LOKAKUUTA 2021 . NRO 18 Satu Pelkosen vapaa-aika kuluu moottorisahan kahvoissa – ja viisi polttopuuliiteriäkin pitää täyttää. Sivut 22–23 PROPSEJA HAKEMAAN PERJANTAINA 17. TORSTAINA 7. NRO 1 . TAMMIKUUTA 2025 . PERUSTETTU VUONNA 1933 11210_.indd 3 11210_.indd 3 14.1.2025 13.51.54 14.1.2025 13.51.54
Metsänhoitoyhdistys Kainuun hallituksen puheenjohtaja Heikki Moilanen huomauttaa, että ongelma olisi ratkaistavissa rahalla. Sivut 22–23 PROPSEJA HAKEMAAN PERJANTAINA 17. Elokuussa alkunsa saanut kohu Stora Enson hakkuissa tuhoutuneista raakuista on vähitellen laantunut, mutta siitä metsätaloudelle aiheutuneet hankaluudet ovat kaikkea muuta kuin ohi. Kyse on lakiin perustumattomasta harmaasta suojelusta karuimmillaan. LOKAKUUTA 2021 . AJANKOHTAINEN / UUTISET 17.1.2025 4 Metsälehti.fi UUTISET Lehtikuusen taimilla menekkiä ›› 6 Suojelurahalle ei löydy hakijoita ›› 10–13 Kaikkien aikojen hakkuutulot ›› 14–15 METSÄSTÄ Näin lisäät metsäsi kasvua ›› 20–21 Kevyen sarjan sahat kokeilussa ›› 24–25 Metsävuosi 2025 ›› 28–29 PILKKEITÄ Vadelma ei enää aukon ykkönen ›› 30–31 Uusi kolumnisti tuo viestin suometsistä ›› 34 TÄSSÄ NUMEROSSA TORSTAINA 7. ”Esimerkiksi Hukkajoen raakkuesiintymistä saimme karttajärjestelmiimme tiedon vasta muutama viikko sitten”, Savonen toteaa. Metsänomistajien tuskaa lisää se, että puunostajat kiertävät epäiltyjenkin raakkujokien varsien leimikot. Metsänkäytön ongelmia korostaa myös se, että metsänhoitoyhdistyksellä sen paremmin kuin metsänomistajillakaan ei ole tarkkaa tietoa läheskään kaikista raakkuesiintymistä. TAMMIKUUTA 2025 . Pelisäännöt puuttuvat ”Pelisääntöjä raakkuesiintymien lähistöllä toimisesta ei ole, eikä ely-keskus viranomaisena halua ottaa vastuuta metsänkäsittelystä. Ratkaisut jäävät metsänomista jien ja metsäasiantuntijoiden tehtäviksi”, harmittelee Metsänhoitoyhdistys Kainuun johtaja Harri Savonen. ”Useimmat metsänomistajat olisivat valmiit suojelemaan tällaiset kohteet kohtuullista korvausta vastaan, mutta rahaa ei ole.” Luontojärjestöt ovat vaatineet, että raakkualueet suojeltaisiin luonnonsuojelulain nojalla, mikä edellyttäisi suojelun korvaamista. vuosikerta, perustettu 1933 Julkaisija Tapio Palvelut Oy Aikakausmedia ry:n jäsen ISSN 0355-0893 (painettu) ISSN 2737-1123 (verkkojulkaisu) Levikki 31 141 (LT 2023) Lukijoita 248 000 (KMT 2024) Painopaikka Sanoma Manu, Tampere MIKKO RIIKILÄ, TEKSTI, SAMI KARPPINEN KUVAT JÄÄ peittää Hukkajoen, kun laskemme suksilla sen rantaan. NRO 18 Satu Pelkosen vapaa-aika kuluu moottorisahan kahvoissa – ja viisi polttopuuliiteriäkin pitää täyttää. Maisema on tv-uutisista tuttu, mutta joen kapeus ja rantatöyräiden jyrkkyys yllättävät. Katso video: metsälehti.fi 11193_.indd 4 11193_.indd 4 14.1.2025 13.55.03 14.1.2025 13.55.03. Hakkuuaukean säästöpuuryhmistä voi päätellä, että päätehakattu puusto ei ole ollut lähelläkään metsänhoitosuositusten mukaista uudistamisjäreyttä. NRO 1 . Hakkaamatta jäävistä metsistä ei ole tarjolla korvauksia. R aakkutietoja pantataan Suomussalmen alueella työskentelevä Metsänhoitoyhdistys Kainuun metsäasiantuntija Tero HARMAA SUOJELU PYSÄYTTÄÄ RAAKKUPITÄJÄN PUUKAUPPOJA Epätietoisuus ja varovaisuus saavat puunostajat kiertämään epäiltyjenkin raakkujokien varsien leimikot Suomussalmella. PERUSTETTU VUONNA 1933 Satu Pelkosen mönkijällä propsit kulkevat kätevästi. Kuva: Matias Honkamaa Metsälehti 93. Se kelpaisi myös metsänomistajille
”Katsomosta on helppo huudella, kun ei kunnolla tiedetä taustoja”, Tero Heikkinen sanoo. Metsäammattilaisten mukaan Hukkajoki on myös perattu puutavaran uittoa varten. ”Meillä on satoja kilometrejä jokia, joissa voi olla raakkukantoja. ”Kainuun merkittävät raakkuesiintymät tunnetaan, mutta ongelmana on tiedonkulku. Tästä voi seurata ristiriita metsänomistajan kanssa, joka haluaisi hyödyntää metsänsä. Tunnollisuuteen pyrkivät ammattilaiset koettavat epäselvissä tapauksissa viedä suojavyöhykkeiden nauhoitukset mahdollisimman etäälle purosta. Miksi viime kesän puunkorjuu oli kohtalokasta raakuille, professori Jouni Taskinen. Hänen mukaansa puron rannalta katsoen raakkuja ei näe läheltäkään. Metsänhoitoyhdistys Kainuun johtaja Harri Savonen (vasemmalla) ja puheenjohtaja Heikki Moilanen toivovat selkeitä pelisääntöjä raakkuvesien lähimetsissä toimiseen. Tietoa ei ole jaettu avoimesti, koska on pelätty, että ihmiset kävisivät häiritsemässä raakkuja tai jopa pyytämässä niitä helmien löytämiseksi.” ”Uskon, että tiedon jakamisella saavutettaisiin enemmän hyötyjä kuin niiden salaamisella. Raakkukanta selvisi myös 1960-luvun alussa tehdystä laajasta avohakkuun ja sitä seuranneesta metsän aurauksesta. SUOMUSSALMI Hukkajoen ylityspaikka on kuvassa alhaalla vasemmalla. Harri Savonen puolestaan tietää, että yksittäisiä metsäammattilaisia on jo lopettanut työnsä ja alkanut etsiä uutta alaa, jolle kouluttautua. 11193_.indd 5 11193_.indd 5 14.1.2025 13.55.05 14.1.2025 13.55.05. Läheskään kaikkia niistä ei ole tutkittu, joten joudumme toimimaan hataran tiedon varassa.” Hän näyttää metsänhoitoyhdistyksen karttajärjestelmästä, kuinka Hukkajoen uomaan on merkitty lukemattomia raakkuesiintymiä, mutta siihen liittyvässä Ahvenisjoessa ei ole yhtään merkintää. Suomen johtaviin raakkututkijoihin kuuluva Jyväskylän yliopiston professori Jouni Taskinen ei täysin jaa Heikkisen käsitystä tutkimattomista raakkukannoista, mutta tietää tiedonkulun ongelmat. Metsäkeskus saa tiedon raakkujen esiintymisestä lajitietokeskuksesta, mutta metsänomistajalle tieto kulkeutuu vasta, kun aiotusta hakkuusta on tehty metsänkäyttöilmoitus. Jokitörmä on jyrkempi kuin tv-kuvien perusteella voisi päätellä. ”En millään jaksa uskoa, etteikö raakkuja olisi myös siellä”, Heikkinen sanoo. ”Metsäalalle on kohtalokasta, jos ja kun menetämme nuoria osaajia muille aloille”, hän murehtii. Silloinkin puut ajettiin joen yli. Lisäksi jokivarren metsiä on ojitettu mittavasti. Ja jos aikaisemmat hakkuut tapahtuivat talviaikaan, niin maata ei ole kulkeutunut jokeen läheskään samalla tavalla kuin kesähakkuissa.” RAAKKU ON PÄRJÄNNYT METSÄTALOUDEN KANSSA HARMAA SUOJELU PYSÄYTTÄÄ RAAKKUPITÄJÄN PUUKAUPPOJA ”Katsomosta on helppo huudella.” Heikkinen epäilee, että osa raakkuesiintymistä on vielä kartoittamatta. Stressi ahdistaa metsäväkeä Valtavasti julkisuutta saanut raakkujupakka on tehnyt leimikoita suunnittelevien metsäammattilaisten työstä entistä stressaavampaa. ”Ehkä joen yli kuljetettiin nyt paljon enemmän puuta joen yli. Tähän päätyi myös raakkujen suojelua miettinyt työryhmä”, Taskinen sanoo. Raakku on tumma kuten kainuulaisjokien vesikin, joten ne löytyvät vain sukeltaen. Avohakkuussa kuljetaan hakkuualueellakin enemmän, joten telat keräävät ehkä enemmän maata. Myös somettajien maaliksi joutuminen pelottaa monia, kuten myös mahdollinen töiden loppuminen. UUTISET 17.1.2025 Metsälehti.fi 5 SUOMUSSALMELLA metsäammattilaiset pohtivat, miksi Hukkajoen raakut ovat kestäneet nyt päätehakatun metsikön kymmenen vuotta sitten tehdyn harvennuksen
OP-Metsänomistajarahaston salkunhoitaja Tapio Tillin mukaan huoleen ei ole aihetta. Molempia tulee rahastoon aika lailla tasatahtiin.” Martoille nimikkometsä Iitistä Luonnonperintösäätiö käynnisti toukokuussa 2023 yhdessä Marttaliiton kanssa kampanjan, jossa kerättiin varoja liitolle nimikkometsän hankintaan ja suojeluun. Kuusen tilalle on lähdetty hakemaan muita puulajeja, kuten koivua, lehtikuusta sekä mäntyä. Sitä, jatkuuko lehtikuusen suosio, Niemelä ja Pulkkinen eivät osaa ennustaa. Vaikka osa siemensadosta menisi haaskioon, siementä saaLehtikuusen tainten myynti moninkertaistunut Siperianlehtikuusen taimikauppa kävisi kuumana etenkin länsinaapuriin, mutta siemen on vähissä. 200000 400000 600000 800000 1000000 1200000 Siperianlehtikuusen tainten vienti ampaissut nousuun Kpl, vienti EU:n alueelle 2013 2015 2017 2019 2021 2023 Lähde: Ruokavirasto LYHYET OP:n metsärahasto pysyy auki OP-Rahastoyhtiö ilmoitti viime vuoden lopussa keskeyttävänsä kahden kiinteistörahaston lunastukset väliaikaisesti. Sopeutuva puulaji kiinnostaa Niemelä näkee yhdeksi syyksi lehtikuusen suosion kasvuun lisääntyneet tuhot, kuten kaarnakuoriaistuhot sekä kuivuuden. Koska satovuosia on harvoin, saatetaan myytävää siementä joutua kuitenkin säännöstelemään. ”Lehtikuusta menisi Ruotsiin niin paljon kuin vain olisi. Valkoinen väri on Ruotsin markkinoille suunnattua tukkimiehentäin torjunta-ainetta. 11208_.indd 6 11208_.indd 6 14.1.2025 14.00.04 14.1.2025 14.00.04. Suuressa osassa maata vuotuinen sademäärä oli tavanomaista suurempi. Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan vuosi 2024 oli myös Suomessa tavanomaista lämpimämpi – Pohjois-Lapissa ja maan eteläosassa vuosi oli monin paikoin poikkeuksellisen lämmin. Vuosi 2024 oli ennätyslämmin Vuosi 2024 oli vuoteen 1850 ulottuvan mittaushistorian lämpimin vuosi globaalisti. AJASSA 17.1.2025 6 Metsälehti.fi TIIA PUUKILA SIPERIANLEHTIKUUSEN suosio on ampaissut nousuun Pohjoismaissa. Maailmanlaajuinen keskilämpötila oli 15,10 celsiusastetta, mikä on 0,12 astetta enemmän kuin vuonna 2023, joka oli aiemmin mittaushistorian lämpimin vuosi. Ilmoitus herätti huolta myös metsänomistajarahastoon sijoittaneissa. Pulkkisen mukaan siperianlehtikuusen käyttöalueen laajuus ja sopeutuminen erilaisiin olosuhteisiin saattaa selittää lehtikuusen kysynnän kasvua. Myös Siemen Forelia myi varastonsa tyhjäksi nyt keväällä, mutta onnistui keräämään lehtikuusen siemenviljelyksiltään kohtuullisen hyvän sadon tänä vuonna. SE PP O SA M U LI daan joka tapauksessa varastoon ja sillä pärjätään ainakin tuleva kevät. Kampanja tuotti runsaat 100 000 euroa, jolla ostettiin Päijät-Hämeen ja Kymenlaakson rajamailta Iitistä noin 10 hehtaarin kokoinen metsä. Esimerkiksi Islannissa suomalainen lehtikuusen siemen on ollut haluttua metsitysprojekteissa jo pidemmän aikaa. Työtehoseura aloittaa muutosneuvottelut Työtehoseura aloittaa muutosneuvottelut. Lehtikuusella hyviä siemensatoja saadaan harvoin, ja siemeniä verottavat samat tuholaiset kuin kuusella. Tämä tarkoittaa, että vuoden 2026 istutuksille pystyttäneen kasvattamaan lehtikuusen taimia. Lehtikuusen siemen myytiin loppuun viime keväänä”, Niemelä kertoo. Lehtikuusen taimia ei tule riittämään kaikille halukkaille. Neuvottelujen taustalla ovat taloudelliset syyt. Fin Forelian tuottamien siperianlehtikuusten määrä on neljässä vuodessa kymmenkertaistunut. Myös kotimaassa lehtikuusta on istutettu aikaisempaa innokkaammin. ”Meillä ei ole mitään. Säästöt ammatillisesta koulutuksen rahoituksesta vähentävät Työtehoseuran rahoitusta merkittävästi. Marttametsässä iäkkäät männyt muodostavat valtapuuston, jonka alla nuoremmat kuuset tuovat vaihtelua. Erityisen kysyttyjä kotimaiset lehtikuusen taimet ovat länsinaapurissa. Viime vuonna vientiin meni Ruokaviraston tilastojen mukaan yhteensä runsaat 1,1 miljoonaa lehtikuusen tainta ja kotimaahan lehtikuusta istutettiin reilut puoli miljoonaa tainta. Tulevana keväänä kysyntään vastaaminen ei niukan siemenen vuoksi täysin onnistu. Ruotsiin meneviä siperianlehtikuusen taimia Fin Forelian Röykän taimitarhalla marraskuun lopussa. Tämä vastaa 1,60 celsiusasteen nousua suhteessa arvioituun esiteolliseen eli vuosien 1850– 1900 tasoon. Alueen monimuotoisuutta lisäävät kalliojyrkänne, pieni neva, kivet ja avokalliopaljastumat. Tänä vuonna siementä ei saatu kerättyä ollenkaan. Suomen suurimmalta taimituottajalta lähti asiakkaille tänä vuonna 700 000 lehtikuusen tainta, joista merkittävä osa myytiin Ruotsiin. Yksi pullonkaula on. Ruotsissa kirjanpainajat ovat aiheuttaneet noin kymmenkertaiset tuhot Suomeen verrattuna. ”Kylväisi ja myisi, jos olisi runsaasti hyvää siementä”, Salminen summaa. ”Prosentuaalisesti kasvu on valtavaa ja lehtikuusta menee moninkertaisia määriä kuin mitä aikaisemmin, mutta absoluuttisesti määrät ovat pieniä”, Niemelä huomauttaa. Kaikkiaan vuonna 2023 metsänviljelyyn toimitettiin lähes 175 miljoonaa tainta. ”Rahasto on auki normaalisti merkinnöille ja lunastuksille. Neuvottelut koskevat koko organisaatiota, ja ne voivat johtaa enimmillään 17 henkilötyövuoden vähennyksiin. Lehtikuusen siemen on käytännössä koko Skandinaviasta hyvin vähissä”, kertoo taimiyhtiö Fin Forelian toimitusjohtaja Timo Salminen. Hyviä siemensatoja harvoin Tapion Siemenkeskuksen metsäpäällikkö Hannu Niemelä vahvistaa, että lehtikuusen siemen on vähissä. Siemensatoa käsitellään parhaillaan ja sen laatua tutkitaan. Tavoitteena on taata kotimaan metsätalouden tarpeet. ”Kerätystä siemenmateriaalista iso osa, useita kymmeniä prosentteja, menee hukkaan ja on laadultaan sellaista, ettei siitä koskaan taimia synnykään”, Siemen Forelian toimitusjohtaja Mikko Pulkkinen kertoo. Arkikielellä se tarkoittaa, että sijoittajat eivät pysty myymään osuuksiaan eivätkä saa rahojaan pois
Kun vuonna 2023 välitimme puhtaita metsätiloja 1 850 kappaletta, nousee viime vuoden määrä noin 2 000 metsätilaan”, kuvailee Metsätilat. Tilakauppoja tehtiin 3 783 kappaletta. fi-välitysketjun toimitusjohtaja Esa Viitarinne. Tämä heijastui myös ketjun välittämien metsätilojen keskikokoon. Vahvinta kasvua Lapissa Viitarinteen mukaan vahvinta kasvua tilakaupassa nähtiin Lapissa ja Pohjois-Pohjanmaalla. ”Ostajat ovat hintatietoisia, mutta markkina löytää kohteille aina oikean hinnan. ”Meille viime vuodesta tuli ennätysvilkas. Meillä metsätilakauppa käy! 11208_.indd 7 11208_.indd 7 14.1.2025 14.00.05 14.1.2025 14.00.05. Kaikki tilat eivät enää käy kaupaksi ”hinnalla millä hyvänsä”. ”Mielestäni ostajat eivät määritä markkinaa.” parilla hehtaarilla 26,3 hehtaariin. Tällaista kehitystä on markkinoilla osattu odottaakin.” Lisäksi tieto metsätilojen hyvästä kysynnästä ja hintatasosta on saavuttanut myyjät entistä paremmin. Esimerkiksi huonosti saavutettavissa tai runsaasti turvemaita sisältävissä kohteissa hinnoittelun merkitys korostuu. Se tarkoittaa, että osa ostajista valikoi kohteensa hyvinkin tarkkaan. Yksityinen Rahasto Muut yhtiöt Yhteismetsät 5/22 7/2 2 9/2 2 11/2 2 1/2 3 3/2 3 5/2 3 7/2 3 9/2 3 11/2 3 1/2 4 3/2 4 5/2 4 7/2 4 9/2 4 12/ 24 Metsätilakauppa tasapainottuu Runsas tarjonta on tasannut metsätilojen kauppahintojen nousupaineita. Tästäkin vuodesta odotetaan kuitenkin vilkasta. ”Lainojen korot ovat laskusuunnassa, mikä tukee markkinaa. Metsätilat.fi-ketjun kaupat käsittävät noin puolet Maanmittauslaitoksen viime vuonna Suomessa tilastoimista metsätilakaupoista. Kokonaisuudessaan metsätilakauppojen määrä Suomessa väheni viime vuonna. Rahastot olivat kesällä aktiivisia, mutta loppuvuotta kohden niiden ostointo hiipui. AJASSA 17.1.2025 Metsälehti.fi 7 SAMI KARPPINEN METSÄTILAMARKKINOILLA kauppa kävi viime vuonna hyvin, vaikka alkuvuosi oli rauhallinen. Jokaiselle metsätilalle löytyy edelleen lähes poikkeuksetta ostaja. OIKAISU Väärä tutkinto ~ ~ Maan kattavin markkinapaikka. Kesällä kauppoja tehtiin paljon, ja markkina pysyi jopa poikkeuksellisen aktiivisena pitkälle syksyyn. Julkisuudessa on puhuttu jopa ostajan markkinoista, mutta mielestäni ostajat eivät määritä markkinaa.” Kiivain ostojuhla on kuitenkin takanapäin. ”Meidän osaltamme kasvua kauppamäärissä selittää se, että aiempaa useampi metsätila tulee myyntiin välittäjän kautta. Kysyntä ja tarjonta tasapainossa Metsätilojen tasaisen vahva tarjonta johtuu Viitarinteen mukaan pääasiassa luontaisista syistä. Vuonna 2023 vastaava luku oli 4 054. Lisäksi kaikki ostajaryhmät ovat markkinoilla mukana”, hän perustelee. ”Markkina on mielestäni nyt hyvin tasapainossa. 10 20 30 40 50 60 70 80 Yksityiset ostavat eniten Ostajaluokkien %-osuudet metsätilojen kauppahinnoista 5/22-12/24 Lä hd e: M et sä til at .. Se nousi edellisvuodesta METO LAPIN puheenjohtaja Aki Ranta on yhdeltä koulutukseltaan agrologi (AMK), ei agronomi, kuten Metsälehdessä 22/2024 julkaistun jutun ingressissä väitettiin. Tässä kysytään myös välittäjiltä ammattitaitoa”, Viitarinne tiivistää. Olemme myös onnistuneet kasvattamaan markkinaosuuttamme”, Viitarinne toteaa. Pohjois-Karjalassakin kauppa kävi hyvin, mutta kokonaisuudessaan kysyntä Itä-Suomessa on ollut hieman muuta maata vaisumpaa.” Kauppasummalla mitaten noin puolet Metsätilat-ketjun välittämistä kohteista myytiin viime vuonna yksityisille ostajille. ”Tiloja tulee väistämättä myyntiin metsänomistajakunnan ikärakenteesta johtuen. ”Länsija Etelä-Suomi ovat tilakaupassa aina vahvaa aluetta, niin myös viime vuonna. Syksyn kauppatilastojen perusteella metsätilojen myyntihinnat hehtaaria tai puukuutiota kohden mitaten pysyivät varsin vakaina, vaikka puunhinnat jatkoivat nousuaan. Leipätekstissä ja faktalaatikossa koulutus esiintyi oikein. Kauppa jatkunee kiivaana Viitarinne odottaa alkaneesta vuodesta vilkasta, kunhan sydäntalvi on sivuutettu
