2 kpl 7 99 / Kg 40 000kr Övertorneån Jäähallilla, Sunnuntaina 8.9. 2 kpl. 5% ALENNUSTA! Aina tiistaisin! Tervetuloa! Puh 0046 927 22050 Tarjoukset voimassa 4.9.-8.9. 3 kpl Pasta ICA, 500g Kebab Schysst käk, 275g Kassler Scan, Ruotsi, n. KUMIPOHJAMATOT Liikkeemme avoinna ma-pe klo 10.00-17.00 la ja su suljettu P. Käteismaksu, kruunut tai eurot. 2 kpl 00 8 ICA-kortilla / Tarj. 39,pyöreä 133 cm myös muita kokoja 37,37,koko 80*150 cm Myös keskilattia kokoja 040 590 6441/Mika 040 578 9534/Tarja www.seomaki. * ei koske tupakkatuotteita, lehtiä, veikkausta, apteekkituotteita, postia tai pullopantteja. Tervetuloa toivottaa Övertorneå Hockeyförening! Falumakkara Scan, 800g 7 00 / Tarj. (016) 512 003 www.pellonhuonekalu.fi www.pellonhuonekalu.fi Luna matto alk. klo 15:00 ÖHF 40 VUOTTA JUHLAVUODEN EXTRA AUTOBINGO Päävoitto Jos bingo tullee 44 huudo sisällä, muuten 20 000kr (Suomen aikaa) Ikäraja 18 vuotta 10-Bingo 60kr, Freeplay 30kr, Minibingo 10kr. 600g Max 2 tarj./talous Kahvi Löfbergs, 450g Ei. 2 kpl Ballerina, Brago, Singoalla Göteborgs Kex, 175-225g 3 50 / Tarj. pello@seomaki. 00 3 ICA-kortilla / Tarj. Fair, Eko 9 50 / Tarj. meantornionlaakso.fi | Nro 36 | Irtonumero 3,50€ Keskiviikko 4.9.2024 Alk. Ma-Pe 9-20 La 9-18 Su 11-18 Kun teet ostoksesi* tiistaisin ja käytät ICA-korttiasi saat..
– Kiitän sydämeni pohjasta kaikkia aktiivisia asiantuntijoita, jotka hankkeen parissa työskentelevät rajan yli yhteistyössä, maaja metsätalousministeri Sari Essayah toteaa. Hankkeen tavoitteena on ennallistaa lähes 100 kilometriä vesistöjä, poistaa miltei 400 vaellusestettä ja ennallistaa 2500 hehtaaria kosteikkoja. KUNINGAS kiitteli upeaa alueella tehtyä työtä ja näki, että samalla tehdään työtä myös tulevia sukupolvia varten. TRIWA LIFE on seitsenvuotinen hanke, jonka kokonaiskustannusarvio on noin 21 miljoonaa euroa. TRIWA LIFE 1 EU:n rahoittama luonnonsuojeluhanke, jossa Suomi ennallistaa yhdessä Ruotsin kanssa Tornionjoen sivujokien ja kosteikkojen luonnonympäristöä, johon ihmisen toiminta on vaikuttanut kielteisesti 1 Hanke hyödyttää vesieläinten -ja kasvien monimuotoisuutta Iso joukko tengeliöläisiä oli tullut Haapakoskelle nähdäkseen Ruotsin kuninkaan. Ehkä pitäisi tulla katsomaan muutaman vuoden päästä uudelleen, Kaarle XVI Kustaa sanoo naurahtaen. Mukana myös Ruotsin ympäristöministeri Romina Pourmokhtar, Suomen maaja metsätalousministeri Sari Essayah sekä maaherra Lotta Finstorp. syyskuuta 2024 2 // UUTISET Aikataulussa etenevää hanketta kelpaa esitellä ministereille ja kuninkaalle Ruotsin kuningas Kaarle XVI Kustaa sekä Ruotsin ympäristöministeri ja Suomen maatalousministeri vierailivat viime viikolla Tornionlaaksossa tutustumassa yhteen Euroopan suurimpaan luonnonsuojeluhankkeeseen. Välillä seurue pysähtyi ihailemaan Aavasaksan upeita näkymiä. LOUNAAN jälkeen kuningas tutustui kauniiseen Tornionlaakson rantamaisemaan, minkä jälkeen siirryttiin Tengeliöön Portimokosken voimalaitokselle, jossa hanke luo kalareittejä Tengeliönjoella sijaitseville kahdelle voimalaitospadolle. TRIWA LIFE -hankkeen Metsäkeskuksen projektipäällikkö Lippi Vertio myöntää jännityksen. Johanna Lipponen Vuokko Lahti KUN vieraaksi odotellaan Ruotsin kuningasta, ympäristöministeriä ja Suomen maaja metsätalousministeriä, on tunnelma Kattilakoskella jännittynyt. Kuninkaan lisäksi hankealueelle vierailulle saapuivat Suomen maaja metsätalousministeri Sari Essayah, Ruotsin ympäristöministeri Romina Pourmokhtar ja Norrbottenin maaherra Lotta Finstorp. Siihen tutustuttiin myöhemmin iltapäivällä Ruotsin Juoksengissa. Valtaosa rahoituksesta tulee EU:lta, mutta Ruotsilla ja Suomella on yhtä suuret rahoitusosuudet. Tilaisuudessa oli puheenvuorot kunniavierailta, mutta myös lukuisilta hankkeen parissa työskennelleiltä. Kalateiden rakentaminen on yksi merkittävä osa vaelluskalojen palauttamisen kokonaisuudessa. Kuvassa Aila Hasa (vas.) , Satu Hasa, Annikka Tuohino, Elina Enbuske ja Maarit Stenman. Lapin ELY-keskuksen ylitarkastaja Aurora Hatanpää (vas.) esitteli kuningas Kaarle XVI Kustaalle Haapakosken kalaporrashanketta. Samaa yhteistyön ainutlaatuisuutta kiittelivät puheenvuoroissaan niin Ruotsin ympäristöministeri kuin Suomen maaja metsätalousministerikin. Takana Tornionlaakson Sähkö Oy:n toimitusjohtaja Sakke Rantala. Kattilakoskella seurue nautti myös lounaan, jossa tarjottiin lähiruokaa, kuten savustettua naudanlihaa Soukolojärveltä ja paikallista perunasosetta. VUOKKO LAHTI. – Aikataulussa etenevää hanketta on kuitenkin ilo esitellä, hän sanoo. Lisäksi kuningas näki mitä tapahtuu, kun kaloille esteenä oleva väärin rakennettu tierumpu korvataan sillalla. Se luo uskoa alueen tulevaisuudelle. Kuningas Kaarle XVI Kustaan tutustumisvierailu Tornionlaaksoon ja TRIWA-kohteisiin alkoi Ruotsin Kattilakoskelta, jonne jo hyvissä ajoin ennen kuninkaan saapumista alkoi kerääntyä toimittajia, poliiseja ja kutsuvieraita. Meän Tornionlaakso // Keskiviikkona 4. MIKÄ. – Kannustan kaikenlaiseen rajat ylittävään yhteistyöhön jatkossakin, hän totesi ja toivotti onnea hankkeelle. – Hankkeella on paljon positiivisia vaikutuksia paitsi kaloille ja luonnolle, myös ihmisten elinympäristölle
Kaikki myöntävät, että kuningasperheen asiat kiinnostavat. Aulikki Rundgren ja Sakari Immonen olivat matkalla vapaa-ajan asunnolleen, Aulikin lapsuudenkotiin Pellon Jarhoisiin. Puoliso oli nimittäin nähnyt Kaarle Kustaan Pellossa jo vuosikymmeniä sitten. Kunnanjohtaja Mika Simoskalla on yli 20 vuoden kokemus kuntajohtamisesta, hänellä on siis käsittämättömän laaja asiantuntemus ja osaaminen kuntahallinnosta. – Edelleen pysymme ylitorniolaisina. On ollut opettava ja kehittävä ”vaihto-opiskelujakso” Tervolassa. syyskuuta 2024 UUTISET // 3 Tengeliöläiset eivät päässeet kuninkaan luo Kuninkaan vierailu kiinnosti Ylitorniolla. Takana Tornionlaakson Sähkö Oy:n toimitusjohtaja Sakke Rantala. Kotikunnassa Ylitorniolla olisi parhaillaan avoinna kunnanjohtajan paikka. – Tämähän on historiallinen tapaus. Iso joukko Tengeliön kyläläisiä oli kokoontunut voimalaitokselle nähdäkseen edes vilauksen kuninkaasta. YLITORNIOLAISILLA suurin hätä tuntuu olevan, lähteekö perhe nyt Kempeleeseen. Meän Tornionlaakso // Keskiviikkona 4. – Kempeleen hallintojohtajan paikka on minulle todella sopiva. Tehtävässä on tavanomainen kuuden kuukauden koeaika. Teen työtä Kempeeseen niin sanotulla hybridimallina Kotikunnan vapaaaikajohtajasta Tervolan sijaisuuden kautta Kempeleen hallintojohtajaksi PERHEALBUMISTA " Tämähän on historiallinen tapaus. Hänen seurassaan paikalle on tullut myös tytär Elina Enbuske Svansteinista. – Hän oli tuolloin nuori prinssi vasta, hän muistelee. KOULUTUKSELTAAN Laura Kantomaa on filosofian maisteri. Satu Hasa vitsailee, että joutui tulemaan paikalle, koska ei halunnut jäädä miestänsä huonommaksi. Teen työtä Kempeeseen niin sanotulla hybridimallina, eli olen osan viikosta siellä ja osan kotona etänä. Aulikki on nähnyt Kaarle Kustaan aiemminkin, vuonna 1970. Kempeleen hallintojohtajan paikka tuli avoimeksi, kun virassa aiemmin toiminut Toni Saranpää valittiin Pohjois-Pohjanmaan maakuntaliiton hallintojohtajaksi. – Toivottavasti myös vedenpinta nousee ja korkeusvaihtelut vähenevät. – Olen todella kiitollinen, että olen saanut nyt pari vuotta hänen rinnallaan oppia, kehittyä ja syventyä kuntahallinnon syvimpiin kiemuroihin. – Asumme Vantaalla, ja Oulun kohdalla kuulimme radiosta, että kuningas on täällä. Vuokko Lahti YLITORNIOLAINEN Laura Kantomaa on valittu Kempeleen hallintojohtaksi. " Edelleen pysymme ylitorniolaisina. Patosilta, kuten koko jokikin, on heille elintärkeä. Kempeleen kunnanhallitus teki valinnan hänestä yksimielisesti. Se ei kuitenkaan houkuttele tällä hetkellä. Ei kuningas ole täällä ennen käynyt " Eihän niin matalaan veteen mitkään kalat nouse. – Myös kokemus Ylitornion vapaa-aikajohtajan työstä oli olennainen, koska Kempeleen hallintojohtaja vastaa myös yhteisöllisyysvaliokunnan toiminnasta ja viestinnästä. Ei kuningas ole täällä ennen käynyt, Maarit Stenman sanoo. VUOKKO LAHTI Laura Kantomaa ei jätä Ylitorniota, työt Kempeleessä osin etänä Kotikunnassa olisi kunnanjohtajan paikka avoinna, mutta Laura Kantomaata se ei nyt houkuttele. Kyläläiset ovat seuranneet innolla kalatieden rakentamista, ja iloitsevat myös siitä, että Haapakosken vanha silta kunnostetaan. Mukana myös Ruotsin ympäristöministeri Romina Pourmokhtar, Suomen maaja metsätalousministeri Sari Essayah sekä maaherra Lotta Finstorp. Hän halusi näyttää kuninkaan pojalleen Edvinille, kun kerran kuningaskunnan puolella asuvat. Vapaa-aikajohtajana olen ollut näiden teemojen äärellä hyvinkin vankasti. Suurimman osan viikosta saan siis edelleen nauttia Ylitornion maisemista, Laura Kantomaa sanoo. Ahti Kumpula sen sijaan ei ole nähnyt kuningasta kuin televisiossa ja totesi, että kannattaa lähteä katsomaan. Se vastaa erittäin hyvin minun osaamistani ja kokemustani kaikin puolin, hän toteaa. Myös Aila Hasa harmittelee, että veden ollessa matalimmillaan polvet kolisevat pohjaan uidessa. Valitettavasti Haapakoskella yleisö joutui tähyilemään kuningasta ja kalateiden esittelyä kaukaa. Tervolassa Laura Kantomaa kokee saaneensa hyvän kokemuksen hallintojohtajan työstä. Ruotsin puolella olisi päässyt näkemään lähempää, mutta siellä oli oikeastaan vain pari pientä ryhmää kiinnostuneita. Päätimme kiepata Ruotsin puolelle hänet nähdäksemme. Myös Matarengissä asuva Majlen Hekkala on nähnyt kuninkaan aiemmin Svansteinissa, mutta halusi tuoda poikansa paikalle. Hänellä on yhä virka kotikuntansa vapaa-aikajohtajana, mutta hän on ollut siitä virkavapaalla vajaat kaksi vuotta ja toiminut Tervolan hallintojohtajan sijaisena. Laura Kantomaa sanoo viihtyneensä myös Tervolassa hyvin. Toisaalta, paljon on ollut Tervolaan annettavaa myös verrokkikunnasta Ylitorniolta. – Paikkakunnalla on ollut erinomainen tekemisen kulttuuri, siihen on ollut helppo mennä mukaan. Kun vesi välillä laskee niin matalalle, siinä on loukattukin, kun ei ole sitä huomattu, Annikka Tuohino sanoo. Perusteluiden mukaan Kantomaalla on virassa edellytettävä kelpoisuus ja lisäksi hän on haastattelun perusteella tehtävään niin osaamisensa kuin henkilökohtaisten ominaisuuksiensakin puolesta soveltuvin. Lapin ELY-keskuksen ylitarkastaja Aurora Hatanpää (vas.) esitteli kuningas Kaarle XVI Kustaalle Haapakosken kalaporrashanketta. Hän on lähdössä innolla Kempeleen hallintojohtajaksi. – Eihän niin matalaan veteen mitkään kalat nouse, naiset pohtivat. Laura Kantomaa on itse aktiivinen seurakunnan luottamushenkilö ja hänen puolisonsa Ville Impiö puolestaan kunnan luottamustehtävissä, valtuustossa ja sivistyslautakunnan puheenjohtajana
