K u va K u va K u vaavavavv K u v K u v aj a aj a aj a aj a aj aj aj a ajajjajja METSÄNHOITOPALVELUT PUUNKORJUUN JA METSÄNHOIDON TYÖMAASUUNNITTELU SÄHKÖINEN PUUKAUPPA ALUEELLISET HAKKUUMAHDOLLISUUDET. Ilmakeilauksin saadaan tieto puuston kokonaismäärästä, mutta puulajeittain luokiteltua runkolukusarjaa ei pystytä tuottamaan. Esimerkiksi hakkuukoneiden tuottamalla mittaustiedolla keilaustiedon tulkintaa voidaan tarkentaa. Joka puusta on tarvittu vähintään läpimittatieto, kuten ammoin pystymittauksissa. Rajala Stora Ensosta. Puhutaan datafuusioista ja Euroopan avaruusjärjestön osallistumisesta. Verkkotietosanakirja Wikipedia määrittelee sen seuraavasti: ”Big data on erittäin suurten, järjestelemättömien, jatkuvasti lisääntyvien tietomassojen keräämistä, säilyttämistä, jakamista, etsimistä, analysointia sekä esittämistä tilastotiedettä ja tietotekniikkaa hyödyntäen.” Metsäsektorilla on pari vuotta työstetty kunnianhimoista Forest Big Data -hanketta, jolla mielitään metsästä karttuvien tietovuorien kimppuun. Niistä tulee tärkeä metsätiedon lähde”, Rajala ennustaa. AJASSA 10 18. ”Metsäkoneet ovat tulevaisuudessa ainoita, joiden on pakko liikkua metsissä. HELMIKUUTA 2016 . Perinteisesti runkolukusarja on edellyttänyt kalliita mittauksia. Lähteitä on lukuisia: metsänkäyttöilmoituksia, kemeratietoa, laserkeilauksia, satelliittikuvia, valtakunnan metsien inventointia ja omavalvontalappuja. Nykyisin niiden keräämää tietoa käytetään vain metsämaksujen perusteena. Aiemmin vähälle huomiolle jäänyt tietolähde voivat olla hakkuukoneet, jotka mittaavat joka päivä vähintään miljoona puuta. Tuloksia jo lähivuosina ”Olennaista on, että tiedon keruu, varastointi ja analysointi voidaan automatisoida”, sanoo tutkimusjohtaja Jarmo Hämäläinen Metsätehosta, metsäyhtiöiden ja Metsähallituksen yhteisestä tutkimuslaitoksesta. Maallikkokin tunnistaa tavoitteet. Suomen metsäkeskus on keilannut jo puolet Suomen metsistä, ja keilauskierros valmistuu vuosikymmenen loppuun. ”Tämä tieto on tutkimuksen huonoimmin hyödynnetty potentiaali”, korostaa kehitysjohtaja Pekka T. NRO 3 K u va aj a MIKKO RIIKILÄ, teksti ANNA BACK, kuvitus A vainsana on Big Data. Hakkuukoneet voitaisiin valjastaa keräämään monin verroin enemmänkin metsätietoa. Hyviä toiveita on saada tietoa myös puiden laadusta
Myös maastot ja tiestö hallintaan Joensuulainen Arbonaut-yhtiö on osana metsäistä Big Dataa kehittänyt metsämaiden kantavuuden arviointia ja luonut korjuuolosuhteiden viisiportaisen luokituksen. Myös metsänhoitoon saadaan nykyistä tarkempaa tietoa eri lähteitä yhdistellen. ”Näen että meidän roolinamme on viedä tulokset käytäntöön hyödyntämään sekä metsänomistajia että metsäalan toimijoita.” Monimuotoisen tietovuoren louhintaa ja jalostamisen menetelmiä pohditaan muun muassa Tampereen teknillisessä yliopistossa, Aalto-yliopistossa ja VTT:ssä. Puutavaran kuljetusten ohjaamiseen sekä metsätiestön kuntoarvioihin haetaan lisätehoa joukkoistamalla tiedonkeruuta. Kuvien tulkintakin voidaan automatisoida”, Hämäläinen kaavailee. Hanke on osa laajaa kansallista Data to Intelligence -ohjelmaa, jossa pyritään terästämään Suomen kilpailukykyä älykkäillä tietojenkäsittelyteknologioilla. ”Parivuotinen hanke on valmis ja tuloksia odotellaan viimeistään parin vuoden kuluttua”, toteaa Metsätehon Jarmo Hämäläinen. Jatkokin on varmennettu. Jatkossa istutuskone voi tuottaa tarkan paikkatiedon jokaiselle taimelle ja olosuhdetiedon sen kasvupaikalle. Myös hakkuukoneet voivat tuottaa tietoa tehtyjen puiden laadusta. Toimenpidekuvioita voitaisiin muokata tarpeen ja tilanteen mukaan puustotietojen tarkkuuden kärsimättä. Metsätoimijoiden lisäksi mukana ovat muun muassa metsäkonevalmistaja Ponsse ja metsätietoyrityksiä. Tuloksia nopeasti JÄRJESTELMÄ DYNAAMINEN METSÄSUUNNITTELU KATKONNAN OHJAUS METSÄKONEENKULJETTAJAA AVUSTAVAT JÄRJESTELMÄT JALOSTUSARVOPERUSTEINEN TUOTANNON OHJAUS. ”HAKKUUKONEIDEN TIETO ON TUTKIMUKSEN HUONOIMMIN HYÖDYNNETTY POTENTIAALI.” Hakkuukoneiden tuottamat puukartat tarkentaisivat osaltaan puustotietoja. METSÄTIEVERKKOJÄRJESTELMÄ DYNAAMINEN METSÄSUUNNITTELU FOREST BIG DATA kokosi metsäalan yhtiöt, konevalmistajat ja tietonikkarit yhteen alan terävimmän tutkijajoukon kanssa. AJASSA 11 18. Kartta kertoisi jää vien puiden sijainnin, runkojen muodon ja mitat sekä puustotunnukset. Puukartta opastaisi Todellinen harppaus tehdään, kun hakkuukoneisiin asennetaan puustoa maasta kuvaavat laserkeilaimet. NRO 3 maan metsissä”, Metsätehon erikoistutkija Tapio Räsänen kertoo. ”Puutavara-autot, metsäkoneita siirtävät lavettiautot ja metsäammattilaiset liikkuvat metsäteillä säännöllisesti, ja heidän kojelautakameransa voisivat kuvata tienäkymää. Rajala näkee, että puolueeton Metsäkeskus on luontevin taho karttuvan metsätiedon käsittelijäksi ja jakajaksi. Tätäkin on jo kokeiltu, ja laitteita alkaa olla tarjolla yhä edullisemmin. Suomessakaan muut toimialat eivät ole samanlaiseen ponnistukseen lähteneet. Stora Enson Pekka T. Tieto maalajista, korkeussuhteista ja kosteusindekseistä tarkentaisi metsänviljelyn suunnittelua. Esimerkiksi