TAMMIKUUTA • NUMERO 1/2017 • 10 € • WWW.METSALEHTI.FI Isot tilat kallistuivat • Pikatestissä lämmittimet • Metsälahjavähennyksen laskeminen TAIMIKONHOITO UUSI JUTTUSARJA ALKAA HISTORIA VANHAT KUVAT TALTEEN VEROTUS ERIKOISPUULAJEISTA 17 KYSYMYSTÄ Esa Saaristo hoitaa nyt sukutilansa metsiä METSÄNOMISTAJA VAIKUTTAJA Upseerista puuntuottajaksi KEMERA ON PERHEMETSÄNOMISTUSTA VARTEN NÄIN TÄYTÄT METSÄVEROILMOITUKSEN 4683_.indd 1 13.1.2017 12.51. 19
Täytä kuponkikenttään koodi Tammi17 uudessa verkkokaupassamme! Huipputarjouksia 12 € Nyt 20 € Nyt 30 € Nyt 20 € Nyt 20 € Nyt 25 € Nyt 4684_.indd 2 13.1.2017 12.26. 20 €) Savustus Johan Åkerberg Kirjan resepteillä ja ennakkoluulottomilla ohjeilla valmistuu herkullisia ruokia mitä erilaisimmista aineksista: lihasta, kalasta, äyriäisistä, juustosta, kasviksista ja jopa leivonnaisista. Hinta 20 € (norm. Taiten säilötyt ja käytetyt ainekset takaavat, että aromikkaat ateriat val mistuvat kasvukaudesta riippumatta. Kasvilajeista kerrotaan tarkat tuntomerkit, kukkimisaika, elinympäristöt ja levinneisyys Suomessa. 09 315 49 840 s-posti: tilaukset@metsakustannus.fi Toimituskulut ovat 5 euroa/lähetys. 42 €) Tarjoukset voimassa 31.1. Mutta talven ei tarvitse olla pelkkää joulukinkkua ja eineksiä, sillä talvisten herkkuruokien valmistaminen on sekä helppoa että kiinnostavaa. Teos kattaa sekä talousmetsien tuhot että monimuotoisuuden säilyttämiseen liittyvät tuhonaiheuttajat. Lajien suomenkieliset ja tieteelliset nimet sekä sukujen nimet ovat kätevinä hake mistoina, ja kunkin kasvin kohdalla on mainittu myös sen ruotsinkielinen nimi. Luontopäiväkirja Anni Kytömäki Kuvitus Pirkko Juvonen Ihastuttava, perinteisesti ja vivahteikkaasti kuvitettu päiväkirja tarkkailee suomalaista lähi luontoa. Hinta 20 € (norm. Savustamisen aromit pääsevät valamaan ruokiin kosketuksensa ja saavat lisäpotkua esimerkiksi aasialaisten ruokien mausteista. 42 €) Talvikeittiö Sami Garam, Janne Pekkala ja Kasper Garam Moni on tottunut ajattelemaan kesän herkku ja – silloin grillataan ja nautitaan satokauden tuoreista antimista. Omiin retkiin ja luontohavainnointiin se innostaa lukijan täydennettävillä päiväkirja sivuilla, joihin voi kirjata näkemiään eläimiä tai kasveja, säätä ja vuodenaikojen vaihtelua – kaikkea metsissä, rannoilla ja pihamailla näkemäänsä. 34 €) Metsätuhot Antti Uotila, Risto Kasanen ja Kari Heliövaara Havainnollisesti kuvitettu kirja auttaa tun nistamaan tuhot ja niiden aiheuttajat metsis sämme. Tilaukset verkkokaupastamme www.metsakirjakauppa.fi tai asiakaspalvelustamme, puh. Hinta 20 € (norm. Näitä makuja et löydä muualta. Kun varhaishoito, varhaisperkaus ja myöhempi taimikonhoito tehdään tavoitteellisesti ja oikea aikaisesti, päästään kustannustehokkaaseen ja taloudelliseen lopputulokseen. Kirja antaa hyvät perustiedot metsätuhojen taloudellisesta merkityksestä sekä tuhojen torjunnasta. 36 €) Metsäkasvio Henry Väre ja Jukka Laine Metsäkasvio esittelee havainnollisesti niin tutut ja yleiset kuin harvinaisetkin metsiemme kasvit. saakka. Hinta 30 € (norm. Hinta 12 € (norm. Hinta 25 € (norm. 32 €) Taimikonhoito Timo Saksa, Jari Miina ja Karri Uotila Taimikonhoidolla huolehditaan metsänuudis tamisessa tehdyn investoinnin tuottokyvystä. Kirja kokoaa tiedon taimikonhoidon biologisista perusteista, menetelmistä sekä niiden kustannuksista
METSÄ NYT Vaasan Grytgrundilla lämpötila oli maanantaina (9.1.) pakkasviikon jälkeen ensimmäistä kertaa plussan puolella. Metsän reunasta aukesi näkymä jäälle, hento tuuli heilutteli kaislikkoa ja aurinko alkoi hiljalleen lämmittää. Metsässä näkyi kauriin jälkiä, lunta oli nilkkaan asti. Kuvasarja esittelee metsämaisemia eri puolilta Suomea. KUVA: JARNO PELLINEN 4754_.indd 3 12.1.2017 17.01
14 Tukiraha jumiutuu nuoriin metsiin 15 Järkyttävä hinnannousu 16 MARKKINAT: Talvihakkuut vihdoin käyntiin 17 KUUKAUDEN PUUKAUPPA: Hyvä korjuujälki ratkaisi 18 UPM myi ja rahastot ostivat 19 VERKOSTA: Metsänhoito maksaa Teema Metsäverotus 20 Verovirkailijan vinkit 24 Näin täytät veroilmoituksen 30 Omatoimisen veroetu 32 Arvonlisäverotus muuttuu 34 RAHAPUU: Mikä on metsätalousyrittäjä. 62 4 MAKASIINI 1 • 2017 4 MAKASIINI 1 • 2017 4686_.indd 4 12.1.2017 16.59. SISÄLLYS METSÄLEHTI MAKASIINI NRO 1 19.1.2017 Ajassa 5 PÄÄKIRJOITUS: Progressio koettelee yrittäjää 6 METSÄNOMISTAJA: Upseeri & metsämies 12 UUTISET: Jatkuva hakattava harvaksi 13 METSÄTYYPPI: Paljonko aukkoja jää viljelemättä. 48 Halloo, kuuleko moto. 50 ”Pienelläkin tuella on voimaa” 57 Kolumni: Aihetta kiitoksiin SE PP O SA M U LI JO RM A LU H TA s. 50 s. Oma metsä 36 METSÄNHOITO: 17 kysymystä erikoispuulajeista 39 PIKATESTI: Kemiallista lämmikettä 40 TAIMIKONHOITOKOULU: Älä hylkää taimia 42 TUTKIMUS: Tykkytuhot uhkaavat 43 METSÄLÄISEN ALLAKKA: Ei nimi metsää pahenna 44 PERINTÖMETSÄ: Näin lasket metsälahjavähennyksen 46 KYSY POIS: Mikä erottaa naavan luposta
Vuonna 2012 korotettua 32 prosentin veroa piti maksaa yli 50 000 euron pääomatuloista. Jotta verokarhu saa omansa, mutta ei yhtään enempää, kannattaa veroilmoitus täyttää huolellisesti ja muistaa ilmoittaa kaikki vähennykset. Metsätulojen verotus sen sijaan jatkuu yhtä kireänä kuin ennenkin. Lisäksi kestotilaajat saavat lehden mukana perinteikkään Metsälehden Metsäverokirjan. On tärkeää huomata, että vaikka tuloja ei metsästä olisikaan, kulut kannattaa silti ilmoittaa. Satunnainen puunmyyjä voi saada puukaupan tulot jaettua kahdelle vuodelle, mutta muuten tulojen tasaamiseen on vähän keinoja. Toimittaja Valtteri Skyttä avaa ensimmäisen oppitunnin sivulla 40. Pääkirjoitus ELIISA KALLIONIEMI eliisa.kallioniemi@metsalehti.fi TAVALLISET palkansaajat ja eläkeläiset pääsevät tänä vuonna nauttimaan pitkästä aikaa veronkevennyksistä. Eniten verotuksen kireydestä kärsivät päätoimisesti metsiään hoitavat yrittäjät. 