Kukaan ei varmaankaan ilkeyttään ole tuhonnut soiden eliöstöä tai halunnut pilata humuksella ojia ja vesistöjä. On aikaa ja vähän rahaakin harrastella. Eikä taatusti opetettu miten itse jaksaa, kun joka suunnasta tarvitaan juuri silloin kun itse haluaisit täysien lapsivuosien jälkeen vain nauttia lisääntyneestä vapaudestasi. Vaikka korjaamme ja ennallistamme, toivottavasti emme tuomitse menneiden sukupolvien tekoja. Puron yli on päästy pellolle ja viljelemään. Metsää oli hakattava, jotta sotakorvauksia saatiin maksettua. Asiaa ei helpota yhtään 500 kilometrin välimatka molempiin vanhempiin ja syyllisyys siitä, ettei voi auttaa enemmän. Tiedät mitä haluat ja varsinkin mitä et halua. TÄTÄ näkökulmaa ei Ruotsin kuninkaan tai ministerien vierailulla kuultu. syyskuuta 2024 4 // SEURAA FACEBOOKISSA Facebookin kautta jaetaan uutisia alueen tapahtumista ja ihmisistä. Kirjoittaja on neljän aikuisen lapsen äiti, innokas puutarhuri ja karavaanari, joka työskentelee jätehuollon tiedottajana. Myös myllyt ja sahat ovat syntyneet samoista tarpeista. Meidänkin aikamme tekojen oikeellisuus ja tarpeellisuus arvioidaan vasta vuosikymmenten päästä. Kun tukkeja aikoinaan uitettiin Lapin metsistä sahoille, riitti työtä ja toimeentuloa sadoille lappilaisille. ON hienoa, että nyt edellisten sukupolvien jälkiä voidaan korjata ja siihen saadaan rahoitusta niin valtiolta kuin EU:ltakin. Olet oppinut tuntemaan itsesi ja hyväksyt itsesi sellaisena kuin olet. Jokia alettiin padota, jotta saataisiin voimaa myllyille, sahoille ja lopulta sähkölle. On pakko toimia käytettävissä olevan tiedon varassa. Silti huomaan usein puhuvani isäni suulla ja toistavani äitini suorittamisen ja ”kyllä mie itte tehen” -mallia. Olet oppinut vihdoin sanomaan EI, niin vaikeaa kuin se 70-luvun kiltiksi kasvatetulle tytölle onkin. Samoin on ollut tukkien kanssa. Lisäksi murehdit appivanhempien pärjäämistä tilanteessa, jossa omaishoitaja joutuu useaksi viikoksi sairaalaan ja omaishoidettava jää yksin kotiin. KOULUSSA kyllä kerrottiin ihmisen eri ikävaiheista numeroina, mutta ei kerrottu mitä se käytännössä tarkoittaa. Tekoaikana ei vain ole tiedetty, mitä se aiheuttaa eläimille, esimerkiksi vaeltaville kaloille. JUURI kun olet vapauden huumassa kirmaamassa kuin nuori hieho ensimmäistä kertaa kesälaitumille, huomaatkin, että olet yhtä-äkkiä iäkkään, leskeksi jääneen isäsi asioiden hoitaja ja monella tavalla huoltajan asemassa. Kun esimerkiksi kalaa oli yllin kyllin, ei ehkä ole tullut mieleenkään, että toimien seurauksena kalakanta saattaisi kokonaan hävitä. Silkka nälkä ja huoli elämästä siihen on ajanut. Hämärinä aamuyön tunteina käy mielessä, että kuka meistä keski-ikäisistä oikein huolehtii. Vanhusten lisäksi huomaat yhä edelleen herääväsi aamuyöstä miettimään aikuisten lasten murheita ja elämän kiemuroita. Korvaan kalskahtaa, kun todetaan, että tutustutaan väärin asetettuun siltarumpuun. Puolukat ottivat omakseen metsäkoneen muovaileman kannon – kyllä kaunistakin voi bongata metsäkoneen ajourilta. Ei. Miksi tästä elämänvaiheesta kukaan ei kertonut mitään. Tuskin se elinkeinoaan harjoittaneen näkökulmasta on väärin asennettu, vaan se on toiminut niin kuin pitikin. Lapset on saatu aikuisiksi ja sitä kokee olevansa monella tapaa vapaa ja elävänsä uutta, ihanaa nuoruutta ilman nuoruuden epävarmuuksia. MIELIPITEET Lähetä mielipide: toimitus@meantornionlaakso.fi UUTISVINKIT meantornionlaakso.fi/uutisvinkki toimitus@meantornionlaakso.fi tai soita 050 477 7420 Asiakaspalvelu palvelee arkisin kello 9–15 Meän Tornionlaakson asiakaspalvelupiste Alkkulanraitti 71, Ylitornio Avoinna ma–ke klo 9–11 ja 12–15 SÄHKÖPOSTI • asiakaspalvelu@hillagroup.fi • lukijailmoitukset@hillagroup.fi PUHELIN 020 750 4469 VERKOSSA asiakaspalvelu.hillagroup.fi Ei ennenkään luontoa ilkeyttään tuhottu, pyrkimys parempaan ajoi ihmistä tekoihin KUN katsomme taaksepäin historiaan ja tehtyihin toimenpiteisiin, tulisi muistaa, että meillä on enemmän tietoa kuin sen ajan ihmisillä. Teoilla on mahdollistettu kehitys, josta me saamme nauttia. Mies lähti samalta istumalta puulatoon. On hyvä vakityö, onnellinen ja tasapainoinen parisuhde ja talolainatkin maksettu. Lukion psykologian tunnillakin käytiin kyllä läpi kaikenlaisia teorioita ja Pavlovin koirakokeita, mutta ei opetettu, mitä keinoja on tukea ja kannustaa niin nuoria aikuisia kuin ikääntyneitä vanhuksia. Noilla toimilla niin ikään on tarjottu leipää ja elinkeinoa monille ihmisille ja sukupolville. Vahinkoja sattuu yhä, vaikka tietoa on paljon enemmän. Koitan kovasti kapinoida vastaan, etten toistaisi vanhempieni virheitä ja sanoinkin taannoin miehelleni, että heti kun alan kuulostaa äidiltäni, niin ei muuta kuin halosta päähän. Vuokko Lahti Pääkirjoitus " Toivottavasti emme tuomitse menneiden sukupolvien tekoja Ihana kamala keski-ikä KOLUMNI Satu Keski-Antila KESKI-IKÄ on kyllä merkillistä aikaa. Meän Tornionlaakso // Keskiviikkona 4. INSTAGRAM Instagramissa @Meän Torniolaakso jakaa kuvaja videotunnelmia viikon varrelta. Ei kerrottu millaista haikeutta pesän tyhjentyminen voi aiheuttaa tai miten surulliselta tuntuu oman vanhemman muuttuminen huoltajan roolista huollettavaksi. Silti täytyy muistaa, että historiaa on aina peilattava omaan aikaansa. Viikon bongaus Puolukkakanto. Soita ojitettiin tulevaisuutta varten, paremman metsänkasvun ja sadon toivossa. PENT TI KIVELÄ. Oli pula, kansalla köyhyys ja suoranainen nälkä. KESKI-IÄN omituisuuksiin lasken myös sen, että alan muistuttaa yhä enemmän vanhempiani, vaikka nuorena vannoin, että minusta ei tule ikinä vanhempieni kaltaista
KONTTANIEMEN haaveena oli pitkään, että saisi työskennellä omassa kotikunnassaan yritysneuvojan roolissa. Sitten hän työskenteli mainostoimisto Creassa, josta sittemmin on ostanut myös osakkuuden, sekä myös torniolaisessa kaupunkilehdessä. Silloin innostuin myös yrittäjyyskasvatuksesta, ja sain hyviä eväitä yrittäjäneuvojan rooliin, hän kertoo. – Nuorten kesäyrittäjyyshanke oli mielenkiintoinen. Menestys on sitä, että saat työllistää itse itsesi ja olla vieläpä tyytyväinen. Ylitorniolla hän näkee valtavasti potentiaalia, ja erityisesti matkailu ja ohjelmapalvelut ovat kasvava ala. – Teollisuudessa on isoja veturiyrityksiä sekä pienempiä, joilla on varmasti kehittämisen potentiaalia. syyskuuta 2024 NAAMATUSTEN // 5 ”Palo omaan juttuun vie yleensä pitkälle” Johanna Lipponen Ylitornion kunnan yritysneuvojan kenkiin on hypännyt ainakin vuoden ajaksi Juhamatti Konttaniemi. – Minun apuni on kaikille tasapuolisesti tarkoitettu, olit sitten yksinyrittäjä, suuryritys tai vain yrittäjyydestä kiinnostunut. – Sivutoiminen yrittäjyys on matalan kynnyksen keino kokeilla, kantaisiko oma idea joskus ihan päätoimiseen yrittäjyyteen saakka. Yritysneuvoja Juhamatti Konttaniemi luottaa monipuolisesti Ylitornion mahdollisuuksiin. – Kasvun mahdollisuuksia on koko kunnan alueella. Hänellä on myös omaa yrittäjätaustaa, ja nykyisestä tehtävästä hän oli haaveillutkin. Armeijan jälkeen hänen tiensä vei Tornioon opiskelemaan liiketaloutta ja yrittäjyyttä. On mahtava juttu, että meillä on Aavasaksa ja sen investoinnit, mutta järvikylissäkin on valtavasti potentiaalia. Sivutoiminen yrittäjyys on nyt trendinä, ja yritysneuvojan mukaan yhä useampi haluaa kokeilla sitä palkkatöiden ohella. Toni Kraataria sijaistava Konttaniemi on lähtöisin Raanujärveltä, ja asuu siellä paluumuuttajana myös tällä hetkellä. " Kasvun mahdollisuuksia koko kunnan alueella. Täällä on myös hiljaisuutta ja rauhaa, Konttaniemi kertoo. Myin sen kautta omia myynnin ja markkinoinnin kehittämisen palveluita. Mahdollisuuksia on myös moneen muuhun kuin matkailuun. KONTTANIEMI valmistui bisneskoulusta vuonna 2012 . Lukion hän suoritti Rovaniemellä. " Sivutoiminen yrittäjyys on trendinä nyt, ja yritysneuvojan mukaan yhä useampi haluaa kokeilla sitä palkkatöiden ohella.. Oli huoli mikä tahansa, tarkoituksena on jatkossakin pyrkiä selvittämään asia mahdollisimman nopeasti ja antaa tukea sekä neuvontaa. – Korona-aikaan mielessä heräsi ajatus oman yrityksen perustamisesta, ja perustin oman toiminimen OP-kevytyrittäjyyden avulla. Ylitornion uudelle yritysneuvojalle Juhamatti Konttaniemelle Raanujärven maisemat ovat tärkeitä. Tieni vei kuitenkin bisneskouluun, jossa innostuin entistä enemmän myynnistä ja markkinoinnista, Konttaniemi sanoo. Hän näkee kasvun mahdollisuuksia myös järvikylissä. JOHANNA LIPP ONEN " Nuorten kesäyrittäjyyshanke oli mielenkiintoinen – tarjosimme mahdollisuuden työllistää itse itsensä kesän ajaksi. Palo omaan juttuun vie yleensä pitkälle. Nyt haave on toteutunut. – Ylitorniolla yrityspalvelut ovat toimineet äärimmäisen hyvin, ja Toni on pitänyt palvelun tason korkealla. Sen jälkeen kutsui ammattiopisto Lappia, jossa hän työskenteli yrittäjyyskoordinaattorina sekä yrittäjyysvalmentajana muutaman vuoden ajan. Voimme yhdessä pohtia, mitä mahdollisuuksia olisi esimerkiksi yrittäjyydestä haaveilevalla. Haasteina hän näkee alueen väestön ikääntymisen, mutta toisaalta siinä olisi mahdollisuus myös luoda uudenlaisia palveluita ikäihmisille. – Lähellä oli, etten lähtenyt uralle puolustusvoimiin. Täällä uskalletaan yrittää ja mennä eteenpäin. Meän Tornionlaakso // Keskiviikkona 4. Paikkakunnalla on hänen mukaansa tekemisen meininki. Takana on usein jopa vuosikymmenien hieno työ, Konttaniemi sanoo. Rovaniemi on melko lähellä, ja se tuo mahdollisuuksia. Töitä tarjottiin myös Kemi-Tornion ammattikorkeakoulusta, jossa hän työskenteli muun muassa hankkeissa ja opetustehtävissä. YRITYSNEUVOJAN tavoitteena on pyrkiä palvelemaan edelleen hyvällä tasolla alueen yrittäjiä ja sellaisiksi aikovia. Raanujärvisenä lapsena Konttaniemi edusti myös viimeistä ikäluokkaa, joka valmistui Meltosjärven peruskoulusta. – Yrittäjät vanhenevat, ja monella olisi varmasti haave saada omalle yritykselle jatkaja. Siinä lähdimme ensimmäisenä Suomessa luomaan mallia, jossa toisella asteella opiskeleville nuorille tarjottiin mahdollisuus työllistää itse itsensä kesän ajaksi. Konttaniemi muistuttaa, että kaikkia palvellaan tasapuolisesti, eikä firman koolla ole väliä. Ammattikorkeakoululla vierähtikin aikaa vuoteen 2019 saakka
