M ET SÄ LE H TI M A KA SII N I 1/2 02 4 METSÄTEOLLISUUDEN PAINAJAINEN METSÄNOMISTAJA Harvennukset omalla koneella LUONNONMETSÄT OPPIA TALOUSMETSIEN HOITOON Vinkit metsäveroilmoituksen tekoon Metsänhoito: Vaihtoehto raivaussahatyölle TILOJEN HINNOISSA KÄÄNNE LÄMPÖLIIVI AUTTAA PAKKASELLA JALOSTUS VALUU VIROON ›› Janne Kotiaho vähentäisi hakkuita viidenneksellä TE EM A : LU O N N O N M ET SÄ T 10575_.indd 1 10575_.indd 1 26.1.2024 16.05 26.1.2024 16.05
Hae lähin metsäasiantuntijasi ja tee puukauppa kanssamme metsagroup.com/metsaasiantuntija 10576_.indd 2 10576_.indd 2 26.1.2024 16.07 26.1.2024 16.07. Laskimme elokuussa 2023 kuitupuun minimiläpimittaa puunkorjuussa 6 senttimetristä 5 senttimetriin uusissa ja vanhoissa pystysekä hankintakaupoissa. runkohinnoittelukauppoja. Kuusihiokkeen minimiläpimitta säilyi ennallaan jalostusteknisistä syistä. Muutos koski sellun valmistamiseen käytettäviä mänty-, kuusija koivukuitupuita sekä puutavaralajiettä Kyllä Metsä pitää huolen omistaan. Kuitupuun minimiläpimitta viiteen senttimetriin Nyt on hyvä aika tehdä erityisesti harvennuskauppaa, ja kerätä talteen hyödyt aiempaa alemmasta läpimitasta. Paikallinen metsäasiantuntijamme neuvoo sinua ajankohtaisissa puukauppa-asioissa sekä metsäsi terveyden ja elinvoiman säilyttämisessä
TEEMA 18 LUONNONMETSÄ ON TOISENLAINEN 28 VAIKUTTAJA : Luontopaneelin puheenjohtaja Janne Kotiaho OMA METSÄ 36 METSÄNHOITO : Koneellinen vaihtoehto taimikonhoitoon 40 HALLITSETKO KIINTEISTÖT : Kiinteistörekisteri tutuksi 42 TUTKIMUS : Hyytiälän elävä laboratorio 43 KOLUMNI : Hyvis vai pahis. AJASSA 4 PÄÄKIRJOITUS : Kovia vaatimuksia vailla riskiarviota 6 METSÄNOMISTAJA : Päivät täyttyvät metsätöistä 12 VIRO JALOSTAA PAREMMIN 14 METSÄTYYPPI : Miten maaperädirektiivi vaikuttaa. 15 HYVÄ KASVU LISÄNNYT METSÄHALLITUKSEN HAKKUITA 16 LUKIJAN KUVA : Mikä kiusaa mäntyjä. S. 58 68 S. 47 PIKATESTI : Lämpöliivi auttaa pakkasella 48 PERINTÖMETSÄ : Verottaja rokottaa viivyttelijöitä TALOUS 51 RAHAPUU : Pidän isoista koneista 52 PUUMARKKINAT : Puuta jänkien takaa 54 KUUKAUDEN PUUKAUPPA : Vain yksi tarjous 55 KUUKAUDEN TILAKAUPPA : Yhdeksän tonnia hehtaarilta 56 TILAMARKKINAT : Pienemmät tilat kävivät kaupaksi 57 KOEAJO : Tavoitteena Natomarkkinat 58 VEROTUS : Näin teet metsäveroilmoituksen 64 VEROTUS : Oma korjuu on hankintatyötä LUONTO 66 TEKIJÄT : Marjo Näkki & Juha Metso 68 LUONNOSSA : Pakkaspäivä Repovedellä 75 KOLUMNI : Luonnonmetsän kuolleet puut 76 TUOTE & TEKIJÄ : Koivua jalaksiin, kuusta lavoihin 78 MAKASIINIRISTIKKO 80 PILKKEET : Sieni toimii kuin kukka 82 SAVOTALLA : Mies ja metsä kuntoon SH U T TE R ST OC K I M A G ES 18 18 S. Tämän numeron kannen kuvasi Petteri Kivimäki. JU H A M ET SO SE PO SA M U LI Metsälehti Makasiini 3 » SISÄLLYS 10577_.indd 3 10577_.indd 3 26.1.2024 14.59 26.1.2024 14.59. 44 KYSY POIS : Sopiva hetki kuusikon kaatoon
Ainakin Saarikoskea suojelun jatko mietitytti.” SAMI KARPPINEN TOIMITTAJA ”Metsätilakaupassa yksityiset ostajat määräävät nyt tahdin rahastojen sijaan. Herää kysymys, voiko kirjanpainajasta muodostua Suomessa jarru suojelulle. Toivottavasti markkinat eivät tässä asiassa ennusta tulevaisuutta oikein.” TEKIJÄT TÄSSÄ NUMEROSSA LUONTOPANEELIN puheenjohtaja Janne Kotiaho vaatii Metsälehden haastattelussa hakkuiden vähentämistä viidenneksellä (s. Luontopaneelin tehtävänä on tuottaa tieteellistä tietoa poliittista päätöksentekoa varten. Sesonkiluonteinen matkailu ei niitä korvaisi, ja onko massaturismi metsäteollisuutta parempaa. Luontokato on vakava asia, mutta Luontopaneelin vaatimukset vaativat tuekseen läpinäkyvää analyysiä sekä järkevää ja ymmärrettävää keskustelua. Onneksi pakkaslunta oli pohjia myöten, joten lumen alta sai kaivettua esille syksyn lehtiä. Kotiaho ei ota kantaa, millaisia taloudellisia ja yhteiskunnallisia vaikutuksia tällä olisi Suomelle. Niistä suurimman osan muutenkin kuihtuvalta maaseudulta. 