Käytännössä se pitää sisällään kaikki ne päätökset, joita luonnonvarojen käytöstä tehdään – tapahtuivat ne sitten metsässä, markkinoilla tai politiikassa – sekä näihin päätöksiin vaikuttavat tekijät, kuten lait, arvot ja uskomukset. Metsäala ei toimi muusta maailmasta irrallaan, vaan se liittyy esimerkiksi energiaja pieneltä osin ruokajärjestelmän murrokseen. Muuten on riskinä, että keskitytään vain yhteen asiaan eikä huomioida sen vaikutuksia muille aloille.” Rakentavampaa otetta Kaikkiaan Soini toivoisi metsäkeskusteluun rakentavampaa otetta. Siksi laaja-alaisia ja mittavia toimenpiteitä tulee tehdä harkiten.” Soinin professuuri keskittyy luonnonvarojen kestävään hallintaan. Myös niitä tarvitaan nyt, kun metsät on valjastettu taisteluun ilmastonmuutosta ja luontokatoa vastaan, sanoo Luonnonvarakeskuksen (Luke) tuore tutkimusprofessori Katriina Soini. Vastakkainasettelu on kuitenkin haitallista, arvioi Luken tutkimusprofessori Katriina Soini. Vie aikaa ennen kuin jäljet pystytään korjaamaan. ”Tietty epätäydellisyys pitää hyväksyä.” 11194_.indd 8 11194_.indd 8 14.1.2025 14.00.43 14.1.2025 14.00.43. AJASSA / HAASTATTELU 17.1.2025 8 Metsälehti.fi LIINA KJELLBERG, TEKSTI SEPPO SAMULI, KUVA MALTTIA ja nöyryyttä. Itse olen kiinnostunut erityisesti siitä, miten sitä voidaan edistää eri toimijoiden välisellä yhteistyöllä”, Soini sanoo. ”Ne ovat tärkeitä asioita, mutta nyt pitäisi nähdä myös näiden kiistojen yli. ”Kaiken pitäisi tapahtua hirveän nopeasti. Erilaisia näkemyksiä tarvitaan, jotta nykyisiä toimintatapoja voidaan haastaa, mutta vastakkainasettelun ja identiteettipolitiikan Soini kokee vahingollisena. Kiertoajat ovat metsissä pitkät. Hän on harmissaan siitä, että metsistä käytävä keskustelu tuntuu jumiutuneen väittelyyn siitä, miten paljon metsiä voidaan hakata ja miten paljon niitä pitää suojella. ”Olen ollut järjestämässä kahta kansalaisraatia, joissa on keskusteltu metsien oikeudenmukaisesta YHTEISTYÖN JÄLJILLÄ Metsäkeskusteluun tarvitaan erilaisia näkemyksiä, jotta nykyisiä toimintatapoja voidaan haastaa. Samalla täytyy kuitenkin ymmärtää, ettei asioita voi hetkessä muuttaa toisiksi. ”Luonnonvarojen kestävä hallinta on laaja käsite. Silloin löytyisi paremmin uutta yhteistä keskustelupintaa. Kokonaiskuvan pitäisi olla koko ajan rinnalla, kun tehdään päätöksiä
Maapallon lämpeneminen johtaa vähitellen ilmastollisiin keikahduspisteisiin, kuten pohjoisen ikiroudan sulamiseen, trooppisten koralliriuttojen kuolemaan ja Amazonin kuivumiseen. Moni epäilee yhteiskuntien tahtoa irtautua fossiilitaloudesta riittävän nopeasti. Useat tieteelliset tutkimukset viime vuosilta osoittavat, että tämä riski on toistaiseksi aliarvioitu. Tällaisia keskustelufoorumeita tarvitaan lisää. Ilmastonmuutokseen liittyy tutkimuksin todettuja riskejä, joiden toteutumisen mahdollisuutta ei torjuta ainakaan sillä, että jokainen hautoo niitä yksin mielessään. Maailman ilmatieteen järjestö WMO kertoo, että ilmaston tilaan liittyen päällä on punainen hälytysvalo. Näin sanailee Timo Soini Hesarin pääkirjoitussivun kommentissaan neuvoksi siihen, kuinka ilmastonmuutoksesta kannattaa kommunikoida hänen kaltaisilleen. Minulle Suomen metsät, suot ja vedet ovat tärkeintä luontoa maailmassa. Sellaisia ei ole olemassa. Ilmastonmuutos on kiinnostanut ja huolettanut nuoruusvuosista lähtien. Lauri Saaristo KIRJOITTAJA TYÖSKENTELEE JOHTAVANA ASIANTUNTIJANA TAPIO OY:SSÄ. Tämän investoinnin tekijät luottavat elinvoimaisen, monipuolisia hyötyjä tuottavan metsäluonnon säilyvän pitkälle tulevaisuuteen. Pystyn kuvittelemaan parantuneesta kasvusta tai kymmenen vuotta etuajassa tulevasta päätehakkuutulosta ilahtuvan metsänomistajan nykyisenlaiseen maailmaan, en romahtelevien ekosysteemien maailmaan. Siksi uskon, että metsänomistajilla on valmiutta lähteä mukaan myös tarvittaviin ilmastotoimiin, jos päättäjillämme on tarpeeksi rohkeutta sellaisten esittämiseen. MARJOJEN JA SIENTEN YSTÄVILLE Katriina Soinin mielestä kaikkien tulee saada äänensä kuuluviin metsäasioissa, mutta päätösvalta kuuluu lainsäädännön puitteissa metsänomistajille. Kyse on alati muuttuvasta sosio-ekologisesta järjestelmästä, johon vaikuttavat niin ihmiset kuin ympäristökin. Kansalaiset, joilla ei ole metsää, voivat kommentoida asioita tietämättä, mitä kaikkea metsien käytön ja hoidon taustalla voi olla.” Soinin mielestä kaikkien tulee saada äänensä kuuluviin metsäasioissa, mutta päätösvalta kuuluu lainsäädännön puitteissa metsänomistajille. Suomi ei ole ilmastonmuutoksen voittajamaa. Tutkijoiden mukaan näiden virtausten, lyhyesti AMOC, muutoksella olisi tuhoisia ja peruuttamattomia vaikutuksia erityisesti Pohjoismaihin mutta myös muualle maailmaan. Riskeistä on tärkeä puhua ääneen. ”Kestävyydessä maalia siirretään koko ajan eteenpäin. ”Tietty epätäydellisyys pitää hyväksyä ja tiedostaa se, että saatava kestävyysarvio ei välttämättä ole yksiselitteinen totuus, vaan suuntaa antava kuva siitä, millaista toiminta on tavoitteisiin verrattuna.” Se voidaan Soinin mukaan kuitenkin sanoa, että tieto lisääntyy ja ymmärrys karttuu jatkuvasti. Puiden istuttamiseen sisältyy ajatus toivosta. Lisää puhetta Soini kaipaa varsinkin metsien ja koko metsäalan resilienssistä – siitä, miten tunnistaa riskit ja uhkat, sopeutua muuttuviin olosuhteisiin ja uudistua. Päinvastoin. Se ei ole helppoa, mutta yhtä tärkeää kuin puiden istuttaminen. METSÄNOMISTAJAT JA ALAN AMMATTILAISET istuttavat jälleen tulevalla kasvukaudella arviolta 150 miljoona puuntainta talousmetsiin. Kymmenen viime vuotta kuuluvat kaikki mittaushistorian kymmenen lämpimimmän vuoden joukkoon. Poliittisia johtajia pyydettiin kiinnittämään kiireellinen huomio vakavaan riskiin Atlantin merivirtausten muuttumisesta. Siihen ei Soinin mukaan löydy yksiselitteistä vastausta. 17.1.2025 Metsälehti.fi 9 AJASSA KOLUMNI KUKA KUKA. Parin viime vuoden aikana olen paininut ilmastohuolen kanssa enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Ruoan lisäksi kaikesta muustakin hyvästä, jota olemme tottuneet rakkaan kotimaan luonnosta ammentamaan. Kestävyys voi tarkoittaa monia eri asioita, kuten ekologista, taloudellista tai sosiaalista kestävyyttä, ilmastokestävyyttä tai puuntuotannollista kestävyyttä. Suomeksi sanottuna huonolla tuurilla kyse voi lopulta olla marjoista ja sienistä. ”Jos halutaan arvioida metsien käytön kestävyyttä, pitää määritellä, minkä asian kestävyyttä tarkastellaan, millä alueella, kenen näkökulmasta ja mitä tavoitetta vasten. Kulunut vuosi oli maapallon mittaushistorian lämpimin. ”Toisaalta nämä ulkoiset uh”LUONTOKATO JA ILMASTO alkavat kiinnostaa, jos se vie marjat maasta ja sienet lautaselta”. Se tarkoittaa jatkuvaa parantamista ja sen etsimistä, miten pitkällä aikavälillä voidaan toimia mahdollisimman viisaasti.” käytöstä. LOKAKUUSSA 2024 kansainvälinen joukko eturivin ilmastotutkijoita julkaisi avoimen kirjeen Pohjoismaiden ministerineuvostolle. Metsätaloudella on kaikki edellytykset olla ilmastoasioissa osa ratkaisua, ei ongelmaa – kunhan hakkuutasoihin ja maankäyttösektorin päästöihin liittyvät kysymykset huomioidaan kokonaiskestävästi ja ilmaston kannalta parhaalla tavalla. Luonnonjärjestelmien, kuten metsäluonnon, turvaaminen on kuitenkin kaiken hyvinvoinnin perusehto.” Vaikka kestävyyden määrittelemisessä ja mittaamisessa on haasteensa, se ei Soinin mukaan tarkoita sitä, että sitä ei kannattaisi tehdä. ”Ilmastonmuutoksen riskeistä on tärkeä puhua ääneen.” 11194_.indd 9 11194_.indd 9 14.1.2025 14.00.45 14.1.2025 14.00.45. KATRIINA SOINI LUKEN tutkimusprofessori 57-vuotias KOTOISIN Keuruulta, missä myös asuu KULTTUURIMAANTIETEEN tohtori Turun yliopistosta TYÖSKENNELLYT Helsingin ja Jyväskylän yliopistoissa PERHEESSÄ puoliso ja kaksi aikuista lasta METSÄNOMISTAJA HARRASTAA kotitilan kunnossapitoa sekä klassista musiikkia kat voidaan myös nähdä mahdollisuuksina oppia ja tehdä asioita uudella tavalla.” Jatkuvaa parantamista Miten kestävää luonnonvarojen hallinta on metsäalalla. Kysymys on siitä, miten hyvinvointia voidaan tuottaa mahdollisimman pienin ympäristövaikutuksin. Tunnustan olevani marjaja sieni-ihmisiä. Mahdolliset riskit liittyvät hänen mukaansa niin tauteihin, tuholaisiin, geopolitiikkaan kuin markkinoihinkin. Metsäkysymykset ovat hyvin tietointensiivisiä
Aloite suojeluun tuli metsänhoitoyhdistykseltä, joka laati hakkuusuunnitelmaa kuviolle, jonka lähellä virtasi luonnontilainen puro. Sen seurauksena Keskija Pohjois-Suomen ely-keskukset ovat joutuneet jättämään paljon hyviä kohteita jonoon. ”Olemme viestineet metsäalan toimijoille, että hakisivat ympäristötukea, jos pysyvän suojelun tukea ei ole saatavilla”, kertoo luonnonhoidon johtava asiantuntija Riitta Raatikainen Suomen metsäkeskuksesta. 11195_.indd 10 11195_.indd 10 14.1.2025 15.00.31 14.1.2025 15.00.31. Metso-ohjelmaa hallinnoidaan toisaalta ympäristö-, toisaalta maaja metsätalousministeriössä. Pysyvän suojelun rahavarat jaetaan maanomistajille ely-keskusten kautta. Osan näistä kohteista metsänomistajat ovat päätyneet rahasyistä hakkaamaan. Teeri suojeli vajaat pari hehtaaria metsää ensimmäisen kerran vuonna 2004. YLLIN KYLLIN SUOJELURAHAA, HAKEMINEN TAKKUAA Metsien vapaaehtoiseen suojeluun on nyt jaossa avokätisesti rahaa. Kymmenen vuotta myöhemmin, 2014, määräaikainen suojelusopimus uudistettiin, nyt osana Metso-ohjelmaa. Metso-ohjelmaa vasta suunniteltiin silloin, mutta metsälakikohteen suojeleminen ympäristötuen turvin oli jo mahdollista. Puroja ja lahopuuta Sastamalassa asuva Tapio Teeri on siinä mielessä tyypillinen maanomistaja, että kymmenen vuoden suojelusopimuksen päättyessä hän on tehnyt toisen – itse asiassa jo kahteenkin kertaan. 17.1.2025 10 Metsälehti.fi AJASSA HELI VIRTANEN, TEKSTI MARJAANA MALKAMÄKI, KUVAT T T ÄNÄ vuonna metsien suojeluun tarkoitettuja Metso-rahoja on luvassa entistä enemmän sinne, missä niille on kysyntää. Suomen metsäkeskus tekee päätökset ympäristötuesta ja luonnonhoidon tuista. Jatkuu seuraavalla aukeamalla. Nyt, nykyisen Metso-ohjelman viimeisenä vuotena, Etelä-Suomen painottamisesta ollaan kuitenkin luopumassa, kertoo ympäristöneuvos Esa Pynnönen ympäristöministeriöstä. Pysyvän suojelun rahoitusta saa entistä helpommin Keskija Pohjois-Suomeen. Viime vuosina tukia on jaettu eniten Etelä-Suomeen, koska etelässä suojelualueverkoston täydentämistarpeita on eniten. Metsäpalstalla luonnontilaisia puroja on kaksikin, joten samalla suojeltiin myös toisen puron ympäristö