Savottapihalla on myynnissä juureksia, paikallisia leipomuksia käsitöitä unohtamatta. . a r u a l e s ti t s o p ö k h ä s i a t 3 5 1 6 9 5 4 e s ti m il e h u p it t u A u jr a H a r u a H a tt u a k . a t s e si m e si a k t a r n e d i e p r a t n e t si a tl a v si a n o k o k n a a k k a is a a j a t s a l a is s n a n . n i ä p n e e t e ä t s ä t n e ti H a j a t h o js u ti m i o t a a t n a a j o t e it ä si L . 5 1 n ä ä t si e m ii O e m m e d i a k k a is a e m m e l O . Tänä viikonloppuna saamme nauttia satokauden antimista ja upeista paikoista, mitä Suomen maaseudulla on tarjota, iloitsee Anna Mäkinen, Lähiruokapäivän koordinaattori Maaseutuverkostoyksiköstä. e ll a a k k a is a t u l e v l a p s u t u u k a v a i a k k r a T . Yksi osallistuvista järjestäjistä on Juoksengissa sijaitseva Pörröporo. s r e e r a c p o n o t s u v is is e s k u m e k a h a j is : V C ä t e h ä L ! a t s u n is a ll u u k e m m a u l a v . syyskuuta 2024 6 // A a j o v u e n / a ji t n u t n a is a s u u k k a is O t u n u ti o v it o m n o a k o j , ö li k n e h it n y y m n e n i ö t h ä l s a k a is a a j n e n il l e e tt i o v a t , n e n i v ii t k a o k t e l k a a j o v u e n / a a ji t n u t n a is a s u u k k a is a t y n e m m e a H . n e e s e e t h u s ö y t n a a v e l o a s s a m i o v is k e si a t si o T t a o jr a T .i t s e si a v a n a k i n o m a j it s e si l o u p i n o m a t s o d i o h n e is k u u k k a is a t a a t s a v ä s s ä v ä t h e t ä s s ä l i k k n a p t a a k k u d a a l t a t si m r a v ä k e s t e e p r a t n a a k k a is a t a t si n n u t , ä it n y y m u si a k t a r a t si a l a a j a a j it s o d i a t e l o a j n a a t n u u s n e d i a k k a is a it s e si v ii t k a o r p ti m i o T . JOS ilmoittautuminen tapahtuman järjestäjäksi on jäänyt viime tinkaan, vielä on mahdollista liittyä mukaan. a v a t h o j n e m o u S n o P o . Meän Tornionlaakso // Keskiviikkona 4. – Lähiruokapäivän järjestäjät edustavat koko maaseudun kirjoa. Mukaan toivotaan myös maaseudun elämysmatkailutoimijoita, ruoka-alan ammattilaisia, yhdistyksiä ja seuroja. Maaseutuverkostoyksikkö kutsuu Lähiruokapäivän järjestäjiksi tuottajat, tilat, puutarhat, palvelut, yrittäjät ja jatkojalostajat, jotka toimivat lähiruoan ja maaseudun parissa. Tapahtuma ajoittuu ensimmäiseen ruskalauantaihin, joten menoliikennettäkin riittää, hän uskoo. Myös kotileipomotuotteita, kananmunia ja kotitekoisia hilloja. klo 15.30-18 Ylitornion kunnantalon sisäpiha Alkkulanraitti 55 tiistaina 10.9. 4 2 2 . a t si a li tt a m m a n a l a 2 1 il y e e l e t n e k s ö y t e m m ä s s ä m h y R . Ilmoittautua voi milloin tahansa ennen tapahtumaa osoitteessa lahiruokapaiva.fi. Ei muita jätteitä. Samaan syyskuiseen lauantaihin ajoittuvat myös Meltosjärven syysmarkkinat. n a a k u m n e s k u m e k o k a j n e si m a a s o n ö li k n e h n a v a tt il a v y y t y ä r ä ä m a v u k n ä v ä t h e T . op, 14.30 – 15.30 Kemi, Asemantorin vier.kenttä 16.30 – 17.30 (HUOM! uusi paikka, keskustan Tokmannin takana) Kemi, Neste Lapintuuli, 18.00 – 19.00 Jäteöljyt: Mustat ja kirkkaat öljyt Toimita jätteet vastaanottopaikalle aikataulun mukaisena aikana. ä j ä tt y ä n n a n n u u s n e s k o t u u m n e si l a a ti g i d n a l a a j ä m h y ri s s n a n . Tapahtuma kestää Pörröporon pihalla kello kymmenestä viiteen. klo 14-18 Mellakairan kylätalo Mellajärvi 64 Tule keskustelemaan kanssamme hankkeesta kahvikupin äärelle! www.kuusivuomantuulipuisto.fi Valtakunnallinen lähiruokapäivä näkyy myös Tornionlaaksossa – kalaa, hunajaa ja sadonkorjuun herkkuja Johanna Lipponen Tänä lauantaina vietetään perinteistä maaseudun avoimen ovien päivää, Lähiruokapäivää. n ä ä m y tt i h e t . is k e si a li tt a m m a n a l a is s n a n . Torstai 12.9.2024 Arpela, kauppa, 11.00 – 12.00 Vojakkala, kauppa, 12.30 – 13.45 Kaakamo, ent. ä t s y l e t n e k s ö y t ä ll i e m a j ä t s ä v ä t h e t ä ä si l ä ä t e it o k t a u l a L . Tuore yrittäjä Katriina Koskela kertoo, että tapahtumaan odotetaan lähiruuan tuottajia myös Ruotsin puolelta. . – Miekojärven kalaa, Kallivaaran hunajaa Ylitorniolta, paikallisia perunoita ja vihanneksia. 9 . Kuusivuoman tuulipuisto Avoimet ovet Ylitorniolla maanantaina 9.9. Älä tuo jätteitä keräyspaikalle etutai jälkikäteen. REET TA ÄNGESLEVÄ asiakaspalvelu.hillagroup.fi Tilaa uusi salasana Jaa digilukuoikeuksia perheenjäsenille Tee jakelunkeskeytys Tee osoitteenmuutos. t u n u t s o n n t . a s s e m o u S a j a t n a n ö y t n ir u u s n a l a is s n a n . p o @ it t u a u jr a h . Suomalaisen ruoan päivää vietetään 4.syyskuuta ja viikonloppuna Lähiruokapäivää Jokavuotinen koko perheen tapahtuma järjestetään jo yhdeksättä kertaa. i s e s ti ä t s ä t o k t a t s i n n u M . Mukaan on ilmoittautunut jo lähes 300 kohdetta eri puolilta maata. , a m a t si m 10. . Vaarallisten jätteiden ja sähkölaitteiden keräyskierros Kuntalaisten vaaralliset jätteet ja sähkölaitteet vastaanotetaan veloituksetta. 12.9.2024 Keskiviikko 11.9.2024 Raanujärvi, koulu 8.00 – 9.00 Meltosjärvi, koulu 9.30 – 10.15 Tengeliö, kansantalo, 11.00 11.30 Kauliranta, monitoimitalo, 12.30 – 13.00 Pekanpää, levike, 13.45 – 14.30 (Poikkilahden risteyksestä 300 m etelään) Karunki, kauppa, 15.15 – 16.30 Vaaralliset jätteet: Maalit, liimat, liuottimet, ohenteet Hapot ja emäksiset pesu-aineet Energiansäästölamput, loisteputket Ajoneuvojen akut ja nesteet Torjunta ja kasvinsuojeluaineet Tiistai 10.9.2024 Taivalkoski, p-alue länsipuoli, 8.00 9.00 Tervola, SEO, 9.45 – 10.45 Peura, Liikenneasema Mäkipeura , 11.15 – 12.15 Varejoki, koulu, 13.45 – 14.15 Mellakoski, ent.kaupan piha , 15.00-16.00 Sähkölaitteet: Pienet sähkölaitteet, Televisiot, tietokoneet Mikrot, imurit, hellat, jääkaapit Pesukoneet, pakastimet jne
Oma ongelmansa oli sitten tunnistaa julkaisemattomat kuvat, joista ei ollut edes paperikopiota. Hän tallensi tuolloin juttumatkallaan muun muassa nuorten miesten maaja metsätalouskurssia Ylitorniolla ja muutakin paikkakunnan elämää. Vuonna 1957 Saurit olivat jo muuttaneet Hämeenlinnaan ja hänen myöhemmät kuvansa ovat Hämeestä. JUURI maakuntareportaaseista, joihin valokuvat tärkeänä osana sisältyivät, hän kertoo saaneensa nuoruutensa toimittajantyössä suurimman tyydytyksen. Reportaasin teimme vuoropuhelun muotoon: Pohjois-Suomi -lehden nimimerkit Vaskooli ja Eesau kuvasivat vuorotellen reissun riemua ja raskautta. 1953-59 toimittajan työssään ja maakuntareportaasien yhteydessä ottamansa kuvat hän on luovuttanut digitoitaviksi Museovirastolle journalistiseen kuva-arkistoon. TIINA OASMAA. Näinä ensimmäisinä lehtimiesvuosinani olin 16–17-vuotias Kemin lyseon VI luokkalainen. Sanomien aikakauslehtien kustannustoiminta tunnettiin sittemmin Helsinki Mediana, nykyään se on osa Sanoma Media Finlandia. Ansioitunut päätoimittaja ja kustannusjohtaja Vuokko Lahti – Närkin kuvarikollinen tunnustaa, Eero Sauri myönsi naurahtaen hetken asioita selviteltyään ja halusi kirjoittaa selvityksen lossikuvan vaiheista, ja Tornion kuvan sekaantumisesta Ylitornion kuvien joukkoon. SITTEMMIN Eero Sauri opiskeli kirjallisuutta Helsingin Yliopistossa ja toimi 1960-luvun alussa reportterina Yhtyneiden Kuvalehtien Kuva-Postissa. Kymmenkunta vuotta sitten tapahtuneen luovutuksen yhteydessä luetteloin kuvat ja negatiivit ja laadin niihin kuvatekstit. Reissun tuloksena olivat 22.6.1955 julkaistut jutut ”Ylitornion pojat oppivat tositeolla metsänhoitoa” ja ”Ylitornion pojat maatalouden tehtäviin ja taitoihin tutustumassa”. Siis: kuva on otettu Torniosta paluumatkalla eikä päätepisteestä Aavasaksalta, kuten Meän Tornionlaakson lukijat näköjään sataprosenttisesti tietävät, ja jonka ystäväni ja kollegani Pohjolan Sanomien entinen päätoimittaja Heikki Lääkkölä Tornion yhteislyseossa koulunsa käyneenä vielä vahvistaa. Mutta kuka oikeastaan on Eero Sauri. Siinä välissä, junan lähtöä odotellessani, olen siis kävellyt Hannulan sillalle ja ottanut kuvan Tornion aseman tavaratoimiston suuntaan. Työskentelytapa oli kuitenkin edelleen sama: maakuntareportaaseja tehtiin junalla ja linjavaunulla päivien ajan. ”Osa peltoja ja etenkin niityt ovat jatkuvasti veden alla. Eläkkeelle vuonna 1938 syntynyt Eero Sauri jäi vuonna 2002. syyskuuta 2024 // 7 ”Virhe ei ole viraston vaan valokuvaajan” KAIKKI 1950-luvun lehtikuvani, yhteensä kai noin 1200, on taltioitu Museoviraston Journalistiseen kuva-arkistoon