Ruotsissa ei vastaavaa metsäsektorin yhteistä kehittämishanketta ole vireillä. Tavoitteena on Forest Digiroad -tietokanta, josta esimerkiksi tieolot ja kääntöpaikkojen laatu selviävät. HELMIKUUTA 2016 . Hanke pääsi osaksi hallituksen kärkihankeohjelmaa, maaja metsätalousministeriön ”Puuta liikkeelle ja uusia tuotteita metsistä”. Kone keilaisi puustoa jokaiselta työpisteeltään. ”Tavoitteena on löytää yhteys ulkoisten tunnusten ja tukin todellisen laadun välille”, Räsänen toteaa. Tätä varten autojen kojelautakameroita ollaan valjastamassa tiedonkeruuseen. Karsimaterät saadaan havainnoimaan rungon oksikkuutta, ja hakkuukouraan asennettu kamera kuvaisi tukkien katkaisupinnat. Metsäkeskuksen metsätiedon palvelupäällikkönä toimivan Jorma Jyrkilän mukaan Metsäkeskus on hakenut Metsätieto ja sähköiset palvelut -hankkeelle kahden miljoonan euron kärkihankerahoitusta. Toisaalta metsänviljelyssä ja taimikonhoidossa karttuu tietoa taimimääristä. Lähtökohtina ovat maastomallit, maaperä-, puustoja ojitustiedot, myöhemmin myös sademäärä ja muut muuttuvat olosuhdetiedot. Metsäväen ison datan hanke on ainutlaatuinen. Puun laatuakin voidaan ehkä ennustaa, jos sahojen tekemän tukkien läpivalaisussa kerätty tieto onnistutaan palauttamaan tukkien kasvupaikalle laserkeilausaineistojen tulkinnan tueksi. ”Samalla voitaisiin kehittää kuljettajaa sekä harvennusvoimakkuudessa että poistettavien puiden valinnassa opastava järjestelmä”, Rajala ennustaa. Rahaa ei vielä ole myönnetty. Keilainkuvia yhdistäen muodostuisi puukartta harvennettavalta metsikkökuviolta. Entistä tarkempi, 16 metrin hiloille kohdennettu metsävaratieto mahdollistaisi aidosti dynaamisen metsäsuunnittelun
Ensiharvennus Hankintahinnat 58,05 . 43,18 . 14,76 . 13,89 . Seikun saha sijaitsee keskellä Porin kaupunkia. 28,65 . 16,57 . 28,31 . 54,49 . Kaikki eivät enää ajattele, että leipätehdas koliskoon, sillä harvalla on sahaan omaa kytköstä. 14,84 . ”Äärimmäisen kallista, mutta pitemmän päälle erinomainen ratkaisu”, sahanjohtaja Matti Nordberg myhäilee. 28,14 . 36,80 . 28,55 . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 54,74 . 15,25 . 17,89 . 19,56 . 14,58 . 23,71 . Uudistushakkuu 55,16 . Ensiharvennus 11,29 . 20,47 . 29,98 . 37,22 . 41,26 . 23,78 . 14,87 . 16,00 . HELMIKUUTA 2016 . 24,95 . Harvennushakkuu 45,99 . 21,65 . 15,23 . Harvennushakkuu 47,58 . 13,90 . 35,93 . Hankintahinnat 57,27 . 17,85 . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 52,86 . Se on kuljettimien kolinaa ja tukkilajittelun jymähtelyä, mutta ei juurikaan terien ulvontaa, sillä itse sahaus tapahtuu rakennuksen sisällä. 14,62 . 53,53 . Ensiharvennus 37,09 . 51,88 . ”Siihen saumaan pääsimme kiinni. 46,20 . 55,50 . 54,84 . Kiinan veto koskee nimenomaan kuusisahatavaraa. MIKKO HÄYRYNEN VIEREISESSÄ jutussa esitelty Seikun saha on 80-prosenttisesti vientisaha. 47,22 . Kiina on sen suurin vientimaa, sitten tulevat kotimaa ja Ranska. 10,58 . 29,33 . 27,12 . 16,97 . 21,81 . 10,77 . Maksukyvyn äärellä Puustamaksukyky koostuu monesta asiasta, kuten sahan tukinlajittelulinjan betonilokeroista. 11,10 . 54,98 . 52,67 . nousussa . Ensiharvennus 11,31 . nousussa . Hankintahinnat 55,53 . Harvennushakkuu 44,54 . 14,81 . 16,71 . 35,14 . 14,78 . 14,11 . nousussa . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 52,99 . 45,87 . 20,00 . 54,68 . 20,74 . 35,77 . 15,88 . 16,84 . 27,94 . 9,94 . 16,34 . 43,00 . 40,69 . 55,16 . nousussa . Kiina on maailman suurin huonekaluvalmistaja, ja muutama vuosi sitten siellä kiellettiin mdf-levyn käyttö lastenhuoneiden kalusteissa mahdollisten terveyshaittojen vuoksi. 24,64 . kaattia. AJASSA 12 18. 20,87 . Kiina on yllättävänkin ympäristötietoinen markkina ollakseen matalan elintason maa. 17,85 . 47,04 . 14,39 . 42,74 . 44,64 . 17,00 . NRO 3 10,6 miljoonaa kuutiota Havusahatavaran tuotanto Suomessa vuonna 2015. Betonilokeroiden lisäksi melua vaimentaa se, että kovimmat melupaikat ovat rakennuksen sisällä ja perinteisen kolisevan kiramon eli tukinnostajan sijalla on pehmeä-äänisempi ruuvikiramo. Kiinassa sahatavaralta edellytetään serti. ETELÄ-SUOMI . 20,34 . 17,32 . 23,79 . 16,28 . Uudistushakkuu 56,43 . Harvennushakkuu 47,23 . 22,97 . 11,25 . ETELÄ-POHJANMAA . Uusi lajittelulinja on yllättävän hiljainen. Syitä panostukselle oli monia, mutta mikään ei yksin todista investointia kannattavaksi. 22,68 . 42,04 . 20,90 . Huonekalupuuna mänty ei ole saanut samaa nostetta, koska ennemmin tai myöhemmin männyn oksat alkavat näkyä maalin alta. 15,12 . MIKKO HÄYRYNEN, teksti ja kuva P orissa UPM:n Seikun sahalla hiljattain käyttöönotettu tukkien lajittelulinja ei entiseen tapaan jymäyttele tukkeja lokeroiden metallikarikoita vasten, vaan pudottelee betonilokeroihin. 51,33 . 27,29 . 17,14 . 22,10 . KYMI-SAVO . 15,09 . Sahat ovat usein vanhaa perua vesistöjen äärellä, ja kesäilloissa työn ääni kiirii kauas. 54,15 . 57,47 . 31,20 . Uudistushakkuu 54,71 . 10,80 . Tavara menee huonekaluvalmistajille”, sahanjohtaja Matti Nordberg sanoo. 15,09 . 28,23 . FSC on mielletty ympäristötietoisten länsimarkkinoiden sertifikaatiksi. 46,10 . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 53,91 . Lähde: Metsäteollisuus ry P U U KAU P PA Raakapuun hintatilastot, viikkojen 3–6 keskiarvo KOKO MAA . PEFC-merkki käy, mutta FSC:n paino on nousussa. 18,31 . 47,45 . 23,59 . Ympäristötietoinen Kiina. 16,89 . Nordbergin mukaan sitä kysytään entistä enemmän myös Itä-Euroopassa, missä Ikealla on tuotantoa. Hankintahinnat 52,82 . Uudistushakkuu 54,53 . 15,19 . 22,95
