pello@seomaki. meantornionlaakso.fi | Nro 32 | Irtonumero 3,50€ Keskiviikko 6.8.2025 Liikkeemme avoinna ma-pe klo 10.00-17.00 la ja su suljettu P. Ostamme kultaa, hopeaa, kolikoita, seteleitä, kelloja, militariaa, kunniamerkkejä ja hammaskultaa. 040 590 6441/Mika 040 578 9534/Tarja www.seomaki. Jaarasen pajasta valmistuu sekä puukonteriä että myös kivivasaroita, ainoita käsityönä tehtyjä koko Euroopassa. To 7.8. Jäähyväiset hirsikoululle Pellon hirsikoululle etsitään uutta käyttäjää. Ilmainen arviointi. 1 sivut 2-3 EIJA KOIVUMAA Kyläseppä Kyläseppä Toivo Jaaranen on seppä jo neljännessä polvessa Pellon Turtolassa on käsityöläinen, joka on tarkka materiaalista, josta ryhtyy takomaan, mutta myös lopputuloksesta. 1 sivu 5 LEENA KLEMI-LOHINIVA Ylitornion kivijalkakaupoissa asiakkaita on palveltu jo 70 vuotta 1 Sivut 8-9 Uimataito voi pelastaa hengen 1 Sivu 12. Suomen Arvo-Ostot Oy p. (016) 512 003 www.pellonhuonekalu.fi www.pellonhuonekalu.fi SIJAUSPATJAN SUOJAT 80x200 cm 39,39,Myös muita kokoja! alk. Kunnalla on vaihtoehdot vähissä, mutta toiveissa on, että jotain säilyisi jälkipolvillekin. klo 10-17 PELLON TORI Pappilantie Haluatko myydä isomman tavaraerän. Teemme myös kotikäyntejä! Soita ja kysy: 040 758 7499 Heli Eero sai 12-vuotiaana luvan kirjoittaa hirsikoulun luokan seinään muiston legendaarisesta kuninkaan vierailusta vuonna 1970. 040 758 7499 www.arvo-ostot.fi OSTAMME KULTAA JA HOPEAA! TERVETULOA OSTOAUTOLLE! Kotimainen perheyritys Maks u heti kätee n tai tilille
Kesäkuussa seura järjesti perinteisen kesänäyttelyn, joka oli aiemmasta poiketen kirjastolla. TULEVA tilaisuus on ainutlaatuinen, koska se on viimeinen näyttely hirsikoulussa ja tiloissa, joissa kuvataideseura on toiminut viimeiset vuosikymmenet. – Näyttelyssä ollaan täysin luonnon varassa, koska sähköjä ei ole. Näyttelytilana hirsikoulu aiheuttaa järjestäjille päänvaivaa, koska kunta joutui katkaisemaan sieltä sähköt ja veden. KUVATAIDESEURAN jäsenet tuovat näyttelyyn teoksiaan useammalta vuodelta. Nyt jätetään jäähyväisiä entiselle. Ryhmän esille tuominen on sen takia jäänyt lähinnä näyttelyiden ja kunnan markkinoinnin varaan. Hän itse aikoo tuoda esille muun muassa ensimmäisenä osallistumisvuotenaan tekemänsä grafiikkateoksen nimeltään Nainen, pata ja liekki. Entisen yläkoulun purkutyömaan takia kulkukin näyttelyyn tapahtuu takaovesta. Kuvataideseuran kursseja on järjestetty myös yhteistyössä Meän Opiston kanssa. Jäsenet surevat, että sen näkyvyys kunnassa on viime aikoina ollut heikkoa. Toivotaan, että on aurinkoiset ilmat, Heli Eero sanoo. – Näyttely tulee olemaan monipuolinen, Helena Niva kertoo. elokuuta kello 16-18. Näyttelyn pääjärjestäjänä toimiva Heli Eero toivoo, että ihmiset huomaavat näyttelyn. Nyt toivotaan kaikkia mukaan. Taidenäyttely ja jäähyväiset hirsikoululle Pellon hirsikoulussa toimineet harrastusryhmät ovat siirtyneet toisiin tiloihin. – Näyttelyissä kävijät ovat usein samoja vuodesta toiseen, joiden lisäksi käy matkailijoita. Suuri yleisö voi samalla tulla muistelemaan hirsikoulun historiaa ja kuulostelemaan menneiden aikojen havinaa. elokuuta 2025 2 // UUTISET Eija Koivumaa Pellon kuvataideseura jättää jäähyväiset vanhalle työtilalleen ja hirsikoululle elokuussa. Yksi niistä on kuvataideseura, joka herättelee nostalgisia tunnelmia tulevassa näyttelyssään.. Ennen 1990-lukua seuran toiminta meinasi lopahtaa kokonaan. Meän Tornionlaakso // Keskiviikkona 6. Toisaalta he pohtivat, että näkyvyyteen vaikuttaa, ettei heillä ole omia verkkosivuja. – Vasiten tuon työn, joka olen tehnyt puukaiverruksena vuonna 1989. Sen kunniaksi seuran jäsenet päättivät järjestää nostalgisen läksiäisnäyttelyn, jonka avajaiset järjestetään 10. Vuonna 1989 vanhat jäsenet houkuttelivat Kerttu Tiesmaan ja Eira Hookanan ylläpitämään seuran toimintaa. Ensi vuonna seura täyttää 50 vuotta. " Siellä oli hyvä tunnelma. – Me olimme todellinen parivaljakko ja Kerttu oli henki ja elämä tälle, Hookana sanoo
– Ei oltu tehty riittävän laajaa kartoitusta, työmiehet totesivat purkutyömaalla. Kassinen kertoo, että ongelmien merkittävin aiheuttaja on alapohjan ja seinän liittymän rakenteet. Kuvataideseuran sähköpostiluettelossa on yhteensä 42 henkilöä, mutta läheskään kaikki eivät ole enää säännöllisesti mukana ja moni on muuttanutkin muualle. Hän muistelee, miten opettaja Paavo Peura asteli kengät kopisten tuiman näköisenä luokkaan ja sanoi, että kaikkien on siivottava kirjoituksensa pois. Silloin hankittiin prässi ja uuni. Pellon tekninen johtaja Esa Kassinen kertoo, että koulu on edelleen tarjolla halukkaalle toimijalle. Vielä opettaja kuitenkin kysyi, että kuka tämän on kirjoittanut ja jatkoi sitten, että Heli Eero kirjoittaa oman tekstinsä isommalla. Niissä on käytetty aikoinaan tekniikkaa, mikä ei täytä nykyisen hyvän rakentamisen kriteereitä. Hän pohtii, että vanhat hirret varmasti kiinnostavat, mutta haasteellisempaa on, haluaako hirsien ostaja ottaa kokonaisuusvastuun purkamisesta ja muistojen säilymisestä. Opettaja Pekka Syväniemi ja kuvataideseuran jäsenet Essi Oja, Helena Niva, Elsa Oja, Eira Hookana, Anne Broman ja Heli Eero esittelevät tulevan taidenäyttelyn töiden sijaintia. Kassinen sanoo, että asiaan palataan viimeistään syksyn aikana, kun kunnassa valmistellaan kiinteistöstrategiaa. Kassinen epäilee, että myyntiin tulee joitain ehtoja. VANHAN koulun muu osa, kuten pääsisäänkäynti ja länsisiipi jäävät entiselleen. Julkisten rakennusten haastehan on se, että ne pitäisi soveltua herkimmillekin. elokuuta 2025 UUTISET // 3 Nyt seuran puheenjohtajana toimii Heidi Rannisto-Jolma ja varapuheenjohtajana Essi Oja ja Pekka Syväniemi on ollut tykätty kuvataideryhmien opettaja. Meän Tornionlaakso // Keskiviikkona 6. – Tämän vuoden ponnistelu on ollut tämä muuttaminen, Essi Oja kertoo. – Toivotaan, että uusi tila antaa uutta intoa ja auttaa puhaltamaan yhteen hiileen, Syväniemi sanoo. – Prinssin vierailun jälkeen monet kirjoittivat siitä seinään. Kassinen kysyy. HIRSIKOULUUN liittyy monilla nostalgisia muistoja. Jäljelle jäävä rakennuskaan ei ole täysin moitteeton. Pellon kuvataideseuran nostalginen läksiäisnäyttely entisen yläkoulun hirsipuolella 11.–24. EIJA KOIVUMAA Pellon kuvataideseuran jäsenet ja opettaja ovat tyytyväisiä uusiin tiloihin. – Meillähän oli siellä vaikka mitä tarjolla, riisipuurosta lähtien, Hookana muistelee. Hirsikoulun työtiloihin seuran jäsenet olivat tyytyväisiä, vaikka kellarista tuli välillä tunkkaista ilmaa. VUOSIEN VARRELLA seuran jäsenet ovat taidekurssien lisäksi tehneet kulttuurimatkoja taidenäyttelyihin. Yleisesti siellä ollaan nyt vain tunnin parin pätkiä. – Olemme todella iloisia, kun olemme saaneet tämän uuden tilan, Niva sanoo. Nyt koulu on ollut tarjolla sillä ajatuksella, että kunta luovuttaa sen paikalliselle toimijalle. Ajan saatossa ne ovat haurastuneet. Sen jälkeen tuli muutto korkeakoululle, jossa hädin tuskin mahtui työskentelemään. Sähköt ja vesi on jo katkaistu hirsikoulusta. EIJA KOIVUMAA. – Mietitään ponnisteluja sen eteen. – Selvää kuitenkin on, ettei kunta halua enää ensi vuoden aikana maksaa sen käyttökustannuksia. Yhtenä vuonna ryhmän varsinainen ponnistus oli liiketalon yläkerrassa järjestetty joulunäyttely ja erityisesti sen yhteydessä ollut pop up -ravintola. – Pekan kurssit ovat niin kivoja ja siellä on kiva käydä, Niva toteaa. Tilanteeseen on vaikuttanut myös uudemman koulun eteläsiiven purkutyöt. Purku-urakoitsijana ja purkajana toimii Riekkola Infra Oy. Hirsikoulun kohtalo aiheuttaa keskustelua. – YKSI vaihtoehto on, että hirsikoulu laitetaan myyntiin, Kassinen sanoo. Pellon vanhan koulun alue on ollut viime viikkojen ajan aidattua työmaata, joka ei valmistu vielä koulujen alkaessa. – Siellä oli hyvä tunnelma, Niva sanoo. Ilmanvaihtoa ja tiivistystä on jo aiemmin parannettu. EIJA KOIVUMAA Koulun purkutyömaa viivästyy pari viikkoa Eija Koivumaa Pellon vanhan yläkoulun eteläsiiven purkutyömaata ei saada valmiiksi koulujen alkuun. Kukaan ei ole ollut siitä tähän mennessä kiinnostunut. Kassinen kertoo, että luokat, joissa on ollut eniten ongelmia, puretaan nyt pois. Rakennukseen tehdään uusi päätyseinä. Koska kunta luopuu hirsikoulusta, seuralla oli jälleen muutto edessä. elokuuta kello 12–18. – Se oli pelottavaakin, mutta tämä on hauska muisto, Eero naurahtaa. – Se oli hienoa aikaa. Kukaan ei ole kiinnostunut hirsikoulusta Eija Koivumaa Pellon hirsikoulun kohtalona voi pian olla purkaminen. – Että joku kehittää sitä nykyisellä paikallaan, esimerkiksi kulttuuritoimintaa tai mitä vain. – Se kuitenkin palvelee vielä käyttäjiä ilmanlaadun puolesta. Kuvataideseuran tilatkin ovat vaihtuneet useamman kerran. Eteläsiipi puretaan, mutta länsisiipi ja pääsisäänkäynti jäävät paikoilleen. Tänäkin päivänä kuninkaan vierailun tarkka päivä on siis muistissa hirsikoulun seinällä. Kunnalla ei ole tarvetta tehdä koulun myynnillä voittoa. Ei ole järkeä pitää sitä kylmillään rapistumassa. Vaikka opettaja Syväniemen mukaan tila on hieman liian moderni, hän toivoo, että se tuo uutta virtaa ja inspiraatioita teoksiin. Rakennus poistettiin koulukäytöstä ja puretaan sisäilmaongelmien takia. Hyvät tilat löytyivät vanhan yläkoulun länsipäädystä. Siellä tilaa oli 300 neliömetriä ja isot ikkunat joelle. – Haluamme välttää sen, että joku ostaa ja jättää sen sellaisenaan siihen. Heli Eero kertoo, että seinään kirjoitettu teksti nykyisen Ruotsin kuninkaan Karl Gustafin vierailusta on hänen kirjoittamansa. – Kuka haluaisi ottaa koulun käyttöönsä. Nyt Kassinen arvioi purkamiseen menevän vielä pari viikkoa. kello 16. 1990-luvun loppupuolella tilat olivat vihreällä pysäkillä Pentikin tilojen päädyssä. Avajaiset 10.8. Säästöjä etsivällä kunnalla yksi vaihtoehto on myynti. – Toivotaan, että joku kehittää sitä tässä tai siirtää ja entisöi rakennuksen toisaalle. Tekninen johtaja ESA KASSINEN arvioi, että työt viivästyivät noin kahdella viikolla, koska asbestin purkutyöt laajenivat siitä, mitä oli etukäteen arvioitu. Tavoite kuitenkin on, ettei sitä kadoteta niin, ettei siitä jää mitään jälkeä. – On käytetty niin sanottuja Tojaeli lastuvillalevyjä, joiden ominaisuudet eivät olleet hyviä. Vanha hirsikoulu on rakennettu paksuista hirsistä sodan jälkeen. Eira Hookana lisää, että aika on mennyt asian puimiseen ja siitä on tullut kokoontumisissakin vaki keskusteluaihe ja pahanmielen aiheuttaja