74 s. Pääomatulojen veroprosentti on jo monta vuotta pysytellyt 30 prosentissa, mutta progressiivinen vero on vuosi vuodelta laajentunut koskemaan entistä laajempaa joukkoa metsänomistajista. Metsätilojen sukupolvenvaihdosten asiantuntija Pirjo Havia aloittaa ruodinnan sivulta 44. Vuoden 2016 alusta tuli voimaan uusi kiristys, joka ulottuu jo melko tavalliselle päätehakkuuleimikolle. Ero viime vuoteen on vaatimaton, mutta merkittävä siksi, että viimeksi ansiotulojen verotusta alennettiin näin laajasti viime vuosikymmenellä. Tervetuloa mukaan! PROGRESSIO KOETTELEE YRITTÄJÄÄ Tämän numeron kannen kuvasi Sami Karppinen Luonnosta 58 Vanhat valokuvat talteen 62 LUHTA: Tikkojen saari 66 TAPION PÖYTÄ: Hyvää ja halpaa perinteisesti 70 Makasiinikrypto 72 PILKKEET: Jännittävä pisara 74 Tuote & tekijä: Lämpöä tehokkaasti SE PP O SA M U LI s. Sitten raja laski 40 000 euroon ja veroprosentti nousi 33 prosenttiin. Viime vuodesta alkaen puukauppatilistä on joutunut maksamaan veroa 34 prosenttia, jos pääomatuloa on kertynyt yli 30 000 euroa. Metsälahjavähennys on uusi ja siihen liittyy paljon pohdittavaa. Hyviä vinkkejä veroilmoituksen täyttämiseen löydät Hannu Jauhiaisen kokoamasta juttupaketista, joka alkaa sivulta 20. Tänä vuonna Makasiinin Metsäkoulun aiheena on taimikonhoito. Pientä lievennystä metsänomistajien verotukseen tuovat tänä vuonna yrittäjävähennys, kevennykset perintöja lahjaverotukseen sekä metsälahjavähennys. 12 5 MAKASIINI 1 • 2017 4686_.indd 5 12.1.2017 16.59
UPSEERI & METSÄMIES Esa Saaristo on päätoiminen puuntuottaja. Vaihtoehtoisessa todellisuudessa hän ehkä komentaisi varuskuntaa tai prikaatia. TEKSTI MIKKO RIIKILÄ KUVAT SAMI KARPPINEN 7 MAKASIINI 1 • 2017 4687_.indd 7 12.1.2017 17.06
Tiloja pituussuunnassa halkomalla saatiin kaikille perillisille mahdollisimman samanarvoiset palstat. A amupäivän tunnelma Saaristoilla on kaikkea muuta kuin sotilaallinen. Lisäksi olemme kymmenen vuoden aikana päätehakanneet ja uudistaneet metsiä 600 hehtaaria, joten varhaisperkaustyömaita on vähintään riittävästi.” Pohjalaisen metsänhoidon erityispiirre ovat pitkät ja kapeat metsäpalstat. Mikään ei paljasta, että perheen pää on taustaltaan ammattisotilas, arvoltaan everstiluutnantti. Isän perua olevista kotimetsistä ei näin isoa raivausurakkaa muodostuisi, mutta Saaristot ovat kuluneiden kymmenen vuoden aikana kolminkertaistaneet metsäpinta-alansa. Kerronta on selkeää ja olemus jäntevä: harrastuksista löytyy triathlonia, maratoneja ja pitkän matkan sotilaspartiohiihtoa. ”Ostopalstat ovat tyypillisesti hoitamattomia. ”Tilallamme tehtiin sukupolvenvaihdos vuonna 2004 ja erosin vakinaisesta palveluksesta. Tammikuun alkupäivinä Saaristo harvensi vesakoitunutta männyntaimikkoaan. Nuoruudessaan Saaristo hakeutui sotilasuralle. ”Ennen vanhaan maita ei osattu kunnolla jyvittää. ”Ilmavoimissa työskentelin kolme viimeistä palvelusvuotta kallioluolassa. ”Ei voi olla kenenkään etu, että metsänasemapaikka oli Tikkakoskella ilmavoimien esikunnassa. Operatiivinen puoli on Saariston heiniä, mikä useimpina työpäivinä tarkoittaa urakkatahtista rynnäköintiä raivaussahan kanssa. Saaristollakin on tiloja, joiden pituus on jopa viisi kilometriä ja leveys 20–60 metriä. Ne on ennakkoraivattava ennen kuin harvennuksia voi aloittaa. Oppi on itse hankittua ja metsäteknikkoisän peruja. Saaristo esittää, että metsätilat rinnastettaisiin sukupolvenvaihdoksissa maatiloihin. ”Monet kurssitoveistani ovat tällä haavaa everstejä.” Saaristo irtaantui upseerin uraputkesta vuosituhannen alkuvuosina. Jyväskylän seudulta oli pitkä matka kotiseudulle Kristiinankaupungin lähelle Karijoelle, jossa suvun metsät odottivat hoitajaansa. Metsään on lähdettävä kelissä kuin Saaristo vaihtoi upseerin uran kotitilan metsien hoitoon 2004. Ansiotaso laski, mutta elämisen laatu parani. Nyt saimme koko perhe asettua Karijoelle.” Kallioluolasta ulkoilmaan Sukupolvenvaihdoksessa Saaristo lunasti yhdessä siskonsa kanssa 600 hehtaarin metsät. Metsänhoitotyöt tehdään pääosin omin voimin. Kadettikoulun ja sotakorkeakoulun opein tie olisi ollut auki vaikka kenraaliksi. Täällä riittää raitista ilmaa. Pääkaupunkiseudulla asuva sisko hoitaa hallinnollisen puolen. Toisaalta olen nuoresta pitäen oppinut tekemään metsätöitä ja pitämään niistä.” Raivattavaa kertyy vuosittain yli sata hehtaaria. 50-vuotias Esa Saaristo itse toki luontuu mielikuvaan ammattiupseerista. Vaikutelma on enemmän boheemi kuin sotilaallinen. Aamuherätyksiä ei tässä talossa karjuta, vaan joululomaa viettävä perhe heräilee hiljalleen aamupäivän aikana. Viimeisin kelissä, myös talvella. Nykyisin mies on ammatiltaan tosin puuntuottaja. Nykyisin kapeimpien palstojen hoito onnistuu vain yhteispelillä naapurien kanssa.” Hiilinieluista ei pidä tinkiä Sukupolvenvaihdoksen jälkeen Saaristot kaavailivat perustavansa maistaan yhteismetsän. Se jäi lopulta tekemättä, sillä yhteismetsään liitetyt metsät eivät kelpaisi maaja metsätalousyrittäjien myel-vakuutuksen perusteeksi. ”Ansiotaso laski, mutta elämisen laatu parani.” 8 MAKASIINI 1 • 2017 4687_.indd 8 12.1.2017 17.06
