Meän Tornionlaakso 13.09.2012

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

040 510 8966 ylitornio@ tornionlaakso.net MYYMÄLÄAUTO OMENA Ruotsi Tule tekemään löytöjä! Ruotsi, 1 Kg PORKKANA ICA Kortilla Tarjoukset voimassa to-su 0 / Kpl 47 0 41 1 / Kg / Kg 5 29 / Tarj. 59 Tervetuloa meille! Ma-Pe 9-20 La 9-18 Su 11-18 Puh 0046 927 22050. Puh. 016-512 003 pellonhkl@co.inet. www.askopello. Alkkulanraitti 73, p. Ilmoitukset viim. 040 179 1644 Ihanat ICA, 600g, Pakaste WOK MIX ANETTE SOHVA 2+3 Sandella istuintyynyt 10 vuoden takuu 1990,(2290,-) 5995 5995 795 Pieces paksut sukkahousut Raitatunika Raitaneuletakki PEKONI Scan, 140g ICA Kortilla 1 3 75 / Kpl PORSAANPOTKA ICA, Ruotsi, Porsaan ICA Kortilla 3 kpl MaPe 1017, La 1014 P. klo 1215 -20% JÄÄVUORISALAATTI Ruotsi Hedelmätiskiltä REGINAN PUOTI P. ma 17.9. 572 117 ma-to 10-17, pe 10-17.30, la 9-14 Kruunun kurssi 8,5 41 / Tarj. Skona, 1050/1300g PESUAINE 2 94 / Kg 2 kpl Loppuunmyynti enää syyskuun ajan! -50% Kauppatie 50 95700 Pello Kaiki kengät vähintään Maito- ja leipomotuotteiden viikkoloppuunmyynti Ylitornion torilla la 15.9. klo 14. Tämä ti jaetaan leh na täysjakelu sa, vaaras Turo , Ruskolassa ja rengissa Mata ssä Haapakylä LÄHIN LEHTESI TORNIONLAAKSOSSA Nro 37 Torstai 13.9.2012 Tämä hiihdon kultamitali on kunniapaikalla erään pellolaisen kodin seinällä. Sivu 5 Pitäisikö 140 vuotta vanhat koulujen järjestyssäännöt ottaa uudelleen käyttöön? Sivu 12 Kala se on särkikin totesi Kiia Korteniemi, kun Romakkaniemen Pasi kuvan nappasi. Miss Farkku-Suomi -elokuvan Pike ja Välde eli Sanni Kurkisuo ja Mikko Vienonen istahtivat Kauko Röyhkän mummolan portaille. Sivu 12 Sivu 17 Valopallosarjat Alk. 040 579 6381 Seuraava Torkkari ilmestyy to 20.9. 29,90 www.seitashop.fi · Avoinna JOKA PÄIVÄ Vihreä Pysäkki, Kolarintie 9 a, 95700 PELLO · Puh
Rahanarvoisten etusetelien lisäksi saat S-Etukortilla Bonusta jopa 5 %. Pello puh. 0207 433 210 tai 040 210 8966 Torstai 13.9.2012 Omasta kaupasta edullisesti! =Edullinen ruoka Omistaja Atria Viljaporsaan ohutleike naturel 750 g (11,86/kg) Norjan lohifile vac. 044 788 4977 ma-pe 7-21, la 7-20, su 9-20 Ylitornio puh. 4 -tarviketta. 199,www.rautakonenippeli.fi BTM50Z Monitoimikone 18V, 6.000-21.000 liikettä/min (3,2°), pelkkä runko. 199,-. 044 788 4984 ma-la 7-21, su 9-21 UUTUUS! BTM50RFEX3 Monitoimikone 18V, 2x3.0Ah, 6.000-21.000 liikettä/min (3,2°) 42-tarviketta. Monitoimityökalut ERITTÄIN MONIPUOLINEN apunasi tilanteissa mihin muut koneet eivät pysty! Laaja valikoima lisävarusteita eri käyttötarkoituksiin. 549,- TM3000CX1 Monitoimikone 250W, 5.000-21.000 liikettä/min (3,2°) 1,4 kg. "8 tunnissa vuonolta fileeksi" 87 90 pkt 1 kg pkt 19/kg Suomalainen kurkku 099 /kg Arlaingman Kalinka kerrosjogurtit 150 g (3,00/kg) 99 99 pkt Antell Ruisruis 9 kpl 450 g (4,20/kg) Rainbow suomalainen broilerin fileesuikale 300-350 g (9,96-8,54/kg) Rönkä paistijauheliha 400 g (9,47/kg) 2 79 3 Kylmänen Herkkulenkki 350 g (8,54/kg) Valio Oltermanni kermajuustot 900-1000 g (7,72-6,95/kg) 0 89 1 99 2 Toimi Pian! 95 6 45 prk pss pkt pkt Valencia appelsiini 059 /kpl Suomalainen pakattu jääsalaatti 100 g (5,90/kg) 139 /kg Royal Gala omena Tuoretorin tuotteet voimassa 17.9. Opiskelijatilaus Suomeen vain 37 /9 kk 2 puh. asti. Liity nyt Arinan omistajaksi! Kun liityt 16.9.2012 mennessä, saat käyttöösi uuden asiakasomistajan etusetelit (arvo 4x5 ), joilla voit tutustua Osuuskauppa Arinan palvelutarjontaan
Siksipä olikin yllätys, kun tämän kevään kukkaloistosta syntyi satoja syömäkelpoisia omenoita. Istutimme puut lähinnä kukkien takia. Olemme istuttaneet omenapuut lapsenlapsillemme. Omenapuut on istutettu keväällä 2007 ja parina viime syksynä niille on annettu syyslannosta. sohvapöytiä, lepotuoleja, vitriinejä, TV-tasoja, ruokailuryhmiä, sohvia, tietokonepöytiä, valaisimia, sänkyjä, mattoja, työtuoleja, yöpöytiä, lipastoja ym. Erä tuotteita tosi halvalla! VARASTON TYHJENNYS! Omenasato yllätti Pellossa PELLO Pellossa eletään jo kuin etelän mailla. Emme osanneet odottaa, että omenoitakin tulisi. Kolmannen hankinta on tosin jo lähiaikojen suunnitelmissa. tele-kaluste. KAUPPIAS VAIHTUU Huom! UUSI PUHELINNUMERO Marja-Leena Rundgren pääsi poimimaan omenia omasta puusta. 3 Torstai 13.9.2012 TexMex-makuja syysiltoihin Santa Maria Tex Mex TUOTTEET (ei Santa Maria Tex Mex original soft tortilla) NAUDAN UHELIHA PAISTIJA 48 kg) 40 0 g (7, rs /talous rajoitus 2 a 3,85 Ilman kortti 2 rs (9,63 kg 99 rs ) -15 % -22 % Santa Maria Tex Mex original soft KERÄKAALI 0 Hollanti Suomi 49 kg 2 PKT Ilman korttia ja yksittäin 1,74 pkt (5,18-5,44 kg) 250 Valio TORTILLA 320-336 g (3,72-3,91 kg) -28 % Kariniem 250- 30 FILE 0 g (6,67-8,00 kg) 2 RS Ilman kortti a ja 4 E ET ESUIK AL oj en kananp an 00 97-11,96 kg ) N PUNAINE PAPRIK A Puola Valiojogu 175-20 -33 % 99 rs (9, yksittäin 2, 1 49 kg K-PLUSSA-TARJOUKSISSA TUT MAUSTE IT JOGUgRT -1,71 kg) 0 (1,50 rtti 5 PRK Ilman kortti a ja 1 50 40-2,74 kg ) 129 kg TERTTUTOMAATTI JUUSTORAASTEET Ilman korttia 2,35 ps (15,67 kg) 189 ps Sol 150 g (12,60 kg) punaleimaemmental-, mozzarella- ja pizzajuusto -19 % -37 % 48 prk (2, yksittäin 0, TARJOUSTAKUU AINA VÄHINTÄÄN - 10 % LISÄKSI K-PLUSSAPISTEILLÄ ETUSI JOPA - 5% 1 PUNAINEN MIETO CHILI OLUT Voimassa alkaen 7.6.2012 50 g (25,80 kg), Hollanti 29 rs PACK 4 Ilman korttia 9,00 4-pack (6,52 l) sis. Toissa kesänä Borgovskojessa keinahteli kolme omenaa, mutta viime kesänä puut eivät edes kukkineet. Uudesta elinkeinosta ei ole kyse, sillä omenapuita on toistaiseksi vain kaksi. pantit 0,40 -12 % Hinnat voimassa to-su 13.-16.9., ellei toisin mainita. www.k-supermarket. 6.9.2012 15.24 Alkkulanraitti 79, YLITORNIO MA-LA 8-21, SU 11-21 · 0207 497 050 37LV valtakunta 8x260.indd 1 Alennukset 20-50% Tule tutustumaan Iskun uuteen Unigold sänky- ja patjamallistoon Nyt tutustumisetuna koko uusi mallisto mm. Etualalla Pirja, takana Borgovskoje.. Siltä näyttää ainakin Marja-Leena ja Teuvo Rundgrenin pihamaalla, missä omenapuiden oksat notkuvat hedelmien painosta. Eeditin puu on punakylkisiä omenoita kasvattava Pirja ja Lyydian vihreäomenainen Borgovskoje. Loviisa saa oman puun varmaan ensi keväänä. 040 679 0750 Alkkulanraitti 80 Avoinna: ark 1017, la 1014 www. pantit 0,40 796 4x0,33 l (5,73 l) sis. (MS) -25% Ylitornio p. Ehkä kaneliomenapuun, Rundgrenit suunnittelevat
Kukapa ei haluaisi päästä helpommalla, jos siihen annetaan mahdollisuus. Ainoa asia, joka häiritsi, oli kylmyys. Näytelmän loppukohtaus hakee kauneudessaan ja koskettavuudessaan vertaistaan. Kaiken tuhon jälkeen toivo asetetaan lapsiin, tuohon pieneen kansaan. Näin käydään läpi kansalaissota, espanjantauti, IKL:n ja vasemmiston väliset kahnaukset ja lopulta toinen maailmansota evakkoreissuineen. Eri asia sitten on, miten ihmiset eläisivät maailmanlopun maisemissa. Näytelmän musiikki tukee tarinaa ja päinvastoin. Saneerauksella uhatun henkilöstön on järkevintä ajaa omaa etuaan kokonaisuuden kustannuksella sen sijaan, että jokainen kokisi olevansa valtuutettu toimimaan yhteiseksi hyväksi. Silloin pitäisi osata tehdä jotakin itse, ja tehdä, vaikka ei huvittaisi. Vastuumme ilmoituksissa mahdollisesti esiintyvistä virheistä rajoittuu enintään ilmoituksen hintaan. Tulosjohtamisen kaunis ajatus oli alunpitäen se, että työntekijät saisivat käyttää järkeään. Huikeaan suoritukseen yltävät Anita Koivuranta Jyylinä ja Tapani Kauppinen uutta tietä pitkin kylään saapuvana kulkumies Eelovina. Jari Vanha on säveltänyt Uuttu-Kallen teksteihin todellisia helmiä. Sen otettiin käyttöön mm. Kannattaa pinnata missä voi, tehdä vain se mitä käsketään silloin kun käskijä on valvomassa, varastaa työnantajalta ja öykkäröidä. 040 510 8966. 040 721 4542 JULKAISIJA Tornionlaakson Kustannus Oy Toimitusjohtaja Kari Kaulanen kari.kaulanen@tornionlaakso.net p. Toisaalta, mitä siitä, jos talous kerran toimii täydellä tehollaan ja vapautuu lopullisesti kitkaa tuottavista, huonosti toimivista ihmisistä! Tulosvastuuta Tulosvastuu on koeteltu keksintö. Syysillat ovat kylmiä, joten pukeutumiseen on syytä kiinnittää huomiota, ettei käy niin kuin minulle. Näin son Minna Siilasvuo Pilkheitä Kari Kaulanen tekijän tavoitteena on tähän saakka ollut oma turvattu, vakinainen työpaikka. 0400 694 918 Paino: Suomalainen Lehtipaino, Kajaani Jakelu: Itella Oyj ILMOITUSTEN JÄTTÖAJAT Ladottavat aineistot maanantaihin klo 14 mennessä, valmiit aineistot tiistaihin klo 16 mennessä osoitteeseen ylitornio@tornionlaakso.net. Valmiin aineiston toimittamisesta lisätietoja puh. Elämästä voi tulla sietämättömän työlästä, jos oppii odottamaan valmista makuuasennossa kalliita leluja räpeltäen. Hakala luennoi yläkoululla vanhemmuuden ajankohtaisista haasteista. En usko, että omat lapseni poikkeavat paljoakaan ikätovereistaan. Talouden saavutusten näyttely kukoisti, joskin käytännön elämä kangerteli, purukumi ja sukkahousut olivat luksustuotteita, etuoikeutetuille. Inhimillistä lienee sekin, että vanhemmat eivät tulonhankkimiskiireissään enää jaksa vaatia nuoriltaan tiskaamista, imuroimista, vaatehuollon hoitamista tai edes säästämistä. He ovat tottuneet saamaan paljon ja antamaan mahdollisimman vähän. Siinä luki I paid minä maksoin. Jos raadannan hedelmistä ei pääse koskaan nauttimaan, työntekijän ei kannata ottaa vastuuta, investoida elämäänsä pitkäjännitteisesti. Tällaisen tuotteena syntyy epäitsenäinen mutta pikkuovela hahmo. Apua ja palveluksia saa ja pitääkin pyytää ja niitä myös annetaan. Aineistot voi toimittaa myös Ylitornion toimistoon tai Pellon palvelupisteeseen niiden aukioloaikana. 0207 433 210 fax 0207 433 218 Avoinna: mato klo 915, pe 914 ylitornio@tornionlaakso.net Pellon palvelupiste SHOPPELISSA Burmannintie 1, 95700 PELLO Avoinna: mala klo 1020, su 1218 ILMOITUKSET, TILAUKSET JA LASKUTUS Pirjo Kauvosaari pirjo.kauvosaari@tornionlaakso.net p. Ellette ole vielä käyneet katsomassa esitystä, kannattaa mennä, se on kaiken vaivannäön arvoinen. 4 Torstai 13.9.2012 13. Aaten ja Lauran ympärillä elävät syrjäinen kylä ja sen ihmiset. Viisivuotissuunnitelmat ylitettiin yleensä monella sadalla prosentilla. Taitavat muusikot täydentävät musiikillisen annin. Parhaat ja uusimmat johtamisopitkaan eivät oikeastaan voi toimia toisin nykyisessä taloudessa, jossa yksityinen etu esittäytyy yleisenä etuna ja työllään uutta luovien ihmisten tuotantopanos katoaa kansainvälistyneen pääoman sijoitusseikkailuihin. Vähennettäisiin turhaa raportointia ja työnjohtoa. Esitys kuitenkin tempaisi mukaansa. Sähkögeneraattoritehtaan tuotantoa mitattiin laitteiden painon mukaan, jolloin tietysti keskityttiin painavimpiin malleihin; niitä vain tarvittiin niin kovin harvoin. Esko Janhusen Uuttu-Kallen laulujen pohjalta kirjoittama tarina sisältää sopivassa määrin niin rempseää huumoria kuin koskettavaa draamaa. Erityismaininnan ansaitsevat muita lainkaan väheksymättä Aatea lapsena esittävä Outa-Vertti Antikainen sekä vasta 8-vuotias Emilia Tolonen pienenä Laurana. Sitä sanotaan arjeksi, ja siitä monet nuoret ovat vieraantuneet. Näin kuoputetaan, tuolta löytyy matoja ja muistakaa varoa haukkoja! En tarkoita sitä, että olisin valmis luovuttamaan lapseni toiselle kanaemolle, mutta en pane pahakseni, jos joku muukin kasvattaa hienovaraisesti lapsiani. Viimeistään siinä vaiheessa vilukin unohtuu. Omalla työllään elävä on valmis koviinkin ponnistuksiin, jos voi siten vapautua putoamisuhkasta ja mielivallasta. syyskuuta 2012 Kasvatuskiemuroita Muutama viikko sitten minua nauratti ja vähän itkettikin naamakirjassa levinnyt pilakuva, jossa kaksi leveästi hymyilevää lasta ja nuutunut isä istuivat sohvalla pienet kyltit käsissään. 