250 000 kaukolämmön piirissä olevalla ihmiselle pitäisi löytää puun tilalle uusi lämmön lähde. Nyt aktivistitutkijat yrittävät vain vaientaa keskustelun. 10578_.indd 4 10578_.indd 4 26.1.2024 13.48 26.1.2024 13.48. Ne varmistivat epäilyn: huurteiset rungot olivat etsimiämme metsälehmuksia.” TIIA PUUKILA TOIMITTAJA ”Metsänomistaja Matti Saarikoski epäilee kirjanpainajan levinneen metsäänsä omasta määräaikaisesti suojellusta puronvarsikuusikosta. Luontokadon pysäyttämisen kertaluonteiset kustannukset olisivat Kotiahon johdolla tuotetun raportin mukaan yhdeksän miljardia euroa. 28–33). Itä-Suomessa tilojen kysyntä on hiipunut voimakkaasti verrattuna muuhun maahan. PETRI KOSKINEN petri.koskinen@metsalehti.fi Kovia vaatimuksia vailla riskiarviota Metsäverokirja 2024 ilmestyi. Niiden arvioiminen ei ilmeisesti ole Luontopaneelin tehtävä. Mikä on tämän riskin toteutumisen todennäköisyys ja seuraus Suomen luonnolle ja suomalaisille. Metsäbiotalouden tiedepaneelin puheenjohtaja Antti Asikainen laskee, että hakkuiden vähentäminen viidenneksellä kutistaisi Suomen bruttokansantuotetta 1–3,5 miljardia euroa vuodessa riippuen suhdanteista. Huononakin vuonna menetys olisi yhden sotealueen budjetin verran. » PÄÄKIRJOITUS 4 Metsälehti Makasiini VALTTERI SKYTTÄ TOIMITTAJA ”Lehtipuulajien tunnistaminen on talvisessa metsässä hiton vaikeaa. Metsäteollisuuden arvonlisän ja työpaikkojen menetyksistä seuraavat kustannukset tulisivat näiden miljardien päälle. Metsälehden emeritus-toimittaja Hannu Jauhiainen on laatinut odotetun kirjansa jo vuodesta 2006. Se postitettiin viime vikolla kestotilaajille. Viidenneksen leikkaus hakkuissa veisi Suomesta 10 000–20 000 työpaikkaa. Paneeli esittää kovia vaatimuksia, mutta ei riskiarviota siitä, mitä tapahtuu, jos hakkuita ei vähennetä
Kuvassa Suomen eteläisimmän tunturin, Iso-Syötteen, lumisia puita auringonlaskun aikaan 19. tammikuuta. Metsälehti Makasiini 5 TAMMIKUUN valo pohjoisessa on erityinen. Valo näyttäytyy vain lyhyen aikaa, mutta on niin kaunis. » METSÄ NYT Kuvasarja esittelee metsämaisemia eri puolilta Suomea. SAMI SÄILY 10578_.indd 5 10578_.indd 5 26.1.2024 13.48 26.1.2024 13.48
Matti Saarikoski on kunnostanut isänsä lapsuudenkodin. Remontissa paljastettiin aikanaan tilan metsistä haetut vanhat hirret. » METSÄNOMISTAJA 6 Metsälehti Makasiini 10579_.indd 6 10579_.indd 6 26.1.2024 15.38 26.1.2024 15.38
Harvennuksia varten hankittiin oma metsäkone. TEKSTI TIIA PUUKILA KUVAT EMIL BOBYREV Matti Saarikoski on harventanut omalla koneellaan kaikki metsätilansa läpi. PÄIVÄT TÄYTTYVÄT METSÄTÖISTÄ Isojokinen Matti Saarikoski tekee hoitotyöt metsissään itse, samoin harvennukset. Metsälehti Makasiini 7 10579_.indd 7 10579_.indd 7 26.1.2024 15.38 26.1.2024 15.38
Olet jo valmiiksi miettinyt asian”, Saarikoski toteaa. Lisäksi Saarikoski on ostanut metsätiloja lähiseuduilta. Kymmenen viime vuotta hän on keskittynyt Isojoella ja Kauhajoella sijaitsevien metsiensä hoitoon. Kun mahdollisuus tarjoutui, hän vaihtoi päivätöistä metsäalalle. Nykyään kantatilaan kuuluneista metsistä yli neljäsataa hehtaaria on Saarikosken omistuksessa. Metsät ovat kiinnostaneet miestä pikkupojasta lähtien. Kaikki metsät sijaitsevat kahdenkymmenen kilometrin säteellä kotitilasta. Viimein vajaa 60-vuotiaana haave metsästä työpaikkana toteutui. Metsänomistaja Matti Saarikoski morjestaa ja ajaa koneen kuusien väliin kuvattavaksi. Ne muodostavat yhtenäisen alueen, joka alkaa kotitalon pihapiiristä. Hän toivoi metsäalalta ammattia, mutta metsäkoulut olivat kaukana ja huonojen yhteyksien päässä kotipitäjästä Isojoelta. LVI-alalla johtotehtävissä uransa