(016) 512 003 www.pellonhuonekalu.fi www.pellonhuonekalu.fi KEINUTUOLIN MATOT alk. 3,99€ 3,99€ V I LA PA I DAT OTA 3, MAKSA 2 BILLY PUUTARHAKALUSTE 4 OSAA 349€ CELLBES CELLBES UUTUUDET UUTUUDET Ovet tontuksi ovat jälleen avoinna, koulutus laajeni 1 Sivu 10 Talo on parempi vuokrata kuin antaa seistä tyhjänä 1 Sivut 2-3. ALK. Koko 45 x 180 cm 25 25 €€ Ylitornio tarjosi turvapaikan 1 Sivut 8-9 Vuoden ikäinen Stella Myo syntyi Ylitorniolla ja opettelee jo innolla uusia asioita. meantornionlaakso.fi | Nro 19 Keskiviikko 13.5.2026 040 590 6441/Mika 040 578 9534/Tarja www.seomaki. NINNA KAUPPI KAKKUKAHVIT PE 15.5.2026 PUODIN SYNTTÄRIT! TERVETULOA DOVE DOVE SUIHKUSUIHKUSAIPPUA SAIPPUA 450 ML 450 ML 4,49€ 4,49€ JUHLAVAATTEET JA KODINTEKSTIILIT -25% GRILLIARVONTA JATKUU! ARVONNASSA SÄHKÖGRILLI, ARVO 450 € ARVO 450 € ALKKULANRAITTI 75 • WWW.LISBETMUOTI.FI 040 733 5475 • AVOINNA MA–PE 9–17 & LA 9–14 P U O T I FAIRY FAIRY MAXI MAXI 450 ML 450 ML 3,99€ 3,99€ KORUT -30% MAKU MAKU PIIRAKKAPIIRAKKAVUOKA VUOKA 9,99€ 9,99€ TARMO TARMO MANSIKKAMANSIKKAMUOVI 20M MUOVI 20M 9,90€ 9,90€ TARMO TARMO LEHTILEHTIHARAVA HARAVA XL XL 9,99€ 9,99€ CIF CIF PUHDISTUSPUHDISTUSAINE AINE 500 ML 500 ML 2 KPL 2 KPL 5,00€ 5,00€ VILA MEKKO VILA MEKKO 44,99€ 44,99€ MEILTÄ MEILTÄ MAUSTEPÖRSSIN MAUSTEPÖRSSIN LEIVONTAMAUSTEET LEIVONTAMAUSTEET EDULLISESTI EDULLISESTI ALK. pello@seomaki. Liikkeemme avoinna ma-pe klo 10.00-17.00 la ja su suljettu P
Lisäksi Lapha on tuonut esiin, että mikäli se vuokraa koko rakennuksen, teknisiä tiloja kuten lämmönjakohuonetta ja ilmanvaihtokonetta ei voida sisällyttää vuokraan. Vuokranantajana hän maksaa myös vakuutuksia, kiinteistöverot ja tiemaksua, mutta tulot jäävät silti positiiviseksi. Neuvottelut koskevat useita kunnan omistamia sote-rakennuksia, joita Lapha käyttää palvelujen järjestämiseen. " Ei täällä makseta hirveitä vuokria omakotitaloista. LAPHAN ESITYS on, että jos kunta ei hyväksy Laphan vuokrausehtoja, niin vuokrasopimukset jatkuvat nykyisillä ehdoilla vuoteen 2026 loppuun asti. Hän myöntää silti kuuluvansa sukupolveen, joka haluaa tehdä töitä. Varjon mukaan korkeita tuottoja ei voi eikä pidäkään odottaa. KUNTA KATSOO , että vuokria ei ole varaa alentaa, koska ne on mitoitettu kattamaan todelliset ylläpitoja käyttökustannukset, nousseet energiaja öljykulut sekä tulevat korjausja investointitarpeet. Kunta puolestaan pitää pitkiä, toistaiseksi voimassa olevia sopimuksia tärkeinä talouden ja kiinteistöjen ylläpidon kannalta. Kunnan kanta on, että sillä on omistajana oikeus päättää, mitä tiloja se vuokraa ja millä ehdoilla. Siksi tämä toimii vain sillä tavalla, että ajattelee pitkälle. – Kaikista paras tilannehan olisi se, ettei tarvitsisi käydä töissä. Pikkuhiljaa hän toteutti haaveitaan, kun hän nousi väylänvartta pitkin kohti pohjoista. VARJO perustelee johtopäätelmänsä sillä, että vuokraamalla talosta saa tasaista tuottoa. Sieltä hän muutti Kolariin, jossa hänen oli tarkoitus asua vuosi. Hän ei kuitenkaan halunnut lähteä enää takaisin etelän kiireiseen ja stressaavan elämäntyyliin. Tarkoitus on tehdä töitä nyt, jotta tulevaisuudessa hän voisi itse päättää ajankäytöstään. Se ei halua sitoutua kunnan esittämiin uusiin neliömääriin toistaiseksi voimassa olevissa sopimuksissa. Nuorempana hän ehti olla puoli vuotta Libanonissa rauhanturvaajan tehtävissä. TARJA PUISTO on myös asuntosijoittaja, mutta hänen vuokrakiinteistönsä sijaitsevat Hattulassa. Myös talon ikä vaikuttaa, vaikka se olisikin hyvässä kunnossa. Tarja Puisto ja Mika Varjo eivät odota talojensa vuokraamisesta jättivoittoja, mutta parempaa tuottoa, mitä myynti toisi. Rantatontti nostaa hintaa. VARJO on kotoisin Mikkelistä. Kunnalla ja Laphalla on erimielisyyksiä sekä vuokrattavista neliömetreistä että sopimusten ehdoista. Nyt hänen molemmat etelässä sijaitVäylänvarressa asuvat Mika Varjo ja Tarja Puisto saavat osan tuloistaan vuokraamalla omistamiaan taloja. – Pellossa tein remppaa, mutta ei sitä silti saisi isommalla summalla myytyä. Etelässä hän teki myös myyjän töitä Eränetissä, joka tuo Suomeen muun muassa riistakameroita. Lapha uudistaa palveluverkkoaan vuonna 2026, mikä tekee sen tilatarpeista epävarmoja. Määräaikaisen sopimuksen aikana Lapha aloittaisi palveluverkon uudelleenjärjestämisen. toukokuuta 2026 2 // UUTISET Asuntosijoittajaksi pitkällä tähtäimellä Tornionlaaksossakin asuntoihin voi sijoittaa. Mika Varjo Ninna Kauppi Ylitornion kunnan ja Lapin hyvinvointialueen (Lapha) vuokraneuvottelut ovat jumissa erimielisyyksien vuoksi. Sen takia halusin Lappiin. Talojen vuokraamisesta saavat tuotot liittyvät myös Varjon laajempaan elämäntavoitteeseen. Meän Tornionlaakso // Keskiviikkona 13. Kunta on Laphan pyynnöstä teettänyt uudet DWG-pohjakuvat, joiden neliömäärät poikkeavat aiemmin käytössä olleista. Eija Koivumaa Pellon S-marketista tutut Tarja Puisto ja Mika Varjo alkoivat vahingossa asuntosijoittajiksi, kun unelmat ja työ saivat heidät muuttamaan etelästä Väylänvarteen. Pohjakuvissa ja Modulossa esitetyissä laajuuksissa nousi esiin nousi useita ristiriitoja rakennuskohtaisesti. Nyt hän kulkee viikot Utajärvellä ja asuu viikonloput Tarja Puiston kanssa Pellon rajan tuntumassa Kolarin Väylänpäässä. Hän kertoo, että käytännössä vuokralaiset maksavat tällä hetkellä hänen ottamansa lainan. Kunnanhallitus esitti, että neuErimielisyyksiä Laphan vuokrasopimuksista Ylitorniolla ei päästy sopimukseen kunnan omistamien kiinteistöjen vuokrausehdoista.. Myymällä siitä on vaikeaa saada Tornionlaaksossa voittoa, vaikka taloon olisi tehty remonttia. Lapha haluaa käyttää Modulo-tilanhallintajärjestelmän neliöitä, vaikka niissä on kunnan mukaan virheitä. Saisi kalastaa ja olla metsässä. – Metsästys ja kalastus on aina ollut se juttu. Nyt joki on vieressä ja metsä alkaa takapihalta. Siksi tämä toimii vain sillä tavalla, että ajattelee pitkälle. Etelässä 150 000 euroa maksava talo maksaa hänen mukaansa Tornionlaaksossa 40 000–50 000 euroa. Kun Varjo muutti pohjoiseen, hän osti talot Ylitorniolta ja Pellosta. Varjon talot sijaitsevat kohtuullisen matkan päässä kirkonkylästä. – Ei täällä makseta hirveitä vuokria omakotitaloista. Arinan palveluksessa hän aloitti Oulussa myyjänä, josta hän siirtyi Ylitornion kautta Pelloon apulaismarketpäälliköksi. – Toisesta on vielä lainaa, mutta ne tuottavat vuokraamalla enemmän voittoa kuin se, että lähtisin myymään niitä 40 000 eurolla. Pellossa ja Ylitorniolla vuokrat eivät ole kovin suuria. TALOJEN SIJAINTI ratkaisee jonkin verran. – Kun talo on vanha, ei siitä voi ihan älyttömän paljon pyytää. Nuorta tradenomia uralla eteneminen kiehtoi ja kun Pellon markettiin tuli tieto, että Utajärvellä tarvitaan myymäläpäällikköä, hän ei epäröinyt lähteä sinne. – Etelässä talot ovat kalliita ja täällä ne ovat halpoja, Varjo sanoo
– Olin ollut täällä kaksi kuukautta, kun päätin jäädä. MELLAKOSKELAISET Esa Kiviniemi ja Mirka Katisko tekivät oikaisuvaatimuksen, että kunnanhallituksen 20. He myös esittävät, että asia viedään kunnanvaltuuston käsiteltäväksi. Perheen isä Kalle Ahola kertoo, ettei hän tiennyt koulun lakkauttamissuunnitelmista mitään, kun he allekirjoittivat kauppakirjan. Samalla se linjasi, että koulu lakkautetaan viranhaltijapäätöksellä, mikäli oppilasmäärä putoaa alle kuuden oppilaan. Myös päätöksen vaikutukset järvikylien elinvoimaan on heidän mukaansa sivuutettu. Viimeksi hän kävi siellä tammikuussa 2024. Perheen vanhin lapsi aloittaa syksyllä koulutaipaleensa ja toinen lapsi kahden vuoden kuluttua. He katsovat, ettei kunta ole vielä tehnyt riittäviä selvityksiä, miten lakkauttaminen vaikuttaa lapsiin, koulukuljetusten pituuteen ja turvallisuuteen sekä talouteen. huhtikuuta tekemä päätös Mellakosken koulun lakkauttamisesta kumotaan. – Olen sanonut, että sitten kun olen vanha ja höperö, muutan sinne, Puisto naurahtaa. KOULUN lakkauttamispäätös perustuu Ylitornion kunnanvaltuuston joulukuussa 2023 tekemään päätökseen, jossa se antoi koululle kolmen vuoden jatkoajan syksyyn 2027 asti. Se laittaa miettimään asiaa. Perhe on suunnitelleet muuttavansa kesän aikana. Uskoin, että tekijälle löytyy aina töitä ja asiat ovat järjestyneet. Meän Tornionlaakso // Keskiviikkona 13. Kunta vie täältä kaikki palvelut, onko se sitä koko kunnan asuttamista. Toinen Puiston omistamista eteläntaloista on silti hänelle erityisen tärkeä, eikä hän halua edes harkita sen myymistä. Niinpä hän muutti Kolariin ja mietti jo joulukuussa, että tämä oli ainoa lokakuu, marraskuu ja joulukuu täällä. Lopulta hän päätti jäädä pidemmäksi aikaa ja osti itselleen Väylänvarresta uuden kodin. He toivovat, että koulusta tehdään pienten koulu, johon kuuluu esiopetus ja luokat 1–4. Vaatimuksessa korostetaan, että päätös ei huomioi lapsen etua perusopetuslain ja YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen edellyttämällä