JOKA:aan. Tunnelma toimituksessa oli sekä kiihkeä että leppoisa. Kesän 1955 kuvasarja Ylitorniolta liittyy reportaasiin, jota hän teki Pohjois-Suomi -lehdelle ollessaan siellä kesätoimittajana. Tulva on kauhea.” – Kuva: Eero Sauri / Journalistinen kuva-arkisto JOKA / Museovirasto EERO SAURI MUSEOVIRASTO Eero Sauri kuvattuna Tamminiemessä pari vuotta sitten. Se piti tehdä negatiiveista, useimmiten 24x36 mm kokoisista ruuduista. Eero Sauri kuvaa elämäänsä muistelmateoksessa Apumiehenä, Sanomarenkinä – lehtimiehen ja kustantajan muistelmat. Se on myös otsikkona jutulleni, jossa kerrotaan eduskunnan myöntäneen määrärahan rautatiesuunnan tutkimiseen ja jossa haastattelen maakunnan keskeisiä päättäjiä, Eero Sauri muistelee Kemin Kotiseutuja museoyhdistyksen vuosikirjaan kirjoittamassaan artikkelissa. Huhtikuussa 1956 hiihdettiin Tornionlaakson ensimmäinen laturetki Rajaväylän huikonen, johon osallistuin yhdessä Pohjois-Suomi -lehden Tornion toimiston hoitajan, yhteislyseon suomenkielen lehtorin Elli-Kaija Könkään kanssa. Kesän toinen 25 jatkokoulupojan ryhmä on parhaillaan parin viikon kurssilla Nuotiorannan harjoitusalueella. KUN nyt 69 vuotta myöhemmin olen yrittänyt rekonstruoida tapahtumien kulkua, niin ilmeisesti olen Ylitorniolta Kemiin kotiin ja Pohjois-Suomen toimitukseen matkatessani joutunut vaihtamaan junaa Torniossa. Ja lisäksi yksi kohtalokas kuva: se jonka olin negatiivista tunnistanut – ja väärin! – Närkin tulliksi kuvitellen, että taka-alalla olevat rautatievaunut olisivat Matarengista, Övertorneån ratapihalta. Tuolloin olivat uudet, yhteiskunnalliset aiheet käsittelyssä. Metsäkurssilaiset seuraavat tässä, kun Työtehoseuran työkaluneuvoja Reino Inkinen näyttää nykysuositusten mukaisen puunrungon kaatotavan. Eero Sauri Eero Saurin kuva Pohjois-Suomi 22.6.1955: Metsänhoitoja maatalouskurssin suoritus on pojilla edellytyksenä tästä vuodesta alkaen päästötodistuksen saamiseksi Ylitornion kansakoulun VIII luokalta. – Jännittäviä toki olivat myös illan uutisvuorot, jolloin vielä metsästettiin jotain odottamatonta. Eero Sauri on tehnyt elämäntyönsä lehtialalla, jolle alkusysäystä oli antamassa Väylän varsi Pohjois-Suomi 23.6.1955: Maanviljelijä Eero Jurva on tulossa traktorillaan jokivarsipelloltaan mutta synkeällä mielellä. Elämäkerrassaan hän kuvaa paitsi medioiden keskinäistä kilpailua myös perhe-elämäänsä sen rinnalla. Seuraavan päivän lehteen jäi tulvauutinen otsikkonaan ”Synkeä on miehen mieli”, jossa maanviljelijä Eero Jurva purki harmiaan tulvivan Tornionjoen vuoksi. – Kuva: Eero Sauri / Journalistinen kuva-arkisto JOKA / Museovirasto EERO SAURI MUSEOVIRASTO Eero Sauri avaa väärät paikkatiedot saaneen kuvan taustaa ja muistelee juttumatkaansa Ylitorniolle. Korpikylään saakka kuntomme kesti. Vuonna 1986 hän siirtyi Sanoma-yhtiöiden erikoislehtidivisioonan kustantajaksi ja kustannusjohtajaksi. Näin ollen niistä kolmannes on nyt digitoituna ja kaikkien katseltavissa kuvatietokannassa. 1960-luvulla hän avioitui aikakauden kuuluisan iskelmälaulajan Vieno Kekkosen kanssa. Seuraavanakin kesänä, vuonna 1956 hän oli kesätoimittajana Pohjois-Suomi -lehden toimituksessa Kemissä. Tavallisesti kylvöt on tehty kesäkuun puoliväliin mennessä mutta hyvä jos nyt ehditään edes juhannukseksi. NÄRKISSÄ olen kyllä käynyt lehtimiehenä ennen ja jälkeen tuon kuvitellun kuvanoton. Apu-lehden päätoimittajana ja Sanoma Median Erikoislehtien kustannusjohtajana tunnetuksi tullut Eero Sauri on viettänyt nuoruutensa Kemissä, jossa hänen isänsä toimi poliisimestarina. Kesäkuun 18. Lapin yliopiston ja Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun Les Feux Arctiques – Pedagogisia toimintamalleja pohjoisen taiteen ja median opetuksessa julkaisussa on myös Eero Saurin omat muistelmat työstään 1950-luvulla otsikolla Kamerareportteri – 1950-luvun moniosaaja. Näiden lisäksi löytyi negatiiveistani kuvia muun muassa Ylitornion kirkosta ja Aavasaksalta. Nämä kuvat olivat nimittäin negatiivien numeroinnissa Nuotiorannan ja Alkkulan kuvista seuraavat. Vuoden 1955 loppiaisena olen ollut kuvaamassa Kaulirannasta lähtenyttä Länsi-Pohjan maakuntaviestiä ja seurasin sitä maaliin saakka, Kemiin. Huikonen hiihdettiin Aavasaksalta Tornioon. Eläkkeelle jäätyään Sauri on toiminut neuvonantajana ja luottamushenkilönä niin suomalaisissa kuin ruotsalaisissakin julkaisuyhtiöissä. Leveä haara-asento ja kanto lyhyeksi. Minun ei auta muuta kuin pyytää anteeksi! Museovirasto ja sen Journalistinen kuva-arkisto JOKA on syytön, valokuvaaja on vikapää. Hiihdimme siis Rajaväylän huikosen puolikkaan, joka oli sallittua: joko koko matka Närkistä Tornioon tai puolikas Korpikylään tai vaihtoehtoisesti Korpikylästä Tornioon. – Kaulirannan–Kolarin rata oli aivan ensiarvoisen tärkeä Äkäsjoen malmiesiintymien hyväksi käyttämiselle. Elokuussa 1963 hän siirtyi A-lehtiin ja eteni 31-vuotiaana Apu-lehden päätoimittajaksi (1969–1975) ja myöhemmin A-lehtien varatoimitusjohtajaksi. Joskus pyörä oli mukana helpottamassa siirtymisiä. Osittain tunnistus oli helppoa itselläni säilyneistä lehtileikkeistä, mutta varsinainen urakointi tapahtui Kansalliskirjaston mikrofilmien avulla. KESÄLLÄ 1955 olin kesätoimittajana Kemissä ilmestyneessä kuusipäiväisessä sanomalehti Pohjois-Suomessa. Tai sitten tullut junan asemesta linjavaunulla sinne, jäänyt pois kyydistä Torniossa aseman puolella ja vaihtanut junaan. Meän Tornionlaakso // Keskiviikkona 4. päivänä olen käynyt Ylitorniolla tekemässä reportaasia Ylitornion jatkokoululaisten metsänhoitoja maatalouskursseista. Olimme yöpyneet muiden Torniosta matkanneiden lailla Närkin koululla, lähtölaukaus pamahti aamulla viideltä Närkin tullilta. Vasemmalla kurssin johtaja, opettaja Olavi Välikangas
Kolmantena, neljäntenä tai viimeistään viidentenä keväänään viisitoistasenttiset poikaset suuntaavat kohti Itämerta. – Jos valiokunta perustetaan, se vie aikaa. Itämerellä uivista lohista noin joka kolmas nousee Väylään. Veden lämpötila Väylässä ei näytä toistaiseksi vaikuttavan lohien selviämiseen, mutta veden lämpötila merellä on sille kriittinen. Se on pullonkaula eloonjäämisessä, Romakkaniemi sanoo. Tulokset olisivat kiinnostavia jopa globaalisti, koska poikasilla on meressä eloonjäämisongelmia myös Pohjois-Atlantilla ja Tyynessämeressä. Tänä kesänä ihmisen saalis merellä jäänee noin 40 000 loheen, murto-osaan takavuosista. Lämpimät syksyt ja yleisemminkin lämmin merivesi näyttää olevan nuorille lohille haitallinen. Se ei ainakaan rohkaise uusia ehdokkaita tulemaan mukaan, Kaisu Laitamaa sanoi. Romakkaniemi virnistää. JAA-ääniä annettiin yhdeksän, ja ne antoivat Katja Kauppi, Simo Keränen, Martti Kovalainen, Tanja Matinlompolo, Lasse Rundgren, Piia Kilpeläinen-Tuoma, Pentti Lakkala, Tiina Paakki ja Tapani Risku. Ensimmäisen talvensa tulevat lohet viettävät mätimunina joen pohjassa. 1 Päätyi lohitutkimuksen pariin ”sattumalta”, kun metsätieteitä opiskellut sisko kertoi mahdollisuudesta opiskella kalataloustiedettä. 1 Tutkinut Tornion-Muonionjoen lohta ja taimenta 1980-luvun lopulta asti. TILAPÄISEEN valiokuntaan valittiin viisi jäsentä, jotka ovat Jussi-Pekka Heinonen varajäsenenään Pentti Lakkala, Martti Kovalainen varajäsenenään Sanelma Saukkoriipi, Katja Kauppi varajäsenenään Tanja Matinlompolo, Tuula Ylisaukko-oja varajäsenenään Emma-Maria. Muutama kokous enää jäljellä. Jos jossain kohtaa ketjua kalastus vaikuttaa liikaa, ketjussa ylempänä oleva laji, lohi, kärsii, hän sanoo. – Lohen ensimmäinen vuosi merellä on heikoiten tunnettu. Jos Romakkaniemi saisi päättää, Suomesta Ruotsiin rakennettaisiin Pohjanlahden poikki kaksi hydrofoniketjua, joiden läpi lohipoikasparvet ja niiden joukossa äänilähettimillä varustetut poikaset vaeltaisivat kohti etelää. Perusteena oli luottamuspula. Lohi oli sukupuuton partaalla ja pelastui voimakkaan kalastuksen rajoittamisen ansiosta. Seuraavat vuodet lohenpoikaset kasvavat ja syövät muun muassa joen pohjassa eläviä vesiperhosen ja korentojen toukkia. Tutkijoiden näkemyksen mukaan kanta kestää, kun lohia kutee ainakin 40 000. IHMINEN kalastaa merellä lohien lisäksi nuorten lohien tärkeää ruokaa silakkaa. Onko jollain jotain salattua tietoa, Anne-Mari Kovalainen kyseli. MENNÄÄN hypoteesiin numero kaksi. Vuonna 2009 asennetut Kattilakosken kaikuluotaimet, joilla jokeen nousevia lohimääriä seurataan, olivat aikansa teknologinen huipputuote. Keväisin arvioidaan merelle vaeltavien poikasten määriä. – Tässä on kyse eliölajien ravintoketjusta, missä lohi on vain yksi osanen. Nyt kalastuksen lopettaminenkaan ei auttaisi kovin pitkälle. syyskuuta 2024 8 // Miksi lohet eivät palaa Väylään. Toki hyvin perusteltuja näkemyksiä on, mutta niiden varmentaminen vie aikaa. Se ei selviä yli 25-asteisessa vedessä ja hiukan viileämpikin tuottaa sille ongelmia. Meren poikki ulottuva mikrofoniketju voisi auttaa ratkaisemaan merellä kuolevien nuorten lohien mysteerin. Väylässä lohien vaelluskäyttäytymistä on seurattu niiden ihoon kiinnitettävillä radiolähettimillä. Jos näitä nuoria lohia nousee jokeen vähän, se yleensä tarkoittaa sitä, että seuraavina vuosina vanhempia eli suurempia lohia on vähän. Silakallakin menee huonosti. Sähkökalastuksella seurataan kudun onnistumista. – Täysin hassua, että alamme leikkimään näin loppuaikana, kun valtuustokausikin on lopuillaan. Romakkaniemi uskoo, että hydrofonit auttaisivat paljastamaan, mitä joelta mereen saapuville lohenpoikasille tapahtuu merivaelluksen ensimmäisten, kriittisten kuukausien aikana. Kun Romakkaniemi aloitti työnsä lohitutkijana, Tornion-Muonionjokeen nousi tuhat tai kaksi tuhatta lohta. Ravintoketjuun kuuluvat myös lohta syövät pedot. Milla Salo Alle 2000 yhden merivuoden lohta on noussut tänä kesänä Tornion-Muonionjokeen. Merellä lohi tarvitsee ruokaa ja sopivat olosuhteet pysyäkseen hengissä. Toiset lajit kärsivät, toiset hyötyvät. – Onko sopivan kokoista, nuorta silakkaa tarjolla siellä ja siihen aikaan, kun lohi vaeltaa, Romakkaniemi miettii. Lohitutkijan ”surullinen mielenkiinnon kohde” on nyt se, että nuoret lohet kohtaavat merellä jotain, mistä ne eivät selviä. Kesäisen Väylän olosuhteet, lämmin tai tänä kesänä hyvinkin matala vesi, eivät ole lohelle uhka tai surma, Romakkaniemi vakuuttaa. Väylässä parhaillaan kudulle alkavat, lohilaskurin mukaan ainakin 23 483 lohta tuottavat seuraavan lohisukupolven. Tornion-Muonionjoen lohi on Romakkaniemen uran aikana uinut sukupuuton partaalta 100 000 nousulohen menestystarinaksi, mutta tämän hetken huolestuttava kalakato saa Romakkaniemen lohivavan pysymään rannalla. Voidaan olla jo joulussa menossa, kunnes asia tulisi lopulta takaisin valtuuston käsittelyyn, Tarmo Uusitalo totesi. Lohenpyynti päättyi tänä vuonna jo sunnuntaina 25. Lohiluotaimen 15-vuotisessa historiassa pienemmät nousumäärät on kirjattu vain vuosina 2010 ja 2011. Romakkaniemen mielestä hyvä määrä kutulohia on noin 60 000. MIKÄ nuorten lohien elämän voi päättää. 