050 411 0209 Toimittaja Taina Laitinen taina.laitinen@tornionlaakso.net p. Lapset esittelivat kalliita lelujaan: toisen lappusessa luki iPhone, toisen iPod. Siinä, missä me kiireiset vanhemmat ylitämme aidan matalimmasta kohdasta, tulemme tehneeksi karhunpalveluksen pilteillemme. Kun päivähoito- ja opetusryhmiä suurennetaan, tilinpäätös paranee, mutta kustannukset lankeavat myöhemmin maksettaviksi. "lakkautetussa" naapurimaassamme. Helpommalla pääsee, kun tekee itse. Kun valot sammuvat, hämärässä piirtyvät esiin metsän ja tuntureiden silhuetit. Lapset saavat mahdollisuuden lusmuiluun, kun vanhemmat eivät ehdi tai jaksa esittää vaatimuksia arkiaskareisiin osallistumisesta. Ne munivat samaan pesään, ja yksi kanoista huolehtii hautomisesta ja tipujen opastamisesta aikuisten tavoille. Palelemiseen minun olisi viimeksi pitänyt sortua, olenhan istunut aikanaan Velhotrilogian esityksissä kymmeniä kertoja, joten pukeutumiskoodin piti kyllä olla tiedossa. Henkilökunta sitoutuisi firman tai organisaation tehtävään. Sinne siis, me raskautetut! Laulu pienestä kansasta Ulkoilmanäyttämö Ihmisen Ringissä Ylläksen juurella esitettävä Laulu pienestä kansasta on vaikuttava teos. Kasvatusneuvot tulevat joskus toiselta planeetalta, mutta Pellon varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen yhteisessä vanhempainillassa ensi tiistaina on tarjolla maanläheisempiä metodeja, kun kasvatustieteen professori ja melkoisen lapsilauman isä Juha T. Kadehdin edelleen kanoja, jotka ovat ratkaisseet kasvatuspulmansa käytännöllisesti. He ovat ilmiselviä perillisiä sille jatkumolle, jota edustavat vaikkapa Siiri Angerkoski ja Aku Korhonen suomalaisessa elokuvassa tai Ritva Valkama ja Pentti Siimes televisiossa. Totesin sen viime lauantaina. Lehti julkaistaan force majeure-varauksin. Se on hyvin inhimillistä. Toisin kuitenkin kävi. 040 510 8966 TOIMITUS Päätoimittaja Minna Siilasvuo minna.siilasvuo@tornionlaakso.net p. Jokaisen yksilön ja yksikön kannattaa ulkoistaa toimintansa kustannukset toisten kannettaviksi parantaakseen laskennallista tilinpäätöstään. Nuorten vanhemmat kyllä tietävät, mistä on kyse. Ikävä kyllä monissa firmoissa henkilöstöä on alettu kohdella kuin oltaisiin tehty nurkanvaltaus ja tekijästä puristettaisiin muutamassa vuodessa kaikki irti, ajattelemattakaan toiminnan jatkamista pitkällä tähtäimellä. Kunnollisen ja tunnollisen työn- Vieraspännä Arto Heikka Ylitornion toimisto Alkkulanraitti 48, 95600 YLITORNIO p. Toinen näytös sisältää paljon kuolemaa; valkoinen risti toisensa jälkeen ilmestyy näyttämölle. Se lisäisi vakuutuskorvauksista lähtien talouden laskennallista volyymia. Nimenomaan Aaten ja Lauran kasvutarinasta ja rakkaudesta näytelmässä on kyse. ISSN 145-8549 ylitornio@tornionlaakso.net · www.tornionlaakso.net · Seuraava numero torstaina 20.9.2012. Tulosvastuumittareita on arvioitu ja arvosteltu niinkin, että inhottavinta, mutta kannattavinta maailmantaloudelle olisi meteorin iskeytyminen maapalloon ja mahdollisimman suuret vahingot. Minun oli helppo samaistua isään, joka jaksoi hädin tuskin nostaa omaa lappuaan. Näyttelijätyö oli erinomaista, vaikka mukana ei ole yhtään ammattilaista. Outa-Vertin laulu äidin haudalla ja varsinkin hänen laulunsa tunturiisästä, lompolo-äidistä, metsä-veljestä ja väylä-siskosta vetävät kyynisenkin katsojan hiljaiseksi. Koska työn hallinta lisääntyisi, se palkitsisi tekijänsä myös sisäisesti eikä tarvittaisi keppiä ja porkkanaa. Tulee päivä, jolloin äiti ei huhuile syömään, eivätkä puhtaat vaatteet ilmesty itsestään kaappiin
Kolme miestä on töissä, Kaarlo toteaa. Hytin takaseinässä on seinän levyinen kuva myssypäisestä sudesta esittämässä isoäitiä. Alavirtaan ja yrittäjäksi Kaarlo Rundgren lähti maailmalle Kolarin Kallioniemestä, joka sijaitsee Väylänvarressa. Kaarlo ja Hilkka hakivat Karjaalta tuliterän Sisu Polarin, ja Mika Jefremoff taiteili kuvat, joiden aiheena ovat Punahilkka ja Iso paha susi. Jo niihin aikoihin syntyi idea aiheesta seuraavan auton maalaukseen, joka toteutui menneenä kesänä. Tällä hetkellä viikot kuluvat Sodankylässä, missä Kaarlo kaivaa kaapeleita maan alle keskellä kirkonkylää Pellon Sähkö Oy:n työmaalla. Samana vuonna talonrakennuksen kanssa alkoi Kaarlon yrittäjäntaival, kun hän osti oman kaivinkoneen. Kaarlo on touhunnut koneiden parissa lähes koko ikänsä. Ko Pellossa järjestethiin Suomen mestaruushiihot vuona 1993, Mika majottu meilä ja siitä meän ystävyys alko, Kaarlo kertoo. Hänelle sellaisia päiviä on kertynyt vuosien varrella lukemattomia niin Inarissa, Savukoskella, Levillä, Haapajärvellä kuin Pyhäjoellakin, jos muutaman paikan esimerkinomaisesti mainitsee. Perheessä oli kuusi poikaa ja neljä tyttöä. Siitä voi päätellä, että hän on itsekin työnantaja; täytyyhän kuormaautoilla kuskit olla, kun isäntä istuu kaivurin hytissä. Lahden tapahtumien jälkeen Kaarlolla oli iso rooli Mikan tukena. Sen jälkheenki mie vielä ajoin talvisin pölliautoja, hän sanoo. Se on vuodelta 2010 oleva palkinto puunlastauksen Suomen mestaruudesta veteraanisarjassa. Kaikki on ollut kuitenkin sen arvoista, mikä on hyvän harrastuksen merkki. Harrastuksia laidasta laitaan Muiden ikäistensä tapaan Kaarlo urheili paljon lapsuus- ja nuoruusvuosinaan. Hän saavuttaa ensi vuonna eläkeiän ja aikoo sen jälkeen hieman hiljentää työtahtiaan. Kaarlo muutti Pelloon vuonna 1975 ja avioitui Maarit Pyykösen kanssa. Alahärmän Power Truck -tapahtumassa elokuussa se voitti puuautojen sarjan ja sijoittui yleisöäänestyksen haastajaluokassa kolmanneksi. Jos on ehtinyt vilkaista tarkemmin, on autojen kyljistä voinut lukea tekstin: Kaarlo Rundgren, Pello. Harrastus on vienyt Kaarlolta paljon aikaa ja rahaa, joskus jopa yöunet. Mika sano, että tämä kuuluu sulle. Omakotitalo Ollintielle valmistui vuonna 1980. Sisu PP tuli toiseksi puuautoluokassa. Yhdessä kuvassa sudella on päässään hattu aivan kuin Kaarlollakin hänen kiertäessään maailmalla... Kaivurityöt ovat kuitenkin Kaarlon heiniä, sillä ne vaativat oman osaamisensa eivätkä muut ole edes halukkaita niitä tekemään. Elämän oli kuitenkin jatkuttava. Se on tiennyt myös paljon poissaoloa kotoa, mistä Kaarlo on selvästi pahoillaan. Kaarlo lähettää suuret kiitokset kaikille niille, jotka ovat olleet rakentamassa ja sponsoroimassa Punahilkka-Sisua. Aiemmin lapseton Kaarlo sanookin saaneensa Hilkan myötä jo seitsemän ottolasta, kun mukaan lasketaan myös Hilkan poikien puolisot. Siitä alkoi harrastus, joka jatkuu edelleen, ja joka on tuonut mukanaan paítsi monta ikimuistoisia hetkeä ja uutta ystävää myös komean pokaalikokoelman. Myös haave omasta kuormaautosta toteutui. 5 Torstai 13.9.2012 Kaarlo Rundgrenin autot koristavat maanteitä PELLO Pohjoisen teillä liikkujat ovat jo vuosien ajan voineet kiinnittää huomiota rekka-autoihin, joiden hytteihin on maalattu värikkäitä kuvia. Tällä hetkellä autoja on kolme. Hilkka, Kaarlo ja mestariauto. Vuonna 1999 Kaarlo näki lehdestä jutun torniolaisesta Mika Jefremoffista, joka maalaa kuvia autoihin. Pelaamisen lisäksi hän on toimi. Met totesimma myöhemin, että se oli meän paras hetki. Hänen veljensä asuvat lähiseudulla, siskot ovat huilanneet kauemmas. Mika jatkoi uraansa kilpailu- Punahilkalla mestariluokkaan Punahilkka-Sisu on ehtinyt kerätä jo mainetta ja kunniaa. Kaarlo korostaa sitä, että kiitos lopputuloksesta kuuluu viime kädessä taiteilijalle eli Mika Jefremoffille, joka heinäkuussa kruunattiin myös Lapin tangokuninkaaksi. kiellon kärsittyään ja voitti kaksi Suomen mestaruutta vuonna 2003. Toisen pojan kolme pientä vilkeriä ovat selvästi vieneet niin mummon kuin Kaarlon sydämet. Mika muistaa sen vieläki. Kaarlo sanoo käyneensä kilpailuissa parikymmentä kertaa, ei kuitenkaan voitto mielessään, vaan voidakseen tavata saman ammatin ihmisiä. Ensi vuodeksi Punahilkka nousi mestariluokkaan, mikä tarkoittaa sitä, että Sisu-Punahilkka on jälleen "taistelemassa" NordicTrophy-kilpailussa, nyt kutsuttuna. Samalla autolla Kaarlo ja Hilkka tekivät häämatkan Sveitsin Interlakeniin kesällä 2005. Hän on ajanut niin veljiensä metsäkoneita kuin Enbuskan veljesten pölliautoja. Hän oli paikalla viisi vuotta myöhemmin, kun Mika sauvoi maaliin Naganon lumisateessa 30 kilometrin olympiavoittajana. Mika Myllylän kohdalla oli kuitenkin kyse paljon enemmästä kuin hiihtourheilun edustamisesta kuvassa: ystävyydestä. Kaarlo toteaakin olevansa ensimmäinen pellolainen, joka on pelannut ulkomailla. Paitsi ulkopuolelta, auto on laitettu uuteen uskoon myös hytin osalta. Miesten välisen ystävyyden syvyydestä kertoo se, että Kaarlo oli yhtenä kantamassa Mikan arkkua tämän hautajaisissa viime vuoden heinäkuussa. Häämatka Pink Pantherilla Kymmenen vuotta aiemmin Kaarlo Rundgren oli kokenut suuren henkilökohtaisen menetyksen, kun hänen Maarit-vaimonsa oli kuollut. Töiden kokonaan lopettamista nuorekas ja hyväkuntoinen mies ei sentään suunnittele. seen päivään kaivinkoneen hytissä. Mie ostin ensimäisen soraauton Alaniemen Pekalta 90-luvun alussa ja ensimäisen puutavaraauton 1995, Kaarlo kertoo. Auto sai matkalla ansaittua huomiota ja teki osaltaan Sisuakin tunnetuksi. Ruotsissakin. Seuraavana vuonna Kaarlo maalautti Mika Jefremoffilla Sisu Pink Pantherin Jönnköpingin Nordic Trophy kilpailuun. Viies auton piti maalauttaa ennenkö uutiskynnys Pellossa ylitty, Kaarlo Rundgren naurahtaa Pellon kodissaan, jota hän asustaa yhdessä puolisonsa Hilkka Hannonen-Rundgrenin kanssa. Ko Mika sano hinnan, mie sanoin, että eihän se kallis ole. Tärkeimmät lajit ovat olleet hiihto ja jalkapallo, jota hän pelasi 1980-luvulla pari vuotta Reissutöissä Viikkopoissolot ovat tulleet tutuiksi, sillä työt ovat vieneet miestä pitkin poikin Lappia ja koko Suomea. Tärkein pokaali on kuitenki tuola, Kaarlo korostaa ja näyttää olohuoneessa muista palkinnoista erillään olevaa pyttyä. Kaivurissa on kuulema liikaa nappia, Kaarlo hymyilee ja myöntää itsekin, että rekanajo on helpompaa verrattuna kymmentuntiPunahilkka-Sisu on täynnä pieniä yksityiskohtia. Naamatusten Kari Kaulanen. nut Pellon Ponnen joukkueen valmentajana. Mika meinas lopettaa hiihtämisen kokohnaan, mutta mie sanoin, että jos sie nyt lopetat, suomalaiset luulevat, että sie olet käyttäny dopingia koko uran ajan. Ensimmäinen mestaruusmitali on kunniapaikalla Kaarlon ja Hilkan kotona. Monista onkin tullut niin hyviä kavereita, että yhteyttä pidetään kilpailuijen ulkopuolellakin. Ystävä Mika Myllylä Ensimmäisen maalatun Sisun kylkiä koristivat kuvat Mika Myllylästä ja jalkapallosta eli Kaarlolle tärkeistä harrastuksista. Tilavassa talossa on rauhallinen tunnelma. On helppo kuvitella, miten sen elämä vilkastuu, kun Hilkan kaksospojat tulevat perheineen vierailulle. Mie olin juuri tilanu uuen kuorma-auton ja soitin hänele ja kysyin, mitä maksaa auton maalaus, Kaarlo muistelee. Vuonna 2003, turistimatkalla Muntorpin Nordic Trophy -näyttelyyn Kaarlo tapasi laivalla tulevan vaimonsa Hilkan. Hieman myöhemmin Punahilkka nappasi Jönköpingissä Volvojen ja Scanioiden joukossa komeasti kakkossijan, kuten myös Pink Panther aikanaan
