Sivut 20–21 NUORTA VOIMAA PERJANTAINA 16. LOKAKUUTA 2021 ● NRO 18 Painonnostosta on ollut hyötyä päätoimiseksi metsänomistajaksi ryhtyneelle Roope Rönkölle. TORSTAINA 7. TAMMIKUUTA 2026 ● NRO 1 ● PERUSTETTU VUONNA 1933 11830_.indd 1 11830_.indd 1 10.1.2026 7.27.51 10.1.2026 7.27.51
Sivut 20–21 NUORTA VOIMAA PERJANTAINA 16. Niistä käyvät ilmi paitsi sukupuoleen kohdistuva syrjintä ja huono johtaminen myös suoranainen väkivallalla uhkaaminen, asiaton ja loukkaava kirjoittelu sosiaalisessa mediassa sekä sukupuoleen kohdistuva häirintä. Asiakkaat käyttäytyvät sosiaalisessa mediassa ala-arvoisesti. ”Väkivaltaakin ollut” Ammattiliittoihin asti tietoa häirintätapauksista on kulkenut vähäisenlaisesti, ja häirinnän arvioidaan vähentyneen viime vuosikymmenistä. ›› 18–19 Puijon metsä hoitaa itsensä ›› 22–23 Mitä metsässä tapahtuu vuonna 2026 ›› 24–25 PILKKEITÄ Hakkuuaukko vuonna seitsemän on jo metsä ›› 26–27 Uusi kolumnisti haluaa pysäyttää luontokadon ›› 34 TÄSSÄ NUMEROSSA TORSTAINA 7. Tilanaapurit ovat puolestaan lähestyneet väkivallalla, jopa tappouhkauksin. ”Kuinka alentavasti esimies voi ihmisistä puhua.” Metsälehti 94. ”Häirintää on koettu asiakaskohtaamisissa. Kuva: Ari Komulainen LIINA KJELLBERG, TIIA PUUKILA ”ON KÄSITTÄMÄTÖNTÄ , ettei nykymaailmassa uskalla mennä enää asiakaskäynnille yksin.” ”Kiusaamista on jatkunut vuosia eikä esihenkilö ole puuttunut asiaan.” Sitaatit ovat Metsälehden tietoon tulleista tuoreista metsäalan ammattilaisiin kohdistuneista häirintätapauksista. Joitakin tapauksia silti muutaman vuoden aikana on ollut. TAMMIKUUTA 2026 ● NRO 1 ● PERUSTETTU VUONNA 1933 11830_.indd 1 11830_.indd 1 9.1.2026 9.57.45 9.1.2026 9.57.45 Roope Rönkkö omistaa metsää Kiuruvedellä. vuosikerta, perustettu 1933 Julkaisija Tapio Palvelut Oy Aikakausmedia ry:n jäsen ISSN 0355-0893 (painettu) ISSN 2737-1123 (verkkojulkaisu) Levikki: 29 744 (LT/24) Lukijoita 253 400 (KMT/25) Painopaikka PunaMusta, Joensuu 11831_.indd 2 11831_.indd 2 10.1.2026 7.35.30 10.1.2026 7.35.30. Merkittävä osa Metsälehden tietoon tulleista tapauksista on kohdistunut naisammattilaisiin, mutta myös miehet ovat kokeneet työssään häirintää ja kuulleet uhkauksia. On salakuvattu, menty fyysisesti liian lähelle tai sanallisesti loukattu asiakaspalvelutilanteessa. LOKAKUUTA 2021 ● NRO 18 Painonnostosta on ollut hyötyä päätoimiseksi metsänomistajaksi ryhtyneelle Roope Rönkölle. Erityisesti ikäviä tilanteita on sattunut asiakaskohtaamisissa. AJANKOHTAINEN / UUTISET 16.1.2026 2 Metsälehti.fi UUTISET Lisää vettä turvemaille ›› 8–11 Runkohinnoittelu uupuu tilastoista ›› 12–13 METSÄSTÄ Millainen tuli korjuujäljestä. Väkivaltaakin on ollut. Jos on asiantuntija käynyt eikä ole miellyttänyt, sosiaalisessa mediassa annetaan tulla”, summaa Meto – Metsäalan Asian tuntijat ry:n neuvotteluHÄIRINTÄ KUORMITTAA METSÄAMMATTILAISIA Epäasiallista kohtelua, sukupuoleen kohdistuvaa häirintää, tappouhkauksia – tätä kaikkea metsäalan ammattilaiset joutuvat kohtaamaan
Syrjintää tapahtuu edelleen Jonkin verran esiintyy sukupuoleen kohdistuvaa syrjintää. Tutkimustuloksia tulkitessa täytyy Kallioniemen mukaan huomioida se, että kun tutkimus käsittelee työhyvinvointia, lupautuu haastateltavaksi todennäköisesti sellainen, joka on kohdannut epäasiallista käytöstä. Kyse on asiakirjojen pe rusteella tehtävästä työ suojelutarkastuksesta, jos sa työnantajalle voidaan antaa velvoitteita, kuten toimintaohjeita saattaa asia lain vaatimalle tasol le. ENSIMMÄINEN asia, joka häirintää tai syrjintää koke van tulee tehdä, on ottaa asia puheeksi sen henki lön kanssa, jonka toimin nan kokee häirinnäksi tai syrjinnäksi, neuvoo Työ terveyslaitoksen vanhem pi konsultti Nina Olin. Jos työnantaja ei ryh dy selvittämään tilannet ta, voi työntekijä kääntyä Lupa ja valvontaviras ton (entinen Aluehallin tovirasto) puoleen. päällikkö Ari Teittinen. ”Sellaisia tapauksia on tullut tietoon, jossa asiakas on käyttäytynyt asiattomasti tai somessa on lähetetty asiattomia viestejä”, kertoo puolestaan Yksityismetsätalouden työnantajat ry:n asiamies Markus Tähkänen. Tätä varten julkaisemme omissa kanavissamme kyselyn 16.1.2026, johon pääsee vas taamaan anonyymisti. Hän on haastatellut tutkimusta varten kymmenen metsäalalla työskentelevää naista. Tämän jälkeen vastuu siir tyy työnantajalle, jonka on kohtuullisessa ajassa rea goitava ilmoitukseen. Juttua varten on haastateltu myös Teollisuusliiton sopimusneuvottelija Jari Sirviötä sekä saatu apua ammattiliitto Loimulta. Haastatteluissa nousi esiin, että kaikki metsänomistajat eivät halua asioida naismetsäasiantuntijoiden kanssa. Jos tilanne jatkuu, on asiasta syytä keskustel la oman esihenkilön tai tä män esihenkilön kanssa. Entä mihin suuntaan ollaan menossa. Meton Teittinen kertoo, että naisopiskelijoiden voi olla jossain päin hankalampaa saada harjoittelupaikkaa kuin miesten. UUTISET 16.1.2026 Metsälehti.fi 3 HÄIRINTÄ KUORMITTAA METSÄAMMATTILAISIA METSÄLEHTI KYSYY METSÄALAN häirintäta pauksista ei löydy tilasto tietoa. Tämä näkyy varmasti myös metsäalalla”, Musta sanoo. Kyselyyn vastanneista 36 prosenttia oli huomannut työpaikallaan kiusaamista tai syrjintää, naisista 47 ja miehistä seitsemän prosenttia. Asiakaskohtaamisissa naisasiantuntijat ovat kokeneet syrjintää jonkin verran miehiä enemmän, erityisesti uran alkuvaiheen harjoittelujaksoilla. Vuosina 2023–2025 metsäalalta tehtiin Alue hallintovirastoille kaikkiaan 14 häirintää tai syrjintää koskevaa valvontapyyntöä. Sel vitys suositellaan aloitetta vaksi kahden viikon sisällä. MISTÄ APUA. ”Jos peilaa yhteiskuntaa laajemmin, kehitys oli pitkään hyvää. ”Naisille saatetaan esittää vaikeita kompakysymyksiä, on tytöttelyä ja vähättelyä, seurusteluehdotuksia ja jopa kourimista”, Kallioniemi kertoo. Haastattelujen perusteella häirintää ja syrjintää esiintyy sekä työyhteisöjen sisällä että niiden ulkopuolella. Kysely on avoinna tammikuun lop puun asti. ”Lupa ja valvontavi rasto ei tule työpaikal le paikan päälle, vaan alkaa selvittää asiaa kirjallises ti”, kertoo viraston ylitar kastaja Ulla Riikonen. Nyt rasismi ja syrjintä lisääntyvät, ja se, miten toisista ihmisistä saa puhua, on mennyt aika raadolliseksi. Uralla eteneminen koettiin haastavaksi myös silloin, jos poikkesi perinteisestä metsäammattilaisen muotista, kertoo Luontoan toimitusjohtaja Inka Musta. Tämä ei ole millään tavalla hyväksyttävää. Monelta suunnalta Samantyyppisiä kertomuksia kuin Metsälehden tietoon tulleet ovat kuulleet myös Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkija Marja Kallioniemi ja Helsingin yliopiston vanhempi yliopistonlehtori Hanna-Riitta Kymäläinen. Lisäksi naiset kokivat uralla etenemisen haastavammaksi kuin miehet. ”Jotkut haastatellut mainitsivat tosin senkin, että osa metsänomistajista toivoo nimenomaan naismetsäasiantuntijaa”, Kymäläinen sanoo. Lähinnä kyseenalaistamista eli ei luoteta naisten osaamiseen vaan kysellään, olisiko joku mies, joka hoitaisi asian. Metsälehti lähtee selvittämään, kuinka yleistä häirintä metsäalalla on. Sitäkin rahoitti Metsämiesten Säätiö. Kehityksessä takapakkia Metsäalalla esiintyvät häirintä ja syrjintä nousivat esiin myös Luontoa Oy:n ja Workday Designers Oy:n pari vuotta sitten tekemässä kyselytutkimuksessa. Jos asia ei edelleen kään tule kuntoon, vaan häirintä jatkuu, voi viras to antaa työnantajalle uu sia velvoitteita ja viime kädessä tehdä esitutkin tailmoituksen poliisille. ”Hän otti salaa kuvia ja sen tietää, mihin käyttöön ne menevät.” ”Setämiehet luulevat, että he omistavat meidät, kun olemme heidän metsässä töissä.” ”Hän uhkasi heittää meidät ojaan ja vielä ruopaisi mönkijälle valjaidemme päältä.” SH U TT ER ST O CK IM AG ES 11831_.indd 3 11831_.indd 3 10.1.2026 7.35.31 10.1.2026 7.35.31. Toisaalta sukupuolierot eivät näy enää opiskelujen jälkeisessä työllistymisessä. Moni haastatelluista mainitsi työyhteisön ja asiakassuhteet tosin myös voimavarana. ”Kyllä meillä joitakin yksittäisiä tapauksia on ollut. Kaikkien alalla toimivien on tultava nykyaikaan ja on unohdettava sukupuolittuneet roolit”, Metsä Groupin puunhankinnan ja metsäpalveluiden täyspäiväinen työsuojeluvaltuutettu Jukka Mujunen painottaa. He tutkivat Metsämiesten Säätiön rahoituksella parhaillaan sitä, miten metsäalalla työskentelevien naisten työhyvinvointia voidaan parantaa