› Määrärahat ovat kolmen vuoden siirtomäärärahoja, joten niitä voidaan siirtää tarpeen mukaan tilikaudelta toiselle. Valtaosa rahoista siirrettiin tälle vuodelle, joten ympäristötukea ja luonnonhoitotöiden tukea on nyt jaossa kaikkiaan yli 20 miljoonaa euroa. KUKA FAKTA 11195_.indd 11 11195_.indd 11 14.1.2025 15.00.35 14.1.2025 15.00.35. Summasta noin 7,3 miljoonaa euroa käytetään ympäristötukeen ja 2 miljoonaa euroa luonnonhoitoon. Ympäristöministeriön hallinnonalalle on varattu 21,4 miljoonaa euroa, josta valtaosa luonnonsuojelualueiden hankintaan ja korvaamiseen. Lassi Hakulinen (vas.) avusti Sastamalassa asuvaa ja siellä metsää omistavaa Tapio Teereä ympäristötuen hakemisessa viime vuonna. › Metsäkeskuksella oli viime vuonna ongelmia tietojärjestelmän käyttöönotossa, minkä seurauksena ympäristötukia päästiin jakamaan vasta joulukuussa. 17.1.2025 Metsälehti.fi 11 AJASSA JAOSSA NOIN 30 MILJOONAA EUROA › VALTION vuoden 2025 budjetissa Metso-ohjelmalle on varattu noin 30 miljoonaa euroa
Hänen mukaansa suunta on nyt kuitenkin kääntynyt ja viime vuodet rahaa on ollut jaossa mukavasti. Kahden puron välissä kasvaa lehtopohjalla kuusimetsää. Varojen käyttöä seurataan pitkin vuotta, ja jos ne loppuvat jossain mutta toisaalla niitä on jäljellä runsaasti, rahoja voidaan siirtää maakunnasta toiseen. ”Heräsi ajatus, että erilliset suojellut läntit voidaan yhdistää”, Teeri kertoo. Etelä jää tavoitteista Metso-ohjelmassa sekä pysyvälle että määräaikaiselle suojelulle on asetettu pinta-alatavoitteet. Suojelulla asiakkaita Metsäkeskuksessa suunta on ollut päinvastainen: kaikki luonnonhoidon neuvojat, kolmisenkymmentä henkeä, irtisanottiin viime vuonna. 11195_.indd 12 11195_.indd 12 14.1.2025 15.00.49 14.1.2025 15.00.49. ”Määrärahoja on leikattu, ja monena vuotena ne ovat loppuneet kesken”, Metsäkeskuksen Raatikainen toteaa. Kun neuvojia ei enää ole, suojelukorvauksia haluavien metsänomistajien on löydettävä joku muu hakemusten valmistelija, sillä tehtävä ei ole aivan yksinkertainen. Pynnösen mukaan alueella on tehty paljon töitä suojelun eteen. Vaikka luonnonhoidon neuvojien aikaisemmin tekemä työ on siirtynyt kokonaan kaupallisille toimijoille, asiat ovat alkaneet kehittyä lupaavaan suuntaan. Tapio Teeri teki ympäristötukisopimuksen alkujaan vuonna 2004. Pysyvän suojelun tavoitteet on määritelty kullekin ely-keskusalueelle erikseen. Metsäkeskus jakaa ympäristötuen omien periaatteidensa mukaan eri maakuntiin. Uudenmaan, Pirkanmaan ja Kaakkois-Suomen ely-keskuksissa ohjelma on edennyt hitaimmin kohti tavoitteita. Maastonmuotojen takia metsätalouskäyttö on hankalaa, joten puusto on saanut kasvaa rauhassa ja lahopuuta on muodostunut paljon. Syynä olivat valtion leikkaukset. ”Meiltäkin irtisanottuja on työllistynyt edellisiä vastaaviin tehtäviin.” Yhtiöihin Raatikainen kertoo vieneensä viestiä siitä, että suojelun edistäminen ei ehkä suoraan tuo suuria bisnesmahdollisuuksia, mutta asiakkaita se Lassi Hakulisen (oik.) mukaan Tapio Teeren metsä on muuten tyypillinen eteläpirkanmaalainen ympäristötukikohde, mutta lahopuuta on poikkeuksellisen paljon. On iso haaste, että saadaan niitä vastaava määrä hakemuksia sisään.” Viime vuoden lopulla Teeri teki jo kolmannen ympäristötukihakemuksen samasta kohteesta, tällä kertaa yhdessä yrittäjä Lassi Hakulisen kanssa. Lassi Hakulinen perusti Tihkupinta-yrityksen viime vuonna. Myös Varsinais-Suomessa kunnianhimoisten suojelutavoitteiden saavuttaminen näytti jokin aika sitten epätodennäköiseltä, mutta nyt Metso on edennyt siellä odotettua nopeammin. Pysyvän suojelun tavoite on täyttymässä ohjelmakauden loppuun mennessä, mutta määräaikaisen suojelun tavoitepinta-alasta jäädään selvästi. ”Suojelurahoja on tänä vuonna jaossa ruhtinaallisesti. 17.1.2025 12 Metsälehti.fi AJASSA ”Suojelurahoja on tänä vuonna jaossa ruhtinaallisesti. Suojelualue on laajenemassa neljään hehtaariin. Metsässä kasvaa kookkaita ja pienempiäkin kuusia, joiden oksilta voi tunnistaa erilaisia jäkäliä, myös naavaa. On iso haaste, että saadaan niitä vastaava määrä hakemuksia sisään”, Raatikainen sanoo. Eteläisten ely-keskusten alueella Metso-suojelun edistämiseen on myös lisätty henkilöresursseja. Pynnösen mukaan ilmiö on seurausta muun maankäytön paineista
Moni ei halua pysyvää suojelua. Lisäksi 82 000 hehtaarille tulisi tehdä kymmenen vuoden määräaikaisia ympäristötukisopimuksia tai parantaa niiden tilaa luonnonhoidon keinoin. Selvää on, että Suomessa suojellaan tulevina METSO-OHJELMASSA ympäristötuella suojeltavien kohteiden ominaisuuksia ei ole rajattu tarkasti. Aluehallintouudistuksessa niiden luonnonsuojelutehtävät jaetaan kahtia: vuonna 2026 lupaja valvontatehtävät siirtyvät valtakunnalliseen lupaja valvontavirastoon, muut tehtävät kymmeneen alueelliseen elinvoimakeskukseen. Raatikaista ilahduttaa aina, jos suojeluun löytyy useamman elinympäristön kokonaisuus, kuten pienvesi, jonka vieressä kasvaa monimuotoinen korpi, kangasmetsä tai lehto. Metso-varat pyritään kohdistamaan sinne, missä hakkuut ovat todellinen uhka. Sitä edellyttävät niin EU:n biodiversiteettistrategiassa oleva tavoite suojella vanhat ja luonnontilaiset metsät kuin ennallistamisasetuskin. ”Kokemukseni mukaan ainakin 90 prosenttia metsänomistajista uusii kymmenen vuoden sopimuksen edellisen päätteeksi. Vaikka Petteri Orpon hallitusta ei voi pitää erityisen ympäristömyönteisenä, Metso-ohjelman tulevaisuus vaikuttaa turvatulta. voi tuoda. Kakkoskausi valmisteilla Parhaillaan valtionhallinnossa valmistellaan Metso-ohjelman toista kautta, jonka on määrä alkaa vuonna 2026. › Ely-keskukset tekevät päätökset yksityisten luonnonsuojelualueiden perustamisesta, siis pysyvästä suojelusta, ja hankkivat luonnonsuojelualueita valtiolle maakaupoin. Tukea metsänomistajalle Tihkupinta-yritys sai alkunsa Metsäkeskuksen muutosneuvotteluista. Ohjelmassa voidaan kuitenkin suojella myös metsälakikohteita. Silloin pitää kuulostella, mikä on metsänomistajan tahtotila. 17.1.2025 Metsälehti.fi 13 AJASSA ENSIMMÄINEN KAUSI PÄÄTTYMÄSSÄ › METSO-ohjelma käynnistyi vuonna 2008. Voi olla, että EU-sääntely ja Metso sekoitetaan poliittisessa päätöksenteossa, mutta toivon, että niin ei tapahdu”, Pynnönen sanoo. Määräaikaista ympäristötukea saaneista kohteista noin kolmasosa on metsälailla turvattuja, loput muita kohteita. Kun hallitus teki periaatepäätöksen Helmi-elinympäristöohjelmasta vuonna 2021, se sitoutui samalla jatkamaan myös Metso-ohjelmaa ainakin vuoteen 2030 saakka. METSÄLAKIJA MUITA KOHTEITA Uudessa metka-tuessa ympäristötuen saa 20 prosentilla korotettuna, jos lahopuuta on yli 20 kuutiota hehtaarilla. Pitkän uran tehnyt metsätalousinsinööri Lassi Hakulinen päätti jatkaa sen työn tekemistä, minkä parhaiten osaa: ympäristötukihakemusten valmistelua. Hakulinen kertoo ottavansa pysyvän suojelun puheeksi kohteilla, joiden pinta-ala ylittää neljä hehtaaria. Keskeinen vaatimus on, että puustoa on runsaasti. Suojelukorvauksia ei pystytty maksamaan lainkaan ennen viime joulukuuta, eikä yrittäjäkään ole saanut työstä maksettavaa valmistelukorvausta. Kun metsänomistaja tunnistaa suojeltavan kohteen, rahoitushakemuksen valmistelijan tehtävänä on selvittää, voisiko sen ympäriltä tai muualta tilalta löytyä muita suojeluun sopivia kohteita. ”Oletettavasti kohteiden valintakriteerit Metso-ohjelmaan pysyvät aika samoina kuin tähän asti, mutta Pohjois-Suomen vanhat ja luonnontilaiset metsät on kirjoitettava mukaan”, Pynnönen sanoo. Etelässä vielä tehtävää Metson pysyvän suojelun toteutustilanne Tavoitteet saavutettu Tavoitteet lähes saavutettu Tavoitteisiin matkaa vuosina lisää metsää. Samat asiakkaat voivat myöhemmin tilata yhtiöltä myös muita palveluita metsiinsä. ”Jos rahaa jää käyttämättä, hallinnossa voidaan tulkita, että metsänomistajat eivät ole kiinnostuneita suojelusta, ja sitten ympäristötukivaroja leikataan.” Hakulisen mukaan tarvetta olisi hänen