5% ALENNUSTA! Aina tiistaisin! Tervetuloa! Puh 0046 927 22050 Lingongrova, Guldkorn Pågen, 500g Tarjoukset voimassa 19.2.-25.2. Ma-Pe 9-20 La 9-18 Su 11-18 Kun teet ostoksesi* tiistaisin ja käytät ICA-korttiasi saat... helmikuuta 2024. 2 kpl 4 50 / Tarj. 3 kpl Kebabkastike Schysst käk, 250ml Tuorejuusto Philadelphia, 145-200g 50 3 ICA-kortilla / Tarj. pello@seomaki. 21. (016) 512 003 www.pellonhuonekalu.fi www.pellonhuonekalu.fi 290 290 € € Napakka kimmovaahtomuovi patja koko 80x200x13 cm HR42 040 590 6441/Mika 040 578 9534/Tarja www.seomaki. 2 kpl WC-paperi Lambi, 8-pack Coca-Cola 20-pack Coca-Cola, Zero, 20x33cl 11 00 / Kpl +pantti Jäätelö Sia, 5-6 pack Kananuggetit, Kanaburgerpihvi Kronfågel, Max, 400-440g, Pakaste 5 50 / Kpl 7 50 / Tarj. Nro 8 meantornionlaakso.fi Keskiviikko Liikkeemme avoinna ma-pe klo 10.00-17.00 la ja su suljettu P. 2 kpl. * ei koske tupakkatuotteita, lehtiä, veikkausta, apteekkituotteita, postia tai pullopantteja. Perunalastut, Juustonaksut OLW, 200-275g 50 6 ICA-kortilla / Tarj. 2 kpl 00 4 ICA-kortilla / Tarj. 2 kpl 7 50 / Tarj
Porotilaa on pikkuhiljaa laajennettu matkailupuolelle. Lisäksi Antti kulkee huoltamassa navetoissa lehmien sorkkia. Väärti on kolmevuotias porokoiran alku. Koparan kopse ja kellon kalkatus kertovat siitä, että lähistöllä on porotila. Suvi on lähtöisin Rattosjärveltä, ja innostui alasta miehensä myötä 18 vuotta sitten. Tarkoitus on parantaa liikennejärjestelyjä Närkinmäen risteysalueella, rakentaa jalankulkuja pyöräilyväylä, korvata rapistuneet huonokuntoiset Tengeliöjoen sillat uusilla sekä rakentaa uudet jalankulkuja pyöräilyväylän sillat ajoneuvosiltojen viereen. AIDALLA juoksentelee tottuneesti porokoira Väärti, joka on haettu Angelista saakka. Kaikkea hienompaa sanastoa en ole edes harjoitellut. Tilalla on myös pieni myymälä, jossa on myynnissä muun muassa taljoja, Suvin tekemiä koruja sekä paikallisia käsitöitä. – Tämä kevyenliikenteen yhteys rakennetaan niin leveäksi, että alapuolisille kiinteistöille tulee kulkuyhteys sitä pitkin. Antti Vuololle poronhoito on tullut verenperintönä hänen isältään Pentti Vuololta. Tällä hetkellä matkailijoilla on mahdollisuus nauttia rekiajelusta miltei kilometrin mittaisella metsäreitillä, ja sen jälkeen istahtaa kodassa lämmittelemässä. JOHANNA LIPP ONEN Valtatien sillat Tengeliönjoen yli korjataan ja Närkinmäen liikennejärjestelyjä parannetaan Vuokko Lahti LAPIN elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus (ELY) on laatimassa tiesuunnitelmaa Valtatie 21:lle Raanujärventien risteyksen ja Tengeliönjoen siltojen väliselle osuudelle. – Perusjuttuja, joita päivästä toiseen kysytään, niihin osaan vastata sujuvasti. RISTEYSALUEELLE on suunniteltu kääntymiskaistoja etelän ja pohjoisen suunnasta Ruotsin käännyttäessä, ja lisäksi myös huoltoaseman kohdalta valtatien tasausta lasketaan, jotta risteysalueen näkemät paranevat. Ehkä loppusyksystä 2025 voitaisiin päästä käytännön toteutukseen, arvioi ELY-keskuksen projektipäällikkö Jukka Rantajärvi. Monesti puhtaan ralli-englannista, mutta minun ääntämiseni on saamea ”lontoonmurtheella”, Antti sanoo. Joulukuussa Raanujärven jäällä pilkillä kävi australialaisia, ja kyllä he ahvenia saivat. Väyläviraston hyväksyttäväksi tiesuunnitelmat saadaan ehkä vuoden päästä ja sen jälkeen ne menevät vielä Traficomin hyväksyttäväksi. Kodassa voi lämmitellä poroajelun jälkeen. – Olimme Käyrämössä tulossa koiranhakureissulta, kun jo totesin Suville, että on se mukava saada tuollainen väärti (hyvä ystävä) metsään matkaan, ettei tarvitse makkaroita yksin syödä, Antti sanoo. – Hypimme kaudesta kauteen, on sorkanhoitoa ja sitten tulevat poroerotukset lihanmyynteineen. TAVALLAAN jokien ylitse rakennetaan siis neljä siltaa, ensin kaksi kevyelle liikenteelle ja sitten kaksi varsinaiselle ajoneuvoliiNeljä uutta siltaa kiireellisinä korjattavien tilalle, kääntymiskaistoja ja kevyenliikenteenväylä turvallisuutta parantamaan. – Raanujärvellä on paljon airbnb-majoittajia, ja siitäpä hoksattiin, että tässähän olisi bisneksen paikka, Antti toteaa. Välillä innostus on laantunut, mutta vanhimman tyttären eli 12-vuotiaan Saanan synnyttyä kiinnostus palasi. Siitä lähti Antti ja Suvi Vuolon kipinä ryhtyä matkailuyrittäjyyteen. – Matkaa käytännön toteutukseen on vielä, sillä hankkeelle tarvitaan tässä suunnitelmassa muun muassa Natura-selvitys, saukkoselvitys ja AVI:n vesilupa. Vuolon Porotila sai alkukipinänsä mistäpä muustakaan kuin turisteista, joita tepasteli lumikenkineen pitkin kylänraittia. Sitten onkin turistisesonki, ja kesällä heinänteot sekä vasanleikot, Suvi sanoo. Meille saapuvat turistit ovat joko perheitä tai pieniä porukoita, ei mitään linja-autolastillisia, Suvi jatkaa. – Tilalla voi vain vierailla tai valita rekiajelun vierailun yhteyteen. helmikuuta 2024 2 // UUTISET Vuolon Porotilalla eletään porovuoden mukaan ja satsataan kestävään matkailuun Turistit kävelivät pitkin Raanujärven kylää poroja etsiskellen. ANTTI on tehnyt töitä turistien parissa jo kymmenen vuoden ajan eri porotiloilla, joten englannin kieli taittuu riittävästi. – Nykyisellään risteyksessä varsinkin Ruotsin suunnalta tulevien on hankalaa nähdä, tuleeko autoja. Tällä hetkellä kevyenliikenteenväylä jatkuu mäen yli huoltoaseman puolella, mutta jatkossa kevyenliikenteenväylä jatkuu myös Tornionjoen puolella ja sille tulee myös oma siltansa Tengeliönjoen ylitse. Meän Tornionlaakso // Keskiviikkona 21. – Isäni jäi eläkkeelle vuonna 2019 ja myi poronsa. Suvi ja Antti Vuolon porotilalla on vieraillut turisteja ympäri Eurooppaa ja myös Intiasta. Mahdollista on myös lähteä pilkkisafarille Raanujärven jäälle. Myös kevyenliikenteen sillat rakennetaan niin leveiksi ja kantaviksi, että kiertoliikenne varsinaisen siltaremontin ajan voidaan ohjata niitä pitkin, Jukka Rantajärvi sanoo. – Matkailijat ovat kyselleet, että missä saisi poroja nähdä. Vuolot ovat havainneet myös omatoimimatkailijoiden määrän lisääntyneen viime vuosina. Ja olivat onnellisia saalistaan, Suvi kertoo. Nyt ollaan siinä pisteessä, että porot ovat koko perheen yhteinen kiinnostuksen kohde. Antti ja Suvi Vuolo ovat touhunneet porojen kanssa jo vuosia, mutta viime kesänä sai alkunsa virallinen Vuolon Porotila. Tilan pyöritys on oma työnsä, ja matkailun lisäksi Vuolot myyvät myös poronlihaa. Arjen pitää kiireisenä myös neljän vuoden välein syntyneet lapset 12-vuotias Saana, kahdeksanvuotias Sunna ja neljän vanha Salla. Tosin olimme jo aiemmin auttaneet häntä poronhoidossa, Antti Vuolo sanoo. Johanna Lipponen PAKKASMITTARI huitelee Raanujärvellä yli -30 asteessa
Nykyiset sillat ovat pullonkauloja raskaille erikoiskuljetuksille, uudet sillat poistavat ongelman. Myös nämä hankalat syksyt, kun lumi sataa aikaisin sulaan maahan ovat haasteellisia, hän kertoo. He näkevät positiivisena asiana nuorten lisääntyneen kiinnostuksen porotaloutta kohtaan, sekä myös naisia näkyy entistä enemmän porotöissä matkassa. Tulevaisuus näyttää porotilallisten mielestä valoisalta etenkin matkailun suhteen. Raanujärvi sijaitsee vain tunnin ajomatkan päästä Rovaniemen lentokentältä, ja tuntuu houkuttelevan turisteja yhä enemmän. Hän on kotoisin Torniosta. Koulupäivän jälkeen hän suuntaa jäkäläsäkin kanssa poroaidalle kouluttamaan uusia rekikoululaisia. klo 1719 Ylitornion kunnantalon valtuustosalissa. Suvi ja Antti Vuolon porotilalla on vieraillut turisteja ympäri Eurooppaa ja myös Intiasta. Ylitornion kirkkoherran virkaan oli vain yksi hakija. Virkaa varten häntä haastatteli tuomiokapitulin lisäksi Ylitornion kirkkoherra, talouspäällikkö, kirkkovaltuuston puheenjohtaja ja neuvoston jäseniä. – Poronlihaa menee kaupaksi, ja vaikka tämä välillä haastava ala onkin, on työ kuitenkin mielekästä, he sanovat. Nona Lehtinen toimii tällä hetkellä Pelkosenniemen vt. JOHANNA LIPP ONEN JOHANNA LIPP ONEN JOHANNA LIPP ONEN Tuju on yhdeksänvuotias härkä ja jo kokenut rekiporo. Kirkkovaltuusto käsitteli asiaa viime viikon tiistaina. Lapsille vuoden kohokohta ja odotettu tapahtuma on juhannuksen aikaan vasanleikko. Lihanmyynti tuo lisätienestiä perinteisen poronhoidon ohessa. Myös Sunnalla on vasa puussa kiinni, jota hän kesyttelee. Näin ollen hankkeen rahoituskin on jo suunnitelmissa. Nykyinen kirkkoherra Matti Salminen jää eläkkeelle heinäkuun alusta. ETENKIN perheen vanhin lapsi Saana on kiinnostunut poronhoidosta. Olethan katsonut verkkolehdestämme videon porotilalta. – Uuden kirkkoherran virkaan asettamisen aikataulu tarkentuu myöhemmin, jahka tuomiokapituli on käsitellyt seurakunnan lausunnon, toteaa asiaa valmistellut Oulun hiippakunnan pappisasessori Mirva Ahola. Suvi ja Antti Vuolo katsovat luottavaisin mielin tulevaisuuteen. Aika näyttää tuleeko siitä kilpuri vai rekiporo. – Näiltä varsinaisilta silloilta vaaditaan runsaasti kantavuutta, koska kyseessä on myös erikoiskuljetusten käyttämä reitti. " Jo kirkkoneuvosto oli todennut pitävänsä Nona Lehtistä erittäin sopivana virkaan " Väyläviraston hyväksyttäväksi tiesuunnitelmat saadaan ehkä vuoden päästä ja sen jälkeen ne menevät vielä Traficomin hyväksyttäväksi.. HUOLENAIHEENA Antti Vuolo näkee muun maankäytön kuten tuulivoiman. Valmiita rekiporoja on seitsemän. Raanujärven taakse oli aikomus rakentaa jokunen vuosi aikaa sata myllyä, juuri sinne alueelle jossa poromme laiduntavat. Tiesuunnitelmat ovat ELY:n nettisivuilla nähtävissä helmikuun loppuun saakka ja niihin voivat myös maanomistajat sekä tienkäyttäjät jättää huomioitaan. – Niitä suunnitellaan kohta joka puolelle. Meän Tornionlaakso // Keskiviikkona 21. Matkailijat hakevat enemmän ja enemmän aitoja kokemuksia, ja arvostavat ympäristöä ja eläinten hyvinvointia, jatkaa vastuullista matkailua Redussa opiskeleva Suvi. Jo kirkkoneuvosto oli todennut pitävänsä Nona Lehtistä erittäin sopivana virkaan. Ketään lapsista ei patisteta porojen pariin, ettei innostus lopahda pakon edessä, Suvi sanoo. Suvi Vuolo valmistaa poron sarvista, luusta sekä kynsistä koruja. – Näemme porotalouden elävänä elinkeinona. Hankkeen kustannusarviota ei ole vielä tehty, mutta Jukka Rantajärvi arvelee sen olevan useita miljoonia euroja. helmikuuta 2024 UUTISET // 3 Porotyöt määräävät Vuolon perheen arkea. kirkkoherrana. Kodassa voi lämmitellä poroajelun jälkeen. Antin kanssa hän kouluttaa reen eteen niitä, joille rekeä voi jo kokeilla. 