Hänen mukaansa yksi perusongelmista on aaltoileva hirvikanta. Kauppa rahoitettiin neljän tuulivoimayhtiön ja Suomen uusiutuvat ry:n tuella. Ministerin vastauksessa viitataan kahteen tutkimukseen, joissa kummassakaan ei ole selvitetty hirvien kansantaloudellisia vaikutuksia. Lankila kertoo itse arvioineensa julkisista lähteistä, että ylisuuren hirvikannan kustannukset ovat kaikkiaan yli miljardi euroa. Suomen metsäkeskuksen mukaan laajimmat yhtenäiset tuulituhoalueet sijaitsevat Kristiinankaupungista Kokkolaan ulottuvalla alueella sekä Laitilan, Eurajoen ja Pyhärannan kunnissa. Häirinnän takia osa aineistosta jouduttiin keräämään lentämällä tavallista matalammalla. Korkeakosken sahakauppa toteutunut Kilpailuviranomaiset ovat antaneet hyväksynnän syyskuussa julkistetulle kaupalle, jossa Versowood Oy ostaa UPM:ltä Pirkanmaan Juupajoella toimivan Korkeakosken sahan. Samalla yhtiöt ovat tehneet mittavan yhteistyösopimuksen hakkeen sekä tukinhankinnan mukana tulevien kuitupuiden toimittamisesta UPM:n tehtaille. Tämä on Timo Lankilan mukaan mahdottomuus, koska Suomen yksityismetsien kokonaispinta-ala on tilastojen mukaan 10,5–11,8 miljoonaa hehtaaria. Miljoonien kustannukset eivät kiinnosta Metsänomistajat ehdottivat myös, että kaatojen tulisi kohdistua nykyistä paremmin vahinkoa aiheuttaviin yksilöihin ja pahimmille hirvituhoalueille. Ei näytä tapahtuvan tämänkään ministerin kaudella. Kauppa astui voimaan viime vuoden viimeisenä päivänä. Noin 300 000 kuutiota nurin Hanneksen päivänä 27. Kantaa alemmas ja aaltoilulle loppu Lankilan mukaan hirvien aiheuttamat metsätuhot vaikuttavat metsiin monella tapaa. Lankila viittaa siihen, että järjestelmässä on tuplavarmistus. ”Täällä Keski-Pohjanmaalla on hyvin vaikea löytää nuorta tervettä haavikkoa mistään. Valtteri Skyttä Ministerin Sari Essayahin vastauksen perusteella metsästäjistä noin 40 prosenttia on maanomistajia ja perheineen he omistavat noin 9,6 miljoonaa hehtaaria metsää. Se ei ole niin sanottua hyvää hallintoa, vaan suorastaan sisäistä korruptiota”, sanoo kokkolalainen metsätalousyrittäjä Timo Lankila. ”Kovin oli pehmoinen vastaus. Maaja metsätalousminister i Sari Essayah (kd.) hylkää metsänomistajien tekemät muutosehdotukset viime vuoden lopulla lähettämässään vastauksessa. joulukuuta puhaltanut myrskytuuli kaatoi puita Etelä-Pohjanmaalla, Varsinais-Suomessa sekä Pirkanmaalla. MINISTERI EI AJA METSÄNOMISTAJIEN ETUA METSÄNOMISTAJAT ovat vaatineet hirvijärjestelmään muutoksia vuosikausia. Metsänomistajien ehdotus hirvien taloudellisten vaikutusten tutkimisesta ei ota tuulta alleen. Ei siinä ollut mitään konkreettista. Metsästysseurat puolestaan päättävät lupahaullaan kaadettavien hirvien määrästä samoin kuin pankkilupien käytöstä. Tästä huolimatta ministeri Sari Essayah väittää näin vastauksessa, jonka hirvimuutoksia vaatineet metsänomistajat häneltä saivat. Kahdesta eri kohteesta muodostuva alue sisältää muun muassa vanhaa metsää, kallioita, luonnontilaista avosuota, korpea ja rämettä. Puhutaan sekä kuutioista, puun laadusta että metsäluonnon monimuotoisuudesta. Lapsikin näkee, että esimerkiksi hirvikannan tavoitetasoista päättävien riistaneuvostojen kokoonpano (metsästyksen edustajia 6/10) on demokratian hengen vastainen. AJASSA 16.1.2026 4 Metsälehti.fi LYHYET Tuoretta ilmakuvaa nyt Karttapaikassa Maanmittauslaitos on julkaissut viime vuonna tuottamansa ilmakuvat ja laserkeilausaineistot Karttapaikka-verkkopalvelussaan. Kauppahintaa ei kerrottu. Metsästäjien edustajat päättävät enemmistönsä voimin alueellisissa riistaneuvostoissa hirville tavoitekannan. VALTTERI SKYTTÄ KESKIPOHJALAISET metsänomistajat vaativat viime kesänä ripeitä muutoksia hirvipolitiikkaan (Metsälehti 13/2025). Viime vuonna ilmakuvattiin muun muassa Rovaniemen, Porin ja Lahden alueet sekä laserkeilattiin Seinäjoki, Kittilä ja Kouvolan alue. Keskipohjalaiset metsänomistajat ehdottivat muutoksia hirvikannan säätelyjärjestelmään ja metsästykseen sekä tutkimusta ylisuuren hirvikannan kansantaloudellisesta vaikutuksesta. Satelliittipaikannuksen häirintä toi jälleen haasteita. Suometsä suojeltiin tuulivoimayhtiöiden tuella Luonnonperintösäätiö osti joulun alla 39 hehtaaria metsää ja suota Pohjois-Pohjanmaalta Pudasjärven liepeiltä pysyvään suojeluun. Suurmetsätuhoilta kuitenkin vältyttiin. ”On muodostunut kulttuuri, jossa on totuttu menemään saalis edellä aiheutetuista haitoista välittämättä”, Lankila sanoo. ”Kun kantahuippuja aina tulee, sen sukupolven männiköt ovat mennyttä.” Jos nykyisestä hirvikannasta leikattaisiin noin kolmannes ja kanta pidettäisiin tasaisesti tällä alemmalla tasolla, metsäta lous voisi Lankilan mukaan kestää kyseisen hirvimäärän. Alustavien tietojen mukaan Hannes-myrsky kaatoi yhteensä noin 300 000 kuutiometriä puuta. Pukki kaalimaan vartijana on perusongelma. Essayah pitää uusien metsästysmenetelmien luomista kannatettavana, mutta ei esitä mitään konkreettista. Haavat ja pihlajat kalutaan taimikkovaiheessa.” Lankila on kulkenut raivaussahan kanssa 30–40 vuotta neljässä eri maakunnassa, joten ”jonkinlaista käytännön näkemystä on kertynyt”. H A N N U H U TT U KOMMENTTI 11832_.indd 4 11832_.indd 4 10.1.2026 7.40.20 10.1.2026 7.40.20. ”Ministeriö ei näe mahdollisena, että yksittäinen ryhmä voisi päättää hirvikannan tavoitetasosta muita kuulematta ja huomioimatta.” Näinhän metsästyksen etua riistaneuvostoissa valvovien on mahdollista tehdä joka kevät. Maaja metsätalousministeri Sari Essayah ei näe muutostarvetta. Ministeri torjui hirviehdotukset Metsänomistajat vaativat muutoksia hirvikannan säätelyyn
Sen lisäksi ostaja maksaa kaikki ennallistamisja suunnittelukustannukset. Pielaveden ennallistettavalla kohteella ovat ojituksen jälkeen runsastuneet metsäiset, kuivempien kasvupaikkojen lajit, kuten puolukka ja seinäsammalet. Tutustu ohjelmaan ja ilmoittaudu: www.suomenyhteismetsat.fi Lämpimästi tervetuloa oppimaan ja viihtymään! Suomen yhteismetsäpäivät 23.–24.4.2026 Levi Summit, Levi XII 11832_.indd 5 11832_.indd 5 10.1.2026 7.40.21 10.1.2026 7.40.21. ”Olennaisinta on toimiva pilotti, jota voidaan monistaa. INNOVATICS XII Suomen yhteismetsäpäivien yhteistyökumppanit: Yhteismetsäpäivät on ajankohtaisiin asioihin pureutuva koulutus-, tiedotusja verkostoitumistilaisuus yhteismetsien hallinnossa ja toiminnassa mukana oleville henkilöille, sekä myös muille metsäasioista kiinnostuneille. Ensimmäinen aito luonnonarvokauppa ”Tämä on meille ensimmäinen aito luonnonarvokauppa, jossa myydään viranomaisen varmentamia luonnonarvohehtaareita, ja niin taitaa olla koko Suomessa”, Finsilvan toimitusjohtaja Juha Hakkarainen luonnehtii. Muuten voimme haudata ennallistamisasetuksen tavoitteet.” Hakkarainen luottaa, että sopivia kohteita löytyy niin Finsilvalta kuin muiltakin maanomistajilta. Luonnonarvokauppa on konkreettinen mahdollisuus lisätä luonnonsuojelun ja ennallistamisen rahoituspohjaa”, Tapion vastuullisuusja kehitysjohtaja Hanna-Leena Tevä sanoo. Luonnonarvohehtaarit varmentaa lupaja valvontavirasto (aiemmin ely-keskus). Yksi hehtaari luonnontilaista luontotyyppiä vastaa yhtä luonnonarvohehtaaria. Alueen omistava Finsilva myy luonnonarvohehtaareita ja S-ryhmä ostaa. Ennallistamisessa tukitaan ojia ja poistetaan pääosa puustosta. Ennallistamisen mittayksikkö on luonnonarvohehtaari. Hinta perustuu tulomenetykseen Tuotettaville luontoarvohehtaareille neuvoteltu hinta on sovittu liikesalaisuudeksi, mutta se perustuu vaihtoehtoisen käytön eli talouskäytön tulomenetykseen. ”Luontovaikutusten välttämisen ja vähentämisen rinnalla yritystenkin pitää tehdä myös luonnon monimuotoisuutta vahvistavia toimia.” S-ryhmä on asettanut tavoitteen ennallistaa 500 hehtaaria vuoteen 2035 mennessä. Pilottihankkeen koordinoi eli kokoaa kasaan Tapio Palvelut Oy. SE LM A SA LI N syntymiseen”, vastuullisuusjohtaja Nina Elomaa sanoo. Yhden lisäisen luonnonarvohehtaarin tuottamiseksi tarvitaan useampia ennallistettavia hehtaareja. ”Haluamme aktiivisesti etsiä parhaita käytäntöjä ja tuoda yritysten näkökulmaa vapaaehtoisen luonnonarvomarkkinan Luonnonarvokaupassa uusi pilottihanke Finsilva tuottaa luonnonarvohehtaareita, jotka S-ryhmä ostaa. ”Ennallistamisasetus lisää tarvetta luontotoimien rahoitukselle. Uskon, että luonnonarvokauppa tulee yleistymään. Valmistelussa on ollut mukana myös Lähi-Tapiola. ”Olen aivan varma, että myös perhemetsätaloudelle luonnonarvokauppa tuo aivan uusia mahdollisuuksia.” S-ryhmällä 500 hehtaarin tavoite Luonnonarvokauppa on lajissaan ensimmäinen myös S-ryhmälle. Metsälehti kuuluu Tapio-konserniin. AJASSA 16.1.2026 MIKKO HÄYRYNEN TÄNÄ vuonna toteutettavassa luonnonarvokaupan pilottihankkeessa ennallistetaan Pielavedellä Pohjois-Savossa sijaitseva noin 12 hehtaarin laajuinen, 1960-luvulla ojitettu karu ja heikosti puuta kasvava suo