kaltaisilleen yrittäjille. Sen pitkäksi venähtänyt ensimmäinen kausi päättyy tämän vuoden lopussa. Hallitus on lupaillut, että maanomistajat saavat asianmukaisen korvauksen niistä maa-alueista, jotka he joutuvat suojelemaan EU-asetusten takia. Ne ovat osa metka-tukia, viime vuoden maaliskuussa käyttöön otettua metsätalouden kannustejärjestelmää. Lähde: Luke KUKA FAKTA 11195_.indd 13 11195_.indd 13 14.1.2025 15.00.54 14.1.2025 15.00.54. ”Muiden kohteiden iso osuus on signaali siitä, että suomalaiset metsänomistajat haluavat turvata luontoarvoja lainsäädäntöä laajemmin”, luonnonhoidon johtava asiantuntija Riitta Raatikainen Suomen metsäkeskuksesta kertoo. Palveluita aktiivisesti markkinoimalla on löytynyt hyvin asiakkaita. › Tavoitteena on suojella 96 000 hehtaaria metsää pysyvästi. Monimuotoisuudelle merkittävät kangasmetsät korostuvat Metso-rahoitusta saaneiden kohteiden joukossa: niitä on suojeltu eniten hehtaarija kappalemääräisesti, pysyvästi ja määräaikaisesti. › Metsäkeskus käsittelee määräaikaisen suojelun ja luonnonhoitotöiden rahoitushakemukset. Se tarkoittaa, että esimerkiksi kitumaakallioiden suojelua ei rahoiteta. Raatikaisen mukaan Metsoja Helmi-ohjelmat ovat osoittaneet toimivuutensa, joten ne säilyvät suojelun keinovalikoimassa tulevaisuudessakin. ”EU-sääntely on siinä mielessä hankala asia, että sieltä tulevat päätökset ovat valtioita velvoittavia. Osa suokohteista on siirretty suojeltavaksi vuonna 2021 alkaneeseen Helmi-elinympäristöohjelmaan. Yrittäjyyden alkutaipaletta on hankaloittanut Metsäkeskuksen tietojärjestelmäuudistus. Metso sopii siinä mielessä hallituksen ajatusmaailmaan, että se perustuu vapaaehtoisuuteen: mitään ei suojella pakolla, vaan kaikki lähtee metsänomistajan halukkuudesta. Seuraavaksi muutoksia on tiedossa ely-keskusten puolelle. Tämän vuoden mittaan alkaa hahmottua, millainen Metson kakkoskaudesta tulee. Silloinhan sekin on tavallaan pysyvää suojelua, josta saa kymmenen vuoden välein korvauksen.” Raatikaisen tavoin Hakulista huolettaa, miten tehokkaasti ympäristötuet saadaan jakoon, kun Metsäkeskuksen neuvojat eivät enää valmistele hakemuksia
Ostaja valikoitui katkonnan mukaan Leimikko myytiin Versowoodille. Kilpailevia tarjouksia ei pyydetty, koska Havumäen mukaan firma tekee tukit tarkkaan eikä kuitupuupino kasva, kuten isoilla firmoilla. Järeämpipuisella 1,3 hehtaarin lohkolla myytävää kertyi 830 kuutiota, siis reilusti yli 600 kuutiota hehtaarilla. PUUKAUPPA & TALOUS 17.1.2025 14 Metsälehti.fi MIKKO RIIKILÄ, TEKSTI JA KUVA ASIKKALALAISELLA yrittäjä Janne Havumäellä oli joulunalusviikolla tavallista mieluisampi savotta ajettavana, kun kuormatraktorin kyydissä kulki oman leimikon puita. Vähäisen lahon ja järeän puuston ansiosta tukkiprosentti kohosi yli 95:n, kun mukaan lasketaan myös pikkutukit ja parrut. ”Kaikki männyt ja kuivanaiset jätettiin säästöpuiksi.” Kolme polvea Havumäkiä tutkii ennätysleimikkoaan. Sorvitukeista maksettin sama hinta kuin tavallisista kuusitukeista. Leimikko muodostui kahdesta erillisestä kaupasta, koska hakattu alue on kahdella eri tilalla. Huipputulos syntyi kiertoaikaa pidentäen. Puukauppa tehtiin elokuussa, joten hintataso oli talvikorjuurajoitteesta huolimatta hyvä. Tukkiprosentti yli 95 ”Lahoa oli vain neljä prosenttia, vaikka alueella on laidunnettu karjaa pitkään. Lehtipuita leimikolla ei juuri ollut”, Havumäki kertoo. 11196_.indd 14 11196_.indd 14 14.1.2025 14.53.34 14.1.2025 14.53.34. Lisäksi hakkuussa kertyi 150 kuutiota havuja. Kuusitukit menevät Versowoodin Vierumäen sahalle. Energiapuuksi korjattavien havujen tuoman lisän myötä tukkikuution hinta kipusi 95 euron tienoille. Leimikko on korjattavissa vain talvella, koska lanssipaikkana on pelto, joka kestää puutavara-autot vain jäätyneen maan aikaan. Lähistöllä on alueita, joissa kuusikoissa on jopa 30 prosenttia lahoa”, Havumäki kertoo. Mittaustodistuksen mukaan 1,3 hehtaarin alueelta kertyi kuitupuuta vain kymmenen kuutiometriä. Ylinnä Arttu, Janne ja hänen isänsä Erkki Havumäki laskevat sorvitukkien tyviltä lustoja. YLI 50 000 EUROA HEHTAARILTA Järeän kuusikon päätehakkuu tuotti jättimäiset myyntitulot metsänomistajalle. Kaikkiaan 1,3 hehtaarin lohkolta kertyi puunmyyntituloa 68 400 euroa – 52 600 euroa hehtaarilta. Ne paljastavat puuston iäksi 90 vuotta. ”Kaikki männyt ja kuivanaiset jätettiin säästöpuiksi. Järeissä kuusirungoissa latvan yläosa kapenee jyrkästi, joten viimeisen tukin jälkeen ei kuituosaa juuri jää. Hakattujen runkojen keskikoko oli 1,15 kuutiota. Kolmen hehtaarin aukolta kertyi puuta yli puolitoista tuhatta kuutiota. Järeät tyvitukit toimitetaan UPM:n Kalson vaneritehtaalle
.. .. .. .. ”Silloin työmaalla oli yksi moottorisaha, ja hevosmiehet ajoivat puut tienvarteen. Hankintahinnat .. .. .. .. .. .. .. nousussa . 32,24 . Harvennushakkuu 76,50 . .. .. .. .. .. 31,92 . 33,33 . 26,93 . 56,34 . 25,96 . 33,67 . .. .. .. Ensiharvennus .. Harvennushakkuu .. Uudistushakkuu 84,06 . .. ”Kyllä kai tähän uskaltaa istuttaa uudenkin kuusisukupolven, kun lahoa ei juuri ollut.” Aukko muokataan ja istutetaan jo ensi keväänä. .. .. 61,42 . Ensiharvennus .. .. 34,57 . .. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 80,78 . 83,62 . nousussa . .. .. .. 11196_.indd 15 11196_.indd 15 14.1.2025 14.53.37 14.1.2025 14.53.37. 32,77 . .. . 35,01 . .. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 81,94 . 69,51 . 32,74 . 34,21 . .. .. .. LA PP I PO HJ OIS -P OH JA NM AA KA IN UU -K OIL LIS M AA . 34,85 . .. .. Janne Havumäen isä, Erkki Havumäki muistaa, että viimeksi metsää harvennettiin vuonna 1974, siis tasan 50 vuotta sitten. .. 31,68 . .. .. . .. .. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 81,30 . .. Hankintahinnat 81,37 . nousussa . 40,24 . Uudistushakkuu 82,89 . 75,73 . 83,97 . Uudistushakkuu 84,22 . 64,68 . nousussa . .. .. .. .. 34,84 . 82,35 . Nyt korjatun mahtileimikon päätehakkuutuloilla saisi nipin napin uuden traktorin. .. .. .. .. Ensinnäkin Asikkalassa olosuhteet metsän kasvulle ovat niin suotuisat kuin ne Suomessa voivat olla. .. 32,42 . 33,42 . 40,74 . .. .. 37,68 . .. 42,38 . 82,48 . .. 33,39 . 32,32 . .. .. .. 32,88 . 33,78 . 83,96 . 76,33 . 30,81 . .. 32,94 . .. .. 41,60 . .. .. .. Harvennushakkuu .. 32,51 . .. nousussa . .. .. 39,36 . 38,72 . .. .. .. .. .. 41,05 . Hankintahinnat .. 43,73 . 67,34 . 43,96 . 72,12 . Harvennushakkuu 75,09 . .. .. AJASSA 17.1.2025 Metsälehti.fi 15 . 60,22 . 33,95 . Puunmyyntituloilla ostettiin meidän ensimmäinen traktorimme, vähän käytetty satakolmevitonen Massikka”, Erkki Havumäki muistelee. .. Erkki Havumäki ei ollut täysin tyytyväinen poistettavien puiden valintaan. .. 58,20 . 52,84 . ”Parhaita puita leimattiin, jotta Vierumäen sahalle saatiin hyviä tukkeja. .. 41,96 . .. 80,89 . .. .. .. .. Hankintahinnat 80,28 . .. 70,09 . . 35,33 . 39,66 . Ensiharvennus .. 52,58 . 74,21 . 37,47 . .. .. .. .. 33,08 . Ensiharvennus .. 34,76 . Uudistushakkuu 83,20 . .. Ensiharvennus .. 83,57 . .. .. 41,85 . .. .. 52,44 . .. 32,58 . 84,44 . .. 53,37 . .. .. .. Toinen valtti oli puuston pidennetty kiertoaika. Ensiharvennus .. Milj. 35,33 . 38,88 . .. .. .. .. .. Uudistushakkuu 84,31 . 31,82 . nousussa . 82,02 . .. Ensiharvennus .. .. 37,33 . .. .. 33,75 . .. .. Tilastossa on eritelty leimikkotyypit, ja mukana on myös tukkija kuitupuun väliin sijoittuva pikkutukki. .. .. .. .. 27,42 . .. 41,70 . .. .. .. .. .. .. .. 34,71 . 62,92 . .. 31,66 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 82,54 . .. . 83,81 . 82,92 . .. KO KO M AA RAAKAPUUN HINTATILASTOT VIIKOLLA 52 Puukaupan vähäisyyden vuoksi osa luvuista puuttuu. Hankintahinnat .. 76,03 . .. .. .. .. 31,77 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat .. Uudistushakkuu .. 34,97 . .. .. .. .. Hankintahinnat .. .. ”Silloin ei ollut metsäkoneita palstalla, vaan meillä oli satakuusvitonen Massikka, jolla puut vinssattiin.” Harvennus tehtiin metsänhoitoyhdistyksen neuvojan leimauksen mukaan. .. .. .. .. .. Ostajien vähäisyyden vuoksi hintatiedoissa voi olla puutteita. 33,02 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 82,52 . .. 54,87 . Hankintahinnat .. Uudistushakkuu 83,52 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 81,51 . .. 33,27 . 39,08 . .. .. Luontaisesti syntynyt kuusikko oli 80– 90 vuotta vanhaa. .. .. 83,10 . nousussa . 32,86 . .. 34,30 . 40,02 . 33,03 . 83,21 . .. .. nousussa . .. .. .. .. Jos kaikki menee suunnitellusti, ei seuraavaa päätehakkuuta tarvitse odottaa yhtä kauan kuin nyt. Uudistushakkuu .. .. .. 33,34 . 32,69 . Ensiharvennus 56,25 . .. .. ET EL Ä-P OH JA NM AA . .. Hankintahinnat .. 26,84 . .. .. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 80,75 . .. .. Hankintahinnat .. .. Ensiharvennus .. 41,46 . 76,42 . .. .. .. .. 