Sivut 2–3 Mahtava käpysato Sa m i Ka rp pi ne n www.tapio.fi/forestkit. ›› 8 UUTISET Lauri Hetemäki on linkki EU:hun ›› 6 Valtaosa puusta palaa energiaksi ›› 7 Finnpulp-päätös kiristi tehdaspeliä ›› 9–11 Metsässä on nyt ennätysmärkää ›› 12–13 METSÄSTÄ Talven tuhoja voi ainakin vähentää ›› 14–15 Savolaisopeilla syntyy sekametsä ›› 18–19 Millainen on metsän vuosi 2020 ›› 20 Akun kesto Stihlin uutuuden heikkous ›› 22 PILKKEITÄ Korppi on toivon ja pahuuden lintu ›› 24 Metsäveteraani ei pidä nykymenosta ›› 26 Eukalyptus roihuaa Australiassa ›› 30 Viime vuoden sato turvaa kuusen viljelyssiemenen saatavuuden moneksi vuodeksi eteenpäin. tammikuuta 2020 • nRo 1 • peRustettu 1933 • www.metsälehti.fi INVENTOINTI: Suomen metsistä kartoitetaan lähivuosina puuston lisäksi myös kasvillisuus. metsäalan ajankohtaislehti • toRstaina 16
Koulutukseltaan Linnaranta on maatalousja metsätieteiden maisteri. Hankkeessa kehitetään paikkatietoaineistoja hyödyntävä sovellus metsityskohteiden etsimiseen. Pohjat hyvälle sadolle syntyivät lämpimänä keväänä 2018, jolloin kuusiin muodostui paljon kukkasilmuja. Franchising-ketju käynnistettiin vuonna 2018. Isot puut lisääntyneet Metsissä kasvaa entistä enemmän järeitä puita. Alkuun se toimi Etelä-Suomessa, mutta kattaa nykyisin jo lähes koko UPM Metsän toimialueen. Hän on ollut hallituksen jäsen vuodesta 2017 ja varapuheenjohtaja vuodesta 2019. Niemelän mukaan määrällisesti yhtä hyviä siemenvuosia on kuusen osalta ollut edellisen kerran vuosina 2006, 2000 ja 1989. Henttosen, Pekka Nöjdin, Susanne Suvannon, Juha Heikkisen ja Harri Mäkisen tutkimus julkaistiin viime vuonna European Journal of Forest Research -julkaisussa. Finnpulp-päätöksen valossa lainsäätäjän olisi syytä pohtia, tulisiko lupien jälkikäteisen muuttamisen sääntelyä arvioida uudelleen”, Soininen toteaa.. Saman suuntaisia arvioita esittää Laadukkain sato 30 vuoteen Kuusen hyvä siemensato turvaa kotimaisen siemenviljelyssiemenen saatavuuden jopa viideksi vuodeksi. Metsäliitto Osuuskunnan hallitukselle uusi vetäjä Metsäliitto Osuuskunnan hallituksen uudeksi puheenjohtajaksi on valittu maaja metsätalousyrittäjä Jussi Linnaranta. ”Oman tilanteemme pohjalta arvioisin, että nyt satoa saadaan valtakunnallisesti noin 5 000 kiloa, joka vastaa viiden vuoden kotimaista tarvetta”, Pulkkinen sanoo. Karistusurakkaa riittää tänä vuonna pitkälle kevääseen. lyhyet uutiset 16.1.2020 / AJASSA 2 SAMI KARPPINEN, teksti ja kuva K aristamoilla rapsahtelevat parhaillaan auki käpysuomut parhaasta kuusen käpyja siemensadosta vuosikausiin. Paikkatieto avuksi metsittämisessä Suomen metsäkeskus ja Luonnonvarakeskus ovat käynnistäneet valtakunnallisen metsityshankkeen. Helena M. Tarkoitus on edistää uusien hiilinielujen luomista Suomeen kokonaiskestävyyttä unohtamatta. Heikkojen siemenvuosien jäljiltä tuholaispopulaatiot olivat matalalla tasolla, joten siemensato on nyt laadultaankin erittäin hyvä”, kuvailee Siemen Forelia Oy:n markkinointijohtaja Kari Lahtinen. Lisäksi kolme ketjussa toimivaa yritystä – KT Metsä Oy, Arvohonka Oy ja Esa Kuronen Oy – laajentaa toimi-alueitaan. Kuusella tehdään metsäkylvöjä erittäin vähän.” Viime vuosien kasvaneet hakkuumäärät ovat näkyneet myös siementen kysynnässä. Pohjois-Suomen osalta sato jää heikoksi, mutta linjan eteläpuolella sato on hyvä tai erinomainen”, kertoo Tapio Oy:n metsäpuiden siementuotannosta vastaava metsäpäällikkö Hannu Niemelä. Siemen Forelian toimitusjohtaja Mikko Pulkkinen arvioi metsäpuiden siemeniä myytävän Suomessa vuosittain kahdeksasta yhdeksään tonnia. Edellisen puheenjohtajan Martti Asunnan pitkä, vuonna 2008 alkanut puheenjohtajuuskausi päättyi viime vuoden lopussa. Kauppaa on Pulkkisen arvion mukaan käyty parin viime vuoden aikana 10–20 prosenttia keskimääräistä enemmän. Lisäksi metsityksen hiilensidonnasta laaditaan laskentamalli. UPM:n franchising-ketju laajenee UPM:n metsänhoitopalveluita tarjoavaan franchising-ketjuun on liittynyt kolme uutta yritystä: Jämsässä toimiva ForestHouse Oy, Nälkäviulu Oy Kuopio–Joensuu-alueelta ja Sata Havu Oy Raumalta. Tutkijat selvittivät puiden kokoluokkien kehitystä Valtakunnan metsien inventointien aineistoista 1921–2013. ”Vaasa–Pieksämäki–Joensuu-linjan pohjoispuolella kevään 2019 kukinta kuitenkin epäonnistui vuoden 2018 kesäkuun alun hallan takia. Kuusen kotimaisen siemenviljelyssiemenen saatavuus on ollut vuosina 2018 ja 2019 heikkoa, minkä vuoksi taimitarhat ovat tilanneet siementä myös Ruotsista. ”Yhtä laadukasta siementä kuin nyt saadaan on saatu viimeksi vuonna 1989.” Viisi tonnia viideksi vuodeksi Suomessa metsäpuiden siemenmarkkinoilla on kaksi merkittävää toimijaa, Metsähallituksen tytäryhtiö Siemen Forelia Oy sekä Tapio Oy. Myös vuonna 2012 sato oli kohtalainen. Kuusen kukinta ja käpyjen kehittyminen onnistui erinomaisesti Eteläja Keski-Suomessa. ”Ympäristönsuojelulakiin sisältyvää lupien tarkistamisjärjestelmää heikennettiin vuonna 2015. Hänen mukaansa tähän kaatui viime kädessä myös Finnpulpin sellutehdashanke. Erityisen hyvin muutos näkyy Etelä-Suomessa, missä yli 40-senttisiä kuusia on mitattu tällä vuosituhannella selvästi aiem paa enemmän. ”Määrästä noin tuhat kiloa on kuusen siementä, joka menee lähes kokonaisuudessaan taimitarhoille. ”Kuusen siemenellä määrä ja laatu kulkevat käsi kädessä.” Siemen Forelia Oy:n markkinointijohtaja Kari Lahtinen (vas.) ja toimitusjohtaja Mikko Pulkkinen tutkivat karistusta odottavia kuusenkäpyjä Saarijärvellä. Pitäisikö lupien sääntelyä arvioida uudelleen Ympäristösääntely ei ole Suomessa nykyisellään riittävän sopeutuvaa, Itä-Suomen yliopiston tuore ympäristöoikeuden professori Niko Soininen arvioi. ”Kuusen siemenellä määrä ja laatu kulkevat yleensä käsi kädessä
Metsäteollisuuden investoinnit yhä laskussa Lähes puolet investoinneista kohdistuu kapasiteetin korvaamiseen. Karistus jatkuu pitkälle kevääseen”, Siemen Forelian Pulkkinen summaa. . Eniten tukea käytettiin nuoren metsän hoitoon ja taimikon varhaishoitoon, yhteensä 36 miljoonaa euroa. Tänä vuonna investoidaan noin 4,5 miljardia euroa. Suomessa käytetään vuosittain noin 1?000 kiloa kuusen siementä. Koko tehdasteollisuudessa kapasiteettia lisääviä investointeja on tälle vuodelle luvassa keskimäärin liki 30 prosent tia. 029 432 6100 Toimitussihteeri: Eero Sala p. Yhdessä kilossa on noin 150?000 kappaletta siemeniä. Viidenneksen kasvua viime vuodesta selittää suuntautuminen uudistuvan energian tuotantoon ja sähkönverkon toimitusvarmuuden parantaminen. . Kuusen hyviä siemenvuosia on keskimäärin 1–2 kymmenessä vuodessa. Hirvivahinkokorvauksia maksettiin 1,9 miljoonaa euroa. Pääosa tuesta kului nuoren metsän hoitoon. 3 AJASSA / 16.1.2020 Laadukkain sato 30 vuoteen Siementietoa . Vuonna 2019 Suomessa kerättiin kuusen siemenviljelyksiltä arviolta 500?000 litraa kuusenkäpyjä, joista saadaan noin 5?000 kiloa kuusen siementä. ”Uskoisin, että Oulujärven eteläpuoliselle alueelle saadaan siementä ainakin neljän-viiden vuoden tarvetta vastaava määrä.” Metsikkösiementäkin tarvitaan Karistamoilla paahdetaan parhaillaan täysillä kuusenja männynkäpyjen kimpussa. Lähes puolet metsäteollisuuden investoinneista on suunnattu kapasiteetin korvaamiseen. Jalostettu kuusen siemen maksaa noin 2?000 euroa kilo, metsikkösiemenen hinta on noin 600–700 euroa. JUSSI COLLIN E K:n investointitiedustelun mukaan tehdasteollisuuden investointien kasvu on hyytymässä. . Kuusella on hyviä siemenvuosia keskimäärin yksi tai kaksi vuosikymmenessä, joten kotimainen siemenviljelysiemen säilynee niukkuusartikkelina tulevaisuudessakin. . JUSSI COLLIN K emeratukia maksettiin viime vuonna liki 50 miljoonaa euroa, Suomen metsäkeskuksen tilastoista selviää. Metsälehti on osa Tapio-konsernia. Se on noin 500?000 euroa enemmän kuin edellisvuonna. . Metsäteitä tehtiin ja parannettiin viime vuonna selvästi enemmän kuin edellisenä vuonna. 029 432 6105 Asiakaspalvelu: p. Joka kymmenes kemera euro jäi käyttämättä Eniten tukea maksettiin nuoren metsän hoitoon. Vaisu investointinäkymä heijastuu jo nyt investointien kohdistumisena pääasiassa tuotannon korvausinvestointeihin eikä tuotannon laajentamiseen”, EK:n asiantuntija Terhi Heikkonen toteaa. Luonnonhoitoja ympäristötukia käytettiin liki kuusi miljoonaa euroa, eli noin 700 000 euroa enemmän kuin edellisvuonna. Kunnostusojituksiin ja suometsänhoitoon kului vajaat viisi miljoonaa euroa, lähes saman verran kuin vuonna 2018. ”Tähän varaudutaan keräämällä tällaisina hyvinä siemenvuosina myös kuusen metsikkösiementä, jonka turvin kotimaisen siemenen saatavuutta voidaan turvata”, Pulkkinen huomauttaa. Vuonna 2018 alalla investointiin vielä runsaat 700 miljoonaa euroa, viime vuonna 590 miljoonaa euroa, ja tänä vuonna investoinnit laskevat EK:n kyselyn mukaan 525 miljoonaan euroon. Muilla aloilla kasvu on maltillista, mutta energiateollisuudessa vauhti on reipasta. 029 432 6112 Ulkoasu: Tuomas Nikulin p. Lisäksi Pohjan Taimi Oy:llä on oma käpykaristamo ja muutamat mhy:t tekevät omia siemenkeräyksiä. ”Käpyjen keräys siemenviljelyksiltä saatiin tehtyä loka-joulukuun aikana kohtalaisen hyvissä olosuhteissa. ”Pitkällä aikavälillä teollisuuden investointinäkymät ovat Suomessa heikot, sillä vaatimaton väestökehitys sekä tuottavuuskasvua edistävät tutkimusja kehittämisinvestoinnit eivät ota kunnolla tuulta alleen. Tuesta suuri osa – viisi miljoonaa euroa – oli ympäristötukea. Se tarkoittaa, että kasvu jää alle prosenttiin, kun viime vuonna sitä kertyi vielä yhdeksän prosenttia. Suomessa on kolme metsäpuiden siementen tuottajaa: Siemen Forelia Oy, Tapio Oy sekä Pohjois-Suomessa siementen varmuusvarastoa ylläpitävä Metsähallituksen JHT-varmuusvarasto. . . 49?840 Postiosoite: Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki Sähköposti: etunimi.sukunimi@metsalehti.fi www.metsalehti.fi. Budjetoidusta 56 miljoonasta käyttämättä jäi silti runsaat kuusi miljoonaa euroa. Tämän talven karistuksista siementä saadaan jo tulevan kevään taimitarhakylvöihin. . Kapasiteettia lisääviä investointeja on 16 prosenttia ja rationalisointia 26 prosenttia. 09 315. . Metsäteollisuudessa investoinnit laskevat. . 050 512 9224 Toimituksen sihteeri: Päivi Laipio p. Fakta Tapion Hannu Niemelä. Se on lähes kaksi miljoonaa euroa vähemmän kuin edellisvuonna. M ik ko Ri ik ilä Päätoimittaja: Eliisa Kallioniemi p. Metsäteiden perusparannuksiin ja tekemiseen meni liki seitsemän miljoonaa euroa, mikä on lähes kolme miljoonaa euroa enemmän kuin edellisvuonna. Summa kasvoi edellisvuodesta hieman.