tavalla. – Kunnan pitäisi antaa koulun jatkua Mellakoskella vähintään sinne neljänteen luokkaan asti. Lisäksi he ehdottavat, että koulusta tehdään Järvikylien sydän -monipalvelukeskus. Puisto sai tehtyä työnantajansa kanssa vuoden sopimuksen kokoaikaisesta etätyöstä. Etelästä ovat vieläkin soitelleet, että tule takaisin. Iästä huolimatta vanhasta hirsitalosta löytyy kaikki mukavuudet. toukokuuta 2026 UUTISET // 3 Väylänvarressa asuvat Mika Varjo ja Tarja Puisto saavat osan tuloistaan vuokraamalla omistamiaan taloja. – Meillä on nyt iso huoli, halutaanko me oikeasti tulla sinne, jos lapset joutuvatkin matkustamaan tunnin matkan aamuja iltapäivästä Ylitorniolle. Koulun oppilasmäärän arvioidaan olevan lukuvuonna 2026–2027 enää 3–4 oppilasta, minkä perusteella sivistysjohtaja Hanna Lintupuro päätti maaliskuussa koulun lakkauttamisesta 1.8.2026 alkaen. Kunta katsoo, että vuokria ei ole va‑ raa alentaa, koska ne on mitoitettu kattamaan todelliset ylläpito‑ ja käyt‑ tökustannukset. Alkuperäiset vuokrat hyväksytään kokonaisvuokrina, eikä alentamiselle ole perusteita. Jos he päättävät muuttaa, Ahola tuo mukanaan myös oman rakennus-, remontointija kunnossapitoyrityksen ja vaimolle on luvattu töitä ravintola-alalla. Kunnanhallitus päätti kuitenkin äänestyksen jälkeen, että koulu lakkautetaan valtuuston vuoden 2023 päätöksen mukaan, eikä siirtänyt asiaa enää valtuuston päätettäväksi. – Vuonna 2023 kesällä olin lomalla täällä, kun istuin Tornionjoen rannalla ja mietin, että jos vain en lähde takaisin. Järvikylien kyläyhdistykset ja asukkaat esittivät huhtikuussa kunnanhallitukselle, että Mellakosken koulun toimintaa jatketaan. EIJA KOIVUMAA Koulupäätös voi kaataa muuttoaikeet Eija Koivumaa Helsinkiläinen Aholan perhe suunnittelee muuttoa Mellakoskelle. Mika Varjon mukaan Puistoa ei saa enää rautakangellakaan väännettyä etelään. – Muutto on iso askel, Kalle Ahola pohtii. sevat talonsa ovat vuokralla. Talo on rakennettu vuonna 1886. Kiviniemi ihmettelee. KIVINIEMEN ja Katiskon oikaisuvaatimuksen mukaan päätös on tehty puutteellisin tiedoin. Perheellä oli toive muuttaa kaupungista rauhallisempaan paikkaan ja saada lapsille hyvä kasvuympäristö. – Hallitus teki vajavaisin perustein päätöksen olla edes valmistelematta koulun jatkoa, Esa Kiviniemi sanoo. Vielä rajumpaa, jos esikoululainen joutuu kulkemaan Ylitorniolle, Kalle Ahola sanoo. Sirpa Uusimaa poistui esteellisenä pykälän ajaksi. – Oli tieto, että koulu on kymmenen minuutin matkan päässä. VUOKKO LAHTI votteluja voidaan Laphan kanssa jatkaa, jos osapuolet pääsevät yhteisymmärrykseen neliömääristä. Aholan perhe osti Mellakoskelta talon tietämättä, että koulu aiotaan lakkauttaa. Kyläläiset vaativat, että kunnanhallituksen päätös kumotaan. Nykyisestä Helsingin kodista lapsilla olisi kouluun alle puolen kilometrin matka. He kuitenkin aikovat vielä pohtia tilanteen eri puolia. Lisäksi he pitävät päätöstä ristiriitaisena kunnan elinvoimaja strategiatavoitteiden kanssa sekä suhteettomana tavoiteltuihin taloudellisiin hyötyihin nähden. Ahola on kotoisin Rovaniemeltä ja viettänyt lapsuuden loma-ajat Raanujärven Palolompolossa. Esityksessään kunta ehdotti kunnanhallitukselle, että asia käsitellään kunnanvaltuuston kokouksessa ja sitä varten sivistysjohtaja tekee kustannuslaskelmat ja arvioinnit hyödyistä ja haitoista. Päätösesitys hyväksyttiin.. – Kyllä tuollaiset 60 kilometrin koulumatkat ovat liikaa pikku koululaisille ja kun vielä miettii millainen veto ja pitovoima koululla on järvikylille. Oikaisuvaatimuksen mukaan kuntalaisten kuuleminen on ollut riittämätöntä ja päätöksenteossa on tapahtunut menettelyvirhe liittyen esteellisyyden arviointiin. – Päätös asettaa järvikylien lapset eriarvoiseen asemaan verrattuna kunnan taajamissa asuviin lapsiin, kirjelmässä perustellaan oikaisuvaatimusta
MAAILMANMATKAAJA kertoo, että hän ei ole pysynyt laskuissa, mutta hän on käynyt jo yli kuudessakymmenessä maassa. Siksi asuntosijoittaminen alueella toimii harvoin myynnin kautta. Tornionlaakso ei aivan heti vaikuta sellaiselta. Asuntomarkkinoiden vahvuus täällä on edelleen edullinen hintataso. Sieltä hän teki keruuja tutkimusmatkoja eri puolelle aluetta. Ajatellaan, että sitä voi harjoittaa vain kasvavissa kunnissa, joissa kerrostalot, väestönkasvu ja asuntojen arvonnousu antavat mahdollisuuksia isoille tuotoille. Sitaatti kertoo selvästi, millä asioilla ”Munaherra” – englantilainen lääkäri John Wolley Tornionlaaksossa liikkui. ASUNTOSIJOITTAMINEN ei silti sovi kaikille. WOLLEY asettui Muoniovaaraan paikallisen kauppiaan taloon. Venäjän halki Noah matkusti jo kertaalleen, ja sinne hän suuntaa nytkin. TORNIONLAAKSOSSA asuntosijoittaminen ei kuitenkaan perustu nopeaan voittoon tai asuntojen arvonnousuun. 0100 5577 • ma–pe klo 8–18 ja la klo 9–16 • asiakaspalvelu@hillagroup.fi • lukijailmoitukset@hillagroup.fi • p. Noah liftasi Kittilästä Inariin ja Norjan Kirkkoniemeen. Vuokratasoa ei voi myöskään järjettömästi nostaa, eikä vanhasta omakotitalosta voi pyytää mitä tahansa, vaikka se olisi hyvässä kunnossa. Nyt hän on matkustanut jo vuoden ja kahdeksan kuukautta. 020 750 4469 (ma–pe klo 9–15) • asiakaspalvelu.hillagroup.fi Jäikö lehti tulematta. Hän ei osaa nostaa yhtä suosikkimaata ylitse muiden, mutta muun muassa vuoristomaisemat Etelä-Amerikassa Patagoniassa saivat hänet herkistymään kyyneliin. Etelä-Korean passilla ei pitäisi olla ongelmaa matkustaa Venäjällä. Miehet istuutuvat ja odottavat, että lintu palaa takaisin. Revontuliaktiivisuutta kyllä oli, mutta niitä ei voi nähdä valoisalla yötaivaalla. Kittilään pölähti viime viikolla eteläkorealainen maailmanmatkaaja, joka toteuttaa omaa haastettaan ja näkee samalla uusia paikkoja ja ihmisiä eri kolkista maailmaa. Noah on matkustanut jo reilusti yli satatuhatta kilometriä. Hän kävi myös Norjassa ja erityisesti häntä ihmetytti se, että häneen, Britannian kuninkaan alamaiseen ei kiinnitetty mitään erityishuomiota Suomen rajalla, vaikka Suomi oli osa Venäjän keisarikuntaa ja Britannia ja Venäjä kävivät sotaa toisiaan vastan. Tuolloin, 1800-luvun puolivälin tienoilla oli Keski-Euroopassa herännyt kiinnostus pohjoisia alueita kohtaan. Silti myös täällä on ihmisiä, jotka vuokraavat omistamiaan taloja ja saavat niistä tuloja. ”Useita vuosia on mennyt niin. Se vaatii kärsivällisyyttä, sitoutumista ja aikaa huolehtia kiinteistöstä. Hän onnistui kuitenkin tienaamaan kitaransoitollaan hampurilaisaterian. Tasaisin väliajoin kajahtaa käsky englanniksi ja se tulkataan välittömästi ruotsiksi ja suomeksi. Pakollisia lentosiirtymiä varten hän on kerännyt rahaa muun muassa soittamalla pubeissa. Hän tarkastelee huolellisesti aluetta kunnes huomaa linnunpesän. Majoituksen Noah hankkii esimerkiksi sohvasurffaus-sovelluksen kautta tai yksinkertaisesti koputtamalla matkan varrella olevan talon oveen ja esittelevänsä itsensä. Seuraavat Lars Levi Laestadiuksen sanat kuvaavat mielestäni hyvin sääolojen ankaruutta. On 17. – Halusin matkustaa ja nähdä maailmaa, kun elän parhaita vuosiani. Riittää, että tarjolla on myytäviä taloja, tieto niistä liikkuu esimerkiksi sosiaalisessa mediassa ja vastaan tulee ihmisiä, jotka etsivät uudenlaista elämänrytmiä kaukana teollisuuden ja jatkuvan kiireen keskeltä. – Ihmiset ovat kaikkialla hyvällä tavalla samanlaisia, ja ovat valmiita auttamaan. Kun etelässä yhdestä kerrostaloasunnosta saatetaan maksaa satojatuhansia euroja, samalla rahalla täällä voi ostaa kokonaisen omakotitalon. Vuokraaminen voi sen sijaan olla järkevä vaihtoehto esimerkiksi muuton tai perinnön yhteydessä. Mukana on vain kitara ja reppu. Kaikki mukana olleet saavat palkkkioksi hopeakolikon. Tärkeää oli myös solmia suhteet paikallisiin asiantuntijoihin, joista tunnetuin lienee kasvitieteilijänä ansioitunut Pajalan kirkkoherra Lars Levi Laestadius. Eteläkorealaisen haaveena oli nähdä revontulet, mutta yöttömän yön lähestymisen vuoksi hän joutui pettymään. Märällä suolla tarpoo kymmenkunta miestä hitaasti suorassa linjassa. kesäkuuta 1853. Eteläkorealainen Noah on käynyt matkallaan yli 60 maassa. 