Uimakoulussa piti käydä joka kesä, vaikka osasikin jo uida. Ehkä lapsia ja nuoria ei enää kiinnostaa uiminen, joten ei uimataitokaan. Hyppy viiden metrin tornista kuului silloin uimamaisterin tutkinnon kokeisiin. Bongaus Ruotsista Luppiovaaran päältä Ylitornio avautuu katsojalle kuntakeskuksena, jota vaarat ja joki kehystävät kauniisti. Suomessa ja erityisesti Lapissa on viimeisten vuosikymmenten aikana malminetsintä ja kaivostoiminta lisääntyneet voimakkaasti. OLIN vaimoni Marjan kanssa vastaanottamassa vuosituhannen vaihtumista Sao Paulossa Brasiliassa ystäviemme luona. SYITÄ on tietysti monia. NYKYISIN EI enää seisota tornissa palelemassa ja voittamassa omaa pelkoa. Moni oppi uimaan, jos ei nyt sinä kesänä, niin varmaan jo seuraavana. MEILLÄ Suomessa on vuosikymmenten mittaan totuttu siihen, että vaalituloksesta, ainakin jos vaalit tuovat muutoksen poliittisten ryhmien kannatukseen, seuraa muutoksia käytännön toimintaan. Lopulta uimaopettaja uhkasi lähteä tuulisesta tornista kotiin, jos en heti hyppäisi. Näin on, kun muistamme vielä sen, että valtaosa näistä yhtiöistä on kansainvälisiä ja ovat tottuneet toimimaan maissa, jossa demokratia toteutuu paljon huonommin kuin meillä. Miksi äänestysaktiivisuus laskee ja ihmiset eivät ole kiinnostuneita osallistumaan yhteisten asioiden hoitamiseen. MIELIPITEET Lähetä mielipide: toimitus@meantornionlaakso.fi UUTISVINKIT meantornionlaakso.fi/uutisvinkki toimitus@meantornionlaakso.fi tai soita 050 477 7420 Ota yhteyttä: • Posti puh. Ison kaupungin yksi monista hallintorakennuksista näkyi hyvin heidän talolleen. Valitettavasti tällainen ajattelutapa on viimeisten vaalikausien aikana heikentynyt. INSTAGRAM Instagramissa @Meän Torniolaakso jakaa kuvaja videotunnelmia viikon varrelta. Asiakaspalvelu Onko demokratiamme uhattuna. 020 750 4469 (ma–pe klo 9–15) • asiakaspalvelu.hillagroup.fi Jäikö lehti tulematta. Suorassa demokratiassa kansalaiset osallistuvat päätöksentekoon suoraan omana itsenään. HELTEINEN KESÄ on kasvattanut hukkuneiden tilastoa. No, hyppäsin, ensimmäisen ja viimeisen kerran ja kotikuntani rantauimakoulun päättäjäisissä päähäni painettiin muovinen tammenlehvä-seppele, enkä suinkaan ollut ainoa. Pois jää se hiekka kengistä, paahtava aurinko, äidin tekemien eväiden syönti kivellä tai joskus vesisade, mutta uimaopetus on hallissa varmasti ihan yhtä tehokasta, jos ei tehokkaampaakin. Tärkeämpää on hankkia uimataito, yksi kansalaistaidoista, jotta saadaan vesilläolo kaikille mahdollisimman turvalliseksi. Oikeastaan hukkuneita ei ole enempää kuin aikaisemminkaan, mutta kaikki ovat tapahtuneet lyhyessä ajassa ja ovat siksi herättäneet paljon huomiota. elokuuta 2025 4 // SEURAA FACEBOOKISSA Facebookin kautta jaetaan uutisia alueen tapahtumista ja ihmisistä. EIJA KOIVUMAA. Demokratia otsikon alla voi siis olla monenlaista käytäntöä eikä Brasilia ole suinkaan niitä kaikkein pahimpia. NYKYÄÄN PUHUTAAN rantauimakoulusta, koska uimakouluja pidetään myös uimahalleissa. Iltapäivä oli jo pitkällä, ja sää oli vaihtunut sateiseksi ja viileäksi. Hän oli sitä mieltä, että pelit ja puhelimet vievät sitäkin aikaa, jonka voisi käyttää kesäisin uimiseen ja uimaan opetteluun. Demokratian käytäntöön kuuluu myös erilaiset lainsäädännön sisältämät kirjaukset vähemmistösuojasta. Viime vuosina on julkisessa sanassa keskusteltu siitä, onko kehitys meillä menossa huonompaan suuntaan. Sekunninkaan pohjattomuus jalkojen alla ei tuntunut yhtään houkuttelevalta. Meän Tornionlaakso // Keskiviikkona 6. Kysäisin Gerryltä, mitä se tarkoittaa ja vastaus kuului: ”Kaikki kaupungin hallinnon henkilökunta vaihtuu sataprosenttisesti”. Suorituksia ja merkkejä ei pidetä niin tärkeinä. 0100 5577 • ma–pe klo 8–18 ja la klo 9–16 (pvm/mpm) • asiakaspalvelu@hillagroup.fi • lukijailmoitukset@hillagroup.fi • puh. ERÄS PELLOSSA järjestettyyn rantauimakouluun lastenlastaan tuonut mummi toi esille tärkeän seikan. Vähän kärjistäen voi todeta, että sikäläisen demokratiakäsityksen mukaan on oikein järjestää vaalit ajallaan, mutta sen ei tarvitse merkitä mitään ”oikeiden ihmisten” elämään. Melkoinen järkytys on, että kuudesluokkalaisista Lapissa vain noin kolmannes osaa uida sen viralliseen uimataitoon vaadittavan 200 metriä. Suomalainen uimataidottomuus Muistan, miten kylmä siellä hyppytornissa oli, kun en uskaltanut hypätä alas. Kurkistelin alas kaukana olevaan veteen ja mietin ankarasti. Kansalla on ollut tunne siitä, että vaalien tuloksella on käytännössä merkitystä ja siksi vaaleihin kannattaa osallistua. Hän katsoi minua hetken hölmistyneenä ja vastasi: ”Ei mitään”. Isäntämme kertoi, että pian olisivat paikallisvaalit ja ennusteet lupasivat todella suuria muutoksia. Kirjoittaja on eläkkeellä oleva entinen biologian lehtori ja luonnontuotealan yrittäjä, joka ei malta pysyä hiljaa. Sekä paikalliset että valtakunnalliset vaikuttajat ovat näkyvästi olleet edistämässä yhtiöiden toimintaedellytyksiä. Uimarannat ja leikkikentät ovat hänen mielestään olleet melko tyhjiä. Kolumni Lasse Tuominen Wikipedian mukaan demokratia tarkoittaa valtiomuotoa, jossa kansalaiset voivat itse päättää itseään koskevista asioista. Heidän toimintansa on ollut sen verran röyhkeää, että pakostakin tulee mieleen epäilys toiminnan puhtaudesta. Kysäisin Gerryltä täsmennystä vaalituloksen vaikutuksista hänen omaan elämäänsä. Leena Klemi-Lohiniva Toimitukselta " Hyppäsin, ensimmäisen ja viimeisen kerran. Lapsuudessani viikon pituinen uimakoulu järven rannalla oli osa loman seikkailuista. Yleensä demokratia on maailmassa edustuksellista eli kansa päättää valitsemiensa edustajien kautta asioistaan. Me suomalaiset olemme tottuneet melko laajaan edustukselliseen demokratiaan. Tällainen tilanne aktivoi ihmisiä osallistumaan vaaleihin. Samalla on ryhdytty puhumaan suomalaisten uimataidosta. Niillä estetään enemmistöä käyttämästä tyranniaa vähemmistöä kohtaan
Puukon terän kumpikin puoli on erilainen ja ainutlaatuinen. Onneksi hän sai työhön mukaan Oulun yliopiston metallurgian laitoksen, joka otti testiin koekappaleet ja näin niihin saatiin kolmannella kerralla oikea kovuus. – Painosorvasin kupit kuparista. – KUN AHJO kylmenee, niin kyllä se taitaa sitten olla siinä, Jaaranen vastaa, kun kysyn jatkajaa. Ainesosat eivät Jaarasen mukaan ole salaisuus, ainoastaan tekotapa ja takominen. – Innostusta tähän pitää olla, eikä auta antaa periksi, neuvoo Jaaranen sepäksi haluavia. Perinteisesti taotuissa damastiterissä on hiiliterästä, puhdasta rautaa, nikkeliterästä, Monel-metallia ja kuulalaakeriterästä. Toivo Jaaranen arvelee, että hän on koko Euroopassa ainoa, joka näitä tekee käsityönä. Siellä hän oppi hitsauksen, mutta myös metallin käsittelyn. Meän Tornionlaakso // Keskiviikkona 6. elokuuta 2025 NAAMATUSTEN // 5 Pellolaisen kyläseppä Toivo Jaarasen työtä arvostetaan Leena Klemi-Lohiniva – Olen asutustilallisen poika, jonka kotona viljeltiin maata ja pidettiin karjaa, kertoo 85-vuotias Toivo Jaaranen. Työtä oli niin paljon ja tahti niin kova, että Jaaranen joutui palkkaamaan kaksi hitsaria. Maanviljelijän ammatti ei kuitenkaan kiinnostanut, niin kuin äidin suvun puolelta tutuksi tullut sepän työ. Puskaradio taitaa olla tämän kyläsepän tehokkain mainosväline. – Ei siitä ensin mitään tullut, kun en teräksestä tiennyt yhtään mitään, hän muistelee. Vasarat olivat joko liian kovia tai liian pehmeitä, ja niitä oli pakko ostaa vähintään 1000 kappaletta kerrallaan. – Luulen, että olen selvinnyt alle satasella, mitä olen mainontaan laittanut näiden 50 vuoden aikana. Hän otti varoitukset tosissaan ja lähti puolitoistavuotiselle sorvauskurssille Matarenkiin ja hankki sen jälkeen myös pajatyökaluja Sorvauskurssin jälkeen toinen kovatahtinen työ oli näiden vuosikymmenten aikana palkintopokaalien kuppien eli ”jalustojen” tekeminen. Puukkoja ei Toivo Jaaranen ole koskaan itse tehnyt valmiiksi asti. Nykyisin on jo paljon tietoa tarjolla. Jaaranen aloitti tekemään puukonteriä vuonna 1994. Presidentti Tarja Halonen on saanut hänen takomansa vasaran kullattuna vieraillessaan aikanaan Outokummun kaivoksessa. – Nämä ovat kaikki uniikkituotteita, joita arvostetaan. Suutari pysyköön lestissään. – Ei tähän kannata palkata ketään. Kurssin käytyään hän teki sopimuksen Keskon kanssa ja ryhtyi tekemään moottorikelkkojen rekiä. – Laitakari oli sitä mieltä, että edellisen tavaran toimittajan laatu oli huonoa. Tämä oli silloin vierailulla Pellossa. Hän muistuttaa tulevia seppiä, että ymmärtävät hinnoitella tuotteensa oikein. Oulussa ja Pietarsaaressa on liikkeitä, jotka myyvät hänen valmistamiaan teriä. Lääkäri kuitenkin varoitteli, että jos aion elää pitkään, niin hitsaus täytyy jättää vähemmälle, Jaaranen kertoo. Hän arvelee, että on ainoa koko Euroopassa, joka tekee kivivasaroita käsityönä. – Yksityiset henkilöt saattavat pitää vasaran hintaa vähän korkeana, mutta joskus isä heltyy, kun