Metsien sankentumiseen on monia syitä. Voit myös lähettää kuvasi sähköpostilla osoitteeseen lukijoilta@ metsalehti.fi. Tällä kertaa pontimena on erityisesti ilmastopolitiikka, joten nyt ei puhuta niinkään metsätalouden tehostamisesta vaan hiilinielujen vahvistamisesta. Sotien jälkeen harsintahakkuut kiellettiin ja valtio ryhtyi edistämään metsien tehokasta hoitoa. Metsien muutosta kuvannut tutkimus osoittaa havainnollisesti, miten havupuut, etenkin kuusi, valtaavat alaa. Puulajien suhteet eivät kuitenkaan muutu ennen kuin hirvien määrä vähenee nykyisestä. Ammattimaisempaa, kannattavampaa Karttunen näkee, että metsänomistajilla voisi mennä paremmin ja että metsätalouden kannattavuuden parantaminen voi olla hyvinkin erilaista eri osissa maata. Vuonna 2021 nimittäin vietetään tutkitun tiedon teemavuotta. Karttunen on taajamataustainen mikkeliläinen, joka ryhtyi etämetsänomistajaksi harvinaisen varhain. Vaikka hakkuut ovat lisääntyneet, puuston määrä on kasvanut enemmän kuin kukaan vuosikymmeniä sitten osasi ennustaa. Myös typpilaskeuma ja ilmaston muuttuminen ovat lisänneet kasvua. Uusi tutkimus erikokoisten puiden lukumääristä kuitenkin tarkentaa kuvaa. tarkempaa tietoa saa etenkin laserkeilauksella. JUSSi COLLiN Tutkimalla se selviää Vuoden lopulla ilmestyi mielenkiintoinen tutkimus siitä, miten Suomen metsät ovat muuttuneet vajaan sadan vuoden kuluessa. Siitä huolimatta kasvun varaa on edelleen, ja siihen myös Sanna Marinin hallituksen ohjelmassa tähdätään. Ennestään toki tiedetään, että paljon on tapahtunut. Viisas valinta, sillä tutkimustieto on ollut ja on tulevaisuudessakin meille tärkeätä. Riippumattoman tutkimuksen kautta, ei huutamalla eikä hutkimalla. ”Jos hiilikauppa toteutuu, niin Lapissa on alueita nollarajan tuntumassa, missä voisi olla järkevämpää myydä hiidensidontaa kuin ainespuuta.” Tutkimusmaailmasta edunvalvontaan MTK:n metsälinjan uusi tutkimuspäällikkö uskoo verkottumiseen ja digiin. Tieteellisen tiedon hienous on kuitenkin siinä, että virheiden löytyessä se korjaa itse itseään. Varsinkin Etelä-Suomessa metsät ovat järeytyneet huomattavasti. Tutkimuksen aineistona olevat Valtakunnan metsien inventoinnit kattavat ajanjakson 1921– 2013. Arvokkaan rauduskoivun osuus on enää viisi prosenttia. Suomessa on aiheestakin oltu ylpeitä esimerkiksi metsäalan kattavasta tutkimustiedosta ja siihen perustuvasta osaamisesta. 16.1.2020 / AJASSA 4 metsälehti.fi ”Ahma jätti jälkensä hankeen.” Hyöteikkö Lukijoiden kuvat osoitteessa metsalehti.fi/Metsalehti/ Lukijoidenkuvat. lukijakuva ELIISA KALLIONIEMI päätoimittaja eliisa.kallioniemi@metsalehti.fi pääkirjoitus näkökulma Vaikka vuosi 2020 on vasta aluillaan, kiiruhdetaan hetkeksi jo seuraavaan. MikkO HÄyRyNeN, teksti SePPO SAMULi, kuva M TK:n metsäedunvalvonnan tutkimuspäällikkönä aloitti hiljattain Kalle Karttunen. Metsiä ei enää pitkään aikaan ole kaskettu Lisää lehtipuita eikä käytetty laitumina. Keinot kasvun lisäämiseksi ovat metsänomistajille ja metsäammattilaisille tuttuja. Tämä näkyy puuston määrässä jyrkkänä käänteenä 1970-luvulla. Samalla arvostuksella voisi suhtautua myös muiden tieteenalojen – esimerkiksi biotieteiden – saavutuksiin, vaikka tulokset eivät aina miellyttäisikään. Julkaistuista kuvista maksamme 50 euroa. kalle karttunen uskoo tarkemman metsä vara tiedon hyödyttävän sekä puunmyyjiä että ostajia. Metsien kasvun lisäämisessä männyn ja kuusen varaan jättäytyminen on liian suuri riski. Tärkein syy löytyy kuitenkin metsäpolitiikasta. Edeltäjä Erno Järvinen siirtyi Suomen Metsäsäätiön johtoon. ”Pian valkeni, että kyllä, mutta vain muutamaksi kuukaudeksi.” Karttunen on myös metsätalousinsinööri, metsänhoitaja ja tohtori, joka aiemmin työskenteli Mikkelistä käsin Lappeenrannan teknillisen yliopiston bioenergian tutkimusryhmässä. Lehtipuiden osuus on vain viidennes, ja siitäkin valtaosa on hieskoivua. Inventoinneissa koealoilta mitatut puut on parin sentin välein jaettu läpimittaluokkiin. ajankohtainen. Määrän ohella hallituksen olisi kiinnitettävä huomiota siihen, mitä puulajeja metsissä kasvaa. Noista ajoista kasvu on liki kaksinkertaistunut. Hän osti 25-vuotiaana sukupolvenvaihdoksen hengessä perintötilan ties kuinka monen sukupolven takaa ja haaveili, että se antaa elannon. On hyvä muistaa, ettei tutkittu tietokaan ole virheetöntä. Siksi kannansääntelyn keinot tulisi arvioida uudelleen. Perhe on edelleen Mikkelissä, ja Karttunen pyrkii tekemään lyhyempää työviikkoa Helsingissä ja etäpäiviä Mikkelissä. Metsissä kasvaa nyt aiempaa enemmän isoja puita
Missä mitassa sopimuksen keskeinen vaatimus metsittämisestä on järkevää eri maissa. Von der Leyen saattoi kaivaa sudenkuopan itse kertomalla, että uusi komissio saattaa Vihreän sopimuksen valmiiksi sadassa päivässä. EU:n maiden metsiä ei ole veistetty samasta puusta. kolumni ”Täällä puhutaan usein männyn pystykarsinnasta, mutta mihin laadukkaampi puu aikanaan menee ja millä hinnalla. Vihreän sopimuksen tavoite on hyvä, ja se edustaa uudenlaista kestävyysajattelua komissiossa. Ilmastomuutosta on hillittävä, ja siihen on alettava sopeutumaan aiempaa voimakkaammin toimin. Siksi sillä tulee ajan myötä olemaan merkittävä vaikutus myös suomalaiselle metsänomistajalle. 52% Kyllä Ursula von der Leyenin johtaman uuden EU:n komission tärkein poliittinen linjaus on esitys Vihreäksi sopimukseksi – European Green Deal. Toimia pitäisi räätälöidä niin, että ”ilmastotuottavimmat” tavat metsäalalla otetaan käyttöön. 42-vuotias mikkeliläinen . Perheessä vaimo sekä 9ja 12-vuotiaat lapset . Teetkö metsäveroilmoituksen verkossa. Toisen naapurin männikössä kävi erikoispuun ostaja, mutta ei kelpuuttanut kuin viisi tyveä, joten itse tulin siihen lopputulokseen, että tyhjän saa pyytämättä.” Metsäkupsa ”Heti näkyvä hyöty on se, jolle on hankala laittaa hintaa. Kuka ostaa kookkaita tyvestä oksattomia mäntyrunkoja. Kuvaava on, että sopimus viittaa moniin EU:n strategioihin, mutta ei sen vuonna 2018 julkaistuun biotalousstrategiaan. Isompi raha on kaukana ja epävarma.” kuMikettu ”Tälläkin hetkellä UPM, SE sekä MG kertovat ostavansa mieluiten järeää kuusitukkia. Se kertoo aika paljon siitä, minkälaista puuta maailmalla oikeasti halutaan.” Visakallio ”Lähes neljäkymmentä vuotta sitten harrastin mäntyjen ja koivujen pystykarsintaa, mutta kukaan viimeaikaisista ostajista ei ole karsituista puista tarjonnut lisähintaa.” Juniperus ”Puusepäntuotteet, listat ja rimat sisustukseen, hyvän säänkestävyyden sydänpuuta varaa ulkorakentamiseen. ”Tilojen pirstoutumiselle pieniksi tilkuiksi tulisi laittaa stoppi ja löytää kannusteita tilakoon kasvattamiselle.” Hän tosin myöntää, että pienelläkin metsänomistuksella on puolensa sikäli, että niiden kautta yhteiskuntaan tulee laaja ymmärrys metsätaloudesta. 5 AJASSA / 16.1.2020 lauri hetemäki Kirjoittaja on Euroopan metsäinstituutin apulaisjohtaja. Kiire valmistelutyössä näkyy esimerkiksi metsäasioiden kohdalla kapea-alaisuudessa ja vaikutelmassa, että riittävään alan asiantuntijoiden ja eri osapuolien kuulemiseen ei ole ollut aikaa. Tämä heijastunee jatkossa siihen, miten hyvin komissio pystyy sitouttamaan eri tahot sopimuksen taakse. Karttunen haluaisi, että ammattimainen metsänomistus edistyisi ja metsätilakoko kasvaisi. Vihreän sopimuksen myötä EU:lla on yhä suurempi vaikutus jäsenmaiden metsäalaan ja metsänomistajiin. Onhan niitä kohteita männyn laatupuulle.” puuki Verkkokeskustelu: Käykö laatupuu kaupaksi. Kuitenkin juuri kiire ja sopimuksen toimien kapea-alaisuus voivat osoittautua sudenkuopaksi. Metsäalan mahdollisuus vaikuttaa ilmastoasioihin nähdään sopimuksessa liian kapea-alaisesti. Sopimuksen metsiin vaikuttavia lainsäädäntöja politiikkaesityksiä ovat esitys ilmastolaiksi, metsästrategia, monimuotoisuusstrategia, teollisuusstrategia, kestävän kehityksen rahoitusstrategia, jne. Se heijastelee EU:n jäsenmaissa vallitsevaa tunnelmaa, jossa ympäristökysymykset koetaan entistä tärkeämmiksi ja kiireellisemmiksi. Sopimus onkin uusi hyvä esimerkki siitä, miten EU käytännössä harjoittaa metsäpolitiikkaa, vaikka virallisesti tämä on jäsenmaiden vastuulla. Verkottumalla vaikuttamista Karttusen työ on tutkimuslähtöistä edunvalvontaa ja puumarkkinoiden seurantaa. Hinta oli selvästi tavallista tukkia korkeampi.” ate ”Yhdeltä naapurilta vietiin oksatonta tiukkasyistä puuta jollekin puusepänvertaalle rekkalasti puolenkymmentä vuotta sitten. . Metsäasioiden osalta sopimusta kannattaisi vielä jalostaa. Metsäalan mahdollisuus vaikuttaa omassa asiassaan on hyvin rajallinen. Harrastuksena metsänhoito ja liikunta eri muodoissa: crossfit, uinti, tennis, jääkiekko Eteläja Keski-Suomessa merkittävä lisätuotto voi tulla energiapuusta. Tarkempi metsävaratieto mahdollistaa, että puu voidaan myydä oikeaan osoitteeseen, vaikka hän myöntääkin, että bulkkituotantoahan metsätalous paljolti on. Tarttis tehrä jotain! Vihreä sopimus Tutkimusmaailmasta edunvalvontaan KALLE KARTTUNEN . ”Erosin Metsäliitosta kartellisotkujen jälkeen, mutta liityin uudestaan reilu vuosi sitten.” Kuka. Sopimuksen päätavoite on EU:n hiilineutraalisuus vuonna 2050. Tämä ilmenee esimerkiksi niin, että biotalouden merkitystä fossiilitalouden syrjäyttämisessä ei juurikaan nähdä. . ”Verkotutaan tutkimusmaailmaan, ollaan mukana taustaja ohjausryhmissä ja pidetään metsänomistajien näkökulmat mukana.” Etujärjestötyö saattaa näyttää todellisten tai kuviteltujen uhkien torjumiselta, mutta Kalle Karttunen näkee työnsä enemmän hyvien asioiden kehittämisenä. ”Mielelläni näkisin, että suuren teollisuuden rinnalle vahvistuisi pientä ja keskisuurta jalostusta.” Etujärjestötyö on ajoittain kärjekästä, ja vastaan voi tulla inhottaviakin asioita. Myytkö puuta vuonna 2020. Vihreän sopimuksen myötä metsät ovat aikaisempaa isommassa roolissa Euroopan komission työssä. MTK:n metsäedunvalvonnan tutkimuspäällikkö . Uusi kysymys: Osallistu kyselyyn osoitteessa www.metsalehti. Näillä EU:n byrokratian lapsilla tulee olemaan tavalla tai toisella vaikutusta siihen, miten jäsenmaiden metsiä hoidetaan ja mitä metsäsektorin toimia kannustetaan ja mitä sakotetaan. Kriteerit olivat tosi tiukat ja latvalpm oli muistaakseni 26 cm. Komission valmistelutyö ja metsäala kärsivät tästä. Kaunis metsä, hyvä näkyväisyys, kohonnut kunto. Tavoitteesta vallitsee laaja yhteisymmärrys, mutta ei keinoista. Onko hinta parempi kuin sillä rämeen reunassa kasvaneella oksakasalla?” Japine56 ”Edellisessä päätehakkuuleimi kossa oli järeää mäntyä ja sieltä erikoispuunostaja kävi runko kerrallaan mittaamassa ja leimaamassa ne rungot, joista osti laatutyven. Kaikenlainen digin hyödyntäminen kiehtoo. Eri toimet ovat järkeviä vaikkapa Espanjassa ja Suomessa kuin Belgiassa ja Hollannissa. Gallup. . Karttunen puhuu mielellään laserkeilauksen mahdollisuuksista. Ilman riittävää sitouttamista sopimus ei tule käytännössä toimimaan. . Seuraavan viiden vuoden aikana se ohjaa käytännössä kaikkea komission lainsäädäntötyötä. Vihreä sopimus vastaa huutoon. Erityisen ongelmallista nykytilanteessa on se, että Euroopan komissiossa on silmiinpistävän vähän metsäalan asiantuntemusta