Sainmaa lienee lukenut kunnanhallituksen 13.8. Hallitus (ainakin enemmistö) ei ole koskaan asettanut näitä hankkeita vastakkain (luulenpa, että opettajakollegani katsoisivat karsaasti allekirjoittanuttakin), vaan on katsonut tällaisten investointien olevan osa kehittyvää ja eteenpäin katsovaa kuntaa. Sivistyslautakunta päivitti kunnan oppilashuoltoryhmiä ja lisäsi pysyviin oppilashuoltoryhmiin koululääkäri Jukka Pätsin. alkaen ovat normaalilta elokuvalta kuusi euroa ja 3D-elokuvalta kahdeksan euroa. laisten kirjahankintoihin niin, että kirjat olisivat ilmaisia kaikille opiskelijoille. Valtuutettu Eugen Parviainen (vas) luovutti aloitteen, jonka mukaan kunta osallistuisi kaikkien lukio- Ojala-Niemelä: Arktisen alueen hyödyttävä itsekin kaivoksista Kansanedustaja Johanna Ojala-Niemelä (sd.) toivoo, että suurempi osa kaivostoiminnan tuotoista jäisi hyödyttämään arktista aluetta. Ei voi myöskään korostaa liikaa tutkimuksen merkitystä. Toisaalta tuulivoiman saaminen todella merkittäväksi energialähteeksi vuoteen 2020 mennessä tuntuu aika utopistiselta. Hankkeen toteuttaminen lisäisi kunnan kiinteistöjen ylläpitomenoja ja edellyttäisi muutostöitä myös nykyisessä kirjastossa. Molempien toteutus meni halvimman hyväksyttävän tarjouksen tehneelle Eltel Networks Oy:lle. Nykyinen kunnanhallitus on vahvasti sitoutunut Ainiovaaran kouluremontin toteuttamiseen ja siihen on myös tehty investointivaraus. Suomessa on arktisiin alueisiin liittyvää erityisosaamista merenkulussa, logistiikassa, rakentamisessa ja vihreän teknologian kehittämisessä. Valtuusto hyväksyi yksimielisesti varajäsen Arto Nallin kesk. Välittömästi, kun Lappiin kouluremonttirahaa tulee, se tarkoittaa myös hankkeen aloittamista. Kunnan tekninen toimi on alustavasti arvioinut muutostöiden kustannuksiksi 4,5 miljoonaa euroa. Lautakunta hyväksyi peruskoulun ja lukion lukuvuosisuunnitelmat sekä peruskoulun aamu- ja iltapäivätoiminnan toimintasuunnitelman lukuvuodeksi 20122013. Torkkarin ilmestyminen torstaisin antaa toimittajalle mahdollisuuden tutustua Porinarinki rauhassa pöytäkirjoihin ja tällaisia asiavirheitä harvoin esiintyy! Kaikki kuntalaiset tuskin jaksavat etsiä sähköisiä pöytäkirjoja, jotka tosin löytyvät kätevästi netistä www.ylitornio/kunnan-palvelut. rehtori Vesa Pellikka, alakoulun apulaisrehtori Asta Valkonen, sivistysosaston vs. lähtien. Perusteena aloitteelle oli muun muassa se, että lapsiperheet pysyisivät kunnassa, turvattaisiin perheiden minitoimeentulo ja annettaisiin kuntalisällä vanhemmille mahdollisuus valita, hoitavatko lapsen kotona kolmeen ikävuoteen asti. Strategioissa tulisi hahmotella sitä, miten arktisen alueen luonnonvaroja voidaan hyödyntää kestävällä tavalla. (KK) Ylitornion valtuusto päätti laboratoriotyöntekijöiden siirrosta YLITORNIO Kunnavaltuusto kokoontui maanantaina lyhyen asialistan kera. Tekninen lautakunta tutustui suunnitelmaan ja esittää sen tiedoksi kunnanhallitukselle. Järjestöjen tilat supistuisivat merkittävästi. Pia Leppäniemen toistaiseksi voimassa oleva tuntiopettajan toimi muutettiin peruskoulun ja lukion yhteisen lehtorin viraksi. Arktinen neuvosto on oiva työkalu tähän tarkoitukseen, Ojala-Niemelä päätti puheensa. Ympäristöministeri Ville Niinistön viime puheenvuorossa sanotaan, että tuulivoimalat olisi rakennettava hylätyille teollisuusalueille. Sellaisia alueita ovat laakeiden alueiden kohoumat ja varsinkin Perämereltä koilliseen jatkuva alue. Sivistyslautakunta päätti osaltaan hyväksyä toimistohenkilöstön siirtämisen hallinnollisesti sivistystoimiston toimistopalveluihin 1.11. Pentti Buska, Markku Alaoja ja Joonas Rousu ovat tehneet oikaisuvaatimuksen, jossa he vaativat Turtolan koulukyydityksistä tehdyn päätöksen kumoamista. Sittemmin se kyllä oikaistiin. Ottamatta kantaa valtuustokollegani Lauri Sainmaan kinasteluun toisen valtuutetun kanssa oman paikallislehden palstoilla, haluan oikaista viimeviikkoisessa jatkonovellissa olleen karkean virheen. Työryhmän jäsenille maksetaan syyslukukauden ajalta yhtä vuosiviikkotuntia vastaava korvaus. olleen kokouksen päätöksistä seuraavan päivän Pohjolan Sanomien uutisoinnin, jossa oli kardinaalivirhe. Asiallista kirjoittelua myös vaalisyksynä toivotellen Timo Kunnari Suomi tuulisähköllä toimivaksi vuoteen 2012 mennessä Tällainen suunnitelma on Suomen energian tuotannon suuntaamisesta. Kurjan kentän ja rämeikön kunnostaminen tukee myös tulevan uudistuvan koulukeskuksen toimintaa. Rakennukseen esitetään sijoitettavaksi kirjasto, teatteri- ja koulutustilat, nuorisotiloja ja tiloja järjestöille. Ilman vastinetta useat lukijat saattavat ottaa tällaiset mielipidekirjoituksen totena, ja siinä piilee suuri vaara. Toivoisin kuitenkin kaikkien valtuutettujen tutustuvan hallituksen kokousten pöytäkirjoihin! Tuossa kokouksessa hallitus päätti, että urheilukentän remontti toteutetaan valtuuston antaman päätöksen mukaisesti äänin 43. Se on tyypillistä vihreää ajattelua. lähtien ja Tuula Leinoselle koulunkäynninohjaajan toimesta 1.9. alkaen mikäli kunnanhallitus niin päättää sekä huomioida asian ensi vuoden talousarvion suunnittelussa. Siihen tarvitaan miljardi-investoinnit, ja suotuisia tuulia. 6 Torstai 13.9.2012 Pellon tekninen tutustui entisen koulun muutossuunnitelmaan PELLO Veli-Matti Kunnari on tehnyt opinnäytetyönä Oulun yliopiston arkkitehtiosastolle suunnitelman entisen Pellon koulukiinteistön muuttamisesta kulttuuri- ja nuorisotiloiksi. Kiireinen toimittaja oli oikaissut kokonaan päätöksenteon ja kirjoittanut esityksen päätökseksi. Rakennuksessa ei muutostöiden jälkeen olisi enää työllistettävien työtiloja eikä tiloja kansalaisopistolle. Valtuutettu Asta Väisänen (sdp) ilmoitti jääviytensä ja poistui salista päätöksenteon ajaksi. Valitettavasti vain aika ajoin puurot ja vellit menevät sekaisin, eikä totuusarvo ole aina päällimmäinen, kun halutaan keinolla millä hyvänsä päästä kuuluville. Ehdotuksen mukaan työntekijät siirtyisivät jouluun alussa. Perheasioita löytyi myös valtuutettu Timo Kunnarin (kok) aloitteesta. Kerho-ohjaajaksi 1.9.201230.6.2013 väliseksi ajaksi kolmen kuukauden koeajalla valittiin nuoriso- ja vapaa-aikaohjaaja Maija Rautio. (KK) Sanasta miestä Lauri Harvoin koen asiakseni kommentoida tai arvioida kenenkään mielipidekirjoituksia, koska meillä Suomessa on sananvapaus ja onneksi myös paikallislehtiä, joissa mieltänsä voi purkaa. Suomen tuuliatlas, joka on katsottavissa Ilmatieteen laitoksen sivuilta, kertoo, missä tuulee eniten. Rahaa luultavasti löytyykuten muihinkin muoti-ilmiöihin. Talousarviossa tievalojen rakentamiseen ja kunnostamiseen on varattu 100 000 ja latuvaloille 40 000 euroa. edesmenneen Juhani Naaskon tilalle valtuustoon. Myös alkuperäiskansoilla on edustajansa. Ojala-Niemelän raportti toimii osaltaan pohjana parlamentaarikkokonferenssin loppuasiakirjan suosituksille. Ojala-Niemelä esitteli konferenssille valmistelemansa raportin arktisesta talousyhteistyöstä kaivosteollisuudessa sekä liikenne- ja energiasektorilla. Arktisen alueen valtioiden pitäisi laatia Suomen tapaan kansallinen mineraalistrategia, ja analysoida niitä yhdessä. Siihen osallistuu kansanedustajia Pohjoismaista, Kanadasta, Yhdysvalloista ja Venäjältä sekä Euroopan parlamentista. Kaikkia tiloja ei todennäköisesti voida teknisistä syistä toteuttaa täysin suunnitelman mukaisesti. Aloitteen mukaan kunta alkaisi maksaa niin kutsuttua vauvabonusta, 1000 euroa jokaiselle kuntaan syntyvälle lapselle kukkien ja onnitteluiden kera. Lisäksi maksettaisiin kuntaan jääville lisäbonuksia, lapsen kolmantena vuonna 500 euroa lahjakortteina paikallisiin liikkeisiin ja kuudentena vuonna toinen viisisataa euroa. Taina Laitinen Aloitteita lapsiperheiden hyväksi Lukiolaiset olivat pyytäneet vasemmistoryhmää tekemään aloitteen lukiolaisten kirjakustannuksiin osallistumisesta. Sivistyslautakunta nimesi Kelpo-hanketyöryhmän jäseniksi Maarit Maunulan, Eila Marjetan, Tiina-Kaisa Nikan, Anne Nousiaisen, Maritta Siepin ja Asta Valkosen, joka toimii ryhmän puheenjohtajana. Niin sanottu polaarikoodi sisältää sääntöjä ja ohjeita arktisilla alueilla liikkuvien alusten rakenteesta ja turvallisesta operoinnista. Kansalaisaloitteena tuli esille kotihoidontuen kuntalisä, jota tällä hetkellä Suomessa maksaa 99 kuntaa. Opetushallitus on myöntänyt 13.6.2012 hankkeeseen 40.000 euroa. Sähköhän tulee seinästä, maito kaupasta ja tuuli puhaltaa hylätyillä teollisuustonteilla. Sopivaa tuulta ei ihan aina ole, eikä ainakaan tyyninä ja kirkkaina paukkupakkaspäivinä tammihelmikuussa. Kiinteistön pihaalueelle on suunniteltu monipuolisia ulkoliikuntapaikkoja. Myös palkkasihteeri Maaria Siikavirran toimen muuttaminen viraksi hyväksyttiin yksimielisesti. syyskuuta. Tärkeimpänä listan asiana ollut laboratoriotyöntekijöiden siirtyminen kunnan palveluksesta Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin palvelukseen hyväksyttiin yksimielisesti. osastopäällikkö Leena Lassila-Rova, atkasiantuntija Jouko Partala ja hankkeen työryhmän valitseman puheenjohtajan. Elokuvalippujen hinnat 1.9. Samaan aikaan ja ilman veronmaksajien maksamia huikeita tukiaisia olisi rakennettavissa puhdasta vesivoimasähköä Kemijoen valuma-alueen vesissä. Eelis Pulkkinen www.tornionlaakso.net. Aamu- ja iltapäivätoiminnasta vastaavat Paula Enbuska ja Paula Salmela. Sivistyslautakunta on päätöksellään 13.6.2012 päättänyt Turtolan koulun oppilaskyydityksistä ja hyväksynyt Mika Lohinivan tekemän kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen reiteiltä. Ojala-Niemelä toivoo, että Kansainvälinen merenkulkujärjestö IMO saisi pian valmiiksi sitovan arktisen merenkulun ohjesäännön. Hän puhui pohjoisten alueiden talousyhteistyöstä Arktisen alueen parlamentaarikkokonferenssissa Islannin Akureyrissa torstaina 6. Kokouksen suositukset osoitetaan Arktiselle neuvostolle, arktisten valtioiden hallituksille ja EU:n komissiolle. Ajatuksen idea on, että maisemahaitat olisivat näin hoidetut. Talousarvion investointiosan kohdassa muu talonrakennus olevasta 60 000 euron määrärahasta 35 000 käytetään kaukolämpölaitoksen automaatiojärjestelmän saneeraukseen, 7000 euroa kirjaston muutostöiden loppuunsaattamiseen ja 18 000 euroa Juoksengin nuorisotalon sähköistykseen ja vesikaton kunnostamiseen. Näin pyrittäisiin edistämään lukion kiinnostavuutta ja myös poistamaan tuloista johtuvaa eriarvoisuutta opiskelijoiden kesken. Vastaehdotuksena oli koko hankkeen hylkääminen. Peruskoulun ja esiopetuksen tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön kehittämishankkeen ohjausryhmään valittiin vt. Toimituksen linjan mukaisesti uskon, että vain karkeat loukkaukset ja muu törky poistetaan, mutta asiavirheet ovat kirjoittajan vastuulla. Sivistyslautakunta hylkäsi oikaisuvaatimuksen kaikilta osin. Tarvitsemme yhä enemmän yhteistyötä ja vuorovaikutusta poliittisten päättäjien, tutkijoiden, alkuperäiskansojen ja teollisuuden edustajien välillä. Kaiken taloudellisen toiminnan tulee arktisilla alueilla olla kestävän kehityksen mukaista. Ojala-Niemelän lisäksi kokoukseen osallistuvat eduskunnasta arktisen valtuuskunnan jäsen Mirja Vehkaperä (kesk.) ja Pohjoismaiden neuvoston varapresidentti Silvia Modig (vas.). Pellon sivistyslautakunta myönsi eroja ja teki valintoja PELLO Sivistyslautakunta myönsi Kaisa Enbuskalle eron perhepäivähoitajan toimesta 1.11. Yhtä tärkeää on miettiä, miten kaivosteollisuuden tuotoista suurempi osa jäisi hyödyttämään aluetaloutta ja niitä valtioita, joiden alueella rikkauksia on. Arktisen alueen parlamentaarikkokonferenssi järjestetään joka toinen vuosi. Paloaseman hallinovien muutostyön toteuttaa Tornion Lukko Oy. Oppilaskyyditykset jatkokuljetusreiteillä PuolamajärviLankojärven itäpuoliMatinlompolo hoitaa Arto Ylisirkka