22,89 . 27,67 . 27,89 . Kokemäenjoen toiselle puolelle rakennetaan asutusta ja vastarannalle kuuluvan melun raja on tiukentunut. 14,62 . Tukkikenttä voidaan täyttää tiiviimmin, jolloin sahalla on enemmän puskurivarastoa häiriöiden varalta. Kohti tehdasmittausta Lajittelulinja on entistä nopeampi, ja suurin osa tukkisumasta voidaan purkaa suoraan autosta linjalle, jolloin kentälle purun työvaihe jää pois. 15,76 . Harvennushakkuu 46,43 . Uudistushakkuu 50,77 . 44,55 . Hankintahinnat 55,10 . Kauempana kylältä olevat sahat saanevat kolista rauhassa vielä pitkään. 19,46 . 28,24 . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat Uudistushakkuu Harvennushakkuu Ensiharvennus Hankintahinnat Ostomäärät viikolla 6 metsäkeskuksittain Metsäkeskus Määrä m 3 Etelärannikko 17 229 Pohjanmaa 22 205 Lounais-Suomi 46 116 Häme-Uusimaa 54 981 Kaakkois-Suomi 63 101 Pirkanmaa 48 882 Etelä-Savo 73 209 Metsäkeskus Määrä m 3 Etelä-Pohjanmaa 38 449 Keski-Suomi 72 044 Pohjois-Savo 41 795 Pohjois-Karjala 41 869 Kainuu 14 709 Pohjois-Pohjanmaa 36 220 Lappi 42 437 Koivutukki Mäntytukki Kuusitukki Kuusikuitu Mäntykuitu Koivukuitu 2012 2013 2014 2015 2016 viikot 1–6, 2016 2014 Koko maan viikko-ostojen määrä Miljoonaa m³ €/m³ 1–2 10 15 20 25 30 35 40 45 50 vko 2015 0,3 0,6 0,9 1,2 1,5 Kantohintojen kehitys Keski-Suomessa 10 20 30 40 50 60 Luonnonvarakeskuksen hintatilaston tiedot tulevat Metsäteollisuus ry:ltä ja kattavat noin 90 prosenttia yksityismetsistä ostetusta puusta. 21,86 . 23,63 . Hankintahinnat 54,05 . 51,65 . 53,23 . 45 50 ETELÄSUOMI KYMISAVO SAVOKARJALA KESKISUOMI ETELÄPOHJANMAA KAINUUPOHJANMAA LAPPI 613 249 m3 Puun ostomäärä koko maassa viikolla 6 Betonilokeroiden ennakoidaan yleistyvän isoilla sahoilla ja asutuksen lähellä, sillä ympäristölupien melurajojen kiristämiseen on ainakin tekniset perusteet. 17,14 . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 48,99 . Helpompia tukkinippuja Aikaisempi lajittelulinja oli 45 vuotta vanha ja käyttöikänsä päässä. 53,85 . Investointi ei vaikuta puunkäyttöön. 54,16 . ”Etenkin hankintaja käteiskauppapuuta tullaan siirtämään tehdasmittaukseen ja vähentämään tienvarsimittausta”, aluejohtaja Tero Nieminen sanoo. SAVO-KARJALA . 26,1 . Hinnat eivät sisällä arvonlisäveroa. 16,49 . nousussa . Lajittelulinjan uudistuksen jälkeen UPM:llä ei ole menossa merkittäviä kotimaan mekaanisen puunjalostuksen panostuksia. Voisi ajatella, että tehokkuusinvestoinnin tuoma hyöty kuuluu yksin investoijalle, mutta se leviää moneen suuntaan – pikkuisen kantohintoihin, lopputuotteeseen, palkkoihin. Uudistushakkuu 53,99 . Investointi parantaa rahtusen tehokkuutta, sillä tukit asettuvat tasapäisiksi nipuiksi, jolloin ne ovat pyöräkuormaajalle helpompia käsiteltäviä. Vanhassa systeemissä jokainen lokeroon putoava tukki täräytti paitsi lokeroa, myös tukkilinjaa. 43,69 . 44,93 . 17,08 . 48,96 . AJASSA 13 18. 10,10 . 11,74 . 17,12 . 53,00 . 14,05 . 10,80 . Seikun sahan hankinta-aluetta ovat Satakunta sekä lähialueet Varsinais-Suomesta ja Pirkanmaalta. 14,27 . Uudelle lajittelulinjalle ennakoidaan pitempää ikää, sillä lokerot ja linja eivät enää ole kiinni toisissaan. 52,15 . 15,30 . Harvennushakkuu 45,71 . nousussa . ”Valmius ostaa hankintapuuta paranee.” Jokaisen linjassa menevän tukin tiedot tallennetaan, ja tekniikan puolesta Seikun saha on valmis siirtymään tukkikohtaiseen laatuhinnoitteluun vaikka heti. 23,05 . 21,06 . Tilastossa on eritelty leimikkotyypit, ja mukana on myös tukkija kuitupuun väliin sijoittuva pikkutukki. KAINUU-POHJANMAA . 19,40 . Pienille sahoille investointi saattaa olla liian hintava. 15,25 . 17,31 . 40,74 . 16,98 . 27,73 . 15,25 . 22,03 . Ensiharvennus 11,94 . 12,85 . 21,10 . 42,16 . Toinen asia on, onko sille ns. 18,29 . 17,24 . Harvennushakkuu 43,87 . Uudistushakkuu 55,12 . Seikun saha käyttää yli 800 000 kuutiometriä kuusitukkia vuodessa. 29,40 . 22,35 . 46,71 . Ensiharvennus 35,00 . 41,51 . 14,70 . 44,63 . 15,30 . Kuusitukin hakkuumahdollisuudet eivät ole läheskään täyskäytössä, minkä perusteella voi olettaa, että puukaupoista neuvotellaan ostajan ehdoilla. 16,70 . 21,31 . 49,87 . 54,84 . 14,42 . Ostojen vähäisyyden vuoksi hintatiedoissa voi olla puutteita. 15,25 . NRO 3 KESKI-SUOMI . 35,98 . 13,34 . 28,33 . Äänekosken sellutehdas vaikuttaa kuitenkin siten, että puunhankintaa on tiivistettävä todennäköisesti koko Suomessa, myös Seikun sahan pääasiallisella hankinta-alueella. nousussa . Tekninen valmius puuerien erilliseen seurantaan ja tehdasmittaukseen paranee. laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 53,30 . 9,70 . LAPPI . HELMIKUUTA 2016 . 20,20 . Ensiharvennus Hankintahinnat 52,24 . Seikun sahan uusi tukinlajittelulinja pudottelee tukit betonilokeroihin. laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 52,20 . 39,99 . 29,78 . 13,39 . 10,52 . 35,00 . nousussa . 14,88 . Investointi tuo rahtusen enemmän tuottavuutta ja puustamaksukykyä, mutta ei pidä meteliä itsestään.. poliittinen tahto