Hän paheksuu tapaa, jolla ympäristöviranomaiset merkitsevät liito-oravahavainnot paikkatietojärjestelmiinsä. ”Toisen omaa on liian helppo suojella.” Hän muistuttaa, että kolmannes maamme talousmetsistä on ollut koskematta yli kolmekymmentä vuotta. ”Metsien kasvu on hyväksyttävä täysimääräisesti hiilinieluksi, muunlaiseen ratkaisuun suostuminen olisi hallitukselta maanpetos. ”Nythän liito-oravahavaintoa ei saada pois edes Seinäjoen ohitustien paikalta.” Kriisivalmius paremmaksi Saaristolla on yhteistyösopimus Metsä Groupin kanssa. Luonnonsuojelijoille se tosin ei näyttänyt kelpaavan.” Saaristojen metsätaloutta luonnonsuojelu on häirinnyt lähinnä liito-oravan oletettujen elinpaikkojen suojeluvaatimusten vuoksi. Yhdessä laajan luonnonsuojelualueiden verkoston kanssa niistä riittää aineksia luonnon monimuotoisuuden turvaamiseen. ”Kaikki havainnot kirjataan kyselemättä tietojärjestelmiin. Myös vanhentuneiden tietojen poistamisen pitäisi olla mahdollista. ”Tiirolan (MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja) idea metsäluonnon suojeluun varoja keräävästä rahastosta oli mielestäni hyvä. Tässä Suomen ei pidä väkisin yrittää olla kenenkään kaveria vaan ajaa omaa asiaa. ” Saariston mielestä ilmoitetut liito-oravahavainnot pitäisi tarkastaa maastossa ennen kuin ne merkitään tietojärjestelmiin. Uusien omistajien käsissä puuta lähtee aina runsaasti liikkeelle ja kaikki hyötyisivät, myös verottaja.” Puuntuottajana hän on huolissaan EU:ssa valmisteltavasta metsien hiilinielun laskentatavasta. Karijoki ”Tässä Suomen ei pidä väkisin yrittää olla kenenkään kaveria vaan ajaa omaa asiaa. omistajat joutuvat 30 vuoden välein ostamaan tilansa. Tämä mahdollistaa monenlaisen haitanteon. 9 MAKASIINI 1 • 2017 4687_.indd 9 12.1.2017 17.06. Sukupolvenvaihdoksiin kannattaisi tarjota kunnon etuudet. Mies kiittelee yhtiön Metsäverkko-palvelua, jolla isonkin metsätilan metsätietojen hallinta on vaivatonta. Tätä me emme saa mokata.” Saaristo ei ymmärrä vaateita laajentaa metsien suojelua nykyisestä. Tätä me emme saa mokata.” Komea pohjalaistalo on rakennettu oman metsän puista
”Se parantaa tilan kriisivalmiutta. Pitkät ja kapeat nauhapalstat hankaloivat metsätaloutta Pohjanmaalla. Ilman hyvää naapurisopua niiden hoito käy vaikeaksi. Miltei kaikki Saariston ostopalstat olleet pitkään hoitamattomia, joten raivausta riittää tehtäväksi miltei ympärivuotisesti. ”Nyt kun kemeratöiden sähköinen ilmoittaminen on saatu toimimaan, tukirahat tulevat tilille parissa päivässä.” ”Isänmaallisuutta teollisuudelta” Metsä Group -yhteistyöstä huolimatta kaikki Saaristojen puukaupat kilpailutetaan. Tukkivaltaisilla leimikoilla paikallinen Isojoen saha on tärkeä kumppani. Entinen ammattisotilas osaa arvostaa Metsäverkkoa myös toisesta syystä. Samasta syystä olen perehdyttänyt luotto-ostomiehemme tilan asioihin.” Mies kehuu myös monien moittimaa Metsäkeskuksen Metsään.fi-tietojärjelmää. ”Emme ole minkään puunostajan torppareita.” Varttuneet harvennukset ja päätehakkuut myydään pystykaupoin. Säärystimet pitävät jalat kuivina talviraivuussa. 10 MAKASIINI 1 • 2017 4687_.indd 10 12.1.2017 17.06. Tieto, mitä metsissä pitää tehdä, löytyy verkosta, vaikka minä joutuisin tapaturmaan ja olisin odottamatta poissa pelistä
Tavoitteeksi pitäisi asettaa 15 000 hirven talvehtiva kanta, joka olisi noin kuudesosa nykyisestä. Yrittäjien työn laatu miellyttää silmääni.” Harveri on pienoishakkuukone, jota kauko-ohjataan koneen vierellä kulkien. Tästä seuraa, että perheen viikonloput kuluvat harjoitusja kilpailureissuilla Suomessa ja ulkomailla. ”Yli kymmenen prosenttia kuitupuusta tuodaan yhä Venäjältä ja tuontipuusta maksetaan jopa 50 euroa rajalla, mikä on selvästi enemmän kuin kotimaisesta puusta. Laadimme ostajille valmiit, maastoon merkityt ja ennakkoraivatut leimikkopaketit. Tuunattuun pohjalaisversioon on rakennettu ohjaamo, joten kuljettaja saa työskennellä säältä suojattuna. Yleensä meidän leimikot hakataan nopeasti.” Ensiharvennukset Saaristo hakkauttaa hankintatyönä pääosin talviaikaan, mikä Pohjanmaan turvemailla on ymmärrettävää. Paikallisia hirvenmetsästäjiä hän silti ei moiti, vaan kiittelee. Todellisempi syy lienee se, että Saariston lapset ovat SM-tason kilpatanssijoita. Vuosittain Saaristo hakkauttaa hankintapuuta 1 000–1 500 kuutiota. Ajokoneena on metsävarusteinen maataloustraktori. Hakkuut tehdään puiden välissä kulkevalla tuunatulla Harverilla. ”Esimerkiksi kuitupuun hankintahinnan nosto muutamalla eurolla toisi hankintalisän takaisin ja saisi varmasti puuta liikkeelle. ”Minulla on Excelissä sivu, jolla vertailen eri ostajien tarjouksia. Pidän tätä hyvin epäisänmaallisena toimintana.” Hän on vakuuttunut, että puuta riittäisi kotimaastakin, jos itäpuusta maksettu ylihinta kohdennettaisiin kotimaiselle kuitupuulle. ”Minulla on luottoyrittäjät. 11 MAKASIINI 1 • 2017 4687_.indd 11 12.1.2017 17.06. Hän vaatii hirvikantojen rankkaa harventamista. ”Syksyn hirvipeijaiset ovat hieno, koko pitäjän yhdistävä tapahtuma. ”Sain edellisessä työssäni ampua niin paljon isommilla ja hienommilla aseilla”, entinen ilmantorjuntaupseeri lohkaisee. Yleensä meidän leimikot hakataan nopeasti.” Lasten tanssiharrastus pitää Saaristot kiireisinä ja tien päällä miltei joka viikonloppu. Nyt ostajien joukko on käynyt vähiin. Samalla maaseudulle syntyisi työtilaisuuksia.” Tanssi vie viikonloput Hirvet saavat Saariston näkemään punaista samaan tapaan kuin monen muunkin puuntuottajan. Monet muualle muuttaneet pistäytyvät kotipitäjässä juuri peijaisten aikaan.” Itse Saaristo ei hirvijahteihin osallistu. Takavuosina Etelä-Pohjanmaalla saattoi kuitupuueristäkin saada 7–8 ostotarjousta, kun energiapuun ostajat kilpailivat kuitupuueristä metsäfirmojen kanssa. ”Laadimme ostajille valmiit, maastoon merkityt ja ennakkoraivatut leimikkopaketit. Tässä kohtaa pohjalaisupseeri jyrähtää metsäyhtiöiden suuntaan