Hyvä uutinen on se, että pysäköintitilaa on enemmän, eikä tie kulje pihan läpi. Shoppelin muuton myötä myös torstain leipäjonot siirtyvät nurkan taakse. Muuton seurauksena pitkään yhdessä viihtyneet naapurukset ajautuivat eroon toisistaan. Lisäksi luontaistuotevalikoima kasvaa koko ajan, ja tuotteita lisätään kysynnän mukaan. Ruusuja pitää tietysti aina olla ja joitakin muita peruskukkia. Remontoidut tilat kaikuvat vielä, sillä varastot ovat vielä muuton jäljiltä vähissä ja verhotkin ovat ripustamatta. ja siihen mennessä verhotkin ovat paikoillaan. SISUSTUSILTA Torstai 13.9.2012 Alkkulanraitti 65 YLITORNIO P. Jonkin verran menee myös lahjatavaraa, kuten suolalamppuja. Tämä on periaatteessa sama kauppa, jonka Helvi Vikeväinen perusti 1980-luvulla tähän tilaan. Moni asiakas on ollut iloinen juuri siitä, että kuk- Tuovi Nousiainen on tyytyväinen uusien tilojen saamaan vastaanottoon. kakauppa on palannut juurilleen. Jaana Pieskä lupaa kuitenkin, että avajaisia juhlitaan näyttävin menoin 6.10. Tuovi Nousiaisella tuli kesäkuussa täyteen viisi vuotta kukkakauppiaana. Tulossa pe 28.9. Tässä työssä eletään tilausten ja sesonkien mukaan. Nordea siirtyy uusiin toimitiloihin, ja sen alta pakenivat Pellon Kukkapuketti ja Shoppeli. Samalla yksi ympyrä sulkeutui, sillä samoissa tiloissa kukkakauppa alun perin aloitti toimintansa. Omistaja vain on vaihtunut välillä. Jaana Pieskä valmistautuu juhlistamaan Shoppelin virallisia avajaisia hevosvoimalla V5-veikkauspisteen kunniaksi. Työtunteja ei lasketa, eikä viikkoja voi suunnitella kovin tarkkaan. (016) 571 800 7 Shoppeli ja Pellon Kukkapuketti muuttivat PELLO Nordean Pellon toimipisteessä keväällä sattunut vesivahinko on sysännyt liikkeelle moninaisten tapahtumien sarjan. Samalla Shoppeliin tulee V5-veikkauspiste, ja sitä tulee juhlistamaan kaksi ravihevosta. Avajaisviikko on ollut tosi vilkas, Tuovi kertoo. Lyhyemmälle muuttomatkalle lähtenyt Shoppeli siirtyi kulman taakse naapuritaloon, entisiin Tele-Kalusteen tiloihin. Kuten kuvasta näkyy, myös Meän Tornionlaakson palvelupiste on siirtynyt Shoppelin mukana. Kukkakauppa juurilleen Pellon Kukkapuketin yrittäjä Tuovi Nousiainen otti suunnan vähän kauemmaksi, ja asettui taloksi Osuuspankin päätyyn. Tällä hetkellä luontaistuotepuolen ykköstuote on havupuu-uute, mutta myös intiaanisokerilla ja ruususuolalla on vakiintunut käyttäjäkuntansa. Kun kerran juhlimaan aletaan, tehdään se kunnolla! Samalla siinä tulee juhlituksi Shoppelin 19-vuotispäivätkin. Hiltusen Raimo on lupautunut juontamaan juhlat, ja luvassa on ainakin monenlaista arvontaa ja paljon palkintoja. Työ on ollut rankkaa, mutta mielekästä. Pienessä kylässä täytyy olla monipuolinen. Minna Siilasvuo Lähin lehtesi Tornionlaaksossa 52,- Hintoihin sisältyy arvonlisävero 9% Kestotilaus Suomeen 52 euroa/vuosi Määräaikaistilaus Suomeen 59 euroa/12 kk Määräaikaistilaus Suomeen 36 euroa/6 kk Opiskelijatilaus Suomeen 37 euroa/9 kk Kestotilaus Ruotsiin 59 euroa/vuosi Kestotilaus muut maat 142 euroa/vuosi. Lisäksi vitamiineja, punariisiä ja omega3-tuotteita kysytään säännöllisesti
Eikä yöjuoksu ole tässä tapauksessa edes syntiä... perinteiseen yöjuoksujen alkamisaikaan kello 20 oman yöjuoksunsa, jonka tuotto menee lyhentämättömänä Roosa nauha -kampanjalle. Hän on ollut perustamassa Metsästysseura Jupon Erä ry:tä, Ylitornion Järvikylien yhdistystä ja Pessalompolon kyläyhdistys ry:tä. ja ennakkoäänestys 17.23.10. 8 Torstai 13.9.2012 Paikallistoimijoita palkittiin JOENSUU Syyskuun alkupäivinä pidetyssä valtakunnallisessa Lokaali-seminaarissa Joensuussa palkittiin maaseudun kehittämistyössä ansioituneita henkilöitä. Toivomme, että haastetta jatketaan 1.10. Tarkoituksena on, että Mukka-seuran väki kertoo pellolaisille Mukka-lukupiirin toiminnasta, johon pellolaistenkin toivotaan innostuvan mukaan. Joukkoon mahtui kaksi lappilaista, ylitorniolainen Raimo Yrjänheikki ja kemijärveläinen Kari Väänänen. alk. (MS) www.tornionlaakso.net Yöjuoksulla rintasyöpää vastaan PELLO Syöpäsäätiö on heittänyt liikuntakeskuksille haasteen oman Roosa nauha -liikuntatapahtuman järjestämisestä, ja Pellossa haaste on otettu vastaan. 280,- 360,- 470,- - nelipyöräsuuntaus le Rengassarjan ostaneil e lounaan tarjoamm Rautapannussa! Meiltä myös maatalous-, työkoneiden ym renkaat. Ota yhteyttä ilmoitusmyyjäämme Pirjo Kauvosaareen (040 510 8966, pirjo.kauvosaari@tornionlaakso.net) ja kysy lisää. Sami 0500 480 039 tai sami.naasko@pp.inet.fi Korjaamo (016) 571 641 tai 0400 296 771 Alkkulanraitti 118, 95600 Ylitornio Avoinna: mape 817 Auto- ja Konehuolto Naasko Ky. Aikaisemmin näyttelijä on muun muassa kampanjoinut Kemijärven yöjunan puolesta. Mukka-seura retkeilee Pellossa Liike suljettu 17.-20.9. Mukan teokset ilmestymisjärjestyksessä ja keskustellaan niistä. Kirjastossa tarjotaan vieraiden kunniaksi pullakahvit, ja tilaisuuden jälkeen myös pellolaisilla ja ylitorniolaisilla on mahdollisuus lyöttäytyä Mukka-seuran mukaan tutustumaan Orajärven ihmeisiin. Mukan haudalla ja saapuvat noin kello 12 kirjastoon. Yrjänheikki toimii Jupon Erässä toiminnanjohtajana sekä Ylitornion Järvikylien yhdistyksen ja Pessalompolon kyläyhdistyksen puheenjohtajana. Hän on ollut myös aktiivinen toimija maakunnallisessa kylätoiminnassa. Haastamme alkajaisiksi mukaan Vihreän Pysäkin yrittäjät ja työntekijät puolisoineen sekä Pellon terveyskeskuksen työntekijät puolisoineen. Wellness Sentterin väki järjestää perjantaiiltana 12.10. Tarjoamme puolueille ja ehdokkaille ilmoitustilaa lehdessämme seuraavasti (koko = leveys x korkeus): Koko sivu (249 mm x 346 mm) 650 Puoli sivua (249 mm x 170 mm) 400 1/4 sivu (122,4 mm x 170 mm) 250 Muut koot 0,60 /pmm Hintoihin lisätään alv. Monissa tutkimuksissa on havaittu selkeä yhteys liikunnan ja syövän välillä, ja tieteellinen näyttö liikunnan syöpää ehkäisevästä vaikutuksesta on vakuuttava. Yöjuoksulle pääsee viiden euron osanottomaksulla, ja halutessaan voi vielä komistautua kahden euron hintaisella Roosa nauha -rusetilla. Hän on ollut paikallista sellutehdasta puolustavan Kemijärven massaliikkeen kasvo. Luvassa on ainakin piipahdus Mukkalan pihassa ja tutustuminen Oranki Artin näyttelyyn Orankiharjun luonnon armoilla. Vuoden maaseutukasvoksi 2012 nimettiin näyttelijä, käsikirjoittaja ja elokuvaohjaaja Kari Kyösti Väänänen Kemijärveltä. Kemijärven kuuluisin paluumuuttaja on halunnut käyttää kuuluisuuttaan uuden kotikuntansa auttamiseen. Lukupiirissä luetaan Timo K. Mukka -seura tekee syysretken Pelloon. Tapahtuman tavoite on kahtalainen: kerätä varoja 1/2 sivua (249 mm x 170 mm) 1/4 sivu (122,4 mm x 170 mm) Varaudu syyskeleihin - tarkista renkaiden kunto! Meiltä laatumerkit: 14 alk. Tapaamisiin voi osallistua oman kiinnostuksensa ja kiireittensä mukaan, kirjastonjohtaja Terttu Eteläaho kertoo. Vesa koulutuksessa. PELLO Tornionlaakson kirjasto saa ensi lauantaina vieraita Rovaniemeltä, kun Timo K. Mukaan on tietysti tervetullut kaveri- ja työporukoin ilman rintasyöpätutkimukseen ja neuvontaan sekä innostaa naiset liikkumaan. Kyläyhdistyksen puheenjohtaja, maaseudun kehittäjä Raimo Yrjänheikki on kehittänyt laajasti ja monipuolisesti kylätoimintaa Ylitornion Pessalompolossa. rengastyöt ,, ,, ,, 15 16 17 alk. alk. 23 % Toistoalennukset: 23 kertaa 5 % 46 kertaa 10 % Lisäksi mainostoimistoalennus painovalmiista aineistosta 15 %. haastettakin, Wellnessin väki kannustaa. 230,,, Esimerkkihintoja Koko sivu (249 mm x 346 mm) hinnat sis. Syöpäsäätiön Roosa nauha -kampanja järjestetään tänä syksynä kymmenennen kerran, ja tällä kertaa sen teemana on "rintasyöpä ja liikunta". Vieraat käyvät tulomatkalla Pellon hautausmaalla Timo K. asti. (MS) Mainosta nyt lehdessämme! Kunnallisvaalit lähestyvät Vaalipäivä on 28.10. Mukaan kannattaa varata evästä vaikkapa nuotiotulille sopivaa makkaraa ja ulkoiluvarusteet. Liikuntaa harrastavilla naisilla on 1020 prosenttia pienempi riski sairastua rintasyöpään kuin niillä, jotka eivät harrasta liikuntaa, Wellnessin väki muistuttaa
asti tai niin kauan kuin tavaraa riittää! Varaudumme mahdollisiin hinta-, kuva- ja painovirheisiin. ROVANIEMI | Teollisuustie 13 | Puh. Täysravinto kaikille aktiivisille ja paljon liikkuville koirille. 010 7557 200 | Avoinna: ma-pe 7-19, la 9-16, su 12-16 YLITORNIO | Alkkulanraitti 127 | Puh. 010 7557 400 | Avoinna: ma-pe 7-19, la 9-16, su 12-16 TORNIO | Varikonkatu 3 | Puh. 1069035 25% LIESIKAMIINA JÄTKÄ 5 kW 7 90 untekoaik Nyt on pu a Paino: 66 kg. (17,80 /kg) 0 40 HEVOS- PAPERIPERUNASÄKKI 25 kg, 51,5x77x13 cm PI4513 40550005 KOIRANRUOKA JAHTI & VAHTI Energia 15 kg. Lämpökuivattu riistaherkku koiralle. (1,44 /kg) 0 60 21 60 Tarjoukset voimassa 19.9. Paino: 27 kg 13-3905-12 7313321308513 NURMIKONSIEMEN VILLA SPORT LORD NELSON 3 kg Suosittu sekoitus pihanurmikoille. Ylä- tai takaliitos mahdollisuus. Säiliö: 310 litraa. 275080001 1,VERKKOSÄKKI 25 kg, 50 x 80 cm, Paal/ 2000 kpl TV4515 501712 1 59 89,1 89 0 n Viilenevii in keleih 79,2 Nyt myös TARVIKKEITA ja HEVOSREHUJA Ylitornion myymälässä. Metsästyskausi on alkanut, meiltä koirille: PORON KONTTILUU TUNTURIPORO 500 g. 9 Torstai 13.9.2012 Pihat syyskuntoon la kk RUOHONKERÄÄJÄ STIGA 38" Kerää leikkuujätteet ja lehdet helposti. Käyttömäärä: 3 kg/ 120 m2. 010 7557 100 | Avoinna: ma-pe 8-18, la 9-15 *Lankapuhelimesta soitettaessa: 8,28 snt/puh + 5,95 snt/min (alv 23%), matkapuhelimesta soitettaessa: 8,28 snt/puh + 17,04 snt/min (alv 23%). WASSLÖV R & M. Tiheä kasvu, joka kestää kulutusta. 7312600027145 (7.96 /kg) PIHAKIVET Varastossa olevat apaa.co m KIINTEISTÖHARJA REIMA 374, varsi 160 cm 300003338 SYY ÖÖ KYLV S N! 9,24 LAASTIÄMPÄRI 12 litraa, musta 630270 218159 Muovinen, 2 kpl 225583 6410412255839 23 HIIRENLOUKKU TUFF CAT 90 KLAPIKONE 52 cm, 5 tonnia, 230 V. K: 625, L:320, S: 489 mm. Lev. 96 cm