Kun verrataan arvokasvua metsään sitoutuneeseen pääomaan eli metsämaan ja puuston arvoon, saadaan selville suhteellinen arvokasvu. Esimerkiksi tuhohyönteiset ja -sienet voivat laskea puuston arvoa nopeastikin. Runkojen paksuus ei jätä epäilyksen sijaa, kuusikko on uudistuskypsä. ”Jos tietää, että puusto on yli sadan vuoden ikäistä, kannattaa se uudistaa”, Tuominen sanoo. Huomioi järeys muuttuvat kuitupuista tukkipuiksi. Puuston arvo kasvaa varsinkin silloin, kun puut M E T S Ä S T Ä 14 M E TSÄ N H O I TO Uudista järeää Metsänuudistaminen perustuu puuston kokoon, mutta puuston ikäkin kannattaa tarkistaa. Laidunalueena olleiden metsien arvo taas ei välttämättä iän myötä juuri kasva, sillä neljäsosa puista on todennäköisesti lahoja. Joskus ulkonäkö kuitenkin pettää. Yksittäinen tuulenkaato näyttää juurikäävän lahottamalta ja kuusten rungoissa näkyy paikoin pihkavuotoa, mikä on Tuomisen mukaan merkki siitä, että puuta vaivaa jokin. Tuotto avuksi Yleisenä ohjenuorana Tuominen kehottaa miettimään, saako puustoon sitoutuneen rahasumman tuottamaan enemmän siten, että kasvattaa puustoa edelleen vai siten, että hakkaa puuston ja sijoittaa hakkuusta saadut rahat johonkin muuhun – ostaa esimerkiksi osakkeita tai lyhentää lainaa. Keski-Suomessa vastaava luku on 25– 30 ja Pohjois-Suomessa 22–26 senttimetriä. Metsän historian tunteminen helpottaa hänen mukaansa muutenkin uudistushakkuun ajankohdan päättämistä. Se kertoo, millaista tuottoa metsästä saa. Etelä-Suomessa kuusikko tulee suositusten mukaan uudistaa, kun sen keskiläpimitta on 26–32 senttimetriä. NRO 3 LIINA KJELLBERG, teksti JUHA METSO, kuvat J ykevät kuuset nousevat seinäja karhunsammalen peittämästä maasta pyhtääläisessä metsässä Kymenlaaksossa. Vilkaisu metsäsuunnitelmaan paljastaa sen kuitenkin noin sadan vuoden ikäiseksi. Varsinkin kuusikot muuttuvat Tuomisen mukaan vanhetessaan herkiksi erilaisille tuhonaiheuttajille. Katse latvuksiin Aina puuston arvo ei kasva. Männyllä vastaavat luvut ovat Etelä-Suomessa 22–32, Keski-Suomessa 22–28 ja Pohjois-Suomessa 21–27 senttimetriä, rauduskoivulla Etelä-Suomessa 27–32, Keski-Suomessa 26–30 ja Pohjois-Suomessa 21–23 senttimetriä. Lisäksi puiden vihreän latvuksen osuus on käynyt vähiin. Esimerkiksi alikasvoskuusikosta syntynyt kuusikko saattaa satavuotiaana näyttää huomattavasti ikäistään nuoremmalta. Pyhtääläisessä kuusikossa lähempi tarkastelu paljastaa, että uudistushakkuulla alkaa olla jo kiire. Taloudellisen tarkastelun lähtökohtana on metsän arvokasvu eli se, miten paljon puuston arvo muuttuu esimerkiksi vuodessa. Tapion Hyvän metsänhoidon suosituksissa on arvioitu, mikä puuston keskiläpimitan tulee uudistettaessa olla, jos metsän tuottovaatimus on kahdesta kolmeen prosenttia. Kuusikon vieressä oleva männikkö näyttää ensisilmäyksellä harvennusta kaipaavalta varttuneelta metsältä. Loppu on lähellä myös silloin, jos latvuksesta alkaa näkyä läpi”, Tuominen sanoo.. Se sijaitsee kuitenkin niin lähellä metsänomistajan taloa, että sillä on myös maisemallista arvoa”, sanoo metsänhoitoyhdistys Kymenlaakson metsäasiantuntija Terhi Tuominen. ”Kuusen pituudesta vähintään puolet pitäisi olla vihreää latvusta. Kun latvus muuttuu pyöreäksi ja alkaa muistuttaa avattua sateenvarjoa, on pituuskasvu päättynyt. ”Taloudellisessa mielessä kuusikko olisi voitu uudistaa jo parikymmentä vuotta sitten. hinnä huonosti kasvaneissa tai hoitamattomissa metsissä. Puuston ikää käytetään uudistamisperusteena läPuuston järeys on Terhi Tuomisen mukaan ensimmäinen asia, jota katsotaan, kun mietitään metsänuudistamista. HELMIKUUTA 2016 . Silloin metsä kannattaa uudistaa mahdollisimman nopeasti. Puuston järeys on hänen mukaansa ensimmäinen asia, jota katsotaan, kun mietitään, kannattaako metsää kasvattaa edelleen vai uudistaa. Mitä laadukkaampi puusto on ja mitä ravinteikkaammalla kasvupaikalla se kasvaa, sitä järeämmäksi se kannattaa kasvattaa. 18
Mieti, tuottaako metsän kasvu riittävästi. ”Oikea kohdevalinta vaikuttaa merkittävästi metsän pitkän aikavälin tuottoon”, Tuominen sanoo. Seuraavaksi uudistetaan vajaatuottoiset metsät, niiden jälkeen jo kasvunsa päättäneet metsät. Toisena jonossa ovat kohteet, joilla uusi puusto aiotaan osittain tai kokonaan perustaa uudistuskypsän puuston alle syntyneistä taimista. Jos taimet kasvavat liian suuriksi, katkeavat ne hakkuussa. Käytännössä se ei kuitenkaan kannata. Ensi vuonna summa voi kuitenkin olla jo 500 euroa pienempi. Pihkavuoto kielii, että kuusikossa ei ole kaikki kohdallaan. Älä viivyttele vajaatuottoisten metsien uudistamisessa. Kiireisimpiä ovat hänen mukaansa tuhoutumisvaarassa olevat kohteet. Tällaisia ovat esimerkiksi tuhohyönteisten tai -sienten vaivaamat metsät ja sellaiset metsät, joissa