Kolumnistin kynään hän tart tui, koska monista metsäsektorin muutostrendeistä puhutaan ka peaalaisesti – kuten ilmaston muutoksesta. Hete mäen mukaan EFI auttaa paikkaamaan Brysselin metsäasiantuntemuk sen puutteita. ”Ymmärrettävä, mutta ei vält tämättä mielekäs vaatimus, sillä maailma tarvitsee joka tapauk sessa lyhytkestoisia tuotteita, kuten tekstiilejä ja pakkauksia. Suomi vie Kiinaan lyhyt kestoisia metsätuotteita, joilla pystytään vähentämään maan päästöjä. Hetemäki muistuttaa myös, et tä Kiinan hiilipäästöt ovat noin kolme kertaa suuremmat kuin EU:n. ”Agendakaverin voi löytää esimerkiksi EU:n kolmannek si suurimmaksi metsämaaksi nousseesta Espanjasta, jonka metsäala on kasvanut 40 pro senttia viimeisten 40 vuoden aikana.” Lyhytkestoisiakin metsätuotteita tarvitaan Hetemäkeä on aina kiehtonut viheliäisen vaikeiden kysymys ten ratkominen. Aikoinaan hän profiloitui ensimmäisenä paino paperin kysynnän jyrkän laskun ennustajana. Ilmastonmuutoksen monimutkaisiin syihin ja seurauksiin tarjotaan helposti suoraviivaisia mutta kapea-alaisia ratkaisuja. HAASTATTELU. Ensisilmäyk sellä hyvältä näyttävä suositus voikin laajemmassa tarkastelus sa osoittautua ongelmalliseksi.” Esimerkiksi käy vaatimus siir tyä lyhytkestoisten metsätuottei den valmistuksesta hiiltä pitkäk si aikaa sitoviin tuotteisiin, mikä yleistyksenä tarkoittaa vähem män pehmopaperia ja enemmän puurakennuksia. Hetemäen mukaan metsä agendaan suhtaudutaan ymmär tävämmin, jos mukana on mui takin kuin Pohjoismaita. ”Mitä enemmän tiedäm me ilmastonmuutoksesta, sen vaikeam pi on antaa suoraviivaisia toimenpideohjeita. Suomi ja Ruotsi ovat loban neet metsäagendaansa ilmei sen tehokkaasti, sillä Hetemäki on oppinut tuntemaan käsitteen ”pohjoismainen metsämafia”. Pidemmät kiertoajat, suuremmat tuhot Toinen lähemmässä tarkaste lussa toisenlaiselta näyttävä asia on metsien säilyttäminen hiili nieluina. EFI on kansainvälinen jär jestö, jonka päätehtävä on välit tää tutkimustietoa päätöksente koon. 16.1.2020 / AJASSA 6 MIKKO HÄYRYNEN, teksti SEPPO SAMULI, kuva K oska EU:lla ei ole virallista metsä politiikkaa, sillä ei ole myöskään metsäasioihin eri koistuneita virkamiehiä. Hetemäki käy Brysselissä puolentusinaa kertaa vuodessa ja tapaa komissaareja, meppejä ja virkamieskaartia. ”Jos kierto aikoja pidennetään, niin tuhot voivat lisääntyä.” Metsälehden kolumnistina aloittanutta Lauri Hetemäkeä kiehtovat vaikeat kysymykset. Pohjoismainen metsämafia Brysselissä eri komissiot pe laavat sisäistä peliään ja asen ne metsäasioita kohtaan vaih telee, samoin käsitys Suomen metsien jamasta. Tärkeää on, että ne valmistetaan mahdollisimman vähin ilmas topäästöin ja uusiutuvista raa kaaineista.” Puu voi korvata synteetti siä tekstiilikuituja ja muoveja. ”Jos kiertoaikoja pidennetään, niin tuhot voivat lisääntyä”, He Kuuma linja Brysseliin EFI:n apulaisjohtaja Lauri Hetemäki paikkaa EU:n metsätietojen aukkoja. Jäseninä on 29 valtiota ja 120 tutkimusta tekevää laitosta. Se on si säänrakennettu heikkous”, sanoo Euroopan metsäinstituutin (EFI) apulaisjohtaja Lauri Hetemäki. Sillä tarkoitetaan sen suuntais ta, että Suomi ja Ruotsi lokeroi daan perinteisiksi metsäteol lisuusmaiksi, joiden agenda on kapea ja ennaltaarvattava – met sät ratkaisevat kaiken
Valtiotieteiden tohtori kansantaloustieteestä . Vain osa energiapuusta on kerätty suoraan polttoon. Rakennemuutos etenee Ligniinille on jo tovi pyritty löytämään muita käyttökohteita polton sijaan. Pohjois-Amerikasta siirretty kontorta kasvaa jopa 50 prosenttia paremmin kuin tavallinen mänty. . Tshekissä kirjanpainaja tuhosi viime vuonna vanhoja kuusikoita määrän, joka vastaa kaksinkertaisesti maan vuotuisia hakkuita. Jos energiaksi päätyvää puuainesta halutaan ilmastonmuutoksen nimissä pitkäikäisempään käyttöön, määrällisesti eniten mahdollisuuksia on metsäteollisuuden merkittävämmässä sivutuotteessa eli jäteliemi mustalipeässä. Stora Enson mukaan ligniini on sopivaa raaka-ainetta biopolttoaineeksi, hiilikuiduksi autojen, lentokoneiden ja tuuliturbiinien valmistukseen, biokemikaaleiksi, liimoiksi ja rakennusalan hartseiksi. Parhaiden puuyksilöiden kloonaaminen alkioita monistamalla tuottaisi liki kolmanneksen tavallista paremmin kasvavia puita. 62-vuotias . Hiilinielujen ja hakkuiden välille pitää löytää sopiva tasapaino.” Lauri Hetemäki on Metsälehden uusi kolumnisti. Luonnonvarakeskuksen (Luke) kokoaman tilaston mukaan yli puolet Suomessa vuosittain käytettävästä puuaineksesta poltetaan lämmöksi tai sähköksi. Syntyperäinen helsinkiläinen, sukujuuria Saarijärvellä . Skogstyrelsenin arvion mukaan vuotuinen 100 000 hehtaarin typpilannoitus lisäisi puuston kasvua 1,5 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Osin konstit ovat meillekin tuttuja, mutta eivät kaikki. Toinen Suomessa vieras ajatus kasvun lisäämiseen ovat vieraat puulajit. Ensimmäinen kirjoitus löytyy sivulta 5. 7 AJASSA / 16.1.2020 Lauri Hetemäki . ”Lämpöja voimalaitosten metsähake ja pientalojen käyttämä raakapuu ovat suoraan energiaksi kerättävää puuta. Tavoitteeksi on asetettu puuston kasvun lisääminen viidenneksellä. Tuorein viritelmä on koelaitos, jossa ligniiniä kehitetään akkumateriaaliksi. Samalla pohdittiin mahdollisuuksia metsien kasvun parantamiseen myös pidemmällä aikavälillä. Tosin kovin mittavaa panosta sillä ei saataisi. Ruotsin metsät kasvavat noin 120 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Mustalipeässä on paljon puukuitujen sidosainetta ligniiniä. Taimivaiheesta aloitettu tehokasvatus toistuvine lannoituksineen voisi lisätä metsien vuosikasvua 5–10 miljoonaa kuutiometriä. Pääosa energiaksi päätyvästä puuaineksesta on metsäteollisuuden sivutuotteita: pölleistä irrotetaan kuoret, sahauksessa syntyy purua ja tehtaissa jäteliemiä, kun puuta hajotetaan kemiallisesti osiin esimerkiksi sellun valmistuksessa. . Perheessä vaimo ja koira . Lähtökohtana ovat näköpiirissä olevat metsäteollisuusinvestoinnit ja pyrkimys korvata fossiilisia polttoaineita metsäbiomassalla. Tutkimuslaitos Skogforskin tiedotuslehti Vision koosti viime vuoden viimeiseen numeroonsa (4/2019) keinot parantaa metsien kasvua vuoteen 2050 mennessä. . Vaikka sellutehtaissa syntyy merkittävin osa Suomen uusiutuvasta energiasta, metsäteollisuuden tehtaat tuottavat vain noin puolet tarvitsemastaan sähköstä itse. Aiemmin Ruotsissa on esitetty myös puun tehotuotantoa rajoitetulla metsäalalla sekä käytöstä poistetuilla pelloilla. Puuaineksen poltto tapahtuu lähinnä metsäteollisuuden tehtaiden ja sahojen yhteydessä olevissa laitoksissa tai erillisissä voimalaitoksissa. Se, että suuri osa metsistä kaadetusta puusta palaa nopeasti takaisin ilmakehään energiantuotannossa, ei tietysti ole optimaalista ilmastonmuutoksen torjunnan kannalta. Sen kasvatusta ei olla laajentamassa porotalouden vastustuksen vuoksi. Metsälaki kuitenkin rajoittaa kloonitaimien käyttöä. vaneri) Puujätteet ja sivutuotepuun vienti MIKKO RIIKILÄ Ruotsissa uskotaan puuntuotantoon ja etsitään mahdollisuuksia metsien kasvun vauhdittamiseksi. . Vieraiden puulajien paremman kasvupotentiaalin hyödyntäminen voisi lisätä puuston vuotuista kasvua vajaat kahdeksan miljoonaa kuutiometriä seuraavien 50–100 vuoden kuluessa. Metsäpuiden jalostuksella voitaisiin tutkijoiden mukaan lisätä vuosikasvua seuraavan sadan vuoden aikana 10 miljoonalla kuutiometrillä. Pientalojen energiapuun osuus käytetystä puuaineksesta oli vuonna 2018 kahdeksan prosenttia. Typpilannoitus todetaan keinoksi lisätä metsien kasvua ja hakkuumahdollisuuksia vuoteen 2050 mennessä. Energialle tarvetta, mutta onko vaihtoehtoja. Eri reittejä energiaksi Puuaineksen käyttökohteet vuonna 2018 (puuta kuiva-aineena) Yhteensä 39,6 miljoonaa tonnia Lähde: Luke Metsätilinpito 2018 56,2% 12,1% 11,3 % 9,1 % 8,1 % 2,0 % 1,3 % Energia (metsäteollisuuden jäteliemet, kuori, metsähake, puru, polttopuu, yms.) Sahatavara (laudat, lankut, yms.) Paperi Puumassojen vienti (pääasiassa valkaistua sulfaattisellua) Kartonki Puulevyt (esim. Oikea vastaus on energia. . Näillä perustein suoraan energiaksi kerättävän puun osuus oli 16 prosenttia puuaineksen käytöstä vuonna 2018”, kertoo yliaktuaari Aarre Peltola Lukesta. Selvitys on tehty yhteistyössä Ruotsin metsähallinnon Skogsstyrelsenin kanssa. Esimerkiksi metsäyhtiö Stora Enso on valmistanut ligniiniä Kotkan Sunilan sellutehtaalla vuodesta 2015. Ruotsalaistutkijoilta keinoja metsien paremmalle kasvulle Puun tarve on lisääntymässä enemmän kuin hakkuumahdollisuudet.. Metsätuhot ovat olleet suhteellisen suuria myös Kanadassa ja Portugalissa. Muita ruotsalaisia kiinnostavia nopeakasvuisia puulajeja ovat hybridihaapa ja -poppeli sekä sitkankuusi, douglaskuusi ja hybridilehtikuusi. Jopa 30 prosenttia lisää Vision-lehti on listannut erilaiset keinot puuston kasvun parantamiseen ja arvioinut niiden vaikuttavuutta. temäki sanoo ja muistuttaa, että metsätuhojen aiheuttamat hiilipäästöt ovat joissakin maissa voineet olla jopa viidenneksen koko maan päästöistä. Paperin kysynnän lasku pienensi paperinvalmistuksessa tarvittavaa puumäärää, kun taas puuta kului entistä enemmän kartonkiin, selluun ja myös sahatavaraan. Nämä lisäävät puun tarvetta enemmän kuin metsien hakkuumahdollisuudet ilman puuntuotannon tehostamista sallivat. Toisaalta puun polttaminen on metsäteollisuudessa vasta viimeinen vaihe – ja energiaakin tarvitaan. . Metsäyhtiöt Sveaskog, Södra, Stora Enso ja Holmen rakentavat parhaillaan yhteisvoimin tuotantolaitosta kloonitaimien massatuotantoa varten. Merkittävin yksittäinen puupolttoaine ovatkin juuri jäteliemet, joista pääosa on sellun Pääosa puusta päätyy energiaksi Suomessa vuosittain käytettävästä puuaineksesta alle puolet jatkaa matkaansa metsä teollisuuden tuotteina. VALTTERI SKYTTÄ Mikä on puun yleisin käyttökohde Suomessa. tuotannossa syntyvää mustalipeää. Euroopan metsäinstituutin (EFI) apulaisjohtaja ja Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan dosentti . Puuaineksesta vajaa kolmasosa jatkaa elämäänsä paperina, selluna tai kartonkina. ”Metsien hiilinielujen pysyvyys metsätuhojen yleistyessä on yhä suurempi huolenaihe, eikä kiertoaikojen pidentäminen näytäkään niin yksiselitteisen hyvältä asialta. Kontortaa kasvatetaan lähinnä Pohjois-Ruotsissa vajaalla 100 000 hehtaarilla. 2010-luku oli joka tapauksessa rakennemuutoksen aikaa metsäteollisuuden tuotteisiin sitoutuvan puun osalta. Se voidaan asiantuntijoiden mukaan saavuttaa tehostamalla metsien uudistamista ja nuorten metsien hoitoa. Tavoitteena on jopa 20 miljoonan kloonitaimen vuosituotanto. Sahatavaran ja puulevyjen muotoon päätyy puolestaan 14 prosenttia käytetystä puusta. Harrastaa kävelyä ja lukemista laidasta laitaan Kuka