geologiksi valmistuva tytär pyytää tällaista valmistujaislahjaksi, kertoo Jaaranen. Puukonterät menevät pääasiassa suoramyyntinä maailmalle ja yksityisille puukontekijöille. Käsityöllä on käsityön hinta. Jaarasen erikoisuutena on Väylä Damastiterä, jonka nimi on peräisin Turtolan kyläläisiltä. Niitä tehtiin yötä päivää, pyhää arkea, hän kertoo ja esittelee vieläkin pajan toimistosta löytyviä kuppien malleja. Opettajan kannustamana hän perusti yrityksen ja ryhtyi kyläsepäksi 2.6.1972, jolloin hän vei nimismiehelle ilmoituksen Turtolan Konepajan perustamisesta. Valtimolta aikoinaan Pellon Turtolan kylään päätynyt seppä toimii jo neljännessä polvessa. Damastiterä välkkyy sinisen, vihreän, ruskean ja kullan värisenä. – Pitäisi olla laitteita lisää siihen työhön. Vasaroita menee tällä hetkellä sekä Suomen että Ruotsin yliopistojen ja korkeakoulujen lisäksi isoille kaivosyhtiöille Suomeen, Ruotsiin ja muihinkin maihin. Silloin kun hän tätä työtä opetteli, ei ollut tietokoneita ja kaikki piti oppia ”kantapään kautta”. Yhdysvalloista löytyy tekijöitä, mutta vasarat ovat toisenlaisia. Mies ja kivivasara, jonka varsi on saarnipuuta. Seitsemän vuoden aikana tein niitä noin 100 000 kappaletta pellolaiselle pokaalifirmalle. Jos joku ilmaiseksi tulisi, niin saattaisin minä opettaa, hän kuitenkin toteaa. – ALKUUN EI minulla ollut muuta kuin hitsaustyökalut. KUN PUUKON TERISTÄ puhutaan, niin sepän puheessa vilahtavat sanat ”pulveriteräs”, ”molekyylit”, ”Monel-metalli” ja ”kiderakenne” ja ”takomalämpötila”, mistä tavallinen ihminen ei ymmärrä yhtään mitään. – Eikä sitä uskalla mennä muuttamaan. Myös presidentti Sauli Niinistö on vierailullaan Sodankylässä saanut kunnan lahjoittaman puukon, jossa on Jaarasen takoma terä. Tytär on Keski-Suomessa ihan muissa töissä. Hän kertoo, että hänen käsistään on maailmalle lähtenyt kymmeniä tuhansia teriä. Kun 1970-luvun vaihteessa oli Ylitorniolla hitsauskurssi, hän haki sinne ja pääsikin. KIVIVASAROIDEN TEKIJÄ Jaarasesta tuli, kun hänet istutettiin samaan pöytään GTK:n ylijohtajana toimineen Aarne Laitakarin kanssa 1980-luvun vaihteessa. Terää taotaan jopa sadoista eri kerroksista erilaista metallia. LEENA KLEMI-LOHINIVA Yksi Toivo Jaarasen taidonnäytteistä on kukri, nepalilaisen sotilaan ase ja työkalu, jossa damastiterä välkkyy monissa väreissä.. Jaaranen on osallistunut myös Kanada-maljan eli kuuluisan ”Pojan” korjausja uudistustyöhön hopeaseppämestari Seppo Sankilan tiimissä 1990-luvulla. Nimi juontaa juurensa syyrialaisesta Damaskoksen kaupungista, jossa taottiin alkuperäiset damaskusteräksestä valmistetut miekat ja terät
Vaalien aikaan mediamyynti ylitti selkeästi tavoitetason. Tulosparannuksen taustalla on uusien liiketoimintojen kasvua. Hilla Groupin julkaisuliiketoiminta julkaisee Keskipohjanmaata ja Kainuun Sanomia sekä lukuisia Keski-Pohjanmaalla, Pohjois-Pohjanmaalla, Kainuussa ja Lapissa ilmestyviä paikallismedioita. Konsernin osavuosikatsauksesta ilmenee, että kuuden kuukauden jälkeen yhtiö on 510 000 euroa plussalla. Sosiaalisen median ulkopuoliset perinteiset kanavat olivat isossa roolissa, Pelto-Arvo avaa. Toinen vuosipuolisko nimittäin näyttää tasoltaan jopa paremmalta kuin alkuvuosi. elokuuta 2025 6 // Sen vain tuntee – ylpeyden omasta kotiseudusta. Tilanne on yli miljoona euroa parempi kuin vuosi sitten samaan aikaan. – Luvut ovat parantuneet merkittävästi. Olemme tehneet systemaattisesti oikeita asioita taloustilanteemme vahvistamiseksi, talousjohtaja ja va. Alkuvuoden muutosneuvotteluilla on ollut tuntuva euromääräinen vaikutus, joka ei tosin näy vielä täysimääräisesti luvuissa. Hilla Group -konserniin kuuluvat seuraavat yhtiöt: emoyhtiö Hilla Group Oyj, Jopox Oy, Hilla Logistiikka Oy ja Wildfrost Oy. Digitaalinen liiketoiminta on vakaampaa, eli siellä ei ole niin paljon kausivaihtelua. – Monella liiketoiminta-alueella kesä on perinteisesti hiljaista aikaa, mutta esimerkiksi mediamyynnissä syksy ja loppuvuosi ovat yleensä hyviä. – Olemme tarkastelleet kriittisesti myös kiinteitä kulueriä, kuten ICTja toimitilakustannuksia. Kasvavana liiketoimintana senkin kannattavuus paranee loppuvuotta kohti, Pelto-Arvo ennakoi. On hankittu ja kaavoitettu uutta liiketoimintaa kasvua varten, toisaalta on luovuttu kannattamattomista liiketoiminnoista. toimitusjohtaja Teija Pelto-Arvo kuvailee. Meän Tornionlaakso // Keskiviikkona 6. PELTO-ARVO uskoo vahvasti plusmerkkiseen tilinpäätökseen. VILI RUUSKA. Muutoskykyä tarvitaan varmuudella jatkossakin. Kuva on Kokkolan toimipisteeltä. Tämä on strategian mukaista – viime vuosina on pyritty etsimään uusia liiketoimintoja ja pienentämään julkaisuliiketoiminnan suhteellista osuutta kasvattamalla muuta liiketoimintaa. Omavaraisuusaste on samalla tasolla kuin vuosi sitten: 68,82. – Kyllä tämä (liikevoitto) ylitti alkuvuoden ennusteet. Yhdessä pidämme huolta pohjoisen elinvoimaisuudesta. Puolivälin krouvissa näyttää siltä, että tänä vuonna on realistista saada toinen etumerkki eli tehdä voitollinen vuosi. Sitä tapahtuu eritoten julkaisuliiketoiminnan ulkopuolisessa liiketoiminnassa, esimerkiksi SaaS-vetoisessa digitaalisessa liiketoiminnassa ja ulkoisessa jakelutoiminnassa. Hailuodon, Pohjolan, Posion, Sallan, Tyrnävän, Utajärven ja Ylitornion Osuuspankit ovat nyt yhdessä Pohjolan OP. – Tapahtumapuolella liikevaihdoltaan suurimmat tapahtumat keskittyvät syys-lokakuulle. Kolmas tulosta kohentanut tekijä oli kevään kuntaja aluevaalien piristävä vaikutus mediamyyntiin. Eiväthän julkaisutoiminnan perushaasteet ole mihinkään kadonneet, ja esimerkiksi mediamyynti reagoi hyvin herkästi yleisen taloustilanteen muutoksiin. Hilla Groupin kuuden kuukauden liikevaihto oli 14,6 miljoonaa euroa. Hän jatkaa, että taloutta tervehdyttävät toimet eivät ole olleet helppoja, mukavia eivätkä oitis tuloksessa näkyviä – kuitenkin tarpeellisia. Lisää meistä: op.fi/pohjolan Meillä on jotain yhteistä Rakkaus kotiseutuun Hilla Groupin talouskurssi kääntyi Vili Ruuska Hilla Groupin tilikauden tulos on ollut miinusmerkkinen kolmena peräkkäisenä vuotena. Hilla Group toimii Keski-Pohjanmaalla, Pohjois-Pohjanmaalla, Pohjanmaalla, Kainuussa ja Lapissa. Liikevoittoprosentti oli 3,5. Se on jatkuvaa työtä
POHJOIS-SUOMEN aluehallintovirasto (AVI) myönsi kesäkuun lopussa ympäristöja vesitalousluvan Ranualle suunnitellulle Suhangon kaivokselle, uuden ympäristöluvan Kittilän kultakaivoksen laajennukselle sekä uuden ympäristöluvan Kevitsan kaivokselle. Hannu Alatalo on kotoisin Tornion Oravaisensaaresta ja Ylitorniolla hänet tunnetaan parhaiten Tornionlaakson matkailun puheenjohtajana. Miehissä Fredrik Kaarle kirjautti nimensä pokaaliin paremman tasoituksen ansiosta Olli Lahtelaan verrattuna. Talot, joissa me asumme, ovat tavallaan meidän pesiämme, kuten eläimillä on omansa. elokuuta 2025 7 // PÄIVYRI Nimipäivät Keskiviikko 6.8. Inventaariohan tarkoittaa omaisuuden luettelointia, että mitä on säilynyt mukana ja mitä mahdollisesti kadonnut. Sunnuntai 10.8. Tätä emme voi sallia. TIMO KUNNARI ETUKORTTI Etuja ja elämyksiä meantornionlaakso.fi/edut. Kaarle voitti myös ”lähimmäs lippua” kilpailun ja parhaan scratchin. Vaasan hallinto-oikeus tiukensi vastikään AVI:n päätöstä Kevitsan kaivoksen sulkemissuunnitelmasta ympäristöjärjestöjen valituksen johdosta. Kuvaavaa on, että Suhangon kaivos tarvitsisi kymmenien kilometrien purkuputken johtaakseen puhdistetut jätevetensä Kemijokeen Tervolassa. Golf on siitä erikoinen ja hieno pallopeli, että etukäteen heikommallakin on mahdollisuus voittaa vahvempi pelaaja tasoitushyvityksen myötä. HELTEISESTÄ säästä huolimatta kisaajat olivat enemmän kuin tyytyväisiä ensimmäiseen Gulf-openin turnaukseen ja jatkoa on luvassa. Vihreästä siirtymästä uhkaa tulla myrkynvihreä tikittävä aikapommi, kun kaivoksille luvitetaan vuotavia rakenteita, haitta-aineet sallitaan laskettavaksi vesistöihin, ja kaivosten sulkeuduttua paikalliset jätetään korjaamaan jäljet. Päivittyvän golfkentän myötä ensi kesänä pelataan vielä mittavampi Tornionlaakson avoin golf-mestaruusturnaus. Alaston hirvi tornionlaaksolaisen huumorin tutkimuslaitoksessa on Hannu Alatalon episodiromaani, joka kuljettaa hänen sukunsa tarinaa kohti tulevaa. Oikeudessa luonnonsuojelijoiden huoleen on vastattu. – Kirja on myös sukukertomus oman sukuni vaiheista, joka etenee sattumanvaraisuuksien kautta, hän toteaa. Maanantai 11.8. Tiukan vastuksen Notlindille antoivat keskenään tasatulokseen yltäneet Maarit Lahtela ja Jaana Kunnari, joista paremman tasoituksen myötä Lahtela nappasi hopeasijan. Hänet on totuttu näkemään juhannuksena Aavasaksalla lipunnostoseremonioiden puuhamiehenä. Virallinen kirjanjulkaisutilaisuus on elokuun lopussa Tornionlaakson museon eli maakuntamuseon tiloissa. Apua viranomaisilta ja asiantuntijoilta on lomakautena vaikea saada, joten lainsäädäntöön kirjatun asianosaisten vaikuttamismahdollisuuden toteutumiseksi päätösten nähtävilläoloaikaa olisi syytä pidentää. Kulutus ruokkii kulutusta, mikä näkyy Torniolaaksossa myös hurjina tuulivoimalasuunnitelmina. Lauantai 9.8. Vaikka kisa jouduttiin ukkosen vuoksi turvallisuussyistä keskeyttämään reiluksi puoleksi tunniksi, saatiin kaikki 18 väylää pelatuksi ja voittajat selville. Tukkukaupan ja vähittäismyymälöiden ohella hän on suomentanut ja kirjoittanut paljon jo aiemmin, mutta tällä teoksella hän toivoo saaneensa kerronnallisen ja pitkän proosan tekemisen sellaiseen alkuun, että jatkoakin seuraa. Kirjaa on otettu tuhannen kappaleen ensipainos ja Hannu Alatalo kiertää markkinoimassa sitä kesätapahtumissa. Pelaajien vahvuudet olivat 8,8 ja 54 välillä ennen kilpailua. – Toivon, että