1 Asuu Oulussa, mutta viettää paljon aikaa Tornionlaaksossa. Molempien teknologiat ovat kehittyneet viime vuosina paljon. Itämerta aiemmin ne näkyivät jo Pohjois-Atlantilla, jossa Keski-Euroopan lohikannat ovat taantuneet jo pitkään ja jonka pohjoisosissa Tenon viime aikoina taantuneet lohet viettävät meri-elämänvaiheensa. Tällä kaudella on pyritty sovinnolliseen valtuustotyöskentelyyn, ja se on ollut kohtuullisen hyvää. – Miten meriympäristö muuttuu ilmastonmuutoksen, kalastuksen ja muun ihmistoiminnan vaikutuksesta, Romakkaniemi haarukoi. Meidän ei ole aihetta kautemme loppumetreille saattaa repivää ajanjaksoa puheenjohtajiston vaihtamismenettelyyn. Meän Tornionlaakso // Keskiviikkona 4. Sitä on kalastettu isoja määriä pääosin turkiseläinten ja kalojen rehuksi sekä jonkin verran ihmisravinnoksi. 1980-LUVUN lopulla lohitutkijan uran aloittaneen Romakkaniemen eläkeikä lähenee. Lohikannan perimää tutkitaan. Aloite valiokunnan perustamiseen oli tullut yhdeksän valtuutetun aloitteesta kesäkuussa. Hän hyppää jokeen kahluuhousuissaan tutkimaan, mutta voimakkaasti taantuvan lajin pyytäminen ei ole Romakkaniemen mielestä mielekästä. Puolen miljoonan lohen vuosisaalis oli Itämerellä vielä 1990-luvun alussa tavallinen. Lohia on kahden kuluneen kesän aikana noussut kudulle Tornion-Muonionjokeen ylipäänsä heikosti, vaikka lohenpoikasia on Luonnonvarakeskuksen tutkimustiedon mukaan lähtenyt merelle melkein yhtä paljon kuin aiemminkin, noin 1,5 miljoonaa. Ja toisaalta: – Olen huolissani ravintoketjusta. Sitä ennen hän haluaisi saada kysymykseen vastauksen. Lohi on viileän veden laji. Ilman kalastusta Väylään olisi noussut tänä kesänä kutemaan arviolta 30 000–40 000 lohta. Saalislohista kerätään runsaasti näytteitä. Atso Romakkaniemi haluaa selvittää, mihin ja miksi Tornionjoen lohien elämä Itämerellä päättyy. Jokikalastajat pyytävät Väylään nousevista lohista noin joka viidennen. Suolaisessa merivedessä radioaallot eivät kulje, joten lohiin on alettu kiinnittää äänilähettimiä, joita vedenalaiset mikrofonit eli hydrofonit kuuntelevat. Ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat Tornion-Muonionjokea selvemmin iskeneet Itämereen, Romakkaniemi sanoo. Mihin lohet oikein häviävät. Eivätkö tutkijat oikeasti tiedä. SE tiedetään, että kalastuksen merkitys lohen eloonjäämiselle on pienentynyt roimasti. – Kuluva valtuustokausi on pian päätöksessä. Yhden merivuoden lohien eli kossien alamäki alkoi kaksi vuotta sitten ja jyrkkeni tänä kesänä. FAKTA Lohitutkija Atso Romakkaniemi 1 Kotoisin Pellon Ruuhijärveltä, jossa kalasti lapsena järvillä ja joilla. Valtuuston äänestyksessä äänet menivät lähes tasan 9-8. Pohjois-Atlantilla hyötyy makrilli, Itämerellä särkikalat ja niitä syövät pedot. elokuuta. Lohisukupolven elämänkaari kestää seitsemän vuotta ja enemmänkin. Ensimmäisen merivuoden aikana kalat vähenevät dramaattisesti. EI-ääniä puolestaan antoivat kahdeksan valtuutettua Kaisu Laitamaa, Emma-Maria Mäki , Antti Mäkituomas, Tarmo Uusitalo, Juulianna Vanha, Tarmo Ylisaukko-oja, Anne-Mari Kovalainen ja Matti Aapomikko. 1 60-vuotias Tiukan äänestyksen tuloksena tilapäinen valiokunta Johanna Lipponen Pellon kunnanvaltuusto päätti tiukan äänestyksen jälkeen perustaa tilapäisen valiokunnan valtuuston puheenjohtajiston erottamiseksi. – Tuoreena valtuutettuna sanoisin, että tämä asia ei edistä Pellon elivoimaisuutta, Matti Aapomikko pohti. Haittavaikutukset eivät synny suoraan meriveden lämpimyydestä, vaan siitä että lämmin merivesi vaikuttaa meren koko ekosysteemiin muuttaen eliölajien keskinäisiä suhteita, pääosin näköjään lohelle haitallisella tavalla. Tornion-Muonionjoen lohi on yksi maailman tarkimmin seuratuista vaelluskaloista. Jos ravintoketjussa on ongelmia, ei useinkaan voida osoittaa siitä vain yhtä kohtaa ja sanoa, että syy on tässä, Romakkaniemi sanoo. Se on vain puolet heikosta viime vuoden lukemasta ja saa kokeneen lohitutkijan Atso Romakkaniemen huolestuneeksi. Ihminen kalasti lohta sotien jälkeen ja 1990-luvulle asti etenkin merellä kaikin voimin. Alustava tieto on peräisin Kattilakosken kaikuluotaimista
Valiokunta voi ottaa itselleen sihteerinkin. Ihmisen ojituksillaan ja jokien perkaamisella uittoihin ja veneväyliksi aikaan saama vahinko kaloille on iso, eikä korjaannu helposti. – Ongelma on se, että osa taimenista lähtee vaellukselle, eikä kalastaja voi tietää ainakaan ennen kalan lopettamista, onko hänen onkimansa kala tammukka vai vaeltava taimen. Sivujokien ongelmat ovat niissä kutevien taimenten ongelmia. Toki myös tavoitteita on asetettu jo tulevaisuudelle. Hanke on jättimäinen. Tilalle valittiin Matti Aapomikko, joka valittiin samalla myös valtuuston varapuheenjohtajaksi. Vesi myös hulahtaa ojia myöten jokiin nopeammin, mitä tarkoittaa isompia vaihteluja jokien vesimäärissä. Kunnostukset tekevät Metsähallitus, Metsäkeskus ja ely-keskus. Kun ne lisääntyvät, osa niiden jälkeläisistä jää paikoilleen, osa vaeltaa. OMAA persoonallista otettaan Klemetti aikoo tuoda olemalla nuorekas, muuntautumiskykyinen sekä tekemällä erilaisia tempauksia. 23-vuotias Fanni Klemetti on hypännyt huoltoasema yrittäjän saappaisiin. syyskuuta 2024 // 9 Jättirahoituskaan ei auta pitkälle Atso Romakkaniemeä väsyttää. Taimenia on seurattu radiolähettimillä. Siltä reissulta mukaan tarttui muun muassa ruotsin kielen taito. Romakkaniemi tietää, että pieneen Naalastonjokeenkin on vaeltanut kilojen painoisia meritaimenia. Kehitystä lähdetään tekemään pikkuhiljaa. Samalla lajista tulee ihmisen hyötynäkökulmasta katsottuna vähemmän tuottoisa luonnonvara. Meän Tornionlaakso // Keskiviikkona 4. Myös ravintolatoimintaa on tavoite kasvattaa ja kehittää jatkuvasti. Mielestäni paikassa on paljon potentiaalia, uskon myös vahvasti, että Ylitorniolla tehdyt isot satsaukset matkailuun tuovat lisää ihmisiä alueelle. Ennen Ylitorniolle muuttoa asuin kaksi vuotta Ruotsissa ja tein hevosenhoitajan töitä. Väylällä taimenenkalastus on kielletty, mutta joissakin joissa taimenia yhä pyydetään. Jos näitä yksilöitä poistetaan jatkuvasti, se supistaa lajin monimuotoisuutta vähentäen vaellushalukkaiden yksilöiden osuutta. – Lisäksi yritän ottaa huomioon paikallisten toiveet, eli tuotetaan ja tehdään sitä mitä meiltä toivotaan. Mäki ja Simo Keränen varajäsenenään Johannes Juuso. – Mutta ei silläkään rahalla saada ennallistettua läheskään kaikkea, Romakkaniemi toteaa. Romakkaniemi näkee levikkeen päässä entisen tiesillan paikan. – Kävin tekemässä muutaman vuoron töitä täällä ja mieti millaista olisi olla yrittäjänä tässä liikkeessä. Taimen on maksimoinut lajin hengissä säilymistä, kun vaeltavat yksilöt jatkuvasti ”etsivät” otollisimpia kasvuympäristöjä. Atso Romakkaniemi on tällä kertaa taimenenpyynnissä Naalastonjoella. Suomen ja Ruotsin yhteisen jättihankkeen tavoitteena on ennallistaa lähes sata kilometriä Tornionjoen sivujokien vesistöjä, poistaa 399 vaellusestettä ja ennallistaa 2 500 hehtaaria kosteikkoja. KLEMETTI on työskennellyt viimeiset kolme vuotta kaupan alalla K-Supermarket Ylitorniolla. Pääasiallisena tavoitteena Klemetillä on saada asemasta viihtyisä niin paikallisille kuin matkailijoillekin. Päättyvän lohikesän suurin kysymysmerkki on nuorien lohien pieni määrä nousijoiden joukossa. – Siitä on ollut valtavasti hyötyä omaa yritystä ajatellen. Klemetti oli jo pitempään haaveillut yrittäjyydestä. Hyväksytyn säännön muoto on nyt: ”Enemmistö lautakuntien jäsenistä on kunnanvaltuutettuja tai varavaltuutettuja, paitsi keskusvaalilautakunnassa ja tarkastuslautakunnassa.” Nykymuodossa ei myöskään edellytetä lautakuntien puheenjohtajilta kunnanhallituksen jäsenyyttä. Edelliset yrittäjät Pentti ja Anne Holster ovat edelleen apuna tarvittaessa, mutta talo alkaa jo olla tuttu Klemetille. Johanna Lipponen Aavasaksan Gulf-huoltoasema on saanut uuden yrittäjän. Nykyaikainen huoltoasema löytyy myös somesta ja Fanni Klemetin omaa tarinaa yrittäjänä toimimisesta voi seurata @fannniamanda. – Koti muotoutunut tänne, nuori yrittäjä toteaa. Erkki Muukkoselle myönnettiin ero valtuuston jäsenyydestä. Kunnanvaltuutetut Martti Kovalainen, Piia Kilpeläinen-Tuoma, Tanja Matinlompolo, Lasse Rundgren, Simo Keränen, Pentti Lakkala, Tiina Paakki, Katja Kauppi ja Tapani Risku jättivät kesäkuussa valtuustoaloitteen, jossa he esittävät tilapäisen valiokunnan asettamista valtuuston puheenjohtajiston erottamiseksi kuntalain perusteella. Lounas säilyy ennallaan, mutta iltojen ruokalistaa laajennetaan uudelleen. Siihen päälle taimenia on kalastettu varsinkin rannikoilla voimallisesti verkoilla. Lopullisesti