1960-luvulla rakennetut sillat on määrätty kiireellisesti korjattaviksi, sillä niiden betonirakenteet ovat vuosien saatossa rapistuneet. Nona Lehtinen halutaan kirkkoherraksi Ylitorniolle Vuokko Lahti YLITORNION kirkkovaltuusto pyytää Oulun tuomiokapitulia antamaan Nona Lehtiselle virkamääräyksen Ylitornion kirkkoherran virkaan. – Hän taluttelee niitä ja syöttää jäkälää kädestä. JOHANNA LIPP ONEN kenteelle. Suunnitelmaluonnoksia esitellään tänään keskiviikkona 21.2
Sen vuoksi heidän hoidossaan soisi lähipalvelun säilyvän, jotta sukulaiset ja tuttavat voivat käydä tervehtimässä. Selvää on kuitenkin, että kun vuosikymmenet vastuuta on sysätty yhteiskunnalle, nyt on palattava takaisin päin. Näiden neljän riistanhoitoyhdistyksen kesken on sovittu paikkajaosta kullekin yhdistykselle omansa kolmen vuoden vaihtuvassa syklissä. Mutta kun lapsia syntyy yhä vähemmän, on turvallisuudenkin vuoksi pakko keskittää synnytykset, jotta tietoa ja taitoa on, koska sitä lisää ja ylläpitää vain kokemus. NO , hyvä porukka vie varmasti sinunkin toivomia asioitaeteen päin, mutta osaako tämä pieni porukka huomioida sinun mielipiteesi ja näkemyksesi päätettävissä asioissa, jos et ole itse niitä kokousväelle kertomassa. Ajattelitko olla mukana päättämässä. Meän Tornionlaakso // Keskiviikkona 21. NO , kuinka tärkeistä asioista se ARN päättää. Viime viikolla esitetyssä talouden sopeuttamissuunnitelmassa siitä pitäisi saada nipistettyä 200 euroa jokaiselta minuutilta. Hyvin perusteltu asia riistanhoitoyhdistysaloitteena edellyttää kuitenkin ARNin riistanhoitoyhdistysedustajien asianmukaisen informoinnin perusteluineen, että päätös voisi syntyä aloitteentekijän toivomaan suuntaan. Mutta kuinka on osallistumisaktiivisuutta. JOHANNA LIPP ONEN Viikon bongaus Mahdotonta menoa EHKÄ paras kuvaus Lapin hyvinvointialueen mahdottomasta rahanmenosta on hyvinvointialuejohtaja Jari Jokelan laskelma, että jokainen minuutti alueella palaa kaksi tuhatta euroa pelkkiin perustoimintoihin. Säästötiedotteesta konkreettisimmiksi esimerkeiksi nousivat vuodeosastojen määrän vähentäminen ja synnytysten ja päivystyksen keskittäminen. ARNin kokoonpanoon kuuluu kuusi riistanhoitoyhdistysjäsentä sekä neljä jäsentä sidosryhmistä, eli ELY, Lapin Liitto, Metsäkeskus sekä MTK. Pääkirjoitus. Seuraavalle kaudelle Ylitornio saa varsinaisen jäsenen paikan varajäsenyyden tullessa Pelloon. VANHUKSIA meillä sen sijaan on enemmän kuin koskaan. Kovin on laimeaa ollut ainakin niissä yhdistyksissä, joissa itse aktiivina koetan omalla toiminnallani asioita viedä eteen päin. Esimerkiksi synnytysten keskittämisestä lappilaiset saavat syyttää itseään: jos lapsia syntyisi kuin sotavuosien jälkeen, oltaisiin synnytysyksikköjä varmasti lisäämässä. Seuraava vaihe nimittäin on, että ulkopuoliset tahot ryhtyvät suitsimaan rahankäyttöä ja se vasta mahdotonta menoa voisikin olla. Ja kokouksessa päätösvalta on vain ja ainoastaan jäsenillä, siis sinulla, minulla, meillä tavallisilla Mateilla ja Maijoilla. Kotiin hoidetaan yhä huonokuntoisempia vanhuksia ja se vaatii myös omaisilta ja läheisiltä uudenlaista valppautta. Ainakin seuraavalle kolmivuotiskaudelle hirvitalousaluekohtaiset talvehtivan kannan tavoitetiheydet. Pellon lukion abeja muistettiin kakkukahvein. Vuosikokous kerää parhaillaan alle 30 asialle vihkiytynyttä jäsentä päättämään. Vuokko Lahti " Säästötiedotteesta konkreettisimmiksi esimerkeiksi nousivat vuodeosastojen määrän vähentäminen ja synnytysten ja päivystyksen keskittäminen. Näin vuoden alkaessa myös riistanhoitoyhdistyksissä kokoonnutaan jokavuotiseen tapaan päättämään muun muassa hallituksen vaihtuvista helkilövalinnoista. INSTAGRAM Instagramissa @Meän Torniolaakso jakaa kuvaja videotunnelmia viikon varrelta. Siis myös Lapin alueelliseen riistaneuvostoon, tuttavallisemmin ARNiin. Yksin ja oman onnensa nojaan toivottavasti ketään ei jätetä. Siihen, että minun laboratoriotuloksiani syynätään terveyden ylläpitämiseksi, sinun kinttuasi kipsataan, hänen vanhempansa hoidetaan tehostetussa palveluasumisessa ja heidän kotinsa tulipaloa sammutetaan. ARNissa Pello ja Ylitornio ovat samaan lohkoon kuuluvia yhdistyksiä Kolarin ja Kittilän kanssa. Vaikka säästötehtävä tuntuu mahdottomalta, toivoisi, että omassa maakunnassa löytyy rohkeutta tehdä päätöksiä ja etsiä uudenlaisia toimintamalleja. Ja kolmen vuoden välein valitaan edustajat myös alueellisiin riistaneuvostoihin. MIHIN tuota Laphan rahaa käytetään. MIELIPITEET Lähetä mielipide: toimitus@meantornionlaakso.fi UUTISVINKIT meantornionlaakso.fi/uutisvinkki toimitus@meantornionlaakso.fi tai soita 050 477 7420 Asiakaspalvelu palvelee arkisin kello 9–15 Meän Tornionlaakson asiakaspalvelupiste Alkkulanraitti 71, Ylitornio Avoinna ma–ke klo 9–11 ja 12–15 SÄHKÖPOSTI • asiakaspalvelu@hillagroup.fi • lukijailmoitukset@hillagroup.fi PUHELIN 020 750 4469 VERKOSSA asiakaspalvelu.hillagroup.fi Vuosikokousasia Kolumni Hanna-Mari Romakkaniemi YHDISTYKSISSÄ perinteisesti kaiken jäseniä koskevan päätöksenteon kulmakivi on vuosikokous. Kuluvalla kaudella varsinainen jäsen edustaa Kittilän rhy:tä varajäsenen ollessa Ylitorniolta. Ajattelen vaikka yhdistystä, jonka jäsenmäärä on satoja ja näistä yhdistyksen omassa kotikunnassa asuu pian puolet ainakin. helmikuuta 2024 4 // SEURAA FACEBOOKISSA Facebookin kautta jaetaan uutisia alueen tapahtumista ja ihmisistä. Kolmen vuoden kuluttua taas Pellon vuoro varsinaisen jäsenen, varajäsenyyden kuuluessa Kolarille. Tehtävä tuntuu käsittämättömältä; säästötarpeen kokonaissumma, sata miljoonaa euroa, lähes järjettömän suurelta. ihan tavallisiin asioihin, joita me etuoikeutetut olemme tottuneet odottamaan yhteiskunnalta. Kirjoittaja on perheenäiti, jonka vapaa-aika kuluu erästelyn ohella muun muassa koirien ja erilaisten kirjallisten juttujen äärellä yhdistystoimintaa unohtamatta. Pellon abit vasemmalta oikealle Aino Kela, Teresa Hentilä, Santeri Ronkainen, Matias Pakisjärvi ja Ellen Kurth. Siihen, että lapset syntyvät varmoihin käsiin sairaalassa ja että onnettomuuden hetkellä meitä autetaan
helmikuuta 2024 NAAMATUSTEN // 5 Totuutta kannattaa etsiä Vuokko Lahti YLITORNIOLLA nelisen vuotta asunut Jari Anttonen on kyllästynyt nimettömään huuteluun netin palstoilla ja Facebookin puskaradiokeskusteluihin, jotka eivät johda mihinkään. Tärkeä ponnin sähköalan opinnoille olisi myös oman talon sähköistys, sillä rintamamiestalossa on alkuperäiset sähköt ja ne vaatisivat uusimista. Haluan tarjota tämmöisen tilan, osallistumismaksua ei ole, eikä rahaa käsitellä tapahtumissa. – Olimme parin ystävän kanssa syömässä ja rukoilimme minulle tulevalle vuodelle työohjeita. Ehtisin opiskella uuden ammatin, tehdä vähän vielä töitäkin ennen eläkkeellejääntiä " – Valemedia työntää disinformaatiota, pitää olla tarkkana, että tietää, missä mennään. Olin kokonaan vapaa. VUOKKO LAHTI " – Kun minä vapauduin vuonna 2009 ja näin häkkini ulkopuolelle, päätin pysyä seurakunnista poissa. Vaimokin löytyi pohjoisen maisemista, mutta neljän vuoden avioliitto päättyi eroon. Lennokkiystäväni rukoilivat puolestani viikon, vaikka minä olin humalassa. – Tuohon tilaan jokainen voi tulla avoimin mielin oman teoriansa kanssa ja yhdessä tutkimme, onko siinä perää. – Etukäteen lunastettu, henkivakuutettu, se on luvattu Joh 3:16. – Kaikkeahan minä olen tehnyt maan ja taivaan väliltä. Poimin ”mannalapun” purkista ja siinähän se ohje oli, Toisessa Timoteuksen kirjeessä 4:1-5. Joulun aikaan hän myös yöpyi kotateltassaan vaaran päällä ja tarkoitus on nytkin lähteä metsään yöpymään. Minua kiinnostaa tutkia ja verrata asioista Raamattuun. Jäsenyyksillä ei ole väliä, vaan sillä mitä ratkaisuja sisimmässäsi teet, hän sanoo. Jari Anttonen perusti lauantaikahvilan kaikkien