myrskyt ovat kaataneet puita. Jos siis tarvitsee kipeästi rahaa, kannattaa nuoret metsät hänen mukaansa pikemminkin myydä kokonaan kuin uudistushakata. ”Uudistuskypsästä metsästä voi Etelä-Suomessa parhaimmillaan saada 15 000 euroa hehtaarilta. Periaatteessa metsän voi siis uudistaa minkä ikäisenä tahansa. Huonokasvuisen tai liian harvan puuston uudistamista ei kannata viivytellä. Älä viivyttele Tarkista puuston ikä Tarkkaile puita Tee ylispuuhakkuu ajoissa. Tuhoalueet jonon kärkeen Uudista vajaatuottoinen Kun latvuksista alkaa näkyä läpi, on puiden kasvu päättynyt. Tee ylispuuhakkuu ajoissa. Ei rajoituksia Pari vuotta sitten voimaan tullut uusi metsälaki ei aseta uudistushakkuun ajoitukselle minkäänlaisia ehtoja. Katso latvuksiin tästä ovat vajaatuottoiset metsät tai sellaiset alueet, joilla puuntuotos on väärän puulajin tai liian harvassa kasvavan puuston takia pieni. NRO 3 Hän arvioi, että kuusikon arvo on tällä hetkellä noin 15 000 euroa hehtaarilta. METSÄSTÄ 15 18. Jos kaadettavien puiden alle syntyneet taimet kasvavat liian suuriksi, ne katkeavat hakkuussa. Tällöin kyseessä on ylispuuhakkuu. Uudista ajoissa. Uudista metsätuhoalueet nopeasti. Haapaa ei kuitenkaan yleensä kannata kasvattaa kovin järeäksi, sillä haapapuusta saa usein vain haapakuidun hinnan, vaikka puu olisi kuinka suurta”, Tuominen sanoo. Ensiharvennusikäisen metsän uudistushakkuu tuottaisi vain 2 500 euroa hehtaarilta”, Tuominen sanoo. Jos puut ovat yli satavuotiaita, ei niitä kannata enää kasvattaa, vaikkeivät ne yltäisikään tavoiteltuun järeyteen. ”Esimerkiksi heikkotuottoisille pelloille on usein syntynyt haavikko. Viimeisenä uudistamisvuoroon tulevat sellaiset metsät, jotka kasvavat edelleen, mutta joiden paras kasvu on takana. Tutustu metsän historiaan. Poikkeus ”KUUSEN PITUUDESTA VÄHINTÄÄN PUOLET PITÄISI OLLA VIHREÄÄ LATVUSTA.” Vinkit uudistushakkuuseen Ota hakkuun lähtökohdaksi puuston järeys. HELMIKUUTA 2016 . LIINA KJELLBERG JOS metsäpalstalla on useampi uudistuskypsä kuvio, kannattaa uudistamisjärjestys miettiä tarkasti, sanoo metsänhoitoyhdistys Kymenlaakson metsäasiantuntija Terhi Tuominen. Varsinkin kuusikot muuttuvat vanhetessaan herkiksi erilaisille tuhonaiheuttajille
Retkireittimme ei vienyt metsärajalle, mutta lähellä oltiin. Suunnittelimme viikon mittaisen retken kunnon erämaahan aikana, jolloin kuu ei kumota eikä päivä paista –kohteena Inarin Vätsäri. Vesistöjä on mahtavan Inarinjärven lisäksi varmaankin eniten Suomessa: isompia ja pienempiä järviä, lampia ja näiden välisiä laskujokia ja -puroja. Hakkuut tehtiin määrämittaharsintana ja puut uitettiin laskujokia pitkin Norjaan. Pääsyy oli varmaankin se, että napapiirin pohjoispuolelle on kotipaikoiltamme jonkin verran matkaa – Suomi on pitkä maa. Vätsäri – Erämaa järven takana). Lisäksi pimeää on täältäkin löytynyt loppuvuodesta aivan riittämiin, etenkin viime vuosina, kun kunnon talven tulo on entisestään viivästynyt joulun jälkeisiin aikoihin. Ennen lähtöä pitkän ajan sääennuste lupasi alueelle rapsakkaa 15–20 asteen pikkupakkasta ja pilvistä, joten luvassa oli hakemaamme talvikaamosta yllin kyllin. Vätsärin erämaa on erittäin rikkonaista maastoa. Norjan rajaa vasten maasto nousee ylängöksi ja on lähes pelkkää tunturikoivikkoa – se vähä, mitä siitä on 60-luvun tunturimittarintoukan (Epirrita autumnata) hyökkäyksen ja porojen laiduntamisen jäljiltä jäänyt jäljelle. Ostetut tukit oli savotoitava 15 vuoden aikana. Eron puustossa huomaa selvästi, kun katsoo poroaidan yli Norjan puolta. Poistumme metsään retken lähtöja päätepisteenä toimineelta Sanilan poMETSÄSTÄ Vätsärin erämaassa on käyty metsäsotiakin, mutta kaamoksen etsijälle alue on vertaansa vaille. Siellä käytiin yksi ensimmäisistä ”metsäsodista”, kun Inarinjärvestä Jäämereen laskevaan Paatsjokeen tehtiin Virtaniemessä 1987 silta ja sillasta pohjoiseen metsäautotiet Kessinkairan hakkuita varten. Alue on syrjässä ja huonojen kulkuyhteyksien takana, joten odotettavissa oli, ettemme retken aikana kohtaisi muita ihmisiä. Kessin alue hakattiin talvella 1929–30. Metsäinen puusto, lähinnä mäntyä, kasvaa vain ”HIENOVARAINEN, HITAASTI LISÄÄNTYVÄ JA VÄHENEVÄ KAAMOSVALO MUOTOILI KUVAUSKOHTEET KAUNIISTI ESIIN.” Pakkanen paukkui ja se näkyy myös kasvoista.. Kiistan jälkiselvittelyissä perustettiin 1991 Vätsärin erämaa-alue, kooltaan 1 550 neliökilometriä. HELMIKUUTA 2016 . Vätsärin metsäsota Alue tunnetaan paremmin Kessin–Vätsärin erämaana, ja etenkin Kessin nimi on metsäasioita pidemmän aikaa seuranneille hyvinkin tuttu. Tosin Vätsärin–Kessin metsiä oli hakattu jo paljon aiemmin: norjalais-englantilainen yhtiö Atif osti 1915 konsessiokauppana metsähallitukselta Inarin Paatsjoen vesistöalueelta kaksi miljoonaa tukkia. Vätsärin erämaa sijoittautuu Inarinjärven koillisja itäpuolelle, vasten Venäjän ja Norjan rajaa. Alueen kartta on kuin sininen tilkkutäkki. Noiden savotoiden jäljiltä Vätsäristä puuttuvat monin paikoin isot petäjät ja myös kelot, ne joutuivat metsäkämppien lämmityspuiksi (lähde: Tapio Tynys, toim. Lisäksi maat ovat erittäin kivikkoisia ja tunturit pääosin matalia, laakeita kumpareita. Ilmastomuutos näkyy Erämaa-alueen pohjoisosassa menee nykyinen männyn metsäraja. Alkaneena vuonna kaamospuute päätettiin korjata kertaheitolla kuntoon. kt rotilalta Kirakkajärven kylältä. NRO 3 ARI KOMULAINEN, teksti ja kuvat J J ostain syystä oikeat kaamosretket olivat jääneet niin minulta kuin monelta ystävältänikin tekemättä. 16 18. Hakkuusuunnitelma nosti luonnonsuojelijat takajaloilleen