kipinä nousi, kun hän kuuli kesän alussa, että huoltamolle etsitään uutta yrittäjää. Tuoreella yrittäjällä on myös tuoreita ideoita. Romakkaniemen työnantaja Luke tutkii TRIWA-projektissa kunnostettavien jokien kalastoa, erityisesti taimenia ennen ja jälkeen kunnostuksen. VALTUUSTO nimesi Tunturi-Lapin ja Pellon työllisyysalueen työllisyysjaoston jäseneksi kunnanjohtaja Katja Jaako-Körkön ja hänen henkilökohtaiseksi varajäsenekseen sivistysjohtaja Simo Sovan. – Yksilöllinen vaihtelu taimenten vaellushalukuudessa on lajille tärkeä ominaisuus. Vaeltavien taimenien joukossa ui paikallisia tammukoita, joiden onkiminen on tornionlaaksolaista perinnepuuhaa. Viiden Luonnonvarakeskuksen tutkijan lisäksi taimenten perässä on viisi Oulun yliopiston tutkijaa, jotka perkaavat kalojen sijaan niiden elinympäristön piirteitä. Soiden kuivatuksessa ojia pitkin valuu jokiin lietettä, joka tukkii kalojen kutualueet ja vähentää ja yksipuolistaa kaloille sopivaa elinympäristöä. Iso tiimi häärii jokivarressa seitsemänvuotisella Triwa-rahoituksella. Yhteistyö eri tahojen kanssa kuitenkin ehdottomasti kiinnostaa, hän jatkaa. Aapomikko valittiin myös elinvoimalautakuntaan ja sen puheenjohtajaksi, kuten myös poliisin neuvottelukuntaan jäljellä olevaksi toimikaudeksi.. Haastattelupäivänä tutkijoiden sähkökalastaus on napannut 130 taimenta eteläisen Kolarin Naalastonjoesta, mutta päivä on Romakkaniemelle lyhyempi kuin aiemmat iltayhteentoistakin venyneet kenttätyöpäivät. Hän on kotoisin Rovaniemeltä, mutta viime vuodet hän on viettänyt Ylitorniolla. LISÄKSI kunnanvaltuusto hyväksyi kunnanhallituksen esittämän muutoksen hallintosääntöön. Valtatie 21:n varressa oleva levike ulottuu lähes joen rantaan, jota on näemmä käytetty käymälänä. Viime vuosina taimenkanta on elpynyt varsinkin kalastusrajoitusten ja verkkokalastuksen yleisen vähenemisen ansiosta. Naalastojoki on taimenen elinympäristönä kohtalaisen hyvässä kunnossa, ja sen vuoksi sitä käytetään vertailukohtana kunnostettaville joille. Varsinaisista jäsenistä valiokunnan puheenjohtajaksi nimettiin Simo Keränen ja varapuheenjohtajaksi Tuula Ylisaukko-oja. Sateiden jälkeen vettä on todella paljon, mutta ojien takia ympäröivä luonto kuivuu nopeasti ja veden pinta laskee nopeasti haitallisen alas. – Ensimmäisenä rakennukselle tehdään pientä fiksausta, jotta saadaan siitä oman näköinen ja oloinen. MILLA SALO Uusi yrittäjä aikoo kehittää ja kasvattaa toimintaa Fanni Klemetti jatkaa Gulf-huoltoaseman tarinaa, ja tuo sinne myös uusia tuulia. – Yhteistyö Et-Pon kanssa tulevalla kaudella on jo sovittu, mutta toistaiseksi ei vielä muuta sovittua ole. Aavasaksan huoltoaseman tuoreella yrittäjällä on kaupan alan taustaa JOHANNA LIPP ONEN " Uudella yrittäjällä on myös tuoreita ideoita. Tilapäinen valiokunta esittää lopulta työnsä päätteeksi esityksensä valtuustolle. Ne elävät yhdessä, Romakkaniemi sanoo. Muitakin suunnitelmia on, mutta niistä lisää vasta myöhemmin, hän tuumaa
Asukkaat, paikalliset kumppanit ja paikallispäättäjät voivat kysyä ja kommentoida sekä antaa palautetta. kello 17–19, kunnanviraston auditoriossa, Alkkulanraitti 55. ruokailun ja kahvit Järjestäjä Pekanpään-Kainuunkylän perinneyhdistys Ilmoitus_Evakkoseminaari_Pekanpaa_2109_2024_150x88mm.indd 1 Ilmoitus_Evakkoseminaari_Pekanpaa_2109_2024_150x88mm.indd 1 2.9.2024 0.08.19 2.9.2024 0.08.19 Liput 040 550 9911 keminteatteri.fi lippu.fi Väylä ROSA LIKSOM Nokkela ja vauhdikas farssikomedia täynnä väärinkäsityksiä Ensi-ilta 12.10 klo 18 GILLES DYREK Ensi-ilta 18.9 klo 19 Paikalliselta tekijältä paikalliselle ihmiselle. Lapin hyvinvointialueen ASUKASTILAISUUS Ylitorniolla maanantaina 9.9. Tervetuloa kysymään, kommentoimaan ja keskustelemaan! Lisätietoja: lapha.fi/palvelustrategia Evakko 80 v. Paikalla on hyvinvointialueen johtoa vastaamassa kysymyksiin ja kertomassa muutoksista. Meän Tornionlaakso // Keskiviikkona 4. syyskuuta 2024 10 // ASIAKASPALVELU • asiakaspalvelu@hillagroup.fi • asiakaspalvelu.hillagroup.fi 020 750 4469 ma–pe klo 9–15 JAKELUHÄIRIÖT Posti, 0100 5445 LUKIJAILMOITUKSET lukijailmoitukset@hillagroup.fi MAINOKSET • myynti@hillagroup.fi • mainostajalle.hillagroup.fi TIETOSUOJALAUSEKE hillagroup.fi/tietosuoja TOIMITUS toimitus@meantornionlaakso.fi Päätoimittaja Vuokko Lahti 020 750 4766 Toimittaja Johanna Lipponen 050 477 7420 Myyntipäällikkö Anita Hyvönen 050 599 5408 Henkilökohtaiset sähköpostit etunimi.sukunimi@hillagroup.fi Alkkulanraitti 71, 95600 Ylitornio meantornionlaakso.fi KUSTANTAJA Hilla Group Oyj Toimitusjohtaja Mikko Luoma Painopaikka Kalevamedia, Oulu Verkosta tuoreimmat uutiset ja parhaat jutut kätevästi mistä vain Juuret tallessa Olemme Lappilaisen uutismedian päivässä 6.9. kello 12–16 Rovaniemellä Lordin aukiolla Sinä, alueelta pois muuttanut: tule kertomaan kauttamme terveiset kotiseudulle ja moikkaamaan synnyinseutusi paikallislehden tekijöitä. 0400 397467, s-posti: eini.lantto@gmail.com • Seminaarin hinta 20 €, sis. Sinulle.. Etäyhteys: Teams-kokous, linkin löydät osoitteesta lapha.fi/ palvelustrategia Tilaisuudessa hyvinvointialueen edustajat kertovat Ylitornion kuntaan liittyvistä palveluverkon muutoksista ja suunnitelmista. Seminaari ja muistelupäivä 21.9.2024 klo 12.00–17.00 Ylitornion Pekanpään kylätalo, Korventie, 95615 Pekanpää • Luennoitsijat: FT, professori Helena Ruotsala FT, dosentti Matti Enbuske • Paikallisten puheenvuorot ja keskustelut • Aloitus kello 12.00 ruokailulla • Ilmoittautuminen: p
Teokset saavatkin usein nimensä musiikin sanoituksista. – Tietenkin limittäin ajaminen on vähän karsinut kuljettajia takavuosista, Teuvo Juuso pohtii. – Naisporukalle täytyy antaa erityiskiitos. Mukavasti on yli viisikymppisiä kuskeja, jotka pystyvät sitten ajaa papoissakin. Hänessä näemme, millainen Jumalan luonto on: Hän on rakastava ja armahtava. Taina Rönkkö on koloristi, jonka aiheena on yleensä luonto. Taina Rönkön kiinnostus taiteeseen ja sen tekemiseen on lähtöisin ihmetyksestä valojen, varjojen ja muotojen asettumisesta esittäväksi tai abstraktiksi kompositioksi. Myös kilpailun tulospalvelu hoidetaan perinteisesti omin voimin Ari Siikavirran toimesta. Jaana Jama Millaiseen Jumalaan uskot. – Meillähän ei koskaan ole ollut omaa rataa. Olemme tästä kisasta vastuussa, mutta toimitsijoina on niin pellolaisia kuin kolarilaisiakin. Toimittaa Jouni Parviainen. Silti yhdellä autolla voi ajaa useammassa luokassa, esimerkiksi yleisessä ja papoissa ja vaikkapa nuorissa tai naisissa. Ylitorniolaiset ovat kiitollisia saadessaan radan käyttöön kisaa varten. Tällä nuuskakairan kolmikolla kisa tehdään. Yleinen tietenkin on suosituin, mutta muihinkin osallistujia on ollut. Ensimmäisestä Nuuskakaira JM -kilpailusta on jo kymmenen vuotta, mutta koronan vuoksi pari kertaa on jäänyt välistä. Palvelua on kysytty vuosien ajan ympäri Suomen. Ylitornion seurakunta SEURAKUNNAN VIIKKO Su 8.9.klo 11.00 Messu, Ylitornion kirkko Seuraa ajankohtaista tiedotusta www.ylitornionseurakunta.fi Lämmin kiitos muistamisesta ja osanotosta suureen suruumme. Su 8.9. klo 17.30 Naisten raamattuja rukouspiiri Pellon kirkko. Hänen näkymättömät ominaisuutensa, hänen ikuinen voimansa ja jumaluutensa, ovat maailman luomisesta asti olleet nähtävissä ja havaittavissa hänen teoissaan.” Room. ”Herra on lähellä niitä, joilla on särkynyt sydän, hän pelastaa ne, joilla on murtunut mieli.” Ps. He hoitavat paljon; tarjoilua, ilmoittautumisen ja ostotarjoukset, Teuvo Juuso kehuu. klo 15-16.30 Isoskoulutuksen aloitus Pellon srk rivitalon A-rapussa. Paikalliset osallistuvat luonnollisesti sankoin joukoin Ylitorniolta, Pellosta ja Kolarista. Näin ollen kilpailu on mukava myös katsojille, jotka pääsevät seuraamaan kilpailupäivää vitosen sisäänpääsymaksulla. Sinne on jokainen tervetullut omana itsenään. Onko Jumala sinun mielestäsi etäinen. Meillä voi olla tällaisia kysymyksiä mielessämme, kun kuulemme puhuttavan Jumalasta. 1:12 Kiinnostaisiko sinua keskustella näistä asioista muiden ihmisten kanssa. 50:15 JEESUKSESSA Jumala tuli maan päälle. Jeesuksen kautta pääsemme Jumalan lapsiksi ja opimme tuntemaan Hänet. Siunaava sana -palstan tuottavat vuoroviikoin Pellon ja Ylitornion seurakunnat. Ajettavat luokat ovat yleinen, etuja kardaanivetoiset, nuoret, naiset, papat ja tuupparit. Taina Rönkkö on toiminut alalla vuodesta 1979 lähtien. lapintaiteilijaseura.fi/hallaa/ Ylitornion kirjastolla on esillä kemiläisen Taina Rönkön taidetta Taina Rönkön teos Tunturille tahdon mennä II.Eönkön töissä on usein aiheena luonnonsuojelu, luonnon kunnioittaminen, kierrätys ja maapallon kautta ihmisten ymmärtäminen TAINA RÖNKKÖ Tee ilmoitukset kätevästi netin kautta asiakaspalvelu.hillagroup.fi/lukijailmoitukset. Kirjoittaja on Pellon seurakunnan lähetysja tiedotustiimiläinen. Raamatussa vakuutetaan myös, että Jumala on lähellä masentuneita. Heistä parinkymmenen aktiivisen joukko järjestää toimintaa. Siunaava sana Ihmetystä valojen, varjojen ja muotojen asettumisesta YLITORNION kirjastolla on esillä kemiläisen kuvataiteilijan ja kuvataideopettaja Taina Rönkön taidetta. KILPAILUUN ilmoittautuminen loppuu tiistaina, joten tarkkaa osallistujien määrää ei vielä tiedetä. Tai silloin, kun tarvitsisimme elämäämme jotain, joka auttaisi meitä. Hallaa2024 -hankkeesta löytyy lisää tietoa Lapin taiteilijaseuran sivuilta osoitteesta https://www. 34:19 Jumala haluaa auttaa meitä. Vai onko Jumalaa edes olemassa. Häntä kiinnostaa miten tieto, taito, tahto ja teot vaikuttavat tulevaisuuteemme. 