Kartoitukset ja mittaukset kulkevat nimellä VMI eli valtakunnan metsien inventointi. Esimerkiksi vuonna 2017 puutalon rakennuskustannus oli keskimäärin 29 700 kruunua (2 960 euroa) kerrosneliömetriltä. Metsäinventointia tekee vuosittain maastossa 22 työparia. Syyksi puurakentamisen alempiin kustannuksiin lehden haastattelemat asiantuntijat arvelivat muun muassa puuelementtien tehdasmaisen valmistuksen kehittymistä ja osaaminen lisääntymistä. Tulos on selkeä. Kasvilajeja kartoittamalla on tarkoitus saada aiempaa tarkempi kokonaiskuva metsäluonnon tilasta. Valtakunnan metsien inventoinnin (VMI) yhteydessä toteutettava työ alkaa ensi kesänä, jolloin biologi suuntaa metsiin koealojen kimppuun. Puusta talo halvemmalla kuin betonista Metsävarojen kartoitus . Metsälaki uudistui vuonna 2014, joten metsien käsittely on murroksessa.” Vuoden 2014 lakiuudistuksen jälkeen sallittua on ollut metsien eri-ikäisrakenteinen eli jatkuva kasvatus, jossa ei tehdä avohakkuita. Samalla etsitään rahoitusta varsinaisen kartoitustyön tekemiseen vuonna 2021 tai vuosina 2021–2022”, Korhonen kertoo. 16.1.2020 / AJASSA 8 VALTTERI SKYTTÄ Suomen metsistä kartoitetaan lähivuosina puuston lisäksi myös metsäja suokasvillisuus. Tai näin käy, jos Luonnonvarakeskuksen (Luke) tuore hanke etenee suunnitellusti maaliin. Myös erilaiset liittymäkulut, muun muassa kaukolämpöön ja tietoverkkoihin, laskettiin mukaan. Lehti haki ratkaisua kiistaan betonija puutalojen rakennuskustannuksista. mittauskierros. Tilasto kattaa Betong-lehden mukaan 90 prosenttia kaikista rakennushankkeista. Niin metsissä kuin niiden käsittelyssä on tapahtunut ja tapahtumassa muutoksia, joiden vuoksi luontokartoitus on erittäin ajankohtaista, kertoo Luken johtava tutkija Kari T. Rakennuskustannukset laskettiin kerrosneliömetriä kohti ilman arvonlisäveroa erikseen puuja betonirakenteisille taloille, joissa on vähintään kolme kerrosta. Tilastokeskus määrittelee rakentamiskustannukset rakentajien ilmoituksen perusteella. Metsävarojen kartoitus on jo hetken aikaa teh. Korhosen mukaan on tärkeää kartoittaa, miltä metsäLisää mitattua tietoa metsä luonnosta Metsävarojen lisäksi Suomen metsissä kartoitetaan lähivuosina myös kasvilajeja. Hankkeet kattoivat yhteensä 124 000 asunnon rakentamisen. Luontoa pitää kuunnella tarkkaan”, Hako Ollikaisen Säätiön jäsen Hannu Ollikainen sanoo. . . Korhonen. Maastotyöt kestävät useamman vuoden. Edellisestä kasvillisuusmittauksesta on kulunut yli 20 vuotta. Tätä varten se pyysi Ruotsin tilastokeskukselta tiedot yli 2 000 rakennushankkeesta vuosilta 2013–2017. Metsäkasvillisuutta on kartoitettu inventoinneissa aiemmin kolmesti: 1950-, 1980ja 1990-luvulla. . ty metsässä tietokoneilla, joten myös kasvillisuusmittaukset tulee saada pois paperilomakeaikakaudelta. ”Säätiörahoituksen avulla pystymme tekemään suunnitelman siitä, miten kasvillisuuskartoitukset kannattaa tänä päivänä toteuttaa. . Er kk i O ks an en / Lu ke MIKKO RIIKILÄ Laajan ruotsalaisselvityksen mukaan puukerrostalon rakentaminen on viidenneksen halvempaa kuin betonisen. Kartoitusprojektin käynnistämisessä on ollut oleellisesti mukana Hako Ollikaisen Säätiö, jonka harteilla on puolet noin 90 000 euron hankkeen kustannuksista. Suomen metsävarat kartoitettiin ensimmäisen kerran 1920-luvulla. Vertailussa käytettyihin kustannuksiin sisältyvät suorien rakennuskustannusten lisäksi suunnittelu-, hallintoja työnjohtokustannukset sekä rakennuslupien aiheuttamat kulut sekä vakuutukset. Tällä hetkellä käynnissä on 13. Inventoinnin yhteyteen suunniteltu kasvilajikartoitus toisi puustotietojen oheen lisää tietoa metsäluonnosta. Fakta luonto näyttää kokonaisuudessaan nyt, kun tasaikäisrakenteisen metsänkäsittelyn malli on todennäköisesti ohittanut huippunsa ja metsien käsittely monipuolistuu. Metsien eri käsittelytapojen lisäksi kasvilajien levinneisyydet voivat antaa tietoa esimerkiksi ilmastonmuutoksen vaikutuksista. . Rakennusalan ammattilaisetkin yllättäneen vertailun teetti Ruotsin betonirakentajien yhdistyksen ja betonin ja sementin valmistajien Betong-aikakausilehti. . ”Metsät ovat tihentyneet ja puuston määrä on lisääntynyt. ”Tavoitteena on saada kasvilajien peittävyydestä 2020-luvulla kertova kartta aiempien karttojen rinnalle”, Korhonen sanoo. Luonnonvarakeskuksen ja Hako Ollikaisen Säätiön mukaan hankkeessa korostuu metsiin ja metsäluontoon liittyvien ilmiöiden pitkäjänteisyys. . Kasvit kertovat ilmastosta ja metsien käsittelystä Kasvillisuuskartoituksia on tehty aiemmin kolmesti: 1950-, 1980ja 1990-luvuilla. Betonirakennusten neliökustannus oli 36 500 kruunua (3 640 euroa), siis yli 20 prosenttia enemmän. Lisää pitkäjänteistä tutkimustietoa Selvitettäviä asioita ovat muun muassa, kartoitetaanko kasveja vanhoilta 1990-luvun koealoilta ja miten kasvilajeja tutkitaan muun metsäinventoinnin yhteydessä. ”Isäni johtava ajatus oli, että kun ihminen hyödyntää luontoa, pitää tietää toiminnan vaikutukset. Toimittaja-kirjailija Jorma ”Hako” Ollikaisen muistosäätiö tukee Suomen alkuperäisen luonnon säilyttämiseen tähtääviä hankkeita ja tutkimussekä tiedotustoimintaa
Muiden hankkeiden ei uskota olevan ympäristölle yhtä herkkiä, mutta investointipelin voi hävitä monesta muustakin syystä. 9 AJASSA / 16.1.2020 Tehdaspelin kierrokSet kovenevAt Metsäteollisuuden suurinvestoinneissa odotetaan ratkaisuja. Finnpulpista jäi tyhjä tontti ja vahva muistijälki.. Ensimmäinen tuli jo joulukuussa, kun maailman suurin havusellutehdas kaatui ympäristölupaan. H an nu Va lla s Jatkuu seuraavalla aukeamalla
Arvoltaan 15 miljoonan euron investoinnin on määrä valmistua ensi vuonna. Kemijärven valmiiksi suunniteltu ja luvitettu tehdassuunnitelma on paketti, jolla on markkina-arvoa. Puolta pienempi tehdas olisi voinut täyttää ympäristöluvan ehdot”, neuvotteleva virkamies Reima Sutinen työja elinkeinoministeriöstä arvioi. Monikin kaupunki on ehättänyt kertomaan, että tänne kelpaa, mutta Finnpulpin mukaan hanke kaatui KHO:n päätökseen. Rauman suursaha on mekaanisen metsäteollisuuden suurin hanke, mutta pk-sahoilla on suhteessa suurempia investointeja. Tervolassa toimiva sahayhtiö Veljekset Vaara aloittaa keväällä lähinnä hirsiaihioita valmistavan linjan rakentamisen. Metsä Group on pitänyt takaporttia auki, sillä maailmantalouden turbulenssit voivat pitkittää päätöstä, mutta veret seisauttavaa sellun hintaromahdusta ei ole näköpiirissä. Mekaanisella puolella tapahtuu myös pienemmässä mitassa. Metsä Groupiin kuuluva Metsä Fibre suunnittelee Raumalle suursahaa, joka toteutuessaan olisi maailman suurin ja modernein yksilinjainen mäntysaha. Investointipäätös voi tulla aikaisintaan kesällä, ja rakentaminen alkaisi välittömästi. Niistä valitetaan jatkossa helpommin ja painetta tulee myös EU:n taholta.” Joka tapauksessa investointi, joka korvaa vanhan laitoksen, on helpommin luvitettava kuin uusinvestointi. Sutinen ei kuitenkaan halua vetää johtopäätöksiä näin pitkälle. Yhtiöstä ei oteta kantaa, vaikuttavatko mahdolliset valitukset ympäristöluvasta investoinnin aikatauluun. Havainnekuva Kemin tehtaasta, joka odottaa ympäristölupaa ja mahdollisia valituksia. ”Siksi en pysty kertomaan tehtaan aikataulua.” Tavoite on edelleen, että rakentaminen alkaa tämän vuoden ensimmäisellä puoliskolla ja kestää 30 kuukautta. ”Muuten asiat ovat selvät, mutta pääomistajien rahoituspäätös puuttuu”, Kemijärven Boreal Bioref -yhtiön toimitusjohtaja Heikki Nivala sanoo. 16.1.2020 / AJASSA 10 ”Ympäristö luvalle pitää laittaa enemmän painoa.” MIKKO HÄYRYNEN K orkein hallinto-oikeus eväsi Finnpulpin Kuopioon suunnitteleman biotuotetehtaan ympäristöluvan joulukuussa. Biojalostamolla on ympäristöViisi vuotta valmistellun hankkeen kaatuminen närästää, ja ymmärrettävästi tilanne synnyttää huhuja, joiden mukaan tarina saisi vielä jatkoa. Päätöksen on pelätty estävän kaikki metsäteollisuuden uusinvestoinnit sisämaahan, sillä Suomen matalat järvet eivät pysty ottamaan kuormitusta vastaan määräänsä enempää. Jättisaha Raumalle – kyl maar Metsä Group ja kemi – ympäristöluvan odotusta Metsä Groupin Kemin biotuotetehtaan valmistelut jatkuvat suunnitellusti. Maailman suurin havusellutehdas olisi käyttänyt ympäristön kannalta parasta mahdollista teknologiaa, mutta se ei riittänyt. Vanhaa saha-aluetta on raivattu tehtaan tieltä ja parhaillaan neuvotellaan laitetoimituksista. Ympäristöluvan evääminen johtui suurimmaksi osaksi sulfaattipäästöistä. Hankkeella on ympäristölupa ja toiminnan aloittamislupa, ja Rauman kaupunki myönsi marraskuussa rakennusluvan. Hintaa hankkeella on 200 miljoonaa euroa. Ju ha Si ni sa lo. Investointi maksaa 900 miljoonaa euroa. Sulfaatit ovat rikkihapon suoloja. Saha-alueen louhintatyöt ovat menossa. Investointi on huomattava 25 miljoonan euron liikevaihtoa tehneelle yritykselle. ”Ilmeisesti tehdas oli liian suuri Kallavedelle. Yhtiön mukaan omistus voi muuttua ja enemmistö omistajista tulee kotimaasta ja Euroopasta, vähemmistö Kiinasta. Päätöksen mukaan tehdas olisi vaarantanut Kallaveden vedenlaadun. Satsaus maksaa kymmenen miljoonaa euroa ja valmistuu syksyllä. Tuotanto olisi 750 000 kuutiometriä ja tukin käyttö 1,5 miljoonaa. Rakentamispäätös voi tulla aikaisintaan kesällä. Pölkky Oy rakentaa Taivalkoskelle uuden höyläämön. ”En usko periaatteelliseen kieltoon, mutta ympäristöluvalle pitää laittaa enemmän painoa. Jos investointipäätös tehdään suunnitellusti alkuvuoden aikana, niin saha valmistuu vuonna 2022. Ympäristölupaa odotetaan alkuvuoden aikana ja ilmeisen mielenkiinnolla, sillä tehtaan päästöt ovat Finnpulpia suuremmat, mutta toisaalta Perämeri on Kallavettä isompi. Nivala sanoo maailman opettaneen, että kaikkeen pitää varautua. Boreal Bioref ja kemijärvi – lupa-asiat pisimmällä Vaikka Kemin ja Kemijärven hankkeiden ei sanota sulkevan toisiaan pois, niin epäilys kuitenkin leijuu