”Teollisuudessa tuli tuntemaan myös ennakkoluulot hallintoa kohtaan, mutta ely-keskuksessa on todella osaavaa väkeä ja perspektiivi on laaja.” Mistä hyvä virkamies on tehty. Monipaikkaisesti toimivassa Pohjois-Pohjanmaan ely-keskuksessa on 250 henkilöä, ministeriön luonnonvaraosastolla noin 60. ”Tämä koulutus mahdollistaa työn erilaisissa tehtävissä. Päälliköksi diplomi-insinööri Liimatta nimitettiin Pohjois-Pohjanmaan ely-keskuksen johdosta. Ensimmäinen lainsäädäntövalmistelu koskee pesimäaikaisia hakkuita, mikä asiana oli jotenkin ilmassa, mutta tuli silti pöydälle yllättävää kautta. Seuraava paikka oli jo biotalouden puolella ja sellutehtaan kyljessä, Oulussa Arizona Chemicalsin mäntyöljyjalostajana ja tehtaanjohtajana. Kun osaamista on sekä itsellä että organisaatiolla, siDIPLOMI-INSINÖÖRI UUDEN EDESSÄ Luonnonvaraosaston uusi osastopäällikkö Jonas Liimatta aloitti öljyä tislaamalla, mutta sitten kutsui hallinto. LEINONEN, KUVA METSÄALA sai uuden ylimmän virkamiehen, kun diplomi-insinööri Jonas Liimatta aloitti äskettäin viisivuotisen viranhoidon maaja metsätalousministeriön luonnonvaraosaston osastopäällikkönä. Kunnon virkamiehen sanotaan olevan hajuton ja mauton. Teollisuudessakin turvallisuusja ympäristöasiat olivat tuntuneet omilta, mutta alojen ajattelutavoissa on kiistatta eroja. 11833_.indd 6 11833_.indd 6 10.1.2026 7.46.00 10.1.2026 7.46.00. Jonas Liimatta aloitti maaja metsätalousministeriön lunnonvaraosaston johdossa vuoden alussa. Koulutuksesta on hauska kysyä, sillä hakijoina oli hallintokokeneita metsänhoitajia. Nyt Liimatta vaihtaa pienempään. AJASSA / HAASTATTELU 16.1.2026 6 Metsälehti.fi MIKKO HÄYRYNEN, TEKSTI ANTTI J. Hallinnonalan keskeisiä laitoksia ovat Luonnonvarakeskus, Metsähallitus, Suomen metsäkeskus ja Suomen riistakeskus. Ajassa on paljon eriäviä näkemyksiä, ja olen insinööri siinä mielessä, että pyrin yksinkertaistamaan mutkikkaita ja monitavoitteisia asioita.” Raakaöljyn tislauksesta se alkoi Liimatan työura alkoi tutkijana Teknillisessä korkeakoulussa ja jatkui Neste Oilin Porvoon jalostamolla raakaöljyn tislauksessa. Lisäksi Liimatta saa viranhoidon kuulostamaan siltä, että huippuvirkamieskään ei olisi erityinen vallankäyttäjä. Kemianteollisuus olisi voinut tarjota pitkänkin uran, mutta Liimatta siirtyi hallintoon eli ely-keskukseen reilut kymmenen vuotta sitten. Liimatta sulattaa ajatuksen siltä osin, että virkamiehen tulee ehdottomasti olla puolueeton
Poliittinen päätöksentekijä päättää, miten niitä painotetaan kulloisessakin valintatilanteessa.” Pesimäaika painaa päälle Ensimmäinen suuremman päätöksen valmistelu koskee pesimäaikaisia hakkuita. Planeetan rajat eivät jousta markkinoiden kysynnän mukaan. ”Miellän itseni pohjoispohjalaiseksi, isovanhemmat ovat Iistä ja Oulusta.” Liimatta on syntynyt Boråsissa ja elänyt neljä ensimmäistä vuotta ruotsinsuomalaisena. Todellinen kestävyys edellyttäisi, että investointeja ja tuotekehitystä suunniteltaessa arvioitaisiin markkinatilanteen lisäksi myös sitä, millaisiin tarpeisiin lopputuotteet vastaavat. Jos kokonaiskulutus on kestämättömällä tasolla, materiaalin vaihtaminen fossiilisesta puuhun ei tee tuotteesta kestävää. Ministeriön asettama työryhmä istuu parhaillaan, ja metsälakiin ja luonnonsuojelulakiin on tulossa muutoksia kiireisellä aikataululla.” Toimeenpanossa on kasvupaketti, jonka tarkoituksena on lisätä sitoutuvan hiilen määrää muun muassa puuston kasvatustiheyttä nostamalla, kiertoaikoja METSÄTEOLLISUUS KERTOO MIELELLÄÄN olevansa osa kestävyyskriisin ratkaisua. Suomen ilmastopaneelin mukaan puutuotteiden ja bioenergian fossiilisia korvaavat hyödyt ovat rajallisia, eivätkä kykene kompensoimaan lisääntyvien hakkuiden aiheuttamaa metsien hiilinielujen heikkenemistä edes pitkällä aikavälillä. Kestävyys ei synny fossiilisten korvaamisesta puulla vaan siitä, että tuotannon laatu ja määrä sovitetaan yhteen ilmastoja luontokriisin asettamien reunaehtojen kanssa. Asia lähti liikkeelle kiistasta Viron kesähakkuista, jotka EU-tuomioistuimen mukaan ovat lintudirektiivin vastaisia. ”Kansallisen ennallistamissuunnitelman valmistelu on käynnissä, ja tavoitteena on saada se lausuntokierrokselle kevään aikana. JONAS LIIMATTA IKÄ: 53 vuotta KOULUTUS: Kemiantekniikan DI ja e-MBA TEHTÄVÄ: Maaja metsätalousministeriön luonnonvaraosaston osastopäällikkö TYÖKOKEMUS: Kemianteollisuudessa noin 18 vuotta ja ely-keskuksessa 11 vuotta, johtotehtävissä yhteensä 23 vuotta ASUINPAIKKA: Oulu ja Helsinki PERHE: Vaimo ja kaksi täysi-ikäistä tytärtä HARRASTUKSET: Hiihto, lenkkeily, metsästys, sienestys ja lukeminen METSÄNOMISTUS: Pienmetsänomistaja pidentämällä ja tuhkalannoitusta edistämällä. METSIEN EKOLOGISESTI ja jopa puuntuotannollisesti kestämätön käyttö on sisäänrakennettu alati kasvua tavoittelevaan liiketoimintaan. Ruotsista tultiin Turkuun, koulutaival alkoi Vaasassa, jatkui Vähänkyrön Merikaarrossa ja päättyi Oulussa. Arvonlisän ohella tulisi tarkastella myös sitä, millaisin ympäristövaikutuksin tuotot syntyvät. Heikkotuottoisten maiden vettäminen on ollut esillä.” Metsänomistajien pelko on, että pakottava lainsäädäntö tulee ilman kompensaatiota. Volyymipohjaisessa liiketoimintamallissa kannattavuus nojaa korkeaan ja jatkuvaan puunkäyttöön. JOS METSÄTEOLLISUUS HALUAA olla osa ratkaisua, sen on uskallettava tarkastella omaa rooliaan kriittisemmin juuri tästä näkökulmasta. Onko hallinto kivaa. Hiilineutraalius ja uusiutuvaan energiaan siirtyminen on valtava muutos, jonka tulee tapahtua oikeudenmukaisesti.” tä varmasti haluaa myös käyttää. Aikuisiän asuinpaikkoja ovat olleet Porvoo, Helsinki, Naantali ja Oulu. Edessä on paluu pääkaupunkiseudulle. ”Virkamiehen tehtävä on tuottaa tietoa eri vaihtoehtojen hyvistä ja huonoista puolista. ”Pyrimme löytämään mahdollisimman oikeudenmukaisia ratkaisuja.” Maailma on nakellut Hallinnonalan asiat ovat omakohtaisia, sillä Liimatta on perikuntametsänomistaja ja ollut hirvestäjä useampana syksynä. Metsissä tehtävä vastuullisuustyö jää väistämättä rajalliseksi, jos strategiset päätökset tuotannon määrästä, investoinneista ja markkinoista tehdään tarkastelematta niiden kytkeytymistä kestävyyskriisin ajureihin. Tämän pitäisi näkyä metsäyhtiöiden liiketoimintaa ohjaavissa päätöksissä. 16.1.2026 Metsälehti.fi 7 AJASSA KOLUMNI Inka Musta KIRJOITTAJA ON LUONTOA OY:N TOIMITUSJOHTAJA. ”Pesimärauhaa on jo pitkään turvattu suuntaamalla hakkuut pois rehevistä metsistä kiivaimpaan pesintäaikaan. KUKA KUKA. Viesti kuuluu: puupohjaiset tuotteet korvaavat fossiilisia, ja siksi metsäteollisuus vie kohti kestävää tulevaisuutta. Siitä ei kuitenkaan ole jäljellä muuta kuin etunimen kirjoitusasu ruotsalaisittain yhdellä o-kirjaimella. Myös maakuntanäkökulma on omakohtainen. YHTIÖIDEN STRATEGIOISSA kysymystä vastuullisuudesta ja ylikulutuksesta näytetään tarkasteltavan harvoin. ”Onhan se mielenkiintoista, laaja-alaista ja usein kivaakin. Kaikki puupohjaiset tuotteet eivät korvaa fossiilisia. PUUPOHJAINEN EI OLE AINA KESTÄVÄÄ 11833_.indd 7 11833_.indd 7 10.1.2026 7.46.00 10.1.2026 7.46.00. Keskeistä on arvioida sitä, täyttävätkö tuotteet perustarpeita vai kasvattavatko ne materiaalivirtoja maailmassa, jossa kulutus jo nyt ylittää luonnon kantokyvyn moninkertaisesti. Todellisuus on kuitenkin monimutkaisempi ja paikoin ristiriidassa tämän sanoman kanssa. Nykymallista olisi kestävyyspaneelin tutkijoiden mukaan siirryttävä kohtuutalouteen, jossa kuluttaminen täyttää ihmisten perustarpeet, mutta ei johda yltäkylläisyyteen tavalla, johon maapallon resurssit eivät riitä. Tällöin vastuullisuus typistyy operatiiviseksi hienosäädöksi: parannetaan käytäntöjä, mutta pidetään itse peruslogiikka koskemattomana. Uuden kolumnistin esittely löytyy sivulta 34. Osa niistä synnyttää uutta kulutusta, joka liiallisena on ilmastoja luontokriisin pääasiallinen ajuri. Suomalaisen metsäteollisuuden nykyinen tuotanto painottuu suuriin tuotantomääriin ja vähän jalostettuihin tuotteisiin, jonka vuoksi alaa arvostellaan matalasta arvonlisästä. Kaikkea mahdollista tuotantoa ei voi väittää kestäväksi. Metsäalan vastuullisuus ei synnykään tuotantoprosessien energiansäästöstä tai luonnonhoitotoimien viilauksista, vaan liiketoiminnan mittakaavaan ja suuntaan tarvitaan muutosta