Metsä ei mene pilalle”, Valkonen kertoo. Metsäntutkija Sauli Valkosen mukaan metsän jatkuvasta kasvatuksesta saadaan koko ajan lisää tutkimustietoa. Tämä vahvistaa perustietoa metsänkasvusta. ”Harsinta-alojen tutkimus vahvistaa sitä tietoa, että jatkuvassa kasvatuksessa metsän voi ja se pitää hakata harvaksi. Harsintakuusikoita ei ole tarkoitettu mallimetsiksi, mutta koealat antavat nyt tutkijoille tärkeää tietoa varsinaisesta metsän jatkuvasta kasvatuksesta. Puuston harventumiseen liitAJASSA Jatkuva hakattava harvaksi Jatkuvasta metsänkasvatuksesta on kaivattu lisää tutkimustietoa. Jatkuvan kasvatuksen metsissä puiden on kuitenkin kyettävä vastustamaan tuhoja eri lailla kuin tasaikäisrakenteisissa metsissä. ”Ja tiedolle on kova kysyntä.” Kuvassa harsintakoealan kuusialikasvosta. Jos metsät olisi avohakattu ja uudistettu istuttaen, kuusikot lähestyisivät nyt ensiharvennusikää. Nyt sitä syntyy. Harvaksi hakatuilla koealoilla puut reagoivat ympärille vapautuneeseen tilaan oletettua nopeammin ja toipuivat pian hyvään kasvuun. Koemetsien kuusikoihin tehtiin raju harsintahakkuu 1980-luvulla, minkä jälkeen ne ovat olleet rauhassa. ”Pienetkin puut elpyivät yllättävän nopeasti”, Valkonen kertoo. tyy tietysti tuulija tuhoriskejä. Nopeasti nousevat kasvukäyrät osoittavat, että harvaksi hakkaaminen on kannattavaa. Valkosen ympärillä olevia kuusia käsiteltiin 1980-luvulla rajuilla määrämittahakkuilla eli harsinnoilla. TEKSTI VALTTERI SKYTTÄ KUVAT SEPPO SAMULI LUONNONVARAKESKUKSEN (Luke) tutkija Sauli Valkonen esittelee metsäntutkimuksen koealakuusikoita Lapinjärvellä Itä-Uudellamaalla. Elpyminen yllättävän nopeaa Valkosen mukaan harsintakoealojen säilyminen on onni, sillä kun koemetsiä käsitellään eri tavalla kuin on kuviteltu hyväksi, syntyy mielenkiintoista tietoa. 12 MAKASIINI 1 • 2017 12 MAKASIINI 1 • 2017 4688_.indd 12 12.1.2017 17.13. Tuoreissa tutkimuksissa on saatu selvyyttä esimerkiksi kiistaan siitä, kuinka harvana jatkuvan kasvatuksen metsä tulee kasvattaa. ”Jatkuvan kasvatuksen metsässä puita pitää valmistella kasvuun harvemmissa olosuhteissa”, Valkonen sanoo. Taimien määrä on jäänyt harsinta-aloilla pienemmäksi kuin varsinaisilla jatkuvan kasvatuksen tutkimuskohteilla
Niille syntyy luontaista puustoa vaihtelevasti. Metsän eri-ikäisrakenteisessa eli jatkuvassa kasvatuksessa metsään luodaan eri-ikäistä puustoa poimintaja pienaukkohakkuilla. Koealoille ei ole tehty mitään 30 vuoteen, joten alikasvoksen eli uusien puiden kasvukunto on kärsinyt. Viljaville, karkearakeisille maille voi syntyä hyväkin rauduskoivikko. ”Työtä pitää tehdä, mutta työ ei tarkoita raivaussahaan ja istutusputkeen tarttumista, vaan suunnittelua, puuston arviointia ja oikeiden valintojen tekoa”, Valkonen sanoo. Metsien määrämittaharsinta oli vallitseva metsänkäsittelymenetelmä 1940-luvulle asti. Metsälaissa on edelleen uudistamisvelvoite, mutta totta on, että käytännössä keinot saada metsänomistaja istuttamaan aukkonsa ovat neuvonnallisia, eivät lakiin perustuvia. Paljonko aukkoja jää viljelemättä. . Aiempina vuosikymmeninä perustetuilla koealoilla aikaa on nyt kulunut ja tutkimuksia sekä päätelmiä voi tehdä”, Valkonen kertoo. Vielä vuonna 2009 metsää viljeltiin 120 000 hehtaaria vuodessa. Se ei ole laiskan metsänomistajan valinta, jos metsästä haluaa tuottoa. Jatkuva kasvatus kiinnostaa laajasti metsäalan toimijoita aina teollisuudesta ympäristöjärjestöihin. Tarkka tieto puuttuu, koska metsänviljelyitä ja metsänkäyttöilmoitusten mukaisten hakkuiden toteuttamista ei lain mukaan tarvitse raportoida. Suuruusluokka on sellainen, että vuosittain päätehakataan 130 000 hehtaaria metsiä ja viljelyala on viime vuosina ollut reilut 100 000 hehtaaria. Metsätyyppi 1 Miksi metsäviranomainen huolehtii viljelemättä jäävistä hakkuualoista. ”Jatkuvan kasvatuksen toimivuuden voi varmistaa vain ajan kanssa, kun metsät kasvavat. Metsäkeskuksen asiantuntija Markku Remes kantoi huolta viljelemättä jäävistä päätehakkuualoista Helsingin Sanomien pääkirjoitussivulla (2.1.2017). Jatkuvan kasvatuksen metsien luontainen taimettuminen vaatii joka tapauksessa lisätutkimusta. . . Valkosen mukaan kasvatusmenetelmän tuominen lakikirjoihin on lisännyt tutkimustiedon kysyntää merkittävästi. Suurin osa Suomen talousmetsistä kasvaa yhä tasaikäisrakenteisina eli taimet kasvavat samaa tahtia tukkipuustoksi. Tasaikäisrakenteisen metsän päätepiste on avo-tai siemenpuuhakkuu. Millainen on esimerkiksi jatkuvan kasvatuksen metsien puun laatu verrattuna tasaikäisrakenteisiin metsiin. 4 Miten viljelemättä jäävien aukkojen käy. . 2 Mitä haittaa viljelemättä jäävistä aukoista on muille kuin metsänomistajalle itselleen. Tutkimusmetsien harsintakoealat on perustettu erottautumaan varsinaisista jatkuvan kasvatuksen koealoista. Missä: Remeksen toimipaikka on Kuopiossa. Olisi tietysti parempi, että tulevaisuudessa puuta riittäisi kotimaassa eikä sitä tarvitsisi tuoda. Kasvatusmenetelmät 13 MAKASIINI 1 • 2017 13 MAKASIINI 1 • 2017 4688_.indd 13 12.1.2017 17.13. Kuusen kohdalla asiasta on jo tietoa. Jatkuvan kasvatustavan vaikutuksia ei ole aikaisemmin tutkittu kattavasti yksittäisten puiden tasolla. 3 Paljonko aukkoja jää viljelemättä. Harsinta on rinnastettu metsän hävitykseen. Nuoremmille puille olisi jo pitänyt tehdä tilaa poimintatai pienaukkohakkuilla”, Valkonen kertoo. Kuusikoissa tutkimuskokemukset antavat viitteitä siitä, että taimiryppäitä syntyy sekapuuston, kuten koivujen, alle. Kuusipuun laatu vaihtelee jatkuvan kasvatuksen metsissä enemmän kuin tasaikäisissä metsissä, mutta kokonaisuudessaan laatuerot eivät ole Valkosen mukaan suuria. Mitä: Kehittää metsänhoidon menetelmiä ja käytäntöjä. TEKSTI MIKKO RIIKILÄ KUVA SAMI KARPPINEN Kuka: Suomen metsäkeskuksen johtava metsänhoidon asiantuntija Markku Remes. ”Havaintoja on siitä, että kuusentaimia syntyy parhaiten alueille, jossa kasvupaikka on kostea, maata on paljastanut tai paikalla on kaatunut puunrunko tai hakkuutähdettä.” Suunnittelua, arviointia ja valintoja Jatkuva kasvatus on ollut metsälaissa sallittu metsän kasvatusmenetelmä kolmen vuoden ajan. . Eihän uusi, vuoden 2014 metsälaki velvoita viljelyyn. Suuret investoinnit puunjalostuskapasiteetin kasvattamiseen nostavat puuntarvetta merkittävästi. ”Männyllä laatututkimukset ovat vasta alussa, mutta viitteet ovat erittäin selkeät siitä, että jatkuvan kasvatuksen männiköissä kasvaa erinomaisia laatupuita.” Lapinjärvellä ja muualla sijaitsevat koealat osoittavat myös, että jatkuva kasvatus vaatii työtä metsän hyväksi. . ”Kun parhaimmat isot puut viedään pois, siementuotanto menee huonoksi. Usein tuloksena on vain vähäarvoinen lehtipuusto. Harsinnassa kaadetaan isoja, tukin vaatimukset täyttäviä puita