Oli siis täysin oikein rauhoittaa alue nykyiseen luonnontilaan. etelän lämpöön ja aurinkoon. Sari Puranen tuulettaa onnistunutta retkeä sen päätepisteessä Sanilan porotilalla Kirakkajärvellä. Ja millaista valoa! Etenkin valokuvaajan silmään hienovarainen, hitaasti lisääntyvä ja vähenevä kaamosvalo muotoili kuvauskohteet erittäin kauniisti esiin. Taivasta valaisi iltayöstä lisäksi himmeä revontulikaari. Tuulipään rinteiden petäjistä näkee niiden olevan tyypillisiä ääriolosuhteiden puita. Alue on pinta-alaltaan 1 550 neliökilometriä. Aluetta hoitaa Metsähallitus.. Retkemme tuoman kokemuksen mukaan kannattaisi tehdä päinvastoin ja lähteä katsomaan, miltä kunnon kaamos näyttää. Se perustettiin erämaalain nojalla vuonna 1991. Ensimmäinen yö retkellä vietettiin teltassa tähtitaivaan alla. Vätsärin erämaa-alue sijaitsee Ylä-Lapissa Inarin kunnassa. Täältäkin joudutaan muka synkkinä talvikuukausina pakenemaan kaamosmasennusta Ivalo Inari Utsjoki Muonio Enontekiö Kittilä Sodankylä 50 km Vätsärin erämaa ‹ Tuulipään huipulla retkiryhmä ihasteli kaamosvaloa. NRO 3 METSÄSTÄ alavammilla paikoilla, mutta kun nousee harjanteiden päälle, on niille kehittynyt nuoria puita. Yllätyksenä meille tuli se, että valoa oli ennakoitua enemmän. Monestakaan ei tule edes yhtä kunnon tyvitukkia, joten valtakunnan mitassa Vätsärin metsillä ei juuri ole metsätaloudellista merkitystä – jo pitkien kuljetusmatkojen takia. Toivottavasti pystyin tallentamaan sen myös retkeltä ottamiini valokuviin. Tulevaisuudessa näiden syrjäisten luonnontilaisten alueiden arvo tulee entisestään kasvamaan. Alkumatka retkestä hiihtelimme pääosin nuorissa talousmetsissä, ja vasta Tuulipään retkellä poikkesimme varsinaiselle Vätsärin erämaa-alueelle. 17 18. Vasemmalta: Isto Turpeinen, Risto Kiiskinen, Sari Puranen, Eero Oura, Arto Komulainen ja Ari Komulainen. Kaunista kaamosvaloa Nykyihmiset ovat valtaosin kerääntyneet kirkkaasti valaistuihin keskuksiin, joissa valosaaste pimentää talvisen tähtitaivaan näkymättömiin. Täällä huomaa konkreettisesti ilmastomuutoksen vaikutuksen: puuston raja siirtyy vääjäämättä pohjoiseen ja tuntureiden kuvetta ylös. Kaikki eivät halua vaeltaa pitkissä ihmisletkoissa sorastettuja polkuja täyteen pukatuille kämpille, kuten on käynyt suosituimmille retkipaikoille, esimerkiksi Saariselällä. HELMIKUUTA 2016
Pohjana metsätalousyrittämiselle ovat ennen varusmiespalvelua suoritetut metsäkouluja metsuriopinnot. Näin kertyy vapaapäiviä, joita voi käyttää tähän maaja metsätalouteen.” Poutiainen on juhlapuheiden, maaseudun elinkeinoista huolestuneiden ja hallitusohjelmien ihannetapaus: keskimääräistä nuorempi metsätalouden yrittäjä, joka omistaa melko paljon metsää ja myös hyödyntää sen hakkuumahdollisuuksia. Viime vuoden puolella UPM:ltä ostetun 250 hehtaarin jälkeen metsämaata on omistuksessa useita satoja hehtaareja. Nyt niitä on kolmisenkymmentä päätä,” kertoo 45-vuotias Poutiainen. Näin hoitotöissä aikaa ei tuhlaannu kulkemiseen. Lapsuudenkotini on linnuntietä kolmen kilometrin päässä, joten paikka oli tuttu. METSÄSTÄ 18 18. Karjanhoito on metsänhoitotöiden lisäksi mieluistä vapaa-ajan puuhaa, mutta EU-byrokratia on maataloudessa joskus tuskastuttavaa. Pekka Poutiainen kasvattaa Kotirinne-tilallaan emolehmiä. Aluksi minulla oli lihakarjaa eli mullikoita, mutta kymmenen vuotta sitten siirryin emolehmiin. ”Vanginvartijan homma valvontapuolella on vuorotyötä ja vuorot pitkiä. Peltopuolelle Poutiainen ei ole käyttänyt panoksia, mutta metsäpalstoja hän on hankkinut lisää toistakymmentä – kaikki palstat tilansa talouskeskuksen ympäriltä niin, että matkat eivät ylitä kymmentä kilometriä. Maatilan hankinnasta lähtölaukaus ”Hankin tämän Kotirinne-tilan vuonna 1999. Ne tuottavat karjan rehun. Peltoa oli silloin kymmenen ja metsää 40 hehtaaria. Kesäaikaan Poutiainen pitää emolehmänsä, vasikkansa ja Charolais-rotuisen laumanjohtajasonnin metsälaitumella. HELMIKUUTA 2016 . Etäisyyttä Kajaanin keskustaan on 21 ja Sotkamon keskustaan 30 kilometriä. NRO 3 M E TSÄ N O M I STA JA ARI KOMULAINEN teksti ja kuvat K ajaanilainen Pekka Poutiainen asuu tilallaan kotikylässään Jormuankylällä. Vanginvartija harjoittaa myös karjataloutta, ja viime vuosina on entistä enemmän astunut kuvaan metsätalousyrittäminen. Metsää, lehmiä ja vankeja Vanginvartijan vapaa-aika kuluu maaja metsätalouden parissa. Päätoimeen Sukevan vankilaan on matkaa 65 kilometriä. Peltoa on nyt 65 hehtaaria, joista osa vuokramaita. Tukin latvaläpimitan nosto huolettaa. Tämän kuvion harvennuksella alkaa olla jo kiire, arvioi Pekka Poutiainen viime vuoden puolella UPM:ltä hankkimaansa tilan puustoa.