Älkää säikähtäkö, jos maan alta kuuluu outoa ääntä – vanhan ajan suometsäprofessorit ja metsänparannuspiirien johtajat siellä vain pyörivät haudoissaan. Turvemaiden metsien kasvun turvaamiseksi pohjaveden tasoa pitäisi ryhtyä Etelä-Suomesta alkaen nostamaan. Ilmiötä pidetään ilmastonmuutoksen oireena. Syynä ovat kuivat kesät ja vähälumiset talvet, eivätkä kevään sulamisvedet ole täyttäneet vajonneita pohjavesiä. Ongelmallista on, että soiden muututtua turvekankaiksi puut kasvavat parhaiten, kun pohjavesi on lähellä maanpintaa. Käytännössä ainakin osa ojista on tukittava. Se on vesi, ja sitä nykyisin on liian vähän – tai liian syvällä. Nyt asetelma on kääntymässä päälaelleen. 11834_.indd 9 11834_.indd 9 10.1.2026 7.48.07 10.1.2026 7.48.07. Miljoonia hehtaareita soita on ojitettu, ja viljavuudeltaan suotuisat suot ovat muuttuneet kasvuisiksi metsämaiksi. Jatkuu seuraavalla aukeamalla. Suo on muuttunut Turvemaiden pohjavedet ovat viime vuosina painuneet entistä syvemmälle. Tarkkaa tilastotietoa pohjavesien korkeuden vaihteluista ei ole. 16.1.2026 Metsälehti.fi 9 AJASSA Ojitetuille turvemaille on tarjolla ihmeaine, joka parantaa puuston kasvua ja vähentää hiilidioksidipäästöjä. Turvekankaiksi muuttuneissa suometsissä tämä ei ehkä kuitenkaan ole paras keino vauhdittaa metsien kasvua. MIKKO RIIKILÄ S uomalaisen suometsätalouden suuri kertomus on ollut johtaa liikaa vettä pois suolta. SA M I KA RP PI N EN Suometsien ojituksilla on pyritty painamaan pohjaveden taso mahdollisimman alas
Helsingin yliopiston suometsätieteen professori Annamari Laurénin mukaan syynä on se, että turvekankailla puiden kasvuedellytykset ovat muuttuneet. Sama teho kuin lannoituksella Kuivuus vaivaa todennäköisimmin Etelä-Suomen viljavia, runsaspuustoisia turvemaita. Nyt puille parasta on 25– 30 sentin syvyydessä oleva pohjavesi. Syy tähän ei kuitenkaan liene soiden kuivumisessa. Nyt samat alueet ovat turvekankaita, joita peittää puista varisseesta karikkeesta muodostunut ravinteikas kangashumuskerros. Pohjaveden pintaa voidaan nostaa myös patoamalla ojia. ”Kyse on sekä veden että ravinteiden riittävyydestä.” Heti ojituksen jälkeen kapillaarinen vesi nousi syvälläkin olevasta pohjavedestä puiden juurten ulottuville. Kun ojituksesta on kulunut aikaa, turve on maatunut, eikä kapillaari-ilmiö riitä enää nostamaan riittävästi vettä puille, joiden juuret ovat 10– 20 sentin syvyydessä pääosin raakaeli kangashumuskerroksessa. Ne säilyvät maassa ja parantavat seuraavan vuoden kasvua. Heti ojitusten jälkeen, 1960ja 70-luvuilla, puusto kasvoi parhaiten, kun pohjavesi saatiin 50–70 senttimetrin syvyyteen. ”Suurimmat kasvunlisäykset havaittiin, kun viljavan maan kuusikossa ojien syvyys laskettiin 90 sentistä 30 senttiin. Ojasyvyyden alentaminen 90 sentistä 30 senttiin paransi kuusikon kasvua jopa kaksi kuutiometriä hehtaarilla vuodessa. Merkittävä parannus hiilitaseeseen Kasvun paraneminen lisää puustoon sitoutuvan hiilen määrää. Korkealle nouseva pohjavesi tehostaa esimerkiksi tuhkalannoituksen vaikutusta, mikä entisestään lisää puuston kasvua ja kykyä sitoa hiiltä. Silloin puiden juuristot saavat sopivasti vettä, happea ja ravinteita. Pohjavesi on sopivalla syvyydellä, kun se painuu juhannuksen ja elokuun lopun välillä 25–30 sentin syvyyteen. Avohakkuu on hyvä keino nostaa pohjaveden pintaa turvemaiden metsissä Istutustaimet kasvavat turvemailla selvästi paremmin kuin luontaisesti syntyneet. Ojituksen jälkeen puut olivat täysin hajoavasta turpeesta vapautuvien ravinteiden varassa. ”Kangashumuksesta vapautuu typpeä kymmenen kertaa nopeammin kuin turpeesta”, Laurén toteaa. SA M I KA RP PI N EN Helpoin tapa turvemaiden pohjaveden tason nostamiseen olisi tukkia joka toinen vanhoista sarkaojista. Loppukesä ratkaisee Myös puiden ravinteiden saanti on muuttunut. Pohjanmaan ja Kainuun sekä Pohjois-Suomen soilla ongelmaa ei toistaiseksi ole – pohjoisessa suoojien kunnostaminen voi yhä olla tarpeen. Vuotuinen kahden kuution hehtaarikohtainen kasvun lisäys sitoo ja varastoi ilmakehästä kaksi tonnia hiilidioksidia. Puuston kasvu alkaa taantua vasta kun pohjavesi kohoaa ylemmäs kuin 25 sentin syvyyteen maanpinnasta.” Suometsien puuston kasvu on lievästi alentunut viime vuosina. Kevätkesällä maan ollessa vielä kylmä juuret tarvitsevat happea vähemmän, ja siksi ne sietävät korkeampaa pohjavettä”, Laurén sanoo. AJASSA 16.1.2026 10 Metsälehti.fi ”Turvemaille istutettujen mäntyjen läpimitta kasvaa 50–100 prosenttia enemmän kuin luontaisesti syntyneiden.” NÄIN TURVEMAAT SITOVAT LISÄÄ HIILTÄ KUIVIEN kesien ja vähälumisten talvien vuoksi pohjaveden pinnat ovat entistä syvemmällä Turvekankaiden puut kasvavat parhaiten, kun pohjavesi on loppukesällä 30 sentin syvyydellä. Koeolosuhteissa turpeen hiilidioksidipäästöjen Kesäaikainen puunkorjuu turvemailta vaikeutuu, jos pohjavesien tasoa nostetaan. 11834_.indd 10 11834_.indd 10 10.1.2026 7.48.08 10.1.2026 7.48.08. Pohjaveden nostaminen vähentää turpeen hiilidioksidipäästöjä 4–7 tonnia vuodessa hehtaarilla Etelä-Suomen runsaspuustoilla turvemailla ojia pitäisi tukkia. SA M I KA RP PI N EN SE PP O SA M U LI Annamari Laurén uudistaisi turvemaiden vesien hallintaa. Koeolosuhteissa on todettu, että pohjaveden nostaminen parantaa puuston kasvua puolesta kuutiosta jopa kahteen kuutioon vuodessa hehtaarilla. Vaikutus on parhaimmillaan samaa luokkaa kuin lannoituksen. ”Ensimmäisten ojituksien jälkeen suometsiin syntyneet puustot ovat vanhentuneet niin, että niiden kasvu on alkanut taantua”, Laurén kertoo. Keväällä ja alkukesästä korkeammalle kohoava pohjavesi ei haittaa. Lähelle maanpintaa kohoava pohjaveden taso jarruttaa turpeen hajoamista, mikä vähentää turpeesta vapautuvia hiilidioksidipäästöjä. ”Loppukesällä, kun maa on lämmin, turpeesta ja kangashumuksesta vapautuu ravinteita
”Avohakkuun jälkeen pohjaveden taso nousee, mikä voi parantaa turvekankaan kasvuolosuhteita tulevalle puusukupolvelle. Eteläisen Suomen runsaspuustoisissa suometsissä tarvitaan hänen mukaansa aktiivista vesien hallintaa. Toisaalta Laurén korostaa, että suometsissä ei edes kannata pyrkiä luontaiseen taimettumiseen, jos tavoitteena on tuottaa puuta. Patoja ojiin ja sarkaojia tukkoon Laurénin mukaan turvekankailla on siirryttävä ojituksista vesien hallintaan. Kesäkorjuu vaikeutuisi Helsingin yliopiston metsäteknologian professori Jori Uusitalo toteaa, että turvemaiden metsiä on pystytty kuivina kesinä korjaamaan loppukesästä. Vanhat metsäojat madaltuvat turpeen kasvaessa noin 10 senttiä vuodessa ja ojien kuivavara heikkenee. Toisaalta samalla oltaisiin lähellä kriittisiä rajoja puuston kasvun, vesistövaikutusten ja metaanipäästöjen suhteen.” ”Mitä tulee puuston kasvuun, niin uskon pääseväni haudan lepoon ennen kuin minulle ehditään kokeellisesti ja käytännön päätehakkuualoilla osoittamaan, kuinka metsänuudistamisen jälkeinen seuraavakin puusukupolvi kasvaa parhaiten, kun ei ojille tehdä mitään”, Saarinen sanoo. Laurén kyseenalaistaakin monien tutkijoiden viimeaikaiset suositukset jatkuvaan kasvatukseen siirtymisestä turvemailla. ”Kun lasketaan yhteen pohjaveden noustessa paraneva puuston kasvu ja turpeesta vapautuvien hiilidioksidipäästöjen väheneminen, vaikutus hiilitaseeseen on merkittävä”, Lauren toteaa. Ero ilmenee kaikissa läpimittaluokissa 10–30 senttimetrin välillä.” SA M I KA RP PI N EN M IK KO RI IK IL Ä Puut kasvavat parhaiten, kun pohjaveden taso on heinä-elokuussa noin 30 sentin syvyydessä. ”Tämä riittää esimerkiksi Pohjanmaalla ja Kainuussa. Lisäksi luontaisen taimiaineksen syntyminen on osoittautunut toivottua epävarmemmaksi. Tällöin kesäkorjuun mahdollisuudet heikkenevät.” Uusitalo arvioi, että talvikaudella korkealla oleva pohjaveden taso saattaa jopa nopeuttaa kantavien korjuukelien syntymistä. Varsinkin eteläisessä Suomessa tarkoittaa pohjavesien tason nostamista. Nykykäsityksen mukaan ojia ei tarvitse kunnostaa, kun puustoa jää kasvatushakkuun jälkeen kasvamaan reilusti yli sata kuutiota hehtaarille. Silloin ehkä oltaisiin puuston kasvun, hiilidioksidipäästöjen ja vesistövaikutusten monitavoitteisessa optimissa. Istutustaimilla valtava kasvuetu Myös avohakkuu on takuuvarma keino nostaa pohjaveden pintaa turvemaalla. ”Pohjavesi on ihanteellisella syvyydellä, jos 30 sentin syvyiseen kuoppaan alkaa tihkua vettä”, Annamari Laurén neuvoo. ”Tutkimusten mukaan turvemaille istutettujen mäntyjen läpimitta kasvaa 50–100 prosenttia enemmän kuin luontaisesti syntyneiden. Kuiva turvekerros kantaa metsäkoneet. AJASSA 16.1.2026 Metsälehti.fi 11 NÄIN SELVITÄT, KUINKA SYVÄLLÄ POHJAVESI ON JOS turvemaalla on syviä ojia, joiden pohjat ovat loppukesällä kuivat, on pohjavesi puiden kasvulle turhan syvällä. Markku Saarinen Jori Uusitalo 11834_.indd 11 11834_.indd 11 10.1.2026 7.48.08 10.1.2026 7.48.08. on todettu vähentyneen hehtaaritasolla 4–7 tonnia vuodessa, kun pohjaveden