tehnyt Saarikoski palasi lapsuutensa maisemiin Etelä-Pohjanmaalle. Saarikoski elää unelmaansa. Jo opiskeluaikoina Mikkelissä asuessaan Saarikoski katsoi koti-ikävissään kylän karttaa. Tuvan seinällä oleva maalaus muistuttaa Saarikoskea hänen sedästään, joka ajoi puuta metsästä samannäköisellä suomenhevosella. Hän piirsi tilat kartalle ja pohti, että kantatilasta aikanaan erotettujen metsätilojen osto saattaisi jonain päivänä onnistua. ”Olen monesti puhunut nuorille siitä, että jos on tavoite, johon pyrkii, on aina edellä muita. Pian metsäkoneen ajovalot siivilöityvät vanhojen pihakuusten oksien lomasta. Rahat ensimmäisten metsien ostoon tulivat, kun hänen työpaikkansa lunasti työntekijöiden osuuksia yrityksestä. ”Metsä on työympäristönä todella hieno, teki siellä mitä tahansa”, Saarikoski sanoo. ”En laskenut, kannattaako metsäkonetta ostaa.” M M OOTTORIN ääni lähestyy. » METSÄNOMISTAJA 8 Metsälehti Makasiini 10579_.indd 8 10579_.indd 8 26.1.2024 15.38 26.1.2024 15.38. Hän oli valmistautunut ostamaan metsää aina, kun sitä tuli sopivasti myyntiin. Selkeät suunnitelmat Isojoen puolella Lauhavuoren kansallispuistoon rajautuvat metsätilat ovat aikanaan kuuluneet Saarikosken suvun omistamaan kantatilaan. Osuuksista saamillaan rahoilla ja puukaupoilla Saarikoski rahoitti haavettaan
Harvennuksille oma kone Vuosikymmeniä tietokoneen ääressä töitä tehneelle Saarikoskelle metsät ovat vapauttava työympäristö. HARRASTAA kotiseututyötä, luontokuvausta sekä kaikkea metsiin liittyvää metsänhoidosta metsästykseen ja kalastukseen. METSÄNHOITOYHDISTYS Isojoki-Karijoki hallituksen puheenjohtaja, Isojoki-Seuran puheenjohtaja sekä Isojoen kunnanvaltuuston varapuheenjohtaja ja maakuntahallituksen jäsen. Pian kävi selväksi, ettei työtahti riittänyt. Jos on pienikin metsäpalsta, raivaaminen työllistää aika hyvin. Raivausten lisäksi Saarikoski tekee kaikki harvennukset nykyään itse. ”Vanhemmalle ihmiselle metsäala tarjoaa hyvän työpaikan. Pinta-alat olivat sen verran suuret. Pari vuotta moottorisahatyötä riitti. Talviharvennuksille tekijöitä ei sen sijaan tahtonut löytyä, niinpä ojitusalueiden hakkuurästit lisääntyivät. Kuivien ja kantavien kohteiden harvennukseen löytyi paikallisia yrittäjiä kesäisin harventamaan. Sinne eteiseen mahtuu rivi työkenkiä. Metsälehti Makasiini 9 10579_.indd 9 10579_.indd 9 26.1.2024 15.38 26.1.2024 15.38. Niistä yhteensä 17 hehtaaria on suojeltu määräaikaisesti. Laskin vain, että pystyn sen ostamaan ja että sillä pystyn metsät hoitamaan.” Naapurilta oppia Metsäkoneen ostoa seurasi muitakin MATTI SAARIKOSKI 67 vuotta ASUU Isojoella, josta myös kotoisin TYÖSKENNELLYT aikaisemmin vastuutehtävissä LVI-alalla. Saarikoski rakentaa parhaillaan päärakennukseen uutta kuistia. Metsämaisemat tekevät aivoille hyvää. Yksi suojelluista kuusikoista näkyy kuvassa taka-alalla. Alkuun hän urakoi harvennuksia moottorisahatyönä. Nyt työtä tarjoavat omat metsät. Saarikoski päätti hankkia harvennuksille sopivan metsäkoneen. Raivaussahat ja varusteet ovat edulliset”, Saarikoski kannustaa. Käytetty Sampo-Rosenlew löytyi lehti-ilmoituksesta. Hänen mielestään maalla vallan ottavat niin sanotut mopopojan aivot: kaikki turha unohtuu ja olennainen muistuu mieleen. ISOJOKI Saarikosken mailla on paljon puronvarsikuusikoita. Toinen sisäänkäynti on isäntää itseään varten. ”En laskenut, kannattaako metsäkonetta ostaa. PERHEESEEN kuuluu vaimo, kaksi aikuista lasta ja kaksi lastenlasta
