Sivut 9–11 Kuka katkoo parhaiten. METSÄALAN AJANKOHTAISLEHTI • TORSTAINA 14. ›› 16–17 Metsityksen ajoitus voi säästää tonneja ›› 20 Saksanhirvi leviämässä Suomeen ›› 22 PILKKEITÄ Veljekset ryhtyivät pylvässavottaan ›› 27 Kapteeni Cook löysi myös havupuun ›› 30 KOLUMNI: ”Metsäkonfliktit ovat väistämätön osa yhteiskunnan jatkuvaa muutosta.” ›› 5 Sa m i Ka rp pi ne n. UUTISET Kiinalaisraha jätti Kemijärven ›› 2–3 Talvitie vaatii oikeita olosuhteita ›› 4–5 Tutkimuslaitokselle uusi mies ruoriin PTT:n uusi toimitusjohtaja Markus Lahtinen povaa puulle parempaa hintaa. TAMMIKUUTA 2021 • NRO 1 • PERUSTETTU 1933 • METSÄLEHTI.FI Metsänhoitoyhdistykset tarjoavat katkontatilastoillaan tukea ostotarjouksen valintaan. ›› 6 Sillat eivät pian kestä metsäkoneita ›› 8 Korona toi sahoille yllätysbuumin ›› 12–13 METSÄSTÄ Koivu karkoittaa juurikäävän ›› 14–15 Miltä metsä näyttää postimerkeissä
ValkoVenäjäpakotteista pulmia Keslalle EU laajensi joulukuussa Valko-Venäjää koskevia pakotteitaan. Tämä vaikuttaa metsäteknologiayhtiö Keslan toimintaan, sillä yhtiön liiketoiminta valkovenäläisen metsäkonevalmistajan Amkodorin kanssa on pysähtynyt. Hän on sittemmin vaikuttanut teknologiayhtiöissä Lontoossa ja Helsingissä. Konkreettinen toimi oli, että Vataset Teollisuus tuli Boreal Biorefin tilalle Kemijärven kaupungin omistaman tehdastontin vuokraajana. Nämä ovat puun sahaus, höyläys ja kyllästys, huonekalujen valmistus sekä teollinen puurakentaminen. Investoinnin arvo on noin 15 miljoonaa euroa. Alan yritykset voivat löytää sen avulla yhteistyöyrityksiä, verkostoitua ja saada näkyvyyttä. Biomassan eli pienikokoisen rangan ja puun kuoren käyttö on noin 250 000 kuutiota vuodessa. . Puunkäyttö 2,8 miljoonaa kuutiometriä lähinnä mäntykuitua, josta 0,5 miljoonaa kuutiometriä sahahakkeena. Pitkään teknologiayhtiöissä vaikuttanut Harri Vatanen ryhtyy hankkimaan rahoitusta biojalostamolle sijoittajilta. Palveluun kerätään yrityksiä kolmelta toimialalta. Yhtiö perustettu 2016, sai alkunsa vastareaktiona Stora Enson sellutehtaan sulkemiselle vuonna 2008. Vatanen muutti perheineen pysyvästi Kemijärvelle viime syksynä. . Tehdas hyödyntää metsäteollisuuden ja metsänhoidon sivuvirtoja. Tehtaan arvioidaan käynnistyvän vuonna 2022, ja sen kokonaistuotanto on noin 60 000 tonnia biohiiltä vuodessa. LYHYET UUTISET 14.1.2021 / AJASSA 2 MIKKO HÄYRYNEN, teksti JUHA OLLILA, kuva K emijärven biojalostamohankkeessa tapahtui viime vuoden lopulla yllätyskäänne. ”Ei ole varmaa, jatkaako kiinalainen osapuoli enää tai osuus on ainakin vähäisempi, ja siksi pitää olla uusia kumppaneita,” Nivala toteaa. Suoria sijoituksia ja rahastorahoitusta Rahoitus hankitaan sekä suorina sijoituksina että rahastojen kautta, jotta erilaisille sijoittajille, kuten yksittäisille metsänomistajille tai kansainvälisille suursijoittajille, löytyy Kiinalaiskumppa ni vaihtui kotimaiseen Kem ijärvellä Vataset Teollisuus ryhtyy hankkimaan biojalostamohankkeelle rahoitusta sijoitusmarkkinoilta. Kustannusarvio miljardi euroa. Vatanen kertoo, että hänellä on kokemusta satojen miljoonien eurojen järjestämisestä teknologiayhtiöille, mutta Kemijärven tarvitsema miljardi euroa on silti iso summa. Vatasella on pitkä kokemus it-yhtiöistä, ja hän tuli tunnetuksi Soneran yksikönjohtajana vuosituhannen vaihteen turbulentteina vuosina. Pitkittyessään pakotteet heikentävät Keslan vuoden 2021 liikevaihdon kasvumahdollisuuksia merkittävästi, yhtiös tä arvioidaan.. Amkodorin koneissa käytetään Keslan kouria ja nostureita. . Uudeksi pääyhteistyökumppaniksi tuli Vataset Teollisuus Oy, joka otti vastuun rahoituksen hankkimisesta. BOREAL BIOREF . Hän uskoo, että taustalla näkyvällä tehdastontilla tapahtuu jo ensi kesänä. Lehtipuut jätetään pääsääntöisesti korjuun ulkopuolelle. Yhtiön omistavat toimitusjohtaja Harri Vatanen sekä hänen puolisonsa, kemijärveläislähtöinen Eeva Juujärvi. . Alkuperäinen suunnitelma, jonka mukaan enemmistöomistus on kiinalaisella CAMCE-yhtiöllä, ei toteudu. Palvelusta saa tietoa alan toimijoista, tuotteista ja palveluista. Puutuoteyrityksille uusi verkko palvelu Puuteollisuusyrittäjät ry ja Suomen metsäkeskus rakentavat yhdessä uuden puutuotealan verkkopalvelun. Rahoitus hankitaan kahden vuoden kuluessa suomalaisilta ja ylipäätään länsimaisilta sijoittajilta.” Hanke rahoitetaan vaiheistetusti, eli rahoitusjärjestelyt etenevät osittain rinnakkain rakentamisen kanssa. Alueelle istutetaan havupuita, mutta tavoitteena on myös koivun ja haavan lisääntyminen. . Hanketta ajavan Boreal Bioref Oy:n toimitusjohtajan Heikki Nivalan mukaan kiinalaiskumppanin rahallinen panostus oli kuitenkin merkittävä ympäristövaikutusten arvioinnissa ja vastikään hovioikeuden myönteiseen päätökseen johtaneessa lupaprosessissa. Luvassa on harvennusta, pienaukkoja ja pieniä, alle hehtaarin avohakkuita. Fakta Uudet metsänhoito yhdistykset aloittivat Metsänhoitoyhdistysten määrä väheni vuoden vaihteessa kuudella, eli nyt yhdistyksiä on 59. Liitooravalle suojelu hakkuut Taivalkoskella Metsähallitus aloittaa Taivalkosken Kivilammella hakkuut, joissa haetaan konsteja liito-oravan elinmahdollisuuksien turvaamiseen. Biohiilitehdas suunnitteilla Joensuuhun Energiayhtiö Savon Voima sekä varainhoitoja sijoitusyritys Taaleri valmistelevat bioteollisuushanketta, jonka tavoitteena on rakentaa biohiilitehdas Joensuuhun. It-alan konkari Kemijärvelle Vataset Teollisuus Oy on perustettu kesällä 2019. . Vuoden 2021 alussa aloitti pohjoisen suuryhdistys Mhy Lappi, johon yhdistyivät Länsi-Pohjan, Länsi-Rajan, Ranuan, Ylitornion ja Ylä-Lapin metsänhoitoyhdistykset. Kohdealue on 63 hehtaaria, josta käsitellään hakkuin vajaat 14 hehtaaria. Lisäksi viime vuoden lopulla yhdistymisestä päättivät Marttilan, Tarvajoki-Karinaisen ja Salometsän yhdistykset. Suunniteltu tuotanto puoli miljoonaa tonnia sellua ja biojalosteita. ”Uskon, että hyvin kannattavalle hankkeelle löytyy rahaa. . Yhdistyminen järjestettiin niin, että Marttila ja Tarvasjoki-Karinainen liittyvät Salometsään. Pitkään vireillä ollut biojalostamohake Kemijärvelle. .
029 432 6105 Asiakaspalvelu: p. 050 512 9224 Toimituksen sihteeri: Päivi Laipio p. Koivumäki korostaa myös kilpailukykyisen palkkausjärjestelmän tärkeyttä. Tavoitteena on vaikutusvallan vahvistaminen jäsenmäärää kasvattamalla. ”Uusi tekniikka on tehostanut tiedon keruuta. Tavoitteena on, että meidän jäsenyritystemme palkkalistoilla olisi jatkossa noin kolmannes heistä”, selvittää Metsäpalvelutyönantajat ry:n hallituksen puheenjohtaja Jukka Koivumäki. Koko maan metsävaratieto Metsään.fi-palvelussa Jorma Jyrkilä Se pp o Sa m ul i. Pohjois-Suomen aluehallintoviraston myöntämä töiden aloittamislupa pysyy voimassa. Kaikki vähintään yhden työntekijän palkanneet metsäpalveluyrittäjät voivat liittyä Metsäpalvelutyönantajat ry:n jäseniksi. ”Tehtaasta voi tulla seudun metsäalan toimijoiden yhteinen kehitysponnistus, sillä alueen yrityksillä on ollut kiinnostusta sijoittaa hankkeeseen.” Vatanen ei anna biojalostamon investointipäätökselle tarkkaa aikaa, mutta uskoo, että tontin maanrakennusja pohjatyöt voidaan aloittaa ensi kesänä ja että tehdas on olemassa vuonna 2024. Ensi vuonna hakkuukoneet alkavat lähettää tiedon toteutuneista hakkuista Metsäkeskukselle. ”Tähän asti työehtosopimusneuvotteluissa on ollut Metsäteollisuus ry:n edustus isoilla metsäyhtiöillä, jotka eivät enää työllistä metsureita.” Jatkossa Metsäteollisuus ry ei enää aio osallistua työmarkkinaneuvotteluihin. Metsähallitus ja Tornator työllistävät yhteensä 200–300 metsuria, joista kaikilla on oma edustus työehtosopimusneuvotteluissa. Tiedon kattavuus sekä hyödyntämisaste ovat myös parantuneet ratkaisevasti”, toteaa metsätiedon palvelupäällikkö Jorma Jyrkilä Suomen metsäkeskuksesta. Hallinto-oikeuden päätöksestä voi vielä hakea valituslupaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta. Suomeksi se tarkoittaa suoraan urakkaan perustuvaa palkkausta, joka tarjoaa hyville metsureille mahdollisuuden kunnon tienesteihin. Koivumäki laskee, että metsänhoitoyhdistyksien palkkalistoilla on 600–700 työsuhteista metsuria. Tämän vuoden alussa perustettu Metsäpalvelutyönantajat ry haluaa itsenäisten metsänpalveluiden tuottajien edustajaksi neuvotteluihi metsureiden työehdoista. Laatuleima ja kannustava palkka Jukka Koivumäen mukaan yhdistyksen jäsenyydestä on tarkoitus kehittää laatuleima, jolla yritykset voivat osoittaa toimeksiantajilleen hoitaneensa työnantajavelvoitteensa moitteetta. ”Hyvin kannattavalle hankkeelle löytyy rahaa.” MIKKO RIIKILÄ I tsenäiset metsäpalveluiden tuottajat ovat perustaneet oman etujärjestön valvomaan etujaan työmarkkinoilla. Metsäkeskuksen tietokannassa on kuvioittaiset metsävaratiedot kaikista yksityismetsistä 14 miljoonan hehtaarin alalta. 49?840 Postiosoite: Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki Sähköposti: etunimi.sukunimi@metsalehti.fi metsalehti.fi Kiinalaiskumppa ni vaihtui kotimaiseen Kem ijärvellä sopiva sijoitustapa. Kolme euroa hehtaari Metsävaratiedon keruun tuottavuus on Metsäkeskuksen mukaan parantunut merkittävästi viimeisen kymmenen vuoden aikana. Jyrkilän mukaan tämä näkyy lähinnä taimikoista ja hoitamattomista nuorista metsistä kerätyssä tiedossa. ”Tiedon laaja hyödyntäminen osoittaa kuitenkin, että kaukokartoituksella kerätty metsävaratieto on riittävän tarkkaa. ”Vuosittain julkaistun metsävaratiedon määrä on kaksinkertaistunut ja kustannukset ovat painuneet lähes kymmenesosaan kokonaan maastotyönä kerättyyn tietoon verrattuna”, Jyrkilä sanoo. Tiedot on julkaistu koko maasta sekä avoimena ympäristötietona että Metsään.fi-palvelussa. Ympäristöluvan valitukset hylättiin Vaasan hallinto-oikeus antoi viime vuoden viimeisenä päivänä päätöksen, jossa hylkäsi biojalostamon ympäristöluvasta tehdyt valitukset, mutta tarkensi lupaehtoja. Metsäkeskus on julkaissut vuosittain metsätietoa keskimäärin 1,4 miljoonalta hehtaarilta. ”Kaikkiaan metsänhoitotöissä työskentelee 3 000 metsuria. Toisaalta tietojen laatu on osittain heikentynyt, kun on siirrytty maastotyöstä kaukokartoitustekniikkaan. 029 432 6100 Toimitussihteeri: Eero Sala p. 029 432 6112 Ulkoasu: Tuomas Nikulin p. Metsäpalvelutyönantajat pyrkivät tes-neuvotteluihin JUSSI COLLIN S uomen yksityismetsistä on nyt olemassa kattavat kaukokartoituksella kerätyt tiedot, jotka ovat metsänomistajien ja metsäammattilaisten käytössä. Hänen mukaansa yksityisien metsäpalveluyritysten etua ei tällä hetkellä valvo kukaan työmarkkinoilla. ”Tarkoitus on rakentaa maailman puhtain biojalostamo, joka aikanaan listautuu pörssiin.” Pörssilistautuminen mahdollistaa ensi vaiheen omistajien irtautumisen eli exitin, mutta Vatanen korostaa olevansa mukana biojalostamoliiketoiminnassa pitkällä aikajänteellä. Ennen nyt valmistunutta inventointikierrosta tiedot metsävaroista kerättiin kattavana maastotyönä tilakohtaisen ja alueellisen metsäsuunnittelun yhteydessä. Ympäristöluvasta oli tehty 16 valitusta. ”Päätös on hankkeemme kannalta katsottuna erittäin myönteinen,” Heikki Nivala sanoo. 3 AJASSA / 14.1.2021 Päätoimittaja: Eliisa Kallioniemi p. Tällä hetkellä yhdistyksellä on 13 jäsentä, jotka työllistävät sesongista riippuen 350–400 metsuria. ”Tutustumme tarkemmin päätöksen sisältöön sekä perusteluihin ja palaamme yksityiskohtiin alkuvuoden 2021 aikana.” Nivala pitää selvänä, että hallinto-oikeuden päätös mahdollistaa biojalostamon rakentamisen. 09 315. Kuvioittaisen tiedon keruun kustannus on laskenut kolmeen euroon hehtaarilta. Hyödyt ovat selvästi suuremmat panoksiin nähden”, Jyrkilä sanoo