taso nostettiin 90 sentistä 40 senttiin maanpinnasta. ”Kun ojaverkko on tehty sulkamaiseksi, helpointa on tukkia joka toinen sarkaoja.” PITKÄN linjan suotutkija Markku Saarinen ei vielä tällä tietoa luopuisi kunnostusojituksista. Se, että metsäojien kunnostaminen on käytännössä miltei loppunut, auttaa vähän. Pohjois-Suomessa saatetaan edelleen tarvita jopa ojien kunnostamista”, Laurén sanoo. ”Nykykäsityksen mukaan olisi syytä tavoitella 30 senttimetrin vedenpinnan tasoa. ”Kuiva turve eristää lämpöä, mutta vetinen turve jäätyy nopeasti varsinkin silloin, kun ajouria ajetaan ensin hakkuukoneella ja alusta tiivistyy.” SUOTUTKIJA EI LUOPUISI OJIEN KUNNOSTAMISESTA Pohjavesien tasoa voidaan turvemailla nostaa myös tekemällä ojiin putkitai pohjapatoja, jotka jarruttavat vesien virtaamista. Kunnostusojitus voi Saarisen mukaan silti olla harkinnanarvoinen ajatus tällaisellakin kohteella. Siksi esimerkiksi Metsähallitus on vähentämässä jatkuvan kasvatuksen käyttöä. Tällöin puuston haihdutus riittää pitämään vesitalouden kunnossa. ”Kumpi on vesistöjen kannalta parempi: perata varttuneen metsän ojat, vaikka se EI vesitalouden kannalta olisi välttämätöntä, vai perata ojat avohakkuun yhteydessä, kun turpeessa on vesi liian korkealla?” Saarisen mukaan kunnostusojituksista ei pidä luopua kokonaan edes jaksollisessa metsänkasvatuksessa. ”Turpeen kantavuus huononee, jos pohjaveden tasoa nostetaan. Toinen keino on kaivaa turpeeseen kuoppa ojasarkojen keskivälille loppukesästä
Vaihtoehtoisesti ostajat ovat voineet ilmoittaa tiedot teollisuuspuun kaupan tilastossa puutavaralajeittain ja hakkuutavoittain jaoteltuina. PUUKAUPPA & TALOUS 16.1.2026 12 Metsälehti.fi SAMI KARPPINEN RUNKOHINNAT halutaan tilastoida jatkossa puutavaralajikohtaisten kantohintojen rinnalle. Tilastohinta ei sellaisenaan kerro vielä oikein mitään”, Paananen näkee. SA M I KA RP PI N EN 11835_.indd 12 11835_.indd 12 10.1.2026 7.52.02 10.1.2026 7.52.02. Metsänomistajatkin ovat sitä meiltä toivoneet”, sanoo sahayhtiö Haapajärven Ha-Sa Oy:n metsäpäällikkö Timo Paananen. Yli kymmenen prosenttia puista ostettiin runkohinnoilla Runkohinnoin ostetun puun osuus on Suomessa noussut selvästi 2020-luvun aikana. Harvennushakkuissa osuudet olivat männyllä viisi ja kuusella kolme proRUNKOHINNAT HALUTAAN MUKAAN TILASTOIHIN Runkohinnoittelu kattaa yhä suuremman osan puukaupoista, mutta hintojen tilastointi on ollut ratkaisematta. Eri toimijat tuntuvat olevan varsin yksimielisiä nykyistä selkeämmän tilastoinnin tarpeellisuudesta. Runkopuukauppojen tiedot on kirjattu tähän saakka erikoispuuhun, jonka hintoja ei tilastoida. Me otimme runkohinnoittelun työkalupakkiimme viime syksynä. Kyselyyn vastasi 31 puunostajaa, joista 12 oli käyttänyt runkohinnoittelua ja neljä aikoi ottaa sen käyttöön lähitulevaisuudessa. Luke teki teollisuuspuun runkohinnoitellun puukaupan yleisyyttä ja tilastointia koskeneen kyselyn touko-kesäkuussa 2025. Runkohinnoittelulla tarkoitetaan, että metsänomistajalle maksetaan puukaupassa kuutiometriä kohden yksi ja sama hinta riippumatta siitä, miten ostaja puut katkoo. ”Vuonna 2024 puuta ostettiin runkohinnoin noin viisi miljoonaa kuutiometriä.” NÄIN RUNKOHINNAT VOITAISIIN TILASTOIDA Luken kyselyssä runkokauppaa tekevistä ostajista valtaosa oli täysin tai jokseenkin samaa mieltä seuraavista tilastoinnin toteutustavoista: Runkohinnoitellun pystykaupan tiedot tilastoidaan puukauppasopimusten perusteella (88 % vastaajista) Tilastoinnin aluejaot ja pystykaupan hakkuutapaluokitukset (uudistushakkuu, harvennushakkuu) ovat samat kuin puutavaralajeittaisessa tilastoinnissa (100 %) Tiedot tilastoidaan puulajeittain, eli männyn, kuusen ja koivun tiedot erikseen (100 %) Runkohinnoitellusta puusta tilastoidaan määrä ja keskimääräinen hinta (94 %) Määrän ja keskihinnan lisäksi olisi hyvä tilastoida puun arvioitu keskijäreys (81 %) Puumarkkinoilla toivotaan selkeämpää näkymää runkohinnalla ostettujen puukauppojen tilastoihin. ”Ongelmana runkohintojen tilastoinnissa on se, miten järeys ja laatu saadaan huomioitua. ”Kannatan ehdottomasti runkohintakauppojen tilastointia, koska ne ovat yleistymässä. ”Runkohinnoitellun puun osuus vastaajajoukon vuoden 2024 pystykaupoissa oli uudistushakkuissa männyllä 13 ja kuusella 14 prosenttia. Runkohinta on tyypillisesti puulajikohtainen. Tämä nousi esille Pellervon taloustutkimuksen ja Luonnonvarakeskuksen julkaiseman puumarkkinaselvityksen yhteydessä joulukuussa
.. .. .. Hankintahinnat .. .. .. .. .. .. .. .. .. Hankintahinnat .. .. Toiminta on niin yleistä, että tilastointi voidaan aloittaa. .. .. Harvennushakkuu .. LA PP I PO HJ OIS -P OH JA NM AA KA IN UU -K OIL LIS M AA nousussa laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 74,51 76,33 45,44 22,19 26,15 22,12 32,26 33,16 Uudistushakkuu 76,04 76,93 45,05 24,56 27,36 24,75 33,78 34,26 Harvennushakkuu 68,81 70,21 .. .. .. .. 39,71 .. Uudistushakkuu 77,81 79,14 61,63 26,33 27,23 26,66 .. .. Luken kyselyyn vastanneista peräti kolme neljästä katsoi, että tilastointi tulisi aloittaa jo vuoden 2026 alussa. Ensiharvennus .. .. .. .. Ensiharvennus .. .. Harvennushakkuu 68,18 70,10 50,89 22,90 22,44 22,79 .. .. 20,69 .. .. .. .. .. .. .. .. Ostajien vähäisyyden vuoksi hintatiedoissa voi olla puutteita. .. 27,92 Ensiharvennus .. .. Hankintahinnat 73,38 73,02 .. .. .. .. .. .. .. .. 31,46 Uudistushakkuu 75,48 78,57 61,84 26,89 28,04 27,16 .. .. .. .. .. Vuonna 2020 osuus oli vastaavan kyselyn mukaan vain alle neljä prosenttia. .. .. .. .. .. .. .. .. Ensiharvennus .. .. .. 22,65 21,56 .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. Hankintahinnat .. .. .. 17,47 .. .. .. .. .. .. Uudistushakkuu .. .. .. Milloin otetaan käyttöön. AJASSA 16.1.2026 Metsälehti.fi 13 nousussa laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 75,62 78,12 57,28 22,87 25,41 23,30 .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. 70,36 .. .. .. 17,19 .. Puumarkkinaselvityksessä esitetään tilastointiin muutosta myös energiapuun osalta. Se edellyttää kuitenkin paljon muutoksia sekä tietojen toimittajilta että Lukelta, joten tilastoinnin tarkkaa aloittamisajankohtaa ei vielä tiedetä. .. Tiedämme lisäksi, että osa vastaamatta jättäneistä ostaa runkohinnoiteltua puuta”, Torvelainen toteaa. .. Harvennushakkuu 68,41 69,79 49,46 22,78 22,17 21,88 .. Hankintahinnat .. .. .. .. 25,68 Hankintahinnat 76,22 76,32 .. .. nousussa laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat .. .. KY M I-S AV O SA VO -K AR JA LA METSÄTEOLLISUUS RY:N hintatilasto kattaa noin 90 prosenttia yksityismetsistä ostetusta puusta. .. 19,75 .. Uudistushakkuu .. .. .. .. nousussa laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 75,20 77,39 55,59 23,55 25,22 23,46 .. 11835_.indd 13 11835_.indd 13 10.1.2026 7.52.05 10.1.2026 7.52.05. Harvennushakkuu .. .. Ensiharvennus .. .. .. .. .. .. Torvelainen kertoi viime viikolla, että Luke pyrkii aloittamaan runkohintojen tilastoinnin mahdollisimman nopeasti. .. .. .. .. Hankintahinnat .. .. .. .. Ensiharvennus .. .. .. Myös metsäsektorin ulkomaankauppatilastojen palauttamista osaksi markkinainformaatiota ehdotetaan. .. .. .. .. .. .. .. .. 17,87 18,58 17,48 .. .. Ensiharvennus .. .. nousussa laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat .. Harvennushakkuu .. 18,24 .. .. .. .. 41,37 41,87 41,30 53,65 53,68 KO KO M AA RAAKAPUUN HINTATILASTOT viikkojen 49-52 keskiarvo nousussa laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 73,77 77,28 59,10 23,97 25,41 24,23 .. .. .. .. .. Uudistushakkuu 77,41 78,38 58,35 26,61 27,63 27,16 .. .. .. .. nousussa laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 75,95 78,17 59,02 22,97 25,55 23,14 .. .. Hankintahinnat .. .. Harvennushakkuu .. .. .. .. Uudistushakkuu .. .. Harvennushakkuu 68,15 69,32 52,56 22,63 24,06 23,59 .. Kauppatilaston kattavuutta tulisi sen mukaan parantaa laajentamalla vastaajajoukkoa, sillä nykyisin tilasto kattaa arviolta vain kaksi kolmasosaa kaupoista. Hankintahinnat .. ”Alueellisten puukauppatietojen julkistamiseen tarvitaan 3–4 ostajaa. .. .. Milj.m 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 2024 2025 Viikko 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 2023 Viikot 1 ja 2 yhteensä Viikko-ostojen määrä koko Suomessa 20 40 60 80 100 Nimelliskantohintojen kehitys Lähde: Luke €/m 3 Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Mäntykuitupuu Kuusikuitupuu Koivukuitupuu 2005 2007 2012 2016 2020 2025 Etelä-Suomi KymiSavo SavoKarjala KeskiSuomi EteläPohjanmaa KainuuKoillismaa PohjoisPohjanmaa Lappi 120 903 Puukauppamäärä vko 52 senttia”, toteaa Luken yliaktuaari Jukka Torvelainen selvityksessä. Tilastossa on eritelty leimikkotyypit, ja mukana on myös tukkija kuitupuun väliin sijoittuva pikkutukki. .. .. .. .. .. Uudistushakkuu 77,30 78,89 59,24 24,52 26,81 26,81 .. .. .. Ensiharvennus .. .. .. .. .. .. Ainakin uudistushakkuiden osalta myös alueellinen kattavuus on saavutettavissa. .. .. .. .. .. Se vastasi yli kymmentä prosenttia teollisuuspuun kauppamääristä. .. .. .. Tämä vaatimus täyttyi kyselyn vastaajajoukossa vuositasolla uudistushakkuissa kaikilla alueilla ja harvennushakkuissa noin puolella alueista. .. .. .. .. .. .. .. .. ET EL Ä-P OH JA NM AA nousussa laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 74,12 77,34 57,50 23,54 25,47 23,34 34,84 34,33 Uudistushakkuu 76,28 78,41 59,94 26,56 27,53 26,49 39,57 36,67 Harvennushakkuu 67,19 69,27 50,64 22,27 23,12 21,98 30,06 30,22 Ensiharvennus 45,74 47,21 .. .. .. .. 16,27 .. .. KE SK I-S UO M I ET EL Ä-S UO M I nousussa laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat .. .. Kyselyn perusteella voidaan arvioida, että vuonna 2024 puuta ostettiin runkohinnoin lähes kuusi miljoonaa kuutiometriä