Jo nyt tiedetään, että Metsä Groupin Kemin-tehdas on lähes varma ja Finnpulpin tehdas Kuopioon on kuopattu. Omistajien omarahoitusta tarvitaan vähintään kolmasosa eli 300 miljoonaa. Investoinnit ovat peliä, jossa nopeat syövät hitaat, ja peliin on vaikea tulla perinteisen teollisuuden ulkopuolelta. Alkanut vuosi on luvitusten vuosi. MIKKO HÄYRYNEN Rahaa, pelisilmää ja nopeutta nan kuntien muodostama Kainuun liitto. ”Maailma on opettanut, että kaikkeen pitää varautua.” Ti m o Ja ak on ah o. Rahan lisäksi tarvitaan myös pelisilmää. Sen lisäksi on yksityisiä sijoittajia tai heidän yhtiöitään. KaiCellin suurin omistaja on maakunMetsäteollisuuden suurten investoin tien tilanne tulee vuoden lopussa olemaan hyvinkin toinen kuin se on nyt. 11 AJASSA / 16.1.2020 Jäljellä kolme selluhanketta ja iso saha KEMIJÄRVI KEMI PALTAMO KUOPIO RAUMA Kemi – Polar King KUsTAnnUsARVIO 1,5 miljardia euroa OMIsTAJAT Metsä Groupiin eli Metsäliitto Osuuskuntaan kuuluva Metsä Fibre, vähemmistöomistajana japanilainen Itochu Corporation sEURAAVAKsI OdOTETAAn Ympäristölupaa, investointipäätös aikaisintaan kesällä sUUnnITELTU VALMIsTUMIs AIKA 2020-luvun alkupuoli TUOTAnTO 1,5 miljoonaa tonnia sellua, lisäksi biotuotteita PUUn KÄyTTö 7,6 miljoonaa kuutiometriä Kemijärvi – Boreal Bioref KUsTAnnUsARVIO 0,9 miljardia euroa OMIsTAJAT Kiinalainen CAMC Engineering ja ruotsalainen Silvi Industries, yksityishenkilöiden ja Kemijärven kaupungin sijoitusyhtiöitä sEURAAVAKsI OdOTETAAn Pääomistajien rahoituspäätöstä sUUnnITELTU VALMIsTUMIs AIKA avoin TUOTAnTO Liukosellua ja biotuotteita 0,5 miljoonaa tonnia PUUn KÄyTTö 2,8 miljoonaa kuutiometriä, josta 0,5 miljoonaa sahahaketta Kuopio – Finnpulp KUsTAnnUsARVIO 1,6 miljardia euroa OMIsTAJAT Hengan Group, MTK 11,5 %, henkilöomistajia ja heidän sijoitusyhtiöitä sEURAAVAKsI OdOTETAAn Projekti päättynyt, koska korkein hallinto-oikeus hylkäsi ympäristöluvan sUUnnITELTU VALMIsTUMIs AIKA TUOTAnTO Havusellua 1,2 miljoonaa tonnia, lisäksi biotuotteita PUUn KÄyTTö 6,7 miljoonaa kuutiometriä Paltamo – KaiCell Fibers KUsTAnnUsARVIO 0,9 miljardia euroa OMIsTAJAT Kainuun liitto, henkilöomistajia ja heidän sijoitusyhtiöitään sEURAAVAKsI OdOTETAAn Ympäristölupapäätöstä Pohjois-Suomen aluehallintovirastolta sUUnnITELTU VALMIsTUMIs AIKA 2023/2024 TUOTAnTO Sellua 0,6 miljoonaa tonnia PUUn KÄyTTö 3,5 miljoonaa kuutiometriä, josta 0,5 miljoonaa sahahaketta Rauma KUsTAnnUsARVIO 0,2 miljardia euroa OMIsTAJA Metsä Groupiin kuuluva Metsä Fibre sEURAAVAKsI OdOTETAAn Investointipäätöstä alkuvuonna sUUnnITELTU VALMIsTUMIs AIKA 2022 TUOTAnTO Sahatavaraa 0,75 miljoonaa kuutiometriä PUUn KÄyTTö 1,5 miljoonaa kuutiometriä lupa ja rakentamisen aloituslupa, mutta omalla riskillä, sillä ympäristöluvasta on lukuisia valituksia. ”Jos toivottu teollinen toimija lähtee mukaan ja lupa-asiat ovat kunnossa, niin investointipäätös voi tulla jo tänä vuonna.” Toisessa vaihtoehdossa KaiCell kerää tarvittavan rahoituksen markkinoilta. Kilpailutilannetta Lapin puusta Nivala ei pidä ratkaisevana, mutta huomioon otettavana. Puun käyttö kasvaa puolella miljoonalla kuutiometrillä 2,4 miljoonaan. kommentti Kemijärvellä on lupa aloittaa rakentaminen, mutta investoijien päätös puuttuu ja ympäristöluvasta on monia valituksia. ”Ympäristölupaprosessi on menossa Pohjois-Suomen aluehallintovirastossa, ja päätöstä odotetaan maalis-huhtikuussa.” Lisäksi teollisuusalueen tasausmaiden läjitykseen tarvitaan ympäristövaikutusten arviointi ja ympäristölupa. Samantapainen asetelma on Kemin ja Kemijärven välillä. Kemijärven suunniteltu puunkäyttö on 2,8 miljoonaa kuutiometriä, josta puoli miljoonaa on sahahaketta. Alkuvuonna Äänekosken biotuotetehtaan yhteydessä käynnistyy puupohjaisen tekstiilikuidun koelaitos, kustannukseltaan 40 miljoonaa euroa ja vuosituotannoltaan 500 tonnia. Laitos on Metsä Groupin ja japanilaisen Itochun yhteisinvestointi. ”Pitkät toimitussopimukset suurten puuntoimittajien kanssa ovat meidän hankkeen vahvuus.” KaiCell Fibers ja Paltamo – teollinen toimija tervetullut KaiCell on luopunut tekstiilikuidun kehittämisestä ja kiinalaisesta yhteistyötahosta. Toimitusjohtaja Hannu Heikkisen mukaan parhaillaan kartoitetaan länsimaisten teollisten investoijien kiinnostusta. Muuallakin tapahtuu Stora Enso muuntaa parhaillaan Oulussa paperikonetta kartonkikoneeksi. Satsaus maksaa 350 miljoonan euroa ja valmistuu vuoden loppuun mennessä. Suunnitelma on nyt rakentaa Paltamoon perinteinen, keskikokoinen sellutehdas, ja investoijien etsintä jatkuu. Kesän jälkeen haetaan kemikaalilupaa tehtaalle ja vesilupaa putkien ruoppausta varten. Kemijärven ja Paltamon tilanne on jotain niiden väliltä. Metsä Groupin jo toteutunut Äänekosken biotuotetehdas julkistettiin myöhemmin kuin Finnpulpin Kuopio, mutta vanhan toimijan hanke toteutui
”Teimme uudet toimitussopimukset ostajien kanssa joulukuussa, ja sekä tukkiettä kuitupuulla tuntuu olevan edelleen varsin hyvä menekki.” Yhteismetsän talvisavotoissa talvija piennarteillä on iso rooli. Hinnat laskivat viime vuoden aikana. PÄÄTEHAKKUU puutavaralaji määrä m3 €/m3 myyntitulo Kuusi kokorunko 360 52 18 720 Mänty kokorunko 10 50 500 Lahokuusi 5 10 50 YhteenSä (arvio) 375 19 270 Viikko-ostojen määrä koko Suomessa Miljoonaa m Viikko 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 2018 2019 2020. Metsäteollisuus ry:n tilastojen mukaan puuta ostettiin yksityismetsistä vuonna 2019 yhteensä runsaat 36 miljoonaa kuutiota, mikä on noin 15 miljoonaa kuutiota vähemmän kuin huippuvuonna 2018. Vuoden 2018 keväällä tehtiin sen sijaan jopa yli kahden miljoonan kuution viikko-ostot ja syksylläkin ylitettiin 1,5 miljoonan kuution raja. JUSSI COLLIN Puun ostot laskivat viime vuonna reippaasti edellisvuoteen verrattuna. Tiet ovat toistaiseksi kantaneet kohtalaisesti, mutta sivuteillä jatkuva liukkaus on riesana”, Arkko toteaa. Meillä pyörii korjuupalvelun hakkuut täydellä teholla neljän koneketjun voimin. 16.1.2020 / AJASSA 12 puukauppa tuore puukauppa SAMI KARPPINEN, teksti ja kuva M etsässä tammikuu ei ole ollut tipaton. Metsänomistaja päätyi tekemään kaupat runkohintaa tarjonneen metsäyhtiön kanssa, sillä hän ei halunnut ottaa riskiä katkonnan vaikutuksesta puukauppatuloon. Märempää kuin miesmuistiin Metsäalalla on sopeuduttava roudattomuuteen. Etenkin tukkien kantohinnat tulivat selvästi alaspäin, esimerkiksi kuusitukista maksettiin alkuvuonna yli 60 euroa kuutiolta, mutta kesän jälkeen hinta painui alle 60 euron. Myös vuosina 2016–17 ylitettiin miljoonan kuution raja viikko-ostoissa. ”En muista työuraltani vastaavaa tammikuuta. Viime vuonna kauppaa käytiin tasaisesti, eikä viikko-ostoissa kertaakaan ylitetty miljoonan kuution rajaa. Koska maa on sula, on yhteismetsässä yritetty tänä talvena uuden piennartien tekoa keskellä talvea. Vesi on virrannut ja poikkeuksellisen lämpimät säät ovat koetelleet puunkorjaajia eteläisessä ja keskisessä Suomessa. Käytännössä korjuuta on rajoittanut maaston kantavuus, sillä routaa ei maassa ole. Olemme joutuneet muuttamaan korjuusuunnitelmia, sillä kaikkiin talvileimikoihin ei ole ollut menemistä”, kuvailee Metsä Groupin tuotantopäällikkö Pasi Arkko. Pahimmille paikoille ei kannata tällaisena talvena yrittääkään”, Välikangas arvioi. Määrästä jopa 40 prosenttia korjataan talvikohteista. Tänä talvena niitä pitäisi saada jäätymään puuautoja kantaviksi kymmenen kilometriä. ”Lunta on virallisten mittausten mukaan lähes 80 senttiä, mikä on tuplasti kuin tavallisesti tähän aikaan”, kertoo metsäasiantuntija Mikko Maijala Sodankylän metsänhoitoyhdistyksestä. Talvitiet teettävät töitä pohjoisessakin Pohjoisimmassa Suomessa metsämaisemat ovat tyystin toisenlaiset kuin etelässä. ”Piennartiet jäätyvät kohtalaisesti, mutta talviteiden teko on todella työlästä. ”Karkeasti Joensuu–Viitasaari– Oulu-linjan eteläpuolella kelit ovat hyvin kesäiset ja vetiset. Vaikkei maa ole jäässä, ovat korjuuolosuhteet toistaiseksi olleet Sodankylän korkeudella kohtalaiset. Kemijärven yhteismetsässä on toiminnanjohtaja Kari Välikankaan mukaan tavoitteena korjata tänä vuonna puuta 55 000 kuutiota. Kesäkohteille löytyy ostohaluja tammikuussakin. ”Suojakelillä lumi painuu ja muodostaa koneen alle kantavan patjan. Leimikon korjuuta kaavailtiin kesäkaudelle, mutta huonojen talvikorjuukelien vuoksi leimikko saattaa tulla korjuuseen jo lähiviikkoina. Puukauppa niiasi viime vuonna Kesäkuusikko talvikorjuuseen Kohde: Kuusikon kesäkorjuukelpoinen päätehakkuu Sijainti: Keski-Suomi oStaja: Iso metsäyhtiö Kaupan KoKo: 375 m 3 LeimiKon KoKo: 1,4 hehtaaria muuta: Lyhyellä metsäkuljetusmatkalla olevaan hyvälaatuisen kuusikon päätehakkuuleimikkoon tuli kolme tarjousta, jotka metsänomistaja pyysi suoraan ostajilta. Uusista talvileimikoista ei kuitenkaan enää juuri tehdä kauppaa tälle talvelle”, sanoo Maijala. Määrä jäi myös pienemmäksi kuin vuosien 2016–2017 ostot