Vuodesta 1985 yhdistyksen leivissä työskennellyt Kasurinen on huomannut tämän myös omissa metsissään. Siksi liikenneväylien kunnostaminen on hyvä kohde sekä kotimaiselle että EU:n jakamalle vihreälle elvytysrahalle. Vaikea tuosta on vääntää kirosanaa. fi/Metsalehti/ Lukijoiden-kuvat. Kaikkiaan yhdistyksen alueelle tehdään tänä vuonna kymmenen kilometriä talvitietä. Se vähentäisi päästöjä vielä enemmän kuin pelkkä pinnoitteen korjaus. Metsätalouden ja metsäteollisuuden merkitystä Suomelle ei voi korostaa liikaa nykyisessä taloustilanteessa, valiokunta muistutti. Pelloista pidetään huolta. Yhdistyksen alueen puista noin kolmekymmentä prosenttia korjataan talviteitä pitkin. . Jopa yksittäisillä sanoilla on barrikadin eri puolilla eri merkitys. Heikosta kunnosta varoittavat painorajoitukset aiheuttavat jo nyt paljon ylimääräistä ajoa. TEIDEN JA SILTOJEN laatu on erityisen tärkeää metsäalalle ja yksi biotalouden kasvun edellytyksistä. Maanteitä päällystettiin noin 4 000 kilometriä, mikä on enemmän kuin kertaakaan 15 vuoteen. Myös teiden kunnostaminen auttaa ilmastonmuutoksen torjunnassa. Viime vuonna tehty selvitys osoitti, että teiden kunnon parantaminen vähentää tieliikenteen päästöjä jopa viidellä prosentilla, raskaalla liikenteellä vielä enemmän. Oikukkaiden talvien takia tarve ympärivuotisesti ajettaville teille kasvaa. Nykyään talvikorjuukelit rajoittuvat joulu-maaliskuulle. Joulukuun puolivälissä Sodankylän korkeudella lunta oli vain parikymmentä senttiä, varvut pilkottivat ja kovia pakkasia vasta odoteltiin. Talvitien teko edellyttää vähintään kymmenen asteen pakkasta, jotta maa jäätyy sammalmaton alla. Ymmärrän toki heidän tarkoituksensa, mutta ei voi mitään – minun korvaani siinä yhdistyy kaksi suomen kielen kauneimpiin kuuluvaa sanaa. Tämä vuonna rästit taas kasvavat, sillä valtion talousarvio on niukka. Vastaava tilanne on ollut viimeiset kolme talvea. . Vuosi toisensa jälkeen. Nykymetsätalouden kriitikot kutsuvat talousmetsiä pilkallisesti puupelloiksi. Sen sijaan yksityisteille budjetin täydennys toi kaivatun lisän. Huonokuntoisia teitä on paljon, ja leuto alkutalvi on kuluttanut niitä lisää. EERO SALA Mikä ihmeen kirosana. Fakta Pi ca sa TEIDEN KORJAUSVELKAA saatiin viime vuonna pitkästä aikaa vähennettyä. Siltarummuilla vihreää elvytystä 4. NIUKKUUTTA JAKAESSAAN hallitus joutuu nykyään ottamaan kaikessa huomioon myös ilmastopolitiikan. Perusparannuksella on mahdollista korjata myös teiden geometriaa. ”Yhdelle kohteelle olen joutunut teTALVITIE . Se on poikkeuksellista, että vasta nyt joulukuussa tehdään ensimmäisiä talviteitä”, Kasurinen kertoo. kestää yli 70 tonnisen puutavara-auton AJANKOHTAINEN Jängän taakse Leuto alkutalvi viivästytti talviteiden tekoa ja soiden takaista puunkorjuuta Lapissa. Lukijakuva PÄÄKIRJOITUS NÄKÖKULMA ELIISA KALLIONIEMI päätoimittaja eliisa.kallioniemi@metsalehti.fi JOULUNAJAN IKIMETSÄDOKUMENTIN nostama minikohu oli jälleen muistutus siitä, kuinka eri tavalla metsädebatin osapuolet todellisuuden näkevät. TIIA PUUKILA, teksti TUULA LAMPELA, kuva K yllä tämä jännää on”, toteaa metsäasiantuntija Pekka Kasurinen metsänhoitoyhdistys Sodankylästä. Joulukuun puolivälissä vasta ensimmäisen pohja oli poljettu. Avustusmäärärahat kasvavat, joten tiekuntien kannattaa ryhtyä suunnittelemaan korjaushankkeita. Leudot talvet ovat tuoneet syyskelirikon myös Lappiin. lumen ja jään päälle rakennettava väliaikainen tie . merkittäviä Pohjois-Suomen puunkorjuussa . Julkaistuista kuvista maksamme 50 euroa. Noin 15 000 tiesillasta valtaosa on rakennettu 1960–1990-luvuilla, joten suuri osa niistä on peruskorjauksen tarpeessa. mahdollistaa puunkorjuun erämaista ja soiden takaa . . Voit myös lähettää kuvasi sähköpostilla osoitteeseen lukijoilta@metsalehti.fi. Niihin kylvetään keväällä ja sato korjataan syksyllä. ”Kymmenkunta vuotta sitten loka-marraskuun taitteessa päästiin talviteiden tekoon. Tämä johtuu siitä, että päällysteen epätasaisuus lisää vierintävastusta, mikä kasvattaa polttoaineen kulutusta jopa 10 prosenttia. Tuulessa lainehtivien peltojen hallitsemaa maaseudun näkymää on totuttu ihaillen kutsumaan kulttuurimaisemaksi. . Toisaalta monet alat, kuten metsäteollisuus, eivät tule toimeen ilman rekkaliikennettä. Tästä syystä etenkin ratahankkeet ovat saaneet paljon huomiota. Pellot ovat läpi historian tuoneet – niin kirjaimellisesti kuin kuvainnollisesti – leivän suomalaisten pöytiin. 14.1.2021 / AJASSA METSÄLEHTI.FI ”Ei kovin ystävällinen tämä naakan tuijotus.” KALLE 62 Lukijoiden kuvat osoitteessa metsalehti. Kuoppaisten teiden lisäksi huonokuntoiset sillat ovat kasvava ongelma. Ennätykseen siivittivät halpa bitumi ja tietöitä suosinut sää. Aikaisemmin talvikorjuulle päästiin syyskuussa ja talvikautta kesti toukokuulle. Tähän viittasi myös valtiovarainvaliokunta budjettimietinnössään
Intohimot herättävät väistämättä myös erilaisia konflikteja siitä, miten metsiä pitäisi hoitaa tai olla hoitamatta. METSÄKONFLIKTEJA EI VOIDA täysin ehkäistä tai ratkaista, ne ovat väistämätön osa yhteiskunnan jatkuvaa muutosta. Intohimona metsät LAURI HETEMÄKI Kirjoittaja on Euroopan metsäinstituutin apulaisjohtaja ja Helsingin yliopiston työelämäprofessori. METSÄKONFLIKTIT JATKUVAT. Tutkimukset antavat osviittaa siihen, miten tulkita nykyisä kiistoja ja mitkä asiat ovat toisaalta muuttuneet vuosikymmenien saatossa. Konfliktit myös muovaavat politiikkaa. Kiinteistöjä on jo tarpeeksi. Eipä onnistunut, sijoitusrahastoille kuulemma menivät ja Tornatorille. Konfliktit kertovat, että suomalaiset välittävät metsistään. Metsän hinnat eteläisessä Suomessa ovat kivunneet niin nopeasti niin korkealle, että järkeviä kauppoja on vaikea tehdä. Intohimoinen suhtautuminen metsiin tuottaa aina erilaisia näkemyksiä ja intressejä, jotka ajoittain jalostuvat myös konflikteiksi. Onko metsästäsi varastettu joulukuusia. Media viestii ympäristöasiaa enemmän kuin koskaan. Politiikan tehtävänä on sovitella yhteen yhteiskunnan metsiin liittyviä erilaisia näkemyksiä. KOLUMNI Sodankylässä talvitien tekoon päästiin vasta joulukuussa, kertoo metsäasiantuntija Pekka Kasurinen. Vielä 1980-luvulla metsien luontoarvot sekä niitä puolustaneet tahot olivat yhteiskunnan haavoittuvimpia ja heikkoja voimia. Näihin leimikoihin palataan tänä talvena. Kaikki menee, mitään ei jää, koska mitään ei ole ollutkaan.” TOLOPAINEN ”Tällä hetkellä on aika vaikeaa löytää erinomaista sijoituskohdetta, ainakin riskejä välttävän sijoittajan. Valtioneuvoston alaisuudessa toimivat Ilmastopaneeli ja Luontopaneeli kertovat myös ympäristötutkimuksen valtavirtaistumisesta ja asemasta. Aluksi kiistat liittyivät erämaiden suojelutavoitteisiin, josta ne ajan myötä laajenivat metsien suojeluun, porotalouteen, matkailuun, sekä biodiversiteettiin ja hiilinieluihin liittyviksi kysymyksiksi. AJASSA / 14.1.2021 Uusi kysymys: Osallistu kyselyyn osoitteessa www.metsalehti. Joulukuun lopulla lunta oli kolmekymmentä senttiä, pakkasta viisi astetta ja puut saatiin liikkeelle talvitien takaa. Se oli niin tuskastuttava homma, että sen jälkeen teetin omin varoin kevytrakenteisen tien, jota pystyy talvisin käyttämään puunkorjuussa ja kesäisin hoitotöissä.” Kaksin verroin polttoainetta Matkailulle otollinen runsasluminen talvi tietää Lapissa työlästä talvikorjuuta. Politiikka on arvojen, intressien ja valta-asetelmien välisten jännitteiden ongelmanratkaisua. Gallup 5. Ihanne olisi sellainen 50– 60 senttiä lunta ja 10–15 astetta pakkasta.” ”Mihin sijoitatte mieluiten, metsän ostamiseen vai muualle?” A.JALKANEN ”Osakkeisiin rahat, jos on ylimääräistä. Pienet myy ja isot ostaa, vähän sellainen vaikutelma jäi.” APLI ”Asumisen ja elämisen lisäksi metsä on aina säilyttänyt arvonsa. Huolissaan on syytä olla siitä, jos yksittäinen näkemys tai intressi polkee politiikassa kaikki muut alleen. kemään talvitietä. Hajautuksena jotain muutakin kuin arvopapereita on hyvä olla olemassa.” JÄNKHÄJOONAS ”Mitä tulee metsäpalstojen ostoon, syksyllä tein parit tarjoukset niistä Keski-Suomessa. Uskoisin niin tapahtuvan jatkossakin, jos vaikka metsän omistamisen näköaloja on heikennetty viime vuosikymmeninä.” JOVAIN ”Ihmiset tulevat pettymään sijoitustoiveissaan. Silti korjuu oli hidasta. Konfliktit tulisikin valjastaa kehitystä edistäväksi voimaksi. Metsäteollisuus, metsähallitus ja metsänomistajat ovat myös omaksuneet ympäristöasiat osaksi normaalia toimintaa. Niitä synnyttävät muutokset arvoissa, talouden rakenteen murrokset ja globaalimuutokset, kuten ilmastonmuutos. Rahastojen kuluja katsoisin tarkkaan, mieluimmin pienikuluisiin indeksirahastoihin.” SCIENTIST ”Osakkeet ovat aika hyvin tuottaneet. Tuleeko vuodesta 2021 hyvä metsävuosi. Teitä joudutaan jatkuvasti auraamaan auki ja puut ajamaan metsästä pikavauhtia, jotta talvitie kestää eivätkä puupinot hautaudu lumen alle. Osa korjuutyömaista oli pakko jättää kesken, koska kannot jäivät liian pitkiksi. Metsäkysymykset ovat nyt EU:n ja Suomen politiikan ytimessä voimakkaammin kuin aikoihin. Suomessa metsäkonflikteja on tutkittu Eeva Hellströmin 1990-luvun pioneeritutkimuksista lähtien. Metsät ovat meitä lähellä kaikkialla ja olemme niistä lapsesta asti nauttineet, kuka mistäkin näkökulmasta. Vasta vuoden 1996 uusi metsälaki tunnusti ekologisen kestävyyden tavoitteen. Kessin ja Talaskankaan ”metsäsodat” olivat toki myös mediasta tuttuja. Myös Euroopan komissiossa metsien ympäristöasiat ovat vahvaa valtavirtaa. Ostan metsää luultavammin lisää, kunhan sattuisi löytymään sopiva vanhojen palstojen lähettyviltä. Lunta oli korjuutyömaalla parhaimmillaan puolitoista metriä. 56% Kyllä SUOMESSA METSÄASIAT ovat aina herättäneet voimakkaita intohimoja. Talvitietä avaavasta pillarista näkyi vain katto. Viime vaaleissa vihreiden ääniosuus oli 11,5 prosenttia, ja useimmat puolueet ovat myös ottaneet ympäristöasiat keskeiseksi osaksi agendaansa. Niin kuin vielä 1980-luvulla metsäteollisuuden ja metsätalouden vahvat voimat luonnonsuojelunäkökulman. ”Viime vuonna korjuuyrittäjille tuli ongelmia, koska polttoainetta meni kaksinkertainen määrä verrattuna normaalitalven korjuuseen. Viime talvi on jäänyt Kasurisen mieleen poikkeuksellisena. Viimeinen kymmenen vuotta on kestänyt kuolleen kissan pomppua, kohta se on maassa. Rahastojen hyödyt käärii myyjä/pankki. Vaikka kaasupoljin oli pohjassa, kone ryömi etanavauhtia syvässä lumessa. Toki edellyttäen, että se ei tarkoiteta yksittäisten ryhmien etujen yksipuolista ajamista, vaan näkemyserojen avointa esiintuomista kiistojen kärjistymisen välttämiseksi. Maailmalla on riittävästi surullisia esimerkkejä siitä, miten metsille voi käydä, jos niistä ei välitetä. Osakkeissa on osittain samaa vikaa.” HAUKINIEMI Verkkokeskustelu: Rahat metsään vai muualle. Säiliöautot ajoivat polttoainetta työmaille”, Kasurinen muistelee. Vihreän puolueen ääniosuus vuoden 1987 eduskuntavaaleissa oli vain 2,6 prosenttia ja Suomen Greenpeace perustettiin 1989. Olen seurannut metsäkonflikteja sivusta katsoen 1980-luvun lopulta lähtien, jolloin aloitin työni metsäntutkijana. Tämä on myös osittain hyvä asia. ”Pahoin pelkään, että meillä on sama tilanne kuin viime vuonna, että maa on sulana ja lunta tulee reipas määrä tuossa kevättalvella. Metsää en näillä hinnoilla ostaisi.” OLA_PALLONIVEL ”Pääosin osakkeisiin, en kylläkään paljoa uusiin ostoihin, kun ovat niin korkealla