27-vuotias Chanwoo Jeong, kutsumanimeltään Noah, halusi tehdä kunnianhimoisen haasteen päätettyään opinnot kotimaassaan. Lisääntynyt kiinnostus toi Pohjolaan myös tutkijoita. etteivät Pajalan koivut ole jaksaneet tuottaa siemeniä ja monet kasvit ovat kulkemassa kohti kuolemaa, kun vuosikausien routa makaa niiden juurilla” Kirjoittaja on eläkkeellä oleva entinen biologian lehtori ja luonnontuotealan yrittäjä, joka ei malta pysyä hiljaa. – Kerron, että minulla on tällainen haaste, ja kysyn, voitko luottaa minuun. Linjan keskivaiheilta lähtee mies korkeissaan nahkasaappaissa, sääskihatussa ja tweedpuvussa. Meän Tornionlaakso // Keskiviikkona 13. Tasainen vuokratuotto voi pitkällä aikavälillä osoittautua kannattavammaksi ratkaisuksi kuin talon myyminen alihintaan. Kittilässä Noah vieraili Levillä ja totesi, että sesongin päätyttyä matkailukylä on tyhjentynyt. Osa vuokraa pitkäaikaisille asukkaille, osa matkailijoille lyhytaikaisesti erilaisten vuokrapalvelujen kautta. Wolley tunsi monet heistä entuudestaan ja saattoi siksi auttaa heitä. Meltosjärvelle muuttaneet ulkomaalaiset ovat herättäneet kiinnostusta jopa tutkijoiden keskuudessa. LINTUJEN tutkiminen oli 1800-luvun puolivälissä peräti toisenlaista kuin nykyään. Yksi lintu hätistetään liikkeelle, ja se joka on lähinnä huutaa vielä ja kaikki pysähtyvät. toukokuuta 2026 4 // Ota yhteyttä: • Posti p. Yleinen ja yleisesti hyväksytty tapa oli tosiaan linnun ampuminen. Taloja ei useinkaan saa myytyä rakennuskustannusten hinnalla, eikä remontin hintaa aina saa takaisin myyntitilanteessa. Monipuolinen ja harvinaisuuksia sisältävä munakokoelma piti olla jokaisella itseään kunnioittavalla miehellä. Kiivaimmat taistelut käytiin Mustallamerellä. Asiakaspalvelu Munaherra John Wolley Kolumni Lasse Tuominen ”Suo nimeltään Kartovuoma pohjoiseen Muodoslompolosta. ANKARAT säätilat toivat tullessaan nälänhädän Pohjolaan 1800-luvun puolivälissä. Ilmiö ei välttämättä vaadi monimutkaisia selityksiä. Se luonnollisesti lisäsi munienkin kysyntää ja korotti hintoja. Linnunmunia ostivat yliopistot, mutta arvattavasti tuottoisampaa oli kerätä munia huutokaupattavaksi yksityisille keräilijöille. PANG! Mies ampuu linnun, kietoo sen, munat ja pesän kankaaseen. Joukko nousee ja valmistautuu jatkamaan.” Teksti on Kiirunassa kasvaneen lääkärin Åke Flygaren kirjasta ”Den engelske äggsamlaren i Tornedalen.” (ISBN:978-91n-5277-488-5). Hän esitti Kittilässä kuvaajalle yhden laulun kunnes suuntasi liftaamaan kohti Sodankylää, Norjaa ja Venäjää. John Wolley oli aktiivisesti mukana ohjaamassa kansainvälistä apua sitä eniten tarvitseville. JUURI NÄMÄ tekijät houkuttelevat ihmisiä muuttamaan pohjoiseen ruuhkien ja kiireen keskeltä Etelä-Suomesta tai Keski-Euroopasta. KATSO VIDEO VERKOSSA meantornionlaakso.fi Tornionlaakso ei elä pikavoitoilla Asuntosijoittaminen mielletään usein kaupunkien ilmiöksi. Noah on matkustellut pian kaksi vuotta Muualta Lapista Miika Sirkiä Miltä tuntuisi matkustaa ympäri maailmaa ilman rahaa tai luottokorttia. MIIKA SIRKIÄ Kitara ja pehmeä lauluääni takaavat ilman rahaa matkustavalle eteläkorealaiselle seuraavan lounaan. Kotona on tavoite olla parin kuukauden sisällä. Revontulet hän oli kuitenkin kokenut jo Islannissa viime syksynä. Nyt hän komentaa kaikki 30 metriä taaksepäin. Sijainti kirkonkylän läheisyydessä helpottaa vuokraamista, mutta sekään ei takaa korkeaa tuottoa. Eija Koivumaa Toimitukselta " Kaupan päälle saa stressittömämmän ympäristön, luonnonrauhaa ja luontoelämyksiä.. Kaupan päälle saa stressittömämmän ympäristön, luonnonrauhaa ja luontoelämyksiä
Nyt kiire näyttää hyvältä, todella hyvältä. – Uskallettiin silti aloittaa yrit‑ täminen ja perustaa perheyh‑ tiö, vaikka se oli siihen asti pa‑ hin taantuma, mitä maailma oli nähnyt. Ja meillä on maailman parhaat työn‑ tekijät. – Olen otettu kunnianosoituk‑ sesta. 2000‑luvun loppupuolella yritys lähti Ruotsin markkinoille valmistamaan kattotiiliä. Alapurasen katse onkin tiukas‑ ti tulevaisuudessa. Siinä on pakko olla vähän sitä yrittäjän hulluutta, Alapuranen sanoo. Yrittäjyyttä, joka katsoo eteenpäin ja uskaltaa kehittää uutta myös haastavissa olosuhteissa ”järjettömällä optimismilla”, halutaan näkyväksi. – Ylitornion kunta on aivan bue‑ no. – Se on oikea kysymys. Alapuranen on ollut yrittäjänä reilut 30 vuotta. – Meidän etu, että ollaan mo‑ nenlaisessa rakentamisessa mu‑ kana. Juha Alapuranen ei vaihtaisi elämästään päivääkään pois. EIJA KOIVUMAA. YBT Oy valmistaa tuotteet asiakkaan tilauksen mukaan. Asuntorakentamisessa on ollut useamman vuoden hiljaista ja yrityksen liikevaihto on pudon‑ nut huippuvuosista puoleen, mut‑ ta hän uskoo suhdanteiden kään‑ tyvän. Piti olla uskonto kymppi ja laskenta nelonen. Suomi tulee Ruotsin peräs‑ sä. Tämä elementti on lähdössä Leville matkailurakentamiseen. Lapin Yrittäjien kunnia‑ galleria otettiin käyttöön vuonna 2025. Se on pinnoitettu luonnonkivellä ja eristetty valmiiksi. Olen sanonut monesti, että se on maailman paras paikka elää, asua ja yrittää. Lomautuksia ei ole tarvinnut tehdä. Juha Alapuranen on yrittäjyyden aikana saanut useampia kunnianosoituksia. Tuntuu hyvältä. Alapurasen mukaan Ruotsis‑ sa rakentaminen hoidetaan usein kokonaisvaltaisemmin kuin Suo‑ messa. Niistä 150 on Ruot‑ sissa ja 50 Suomessa. – Jos laskisi kaiken tarkoin, ei uskaltaisi tehdä mitään. LAPIN YRITTÄJÄT haluavat tehdä näkyväksi yrittäjyyttä, joka kat‑ soo eteenpäin ja uskaltaa kehittää uutta myös haastavissa olosuh‑ teissa. – Näen sen niin, että sinne vali‑ koituu vähän niin kuin Lapin yri‑ tysmaailman “kummeja”, Alapu‑ ranen tiivistää. Koko yrittäjähis‑ torian aikana rohkeutta on vaati‑ nut eniten aloittaminen, kun su‑ kupolven vaihdos tuli ajankohtai‑ seksi 1990‑luvun laman jälkeen. KUNNIAGALLERIA on Alapurasel‑ le uusi asia, jota hän pitää hyvänä ideana. Arki on pitkäjänteistä tekemistä, joten tunnustus lämmittää. Ei siinä voi‑ nut muuta kuin luottaa tulevai‑ suuteen. Vuonna 2023 presidentti myönsi rakennusneuvoksen nimen ja arvon. Hänen mukaansa yrittäjän työ on usein näkymätöntä puurtamis‑ ta, ja siitä saa harvoin aplodeja. YBT on näyttänyt siihen mallia. Matkailu vetää, ja tällä alueella on paljon mahdollisuuk‑ sia. – Se ei onnistunut ja se joudut‑ tiin lopettamaan. – Ruotsissa hoidetaan asiat suunnittelusta asennukseen. ERITYISESTI Alapuranen arvostaa sitä, että heillä on jo kolmas suku‑ polvi mukana remmissä. Kunniagalleriaan valinta näh‑ dään kunnianosoituksena pitkä‑ jänteiselle, alueellista elinvoimaa vahvistavalle työlle. Näitä saa harvoin, ja arvostan sitä todella. Vaimo‑ ni Sari hoitaa taloushallintoa. Ollaan etuasemassa siinä suh‑ teessa. Mutta nyt ollaan Ruotsissa taas vahvasti mukana. – Lappilainen yrittäjyys näyttää hyvältä. Sen tarkoituksena on koota yhteen lappilaisia yrittäjiä ja yrit‑ täjyyden edistäjiä, joiden työ on ollut poikkeuksellisen merkittä‑ vää Lapin elinkeinoelämälle. Ylitornio on harvaan asuttua seutua ja pieni paikkakunta, mut‑ ta Alapuranen pitää sitä vahvuu‑ tena. Se toimii myös asiantuntijare‑ surssina tapahtumien, tilaisuuk‑ sien ja mediayhteistyön tarpei‑ siin. Rakentaminen on siellä ta‑ saisempaa. Hän myös korostaa, että ku‑ kaan ei ole korvaamaton ja nau‑ rahtaa, että Ruotsissa ei koskaan lasketa mitään yhden miehen va‑ raan vaan kysytään heti, että jos ajat kolarin, saadaanko me ne ele‑ mentit. Projektinhallinta ja vas‑ tuun keskittäminen näkyvät eri‑ tyisesti Lapin matkailukohteissa, joissa aikataulut ovat tiukkoja ja kokonaisuudet suuria. Vaikka työntekijöiden saa‑ minen on haaste, vaihtuvuus on pientä ja työntekijät pysyvät. Suo‑ messa jokainen vastaa usein vain omasta leiviskästään. Ainakin yhden kerran Alapura‑ sen optimismi on kokenut kola‑ uksen. Meän Tornionlaakso // Keskiviikkona 13. Toiset Kunniagalleriaan nime‑ tyt yrittäjät tänä vuonna ovat Niko Lakela, Samperi oy ja Katja ja Ilkka Länkinen, Santa Park oy. Alapuranen kokee Ruotsin läheisyyden ja yri‑ tyskumppanuuden Ylitorniolla isona etuna. toukokuuta 2026 NAAMATUSTEN // 5 Juha Alapuranen Lapin Yrittäjien Kunniagalleriaan Eija Koivumaa Kun YBT:n toimitusjohtaja Juha Alapuranen sai tiedon, että hänet on valittu Lapin Yrittäjien Kun‑ niagalleriaan, se pysäytti. Perhe‑ yrittäjyys luo yrittämiseen myös turvaa. – Se on meille todella merkittä‑ vä ja näkyy kaikessa. Vaikka Suomen vel‑ katilanne huolestuttaa, Ruotsi tuo yritykselle vakautta. YBT työllistää yhteensä 200 työntekijää. Uuden Vaalan tehtaan käynnistys tuo lisää kapa‑ siteettia ja uskoa seuraaviin vuo‑ siin. – Meillä on neljä tasavertais‑ ta omistajaa: Veljeni Reijo, Mika, poikani Benjami ja minä. Yrittäjän pitää uskaltaa ottaa riskejä. Hänen mukaansa yrittäjän on oltava maltillinen ja katsotta‑ va asioita pitkäjänteisesti eteen‑ päin. Tätä asennetta järjestö kut‑ suu järjettömäksi optimismiksi