65,16 . Harvennushakkuu 76,03 . .. 67,65 . Harvennushakkuu .. .. .. .. .. 39,18 . .. .. 33,57 . .. .. Harvennushakkuu 76,98 . .. 31,48 . .. .. 82,70 . 31,04 . Uudistushakkuu 83,61 . 40,25 . .. .. 32,12 . Harvennushakkuu 75,06 . 84,15 . 32,34 . m³ 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 52 2024 2023 Viikot 1 2 yhteensä 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 2022 20 40 60 80 100 €/ m³ Nimelliskantohintojen kehitys Kuusitukki Kuusikuitupuu Mäntykuitupuu Koivukuitupuu Mäntytukki Koivutukki 2004 2010 2015 2020 2024 Lähde: Luke Etelä-Suomi KymiSavo SavoKarjala KeskiSuomi EteläPohjanmaa KainuuKoillismaa PohjoisPohjanmaa Lappi 97 932 Puukauppamäärä vko 52, m 3 Kiertoajan jatko tuotti jättipuuston Huiman puusadon taustalla on kaksi tekijää. .. .. 32,19 . 34,70 . . .. Harvennushakkuu 75,02 . .. .. 75,11 . Kasvatettavaksi olisi siis voinut jäädä parempiakin puita.” Ensimmäisen kerran metsä harvennettiin vuonna 1958. KY M I-S AV O SA VO -K AR JA LA METSÄTEOLLISUUS RY:N hintatilasto kattaa noin 90 prosenttia yksityismetsistä ostetusta puusta. 33,49 . 63,36 . nousussa . .. 33,58 . .. .. KE SK I-S UO M I ET EL Ä-S UO M I . 32,04 . .. .. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat .. 34,01 . .. 31,88 . 33,76 . .. 31,69 . Janne Havumäki on jo miettinyt aukon seuraavaa puusukupolvea. 62,65 . .. 26,36 . 27,47 . .. 83,38 . 75,44 . .. 43,79
Hakkuutähteet voidaan myös punnita ajokoneen kuormainvaa´alla, jolloin hakkuutähteen määrästä saadaan faktatietoa. synä tyypillisesti 4–5 euron luokkaa, mutta jopa seitsemän euron hintoja on maksettu. Todellisuudessa hakkuutähteiden hinnat ovat liikkuneet monessa tapauksessa vielä paljon korkeammalla tasolla. Yleisimmin käytettyjä menetelmiä puukaupassa on, että hakkuutähteille maksetaan tietty euromääräinen hinta jokaista leimikon kuusiainespuukuutiota kohden. 17.1.2025 16 Metsälehti.fi PUUKAUPPA JA TALOUS 16 Metsälehti.fi SAMI KARPPINEN, TEKSTI JA KUVA KUN puun kysyntä ylittää tarjonnan, on metsänomistajalla entistä enemmän neuvottelumahdollisuuksia puukaupoissa. Tarkkana hintavertailussa Mommo sanoo, että metsänomistajan on hyvä huomioida hintoja vertaillessa, että hakkuutähteiden määrän arviointiin ja hinnoitteluun on olemassa useampi menetelmä. Esimerkiksi siitä, miten toimitaan, jos hakkuutähdettä joudutaan käyttämään kantavuuden parantamiseen pehmeissä paikoissa, on syytä sopia kauppoja tehdessä. ”Hakkuutähteiden hinnoittelulla on viime syksyn aikana käytännössä ratkaistu monia päähakkuukauppoja”, kuvailee myyntipäällikkö Henri Mommo Päijänteen Metsänhoitoyhdistyksestä. Hakkuutähteiden tienvarsihinnat liikkuvat virallisten hintatilastojen mukaan monilla alueilla jo 40 euron tuntumassa, joten ostajilla voi olla myös todellista maksukykyä energiapuun osalta enemmän, kuin he haluavat metsänomistajalle kertoa. Metsänomistajan pitäisi tässä menetelmässä osata varmistaa, että muuntamisessa käytetään oikeita päivämääriä. Hinnat aivan uudella tasolla Harvemmin puukauppoja tekevällä mieleen on luultavasti piirtynyt kuva muutaman euron kuutiohinnoista hakkuutähteiden osalta. Osa ostajista määrittää hakkuutähteiden määrän siten, että se on 20 prosenttia leimikon kuusiainespuun määrästä. ”Mutta myös hajonta hinnoissa on ollut poikkeuksellisen suurta. Latvusmassan kovasta kysynnästä kertovat paitsi tiedot kentältä myös sen tilastohinnan raju nousu. Esimerkiksi tuhannen kuution avohakkuusta hakkuutähdettä kertyy näin määriteltynä 200 kuutiota. Hakkuutähteille on tällaisissa kaupoissa maksettu Keski-Suomessa viime syksyn aikana noin 20–25 euron hintoja kuutiolle. Keskisessä Suomessa näin tarjotut hinnat ovat olleet viime sykHakkuutähteillä ratkaistaan tukkikauppoja Metsänomistaja voi saada hakkuutähteistä jopa tuhansien eurojen tilin hehtaarilta. Talvileimikosta kesäkohteeksi Hakkuutähteiden kova hinta on saanut metsänomistajat jopa jalostamaan päätehakkuuleimikoitaan kesäkorjuukelpoisiksi. Esimerkiksi 500 kuution kuusileimikosta metsänomistaja saisi tällä hinnalla hakkuutähteistä 3 500 euron tulon. Risujen aggressiivinen hinnoittelu voi olla myös keino pitää tukkija kuitupuun tilastohintoja aisoissa. Kuusikoiden päätehakkuukaupoissa erityistä huomiota kannattaa kiinnittää nyt myös latvusmassan eli hakkuutähteiden hinnoitteluun. Mitä ikinä hakkuutähteistä sovitaankin, on tärkeää kirjata asiat yksiselitteisesti kauppakirjalle. Kilot muutetaan kuutioiksi Luonnonvarakeskuksen energiapuun mittauslaskurin (EPPU) avulla. Luonnonvarakeskuksen seurannan mukaan latvusmassan kuutiohinta nousi yksistään viime vuoden ensimmäisen ja toisen kvartaalin välissä 8,9 eurosta 14,4 euroon. Nyt hakkuutähteistä voi saada jo huomattavasti enemmän tuloa kuin muutama vuosi sitten olisi saanut saman leimikon kuitupuista. ”Siksi metsätien parantaminen tai jopa lyhyen uuden tien tekeminen voi olla isommissa leimikoissa järkevää, jos hakkuutähteet saadaan näin toimien korjattua kesäaikaan”, Mommo kertoo. Metsänomistajan kannattaakin olla tarkkana sen suhteen, mitä hakkuutähteistä sovitaan puukaupan yhteydessä”, muistuttaa Mommo. Hakkuutähteitä ei yleensä kerätä kohteilta, joissa niitä ei voida ajaa palstalta pois alkukesästä. Jotkut ostajista ovat selvästi käyttäneet hakkuutähteiden hinnoittelua keinona erottautua ainespuukilpailussa. Enimmillään kuutiohinta on Metsälehden tietojen mukaan ollut 38 euroa. ”Hakkuutähteiden hinnoittelulla on ratkaistu monia kauppoja.” Hakkuutähteistä on kehittynyt nopeasti merkittävä myyntiartikkeli päätehakkuukaupoissa, mikä näkyy myös hinnoissa. 11196_.indd 16 11196_.indd 16 14.1.2025 14.53.39 14.1.2025 14.53.39
Tilaa Yaran metsäuutiskirje ja lataa uusi Metsänlannoitusopas osoitteessa yara.fi/metsa, niin pysyt selvillä ajankohtaisista metsänlannoitusasioista! yara.fi/metsa 11196_.indd 17 11196_.indd 17 14.1.2025 14.53.40 14.1.2025 14.53.40. Yaran metsälannoitteet sisältävät myös booria metsän terveen kasvun ylläpitämiseksi. YaraBela ® METSÄSALPIETARI on kivennäismaan männiköiden kasvatuslannoite, joka sisältää typen lisäksi kaliumia ja booria. YaraMila ® METSÄN NP -kasvatuslannoite on kehitetty kuusikoiden ja sekapuustojen lannoitukseen. Se sisältää typen ja hidasliukoisen fosforin lisäksi runsaasti booria. Metsänlannoitus – tuottava sijoitus ja ilmastoteko Typpilannoitus on tehokkain metsän kasvua lisäävä metsänhoidollinen toimenpide kivennäismailla
Videoiden perusteella jälki näyttää suomalaiselta talousmetsältä. AMERIKKA TARVITSEE OSAAMISTA SUOMESTA Hakkuurajoitukset merkitsisivät kirjoittajan mukaan puuston ikääntyessä hiilensidonnan vähenemistä ja hiilivarastoa uhkaavien riskien lisääntymistä. YHDYSVALLOISSA ON ALOITETTU Forest Fuel -projekteja, joissa metsiä harvennetaan ja pusikoita sekä kuolleita puita raivataan ja kuljetetaan metsistä pois asutuskeskuksien lähellä. Alentuneelle hiilinielulle haetaan syyllisiäkin. ”Kääpä raidan kyljessä” Jalmari Kolu 11197_.indd 18 11197_.indd 18 14.1.2025 15.03.08 14.1.2025 15.03.08. Hiilinielu tarkoittaa, että systeemiin sitoutuneen hiilen määrän lisääntyy. Kontekstista riippuen rake-sana voidaan kääntää myös metsänhoidoksi; raivaukseksi tai harvennukseksi. Näillä toimilla voidaan vähentää metsien palokuormaa ja syttymisherkkyyttä. 26) Lukijoiden kuvat osoitteessa metsalehti.fi/Metsalehti/ Lukijoiden-kuvat. Suomalainen metsänhoito ja -teollisuus sekä puunkorjuun infrastruktuuri metsäautoteineen ovat tehneet Suomesta metsäpalojen torjunnan suurvallan. HIILENSIDONTA VAI HIILINIELU METSIEN KÄYTÖN OHJAAJANA. Luontoarvokaupan laajentaminen etenee luonnonsuojelulain uudistuksella (s. Tätä mautonta ilkkumista jatkoi viime viikolla muun muassa Iltasanomat. Hiilinieluvaatimusta ei voi perustella ilmastokestävyydellä, jos tarkastelemme tilannetta nenäämme pidemmälle tulevaisuuteen. Suomalaisen metsänhoidon menetelmät ja kalusto toimisivat Asikaisen mukaan todennäköisesti Kalifornian olosuhteissa ja maastossa hyvin. Liittovaltion metsähallinto (USDA Forest Service) on tutkinut Kaliforniassa, miten paljon paremmin ”raked” metsä selviää ”unraked” metsään verrattuna metsäpalosta (Survivorship of raked and unraked trees through prescribed fires in conifer forests in northeastern California , 2008). YLÄKERTA PÄÄKIRJOITUS LUKIJAKUVA AJASSA / MIELIPIDE SE PP O SA M U LI KORJATUN PUUN OSUUS puustomme kokonaistilavuudesta on pysynyt 2–3 prosentin välillä yli 40 vuotta. Sellaisten löytyminen olisi yllätys, koska metsiemme käyttöä ei ole ohjattu hiilinielun pohjalta. M IK KO RI IK IL Ä Hiilinieluvaatimusta ei voi perustella ilmastokestävyydellä, jos tarkastelemme tilannetta nenäämme pidemmälle tulevaisuuteen, puutuotetekniikan professori Henrik Heräjärvi kirjoittaa. Voit myös lähettää kuvasi sähköpostilla osoitteeseen lukijoilta@metsalehti.fi. Suomalainen media voisi myös lopettaa näiden ponnistelujen asiantuntemattoman mollaamisen. PETRI KOSKINEN PÄÄTOIMITTAJA petri.koskinen@metsalehti.fi PS. Nämä projektit ovat vielä vain kokeiluja ehkä siksi, että kerätyt puut ovat jääneet kasoihin lahoamaan tienvarsille, koska Kaliforniassa ei yksinkertaisesti ole riittävästi biomassaa käyttävää metsäja energiateollisuutta. Trump voisi olla tässä paras vienninedistäjämme. 