. Verotukikokonaisuus remonttiin. 51-vuotias . ”Jos instrumentit aiheuttavat tarvetta erilaisille kikkailuille, niillä ei yleensä saavuteta politiikan tavoitteita tehokkaasti. Hän näkee metsävähennyksen ja metsälahjavähennyksen tukina, joiden vaikuttavuus ei nykyisellään ole paras mahdollinen. ”Meidän pitää PTT:ssä vastata haasteisiin, mutta työ vaatii harkintaa ja perehtymistä tavallistakin enemmän. Toimistoilla ei tulosteta papereita entiseen malliin, eikä etätyöläinen osta paperilehteä kioskilta työmatkallaan. Työrupeama poliitikkojen taustalla opetti ennen kaikkea Korona kääntää kulmakertoimia PTT:n tuore toimitusjohtaja Markus Lahtinen povaa alkaneelle vuodelle plussaa sekä puun hintoihin että puukauppamääriin. kaksi lasta . ”Kun korona on ohi, on metsäsektorillakin odotettavissa positiivinen kysyntäsokki. PTT:ssä Lahtisen tehtävä on tuottaa kestävää talouskasvua edistävää tutkimusta, tietoa ja ennusteita niin päättäjille, viranomaisille kuin suurelle yleisöllekin. Ennen PTT:hen siirtymistä Lahtinen toimi viiden vuoden ajan valtioneuvoston palveluksessa niin Juha Sipilän, Mika Lintilän kuin Katri Kulmunin esikunnissa. ennen nykyistä työtä valtiovarainministeriössä ministeri Matti Vanhasen erityisavustajana . Etumerkit ovat plusmerkkisiä myös metsäteolliepävarmuuden sietämistä. Metsäalalta asiana, josta tarHAASTATTELU. kauppatieteiden tohtori . Tarkastelisin verotukia kokonaisuutena uudestaan. . . Tuoreimmassa ennusteessa PTT povaa metsänomistajille valoisimpia aikoja tälle vuodelle. Pitää olla nöyrä ja tuoda ennusteen lukijalle esille myös vaihtoehtoisia skenaarioita. vittaisiin myös tutkimustietoa lisää, Lahtinen nostaa esiin metsätalouden verotuet. MARKUS LAHTINEN . Yllätyksiä tulee varmasti”, Lahtinen summaa. . 14.1.2021 / AJASSA 6 SAMI KARPPINEN, teksti SEPPO SAMULI, kuva J oulukuun alussa Pellervon taloustutkimuksen toimitusjohtajana aloittanut Markus Lahtinen joutuu uudenlaisen haasteen eteen, kun koronapandemia muokkaa maailmaa ennen kokemattomalla tavalla. Mutta ihmisten kulutustottumukset muuttuvat todennäköisesti osin pysyvästi, joten muutoksen kulmakerrointa on vaikea ennustaa.” Korona on vahvistanut jo olemassa olleita trendejä, kuten paperin kulutuksen laskua ja kartongin kysynnän kasvua. . Emme voi katsoa mistään, mitä taloudessa tapahtui edellisen kerran vastaavassa tilanteessa.” Koronatilanteen kehittyminen määrittää nyt myös talouden kehitystä. ”Korona on taloudelle poikkeuksellinen sokki, joka tekee yleisen ennustamisen haastavaksi. harrastuksena ravit Kuka. ”Politiikassa pitää tehdä nopeita päätöksiä epävarman tiedon pohjalta. Tutkimustiedolla on merkitystä, mutta aina pitäisi tietää enemmän”, ekonomisti toteaa. Viimeisimpänä hän työskenteli valtiovarainministeri Matti Vanhasen erityisavustajana. Ehkä kohtuullisen monimutkaista kokonaisuutta voisi yksinkertaistaa.” ”Etumerkit plussia” Metsänomistajille PTT on tuttu ennen kaikkea metsäalan ennusteista. PTT on Lahtiselle kuitenkin tuttu talo, sillä hän on aiemmin toiminut viiden vuoden ajan laitoksen kansantalousyksikön tutkimusjohtajana. ”Sekä puukauppamäärien että puunhintojen ennustetaan nousevan
Tukea voi saada esimerkiksi maatalouskäytön ulkopuolelle jääneiden peltolohkojen metsittämiseen. Suomen metsäkeskus järjestää 13. LIINA KJELLBERG Tukea metsitykseen Joutoalueiden metsittämiseen voi maaliskuun alusta alkaen hakea tukea Suomen metsäkeskuksesta. maaliskuuta metsänomistajille ja metsäasioista kiinnostuneille Metsänomistajan päivä 2021 -webinaarin. Kemeralle jatkoaikaa Kemeratukijärjestelmä säilyy toistaiseksi ennallaan. Euroopan komissio on tosin ilmoittanut, että se antaa kesäkuuhun mennessä uuden ehdotuksen lulucf-asetuksesta osana isompaa ilmastolakipakettia. Kaudelle 2021–2024 valituista jäsenistä hieman aiempaa suurempi osa on naisia ja etämetsänomistajia. Vuoden 2020 veroilmoitusta muutos ei vielä koske. 2 2 1. Lisäksi lähteenä on käytetty Esko Pakkasen ja Matti Leikolan teosta Tervaa, lautaa ja paperia. Juttua varten on haastateltu maaja metsätalousministeriön neuvottelevaa virkamiestä Tatu Liimataista ja metsäneuvosta Niina Riissasta sekä Verohallinnon ylitarkastajaa Kari Pilhjertaa. 7 AJASSA / 14.1.2021 Korona kääntää kulmakertoimia Talousennusteiden lisäksi Markus Lahtisen luotsaama Pellervon taloustutkimus tuottaa tutkimustietoa. Lisäksi vuotta juhlistetaan peijaisilla, kilpailuilla ja liitolle suunnitellulla omalla villasukkamallilla. Avohakkuualoite etenee Lakialoite avohakkuiden lopettamiseksi valtion mailla etenee eduskunnan täysistunnon äänestykseen. Metsäteollisuudessa kartongin ennakoidaan nousevan paperin ohi tärkeimmäksi vientituotteeksi. Aloitteen takana ovat Suomen luonnonsuojeluliitto, Greenpeace, Luonto-Liitto, Birdlife Suomi ja Natur och Miljö. Jos rokotteet saadaan käyttöön aikaisin, voi talouskasvu olla suurempikin. huhtikuuta. Tämä tarkoittaa sitä, että metsänomistajalla on vuodesta 2021 lähtien velvollisuus ilmoittautua arvonlisäverovelvolliseksi vasta, jos metsätalouden ja muun mahdollisen verollisen toiminnan yhteenlaskettu liikevaihto ylittää kalenterivuoden aikana 15 000 euroa. helmikuuta. Lahtinen näkee, että paitsi metsänomistajien edun myös koko kansantalouden tulevan kasvun kannalta metsäalalta pitäisi saada aikaan uusia korkeamman jalostusarvon vientituotteita. Talous kasvuun Yksityinen kulutus kääntää Suomen talouden 2,2 prosentin Metsän vuosi Uusi vuosi tuo metsäalalle niin tukea jouto alueiden metsittämiseen, uusia päättäjiä metsän hoitoyhdistyksiin kuin muutoksia verotukseen. Ohjelma perustuu vapaaehtoisuuteen, ja suojelusta maksetaan korvaus. Metsästäjäliitto 100 vuotta Suomen Metsästäjäliitto täyttää sata vuotta. Muutoksia verotukseen Metsätalouden verotuksessa kertapoistoina vähennettävien menojen yläraja nousee 200 eurosta 600 euroon. 110 vuotta aaltopahvia Aaltopahvin valmistus alkoi Suomessa vuonna 1911. Metsäohjelmien tavoitteena on sovittaa yhteen metsien taloudelliset, ekologiset, sosiaaliset ja kulttuuriset tavoitteet. Ainoastaan paperi tekee tästä poikkeuksen”, Lahtinen sanoo. Lulucf-asetus voimaan EU:n maan ja metsien käyttöä ohjaava lulucf-asetus astui voimaan vuoden alussa. Muutokset helpottavat ympäristöministeriön mukaan esimerkiksi suurehkojen hirsirakenteisten tai muiden massiivipuuseinäisten rakennusten suunnittelua ja mahdollistavat näkyviin jäävät puupinnat rakennusten sisällä. Tuen taustalla on pyrkimys kasvattaa metsäpinta-alaa ja siten hillitä ilmastonmuutosta. Sähköisesti esimerkiksi metsäyhtymän tai yhteismetsän veroasioita hoitavan tulee siihen mennessä siirtyä Suomi.fi-palvelun käyttäjäksi. Kemeralain voimassaoloa on jatkettu kolmella vuodella eli laki on tarvittaessa voimassa vuoden 2023 loppuun asti. Helmi-ohjelma laajenee Ympäristöministeriön käynnistämä Helmi-elinympäristöohjelma laajenee suojelualueiden ulkopuolelle. Takfiltoch Pappersbruks Aktiebolaget i Tammerfors (myöhemmin Tako) hankki silloin Dresdenistä Saksasta aaltopahvin valmistukseen sopivan koneen. Tutkimustieto näkyville Vuonna 2021 vietetään Tutkitun tiedon teemavuotta. Alv-alaraja nousee Arvonlisäverovelvollisuuden alaraja nousi vuoden alussa 10?000 eurosta 15 000 euroon. Tänä vuonna PTT julkaisee muun muassa metsänomistajien omatoimisuutta selvittäviä tutkimuksia. Valtuustot päättävät muun muassa siitä, millaisia palveluita yhdistykset tarjoavat jäsenilleen. Jokaiselle jäsenmaalle on asetuksen mukaisesti määritelty metsien vertailutasot, joihin metsien hiilinielun kokoa verrataan vuosina 2021–2025. Uusia päättäjiä Metsänhoitoyhdistysten uudet valtuustot aloittavat toimintansa. Suomen metsäkeskuksen vuosille 2021–2025 laatimat metsäohjelmat kannustavat niin metsien hoitoon, puurakentamiseen, luontomatkailuun kuin ilmastonmuutoksen hillintään. lokakuuta. Perinteisille Metsäpäiville kokoonnutaan 28.–29. kasvuun vuonna 2021, jos koronaviruspandemia rokotteiden ansiosta väistyy, ennakoi Suomen Pankki joulukuisessa ennusteessaan. Opetusja kulttuuriministeriön, Suomen Akatemian ja Tieteellisten seurain valtuuskunnan yhteishankkeen tavoitteena on tehdä tutkitusta tiedosta entistä näkyvämpää ja saavutettavampaa sekä tiivistää tutkitun tiedon parissa toimivien yhteistyötä. Ohjelman tavoitteena on muun muassa suojella ja ennallistaa soita ja hoitaa lehtoja ja paahdealueita. Metsäisiä tapahtumia Valtakunnalliset Metsäpäivät järjestetään tänä vuonna verkkotapahtumana 4. Totuttuun tapaan muutokset etenkin puunhinnoissa ovat loivia. Jos taas epidemiaa ei saada kuriin, voi talous supistua. Suomen Metsäyhdistyksen järjestämä tapahtuma on kaikille avoin ja maksuton. Poistoina vähennetään usealle vuodelle ulottuvien investointien hankintamenoja, kuten erilaisten koneiden hankintamenoja. Myös se on maksuton. ”Suuret läpimurrot puuttuvat edelleen. suustuotteiden vientimäärissä. Ylipäänsä suomalaiset eivät ole olleet kovin hyviä viemään innovaatioita tutkijoiden kamarista markkinointiosastoille.” ”Tarkastelisin verotukia kokonaisuutena uudestaan.” Kartonki viennin ykköseksi Kartonki nousee vuonna 2021 viennin arvolla mitattuna paperin ohi Suomen tärkeimmäksi metsäteollisuustuotteeksi, arvioi Luonnonvarakeskus lokakuisessa metsäsektorin suhdannekatsauksessaan. Esitys ohjelman vuoteen 2030 asti ulottuvista tavoitteista ja toimista on tarkoitus saada valmiiksi maaliskuussa. Katso-palvelu päättyy Katso-palvelu poistuu käytöstä 30. Helpotuksia palomääräyksiin Uudet rakennusten paloturvallisuusmääräykset astuivat voimaan vuoden alussa. EU:n valtiontuen suuntaviivoista ennakoidaan saatavan tietoa ensi vuonna, minkä jälkeen uutta tukijärjestelmää voidaan ryhtyä valmistelemaan. Juhlavuoden kunniaksi liitto esittelee nettisivuillaan viikoittain metsästykseen positiivisesti vaikuttaneita henkilöitä. Metsäohjelmat uusiksi Maakunnissa otetaan käyttöön uudet metsäohjelmat. Edelleen arvonlisäverovelvolliseksi voi halutessaan ilmoittautua pienemmälläkin liikevaihdolla