yhteiseksi keskustelupaikaksi Moni asia on loksahtanut johdatuksesta kohdilleen, jotta Tottuuven toimisto löysi tilat ja kalusteet, Jari Anttonen kertoo. ANTTOSEN puheessa on eteläkarjalainen poljento ja huumori. Siinä ohjatttiin evankelioimaan. Tulee vielä semmoinen pahan aika, että ei koskaan ole ollut. – Kun minä vapauduin vuonna 2009 ja näin häkkini ulkopuolelle, päätin pysyä seurakunnista poissa. Ehtisin opiskella uuden ammatin, tehdä vähän vielä töitäkin ennen eläkkeellejääntiä. Aiemminkin Jari Anttonen on Ylitorniolla toiminut Raamatun sanansaattajana. Ajatus keskustelutilan järjestämisestä oli syntynyt jo viime vuoden lopulla, mutta vahvistusta Jari Anttonen sai ajatuksilleen jouluna. Koska hän on kotoisin Ruokolahdelta, hän vertaa itseään paikkakunnan tunnettuun leijonaan ja häkkiään leijonan häkkiin. Tila Kauvosaaren kiinteistössä on avoinna lauantaisin. Jos joku haluaa tuoda kahvia tai pullaa tai jäätelöä, voi tuoda. Meän Tornionlaakso // Keskiviikkona 21. Koulutukseltaan Jari Anttonen on puuseppä, tehnyt omakotitaloja, rakennustöitä ja kattoremontteja, mutta viimemmäksi työskennellyt soitinverstaalla. Nyt hän on hakeutunut nuoruuden unelman perään. " – Ei minulle vanhuuseläkettä ainakaan vielä myönnetty. Oletko valmis, Jeesus tulee, minun ei tarvitse enää löytää, pitää kiinni vaan totuudesta. Voimme pohtia foliojuttuja, salaliittoteorioita ja vaikkapa verrata niitä Raamatun ennustuksiin, hän rohkaisee. Vedenpaisumus oli pientä sen rinnalla. MUKAVA harrastus on patikointi ja ulkona liikkuminen, kesällä kävellen ja pyörällä, talvella hiihtäen. PONTIMENA Tottuuven toimiston ja keskustelupaikan järjestämiselle on kiitollisuus omasta vapautumisesta. – Ei minulle vanhuuseläkettä ainakaan vielä myönnetty. Kovina pakkaspäivinä matot saavat raikastua ulkona, hän kertoo. Ja jahka kevät on niin pitkällä, että puulämmitteisen talon voi jättää kylmilleen, täytyy Jari Anttosen lähteä Ruokolahdelle tapaamaan sukulaisia ja remontoimaan mökkejä. Hän vuokraili mökkiä milloin Ylläkseltä, milloin muualta, kunnes lopulta hankki ”rintamamiestorpan” Muurolantien varrelta Ylitorniolta. Silloin homma jäi, mutta ehdinhän minä vielä, 59-vuotias sanoo. Erosin kirkostakin. Nuorena suunnittelin, että minusta tulee sähködiplomi-insinööri, koska isä oli sähkömies. Jari Anttosella ei kuitenkaan ole mitään seurakuntia vastaan. Pari vuotta pidettiin ”majaa”, jossa laitettiin porukalla ruokaa ja kuultiin opetusta, mutta homma loppui talkooväen väsymiseen. Minua kiinnostaa tutkia ja verrata asioista Raamattuun.. Lopulta viinanhimo loppui viikossa ja vapauduin niin päihteistä, lääkkeistä kuin seksiaddiktiostakin. – Nyt kun työt loppuivat, aloitin suursiivouksen. – Olen varasijalla Koulutus Nordin sähköalan ammattiopintoihin. Nyt ei tule vettä, vaan tulta ja tulikiveä. JARI Anttonen ihastui lappilaisiin maisemiin jo vuosia sitten. Millään seurakunnalla tai uskonlahkolla ei kuitenkaan ole mitään tekemistä toimiston kanssa. – Olen. Onko Jari Anttonen sitten löytänyt totuuden. Hän toteaa, että isänsä sähköliike kaipaisi jatkajaa, koska isä itse jäi äidille omaishoitajaksi. Hän on käynyt miesten illoissa Miitissäkin ja haastaa mielellään ihmisiä keskustelemaan Raamatusta. Sen vuoksi hän avasi tammikuussa Tottuuven toimiston alustaksi kaikenlaiselle pohdinnalle ja keskustelulle. – Sinne luontoon aion viedä yhden ystävänkin kokemaan sen elämyksen. Soittaminen, laulaminen ja tanssiminen eivät ole minun juttuja, mutta marjametsässä saatan tehdä niitäkin. Valemedia työntää disinformaatiota, pitää olla tarkkana, että tietää, missä mennään. – Siellä Raamatussahan meille on kaikki tämän ajan tapahtumat kerrottu. Sen Jari Anttonen kieltää jyrkästi ja muistuttaa, että pelkkä seurakunnan jäsenyys ei voi ketään pelastaa. – Salpa siinä häkissä oli sisäpuolella, mutta jumissa
Pellon kirjastossa voi käydä tutustumassa hieman erilaiseen vaatenäyttelyyn helmikuun loppuun saakka. -näyttely on avoinna Pellon kirjastossa helmikuun loppuun. Vaatteet on valmistettu muutaman viime vuoden aikana. JOHANNA LIPP ONEN Hääpuvussa on hyödynnetty valmista pitsiliinaa. Kyseinen näyttely on osa hänen 60-vuotisjuhlavuottaan. Kyllä semmoisiakin löytyy, mutta täytyy hakea muualta. Mutta kun kädet eivät taivu, eikä pääkään välttämättä irtoa, ei etenkään joustamattomien vaatteiden päälle pukeminen niin yksinkertaista ole. Verksostojen pitää olla kunnossa, eikä saa olla sekaantunut mihikään poliittisiin ryhmiin. Heidi Rannisto-Jolman Leikitäänkö. Heikki Syväjärvi: – Hyvän kunnanjohtajan pitää tuntea muutakin kuin kotipaikka, että saa neuvoteltua rahoitusta tänne. Arto Nalli VUOKKO LAHTI Antero Tuukkanen VUOKKO LAHTI Heikki Syväjärvi VUOKKO LAHTI Raimo Kangasvieri VUOKKO LAHTI Väinö Siikavirta VUOKKO LAHTI " Tämä on ensimmäinen kerta kun leikin barbeilla, sillä lapsena minulla ei ollut yhtäkään.. Meän Tornionlaakso // Keskiviikkona 21. Raimo Kangasvieri: – Kokemusta pitää olla ainakin kymmenen vuotta jo jostain muualta. Barbeilla sellaiset vaatteet ovat helppoja, jotka sujahtavat päälle kätevästi, hän sanoo. Hänen pitää olla niin tunnetttu, että ministeriössäkin vastataan puhelimeen, että siellä on vastaajalla jo meidän kunnanjohtajamme nimi tallennettuna puhelimeen. – Kankaita olen saanut lahjoituksena, ja osaan olen käyttänyt vanhoja vaatteitani, joissa on ollut kaunis kangas. Olen hyödyntänyt esimerkiksi paidan resoreita. Onneksi leikkiä ehtii aikuisenakin, Heidi Rannisto-Jolma toteaa. Näin vastattiin kysymykseen, millainen kunnanjohtaja Ylitorniolle pitäisi valita: Arto Nalli: – Kunnanjohtajan pitää olla maailmaa kiertänyt ja hänellä pitää olla suhteita. Ennen vanhaan sota-aikana Jussila oli semmoinen, että kun lähti neuvottelemaan, aina oli rahaa mukana tullessaan. JOHANNA LIPP ONEN Kunnanjohtajalla pitää olla kokemusta ja verkostoja Vuokko Lahti KUNNANJOHTAJAN tärkeimmät avut ovat kokemus ja hyvät verkostot kunnan ulkopuolelle. Heidi Rannisto-Jolman loihtimia barbin vaatteita voi käydä ihastelemassa Pellon kirjastossa. – Tämä on ensimmäinen kerta kun leikin barbeilla, sillä lapsena minulla ei ollut yhtäkään. Väinö Siikavirta: – Ulospäinsuuntautunut pitää kunnanjohtajan olla, ja tuntea muutakin kuin kotipaikkaa. Huoltoaseman aamukahvipöydästä löytyy vastaus kysymykseen, millainen johtaja Ylitorniolle pitää valita. Heidi Rannisto-Jolma laittoi esille valmistamiaan barbille tai miksei muullekin nukelle sopivia vaatekappaleita. Kun barbin vaatteet olivat pyörineet laatikoissa tarpeeksi kauan, keksi Rannisto-Jolma pystyttää niistä näyttelyn. Ylitornion kunnanjohtajan virka on haettavana 25.2. Sukupuolella ei ole mitään väliä, voi olla vaikka ”poika nimeltä Päivi”, kunhan osaa hommansa. Sen sijaan sukupuolella tai sillä, mistä valittu on kotoisin, ei heidän mukaansa ole merkitystä. Osa on saanut inspiraationsa hiljaisina ja yksinäisinä iltoina, ja osaan inspiraation lähteenä on ollut vaatekirja. Antero Tuukkanen: – Paras mahdollinen on semmoinen, joka ei ole itteänsä täynnä. helmikuuta 2024 6 // ”Onneksi leikkiä ehtii aikuisenakin” Johanna Lipponen BARBINUKKE ei ole mikään maailman helpoin malli, vaikka kiltisti paikallaan seisookin vaatteita sovittaessa. Vaikka tämä onkin vain yksi palanen, on vuodesta tarkoitus tehdä vuodesta ikimuistoinen ja mielenkiintoinen muidenkin näyttelyiden merkeissä. Tätä mieltä ovat helmikuisena aamuna huoltoaseman aamukahvipöytään kokoontuneet miehet. saakka. Liisa-nimisellä barbilla on yllään menneiden aikojen loistoa henkivä luomus
Tiistai 27.2. – Ensi kesänä tulee 45 vuotta täyteen. Sunnuntai 25.2. Pellon kunta palkitsi 27 kunnassa pitkään työskennellyttä. Siinä met seisoma ja mie kerron sille, miten mie kerran toin tänne äitin. Mie näen ko lanssi tuo pillit vonkuen surkeimpia, miten hoitajat koittavat olla ammattilaisia ja piilottaa ilhmeistä pinthaan pyrkivän hään. Jouko Brofeldt kertoi, että Paani oli tullut lapsineen Lampisen paikkaan Lahdenperään ja sieltä Meltosjärvelle, kommentoi Meän Tornionlaakson verkkosivuilla Armi Yrjänheikki. 10.02 Sää Nimipäivät Keskiviikko 21.2. Notkoselkä peikko oli poro. Mie vahtaan ko räkänokka kläppi talsii äitisä perässä ja vahtaa märkää asvalttia. PALKITUT: 40 VUOTTA: Marja Alaoja 30 VUOTTA: Paula Kallo, Leena Lassila-Rova, Saila Miettunen, Anne Nousiainen. – Minun täti Hilja Brofeldt kertoi että viimeinen lappalainen Pirkko Paani tuli Airista pois vuonna 1912. Mie tiän sen. Yli 40 vuotta kunnan palveluksessa ollut Marja Alaoja palkittiin pisimpään työskenneelleenä. – Isäni kertoi tarinaan liittyen, että se Pyykönen oli kaatanut sieltä pihlajan, joka on lappalaisten pyhäpuu, ja sen jälkeen henget eivät antaneet rauhaa siellä oleville. Mie olen nähny. Mie lähen sitten, ko pikkuasiat oova niin surkean mitättömiä, ettei niitä enhää näe. Ei kuolehmaan totu ennen ko on itte kuollu. Kauhu tullee aina silmistä ulos. Mie kerron sille akuutin valkosista valoista, jotka siristit sen sameat silmät sikkuhraan. Muutoksia on ollut ja esimiehet vaihtuneet, kuten pitkässä työsuhteessa usein on. helmikuuta 2024 MIELIPIDE // 7 Sää Tänään Huomenna Selkeää Puolipilvistä Pilvistïä Vesikuuroja Vesisadetta Lumisadetta Ukkosta Räntäsadetta Sumua Keskiviikkona Torstaina Perjantaina -10 -8 -8 -5 -7 -2 -3 +0 -2 -6 +1 -1 -3 -5 -5 -4 -6 -4 -4 +0 -1 -2 +1 +1 6 4 10 5 7 8 7 8 Helsinki Ke -0 Joensuu -5 Jyväskylä -2 Kajaani -2 Kemi -2 Lahti -1 Oulu -0 Pori 1 Rovaniemi -4 Tampere -1 Turku 1 Vaasa 1 To 2 -3 -1 -4 -3 -2 2 -4 1 2 2 Pe 3 2 1 1 1 1 2 3 1 1 3 2 Pello Ylitornio Pello Ylitornio Pello Ylitornio -4 -5 -3 -2 -5 -5 -5 -5 -3 -4 -3 -3 -5 -3 -4 -4 +1 +0 +1 +1 +0 +0 +0 -0 3 4 6 Ennuste laadittu 19.2. Sitten met seisoma tässä, ja met taiamaki seisoa pitkhään. MIE saatan seistä tiiman tai kaksi. Joskus on menny kolmekki tiimaa, ko on ollut niin mahottomasti vahattavvaa. 