Aikuiset pellolaiset eivät olleet kovin aktiivisia tutustumaan toimintoihin, joita kouluvanhuksen suojista löytyy, mutta kun koululaiset pölähtivät paikalle, heräsi kivirakennus hetkeksi eloon. Musiikkia ja elokuvatähtiä Päivän musiikkitarjonnan koulun juhlasalissa aloitti harmonikkaduo Joel Vanha ja Jussi Välimaa. Hän antoi näytteen osaamisestaan esittämällä kolme kappaletta, joista yksi oli kokonaan hänen omaa käsialaansa. Samalla tavalla kuin tunturissa myös koulun portaiden kiipeäminen palkitaan lopulta. Varaston alapuolella olevilla käytävillä riittää tiloja joka lähtöön. Mikko kertoi, että suunnitelmissa on levyn tekeminen taiteilijanimellä Mikael Kosmos. Kari Kaulanen Karaokeyhdistyksen laitteita testasivat Iida Ilmola ja Eeva Peura. Joel Vanha, Jussi Välimaa, Sara Laitamaa, Aada Konttaniemi ja Olavi Holmala tarjoilivat musiikkiesityksiä. Nuorisotila Symppiksen seinien sisältä löytyy harrastusvälineitä moneen lähtöön, tietokonepelien lisäksi muun muassa pingis- ja biljardipöydät sekä flipperi.. Sanni ja Mikko kertoivat salintäyteiselle yleisölle Miss Farkku Suomi -elokuvan tekemisestä ja huomioivat myös Kauko Röyhkän yhteydet Pelloon. Jälkimmäinen sai kunnian aloittaa Tornionlaakson digielokuvakauden ja myös 3D-kauden Pellon koululaisille suunnatulla aamunäytöksellä. Ylimpänä on talon päädystä päätyyn ulottuva varasto, joka on täynnä kaikenlaista käytöstä poistettua tavaraa, kuten pulpetteja tuoleineen. PELLO Pellon vanhan kivikoulun portaita kiivetessä tulee samanlainen tunne kuin lapsena tunturin rinnettä suksilla kavutessa: Juuri, kun uskoo päässeensä huipulle, edessä avautuu uusi nousu. 10 Torstai 13.9.2012 Pellon entinen koulu on täynnä toimintaa Markku Ilmavirta kutsui koululaisia mukaan Pellon Latu ja Polku ry:n toimintaan. Laulutaitojaan esittelivät Aada Konttaniemi, Sara Laitamaa ja Olavi Holmala. He esittävät pääosia Miss FarkkuSuomi -elokuvassa, joka oli valittu digitalisoitujen kunnankinojen avausnäytännöksi yhdessä Ice Age 4 -elokuvan kanssa. Alimman kerroksen länsipäätyä hallitsee nuorisotila Symppis, joka vapaa-aikaohjaaja Sonja Södervallin mukaan on erittäin suosittu. Päivän odotetuimmat vieraat olivat Sanni Kurkisuo ja Mikko Vienonen. Mikko Vienoselle on elokuvan myötä urkenemassa ura myös lauluntekijä-laulajana. Meän Opiston lisäksi koulun tyhjilleen jääneitä luokka- ja muita tiloja hyödyntävät muun muassa SPR, Jokivarren Karaokelaulajat, Pellon Latu ja Polku, Pellon kuvataideseura, Teatteri Meän Suota ja Pellon Moottorikerho. Sinne ei kuitenkaan tee mieli jäädä. Kaikki edellä oleva selvisi perjantaina Aktiivinen Pello -tapahtuman yhteydessä
Koko kesä on aherrettu, vain viikko on ollut lomaa, Sonja Seitajärvi huokailee. & Taina L. Särkiä ja rökhäitä tarjoillaan Pellon korkeakoululla PELLO "Juhanus on joka kesä. Toiseksi siksi, että esityksen koko pääsylipputuotto menee pelastushelikopteri Aslakin hyväksi. Kuva: Pasi Romakkaniemi Kaulirannan koulun neljännen luokan tytöt Janica Ylimaunu, Johanna Alanenpää, Ella-Riikka Naasko ja Jenna Laitinen pitivät uudesta Ice Age elokuvasta. Hyvän kuvan- ja äänenlaadun lisäksi laitteisto mahdollistaa uusien elokuvien saamisen periferiaan samaan aikaan isojen paikkakuntien kanssa. Seuraavaksi voisimme pitää hyväntekeväisyysnäytöksen vaikka Pyrevä-puiston hyväksi, suotalaiset kaavailevat. Minna Siilasvuo harjoituksia, että voidaan sitten keskittyä rauhassa kun sen aika tulee. 11 Torstai 13.9.2012 Tornionlaakso siirtyi digikinojen aikaan TORNIONLAAKSO Sanni Kurkisuo ja Mikko Vienonen olivat paikalla niin Pellossa kuin Ylitorniolla ennen kuin Miss Farkku-Suomi pyörähti käyntiin uusilla laitteilla. Toini houkutteli Joppausoopperan lavalle ja harrastajateatterin pariin Sonjan "mennään vaikka lippuja myymään!" ja sille tielle jäivät molemmat... Irja Benson puolestaan on tullut seurueeseen "hiipimällä takakautta", sillä alun perin hän tuli mukaan kuiskaajaksi. Samaisella kurssilla yhyttivät toisensa Hemppa ja Piispasen Sinikka, jonka aloitteesta perustettiin myöhem- min Teatteri Meän Suota. Tyttöjen mielestä oli mukavaa, että kunta järjesti koululaisille mahdollisuuden nähdä elokuva ilmaiseksi. Suotalaiset istuvat ennen harjoituksen alkua sanailemassa pyöreän pöydän ympärillä, ja sanottavaa totisesti riittää. Laite toimii Linux-käyttöjärjestelmällä. Muovikasvihuoneilmiökös se sai pässikki poikhiin ja kahvipöönänki kasvahmaan niin isoksi, ettei panhuun mahu. Sonja pyysi mukaan Joukon, kun tarjolla oli "sellainen sopiva räkänäävelin rooli". Se jää nähtäväksi, mutta yksi asia on varmaa: näytelmällä on ainakin kahdesta syystä onnellinen loppu. Vaikka matkassa on monia mutkia, päättyy tarina juuri niin hyvin kuin kunnon tarinan pitääkin. Vai tuleeko sitä kalaa loppujen lopuksi ollenkaan. pidettävässä ensi-illassa Pellon Korkeakoulun näyttämöllä. Digitaalinen elokuvalaitteisto on käytännössä iso tietokone. Oli se jotenkin jännä, kun ne kaikki näytti siltä kuin ne tulisi ulos sieltä kankaasta! Vielä tällä viikolla tehdään pieniä töitä auditoriossa, muun muassa valkokangas vaihdetaan uuteen, leveämpään kankaaseen, joka vastaa paremmin uuden tekniikan vaatimuksia. Kari K. Näyttämöllä on mukavaa, kun pääsee sanomaan ihmisten aikana sellaisia asioita, joita ei voisi muuten mitenkään sanoa. Ilmaisnäytökset saivat paljon kiitosta niin kouluilta kuin oppilailtakin. Hemppa muistelee löytäneensä teatteriharrastuksen vuonna 2000, kun Lipsasen Seija onnistui järjestämään jonkun määrärahan, jolla pidettiin teatterikurssi. Näin kertoi elokuvien näyttämisestä Pellossa huolehtiva Jouko Partala. Tiedä häntä sitten. Kiertoteitse näyttämölle Jokainen suotalainen on päätynyt harrastajateatteriin salaperäisiä polkuja pitkin. Ongela häätyy käyä ja kokkoa polttaa. Ne ladataan koneen muistiin, johon mahtuu kerralla useita elokuvia. Eikä silti osata! Pitäisiköhän meistä tehdä vikailmoitus, Toini Autto jatkaa. Se on jo päätetty, sillä harrastajateatterilla ei ole onneksi tulosvastuuta eikä sen paremmin elatusvelvollisuuttakaan. Niinpä esimerkiksi äskettäin ensi-iltansa saanut Puhdistus nähdään Pellossa ja Ylitorniolla jo ensi viikolla. Jouko Partalan työ kunnankinon konehuoneessa helpottui huomattavasti, kun isoista filmikeloista päästiin eroon. Ylitorniolle uusi valkokangas Molemmat kunnat järjesti vät uuden, digitoidun elokuvateatterin kunniaksi kaikille koululaisille ilmaisnäytöksen elokuvasta Ice Age 4 viime Koko Pellon peruskoulu eskareista kuudesluokkalaisiin kokoontui perjantaiaamuna uusitun elokuvateatterin avajaisnäytökseen. Ensiksi siksi, että Hemppa on sen niin kirjoittanut. Kyseessä olivat samalla ensimmäiset 3D-elokuvat uusituissa teattereissa. Kyseessä on itsenäinen jatkoosa Heimo Buskan kirjoittamalle näytelmälle Aamukahviakhaan en ole saanu ja Hempan käsialaa on tietysti jatko-osakin. Ja sitte se tuli... Kaulirannan koulun neljännen luokan oppilaat pitivät elokuvasta. Sonja paljastaa, että baarikierros otetaan porukalla etukäteen: juodaan kahvia ja nauretaan kunnolla ennen Kahvia pitäisi saada, mutta nykyajan pöönät eivät mahdu kuin mehumaijaan. Sitkeän näyttelijäkaartin lisäksi Meän Suotaan lasketaan itseoikeutetusti mukaan Piia Kukkohovi, joka ei näyttele, mutta tekee tarvittavat. Elokuvat tulevat kelojen sijaan kovalevyillä. Osa oli nähnyt 3D-elokuvia ennenkin, joillekin tämä oli ensimmäinen kerta. Toini Autto, Jouko Granath, Heimo Buska, Sonja Seitajärvi ja Sinikka Piispanen aikovat ainakin kokeilla. Kurssilla opettanut Tiina-Liisa Turunen puolestaan repi alas kurssilaisten luovuuden esteet. Vai olikos se sittekhään se?" Teatteri Meän Suotan uusi näytelmä Särkiä ja rökhäitä on henkäystä vaille valmis. mainosjulisteet, lavasteet ja kaiken, missä tarvitaan taiteellista silmää ja taitavaa kättä. Tuotto Aslakille Särkiä ja rökhäitä päästään perkaamaan perjantaina 21.9. Viekotuksekki viettelee. Sen perhään nuoruusmuistokki miehleen tullee. Sen jälkeen alkoi syntyä tekstiäkin. viikon perjantaina. Tämä on sitä hallitsematonta hulluutta, Jouko Granath epäilee. Oppilaiden mielestä oli tietysti mukavaa vaihtelua tavalliseen koulutyöhön päästä elokuviin koulupäivän aikana
Talouden varmistamiseksi yhtiö joutui ottamaan uutta velkaa entisen Kehityksen tiellä Ensimmäiset päästötodistukset Ylitornion yhteiskoulusta jaettiin vuonna 1951. Kiinnostuneilla oli myös oiva tilaisuus tutustua nykyiseen lukioon ja sen toimintaan. Vilkaisu menneeseen 1800-luvun lopulla, jo ennen kansakoulun tuloa, ylitorniolaisten opintie suuntautui pohjoiseen, kun Turtolan kappalainen Karl Rechardt piti pappilassa oppikouluun valmentavaa koulua. Yleensä oppilaat pääsivät Torniossa suoraan toiselle tai kolmannelle luokalle. Normaaliaines on ollut yrittävää ja tunnollista poruk- Kohti omaa koulua Ylitorniolaissyntyinen filosofian maisteri Ella Skyttä (e. Sari Lantolla on siihen vielä jonkin verran matkaa. Lapin sota lopetti Ellan koulun toiminnan. Tyhjilleen jääneitä tiloja vuokrattiin muun muassa Tornion ammattikoululle, kansanopistolle, YliVolille ja kunnalle, jonka käytössä liikuntasali on ollut koko ajan. Niinpä koulu sai vuonna 1963 valmistuneen lisärakennuksen myötä lisää tilaa. Myös kouluun pyrkijöitä oli paljon, koska järvikylistäkin tuli oppilaita. Ellan koulu teki yhteistyötä Tornion yhteislyseon kanssa saaden sieltä koetehtävät, ja kävivätpä muutamat opettajatkin Torniosta Ylitorniolla. oppiin. Nykyisin koulutustarjontaa on paljon ja lukioon päätyvät pääasiassa sellaiset oppilaat, jotka pärjäävät lukuaineissa, hän vertailee tätä päivää menneisiin. Koska luvan saantia ei pidetty varmana, perustettiin Ylitornion yhteiskoulun kannatusyhdistys 19.8.1946. Oma erikoisuutensa olivat monet jo käytöstä poistuneet tavat tallentaa asioita, kuten opettajan poissaolovihko, rangaistuskirja tai rehtorin kuuntelukirja. Tosin tänne jäi yksi viides luokka, joka halusi käydä meillä koulunsa loppuun asti, Jaakko Mutka muistelee. Valtiovalta aikoi lopettaa luvattoman oppikoulun. Vuonna 1946 päätettiin aloittaa kunnallinen keskikoulu, joka tukeutuisi Ylitornion yhteislyseoon. Eri vuosien ylioppilaskuvista saattoi etsiä niin itseään kuin sisaruksiaan, vanhempiaan tai muita tuttuja. Oppilaissa Jaakko ei näe tapahtuneen isoa muutosta. Se, että sodan jälkeen Tornion yhteislyseossa opiskeli 41 ylitorniolaista, kertoi kaa, mutta joukossa on aina poikkeuksia, hän muotoilee. Viiri) aloitti välirauhan aikana Nuotiorannalla Tiiperin talossa oman koulunsa, jonka tarkoituksena oli helpottaa nuorten pääsyä Tornioon. Tämän tien kulki ensimmäisenä ylitorniolaissyntyisenä Isak Arvid Jolma, josta tuli ylioppilas vuonna 1883. Koulua käytiin monessa eri paikassa, Anna Sirola, yksi koulun entisistä opettajista, ja hänen tyttärensä Maija SirolaBelliard ihastelevat yhtä koulun perinnettä, abiviittaa. Eugen Parviainen, kannatusyhtiön hallituksen nykyinen puheenjohtaja Matti Yrjänheikki ja hänen edeltäjänsä Ilmari Aho keskustelevat.. Pätevien opettajien saaminen oli kuitenkin vaikeaa vielä 1960-luvulla. Samassa opinahjossa oli oppilaita myös Ruotsin puolelta. Juhlaa varten oli koottu näyttely, jossa oli esillä sekä valokuvia, lehtileikkeitä että muuta materiaalia. Aikataulu oli kuitenkin tiukka, joten koulu aloitti ilman lupaa. Teknisen kehityksen tuomien uusien mahdollisuuksien lisäksi Jaakko Mutka pitää nykyisessä opetuksessa tärkeänä jo hänen aikanaan alkanutta oppilaitosten välistä yhteistyötä. Taistelua itsenäisyydestä Peruskouluun siirtyminen romahdutti yhteiskoulun oppilasmäärän, mikä puolestaan pienensi tuloja ja asetti kannatusyhtiön taloudellisesti vaikeaan tilanteeseen. 