Koneen huolto vaatii neljä tynnyriä erilaisia öljyjä ja laippoja sekä työkaluja useamman tuhannen euron edestä. Saha tarjoaa kunnalle verotuloja ja kuntalaisille työtä. Kaikille Saarikoski ei metsäkoneen hankintaa suosittele. Punaisen päärakennuksen katolla oleva vellikello kutsui aikanaan väkeä syömään. Ikänsä metsäkonehommia tehnyt naapuri opasti Saarikoskea kaatopään käytössä. Vanhan vaalija Matti Saarikoski ajaa metsäkoneen takaisin pihaan. Polttopuita hän tekee nykyisin ainoastaan omiin tarpeisiinsa. Sen verran kuluja koneesta tulee. Kaivinkone Saarikoskella oli ollut pidemmän aikaa. Se polttaa sahalta tullutta kuorta ja tarjoaa kuntalaisille edullista lämpöä. ”Minulle on tärkeä ja hieno asia, että tukit menevät Isojoen sahalle ja oman kunnan ihmiset saavat työtä”, Saarikoski sanoo. Sillä hoituvat maanmuokkaukset, ojien perkuut ja metsäteiden tekeminen. Ei tarvitse sotkea siellä kuran kanssa.” Kaikki tukit lähisahalle Suurimman osan tekemästään harvennuspuusta Saarikoski myy energiarankana. Ja menet silloin kuin haluat.” Koneen käyttö vaati opettelua. ”Jos sinulla on metsää ja ostat raivaussahan, sinulla on edulliset kulut etkä tarvitse mitään traktoreita. Sillä ovat hoituneet ojitusalueidenkin talviharvennukset. Kaivinkoneella on myös kätevä tehdä metsäkoneelle kantava reitti talviharvennuksia varten. Sen kun omalla autolla menet metsään, raivaat ja lähdet pois. Metsäkoneen liikuttelu on pitkälti samanlaista. Saarikoskelle on tärkeää, että oman pitäjän miehet sahaavat puut ja naapurin mies hoitaa päätehakkuun. Kaikki tukit päätyvät paikalliselle Isojoen sahalle. Rakennus on Saarikosken isän lapsuuden koti. Vanhaa pihapiiriä rajaavat useat puurakennukset. Siitä maksetaan tällä hetkellä hyvin. » METSÄNOMISTAJA 10 Metsälehti Makasiini 10579_.indd 10 10579_.indd 10 26.1.2024 15.38 26.1.2024 15.38. Vuonna 1892 rakennetussa talosMatti Saarikoski osti oman harvennuksille sopivan metsäkoneen. ”Kun on oma kone, ei tarvitse mennä huonolla kelillä. Selluksi puuta menee vain pieni osa. hankintoja. Nyt on monena talvena ollut hyviä kelejä pari kuukautta. Vaikka oman metsäkoneen hankinta oli suuri investointi, Saarikoski on ratkaisuun tyytyväinen. Varsinainen koneen ajaminen ja puun juurelle meneminen sujuivat, sillä Saarikoski oli tottunut olemaan kaivinkoneen puikoissa. Myös kunnan kaukolämpö tuotetaan Isojoen sahan ja Isojoen kunnan puoliksi omistamassa lämpölaitoksessa. Myös traktori puun ajamista ja lavetti koneen siirtoa varten oli oltava
Vaimo on auttanut istutuksissa, mutta urakkaa on kahdellekin paljon. He tekivät elämäntyönsä metsissä. Metson jatko mietityttää Saarikoski on käynyt kaikki metsänsä omalla koneellaan läpi. Hän epäilee, että kirjanpainaja pääsi iskemään Metso-ohjelmaan liitetyistä metsistä. sa asui pitkään Saarikosken kaksi setää, sodan nähneitä kumpikin. ”Pari vuotta sitten oli sellainen tilanne, että kaikki suunnitellut savotat ja harvennukset oli tehty. ”Kymmenen vuoden sopimus päättyy kesällä. ”Oikeastaan kaikki puutavara tuli omasta metsästä. Suojellun metsän tuulenkaadot ja erityisesti konkeloon jääneet puut ovat kirjanpainajalle mieleisiä. Yhteensä määräaikaisesti suojeltua metsää on 17 hehtaaria. l SAARIKOSKEN VINKIT 1. Saarikoski joutui hakkaamaan vanhan kuusikon, koska siihen levisi kirjanpainaja. Saarikoski muistaa, kuinka toinen sedistä istui tukkikuorman päällä ja ajoi hevosella puita metsästä. Monia asioita voidaan tehdä yhdessä toinen toistaan auttaen. METSÄ tarjoaa eläkeläisille monenlaisia mahdollisuuksia, sekä työtä että harrastuksia. Tuvan seinällä olevassa maalauksessa on samanlainen pläsipäinen suomenhevonen kuin sedän hevonen oli. 3. ”Pari vuotta sitten oli sellainen tilanne, että kaikki suunnitellut savotat ja harvennukset oli tehty.” Saarikoski haaveili lapsena puumajasta, mutta se jäi tekemättä. Nyt harvennustarvetta ei ole, mutta onneksi sitä on tulossa. Suurehko suojelukorvaus tuntui alkuun hyvältä, mutta nyt metsänomistaja on tullut toisiin aatoksiin. Kirjanpainaja leviää siellä ympäristöön.”