15 VUOTTA: Paula Enbuska, Tiina Enbuska, Marja Frantti, Sirpa Laitamaa, Eila Marjeta, Irene Määttä, Maria Nikka, Irina Pakisjärvi, Mika Rinne, Minna Romakkaniemi, Terttu Tapio-Harri, Katri Tirroniemi ja Sonja Ylisaukko-oja. Mie näen, miten väsyhneet ja vanhat köpöttävät sisäle päät nuokuksissa niinkö net tietäsit, ettei tuolta välttämättä tulla enhää elävänä ulos. Asiaa ei valitettavasti voi enää kertojalta tarkistaa, kun on jo edesmennyt, kommentoi nimimerkki Salkku. Keijo Tuuli, Hilda, Tuulikki, Tuulia Aslak Matti, Matias Tuija, Tuire, Vanessa Nestori Torsti Akuutin pihalla Soratien päästä Pekka Juntti TOISIHNAAN ko mieli on harmaa ko rännänpaskanen taivas, mie ajan akuutin pihale seisohmaan. Hän toimii talousihteerinä vielä hetken aikaa ennen eläköitymistään. " Mie näen, miten väsyhneet ja vanhat köpöttävät sisäle päät nuokuksissa niinkö net tietäsit, ettei tuolta välttämättä tulla enhää elävänä ulos. Lauantai 24.2. Maanantai 26.2. Ja mie kerron, ettei net voihneet sille mithään. Palvelusvuosia 570! Pellossa palkittiin pitkään kuntakonsernissa työskennelleitä Johanna Lipponen PELLOSSA palkittiin keskiviikkona kuntakonsernin pitkään palvelleita työntekijöitä. Meän Tornionlaakso // Keskiviikkona 21. Muistamiset sai 27 henkilöä ja kertyneitä palvelusvuosia heille oli kertynyt 15, 20 tai 30. Olen viihtynyt hyvin töissä, vaikka kirjanpito onkin haastava ala aikatauluineen. Ko Iitamaria vähän kasuaa, mie tuon senki tänne. Mie tulen tänne silloin ko mie olen unheuttanu, mistä tässä kaikessa on kyse. Mie lähen pois vasta ko maailma on niksahtanu sijoihleen, silloin ko tiskit heittää haittaamasta ja ko vetämätön piisinhormi alkaa tuntua autuuhaan yhentekevältä. Silloin mie seison tässä. Mie katton maailman vilinää ja mie katton vasiten. Yhteenlaskettuna nyt palkitut työntekijät ovat palvelleet Pellon kuntakonsernissa yli 570 vuotta. Mie katon ko isä traakaa mustuhnein silmin rääkkyvää vauvaa yli pihan. Kun hän oli tullut kylään, niin oli sanonut, että Kyrön Appo ja notkoselkäpeikko ovat tulleet Airista, ja he ovat sen viimeiset asukkaat. HEIDI KESKIMAUNU ”Kyrön Appo ja notkoselkäpeikko ovat tulleet Airista” Meän Tornionlaakson uutisoinnissa puhututti viikonloppuna verkossa julkaistu Ylitornion Airijärven ”kummitustarinat”. Tulevaisuus näyttää miten alan käy, sillä kirjanpitoon voi olla vaikeuksia löytää työntekijöitä etenkin pieneen kuntaan, Alaoja sanoo. JOHANNA LIPP ONEN. Mie tulen, ko minua alkaa pännihmään semmoset asiat ko ryöttänen keittiö, siivoton vessa tai kipeä polvi. Perjantai 23.2. Moni intoutui muistelemaan kuulemiaan asioita. 20 VUOTTA: Tapani Heikurainen, Johanna Kurth, Anne Lassila, Pia Leppäniemi, Tiina-Kaisa Nikka, Merja Paakki, Senja Post, Tapani Rundgren, Seija Siivola. Muttei se onnistu. Ja isäni kertoi myös tarinaa Meltosjärvelle muuttaneesta Lapin naisesta. Mie kerron, miten hoitajat juoksit, miten lääkärilläki oli kiire. Torstai 22.2
Vaikka talo on poissa, ovat järven rannalla retkeilleet ihmiset kokeneet yliluonnollisia sattumia. 1 Yksi eteläisimpiä saamelaisten asuinpaikkoja Lapissa. Samalla kohtaa pellolla oli myös paikka, jonka ylitse ei hevosta saanut. Kuulin Airin piruista vasta jälkeenpäin, muuten en olisi varmaan uskaltanut sinne mennä, sen verran arka olin nuorena. Johanna Lipponen YLITORNION ja Rovaniemen rajamailla sijaitsee pieni järvi, Pikku-Airi, joka on kuuluisa oudosta menneisyydestään. 1 Niemessä Pikku-Airin länsirannalla on perimätiedon mukaan ollut saamelaisten kenttä. Kirjan mukaan Pyykösten talossa kuului öisin kolistelua, ja myös astioita kalisteltiin hellalla. Pantsar oli myös kuullut talossa nukkuneilta, miten siellä liikMIKÄ. Tarinoita hänelle kertoi muun muassa raanujärvinen, nyt jo edesmennyt Armas Yrjänheikki. Järven rannan läheisyydessä, Airiselässä, sijaitsee vanha saamelaisten asuinalue tai peräti hautausmaa, jonka lähelle rakennetussa talossa sattui vuosikymmeniä sitten outoja tapahtumia. Kuva: Lusto Suomen Metsämuseo, Metsähallituksen metsätalouden kulttuuriperintöinventointikokoelma " Joku painava istuisi rintakehän päällä. Perheen poika hukkui järveen syysjäillä, Jouko Pyykönen itse oli vähällä hukkua Airijärveen ja Pyykösten kaksoset kuolivat synnytyksessä. Airin rannalle, keskelle erämaata, rakensivat kotinsa 1940-luvulla muualta muuttaneet Jouko ja Elina Pyykönen. 1 Paikka tullut kuuluisaksi mystisistä tapahtumistaan. AIRIJÄRVEN Pyykösten talossa nuorena taloudenhoitajana yhden kesän toiminut, nykyisin Pellossa asuva Kyllikki Pantsar muistelee, että talon isäntä ei yliluonnollisiin ilmiöihin uskonut. Tarinat elävät yhä tänä päivänäkin. Eikä hän itsekään nuorena tyttönä uskonut, eikä muista itse kokeneensa talossa mitään tavallisesta poikkeavaa. Uskotaan, että Jouko Pyykönen rakensi talonsa saamelaisten muinaiselle oleskelupaikalle, tai jopa vanhan hautausmaan päälle. Kohde on tyypiltään historiallinen asuinpaikka. 1 Airinselässä, yli 200 metriä merenpinnasta, sijaitsee vanhoja rakennuksen pohjia sekä yli 30 erilaista kivirakennelmaa. Meän Tornionlaakso // Keskiviikkona 21. Kun Pyykönen oli olennolle huutanut, että mitä sillä oli mielen päällä, oli se kadonnut kuin maan sisään nielemänä. Tulipalo lähti liikkeelle navetan pärekatosta. Kerrotaan, että ennen talonsa rakentamista Pyykönen oli nähnyt unen, jossa hänelle kerrottiin, ettei taloa kannattaisi paikalle rakentaa. Pyykösen palaneen asuinrakennuksen jäännökset kuvattuna Museoviraston vuoden 1968 raportissa. Kirjassa kerrotaan, että vaikka isäntä Pyykönen ei yliluonnolliseen uskonut, oli hän kuitenkin myöntänyt yhden kerran nähneensä vanhan miehen hahmon raivatessaan peltoa. Viimeinen saamelainen lähti Airijärveltä 1800-luvun lopulla. Tästä eivät tarinoiden mukaan henget pitäneet, vaan ajoivat oleskelijat pois pelottelemalla. Ja saunomassa olleet ovat kertoneet, miten yhtäkkiä lyhty oli sammunut, ja tuhkat lentäneet pesästä, Pantsar kertoo. Kuva: Asutusjäännösten tarkastus 20.8.1968 Oiva Keskitalon raportti, Museovirasto Iso-Airin historiallisen ajan merkkipuu, kelo, johon on kaiverrettu pilkka. Pyykönen kuitenkin piti päänsä, ja rakensi talonsa Airiin, vaikka vanhat kyläläiset kehottivat häntä uskomaan henkiä ja olemaan rakentamatta. helmikuuta 2024 8 // Airijärven tarinat kummittelevat yhä Ylitornion Airijärvillä on muinaismuistolain suojaamia kohteita, jotka kertovat omaa tarinaansa paikan historiasta. Kuva: Lusto Suomen Metsämuseo, Metsähallituksen metsätalouden kulttuuriperintöinventointikokoelma Tuhoutunut lato Pikku-Airin rannalla. – Moni kertoi, miten olivat yöllä heränneet siihen, että joku painava istuisi rintakehän päällä. Ja saunomassa olleet ovat kertoneet, miten yhtäkkiä lyhty oli sammunut.. Pantsar nukkui kesän ajan talon vintillä, jossa useat vieraat olivat kokeneet outoja sattumuksia. – Vanhemmuuttani olen alkanut uskomaan yliluonnolliseen. Aarin kokoisen alueen hän joutui kyntämään myöhemmin traktorilla, ja löysi sieltä saamelaisten käyttämän keihään kärjen. Tero Sorrin kirjan mukaan lopulta koko talo paloi vuonna 1959, ja perhe joutui muuttamaan. Keloon on noin puolentoista metrin korkeuteen kaiverrettu luku ”1878” Tällä yli satakolmekymmentä vuotta vanhalla pilkalla on ehkä merkitty nautintaoikeutta rantaniittyyn. Ennen uskottiin, että talojen rakentajien piti kysyä lupa rakentamiseen maahisilta, ettei talo vahingossa nousisi niiden asuntojen tai polkujen päälle. Pyykönen kuvaili hahmoa tavallisen ihmisen kokoiseksi, miespuoliseksi, pitkähiuksiseksi ja lämpimällä ilmalla lämpimiin harmaisiin vaatteisiin pukeutuneeksi. KIRJAILIJA Teo Sorri kuvaa kirjassaan Taavetti ja Koljatti, miten talossa alkoi tapahtua kummallisia asioita. Myös paikallisten kertomukset elävät yhä ihmisten mielissä. 1 Airinselkä on kiinteä muinaisjäännös ja muinaismuistolain suojelema. Airijärvet 1 Pikku-Airi ja Iso-Airi ovat Lapissa Ylitorniolla Meltosjärven sekä Raanujärven kylien lähellä sijaitsevia järviä. Ison Airin rannoilla on ollut runsaasti niittylatoja ja luonnonniittyä