toukokuuta. Kerhossa on käytössä monenlaisia materiaaleja, joista osa on kierrätettyjä. – On tosi kiva saada lasten työt kunnolla esille, Essi Oja iloitsee. Yksi vanhemmista kertoi Ojalle, että kuviskerho on lapselle kuin henkireikä. Yritän painottaa sitä, ettei joka kerta voi onnistua eikä tarvitsekaan. LAPSET JA NUORET kehittelevät töiden ideat itse. Oman kylän ääni Aito, luotettava, läheinen: meantornionlaakso.fi. – Lapset ovat äärettömän luovia. MIELIPITEET Lähetä mielipide: toimitus@meantornionlaakso.fi Viisuhuumaa Viikon runo Euroviisut töllön ääreen jälleen kokoaa lähes koko Euroopan ja puoli maailmaa. Niille on sitten voinut maalata tai liimata mitä haluaa. Kirjaston poistokirjoista on käytetty kannet, ne on päällystetty vanhoilla lakanoilla ja pohjustettu. " Yritän painottaa sitä, ettei joka kerta voi onnistua eikä tarvitsekaan. – Kun ensimmäinen hälytys soi, niin monesti kuulee, että ei, ei vielä. Ensimmäinen kertoo sen, että loppu lähestyy. Avajaiset järjestetään 18. KUVISKERHOSSA on neljä eri ryhmää, joissa on eri-ikäisiä lapsia ja nuoria ensimmäisestä luokasta yhdeksänteen luokkaan. Kellon soidessa toisen kerran, heidän täytyy alkaa siivoamaan kamppeet pois. Lapset päättivät koristaa Essi Ojankin kasvot kasvomaalauksilla, kun he harjoittelivat niitä yhdellä kerhotunnilla. Se kertoo aika paljon, Oja kertoo kerhon tunnelmista. Se on ihan pohjaton kaivo, mitä he keksivät. Kerhossa opetellaan myös armollisuutta omaa tekemistä kohtaan. Kerhossa on turvallinen yhteisö ja ympäristö, jossa saa oivaltaa, kokeilla ja myös epäonnistua. Mun rooli on oikeastaan vaan auttaa siinä, että miten sen idean voi toteuttaa. ESSI OJA Lisko on osa isompaa taidekollaasia. Kuvataiteessa keskeneräisyys kuuluu asiaan. KUVAKAAPPAUS WIKIPEDIASTA Kuviskerho voi olla koululaiselle henkireikä Eija Koivumaa – Meillä on tosi kivaa, kuva-artesaani, Pellon kuviskerhon ohjaaja Essi Oja sanoo lasten suusta useasti kuulemansa lauseen. Kuvataidekerhossa koululaiset ovat saaneet käyttää omaa mielikuvitusta ja Essi Oja on auttanut töiden toteutuksessa. toukokuuta 2026 6 // MIELIPIDE UUTISVINKIT meantornionlaakso.fi/uutisvinkki toimitus@meantornionlaakso.fi tai soita 050 574 9549 SEURAA FACEBOOKISSA Facebookin kautta jaetaan uutisia alueen tapahtumista. Ojan mukaan tekemisessä tärkeintä ei ole lopputulos vaan se, mitä tekemisen aikana tapahtuu. Kerholaiset tietävät, että kerho päättyy, kun puhelimen hälytys soi kolmannen kerran. Lasten ja nuorten tämän lukuvuoden aikana taiteilemiin töihin pääsee tutustumaan Pellon kirjastossa. Lasten kuvataidekerhossa tekemiin töihin voi tutustua 18.5.–18.6 Pellon kirjastossa. Oja kertoo, että hän auttaa ideoiden toteuttamisessa ja materiaalien hankinnassa. Nita Jolman kuvataidekerhossa tekemä taideteos revontulista. Hän on ohjannut Suomi harrastaa -hankkeen kuviskerhoa, jossa koululaiset ovat todella tykänneet kulkea. Meän Tornionlaakso // Keskiviikkona 13. Työ ei voi joka vaiheessa olla kaunis. Avajaiset 18.5. – Osa nuorista on kauhean jyrkkiä oman onnistumisen suhteen. Siellä on käytetty muun muassa kirjaston poistokirjoja, joista kerholaiset ovat tehneet pohjia taideteoksille. Lasten ja nuorten tekemiin taideteoksiin pääsee pian tutustumaan Pellon kirjastoon. Pellon kuviskerhossa luovuus pääsee valloilleen
He painavat ylioppilaslakit päähänsä 30. Uuteen kotiin Myös vakituisen osoitteenmuutoksen voit tehdä helposti itse. Vaikka maastopalovaroitus ei ole voimassa, tulen kanssa on oltava varovainen. Mökille Tee tilapäinen osoitteenmuutos ja nappaa lehti mukaan mökille. – Siinä olisi ollut aineksia isommallekin palolle, mutta nyt ei tainnut tulla suurempia omaisuusvahinkoja. Maastopalovaroitus ei ollut Lapin alueella voimassa viikonloppuna. Viikonloppuna kaksi maastopaloa Eija Koivumaa Tornionlaaksossa oli viikonlopun aikana kaksi maastopaloa. Kuvituskuva. Toinen oli Ylitorniolla Tengeliönjoen rantamilla ja toinen Övertorneån puolella Ruotsissa. matkan ajaksi. Digi ja uutissovellus ovat koko ajan käytössäsi. Lisätietoa: www.jakala.fi Tiistai 19.5.2026 Taivalkoski, patosilta länsip. – Viime aikoina ei ole ollut ukonilmaa tai muuta, mistä se olisi saanut alkunsa, joten vaihtoehtoja ei paljon jää. Palomestari Esa Kurtti sanoi, että oli selvää, että palo on saanut alkunsa ihmisen toiminnasta, mutta sen alkulähde jäi epäselväksi. Meän Tornionlaakso // Keskiviikkona 13. Onnea uusille ylioppilaille! KATJA KESKITALO. JONI MÄKI-PETÄJÄ Tornionlaakson kevään ylioppilaat! Tornionlaaksosta valmistui tänä keväänä yhteensä 22 ylioppilasta, Pellosta 13 ja Ylitorniolta 9. Ruotsin puolella palo saatiin rajattua noin 0,35 hehtaarin peltoalueelle. Palo levisi yli hehtaarin alueelle. PALOALUEEN läheisyydessä, noin 50 metrin etäisyydellä, sijaitsee vanha kesäkäytössä oleva maalaistalo. + SUPERETU: Aloita kampanjasi toukokuussa, saat näkyvyytesi TUPLANA! Lue kampanjaehdot: diggo.fi KOKO KESÄN ulkomainonta -60% Asiakaspalvelumme on aina auki Tee silloin kun sinulle sopii hillagroup.fi/asiakaspalvelu Jakelunkeskeytys Voit keskeyttää jakelun esim. • yritysten jätteitä • vaarallisia jätteitä • sähkölaitteita • painekyllästettyä puuta • asbestipitoista jätettä • biojätteitä Jätteitä EI saa tuoda etutai jälkikäteen pysähdyspaikoille! MUISTA OTTAA ASIAKASKORTTI MUKAAN keräyskierroksella ei voi maksaa rahalla eikä pankkikortilla. Hän kertoi, että ensimmäisenä paikalla ollut Ylitornion sopimuspalokunta ehti rajata paloalueen niin, ettei se päässyt leviämään tien yli metsään. Pellon lukio: Alaniemi Veeti, Heinonen Eemeli, Hentilä Sebastian, Korteniemi Matti, Koskenniemi Hanna-Maria, Lampela Fiia, Leppäniemi Iina, Mäki Silja, Post Fanni, Saukkoriipi Anni, Soe Thew Thawtar, Välimaa Selina ja Ylisaukko-oja Vili Ylitornion yhteiskoulun lukio: Alapuranen Saana, Alkhaled Malek, Aung Thant Zin, Juvani Janessa (yhdistelmätutkinto), Kaarre Kalle, Kauppi Sofia, Luiro Marianne, Miikki Matias ja Oo Aung Chan. Sammutustyöhön osallistui noin kaksikymmentä henkilöä Ylitornion, Pellon ja Karungin sopimuspalokunnista. Keräyksessä vastaanotetaan max 2m 3 /asiakas. Jätteistä peritään 1 asiakaskorttileimaus/kuorma (max 2m 3 ) Metalliromu vastaanotetaan maksutta. Lapin pelastuslaitos kuitenkin muistuttaa, että maasto on monin paikoin kuivaa, minkä vuoksi tuli voi levitä nopeasti huolimattoman toiminnan seurauksena, vaikka virallinen maastopalovaroitus ei olisikaan voimassa. toukokuuta. toukokuuta 2026 // 7 Kodin jätteiden keräyskierros Kodin jätteiden keräyskierros Keräyskierroksella vastaanotetaan kodin jätteitä, joita ei kokonsa tai materiaalinsa vuoksi voi laittaa kodin jäteastiaan. 15.00-16.00 Peura, Mäkipeura , 17.00-18.00 Arpela, kauppa, 19.00-20.00 Keskiviikko 20.5.2026 Karunki, kauppa, 16.00-17.00 Vojakkala, kauppa, 18.15-19.15 Torstai 21.5.2026 Raanujärvi, koulu, 15.00-16.00 Meltosjärvi, koulu, 16.45-17.45 Mellakoski, ent.kauppa,18.30-19.30 VASTAANOTETTAVAT JÄTTEET SEKALAISET JÄTTEET • Huonekalut, patjat, matot, • Tekstiilit, muoviesineet PALAMATTOMAT JÄTTEET • Peilit, tasolasit, wc-posliinit, kaakelit, kipsilevyt, eristysvillat • Lasi-, posliini-, ja keramiikka • Sulakkeet • Hehkuja halogeenilamput PUUJÄTTEET • Puulevyjäte (ovet,kalusteet jne.) • Pinnoitettu puu, parketti • Lastulevy, vaneri, laminaatti METALLIROMUT • Polkupyörät, lumikolat • Ruohonleikkurit • Pyykkitelineet, trampoliinit • Puutarhakalusteet • maalipöntöt (täysin tyhjänä) Tuttu toimija, mutta uudella otteella Hilla Groupin ulkomainonta on nyt Diggo on osa Hilla Groupia. Ylitorniolla Vaaranlaidan alueella syttyi lauantaina iltapäivällä maastopalo Tengeliönjoen varrella heinikkoja risumaastossa. 19.-21.5.2026 Anna palautetta: info@pmjh.fi Keräyskierroksella EI vastaanoteta: Jätteiden tuoja lastaa itse jätteensä kuljetusauton kyytiin. Kurtin mukaan tuuli vei kuitenkin liekkejä pois päin rakennuksesta, joten se ei ollut lopulta vaarassa. Lapin pelastuslaitos muistuttaa, että maasto on monin paikoin kuivaa, minkä vuoksi tuli voi levitä nopeasti huolimattoman toiminnan seurauksena, vaikka virallinen maastopalovaroitus ei olisikaan voimassa
Sieltä he lähtivät yöjunalla kohti Ylitorniota. Junassa vanha mies tuli juttelemaan heille. Oli lähdettävä heti. Koti on kuitenkin Myanmarissa.. Myon kännykässä oli tekstiviesti isältä. Kun sanoimme, että Ylitorniolle, hän katsoi meitä päästä varpaisiin. toukokuuta 2026 8 // Ninna Kauppi Joulukuussa 2022 Myo Zin Aung ja Pann Chyu Chyu heräsivät neljältä aamulla kotikaupungissaan Myanmarin Sagainissa. Heidän oli tarkoitus lähteä myöhemmin sinä aamuna lentokoneella Singaporeen. Myo ja Pann ajoivat kolme kilometriä kerrallaan. Pann Chyu Chyu (vas.) ja Myo Zin Aung ovat kiitollisia siitä, että voivat kasvattaa Stella Myon turvallisessa maassa. Muuten Myo ja Pann eivät todennäköisesti olisi päässeet lähtemään. Jo tuolloin, vuonna 2022, Myanmarin hallitus esti asukkaita poistumasta maasta. Lentokentällä Myon veli auttoi heidät tarkastusten läpi koneeseen. Myo ja Pann näkivät lentokentän ikkunasta ensimmäistä kertaa lunta. Sagain on Myanmarissa oma hallinnollinen alueensa, jossa on ollut konfliktitila vuodesta 2021 lähtien. Hän sanoi, että me ei pärjätä perillä meidän tennareissa Myo ja Pann lähtivät pakoon aamuyöllä Onnekkaat sattumat toivat myanmarilaiset Myo Zin Aungin ja Pann Chyu Chyun Ylitorniolle. Pariskunta ei ehkä olisi hengissä, jos lähtö olisi estetty. Hän oli lentokentällä töissä. Sieltä he aikoivat lentää Suomeen. – Hän kysyi meiltä, minne olemme menossa. Myanmarin lentokentälle oli 30 minuutin matka mopolla. Myo näki ikkunasta armeijan lähestyvän horisontissa. Joulukuussa 2022 vaarallisesti alkanut matka eteni Helsinki-Vantaan lentokentälle. Myon isä ajoi kaksi kilometriä heidän edellään ja ilmoitti pysähdyksissä, että reitti oli edelleen turvallinen. Siinä luki, että Myanmarin armeija oli tankkeineen matkalla kylään, jossa Myo ja Pann asuivat. He ovat asuneet jo kolme vuotta kerrostalossa Ylitorniolla. Nyt perheessä on myös pieni Stella Myo. Meän Tornionlaakso // Keskiviikkona 13. NYT MYON JA PANNIN ELÄMÄ näyttää hyvin erilaiselta