. Saa nähdä, pääsenkö siihen tilanteeseen enää.” Ensi keväänä istutettavana on tavanomaista suurempi aukko. Lisäksi suunnitteilla on piharakennus samaan paikkaan, jossa aikoinaan oli luttirakennus. Pihapiirissä seisoo vanha kattopäreiden tuotantolaitos. KYLÄYHTEISÖSTÄ löytyy paljon erilaista osaamista. NAUTI metsästä. Nyt hän on rakentanut pihapiiriin puumajan lapsenlapsille. Harkitsen Metso-sopimuksen uusimista aika lailla, koska sieltä ei saa korjata tuulenkaatoja. Se tarjoaa erilaisia elämyksiä ja monipuolista liikuntaa. Hän aloitti tilan toisesta reunasta ja on kuviorajoja tuijottamatta harventanut tarvittavan. Tällä hetkellä työn alla on uusi entistä suurempi kuisti. 2. Saarikoski on solminut kymmenvuotisen suojelusopimuksen puronvarsikuusikoihin. Päärakennus pihapiireineen siirtyi Saarikosken omistukseen vuonna 1997. Kun aikaa ja innostusta riittää, pihapiirin rakennusten kunnostamista löytyy aina, Saarikoski toteaa. Jos joku lauta loppui, hain Isojoen sahalta”, Saarikoski kertoo. Taloa kunnostettiin useita vuosia. Metsälehti Makasiini 11 10579_.indd 11 10579_.indd 11 26.1.2024 15.38 26.1.2024 15.38. Ikkunalaudat repsottivat ja laudat putoilivat seinistä. Talo oli ehtinyt olla pitkään asumattomana. Saarikoskea mietityttää, miten hän ehtii tulevaisuudessa harvennusten lisäksi tehdä raivuut ja istutukset
Tuomansa sahatavaran Viro jalostaa monipuolisesti ja myy. Maan metsä-, puunjalostusja huonekalusektorilla on lähes 4 000 yritystä, jotka työllistävät 13 prosenttia kokonaistyövoimasta ja tuottavat yhdeksän prosenttia maan verokertymästä. ”Tämä kannusti investoimaan tuotot uudelleen ja korkeamman lisäarvon tuotteiden tuotantoon.”. Sahatavaraa palaa myös takaisin Suomeen, oviksi ja ikkunoiksi jalostettuna. Viro on EU-maiden suurin puutalojen viejä. Venäjän hyökkäys Ukrainaan on vauhdittanut vientiä. ”Kaikki alkoi melkein tyhjäsPieni Viro on Suomen sahatavaran viennille iso kohdemaa. Kaikki alkoi lähes tyhjästä Raitwood on Viron suurimpia puunjalostusyrityksiä. Höyläämöitä maassa on yllättävän paljon, sillä bisnes on kilpailtua. Yhtiön hallituksen puheenjohtaja Ivar Dembovski kertoo, että mekaaninen puunjalostusteollisuus on kehittynyt nopeasti 1990-luvulta alkaen. Sen korvaamisessa tuonti Suomesta on kasvanut ja Ruotsista vielä enemmän. Rahti Etelä-Suomesta minne tahansa Viroon maksaa kymmenisen euroa kuutiolle, vähemmän kuin Kuopioon. Itsenäisyyden palauttamisen aikaan vanhoja tehtaita ei juuri ollut, joten kaikki investoinnit olivat uusia ja parhaalla mahdollisella teknologialla.” Uusinvestoinnit loivat pohjan menestykselle, joka on saanut tukea veroympäristöstä – yritykset eivät maksa yhteisöveroa, mutta sen sijaan niiden jakamia osinkoja verotetaan. Ennen Ukrainan-sotaa Viro toi venäläistä tai valkovenäläistä sahatavaraa miljoona kuutiometriä. VIRO JALOSTAA PAREMMIN » AJASSA 12 Metsälehti Makasiini 10580_.indd 12 10580_.indd 12 26.1.2024 15.51 26.1.2024 15.51. l KUN vientiä Suomenlahden yli ei vielä vuosituhannen vaihteessa juuri ollut, niin vuonna 2022 sahatavaran vientimäärä oli jo yli 500 000 kuutiometriä. Se on kuutisen prosenttia sahatavaran kokonaisviennistä. MIKKO HÄYRYNEN RA IT W O O D tä. Suomen sahayritysten kannalta Viro ei ole kaukana
”Itsenäisyyden palauttamisen aikaan vanhoja tehtaita ei juuri ollut, joten kaikki investoinnit olivat uusia ja parhaalla mahdollisella teknologialla.” Raitwoodin hallituksen puheenjohtaja Ivar Dembovski Sahatavaran vientimäärät Suomesta Viroon 2001 2003 2005 2007 2009 2011 2013 2015 2017 2019 2021 2022 Lähde: Luke metsätilastot 100 200 300 400 500 600 1000 m 3 Sahatavaran viennin kohdemaana Viro on seitsemäs viennin arvolla mitattuna. Lähde: Tullitilasto 7. Metsälehti Makasiini 13 10580_.indd 13 10580_.indd 13 26.1.2024 15.51 26.1.2024 15.51