”Siltojen korjausvelka on suuri.” JUSSI COLLIN Kemeratukea maksettiin viime vuonna yhteensä hieman yli 50 miljoonaa euroa. Peltolalla on heti heittää peliin muutama keino ongelman helpottamiseksi. Aiemmin painorajoitus oli 30 tonnia. Painorajan noston kääntöpuolena on, että niiden siltojen määrä, joita ei voi uudella yli 33 tonnin telipainolla käyttää, kasvoi reilusta 800 reiluun 1 200:aan. Tarkemmat ehdot myyjältäsi. Rajoitettujen siltojen määrä nousi noin 800:sta reiluun 1 200 siltaan. Metsäkoneen siirtokuljetus on aina erikoiskuljetus. . ”Koneet ovat kasvaneet, mutta koneiden siirtoihin liittyvät reunaehdot ovat jääneet huomiotta”, Peltola toteaa. Tukisumma kasvoi edellisvuodesta 4 miljoonalla eurolla. Reitistöjen sillat käydään läpi keskimäärin 2 –4 vuoden välein. Kuljetuksen kokonaispainoksi tuli 44,7 tonnia ja kolmiakseliselle telille telipainoa 31,5 tonnia. Muuten niitä ei voida enää siirtää koneyrittäjien siirtokuljetusautoilla työmaille. Pirkanmaan ely-keskus myöntää reitistölupia, jotka oikeuttavat erikoiskuljetuksiin tietyllä maantieteellisellä alueella. Hinnat voimassa 9.11.2020-31.1.2021 välisenä aikana tehtyihin uusiin tehdastilauksiin.. Reitistölupa oikeuttaa erikoiskuljetuksiin tietyllä alueella ilman, että jokaiselle kuljetukselle tarvitsee hakea erikseen lupaa. Reitistöluvan painorajoitus kolmiakseliselle telille nousee 33 tonniin. On myös siltoja, joiden kantavuudet on mitoitettu menneitten vuosikymmenten kalustolle. Liimapuupalkki ei ole yhtä kestävää kuin teräsbetoni”, kuvailee Mäkelä. ”Yrittäjän kannattaa pitää luvat kunnossa, sillä poliisi voi katkaista matkanteon puuttuvan luvan vuoksi. . Tukea oli varattu viime vuodelle 56 miljoonaa euroa, joten käyttämättä jäi vajaat kuusi miljoonaa euroa. ”Jopa kymmenen prosenttia valtion tieverkoston silloista ei kestä metsäkonekuljetuksia. Terveyslannoitusta tuettiin 1,6 miljoonalla eurolla, jolla lannoitettiin runsaat 15 000 hehtaaria. Tämä sopisi mielestäni hyvin vihreän elvytyksen teemahankkeeksi.” Reitistöluvan painoraja nousi Väylävirasto ja Pirkanmaan ely-keskus saivat yhdessä Koneyrittäjien kanssa viime lokakuussa valmiiksi kartoituksen, Metsäkoneilla pian liikaa painoa silloille Valtion teiden siltojen kantavuus ei aina mahdollista metsäkoneiden siirtokuljetuksia. Kemeran käytössä pieni nousu www.kesla.com MYYNTI | HUOLTO | VARAOSAT: AGCOSUOMI.FI Kotimaista huipputekniikkaa ERIKOISHINTAAN edun arvo 2900 € edun arvo 3900 € Malliston järeimpiin KESLA-kuormaimiin KESLA proC-ohjausjärjestelmä kaupan päälle KESLA 144ND proTRACTION kuormain-vaunupaketteihin KESLA proC-ohjausjärjestelmä ja proTRACTION-vedonohjausjärjestelmä erikoishintaan Ohjausjärjestelmäetu koskee uusia KESLA 314/T, 305/T ja 316/T-tilauksia. Tero Möttö haki Metsä-Multia Oy:n Ponsse Buffalon seuraavalle työmaalle Jyväskylän Ruokkeella viime viikolla. Hinnat sis. Telipainoa kuljetuksessa on yleensä noin 28–31 tonnia. Tuella perusparannettiin teitä lähes 700 kilometriä, uutta tietä syntyi vajaat 50 kilometriä. Maakunnista eniten tukea käytti Pohjois-Pohjanmaa, runsaat kahdeksan miljoonaa euroa. Metsäteiden perusparannukseen ja kunnostukseen tukea meni viisi miljoonaa euroa, lähes kaksi miljoonaa euroa vähemmän kuin edellisvuonna. ”Uusien metsäkoneiden massat eivät saa kasvaa nykyistä suuremmiksi. Reitistölupa on uusittava vuosittain”, huomauttaa Mäkelä. . . Tarkemmat ehdot myyjältäsi. . . Metsäkoneen siirtokuljetus on käytännössä aina erikoiskuljetus. Sillä saatiin hoidettua runsaat 155 000 hehtaaria. Suurin osa tuesta – 40 miljoonaa euroa – maksettiin nuoren metsän hoitoon. Käytännön haitat Fakta ovat usein suurimpia Järvi-Suomessa, jossa joudutaan vesistöjen vuoksi kiertämään hyvinkin pitkiä matkoja, jos jotain siltaa ei voida käyttää. Toiseksi eniten maksettiin Lapissa, vajaat viisi miljoonaa euroa. Kartoituksen myötä ely-keskus voi nyt myöntää luvat metsäkonereitistöille 33 tonnin painoiselle kolmiakseliselle telille koko maassa. PAINOA LISÄÄ . 14.1.2021 / AJASSA 8 SAMI KARPPINEN, teksti ja kuva M etsäkoneiden painojen kasvu aiheuttaa yhä useammin ongelmia metsäkoneiden siirtokuljetuksille. Päivittäin liikenteessä on satoja koneita, joten dieseliä, aikaa ja rahaa palaa, kun siltoja joudutaan kiertämään”, sanoo Koneyrittäjät ry:n toimitusjohtaja Matti Peltola. ”Siltojen korjausvelka on suuri ja valtateidenkin sillat rapautuvat. alv 24 %. Koneyrittäjät näkevät, että metsäalalla on pitkään ajateltu etupäässä metsässä tapahtuvaa toimintaa. . Yhdistelmäetu koskee uusia KESLA 144ND proTRACTION tilauksia, joissa mukana 300-sarjan kuormain KESLA proC-ohjausjärjestelmällä. Järjestelmää ollaan uusimassa, mutta EU-säännösten viivästyttäminen on viivyttänyt työtä. Nyt siltatilanteesta on tuoretta tietoa”, Peltola sanoo. Tavoitteena on tiheämpi päivityssykli, mutta sitä on Mäkelän mukaan nykyresurssein haasteellista toteuttaa. Lisäksi siltojen kunnostuksiin on ohjattava varoja. Puoliperälavetilla telipainoja voitaisiin saada alhaisemmaksi, mutta tällaiselle ajoneuvolle ei yleensä ole Peltolan mukaan metsäpäähän asiaa, koska se vaatii huomattavasti ”reppuselkäautoja” enemmän tilaa. ”Menty metsäpää edellä” Metsäkoneita siirretään tyypillisesti viisiakselisilla kuorma-autoilla, joissa on kolmeakselinen teli. Kemeratuki jatkuu nykyisellään tänäkin vuonna. Eniten painorajoitettuja siltoja löytyy Lounais-Suomesta, jossa tieverkosto on keskimäärin vanhin. ”Rajoituksia jouduttiin asettamaan painorajan noston lisäksi myös siltojen kunnon perusteella”, kertoo lupa-asiantuntija Ari Mäkelä Pirkanmaan ely-keskuksesta. jossa käytiin läpi valtion tieverkoston siltojen kantavuus. Se on runsaat 500 000 euroa enemmän kuin vuonna 2019, Suomen metsäkeskuksen tilastoista selviää. ”Olemme kuitenkin tyytyväisiä, että kartoitus ja lupien päivitys saatiin tehtyä
Paras ostotarjous – ja katkoja – selville Puunostajat katkovat puita hakkuissa erilaisin painotuksin. Puukaupan loppu summaan oleellisesti vaikuttavat katkonta erot eivät kuitenkaan käy suoraan ilmi puun osto tarjouksista. ”Puhutaan siis käytännössä siitä, saatko tonneja vai menetätkö tonneja.” Jatkuu seuraavalla aukeamalla. Metsän hoito yhdistykset markkinoivat tähän avuksi katkonta tilastojaan. 9 AJASSA / 14.1.2021 Sa m i Ka rp pi ne n
14.1.2021 / AJASSA 10 Pauli Rintala Sa m i Ka rp pi ne n ”Oleellista on, miten mittaja laatuvaatimuksia noudatetaan ja mitä painotetaan katkonnassa.” VALTTERI SKYTTÄ T uo männikkö on sen näköinen, että siitä voisi myydä puuta, tuumii metsänomistaja. Koska katkontavertailu huomioi katkonta-aineiston, joka kyseisestä ostajasta on tallennettuna metsänhoitoyhdistyksellä, tietoja tallentavien yhdistysten metsäneuvojen pitää tehdä jatkuvasti työtä tilastojen ylläpidossa. Tarkkaa tukkimittalistaa ei tarvita Vertailuohjelman toiminta ja tietojen tallennus eivät vaadi tarkkaa pölkkyeli motoeli tukkimittalistaa, joiden luovutuksista puunostajat ja metsänhoitoyhdistykset ovat kinastelleet. ”Neuvojan pitää olla hereillä, jos puunostajat muuttavat läpimittoja tai jotain muuta oleellista ostokriteereissään”, Tapio muistuttaa. Kysymys on kimurantti mutta varsin oleellinen, sillä väärällä puunostajavalinnalla metsänomistaja voi Rintalan mukaan menettää keskimääräisessä puukaupassa 1 500–2 500 euroa. Katkontavertailun perustietoina ovat aiemmissa hakkuissa kaadettujen puiden litrakoko ja eri puulajien sekä puutavaralajien kertymät erilaisissa hakkuukohteissa. Metsänhoitoyhdistyksen katkontavertailuohjelma on verrannut kohdetta eri puunostajien aiemmin hakkaamiin samankaltaisiin puustoihin (kuusirunkojen keskikoko 0,5 m3 ja mäntyrunkojen 0,35m3). Mutta miten asian saa selville. Kyseessä ei kuitenkaan ole korkein reaalisena rahana maksettava puukauppasumma. Sitähän puukaupan tarjousten vertailussa juuri haetaankin. Tiedoista saadaan selville muun muassa tukkiprosentti. Metsänhoitoyhdistykset markkinoivat parhaimman puunostotarjouksen löytämiseen avuksi omaa puukauppapalveluaan. Tilasto on aina historiatietoa. Keskiarvoennuste samankaltaisista puustoista Suomessa on kuutisenkymmentä metsänhoitoyhdistystä. Monesti puunostajien mittaja laatuvaatimukset saattavat olla paperilla hyvin samanlaisia. Korkein yksikköhinta kuusitukille. OSTAJA A Uudistushakkuu Yhteensä Puutavaralaji m3 € / m3 euroa Mäntytukki 32 60,80 1?945,60 Mäntykuitu 20 18,00 360,00 Kuusitukki 297 64,90 19?275,30 Kuusikuitu 159 19,50 3?100,50 Kuusilahokuitu 21 14,00 294,00 Hakkuutähde 477 4,90 2?337,30 Arvio yhteensä 1?066 27?312,70 Ostajan tarjoamat bonukset ja lisähinnat 2?274,70 Hinta-arvio yhteensä 29?587,40 Katkontavertailuohjelman tulos: Saman kuusikon hakkuussa 1?500–2. Aiempien hakkuiden havainnot kertovat, miten eri puunostajat ovat katkoneet samankaltaista ja -kokoista puustoa kyseisen metsänhoitoyhdistyksen toimialueella. Sopimusasiakas-metsänomistaja saa säännöllisen puunmyynnin korvaukseksi puunostajalta puulle lisähintaa tai takuuhintaa ja erilaisia bonuksia esimerkiksi metsänhoitopalveluiden ostoon. MTK:n Rintala korostaakin, että metsänhoitoyhdistysten katkontavertailu ei anna yksiselitteistä totuutta siitä, mikä puunostotarjous on paras. Eri puunostajat nimittäin valmistavat puusta erilaisia tuotteita ja haluavat katkoa puiden runkoja omien käyttötarkoitustensa mukaisesti. Kenties se mukava puunostaja, joka soitteli ennen joulua, kyseli kuulumisia ja lupasi puunhinnan olevan nyt hyvällä tasolla. Metsänhoitoyhdistyksillä on ollut vuodesta 2006 asti käytössään katkontavertailujärjestelmä, johon hakkuista kertyneitä tietoja syötetään puunostajakohtaisesti. Se antaa kuitenkin puunostajien välisistä katkontaeroista sellaista pohjatietoa, jota metsänomistajan on muutoin erittäin vaikeaa saada. Puukauppatarjousten vertailuja kilpailuttamispalvelu nojaa yhdistysten aiemmista puukaupoista keräämiin seurantatietoihin ja tilastoihin. Mutta kuka maksaa männyistä parhaimman hinnan. Ei haeta sitä, mitä ostaja on tehnyt huippuna tai huonoimpana, vaan millainen on todennäköisin katkonta juuri tässä puukaupassa”, Rintala kertoo. ”Saadaan tietää esimerkiksi se, että tietty puunostaja on tehnyt aiemmin vastaavissa kohteissa 70-prosenttisesti tukkia”, Rintala kertoo. Samalla huomaa myös hyvin, miten hakkuutähteiden hinnoittelu ja joidenkin puunostajien tarjoamat bonukset monimutkaistavat hintavertailua entisestään. Katkontavertailujärjestelmä antaa tilastojen perusteella katkontaennusteen eri puutavaralajien kertymistä puunostajakohtaisesti. Tarkkana pitää olla myös siinä, minkä aikavälin hakkuisiin tuoretta hakkuukohdetta verrataan. ”Miten metsänomistaja arvioi sen, kuka on paras ostaja, kun hän on nyt myymässä tällaista puustoa”, kysyy MTK:n kenttäpäällikkö Pauli Rintala. Metsänomistajan tavoitteena taas on löytää puunostaja, joka katkoo hakkuukohteen puista eniten tukkipuuta, sillä tukkipuusta saa yli kolminkertaisen hinnan kuitupuuhun nähden. Miten paperilla mainittu toteutuu käytännössä. Katkonnassa on kuitenkin vertailun perusteella selviä eroja.. 