15,99 s 22,94 s 23,73 Ensiharvennus s 13,23 s 11,85 s 12,49 Hankintahinnat s 59,86 s 60,23 . 24,48 . 25,25 Uudistushakkuu s 55,48 s 57,98 s 44,78 . 21,49 Ensiharvennus s 36,78 s 40,78 . 18,03 s 24,86 Harvennushakkuu s 51,63 s 53,38 s 39,99 . 22,94 . 18,46 . Vaikka aurinko paistoi, näytti lämpömittari nollaa astetta 9. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat s 53,70 s 56,87 s 42,58 . 20,73 . 56,97 s 59,57 . 42,57 . Pentinpuron mukaan sahojen puuhuolto ei ole säiden takia ollut uhattuna, mutta korjuusta koituu lisätyötä ja -kustannuksia. 17,63 . 51,73 . 41,18 . 20,12 . 40,50 . 18,63 . ”Olemme saaneet tarvittavat puut liikkeelle, mutta esimerkiksi alemman tieverkon heikon kunnon ja epäselvien käyttöoikeuksien aiheuttamat ongelmat konkretisoituvat näillä keleillä.” Metsä Groupin puukaupasta vastaavan johtajan Juha Jumppasen mukaan ostossa ei ole rajoituksia ja kesäleimikoiden kysyntä on hyvä. 30,25 s nousussa . Metsänomistajalle poikkeuksellinen tilanne voi tarjota ennakoitua otollisemmat asemat alkuvuoden puukauppaan. 27,64 . 16,12 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat s 46,19 s 46,16 s 15,57 s 12,63 Uudistushakkuu s 46,48 s 47,00 s 17,20 s 14,69 Harvennushakkuu s 45,72 s 41,62 s 14,93 s 13,22 Ensiharvennus Hankintahinnat s nousussa . 31,28 . 28,06 Harvennushakkuu s 49,07 . ”Katseet ovat luonnollisesti kesäja kelirikkoleimikoissa, sillä talvesta tulee väistämättä todella lyhyt. Ilman ketjuja ei puutavara-autoilla ole ollut pinoille asiaa. 53,50 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat s 55,22 s 57,95 s 45,24 . 11,64 Hankintahinnat s 51,99 s 53,39 s 44,76 s 30,77 s 30,41 s 30,76 s nousussa . Talviharvennusten oston kohdistamme sopimusasiakkuuksiin.” Vielä muutama vuosi sitten tammikuun roudattomuus sai metsäammattikunnan edustajat sadattelemaan olosuhteita, mutta nyt kommenteista kuvastuu ennemminkin se, että tilanteeseen on pystyttävä sopeutumaan. 17,91 s 27,51 s 28,96 Harvennushakkuu s 50,03 . 55,75 s 58,83 . 51,43 s 37,75 . ”Talvikohteita ei tälle talvelle juuri korjuuseen mahdu, mutta kesäja kelirikkoleimikoille on kysyntää hyvin”, sanoo metsäpäällikkö Ilpo Pentinpuro Keitele Forestilta. 21,38 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat . 16,90 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat Uudistushakkuu Harvennushakkuu Ensiharvennus Hankintahinnat s 57,81 s 30,72 s 32,74 s nousussa . 57,30 . 16,69 . 16,45 . 16,30 s 18,65 . 12,37 s 12,17 s 18,29 Hankintahinnat s 57,44 s 56,94 s 46,27 s 32,68 . 17,73 s 21,41 . Ostajien kesäja kelirikkokorjuukelpoisten leimikkojen varanto hupenee vauhdilla, vaikkei korjuussa aivan täysillä kierroksilla ole paahdettukaan. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat s 50,85 s 54,19 . 19,35 s 29,63 Harvennushakkuu s 51,15 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat s 49,52 s 48,89 s 16,61 s 17,82 s 16,38 s 21,64 Uudistushakkuu s 50,84 s 50,64 s 19,56 s 19,53 s 17,40 s 23,95 Harvennushakkuu s 45,42 s 44,12 s 15,24 s 15,91 s 14,41 s 18,96 Ensiharvennus Hankintahinnat s nousussa . 30,84 s 31,74 s 35,28 s 34,71 s nousussa . 15,86 s 23,84 Uudistushakkuu . 58,57 . 16,12 s 23,51 s 25,43 Uudistushakkuu s 56,64 . 39,55 s 17,91 s 17,78 s 16,52 s 24,22 s 23,18 Ensiharvennus s 36,79 s 40,96 s 12,40 s 12,79 s 12,47 s 21,81 Hankintahinnat s 59,54 s 57,70 s 48,73 s 31,75 s 31,30 s 31,85 s 37,01 Raakapuun hintatilastot, viikkojen 51–2 keskiarvo LaPPI KaINUU-KoILLIsMaa ETELÄ-PoHJaNMaa KYMI-saVo saVo-KaRJaLa KEsKI-sUoMI ETELÄ-sUoMI KoKo Maa Metsäteollisuus ry:n hintatilasto kattaa noin 90 prosenttia yksityismetsistä ostetusta puusta. 16,65 . 50,19 s 38,23 s 16,61 s 16,78 s 15,74 s 22,31 . 16,59 s 25,53 s 27,90 Uudistushakkuu s 56,83 s 58,89 s 47,23 . 13 AJASSA / 16.1.2020 s nousussa . 19,97 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat . 41,92 . 17,06 s 16,30 s 23,46 Ensiharvennus s 38,59 s 12,91 s 12,8 s 12,50 Hankintahinnat s 59,61 s 61,07 s 44,86 s 31,02 s 31,82 s 30,21 s nousussa . Hinnat eivät sisällä arvonlisäveroa. tammikuuta 2020.. 18,13 . 17,03 . Mikko Flyktman Oy:n kuljettaja Petteri Flyktman teki viime viikolla tukkikuormaa Versowoodin varastolla Saarijärvellä. 19,28 . Etelä-Suomi KymiSavo SavoKarjala KeskiSuomi EteläPohjanmaa KainuuPohjanmaa Lappi Märempää kuin miesmuistiin ”Lumi on siinäkin haasteena, mutta edellytykset tuoreen piennartien jäätymiselle puunkuljetusta varten ovat paremmat kuin talvitiessä.” Kesäleimikkoa tarjolle. 18,24 . Ostojen vähäisyyden vuoksi hintatiedoissa voi olla puutteita. 41,11 s 16,07 s 16,28 . 11,84 s 11,54 . ”Näyttää siltä, että tällaiset talvikelit voivat olla uusi normaali”, Pentinpuro tiivistää. Tilastossa on eritelty leimikkotyypit, ja mukana on myös tukkija kuitupuun väliin sijoittuva pikkutukki. 15,20 s 20,56 Uudistushakkuu s 53,18 s 55,64 s 44,08 s 18,41 s 18,16 s 17,55 Harvennushakkuu s 44,82 s 46,06 s 36,66 s 15,70 s 15,73 s 15,05 s 20,45 Ensiharvennus s 36,29 . 12,43 . ”Tällaiset talvikelit voivat olla uusi normaali.” Nollan kahta puolta sahaavat lämpötilat ovat jäädyttäneet sivutiet suuressa osassa maata peilijäähän
Varsinkaan tällaisia metsiä – eikä kyllä muitakaan – pidä harventaa liian voimakkaasti. Männyn tuhoalttius johtuu siitä, että sen latvus on korkealla ja siihen tarttuneella lumikuormalla on siksi momenttia rungon murtamiseen. Myös puihin jäätyvä lumikuorma yleistyy ja runsastuu korkeilla alueilla. ”Kun kasvutila lisääntyy, puut järeytyvät ja runkomuoto kehittyy kartiomaisen tyvekkäiksi. Riskialueet tunnistettavissa Kun huono tuuri käy, lumituhoja saattaa sattua missä tahansa metsissä. Tätä sahat eivät ehkä arvosta, mutta runkojen lumen kestokyky paranee”, Remes korostaa. Talvisten tuulituhojen riskin ennustetaan kasvavan erityisesti Oulu–Kuhmo-linjan eteläpuolella, missä maa jäätyy entistä harvemmin ja lyhyemmäksi aikaa talvisin. Taimikonhoito ja harvennukset ajoissa Oikea-aikaiset metsänhoitotoimet voivat vähentää lumija myrskytuhoja. Kuusen latvus on pidempi, ja lumikuormaakin kertyy puuhun tasaisemmin. 14 16.1.2020 / METSÄSTÄ metsänhoito Myös riukuvaiheen koivikoissa on lumituhoja runsaasti. Jatkossa riski kuitenkin kasvanee. ”Aukkojen reunametsät pitää harventaa varovasti.” Kuusi kestää lumituhoja paremmin kuin mänty. Eteläja Länsi-Suomessa lumituhojen pitäisi vähentyä, koska iso osa talvisateista tullee vetenä. Lumituhojen riskialueilla kannattaa – jos kasvupaikan viljavuus sallii – istuttaa mäntyä ja koivua paremmin lumikuormaa kestävää kuusta. ”Tämä koskee yhtä lailla varhaisperkauksia ja taimikonhoitoja kuin ensiharvennusta ja myöhempiä kasvatushakkuita”, Remes sanoo. Rungon murtumisriski kasvaa, kun lunta on epätasaisesti eri puolilla latvusta.” Lisäksi harvennukset vahvistavat runkoja. Mänty altein Varmimmin lumi runtelee mäntymetsiä, ja männyt myös vaurioituvat pahemmin. Pahimmin lumi murjoo riukuuntuneita, siis liian tiheässä kasvaneita puustoja, joissa puiden rungot ovat honteloita ja lumikuormaa keräävä latvustupsu korkealla. Turvallisinta on poistaa harvennuksessa vain kolmannes puustosta. Tuulikin yltyy myrskyksi, kun sille päälle sattuu – sille ei ihminen voi mitään. Riskialueita ei pidä lannoittaa Metsänhoidon professori Peltola neuvoo metsänomistajia pidättäytymään lannoituksista lumituhojen riskialueilla. Suojaudu talvituhoilta Oikea-aikainen metsänhoito on varmin tapa ehkäistä metsien talvisia lumija myrskytuhoja. Tykkyä, siis puihin ilmasta jäätyvää kosteutta, on varmimmin yli 250 metriä merenpinnan tasoa korkeammalla. Lumituhojen riski kohoaa merkittävästi, jos metsästä harvennetaan yli 40 prosenttia puista. Tästä huolimatta suurin lumituhoriski on korkealla merenpinnasta kasvavissa metsissä. Korkealla oli niin kylmää, ettei lumi varissut puista vaan lumikuorma kasvoi, ja lopulta puut murtuivat. Pahimmillaan lumi murtaa myös taimia MIKKO RIIKILÄ, teksti SAMI KARPPINEN, kuvat S äätilastojen perusteella talvikauden sateet näyttävät viime vuosikymmeninä hieman lisääntyneen. Riskialueilla kannattaa välttää lannoituksia. ”Kuusesta katkeaa yleensä muutama metri latvaa, mutta männyt saattavat me nnä keskeltä poikki, jolloin koko runko on pilalla”, edellistalven lumituhoalueita arvioinut Mehtätalo kertoo. Tästä huolimatta Itä-Suomen yliopiston metsänhoidon professori Heli Peltola näkee, etteivät metsien lumituhot – parin edellistalven runsaista lumituhoista huolimatta – ole lisääntyneet. ”Sekä harvennus että lannoitus lisää. ”Tällöin lumikuormaakin kertyy tasaisesti eri puolille puuta. Pahaa tuhoa ilmeni esimerkiksi Sonkajärvellä” kertoo Metsänhoitoyhdistys Savotan metsäasiantuntija Antti Mehtätalo. ”Tuhot keskittyivät yli 160 metrin korkeudella oleviin metsiin, joissa puiden latvoihin karttui runsaasti lunta. ”Joskus lumituhoja on ollut Pohjanmaalla lähellä rannikkoa-alueita, joissa korkeus merenpinnasta oli vain kymmeniä metrejä”, tietää Suomen metsäkeskuksen johtava metsänhoidon asiantuntija Markku Remes. Kaikissa kasvatusmetsissä on syytä välttää harvennusten ja lannoitusten tekemistä samaan aikaan. Ilmatieteenlaitoksen tutkijan Ari Venäläisen mukaan lumituhojen riski lisääntyy Pohjoisja Itä-Suomessa yhtä jalkaa talvisateisuuden kanssa. Näin kävi edellistalvena Ylä-Savossa. Ajoissa tehtyjen harvennusten ansiosta puiden latvukset levittäytyvät tasaisesti kaikkiin suuntiin. Se moninkertaistaa lumituhojen riskin. Ensiharvennusikäiset ja sitä nuoremmat, lumen luokille taittamat koivut oikaisevat usein runkonsa seuraavan kesän aikaan
. . Metsävakuutus korvaa ehtojensa mukaisesti sekä kasvatusmetsien menetetyn ja tulevan kasvun että lumen murtamien runkojen arvon menetyksen. Kuuset katkeavat yleensä latvastaan, kun männyt räpsähtävät keskeltä poikki. ensiharvennukset . . . . . harvenna ja lannoita metsää samanaikaisesti. Mitä enemmän neulaisia, sitä enemmän lumella on tarttumapintaa.” Lannoitukset voi turvallisesti tehdä, kun harvennushakkuusta on kulunut puolenkymmentä vuotta. Tällöin puun juuret ovat höllästi kiinni maassa. Kuorta on helpoin poistaa moottorisahalla. . taimikonhoidot . . Kannattaisiko herkästi vettyviä metsämaita ojittaa talvisten tuulituhojen torjumiseksi. 15 metsästä / 16.1.2020 Tee ajoissa . Puiden latvat murtuvat herkästi, kun lumikuormaa karttuu puuhun toispuoleisesti. Remeksen mukaan myös hakkuiden suunnittelulla voidaan periaatteessa lievittää myrskytuhojen vaaraa. . . Talvisin metsät ovat alttiina myös myrskytuhoille, kun maa ei ole roudassa vaan runsaiden sateiden jäljiltä hyvin märkää. Avainsana ovat siis ajoissa tehdyt taimikonhoidot ja harvennukset. . vakuuttaa lumituhoille alttiit metsät. Lisäksi uudistusalat tulisi rajata niin, että aukkojen reunametsät jäävät lounaistuulilta katveeseen länsipuoleltaan ison metsän suojaan. kun kuusia on yli 10 kuutiota hehtaarillakun mäntyjä on yli 20 kuutiota hehtaarilla. päivään ja pohjoisessa elokuun puoliväliin mennessä. Parhaimmallakaan hoidolla tuhoilta ei kaikissa olosuhteissa voi välttyä. istuta mäntyä korkeille maille. Tuhoutuneet kuuset on korjattava metsästä kesällä, jos puuta on yli kymmenen kuutiometriä hehtaarilla. . Ainakaan toistaiseksi lumituhoille altiiden metsäalueiden vakuuttaminen ei ole ollut sen kalliimpaa kuin muidenkaan metsien.. Tosin esimerkiksi viime talven raju Aapelin päivän myrsky puhalsi pohjoisesta.” Vakuutus riskialueille Lumituhoille alttiit metsät kannattaa ehdottomasti vakuuttaa. Korjaa ajoissa . . kuuset etelässä heinäkuun puoliväliin, Väli-Suomessa heinäkuun 24. Tästä Peltola ei innostu. kasvatushakkuut . männyt etelässä heinäkuun alkuun ja muualla heinäkuun puoliväliin mennessä. . . Näin lievität talvituhoriskiä vät ensimmäiseksi puiden neulasmassaa. Tosin se on paljon helpompi sanoa kuin käytännössä tehdä. ”Aukkojen reunametsät pitää harventaa varovasti, se on aina järkevää. . kaarnakuoriaisten torjumiseksi riittää, että kuorta poistetaan yli kymmenen sentin leveydeltä. varhaisperkaukset . . suosi kuusta riskialueilla ÄlÄ . lumen murtamat, tuoreet havupuut. ”Pidän ojitusta ylimitoitettuna toimena myrskytuhojen torjuntaan.” Metsien myrskytuhoriskiä voi koettaa torjua samoilla hyvän metsänhoidon keinoilla kuin lumituhojakin. . MuisTa