12 Torstai 13.9.2012 Ylitornion yhteiskoulu 65 vuotta opin YLITORNIO Ylitornion yhteiskoulun lukio tarjosi toissa lauantaina kakkukahvit niin entisille oppilailleen kuin kaikille muillekin koulusta ja sen historiasta kiinnostuneille. Paine yhteiskoulua kohtaan väheni vuonna 1965, kun kunnallinen keskikoulu aloitti Meltosjärvellä. Tuolloin kulkeminenkin oli jo helpompaa Kaulirannan junayhteyden ansiosta. Suurta muutosta merkitsi peruskouluun siirtyminen syksyllä 1972, jonka jälkeen yhteiskoulussa jatkoivat vain lukioluokat. kunnes 1953 päästiin uusiin, omiin tiloihin. Sittemmin Tornion yhteislyseoksi muuttuneesta koulusta tuli ylitorniolaisille tärkeä etappi matkalla lisä- Jaakko Mutka toimi rehtorina yli 30 vuotta. selvää kieltä oman koulun tarpeesta. Ylioppilaiksi halajavien oli kuitenkin edelleen jatkettava Ouluun aina vuoteen 1914, jolloin Torniossa aloittivat ylioppilastutkintoon johtavat yksityiset jatkoluokat. Eniten heitä oli Torniossa 1940-luvulla. Turtolan jälkeen oppilailla oli mahdollisuus jatkaa opintojaan Oulun suomalaisessa yhteislyseossa. Opinhaluisten koulumatka lyheni merkittävästi, kun Torniossa aloitti alkeiskoulun nimellä toiminut oppikoulu vuonna 1884. Toisaalta se aiheutti sen, että lukioon, josta ensimmäiset ylioppilaat valmistuivat vuonna 1966, oli entistä enemmän tulijoita, vaikka osa Meltosjärvellä koulua käyneistä suuntasi Rovaniemelle. Suurimmillaan yhteiskoulun oppilasmäärä oli lukuvuonna 19711972, jolloin oppilaita oli 513. Muutoksen tuulet tuivertavat Vuonna 1968 Ylitornion yhteiskoulun rehtorina aloitti Jaakko Mutka, joka jatkoi tehtävässä aina vuoteen 2000. Onnekkaiden käänteiden jälkeen yksityinen yhteiskoulu sai toimiluvan 21.8.1947. Maaliskuussa 1947 kannatusyhdistyksen tilalle perustettiin kannatusosakeyhtiö. Lehtileikkeet puolestaan kertoivat kouluun vuosien varrella vaikuttaneista tapahtumista
Mikko kertoo, että kun ruotsin ehtojen tulokset tulivat koulun ikkunaan, niitä ei ollutkaan kovin helppo mennä katsomaan. Tämä kone on kyllä hyvä sellaiselle, joka haluaa ajatella sitäkin puolta. Mie ajoin monta päivää tuosta ohi ennenkö uskalsin pysähtyä tarkistamaan. Koulun jälkeen hän meni veljiensä Taunon ja Matin TM-Foto-valokuvausliikkeeseen töihin. Toivoisin, että muutkin kiinnostuisivat koneesta, sillä töitä kyllä riittäisi enemmän kuin ehtii yksi mies tekemään. Etelä-Ruotsissa koneita on tällä hetkellä kaksitoista kappaletta. Nykyisin luonnon ajatteleminen on tullut yhä tärkeämmäksi. Opettajista osa on yhteisiä peruskoulun kanssa. Kunnallistaminen olikin noussut silloin tällöin esille koulun koko olemassaolon ajan. Verrattuna tavallisiin metsäkoneisiin on Lightlogg monipuolisempi. Sari itse on kirjoittanut samasta koulusta ylioppilaaksi vuonna 1990 ja ollut rehtorin virassa vuodesta 2002 lähtien. Mikko oli kouluaikana kesätöissä lennättimessä. Tulos oli alle neljän, mutta mie olin kuitenki hylätyistä paras. Viime kesänä hän jo perusti yrityksen ja hankki itselleen uudenlaisen koneen. Ennen kuin asia ratkesi, apuun tarvittiin niin oikeuskansleri Risto Leskinen joka jopa vieraili Ylitorniolla kuin korkein hallinto-oikeus. Ylitornion yhteiskoulu voitti taistelun, jonka eturintamassa olivat Jaakko Mutkan lisäksi kauppaneuvos Akseli Aho ja kristillisen opiston silloinen rehtori, kansanedustaja Lauri Impiö. Kokonsa puolesta harvennukseen hyvin sopiva kone on myös hellä maaperälle. Nyt hän markkinoi konetta Suomeen ja kiinnostustakin on ollut. Erään oppilaan muistoja Mie en käyny lukiota, vain yhteiskoulua, enkä vain viis vaan jopa kuus vuotta, nykyisin Turtolassa asuva Mikko Hyvärinen kertoo. Vuonna 1977 yritys perusti liikkeen Pelloon ja vei Mikon mukanaan. Ihmisten kiinnostukseen vaikuttaa tietysti se, että huoltoa ja apua saa läheltä. Esittelyjä kiinnostuneille Korkeaniemi järjestää esittelyjä koneesta halukkaille. Telojen ansiosta kone ei tuhoa yhtä paljon aluskasvustoa kuin perinteiset harvesterit. Aikuislukiomahdollisuus, rajayhteistyö Ruotsin kanssa, jääkiekko-opetus, verkkokoulu, tieto- ja viestintäklinikka sekä sosiaalinen media opetuksessa, Sari luettelee. Töitä on riittänyt, suurin työnantaja on Sveaskog. Myös Korkeaniemen veli on yrityksessä mukana. Taina Laitinen. Huollosta vastaa Urmas Turunen Aavasaksan Konepajalta. Myös paineet koulun kunnallistamiseksi olivat kovat. Valinta tehdään iPadin ja kannettavan tietokoneen välillä. Luontoystävällinen metsäkone ÖVERTORNEÅ Mika Korkeaniemi näki metsäkoneen messuilla ja kiinnostui siitä. Monet haluavat nähdä koneen tositoimissa työ- maalla. Luokassa oli 19601970-lukujen vaihteessa yli 30 oppilasta. Suomen puolella on myös valtuutettu huolto näille koneille. Siinä saa hyvän käsityksen millainen kone on kyseessä. Mikko on yksi niistä sadoista ylitorniolaisista, joiden nimi löytyy vuonna 1997 yhteiskoulun 50-vuotistaipaleen kunniaksi julkaistussa kirjassa Opin väylä olevasta matrikkelista. Sari Lanton opiskeluaikana lukio oli jo kurssimuotoista, mutta paljon on silti tapahtunut hänen kouluvuosiensa jälkeenkin. Se on kuitenkin kannattava sijoitus Lightloggin monipuolisuutta ajatellen. Harvinaiseksi hänen koneensa tekee myös se, että se on vielä tällä hetkellä ainut laatuaan koko Pohjois-Ruotsissa. 13 Torstai 13.9.2012 väylänä Myös Mikko Hyvärinen on saanut eväitä elämään Ylitornion yhteiskoulusta. Tällä hetkellä Korkeaniemi työskentelee pääasiassa Haaparannan, Pajalan ja Kalixin alueella. Lisäksi voidaan käyttää hyväksi Lapin verkkokoulua. Tällä hetkellä meillä on 64 omaa opiskelijaa sekä kymmenkunta yhdistelmäopiskelijaa, rehtori Sari Lantto kertoo. Teknisellä puolella edessä on laitehankintoja, joihin opetushallitus on myöntänyt 35 000 euroa. Korkeaniemi on koulutukseltaan metsäkoneteknikko, joten ihan pystymetsästä hän ei hommaan ole lähtenyt. Hän on käynyt esittelemässä konetta myös messuilla. Kiivain taistelu koulun kohtalosta käytiin 1970-luvulla. Lisäksi hän opettaa ruotsia. Muunneltavuus säästää aikaa ja rahaa. Lightlogg muuntuu kuormatraktorista harvesteriksi ja takaisin 20 minuutissa. Koneen hinta on noin 300 000400 000 euroa. Jaakko Mutka korostaa, että nykyisin koulun ja kunnan välinen yhteistyö on erinomaista. Lightlogg jättää maaston lähes yhtä koskemattomaksi kuin sinne saavuttaessa. Kehitys jatkuu Ylitornion yhteiskoulun lukion tilat peruskorjattiin 2000-luvun alkupuolella. Meitä oli kakkosluokala oikein buumi, että moni jäi kolmela nelosella luokale. Pieni mutta tehokas kone jaksaa kiskoa uskomattoman määrän puutavaraa, jopa 27 tonnia. Sieltä on tullut myös nyt kesän hommissa ollut Mika Korkeaniemen kone. Kun normaalisti metsään tarvittaisiin useita eri koneita, tämä kone pystyy tekemään useamman työt. Yhteistunteja lukiolla on ollut niin Kolarin kuin Pellon lukioiden kanssa, aiemmin videoneuvotteluvälineillä, viime aikoina Skypellä. Lightlogg jättää maaston lähes yhtä koskemattomaksi kuin sinne saavuttaessa. Huolto Aavasaksalla Konetta valmistaa Timbear AB Ruotsin Strömsundissa. Hänen poikansa opiskelee metsäalaa ja on isänsä mukana markkinoimassa uutta konetta. Matarengin lukion kanssa meillä on lähinnä kulttuurillista yhteistyötä, kuten vanhojen tanssit, Eurooppa-päivä ja Lucian päivä. Kyseinen kirja on ollut myös yhtenä lähteenä tätä juttua väsättäessä. Kari Kaulanen Luonnolle hellä mutta tehokas Lightlogg C on uudenlainen, kevytrakenteinen metsätyökone. päälle
klo 10.3014. klo 11.00-16.30 (r a) Suuri valikoima Puh. Metsässäkin hän meni jo sellaista vauhtia, etten tahtonut pysyä perässä, Marjatta Savikuja lisää. Castrenin 200-vuotismuistojen merkeissä. klo 11-17 (r a) RautiXet on kasvava rautakauppaketju pohjoisessa. Auvo Kostiainen on myös pitkäaikainen Matkailuhistorian seuran johtokunnan jäsen. Viiden vuoden aikana Pekka oli poissa fysioterapiasta ehkä pari kertaa. Kuva: Arvo Peltonen.. Opiskelijatilaus Suomeen vain 37 /9 kk 14 puh. Kurssit ovat kummallakin paikkakunnalla hoivaparkin aikana, joten hoidettavalle on mahdollisuus saada hoitopaikka kurssin ajaksi. ja 4.12. On todella hieno asia, että viime aikoina niin moni on halunnut muistaa terveyskeskusta lahjoituksella. Murheen keskelläkin on tultu ajatelleeksi tällaisia asioita, Kari Askonen kiitti lahjoittajia. +46 70 540 83 30/ +46 70 669 82 29 · tuoretta· hiillostettua · graavattua· savustettua Suomen Matkailuhistorian seura jakoi matkasauvat TAMPERE Ylitorniolla vuonna 1991 perustetun Suomen Matkailuhistorian seuran seminaari ja vuosikokous pidettiin tällä kertaa Tampereella museokeskus Vapriikissa 31.8.1.9. Haluatko töihin pohjoisen kehittyvimmälle alueelle. Myös sinä, jonka omainen on joutunut siirtymään osa-aikaiseen laitoshoitoon, olet tervetullut kurssille. Edellytämme sinulta rehellisyyttä, oma-aloitteisuutta, hyvää asennetta työntekoon, asiakaspalvelumieltä sekä pätevyyttä tehtävään. Seminaarin teemana oli Matkailun kohtaamiset kuvat ja mielikuvat. haemme nyt Kolariin Kirjanpitäjää / taloushallinnon osaajaa Työn aloitus on heti tai sopimuksen mukaan. Huolenpitoa on voinut jatkua vuosikausia, kunnes omainen eräänä päivänä huomaa, että hänen arkensa on kokonaan täyttynyt toisen ihmisen tukemisesta ja auttamisesta. Hän oli kuitenkin sinnikäs eikä antanut periksi, vaan kuntoutui kävelemään omin jaloin, sisaret kertovat. Harjoitusintoa riitti kotiin saakka, ja Pekka kehitteli jatkuvasti itselleen uusia harjoitteluvälineitä. Uupumisen estämiseksi on tärkeää, että sairastuneiden ja vammaisten henkilöiden omaiset mahdollisimman varhaisessa vaiheessa huomaavat elävänsä omaishoitotilanteessa. ja 13.11. Myymälämme sijaitsevat Kittilässä, Pellossa ja pian avataan myös Kolariin nuorekas - ketjuista riippumaton rautakauppa parhaalle paikalle valtatien varteen. Lahjoitus käytetään pesämunaksi jonkin uuden laitteen hankintaan. Onnistunut ja tasokas seminaari sai varsin myönteisen vastaanoton ja seminaarisarjaa päätettiin jatkaa ensi vuonna Tervolassa M.A. Sihteerinä jatkaa Timo Leinonen Ylitorniolta. Henkilönä hän on dynaaminen ja tavoitteellinen. Länsi-Pohjan Omaishoitajat ja Läheiset ry järjestää yhteistyössä Tornion Kansalaisopiston ja Kemin Työväenopiston kanssa maksuttoman valmennusjakson läheistään kotona auttavien omaisten tukemiseksi. Pekka Huhdan muistorahalahjoituksen ottivat vastaan Ylitornion terveyskeskuksen vastaava lääkäri Kari Askonen, hoitotyön johtaja Virva Salo ja fysioterapeutti Tuomo Välimaa. Vuoden 2013 vuosikokous tullaan pitämään Castrenseminaarin yhteydessä Tervolassa myöhemmin sovittavana ajankohtana. Matkasauvojen saajat Tuomo Karjalainen ja Auvo Kostiainen. Vuoden 2011 sauvan sai Ylitornion kunnan silloinen johtaja Tuomo Karjalainen ansioistaan seuran perustamisvaiheessa ja aktiivisesta toiminnasta 1990-luvulla. Lähetä vapaamuotoisen hakemuksesi palkkatoiveineen ja ansioluettelosi mahdollisimman pian: RautiXet, Pellontie 251, 95900 KOLARI tai sähköpostitse tiina.jutila@rautixet.fi KOLARI = KITTILÄ PELLO = www.rautixet.fi WASSLÖV REKLAM & MEDIA AB KALAA · Ruotsin Pellossa (Pellohallen) Pe 14.9. Huomatessaan olevansa omaishoitaja omainen voi pohtia voimavarojensa riittävyyttä ja omaa tuen tarvettaan sekä hakea tarvitsemiaan palveluja. Hallitukseen vuosille 2012 ja 2013 valittiin puheenjohtajaksi edelleen tuotantojohtaja Toimi Jaatinen Tampereelta ja jäseniksi dosentti Arvo Peltonen Helsingistä, maisteri Tuomo Karjalainen Kajaanista, professori Tarmo Kunnas Helsingistä, dosentti Osmo Pekonen Mikkelistä, talousneuvos Vilppu Lakkapää Ylitorniolta, yrittäjäneuvos Päivikki Palosaari Kittilästä, Pentti Rossi ja Mika Leppänen Tampereelta sekä tutkija Eemeli Hakoköngäs Tervolasta. Taloushallinnon osaajalla on luonnollisesti myös vahva itosaaminen sekä englannintaito. Vuoden 2012 matkasauva luovutettiin professori Auvo Kostiaiselle hänen ansioistaan matkailualan monimuotoisessa tutkimisessa ja julkituomisessa. Iltajuhlassa Tampereen kaupungin vastaanotolla luovutettiin myös Matkailuhistorin seuran matkasauvat vuosilta 2011 ja 2012. Uupuminen on lähellä ja omaisen oma terveydentila uhattuna. Kurssit järjestetään Tornion kansalaisopistossa tiiistaisin 30.10. Työtehtäviin kuuluu huolehtia juoksevasta kirjanpidosta, tilinpäätöksestä, rahaliikenteestä ja johdon raportoinnista sekä vastata yleisesti toimistotöistä. 