tämä vapauttaa kirjailijan minussa. Heinäkuu on työntäyteistä aikaa pohjoista luontoa, vesistöjä ja ihmisten elinympäristöä puolustaville kansalaisille ja järjestöille. Tureholmin kentät palvelevat pitkälle syksyyn ja Aavasaksan Golf auttaa alkuun ja eteenpäin kaikkia lajista kiinnostuneita! Naisten sarjassa pronssia sai Jaana Kunnari (vas.) ja hopeaa Maarit Lahtela (oik.). HÄN on suomentanut ja kirjoittanut näytelmiä, yhden sukukronikan tilausteoksena sekä Kukkolankosken historiaa käsittelevän teoksen. Luonnonvarojen ylikulutus on aikamme kaikkien ympäristöongelmien juurisyy ja kaivosten kiihtyvä esiinmarssi yksi sen oire. Lukijalta Kokemus on valttia Gulf-openissa Lukijalta Timo Kunnari Tornionlaakson ensimmäinen Gulf-open kisattiin Tureholmin hyväkuntoisella golfradalla viime lauantaina. Alaston hirvi tornionlaaksolaisen huumorin tutkimuslaitoksessa on hänen ensimmäinen varsinainen romaaninsa. Kun muu Suomi lomailee, kaivosten ympäristövaikutuksista huolestuneet käyvät läpi tuhansien sivujen päätöspapereita ja kirjaavat juridisia perusteluja. NAISTEN SARJASSA ikinuori Doris Notlind näytti nuoremmilleen mallia ottamalla ensimmäisen kiinnityksen kiertopalkintoon. Perjantai 8.8. Meän Tornionlaakso // Keskiviikkona 6. Hän on opiskellut aikoinaan Oulussa kulttuurintutkimusta ja kirjallisuutta, mutta monien vaiheiden kautta päätyi jatkamaan perheyritystä Torniossa. Kolmannen sijan nappasi ”pojasta polvi paranee” Helmer Kaarle, kuten myös pisimmän draivin palkinnon. Yhdessä kohtauksessa kertoja on mies, toisessa nainen. Tiistai 12.8. Toimi, Keimo Lahja Sylvi, Sylvia, Silva Erja, Eira, Nadja Lauri, Lasse, Lassi Sanna, Susanna, Sanni, (Susanne) Kiira, Kira, Klaara Pohjoisen kaivoshankkeissa kestävyys koetuksella Lapissa on vireillä kaivoshankkeita eri vesistöjen äärelle, uraanivyöhykkeelle, jopa Natura-suojelualueille, kuten Ylitornion Rajapaloille. Lopussa loikataan nykyaikaan, jopa tulevaan ja ilmaisu muuttuu voimallisen impressionistiseksi eli tekstiin on vangittu vaikutelmia nykyihmisen tunnelmista. Samalla ympäristön pilaantumisen riskit kasvavat. HANNU Alatalo on lapsesta lähtien kokenut olevansa tarinoiden kertoja ja kirjailija. KAIVOSYHTIÖIDEN tekniset ratkaisut ja lupaehdot eivät vakuuta Luonnonsuojeluliittoa ja monia paikallisia. Ehkäpä juuri siksi torniolainen Hannu Alatalo kuvaa romaaniaan tähänastisen elämän ja kokemusten inventaarioksi. Jos jätevesi todella olisi riskitöntä, pitkää purkuputkea tuskin tarvittaisiin. Torstai 7.8. – Siinä paljastuu minun näkemykseni ja kokemukseni siitä, miten me täällä Tornionlaaksossa haemme tasapainoa luonnon kanssa. Parhaiten palloon osui Doris Notlind. Joitakin tulevia ideoitakin on jo olemassa, mutta ne eivät ole vielä hahmottuneet kerrottaviksi saakka. Kertojan ääni vaihtelee, mutta historiallisia ja suvun tärkeitä käännekohtia on kuvailtu mehevinä ja maukkaina tuokiokuvina. Sisli Piisilä, toiminnanjohtaja Suomen luonnonsuojeluliiton Lapin piiri ry Saara Laivamaa, puheenjohtaja Suomen luonnonsuojeluliiton Lapin piiri ry Hanna Halmeenpää, puheenjohtaja Suomen luonnonsuojeluliitto ry Tähänastisen elämän ja kokemusten inventaario Kun on tehnyt elämäntyönsä kaupan alalla, inventointi on luontevaa
Ruskea jatkaa uutena mustana, kertoo Christina. Ullan Kauppa Oy on Suomen vanhimpia kivijalkavaateliikkeitä. – Onneksi tuolla tyttärellä on hyvä muisti. ”MAMMA” eli Ulla Ollilan ja Pirkko Koiviston äiti Helena Alatulkkila soitti tyttärelleen Ullalle etelään ja kehotti tätä ostamaan vaateliikkeen, joka oli nykyisen Kievarin paikalla olleessa rakennuksessa. Tulossa on taas hellepäivä, Ylitorniolla mittarit huitelevat lähes +30 C:ssa Ullan Kaupassa ei tarvitse seisoa kädet puuskassa, työtä riittää aamusta iltaan. Sekä äiti että tytär myöntävät, että liike elää melko lailla säiden armoilla. – Jopa pitkiä kalsareita on myyty alkukesästä, kertoo Christina. Juhlallisuuksia mietitään vasta kiireisen kesän jälkeen. Harvinaisuus koko Suomessa, mutta erityisesti Lapissa. Asiakkaita on lähialueelta, myös Ruotsin puolelta, mutta heitä saapuu myös Lapin kaupungeista ja jopa Oulusta asti. Äiti-Ullalla oli liikkeessä vielä tehtävää senkin jälkeen, kun se ei ollut enää hänen. – Pirkko ja Ulla vitsailivat, että kun he menevät vanhainkotiin, niin he tarvitsevat vain huoneen ja mukaan kassakoneen ja leikkirahat, että saavat tehdä kauppaa, naurahtaa Christina isoäitiään ja Pirkkotätiä. Tarvittaessa käyvät myös Christinan tyttäret auttamassa. Alkukesä oli kylmä ja sateinen, nyt on eletty helteissä jo pari viikkoa. Mamma omisti rakennuksen ja tiesi, että liike oli myynnissä. Toinen osti vaateliikkeen ja toinen kenkäkaupan. Ensin haettiin lämpimiä vaatteita, vaikka kauppa oli täynnä hellemekkoja. – Pohjana on ne värit, jotka siihen vuodenaikaan trendaavat. elokuuta 2025 8 // Ullan Kaupan maine kiirii puskaradiossa ympäri maata Leena Klemi-Lohiniva – Mamma sanoi aina, ettei saa seisoa ”käet värkkilössä”, muistelee Ritva Boman ja valmistelee tyttärensä Christina Isomaan kanssa liikettä aamulla aukaisukuntoon. Olivat tulleet lomalle Lappiin ja kuulleet meistä tutuilta, kertoo Christina. Nyt niitä saattaa olla jopa 12. Eri tuotemerkit tekevät niistä vaatteisiinsa omat sävynsä, hän selvittää. Tytär on saanut toisenkin kerran juosta varaston puolella etsimään lämmintä asiakkaille. Ritva Boman (vas.) ja Christina Isomaa ovat jatkaneet Ulla Ollilan jalanjäljissä. Lisänä on vielä Christinan serkku Veera, joka on nyt äitiyslomalla. KAUPPA TUNNETAAN Lapissa laajalti. Tytär toimi äitinsä kehotuksen mukaan, ja liikkeen historiaa on nyt tänä vuonna kertynyt 70 vuotta. Edustajat eivät enää kulje samalla tavalla kuin ennen, joten osa vaatteista ostetaan kuvastojen perusteella tai messuilta, kertoo Christina. – Eläinkuosi on edelleen suosittu. Pihalle, kaupan eteen työnnetään vaaterekkejä ja lasketaan markiisia alas. Kokoja löytyy pienimmistä 44 cm:n vauvan vaatteista aina 7XL-kokoisiin asti. Syksyn vaatteissa tulee olemaan maanläheiset sävyt, oliivinvihreä ja syvä punainen. – Silloin, kun tulin tähän 20 vuotta sitten, oli uusia mallistoja 2-3 vuodessa. Monella on kytköksiä Tornionjokivarteen ja ovat siksi oppineet käymään Ullan Kaupassa. Ritva kiittelee puskaradion voimaa, jolla on iso merkitys asiakasmääriin. Koskaan ei tule mieleen, ettei haluaisi lähteä töihin, vakuuttaa Christina innostuneena aloittamaan uutta päivää. – Eikä meillä tarvitse olla mitään barbie-vartaloa, jos tulee vaatteita etsimään, muistuttaa Ritva. Monet Ullan Kaupan asiakkaat tulevat liikkeeseen nimenomaan palvelun ja laajan valikoiman vuoksi. Liikkeessä työskentelevät vuonna 1955 liikkeen perustaneen Ulla Ollilan tytär Ritva tyttärensä Christinan kanssa. Alatulkkilan sisaruksista, Ullasta (vas.) ja Pirkosta tuli molemmista yrittäjiä vuoden välein. VAATEKAUPPA ELÄÄ tilauksissa vuoden etuajassa eli ensi syksyn ja keväänkin vaatteet on jo ostettu. Tämä toteutuikin osittain, sillä he elivät loppuelämänsä samassa vanhainkodissa yhdessä sisarensa Sissun kanssa. – Tämän päivän nuoremmat miehet viihtyvät tällaisissa liikkeissä paremmin, toteaa Christina Mukava muutos miehissä on myös se, että nuoret isät ovat ryhtyneet ostamaan lapsilleen vaatteita ilman, että lapsen äiti olisi mukana. Jotkut sanovat syyksi sen, että vastavirtaan on vaikea uida, hän naurahtaa. Liikkeestä saa lähes kaiken alusvaatteista ulkovaatteisiin. Meän Tornionlaakso // Keskiviikkona 6. Meillä on varasto suht järjestyksessä, mutta hän muistaa ulkoakin, mitä missäkin on, Ritva kertoo. – Meillä on aina hauskaa. LEENA KLEMI-LOHINIVA LEENA KLEMI-LOHINIVA KAI KOIVISTO. ULLAN KAUPAN sukupolvenvaihdos tehtiin mallikkaasti. Hän kävi hinnoittelemassa ja leippoamassa vaatteita. VAATELIIKKEISSÄ TÄMÄ kesä on ollut haastava. Tämä kesä oli sittenkin hellemekkojen aikaa. ASIAKKAAT IHMETTELEVÄT kaupan kokoa ja vertaavat sisältöä tavarataloon. Miehet tyytyvät usein ensimmäisen vaatteeseen, josta löytävät oikean koon. Marketeista ei tällaisia ylellisyyksiä löydy. – Toisaalta tässä lähelläkin on ihmisiä, jotka eivät ole koskaan meillä käyneet. – Ei me kuitenkaan niskaan puhalleta, vaan meillä saa rauhassa tutustua tuotteisiin, vakuuttaa Ritva. NAISILLA KULUU aika vaateliikkeessä, mitä miehet eivät Ritvan mukaan ymmärrä ollenkaan. – Tässä kävi perjantaina rouvia Raumalta. Nykyinen Muotitalo eli Pirkon Kenkä ja Ullan Kauppa rakennettiin 1970 -luvun alussa ja laajennettiin 30 vuotta sitten, jolloin tilaa tuli tuplasti enemmän