17.1.2025 18 Metsälehti.fi METSÄPALOT OVAT kalifornialaisten riesana ja otsikoissa Suomessakin, koska tällä kertaa ne tuhoavat Hollywood-tähtien koteja. Trump oli aiemmin puhunut presidentti Sauli Niinistön kanssa suomalaisesta metsien raivauksesta, harvennushakkuista sekä puunkorjuun tähteiden keräämisestä metsistä. Yhdysvaltain presidentti Donald Trump totesi vuonna 2018 silloisten suurten metsäpalojen aikaan, että suomalaistyylinen metsänhoito voisi suojella amerikkalaisia metsäpaloilta. Hakkuita vaaditaan kuitenkin vähennettäväksi, jotta metsien hiilinielu kasvaisi. Luonnonvarakeskuksen tutkimusylijohtajan Antti Asikaisen mukaan Kaliforniassa metsiä pitäisi hoitaa maisematasolla, että sillä olisi metsäpalojen ehkäisyn kannalta merkitystä. Metsänpohjan kunttaa ohennettiin tutkimuksissa puskutraktoreihin kytketyillä haravoilla. Nielun koon muutoksen määrittäminen edellyttää kahta mittausta: 1) Suurentunut nielu: hiilen määrä lisääntyi enemmän kuin edellisellä mittausjaksolla. Presidentin käyttämä termi ”raking” on ymmärretty suomalaisissa medioissa asiantuntemattomasti tai tarkoitukselliseksi väärin pelkäksi haravoinniksi, vaikka Trump puhui asiaa. Tässä on presidentti Alexander Stubbilla tuhannen taalan paikka jatkaa Niinistön aloittamaa metsätalousosaamisen vientiponnistelua Yhdysvaltoihin. 2) Pienentynyt nielu: hiilen määrä lisääntyi vähemmän kuin edellisellä mittausjaksolla
Kyntö syksyllä ja istutus keväällä.” Riippumaton ajattelija ”Koivulle paras tapa peltoistutuksessa on kaksisiipisellä kyntöauralla vastakkainen pallekyntö. HENRIK HERÄJÄRVI KIRJOITTAJA ON PUUTUOTETEKNIIKAN PROFESSORI ITÄ-SUOMEN YLIOPISTOSSA. Koivun juuret eivät tykkää tiiviistä ja huonosti hengittävästä maasta.” Veikko.knuutila ”Tässä nyt parina vuonna vanhojen peltoheittojen kanssa taistelleena sanoisin, että jos vain suinkin mahdollista, niin peltoa kannattaisi pitää viljalla muutama vuosi monivuotisten rikkakasvien heikentämiseksi ennen kuin istuttaa mitään.” Jean S 11197_.indd 19 11197_.indd 19 14.1.2025 15.03.09 14.1.2025 15.03.09. Kasvu oli odotettua heikompi, ehkä booria puuttui tai oli liian tiheä istutus. ”Kun soitto lakkaa, kaikille ei välttämättä löydy tuoleja”, maalaili toinen. 17.1.2025 Metsälehti.fi 19 VIIME keväänä iski pienimuotoinen likviditeettiongelma, joten oli aika realisoida sijoituksia. Ei tarvinnut heinätä, istutus oli keväällä. Joka tapauksessa se hyvä puoli tapahtuneessa on, että nyt muutkin kuin minä tutustuvat vähän tarkemmin omistamiensa rahastojen sääntöihin. HIILENSIDONTA TARKOITTAA ilmakehästä yhteyttämisessä puuaineeksi sitoutuvaa hiilimäärää. Lisääntyvä biomassa täyttää hiilivarastoa ja nielun koko kuvaa täyttymisnopeutta: suuri nielu täyttää varaston nopeasti ja pieni hitaasti. Lisäksi tuotehiilivarastoille on yhteiskunnallinen tarve mm. Hakkuurajoitukset puuston hiilinielun tilapäisen kasvattamisen nimissä merkitsisivät yksityisja kansantaloudellisia menetyksiä sekä puuston ikääntyessä hiilensidonnan vähenemistä ja hiilivarastoa uhkaavien riskien lisääntymistä. Hiilivarastoina tuotteet poikkeavat puustosta siinä, ettei tuotevarastojen koolla ole rajoja. Heti kun kelit sallivat keväällä. No, siitä selvittiin… Boori mukaan ja kyllähän se kasvaa.” Mehtäukko ”Meillä istutettiin aikoinaan pieni pelto äestysjälkeen. Vesivaot poistavat pintavedet, kohopenkin lämpösumma huomattavasti äestettyä maata parempi. Hienojakoinen maa liettyy. Jos olisin odottanut toimeksiantoni kanssa kuukauden pitempään, rahani olisivat nyt jumissa Osuuspankin keskeytettyä kesäkuun jälkeen tehdyt rahasto-osuuksien lunastukset. Toisin kuin tilapäistä hiilinielua, hiilensidontaa voi pitää yllä loputtomiin huolehtimalla puuston ikäluokkajakaumasta ja riittävästä kasvutilasta – ympäristöolosuhteiden muutos tosin haastaa tätäkin osaamista. Kyllä 18% En 82% 20 40 60 80 100 20 40 60 80 100 Ei 75% Kyllä 25% AJASSA Verkkokeskustelu: Vinkkejä pellon metsitykseen Rahat jumissa ”Tulee taas jonkin verran vanhaa peltoa metsitettäväksi. Metsien hiilinielua voi ylläpitää vain tilapäisesti eli vaatimus suuresta hiilinielusta ei kestä tarkastelua ajan yli. Nyt puun käytön rakenne ei ole ilmasto-optimaalinen: energiaksi poltto vapauttaa suurimman osan hiilestä nopeasti takaisin taivaalle. Puolessa vuosisadassa liki kaksinkertaistunut hiilensidontamme on tulos metsänomistajien ja yhteiskunnan investoinneista. Suomessa puuston hiilensidonta, siis kasvu, on 103 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Osallistu kyselyyn osoitteessa www.metsalehti. Enkä ollut ainoa. Heinä ei ollut ongelma, mutta pajua tuli jonkin verran. Samalla syntyi, tahattomasti, myös hiilinielu: puuston määrä lisääntyi ja lisääntyy edelleen. Teoriassa Suomen puumäärän (nyt noin 145 kuutiota hehtaarilla) voisi tuplata ennen metsien hiilivaraston täyttymistä – maaperään hiiltä varastoituisi tämän jälkeenkin. METSÄTALOUDEN ILMASTOVAIKUTUKSIA arvioidessa pitää ottaa huomioon myös puun käyttötavat. Rajatulle metsäpinta-alalle mahtuvan biomassan määrä on rajallinen. rakennuskannassa. ”Metsärahasto on täysin verrattavissa pyramidihuijaukseen”, kirjoitti Metsänomistajien foorumissa yksi. Kyse ei ole ilmastopiittaamattomuudesta, vaan teollisuuden kehittymisestä aikana, jolloin hiilen varastointi ei ollut prioriteetti. Aiemmin olen laittanut kuusta, mutta nyt harkitsen tien lähellä oleville pelloille koivua, siellä hirviriskin pitäisi olla pieni. Puutuotevarasto ei täyty. Seuraavaksi huolestuin (vaatimattomasta) osuudestani saman pankin metsärahastossa. Sosiaalisen median keskustelupalstoilla aloitettiin jo metsärahastojen lähtölaskenta. Hehtaarilla voi olla esimerkiksi rakennuksissa 10 000 kuutiometriä puuta, tai jos tarve vaatii, enemmän. Parin viikon jälkeen tutustuin tarkemmin rahaston sääntöihin ja ymmärsin, että saisin odottaa seuraavaan vuoteen. Kun laajennetaan tarkastelu maaperään, on varasto suurempi ja täyttyy siten myöhemmin, muttei loputtomasti. Keski-Euroopan kuusikot osoittavat, että metsähiilivaraston kasvattamiseen liittyy myös vaikeasti hallittavia riskejä. Kestävän ilmastotyön kannalta erityisen kurjaa olisi menettää optio rajattomaan tuotehiilinieluun, joka myös rahoittaa puuperäisen ilmastotyön tuottamalla tarvitsemiamme hyötyjä. Näin on perustettu useita hehtaareita hyviä koivikoita, eikä ole tarvinnut heinätä.” Akkli ”Kunhan ei ole turvepelto tai liian märkä, niin hyvin pitäisi onnistua (raudus)koivun istutus. WWW.METSALEHTI,FI TOIMITTAJALTA METSÄGALLUP EERO SALA Uusi kysymys: Tuleeko vuodesta 2025 hyvä metsävuosi. Ra-koivikko jo kerran harvennettu, alle 20 vuotta istutuksesta.” Puuki ”Ostopalstan pellon oli entinen mo metsittänyt männylle 15v sitten. Tuotehiilivarastoja uhkaavat riskit ovat sen sijaan paikallisia ja hallinnassamme. Alue olisi pitänyt myrkyttää heinästä, sillä kolmena syksynä oli aivan mahdoton heinääminen. Onko kokemusta pellon metsityksestä koivulle?” Panu ”Laikkumätästettyyn olen joskus ra-koivuja ja hieskoivuja istuttanut. Kaivoin ojat auki ja kääntömättäisiin ku-potit. i Onko metsäsi FSC-serti ioitu. Nyt ehkä mätästäisin ja varmistaisin boorilannoituksella tuloksen sekä istuttaisin vähemmän, vaikka 1 200 tainta.” A.Jalkanen ”Normaali kyntö ja äestys tasaiseksi. Valinta oli helppo, sillä OP:n palvelukiinteistörahasto ei ollut juuri voittoa tuottanut. Pitkäkestoisten hiilivarastojen lisäämistä voidaan vastaavasti tavoitella tulevassa puun käytössä. Kookkaat taimet, istututus mahdollisimman aikaisin keväällä, nopeus on valttia. Metsälehden haastetteleman salkunhoitajan mukaan metsärahastoon sijoittajilla ei ole syytä huoleen. Äestys on todella huono ratkaisu. Huonomminkin olisi voinut käydä. Tulos täysi nolla. Tein toimeksiannon ja aloin odottaa rahoja tilille