1:19 Eli luonto kaikki luotu voi puhua sinulle Jumalasta, luojasta, jos vain haluat kuulla. Nuuskakaira JM ajetaan kittisvaarassa lauantaina 7.syyskuuta kello 10 alkaen. – Yleensä meillä on ollut noin puolentoistasataa kuskia. Nuoret monesti tarvitsevat sen yleiseen osallistujan, jotta saavat ajaa samalla autolla. Rata on ympäri Suomen saanut hurjan suosion, koska siellä voi pärjätä kardaanivetoisellakin autolla, kilpailunjohtajana tulevan viikonlopun Nuuskakaira JM -kilpailussa toimiva Teuvo Juuso hehkuttaa. Roomalaiskirjeessä Paavali sanoo:”Sen, mitä Jumalasta voidaan tietää, he kyllä voivat nähdä. Onhan Jumala ilmaissut sen heille. Voiko Jumalan tuntea läheisesti. TommiNiemen omaiset Surukiitos Surun koskettaessa meantornionlaakso.fi/ lukijailmoitukset/ Kardaaniväen suosikkirata kutsuu Nuuskakairaan Vuokko Lahti YLITORNION Urheiluautoilijoiden Teuvo Juuso ei säästele sanojaan kehuessaan Pellon Kittisvaaran jokkisrataa. ”Avuksesi huuda minua hädän päivänä, niin minä tahdon auttaa sinua, ja sinä kunnioitat minua.” Ps. Pääosa kilpailijoista tulee Pohjois-Suomesta, mutta Pellon radan maine tunnetaan etelässäkin, joten se houkuttelee. Näyttely on osa Lapin taiteilijaseuran Hallaa2024 -hanketta, jonka aikana seura tuo nykytaidetta esille jokaiseen Lapin kuntaan. Kuvataiteessa hänen aiheenaan on usein luonnonsuojelu, luonnon kunnioittaminen, kierrätys ja maapallon kautta ihmisten ymmärtäminen. Ti 10.9. Meän Tornionlaakso // Keskiviikkona 4. Hänen teoksensa syntyvät usein musiikin säestäminä tai muistumina musiikista. Hän myöntää, että ilman Pellon moottorikerhon tukea ja radan tarjoamista naapurin käyttöön, ylitorniolaiset eivät voisi jokasyksyistä kilpailuaan järjestää. Ylitornion näyttelyn teoksissa elämä nähdään positiivisena, vaikka mukana on myös halu ottaa kantaa vaikeisiin luonnonsuojelun kysymyksiin. syyskuuta 2024 SEURAKUNNAT // 11 Pellon seurakunta KASTETUT Omelia Hellin Ylisaukko-oja KUOLLEET Yrjö Juhani Korteniemi 88v SEURAKUNNAN VIIKKO Pe 6.9. Pellon Kittisvaaran rata on kuljettajien mieleen. Voit ilmoittaa kiinnostuksesi Alfa-kurssiin Pellon seurakunnan virastoon tai minulle numeroon 0400 323 234. Suunnitelmissa on järjestää Alfa-kurssi, missä tapaamisissa käsitellään kristinuskon kysymyksiä avoimessa ja rennossa ilmapiirissä. – Myös toiminta hinauksineen ja turva-urineen on hioutunut semmoiseksi, että kilpailu etenee nopeasti. Jäseniä Ylitornionkin UA:ssakin on yhä mukavasti, toista sataa. Sääntöjen rajatessa erien määrää, luokkia joudutaan ajamaan lomittain. klo 10 messu Pellon kirkossa. AIKOINAAN autourheiluharrastus oli voimallisempaa Ylitorniolla jäärata-ajojen vuoksi, mutta sittemmin pellolaiset innostuivat. NUUSKAKAIRA JM on perinteinen yhden päivän aikana ajettava ”kyläkisa”. EEHI1.KUVAT.FI Voitko tuntea Jumalan. – Suomen paras sorarata! Se on nopea. Aluksi he olivat Ylitornion UA:n jäseniä, mutta perustivat myöhemmin oman kerhon, joka on nykyään hyvin aktiivinen. – Pellossa on nyt mukavaa intoa ja toki meilläkin on nuoria, uusia kuljettajia. ”Kaikille, jotka ottivat hänet (Jeesuksen) vastaan, hän antoi oikeuden tulla Jumalan lapsiksi, kaikille, jotka uskovat häneen.” Joh
OMAN ALUEEN YRITTÄJÄT PALVELEVAT! MIETITKÖ UUDEN YRITYKSEN PERUSTAMISTA. Tarvitsetko tukea olemassa olevan yrityksen toiminnan suunnittelemiseen tai kehittämiseen. 0401411702 6.9. klo 9-17 Juhani 0400 696 248 • Vesa 0400 896 186 Internet Jämä Star RST Invertteri maalämpöpumppu huolehtii sekä kodin lämmityksestä että lämpimän käyttöveden tuottamisesta. Lahjakortin ostaja ei voi itse lunastaa lahjakorttia. perunaa, vihanneksia, juureksia, marjoja, kalaa, hunajaa, yrttituotheita, kananmunia, leivonnaisia, hilloja... Maalämpöpumppu Jämä Star RST Inverter 3-12kW varaajalla • Teholuokat 6, 12 ja 16 kW • Viiden vuoden laitetakuu • Inverterkompressori takaa korkeimman hyötysuhteen sekä suurimmat säästöt • Erinomainen vuosihyötysuhde (SCOP 5,4) • MyUpway-etävalvonta vakiona • Helppokäyttöinen ja monipuolinen LCD-värinäyttö • Integroistu RST-käyttövesivaraaja 180 l ILMALÄMPÖPUMPUT Valtteri 044 9726232 KYSY TARJOUS! Ylitornio puh. 44 €) DIGI 4 kk 15 € (norm. Pörröporon lähiruokamyymälä ja kahvila-ravintola palvelevat sisätiloissa koko päivän (avoinna klo 8-18) Pörröporo kuttuu kaikki tornionlaaksolaiset lähiruuan ystävät viettämhään meän kans Napapiirile valtakunnallista Parkkialuheella paikallisia myyjiä klo 10-17 (llmottaudu Katriinalle puh. syyskuuta 2024 12 // www.pellonkehitys.fi Pellon Kehitys ja Pellon yrittäjät juhlistavat valtakunnallista yrittäjän päivää torstaina 5.9. Paikalla Pellon Kehityksen Mika Rinne. 040 1411 702 info@katrun.com Avoinna syyskuussa: ma-pe 9-17 la 8-18 su 9-17 Lähiruokapäivää 7.9. 016-571 582 Merja • Palvelemme ark. Tarjolla mm. tarjoamalla yrittäjille aamukahvit ravintola Grannissa klo 9-10. Meän Tornionlaakso // Keskiviikkona 4. mennessä) Osallistu paikalla arvonthaan: 4 kg laatikollinen poron kuivalihhaa (arvo noin 500€). Lämpimästi tervetuloa! Ilahduta lahjatilauksella meantornionlaakso.fi/lahjatilaus DIGI + LEHTI 4 kk 30 € (norm. Integroidun RST käyttövesivaraajan tilavuus on 180 litraa, joka riittää taatusti isommallekin saunojaporukalle. Lähiruokapäivää 7.9. 20 €) Määräaikainen tilaus. Ei tarvitse olla yrittäjäyhdistyksen jäsen. Anna lahja ystävälle tai uuteen kotiin “ Osta omasta kylästä, pidä palvelut pitäjässä. Ota rohkeasti yhteyttä Ylitornion Yrityspalveluun ja Juhamattiin! Sähköposti: juhamatti.konttaniemi@ylitornio.fi Puhelin: 040 704 9353 Verkosta tuoreimmat uutiset ja parhaat jutut Voit luottaa lukemaasi: meantornionlaakso.fi KYSY TARJOUS! Ylitornio puh. Integroidun RST käyttövesivaraajan tilavuus on 180 litraa, joka riittää taatusti isommallekin saunojaporukalle. Integroidun RST käyttövesivaraajan tilavuus on 180 litraa, joka riittää taatusti isommallekin saunojaporukalle. klo 9-17 Juhani 0400 696 248 • Vesa 0400 896 186 Internet Jämä Star RST Invertteri maalämpöpumppu huolehtii sekä kodin lämmityksestä että lämpimän käyttöveden tuottamisesta. Hyvää yrittäjänpäivää 5.9. Maalämpöpumppu Jämä Star RST Inverter 3-12kW varaajalla • Teholuokat 6, 12 ja 16 kW • Viiden vuoden laitetakuu • Inverterkompressori takaa korkeimman hyötysuhteen sekä suurimmat säästöt • Erinomainen vuosihyötysuhde (SCOP 5,4) • MyUpway-etävalvonta vakiona • Helppokäyttöinen ja monipuolinen LCD-värinäyttö • Integroistu RST-käyttövesivaraaja 180 l ILMALÄMPÖPUMPUT Jämä Star RST Invertteri maalämpöpumppu huolehtii sekä kodin lämmityksestä että lämpimän käyttöveden tuottamisesta. • Teholuokat 6, 12 ja 16 kW • Viiden vuoden laitetakuu • Inverterkompressori takaa korkeimman hyötysuhteen sekä suurimmat säästöt • Erinomainen vuosihyötysuhde (SCOP 5,4) • MyUpway-etävalvonta vakiona • Helppokäyttöinen ja monipuolinen LCD-värinäyttö • Integroistu RST-käyttövesivaraaja 180 l LVI-palvelua Ylitorniolla Maalämpöpumppu Jämä Star RST Inverter 3-12kW varaajalla 10-16 Karpinniementie 1, 95640 Juoksenki puh. Tule tervehtimään muita paikkakunnan yrittäjiä. 016-571 582 Merja • Palvelemme ark
Voit tulla keskustelemaan pohjoisten osuuspankkien yhdistymis hankkeesta*. Tervetuloa! *Pohjoisten pankkien yhdistymissuunnitelmassa ovat mukana Hailuodon, Pohjolan, Posion, Sallan, Tyrnävän, Utajärven ja Ylitornion Osuuspankit. 5.–6.9. syyskuuta 2024 // 13 Meillä on jotain yhteistä! Kutsumme sinut OP Ylitornion konttorin avajaisiin (Alkkulanraitti 52, Ylitornio) keskiviikkona 11.9.2024 klo 10.00–15.00. hautakivet . Olemme remontoineet konttorimme vastaamaan tulevaisuuden asiakastarpeita. Tule pyöräyttämään onnenpyörää ja voita kivoja palkintoja! Avajaisissa on mukana myös Pohjolan OP:n toimitusjohtaja Keijo Posio. kotimaiset arkut ja uurnat . SYYSTORI SYYSTORI 5.–6.9. Ylitornion torilla Ylitornion torilla Tervetuloa! Tervetuloa! Järj. fb.com/hautausjakukkapalvelu Lataa sovellus Hallinnoi tilauksiasi asiakaspalvelu.hillagroup. kaiverrukset . OP Ylitornion puolesta paikalla vastaamassa kysymyksiin ovat toimitusjohtaja Laura Harju-Autti ja hallituksen puheenjohtaja Mika Alapuranen. Tervetuloa tutustumaan uudistettuihin konttoritiloihimme ja tervehtimään tuttua henkilökuntaa! Tarjoamme maittavat täytekakkukahvit ja makkaraa! Tarjottavaa 300 ensimmäiselle. kukat Liike avoinna: ma–pe klo 10–17, la klo 10–14 Mari Niskala 0400 450 336 Alkkulanraitti 56, 95600 Ylitornio jokivarrenhautausjakukka@gmail.com . kuljetukset . Ylitornion toriyhdistys 0400 397 662 0400 397 662 juho.kauvosaari@lpkt.fi juho.kauvosaari@lpkt.fi Kylmätekniikka ja LVI Kylmätekniikka ja LVI Asennus, korjaus Asennus, korjaus ja huolto ja huolto Kauttamme . fi. Meän Tornionlaakso // Keskiviikkona 4
+46 922-611 51 Storgatan 82 puh. SÄHKÖASENNUS J. kauttamme myös rahoitus joustavilla ehdoilla. syyskuuta 2024 14 // PALVELUHAKEMISTO TMI SEPPO NOUSIAINEN Opintie 22, Pello • 0400-449 832 shjnsahkopalvelut@gmail.com • shjn-sahkopalvelut.fi Sähköasennukset KameravalvoNta PALOVALVONTAJÄRJESTELMÄT Hälytysjärjestelmät Tommi Uusimäki | Puh. 050 501 2349 Anssi Koirikivi | Puh. +46 922-611 51 PALVELEMME: PALVELEMME: ma-pe 9.30–16.30 Ruotsin aikaa ma-pe 9.30–16.30 Ruotsin aikaa Pakkausjätekuljetukset asiakaspalvelu@pmjh.fi avoinna ma-pe 9.00-15.30 040 710 7373 PERUKIRJAT/JAKOKIRJAT/TESTAMENTIT Kauppakirjat, lainhuudot ja muut sopimukset pitkällä työkokemuksella edullisesti. PPYYYYDDÄÄ TTAARRJO US! JOUS! Mitsubishi Ele Mitsubishi Elecctric tric ILMA ILMALLÄÄMP MPÖÖPUMPUT PUMPUT asentaa alueellamme Sähköasennus KIVI KIVILLOMPO OMPOLLO O OOYY antti@kivilompolo.net, p. Harri Bitter 040 586 0519 kai@ykkossahko.info PYYDÄ TARJOUS! Kai Jaako 040 580 7465 Kysy myös naapuruston kimppatarjousta! • sähköasennukset • ilmalämpöpumput Silmälasimyynti ja silmälääkärin vastaanotto tiistaisin kysynnän mukaan Kivelän tiloissa (Toritie 8, Pello) SILMÄLÄÄKÄRI RISTO SALMI AJANVARAUS 040 745 0216 Ilmalämpöpumput Scanofficen lämpöpumput alueellasi toimittaa. Sinulle. Alkkulanraitti 75, Ylitornio Palvelemme ma-pe klo 10-17 Petri Räsänen optikko, optometristi Ritva Yritys optinen myyjä Essi Nikumaa optikko. 040 520 9934 Ari-Pekka Mäkikyrö Rakennusurakointi MaxBro Oy Myös kotija laitoskäynnit Ajanvaraukset: 040 738 8916 020 743 3940 Hammasteknikkomestari Erikoishammasteknikko Jyrki Isojärvi Mellantie 4 (Teletalo), Ylitornio OPTIKKOPALVELUT ÖVERTORNEÅLLA Optikot Pauliina Kouri, Antti Kurtti, Kaisa Ponkala, Optisen alan myyjät Hely Teräs, Eeva Estola ja Marja-Riitta Nikkanen Tervetuloa! Puhumme suomea! Övertorneå Övertorneå Matarengivägen 13, pu Matarengivägen 13, puh. +46-927-101 51 h. 040 534 8280 ASIANTUNTIJAPALVELUITA MAANOMISTAJILLE Kauppakirjat • Kaupanvahvistus • Yksityistieasiat Rakennusurakointi, vahinkosaneeraukset Puh. minimoi lämmityskulut maksimoi mukavuus. 050 302 6482 Lapinkatse Lapinkatse uudistui! Sinua palvelevat: Varaa aika numerosta 040 637 1390 tai osoitteesta www.fennooptiikka.. Meän Tornionlaakso // Keskiviikkona 4. YLIMÄINEN 040 536 4490 sähköasennusj.ylimainen@pp.inet.fi www.sahkoasennusylimainen.fi Tutkiva totuudenetsijä ja herkullinen tarinaniskijä. Oma paikallislehtesi: meantornionlaakso.fi Paikalliselta tekijältä paikalliselle ihmiselle. +46-927-101 51 Haaparanta Haaparanta Storgatan 82 puh