Kenkiä ja laukkuja on vähän joka lähtöön. Liike on myös ruotsalaisten suosiossa. SANOTAAN, ETTÄ SUOMALAISET ovat lenkkarikansaa, mutta Kai Koivisto ei täysin tätä allekirjoita, vaan hän kiittelee suomalaisia siitä, että edistystä on tapahtunut. Silti liike jatkoi sisukkaasti, ja asiakkaat Ruotsinkin puolelta ovat löytäneet tiensä takaisin. Kivijalkakauppa voi tänä päivänä kaikesta päätellen hyvin. Autosta nousi nainen, joka oli menossa Jyväskylästä Ylläkselle, mutta tanssikengät olivat jääneet kotiin. KAI KOIVISTO on työskennellyt liikkeessä yhtäjaksoisesti nyt toistakymmentä vuotta. Muotitalo, jonka muodostavat Kai Koiviston Pirkon Kenkä Oy ja Ritva Bomanin Ullan Kauppa Oy palkittiin yrittäjäpalkinnolla vuonna 2023. Muistoja on monenlaisia. Sitä eivät ole kaataneet nettikauppojen tulva eikä korona. Ruotsin puolella ei ole kenkäkauppoja, ei edes Haaparannassa, kertoo Koivisto. – Suosituimpia ovat nyt kaikenlaiset blingbling -kengät ja valkoiset tennarit, joilla voi mennä vaikka juhliin, kertoo Koivisto. Hän oli jostakin kuullut, että meidän kaupasta saa koon 43 naisten kenkiä. Meiltä löytyy laatua, ja tärkeää on, että kenkä on asiakkaan jalassa mukava, kertoo Koivisto. Myös vegaanisia kenkiä kysytään. Loppujen lopuksi hän osti viisi paria kenkiä ja jatkoi onnellisena viettämään lomaansa Ylläkselle. Ensi kevään ja kesän kengistä osa on jo ostettu ennen juhannusta. Ruotsin puolen asiakkaat jäivät rajasulkujen vuoksi kokonaan pois, ja ihmiset lakkasivat liikkumasta. elokuuta 2025 // 9 Pirkon Kenkä Oy:ssä myydään mukavuutta, kauneutta ja riittävän isoja kokoja Leena Klemi-Lohiniva Kenkäliikkeistä on lopettanut Suomessa yli sata viimeisen kymmenen vuoden aikana. PIRKON KENKÄ on ylitorniolaiseksi liikkeeksi suuri ja monipuolinen. Korolainen-Koivisto on hoitanut liikkeen alustavan kirjanpidon vuodesta 2006. Miesten kenkiä on kokoon 50 asti, naisille suurimmat kengät ovat kokoa 43. Liike koki historiansa ensimmäisen ja ainoan nollapäivän eli asiakkaita ei käynyt ollenkaan. Pirkon Kenkä on ottanut sosiaalisen median haltuun eli liikkeen Facebook -sivuilla ja Instagramissa on videoita uusista tuotteista. Ylitorniolla sijaitseva kenkäkauppa on harvinaisuus koko maakunnassa. – Kerran liikkeen eteen pysähtyi aamulla farmari-volvo. Nahkakenkiä menee kauppiaan mukaan edelleen, vaikka kangaskengät ovatkin hyvin suosittuja. He suosivat myös tukkureita, joilta saa pieniä määriä samaa kenkää. Hänen mukaansa rumiin kenkiin ei tänä päivänä tarvitse tyytyä kenenkään, vaikka olisi vaivoja jaloissa ja tarvitsisi leveämpilestiset kengät. Kesäkuun ennakko-ostoissa Vantaalla oli mukana myös Kai Koiviston ja hänen vaimonsa Eija Korolainen-Koiviston vanhin tytär, 17-vuotias Neeve, joten nuorta mielipidettä on myös nyt kuultu. – Eräs asiakas on sanonut, että kahta ei kannata huonoa ostaa, uutta sänkyä ja kenkää, kertoo Koivisto. Pahimpia kilpailijoita ovat kaupunkien marketit ja nettikauppojen runsaus. Neljää vuotta myöhemmin hän ryhtyi työskentelemään konttorin puolella jatkuvasti. Kenkäpareja löytyy tuhansia. KENKÄMAAILMASSA ENSI talven ostot on tehty jo tämän vuoden helmikuussa. Kai Koiviston äiti Pirkko Koivisto sai vastaavan palkinnon vuonna 1987. Meän Tornionlaakso // Keskiviikkona 6. Eija Korolainen-Koivisto ja Kai Koivisto uskovat, että heiltä löytyvät kengät jokaiseen jalkaan. Tämä edellytti, että me kävimme joka viikko koronatestissä, muistelee Koivisto. Vain islantilaiset pärjäävät vähemmällä. VAIKKA KAUPUNGEISTA löytyvät pahimmat kilpailijat, on kaupunkilaisten määrä asiakkaina noussut jatkuvasti. – Me asumme Haaparannalla, mutta päästiin kuitenkin kulkemaan töissä täällä. Pirkon Kenkä Oy:n nykyinen toimitusjohtaja Kai Koivisto myöntää, että korona-aika oli ”karmea”. Pirkon Kengässä on vähän erilainen järjestys kuin muissa kenkäkaupoissa. Ja kun he tämän meidän liikkeen löytävät, niin täältä lähtee samalla kertaa monta kenkäparia mukaan, Koivisto toteaa. Kengät ovat esillä koottain, joten asiakas näkee heti, minkälaisia kenkiä hänen omassa koossaan on. Kurssit määräävät, meneekö Ruotsin puolelle kenkiä enemmän vai vähemmän. – Me ollaan sellainen itsenäinen, villi kauppa, ja ostetaan, mistä halutaan, kun ei olla missään ketjussa, kertoo Koivisto. Jyväskylästä kun ei niin suuria naisten kokoja asiakkaan mukaan löydy, muistelee Koivisto. Miehet haluavat kengät, jotka miellyttävät jalkaa, naiset kenkiä, jotka miellyttävät sekä jalkaa että silmää, toteaa Koivisto. No, hän päätyi blingbling-maihareihin ja oli tyytyväinen, kertoo Korolainen-Koivisto. – Meillä on Lapin suurin kenkäkauppa, arvelee Koivisto ja luettelee ne harvat kivijalkakaupat, joita täällä vielä on. Meille tuli kerran vanhempi naispuolinen asiakas joka ilmoitti jo heti ovella, että hän ei halua mitään mummokenkiä. Maiharien ei tarvitse olla enää välttämättä mustat. LEENA KLEMI-LOHINIVA LEENA KLEMI-LOHINIVA. – Se, miten tärkeänä asiakas pitää kenkien muodikkuutta, riippuu ihan ihmisestä. – Kyllä meillä on aina käynyt asiakkaita koko Norbottenin alueelta. Pienimmät vauvojen kengät ovat koossa 17-18. Liikkeestä löytyy miehille jopa hirvennahasta tehtyjä juhlakenkiä. Fashion Finland kirjoittaa, että suhteessa bruttokansantuotteeseen suomalaiset ostavat toiseksi vähiten kenkiä koko Euroopassa. Toimitusjohtajana hän on ollut vuodesta 2007 lähtien. – Meillä käy kaukaakin asiakkaita, jotka eivät tämän kokoisia kenkiä muualta saa. – Marketit hakee halpaa hintaa. Seuraavat ostopäivät ovat elokuussa Vantaan Fashion Centerissä, jolloin tehdään pääostot kevääksi ja kesäksi. Hänen äitinsä Pirkko Koivisto perusti liikkeen vuonna 1956
Paikalle saapui Tina Kukkurainen-Alanivan mukaan ihmisiä muualtakin Pellosta, mutta myös lomaansa Tornionlaaksossa viettäviä ulkopaikkakuntalaisia. Meän Tornionlaakso // Keskiviikkona 6. Tarkan painon, 13,1 kiloa, arvasi Taina Mäkikyrö. Kyläseuran puheenjohtaja Tina Kukkurainen-Alaniva kertoo, että tapahtumaan tuli odotettuakin enemmän kävijöitä. Kukkurainen-Alaniva kertoo, että tapahtuma oli niin tunnelman kuin kävijämäärän puolesta onnistunut. Pellon Konttajärvellä järjestettiin konepäivät 19. Aurinkoinen sää ehdottomasti oli meidän puolellamme, hän sanoo. HELENA NAASKO Verkosta tuoreimmat uutiset ja parhaat jutut meantornionlaakso.fi. heinäkuuta. – Ajattelimme etukäteen, että jos paikalle tulisi satakin kävijää, se olisi paljon. Ensimmäistä kertaa järjestettyyn tapahtumaan tuotiin nähtäville noin 40 eri kokoista ja ikäistä konetta. – Vielä emme osaa sanoa, tapahtuuko se ensi vuonna vai sitä seuraavana, mutta kyllä tämä joskus järjestetään uudestaan, puheenjohtaja sanoo. Konttajärven Kyläseura ei vielä ole virallisesti päättänyt tapahtuman tulevaisuudesta, mutta näillä näkymin konepäivä tulee joskus tekemään paluun. toimitusjohtaja Teija Pelto-Arvo Painopaikka Kalevamedia, Oulu Verkosta tuoreimmat uutiset ja parhaat jutut kätevästi mistä vain Konttajärven konepäivillä arvailtiin öljypöntön painoa Timi Saukkoriipi Konttajärvellä vietettiin 19.7. Emme tarkkaan laskeneet ihmisten määrää, mutta kyllä heitä lopulta oli varmasti noin 150. Lähimmäksi arvanneet palkittiin itse tehdyillä Konttajärvi-kasseilla. Tapahtuman järjesti Konttajärven Kyläseura ry. konepäivää. KONEPÄIVÄ KIINNOSTI muitakin kuin konttajärveläisiä. Seuraavaksi lähimpiä veikkauksia oli useampia, ja toisen kassin saajaksi selvisi arvalla Anna-Maija Pantsar. – Haluan kiittää talkooväkeä, kävijöitä ja näytteilleasettajia onnistuneesta konepäivästä. Koneiden lisäksi yksi päivän päävetonauloista oli kilpailu, jossa osallistujat saivat arvailla öljypöntön painoa. Joukkoon mahtui traktoreita, pientraktoreita, autoja, mönkijöitä ja erilaisia kaksipyöräisiä. Tapahtumaan löysivät myös pari australialaista. elokuuta 2025 10 // ASIAKASPALVELU • asiakaspalvelu@hillagroup.fi • asiakaspalvelu.hillagroup.fi 020 750 4469 ma–pe klo 9–15 JAKELUHÄIRIÖT Posti 0100 5577 LUKIJAILMOITUKSET lukijailmoitukset@hillagroup.fi MAINOKSET • myynti@hillagroup.fi • mainostajalle.hillagroup.fi TIETOSUOJALAUSEKE hillagroup.fi/tietosuoja TOIMITUS toimitus@meantornionlaakso.fi Päätoimittaja Eija Koivumaa 050 574 9549 Toimittaja Timi Saukkoriipi 050 336 1616 Toimittaja Leena Klemi-Lohiniva 050 326 8787 Myyntipäällikkö Sari Kananen 050 381 2540 Henkilökohtaiset sähköpostit etunimi.sukunimi@hillagroup.fi Alkkulanraitti 71, 95600 Ylitornio meantornionlaakso.fi KUSTANTAJA Hilla Group Oyj Va
Rattosjärvellä havaittiin torstaina sinilevää. JÄRVIWIKIN KÄY T TÄJÄ Surun koskettaessa Tee kuolinilmoitus tai surukiitos rauhassa itsepalvelukanavassamme: meantornionlaakso.fi/lukijailmoitukset/ Antinsaarentie 156, 95440 Kyläjoki, Tornio P. Jotkin sinilevän myrkyt kestävät myös kuumentamista, ja siksi sinileväistä vettä ei tulisi käyttää keitettynäkään. Ylitornion seurakunta KASTETUT Karjalainen Hanna-Julia Edith Cecilia Örn Taava Taimi Inkeri KUOLLEET Leinonen Saara Anneli Palmu Jari Olavi Hannukainen Anja Ellen Kaarina SEURAKUNNAN VIIKKO Messu sekä uuden seurakuntapastorimme Anders Petterssonin tulojuhla 10.8. Meän Tornionlaakso // Keskiviikkona 6. klo 11.00 Ylitornion kirkko MUUT Seuraa ajantasaista tiedotusta www.ylitornionseurakunta.fi Pellossa havaittu sinilevää kahdella eri järvellä Timi Saukkoriipi Pellossa on tehty viime viikolla kaksi sinilevähavaintoa, selviää Järviwiki-sivustolta. Harmittavan paljon kuuli sellaista, mikä jäi vaivaamaan tai ahdistamaan ulkonäköön, älyyn, kykyihin liittyviä asioita, jotka jostain mielen perukoilta nousevat mieleen vielä aikuisenakin. Tiedustelut ja ilmoittautuset Aunelle puh. MUISTAN itse tarkasti monet sanat, joita kuulin lapsena ja nuorena, ja miltä ne tuntuivat. Toimitukset koko Lapin lääniin. Maata Näkyvissä Pohjoinen Ulottuvuus Festaripäivä Torniossa Elämystehdas Lapparissa. P A R E M M A T K I R K K O K A H V I T M E S S U N J Ä L K E E N ! TERVETULOA M E S S U U N S E K Ä A N D E R S I N T U L O J U H L A A N YLITORNION KIRKKO KLO 11.00 SU 10.8. T U L E H A N T U T U S T U M A A N U U T E E N S E U R A K U N T A P A S T O R I I M M E A N D E R S P E T T E R S S O N I I N . Ylikörkön mukaan lämpimät ja tyynet, välillä hieman sateiset kelit ovat sinilevälle otollisia. 