Aho ilmoitti lokakuussa vuonna 1967 Muinaistieteelliselle toimikunnalle, että Ylitornion pitäjässä Airijärvien maastossa on noin 15 ihmiskäsin tehtyä kivilatomusta tai -röykkiötä ja neljä selvärajaista kuoppaa. Myöhempiä vaiheita edustavat useat kaivannot, sekä hyvin säilynyt korsu. MUSEOVIRASTO suoritti Airijärven asutusjäännösten tarkastuksen elokuussa vuonna 1968. Raportin mukaan Airiselässä on rakennuksen pohjan lisäksi yli 30 erilaista kivirakennelmaa. Pyykösen palaneen asuinrakennuksen jäännökset kuvattuna Museoviraston vuoden 1968 raportissa. Kuva: Asutusjäännösten tarkastus 20.8.1968 Oiva Keskitalon raportti, Museovirasto Airinselän rakennuksen pohjaa ja kiviaitaa Oiva Keskitalon kuvaamana vuonna 1968. Myös kansanperinteen kerääjä Samuli Paulaharju on tallettanut näitä kertomuksia. – Kyseessä on sama paikka, missä Pyykönen asui ja rakensi keskuslämmityksellä varustetun talon, joka sitten paloi. Muinaisjäännösalueella on myös luonnonsuojelullisesti suojeltu Airinselän suojelumetsä. Tähän Pyykönen oli todennut, että kysymys oli näiden vanhojen asukkaiden tekosista. Moni talossa nukkumista yrittänyt oli joutunut keski-yöllä lähtemään yön pimeyteen. Toivottavasti Airijärven tarinat jäisivät elämään myös tulevaisuuden sukupolville. Tarkastuksessa ilmeni, että muinaisjäännökset ovat noin kilometrin Pienen Airijärven eteläpäästä itään sijaitsevalla Airiselän laella, 220 metrin korkeudella merenpinnasta. Perimätiedon mukaan viimeinen Airissa asunut saamelainen, vanha nainen, muutti 1800-luvulla Meltosjärvelle. Airinselkä on kiinteä muinaisjäännös ja muinaismuistolain suojelema, ja kohde on tyypiltään historiallinen asuinpaikka. Lisäksi löytyi kaksi kiviaitaa, joiden rakentajista ei ole mitään perimätietoa. Eräs heistä oli Orbus Airi. Joonan mukaan perimätietoon tulee tietenkin suhtautua varauksellisesti, mutta tiedetään, että nimenomaan henkirikos on monessa tapauksessa ollut alkuna vastaaville tarinoille. Osa niistä on matalia kiviaitoja ja –rivejä, osa erilaisia kivilatomuksia. helmikuuta 2024 // 9 kui öisin vanha saamelaisnainen päässään huivi ja jalassaan tuohivirsut eli tuohista valmistetut kengät. Kulttuuriperinnön inventointi oli osa Kansallinen Metsäohjelma 2015 – hanketta (KMO), jonka tarkoituksena oli kartoittaa monipuolisesti metsätalousmaiden kulttuuriperintöä. – Airissa on asunut paljonkin saamelaisia. Pyykönen oli olettanut, että kysymyksessä olisi ollut hänen vaimonsa ja huutanut, että tule sinäkin kahville. Kun he olivat katsoneet ikkunasta, vaimo oli ollut rannassa pyykillä. " Pellolla oli myös paikka, jonka yli hevosta ei saanut.. Oiva Keskitalo kuvaa raportissaan, että niemessä Pienen Airijärven länsirannalla on muistitiedon mukaan ollut kenttä, eli Lapissa käytössä ollut historiallisen ajan asuinpaikka tai asuinpaikan alue, jossa ihmistoiminnan jäljet ovat nähtävissä. Pyykönen on löytänyt pellostaan vanhaa jäämistöä, Keskitalo jatkaa raportissaan. Airijärvellä on myös Sorrin kirjan Taavetti ja Koljatti mukaan kuultu kanteleen soittoa ilman soittajaa, ja nähty mustia suuria lintuja lentämässä Pikku-Airin yllä öisin. Aluemetsänhoitaja Antti A. TUTKIJA Juha Joona uskoo tarinoiden saaneen alkunsa siitä, että perimätiedon mukaan Airissa olisi surmattu saamelainen kalastusriitoihin liittyen. Kysymyksessä olisi ollut Tervolan suunnasta Airia kalastanut talollinen. Suuri osa tuoreemmista jäännöksistä liittynevät 1970-luvun sotaharjoituksiin. Rakennuksen seinävalleihin on kehittynyt selvä podsolimaannos, joten se lienee useita satoja vuosia vanha. Meän Tornionlaakso // Keskiviikkona 21. Tasaiselta kentältä löytyi rakennuksen pohjia ja merkkejä asutuksesta, kuten kiukaan pohja ja lahonnutta puuta. " Pyykönen oli todennut, että kysymys oli näiden vanhojen asukkaiden tekosista. VUOSIKYMMENTEN jälkeen Metsähallitus suoritti alueella inventoinnin vuonna 2011. Kuva: Asutusjäännösten tarkastus 20.8.1968 Oiva Keskitalon raportti, Museovirasto " Pyykönen oli nähnyt unen, ettei taloa kannattaisi paikalle rakentaa. Edesmennyt Tauno Jolanki oli kertonut Joonalle, että hänen vieraillessaan Airissa ja Pyykösen kanssa kamarissa istuessaan oli ulko-ovi selvästi käynyt. Koska Aho itse oli matkoilla, tarkasti muinaisjäännökset Oiva Keskitalo metsätyömies Unto Koivurannan opastuksella. Heidän nimiään löytyy 1700-luvun kirkonkirjoista. Huoneessa ei kuitenkaan ollut ketään
Meillä on koirahalli sekä lisäksi talvi on talvi ja kura-aika vuodenaikojen vaihteluissa on lyhyt. Metsähän tutkitusti virkistää ja vaikuttaa positiivisesti verenpaineeseen. SARI Hiltusen koirien rotu on haastava turkkinsa puolesta. Koirat tuovat sisältöä ja liikuttavat meitä koiranomistajia. Elämänsä varrella Sari Hiltunen on hoitanut koirien lisäksi myös muita eläimiä. Hän sanoo, että cockeri on energinen, aina valmis ja iloinen, fyysisesti melko kestävä rotu, joka soveltuu erinomaisesti linnun metsästykseen. – Pello on koiranomistajan taivas, mitä monet ystäväni kadehtivat. – Kiistämättä koirat pitävät fyysisen kunnon lisäksi huolta myös mielen hyvinvoinnista. On ilo katsoa kaunista, hyvin hoidettua ja hyvinvoivaa koiraa. – Toisaalta koiran vuoksi joistain asioista joutuu luopumaan ja niistä syntyy myös kustannuksia, joten koiran ottamista tulee harkita huolesta. – Olen aina tykänyt eläimistä, varmaan ihan kaikista, mutta joskus olen itsekin miettinyt, miten rakkaus koiriin on niin lujaa. Työpäivän jälkeen lyhytkin metsäkävely auttaa irrottamaan ajatukset päivän työasioista. Näyttelyharrastuksen myötä Sari Hiltunen on saanut samanhetkisiä ystäviä ympäri maailmaa. Börje on Suomen ja Ruotsin muotovalio sekä molempien maiden jäljestysvalio. COCKERSPANIELI on käyttökoirarotu eli se ei sovellu pelkästään seurakoiraksi. Lapsena Torniossa asuessaan hänellä oli lemmikkinä myös orvoksi jäänyt karitsa kavereineen ja kolme kaninpoikastakin. – Tavallinen arki koirien kanssa on parasta. Kyllä sen on täytynyt tulla verenperintönä tai sitten, kuten ämmillä oli tapana sanoa, minut on vauvana rokotettu jollain koiran neulalla. Lisäksi näyttelykoirien kanssa ”mejäillään” eli käydään metsästyskoirien jäljestämiskokeissa kesäisin. Vaikka turkki on työläs, se antaa myös nautintoa ja mielihyvää. Minä ja lemmikkini -juttusarjassa esitellään jokilaakson ihmisiä eläinystävineen. Aaron on muun muassa kansainvälinen muotoja näyttelyvalio sekä Suomen jäljestysvalio. Meän Tornionlaakso // Keskiviikkona 21. helmikuuta 2024 10 // ASIAKASPALVELU • asiakaspalvelu@hillagroup.fi • asiakaspalvelu.hillagroup.fi 020 750 4469 ma–pe klo 9–15 JAKELUHÄIRIÖT Posti, 0100 5445 LUKIJAILMOITUKSET lukijailmoitukset@hillagroup.fi MAINOKSET • myynti@hillagroup.fi • mainostajalle.hillagroup.fi TIETOSUOJALAUSEKE hillagroup.fi/tietosuoja TOIMITUS Päätoimittaja Vuokko Lahti 020 750 4766 Toimittaja Johanna Lipponen 050 477 7420 Yritysmyynti ilmoitukset@meantornionlaakso.fi Henkilökohtaiset sähköpostit etunimi.sukunimi@hillagroup.fi Alkkulanraitti 71, 95600 Ylitornio meantornionlaakso.fi KUSTANTAJA Hilla Group Oyj Toimitusjohtaja Mikko Luoma Painopaikka Botnia Print Oy Ab, Kajaani Verkosta tuoreimmat uutiset ja parhaat jutut kätevästi mistä vain Ämmi arveli, että tyttöä on piikitetty koiran neulalla Minä ja lemmikkini Vuokko Lahti PELLOLAISEN Sari Hiltusen lapsuudenkodissa oli koira jo hänen vauva-aikanaan ja koiria hänellä ja perheellään on edelleen. Vain kymmenen kuukauden jakson perhe eli ilman koiraa ja silloin kurjalta tuntui, kun kukaan ei ollut toivottamassa tervetulleeksi ihmisiä näiden tullessa kotiin. Lumettomaan aikaan ympäristö tarjoaa kymmeniä metsäisiä polkuja ja talvella pelkästään lähimetsästä löytää kilometreittäin lanattuja jälkiä, joita ystävälliset ihmiset ovat jo vuosia lananneet metsässä jalan liikkujien iloksi. – Jotta cockerin turkki pysyy kauniina ja rodulleen tyypillisenä, vaatii turkki vähintään viikottaista huolenpitoa ja säännöllistä pesua ja trimmausta. Koirien ja oman pään tuulettamisen iloksi käymme myös Rohkihallissa agilitaamassa ilman tavoitteita, mutta erinomaisen hyvässä seurassa, Sari Hiltunen sanoo. – Harrastusmahdollisuudet sen kanssa ovat lähes rajattomat ja se on melko helposti koulutettava rotu. Sari Hiltusen elämässä koirat ovat olleet aina mukana Sari Hiltunen ja ulkoilukaverinsa Börje ja Aaron. Hän arvelee, että koirilla ihmisten liikuttajina on suorastaan kansanterveydellinen vaikutus. SARI Hiltusen tämänhetkiset koirat, cockerspanielit Börje ja Aaron ovat näyttelykoiria. Hieman itsepäisenä ja voimakastahtoisena se tarvitsee harrastustoiminnan taustalle hyvän tapakasvatuksen ja laumajärjestyksen tulee perheessä olla selvä, Sari Hiltunen kuvailee. – Niihin cockeri soveltuu erinomaisesti tarkan hajuaistinsa vuoksi. Koirat myös yhdistävät, ja koirien kautta on helppo lähestyä vieraankin ihmisen, joten kyllä koirien sosiaalinenkin merkitys on vaikuttava. Tämä on varmasti yksi syy sosiaalisten suhteiden lisäksi, miksi tykkään käydä koiranäyttelyissä. Myös hevosista hän on ollut innostunut ja ratsasti nuorempana kymmenen vuotta. SARI HILTUNEN. Samalla hän kiittelee, että iso ja merkittävä asia, jota koirat ja koiraharrastukset antavat, ovat samanhenkiset ihmiset, joita tapaa erilaisten koiraharrastusten parissa. – Hauskaa kyllä, taidan tunteakin vain koiraihmisiä, hän naurahtaa