Meän Tornionlaakso // Keskiviikkona 13. Kun tulimme Ylitorniolle, niin tajusimme, että niin ei ole, Myo nauraa. Pann Chyu Chyu (vas.) ja Myo Zin Aung käyvät silloin tällöin Stella Myon kanssa kuntotalolla leikkimässä. Päätös lähteä Suomeen syntyi tuntemattoman ihmisen tekemästä somevideosta. Hän on turvallisessa kasvatusjärjestelmässä. Sen näkee, koska hän on iloinen ja leikkisä, Myo sanoo. Myon toive on, että tytär kasvaa iloisena ja terveenä. Nyt mukana lumileikeissä on Stella Myo, joka syntyi perheeseen viime vuonna. – Nykytilanne on tosi huono, eikä siellä ole hyvä asua. Buddhalaisten arvojen mukaan elävä pariskunta ei aio ohjata tytärtään uskontoon, vaan haluaa antaa hänen opiskella ja luoda itse oma maailmankuvansa. Joku soitti meidän perään poliisit ja jouduimme selittämään, ettemme tiedä, miten huurteen saa sulamaan. Suomessa asuvan myanmarilaisen videossa maa kuulosti vapaalta ja turvalliselta. Saa auttaa ihmisiä, jotka tarvitsevat apua. Ikään kuin olisi vieras kivassa talossa, pitää käyttäytyä ja puhua hyvin. Hänen ikäisinään me vain leikimme kadulla ja söimme hiekkaa. Singaporessa on turvallista, mutta myös kalliimpaa asua. Pann Chyu Chyu tykkää kokeilla uusia reseptejä. – Pidän kotihoidosta, koska siinä saa ajella ympäriinsä ja voi katsella maisemia. Kun vanhemmat lähtevät päiväkodin pihasta, hän itkee, mutta sen jälkeen aloittaa leikit kaverien kanssa. NINNA KAUPPI. – Minun mielestäni meidän kuuluu ajatella, että olemme täällä vieraina. Ylitornion juna-asemalla heitä odotti 40 asteen pakkanen. – Me luulimme silloin Helsingissä, että siellä oli paljon lunta. Myo ja Pann kokevat olevansa identiteetiltään edelleen täysin myanmarilaisia. Kuvassa on hänen leipomaansa juustokakkua ja myanmarilaista hyytelöä. – Ajoimme kerran Ylitorniolla asuvan myanmarilaisen kaverimme kyydissä. Tänä talvena lumileikeissä oli mukana heidän vuodenikäinen tyttärensä Stella Myo. Myo Zin Aung Pann Chyu Chyu (vas.) ja Myo Zin Aung ovat kiitollisia siitä, että voivat kasvattaa Stella Myon turvallisessa maassa. KOTIMAASSAAN sairaanhoitajina työskennelleet Myo ja Pann ovat Ylitorniolla lähihoitajia. – Haluan, että hän oppii, että mikä on oikein ja mikä väärin. Jopa Buddha sanoo, ettei ole jumala, vaan opastaja, Myo sanoo. Myolla ja Pannilla oli onneksi kunnan järjestämä asunto ja kyyti asemalta odottamassa heitä. Myo on kiitollinen siitä, että tytär saa kasvaa Suomessa. Myo muistaa myös sen, että auton ilmastoinnin säätäminen oli ensimmäisenä talvena vaikeaa. He majoittuvat todennäköisesti buddhalaisessa luostarissa, jota armeija ei pommita. Koti on kuitenkin Myanmarissa. Buddhalainen ajattelu korostaa muun muassa myötätuntoa ja irti päästämistä. Saapumista seuraavana päivänä he menivät Ylitornion Ullan Kauppaan ostamaan talvivaatteet. Molemmat ovat juuri läpäisseet suomen kielen keskitason testin. " Hän katsoi meitä päästä varpaisiin ja sanoi, että me ei pärjätä perillä meidän tennareissa ja farkuissa. Konfliktin aikana ihmiset jakavat keskenään tietoa ja ruokaa. Rakastan sitä, Myo sanoo. Ensimmäisenä talvena Myo otti vaimostaan Pannista useita kuvia, kun tämä leikki lumessa kuin lapsi. Ylitornio ei kuitenkaan ole koti. Tammikuussa Myo sai yhteyden Myanmarissa asuvaan serkkuunsa, joka tiesi kertoa, että Myon perheenjäsenet ovat elossa. Myo Zin Aung ja Pann Chyu Chyu rakastavat matkustamista. Myo otti videon tekijään yhteyttä ja hänen avullaan he saivat oppisopimuspaikat lähihoitajina Ylitorniolta. Vaikka asuisin täällä 20 vuotta, en tuntisi olevani kotona, Myo sanoo. Hän toivoo, että tytär saa elämältä kaiken, mitä haluaa, ja saa olla, kuka hän haluaa olla. He pohtivat myös Singaporea, jossa asuivat kolme vuotta ennen kuin joutuivat muuttamaan takaisin kotimaahansa. Hän tekee usein myanmarilaisia ruokia ja leivonnaisia. PANN SOITTAA päivittäin videopuhelun äidilleen, joka asuu Myanmarin Yangonissa. Myon mukaan kotimaassa ihmiset ovat ystävällisiä ja auttavat toisiaan vaikeinakin aikoina. Myo Zin Aung ja Pann Chyu Chyu menivät kihloihin ja pitivät kihlajaisjuhlat asuessaan Singaporessa. Pann Chyu Chyu (vas.) ja Myo Zin Aung rakastavat lunta. Ja kesällä on paljon kukkia. He tekivät lomareissun Balille ennen Stella Myon syntymää. Pann päätti lopettaa työt Stella Myon syntymän jälkeen. Kukaan meistä ei osannut säätää ilmastointia, joten kuski näki ulos vain pienestä aukosta etulasissa. Ennen sitä he harkitsivat aloittavansa uuden elämän Amerikassa. Hänen mielestään tyttärellä on paremmat lähtökohdat kuin vanhemmillaan, jotka ovat kasvaneet kehitysmaassa. Annamme pommituksen armeijalle anteeksi, koska uskomme, että jos joku tekee pahaa, niin se tulee hänelle itselleen vastaan myöhemmin elämässä. STELLA MYO käy kolme kertaa viikossa päiväkodissa. toukokuuta 2026 // 9 ja farkuissa, Myo kertoo. Buddhalaiset uskovat karman lakiin, eli tekojen ja seurausten lainalaisuuteen. Siellä on turvallisempaa kuin Myon perheen kotikaupungissa Sagaingissa, jota uhkaavat pommit ja jossa ei ole nettitai puhelinyhteyttä. Hän ei kuitenkaan kuulosta surulliselta, vaan toteaa asian. Aamuvuorossa näen jokaisena vuodenaikana Tornionlaakson kauniin auringonnousun. Kun Myo haluaa rentoutua, hän menee ulos, jossa saa tuntea raikkaan ilman ja puut. – Koska hän syntyi täällä, hän on jo nyt ”korkeammalla” kuin me
Laajentuneissa opinnoissa painottuvat käytännön taidot. Oppilaat heittäytyvät improvisaation maailmaan tontun roolissa. Lähteenmäki on Helsingin yliopiston dosentti. ANNA-LEENA NORDBERG " Koulutus toi lisäarvoa matkailualan lisäksi muun muassa kaupan ja kulttuurin alalle. Vuonna 2024 ilmestyi Lähteenmäen johtaman tutkimushankkeen loppututkimus Urbaanit karjalaiset (Siirtolaisinstituutti). MARIA LÄHTEENMÄKI on historiantutkija, joka on erikoistunut ylirajaisen Karjalan ja pohjoisten raja-alueiden historiaan. Matkailuja luontoalan opinnot ovat vakiinnuttaneet asemansa Pellossa vuosien saatossa, ja tonttukoulutuksen laajeneminen Ylitornion ja Pellon toteutuksiksi vahvistaa osaltaan alueen matkailuun ja elämyspalveluihin liittyvää osaamista. Hänen laajasta tuotannostaan välittyy halu ja kyky tehdä historiaa ymmärrettäväksi myös tavalliselle lukijalle. Sodankylän Riipistä kotoisen oleva Maria Lähteenmäki (o.s. Lähteenmäen väitöskirja vuonna 1995 käsitteli naishistoriaa. Petroskoin, Tromssan ja Cambridgen yliopistossa. PALKINTO MYÖNNETÄÄN vuosittain tietokirjailijalle, jolla on laaja ja korkealaatuinen tietoteostuotanto tai jolla on ollut merkittävä vaikutus suomalaiseen tietokirjallisuuteen. Nordberg toimii kouluttajana myös Lappian toteutuksissa teatteri-ilmaisun ohjaajan sekä luontoja eräoppaan koulutustaustalla. Lähteenmäen näkökulmana on usein sosiaalihistoria, niin myös tutkimuksessa Jänkäjääkäreitä ja parakkipiikoja (Suomen historiallinen seura, 1999), joka käsittelee lappilaisten kokemuksia viime sotien aikana. Tonttukoulutukseen voi nyt hakea Pelloon tai Ylitorniolle Tonttukoulutuksen voi suorittaa nyt osana matkailualan opintoja tai omana kokonaisuutena. Kirjassa seurataan Sodankylän, Sompion ja Keminkylän lapinkylien ihmisten materiaalisia ja immateriaalisia muutoksia ja jatkuvuuksia metsäsaamelaisen Aska-suvun jäsenten sekä Pohjanmaan ja itäisen Suomen muuttajatulokkaiden töiden ja toimien kautta. SILTALA KUSTANNUS. Hän on tehnyt sitä noin kymmenen vuoden ajan suoraan Lapland Safaris -yritykselle Tunturi-Lapissa, Rovaniemellä ja Saariselällä. toukokuuta 2026 10 // Eija Koivumaa Ammattiopisto Lappian tonttukoulu jatkuu ensi syksynä Ylitorniolla ja Pellossa. Hän tarkasteleekin historian suuria linjoja usein yksilöiden ja pienten yhteisöjen näkökulmasta, Suomen tietokirjaililijat ry perustelee palkitsemista julkaisemassaan tiedotteessa. Tämä tuo mahdollisuuden kehittää osaamistaan matalalla kynnyksellä ja soveltaa opittua monenlaisissa työympäristöissä. Uusimmassa teoksessaan Arktisen kansan jäljillä (2026) hän kirjoitti Lapin historiaa uusiksi, avataan himmeäksi käynyt ja väheksytty rajamaan kulttuurinen perintö näkyväksi kaikissa väreissään. Koulutus sai viime vuonna hyvän alun, ja nyt opintokokonaisuutta laajennetaan. Ylitornion tonttukoulun touhua viime syksyltä. Opinnoissa perehdytään esimerkiksi teatteri-ilmaisuun, tarinankerrontaan sekä vuorovaikutusja ryhmätyötaitoihin. Kotimaakuntansa Lapin lisäksi Lähteenmäki