Capman perusti uuden metsärahaston Rahasto keskittyy hajautetun metsäomaisuussalkun rakentamiseen ja hallinnointiin pääasiassa Pohjois-Euroopassa. Kohteet Pohjois-Euroopasta Rahasto keskittyy hajautetun metsäomaisuussalkun rakentamiseen ja hallinnointiin pääasiassa Pohjois-Euroopassa, Britanniassa ja Irlannissa. Käymme Husqvarnan moottorisahatehtaalla ja näemme Grännan perinteisen polkagriskarkin valmistuksen. Vastuullinen matkanjärjestäjä Oy Kon-Tiki Tours Ltd Lue lisää: www.kontiki.fi/lukijamatkat/ 20.-23.4.2026 JUSSI COLLIN LUONTOPÄÄOMAAN erikoistunut varainhoitaja Capman Natural Capital on perustanut uuden metsärahaston, Capman Dasos European Forest Fund IV:n. Tasaisen biologisen kasvun lisäksi metsät tuottavat yhä enenevässä määrin lisäarvoa, kun luontopääomaarvoja – kuten hiilensidontaa, luonnon monimuotoisuutta ja maankäytön vaihtoehtoja – tunnistetaan ja kaupallistetaan”, sanoo Capman Natural Capitalin Managing Partner Jyri Hietala tiedotteessa. Leimikko kilpailutettiin Kuutio-palvelussa. European Forest Fund IV edustaa seuraavaa kasvuvaihetta ja laajentaa sijoitusstrategiaa suuremmalle omaisuuspohjalle, Capmanilta kerrotaan. Valtaosa kuvioista on korjattavissa kesäaikaan, mutta mukana oli myös talvikohteita. Varainkeruu kuitenkin jatkuu, sillä tarkoitus on kerätä aiempia rahastoja suurempi rahasto. Yhtiön sijoitustiimi on perustanut yhteensä kahdeksan metsäsijoitusrahastoa ja yhteissijoitusyhtiötä vuodesta 2009 lähtien. Metsänomistaja halusi saada kaikki kuviot kuntoon kerralla, joten hän päätti myydä leimikon metsänhoitoyhdistyksen korjuupalvelulle, joka teki tarjouksen koko leimikosta. Teknisten vierailujen ohella pääsemme maistamaan paikallisia perinneruokia. Kuolinpesän omistamilla metsätiloilla oli runsaasti harvennettavaa, sillä metsät olivat jääneet pitkäksi aikaa hoitamatta. Sahayhtiö tarjosi vain 5,5 hehtaarin alueesta, iso metsäyhtiö jätti puolestaan hankalimmin saavutettavat talviosat pois tarjouksesta. Rahaston tavoitteena on pitkän aikavälin arvonluonti hoitamalla eurooppalaisia metsävaroja aktiivisella ja kestävällä tavalla. Osalla kuvioista puusto oli ehtinyt riukuuntumaan. Iso harvennusleimikko Lapista Puutavaralaji määrä m 3 hinta eur/m 3 yhteensä, € Kesä Mäntytukki 140 57 7980 Kuusitukki 25 52 1300 Mäntypikkutukki 140 28 3920 Havukuitu 1000 21 21000 Koivukuitu 120 18 2160 Yhteensä 1285 36360 Talvi Mäntytukki 20 52 1040 Mäntypikkutukki 30 22 660 Havukuitu 155 15 2325 Koivukuitu 15 12 180 Yhteensä 180 4205 Kaikki yhteensä 1465 40565 11835_.indd 14 11835_.indd 14 10.1.2026 7.52.06 10.1.2026 7.52.06. Tutustumme Metsäkonepalvelu-konsernin tytäryhtiöön, Södran pääkonttoriin, Alvestan Vidan sahoihin sekä Terri Skogsmaskiner -metsäkonevalmistajaan. ”Capman Dasos European Forest Fund IV perustuu näkemykseemme siitä, että aktiivinen omaisuudenhoito on keskeistä metsien koko arvopotentiaalin hyödyntämisessä. Capmanin mukaan sijoittajilla on ollut kiinnostusta, ja rahastossa on toteutettu nyt ensimmäinen sulkeminen. Tavoitteena on saavuttaa yli kahdeksan prosentin nettotuotto (IRR) sijoittamalla laadukkaisiin eurooppalaisiin metsiin. Viisi hehtaaria vaatii ennakkoraivausta ennen korjuuta. Harvennuksia oli yhteensä noin 40 hehtaarin alalla, tosin peräti kahdeksalla eri palstalla. Tarjouksia tuli kolme, mutta vain yksi ostaja tarjosi koko leimikosta. Kaupat tehtiin joulukuussa. 16.1.2026 14 Metsälehti.fi PUUKAUPPA JA TALOUS 14 Metsälehti.fi TUORE PUUKAUPPA TÄLLÄ ETELÄ-RUOTSIIN suuntautuvalla kierroksella vierailemme Ruotsin metsähallituksessa ja SLU Asa -koemetsässä, jossa tutustumme kestävään metsänhoitoon ja innovatiivisiin metsänhoitomenetelmiin. Sijainniltaan hajanainen kuitupuuvaltainen leimikko laimensi ostajien intoa kohteeseen. Rahasto sijoittaa ainoastaan FSCtai PEFC-sertifioituihin tai sertifioitavissa oleviin metsiin, tavoitteena saavuttaa sertifiointi kaikille sen hallinnoimille metsille. Capman Natural Capital hallinnoi noin 240 000 hehtaarin maaja metsäomaisuutta kahdeksassa EU-maassa, jonka markkina-arvo on noin 1,5 miljardia euroa. Metsänhoitoyhdistys kilpailutti Lapissa sijaitsevan ison kuitupuuvaltaisen leimikon Kuution kautta. Myös kuitupuun hintataso mhy:n tarjouksella miellytti metsänomistajaa, sillä se oli korkeampi kuin metsäyhtiön tarjouksessa. Rahaston hallinnoinnissa painotetaan kestävän metsätalouden käytäntöjä, metsäsertifiointistandardeja ja luontopohjaisia ratkaisuja
Kaikki lähtee siemenestä Jalostetuilla siemenillä uudistettu metsä tuottaa kiertoaikana jopa rekkakuormallisen enemmän tukkipuuta hehtaarilta. 029 432 6000 ja siemenkeskus@tapio. tai verkkokaupasta: Metsäkauppa. JALOSTETUN SIEMENEN HYÖDYT: Lisää kasvua ja tuottoa Enemmän hiilensidontaa Parempi laatu Tuhonkestävyyttä 11835_.indd 15 11835_.indd 15 10.1.2026 7.52.07 10.1.2026 7.52.07. Tilaa siemenet metsäkylvöön ja taimitarhalle Tapio Siemenkeskuksesta: Puh
OSALLA METSÄMIEHISTÄ ON SYYTÄ HÄVETÄ Alikasvos tuottaa ravintoa, ylläpitää ekosysteemejä ja kytkeytyy ihmisten hyvinvointiin. 11836_.indd 16 11836_.indd 16 10.1.2026 8.13.08 10.1.2026 8.13.08. He etsivät häirintätapauksia toimituksen verkostojen kautta, ammattiliitoista ja metsäyhtiön työsuojelupäällikön avulla. Miesten kohdalla oli kyse usein työpaikkakiusaamisesta, johon ei sisältynyt seksuaalista häirintää. Kaikilla on oikeus turvalliseen ja kunnioittavaan työympäristöön. Kaksi toimittajaamme perehtyi tapaukseen ja ryhtyi selvittämään, kuinka yleistä tällainen häirintä metsäalalla on. Olimme kuvitelleet, että se olisi jäänyt viime vuosituhannelle. Marjat, sienet, villiyrtit ja muut ovat alikasvosta – sitä aika näkymätöntä osaa metsästä, joka on kuitenkin monin tavoin läsnä taloudessa. Metsätaloudessa alikasvos määrittää kasvupaikkatyyppejä, sillä sammalien, varpujen, ruohokasvien ja pensaiden avulla arvioidaan maaperän viljavuutta ja metsän tuottokykyä. Häirintää esiintyy kaikilla aloilla, eikä metsäala ole tässä suhteessa poikkeus. Metsäkin tulee paremmin hoidettua, kun ammattilaisilla on työtään tehdessä hyvä mieli ja turvallinen olo. Voit myös lähettää kuvasi sähköpostilla osoitteeseen lukijoilta@metsalehti.fi. ”Hannes-myrskyn jälkiä.” SCIENTIST Lukijoiden kuvat osoitteessa metsalehti.fi/Metsalehti/ Lukijoiden-kuvat. Alikasvos tuottaa monimuotoisia kotitarveja kaupallisia luonnontuotteita. Jos metsään mennään, niin mustikoita voi poimia kerrallaan kourallisen ja sieniäkin korkeintaan pari korillista. 