040 777 7530 ja 044 586 0425 – www.torniongraniitti.fi Avoinna: ma–to 10–17, pe 10–14, muina aikoina soittamalla sopimuksen mukaan. Havainnot ovat palvelun käyttäjien tekemiä ja ilmoittamia. Jeesus sanoi myös: “Mitä sydän on täynnä, sitä suu puhuu.” Kun täytän sydämeni kauniilla sanoilla, kiitollisuudella ja lohdutuksella, uskon, että sinne jää vähemmän tilaa tarkastella maailmaa negatiiviselta kannalta – ja vähemmän niitä ikäviä sanoja itselleni tai muille. Verkosta tuoreimmat uutiset ja parhaat jutut kätevästi meantornionlaakso.fi. Juuri ne antavat tukea työhön ja auttavat jaksamaan. Tornion Graniitti Oy Tornion Graniitti Oy HAUTAKIVET HAUTAKIVET SUORAAN VEISTÄMÖLTÄ SYKSYN TOIMITUKSEEN SUORAAN VEISTÄMÖLTÄ SYKSYN TOIMITUKSEEN Hautakivien kaiverrukset ja entisöinnit. Toimitukset koko Lapin lääniin. Uimistakin suositellaan välttämään. Yksi, jonka nostan aina esille, on Jeesuksen sanoma Matteuksen evankeliumin viidennessätoista luvussa. mennessä. – Sinileväkukinnot on helppo tunnistaa, joten myös tavallisten ihmisten tekemät havainnot ovat melko luotettavia, Lapin ELY-keskuksen biologi Jukka Ylikörkkö kertoo. Ne kertovat siitä, millainen mahti ihmisen sanoilla on. Tapahtuma on maksuton. Pellon seurakunta KASTETUT Aino Elsa Kaisa Rauhala Pihla Anneli Tikka KUOLLEET Kirsti Gunilla Sihvo 92v Aune Irene Mäntynenä 84v Pirjo Hannele Kukkohovi 73v SEURAKUNNAN VIIKKO Pe 8.8. Erityisesti muistan, kuinka jonkun aikuisen, opettajan, leirinjohtajan tai vaikkapa museon työntekijän, rohkaisevat sanat antoivat itsevarmuutta ja hyvän mielen. Omakustanteinen ruoka. Pellossa Iso-Vietosella sijaitsee myös asiantuntijan ylläpitämä havaintopaikka, jossa sinilevätilannetta seurataan viikoittain. elokuuta 2025 SEURAKUNNAT // 11 MAINOS Lämmin kiitos kaikille Teille, jotka kunnioititte rakkaamme SaaraLeinosen muistoa ja otitte monin eri tavoin osaa suruumme. Yhtä suuria olivat kuitenkin kannustavat ja kauniit sanat. P A R E M M A T K I R K K O K A H V I T M E S S U N J Ä L K E E N ! TERVETULOA M E S S U U N S E K Ä A N D E R S I N T U L O J U H L A A N YLITORNION KIRKKO KLO 11.00 SU 10.8. Havainnoista ensimmäinen tehtiin maanantaina Raanujärvellä. LAPIN ELY-KESKUKSEN tiedotteessa muistutetaan, että sinilevä voi olla myrkyllistä. Hyvät sanat, aivan pienetkin sellaiset, voivat kantaa monen vaikean paikan yli. Kiitämme Laurinrannan henkilökuntaa Saaran hyvästä hoidosta. JOKA LEIRILLÄ olemme tietysti puhuneet Jeesuksen opetuksista, ja miettineet sitä, mitä hän on niillä mahtanut tarkoittaa. Toisen kerran sinilevää nähtiin torstaina Rattosjärvellä. LAPSET JA PERHEET NUORET JA VARHAISNUORET La 16.8. Tuhlataan niitä yhdessä! Kirjoittaja on Ylitornion seurakuntapastori. – Jos säät jatkuvat tällaisena, sinilevää tulee luultavasti myös esiintymään runsaammin. Jos sinilevää on havaittavissa, ei vettä tulisi juoda tai käyttää pesutai löylyvetenä. 0408399780. klo 8.30 Koululaiskirkko, Pellon kirkko. klo 10 Messu, Pellon kirkko. Hautakivien kaiverrukset ja entisöinnit. Kauniita sanoja ei koskaan voi olla liikaa. Timo, Mari ja Mika perheineen TERVETULOA M E S S U U N S E K Ä A N D E R S I N T U L O J U H L A A N YLITORNION KIRKKO KLO 11.00 SU 10.8. T U L E H A N T U T U S T U M A A N U U T E E N S E U R A K U N T A P A S T O R I I M M E A N D E R S P E T T E R S S O N I I N . Iso-Vietosella sinilevää ei kuitenkaan tänä kesänä olla nähty. SANOILLA voi haavoittaa, mutta myös parantaa. Vanhemmat ovat tervetulleita mukaan. Havaintoja on Ylikörkön mukaan tehty viime aikoina runsaasti eri puolilla Lappia. T U L E H A N T U T U S T U M A A N U U T E E N S E U R A K U N T A P A S T O R I I M M E A N D E R S P E T T E R S S O N I I N . Erityisen kiitollinen tällä hetkellä olen kaikesta siitä hyvästä palautteesta, jota olen uutena pappina saanut. Se ihmisen saastuttaa, mikä tulee suusta ulos.” Nuo sanat on hyvä muistutus, niin nuorille kuin minulle itsellenikin. Su 10.8. Vaikka jokaiseen leiriin mahtuvat ne hiljaiset, vilkkaat, rauhalliset ja puheliaat, on jokainen leiri ja sille osallistuja ainutlaatuinen. Itselleni kesän rippileirit ovat aina uusien kasvojen aikaa – vaikka kokemusta leireistä on jo monien vuosien ajalta, jokainen rippileiri on omanlaisensa. Kuinka pienikin sana, vihapäissään tai harkitsemattomasti sanottu, voi satuttaa toista niin, että sen muistaa lopun ikäänsä. “Ei ihmistä saastuta se, mikä menee suusta sisään. P A R E M M A T K I R K K O K A H V I T M E S S U N J Ä L K E E N ! Surukiitos Sanoja sydämestä Siunaava sana Anders Pettersson Tämän kesän rippileirit ovat nyt ohitse, ja ilokseni palasimme kaikki kotiin hyvissä mielin ja ehjin nahoin – joitakin hyttysenpistoja ja auringonpolttamia ehkä lukuunottamatta. Ilmoittaudu 10.8. Koululaiskirkko ja ykkösluokkalaisten koulutielle siunaaminen. Uniikin siitä tekevät tietysti rippikoululaiset itse. Hän huomauttaa, ettei pohjoinenkaan Suomi ole millään tapaa sinilevävapaata vyöhykettä, vaikka lappilaiset sen esiintymistä välillä hämmästelevätkin
elokuuta 2025 12 // Ritavalkean rannassa opitaan tärkeää kansalaistaitoa Leena Klemi-Lohiniva – Älkää laittako jalkoja polvista koukkuun, kun uitte, vaan pitäkää ne suorina polvista sekä nilkoista ja ravistelkaa jalkoja niin kuin ravistelisitte niistä muurahaisia, neuvoo Tuuli Heinonen innokkaita oppilaitaan. Ritavalkealla puhdistamo korvaa vanhan puhdistamon. Uimakoulussa Ylitorniolla voi pidemmälle taidoissaan päässeet suorittaa myös erilaisia uintimerkkejä priimusmaisteriksi asti. Uimahallilla käydään pari kertaa lukuvuodessa. Tarkoitus on neuvotella kalasataman ja hallin toimijoiden kanssa mahdollisista säästötoimista. PELLON KUNTA kamppailee talouden tasapainottamisessa. LEENA KLEMI-LOHINIVA SUOMALAINEN UIMATAITO 1 Suomalaisista kuudesluokkalaisista uimataidottomia on 45 % 1 Lapissa kuudesluokkalaisista uimataidottomia on 69 % 1 Suomalaisista aikuisista uimataidottomia on kolmannes 1 Pohjoismaisen uimataitomääritelmän mukaan uimataitoinen on henkilö, joka pudottuaan syvään veteen niin, että pää käy veden alla ja päästyään uudelleen pinnalle, ui yhtäjaksoisesti 200 metriä, josta 50 metriä selällään. YLITORNION LAPSILLE järjestetään uimakoulu Kuntotalolla yleensä kesäkuun alusta juhannukseen. Ostajana oli tuolloin leirintäalueen nykyinen vuokralainen RiverCampPello, jonka omistaa Janne Niva. Pellon Ritavalkella Valkeajärven rannassa polskii kuitenkin kahdeksan lasta uimalaudalla edestakaisin liikuntaohjaaja Tuuli Heinosen ohjeiden mukaan. Iinan perhe asuu Rovaniemellä. Myös koululiikuntaan kuuluu uiminen, jolloin alaluokilla olevat saavat uimaopetusta. Hänen miehensä Kari Konttajärvi menee veteen, jos on tarpeen, kun Iina on uimassa. Pellon koulun lapset käyvät jokainen luokka kahdesti kevättalvella Ylitornion uimahallissa. – Kyllä se meidän Iina osaa jo uida, mutta haluaisin, että hän oppisi arvioimaan omaa jaksamistaan ja auttamaan toisiakin, hän miettii. – Uimaan ei opi kuin uimalla, toteaa Heinonen. Pellon kunnanjohtaja Katja Jaako-Körkkö pyysi kunnanhallitusta pohtimaan Lempeän hallin kuluja ja tilannetta sekä Miekojärven kalasataman kulurakennetta ja toimintatapoja jatkossa. Kauppahinnaksi kunnanhallitus hyväksyi tuolloin tarjotun 30 000 euroa. Lapset ovat 6-10 -vuotiaita, jotka jo uskaltavat sukeltaa ja pystyvät uimaan laudalla vaadittavat viisi metriä. Rantauimakoulut ovat nykyään jo harvinaisempia opinahjoja. Nivanpään leirintäalue voidaan nyt myydä. Iida on kahdeksanvuotias tokaluokkalainen, jolla on uimamahdollisuuksia hyvin. Kun hän oli lapsi, ei kodin lähellä ollut uintimahdollisuuksia. Haikaraniemen puhdistamo rakennetaan matkailupalveluyrityksen tarpeisiin, ja se tulee maksamaan 37 000 euroa. – Vähän pelkäsin, että miten tämä uimataito on, kun ei Pellossa ole omaa uimahallia, mutta erityisesti pienet uivat yllättävän hyvin, kehuu Heinonen alaluokkien lapsia. – TAVOITTEENA OLISI , että eskarit uskaltaisivat sukeltaa, ja kakkosluokalla olisi alkeisuimataito eli jaksaisi uida yhtäjaksoisesti kymmenen metriä, Heinonen selvittää. Uuden hinnaksi tulee 48 000 euroa. Leena Konttajärvi myöntää, ettei itse osaa kunnolla uida, vaikka pysyykin tarvittaessa pinnalla. Leena Konttajärvi on sitä mieltä, että pelit ja puhelimet vievät lasten kaiken ajan. Kunta on järjestänyt myös aikuisten uimakouluja, mutta Herttualan mukaan niitä ei nyt ole ollut muutamaan vuoteen. LÄNSIRAJAN KENNELKERHO RY. – Ei heitä näe enää uimarannoilla eikä leikkikentillä, hän on huomioinut. Leena Klemi-Lohiniva Päätös Nivanpään kaupasta tehtiin jo kaksi vuotta sitten, mutta koska siitä valitettiin Pohjois-Suomen hallinto-oikeuteen, ei kauppa toteutunut. Säästettävää on noin 800 000 euroa ja se pitäisi saavuttaa vuoteen 2028 mennessä. Kumpaankin hankkeeseen valittiin urakoitsijaksi halvimman tarjouksen jättänyt Vestelli Oy. Kaupan edellytyksenä oli, että aluetta on kunnostettava ja ajanmukaistettava rakentamalla 100 kerrosneliötä uutta tilaa kolmen vuoden aikana. Perhe käy uimassa Sonkajärvellä sekä kesämökillä Ounasjoen rannassa. Jussi Herttualan mukaan Ylitorniolla alaluokilla on kohtuullisen hyvä uimataito. Neuvotteluja hankkeesta jatketaan Rohki-hallin väen kanssa. KUNNANHALLITUS VALITSI urakoitsijat Ritavalkealle ja Haikaraniemeen rakennettaville jätevedenpuhdistamoille. on pyytänyt, että kunta rakentaisi Rohki-hallin taakse koirakentän, jonka yhteydessä olisi myös parkkipaikka. Pellon lapset pääsivät nauttimaan tämän kesän helteillä myös rantauimakoulusta. UIMAKOULULAISET POLSKIVAT ja hihkuvat lämpimässä vedessä, vanhemmat ja isovanhemmat yrittävät pärjätä helteessä rannalla. Jos omalla paikkakunnalla ei ole talvisin paikkaa, jossa voisi uida, on se Heinosen mukaan vanhemmista kiinni, miten usein he kuljettavat lapsiaan kauemmaksi uimaan. Tämä näkyy myös siinä, että kunnan kiinteistöjen tarpeellisuus on suurennuslasin alla. Leena Konttajärvi oli tuonut lapsenlapsensa uimakouluun ja seurasi itse rantasaunan varjossa opetuksen edistymistä. Aikuisille ja muille pitemmälle ehtineille on ollut myös tekniikkakursseja. – Tänä vuonna uimakoululaisia oli reilut 30, kertoo uimaopetuksesta vastaava liikuntaneuvoja Jussi Herttuala Ylitornion kunnasta. Meän Tornionlaakso // Keskiviikkona 6