Euroopan komissio antoi direktiiviehdotuksen maaperän terveyden seurannasta viime vuoden heinäkuussa. Jos parlamentin kanta ei valmistu ennen kesäkuussa järjestettäviä europarlamenttivaaleja, direktiivin käsittely siirtyy seuraavalle parlamentille. ELSI KATAINEN KUKA: Keskustan europarlamentaarikko, Renew Europe -ryhmä MITÄ: Toimii maaperädirektiivin neuvottelijana Euroopan parlamentin maatalousvaliokunnassa MILLOIN: Parlamentin kanta direktiiviin pyritään saamaan valmiiksi ennen kesäkuussa järjestettäviä europarlamenttivaaleja » METSÄTYYPPI 14 Metsälehti Makasiini 10581_.indd 14 10581_.indd 14 26.1.2024 14.03 26.1.2024 14.03. Miten erot jäsenmaiden välillä tulisi huomioida. Suomessa on paljon tietoa varsinkin maatalousmaasta mutta myös metsämaasta. Myös maiden väliset erot siinä, miten paljon maaperästä on kerätty tietoa, tulisi ottaa huomioon. Indikaattoreista metsämaata koskee eniten biodiversiteetin väheneminen. EU:n maaperästä arviolta 60–70 prosenttia on huonossa kunnossa. Ne kohtelisivat epäreilusti edelläkävijämaita. Direktiivillä voi olla vaikutuksia muun muassa maanmuokkauksen suosituksiin, arvioi europarlamentaarikko Elsi Katainen. Direktiivin käsittely on vasta alkanut Euroopan parlamentissa. l TEKSTI JA KUVA LIINA KJELLBERG 1 2 3 4 5 MIKÄ IHMEEN MAAPERÄDIREKTIIVI. Suomen metsien tila on Euroopan parasta. Yksi pelko on, että maaperädirektiivi aiheuttaa päällekkäistä sääntelyä. Miksi direktiiviä tarvitaan. Maaperän kunto on tärkeää jo ruokaturvan kannalta. Biodiversiteetin väheneminen on jo otettu huomioon EU:n biodiversiteettistrategiassa. Miten direktiivi vaikuttaa Suomen metsiin. Maaperän kunnon arvioinnissa käytettäviä indikaattoreita ovat komission ehdotuksessa esimerkiksi eroosio, orgaanisen hiilen määrä, maaperän tiivistyminen, vedenpidätyskyky ja biodiversiteetin väheneminen. Auki on muun muassa se, mitä tapahtuu, jos indikaattoreiden kriteerit eivät täyty, mutta toimia tilanteen parantamiseksi ei tehdä.. Direktiivi ohjaa jäsenmaita keräämään tietoa maaperän kunnosta ja parantamaan maaperän tilaa. Mikä maaperädirektiivi on. Siinä mielessä huolestuttavaa on, jos direktiiviin kirjataan yhteisiä prosenttija vuosilukutavoitteita. Direktiivi voi vaikuttaa myös siihen, millaisia maanmuokkausmenetelmiä metsissä saa käyttää. Missä vaiheessa direktiivin käsittely on
METSÄHALLITUKSEN hakkuusuunnitteet ovat kasvaneet kymmenessä vuodessa miljoona kuutiometriä. ”Metsät ovat olleet viime vuosina hyvän kasvun vaiheessa. Nyt metsien kasvu alkaa olla maksimissaan, joten hakkuusuunnitteidenkin kasvu alkaa jossain määrin tasaantua”, hän arvioi. Metsätalous Oy maksaa Metsähallitukselle hakkuutuloista vuosittain osinkoa. Suunnitelmat tehdään yhdessä sidosryhmien kanssa. Lisäksi uusia maankäyttöpäätöksiä tulee jatkuvasti, ja metsäpinta-alaa menee esimerkiksi suojeluun.” Suojelu rajoittaa Suomen metsätalousmaasta reilut yhdeksän miljoonaa hehtaaria eli noin 35 prosenttia on valtion omistuksessa. Valtion metsissä hakkuiden ulkopuolelle on siirretty lähes 400 000 hehtaaria luontokohteita, ja rajoitetun käytön kohteita on saman verran”, Lehtonen sanoo. Niistä tärkein on puun kysyntätilanne. ”Hakkuiden välillinen vaikutus on suurempi. Lähde: Metsähallitus Milj. Tämän lisäksi Metsätalous Oy maksaa Metsähallitukselle vuosittain 95 miljoonaa euroa käyttöoikeuskorvausta. LIINA KJELLBERG 5,5 6,0 6,5 7,0 7,5 5,5 6,0 6,5 7,0 7,5 Miljoonan kuution nousu Metsähallituksen hakkuusuunnite vuosina 2014–2023. Vuonna 2014 valtion metsistä suunniteltiin hakattavan 5,8 miljoonaa kuutiometriä, kun viime vuonna määrä oli 6,8 miljoonaa kuutiometriä. Hakkuusuunnitteiden kasvun taustalla on metsien ikärakenne, kertoo Metsähallituksen tytäryhtiön, valtion metsiä hoitavan Metsätalous Oy:n metsienkäyttöja suunnittelujohtaja