Puu saa hyvin todennäköisesti lahovian.. ”Tehkööt hakkuutyöt ammattilaiset, joilla on siihen kunnon kalusto. Hyviä talvikelejä voi joutua odottelemaan monia vuosia. Peräti 40 prosenttia tukeista olisi pudonnut pikkutukeiksi tai parruiksi”, Poutiainen harmittelee. Kaikkia metsikköjä ei voi vaatia talvikorjuuseen. ”Järeissä tukkileimikoissa tämä ei paljon tunnu, mutta minulla ja monella muullakin on puut otetaan harvennuksilta, jolloin asia alkaa vaikuttaa. Hän valitsee poistettavat puut, ja hän sijoittaa ajourat. Myyntiä on vuositasolla ollut 2 000–10 000 kiinnon välillä, riippuen puumarkkinatilanteesta. ”Kun moto tulee leimikolle ja aloittaa korjuun, käyn paikalla jopa päivittäin. rman ja laittaisi sen kuntoon. METSÄSTÄ 19 18. Yleensä istun moton kopissa kuljettajan seurana tunnin pari ja seuraan tarkasti runkojen katkontaa, eli apteerausta. Tämän ansiosta kuitupuuta tuottavaa ensiharvennusta voidaan lykätä vaiheeseen, jolloin jäävän puuston runkoluku on enää tuhatkunta. Kuhmo Oy on jo nostanut tukin latvaläpimitan 18 senttiin. Jos tavoitteena on kasvattaa sahaja vaneripuuksi kelvollisia runkoja, runkoihin ei saisi syntyä haavoja. NRO 3 ”Myyntihinta UPM:llä perustuu tarkasti kuvioiden inventaarioihin, eikä siinä ole tinkimisen varaa. Mitä enemmän puuta on poistettu, sitä enemmän syntyy erilaisia kolhiutumia. Maan kantavuutta lisää runsas puusto ja erityisesti hakkuutekniikka, joka kerää latvuksia ja oksia raiteiden kohdalla. Kesäkorjuuseen voidaan ehdottaa männikköjä ja sellaisia suomaiden hieskoivikkoja, jotka joka tapauksessa tuottavat vain kuitupuuta. Relaskooppi oli ahkerassa käytössä, kun kiertelin palstaa”, Poutiainen kertoo tähän mennessä suurimmasta hankinnastaan. ??. Ensimmäinen keino on tehdä nuoren metsän hoito raivaussahalla ilman puunkorjuuta, oikea-aikaisesti ja riittävän vahvana. Pesän osakkaat voivat asua kaukana toisistaan, yhteyden pito on vähäistä ja he ovat kaupunkilaistuneet. Hakkuuvaurioiden merkitys riippuu puulajista. Se, että hyvin kasvavassa puussa haavat saattavat peittyä ja muuttua umpikoroiksi, ei pelasta laatua. Se on hinta siitä, että haluaa tuottaa tervettä puuta parhailla kohteilla. Kasvamaan jätettyihin puihin syntyy puunkorjuuvaurioita enemmän kesällä kuin talvella. Niitä koskevat tilastot ovat murheellista luettavaa. Avainasemassa on hakkuukoneen kuljettaja. Monta palstaa on vuosien saatossa laitettu kasvukuntoon.” Poutiainen ei ole panostanut pelimerkkejään omaan korjuukalustoon. PA L STA L L A Toinen keino on hyväksyä vain talvikorjuu huonosti kantavilla mailla ja kun jätettävä puulaji on kuusi tai rauduskoivu. Joitain tuulenkaatoja voin käydä itse keräilemässä tarvittaessa.” Puunmyynti pääosin pystykaupoilla Puut Poutiainen on myynyt pääosin pystykaupoilla. Aluksi piti suorittaa varausmaksu, jonka jälkeen jäi aikaa muutama viikko tutustua tarkemmin kuvioihin. Näistä kahdesta tekijästä seuraa, että erityisen ongelmallisia harvennusleimikoita ovat hoitamattomat nuoret metsät. Muutaman sentin muutos vaikuttaa äkkiseltään pieneltä, mutta toteutuessaan se vie ainakin Poutiaisen metsätalouden tulokselta pohjan pois. Aika ei riitä kaikkeen. ”Raivausja istutustyöt pyrin tekemään pääosin itse, mutta jonkin verran olen ulkoistanut niitä Kajaanista käsin toimivalle Kajaanin metsäpalvelulle. Energiapuun korjuussa latvuksia ei kerry, mutta perinteisen kuitupuun korjuussa kyllä. Uudet vaurion jälkeen syntyneet solukot yleensä säästyvät laholta, mutta aiemmin syntynyt puuaines on alttiimpi tuholle. Tiukimman talven aikana sama esimerkiksi kaatuvan puun kosketus saattaa näkyä puun kuoressa merkityksettömän vähäisenä kulumana, kun kuori ei lähde irti. Mitään pikavoittoja en ole metsäkiinteistöjen hankinnoilla tekemässä, eikä se ole mahdollistakaan. Eniten huomautuksia korjuujäljestä on Suomen metsäkeskuksen tarkastuksissa löytynyt juuri energiapuun korjuusta. ”Puunmyynnin ansiosta tilojen ja palstojen ostoon tarvittu velka ei ole karannut hallinnasta. Joskus kauppa on toteutunut vasta vuosien päästä tarjouksen jättämisestä.” Usein kuolinpesien ja perikuntien palstat ovat hoitamattomia. Tällaisilla kohteilla tehdään usein energiapuun korjuuta. Mitä huonommin maa kantaa, sitä enemmän syntyy vaurioita. Paljaat rungon haavat aiheuttavat lähes väistämättä lahovikaa tai ainakin värivikaa koivussa ja kuusessa, kun taas mänty kestää vaurioita paremmin. Kasvukauden aikana seurausvaikutukset ovat pahemmat kuin talvella. Raivuut ja ensiharvennukset ovat tekemättä ja vaativat välittömiä toimenpiteitä. Tähtäin on pitkällä aikavälillä, parinkymmenen vuoden päästä olen omillani.” Leimikon korjuusta Pekka antaa tärkeän neuvon. Vasta jossain sukujuhlassa voidaan myynnistä sitten sopia.” ”Kainuussa vaikuttaa myös vahva eränkäynnin perinne. Hyvällä puunkorjaajan ja puunkasvattajan yhteistyöllä voi saada paljon aikaan. Heti näkee, tehdäänkö se niin, että tukkiosuus otetaan tarkasti talteen.” ”PARINKYMMENEN VUODEN PÄÄSTÄ OLEN OMILLANI.” Jormuankylä ”Joskus olen joutunut kuljettajaa neuvomaan. Motivaation on oltava kohdallaan. Turha on katkonnasta enää jälkeenpäin jupista, kun puut ovat jo pinossa tienvarressa, jos palstalla ei ole vaivauduttu edes käymään.” Tulevaisuus huolettaa Kainuulaisen tai jopa koko Suomen puuntuottajien taivaanrannalle on nousemassa musta pilvi: tukin latvaläpimitan nosto. ”Kun jättää ostotarjouksen kuolinpesälle, voi mennä vuosia ennen sen hyväksymistä. Kyseessä eivät ole pelkästään ajourien raiteet, vaan myös hakkuuja kuljetuskoneen keinuminen huonosti kantavalla maalla. Talviaikana puutaakan kolahtaminen koivuun olisi aiheuttanut ehkä vain kuoren lievää kulumista, mutta alkukesällä kolautus tuhoaa lopullisesti