Tämä käy ilmi kemeratukiuudistusta pohjustavasta lakiluonnoksesta. Vuosittain yhtiö on myynyt 20–30 miljoonaa metsäpuun tainta ja tarjonnut istutuspalveluita. Lyhyesti VALTTERI SKYTTÄ TAIMIKONHOITOTÖITÄ viime toukokuusta asti piinanneet kemeratuen hakusulut eivät ole syntyneet tyhjästä. Aikataulu kireämmäksi Lapissa yli puolet taimikonhoidon tukirahasta maksettiin viime vuonna nuorten metsien kunnostukseen ja pienpuun keruuseen. Kaksivaiheiseksi muuttuneen tukihaun, hakemustulvan ja tietojärjestelmäongelmien lisäksi kemeraa vaivaavat hitaasti etenevät nuorten metsien kunnostukset. ”Työmaiden ketjuttaminen, korjuuolosuhteet ja kuitupuun tarve vaikuttavat nuoren metsän hoitotöiden toteutusaikatauluihin koko Suomessa. Käytännössä tukirahaa sitoutuu siis pisimmäksi ajaksi taimikonhoitovaiheen jo ohittaneiden metsien energiapuuhakkuisiin ja ensiharvennuksiin. Nuorista metsistä kerätään puuta runsaasti kemeratukien avulla myös Pohjois-Pohjanmaalla, Keski-Suomessa ja Pohjois-Savossa. M IK KO RI IK IL Ä Suomen suuriin taimiyhtiöihin kuuluva Pohjantaimi Oy on myyty liettualaiselle Skogran-yhtiölle. ”Uhanalaisarviossa vähentyneeksi todetut hömöja töyhtötiainen (kuvassa) tekevät pesänsä useimmiten pystyyn lahonneisiin koivupökkelöihin. Varsinaisia taimikonhoitotöitä nopeutunut tukityötahti ei haitanne, mutta nuorten metsien kunnostushakkuut ovat eri asia. ”Vuoden toteutusaika olisi tukijärjestelmän kannalta helpompi. Kemerajärjestelmä yskii, koska pitkäksi venyvät nuoren metsän hoitohankkeet täyttävät vuosittaisen tuenmyöntämisvaltuuden. Luonnoksen mukaan kemeratöiden toteutus ja tukien maksatukset etenevät hitaimmin koneella tehtävissä nuorten metsien kunnostuksissa, joissa kerätään lisäksi pienpuuta. Lakiehdotus toisi muutoksen nuorten metsien hoitotahtiin kiristämällä kemeratöiden toteutusaikataulua. Metsäkeskuksen osakepottia hallitsi metsäpalveluyksikkö Otso, joka vaihtoi omistajaa vuoden vaihteessa. Metsähallitus mukaan pökkelötalkoisiin M A RK M ED CA LF AJASSA 14 MAKASIINI 1 • 2017 14 MAKASIINI 1 • 2017 4689_.indd 14 12.1.2017 18.08. ”Etelä-Suomessa tuettuja töitä on toteutettu nopeammin”, kertoo Metsäkeskuksen asiantuntija Yrjö Niskanen. Eniten viivettä töiden toteutuksessa on ollut Pohjois-Suomessa, jossa on tällä hetkellä suurin reservi jo hyväksyttyjä tukitaimikoita ja nuoria metsiä hoitoa odottamassa. Pohjantaimesta 70 prosenttia on omistanut Suomen metsäkeskus ja loput Tapio Oy. Tällä hetkellä töiden tekoon on pisimmillään aikaa lähes kolme vuotta, jatkossa vain vuosi. Samalla Pohjantaimen omistuspohja mureni. Jos osa työstä jää sinä aikana toteuttamatta, tukea voi hakea uudestaan”, Metsäkeskuksen Niskanen sanoo. Luomme keinotekoisesti pystyyn kuolevaa ja myös pystyssä pitkään pysyvää puustoa metsiin”, ympäristöasiantuntija Maarit Kaukonen kertoo. Tukiraha jumiutuu nuoriin metsiin Verkkaiseen tahtiin toteutuvat nuorten metsien kunnostukset ovat lisänneet kemeratukiongelmia . Pohjantaimi liettualaisyritykselle Metsähallitus tuo helpotusta tikkojen ja muiden kolopesijöiden asuntopulaan tekemällä puunkorjuun yhteydessä satatuhatta tekopökkelöä. Vuoden määräaika voi olla tiukka”, sanoo Metsäkeskuksen pohjoiMetsäkeskuksen mukaan keväällä pitäisi olla runsaasti tukihyväksynnän saaneita töitä toteutusta odottamassa. Tukilukujen perusteella nuorten metsien kunnostuksissa ei siis pitäisi olla seisokkia
Yksityismetsissä työ oli halvempaa kuin yhtiöiden mailla.” Taimikonhoidon kalleutta voi selittää se, että työmaat saattavat olla aiempaa työläämpiä perata. ”Kemeratuet eivät selitä suomalaisen taimikonhoidon kalleutta. Toimitusjohtaja Minna Lappalainen omistaa vähemmistöosuuden. Ruotsissa metsänhoidon tuista luovuttiin 1993. 15 MAKASIINI 1 • 2017 15 MAKASIINI 1 • 2017 4689_.indd 15 12.1.2017 18.08. Järkyttävä nousu Aiempaa vaativammat työmaat saattavat selittää taimikonhoidon kallistumista, MTK:n Erno Järvinen arvioi. 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015 Lä hd e: Lu ke Metsänhoidon kustannuskehitys Suomessa Taimikonhoito Istutus Puunkorjuu Yleinen ansiotaso Kustannusindeksi 0,5 1 1,5 2 2,5 Biotalous on muotisana ja siihen suhtaudutaan myönteisesti, mutta harva tietää, mistä on kysymys. Metsäteollisuus ry:n selvityksessä yli 70 prosenttia kertoi suhtautuvansa biotalouteen positiivisesti ja 25 prosenttia neutraalisti. M IK KO RI IK IL Ä 400000 Verottaja on lähettänyt 2C-lomakkeen noin 400 000 metsänomistajalle. Mielikuvat biotaloudesta ovat hajanaisia, ja vain kolmannes vastaajista yhdisti metsäteollisuuden biotalouteen. Näin hehtaarikustannus nousee, Järvinen pohtii. Tämän verotukselliseksi hyödyksi arvioidaan 200 miljoonaa euroa vuodessa.” Suomessa kemeratukia maksetaan vajaat 70 miljoonaa euroa vuodessa. MIKKO RIIKILÄ TAIMIKONHOITO on Luonnonvarakeskuksen tutkija T imo Saksan laatiman indeksin mukaan kallistunut rajusti 1990-luvulta. ”Tärkeintä olisi, että hakusulku ylipäänsä poistuisi ja hommat käynnistyisivät. Ruotsissa taimikonhoidon ja istutuksen kustannukset ovat sen sijaan olleet vakaita. ”Ruotsissa metsänomistajat voivat jaksottaa tulojaan. Kilpailutöiden ideana on tuottaa toimiva sovellus ihmisten, metsien tai metsäalan hyväksi. Kuka keksii parhaan metsäsovelluksen. Yhtiön kohtaloksi koitui metsähakkeen ja energiapuun kysynnän mureneminen vuonna 2015. ”Kansalaiset kyseenalaistavat virallisen tiedon luettuaan disinformaatiota, joka on