000 euroa hintaeroa Oheinen esimerkki osoittaa, miten eri puunostajat voivat katkoa samasta puustosta hyvin erilaisia määriä tukkija kuitupuuta. Esimerkiksi tukkiprosentti jää hälyttävän alhaiseksi tai hakkuu ja mittaus eivät ole menneet muutoin sovitusti”, kertoo metsänhoitoyhdistys Pirkanmaan asiakkuuspäällikkö Lauri Tapio. ”Ohjelma antaa painotetun keskiarvoennusteen. Puunostajat, erityisesti metsäyhtiöt, tarjoavat metsänomistajille erilaisia sopimusasiakkuuksia. Kun järjestelmään syöttää hakkuuseen tulossa olevan puuston perustiedot, järjestelmä vertaa tietoja aiempaan ja antaa tuloksena puukauppa-arvion ja katkontaennusteen. Jos kaikki puunostajat katkoisivat tukkija kuitupuuta samanlaiset määrät, tämä tarjous olisi todennäköinen voittaja. Bonukset ja lisähinnat laskien ostajan A tekemä tarjous oli 30 euron erolla korkein hintatarjous. ”Tarkempi mittalista tarvitaan vasta siinä vaiheessa, jos puukaupassa havaitaan ongelmia. Yhdistykset keräävät kaadettujen puiden mittaustietoja puukaupoista, jotka kulkevat yhdistysten kautta. Rintala on ollut alusta asti mukana luomassa katkontavertailujärjestelmää ja kertoo, että taustalla on matemaattinen malli: regressioanalyysi. ”Puhutaan siis käytännössä siitä, saatko tonneja vai menetätkö tonneja.” Parhaimman puunostotarjouksen löytämiseen ei riitä pelkkä hintojen vertailu. Kyseessä on ennuste, mutta vertailuohjelman tietojen avulla metsänomistajalla on tarkempi kuva siitä, kuinka paljon eri puunostajien voi odottaa katkovan esimerkiksi hakkuukohteen arvokkainta puutavaralajia, kuusitukkia. Kyseessä on aito hakkuukohde: eteläsuomalaisen, reilut 500 kuutiota ainespuuta sisältävän kuusikon uudistushakkuu. Puiden litrakoon ja tukkiprosenttien avulla voidaan verrata, miten kukin puunostaja on saanut tietynkokoisesta puustosta tukkipuuta aikaiseksi
. Metsänhoitoyhdistysten katkontavertailujärjestelmään tallennetun tilastotiedon avulla on mahdollista arvioida juuri tällaisten käytäntöjen vaikutusta puukauppasummaan. ”Ostaja haluaa katkoa sellaiset pölkyt, jotka maksimoivat hänen tuotantonsa jalostusarvoa. Kuusipikkutukin teko ei korvaa kuusikuidun hintaeroa. Ostajan B tekemä puunostotarjous on vertailuohjelman perusteella korkein reaalisena rahana maksettava puukauppasumma.. Voi olla myös niin, että tiettyjä läpimittoja ei sallita otettavan kaikista tukkipituuksista. Toteutuneet mittaustiedot tallennetaan puunostajakohtaisesti yhdistysten katkontavertailujärjestelmään. Puunkorjuun suurin intressiristiriita Rintala tähdentää, että metsänhoitoyhdistysten katkontajärjestelmään tallennetaan hakkuista kertyvää todellista mittaustietoa, ei keksittyjä lukuja. Yhdistykset tekevät noin 70 prosenttia yksityismetsien puuunmyyntisuunnitelmista, ja noin 40 prosenttia puukaupoista toteutuu yhdistysten välittäminä valtakirjakauppoina. Yhdistysten mukaan he pystyvät tämän aineiston perusteella vertaamaan metsänomistajan tulevaa hakkuukohdetta vanhoihin, samankaltaisiin hakkuukohteisiin ja laskemaan, kuka on tilastotiedon perusteella paras puiden katkoja uudella kohteella. Katkontajärjestelmän toimintaa on esitelty niin sahojen kuin isojen metsäyhtiöiden edustajille, eikä järjestelmää ole moitittu vääristäväksi. Yhdistysten katkontavertailujärjestelmän perustuminen matemaattiseen malliin pienentää tätä epävarmuutta, sillä suuntaa antavaa vertailutietoa kertyy jo melko vähin havainnoin. Fakta ”Oleellista on, miten mittaja laatuvaatimuksia noudatetaan ja mitä painotetaan katkonnassa. Jos taas vaihdetaan 250-litrainen männikkö 550-litraiseen männikköön, ostajien järjestys voi silloinkin vaihtua”, Rintala kertoo. Metsänhoitoyhdistykset keräävät kaadettujen puiden mittaustietoja (mm. Jos joku puunostaja katkoo metsänomistajan kannalta arvokkaasti tietynkokoista puuta ja tiettyä puulajia, se ei tarkoita sitä, että sama ostaja olisi paras, kun vaihdetaan puulajia. ”Jos keskirunkokooltaan 250-litraisen (0,25kuutioisen) männikön hakkuu vaihdetaan 250litraisen kuusikon hakkuuseen, ostajat voivat olla ihan eri paremmuusjärjestyksessä. OSTAJA B Uudistushakkuu Yhteensä Puutavaralaji m3 € / m3 euroa Mäntytukki 39 59,50 2?320,50 Mäntykuitu 13 24,00 312,00 Kuusitukki 332 63,70 21?148,40 Kuusikuitu 128 26,50 3?392,00 Kuusilahokuitu 17 14,00 238,00 Hakkuutähde 477 4,50 2?146,50 Arvio yhteensä 1?066 29?557,40 OSTAJA C Uudistushakkuu Yhteensä Puutavaralaji m3 € / m3 euroa Mäntytukki 39 54,00 2?106,00 Mäntykuitu 13 21,50 279,50 Kuusitukki 344 62,20 21?396,80 Kuusikuitu 86 22,00 1?892,00 Kuusipikkutukki 30 30,00 900,00 Kuusilahokuitu 17 14,00 238,00 Hakkuutähde 477 2,60 1?240,20 Arvio yhteensä 1?066 28?052,50 KATKONTAVERTAILUJÄRJESTELMÄN perustana ovat puukaupat, jotka kulkevat metsänhoitoyhdistysten metsäneuvojien käsien kautta. Lopullinen ero syntyy hakkuutähteiden ja kuusikuitupuun alemmissa yksikköhinnoissa. Suoraan puukauppatarjouksia puunostajilta kysyessään metsänomistaja saa kyllä arviot puutavaralajikertymistä ja tiedot mittavaatimuksista, mutta ei tiedä, miten mittavaatimuksia painotetaan käytännössä metsäkoneen kopissa. Metsänhoitoyhdistysten puukauppapalveluiden hinnat vaihtelevat yhdistysten välillä ja niissä on mukana niin perusmaksua kuin kuutiokohtaista lisää sekä hintakattoja. VALTTERI SKYTTÄ Kilpailuttaminen vaatii kilpailua KOMMENTTI Ostajan B tekemän tarjouksen valtteina ovat runsas kuusitukin määrä, riittävän hyvä tukin hinta, korkein kuusikuidun hinta ja hyvä hinta hakkuutähteistä. Kilpailuttaminen myös edellyttää, että puusta kilpailee useampi ostaja. Katkontatilastojen epävarmuutena on, kertyykö niihin riittävästi vertailutietoa kaikista alueen puunostajista. Tai katkonnassa haetaan erittäin voimakkaasti tiettyä läpimittaa tai pituutta tukille”, Rintala sanoo. Tukkia ennakoidaan kertyvän lähes 50 kuutiota enemmän kuin ostaja A:lla. Katkontatilastojen hyödyntäminen ei siis ole ilmaista. Puunmyyjä haluaa puolestaan aina maksimoida rungon tukkisaantoa tai rungon arvoa.” Puunostajien paremmuus vaihtelee suuresti sen mukaan, mikä on kaadettavien puiden koko ja puulaji ja millainen on hakkuutapa. 11 AJASSA / 14.1.2021 Lauri Tapio M ar ja an a M al ka m ak i ”Jollakin ostajalla voi olla hakkuussa kokonaan kiellettyjä katkontamittoja.” KATKONTA VERTAILU JÄRJESTELMÄ . Mutta voi olla hyvinkin harkittavaa, jos se tuo puukaupassa miltei 2 000 euron hyödyn. ”Vielä ei ole Suomenmaasta löytynyt yhtään kolkkaa, jossa tietty puunostaja pärjäisi parhaiten kaikilla leimikkotyypeillä, puun kokoluokilla ja eri puulajeilla”, Rintala sanoo. Kuusitukin yksikköhinta on alhaisin kaikista tarjouksista. Rintalan mukaan Suomen puukaupan ja puunkorjuun suurin intressiristiriita on siinä, että metsänomistajalle tuottoisin puiden katkontamalli ei läheskään aina vastaa puunostajalle parasta katkontajakaumaa. . Jollakin ostajalla voi olla hakkuussa kokonaan kiellettyjä katkontamittoja. puiden litrakoko, puutavaralajien määrä) yhdistyksen kautta kulkevista puukaupoista. Tarkasta tukin katkonnasta huolimatta ostajan C:n tarjous on 1 500 euroa huonompi kuin ostaja B:n. . Ostaja C:llä kertyy eniten kuusitukkia eli ostajalla on metsänhoitoyhdistyksen katkontatilastojen perusteella tarkin kuusitukin katkonta kyseisen kaltaisissa puustoissa. . Verkosta löytyvän sekä yhdistyksistä saadun tiedon perusteella voi kuitenkin laskea, että 500 kuution puukaupan kilpailuttaminen yhdistyksen kautta maksaa metsänomistajalle esimerkiksi noin 300–600 euroa. Puunostajien määrissä on Suomen sisällä suuria eroja.
”Jos vienti vetää, niin kotimaan toimitukset ohitetaan tai hintaa herkästi nostetaan. 14.1.2021 / AJASSA 12 PUUKAUPPA Viikko-ostojen määrä koko Suomessa Miljoonaa m Viikko 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 0,5 1,0 1,5 2,0 2019 2018 2020 KOHDE: Metsittyneen turvepellon ja kivennäismaan mänty-kuusikon yhdistelmä, joka odottaa korjuuta SIJAINTI: Pohjois-Pohjanmaa OSTAJA: Iso integraatti HAKKUUKERTYMÄ: 394 m3 LEIMIKON KOKO: 3,7 ha MUUTA: Pienipiirteinen kohde, jossa 1,4 ha päätehakkuuta, 2 ha peltoheiton hieskoivikon korjuuta taimikon päältä ja 0,3 ha kuusikon yläharvennusta PÄÄTEHAKKUU Puutavaralaji määrä m 3 €/m 3 myyntitulo Kuusitukki 35 53,5 1872,5 Mäntytukki 55 53,5 2942,5 Mäntypikkutukki 10 25,5 255 Mäntykuitu 115 22 2530 Koivukuitu 20 20,5 404 YLISPUUHAKKUU Koivuja havukuitu 138 19,5 2691 YLÄHARVENNUS Kuusitukki 3 45,5 136,5 Havukuitu 3 18,25 54,75 Koivukuitu 15 17,75 266,25 YHTEENSÄ 394 11 152,5 Ei iso, mutta monipuolinen TUORE PUUKAUPPA MIKKO HÄYRYNEN, teksti SUSANNA CHAZALMARTIN, kuva N äkymät ovat yllättävänkin hyvät”, Sahateollisuus ry:n puheenjohtaja Tommi Sneck sanoo. Kokonaisuudessaan tammi–marraskuun puukauppamäärä jäi vuotta aiemmasta kolme prosenttia. Mäntytukista maksettiin keskimäärin 56,2 euroa kuutiometriltä ja kuusitukista 60,6 euroa. Mäntykuitupuulla kantohinnat olivat keskimäärin 17,6 euroa, kuusikuitupuulla 20,2 euroa ja koivukuitupuulla 17,1 euroa kuutiometriltä. Kun sahatavaran vienti vetää, niin kotimainen käyttäjä tuntee sen niukkuutena. ”Nyt pitää olla tarkkana, ettei se raha mitä markkinoilta mahdollisesti saadaan, valu heti metsään.” Hyvää sahatavaraa saa etsiä Torniossa grillikotia ja huvimajoja valmistavan Timapuun toimitusjohtaja Timo Marttila vahvistaa, että kauppa on käynyt hyvin, vaikka korona-aikana parhaat myyntitapahtumat eli messut on peruttu. Joulukuun kolmella ensimmäisellä viikolla viikottaiset kauppamäärät kipusivat yli 900 000 kuutiometriin. Havutukkien hinnat olivat marraskuussa 3–5 prosenttia korkeampia vuodentakaiseen verrattuna. ”Vastikään lähti kolme merikonttia Etelä-Koreaan, kontti Kanadaan ja rekkalasti Saksaan.” Päivä paistaa sahoille Korona-aika toikin sahoille remonttibuumin avulla yllätyssuhdanteen. Vientiä on kymmeniin maihin. Venäjä pystyy viemään halvemmalla sekä Siperiasta että Euroopan puolelta, ja laatu on riittävä. Puukaupassa loppukiri. Sen sijaan sahatavarasta on niukkuutta, ja Marttilan tuntuma on, että sahayrityksille ulkomaiset asiakkaat ovat kotimaisia tärkeämpiä. ”Kun korona alkoi, niin kukaan ei olisi uskonut, että siitä seuraa remonttibuumi.” Sahatavaran hinnat lähtivät Yhdysvalloissa jyrkkään nousuun jo alkukesällä, ja nousu tarttui Suomeen syksyllä. Tai sitten korona muuttaa työtilajärjestelyjä pysyvästi, jolloin tarvitaan uudenlaista rakentamista ja paljon. Jos vienti ei vedä, niin tarjoajia on tuutin täydeltä.” Timapuu valmistaa vuodessa 400–500 kotaa tai majaa, joista nelisenkymmentä prosenttia vientiin. Mahdollisesti remontit on remontoitu ja suhdanne tasaantuu. Jouluviikolla puukauppaa tehtiin noin 335 000 kuutiometriä. Torniolaisen Timapuun toimitusjohtaja Timo Marttila sanoo, että grillikotiin ja huvimajoihin tarvittavaa hyvälaatuista mäntytavaraa pitää etsiä. Hyvälaatuinen, terveoksainen mäntytavara on kortilla.” Sahasuhdanteiden heilahtelut tuntuvat Timapuun toiminnassa voimakkaina. ”Meidän kansainvälisesti kalliilla raaka-aineellamme ei ole mitään edellytyksiä kilpailla Kiinan markkinoilla.” Vuoden alkupuoliskoa pitemmälle Sneckin katse ei yllä. Toiseen suuntaan vaikuttaa se, että tärkeillä Kiinan-markkinoilla Suomi on ottanut takapakkia. ”Tuntuu, että paras tavara menee vientiin ja kotimaahan myydään se, mitä jää sen jälkeen. Sneck ennakoi, että hintojen kipuaminen jatkuu myös alkuvuonna. Puukaupan hyvä vire jatkui joulukuussa. MIKKO HÄYRYNEN Marraskuussa yksityismetsistä tilastoitui puukauppaa yhteensä 4,5 miljoonaa kuutiometriä, mikä oli 45 prosenttia enemmän kuin vuotta aikaisemmin, Luonnonvarakeskuksen tilastoista selviää. ”Iso kysymys on, uskalletaanko nykytilanteessa tehdä uudisrakentamisessa tarvittavia isoja päätöksiä.” Koronasuhdanteen keskellä Tommi Sneck muistuttaa, että sahoilla on takana kaksi huonoa vuotta