16.1.2026 16 Metsälehti.fi METSÄLEHDEN TOIMITUS sai tietoonsa tapauksen, jossa metsänomistaja oli törkeällä tavalla häirinnyt naispuolista metsäalan ammattilaista tämän työssä. Yksi kiusaamistapaus oli sellainen, että sitä voi pitää sukupolvien kulttuurieroista johtuvana väärinkäsityksenä. Väkivaltaisin häirintä ja tappouhkaukset näyttävät kohdistuvan miehiin. Niin Suomessa kuin Saksassa alikasvos on usein itsestäänselvyys, näkymätön ja aliarvostettu, professori Taru Peltola ja projektitutkija Tuulikki Halla kirjoittavat. Usein ei mennä, vaan luonnonantimet ostetaan torilta tai kaupasta. Mutta keräily ei kohdistu vain marjoihin ja sieniin, vaan myös erilaiset villiyrtit ja pähkinät ovat haluttuja. ERI KIELIPERHEISSÄ alikasvos, aluskasvillisuus, on merkitykseltään sama. Osalla metsämiehistä on syytä hävetä ja korjata käyttäytymistään. Alisteisesta asemastaan huolimatta se on monimerkityksinen ja keskeiALIARVOSTETTU ALIKASVOS. PETRI KOSKINEN PÄÄTOIMITTAJA petri.koskinen@metsalehti.fi PS. Metsämiesten säätiön rahoittamassa ja Luontoa Oy:n tekemässä parin vuoden takaisessa tutkimuksessa kävi ilmi, että naiset ovat huomanneet metsäalalla kiusaamista ja syrjintää selvästi useammin kuin miehet. Tapauksia ilmeni näillä menetelmillä toistakymmentä. Tosin sitäkin esiintyi yhdessä tapauksessa. Paikat täyttyvät nopeasti. Keräily ei rajoitu myöskään vain maaseutumetsiin, vaan suurkaupunkien, kuten Berliinin, puistot ja kaupunkimetsiköt ovat monen mielestä oivallista keruualuetta. Se on underväxt, sous-bois, unter Holz, understory, undergrowth – jotain joka on jonkin, usein puiden, alla. Kävi myös ilmi, että metsäalalla esiintyvää häirintää ei ole juuri tutkittu. YLÄKERTA PÄÄKIRJOITUS LUKIJAKUVA AJASSA / MIELIPIDE SE PP O SA M U LI SYKSYN SADONKORJUUAIKAAN somekanavissa vilahteli postauksia koreista kukkuroillaan sieniä ja marjoja. Virkailijoiden mukaan eniten häirintään liittyviä yhteydenottoja tulee LVV:hen sote-palveluista. TOIMITTAJIEN SELVITYSTEN PERUSTEELLA on kuitenkin selvää, että epäasiallista käytöstä on metsäalalla yhä yllättävän paljon. Varhainen puuttuminen ja nollatoleranssi ovat parhaat lääkkeet häirintää vastaan. Yhteydenotto Lupaja valvontavirastoon (LVV) toi tietoomme 14 tapausta lisää. Muistakaa ilmoittautua Metsälehden helmikuun lukijatilaisuuteen. Toisin on Saksassa. Naisten kokema häirintä metsissä tuli toimitukselle yllätyksenä. Yleisimmin häirintää näyttää metsäalalla tapahtuvan asiakaskohtaamisissa, joissa metsänomistaja käyttäytyy sopimattomasti naispuolista metsäalan ammattilaista kohtaan. Kävi ilmi, että myös miehiä oli häiritty, mutta naiset olivat häirinnän kohteena selvänä enemmistönä. Edullisin tapa kohentaa metsäalan vastuullisuutta on pitää suu kiinni ja jättää sopimattomat puheet sanomatta. Se ei kuitenkaan ole mikään puolustus metsäalalle
Ei tullut täystuhoa mutta sen verran kuitenkin, että jotain pitäisi tehdä. Varvikossa kastuvat jalat, kasvoihin läimähtävät oksat. Jokaisenoikeuksien myöstä suomalainen alikasvos on yhteisvaurautta, joka kannattelee laajasti ihmisten toimeentuloa, hyvinvointia ja terveyttä. Runkohintatarjousten saaminen voi puun kysynnän heikentyessä muuttua vaikeaksi, mutta metsänomistajan kannattaa sellaista edelleen niin halutessaan vaatia. Kuuluvatko linnut tai kivet alikasvokseen. Alikasvos kietoutuu monin eri tavoin myös yhteiskuntaan. Sen monitieteinen tutkiminen mahdollistaa syvällisemmän ymmärryksen niin metsän, puiden kuin ihmisenkin hyvinvointia ylläpitävistä tekijöistä. Uusi kysymys: Osallistu kyselyyn osoitteessa www.metsalehti. Voi olla, ettei ostointo ole huipussaan. Runkohinnoittelu voi myös joskus olla metsänomistajalle epäedullinen menetelmä. Oikeutta alikasvokseen on myös puolustettu Suomessa vahvasti, esimerkiksi kun Ilomantsin Hattuvaarassa taisteltiin vesakkomyrkkyjen lentolevitystä vastaan 1980-luvun alussa. Tunkilla ja taljalla hivutusta, kunnes rojahti siististi. Fyysisen ja virtuaalisen ohella voidaan kysyä, onko se vain kasveja vai myös eläimiä. Sen laidalla jokunen oikea puukin kaatui – kaikkineen ehkä 30–40 runkoa. SAMALLA ALIKASVOS on osa kehollista kokemusmaailmaamme metsästä ja siellä liikkumisesta. Tällaisen monialaisen ymmärryksen muodostumista edistämme tutkimusyhteistyöllä Itä-Suomen ja Freiburgin yliopistojen välillä. Näin alikasvos pakenee selkeärajaisia määrittelyjä. Niiden katkonta on puolivälissä.” Kitsas ”Ainakin kelit suosivat myrskytuhojen korjuuta, eiköhän niitä nyt tehdä pois melko nopeasti, korjuukalustoakin on varmasti riittävästi.” Apli 11836_.indd 17 11836_.indd 17 10.1.2026 8.13.09 10.1.2026 8.13.09. Somepresenssinsä myötä alikasvos on yhä enemmän myös virtuaalisesti jaettua ja digitaalista. Pihassa ei uskalla, mutta metsässä voi sahailla vähän sinnepäin ja kädet ristissä ihmetellä, mihin pyörähtää.” Pavekka ”Traktorilla kävin vetäisemässä naapurille pahaan konkeloon jäänen kookkaan tukkipuun alas, oli jo valmiiksi jollakin konstilla saanut paksun köyden ujutettua puolirungon korkeudelle puun ympäri.” Narisija ”Sain kohdalleni minimaalisen myrskytuhon 35-vuotiaaseen kasvatusmetsään. Kyllä 18% En 82% 20 40 60 80 100 En 77% Kyllä 23% neet alueelle 50 hehtaarin Lorem ipsum AJASSA Askel oikeaan suuntaan N IK O JO U H KI M A IN EN N IK O JO U H KI M A IN EN Verkkokeskustelu: Saako myrskypuut korjattua. Tarjousten vertailu tosin on vaikeaa, jos osa tarjouksista on tehty runkohinnoin ja osa puutavaralajeittain. 16.1.2026 Metsälehti.fi 17 RUNKOHINTOJEN tilastointi (juttu sivuilla 12 –13) on askel oikeaan suuntaan, kunhan mukaan saadaan myös järeystieto. Kuuluuko alikasvos metsään ja millä tavalla. Melkein päivä meni konkelon askartelussa. Syksyllä jonkinlainen trombi tukisti puolitoista vuotta aikaisemmin harvennettua tukkimännikköä. Kummassakin maassa alikasvos on kuitenkin usein monin tavoin itsestäänselvyys, näkymätön ja aliarvostettu. Alikasvos on pelkoa punkeista ja inhoa itikoista. Keräämme ja kuvaamme sitä. Yleisperiaate on, että myrskysavotan hinnoilla pyritään korjaamaan vain kaatuneet puut, toki ostajat mielellään ottavat samalla hinnalla pystypuutakin.” Rane2 ”Saha ja mies -menetelmällä täällä on menty. Alikasvoksessa kuitenkin näkyvät myös luontoon liittyvät valtasuhteet ja työperäinen hyväksikäyttö, kuten marja-alan ihmiskauppaoikeudenkäynnit osoittavat. Reilun hehtaarin kuviolta kaatui toista sataa runkoa ja viereiseltä avohakkuukuviolta iso säästöryhmä kokonaan. Näkökulma oli osa myös viime vuoden Metsätieteiden päivän Metsien kerroksellisuus -teemaa luoden siten lähtökohtia ja inspiraatiota myös kotimaiselle poikkitieteelliselle keskustelulle ja tutkimukselle alikasvoksesta ja sen kytköksistä ihmisiin ja yhteiskuntaan. WWW.METSALEHTI,FI TOIMITTAJALTA METSÄGALLUP SAMI KARPPINEN Uusi kysymys: Tuleeko vuodesta 2026 hyvä metsävuosi. Alikasvos kukkii ja hedelmöi. ”Hannes kaatoi puita varmasti monen metsästä, niin meidänkin. Mailla on niin eroja kuin yhtäläisyyksiä siinä, miten alikasvokseen suhtaudutaan ja miten sitä määritetään ja käytetään. Hoidin asian niin, että myin harvennuksia lisäksi, niin yhtiö keräili melkein kaikki tuulenkaadotkin.” Metsäkupsa ”Olen hoitanut ns. Ostajat jättävät yleensä hintoihin tietyn varmuusmarginaalin, koska tukkiosuuden tarkka arviointi etukäteen on vaikea tehtävä. Voisi kuvitella, että metsäyhtiöt ovat haluttomia tällaiseen työhön, 100 mottia taisi ainakin MG:llä olla pienin erä. Se voi niputtaa pieniä eriä yhteen ja markkinoida eteenpäin.” A.Jalkanen ”Tämä viimeinen myrsky säästi, mutta syksyllä aikaisemmin tuli pakkomyynti. Se tuottaa happea, ravintoa ja raaka-ainetta, säätelee veden ja ravinteiden kiertoa ja sitoo hiilidioksidia. Alikasvos kasvattaa meistä ympäristöstään ja oikeuksistaan tietoisia kansalaisia. Moninaisten kriisien aikakaudella alikasvoksessa versoo mahdollisuuksia, voimavaroja ja resursseja myös varautumiseen, myllertävät muutokset sitten metsien kasvuolosuhteita kuin ihmisten taloudellisia tilanteita. Puulajeittainen runkohinta on metsänomistajan kannalta selkeä hinnoittelutapa, koska runkojen katkonta ei juuri vaikuta hakkuun taloudelliseen lopputulokseen. i Myytkö puuta nykyhinnoilla. nen vaikkapa ekosysteemipalvelujen näkökulmasta. Männiköstä todettiin ostomiehen kanssa, että aloitetaan alusta. uskottuna miehenä erään papparaisen metsiä. Kansallisissa ja kansainvälisissä metsän määritelmissä se usein ohitetaan. Toisaalta kokenut puunmyyjä voi onnistua myymään heikkolaatuisemmankin leimikon runkohinnalla, jolloin tukin hinta muodostuu ostajan kannalta korkeaksi. Suomessa ilman puita olevasta metsämaasta käytetään määritelmää joutomaa. Miten kohtalotoverit ovat tällaisia saaneet korjautettua?” JanneL ”Paikalliseen mhy:hyn kannattaa olla yhteydessä. Kaikki pinoon.” Nostokoukku ”Puhelin käteen ja soittelemaan, myös mhy:n miehille. SUOMI ON HISTORIALLISESTI osa saksalaista metsänhoitoperinnettä. PELTOLA ON PROFESSORI JA HALLA PROJEKTITUTKIJA ITÄ-SUOMEN YLIOPISTOSSA. Yleisesti on tiedossa, että runkohinnoittelu on ollut puun kiivaan kysynnän aikana ostajille myös keino piilottaa kovimpia puutavaralajikohtaisia yksikköhintoja