osin tarkoituksellista, osin varmaankin ihmisten tuntemuksiin liittyvää.” Metsähallituksen erätalousjohtaja Jukka Bisi kommentoi internetin susikeskustelua, Lapin Kansa 11.1. Metsäkeskuksen tiedotteen mukaan vireillä oleva kemeralakimuutos halutaan saada valmiiksi ennen kuin hakusulku puretaan. . Vuoteen 2015 taimikonhoidon kustannuksia tilastoitiin omistajaryhmittäin. Hakusulku on päällä 30.4.2017 saakka. Pääpalkintona on 4 000 euroa parhaasta sovelluksesta ja 1 000 euroa parhaasta sovelluskonseptista. Nyt tilanne on katastrofaalinen nuoren metsän hoidon talvikohteilla, joilta pitäisi saada energiapuuta tulevan kauden tarpeisiin.” Rautakosken mukaan hakusulku tuntuu loppuvuonna lämpövoimaloissa, koska hoitotöiden seistessä energiapuuta ei nyt kerry varastoon. Pienpuupaalaimia valmistava jyväskyläläinen Fixteri Oy on jättänyt konkurssihakemuksen Keski-Suomen käräjäoikeudelle. Kyse voi olla virkistyskäytöstä, taloudellisesta hyödyntämisestä tai muusta metsien käytöstä. . Fixteri ajautui konkurssiin Stora Enso ja asiantuntijatalo Sofokus käynnistävät kilpailun, jossa etsitään uusia tapoja yhdistää metsä sekä verkkoja mobiilitekniikka. ”Jalostettujen puutuotteiden kysyntä kasvaa perussahatavaran kysyntää voimakkaammin niin lyhyellä kuin pitkälläkin aikavälillä.” Keitele Groupin hallituksen puheenjohtaja Ilkka Kylävainio, Maaseudun tulevaisuus 9.1. Mikä ihmeen biotalous. Nuoremmat näyttävät tietävän biotaloudesta vähemmän kuin iäkkäämmät. Järvisen mukaan Ruotsin tuettomuus ei ole yksiselitteistä. Metsänhoitoyhdistys Pyhä-Kalan johtaja Juha Rautakoski ennakoi, että toteutusajan lyhenemisen seurauksena kemerahakemus tehtäisiin nuorten metsien kohdalla muutamaa viikkoa ennen töiden aloitusta metsänkäyttöilmoituksen tapaan. Samalla energiapuun korjuukoneiden markkinat romahtivat ja Fixterin orastava nousu sakkasi. Istutus on taas entistä halvempaa. sen alueen rahoitusja tarkastuspäällikkö Tommi Lohi. ”Voidaksemme luoda lisää ja uutta hyvinvointia metsiin perustuvan biotalouden avulla, on meidän tutkimustietoa hyödyntämällä kyettävä vastaamaan entistä monipuolisemmin kolmeen peruskysymykseen, mitä puut ovat, miten ne ovat syntyneet ja missä ne ovat?” Metsätehon toimitusjohtaja Heikki Pajuoja, Taimiuutiset 4/2016. Fixterin suurimmat omistajat ovat pääomasijoittajia. Silti taimikonhoidon kustannukset pysyivät molemmissa maissa samalla tasolla vuosituhannen vaihteeseen asti. Miten tämä pitäisi ymmärtää, MTK:n metsäosaston tutkimuspäällikkö Erno Järvinen. Sanottua Osittainen hakusulku . Nuoren metsän hoitotöihin ei voi tällä hetkellä hakea kemeratukea. Taimikon varhaishoitoon ja metsän terveyslannoitukseen kemeratukea voi hakea normaalisti
16,95?. Harvennushakkuu 49,29 . Harvennushakkuu Ensiharvennus Koko maa Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 53,58?. 40,84?. 56,67?. Ensiharvennus 12,06?. ”Valmistelut on tehty hyvin ja kohteita on, joten arvioisin, että puuta saadaan korjattua riittävästi.” Talvileimikoille myös Keski-Suomessa Kolmisensataa kilometriä etelämpänä Keski-Suomessa talvikorjuut on myös saatu vihdoin käyntiin. 57,06?. 56,79?. 18,45?. Myös Kainuun seudulla on jo jonkin aikaa korjattu perinteisiä talvikohteita, kertoo alueella toimiva Stora Enson operaattori Tapio Karjalainen. 38,01?. 11,32?. 15,66?. Harvennushakkuu 46,76?. Raakapuun kantohinnat viikolla 52 Etelä-Suomi Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 55,03?. 39,57 . Lumipeitteen alla oleva pehmyt maa hankaloittaa jonkin verran leimikon valintaa. 14,66?. 40,91 . ”Paikka paikoin pystytään hoitamaan etenkin kuusitukkija mäntykuituleimikoita”, Korhonen lupaa. 16,92 . laskussa Kymi-Savo Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 56,07 . Pitkään hakattiin kesäleimikoita, sillä maa pysytteli sitkeästi sulana, kertoo Keski-Suomen Metsänhoitoyhdistyksen korjuuesimies Tuomo Korhonen. 48,03 . ??. 15,24?. 18,72 . Uudistushakkuu 56,67?. 14,17?. 11,12?. ”Haasteita on tosin ollut, kun joka paikassa ei ole kunnon pohjia ja vesi on valunut solkenaan. 18,21?. 17,53?. 17,14?. nousussa. 17,15?. ”Nyt näyttää jo paremmalle, kun on vähän lunta ja pakkasta tiedossa.” Korjuuseen on mahdollista ottaa vielä joitakin uusia talvileimikoita. 43,61?. Tästä on selvitty olemalla oikeaan aikaan liikkeellä, tekemällä hyvissä ajoin ennakkovalmisteluja ja hyödyntämällä pakkasjaksoja.” Kaiken kaikkiaan talvi näyttää Karjalaisen silmiin lupaavalta. 16,88?. 35,59 . 15,38?. Ensiharvennus 11,21?. ”Tämä talvi on ollut poikkeuksellinen, monesti talvikorjuu on aloitettu vasta tammikuun puolella”, sanoo Joensuun ympäristössä operoivan Karelwood Oy:n toimitusjohtaja Janne Tahvanainen. Uudistushakkuu 55,54?. Sen sijaan itäisimmässä Suomessa talvikorjuukohteille päästiin jo joulukuun alussa. Pirkanmaalla Sastamalan seudulla talvikorjuut aloitettiin Karelwoodin Janne Tahvanainen harmittelee, että kovan pakkasjakson jälkeen alkoi sataa vettä ja sen jälkeen lunta. 17,56 . Uudistushakkuu 57,58 . TEKSTI ANNE HELENIUS KUVA ARI KOMULAINEN METSÄAMMATTILAISET ovat ottaneet ilolla vastaan tammikuun alkupuolen napakan pakkasjakson. Etelä-Pohjanmaa Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä Uudistushakkuu Harvennushakkuu Ensiharvennus AJASSA Talvihakkuut vihdoin käyntiin Korjuun kannalta talvi näyttää lupaavalta, jos vain pakkaset jatkuvat. Tällä hetkellä yhtiön 28 korjuuketjua hakkaavat kuusikoita ja turvemaamänniköitä. 15,34 . 58,04?. Alkutalven ailahdelleen sään takia Eteläja Keski-Suomessa talvikorjuut on nyt saatu nipin napin käyntiin, ja Kainuun korkeudellakin sula maa on tuottanut haasteita. 55,51?. 42,52?. 45,27?. 14,57?. 15,26?. 47,27 . 16,92 . ???. 17,58 . 15,4 . 15,07?. 15,67 . 58,02?. 16 MAKASIINI 1 • 2017 16 MAKASIINI 1 • 2017 4690_.indd 16 12.1.2017 17.46. 15,48?