20,34 s 17,77 . 16,08 s 23,36 s 23,79 s Ensiharvennus 39,18 s 39,72 s 13,05 s 13,24 s 12,67 s 20,22 s 19,71 s Hankintahinnat 58,06 . 29,65 s 33,48 s Harvennushakkuu 52,04 s 53,39 . 18,80 . Uudistushakkuu 57,86 . 23,37 . Uudistushakkuu 61,25 s 62,95 s 43,98 . 23,60 s 23,75 s 19,77 . 13,31 s 13,26 s Hankintahinnat 59,92 s 60,49 s 48,62 . Harvennushakkuu 47,72 s 49,42 . 54,59 s 30,99 s 31,18 s s nousussa . 20,21 . 22,42 . Ensiharvennus 40,18 . 17,98 . Kiinan-kauppa käydään dollareilla, ja kurssimuutokset voivat kasvattaa tai supistaa euromääräistä tiliä. 31,77 . Harvennushakkuu 50,56 s 52,54 . 28,85 s 30,26 . 13 AJASSA / 14.1.2021 Etelä-Suomi KymiSavo SavoKarjala KeskiSuomi EteläPohjanmaa KainuuKoillismaa PohjoisPohjanmaa Lappi s nousussa . 17,17 . 32,28 . ”Asetelmassa on paljon liikkuvia osia.”. 24,37 s 23,84 s Ensiharvennus 12,80 . Tämänkin talven korjuuseen mahtuu vielä.” Yleistaloudessa vahvat näkymät Sahat eivät ole myönteisine näkymineen yksin, sillä myös yleistalouteen ennustetaan vahvaa kasvua. Tilastossa on eritelty leimikkotyypit, ja mukana on myös tukkija kuitupuun väliin sijoittuva pikkutukki. 16,46 . 25,54 s 29,76 . 45,85 . 45,31 s 15,52 . Harvennushakkuu 48,84 s 48,16 s 16,63 s 16,67 s 15,45 s 23,35 s 23,36 s Ensiharvennus Hankintahinnat 58,63 s 58,59 s 31,83 . 17,13 . 18,18 . 26,69 s 31,77 . LA PP I PO HJ OIS -P OH JA NM AA KA IN UU -K OIL LIS M AA ET EL Ä-P OH JA NM AA KY M I-S AV O SA VO -K AR JA LA KE SK I-S UO M I ET EL Ä-S UO M I KO KO M AA Metsäteollisuus ry:n hintatilasto kattaa noin 90 prosenttia yksityismetsistä ostetusta puusta. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 50,99 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 55,52 . Hankintahinnat 59,43 . Rahtihintojen nousu ja valuuttamuutokset herkästi sulattavat vientihintojen nousun.” Rahti Kiinaan on edullista silloin, kun sieltä tuodaan Eurooppaan paljon tavaraa konttirahtina ja kontit pitää joka tapauksessa palauttaa Kiinaan. 47,34 . 16,52 . 32,32 s 31,83 s 37,71 s 37,72 s s nousussa . Ensiharvennus Hankintahinnat 55,07 s 56,15 . 47,50 . 22,42 s 21,41 s Ensiharvennus 39,82 s 37,34 s 12,73 s 11,93 s 11,32 s Hankintahinnat 56,03 . 19,72 . Hinnat eivät sisällä arvonlisäveroa. 39,49 . 28,63 . 19,08 . 22,07 . Ostojen vähäisyyden vuoksi hintatiedoissa voi olla puutteita. ”Nyt toimintaedellytykset ovat aivan toiset, mutta asetelmassa on paljon liikkuvia osia. Raakapuun hintatilastot, viikkojen 49–52 keskiarvo Päivä paistaa sahoille Putken päässä valoa Satakunnassa Porin lähellä toimivan Luvian Sahan vähän yli 300 000 kuutiometrin sahauksesta lähes 90 prosenttia menee vientiin. Uudistushakkuu 59,60 s 62,23 s 45,18 . 16,46 . 56,96 s 37,74 s 18,29 . 31,57 . ”Meillä puunostot jatkuvat tasaisena. ”Meillä vienti jatkuu määrällisesti vakaana ja nousevin hinnoin. 18,60 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat Uudistushakkuu Harvennushakkuu Ensiharvennus Hankintahinnat s nousussa . 27,44 s Harvennushakkuu 45,36 . 13,60 . 38,25 . 22,74 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 59,22 s 62,18 . 46,08 . 16,41 . s nousussa . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 59,33 s 62,23 s 42,57 . 18,24 . 14,66 13,75 . 17,12 s 24,75 s 25,58 . s nousussa . 33,05 s 36,23 s Harvennushakkuu 53,58 s 54,23 s 39,57 . 19,54 . 23,93 s 25,61 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat Uudistushakkuu Harvennushakkuu Ensiharvennus Hankintahinnat s nousussa . Suomen Pankin ennuste täksi ja ensi vuodeksi on yli kahden prosentin kasvu. Uudistushakkuu 60,66 . 26,12 . 25,46 s 28,04 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 57,62 s 61,31 s 43,83 s 17,99 s 20,26 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 59,85 s 62,97 s 43,18 s 17,87 s 20,58 s 18,17 s Uudistushakkuu 61,17 s 63,74 s 44,00 s 19,05 s 22,09 s 19,65 s Harvennushakkuu 53,98 s 55,49 s 39,04 s 17,56 s 18,17 s 17,23 s Ensiharvennus 13,60 s 13,32 s Hankintahinnat 61,80 s 63,60 s 31,92 . Uudistushakkuu 57,66 s 60,04 s 45,66 s 19,78 s 20,29 . 33,29 s 31,97 s s nousussa . s nousussa . 59,55 . 24,71 s 25,36 . 14,98 . 32,51 . Pörssikurssien sanotaan ennustavan taloutta puoli vuotta etukäteen, ja niiden perusteella kasvottomat markkinavoimat näkevät kehityksen samansuuntaisesti. 27,81 s 27,70 . Toimitusjohtaja Veli-Matti Puuska kuvaa tilannetta niin, että viimeinkin putken päässä näkyy valoa. 26,84 . 12,52 . 38,70 s 16,90 s 17,37 . 32,17 . 17,04 . 37,99 s 17,42 s 17,05 . 21,41 . 61,49 s 46,78 . 29,01 . 21,95 s 19,67 . Se, tuoko rokote talouteen vielä rokotepompun, on jo enemmän sanaleikkiä kuin varsinaista talouden ennakointia. 19,81 s 21,32 s 17,68 . 63,07 . Korona-aikana jotkut maat ovat vetäneet paremmin, jotkut huonommin, mutta kokonaisuutena lopulta tasaisesti.” Puuska muistuttaa samaan hengenvetoon, että jo oli aikakin, sillä vuoden 2019 loppupuoli ja vuoden 2020 alkupuoli olivat sahoille sietämättömän vaikeita. Uudistushakkuu 53,45 s 53,33 s 19,43 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 55,06 s 58,83 s 43,77 s 17,35 s 18,07 . 15,88 . 31,84 . 51,95 s 16,99 s 17,56 . 32,90 s 32,92 s 32,84 . 58,95 s 21,15
Samalla voi säästää uudistamiskuluja. Kuusialikasvokset pitää raivata, jotta laholle ei jää piileskelypaikkoja. Tästä syystä kuusikoiden kiertoaikoja ei juurikääpäalueilla kannata venyttää – kymmenen vuoden odottelu lahottaa 2–4 metriä rungon tukkiosaa lumppikasaan. ”Istutuskuusissa juurikääpä lisääntyy vuosi vuodelta juuriyhteyksiä pitkin. Koivun taimikko syntyy, kun maa muokataan kevyesti ja hakkuualalle tai sen reunaan jätetään muutama rauduskoiKiertoaika koivua häätää käävän Lahon kuusikon päätehakkuu ja koivun kasvatus ovat keino torjua juurikääpä maasta. Lahopölkkyjen kantohinta energiapuuna jää alle kolmannekseen tukin hinnasta. Kuusen kantojen nostaminen vähentää juurikääpäsienen määrää maaperässä.. Ainoa keino puhdistaa maa juurikäävästä on kasvattaa kuusikon päätehakkuun jälkeen kiertoaika koivua. Päätehakkuuseen mennessä lahoa on todennäköisesti enemmän kuin aiemmassa puusukupolvessa. Mäntykin voi puhdistaa maan, mutta yleensä kuusen kasvupaikat ovat sille reheviä. Se voi verottaa metsänomistajan puunmyyntituloja rankasti. Lahovikaisen kuusikon hakkuuala kannattaa uudistaa koivulle. Päätehakkuun jälkeen koivua Kuusentaimien istuttaminen lahovikaisen kuusikon jälkeen on huono idea, mutta aika usein niin kuitenkin tehdään. Lahottajasieni etenee kuusen rungossa 20–40 sentin vuosivauhdilla ylöspäin. Pahimmillaan pelloille istutetuista kuusista yli puolet saattaa jo 40–50 vuoden ikävaiheessa olla lahoja”, selvittää Metsänhoitoyhdistys Lounametsän johtaja Hannu Justen. 14 14.1.2021 / METSÄSTÄ METSÄNHOITO MIKKO RIIKILÄ, teksti ja kuvat J uurikääpää on runsaimmin Etelä-ja Länsi-Suomessa. Samalla voi säästää uudistamiskuluissa. ”Lounais-Suomen päätehakkuilla lahon osuus voi kohota 10–15 prosenttiin hakkuukertymästä. Uudet itiötartunnat saattavat vielä pahentaa tilannetta”, Luonnonvarakeskuksen (Luke) erikoistutkija Tuula Piri kertoo
Riskiä lisäävät esimer kiksi nostettujen kantojen varastot. ”Riski pienenee merkittävästi, kun kan non läpimitta pienenee kymmenestä vii teen senttiin eivätkä kuusentaimien juu ret vielä ole yhteydessä toisiinsa, joten sieni ei tartunnan jälkeenkään pääse le viämään. Kaada koivikoihin syntyvät kuusialikasvokset. 4. Tämä lisäisi uu den metsän monimuotoisuutta ja lahon kestävyyttä. MIKKO RIIKILÄ LUKEN erikoistutkija Tuula Piri ehdot taa tiheiden havupuutaimikoiden har vennuksien tekemistä talvella. Älä istuta kuusentaimia viittä metriä lähemmäs lahopesäkkeitä. 3. Kantojen nostossa maan pinta rikkou tuu, joten luontaiselle tai kylvetylle koi vun siemenelle riittää itämisalustaa il man erillistä muokkausta. Muuten kuusten kan noissa jopa 40–50 vuotta elävä juurikää pä leviää syntyviin kuusiin ja torjunta epäonnistuu. Pääosinhan kuusentaimikoita hoidettaessa kaadetaan lehtipuita, eikä juurikääpä tartu niiden kannoista.” Taimikonhoitoon vain talvikelillä. 15 METSÄSTÄ / 14.1.2021 vu. Lahon vaivaamalle maalle perustetun koivikon alle syntyvät kuusialikasvokset on raivattava pois. Keskimää rin neljän metrin istutusvälillä muodos tuisi tuleva tukkipuusto. Helsingin yliopiston Hyytiälän tutki musaseman johtaja ja tutkija Antti Uotila ei pidä tavallisia taimikonhoitoja merkit tävänä riskinä juurikäävän leviämiselle. ”Juurikääpä voi kesällä tartuttaa myös pieniä kuusen ja männynkantoja. Hakkuualojen kulotus ei hävitä juuri kääpää metsämaasta. Vesakkoa voi kaataa kuusentaimikoista myös kesällä ilman että juurikäävän tartuntariski kasvaa.. Kylvöä voi kokeilla, jos metsänomis taja haluaa hyödyntää koivun huimia ja lostushyötyjä. Kum pikaan näistä ei onnistu jatkuvan kasva tuksen metsissä”, Piri huomauttaa. Pienaukkojen lehtipuista ei ole apua juurikäävän torjunnassa, koska sieni säi lyttää asemansa aukkojen väliin jäävissä puustoissa. Hyvä idea voisi olla kuusen väljä istu tus lahopesäkkeitä väistellen. Mitä pienempi kanto, sitä pienempi riski on, mutta kun itiöitä on runsaasti ilmassa, sieni voi tartuttaa jopa alle viiden sentin kantoja. Esimerkiksi ItäUudellamaalla Lapin järvellä erirakenteisen metsän kasva tuskoealueella vain kolmannes alikas voskuusista oli taimivaiheessa terveitä. Erirakenteissa metsässä laho leviää juuristojen välityksellä uusiin kuusiin. Istutuskulujakin säästyisi melkoisesti. Luken pit käaikaiset kokeissa on todettu, ettei jat kuvan kasvatuksen hakkuin käsiteltyihin metsiin synny kuin yksittäisiä koivun tai männyn taimia. Tukkikokoisten kuusten edelleen kasvattaminen juurikääpäalueilla ei siis ole hyvä idea. Kokonaan sieni ei hä viä, mutta vähenee merkittävästi. Älä viivytä kuusikoiden päätehakkuita juurikääpäalueilla. Uudista lahovikaiset kuusikot koivikoiksi. Syntyvän taimikon parhaista puista syn tyy laadukas ja kasvuisa koivikko”, neuvoo Tapion metsäpäällikkö Hannu Niemelä. Lisäksi maahan jäävät kuusen juuret lahoavat va jaassa kymmenessä vuodessa, ja samalla juurikääpäkasvustot häviävät – edellyt täen, ettei alueelle istuteta kuusta. ”Säästeliäs voi kylvää sata grammaa jalostettua koivun siementä hehtaarille luontaisen koivun siementymisen tueksi. Kantojen nostaminen lahovikaisen kuusikon hakkuualalta tehostaa juuri käävän torjuntaa. Harvenna juurikääpäalueen kuusikot vain kerran kiertoajalla. Juurikäävän leviämistä hidastavaa se kapuustoakaan ei muodostu. Siitä ei voi kas vattaa uutta puusukupolvea juurikäävän vaivaamalla maalla”, neuvoo Suomen metsäkeskuksen johtava metsänhoidon asiantuntija Markku Remes. Muu osa puustoa saisi syntyä luontaisesti. 