on ansioitunut Karjala-tutkija. MATKAILUALAN tuntiopettaja ja tonttujen kouluttaja Anna-Leena Nordberg kertoo Lappian tiedotteessa, että viime talven tonttuopiskelijat toimivat laajasti eri puolilla Suomea aina Turusta Vuotsoon saakka. Alun perin viiden osaamispisteen laajuinen Tonttuna toimiminen-koulutus kasvaa 15 pisteen kokonaisuudeksi nimellä Tonttuna toimiminen ja oman palvelutuotteen luominen. Kustula) saa Suomen tietokirjailijat ry 12 000 euron suuruisen Warelius-palkinnon. Erilaisten tonttuhahmojen kautta esille nousivat myös paikalliskulttuuri ja suomalaiset jouluperinteet. Suomen tietokirjailijat palkitsi pohjoisten raja-alueiden historiaan erikoistuneen Maria Lähteenmäen Tarja Karjalainen Sodankylän Riipistä kotoisin oleva emeritaprofessori Maria Lähteenmäki (o.s. Kannaksen rajamaata ja sen poliittisia murtumia käsittelee Maailmojen rajalla (SKS, 2009). – HISTORIANTUTKIJA Maria Lähteenmäki on rohkeilla kannanotoillaan saanut aikaan laajaa keskustelua tutkijoiden piirissä ja noussut omilla erikoisaloillaan eturivin asiantuntijaksi. WARELIUS-PALKINNON ovat saaneet muun muassa Peter von Bagh, Elina Haavio-Mannila, Pekka Hako, Auli Hakulinen, Jaakko Hämeen-Anttila, Risto Isomäki, Liisa Keltikangas-Järvinen, Osmo Kontula, Laura Kolbe, Lasse Lehtinen, Merete Mazzarella, Ilkka Niiniluoto, Juha Siltala, Päiviö Tommila, Kaari Utrio ja Esko Valtaoja. Suomenkielisiin toteutuksiin Ylitorniolle ja Pelloon on haku avattu. NORDBERGILLÄ on pitkä kokemus tonttuoppaiden kouluttamisesta. Koulutus toi lisäarvoa matkailualan lisäksi muun muassa kaupan ja kulttuurin alalle, ja tontut osallistuivat monenlaisiin yhteisöihin vanhuksista lapsiin, nuoriin ja työyhteisöjen jäseniin. Lisäksi toukokuun lopulla avautuu haku englanninkieliseen toteutukseen, joka järjestetään Muoniossa. Vuonna 2022 ilmestynyt tutkimus Punapakolaiset (Gaudeamus) nosti esiin niiden suomalaisnaisten kohtalon, jotka 1920ja 1930-luvuilla lähtivät Neuvosto-Venäjälle tavoittelemaan uutta elämää mutta joiden unelmat muuttuivat painajaisiksi. Hänen ansiostaan käsityksemme rajaseutujen ihmisten elämästä, heidän identiteetistään ja vaikutuksestaan historian kulkuun on ratkaisevasti tarkentunut ja jopa muuttunut. Tonttukoulutuksessa painottuvat käytännön taidot. Hän on työskennellyt Suomen akatemian akatemiatutkijana sekä vierailevana tutkijana ja professorina mm. Kustula) on professori emerita ja Helsingin yliopiston historian dosentti. Tonttukoulu on matkailualan perustutkinnon valinnainen paikallinen tutkinnon osa, jonka voi suorittaa myös ilman muita matkailualan opintoja. Meän Tornionlaakso // Keskiviikkona 13. Kalotin kansaa-teoksessaan (SKS, 2004) tietokirjailija tekee tutkimusmatkan 1800-luvun Lapin arvoihin, asenteisiin ja arkielämään. Maria Lähteenmäki toimi Itä-Suomen yliopiston Karjalan tutkimuslaitoksella arktisten alueiden ja Suomen historian professorina 2014–2025
040 541 8170 Tuo kevätsiivousten jätteet ja muista ottaa asiakaskortti mukaan! Ekoasemat avoinna kolmena lauantaina! meantornionlaakso.fi/valmistuneet € 20 alk. Helatorstai on vanhimpia kristillisiä juhlia. Päiväkodeille suunnatuissa esityksissä ja työpajoissa lapset pääsevät mukaan laulamaan, tanssimaan ja leikkimään kalevalais-karjalaisen perinnekulttuurin parissa. Karjalaista perinnettä Tornionlaakson päiväkoteihin Eija Koivumaa Varhaiskasvatusikäiset lapset pääsevät tutustumaan Karjalaiseen perinnekulttuuriin toukokuussa, kun Ilmatar Neljän tuulen tiellä -kiertue tulee vierailemaan Tornionlaaksossa. Tervetuloa Heikin valmistujaisjuhlaan la 30.5. Moni voi kysyä, miksi helatorstai on ylipäätään arkipyhä, joka kalenteristamme löytyy, mikä on sen merkitys. Meän Tornionlaakso // Keskiviikkona 13. klo 9.00 14. Julkaisemme lehdessä yhteiskutsuilmoitukset ke 20.5. Silti on totta, että monelle modernille ja maallistuneelle ihmiselle helatorstai on menettänyt alkuperäisen kristillisen merkityksensä. Kansanperinteessä puolestaan helatorstaihin on liitetty monia maatalousyhteiskunnan uskomuksia ja tapoja, kuten esimerkiksi Hämeessä poltetut helavalkeat eli kokot. Kiertueen toteuttaa ohjaaja, koreografi Marja Merisalo ja muusikko, säveltäjä Carl-Johan Häggman. Toinen jalka on täällä maailmassa ja sen mullassa, mutta toinen jalka jo kurottelee kohti taivaallista määränpäätä. 00 la 30.5. Vietämme torstaina suurta kristillistä juhlaa, helatorstaita, jolloin muistamme Kristuksen nousemista taivaaseen. Merisalo korostaa, että Revontulten tie, jota pitkin heidän kiertueensa kulkee, on perinteikäs rajareitti läntisessä Pohjois-Suomessa ja Lapissa, jossa paikalliset, matkailijat, kielet ja kulttuurit kohtaavat. Haluamme tarjota lapsille elämyksellisen ja yhteisöllisen kokemuksen perinnekulttuurin ilosta ja voimasta juuri nyt, tanssitaiteilija Marja Merisalo ArtPeople ry:stä kertoo tiedotteessaan. toukokuuta, jonka jälkeen he suuntaavat Ylitornioon ja Pelloon. Ilmatar-esitykset ovat kiertäneet aiemmin laajasti eri puolilla Suomea. Hän ei meitä hylkää. Kevään merkkejä todistamassa helatorstaiviikolla Siunaava sana Sanna Tuorila Elämme taas kevään valon ja kasvun aikaa. KRISTITYT ovat olleet kautta aikojen kahden maan kansalaisia. Kristillisessä perinteessä helatorstai sisältää lupauksen Pyhän Hengen vuodattamisesta, joka toteutuu kymmenen päivää myöhemmin helluntaina. klo 12 mennessä). Tämä elämänvoima heijastelee Kristuksen taivaaseenastumisen teemaa. klo 12 mennessä). Koivuissa on hiirenkorvia ja pian lehdetkin puhkeavat kasvuun. Luonnon kukoistus on uuden elämän alku. Onhan pyhäpäivän tausta, Kristuksen taivaaseenastumisen muistaminen, monin tavoin aihe, joka on tärkeä ja keskeinen ihmiselle. – Oma kansanperinteemme on kovaa vauhtia katoamassa tämän päivän lasten tietoisuudesta. Kristus on noussut Taivaaseen ja me ihmiset saamme iloita sen vuoksi, elävä Jumala on puolellamme meidän teillämme ja poluillemme. Iloista kevättä ja Jumalan siunausta sinun elämääsi! Kirjoittaja on Pellon seurakunnan vs. klo 9.00 14.00 la 23.5. (aineisto ma 18.5. seurakuntapastori. Jumalan luomistyön ihmettä saamme todistaa ja siitä kiittää. Helatorstain viettäminen ajoittuu neljäkymmentä päivää pääsiäisen jälkeen. klo 9.00 14.00 Ekoasema Esa ja pojat Uusiokatu 5, Kemi p. ArtPeople ry:n toteuttama kiertue aloittaa kierroksen Torniosta 18. Toteutus tapahtuu Taideja kulttuuriviraston tuella. Helatorstai voi laittaa ihmisen myös pohdiskelemaan omaa elämäänsä ja suhdetta Jumalaan. Ilmatar esityksessä Marja Merisalo ja Carl-Johan Häggman. Helatorstai heijastaa Kristuksen kuninkuutta ja suvereniteettia. Kiitosilmoitukset ke 3.6. TOMMI LEINONEN. Helatorstain kevään iloon ja kesän odotukseen liittyy Elias Lönnrotin sanoittaman virren 572 tutut sanat: ”Taas kukkasilla kukkulat, oi Herra, kaikki vyötät ja laumat lukemattomat taas laitumilla syötät.” Helatorstain sanoma on ilon ja toivon sanoma. Peipon laulunkin olen jo metsän laidalla kuullut. (aineisto ma 1.6. 0400-867 680 Jätekeskus Jäkälä Kalkkimaantie 614, Tornio p. 0400 181 456 Ylitornion ekoasema Teollisuustie 20, Ylitornio p. Helatorstai voi olla kuin rauhoittava ja virvoittava keidas keskellä monen ihmisen muutoin kiireistä arkea. toukokuuta 2026 // 11 Jätekeskus Jäkälä, Vilmilän ja Ylitornion ekoasemat ovat poikkeuksellisesti avoinna la 16.5. klo 14 lähtien Leena ja Kalevi Makkonen Kotikuja 38 Nyt on juhlan aika Kutsu, kiitä, onnittele: Yhteisilmoitusten lisäksi julkaisemme perhealbumissa kutsuja kiitosilmoituksia. HELATORSTAIN viettämisessä on Suomessa yhdistynyt menneinä aikoina kansan keskuudessa sekä kristillinen että kansanperinteellinen sisältö. Joku voi pitää sitä vain tervetulleena vapaapäivänä. Tämä kaikki on Jumalan luomistyön ihmettä