Ensiharvennus Kainuu-Pohjanmaa Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 49,31 . Tarjouksia tuli kolme: kaksi isoilta ostajilta ja kolmas metsänhoitoyhdistykHyvä korjuujälki ratkaisi joulun jälkeen. 17,38 . 49,95 . 17,47?. 38,08 . ”Puuta on tarpeeksi. Uudistushakkuu 55,98 . 14,67?. 14,74?. Ihan hyvältä näyttää.” Puuta riittää Stora Enso Metsän Itä-Suomen hankinta-alueen operaatiopäällikkö Pekka Markkanen arvioi korjuutalvesta tulevan normaali, jos pakkaset jatkuvat. 57,07 . 43,14?. 17,03?. 17,18 . Toisaalta hyvä tilanne on siinäkin, että metsäteollisuuden käyttöasteet ovat hyvällä tasolla.” Viime talvelta rästejä ei ihmeemmin jäänyt, sillä yhtiö pyrkii niitä ohjailemaan ostoillaan. Myös harvennusvoimakkuus painoi valinnassa. Metsänomistaja arvosti kauppatavan helppoutta ja tietoa muun muassa katkonnan vertailusta ja hyvästä myyntihetkestä. 15,49?. 51,51 . Alueen pienehköt talvivarannot ja kova puun tarve näkyivät tarjousten määrässä ja hinnoissa. ”Meillä on tavoitteena mennä talvikohteille heti keliolosuhteiden salliessa ja hakata ne pois.” Tällä hetkellä yhtiön puuvarantotilanne on hyvä ja antaa Markkasen mukaan hyvän suunnittelujänteen talvikorjuulle. Metsäkuljetusta tienvarteen oli puoli kilometriä. Metsänomistaja halusi tehdä kaupat, sillä harvennuskuviot olivat metsänhoidollisesti kiireellisiä ja päätehakkuukuvion kasvu oli jo tyrehtynyt. 11,85?. Harvennushakkuu 44,4 . 14,1?. Tämä tietysti tarkoittaa sitä, ettei kaikkia talvikorjuukelpoisia leimikoita pystytä ostamaan.” sen omalta hankintapalvelulta. Uudistushakkuu 54,5?. Parhaan ja toiseksi jääneen tarjouksen ero oli muutamia satasia. 35,67 . Päätöksen ison toimijan hyväksi ratkaisi parhaan hinnan lisäksi myös parempi mäntytukin katkonta sekä ennakolta hyväksi tiedetty korjuujälki. Nyt kun maa vähän jäätyy, niin päästään toivon mukaan tekemään myös pehmeäpohjaisempia harvennuksia. 15,24 . ANNE HELENIUS ETELÄ-KARJALASSA tehtiin joulukuussa kauppa talvikorjuukelpoisesta leimikosta, johon kuului 1,5 hehtaaria päätehakkuita ja 2,4 hehtaaria ensiharvennusta. 15,02?. Tässä esitellään vain pystykauppahintoja. Ostetuista puumääristä julkaistaan vain ostomäärien summa. 41,04?. Niistä eritellään uudistushakkuut, harvennushakkuut ja ensiharvennukset. 45,06?. Harvennushakkuu 46,9?. 54,68?. 14,64?. VALTAKIRJALEIMIKKO ETELÄ-KARJALASSA m3 €/m3 Yht.€ Ensiharvennus Mäntykuitu 10 10,5 105 € Kuusikuitu 10 10,5 105 € Koivukuitu 100 10,5 1 050 € Päätehakkuu Mäntytukki 130 57,5 7 475 € Koivutukki 40 45 1 800 € Mäntykuitu 40 17 680 € Kuusikuitu 15 16 240 € Koivukuitu 110 16 1 760 € Yhteensä 455 13 215 € Keski-Suomi Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 53,63 . 15,23?. 53,22?. 14,58?. Ensiharvennus 11,72?. Leimikko korjataan luultavasti kuluvan talven aikana. Savo-Karjala Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 51,91?. 17 MAKASIINI 1 • 2017 17 MAKASIINI 1 • 2017 4690_.indd 17 12.1.2017 17.46. Uudistushakkuu 51,26 . 15,76?. Hinnoissa oli jonkin verran eroja: parhaan ja huonoimman tarjouksen ero oli tuhat euroa ilman katkonnan huomiointia. Viikkohinta lasketaan kohdeviikon ja sitä edeltävän kolmen viikon hintojen keskiarvona. 47,87 . 13,51?. Ensiharvennus Lappi Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä Uudistushakkuu Harvennushakkuu Ensiharvennus Lisää hintatietoja osoitteesta www.metsalehti.fi Kuukauden puukauppa Viikko-ostojen määrä Miljoonaa m 2015 2016 1–2 5 10 15 20 25 30 35 40 45 52 300 000 600 000 900 000 120 0000 150 0000 PUUKAUPPATILASTOSSA esitetään Metsäteollisuus ry:n jäsenyritysten yksityismetsistä ostaman teollisuuspuun ostomääräja hintatietoja. ”Päätehakkuilla aloitettiin. Kauppa tehtiin metsänhoitoyhdistyksen valtakirjakauppana. 17,41?. 16,9?. Tiedot kerätään viikoittain. 12,99?. 33,65 . 17,26 . 13,97?. 40,26 . ”Pyritään ostamaan ja hakkaamaan tarpeeseen. Harvennushakkuu 44,88 . 43,2 . Viimevuotiset rästit on purettu ja puuta hakataan normaalisti, sanoo metsäasiantuntija Matti Salioja Stora Ensolta. 55,58 . Aineiston kerää ja laskee Metsäteollisuus ry, mutta Luonnonvarakeskus julkaisee sen
Keskimääräinen kuutiohinta oli koko maassa 27 euroa, viime vuonna se oli 26 euroa. Vuonna 2015 luku oli 2 544 euroa, joten nousua tuli noin prosentti. Metsärahastot kasvoivat Viime vuosi oli metsärahastojen kasvun aikaa. Jatkossa on odotettavissa, että rahastojen ostot näillä markkinoilla jatkuvat ja mahdollisesti lisääntyvät. Liljeroos on verrannut Kainuun sijoittajakohteiden kauppoja vuosilta 2014 ja 2016. Hintavaihtelu oli suurta eri puolilla maata. Kohteesta maksettiin 22 prosenttia yli summa-arvon. Sijoittajakohteiden hinnat nousussa UPM:n maita myytiin normaaleina metsätiloina sekä suurina kokonaisuuksina yhteensä noin 50 000 hehtaaria. Suurin osa maista sijaitsee Kainuussa, mutta paljon myös Pohjois-Pohjanmaalla, Pohjois-Savossa ja Pohjois-Karjalassa. Metsähehtaarin keskihinta koko maassa oli 2 566 euroa. Metsämaan keskihinta on noussut niissä 1 400 eurosta 2 400 euSijoittajakohteet kallistuivat Metsätilojen hintakehitys oli viime vuonna maltillista, mutta rahastojen kysyntä nosti isojen tilojen hintoja. Entiset rahastot jatkoivat ostojaan ja uusia rahastoja tuli markkinoille. Tyypillinen myytävä tila: 50-vuotias ylitiheä männikkö. 