2. 5. Käyttöön tulleiden pienten koi vuntaimien ansiosta koivun istutus ei ole kalliimpaa eikä hankalampaa kuin havu puun taimien. Luonnonvarakeskuksen erikoistutki jan Sauli Valkosen mukaan pienaukko jen keskelle voi syntyä lehtipuita ja män tyjä, mutta reunametsästä alkaen 5–10 metrin kaista on liian varjoisaa valopuil le. Vinkit juurikääpää vastaan 1. ”Tasaikäisissä metsissä puulaji voi daan päätehakkuun jälkeen vaihtaa ja lahot kannot kerätä hakkuualalta. Kuusialikasvokset raivattava koivikosta Jos hirvituhon vaara on pieni, koivut voi istuttaa. Harvennustarvetta on nimen omaan tiheissä luontaisesti syntyneissä tai kylvetyissä taimikoissa, joissa harven nuskantoja tulee paljon ja tiheä juuristo verkko mahdollistaa sienen leviämisen kasvatettaviin taimiin.” Runsaimmin itiöitä lentää heinäsyys kuussa eritoten alueilla, joissa juurikää pää on runsaasti. Juurikääpään työssään perehtynyt sa takuntalaismetsänhoitaja Timo Silver viittaa tutkimuksiin, joiden mukaan puo let istutustaimista saa lahon, kun etäisyys lahokannosta on kaksi ja puoli metriä. Senkin voi tehdä fiksusti tai tyhmästi. Viiden metrin turvaväli Entä jos kuitenkin haluaisi istuttaa kuu sia lahon vaivaamalle maalle. ”Tämä voi tuntua tylyltä, mutta kuu sialikasvos on kaadettava. Vii den metrin päässä lahopesäkkeestä tai men tartuntariski on hyvin pieni. ”Kun taimia istutetaan tavallista har vempaan, juuriyhteydet jäävät vähäisik si, joten sienen leviämisvaarakin jää sel västi pienemmäksi”, Silver pohtii. Fiksu vält tää kuusten istuttamista lahojen kanto jen lähelle. Juurikäävän aiheuttama laho etenee kuusenrungossa 20-40 senttiä vuodessa. Syntyvä koivutiheikkö kestää hirvien syöntiä istutustaimia paremmin. Jatkuvaa kasvatus lisää kuusten lahoa Jatkuva kasvatus poiminta ja pienauk kohakkuineen on puuntuotantoa ajatel len erittäin huono idea juurikäävän saas tuttamilla mailla. Pirin mukaan eriikäisrakenteisessa kuusikossa taimet syntyvät usein ryh mittäin, mikä tehostaa juurikäävän le viämistä, koska taimilla on runsaasti juu riyhteyksiä
Gallen-Kallelan puunkaataja vuodelta 1930 on vanhin Kiviniemen tietämä metsäaiheinen merkki. Aiheista päätettiin korkealla tasolla, ja taiteellinen taso oli senmukainen.” Muun muassa Akseli Gallen-Kallela oli postimerkkitaiteilija, samaten metsänhoitaja Aarno Liuksiala, Metsälehden toimitussihteeri ja mies Pöllinenja Metsä-Eemeli-hahmojen takana. ”Aihefilatelisti ei yleensä pyri keräämään kaikkea aiheeseen liittyvää, vaan luomaan johdonmukaisen kokoelman, jolla on juoni”, hän kertoo. Postimerkit olivat jo varhain propagandaa – jos sanalla ymmärretään vaikuttavaa viestintää – ja varsin hyvä ja halpa väline siihen. Puiden voimaa Maailmalla, vaikka ei niinkään Suomessa, tavallisia metsäaiheita ovat kansakunnan historiaa tai voimaa kuvastavat MERKKEJÄ METSÄSTÄ Matti Kiviniemen kokoamat postimerkit kertovat, miten suhtautuminen metsään on muuttunut. Kansakunnan voimaa kuvastavat puuyksilöt ovat tavallisia aiheita – Libanonissa seetri, Argentiinassa ceibo, Intiassa Vishnujumalaan liitetty intianmerantipuu eli sal, Uudessa-Seelannissa kauri ja suuressa osassa Afrikkaa apinanleipäpuu. Filatelisteilla on merkkien hankkimiseen vakiintuneet kauppatavat, ja toisin kuin usein luullaan, niin harrastus on myös edullinen, joitain todellisia harvinaisuuksia lukuunottamatta. Arvostetuin kaivertaja Signe HammarstedtJansson kaiversi myös metsäaiheisia merkkejä. Sa m po Ki vi ni em i Aarno Liuksiala suunnitteli Suomessa 1948 pidetyn Maailman metsäkongressin merkit. MIKKO HÄYRYNEN, teksti SEPPO SAMULI, kuvaus elsinkiläisellä Matti Kiviniemellä on useiden tuhansien metsäaiheisten merkkien kokoelma – elämänpituisen filateliaharrastuksen tulos. Luontoaiheisia merkkejä on ollut aina, ja viime vuosina luontoaiheet ovat olleet korostuneesti esillä. Kiviniemeä kiehtoo merkkien monipuolisuus ja harrastuksen helppous, sillä se ei vie paljon tilaa. Metsä valikoitui aiheeksi, koska Kiviniemi on ammatiltaan metsälainsäädäntöön erikoistunut juristi. Postimerkkien tavaton monipuolisuus on aina kiehtonut Matti Kiviniemeä. 16 14.1.2021 / METSÄSTÄ. Puulajeja kuvataan tuhansissa merkeissä ympäri maailman. Suojelualueita ja kauniita maisemia merkeissä on esitelty aina. Usein merkit kaiverrettiin metallilevylle, jolla ne painettiin. Suomenkin vanhimmissa metsäaiheisissa merkeissä tuntuvat kansallisromantiikka ja kansakunnan voima. Kansallisromantiikasta luontoromantiikkaan ”Menneinä vuosikymmeninä postimerkit olivat valtiollisia julkaisuja ja kansakunnan käyntikortteja
Lähes kaikkialla maailmassa on ja on ollut istutuskampanjoita, ja ne ovat helppo aihe postimerkkeihin. Postimerkkien perusteella voisi päätellä, että luontainen uudistaminen tai jopa kylvö ovat maailmalla tuntemattomia menetelmiä.” Postimerkit eivät ylipäätään kuvaa asioita mittasuhteissaan, vaan miten asioihin suhtaudutaan. Uitto on näyttävää ja romantisoituakin, mikä näkyy monen maan merkeissä. Keski-Euroopan merkeissä virkistyskäyttö ja varsinkin metsästys ovat yleisiä aiheita. 17 METSÄSTÄ / 14.1.2021. ”Kysymys on todellakin istutuksesta. Aiempana aikana suurten puuyksilöiden kaataminen koettiin sankarillisena, mutta muuten metsien taloudellinen hyödyntäminen on merkkien aiheena yllättävänkin harvinainen. Metsästysaiheet ovat tavallisia keskieurooppalaisissa merkeissä. Puita kuvataan tuhansissa ja tuhansissa merkeissä.” Taloutta yllättävän vähän Kiviniemi pitää yllättävänä, että metsien taloudellinen hyödyntäminen ei ole kovinkaan usein postimerkkien aiheena. ”Ehkä luullaan, ettei sillä voi viestittää mitään kovin ylevää. Koneellista puunkorjuuta on kuvattu lähinnä pohjoismaissa. Nykyään on tavallista esitellä puita myös lajeittain, tuntomerkkeineen ja tieteellisine nimineen. Lahden Sibeliustalo vuoden 2005 merkissä. Suomalaisissa merkeissä metsäteollisuus on esillä, vaikka itse toiminta vähemmän. Puunjalostusta on kuvattu havainnollisesti joissakin ulkomaisissa merkeissä. ”Uitosta saa näyttävän ja aihetta hyvin kuvaavan postimerkkikokoelman kohtuullisella vaivalla ja vähällä rahalla.” Puunjalostuslaitoksen sisälle postimerkkitaiteilijat ovat kuitenkin käyneet harvoin. puuyksilöt, usein tammet ja pyhät tai uskomusten mukaan parantavia vaikutuksia omaavat puut. Ehdoton suosikki on uitto. Savuttava tehtaanpiippu oli edistyksen symboli vielä 1960-luvulle saakka. ”Voisi väittää, että kaikki maailman tärkeimpinä pidetyt puulajit on esitelty postimerkeissä. Istutuskampanjoita on ollut kaikkialla ja ne ovat helppo aihe merkkeihinkin. ”Paperinvalmistusta on kuvattu ruotsalaisissa postimerkeissä, mutta meidän merkkimme eivät jalostustoiminnasta kerro paljoakaan.” Istuttamisessa on jotain jaloa Metsänhoitomenetelmistä puiden istuttaminen on postimerkkien kestoaihe. Puurakentamista ruotsalaisissa merkeissä. Ennen aikaan tosin suurten puuyksilöiden kaataminen ja uudisraivaus koettiin sankarillisena ja sitä kuvattiin postimerkeissäkin.” Puutavaran kuljettaminen on näyttävää, ja sitä kuvataan metsätalousmaissa
”Jokin aika sitten myimme päätehakkuukuusikon, jonka keskijäreys oli 350– 450 litraa. säpinta-alaa on tietoisesti kasvatettu. ”Valmistuin juuri lama-aikaan vuonna 1995, jolloin metsäalalla ei ollut töitä tarjolla. Siksi oli luontevaa, että hän kouluttautui ensin metsurikurssilla sekä metsäalan yleisjaksolla, joiden jälkeen hän opiskeli vielä metsätalousinsinööriksi Hirvaan metsäkoulussa. ”Pari vuotta sitten luovuimme lypsykarjasta. Se on täällä jo aika järeää metsää. Toisaalta tässä on hyvät edellytykset myös energiapuuhakkuulle”, metsänomistaja pohtii. Vaikka nuorten metsien kehitys on nopeaa, jäävät päätehakkuiden puustot usein hieman pienemmiksi kuin etelämmässä, sillä puusto on Haapajärven seudulla lyhyempää. Lisäksi sekä hän että Liisa käyvät tilan ulkopuolella päivätöissä. Eero Mikkonen on jo varhaisperannut kuuden hehtaarin kuvion. ”Kun lypsykarjasta luovuttiin, päätin panostaa metsätöihin ja opiskelin hakkuukoneenkuljettajaksikin. ”Maapohja on usein silttiä ja hienoa hiesua, jonka vuoksi rouste on merkittävä riski taimille. Niinpä tulimme tänne Oksavalle vaimon kotitilan töihin.” Alkuun Mikkosen ja vaimo Liisa Myllylän hoidettavana oli lypsykarjatila ja 45 hehtaarin metsäala. Vuonna 2014 koneellisesti istutettu kuusikko on lähtenyt hyvin kasvuun. Maapohjat yhdessä metsänomistajan osaavan otteen kanssa ovat taanneet, että metsä kasvaa monin paikoin yhtä hyvin kuin missä tahansa eteläisessä Suomessa. Suunnitelmat kuitenkin muuttuivat, kun sain houkuttelevan työtarjouksen maatalouskaupan alalta”, Mikkonen kertoo. Nyt ajatuksena on saada toimeentulo useammasta lähteestä.” Metsätalouden ohella Mikkosta työllistääkin tilan peltojen viljely. 18 14.1.2021 / METSÄSTÄ METSÄNOMISTAJA Haapajärvi Elimyssalo SAMI KARPPINEN, teksti ja kuvat V aikka ollaan Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa Haapajärven Autiorannan kylällä, karisee Eero Mikkosen metsässä mielikuva seudun karuhkoista suometsistä nopeasti. Mies oli toki päässyt tutustumaan metsätöihin jo kotitilallaan Kajaanin Mainualla. Kaupat tehtiinkin sahayhtiön kanssa runkohinnoin.” Päätehakkuuleimikon ostajaksi on valikoitunut muulloinkin Mikkosen kohdalla useimmin saha, sillä seutu kuuluu niin Hasan, Junnikkalan kuin Keiteleen sahojen puunhankinnan ydinalueisiin. Strategiaksi valittiin metsätalouteen panostaminen, joten metStrategiana metsä Haapajärven hieno jakoisilla maapohjilla metsä kasvaa hyvin, kunhan uudistamis menetelmät ovat hallussa. Hyviä kokemuksia koneistutuksesta Metsänuudistamisessa on Haapajärvelläkin omat haasteensa, vaikka kivennäismaapohjilla liikutaankin. ”Se tavallinen tarina, eli emännän perässähän tänne on päädytty”, naurahtaa Mikkonen. ”Tällä puolella Haapajärveä metsämaat ovat kohtalaisen reheviä, eikä tällä tilallamme ole juuri turvemaita”, vahvistaa Mikkonen. Hyvänä osoituksena on Mikkosen esittelemä kaksikymmenvuotias mänty-kuusi-sekametsä, jossa ensiharvennus alkaa jo olla ajankohtainen. Metsäalaa kasvatettu tietoisesti Mutta mikä on tuonut aikanaan Kajaanissa varttuneen miehen Pohjois-Pohjanmaan puolelle metsiä hoitamaan. Tänä päivänä metsää on noin 160 hehtaaria. ”Runkoja on vähän liikaa, sillä taimikon harvennukset jäävät itse tehden usein vähän liian tiheiksi. Istutus pitää myös tehdä välittömästi muokkauksen jälkeen, muuten ei pottiputki uppoa enää kovet