Hannu Lehtonen. Osingon määrä vaihtelee markkinatilanteesta riippuen parista miljoonasta eurosta kymmeniin miljooniin euroihin. ”Jos toimisimme samoilla ehdoilla kuin muut metsien omistajat eli hakkuita rajoittaisivat vain metsälaki ja metsäsertifiointi, vuotuinen hakkuusuunnite olisi yhdeksän miljoonan kuutiometrin luokkaa. Viime vuosina valtion metsistä on hakattu vuosittain reilut kuusi miljoonaa kuutiometriä. Valtion metsien vuotuinen kasvu on noin 13 miljoonaa kuutiometriä. ”Toteutuneisiin hakkuumääriin vaikuttavat monet tekijät. Hyvä kasvu lisännyt hakkuita valtion mailla Myös puun kysyntä ja suojelu vaikuttavat Metsähallituksen korjuusuunnitelmiin. Metsähallituksen vaikutus metsäsektorin vuotuiseen liikevaihtoon on 2,8 miljardia euroa. m 3 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 Metsälehti Makasiini 15 Metsälehti Makasiini 15 Metsälehti Makasiini 15 Metsälehti Makasiini 15 » AJASSA 10582_.indd 15 10582_.indd 15 26.1.2024 14.04 26.1.2024 14.04. Toteutuneiden hakkuiden määrä poikkeaa Lehtosen mukaan jonkin verran hakkuusuunnitteesta. Työllisyyteen hakkuiden vaikutus on noin 7 000 henkilötyövuotta.” Metsähallituksen hakkuusuunnitteet määritellään viiden vuoden välein päivitettävissä alueellisissa luonnonvarasuunnitelmissa
Pahimmat tuhokohteet ovat Saimaan ympäristössä kivennäismailla, joilla tautia on esiintynyt kauimmin, mutta tyvitervastautia on myös Länsi-Suomessa ja turvemailla.” Kurki MIKÄ KIUSAA MÄNTYJÄ. Katajat kannattaa raivata pois myös.” Pete ”Lainaus Metsäinfosta tyvitervastaudista: Tuhoja esiintyy kaiken ikäisissä männiköissä koko eteläisen Suomen alueella. Vuodesta 2019 käyntimäärät ovat kasvaneet 12 prosenttia. Mikähän tauti tai tuholainen voisi aiheuttaa tämän?” Hector ”Olisiko tyvitervastauti?” Nostokoukku ”Tyvitervas tappaa tuollaisia nuoria mäntyjä latvasta päin, ja tyvellä ei ole tuossa vaiheessa tuollaista kuoren lähtöä. Kiinnostus kansallispuistoihin on kasvanut koko 2000-luvun, eikä retkeily näytä jääneen koronavuosien ilmiöksi. Tyvitervas on meillä todellinen riesa männiköissä. Huono juttu. 960 HYVÄ UUTINEN LUKIJAN KUVA VIIME vuonna kansallispuistoihin tehtiin 3,6 miljoonaa käyntiä, Metsähallitus tiedottaa. Jos on, niin hyvin todennäköisesti tyvitervastauti. Näitten pesäkkeiden ympäriltä kannattaa kaataa lähimmät männyt, mutta pakkasten aikaan. KANSALLISPUISTOJEN SUOSIO PITÄÄ 16 Metsälehti Makasiini 16 Metsälehti Makasiini Noin parikymmenvuotiasta kuivan/kuivahkon kankaan männikköä raivatessa tuli vastaan muutama kohta, jossa vierekkäisistä (3–4 kpl per esiintymä) männyistä olivat kaikki neulaset selkeästi kellastuneet sekä puun tyvestä kuorta irronnut. Kohde on Etelä-Karjalassa Saimaan läheisyydessä. Siksi epäilin nävertäjien emokäytäviä. Nimimerkki Hector lähetti kuvan huonokuntoisesta männystään. Lapin suosituista kansallispuistoista käyntimäärät lisääntyivät esimerkiksi Pyhä–Luoston kansallispuistossa (kuvassa) ja Urho Kekkosen kansallispuistossa. Ylipäätään ei kannata kaadella terveen näköisiä puita ennen pysyvien pakkasten tuloa, ellei sitten tee kantokäsittelyä. Hirvieläinvahinkoja korvataan viime vuodelta metsänomistajille 960 hehtaarin alalta. Käyntimäärät kasvoivat edellisvuodesta prosentin ja kävijöiden rahankäytön taloudelliset vaikutukset aluetalouksiin neljä prosenttia. Eroon siitä ei pääse, mutta kuolevat puut kannattaa poistaa ja torjunnasta huolehtia, jos kesäaikaan männiköitä harventaa.” Isakaar Keturi ”Onko kanto pihkoittunut. Pääkaupunkiseudulla suosiotaan kasvatti Sipoonkorven kansallispuisto. Tosin muutaman kuolleen puun ryhmiä tuon ikäisessä metsässä on aivan tyypillisesti tyvitervasalueella. Syytä mäntyjen heikkoon kuntoon pohdittiin Metsälehti.fi:n kuvapalstalla. Lähde: Suomen metsäkeskus W IK IM ED IA CO M M O N S » AJASSA 16 Metsälehti Makasiini 10583_.indd 16 10583_.indd 16 26.1.2024 14.07 26.1.2024 14.07