18 MAKASIINI 1 • 2017 18 MAKASIINI 1 • 2017 4691_.indd 18 12.1.2017 17.59. Arvo vaihtelee puuston ja hinnoittelijan näkemyksen mukaan paljon. Pohjois-Karjalan osalta hintojen nousu on ollut maltillisempaa, noin 10–15 prosenttia. Lisäksi rahastot ostivat UPM:n normaaleja metsätiloja noin 44 miljoonalla ja yksityisten myyntikohteita noin 13 miljoonalla eurolla. Myydyn metsämaan pinta-ala oli 60 331 hehtaaria. roon hehtaarilta. Rahastot ostivat UPM:n sijoittajakohteista suurimman osan noin 55 miljoonalla eurolla. Sijoittajakohteet eivät ole seurannan kauppahintasummassa mukana, mutta niiden arvo oli noin 72 miljoonaa euroa. H A N N U LI LJ ER O O S Kauppamäärät nousivat vuodessa viitisen prosenttia, hinnat yhden prosentin. ”Kun otan huomioon puustotietojen erot, niin tulkintani on, että sijoittajakohteiden kauppahinnat ovat nousseet kahdessa vuodessa peräti 20–30 prosenttia”, Liljeroos toteaa. Sijoittajakohteista suurimman osan ostivat metsärahastot, mutta joukossa oli muitakin sijoittajia. Kauppasumma oli yhteensä noin 155 miljoonaa euroa, joista yli puolen miljoonan euron kauppoja 35 kappaletta. Kymenlaakson kerroin nousi, koska sijoitusrahasto osti joulukusssa Metsämiesten Säätiöltä 231 hehtaarin tilan. Molemmissa luvuissa on lisäystä noin viisi prosenttia aiempaan vuoteen verrattuna. Suurin osa rahastojen ostamista tiloista sijaitsee Pohjois-Karjalassa, Pohjois-Savossa, Keski-Suomessa, Etelä-Savossa ja Kymenlaaksossa. AJASSA TEKSTI MIKKO HÄYRYNEN HANNU LILJEROOSIN metsätilojen hintaseurantaan tuli viime vuonna yhteensä 1 772 myyntikohdetta ja kauppojen määräksi 1 325. Kalleimmillaan keskihinta oli neljässä Etelä-Suomen maakunnassa noin 5 000 euroa hehtaarilta ja halvimmillaan Lapissa noin tuhat euroa. METSÄTILAKAUPAT TAMMI–JOULUKUUSSA 2016 Maakunta kaupan myyty myyty taimikot hakkuupuusto *hintakpl kpl ha % kypsät % m3/ha tukki-% e/ha e/m3 kerroin Varsinais-Suomi 25 21 403 36 19 122 37 5 324 43 1,06 Satakunta 44 29 838 22 26 133 41 4 906 37 0,95 Häme-Uusimaa 75 56 1 389 31 17 126 41 5 188 41 0,96 Etelä-Karjala 50 40 929 35 13 105 33 3 913 37 0,88 Kymenlaakso 35 31 870 25 17 126 33 4 961 39 0,98 Pirkanmaa 86 60 1 546 28 14 118 36 4 278 36 0,94 Etelä-Savo 126 98 2 723 33 12 112 36 4 171 37 0,85 Eja K-Pohjanmaa 224 153 3 844 26 12 94 22 2 646 28 0,90 Keski-Suomi 121 103 3 033 28 10 108 29 3 649 34 0,81 Pohjois-Savo 128 84 3 359 26 11 115 29 3 451 30 Pohjois-Karjala 167 142 6 587 24 10 113 31 3 291 29 Kainuu 274 198 18 695 17 5 95 23 1 992 21 0,79 Pohjois-Pohjanmaa 290 226 10 036 22 9 83 19 1 741 21 0,86 Lappi 127 84 6079 25 9 63 14 1 020 16 0,75 Koko maa 1 772 1 325 60 331 97 26 2 566 27 0,88 vuosi 2015 1 683 1 279 57 051 96 26 2 544 26 *Kerroin kuvaa kauppahinnan ja tila-arvion summa-arvon keskimääräistä suhdetta
Mutta puun hinta ei nouse.” APLI ”Kuiturunko 60 litraa, 10 euroa kuutio, on 0,6 euroa. METSÄ-MASA JUHLAVUODEN JÄTKÄNKYNTTILÄ Kattava paketti tanakkaa tietoa suomalaisesta metsästä. Roihujen kuningas ei tarvitse sytytysnestettä. 19 MAKASIINI 1 • 2017 19 MAKASIINI 1 • 2017 4692_.indd 19 11.1.2017 16.04. Heinän ja vesakon käsittely kemiallisesti vaikuttaa ainakin joksikin aikaa tuhoeläinten ruokailuhaluihin, joten se voisi auttaa hirvivahinkoihinkin.” JÄTKÄ ”Nokialainen nelivitonen toimii hyvin heinien poljennassa. Nautinnollista tervantuoksuista paloaikaa se tarjoaa 30–40 minuuttia. Tällainen kommentti tuli minulle.” PLANTER ”Otson kuten mhy:nkin kautta toteutettuna metsänomistaja saa harvennushakkuun korjuukuluista laskun, jonka hän laittaa vuosimenoihinsa vähennykseksi. Koneellinen taimikonhoito toimii jo nyt aivan ok, varsinkin kitkentä. VERKOSSA Osallistu keskusteluun osoitteessa www.metsalehti.fi. WWW.LUONTOLAHJANI.FI Hiilinielu väännettynä rautalangasta. JALKANEN ”Esimerkiksi maanmuokkauksen hinnoissa on noin 25–30 prosenttia työnjohtokuluja, ja voi olla entistä hankalampi saada yrittäjiä suoraan töihin ilman jonkin yhtiön tai mhy:n välitystä.” PUUKI Lukijan kuva Keskustelua Verkossa nyt Gallup Tuleeko vuodesta 2017 hyvä metsävuosi. WWW.SMY.FI/FOREST-FI/METSATIETOPAKETTI Satavuotiasta Suomea voi juhlistaa myös perustamalla luonnonsuojelualueen. Samoin on tilojen hintakehitys, taitavat olla hinnat tuplaantuneet kaksituhatluvulla.” METSÄKUPSA ”Ruotsissa jo hetken ovat ensiharvennukset olleet nollatuottoisia tai rahoitusta vaativaa, siksi siellä metsänomistajien omatoimisuus on nykyisin yleisempää.” KUUSESSA OLLAAN ”Metsäjohtajat valittavat raivauksen ja maanmuokkauksen kustannusnoususta yhtään avaamatta kustannusrakennetta, mistä kohdalta kyseisissä hommissa ovat kustannukset nousseet.” HUSKI ”Täältä puuttuu se ostomies, joka sanoisi, että ensiharvennus onkin metsänhoitotoimenpide, josta kuuluukin maksaa. Siinä välissä tehdään vielä taimikon varhaishoito, taimikonhoito ja ennakkoraivaus. Ollaanko hölmöläisiä vai laskinko väärin?” PLANTER ”Metsänhoidon kustannusten ja puun kantohinnan kehitys on tällä vuosituhannella ollut erkaneva. Va st aa jia 12 9 Uusi kysymys: Teetkö veroilmoituksen sähköisesti. Pystykaupassa korjuukuluja ei tunnetusti voi vähentää, kun ne maksaa puun ostaja.” A. WWW.METSAGROUP.COM/FI/MEDIA/PAGES/ MIKA-IHMEEN-HIILINIELU.ASPX Metsänhoito maksaa Kohonneet metsänhoidon kustannukset puhuttivat verkossa. Maksetaan siitä, että selluteollisuus saa kuitupuuta. Rehevillä pohjilla kemiallinen ennakkotorjunta toimii erittäin kustannustehokkaasti.” PETE ”Kemiallinen käsittely vie kyllä mahdolliset marjaja sienisadot melko pitkäksi aikaa. ”Metsänhoitokulut ovat nousseet viime vuosina reippaasti. 20 40 60 80 100 Ei 18 % Kyllä 82 % Jätkänkynttilä valmistetaan vanhasta, pystyyn kuivuneesta tervashongasta, joka sisältää runsaasti tervaa ja on kuivunut hyvin. Mitään kustannustason nousua en ole itselleni luvannut.” TOLOPAINEN ”Kustannukset ovat nousussa, bensiinin hinta nousee, koneiden hinnat nousevat, auton kulut nousevat
TARKASTI Metsäveroilmoitusta tehtäessä ongelmia aiheuttavat muun muassa puukauppatietojen ja varauksien kirjaaminen. Lisäselvityksiä verottaja saattaa kaivata kalustoon merkityistä koneista, verosihteeri Anja Lahti kertoo. TEKSTI HANNU JAUHIAINEN KUVAT PEKKA KALLASAARI HUOLELLA METSÄVEROTUS 20 MAKASIINI 1 • 2017 20 MAKASIINI 1 • 2017 4693_.indd 20 11.1.2017 17.24