SA M I KA RP PI N EN LU KE Jalostetun siemenalkuperän käyttö metsänviljelyssä on tehokkain yksittäinen keino lisätä metsien kasvua. Jalostetusta siemenestä syntyneet taimet kasvavat yli kymmenen prosenttia paremmin kuin luonnontaimet. Kivennäismailla kuivahkoiden kankaiden männiköt ja tuoreiden kankaiden kuusikot antavat parhaan vastineen lannoitukselle. Kasvun lisäys runsastyppisillä turvemailla on 1,4–4 kuutiometriä hehtaarilla vuodessa. 11198_.indd 20 11198_.indd 20 14.1.2025 15.04.43 14.1.2025 15.04.43. Runsaimman kasvun lisäyksen lannoitus antaa nuorissa kasvatusvaiheen metsissä, joiden kasvu ja ravinteiden tarve ovat suurimmillaan. Kertalannoituksella saa siis tuotettua noin 15 kuutiometriä lisää puuta. Parhaan taloudellisen tuloksen antavat varttuneiden, hakkuukypsyyden rajalla olevien metsien lannoitukset. Tutkimusprofessori Jari Hynysen johdolla tehdyssä raportissa tarkastellaan keinoja metsien kasvun lisäämiseksi. Tuhkalannoitus lisää metsien kasvua 20–40 vuodeksi. Tärkeä viesti on, että metsien kasvua ja hiilinieluja voidaan lisätä ilman, että hakkuita jouduttaisiin vähentämään. Lisäkasvu on paljolti tukkipuuta, ja lannoituksen hyödyt saa nopeasti päätehakkuussa talteen. Ne tarjoavat myös vinkkilistan puuntuotantoon panostavalle metsänomistajalle. Puuston kasvu lisääntyy noin kymmeneksi vuodeksi keskimäärin 1,5 kuutiometriä hehtaarilla vuodessa. METSÄSTÄ / METSÄNHOITO 17.1.2025 20 Metsälehti.fi MIKKO RIIKILÄ LUONNONVARAKESKUS (Luke) julkaisi joulun alla synteesiraportin, jossa on uusin tieto metsien kasvusta ja siihen vaikuttavista tekijöistä. Jalostus tehokkainta Luken mukaan jalostetun metsänviljelymateriaalin käyttö lisää yksittäisistä metsänhoidon keinoista eniten metsien kasvua. Jalostus tarkoittaa metsänviljelyyn käytätettävien siementen tuottamista kasvultaan ja laadultaan parhaita puita risteyttäen. Runsastyppisillä turvemailla tuhkalannoitus lisää puuston kasvua yhdestä neljään kuutiometriä vuodessa jopa 40 vuoden ajaksi. KASVUN EVÄÄT Tässä tepsivimmät keinot metsien kasvun parantamiseen. Turvemaiden metsiä lannoitetaan puutuhkalla, joka sisältää fosforia, kaliumia ja hivenravinteita. Lannoitus antaa nopeimmin satoa Nopeimmin puuston kasvua lisää metsän lannoittaminen. Kivennäismaiden metsät lannoitetaan nitraattitai ammoniumtyppeä sisältävillä lannoitteilla. Jalostuksessa voidaan käyttää myös kestävyydeltään parhaita puita
Esimerkiksi luontojärjestöjen ja Ilmastopaneelin vaatimat hakkuiden rajoitukset romauttaisivat varmuudella metsänomistajien innon metsiensä hoitamiseen. M e t s i e n kasvattaminen nykyistä runsaspuustoisempana olisi vaikuttava ja helppo keino lisätä metsien kasvua ja hiilensidontaa hoidetuissa ja terveissä metsissä. Ilmastonmuutoksen vuoksi vaihtelevammiksi käyvät talvisäät lisäävät taimien kuolleisuutta, joten taimikoissa pitää olla reserviä. Harventaminen ei lisää metsien kokonaiskasvua, mutta nopeuttaa kasvatettavien puiden järeytymistä. Varhaisperkaus varmistaa, että istutetut hyväkasvuiset taimet pääsevät häiriöttä kasvuun. Se vastaa neljännestä Suomen vuotuisista hiilidioksidipäästöistä. Lannoituksen rooli sen sijaan jää vähäiseksi. Kovin kahlitsevia rajoitteita kannattaisi välttää. Samalla metsät sitoisivat kymmenen miljoonaa lisätonnia hiilidioksidia. MIKKO RIIKILÄ KOMMENTTI Luke oikealla asialla kyistä lievempiä harvennuksia. Raportissa muistutetaan, etteivät esitetyt havainnot ole toimenpidesuosituksia, vaan tutkijoiden arvioita eri toimien vaikuttavuudesta. Varsinainen taimikonhoito nopeuttaa taimien kasvua ja järeytymistä sekä aikaistaa tukkipuun saantoa ja varsinkin harvennushakkuilla poistettavien puiden kokoa. Suositukset jäävät metsäpoliitikkojen tehtäväksi. Istutustiheyksien alentamista Luken raportin laatijat eivät suosittele. Toinen tehokas keino olisi kiertoaikojen pidentäminen ja harvennusten lieventäminen, mutta toteutuakseen ne vaatisivat lainsäädännöllisiä toimia. Taloudellisesti harvennukset ovat silti järkeviä, koska ne nopeuttavat puiden kasvua ja lisäävät tukkipuun tuotosta. Jalostetun metsänviljelymateriaalin käytön lasketaan lisäävän metsien vuosikasvua viisi miljoonaa kuutiometriä vuoteen 2050 mennessä. Tämä tarkoittaisi ny”Jo muutaman vuoden kiertoaikojen pidennys lisää ainespuun tuotosta merkittävästi.” LISÄÄ JA VÄHEMMÄN KASVUA Metsänhoidon vaikutukset metsien vuotuiseen kokonaiskasvuun vuonna 2050 JALOSTETTU metsänviljelymateriaali +++ KIERTOAIKOJEN pidentäminen ja harvennusten lieventäminen +++ METSIEN lannoitusalan kaksinkertaistaminen + TAIMIKOIDEN hoito VOIMAKKAAT harvennukset –JATKUVA kasvatus . Vaikka kaikki sopivat metsiköt lannoitettaisiin kerran kiertoaikansa kuluessa, lisäkasvu jäisi miljoonaan kuutioon vuodessa vuoteen 2050 mennessä. ”Nykyiset harvennusmallien jäävät puustot ja päätehakkuujäreydet ovat niin alhaalla, että jo muutaman vuoden harvennusten lykkäys ja kiertoaikojen pidennys lisäävät ainespuun tuotosta merkittävästi – ja samalla hehtaarikohtaisia kertymiä”, Hynynen kertoo. 11198_.indd 21 11198_.indd 21 14.1.2025 15.04.45 14.1.2025 15.04.45. Taimikonhoidossa voidaan myös säätää puulajisuhteita, esimerkiksi lisätä lehtipuiden osuutta kasvatettavassa puustossa, mikä voi parantaa metsän tuhonkestävyyttä. Myöskään maanmuokkauksesta ei pidä säästellä. Maanmuokkaus tehostaa puuston kasvua enemmän kuin lisää maaperän hiilipäästöjä. KYMMENEN MILJOONAA MOTTIA LISÄKASVUA LUONNONVARAKESKUKSEN synteesiraportti oli juuri sitä mitä tutkimuksen pitääkin tehdä. Lähde: Luke M IK KO RI IK IL Ä LUONNONVARAKESKUKSEN synteesiraportin mukaan metsänhoidon keinoin voitaisiin metsien vuotuista kasvua lisätä noin kymmenen miljoonaa kuutiometriä vuoteen 2050 mennessä, jos metsätuhot pysyvät kurissa. Metsän kokonaiskasvua taimikonhoidolla ei sen sijaan voida lisätä. Jatkuvan kasvatuksen vaikutuksista metsien kasvuun ei Luken raportin mukaan ole pitkäaikaisiin mittaustuloksiin perustuvaa, julkaistua tutkimustietoa. Luken mukaan harvennuspinta-alojen supistaminen ja kiertoaikojen pidentämien onnistuisivat nykyisistä hakkuumääristä tinkimättä. Luken mukaan se parantaa uuden puusukupolven kasvuedellytyksiä enemmän kuin lisää maaperän hiilidioksidipäästöjä. Luken raportissa suositellaan viljelyä heti hakkuuta seuraavan kasvukauden aikana. Kuusikoissa kasvutappiot jäävät pienemmiksi. Iso joukko ykkösketjun metsäntutkijoita on koostanut yhteenvedon mahdollisista keinoista vastata haasteisiin. Kuusikoissa myös päätehakkuiden lykkääminen suositusten mukaisesta 10–15 vuodella lisäisi puuston keskikasvua ja tukkipuun tuotosta ilman että puuntuotannon laskennallinen kannattavuus heikkenisi. Lisäkasvua päähakkuita lykäte n Harvennukset alentavat erityisesti männiköiden kokonaiskasvua. METSÄSTÄ 17.1.2025 Metsälehti.fi 21 Valtaosa istutustaimista ja kylvösiemenistä suuri osa on ollut jalostettua alkuperää 2000-luvulta alkaen, joten jalostuksesta saadaan lähivuosikymmeninä täysimääräinen hyöty. Istutustiheyksistä ei pidä tinkiä Metsänjalostuksen tulosten hyödyntäminen edellyttää metsänviljelyä. Toisaalta taimikon harventaminen ei myöskään vähennä puuston hiilensidontaa
”Vaikka on kuinka ärsytyspäivä ja kaikki ketuttaa, kun menet metsään ja sahaat päivän, illalla on hirmu hyvä mieli”, Pelkonen kuvailee. Hän kulki isänsä matkassa kaikkialle, mutta metsätöihin hän tutustui vasta omien lasten SAHAN KAHVOISSA MELKEIN KOKO AJAN Satu Pelkosen metsätilalla harvennukset ja tuulenkaadot tehdään itse tienvarteen. Yksi saha ylitse muiden Pelkonen on omistanut lapsuuden kotitilan metsineen pian kaksikymmentä vuotta. Erityisesti oman työnjäljen näkeminen innostaa kaupan alalla työskentelevää Pelkosta metsätöihin. ”Lasten tehtävänä on pinota puut”, hän kertoo. Siellä sekä Pelkosen isä Eero että Pelkonen viettivät lapsuutensa. Hetken vanhassa päärakennuksessa asui kolme sukupolvea yhtä aikaa: Pelkonen miehensä ja lastensa kanssa sekä Pelkosen isä. Pelkonen asuu metsätilallaan Tuusniemellä Pohjois-Savossa. TUUSNIEMI 11199_.indd 22 11199_.indd 22 14.1.2025 15.05.34 14.1.2025 15.05.34. Se on veistetty tilan puista ja valmistunut 1930-luvun lopussa. 17.1.2025 22 Metsälehti.fi METSÄSTÄ / METSÄNOMISTAJA TIIA PUUKILA, TEKSTI MATIAS HONKAMAA, KUVAT ”JOS tätä tekisi työkseen, olisiko se enää niin kivaa?” Näin pohtii metsänomistaja Satu Pelkonen. Kaikki vapaapäivät ja lomat kuluvat pitkälti metsätöissä. Kun vapaa-aikaa liikenee metsätöiltä, Pelkonen kunnostaa puolisonsa kanssa vanhaa hirsitaloa. Hän pitää metsänhoitoa pitemminkin tärkeänä harrastuksena kuin työnä. Puoliso kaataa suurimmat puut, Pelkonen keskittyy karsimiseen sekä pienempien puiden kaatoon. Monesti kaverina on Pelkosen puoliso Juha. Moottorisahalla tankillisen hurauttaa puolessa tunnissa, raivaussahalla tunnissa. Pelkonen kuvailee itseään isän tytöksi. Tilan lämmitykseen kuluu vuosittain 40–50 mottia poltopuuta. Kotikynnykseltä matkaa metsään on korkeintaan muutama sata metriä. Vanha päärakennus sijaitsee näköetäisyydellä Pelkosen nykyisestä kodista. Satu Pelkonen esittelee yhtä tilan viidestä puuliiteristä. Myös ennen töiden alkua tai työpäivän päätteeksi Pelkonen saattaa suunnata metsään sahaamaan tankillisen. Hankintahakkuisiin innostavat pienet ajourat sekä tekemisen ilo. Yhdessä he urakoivat moottorisahatyönä tilan kaikki harvennukset, tuulenkaadot sekä lumenmurrot