Marianne tapasi uskovia ja kuuli evankeliumin julistusta kuin aikoinaan Liljendalissa. Mottomme oli virsi 338. Talvisota ja jatkosota katkaisivat välillä koulunkäynnin. Kiitämme lämpimästi kaikkia teitä, jotka kunnioititte rakkaamme HeikkiRuotsalaisen muistoa ja otitte osaa suruumme omaiset Rakkaamme Aimo Aulis HYTTINEN * 1.1.1956 Eno † 5.2.2024 Pori Herra, sinä olet meidän turvamme polvesta polveen. To 29.2. Yhä uudelleen ja uudelleen kirjasta löytyy ihmetystä siitä, miten voimaa löytyy edelleenkin pahimmiltakin tuntuvissa tilanteissa. Aamupäivällä oli soinut puhelin, Kai Nieminen soitti: Marianne Nieminen oli nukkunut pois Oulun yliopistollisessa sairaalassa. Perhe oli ruotsinkielinen, ja samoin alakoulu ja yläkoulu. klo 11.00 Messu, Ylitornion kirkko Seurakunnat 50 vuoden matka Marjatta Järvinen ILLALLA tammikuun 24. Ti 27.2. Olet päässyt ”päivään kirkkaimpaan”, taivaan kotiin. Ti 27.2. päivänä radiossa soi virsi: ”Päivä vain ja hetki kerrallansa”, joka oli Mariannen ja minun lempivirsi. Kirjansa kansilehdellä hän kysyy: ”Onko tarkoitus, että kaikella on tarkoitus?” Hän kertoo perheensä elämästä vaikeasti sairaiden lapsien kanssa. Ne enkelit, joita täällä toisillemme toivottelimme, ovat olleet oppainasi. Marianne oli Mattilan kansakoulussa opettajana, kun Eino, jota kiinnosti juustonvalmistus ja tuotannon kehittäminen, tuli Ylitornion meijerin isännöitsijäksi vuonna 1962. Meillä oli sama huumori. Lohiniva s. klo 18 Sanan ja rukouksen ilta. Oli kirkko, kirjasto ja käsityöliike. Marianne Grönqvist oli syntynyt Uudellamaalla Liljendalissa vuonna 1930. Tiina ja Peter Ajanki, Ylitornio, 47 cm/3015g Syntyneet Surun koskettaessa Tee kuolinilmoitus tai surukiitos rauhassa itsepalvelukanavassamme: meantornionlaakso.fi/lukijailmoitukset/. Poika 29.1. klo 18 Sanan ja rukouksen ilta. Sitä löytyi oman seurakunnan jumalanpalveluksista, joihin perhe toistuvasti osallistui. Leo on insinööri ja asuu perheineen Saksassa, jossa Marianne kävi vielä viime jouluna tavaten koko perheen. Suomen kieltäkin opiskeltiin. Kai perheineen asuu Jyväskylässä. Kiitos myötäelämisestä surussamme! Seurakunnalliset Surukiitos Kuolleet Pellon helluntaiseurakunta To 22.2. KAI NIEMINEN Rakas äitimme, mummomme ja sisaremme Kirsti Rauni PAJUNIEMI o.s. Tapaat siellä kaikki edeltä muuttaneet: Einon, vanhempasi, sisaresi, muut sukulaiset ja ystävät. Kai syntyi siellä ja hänen kanssaan äiti puhui ruotsia. ”Suo mun ottaa Isän kädestäsi päivä vain ja hetki kerrallaan, kunnes johdat minut kädelläsi riemun maahan, päivään kirkkaimpaan.” Marianne, se on Sinun kohdallasi jo tapahtunut. Tomas Sjödin kirjoittaa myös kohtaamisestaan norjalaisen Trygve Bjerkrheimin kanssa. Kaivaten ja yli 50 vuoden ystävyydestä kiittäen. Neljä vuotta Marianne oli kotirouvana. 1950-LUVUN alussa Marianne aloitti kansakoulunopettajan uransa Hyvinkäällä yksityisessä ruotsalaisessa kansakoulussa. helmikuuta 2024 SEURAKUNNAT // 11 Pellon seurakunta SEURAKUNNAN VIIKKO Pe 23.2. Hän nukkui pois 24.1. Maailman viisaat tuntuvat olevan kuuroja ja sokeita seuratessaan esimerkiksi Gazan tuhoamista. klo 18 Rovastikunnallinen Majataloilta Kemissä, yhteiskyyti, lisätietoja kanttori Hanna-Maria Koivumaa. klo 18 lastenkerho. Hänen kolmas sinfoniansa on omistettu äidille ja Jorma Panulalle. Kiitämme kaikkia muistamisesta, osallistumisesta sekä kaikista lahjoituksista, jotka on ohjattu Suomen Parkinsonsäätiön hyväksi. Siunaus toimitettu kirkossa 10.1.2024 läheisten läsnä ollessa. Minä olen vielä matkalla, mutta nähdään siellä. 15.7.1937 Ylitornio k. Kenenkään valtuudet tai tahto ei näytä riittävän rauhan tai edes tulitaukojen aikaansaamiseksi. Ylitornion seurakunta SEURAKUNNAN VIIKKO Su 25.2. Pohditaan sairautta ja terveyttä, iloa lapsista ja toisaalta tuskaa heidän vuoksensa sekä vanhempien jaksamista. klo 17.30 Naisten raamattuja rukouspiiri Pellon kirkko. Su 25.2. Ehkä siihen vaikutti se, että olimme molemmat etelästä muuttaneita. Pojat, Kai ja Leo, saattoivat jatkaa opiskelua paikallisessa lukiossa ylioppilaiksi asti. Toinen poika Leo syntyi perheen asuessa Mäntsälässä. La 24.2. Eräässä saarnassa tämä runoilija oli kuullut sanat: ”Maailman vahvin suurvalta on ristittyjen käsien rintama. ” Noin vuotta myöhemmin hän kirjoitti laulun ikään kuin valmiin sanelun mukaan: ”On voima käsissä ristityissä/ Itsessään niin heikoissa ja pienissä/ Mutta kun käännät ne kohti Kaikkivaltiasta Jumalaa/ On hän luvannut sinulle vastauksen./ On vastaus tulossa/ saapuvat enkelit sanoman kanssa./ Vaikka se viipyisikin/ se on tuleva perille./ Sillä niin on luvannut uskollinen Jumala: Kun minua kutsut, olet saava avun!” Kirjoittaja on Pellon seurakunnan luottamushenkilö. Kotiseuduksi tuli Tornionlaakso vaaramaisemineen. Opetuksessa teimme yhteistyötä muun muassa luokanvalvojantunneilla. Meän Tornionlaakso // Keskiviikkona 21. Ma 26.2. Ps. klo 10 messu Pellon kirkko, klo 12 Perheiden lounas ja leikkihetki Pellon srk rivitalo. klo 13 ruokajakelu. 1956 Niemiset muuttivat Urajärvelle, jossa Eino toimi meijerin isännöitsijänä ja Marianne oli töissä konttorissa. Ylitorniolla Marianne Nieminen toimi opettajana noin 20 vuotta. NÄIN perhe tuli Länsipohjaan, rauhalliselle länsirajalle. Joskus se löytyi lapsen hymystä, pienestä eleestä, läheisyydestä. Marianne Niemisen muistolle Marianne Nieminen teki elämäntyönsä Ylitorniolla opettajana. ”Onko tarkoitus, että kaikella on tarkoitus?” Kaikesta tekoälyistä ja viisaista ihmisistä huolimatta maailmassa myllertää tuhoavia sotia. Mariannen koulunkäynti jatkui oppikoulussa Loviisassa. 90:1 Kiittäen ja kaivaten Mirjami Henrika, Tuulia Matti ja Johanna Anni, Hilda, Siiri, Juho Jukka ja Vittoria Sisarukset perheineen Siunattu läheisimpien läsnä ollessa Porissa 17.2. Istuimme opettajainhuoneessa saman pöydän ääressä ja ystävystyimme. Peruskoulun yläasteen aikanakin vietimme välitunteja samassa opettajainhuoneessa ja opettajien työhuoneessa. Mutta ennen kaikkea kirkko oli meille tärkeä, samoin raamattupiiri. Siunaava sana on Pellon ja Ylitornion seurakuntien vuorotellen tuottama palsta. Kiitoksia Laurinrannan henkilökunnalle sekä Ylitornion kotisairaanhoidon sairaanhoitajille Kirstin lopputaipaleen tukemisessa. klo 18 nuortenilta. Su 25.2. Salatun varavoiman lähteillä Siunaava sana Pertti Gammelin Luin taannoin ruotsalaisen Tomas Sjödinin kirjan Salattu varavoima. 19.1.2024 Ylitornio Kaipauksella muistaen Maarit ja Jouko Henri ja Camilla perh. Kaista tuli kitarataiteilija, musiikinopettaja ja säveltäjä. Ruotsi ja ruotsin kieli toisella puolella Tornionväylää. TUTUSTUIN Marianneen ollessamme Ylitornion yhteiskoulussa opettajina vuonna 1964. Sitä löytyi ihmisten yhteydenpidosta, puhelinsoitosta, kädenpuristuksesta ja jopa katseesta. Kihlauduttuaan meijerialalla työskennelleen Eino Niemisen kanssa seurasi muutto Lapualle keskelle suomenkielistä seutua. klo 16 vierailevina puhujina ja laulajina Hartte Lindgren ja Jari Virtanen Oulusta. Kirkko oli tuttu paikka, ja kirjasto sekä käsityöliike olivat tärkeitä käyntikohteita. Se on sitä salattua varavoimaa. Mistä perhe sitten löysi tuota tarvittavaa apua. Silloin Mariannella oli myös muutama äidinkielen tunti. Marianne kirjoitti ylioppilaaksi Kulosaaren yhteiskoulussa Helsingissä, ja opiskelu jatkui ruotsinkielisessä opettajaseminaarissa Tammisaaressa. Jan-Matias ja Sara perh Ida ja Jesper Tarja ja Adolphe Janne Emma-Reetta perh Satu ja Hannu sisaret ja veljet Ei kauniimmin täältä lähteä vois, kuin nukkua, nukkua hiljaa pois
Näille ryhmille etsitään uudenlaisia asumismuotoja, kuten yhteisöllistä asumista sekä tuetaan kotona asumista ja kuntoututavaa toimintaa. Myös sairauspoissaoloja vähentämällä pyritään saamaan parin miljoonan euron säästöt. Talouden säästökeinot ja palvelujen järjestämisen suunnitelmat tarkentuvat koko ajan, ja samalla tietoa kootaan hyvinvointialueen internet-sivuille. Lähes puolet aluevaltuutetuista olisi halunnut niille Kemissä jatkoa. Molemmat sairaalat jatkaisivat kuitenkin kaikkien lappilaisten palvelemista kiireettömässä hoidossa. helmikuuta 2024 12 // Pienimmät paikkakunnat ovat jäämässä ilman vuodeosastoa, synnytykset ja päivystys keskitetään keskussairaalaan Lapin hyvinvointialueen sadan miljoonan euron sopeuttamissuunnitelma sisältää liudan rajuja lappilaisten arkeen vaikuttavia ratkaisuja sekä esihenkilöiden ja johtajien määrän tarkastelua. Lisäksi hyvinvointialue pyytää suunnitelmiinsa kannanotot muun muassa lautakunnilta, vaikuttamistoimielimiltä, Saamelaiskäräjiltä ja Lapin kunnilta. Sillä on arvioitu saatavan 17 miljoonan euron säästöt. Hyvinvointialuejohtaja Jari Jokelan vastaus, mitä ne ilman vuodeosastoa jäävät pienimmät paikkakunnat voisivat olla: – Meillähän on Lapissa kolme isompaa kaupunkia, Rovaniemi, Kemi ja Tornio sekä isompia paikkakuntia Sodankylä, Kemijärvi, Kittilä ja Inari. Valtiovarainministeriölle sopeuttamisesitys pitää lähettää tämän viikon lopulla. Neuvotteluesityksessä selviää, voidaanko joitakin