49,-) Valmennus avaa ovia omaishoitajan arkeen Suuri osa suomalaista auttaa läheistään huomaamatta, että he elävät omaishoitotilanteessa. Pekkaa koko viiden vuoden ajan kuntouttanut Tuomo Välimaa kertoo Pekan olleen ahkera harjoittelija, joka ei tyytynyt pelkkiin fysikaalisessa hoitolassa tehtyihin harjoituksiin. Kokemusta vastaavista tehtävistä sekä taloushallinnon tuntemus katsotaan eduksi. kello 10.3014 sekä Kemin työväenopistossa tiistaisin 20.11. Karjalainen oli muun muassa seuran puheenjohtaja vuosina 19961998. 0207 433 210 tai 040 210 8966 Torstai 13.9.2012 Pekka Huhdan muistorahalla avitetaan kuntoutujia Upeita RITVA FALLAN takkeja ja tunikoita JOUTSEN kevyttopat LauRie housut 34-56 YLITORNIO Onnettomuudessa menehtyneen Pekka Huhdan sisaret Helli Andersson ja Helka Pietikäinen sekä Pekan kumppani Marjatta Savikuja halusivat muistaa Ylitornion terveyskeskuksen fysikaalista hoitolaa kiitoksena Pekan kuntouttamisesta. Pekka halvaantui viisi vuotta sitten pudottuaan remonttia tehdessään liiterin katolta. Kursseille voidaan ottaa vain rajoitettu määrä osallistujia, joten jos kiinnostuit, ota mahdollisimman pian yhteyttä 0400 616 748 tai 040 162 2248. · Övertorneålla (Kaarles Färg) Ke 19.9. (MS) TERVETULOA -30-50% Jounin kauppakeskus Äkäslompolo 0400 124415 AVOINNA YMPÄRI VUODEN poistoja Vihreä Pysäkki | Pello AVOINNA YMPÄRI VUODEN puh 045 2738313 lumimari@lumimari.fi www.lumimari.fi BABA DE CARACOL ETANAVOIDE Monipuolinen päivä ja yövoide, sopii kaikille ihotyypeille. Virva Salo, Tuomo Välimaa ja Kari Askonen ottivat vastaan Pekka Huhdan muistorahalahjoituksen Helli Anderssonilta, Helka Pietikäiseltä ja Marjatta Savikujalta. TARJOUS HINTAAN Pellon kukkapuketti Kukka, lahja, luontaistuote ja hautakivipalvelu Kauppatie 38, 95700 Pello 39,90 (norm
Nuorten mukaan saaminen olisi erittäin tärkeää, vaikka suurin osa näkövammaisista onkin iäkkäämpiä, niin nuoriakin on ja toivoisimme kovasti heitäkin mukaan yhdistykseen. 15 Torstai 13.9.2012 Näkövammaistyötä tehtiin tutuksi Ylitorniolla YLITORNIO Kesän aikana Lapin Näkövammaiset ry on järjestänyt ympäri Lappia tilaisuuksia, joissa on tuotu näkövammaistyötä tutuksi kaikelle kansalle. Lapin Näkövammaiset ry järjestää neuvontaa ja tukea näkövammaisille, jotka haluavat oppia tietokoneen käyttöä. täysin sokeat tarvitsevat puheohjelman. järjestöohjaaja Satu Pekkala Lapin Näkövammaiset ry:stä kertoo, että kiertueen avulla monilla näkövammaisilla on myös mahdollisuus vertaistukeen. Vertaistuki on tärkeä osa meidän toimintaamme. Tapahtumassa voi tutustua muun muassa puhuvaan rannekelloon ja puhelimeen. Tiedän, se on vaikeaa. Talkootyön voimannäyte! Väylänvarressa keksitään keinot, liekö mottonakin: "Joka haluaa, keksii keinot joka ei halua, keksii selitykset." (PK) Kyläluuta Ville ja Nina Front ovat Ylitornion K-supermarketin uudet kauppiaat YLITORNIO Ville ja Nina Front aloittavat kauppiaina Ylitornilla K-supermarketissa 21.10. Akkuhuone saa kauniin kuoren, valotolppia nousee, koneet jyrisevät ja niinpä tupsahtaa halkojakin paikalle talven laavutarpeita varten. Muutto YlitorniOlle aikaisemminkin pohjoisessa asuneelle pariskunnalle on mieluinen. Myös nuoria yritetään houkutella mukaan toimintaan. Toimistolle voi myös soittaa jos jokin askarruttaa mieltä. Mutta kyllä se tärkein apuväline on sopeutuminen, Rytkönen sanoo. Näppäimistön avulla täysin sokeakin oppii löytämään oikeat painikkeet, joilla ohjataan puheohjelmaa. Monille aikuisiällä sokeutuneelle sopeutuminen voi olla vaikeaa, siinäkin vertaistuki on tärkeässä osassa. Taina Laitinen Talkootyön voimannäyte Väylänvarressa NAAMIVAARA Kaunis syksyinen viikonloppu Naamivaarassa (25.8.), kuuntelen puheensorinaa ja iloisia naurahduksia, kun talkoolaiset kokoontuvat työtehtävien jakoon. Yhdistys toivookin, että tapahtumat poikisivat yhteis- ATK-kouluttaja Jouko Rytkönen ja ts. Aurinkopaneelit ja tuulivoima mahdollistavat valaistuksen. Tärkeä osa kiertuetta on tuoda tietoa palveluista kunnille, jotta myös kuntien työntekijät pystyisivät työssään mahdollisimman kattavasti neuvomaan näkövammaispalveluja tarvitsevia kuntalaisiaan. Monenlaista näkövammaa Monet ovat siinä luulossa, että näkövammainen on vain täysin sokea henkilö. Yhdistyksen kautta saa tietoa esimerkiksi siitä, mistä voi tilata erilaisia arkea helpottavia apuvälineitä. Tietokone tukena Tietokoneet ovat hyvä apuväline muiden joukossa, erityisten ohjelmien avulla näkövammaiset voivat esi- merkiksi lukea päivän lehdet. Meille saa aina soittaa ja tyhmiä kysymyksiä ei olekaan! Satu Pekkala sanoo. K-supermarket Ylitornio noin 20 työntekijää siirtyvät Frontin palvelukseen. Aurinkopanelit löysivät paikkansa akkuhuoneen katolta.. Vielä vaikeammaksi juttu muuttuu, kun kuvittelet kuinka asioit vaikkapa niinkin arkipäiväisessä paikassa kuin kaupassa. Sokea ei voi nähdä sitä. Osalle riittää suurennusohjelma, esim. Vielä on paljon parannettavaa, jotta näkövammaisten arki sujuisi paremmin. Taina Laitinen Kommentti: Vertaistukea ja arjen neuvoja Ts. Ei tarvitse aina vaivata sitä sukulaista tai naapuria esimerkiksi lukemaan päivän lehteä ääneen. Tärkein apuväline Näkövammaisille on monenlaisia apuvälineitä, jotka helpottavat arjen sujumista. Kaikille tuttu valkoinen keppi helpottaa ympäristön hahmottamista ja kadulla kulkemista. Meidän on helppo jatkaa ammattitaitoisen henkilökunnan kanssa asiakkaisiin tutustumalla. työtä eri kuntien näkövammaiskerhojen välillä ja toiminta virkistyisi. K-supermarket on hyvin hoidettu. ATK-kouluttaja Jouko Rytkönen kertoo, että Lapin alueella on noin 150 tietokonetta käyttävää näkövammaista. Et näe pakkauksia, niiden merkintöjä, värejä. Rovaniemellä sijaitsevassa toimistossa on mahdollisuus saada neuvoja arkipäivän ongelmiin, joita moni näkövammainen joutuu kohtaamaan. Ruudunlukuohjelma lukee ääneen näytöllä näkyvän tekstin, vaikkapa päivän uutiset. Ville ja Nina muuttavat Ylitornille Paltamosta, jossa he ovat toimineet K-marketkauppiaina vuodesta 2008. Löydät tiesi apteekkiin näkemättä mihin kuljet, mutta perillä tuleekin uusi haaste eteen: vuoronumero näytetään digitaalisella näytöllä. Raha-automaattiyhdistyksen rahoittama kiertue alkoi toukokuussa ja jatkuu syksyn mittaan. Yritäpä kuvitella miltä tuntuisi, jos et näkisi ollenkaan. Kuvittele tilanne, että sinun täytyy mennä apteekkiin noutamaan lääkkeitä. järjestöohjaaja Satu Pekkala esittelevät näkövammaisille tarkoitettuja apuvälineitä. Tavoitteenamme on myös lisätä lähiruoan tarjontaa ja toivommekin, että saisimme valikoimiimme monipuolisesti hyviä paikallisia tuotteita, toteaa kauppias Ville Front. Kauppiaspariskunta on työskennellyt työuransa alusta lähtien K-kaupassa ja Nina on toisen polven K-kauppias. Ajan ekologinen henki on toteutumassa Naamivaarassa. Joillakin voi olla huono tai erittäin huono näkökyky, jolloin he pystyvät esimerkiksi lukemaan tietokoneen näytöltä tekstiä, jos kontrasti mustan ja valkoisen välillä on selkeä. K-supermarketissa aikaisemmin kauppiaina toimineet Olli ja Tiina Koivisto siirtyvät K-citymarket Ylivieskan kauppiaiksi. On ollut ihanaa nähdä kuinka ihmiset ovat iloisia tavatessaan toisiaan ja tulevat kiittelemään kuinka mukavaa oli, että tultiin tännekin. Mukana muuttavat lapset: 3-vuotias Nonna ja vuoden vanha Aksu sekä kaksi koiraa. Uusi ketju ja uudet toimintatavat tuovat mukanaan uudenlaisia velvoitteita ja uutta opittavaa. Näin ei kuitenkaan ole. Opastamme ja neuvomme ohjelmien käytössä. Näkövammaisuus ei siis välttämättä tarkoita sitä, että olisi täysin sokea. Monet asuvat yksin pitkien matkojen päässä, eikä mahdollisuutta tavata toisia samassa tilanteessa olevia ole paljon. Isompi kauppapaikka tarjoaa uusia haasteita ja vie K-kauppiasammatissa eteenpäin. Ohjelmat mahdollistavat omatoimisuuden, mikä on tärkeää näkövammaiselle. Kiertue pysähtyi Ylitorniolla viime viikolla kunnantalolla järjestetyssä Kuulon ja Näön päivä -tapahtumassa. Tapahtumassa oli mahdollisuus tutustua erilaisiin apuvälineisiin, osallistua luennoille, käydä silmänpaineenmittauksessa sekä testata omaa näköä ja kuuloa. Näkövammaisuutta on monenlaista. Pellon kirjastolla järjestetään tapahtuma paikallisille toimijoille 19.9. Meissä väylänvartisissa näkyy kotiseuturakkaus ja usko tulevaisuuteen, siitä on tämäkin päivä todisteena. Tulemme muokkaamaan valikoimia asiakkaiden toiveiden mukaisesti. Voit vain kuulla ja tunnustella. Pistekirjoitus on syntymästään saakka sokeille näkövammaiselle äidinkieli. Tilaisuudessa oli myös mahdollisuus saada tietoa kuulon ja näön asiantuntijoilta sekä tutustua Lapin Näkövammaiset ry:n toimintaan ja palveluihin