Jos tilarakenne olisi parempi, niin olisiko viljely voinut jatkua laajempana. Rantatilojen omistajat taisivat hävitä, mutta paljonkohan kuntakaan kuivattamisesta kostui. Lampeen laskevan puron varrella on kämppä ja talli. Pelloista huomattava osa on viljelemättä ja metsittyminen tai ainakin pusikoituminen hyvällä alulla, mutta on peltoa raivattu muutama hehtaari lisääkin. Metsäautotietä on jatkettu, ja siitä on haaronut pistoteitä. Onkohan niissä ollut sääskiä. Metsänomistus on mennyt iäkkääksi etenkin pienillä palstoilla. Rautatie on sähköistetty. 16 16.1.2020 / METSÄSTÄ MIKKO HÄYRYNEN K olmen peruskartan kuvaama paikka on jossakin Pohjois-Pohjanmaalla. Alue on ollut tulvaniittyä, jolle on huuhtoutunut ravinteita viereisiltä kankailta. Todennäköisesti lampi olisi ojitusten vuoksi rehevöitynyt joka tapauksessa. Luontoarvoista ei ole juuri mitään jäljellä, mutta puuta on paljon enemmän kuin ennen. Metsätieltä ei haluta poiketa ilman asiaa, sillä metsät ovat tiheitä ja ojia on edessä toinen toisensa jälkeen. Lammen rannalle on merkitty rakennelma, virkistyskäyttöä jo silloin. Noin viiden hehtaarin suolammen laskuoja on niin suora, että sen täytyy olla ihmisen tekemä. Tarkka sijainti ei kuitenkaan ole oleellinen, sillä samanlaisia muutoksi on tapahtunut eri puolilla maata. Kuivattaminen on siis alkanut, mitähän siitä ajateltaisiin nyt. Karttapaikka verkossa 2019 Ojia on aivan mahdottomasti ja hämmästyttää, kuinka paljon niitä on kaivettu vielä 1980-luvun alun jälkeen. Paljonkohan on tarvittu yhteiskunnan rahaa. Kiinteistölle ei kuitenkaan ole merkitty kiinteistönumeroa, eli voineeko maa-alue olla omistajaton. Kovinkaan kauniiksi sitä ei voi sanoa. Ravinteikas tulvaniitty on muuttunut ojitusten kautta pelloksi ja sittemmin pellosta lupaavaksi taimikoksi. Ojia on tullut lisää, mutta ojittamattomia alueita on vielä. Onpa soista. Maaseudulta on muutettu, peltoja paketoitu. 1950-luku oli maaseudun aikaa, väkeä riitti ja elanto otettiin maasta. Lampi on nyt huonokasvuista metsää, jonka kiinteistönumeron perusteella omistaa kunta. Hiiltä sitoutuu, mutta vapautuuko myös ojitetuista turvemaista, siitä intetään. Suora ja syvä veto-oja on kaivettu pula-ajan hätäaputyönä. Siellä on maattu ritsillä, lämmitetty tynnyrikamiinalla ja haettu purosta vesi. Kesäaikana autolla pääsee muutaman sadan metrin päähän joka paikasta, mutta eihän näissä tiheiköissä voi marjastaa, eikä marjametsään menijöitä enää olisikaan. Topografikartta 1957 Ensimmäinen peruskartoitus on vuodelta 1957. On tehty rautatie ja voimalinja. Ennen ensimmäistä maastokarttaa on tapahtunut jo paljon. 1957. Toisaalle on noussut ilmiselvä kesämökki piharakennuksineen, kuivan maan tontille. Jonkinlainen tie oli jo silloin voimalinjalle asti ja ehkä sen vuoksi. Eräs tilanomistaja on kaivattanut lammikon, josta ampuu sorsia. Ympäröivät seudut ovat karuja männiköitä, mutta ojanvarret alueen muusta ilmeestä poiketen erityisen reheviä. Kiinteistörajat osoittava suosta alueen, joka ennen oli lampi. Viimeisiä peltoja viljellään. ”Jos vanhat merkit paikkansa pitävät, niin muutos jatkuu.” Maailma muuttuu ja maankäyttö. Pelloilla on paljon latoja ja muutamia niittykämppiä, joissa yövyttiin heinäntekoaikaan. Hilloja on varmaan löytynyt hyvin. Perunkirjoittajat kertovat, että pienet metsäpalstat Kartat Kertovat muutoksesta Kolme peruskarttaa samalta metsäalueelta mutta eri vuosikymmeniltä kuvaavat, kuinka ihmistoiminnan vaikutus on kasvanut. Peruskartta 1983 Maa on vaurastunut, kouluja on käyty eikä maailma pelota. Aikana ennen keinolannoitteita niityt ovat olleet arvokkaita heinämaita, minkä vuoksi omistus on pirstoutunut kapeiksi suikaleiksi
Parhaillaan käydään kaplakkaa, että sallitaanko tuulivoimalat. Suunnitellun etämetsänomistuksen yleistymisestä ja metsänomistuksen keskittymisestä ammattimaisille metsätalousyrittäjän tai -sijoittajan tapaisille toimijoille on pieniä merkkejä. Maa-aineksia haetaan yhä kauempaa ja metsäautotien varrelle on tullut hiekkakuoppia. Pienten palstojen hoitoon ei aina ole voimia tai kiinnostusta. Valjastetun tuulen tuotto on suurempi kuin metsän kasvun. Jos vanhat merkit paikkansa pitävät, niin muutos jatkuu. Mitä tulevaisuudessa. Ainakin ajatustasolla mietitään, tarvitseeko niitä kaikkia avata ja voidaanko turvemailla toimia ilman päätehakkuita. 1983 2019. Jos sallitaan, niin se on toinen suuri muutos ojitusten jälkeen. Ehkä tulevaisuudessa ajatellaan, että metsän alle riittää ohuempikin kerros kivennäismaata. Alueella ei ole juuri minkäänlaisia mäkiä, joten ottoalueet ovat matalia, mutta laajoja. Ehkä veto-ojalle voisi tehdä jotain vaelluskalojen nousua auttavaa. Suunnittelematonta etämetsänomistusta on tullut, ja purkamattomia kuolinpesiä. 17 metsästä / 16.1.2020 eivät ole kovinkaan haluttuja. Onko monet ojat pidettävä kunnossa. Hyödynnetäänkö myös maanpinnan yläpuolinen ja alapuolinen osa. Luontoarvoissa ei ole paljon pelastettavaa ja niiden palauttaminenkin on vaikeaa
Miettinen on tyytyväinen kuusta ja mäntyjä kasvavaan rinnemetsään. ”Toiveena on, että männyt sitoisivat sekamehtä savolaisittain Etelä-Savo tyhjenee ja vanhenee, mutta Petri Miettinen uskoo metsään. Aiheesta onkin syytä esitelmöidä, sillä ilmastonmuutos lisää metsätuhojen riskiä, ja eri puulajien sekoituksesta haetaan talousmetsiin kestävyyttä ja monimuotoisuutta. 18 16.1.2020 / metsästä metsänomistaja VALTTERI SKYTTÄ, teksti ANNA-KATRI HÄNNINEN, kuvat m etsätieteiden päivässä pidettiin marraskuussa eniten esitelmiä sekametsien synnystä ja ominaisuuksista, joten asia on nyt selvästi pinnalla. Harvennushakkuiden hyvä työjälki on yksi tärkeimmistä seikoista, mikä on saanut pysymään saman yhtiön leirissä. Petri Miettistä harmittaa metsäkeskustelun negatiivinen sävy. Nyt 25-vuotiaan mänty-kuusisekametsän hyötynä Miettinen pitää erityisesti sitä, että sekapuusto kestää todennäköisesti paremmin tuulituhoja. Istuttamistakin kokeiltiin, mutta se oli tuskaista kiviseen maahan. ”Sekakylvön ainoa pulma oli, että taimet lähtivät kasvamaan osin paremmin, osin huonommin. Metsien käsittelyssä on syytä huomioida ilmansuunnat ja mäet. Ei sitä kestänyt ranteet eikä olkapäät”, Miettinen kertoo. Kokonaiskuvassa pitäisi huomioida myös se, että ikääntyvä maaseutu tarvitsee metsän keskellä koko ajan enemmän rahaa palveluihin. Miettisen metsässä, tai paikallisittain mehässä, kasvaa esimerkiksi 25-vuotias mänty-kuusikko. Matkan varrella on kertynyt oivaltavia oppeja metsän omistamisesta Saimaan pohjoisrantojen olosuhteissa. Juva. ”Alue kylvettiin, koska se on äärettömän kivinen. Etelä-Savon sydämessä Juvalla metsää omistava Petri Miettinen on jo askeleen edellä otsikoita. Kummatkin tekijät sanelevat tuulioloja, ja mäensyrjät vaikuttavat muutenkin puiden kasvuoloihin. Saimaan rannoilla onnistuu myös sekametsän synnytys. Niihin aikoihin ajoittui myös hyvä kuusen siemenvuosi, mikä saattoi auttaa tilannetta.” Sekapuustolla tuulta vastaan 47-vuotias Miettinen on pyörinyt kotitilansa metsissä teinistä lähtien. Miettinen on Metsä Groupin emojärjestön eli Metsäliitto Osuuskunnan edustajiston jäsen. Kiviä riittää, mutta Etelä-Savon metsämaiden puuntuottokyky on keskimääräistä parempi. Kylvön siemeniksi valittiin sekä mäntyä että kuusta, sillä rinnemaaston maaperä sopii molemmille puulajeille ja puhdas mäntytaimikko olisi ollut riskialtis hirvien syöntituhoille. "Kuusi-mäntysekametsät tuntuvat olevan pohjoispuolen rinteillä. Siellä pintakasvillisuudesta ei ehkä ole liikaa kilpailua männyntaimille." Kun männyntaimet selvisivät heinään tukehtumatta, sekakylvön seurauksena kasvoi jopa yllättävän tasainen metsä. Pintajuuristoinen kuusi nimittäin kaatuu herkästi kivikkoisen maan keskellä. Nyt alueelle on tehty ensimmäinen harvennushakkuu. Omissa metsätöissään hän keskittyy hakkuiden ennakkoraivauksiin. Kyseisen metsän alkuaikoihin ei vielä tosin ajateltu muuttuvia oloja, vaan sekametsän synnyn ratkaisivat alueen hankala maaperä ja hirvituhojen pelko