henkilöstöryhmiä rajata jo kokonaan neuvottelujen ulkopuolelle. YKSI iso konkreettinen säästötoimenpide, jota nyt valmistellaan, on synnytysten ja osan päivystyksen keskittäminen Rovaniemelle Lapin keskussairaalaan. Säästöjen lisäksi on huolehdittava laadukkaiden ja tasavertaisten palvelujen tuottamisesta niin sosiaalija terveyspalveluissa kuin pelastuspalveluissakin. Myös ministeriöstä on väläytetty, että poikkeuslupakäytäntöä ei jatkettaisi, toteaa johtajaylilääkäri Jyri Taskila. Tämä kakku kannattaa ehdottomasti avata ja tuoda valtuuston päätettäväksi, kumpi on edullisempi tapa järjestää palvelut, sanoo strategiajohtaja Sirkka-Liisa Olli. Toisaalta hyvinvointialue lisäisi kotiin vietäviä palveluja sekä erilaisten digipalvelujen tarjontaa. Palo muistuttaa, että mikäli joltain paikkakunnalta vuodeosasto häviäisi, sen tehtäviä pystytään paikkaamaan kotisairaalan ja kotisairaanhoidon avulla varsin kattavasti. Rakenteellisia, isojakin muutoksia on tehtävä, sillä jo tälle vuodelle tarvitaan 47 miljoonan euron ja kahden vuoden aikana lähes sadan miljoonan euron säästöt. Toisaalta hyvinvointialue etsii keinoja myös henkilöstöpulaan. Palveluverkostoa ja esimerkiksi toimistotiloja karsimalla tavoitellaan jo tänä vuonna reilun kahden miljoonan ja ensi vuonna vajaan 12 miljoonan euron säästöjä. – Käytäntö tarkentuu sitten huhtikuulle mennessä ja valtion taholta hyvinvointialueille on tulossa vielä lisää säästöpainetta, hän toteaa. Toki paikalliset olosuhteet pitää ottaa huomioon eli esimerkiksi Simo on pieni, mutta sillä on Kemi palveluineen vieressä. Hyvinvointialueen valtuusto hyväksyi suunnitelman maanantaina, vaikka äänestikin synnytysten ja päivystyksen keskittämisestä. Melaluodon mukaan sopeuttamissuunnitelmaa on tehty hyvässä hengessä viranhaltijoiden, aluehallituksen ja valtuutettujen kanssa. Hän muistuttaa kuitenkin, että tehdyt linjaukset ovat vielä varsin yleisellä tasolla ja konkretiaa päätöksiin saadaan myöhemmin. Hyvinvointialue jättää neuvotteluesityksensä tämän viikon lopulla, ja päätöksiä on odotettavissa näillä näkymin huhtikuun loppupuolella. Vuokko Lahti LAPIN hyvinvointialueen talouden sopeuttamisohjelman raamiesitys muodostuu seitsemästä kärkikohdasta, jotka sisältävät monia tavallisen lappilaisen elämään kohdistuvia ja vaikuttavia asioita. Toisaalta Savukoski on pieni, eikä sillä ole isompaa vieressä, Jokela totesi maanantain tiedotustilaisuudessa. Vuodeosastopaikkoja koko Lapissa on noin 440, niistä ylimääräisiä on noin 120. – Ostopalveluista muodostuu hyvinvointialueen miljardin euron budjetista lähes puolet. HENKILÖSTÖ ja organisaatiomuutoksilla hyvinvointialue tavoittelee jo tänä vuonna viiden miljoonan ja ensi vuonna 16 miljoonan euron säästöjä. Loput ovat sitten Lapin mittakaavassa pienempiä paikkakuntia. Tällaisia keinoja hyvinvointialue arvioi valmistelun edetessä. TERVEYDENHUOLLON yhdistämisellä ja hoitoketjujen kehittämisellä haetaan 23 miljoonan euron säästöjä. – Poikkeuslupa synnytysten järjestämiseen Länsi-Pohjassa on voimassa vuoden 2025 loppuun. Talouden tasapainottaminen on tarpeen, jotta valtiolta voi saada lainaa toimintaa ja investointeja varten. Lisäksi toimitilapalvelut pyrkisi neuvottelemaan vuokranalennuksia nykyisistä vuokrasopimuksista. Sivustolla voi myös jättää kommentteja ja kysymyksiä. Sitä ennen ratkaisut on tehtävä. Nämä paikat on tarkoitus korvata ympärivuorokautisella palveluasumisella, sillä laitoksen ei pitäisi olla kenenkään pysyvä koti, sosiaalijohtaja Liisa Niiranen sanoo. – Pienelle potilasmäärälle vuodeosaston aukipitäminen on kallista, koska esimerkiksi yöhoitajia pitää olla kaksi. Jo aiemmin on todettu, että omana toimintana kannattaisi järjestää ainakin lastensuojelun laitospalvelua. HANKINNOISTA ja sopimuksista päällekkäisyyksiä karsimalla ja kilpailuttamalla hyvinvointialue tavoittelee jo tänä vuonna reilun neljän miljoonan ja ensi vuonna reilun 11 miljoonan euron säästöjä. Tarkemmat sopeuttamislinjaukset sekä sosiaalija terveyspalvelun palvelustrategia ovat päätettävinä huhtikuussa. – Niillä paikkakunnilla, joissa tehostettu palveluasuminen vetää hyvin, vuodeosaston tarve on ollut vähäistä ja esimerkiksi osin tästä syystä ja toisaalta osin henkilökunnan puutteesta esimerkiksi Kolarin vuodeosasto on päädytty sulkemaan, sanoo terveysjohtaja Miia Palo. Monessa asiassa pyritään hyödyntämään automaatiota ja tekniikkaa. Hänen mukaansa Kolarin vuodeosaston toiminnan jatkumista tarkastellaan erikseen jo helmikuun aikana. HANNA RAUTIO " Säästöjen lisäksi on huolehdittava laadukkaiden ja tasavertaisten palvelujen tuottamisesta niin sosiaalija terveyspalveluissa kuin pelastuspalveluissakin.. PALVELURAKENTEISTA haetaan 12 miljoonaan euron säästöjä purkamalla ikääntyneiden pitkäaikainen laitoshoito ja vähentämällä vammaisten laitoshoitoa. Tässä konkreettisin muutos olisi, että ”pienimmillä paikkakunnilla palvelut järjestettäisiin ilman erillistä vuodeosastoa uudenlaisella yhteistyömallilla”. Aluehallitus on jo aiemmin päättänyt koko hyvinvointialueen laajuisista yhteistoimintaneuvotteluista. Meän Tornionlaakso // Keskiviikkona 21. Muu toiminnan kehittäminen ja sopeuttaminen sisältää pienempiä ja yksittäisiä toimenpiteitä, joista säästöjä olisi mahdollisesti saatavissa jo nopeasti. Tarkoituksena eivät ole kuitenkaan irtisanomiset, vaan henkilöstön tehokas käyttö. ALUEHALLITUKSEN puheenjohtaja Tapani Melaluoto myöntää, että kovan paikan edessä ollaan. Esimerkiksi etäkotihoito maksaa 30 prosenttia vähemmän kuin perinteinen kotikäynti. Vuodeosastojen vähennysten myötä lappilaisia pyritään hoitamaan entistä enemmän kotisairaalan ja kotisairaanhoidon avulla kotiin. Kuvauksen maanantaisen aluevaltuuston pitkän kokouksen puheenvuoroista voit lukea verkkolehdestä. Sopeuttamisohjelma sisältää myös sen, että ostopalvelujen ja omien palvelujen hinnat otetaan tarkasteluun. – Meillä on vielä neljällä paikkakunnalla, Enontekiöllä, Kemissä, Torniossa ja Rovaniemellä ikäihmisten laitoshoitoa, josta tulee lainkin mukaan luopua vuoteen 2027 mennessä. Lääkäreiden sanelujen purkaminen automatisoitaisiin, esihenkilöja johtajamäärää tarkasteltaisiin ja henkilöstöä kohdennettaisiin entistä tehokkaammin hyvinvointialueen sisällä
saakka Leikitäänkö?-näyttely kirjastolla 22.2. Pellolaiset sukujuuret omistavan jyväskyläläisnuorukaisen aika oli 6,9 kilometrin matkalla 24,54, mikä oli hieman yli kaksi minuuttia parempi kuin toiseksi tulleen RasKun Johannes Orhasen. 10.00 Kansallinen 25 m jousiammuntakilpailu Rohkihallilla 25.2. 10.00 Wintage Snowcross -osakilpailu Kittisvaaralla 12.00-14.00 Jokivartiset kodalla Naamivaarassa 10.3. 17.00 MLL Pellon perhekahvila kirjaston ryhmätilassa 29.3. 12.00 PeKi: U12 jääkiekkoturnaus jäähallilla 15.00 Kunnankino: Ohjus (12) 25.3. D11-sarjassa toiseksi sijoittui samaa seuraa edustava pikkusisar Emilia Ekonoja. Molemmat Ekonojat voittivat ikäsarjansa myös viime vuonna. 18.00 Kunnankino: Heinähattu, Vilttitossu ja kana (S) 9.3. Lisäksi hän on voittanut ikäluokkansa sarjan Keuruun hiihdoissa sekä tammikuussa Vöyrin kisoissa hän on ollut vapaalla tyylillä ensimmäinen ja sprintissä toinen. 15.00 Kunnankino: Räkä ja Roiskis (7) 7.3. Perheen isä Antti Ekonoja sijoittui H40-sarjassa neljänneksi ajalla 40,07. Hiihtoliiton tulostaulukosta häneltä löytyy useampia kansallisten kisojen ykkössijoja, muun muassa M14F-sarjasta helmikuun alusta Lapinlahdella hiihdetyistä Iivo Nuorisocupin osakilpailusta. 18.00 Kunnankino: Putoamisen anatomia (12) 3.3. Koska hän asuu Jyväskylässä, hän edustaa hiihdossa Ski Jyväskylää. 9.00 Meän Hihto Jägarmarschen Jar-Ka IF:n talo Ruotsin Jarhoisissa 18.00 Rakkautta ja iloa -konsertti Rohkihallilla 17.3. 22.1.2023 Mia Haataja ja Samuli Pykälä, Ylitornio Kuva: Krista Haataja Kasper Ekonojalle hiihtosuunnistuksen SM-kultaa Vuokko Lahti PELLON Ponnen Kasper Ekonoja voitti H15-sarjan SM-kultaa viikonloppuna hiihtosuunnistuskisoissa Imatralla. 15.00 Kunnankino: Pricilla (12) 26.2. 17.00 MLL Pellon perhekahvila kirjaston ryhmätilassa 27.2. Hiihdettävä matka oli 3,1 kilometriä. 17.00 Jorma Laitinen kertoo japanilaisesta runoudesta kirjastolla 19.00 Lapin alueteatteri: Rakkaudesta lajiin entisen yläkoulun liikuntasalissa 28.2. 18.00 Kalervo Päkkö: Kalevalan tapahtumat Tornionlaaksossa -puhetilaisuus auditoriossa 29.2. 17.30 Pellon Ponsi: lasten sarjahiihdot Ritavalkealla 18.00 Kunnankino: Räkä ja Roiskis (7) 22.-23.2. Meän Tornionlaakso // Keskiviikkona 21. 15.00 Kunnankino: Napoleon (16) 21.3. 12.00 Taidetta luontoon, tarinat talteen -hankkeen työpaja Juoksengin nuoristalolla 17.30 Pellon Ponsi: lasten sarjahiihdot Ritavalkealla 18.00 Kunnankino: Viimeinen startti (7) 23.2. 12.00 Joppari Cup jäähallilla 11.00 Naami-piplkit Naamijoen Suusuvannolla 30.3. Kolmanneksi tuli SoJy:n Konsta Heikkinen. Hiihdettävä matka oli 8,9 kilometriä. 17.00 MLL Pellon perhekahvila kirjaston ryhmätilassa 14.3. 15.00 Kunnankino: Suuri leluseikkailu (7) 11.3. Pellon kevätmarkkinat 24.2. Hänen sarjansa voitti Rastivarsojen Hannu-Pekka Pukema ajalla 36,0. Ylitornio Mari Aro & Tommi Kummu Edith Sofianna ¬ s. 6.7.2023 Oulussa Vanhemmat: Emilia Karhu ja Samuli Kannala Vilho Pykälä. Kasper Ekonojan hiihtotalvi on ollut muutoinkin voittoisa. Ylitornio Sanna Lauri & Sami Juvani Jalmari Korpi 17.9.2023 Ylitornio Marjo Piuva & Mikko Korpi www.pello.fi/ajankohtaista/tapahtumat.html 29.2. 17.00 Taidetta luontoon, tarinat talteen -hankkeen työpaja Kulttuurikahvila Helmessä 24.2. PELLON P ONSI. Äiti Linda Ekonoja sijoittui niin ikään neljänneksi D40-sarjassa. helmikuuta 2024 // 13 Vauvavuosi 2023 Väinö Piuva 7.3.2023 Ylitornio Krista Haataja & Jari Piuva Aada Juvani 6.7. 17.30 Pellon Ponsi ja Lions Club Pello: lasten Leijonahiihdot Ritavalkealla 18.00 Kunnankino: Ohjus (12) 16.3. 11.00 Napapiirinpilkit Ratasjärvellä 31.3. Hän hävisi parilla minutilla Rasti-Jyryn Alisa Taposelle ajallaan 16,13. Pellon Ponnen Kasper Ekonoja voitti SM-kultaa hiihtosuunnistuksessa Imatralla. 12.00 Pellon Ponsi & Orajärven kyläseura: Taunon hiihdot Orajärvellä Pellossa tapahtuu Tiistaisin: 18.00 Aikuisten kiekkokoulu jäähallilla Keskiviikkoisin: 09.30 Tenavatupa Pellon kirjaston ryhmätilassa ja kuukauden viimeinen keskiviikko Ponnella 18.00 Meän mettäjumppa kylävaaralla Ella Kummu 7.8. Sarjan voitti Lammin Säkiän Mari Tuokko