Maatalouskäytössä Hanhivittikko oli 1860-luvulta aina 1960-luvulle. MUUHUN AIKAAN kesästä Hanhivittikossa on töissä vain yksi renki, Rickard Ylinenpää, jonka palkka maksetaan kylläkin pankkitilille. Toisaalta niinhän ne ovat pysyneet ennenkin. Kun Tage Töyrä avaa varaston oven, hyllyllä näkyy kananmunakennon lisäksi myös maitopurkkeja. Väliin putosi sota-aika, jolloin kentän ympärys Töyrän mukaan rakennettiin täyteen parakkeja. Reservaatit ovat alueita, joiden tarkoitus on vaalia niiden kotipaikan kulttuuriperintöä. Hanhivittikon Kenttä on kuin aikahyppy 1900-luvulle. Siemenet ovat jääneet kiinni korsiin, joita on tuotu tänne jopa satojen kilometrien päästä etelästä. Erityisesti siat vaativat kuitenkin Töyrän mukaan liikaa työtä. Yksi kanoista on näköjään muninut. Kentän toimintaa rahoitetaan muun muassa Övertorneån kunnan tuilla ja yhdistyksen omilla jäsenmaksuilla. Tage Töyrä taas on yhdistyksen pitkäaikainen aktiivi, sillä hän on ollut mukana sen toiminnassa jo noin kymmenen vuotta. Tunnustus suojaa aluetta ja sen eliöitä uudisrakentamiselta ja muulta ihmisen toiminnalta, joka voisi vaarantaa sen erityispiirteitä. Tunnustus on perusteltu, koska Hanhivittikossa on paljonkin erityispiirteitä. Se on hienoa, koska paikalliskulttuurista pitää jakaa tietoa, Ylisirkka sanoo. Kulttuurireservaatteja nimeää Ruotsissa Riksantikväriembetet, jonka suomalainen vastine on Museovirasto. Hanhivittikon Kentän toiminnasta vastaa yhdistys, jonka puheenjohtaja Päivi Ylisirkka tällä hetkellä on. Sen tausta on Tornionjokilaakson maanviljelykulttuurissa. Vanhat navetat ja asuinrakennukset myös edustavat peräpohjalaista rakennuskulttuuria. Tage Töyrä avustaa tuntien kanssa tarvittaessa, mutta muutoin toiminta pyörii pitkälti talkoovoimin. – Lehmämme ovat tunturilehmiä, jotka olivat ennen Tornionlaakson suosituin rotu. – Työstä myös maksetaan ruoalla, kuten ennen oli tapana, hän sanoo. – Järjestämme täällä toisinaan myös esimerkiksi jumalanpalveluksia ja teemapäiviä, joista saamme kioskituottoja, Töyrä kertoo. Ylisirkka lisää, että elokuun alussa Hanhivittikossa järjestetään perinteinen heinäntekopäivä, jossa osallistujat pääsevät niittämään itse heiniä viikatteella. Ruotsalaiset sotilaat asuttivat Hanhivittikkoa ja olivat valmiustilassa sotaan, joka ei levinnytkään Ruotsiin saakka. Tämä paikka on kuin idylli sadan vuoden takaa, mutta niin on tarkoituskin. – Ne ovat kulkeutuneet tänne heinien mukana. Kaikkialle johtaa pieniä polkuja. Tutkimuksissa löydettiin peräti 40 uutta pieneliölajia, Ylisirkka ja Töyrä muistelevat. Tänne rakennettiin renkejä ja eläimiä varten asuinrakennuksia ja navettoja, Ylisirkka kertoo. – Täällä tutkittiin muutama vuosi sitten hyönteisiä. Tyhjilleen Hanhivittikon Kenttä ei kuitenkaan jäänyt, sillä sitä pidettiin yleisölle auki kotiseutumuseona ennen kuin se nimettiin kulttuurireservaatiksi vuonna 2002. – Heidän lisäkseen täällä käy vuosittain myös kouluryhmiä. Töyrä kurottaa häkkiin ja kertoo, että omille kananmunille on tarvetta: niistä leivotaan tarjoiluja, joilla saa kioskituottoja. Kentällä voi käydä ihastelemassa lehmiä, hevosia ja kanoja. Ne eivät kuitenkaan ole ainoastaan näytillä, vaan myös tuottavat maatilalle elintarvikkeita; esimerkiksi munia. Olemme Hanhivittikon Kentän kulttuurireservaatissa. Kenttä itsessään on noin seitsemän hehtaarin kokoinen. Ajatus siitä, että ne pysyvät kyllin kylmänä, voi tuntua hullulta. Päivi Ylisirkka tietää, miksi. Hänen vieressään tukkipenkillä istuu Tage Töyrä. – Kentille tuotiin ennen karjaa kesälaitumelle. Nykyään ne ovat kuitenkin harvinaisia, Töyrä kertoo. Syötävää riitti kesäisin, ja samalla oman pihan heinät saivat kasvaa rauhassa syksyksi. 1990-luvun peruskorjausten ja vuonna 2001 jälleenrakennetun pyramidinavetan lisäksi paljon muuta ei olekaan tehty. Tällaisia kukkia ei tavallisesti kasva näin pohjoisessa. SE KIEHTOO ihmisiä. Kulttuurireservaatissa käy Päivi Ylisirkan mukaan pari tuhatta ihmistä kesän aikana. Rickard Ylinenpää (oik.) on Hanhivittikon renki ja ainoa palkollinen. Hänen mukaansa laitumella on joinain vuosina nähty myös sikoja ja lampaita. Parin kanan ja kukon lisäksi kenttää asuttavat kaksi lehmää ja hevosta. KENTTIEN KÄYTTÖ kesälaitumina harvinaistui ajan mittaan, ja myös Matarengin tilalliset lopettivat karjan siirtelyn. KULTTUURIRESERVAATIN lähin suomenkielinen vastine voisi olla kulttuuriympäristö. Siksi ne kerätään talteen ”talonkrunniin”, viileään ruokavarastoon. Meän Tornionlaakso // Keskiviikkona 6. Niitty jatkuu koko kentän mitalta ja on joka puolelta runsas ja värikäs. Heistä valtaosa on ruotsalaisia, mutta myös suomalaiset ja turistit ovat löytäneet Hanhivittikon. TIMI SAUKKORIIPI. Hanhivittiko on poikkeuksellinen kulttuurikohde, sillä alueella voi kierrellä täysin maksutta. Kukko ja kana kaakattavat juuri korvan juuressa, kytevä nuotio hohkaa lämpöä jo valmiiksi aurinkoiseen kesäpäivään. Tage Töyräkin tekee tarvittaessa joitain tunteja, mutta muuten rahaa kuluu lähinnä eläinten hoitoon. Maataloushistoria ja omalaatuinen kasvillisuus ovat siitä vain pintaraapaisu. elokuuta 2025 // 13 Hanhivittikon Kentällä kaikki on kuin sata vuotta sitten Timi Saukkoriipi Siellä täällä kohoaa pieniä kukkuloita, niiden seassa punaisia torppia, joita ympäröivät karja-aidat
050 302 6482 PERUKIRJAT/JAKOKIRJAT/TESTAMENTIT ASIAKIRJAT PITKÄLLÄ KOKEMUKSELLA EDULLISESTI harri.bitter@gmail.com, puh 040 586 0519 JULKINEN KAUPANVAHVISTAJA saara.bitter@gmail.com, puh 040 580 2473 Ilmalämpöpumput Scanofficen lämpöpumput alueellasi toimittaa. OPTIKKOPALVELUT ÖVERTORNEÅLLA Optikot Pauliina Kouri, Antti Kurtti, Kaisa Ponkala, Optisen alan myyjät Hely Teräs, Eeva Estola ja Marja-Riitta Nikkanen Tervetuloa! Puhumme suomea! Övertorneå Övertorneå Matarengivägen 13, pu Matarengivägen 13, puh. +46 922-611 51 PALVELEMME: PALVELEMME: ma-pe 9.30–16.30 Ruotsin aikaa ma-pe 9.30–16.30 Ruotsin aikaa Kota-Erä ry:n kesäja hirvikokous sunnuntaina 17.8.2025 klo 13 kämpällä. Hän kertoo, että lasten ja nuorten hyvinvointi on ollut vuodesta toiseen ykkössijalla. ERIKOISSIIVOUKSET MM. 040 573 9972. tällä kertaa Loma Vietosella. klo 17 alkaen. Kakkosja kolmossijojen haltijoina puolestaan ovat olleet esimerkiksi nuorten rahankäytön opettaminen ja ympäristön suojelu. Meän Tornionlaakso // Keskiviikkona 6. PIENET REMONTIT JA PIHATYÖT . YLIMÄINEN 040 536 4490 sähköasennusj.ylimainen@pp.inet.fi www.sahkoasennusylimainen.fi Silmälasimyynti ja silmälääkärin vastaanotto tiistaisin kysynnän mukaan Kivelän tiloissa (Toritie 8, Pello) SILMÄLÄÄKÄRI RISTO SALMI AJANVARAUS 040 745 0216 Tommi Uusimäki | Puh. VUONNA 2024 Pohjolan OP tuki alueellaan muun muassa lasten ja nuorten harrastuksia, nuorten taloustaitojen oppimista ja senioreiden turvallista digiasiointia. Hirvimetsälle lähtijät: Läsnäolo tai edustus välttämätön. Lähtö kunnantalon kohdalta torilta klo 11.30. TALONMIESPALVELU MM. +46-927-101 51 Haaparanta Haaparanta Storgatan 84 F puh. 050 501 2349 Anssi Koirikivi | Puh. mennessä p. +46-927-101 51 h. Omakustannus on 15€/hlö, -arpojen myyntiä ja paketti mukaan. Rikkinäiset ja pitkään seisoneetki kiinnostaa! Soita ja tarjoa puh 0401804498 Ylitornion yhdistys ry Syyskausi avataan to 21.08. Kulmien micro blading, ripsien ja kulmien kestovärjäys jne. kauttamme myös rahoitus joustavilla ehdoilla. SÄHKÖASENNUS J. Pankki myös osallistui vieraskasvien torjuntaan luonnon monimuotoisuuden hyväksi. Ilmoittautuminen Erkille 13.8. ASIOINTIPALVELU . RAIVAUSSIIVOUS . Kyselyyn vastaamalla omistaja-asiakkaat voivat vaikuttaa pankin vastuullisuustekoihin tulevaisuudessa. minimoi lämmityskulut maksimoi mukavuus. Kyselyyn voit vastata osoitteessa https://www.op-media.fi/kaikkien-aikojen-tekoja.. Tervetuloa Ostetaan moottorikelkkoja! Vanhat. elokuuta 2025 14 // PALVELUHAKEMISTO Ostetaan Rakennusurakointi, vahinkosaneeraukset Puh. Tervetuloa! Myös kotija laitoskäynnit Ajanvaraukset: 040 738 8916 020 743 3940 Hammasteknikkomestari Erikoishammasteknikko Jyrki Isojärvi Mellantie 4 (Teletalo), Ylitornio PPYYYYDDÄÄ TTAARRJO US! JOUS! Mitsubishi Ele Mitsubishi Elecctric tric ILMA ILMALLÄÄMP MPÖÖPUMPUT PUMPUT asentaa alueellamme Sähköasennus KIVI KIVILLOMPO OMPOLLO O OOYY antti@kivilompolo.net, p. SIIVOUS . 040 534 8280 ASIANTUNTIJAPALVELUITA MAANOMISTAJILLE Kauppakirjat • Kaupanvahvistus • Yksityistieasiat . JALKAHOIDOT KOTIKÄYNTINÄ, MYÖS LAITOSKÄYNNIT . – Haluamme tietää, mikä on asiakkaillemme tärkeää ja mihin meidän tulisi erityisesti panostaa, toimitusjohtaja Keijo Posio sanoo pankin tiedotteessa. KOTIPALVELU . +46 922-611 51 Storgatan 84 F puh. KAIKKI PALVELUT NIIN KOTITALOUKSILLE KAIKKI PALVELUT NIIN KOTITALOUKSILLE KUIN YRITYKSILLE KUIN YRITYKSILLE MONIPALVELU LAPPILAINEN MONIPALVELU LAPPILAINEN 040-720 3480 040-720 3480 kai@ykkossahko.info PYYDÄ TARJOUS! Kai Jaako 040 580 7465 Kysy myös naapuruston kimppatarjousta! • sähköasennukset • ilmalämpöpumput Yhdistysja seuratoiminta ILMOITUKSET SÄHKÖPOSTITSE lukijailmoitukset@hillagroup.fi VERKOSSA asiakaspalvelu.hillagroup.fi Rivit www.meantornionlaakso.fi/ lukijailmoitukset/ Pohjolan Osuuspankki tukee harrastuksia Asiakkaat pääsevät vaikuttamaan pankin yhteiskunnallisiin tekoihin Kaikkien aikojen tekoja -kyselyn kautta. Aavasaksa-Meltosjärvi väliltä pääsee kyytiin. 040 520 9934 Ari-Pekka Mäkikyrö Rakennusurakointi MaxBro Oy Pakkausjätekuljetukset asiakaspalvelu@pmjh.fi avoinna ma-pe 9.00-15.30 040 710 7373 Metsästysseura Erä-Kaira ry:n kesäja hirvikokous kämpällä lauantaina 16.8