Yaran metsälannoitteet sisältävät myös booria metsän terveellisen kasvun ylläpitämiseksi. • Saat noin 15–20 kuutiometriä lisää puuta hehtaarille. Se sisältää typen ja hidasliukoisen fosforin lisäksi runsaasti booria.YaraBela METSÄSALPIETARI on kivennäismaan männiköiden kasvatuslannoite, joka sisältää typen lisäksi kaliumia ja booria. • Kustannukset voi vähentää metsäverotuksessa kertapoistona. Metsänlannoitus – tuottava sijoitus ja ilmastoteko yara.fi/metsa 10584_.indd 17 10584_.indd 17 25.1.2024 10.07 25.1.2024 10.07. YaraMila METSÄN NP -kasvatuslannoite on kehitetty kuusikoiden ja sekapuustojen lannoitukseen. • Lyhyempi kiertoaika ja harvennusväli. • Parantaa puuston kasvua ja puun laatua. Pääset toteuttamaan hakkuut aikaisemmin. Typpilannoitus on tehokkain metsän kasvua lisäävä metsänhoidollinen toimenpide kivennäismailla. Miksi lannoittaisin metsääni. Hyvin kasvava metsä sitoo enemmän hiilidioksidia. • Lisäät hiilensidontaa
Tutustuimme niihin Luonnonperintösäätiön suojelumetsässä Orimattilassa. TOISENLAINEN METSÄ Talousmetsien monimuotoisuutta voidaan parantaa, kun ymmärretään, mitä luonnonmetsien piirteisiin kuuluu. 18 Metsälehti Makasiini TEEMA » LUONNONMETSÄT 10585_.indd 18 10585_.indd 18 25.1.2024 13.57 25.1.2024 13.57
TEKSTI VALTTERI SKYTTÄ KUVAT SEPPO SAMULI Metsälehti Makasiini 19 10585_.indd 19 10585_.indd 19 25.1.2024 13.57 25.1.2024 13.57. Tutustuimme niihin Luonnonperintösäätiön suojelumetsässä Orimattilassa. TOISENLAINEN METSÄ Talousmetsien monimuotoisuutta voidaan parantaa, kun ymmärretään, mitä luonnonmetsien piirteisiin kuuluu
Monisatavuotiaat männyt Etelä-Suomessa on jäljellä vain vähän Mielikinmetsän kaltaisia luonnontilaista muistuttavia metsäalueita. Ne valmistuvat niin hitaasti”, sanoo Luonnonperintösäätiön suojelujohtaja Harri Hölttä kilpikaarnamäntyjen juurella. 20 Metsälehti Makasiini TEEMA » LUONNONMETSÄT 10585_.indd 20 10585_.indd 20 25.1.2024 13.57 25.1.2024 13.57. Vuonna 2010 suojelulla alueella on jälkiä ihmisen toimista, mutta monilta osin metsä on saanut kehittyä rauhassa. OS MIETIT , kannattaako metsätaloutta intohimoisesti harjoittavan lukea luonnonmetsien piirteistä, niin ehdottomasti kannattaa. Talousmetsässä jokainen puu ei tietenkään voi olla vanha, mutta monimuotoisuuden näkökulmasta puuntuotantoalueillakin tulisi olla metsärakenteita, jotka säilyvät usean metsänomistajasukupolven ajan. Yksi selkeä esimerkki talousja luonnonmetsien eroista löytyy suojelualueen rinteestä: järeät, monisatavuotiaat männyt, jotka ovat yhä vahvasti elossa. Luonnonmetsien tutkimus on viime vuosikymmeninä lisääntynyt, ja kuva metsien luontaisista piirteistä on tarkentunut. Täällä on minun kokoisiani puita ja sitten on selvästi toistasataa vuotta vanhoja mäntyjä”, Hölttä sanoo. Määrä aiotaan kaksinkertaistaa seuraavan viiden vuoden aikana, kertoo suojelujohtaja Harri Hölttä. ”Tämä on tavallisin luonnonmetsän piirre, joka puuttuu suomalaisista metsistä. Luonnonmetsistä löytyy selitys monelle talousmetsissä tehtävälle toimelle. Mänty on katajan ohella Suomen pitkäikäisin puulaji. Paksujen kilpikaarnamän”Olisi järjetöntä sanoa tälle metsälle yhtä ikää.” Luonnonperintösäätiö on suojellut 5 000 hehtaaria suomalaista luontoa. Talousmetsän 80–120 vuoden kiertoajassa mänty ehtii hädin tuskin päästä vauhtiin. Kävimme etsimässä näitä piirteitä Mielikinmetsän suojelualueelta Orimattilassa Päijät-Hämeessä. Vanhat männyt osoittavat, että aikakäsitys on luonnossa eri kuin ihmisen hallinnoimassa puuntuotannossa. Mielikinmetsä on Luonnonperintösäätiön suojelema alue, ja Hölttä on lähtenyt mukaan metsäretkelle. ”Olisi järjetöntä sanoa tälle metsälle yhtä ikää