Miettisellä on onnistunut kokemus myös kyseisestä menetelmästä. Hyvän havupuun työstäminen puutavaralajeiksi käy sutjakammin kuin monihaaraisen kantovesoista syntyneen koivun hakkuu kuitupuuksi. Yli 65-vuotiaiden asukkaiden osuus väestöstä on Etelä-Savossa maan korkein, kolmannes alueen väestöstä. Metsäyhtiö voi tyytyväisenä todeta, että lehtipuuston jättämistä suositaan heidän hakkuissaan. Neljän lapsen isä ei ole todellakaan mikään ilmastodenialisti, vaan peräänkuuluttaa metsäkeskusteluun kokonaiskuvan huomioimista. Raavaiden urakoitsijoiden innostus metsikön lehtipuuston kehittämiseen on heille edullista. Puukaupoissa on tämä jo havaittu. Siksi metsänomistajaa sylettää metsien talouskäytöstä käytävän keskustelun yksipuolisen negatiivinen sävy. ”Meillä on ikääntyvä Suomi, joka tarvitsee entistä enemmän rahaa erilaisiin palveluihin. Näin metsänomistaja pystyy edes jollain tavalla kontrolloimaan esimerkiksi kuusikoiden hyönteistuhoriskiä tulevaisuudessa. Maakunnan väestötappio on tällä hetkellä nopeinta koko Suomessa. ”Kun oli tiedossa, että myyräkanta saattaa nousta huippuunsa, annoin maanmuokkaajalle ohjeen aika voimakkaasta muokkauksesta. Vain metsänomistajalla voi olla sitä pitkäjänteisyyttä, jota erilaisten tavoitteiden yhteensovittamisessa tarvitaan. Miettisen mukaan metsästä saatava raha tuntuu harmaantuvan maaseudun keskellä entistä tärkemmältä. Sekametsän uudistamiseen on kaavailtu mallia, jossa samalle alueelle istutetaan kuusta ja kylvetään mäntyä. Yhtiö on tyytyväinen, urakoitsija on tyytyväinen, vain puuntuottaja kiristelee hampaitaan. 19 metsästä / 16.1.2020 matti kärkkäinen Kirjoittaja on professori ja puuntuottaja. Tukkipuusta olisi kuitenkin aikanaan tehty pitkäikäisiä puutuotteita, jotka olisivat säilyttäneet hiilensä poissa ilmakehästä jopa satoja vuosia. Hereillä myyrävuosina Vaikka siementen sekakylvö toikin Miettisen metsässä tyydyttävän tuloksen, menetelmää ei mainita oppikirjoissa ensimmäisenä. Hän oli hereillä havaitessaan, että eräälle hakkuualalle tehtävä kuusenistutus tapahtuisi juuri ennen ennustettua myyrähuippua. Miettisellä tyydyttävän tuloksen on tuottanut myös männynja kuusensiementen sekakylvö kiviseen rinnemaahan. Ja tällä hetkellä tavoite on selvästi hyvin hiiltä sitovien, runsasta tukkipuusatoa enteilevien menetelmien käyttämisessä. Harvennushakkuun puulajiongelma Puuntuottaja halusi poistaa harvennuksessa erityisesti huonolaatuista, tukkipuuksi kehityskelvotonta koivua, ja näin myös tehtiin. Miten kestävä metsä on eri stressitekijöille?" ”Väki vähenee ja vanhenee Savon metsäaarteen keskellä.”. Jos metsikön tiheys edellyttää, että lähekkäin kasvavista puista toinen poistetaan, tukkipuuksi jätetään kasvamaan mieluummin hyvärunkoinen mänty tai kuusi, jos vaihtoehto on esimerkiksi samankokoinen moneen suuntaan mutkainen koivu. ”Kyllä minä niitä hirviä käyn sieltä taimikosta hätistelemässä talvisin, mutta ei se pitkään auta." 300 miljoonan metsäeuron maakunta Miettisen kokemuksia metsän onnistuneesta uudistamisesta kannattaa kuunnella, sillä hänen metsänsä sijaitsevat Suomen metsien kasvun ja käytön ydinalueella. Miettinen kasvatti ennen puuntaimia, nyt aikaa kuluu öljykasvien viljelyn lisäksi ruotsalaisiin metsäkoneen kuljetuslavetteihin päätyvien metalliosien valmistukseen. Kun on tuijotettu pelkästään yhtä FSC-kriteeriä, on lyöty korvalle toista tavoitetta, jonka mukaan hiilensidontaan on suhtauduttava vakavasti. Metsikön tulevaisuuden tuottojen kannalta huonoa valintaa perustellaan sillä, että FSC-kriteerien mukaan vähintään kymmenen prosenttia runkoluvusta on oltava lehtipuita. On siis ymmärrettävää, että poistettava puu on käytännön tilanteessa se, josta olisi voinut kehittyä tukkipuu. Monet toimijat ovat kertoneet, että myyjä on asettanut puukaupan ehdoksi tietyn kuljettajan käyttämisen tai ehdon, ettei hakkuuta saa tehdä ainakaan tietty henkilö tai jopa hakkuuyritys. Esimerkiksi Metsä Group on tutkinut sekametsän uudistamiskeinoksi yhdistelmää, jossa samalle alueelle istutetaan kuusta ja kylvetään mäntyä. Männyt kestävät myös paremmin kuivuutta, mikä lisää metsän sietokykyä puhtaaseen kuusikkoon verrattuna. Oikein huonossa tapauksessa harvennushakkuulla on tehty jätemetsikköön verrattava viritelmä, joka ei tuota tulevaisuudessa ainakaan tukkipuuta. ”Sellainen käsite kuin hiilivaraston laatu pitäisi saada mukaan ilmastokeskusteluun. ”Jos tänne halutaan ammattitaitoisia tekijöitä, heidän perheillään pitää olla mahdollisuudet elää. Nykyisin ei voi olla varma, että hakkuukoneen kuljettaja valitsee jätettävän puun samalla tavalla. Väki kuitenkin vähenee ja vanhenee Savon metsäaarteen keskellä. Jos ennen harvennushakkuita koivuja on viisi prosenttia, hakkuun jälkeen niitä on tavanomaisella hakkuupoistumalla tavoiteltu kymmenen prosenttia. Erityisesti jos hakkuuoikeuden ostanut yritys on pikakouluttanut urakoitsijoidensa henkilökunnan painottaen FSC-kriteereitä, puuntuottaja voi olla suhteellisen varma, että hakkuussa jätetään vaihtoehdoista vähäarvoinen käkkäräkoivu ja poistetaan hyvälaatuinen havupuu. Esimerkiksi ajatus metsien hiilikaupasta on hieno, mutta kuka maksaa. Sekapuustosta haetaan sietokykyä erilaisia tuhonaiheuttajia vastaan. juurillaan maata ja pienentäisivät tuulituhojen riskiä”, Miettinen sanoo. Asia kannattaa ottaa vakavasti. Nyt 25-vuotias metsä on ensiharvennettu. Ne urakoitsijat ja metsäteollisuusyritykset, jotka eivät lyhytaikaisessa voitontavoittelussaan tätä ymmärrä, ovat vaarassa joutua huonoon kilpailuasemaan. Mänty antoi hyvän siemensadon, mikä pelasti taimikon." Muokattuun maaperään iskostuneet männyntaimet paikkasivat pääosin kohdat, joista myyrät söivät istutuskuuset. Etelä-Savoon maksetaan vuosittain eniten kantorahatuloja koko Suomessa, vuonna 2018 yli 300 miljoonaa euroa. Maapallon ilmastonmuutoksen nykytilanteessa metsien hyvä hiilensidonta ja tukkipuuston tuottaminen on sellainen yleistavoite, ettei sen saavuttamista pidä vaarantaa harvennushakkuiden väärällä toteutuksella. Huonomuotoisesta koivusta kun ei koskaan kasva arvokasta tukkipuuta. Haaste on saada myös puolisoille töitä", Miettinen pohtii. Hänen oma maaseutuyrittäjyytensä perustuu monialaisuuteen. palstalla Takavuosien metsänleimauskilpailuissa karaistuneet puuntuottajat ovat tottuneet arvioimaan poistettavien puuyksilöiden valintaa tulevaisuuden tuottojen kannalta. Nyt paikalla kasvaa tiheä kuusi-mäntytaimikko, jonka harventamista joudutaan tosin viivästyttämään, että mäntyjen latvat kasvavat hirvien ulottumattomiin. Konkretia on vasta rahaa tilillä.” Miettinen pelkää päinvastoin, että metsien kasvavan tuhoriskin vuoksi talousmetsien kiertoaikaa on Suomessa pikemminkin nopeutettava kuin pidennettävä hiilensidonnan optimoimiseksi
Sh ut te rs to ck 20 16.1.2020 / METSÄSTÄ. Myös Metsälehden lukijakunta kartoitettiin tutkimuksen yhteydessä. Puu valtaa Heurekan Huhtikuussa tiedekeskus Heurekassa avautuva Superpuu-näyttely esittelee huippumodernia puun työstöä, suunnittelua, arkkitehtuuria sekä hiilensidontaa tieteen keinoin. Helsingissä, Metsämme -messut Jyväskylässä 25.–26.4. Metsän omistajista saadaan uutta tietoa. Sijoittaminen osakkeisiin helpottuu Vuoden alusta alkaen puukaupparahoja on voinut sijoittaa osakesäästötileille. Hiilensidonnan vertailutasot varmistuvat Komissio vahvistanee lopullisen Suomen metsien hiilinielun vertailutason syksyllä 2020. Sata vuotta mäntysuovan tuoksua Vastapestyt matot ovat tuoksuneet metsäiselle mäntysuovalle jo sata vuotta. Tavoitteena oli lisätä puutuotantoa innostamalla kansalaisia metsänhoitoon. Tapahtumista metsätietoa Vastauksia metsäisiin kysymyksiin tarjoavat Metsänomistajan päivä 14.3. Suuri metsänomistajatutkimus valmistuu Vastausinto keväällä 2019 tehtyyn Metsänomistaja 2020 -kyselyyn ylitti tutkijoiden odotukset. Uuden kemeralain voimaan astuminen riippuu siitä, missä vaiheessa komissio hyväksyy valtion tuen ehdot. Pääomatuloveroa maksetaan vasta varoja nostettaessa. Tavoitteena on pysäyttää luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen vuoteen 2030 mennessä. Metsälait tarkastelussa Metsälain ja metsätuholain vaikutusten arviointi valmistuu tammikuussa. Metsänhoitoyhdistyksillä vaalivuosi Uudet metsähoitoyhdistysten valtuustot vuosiksi 2021–2024 valitaan syksyllä käytävillä vaaleilla. Metsäala kohentaa imagoaan. Metsämarssi täyttää pyöreitä Keskusmetsäseura Tapio ja metsänhoitolautakunnat järjestivät ensimmäisen metsämarssin vuonna 1950. Selvisi, että Metsälehteä tilaavat metsänomistajat omistavat keskivertoa enemmän metsää ja hoitavat sekä tekevät puukauppaa muita metsänomistajia aktiivisemmin. Määräaikaiseen yksityisten metsien suojeluun on luvassa tälle vuodelle 7 miljoonaa ja pysyvään suojeluun 25 miljoonaa euroa. Enso-Gutzeitin kemistien keksimän mäntysuovan valmistus alkoi Kotkassa vuonna 1920. Metsäalan päättäjille ja asiantuntijoille suunnatut valtakunnalliset Metsäpäivät järjestetään 22.–23.10. Bensiinin hinta nousee elokuun alussa arviolta 6,3 senttiä litralta ja dieselin 6,9 senttiä litralta. Metsäsektorin imagokampanja starttaa Metsäorganisaatioiden yhteisen Metsien Suomi -viestintähankeeen tavoitteena on lisätä metsäsektorin arvostusta, esitellä tulevaisuutta sekä monipuolistaa keskustelua. Luonnonvarakeskuksen maaja metsätalousministeriölle laatimasta raportista selviää, onko laeissa muutostarpeita. Ainakin autoilu metsätilalle kallistuu, suojelua lisätään, talouskasvu hidastuu ja mäntysuopa sekä metsämarssi täyttävät pyöreitä. Metsäkoneiden ystäviä hemmotellaan jälleen Jämsässä 3.–5.9. Jatkossa toimituksen hakija tietää jo hakemusta jättäessään, mitä toimenpide tulee maksamaan. Luonnos Euroopan unionin seuraavan rahoituskauden metsätalouden rahoitusjärjestelmästä valmistunee kevään aikana. kaudella noudattaa valtiontuelle asetettuja ehtoja. Tänä keväänä julkistettavista tuloksista selviää, minkälaisia ovat nykypäivän metsänomistajat. Maanmittauslaitoksen hinnoittelu selkiytyy Useat maanmittaustoimitukset, kuten yksityistietoimitus ja tilan lohkominen, muuttuvat vuoden alusta kiinteähintaisiksi. Päivitetyn laskelman mukaan Suomen vertailutaso on puutuotteet mukaan lukien –27,64 miljoonaa tonnia vuodessa. Hyvästi korkeasuhdanne Suomen pankin joulukuisen talouskasvuennusteen mukaan korkeasuhdanne on ohi ja Suomen talouskasvu laskee tilapäisesti vuonna 2020 alle prosenttiin. Lisäksi Helmi -elinympäristöohjelman kautta satsataan 12 miljoonaa soiden suojeluun. Kemeralain tulee uudellakin ohjelmaMetsän vuosi 2020 Mitä kaikkea muuttuu uuden vuosikymmenen aluksi. Polttoaineverotus kiristyy Polttoaineveroa korotetaan elokuun alusta, mikä nostaa autoilun kustannuksia. Dieselveron korotus näkyy metsäteollisuuden tiekuljetuskustannuksissa. EU lyö lukkoon hiili nielujen vertailu tasot. Helsingissä. Vertailutaso on luku, johon 2021–2025 toteutuvaa hiilinielua verrataan. TIIA PUUKILA Uudet metsän hoito yhdistysten valtuustot valitaan. Myös metsäisten elinympäristöjen hoitoon on luvassa määrärahoja. sekä uutena Kauhavalla järjestettävät Lakeus maaja metsätalousmessut 15.–16.5. FinnMetkossa. Mäntysuopaa valmistetaan sellunkeiton sivutuotteena syntyvästä mäntyöljystä. Tilin kautta on mahdollista käydä osakekauppaa ilman välittömiä veroseuraamuksia. Nykyisellä kemeralla jatketaan Nykyinen määräaikainen kestävän metsätalouden rahoituslaki on voimassa ainakin tämän vuoden. Tarkennukset ovat vielä mahdollisia. Kuuden päivän aikana metsämarssiin osallistui yli 480 000 henkeä. Suojeluun panostetaan Hallitus suojelee suomalaista luontoa lisäämällä luonnonsuojelun määrärahoja tänä vuonna sadalla miljoonalla eurolla