vanerikoivun laadun. MATTI KÄRKKÄINEN Kirjoittaja on professori ja puuntuottaja. Se on usein sama kuin ostaisi huonossa kunnossa olevan . Metsänomistaja voi vaikuttaa vaurioiden syntyyn ainakin kahdella tavalla. Pekka Poutiaisen metsätilojen puusto on valtaosaltaan nuoria kasvatusmetsiä, ja hakkuutulot otetaan harvennuksilta, joista kertymä on kuidun lisäksi pikkutukkia ja parrua. Erityisen hankala puunkorjuun ajankohta on puun paras kasvuaika kevätkesästä, jolloin aika kevyt kosketus runkoon saattaa repäistä hennosti kiinni olevan kuoren suurelta pinta-alalta. Hakkuuvaurioihin enemmän huomiota Mitä suurempi on harvennuksen jälkeinen runkoluku, sitä enemmän löytyy hakkuun aiheuttamia vaurioita. Kuolinpesien palstojen osto kestää Metsäpalstan hankinta kuolinpesiltä tai perikunnilta on Poutiaisen mukaan oma lukunsa. HELMIKUUTA 2016 . Runkoa sahatessa tai sorvatessa viiluksi vanhat synnit paljastuvat armotta, vaikka laho tai värivika olisi jäänyt leviämättä laajalle alueelle. Silloin ammattitaitoinen harventaja selviää tehtävästään aiheuttamatta liikaa vaurioita, etenkin kun mieliala pysyy hyvänä poistettavien puiden ollessa kohtuullisen kookkaita ja poistuman suuri. Vertasin viimeisen pystykaupan moton tukkilistoja, jossa näkyvät katkontapaksuudet. Parhaat kuljettajat selviävät vähin puustovaurioin vaikeissakin oloissa, kun taas toisten jäljiltä satelee jatkuvasti valituksia huonosta korjuujäljestä. Joku osakas on vihkiytynyt – kuten minäkin – metsästykseen tai kalastukseen ja haluaa säilyttää siteensä metsään. Puunkorjaaja on ensisijaisesti vastuussa vähistä korjuuvaurioista
helmikuuta. Nummelalainen Janne Hytönen seuraa kanssaopiskelijoiden ohjaaman hakkuukoneen etenemistä. Hän ennakoi metsäteollisuuden uusien investointien kuitenkin takaavan, että tulevaisuudessa työvoimaa tarvitaan. Toinen oppii katsellessaan toisen työskentelyä. NRO 3 LIINA KJELLBERG, teksti SEPPO SAMULI, kuvat H akkuukone peruuttaa hitaasti mutta määrätietoisesti ensiharvennusmännikössä. Ryhmä metsäenergian tuottajiksi opiskelevia aikuisopiskelijoita harjoittelee metsässä hakkuukoneen ja puutavaran ajokoneen käsittelyä. Vesa Tantun mukaan metsäkonealalle hakeutuu varsinkin aikuisopiskelijoita.. Aikuiskoulutus kestää vuoden, nuorisoasteen koulutus kolme vuotta. Vaativa ala TTS tarjoaa Rajamäellä Uudellamaalla metsäkonealan koulutusta sekä aikuisopiskelijoille että peruskoulun käyneille nuorille. Haku elokuussa alkavaan TTS-Tredu metsäkoneenkuljettajakoulutukseen alkaa 23. ”Jos puun tarve kasvaa kymmenen miljoonaa kuutiometriä vuodessa, tulee metsäkoneenkuljettajista pula.” TTS on päättänyt vastata kuljettajatarpeeseen lisäämällä nuorisoasteen koulutusta ensi syksystä lähtien. Katkaisu, karsinta ja ennen pitkää runko makaa pölleinä maassa. Miehet tähyilevät ikkunoista, ettei kone kolhi metsään jääviä runkoja. Olli Ahlholm ja Markus Kauhanen viimeistelevät männikön ensiharvennusta yhteisvoimin. Aikuisopiskelijoista työllistyy Tantun mukaan hyvinä aikoina 70–80 prosenttia, huonoina aikoina 20–30 prosenttia. ”Järjestämislupien määrä on rajoitettu, sillä metsäkoneenkuljettajien koulutus on kallista. HELMIKUUTA 2016 . ”Nuorisoasteen koulutukseen on sen verran vähän hakijoita, että kaikki halukkaat saavat opiskelupaikan. ”Tämä on kovaa työtä. Koulutus järjestetään yhdessä Tampereen seudun ammattiopiston Tredun kanssa, sillä TTS:llä ei ole omaa metsäkoneenkuljettajien koulutuksen järjestämislupaa. Valmiina lähtöön Ensiharvennusmännikön lähellä olevassa koivikossa harvennus on jo tehty ja töissä ovat puutavaran ajokoneet. Mutta silmä kehittyy, kun kokemusta karttuu”, hän sanoo. TTS:n kouluttaja Timo LeiSimulaattorilta tositoimiin Puheet metsäkoneenkuljettajapulasta vetävät aikuisopiskelijoita alan koulutukseen. ”Hakkuukoneen kuljettaja joutuu tekemään monta päätöstä ennen kuin puu on nurin. Ollaan TTS Työtehoseuran mailla Sammatissa Uudellamaalla. Aikuisopiskelijoita tulisi enemmän kuin voimme ottaa”, kertoo TTS:n toimialajohtaja Vesa Tanttu. Tuusulalainen Tanja Lötjönen ja vantaalainen Jonna Sundberg lastaavat katkottuja pöllejä ajokoneiden kyytiin. Yksi oppilas maksaa valtiolle vuodessa 24 000 euroa. Vain lentäjien kouluttaminen on kalliimpaa”, Tanttu sanoo. Työn perässä hän on valmis lähtemään minne vain. Vajaa vuosi sitten opintonsa aloittaneet opiskelijat vaihtoivat simulaattorit metsäkoneisiin joulukuussa. Markus Kauhasen houkuttelivat alalle uutiset siitä, että metsäkoneenkuljettajille olisi töitä. ”Tämä on mielekästä työtä”, hän sanoo. no kertoo, että opiskelijat harjoittelevat hakkuukoneen kanssa työskentelyä usein pareittain. Hetken tuuminnan jälkeen hakkuukoneen koura tarttuu läheiseen mäntyyn. Vaatii oman rotunsa, että viihtyy yksin pimeässä metsässä”, Tanttu sanoo. Henkilökohtaisena avustajana työskennellyt Lötjönen kertoo kiinnostuneensa metsäkoneenkuljettajan ammatista kuultuaan alaa uhkaavasta työvoimapulasta. Tanja Lötjönen kasaa harvennuksessa kaadettuja koivuja varastopaikalle. Haastavinta työssä on Ahlholmin mukaan päätöksenteko. ”Metsäkoneiden kanssa liikutaan ahtaissa paikoissa, joten kuskilla täytyy olla pelisilmää”, hän toteaa. Nuorista metsäkoneenkuljettajiksi jää arviolta vajaa puolet. Kivitöitä tehnyt Ahlholm kertoo kuulleensa metsäkoneenkuljettajan koulutuksesta ystävältään. Ohjaamossa istuu tällä kertaa kaksi kuljettajaa: ohjaimissa helsinkiläinen Olli Ahlholm ja ohjaamon takaosassa loviisalainen Markus Kauhanen. TTS järjestää koulutusta myös satakuntalaisen WinNovan kanssa. METSÄSTÄ 20 18. Töistä pulaa Uutisissa on puhuttu metsäalaa uhkaavasta metsäkoneenkuljettajapulasta, mutta tänä talvena kuljettajille ei Tantun mukaan ole kovin hyvin töitä tarjolla