Ilmajoella sijaitsevassa kuusikossa kulkee kokoojaura, josta puuta on ajettu varastolle. Ilmajoen kivennäismaakuusikossa on selvä korjuuvaurion kriteerit täyttävä urapainauma, mutta lakirajat eivät pauku. Ajo urista syntyneiden maastovaurioi den lakiraja on kivennäismailla 20 prosenttia ja turvemailla 25 prosenttia ajourien pituudesta. Metsänhoitosuositusten mukaisessa puunkorjuussa ajourista syntyneitä maastovaurioita saa kivennäismailla ja kuusivaltaisilla turvemailla olla enintään viisi prosenttia ja muilla turvemailla MUISTA TARKISTAA KORJUUJÄLKI Harvennuksen jälkeen on syytä käydä tutkimassa mahdolliset puustoja maastovauriot. Maa on painunut metrien matkalta kymmeniä senttejä, ja vesi on jäänyt seisomaan uriin. Mikäli vastaavan näköisiä painaumia löytyy kangasmaalta yli viideltä prosentilta ajourien pituudesta, on korjuujälki suositusten vastainen. 11837_.indd 18 11837_.indd 18 10.1.2026 8.15.18 10.1.2026 8.15.18. Lakirajan rikkoutuminen tietäisi ehdotonta korvausvelvoitetta. METSÄSTÄ / METSÄNHOITO 16.1.2026 18 Metsälehti.fi TIIA PUUKILA, TEKSTI JA KUVAT ”PITÄÄ miettiä kokonaisuutta, mutta eihän tämä hyvältä näytä”, Koulutuskeskus Sedun korjuujälkikurssia vetävä kouluttaja Tommi Lepojärvi arvioi ajouran painanteita. Mikäli hakkuun jälki ei miellytä, kannattaa olla rohkeasti yhteydessä puunostajaan. Kuitenkin jo vähäisemmistä maastovaurioista voi ottaa yhteyttä urakoitsijaan ja puunostajaan. Urapainauma lasketaan korjuuvaurioksi, jos se on yli metrin pituinen ja kangasmaalla yli 10 senttiä tai turvemaalla yli 20 senttiä syvä. Havutusta ei juuri ole, ja ura kulkee aivan tukkikokoisten kuusten kylkiä myöten. Korjuu-ura on painunut metrien alueelta useamman kymmenen senttiä, joten kyseessä on korjuuvaurio
METSÄSTÄ 16.1.2026 Metsälehti.fi 19 VINKKI METSÄKESKUKSELLE YHTEYDENOTTOJA VUOSITTAIN MIKÄLI korjuuvauriot näyttävät omaan silmään menevän yli lakirajan, metsänomistajan kannattaa ottaa yhteyttä metsälakia valvovaan Metsäkeskukseen. Metsäkeskus valvoo, että metsään jää hakkuun jälkeen lain vaatima määrä kasvatuskelpoista puustoa tasaisesti jakautuneena. NÄIN TUNNISTAT LAADUKKAAN KORJUUJÄLJEN JÄÄVÄN puuston määrä ja laatu ovat tavoitteiden mukaisia. Lakirajat rikkova korjuujälki ei vanhene muutamassa kuukaudessa. Jos puissa on korjuuvaurioita, ne eivät enää lukeudu kasvatuskelpoisiksi. Kun olemme saaneet tiedon jostakin tuollaisesta kohteesta, arvioimme, onko tarve tarkistaa kohde maastossa”, Hytönen kertoo. Ilmajoella löytyi puustovaurioita, juuristovaurioita sekä maastovaurioita, mutta ei yli suositusten, saati lakirajojen. AJOURAVÄLI on 19 metriä tai enemmän. Metsäkeskuksen valvontaja tarkastuspäällikkö Harri Hytönen kertoo, että metsänomistajilta tulee korjuujälkeen liittyviä yhteydenottoja joitakin joka vuosi. Metsärikkomuksena käsiteltävät asiat vanhenevat kahdessa vuodessa”, Hytönen muistuttaa. ”Meiltä ei voi tilata tarkastajaa. Kuori on rikkoitunut yli 12 neliösentin alueelta ja isku on ulottunut puuainekseen. Juurenniskat ajourien lähellä on hyvä käydä tarkkaan läpi. Koealoja kannattaa ottaa järjestelmällisesti. Myös ajourien välit ja ajouraleveys on syytä mitata. Älä arkaile neuvotella Maastovaurioiden ohella tulee tarkastaa puustovauriot. ”Ei kannata arkailla, jos itsestä näyttää, että on jälkiä.” 11837_.indd 19 11837_.indd 19 10.1.2026 8.15.19 10.1.2026 8.15.19. SEKAPUUSTOISUUS on tavoitteiden mukaista. Selkeä korjuuvaurioksi laskettava puustovaurio, jossa korjuujälki on uponnut puuainekseen asti. Korvauksiin Metsäkeskus ei ota kantaa, sillä ne ovat yleensä sopimusosapuolten välisiä asioita. Jos on esimerkiksi hakattu yli lakirajan, ylimenevä puusto korvataan kaksinkertaisena. Yyli 50 senttiä pitkä viilto koivun kyljessä lasketaan korjuuvaurioksi. Vaikkei menisi lakirajan yli, kannattaa neuvotella”, Lepojärvi kannustaa. AJOURALEVEYS on kivennäismailla alle 4,6 metriä ja turvemailla alle 5,1 metriä. Lähde: Metsänhoidon suositukset enintään 10 prosenttia ajourien pituudesta. AJOURAPAINAUMAT kivennäismailla sekä kuusivaltaisilla turvemailla enintään 5 prosenttia, muilla turvemailla maksimissaan 10 prosenttia. Metsäkeskus tarkistaa vuosittain yli kolmesataa kohdetta, joissa on syytä epäillä metsälain rikkomusta. Niitä voi löytyä myös korkeammalta latvasta, mikäli kaadettava puu on siihen osunut. ”Ei kannata arkailla, jos itsestä näyttää, että on jälkiä. Jos puuaines on rikkoutunut, lasketaan puu automaattisesti vaurioituneeksi. RUNKOja juuristovaurioita on enintään 5 prosenttia kasvatettavista puista. ”Vuodenkin päästä hakkuusta voi olla yhteydessä. Suositusten mukaan runkoja juuristovaurioita saa olla enintään viidessä prosentissa kasvatettavista puista. ”Se on vähän kirjavaa, miten korvauksia maksetaan. Katse harvennusvoimakkuuteen Omassa metsässä kannattaa harvennuksen jälkeen pyörähtää useammassa paikassa relaskoopin kanssa, laskea jäljelle jäävän puuston pohjapinta-ala ja verrata sitä harvennussuositusten mukaiseen alaan. Lakiraja on 15 prosenttia. Läpimitaltaan yli kahden sentin paksuisten juurten katkeaminen korkeintaan metrin päästä rungosta täyttää juuristovaurion merkit. Mikäli tarve todetaan, tarkastus ei maksa metsänomistajalle mitään. Kasvamaan oli jätetty kelvollinen varttunut kuusikko. Koivun kylkeen on tullut kunnon korjuuvaurio. Ajouran leveys saadaan mittaamalla 10 metrin pätkältä kummankin puolen uraa olevan lähimmän puun etäisyys ajouran keskilinjaan ja summaamalla etäisyydet yhteen. Metsärikkomuksena käsiteltävästä huonosta korjuujäljestä voidaan tuomita sakkorangaistus. Jos puun kuori on rikkoutunut yli 12 neliösentin alalta, puuainetta on paljastunut yli neliösenttimetri tai kuoressa on viiltoja yli 50 sentin pituudelta, lukeutuu vaurio korjuujälkitarkastuksessa puustovaurioksi. Korvaus perustuu puukauppahintaan”, Lepojärvi kertoo. JUURIKÄÄVÄN torjunnasta on huolehdittu. Korjuujäljen puutteista kannattaa aina ensin neuvotella puunkorjaajan ja puunostajan kanssa sekä antaa mahdollisuus jälkien hyvittämiseen
Pidän siitä, että saa päättää omat menemiset. Jatkaja saa tilan hinnalla, joka turvaa maaja metsätalouden toimintaedellytykset. Lisäksi luovutuksesta lahjana saadusta osuudesta ei mene lahjaveroa. Sen vahvistaa myös tyttöystävä Petra Eerikinharju. Isoeno ehdotti jo aikoja sitten, että Rönkkö ottaisi aikanaan tilan nimiinsä. Hän on vuosia työskennellyt isänsä logistiikkayrityksessä huoltaen ja takavuosina myös ajaen täysperävaunuautoja. Luopuja saa myyntituloja tulevina vuosina. ”Teimme tilasta lahjanluonteisen kaupan, ja myyjä antoi kauppahinnalle 15 vuotta maksuaikaa”, Rönkkö kertoo. 16.1.2026 20 Metsälehti.fi METSÄSTÄ / METSÄNOMISTAJA MIKKO RIIKILÄ, TEKSTI ARI KOMULAINEN, KUVAT VIIME vuonna metsänomistajaksi tulleen Roope Rönkön tapauksessa ilmaisu ”nuorta voimaa” ei ole pelkästään symbolinen. Joka aamu pitää miettiä, mitä tänään alkaa.” Jouten mies ei juuri ole, välillä töitä tehdään viikonloppuisinkin. Lisäksi hänelle varattiin asumisoikeus tilalle. ”Pääosin ajamme sahatavaraa ja sahojen sivutuotteita. Kaverit ovat välillä vitsailleet, että siellä vain kotona pöjötät, kun et palkkatöissä käy. Järjestely on edullinen molemmille osapuolille. Voimanostoa viisi kertaa viikossa treenaavan miehen kourissa rauta on köykäistä – nykykunnossa kaksisataa kiloa kuulemma kohoaa penkistä. NUORUUDEN INNOLLA Ei ole ihan jokapäiväistä, että 25-vuotias mies ostaa sukunsa metsämaita, yhdistää vanhan kantatilan ja alkaa päätoimiseksi metsänomistajaksi. Voimailu on vain pieni osa kiireisen kiuruveteläismiehen päiviä. Iisalmen Sahat on tärkein asiakkaamme.” Muiden toimiensa ohella Rönkkö teki mutkan Ouluun ja opiskeli koneinsinööriksi. Tila pysyy edelleen saman suvun hallussa, joka on viljellyt Jänismäkeä sukupolvien ajan – navetan kivipaateen on kolottu vuosiluku 1901. Sukupolvenvaihdosta oli pohdittu pitkään. ””Mutta en tietystikään sulje lisämetsien hankintaa pois.” 11838_.indd 20 11838_.indd 20 10.1.2026 8.17.52 10.1.2026 8.17.52. Hän kiittää Metsä Groupin sukupolvenvaihdosasiantuntija Ari Tervosta, jonka avulla järjestely saatiin hoidettua edullisesti maaliin. Yksi rohTätä kummoisempaa metsäkonetta päätoiminen metsänomistaja ei tarvitse, sanoo Roope Rönkkö. ”Kyllä Roope aina välillä kotona käy, mutta ei se kyllä kovin pitkää aikaa kerralla viivy.” Jänismäen uusi isäntä Rönkön metsänomistajan ura alkoi vuonna 2024, kun hän osti sukutilan isoenoltaan Pentti Kärkkäiseltä. Näin runsaat 200 metsäja 30 peltohehtaaria siirtyivät uudelle omistajalle. Joskus nousi vähän enemmänkin. Mutta tykkään, kun saa suunnitella omat tekemisensä. ”Aluksi ajattelin, että tehdään sukupolvenvaihdos osissa, mutta asiantuntijan neuvosta päädyimme tekemään sen kerralla”, Rönkkö sanoo. Lisäksi firma hoitaa Kiuruveden lämpölaitosta. ”Ajattelin, että ihan varalta on hyvä hankkia koulutus, vaikka en nykyisestä aiokaan vaihtaa insinöörin hommiin