Se tiedetään muun muassa juhannusjuhlasta ja kansainvälisestä matkailuhistoriasta. Pajamon mukaan osa hankkeista voi toteutua muutamassa vuodessa. – Sillä olisi iso vaikutus Aavasaksan tunnettuuteen. Winter Wonderlandille, eli talviselle ihmemaalle, on varattu oma alueensa vaaran itäpuolelle: Sille ei ole vielä tarkempia suunnitelmia. – Samoin kuin Rovaniemeltä kuljetetaan junalla matkailijoita Kemijärvelle. Se helpottaa matkailun kasvua. Arkkitehti Olli Metso on mukana suunnittelussa. – Uskon, että viiden vuoden päästä alueen matkailu on kasvanut. LÄHIVUOSIEN suunnitelmana on myös uimapaikka. Paikallisille tehtiin verkkokysely ja järjestettiin kolme yleisötilaisuutta, joissa he pystyivät kommentoimaan Aavasaksan suunnitelmaa. Sellaista ei vielä ole muualla Suomessa. – Paikkahan on aivan fantastinen. Kuva otettu Aavasaksan näköalapaikalta. Aavasaksalle suunnitteilla luontokylpylä ja tapahtuma-areena Aavasaksan kehittämissuunnitelma on valtuuston hyväksyntää vaille valmis. Sen reitistöä parannetaan, mutta muutoin se ja Kruununpuisto jätetään rauhaan. Kunnanhallitus esittää sen valtuustolle 11. Alueella on kohteita, joita korostetaan. Master Planissa esitetään oma suunnitelmansa liikenteen sujuvoittamiseen. – Talviuinti ja sauna olisivat siinä keskiössä. toukokuuta. Se on Aavasaksan arvo. Täällä on juhlimisen historia, niin saataisiin sitä kulttuuria takaisin tänne, Pajamo sanoo. On myös sellaisia museojunia, joita vielä käytetään. Tällä hetkellä Aavasaksan risteys on ankean näköinen ja opastus matkailualueelle on heikko. Se olisi tosi erityinen. Sellaiset ihmiset, jotka kaipaavat luonnonrauhaa, tulevat tänne, eivätkä jää esimerkiksi Rovaniemelle. Se onnistuu asteittaisella toteutuksella. Hänen mukaansa suunnittelijat eivätkä paikalliset halua alueelle massaturismia. MATKAILUN KESKUKSEKSI tulee Aavasaksan asema, jossa on palveluita ja majoitusta matkailijoille. toukokuuta 2026 12 // Ninna Kauppi Aavasaksan uusi kunnianhimoinen suunnitelma saa innostumaan tulevaisuuden Aavasaksasta. PAJAMON MUKAAN Aavasaksalle toivotaan ihmisiä, joita kiinnostaa hiljaisuus ja rauha. Sinne suunnitellaan tienvarren palvelukeskittymää, joka houkuttelee pysähtymään. Aavasaksan toivotaan vetävän puoleensa ihmisiä, joita kiinnostaa hiljaisuus ja rauha. EIJA KOIVUMAA. Toivon, että 2030-luvulla jo osa hankkeista olisi toteutunut. ENSIMMÄISEKSI toteutetaan Aavasaksan vetonaulan eli vaaran laen kehittäminen. Hänestä Master Planin helmi on tapahtuma-areena. Pajamo haaveilee, että asemalle saataisiin joko yksityistä tai julkista rautatieliikennettä. Häneen teki suunnitelmassa suurimman vaikutuksen Aavasaksa-areena. Tässä vaiheessa tarkka aikataulu ei ole tiedossa, sillä Master Plania ei ole vielä virallisesti hyväksytty. Pajamon mukaan suunnitelmaa on muokattu paikallisten toiveiden mukaan. Se tulisi joko Ruotsiin vievän sillan kupeeseen Tornionjoen rannalle tai jonnekin muualle. Siellä olisi erilaisia vesiaktiviteetteja, majoitusta ja saunat. Muuan OY:n arkkitehti Aura Pajamon mukaan se on mahdollista. Tietyt paikat jätetään koskemattomiksi, Pajamo sanoo. Sitäkin voisi miettiä, Pajamo pohtii. PÄIVITETTY suunnitelma, eli Aavasaksa Master Plan, on valmis hyväksyttäväksi. Maisemat ovat upeat ja rajaseutu tuo erottuvuutta. – Siksi suunnitelmaa on ruvettu tekemäänkin, että saataisiin pidettyä matkailu hallittuna. Areenalla järjestettäisiin muun muassa musiikkikeikkoja. Tengeliönjoen rantaan suunnitellaan Arctic Rivieraa, joka olisi talvinen luontokylpylä. Kunnan mukaan Aavasaksan matkailu on kovassa kasvussa, jonka takia sinne on tärkeä tehdä monipuolinen, pitkän tähtäimen suunnitelma. Joessa uimisessa tulee kysymykseen vedenpinnan vaihtelut, mutta siihen löydetään varmasti ratkaisu, Pajamo sanoo. Siitä tulisi suurehko tapahtumatila sisätiloihin. Siihen alueella on erinomaiset mahdollisuudet. Aavasaksan korkein kohta on paikka, jonne suurin osa matkailijoista tekee reissun. Arkkitehti Aura Pajamo toivoo, että viiden vuoden päästä Aavasaksan matkailu on kasvanut. Ylitornion kunta käynnisti suunnitelman laadinnan syksyllä 2025. Ihmiset ovat entistä enemmän kiinnostuneita hiljaisuudesta, viileydestä, paikallisista kokemuksista sekä revontulija yötaivasmatkailusta. Kyse ei ole Veikkaus Arenan kokoisesta jättirakennuksesta, mutta sellaisesta, joka houkuttelee suuria ihmismääriä. Sen tarkoitus on toimia alueen kehittämissuunnitelmana vuoteen 2040 asti. Näkyykö siellä kymmenen vuoden päästä luontokylpylä, musiikkiareena ja talven ihmemaa. Aavasaksa on kansallismaisema ja yksi Lapin tunnetuimmista matkailupaikoista. Meän Tornionlaakso // Keskiviikkona 13
klo 18.00, Miitti Olohuone Miesten piiri 15.5. Jätit meille muiston niin valoisan, niin kauniin, rakkaan ja syvän. 26.3.2026 Me muistamme silmäsi kirkkaat, me muistamme hymysi hyvän. Jussi Paakki Rakkaamme Pentti Kullervo ALANKO s. Ke 20.5. Rakkaamme Elma Esteri Mäki Hyvästit jätettiin läheisten kesken. Kaatuneitten muistopäivän ohjelmallinen kahvitilaisuus Turtolan seurakuntakodilla, kahvitus Turtolan Martat. klo 16.00, Miitti Olohuone MUUT Seuraa ajantasaista tiedotusta www.ylitornionseurakunta.fi MAINOS Aika rientää ja 80 vuotta tulee mittariin. Ma 18.5. hillagroup.fi. toukokuuta 2026 SEURAKUNNAT // 13 Pellon seurakunta KUOLLEET Sisko Hellevi Saukkoriipi 92v SEURAKUNNAN VIIKKO Ke 13.5. klo 17 haravointi talkoot Turtolan hautausmaalla, kahvia, teetä ja pientä purtavaa tarjotaan talkoiden lomassa. klo 9.30 NUORET JA VARHAISNUORET NuortenMiitti 19.5. Tule juhlimaan kanssani 6.6.2026 klo 16 alkaen Kotariipiin. klo 10 Helatorstain messu Pellon kirkossa, messun jälkeen eläkeläisten kirkkopyhän ruokailu Pellon seurakuntakodilla. To 14.5. Tolppi * 10.1.1934 † 1.5.2026 Saapui taivaan enkeli, nosti hellästi lämpimään syliin. Klo 10 kaatuneitten muistopäivän messu Turtolan kirkossa, avustaa kirkkokuoro. klo 17.30 miestenpiiri Pellon kirkolla. Perhetapahtumat Rakkaamme Sisko Hellevi SAUKKORIIPI ent. Muistojuhlan vietämme läheisten ja kutsuttujen kesken. Meän Tornionlaakso // Keskiviikkona 13. Jumalanpalveluksen jälkeen kunniakäynti sankarihaudoilla. klo 17 haravointi talkoot Pellon kirkkopuutarhalla ja hautausmaalla, kahvia, teetä ja pientä purtavaa tarjotaan talkoiden lomassa. Rakkaudella kaivaten Seija Tero ja Minna Niko, Eva ja Emma Teijo ja Jenni Jonne, Iisko ja Beada Siskot ja veljet perheineen muut sukulaiset ja ystävät Ystävällisenä kutsuna ilmoitamme, että Rakkaamme siunataan Pellon kirkossa 23.5.2026 klo 14, jonka jälkeen muistotilaisuus Pellon seurakuntatalolla. Näki avoimet taivaanportit, jossa rakkaat odottaa. Sydämelliset kiitoksemme Teille, jotka kunnioititte Rakkaamme EsaKalervoNivan muistoa ja otitte osaa suruumme Omaiset Puoliso, isä, pappa Martti Einari KOLEHMAINEN * 10.11.1949 Aavasaksa † 25.4.2026 LKS Ei syvemmin suru voi koskettaa, kun käsi rakkaimman kädestä raukeaa. Kiitämme lämpimästi muistamisista ja osanotoista. Oli äiti valmiina lähtöön ja odotti jo vuoroaan. Sisarukset perheineen. Lämmin kiitos kaikille Elmaa hoitaneille ja suruumme osaa ottaneille. Äitiä ja mummoa rakkaudella muistaen Asko ja Vuokko Suvi, Petteri ja Miila Pauliina, Henri, Edith ja Isak Henna, Joonas ja Aada Pirta ja Tapani Jenita, Jarno, Peeti, Petja ja Lukas Sarita, Erkka, Seelia ja Eliisi Pasin lapset Ilpo, Laura, Rasmus ja Linus Otto, Eerika, Jonni ja Niilo Oona Arvin lapset Ville ja Venla Pinja Saana Martta-sisko Pirkko Heidi Tapanin lapset perheineen sukulaiset ja ystävät Lämpimästi tervetuloa äidin siunaustilaisuuteen 23.5.2026 klo 14 Turtolan kirkkoon ja saattamaan äiti isän viereen. Kantoi hiljaa hoivaten, vei äidin rannalle tyvenen. klo 18 rippikoulun vanhempainilta Pellon seurakuntakodin rivitalon A-rapussa. klo 17.00, Miitti Olohuone LAPSET JA PERHEET Pienet ja Isot askeleet 18.5. Rakkaudella kaivaten Liisa Kari ja Eija Pasi sisar perheineen muut sukulaiset ja ystävät Siunaus toimitettu 2.5.2026 Pellon kirkossa. klo 11.00, Ylitornion kirkko Villaa ja virsiä 14.5. Ti 19.5. Kultaranta kaunis koivuineen vaihtui ikikotiin iäiseen. On vain hiljaisuus ja suru sanaton. Surukiitos Kuolleet Lämmin kiitos kaikille teille jotka kunnioititte rakkaamme MarkkuMyllymäen muistoa ja otitte osaa suruumme. Ylitornion seurakunta AVIOLIITTOON VIHITYT Räisänen Veera Bertta Sofia ja Savikuja Juho Tuomas KUOLLEET Uusimaa Timo Oskari 68v SEURAKUNNAN VIIKKO Kaulirannan maakirkko 14.5. Omaiset Surun koskettaessa Tee kuolinilmoitus tai surukiitos rauhassa itsepalvelukanavassamme: meantornionlaakso.fi/ lukijailmoitukset mainostajalle. klo 11.00, Kaulirannan kylätalo Messu 17.5. 3.5.1940 k
Jaslia Knuuti 3.45, 2. Hilda Rautio-Lantto 1.32, 4. +46-927-101 51 Haaparanta Haaparanta Storgatan 84 F, puh. Ellen Eero 4.01 P 13 V 1 km 1. 0400 449 832 Teija Nousiainen tj. +46 922-611 51 Storgatan 84 F, puh. YLIMÄINEN 040 536 4490 sähköasennusj.ylimainen@pp.inet.fi www.sahkoasennusylimainen.fi Perukirjat, kauppakirjat, asiakirjat kokemuksella edullisesti. +46-927-101 51 h. Aatos Koivumaa 4.03 Pellossa juostiin kevään ensimmäiset maastojuoksukisat 7. toukokuuta. SÄHKÖASENNUS J. kauttamme myös rahoitus joustavilla ehdoilla. Beada Kolehmainen 4.10, 3. +46 922-611 51 PALVELEMME: PALVELEMME: ma-pe 9.30–16.30 Ruotsin aikaa ma-pe 9.30–16.30 Ruotsin aikaa · sähköasennukset · kameravalvonta · palovalvontajärjestelmät · kiinteistöautomaatio · musiikkija äänentoistojärjestelmät Seppo Nousiainen, sähkövastaava, puh. Emil Harjuhahto 2.18 T 9 V 700 m 1. Rakennuspaikalle toimitettuna! TMI KALEVI KUJANSUUN PELTI 040 554 6547 Le ik ka a ta lte en OPTIKKOPALVELUT ÖVERTORNEÅLLA Optikot Pauliina Kouri, Antti Kurtti, Kaisa Ponkala, Optisen alan myyjät Eeva Estola ja Marja-Riitta Nikkanen Tervetuloa! Puhumme suomea! Övertorneå Övertorneå Matarengivägen 13, pu Matarengivägen 13, puh. Eelis Eero 4.15 T 13 V 1 km 1. Meän Tornionlaakso // Keskiviikkona 13. Jerina Knuuti 4.32, 2. Heta Jolma 1.57, 3. Miitta Seikkula 1.16, 3. harri.bitter@gmail.com p. minimoi lämmityskulut maksimoi mukavuus. 