Johtokunta Suuri valikoima KALAA KALAA Pello Perjantaisin klo 11.00-12.30 Pellohallen (Suomen aikaa) Övertorneå Perjantaisin klo 14.30-17.30 ICA Supermarkettin parkkipaikkala (Suomen aikaa) to rn ed al en sr ek la m .s e Puh. Herkullista Laitilan kuokkasiikliperunaa myös laatikottain edullisesti. Yhdistyksen aktiivi Juha Jolma kertoo, että kisat ovat kaikkiaan historialliset. – Haimme Euroopan vesikrossin keskusjärjestöltä EM-osakilpailua loppukesälle, ja saimmekin sitten tämän finaalipäivän. Aulikki Nukalan taidenäyttely ” Aavasaksa, Torniojoki ja muita maalauksia” onesillä Ylitornion kunnanviraston aulassa 5.-15.8.2025. Lapin pelastuslaitoksella ei perjantaina ollut antaa lisätietoja tapahtuneesta. Onhan se hienoa, koska meillä on halua järjestää yhä isompia ja isompia tapahtumia. Tee ilmoitukset kätevästi netin kautta hillagroup.fi/lukijailmoitukset Leipäpysäkki kuljettaa aamuntuoreet leivät, ohrarieskat sekä jättipullat toreille (M/L). Alkkulanraitti 55. ja to 28.8. Kriitikoiden suosikki Jurassic World Rebirth (12) To 21.8. +46 70 540 83 30 (Anders) Huom! Ei viikoilla 32-33) Museot ja näyttelyt YLITORNIO Aulikki Nukalan taidenäyttely. EM-tasolla täällä kisataan nyt kuitenkin ensimmäistä ja Suomessakin vasta toista kertaa, hän sanoo viitaten vuoden 2018 Sodankylän kisoihin. myös laatikottain edullisesti syöntiin ja säilöntään. Ylitornion tori klo 11.00 16.00 Lauantai 9.8. Juha Jolma kertoo, että vaikka ilmoittautuminen on edelleen auki, kilpailijoiden määrää pystyy jollain tapaa ennakoimaan. Palosta ei aiheutunut henkilövahinkoja. Palsta on maksuton. ti klo 11, Ahjotie 8. ELINA MELAMIES Mökki paloi maan tasalle Ylitorniolla 25-neliöinen mökkirakennus tuhoutui torstaina tulipalossa täysin Ylitorniolla. TO 7.8. ja su 24.8. Huomenna Huomenna TO 7.8. Watercrossissa eli vesikrossissa kuljettajat ajavat moottorikelkalla veden päällä. 12.8. M Mansikoiden säilöntäaika lopuillaan. Seikkailu, perhe-elokuva Vanhempainilta (12) Su 10.8. Erä 5 kg:n laatikoita hyvään hintaan. Päätapahtuma, EM open -luokan rata-ajot, ajetaan niin ikään lauantaina. Toiminta, seikkailu Liput 7 € Auditorio (Ahjotie 8C) kunnankin o@pello.fi Kurtin Portin KESÄJA HIRVIKOKOUS pidetään 9.8.2025 klo 15.00 Lahtivajalla. Vadelmaa, vadelmat edullisesti myös laatikoittain. elokuuta 2025 PALVELUHAKEMISTO // 15 Kokouksia Pellon kunnankinolla elokuussa Elio (7) To 7.8. PELLO PELLO klo 9-11 klo 9-11 KOLARI KOLARI klo 13-14.30 klo 13-14.30 MUONIO MUONIO klo 16-17.30 klo 16-17.30 Huippumakeat Suomalaiset mansikat rasiottain Huippumakeat Suomalaiset mansikat rasiottain myös laatikottain edullisesti syöntiin ja säilöntään. FINAALISSA NÄHDÄÄN muiden muassa ivalolainen Ossi Kiviniemi, joka voitti heinäkuun lopussa kotipaikkakunnallaan järjestetyn vesikrossin SM-osakilpailun. Herkullista Laitilan kuokkasiikliperunaa myös laatikottain edullisesti. Pensasmustikkaa, hernettä, kantarellia jne... www.meantornionlaakso.fi/tapahtumat Julkaise kaikille avoin tapahtumasi Meän Tornionlaakson tapahtumakalenterissa. ja su 17.8. Arkistokuva Sodankylästä vuodelta 2023. Pellon kisat päättävät kolmiosaisen EM-sarjan, jota on aiemmin tänä kesänä ajettu Ruotsissa ja Norjassa. ja su 31.8. Yhdistys-, vertaisja vapaaehtoistoiminta PELLO Eläkeliiton Enontekiön-Kolarin-Pellon -yhdistysten yhteistapaaminen Pellossa. – Ensimmäisen kerran Pellossa ajettiin vesikrossin kisoja 2007, ja sen jälkeen olemme isännöineet SM-kisoja ja -finaaleita. Finaalipäivän lukuja on vaikea arvailla etukäteen, mutta toivottavasti mahdollisimman moni tulee seuraamaan kisoja. Kaksipäiväisen kisarupeaman isännöi Pellon Moottorikerho ry. Pensasmustikkaa, hernettä, kantarellia jne... Eläkeliiton naapurikuntien (Enontekiö-Kolari-Pello) yhdistysten yhteistapaaminenPellossa ti 12.8.2025. hyvään hintaan. Pello isännöi vesikrossin EM-kisat Timi Saukkoriipi Pellon Jolmanputaalla ratkotaan tulevana viikonloppuna Euroopan mestaruutta watercrossissa, eli tuttavallisemmin vesikrossissa. – Aiempia vesikrossin kilpailuja on Pellossa käynyt katsomassa 500–2000 ihmistä. Palo tapahtui Rantakyläntiellä, jonne pelastuslaitos sai hälytyksen kello puoli seitsemän aikaan alkuillasta. Perjantai 8.8. Vadelmaa, vadelmat edullisesti myös laatikoittain. Perjantaina edessä ovat avoimen luokan kiihdytysajot, ja lauantaina kisataan semipro-luokka kansallisena kilpailuna. Pellon tori klo 11.30 16.30 Leipäpysäkki Oulu. Meän Tornionlaakso // Keskiviikkona 6. Erä 5 kg:n laatikoita ansikoiden säilöntäaika lopuillaan. Tiedot syötetään lomakkeeseen Tapahtumien Lappi -palvelussa. Hänen lisäkseen loppukilpailuun osallistuu noin 30 kuskia, ja alempien sarjojen otatuksiin saman verran. Samaa ei voi sanoa katsojista. Seikkailu, animaatio Lilo & Stitch (7) To 14.8
Entisen Aavasaksan taksiaseman ikkuna on rikkoutunut viikonlopun aikana, paikalliset yrittäjät kertovat. Länsirajan Kennelkerhon Ella Buska & Julle sijoittuivat perjantaina hyppyradalla medien alimmassa luokassa toiseksi. Sovi ilmainen kuntokartoitus: 0400 978 550 (Vesa) 0400 978 501 (Jukka-Pekka) Agilityfästien REX-finaalit Pellossa Lukijalta Ari Korteniemi Pellon urheilukentältä kuului iloinen koirien haukunta kolmen päivän ajan. Tänäkin vuonna ”somessa” ylistettiin kilpailuja muun muassa näin: ”Paikka on loistava ja nurmikenttä superhyvä. Voittajat, Sanni ja Megs, ovat konkareita MM-kisoista ja lähtevät tänäkin vuonna edustamaan Suomea Kalmarin MM-kisoihin. Edellisen kerran hän vieraili Tornionlaaksossa vuonna 2005, jolloin hän voitti Ylläksen hiihdoissa naisten sarjan. Kaikki käy – arvioin itse, maksan heti. Viikonloppu huipentui REX-finaaliin, joka on saanut nimen eläinlääkäri Pekka Salmisen Rex-koiran mukaan. Salla | 8.8. Heillä toiset Agilityfästit takana ja tulosta alkaa tulla. Monella koirakolla tuli siinä virhe. Kilpailijoita oli saapunut ympäri Suomea ja lisäksi mukana oli ulkomaalaisia vahvistuksia. Lapin poliisilaitoksen mukaan tapahtuneen tarkempaa paikkaa tai muita yksityiskohtia ei kommentoida tässä vaiheessa tutkintaa. Voimme kaikki olla ylpeitä siitä mitä teemme. Agilityfästien tavaramerkki on talkootyö. Meän Tornionlaakso ei tavoittanut kiinteistön omistajaa. Tapahtunutta tutkitaan vahingontekona. Pekan tytär kisasi Rexillä agilityssä 2010-luvun vaihteessa ja Pekan mukaan Rex oli viisain koira, mitä perheessä on ollut. Maksikoirien voittoon ylsi Marjo Korander ja Hupi. //Sampsa, kultakauppias ?. AGILITY on laji, jossa kaikenikäiset ohjaajat kisaavat samassa sarjassa. Kisojen vanhin ohjaaja lähestyy 70-vuoden ikää ja kisojen nuorin ohjaaja oli 15-vuotias Ella Buska, joka edusti kisoissa Länsirajan Kennelkerhoa. Enontekiö | 13.8. TUNNELMA oli jälleen kerran hieno ja kisaajat hymyilivät kilpaa auringon kanssa. Tornio Katto kesällä – lasku syksyllä! YLLÄTYKS ETÖN KATTOREM ONTTI SE HELPPO JA www.sanerall.fi Mukana Teemme kattoremontit laadukkaasti, aikataulussa ja sovitulla hinnalla – ilman yllätyksiä. Järjestävää seuraa oli edustamassa yhteensä kolme ohjaajaa. Tämä koirakko edusti kaksi vuotta sitten Tsekeissä pidetyissä MM-kisoissa Suomea. Kiinteistön ikkuna on heidän havaintojensa mukaan rikkoutunut viikonlopun aikana. Tämän jälkeen mies poistui jalan Alkkulanraittia pitkin etelään päin. Mette oli saapunut Lillehammerista asti. VIIKONLOPUN aikana nähtiin huikeita suorituksia ja REX-finaali tarjosi jälleen kerran vauhtia ja ”vaarallisia” tilanteita. Hän on kokenut ohjaaja, joka on edustanut Norjaa kaksi kertaa MM-kisoissa ja on tänäkin vuonna joukkueen varajäsen. Paikalla nähtiin yhteensä noin 1000 suoritusta. Medikoirien voiton vei norjalainen Mette Sandbakken ja Zack. Super-finaalissa kisasi jokaisen finaali-luokan kolme parasta siitä, kuka saa isoimmat rahat kotimatkalle. Sanerall toteuttaa kaikenkokoiset kattoremontit yhtenä selkeänä urakkana ja markkinoiden pisimmällä takuulla. Kauimmainen kilpailija saapui Norjan Lillehammerista ja kaikkiaan norjalaisia oli kisaamassa kymmenen ohjaajaa. 6.8. TIMI SAUKKORIIPI. Medija maksikoirissa finaalin ensimmäisen kierroksen jälkeen kolmantena olleet entiset MM-kisakävijät paransivat menoa ja voittivat omat superfinaalinsa. Ainostaan koirien koko ja taito määrittelevät kisaajat eri luokkiin. Inari | 12.8. Parhaiten hermonsa ja vauhtinsa hallitsivat maajoukkueissa esiintyneet urheilijat. Tuomari Jari Suomalaisen finaaliradan ihan lopussa oli vauhdikas putkesta toiseen siirtyminen ja siinä jyvät erottuivat akanoista. Sodankylä | 10.8. • Noutopalvelu – tulen luoksesi • Aina kilpailukykyinen hinta • Kotimainen & henkilökohtainen palvelu ?. Finaalilla kunnioitetaan Pellon agilityn uranuurtajaa. NOORA LEPPIKANGAS Alkkulanraitilla rikottiin perjantaina ikkuna Timi Saukkoriipi Nahkatakkinen mies rikkoi kaksi ikkunaa Alkkulanraitilla sijaitsevasta kiinteistöstä perjantai-iltana, kerrotaan Lapin poliisilaitoksen tiedotteessa. Paikalliset yrittäjät kuitenkin epäilevät, että epäilty vahingonteko on kohdistunut entiseen Aavasaksan taksiaseman liiketilaan. Heinäkuun viimeinen viikonloppu 220 koiraa kokoontui Pellon Agilityfästeille kisaamaan. Meän Tornionlaakso // Keskiviikkona 6. elokuuta 2025 16 // OSTAN KULTAA PAIKAN PÄÄLLÄ JA REILULLA HINNALLA Vanhoja koruja, kultahampaita, sormuksia. Marjo on entinen kilpahiihtäjä. Järjestelyt todella hyvät ja järjestäjät todella ystävällisiä, SIIS TÄYDELLISTÄ”. Rovaniemi | 7.8. Tiedot pohjautuvat poliisin mukaan sivullishavaintoihin. Näin isoja kisoja ei rakenneta ilman talkootyötä, hyviä sponsoreita, kisaajia, tuomareita, yleisöä ja upeaa kisakeskusta. +358 50 322 8310 Soita tai laita viesti – vastaan itse. Minien luokassa Sanni Kariniemi nappasi kerralla jackpotin ja vei kaikki podiumpaikat kolmella koirallaan