YLIMÄINEN 040 536 4490 sähköasennusj.ylimainen@pp.inet.fi www.sahkoasennusylimainen.fi TMI SEPPO NOUSIAINEN Opintie 22, Pello • 0400-449 832 shjnsahkopalvelut@gmail.com • shjn-sahkopalvelut.fi Sähköasennukset KameravalvoNta PALOVALVONTAJÄRJESTELMÄT Hälytysjärjestelmät Tommi Uusimäki | Puh. 050 501 2349 Anssi Koirikivi | Puh. +46-927-101 51 h. 0400 396 941 Vastaanotto 9–13 ja 17–18 Puhelinvastaanotto 08–18 kai@ykkossahko.info PYYDÄ TARJOUS! Kai Jaako 040 580 7465 Kysy myös naapuruston kimppatarjousta! • sähköasennukset • ilmalämpöpumput OPTIKKOPALVELUT ÖVERTORNEÅLLA ja HAAPARANNALLA Optikot Pauliina Kouri, Antti Kurtti, Kaisa Ponkala Optisen alan myyjä Hely Teräs ja Eeva Estola Tervetuloa! Puhumme suomea! Övertorneå Övertorneå Matarengivägen 13, pu Matarengivägen 13, puh. kauttamme myös rahoitus joustavilla ehdoilla. helmikuuta 2024 14 // PALVELUHAKEMISTO PERUKIRJAT/JAKOKIRJAT/TESTAMENTIT Kauppakirjat, lainhuudot ja muut sopimukset pitkällä työkokemuksella edullisesti. Sinulle. 050 302 6482 Silmälasimyynti ja silmälääkärin vastaanotto tiistaisin kysynnän mukaan Kivelän tiloissa (Toritie 8, Pello) SILMÄLÄÄKÄRI RISTO SALMI AJANVARAUS 040 745 0216 Ilmalämpöpumput Scanofficen lämpöpumput alueellasi toimittaa. Suuri valikoima KALAA KALAA Pello Perjantaisin klo 10.30-12.30 Pellohallen (Suomen aikaa) Övertorneå Perjantaisin klo 14.30-17.30 ICA Supermarkettin parkkipaikkala (Suomen aikaa) to rn ed al en sr ek la m .s e Puh. minimoi lämmityskulut maksimoi mukavuus. +46-927-101 51 Storgatan 82, Haaparanta, puh. Oma paikallislehtesi: meantornionlaakso.fi Paikalliselta tekijältä paikalliselle ihmiselle. 040 534 8280 ASIANTUNTIJAPALVELUITA MAANOMISTAJILLE Kauppakirjat • Kaupanvahvistus • Yksityistieasiat Myös kotija laitoskäynnit Ajanvaraukset: 040 738 8916 020 743 3940 Hammasteknikkomestari Erikoishammasteknikko Jyrki Isojärvi Mellantie 4 (Teletalo), Ylitornio Pakkausjätekuljetukset asiakaspalvelu@pmjh.fi avoinna ma-pe 9.00-15.30 040 710 7373 Rakennusurakointi, vahinkosaneeraukset Puh. Meän Tornionlaakso // Keskiviikkona 21. Harri Bitter 040 586 0519 PPYYYYDDÄÄ TTAARRJO US! JOUS! Mitsubishi Ele Mitsubishi Elecctric tric ILMA ILMALLÄÄMP MPÖÖPUMPUT PUMPUT asentaa alueellamme Sähköasennus KIVI KIVILLOMPO OMPOLLO O OOYY anttikivilompolo@hotmai l.com, p. SÄHKÖASENNUS J. 040 520 9934 Ari-Pekka Mäkikyrö Rakennusurakointi MaxBro Oy SIIVOUSPALVELU ENBUSKA • Kotitaloudet ja yritykset • Ylläpitosiivoukset • Perussiivoukset Annika Enbuska 0400 783 425 annika.enbuska@hotmail.fi ELÄINLÄÄKÄRI PEKKA SALMINEN Hellandintie 10, Pello p. +46 922-611 51 Storgatan 82, Haaparanta, puh. +46 70 540 83 30 (Anders). +46 922-611 51 PALVELEMME: PALVELEMME: ma-pe 9.30–16.30 Ruotsin aikaa ma-pe 9.30–16.30 Ruotsin aikaa Tutkiva totuudenetsijä ja herkullinen tarinaniskijä
Ylitornion tori klo 11-16 LAUANTAINA 24.2. Leipäpysäkki Oulu Konttajärven Vesiosuuskunnan varsinainen kokous 29.2.2024 klo 19.00 Anni Lintulahdella Käsitellään sääntöjen määräämät asiat. Pakkasraja -15 astetta. Kyllinkeitaalla klo 12.00. Tervetuloa! Lankojärvi-Matinlompolon kyläyhdistys ry:n VUOSIKOKOUS sunnuntaina 3.3.2024 kello 15:00 Kylätalo Kiekeröllä. Annikki Kariniemi -kirjallisuusseura ry VUOSIKOKOUS La 24.2.2024 klo 13 Tuomisen Teetuvalla, Yrttipolku 7, Meltosjärvi. 040-5209594 Muut PELLO Pellon Muistija Omaiskahvila, ma klo 14.00, Kyllinkeidas. 044 095 8297 Rivit www.meantornionlaakso.fi/ lukijailmoitukset/ Ostetaan Eläkeliiton Pellon yhdistys ry:n kahvitilaisuus 27.2. Pellon tori klo 12-16 Meriläisen leipomon tuotteet: Ohraja perunarieskat, Sämpylät, Ruisleivät sekä jättipullat uunituoreena. Tervetuloa! PERJANTAINA 23.2. helmikuuta 2024 PALVELUHAKEMISTO // 15 Liikunta ja urheilu PELLO Pellon Ponsi: Lasten sarjahiihdot to 22.2. Meän Tornionlaakso // Keskiviikkona 21. Vain rajoitetun ajan älä jää paitsi! Verkkokaupasta ostetut mainospaikat digiin, ulkomainostauluihin ja printtiin -25 % Valitse aidosti kattava tavoittavuus ja vaikuttavuus Kaikki verkkokaupasta ostetut mainospaikat -25 % Tutustu tarjouksiin: hillagroup. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat sekä yhdistyksen sääntöjen muutokset. Tied. Uudehko ja hyväkuntoinen. Alkkulanraitti 75, Ylitornio Palvelemme ma-pe klo 10-17 Petri Räsänen optikko, optometristi Ritva Yritys optinen myyjä Essi Nikumaa optikko PYYDÄ TARJOUS KATTOREMONTISTA Kattojen ammattilainen Lumiesteet w Kattovarusteet w Kourut Lisätietoja www.katto-kaasinen. klo 17. mediani.fi Tutustu verkkokauppaan ja löydä huipputarjouksemme! m ai no st aj al le .h ill ag ro up .fi Tarjous koskee verkosta ostettuja mainoksia, jotka julkaistaan viimeistään 30.4.2024. Verkosta tuoreimmat uutiset kätevästi: meantornionlaakso.fi. Käsitellään sääntöjen määräämien asioiden lisäksi seuran sääntöjen muuttaminen. Tervetuloa! Johtokunta Tutustumishinnat Hillan verkkokaupassa helmikuun ajan. Yhdistysja seuratoiminta ILMOITUKSET SÄHKÖPOSTITSE lukijailmoitukset@hillagroup.fi VERKOSSA asiakaspalvelu.hillagroup.fi www.meantornionlaakso.fi/tapahtumat Lapinkatse Lapinkatse uudistui! Sinua palvelevat: Varaa aika numerosta 040 637 1390 tai osoitteesta www.fennooptiikka.. Napapiirin teatterin hyvän tuulen kerho Pessalompolon kylätalolla pe 23.2.2024 klo 12. Paikalliselta tekijältä paikalliselle ihmiselle. Muistija Omaiskahvilassa pääset kuulemaan ajankohtaista tietoa muistiasioista sekä omaishoidosta. Ylitornion Kalevalaiset naiset: Kalevalan lukumaraton kirjastossa 28.2. Sinulle. Ilmoitukset ke 21.2 klo 20.00 mennessä: aatos.keskitalo@ gmail.com tai paikan päällä puoli tuntia aikaisemmin. Vieraaksemme tulee varatuomari Antti Mäkituomas. Ilmoita lapsen syntymävuosi. p. Omaishoitajien vertaisryhmä kokoontuu kahvilan yhteydessä. w 050 340 5100 w info@katto-kaasinen. Turtolan Jahtimiehet ry Vuosikokous Su 3.3.2024 klo14.00 Koulunmäellä. Perinteinen tyyli. Ritavaaralla klo 17.30. YLITORNIO Napapiirin teatterin hyvän tuulen kerho, pe klo 12.00, 95670 Pessalompolo. Meiltä myös kattopellit toimitettuna kotiisi nopeasti! MATKAILUAUTO. Löydä vaivattomasti näkyvyyttä uskomattomin tarjoushinnoin
Asiantuntevat myyjämme auttavat sinua löytämään parhaan nettiyhteyden. Lapin hyvinvointialue tiedottaa Tilaa lahjaksi meantornionlaakso.fi/lahjatilaus Elisan Palvelupuoti K-Citymarket Tornio Luotettava netti nyt tarjoushintaan Elisalta Tiedätkö, mikä on paras netti sinun kotiisi. Sinulle.. APUVÄLINEKESKUS TIEDOTTAA Pyydämme ystävällisesti palauttamaan tarpeettomaksi jääneet apuvälineet takaisin oman kunnan terveyskeskuksen fysioterapiaosastolle. Tutkiva totuudenetsijä ja herkullinen tarinaniskijä. klo 10-17. Pearl Drum takaa erittäin hellävaraisen pesun ja ajastetun käynnistyksen ja jäljellä olevan ajan näyttö. Eliassons Partiaffär AB Karesuando p. 99046-981-20048 www.renvilt.com Enontekiöltä Poronja Hirvenlihaa Olemme Coop tavaratalon lähellä, 300 m lkeasta. Paikalliselta tekijältä paikalliselle ihmiselle. Jopa -30 % rajoitetun ajan W. Meän Tornionlaakso // Keskiviikkona 21. Poron luuton paisti 32:15 € kg Hirven luuton paisti 23:46 € kg Poron käristys alkaen 23:18 € kg Hirven käristys alkaen 19:98 € kg Poron keittoliha 15:20 € kg Hirven Keittoliha 8:24 € kg Poron kyljys 15:63 € kg Hirven patapalat 19:98 € kg Haaparannalla perjantaina 1.3. Tarkista oman kuntasi fysioterapian/ apuvälinepalvelujen aukioloajat nettisivuiltamme lapha.fi tai kotiin jaetusta palveluesitteestä. helmikuuta 2024 16 // Avoinna ma-pe 10–17, lauantaisin suljettu Ylitornio • 016 571 127 • Kari 044 510 4099 WD 58116-52 PESUKONE Täyttömäärä 8 kg. • Energialuokka B • Täyttömäärä 8 kg • Linkous maks. 1600 kierr./min • 15 ohjelmaa Helmitarjous! 499,(svh 589,-) Katso kaikki yhteystiedot ja ajantasaiset aukioloajat lapha.fi