040 580 24 73 Silmälasimyynti ja silmälääkärin vastaanotto tiistaisin kysynnän mukaan Kivelän tiloissa (Toritie 8, Pello) SILMÄLÄÄKÄRI RISTO SALMI AJANVARAUS 040 745 0216 Rakennusurakointi, vahinkosaneeraukset Puh. Aino Vihriälä 1.40, 5. Lilja Aska 4.14 T 11 V 1 km 1. 040 520 9934 Ari-Pekka Mäkikyrö Rakennusurakointi MaxBro Oy • Optikon palvelut • Piilolasit ja nesteet • Kuivasilmätutkimukset ja -hoidot PYYDÄ TARJOUS! Kai Jaako 040 580 7465 Sähköasennukset Ilmalämpöpumput Aurinkovoimalat kai@ykkossahko.fi Myös kotija laitoskäynnit Ajanvaraukset: 040 738 8916 020 743 3940 Hammasteknikkomestari Erikoishammasteknikko Jyrki Isojärvi Mellantie 4 (Teletalo), Ylitornio Pellon maastojuoksukilpailujen tulokset Eija Koivumaa Tulokset: T 5 V 200 m 1. Eevi Ounaslehto 5.35 P 11 V 1 km 1. toukokuuta 2026 14 // PALVELUHAKEMISTO SUORAAN TEHTAALTA Kattopellit, aluskatteet, vesikourut, tikkaat, listat, terassiplexit, lumiesteet! Pleksit ja polykarbonaatti. 040 586 0519 Julkinen kaupanvahvistaja saara.bitter@gmail.com p. Olivia Nikka 1.13, 2. Lilja Tuomas 5.24, 3. fi. asiakaspalvelu, laskutus, puh. 045 233 2240 · vaylavirtatekijat@gmail.com · www.vaylavirtatekijat.fi PASSIKUVAT Alkkulanraitti 73, Ylitornio TI PE 10 16 LA 10 13 Tervetuloa! Ei ajanvaraust a 040 589 5799 Ilmalämpöpumput Scanofficen lämpöpumput alueellasi toimittaa. Erin Eero 1.40, 2. Paavo Ounaslehto 5.48 P 15 V 1 km 1. Nita Jolma 3.36, 2. Elvi Seikkula 2.52 T 7 V 400 m 1. Seela Seikkula 2.19 P 7 V 400 m 1. Lataa Hilla Etukortti ja edut ovat aina mukanasi. meantornionlaakso.fi/ edut Hallinnoi tilauksiasi verkossa asiakaspalvelu.hillagroup
käynti Pikisaaressa Merimiehen kotimuseossa sekä tutustuminen Tuomiokirkkoon. Ratasjärven vesiosuuskunta ry:n VUOSIKOKOUS pe 22.5.2026 klo 19.00 Juoksengin nuorisotalolla. Paikkoja reissulle on rajoitetusti (max 22) joten halukkaat, olkaa nopeita! Ilm. hillagroup.fi. LC-Ylitornion kiittää osallistuneita. Kahvia, makkaraa, arvontaa ja muuta hauskaa. Tarvittavia työkaluja: Harava, kärry, talikko tai kuupalapio. 85 % JOPA mainostajalle. Luotettavan tiedon matkassa mainoksetkin erottuvat edukseen. hillagroup.fi pitää lehtiämme luotettavana. MYÖS VANHA.SOITA 041-712 11 54 AKI Rivit Ostetaan Pellon yhdistys ry. Tervetuloa HAITARI OSTETAAN. Yöpyminen Hotel Laplands Oulussa. toukokuuta. Yhdistys kustantaa kyydin (Lohinivan pikkubussi), mutta majoituksen, ruokailut ym. 050 430 2797/Kaisu. puh. K-supermarketin ostokorttivoittajat todennettiin Ylitornion poliisiasemalla 5.5.2026. Yhdistys tarjoaa syötävää/juotavaa. jokainen itse osaltaan. Perinteinen kevätkokoontuminen Hyllykylän grillillä to 21.5.26 klo 13.00. klo 11.00 16.00. Kokoonnutaan klo 8.00 hautausmaan eteläpään portille. toukokuuta 2026 // 15 ASIAKASPALVELU • asiakaspalvelu@hillagroup.fi • asiakaspalvelu.hillagroup.fi 020 750 4469 ma–pe klo 9–15 JAKELUHÄIRIÖT Posti: ma-pe klo 8-18 ja la klo 9-16, Puh. 0100 5577 LUKIJAILMOITUKSET lukijailmoitukset@hillagroup.fi MAINOKSET • myynti@hillagroup.fi • mainostajalle.hillagroup.fi TIETOSUOJALAUSEKE hillagroup.fi/tietosuoja TOIMITUS toimitus@meantornionlaakso.fi Päätoimittaja Eija Koivumaa 050 574 9549 Toimittaja Ninna Kauppi 050 326 8787 Myyntipäällikkö Sari Kananen 050 381 2540 Henkilökohtaiset sähköpostit etunimi.sukunimi@hillagroup.fi Alkkulanraitti 71, 95600 Ylitornio meantornionlaakso.fi KUSTANTAJA Hilla Group Oyj Va. Ylitornion Reuma ja Tules ry. PENT TI KIVELÄ Lukijan kuva meantornionlaakso.fi /lukijailmoitukset Lä hd e: KM T 20 25 mainostajalle. klo 11.30 16.30. Pellon torilla lauantaina 16.5. Esillä sääntöjen määräämät asiat. Suuri valikoima KALAA KALAA Pello Perjantaisin klo 11.00-12.30 Pellohallen (Suomen aikaa) Övertorneå Perjantaisin klo 14.30-17.30 ICA Supermarkettin parkkipaikkala (Suomen aikaa) to rn ed al en sr ek la m .s e Puh. 050 302 6482 Ylitornion yhdistys ry Ylitornion hautausmaan Siivoustalkoot 18.5. Tervetuloa. toimitusjohtaja Teija Pelto-Arvo Painopaikka Botnia Print Oy Ab, Oulu Verkosta tuoreimmat uutiset ja parhaat jutut kätevästi mistä vain Myytävänä Kokouksia LC Ylitornion jäänlähtöveikkaus 2026 Merkki alitti rajasillan 23.4.2026. Teemme KESÄRETKEN Ouluun ma-ti 15.-16.6.2026. 400 € Janette Peltokorpi / 116 300 € Teuvo Juuso / 302 200 € Noora Jääskö / 438 100 € Taija Alapuranen / 236 65 € Miro Koivisto / 483 50 € Juha Kuitunen / 261 40 € Pauli Orre / 256 Palkinnot on toimitettu voittajille. 100% ruisvartaat, ohraja perunarieskat sekä jättipullat uunituoreena (M/L) Leipäpysäkki Oulu Aurinkoinen kevätpäivä Pentti Kivelä kuvasi maisemia tallustelulenkillään Puonivaaran maastossa aurinkoisena päivänä 8. +46 70 540 83 30 (Anders) Yhdistysja seuratoiminta ILMOITUKSET SÄHKÖPOSTITSE lukijailmoitukset@hillagroup.fi VERKOSSA asiakaspalvelu.hillagroup.fi PPYYYYDDÄÄ TTAARRJO US! JOUS! Mitsubishi Ele Mitsubishi Elecctric tric ILMA ILMALLÄÄMP MPÖÖPUMPUT PUMPUT asentaa alueellamme Sähköasennus KIVI KIVILLOMPO OMPOLLO O OOYY antti@kivilompolo.net, p. Johtokunta. Matkan ohjelmassa mm. Meän Tornionlaakso // Keskiviikkona 13. LEIPÄPYSÄKKI Ylitornion torilla perjantaina 15.5
Lehmät vietiin turvaan, osa Ruotsiin, osa ihmisten mukana Pohjanmaalle. Kissat, koirat, kanat ja siat tapettiin lähtöpaikoilla, lampaat päästettiin vapaaksi. – Tavaroita varastettiin, vesisade tuhosi, saksalaiset polttivat, Raija Koski jatkaa. Toimituskunnan ydinryhmään kuuluivat myös Teuvo Tuorila, Reetta Kolppanen ja Mikko Kleemola. ENNEN KAIKKEA esillä ovat kuitenkin ihmiset. toukokuuta 2026 16 // Kaisa Suomala Lapin sotaa muisteltiin viime vuonna monissa tilaisuuksissa, koska vuonna 2025 sodan päättymisestä tuli 80 vuotta. Evakkokirjan päätoimittaja on Raija Koski. Niitä paimensivat nuoret tytöt. Ääni haluttiin antaa sekä evakoita vastaanottaneille keskipohjalaisille että kotoaan lähteneille lappilaisille. Kirja nostaa esille senkin yksityiskohdan, että ihmisten lisäksi evakuoitiin viranomaisia, laitoksia ja instituutioita. – Koko ajan itkettää ellei naurata, kiteyttää Reetta Kolppanen. Keskipohjanmaan sivuilla he eivät juuri näkyneet, Koski sanoo. – Monissa pitäjissä asukasluku käytännössä kaksinkertaistui. Tavarat kulkivat eri matkaa, jos kulkivat. – Olemme halunneet tehdä kirjallamme kunnianosoituksen näille ihmisille ja niille, jotka ottivat heitä vastaan, hän sanoo. KAISA SUOMALA " Kotiseuturakkaus tulee konkreettisesti esille evakkotarinoista, ihmiset halusivat niin kovasti palata sinne. Väyläkustannus näytti kirjalle heti vihreää valoa, kun kirjan toimittaja Raija Koski ehdotti kustannussopimusta. KAISA SUOMALA. – Lapin ihmiset ja Lapin asiantuntijat ovat kertoneet myös siitä, mikä tilanne oli, kun ihmiset palasivat koteihinsa, Koski kertoo. Tarinoista on koottu kirja Sodan jaloista Keski-Pohjanmaalle – Lapin sodan evakot Lestijokiseudulla 1944–1945, joka julkistettiin Kannuksessa huhtikuun viimeisellä viikolla. Maantieteellinen sijainti ei selitä eroa, sillä molemmat toimitukset sijaitsivat tuolloin Kokkolassa: Lapin Kansan toimitus oli evakuoitu sinne. Sata Lapin sodan evakkotarinaa kansien väliin ”Halusimme tehdä kunnianosoituksen evakoille ja heitä vastaanottaneille.” Evakkokirjan julkaisutilaisuudessa oli 1940-luvun teema. Kirjoittajia on yli 40, ja editointityö oli valtava, Koski myöntää. – Yksi kirjan tarina kertoo tyttöjen karjanajoreissusta, Koski kertoo. Urakka oli valtava, varsinkin kun suuri osa ihmisistä lähti matkaan paikoista, joissa ei ollut teitä. EVAKUOINTI tehtiin syksyllä 1944 kahdessa viikossa. Yli neljänsadan sivun mittaan mahtuu sata tarinaa, joista useimmissa viitataan useampiin ihmisiin. – Kotiseuturakkaus tulee konkreettisesti esille evakkotarinoista, ihmiset halusivat niin kovasti palata sinne, Teuvo Tuorila sanoo ja Raija Koski toteaa, että osa poromiehistä palasi pohjoiseen vähin äänin ennen kuin siihen olisi ollut lupaakaan. Pelkosenniemen seurakunta toimi Toholammin seurakunnan yhteydessä. – Kaaos oli mahdoton, toimituskuntaan kuuluva Teuvo Tuorila sanoo. Meän Tornionlaakso // Keskiviikkona 13. Kotiseuturakkaus tulee konkreettisesti esille evakkotarinoista, ihmiset halusivat niin kovasti palata sinne KOSKI KERTOO monen kokeneen, että Lapin sota ja sen evakot ovat väheksytty ja vaiettu asia. Lapin sodan evakoiden unohtumista Karjalan evakon rinnalla ei selitä se, että evakko oli väliaikainen, sillä kaikille se ei ollut. Lapin Kansa oli ainoa media, joka uutisoi evakoista syysja talvikaudella 1944-1945 jatkuvasti. Sodankylän kunnantoimisto oli Kannuksen KPO:n rakennuksessa kahvilan naapurissa, Sodankylän apteekki toimi Lohtajalla. Petsamo, puolet Sallasta ja Paanajärven alue Kuusamosta jäivät sodan uusiksi piirtämän rajan taakse. – Monet sallalaiset joutuivat lähtemään kotoaan kolme kertaa, Raija Koski sanoo