Kyläyhdistys myy makkaraa, kahvia, muurinpohjalettuja. Ohjeet muistutusten ja mielipiteiden antamiseen ilmenevät kuulutuksesta. Klo 18 Ponnella. Lisäksi myöhemmin valmistuneissa lopullisissa bakteerinäytetuloksissa todettiin enterokokki bakteereita toisessa verkostovesinäytteistä (11 pmy/100 ml) eli vedessä on todennäköisesti tautia aiheuttavia bakteereita, todetaan vesiosuuskunnan ja Rovakairan ympäristöterveydenhuollon tiedotteessa. Tiedot syötetään lomakkeeseen Tapahtumien Lappi -palvelussa. Yhteisen tapahtuman tarkoituksena on tuoda esille Lapissa toimivia uutismedioita ja kertoa millaisin periaattein uutistyötä tehdään. Kaivohuoltofirma on aloittanut vedenottamon ja säiliön korjauksen ja puhdistuksen Verkosta tuoreimmat uutiset kätevästi: meantornionlaakso.fi. Kaikki kesän aikana sarjakilpailuissa käyneet palkitaan. Ostetaan Kaikenlaista Rivit www.meantornionlaakso.fi/ lukijailmoitukset/ Meän Tornionlaakso on mukana lappilaisen uutismedian päivässä Elina Melamies KOKO Lapin uutismedia tekijöineen esittäytyy ensimmäistä kertaa järjestettävässä Lappilaisen uutismedian päivässä Rovaniemellä. klo 12.30. Pellon Ponsi: Yleisurheilukauden päättäjäiset pe 13.8. Palsta on maksuton. Lordin aukiolle rakentuu perjantain ajaksi lappilainen mediakylä, jossa yleisö voi tutustua paikallisja kaupunkilehdistä, maakuntalehdestä ja Ylen kanavilta tuttuihin tekijöihin. Soita ja kysy tarjous 050 407 4427 Suuri valikoima KALAA KALAA Pello Perjantaisin klo 10.45-12.30 Pellohallen (Suomen aikaa) Övertorneå Perjantaisin klo 14.30-17.30 ICA Supermarkettin parkkipaikkala (Suomen aikaa) to rn ed al en sr ek la m .s e Puh. SOLEKKO TULLA Raanujärentie 5010 Meltosjärven kyläyhdistys Ylitornion yhdistys ry Kokoonnumme Karemajoille 11.09.2024. syyskuuta 2024 PALVELUHAKEMISTO // 15 Muut YLITORNIO DIANDRA – SYYSLAULU, ti 10.9. Kaulirannan Ylipään vesi edelleen keitettävä Vuokko Lahti KAULIRANNAN Ylipään vesiosuuskunnan vesi on edelleen keitettävä ennen sen käyttöä juomana tai ruoanlaitossa. Kuulutus ja asiakirjat ovat nähtävillä 3.9.–10.10.2024 osoitteessa https://ylupa.avi. Pekanpään-Kainuunkylän perinneyhdistys järjestää Evakkoseminaarin ja muistelutapahtuman Evakko 80 vuotta Pekanpään koululla 21.9. Kuntosali tk:ssa keskiviikkoisin klo 18-19 11.9.24 alkaen. Kaikki juomavesi ja ruuanlaittoon käytettävä vesi on keitettävä 5–10 minuuttia. Vesiosuuskunta toimittaa vettä noin 50 kuluttajan käyttöön. Tervetuloa perinteisille syysmarkknoille. fi. Yhdistysja seuratoiminta ILMOITUKSET SÄHKÖPOSTITSE lukijailmoitukset@hillagroup.fi VERKOSSA asiakaspalvelu.hillagroup.fi www.meantornionlaakso.fi/tapahtumat Julkaise kaikille avoin tapahtumasi Meän Tornionlaakson tapahtumakalenterissa. klo.12. Vesiosuuskunta on sulkenut vanhemman kaivon kokonaan pois käytöstä, ja aloittanut vedenottamun puhdistamisen. Tapahtumaan osallistuu myös sanomaja kaupunkilehtien julkaisijoiden ja muiden yksityisten uutismedioiden toimialajärjestö Uutismedian liitto. Vieraaksemme saapuu kirkkoherra Nona Lehtinen. Ylitornion tori klo 11-16 LAUANTAI 7.9. Pellon tori klo 11.30-16.30 Meriläisen leipomon tuotteet: Ohraja perunarieskat, Sämpylät, Ruisleivät sekä jättipullat uunituoreena. Meän Tornionlaakson lisäksi Lappilaisen uutismedian päivään osallistuvat Hilla Groupin lehdistä Enontekiön Sanomat, Inarilainen, Kittilälehti, Koti-Lappi, Luoteis-Lappi ja Sompio. Myynnissä mm. Meltosjärven Savottapihan syysmarkkinat 7.9. Poliisin liikennevalvonnan yhteydessä tavoittama kuljettaja puhalsi tuloksen 0,76 mg/l, mikä ylittää törkeän rattijuopumuksen rajan. Ruokailu alk. Tervetuloa. Näytetulos varmistettiin uusinta näytteenotoilla, joissa niin ikään todettiin koliformisia bakteereita vedenottamolla sekä kahdessa verkostovesinäytteessä. Tiedotusvälineiden teemapäivää vietetään ensimmäisen kerran Rovaniemellä perjantaina Rattijuoppo Lohijärvellä Vuokko Lahti Rattijuoppo jäi kiinni Ylitornion Lohijärvellä lauantain ja sunnuntain välisenä yönä. ILMOITUS VESILAIN MUKAISESTA HAKEMUKSESTA Ylitornion Reuma ja Tules ry. ELOKUUN alussa vesinäytteestä löytyi koliformisia bakteereita. klo 18, Ylitornion kirkko. AUTOKOULUPALVELUA YLITORNIO – PELLO P. Pesuvetenä vettä voi käyttää normaalisti. 0400 732 107 tapiojohannesharju@gmail.com Rakennusmaalaustyöt ulkoja sisämaalaukset, tasoitetyöt, tapetoinnit, ovien ja kalusteiden ruiskumaalaukset, puulattioiden hionnat ja lakkaukset, pienet remontit. HORMIEN PUTKITUS EDULLISESTI! Asennettuna 15 vuoden takuulla. Päivässä ovat mukana myös Ylen Lapin ja Saamen toimitukset, Lapin Kansa, Kuriiri, Uusi-Rovaniemi ja Lounais-Lappi. Asiasta tiedotetaan seuraavan kerran viimeistään ensi viikon lopulla. Mukava muistelupäivää ajasta kiinnostuneille. rieskaa,leivonnaisia, käsitöitä, uusia perunoita, hunajaa. Tervetuloa! Kuntosalivuorot alkavat 9.9.2024 klo 18.00. Keittokehoitus annettiin jo lähes kuukausi sitten, eli 7.8., mutta on yhä voimassa toistaiseksi. 0400 448282 www.AutokouluSN.fi Avoinna ma-pe 10–17, lauantaisin suljettu Ylitornio • 016 571 127 • Kari 044 510 4099 VARAUDU 1.1.2025 HD:n TULOON! FINLUX 55" G9 FINLUX 55" G9 4 VUODEN TAKUU 499,PERJANTAI 6.9. Leipäpysäkki Oulu Maalausliike Tmi Tapio Harju p. Meän Tornionlaakso // Keskiviikkona 4. Kuljettaja oli 23-vuotias mies. Tarjouskilpailun voittanut kaivohuoltofirma suorittaa vedenottamon ja säiliön korjauksen ja puhdistuksen niin, että työ on valmis viimeistään viikolla 37. klo 11-16. Hänet määrättiin väliaikaiseen ajokieltoon. +46 70 540 83 30 (Anders) OSTETAAN MOTTORIKELKKOJA myös rikkinäisiä ja pitkään seisoneita! Soita ja tarjoa Puh 0401804498 Turtolan jakokunnat vedet -vesiosakaskunta hakee aluehallintovirastolta lupaa uuden pohjapadon rakentamiselle Paamajokeen ja Paamajärven keskivedenkorkeuden palauttamiselle aiemmalle tasolle Pellon kunnassa (Dnro PSAVI/3422/2024)
20,65) Maist atusp äivä 10.9.2 024 D-vitamiini on tärkeä luuston rakentaja ja vastustuskyvyn ylläpitäjä. 18,50) Ravitseva ja hoitava voide, joka muodostaa suojaavan kalvon iholle. Vähentää lihaskipua välittömästi viilentämällä kipukohtaa. -10% (vert. Vaikutusta seuraa nopeasti lämmöntunne, joka rentouttaa lihasta. Nasolin kosteuttavat nenäsuihkeet 9,50 (vert. Apovit poretabletit -10% (vert.6,00-8,35) Kosteuttavat ja hoitavat nenäsuihkeet kuivaan ja karstaiseen nenään. Ei sisällä vaahtoavia aineita, jonka vuoksi sopii aftayliherkille. Lämpö vilkastaa verenkiertoa ja tehostaa lihaksen aineenvaihduntaa, jolloin kipu lievittyy ja paraneminen tehostuu. Ehkäisee plakkia ja ientulehdusta, raikastaa hengitystä. Soveltuu aikuisille ja vähintään 12-vuotiaille lapsille. Seesamiöljypohjaisista suihkeista löytyy tuoksuton ja 2 tuoksullista (sitruuna-mentoli ja timjami-eukalyptus) valmistetta. Sopii päivittäiseen käyttöön tai kuureina, kun vastustuskykysi tarvitsee tukea. Annos: 1 poretabletti päivässä veteen liuotettuna. Sisältää lanoliinia, jonka ansiosta voide imeytyy nopeasti ja pehmentää ihoa. Syyskuun tarjoukset 1.30.9.2024 Kuivalle ja herkälle suulle tarkoitettu miedon makuinen hammastahna. 14,55) Lisäksi 2 Aco tuotteen ostajalle käsivoide kaupan päälle Aco kosmetiikka Tarjoustuotteiden vertailuhinta on tuotteen alin myyntihinta apteekissa edellisten 30 päivän aikana.. 17,80) Kylmä-lämpögeeli lihaskipuun ja nivelille. Tuotteet ovat valmistettu Suomessa. 20,55) Perskindol kylmä-lämmin geeli 100ml Berocca energy orange poretabl. 15,50 (vert. Minisun D-vitamiinit -15% (vert. Decubal Original Clinic cream 250g 14,90 (vert. Meän Tornionlaakso // Keskiviikkona 4. Dekspantenolia ja ksylitolia sisältävä suihke sopii aikuisille ja yli 6kk ikäisille lapsille. 11,45) -10% (vert.7,3935,32) Luustosi hyvinvointiin kehitetyt valmisteet sisältävät myös (20 mikrogrammaa) kalsiumin imeytymistä edistävää D3-vitamiinia. 17,90 (vert. syyskuuta 2024 16 // Pellon apteekki | Kauppatie 35, 95700 Pello | 0400 531 164 | www.pellonapteekki.fi | www.meanapteekki.fi Ma-Pe 9-17 | La 9-14 | Su suljettu 17,50 (vert. Suihke sopii aikuisille ja yli 2-vuotiaille lapsille. Löytyy myös tipat vauvoille. Valitse helposti nieltävä Calsorin tai raikkaan appelsiininmakuinen Puru Calsorin. 17,85-27,90) Raikkaan appelsiininmakuinen poretabletti sisältää 11 tärkeää vitamiinia ja kivennäisainetta. Hajusteeton. Biotene kosteuttava hammastahna 12,50 (vert. Minisun Dvitamiinisarjasta löytyy koko perheelle sopiva tuote. 4,50-26,20) Poretabletit ovat korkealaatuisia, hyvänmakuisia ja suunniteltu tukemaan vastustuskykyä yhdessä terveellisen ruokavalion kanssa. Calsorin 500mg + D3 20µg 100tabl./purutabl