Yhdeksi ratkaisuksi ongelmaan Mikkonen on löytänyt koneistutuksen. Lajin runsastuminen on kuitenkin nähtävissä meilläkin hyönteispyydyksistä saatujen tietojen mukaan, ja voi olla vain ajan kysymys, milloin laajamittaisia tuhoja nähdään Etelä-Suomessa. Tuhohyönteiset on otettava vakavasti Vähintään 10 vuotta jatkunut tuoreen mäntykuitupuun varastointi on käytännössä tuhonnut nuorten mäntyjen latvat. SUOMEEN VAKIINTUNEIDEN HYÖNTEISLAJIEN aiheuttama riski ei ole vähentynyt. Kun sille maistuvat sekä kuusen että männyn neulaset ja paremman puutteessa myös lehtipuut, huoli on aiheellinen. Vähälumiset talvet ja nollan kahta puolta sahaavat lämpötilat aiheuttavat hienojakoisella maalla rousteen, joka voi pullauttaa taimet mättäistä. Matti Kärkkäinen. Eräässä suomalaisessa kokeessa kaadettiin vuonna 2003 kultakin koealalta 16 kuusirunkoa. Kasvutappio saattaa olla huomattava tuhon jatkuessa. On hyvä, että veroluonteinen metsänhoitomaksu ei ole ainakaan vääristämässä kilpailua.” ”Kun kone istuttaa taimet muokkauksen yhteydessä, eivät mättäät ehdi kovettua.” ILMASTONMUUTOS LISÄÄ HYÖNTEISTUHOJEN riskiä alan tutkijoiden lähes yksimielisen arvion mukaan antaessaan mahdollisuuden uusien hyönteislajien joukkoesiintymiseen. Side metsänhoitoyhdistykseen on säilynyt edelleen vahvana. Kaksi metsikköä kahdeksasta on 25 prosenttia. Vaikka miehellä on harvinaisen hyvät opit hoitaa metsiä ominkin avuin, luottaa hän metsänhoitoyhdistyksen ammattitaitoon. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että välinpitämättömyys on lisääntynyt. Asiaan on voinut vaikuttaa kirjoittelu, jossa väheksytään tuholaiskantaa lisäävän metsiin jätetyn kuolleen puuston merkitystä. Metsikköjä oli kahdeksan. Ontoiksi kalutut versot putoilevat maahan, ja latvus harsuuntuu. Mutta samalla kannattaa pitää omat ja naapureiden metsät terveinä ja elinvoimaisina välttämällä liiallista tuhohyönteisille sopivan lisääntymismateriaalin tarjoamista. 19 METSÄSTÄ / 14.1.2021 MATTI KÄRKKÄINEN Kirjoittaja on professori ja puuntuottaja. Jos männikköön tai sen lähelle jätetään kaatuneita puita tai puutavaraa, kuoren alla lisääntyvät ytimennävertäjät, jotka aikanaan siirtyvät syömään kasvavien mäntyjen latvusta. Riski on siis melkoinen, jos käsittely on 16 metsään kaadettua puuta. ”Se oli tosi hyvä näköalapaikka metsäalalle. Riskiä pienentää, jos metsiköt ovat elinvoimaisia. tuneeseen mättääseen”, Mikkonen sanoo. Koin ja näin, että luottamushenkilöt pystyvät aidosti vaikuttamaan yhdistyksen kehittämiseen.” Kuuntele muita ja kerro oma mielipiteesi, onkin Mikkosen käytännönläheinen neuvo nyt uuden uran yhdistysten hallinnoissa aloittaville metsänomistajille. Pahimmillaan latvukset saattavat jopa kuivua kokonaan. Laji tunnetaan myös Suomessa, mutta tähän asti tuhot ovat olleet vähäisiä. Välinpitämättömien tai lahopuuta kohtuuttomasti lisäävien metsänomistajien naapurit ovat olleet helisemässä. Käytännön havainnot vahvistavat päätelmän, että runsaat metsiin jätetyt tuulenkaatokuuset saattavat aiheuttaa kaarnakuoriaisten massaesiintymisiä niin, että elävää puustoa alkaa kuolla. ”Kun kone istuttaa taimet muokkauksen yhteydessä, eivät mättäät ehdi kovettua. Sitä vastoin tuore puu on oikea riski, jota ei ole vastuullista väheksyä. Erityisen huolissaan ollaan havununnasta, joka on Keski-Euroopassa aiheuttanut satojen tuhansien hehtaareiden tuhoja. Mietittäessä, kannattaako metsästä hakea tuulenkaatopuita, kannattaa pitää mielessä tutkijoiden kokeet. Eteläisten kokemusten mukaan pahimmat tuhot saattavat alkaa nunnien syötyä neulaset ja näin heikentäessä puita niin, että kirjanpainajat pääsevät valloilleen aiheuttaen varsinaisen puiden kuoleman. Siitä voidaan tietysti keskustella, kuinka syviä tai leveitä ojien kannattaa olla.” ”Kuuntele ja puhu” Monipuolisesti metsäalalle kouluttautunut Mikkonen houkuteltiin pian Haapajärvelle muuton jälkeen mukaan metsänhoitoyhdistyksen luottamustoimiin. Liian karujen maiden vanhat kuusikot saattavat olla pahimmassa vaarassa. PALSTALLA Kaksikymmenvuotias mänty-kuusisekametsä alkaa vaatia jo ensiharvennusta. Hän vaikutti parikymmentä vuotta ensin Pyhä-Haavan ja sittemmin Pyhä-Kalaksi fuusioituneen metsänhoitoyhdistyksen valtuustossa ja hallituksessa aina vuoteen 2016 saakka. Tapahtumain kulku on mahdollinen meilläkin. Tuoreen turkulaisen väitöskirjan mukaan havununnan munat selviävät vielä 29 asteen pakkasista, joten lauhtuvat talvisäät lisäävät riskiä pitkälti Keski-Suomeen asti. MYÖS MÄNTYÄ vaivaavat ytimennävertäjätuhot ovat edelleen todellisia. Vähäkivisillä mailla se onnistuu hyvin. ”Se pelko on osoittautunut täällä turhaksi. Taimet myös menevät riittävän syvälle, joten rouste ei pullauta niitä helposti ylös.” Todisteeksi menetelmän toimivuudesta Mikkonen esittelee vuonna 2014 koneistutetun kuuden hehtaarin kuusikon, jossa taimien valtapituus on jo parissa metrissä. Totta on, että muutaman vuoden vanha tuulenkaatopuu on vaaraton tuhohyönteisten lisääntymisen kannalta. ”Koneistutus on miestyötä kalliimpaa, mutta mielestäni tällaisilla kohteilla siitä kannattaa hieman maksaakin.” Tasaisilla ja tiiviillä maapohjilla myös vesitaloudesta on huolehdittava. ”Ojat täytyy pitää kunnossa, muuten vaarana on soistuminen. Lahopuun lisääminen metsissä on hyvä tavoite. ”Kilpailutan puukaupat aina yhdistyksen kautta, sillä heillä on viimeisin tieto hinnoista ja katkonnasta.” Metsänhoitoyhdistyksen jäsenyyden muuttuessa vapaaehtoiseksi puolenkymmentä vuotta sitten pelättiin yhdistyksessä sitä, haluavatko metsänomistajat maksaa enää jäsenmaksuja. Kahdessa metsikössä kaadetuista puista seurannut kaarnakuoriaisten lisääntyminen aiheutti elävien puiden kuolemia lähiympäristössä
Pitääkö peltojen olla EU-tukikelpoisia. Esimerkiksi Lapissa sijaitsevista metsäpalstoista voi muodostaa yhteismetsän, jonka osuudet liitetään Etelä-Suomessa sijaitsevaan maatilaan. Sa m i Ka rp pi ne n veroetuuksien saaminen ei edellytä peltojen kuulumista EU-tukien piiriin. Kuinka iso veroetu on. Samankokoisen maatilan varallisuusarvo on 150 520 euroa, josta verotettavaa 60 208 euroa. Entä jos tilan pellot ovat luopujan aikana olleet vuokralla. Myös sadon voi myydä pystykaupalla. Kun maatalouden jatkaja ostaa tilan, kauppa katsotaan lahjanluontoiseksi, kun kauppahinta on 50 prosenttia tai vähemmän käyvästä arvosta. Viljely tarkoittaa, että pelloilla pyritään tuottamaan tuotteita myyntiin, heinäkin kelpaa. Puolen hehtaarin mansikkapelto tai parin hehtaarin heinämaa muuttaa metsätilan maatilaksi. Tämä tarkoittaa yleensä seuraavan satokauden alusta. Tilalla ei tarvitse asua eikä viljelyn tarvitse olla päätoimista tai voitollista. 20 14.1.2021 / METSÄSTÄ VEROTUS MIKKO RIIKILÄ, teksti VÄINÖ SIKANEN, asiantuntija M istä on kysymys. Tästä jatkaja maksaa veroa 5 325 euroa, siis vajaat puolitoista prosenttia tilan käyvästä arvosta. Verottajan eräässä ratkaisussa vajaa kahden hehtaarin peltoala täytti maatilan tunnusmerkit, vaikka tilalla oli yli tuhat hehtaaria metsää. Eräässä ratkaisussaan KHO linjasi, että sukupolvenvaihdoksen veroetuuksien saamiseksi riitti, että viittä hehtaaria pelloista viljellään omissa nimissä ja loput pelloista vuokrataan. Pellon vähimmäismäärää ei ole määritelty. Ratkaisevaa, että viljelyä jatketaan viipymättä sukupolvenvaihdoksen jälkeen. Metsätiloille samoja etuja ei ole tarjolla. Pienikin peltoala tekee tilasta maatilan, vaikka metsää olisi runsaasti. Tämä ehto täyttyy, kunhan heinät on niitetty tai pelto on kynnetty. Entä kaupalla tehtävissä sukupolvenvaihdoksissa. Verohyöty laskettiin sadoissa tuhansissa euroissa. Jos tilalla on peltoja runsaasti, osan niistä voi vuokrata. Esimerkkitilalla tämä tarkoittaa noin 35 000 euroa vähemmän veroja puun myyntituloista. Lapissa sijaitsevia metsäpalstoja ei suoraan voi liittää eteläsuomalaiseen maatilaan – katso kohta yhteismetsät. ja 56. Mikä on maatila. Metsätilojen kaupat ovat lahjanluotoisia, kun kauppahinta on 75 prosenttia tai vähemmän. Veroa menee 52 100 euroa, kun saajia on yksi ja tämä on luopujan lähiomainen. Maatilaa ei koskaan pidä liittää yhteismetsään. Kuka voi saada veroetuuden. Maatalouden harjoittajille tarjolla olevat sukupolvenvaihdoksen veroetuudet koskevat myös yhteismetsäosuuksia, jotka on liitetty maatilaan. Moni metsäsijoittaja on ostanut itselleen tiloja, joihin kuuluu peltoa saadakseen sukupolvenvaihdoksen verohuojennuksen.. Tällöin lahjaja perintöverolain mukaisia sukupolvenvaihdoshuojennuksia ei voida käyttää. Näin sadan hehtaarin metsätilan arvo on 400 000 euroa. Käypä arvo perustuu kauppahintoihin tai verottajan perintöja lahjavero-ohjeeseen. Peltojen vuokraamista ei katsota viljelemiseksi, mutta työt voi teettää ulkopuolisilla. Lähisukulaisten kesken tehtävissä sukupolvenvaihdoskaupoissa myyjä ei maksaa veroa luovutusvoitosta – tämä koskee myös metsätiloja – kun tilan omistusaika on yli kymmenen vuotta. Voiko metsätilaa muuttaa maatilaksi raivaamalla metsää pelloksi. Lisäksi ostaja saa metsiä koskevalta kauppahinnan osalta metsävähennyksen. Maatilan voi siis myydä jatkajalle hieman yli puoleen hintaan ilman lahjaveroseuraamuksia. Maatilan arvo johdetaan varallisuusarvosta, joka on kunnittain määriteltävä hehtaarikohtainen suure. Verottajan ohjeen mukaan metsähehtaarin käypä arvo on Etelä-Savossa 4 000 euroa. Metsätilan arvo perintöja lahjaverotuksessa määritellään käyvän arvon mukaan. Riittää, että peltoja on hoidettu niin, että viljely voidaan välittömästi aloittaa. Perintöja lahjaverotuksessa verotettavaa on 40 prosenttia tilan varallisuusarvosta. Korkein hallinto-oikeus (KHO) on asiaa koskevissa ratkaisuissaan tulkinnut maatilakäsitettä väljästi. Sukupolvenvaihdoksen Älä metsitä ennen sukupolvenvaihdosta Keskikokoisen tilan jatkaja maksaa kymmeniä tuhansia euroja ylimääräistä lahjatai perintöveroa, jos pellot on metsitetty ennen sukupolvenvaihdosta. pykälät tarjoa vat muhkeita veroetuuksia tilan pidon jatkajille maatilojen sukupolvenvaihdoksissa. Pellon metsityksen ajankohdalla voi sukupolvenvaihdoksessa olla suuri rahallinen merkitys. Verottajan puolelta tähän ei pitäisi olla mitään esteitä, kunhan toimintaa ei katsota laissa kielletyksi veronkierroksi. Voiko tilaan kuuluville yhteismetsäosuuksille saada samat veroetuudet. Perintöja lahjaverolain 55. Tilan peltojen viljelyhistorialla ei ole merkitystä. Kuka tahansa, kunhan saaja jatkaa maanviljelyä viisi vuotta. Mistä eriarvoisuus johtuu. Maatilaan kuuluvat metsät voivat eri kuntien alueelle, mutta tilaa on hoidettava yhtenä kokonaisuutena