Kaikkien yhteinen päämäärä kuulosti olevan se, että rajajokeen nousisi tulevinakin kesinä lohta ainakin sama määrä kuin taakse jääneenä kesänä. Met emmä myy lohta, met myymä elämyksiä. Taimenia tilastoon merkittiin 177 kappaletta. altaalla ensi vuonna. Simo Rundgren kuuluu eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokuntaan samoin kuin toinen väylänvarren mies Heikki Autto. 16 Torstai 13.9.2012 Tulossa pe 28.9. LAPPEA Missä lohimiehet kohtaavat, siellä sanansäilä heiluu. Hän antoi kuitenkin kiitosta Simo Rundgrenin ja Heikki Auton panokselle. Yhdessä he ovat pitäneet ääntä lohen puo- Ajattelemattomuutta vai ahneutta Voimakas lohennousu Väylään toi esille myös ikävämmän piirteen monissa kalastajissa: Kymmenien kalojen saalista yhdelle kesälle on vaikea perustella muulla kuin ajattelemattomuudella tai ahneudella. Puheenvuorot olivat kuitenkin maltillisia ja osoittivat, että asioita on pohdittu vakavalla mielellä. Tummien, kudun lähestyessä yhä laihemmaksi käyvien kalojen pyytämistä eivät myöskään kaikki voineet ymmärtää, eritoten jos pakastearkussa saattoi jo olla kalaa enemmän kuin kohtuudella kukaan pystyy syömään. Pasi Romakkaniemi Kolarista heinäkuussa Alueellisesti eniten kaloja saatiin Kolarista. Pellossa saalis nousi reiluun tuhanteen kalaan ja Muoniossa 650 kalaan. Kaikkien asioitten suhteen pitää olla hereillä, Kalervo painotti. Tänä vuonna kiintiöasiasta onkin pyydetty lausuntoja monilta tahoilta. Mauri Kylmämaa kaipasi paikallisilta pyytäjiltä kohtuutta ja yrittäjänä toivoi lohenkalastuksen tehokkaampaa matkailullista hyödyntämistä. Viikko sitten keskustelu lohesta jatkui Tornion kaksipäiväisessä lohiseminaarissa, jossa paikalla oli edustajia niin EU:sta kuin Suomen ja Ruotsin maa- ja metsätalousministeriöistä. Samaa mieltä oli Petri Uusitalo. Kesäkuun osalta saalis nousi 1260 kalaan ja elokuun 864 kalaan. laskurin oli ohittanut yli 3000 kalaa, kun esimerkiksi juhannuksen aikoihin määrä jäi alle 500:n päivässä. Niiden keskipaino oli 2,57 kiloa. Kun eri maat saivat lohikiintiön Itämerelle, Suomikin hankki lohilaivaston veronmaksajien rahoilla. kävi läpi viime vuosien tapahtumia lohirintamalla, ja niitähän on riittänyt Itämeren lohenhoitosuunnitelmasta kansallisen lohipolitiikan laatimiseen ja rajajokisopimuksen päivitykseen. Tornionjoki menetti lohen, kun Kemijoki ja Ruotsin isot joet valjastettiin ja käynnistettiin lohen viljelytoiminta ja velvoiteistutukset. SISUSTUSILTA Alkkulanraitti 65 YLITORNIO P. lesta, ja pikku hiljaa ääntä on ruvettu myös kuuntelemaan. Lähes joka toinen lohi koukattiin veneeseen Kolarin kunnan alueelta. Pyyntiajan jatkamista elokuun lopussa kahdella viikolla Mauri piti hyvänä markkinointikeinona keskieurooppalaisille. (016) 571 800 Lohistrategian laatijat saavat vinkkejä väylänvarresta Alkukesän lohi oli harvinaisen kookasta, keskipainoltaan kymmenen kilon luokkaa. Lohestajat suhtautuvat asiaansa vakavasti, mikä tuli jälleen kerran todistetuksi heidän kokoonuttuaan Lappeaan pohtimaan lohen tulevaisuutta ja kaikkea siihen liittyvää. Kokonaispainoa lohi- ja taimensaaliille kertyi reilut 28 tonnia. Nousulohien määrä hyvällä tasolla RKTL:n tutkija Atso Romakkaniemelle oli tullut este, muta hän oli lähettänyt nipun kalvoja, jotka Simo lyhyesti kävi läpi. Meän näkökulma on, että lohi kuuluu jokiin. Kesän suurin tilastoihin yltänyt kojamo venytti puntarin 21,68 kilon kohdalle. Asiaamme on vaikeuttanut se, että RKP on ollut koko ajan hallituksessa ja ajanut tiukasti rannikkokalastajien etua, Simo muistutti. Saantipaikka oli Matkakoski. Herrat kansanedustajatkaan eivät aina olleet selvillä, mikä prosessi on milloinkin menossa, Kalervo selvitti. Myös Ruotsi ylitti kiintiönsä, mutta se ei lähtenyt fuskaamaan, vaan otti vastaan rangaistuksen, Kalervo kehui naapurin selkärankaa. Kalervo Aska paheksui Suomen menettelyä sen paikattua oman kiintiönsä ylittämistä ostamalla Latvialta lähes 5000 lohta. Todellisuudessa määrä on vielä huomattavasti suurempi, sillä saalistilastojen ulkopuolelle näyttää vuosi vuodelta jäävän yhä enemmän kaloja. Sen saattoi todeta elokuun viimeisen päivän iltana Lappean Lomassa, missä lohestajat kokoontuivat puimaan mennyttä kesää ja tulevia aikoja. Esimerkiksi 3.7. Kolme muutakin lohta rikkoi viime kesänä 20 kilon rajan. Avaussanoissaan hän kertasi lyhyesti lohipolitiikan historiaa. Kalvon pylväät kertoivat määrien eri päivinä poikkeavan paljonkin toisistaan. Varmaa on, että keskustelu jatkuu edelleen. Kari Kaulanen Väylän lohisaalis ennätyksellinen TORNIONLAAKSO Väylän lohi- ja taimensaalis kesältä 2012 ylsi saalistilaston mukaan lähes 4000 kalaan. Ajallisesti paras kuukausi oli heinäkuu, sillä yli puolet kaloista pyydystettiin silloin. Vilkasta keskustelua Tornionjoen kalastusalueen puheenjohtaja Kalervo Liisanantti muistutti, että Ruotsi lopettaa avomeripyynnin pää- Hereillä on oltava Tornio-Muoniojokiseuran puheenjohtaja Kalervo Aska. 1970-luvulla luotua kiintiöperiaatetta on sovellettu siitä lähtien. päivä. Hän joutui myös puolustamaan alajuoksun kulkuverkko- ja eritoten kullepyyntiä ja toivoi niiltäkin kattavaa tilastointia, jotta ei tarvitsisi olla kuulo- ja luulopuheiden varassa. Syinä suuriin vaihteluihin pidettiin esimerkiksi siian pyynnin aloittamista, mutta myös luonnonolosuhteiden, kuten vedenkorkeuden äkillisen nousun tiedettiin pysäyttävän lohennousun. Määrä on ylivoimaisesti tilastointihistorian paras, sillä tähän asti runsain saalis vuodelta 2008 oli vain reilut 2500 kalaa. Samalla kannalla on YK:n merioikeusyleissopimuksen määrittämä kutuvaltioperiaate. Kaikilla kalastajilla ei korvien väli kestä sitä, että kalaa on kerrankin jaossa reilusti. Yhtenä vaihtoehtona hän piti pyydä ja päästä -kalastusta, joka tietenkin herätti myös vastarintaa. Lohien keskipaino on huikeat 7,75 kiloa, vaikka loppukesän saaliista suuri osa koostui pienistä, vain yhden merivuoden kaloista. Nyt lohien ja taimenten tarkka lukema tilastossa oli 3806 kalaa. Tänä syksynä aletaan valmistella uutta lohistrategiaa, ja siihen hän toivoi saavansa eväitä illan tilaisuudesta. Heikki Jolman mielestä koko joen kattava yhteislupa on huono ratkaisu. Hänen mielestään lupamyynti pitää saada alueelliseksi. Pyynnin säätely on paras keino säännellä kalavaroja, hän sanoi. Viime vuonna kiintiöesitys valmisteltiin salassa, mistä Kalervo teki kantelun valtioneuvostolle ja oikeuskanslerille. Tuote on silloin kunnossa, kun joessa on lohta, hän muistutti. Vuosia verrattaessa 2009 kokonaismäärä oli yli 30 000, mutta seuraavana vuonna reilusti alle 20 000. Tavoite voisi olla, että 50 00060 000 lohta nousisi huonoimpanakin vuonna, Simo Rundgren linjasi. Lohistrategiaa varten Kansanedustaja Simo Rundgren oli kutsunut lohikesän tilinpäätökseksi nimeämänsä tilaisuuden kokoon hyvin lyhyellä varoitusajalla. Alkukesästä lohien keskipaino heiluikin kymmenen kilon tietämissä lukema, johon tuskin millään maailman lohijoella ylletään. Tuoretta tietoa oli se, että Kattilakoskessa olleen kaikuluotaimen ohi oli noussut elokuun loppuun mennessä 59 640 lohta. 128 senttiä pitkän kalan pyydysti Harri Hiltula kesäkuun 26. Ylitorniolta ei koko kesänä päätynyt yhtään kalaa tilastoihin asti. Lisäksi Mauri toivoi, että paikkakuntalaiset pysyisivät silloin poissa joelta. Hän nosti hattua myös ministeri Heidi Hautalalle, joka äänestytti hallituksen EU-ministerivaliokunnassa Suomen lohikiintiöstä ja sai kiintiön pysymään kansainvälisen merentutkimusneuvoston esittämässä 54 000:ssa Suomen esittämän 200 000 lohen sijaan
Tavoitteena oli tutustuttaa pellolaiset 8-luokkalaiset perinteisiin elinkeinoihin, maa- ja metsätalouteen. Jokaiselle oppilaalle koottiin oma mato-onki, jonka päivän jälkeen sai omaksensa kotiin. Siinä on otettava huomioon monia asioita; maisema, luontoarvot, riista, muinaismuistot ja niin edelleen. Suunnittelumetsuri Kari Koivuranta oli laittanut metsäautotien varteen isot tervasTervastulilla paistettu makkara ja nisukahvit maistuivat koululaisille. Paavo Eero, Chrisse Huusko, Unto Pantsar, Kari Koivuranta tutustuttivat pellolaiset 8-luokkalaiset maa- ja metsätalouteen. tulet ja sen ympärille kunnon istumalankut. Päänumerona oli kuitenkin itse kalastus. Oppilaat kiittivät isäntäpariskuntaa mielenkiintoisesta vierailusta ja sitten lähdettiin ajamaan kohti Metsähallituksen hakkuutyömaata Ala-Kaitajärvellä. Joukossa oli myös aktiivikalastajia, joilla oli mukanaan omat, kotoa tuodut virvelit. latvaan eritoten kun koko saarella ei kasva kuin muutama puu! Luokassa istumista kertyy oppilaille talven mittaan kyllästymiseen asti, mutta tämän päivän jälkeen biologian kirjan kuvissa töllöttäviin kaloihin suhtaudutaan aivan eri tavalla: Noitahan me ongittiin syksyllä Onnellisten saaressa! Tämähän on tuttu juttu! Pasi Romakkaniemi Pellon kasien maatalous- ja metsäpäivä 4.9. PELLO Pellon kasien perinteistä maatalous- ja metsäpäivää vietettiin Pellon maisemissa kauniina tiistaipäivänä. Oppilaat saivat maistaa suoraan tankista tilan tuottamaa maitoa ja sitten myös meijerin jalostamaa maitotuotetta. Vuorollaan kolme oppilasta pääsi istumaan Arton seuraksi motoon seuraamaan puunkaatoa aivan aitiopaikalta! Myös ajokoneessa Pasin seurana istui innokkaita oppilaita. Metsätaitoilun jälkeen erikoissuunnittelija Paavo Eero kertoi työstään leimikon suunnittelussa. Linja-auto starttasi yläasteen pihalta kello 8.15 opettajien Chrisse Huuskon ja Raija Ekonojan sekä Metsähallituksen tiimiesimiehen Kari Koivumaan johdolla. Työnäytösten jälkeen oli aika palata koululle. Paras tietäjä oli Nena Rantala, toiseksi tuli Julia Kallo ja kolmanneksi Eeva Peura ja Aapo Matinlompolo. Välillä selviteltiin toisiinsa sotkeutuneita siimoja tai ihmeteltiin sitä, miten siiman saa tarttumaan korkealle koivun Parhaat kalapaikat ovat haluttuja. Paavon esityksen jälkeen korjuuesimies Unto Pantsar kertoi metsänhakkuusta, motoista, puutavaralajeista sekä siitä miten tieto kulkee sähköisesti toimistolta motolle ja päinvastoin. Sitten oli vuorossa lähempi tutustuminen motoon eli hakkuukoneeseen ja ajokoneeseen. Onnellisten saaren pohjoiskärki miehitettiin nopeasti, kun ensimmäiset ahvenet kiskottiin paikalta kuiville. Samalla haluttiin varmistaa, että koululaisilla pysyvät jalat maassa, tuntuma maahan ja metsään! On tärkeää, että nuoret tietävät mistä liha ja maito tulevat, sekä mistä paperi on tehty! Ensimmäisenä kohteena oli Jaana ja Antero Pantsarin maatila Pellon Ruuhijärvellä. Madon pujotus koukkuun taisi monelle olla tapahtuman vaativin suoritus, mutta yhteistyöllä siitäkin selvittiin. Leimikolla oli töissä Arto Uusitalon ohjastama Pantsarin Saha Oy:n moto, ja ajokone jonka ohjaimissa istui Pasi Satta. Fileeratut kalat suolattiin ja valmistettiin saman tien ruuaksi. 17 Torstai 13.9.2012 Valtakunnallisen kalastuspäivän saalis: Melkein 11 kalaa PELLO "Opettaja! Mie sain melkein 11 kalaa!" Kiian riemukas kiljahdus kertoo hyvin Onnellisten saarten tunnelmasta, kun Pellon peruskoulun viides luokka vietti valtakunnallista kalastuspäivää Jolmanputaalla. Ensimmäinen kala oli mallikappale, ja sen jälkeen pääsivät halukkaat kokeilemaan omia taitojaan. Antero ja Jaana kertoivat tilansa toiminnasta, lypsykarjan määrästä, maidon- ja lihantuotannosta, lehmien hyvinvoinnista sekä tulevaisuudennäkymistä. Nene Thongdaeng ei pelkää tarttua veitseen. Siimat sotkussa tai puussa Kalassa ollaan yleensä hiljaa, mutta tällä kertaa se asia taisi unohtua, ja jokaista kuiville kiskottua kalaa tervehdittiin melkoisella huutomyrskyllä. savustuspöntössä valmistettua tai halstarilla loimutettua tuoretta kalaa. Nuotion ääressä oli hyvä nauttia kouluruoka ja paistaa Metsähallituksen tarjoamat makkarat sekä juoda nisukahvit! Ruokailun jälkeen oli vuorossa pienimuotoinen metsätaitokisa, jossa piti arvioida puun ikä, paksuus ja pituus, etäisyys kohteeseen sekä tunnistaa puulaji. Sää suosi retkeä, Kari kiitti oppilaita aktiivisuudesta ja hyvästä asenteesta sekä toivoi että ainakin muutama oppilas sai kimmokkeen lähteä opiskelemaan maa- tai metsätaloutta! Kari Koivumaa. Palkinnoksi he saivat komeat kuksat. Liekö syynä pitkä ja terävä veitsi vai ujous, mutta vain pari oppilasta uskaltautui itse tarttumaan veitseen. Virallinen kalastuspäivä oli tosin jo viikkoa aikaisemmin, mutta Pellon kalakerhon mainioiden miesten avustuksella pääsivät Pellon oppilaat tutustumaan kalastuksen saloihin hieman myöhemminkin. Tuore kala on hyvää Päivä alkoi fileerausnäytöksellä. Koulun makkarat ja voileivät jäivät tällä kertaa toiseksi, kun tarjolla oli Jaakon Jounin opastuksella kalan fileeraus onnistuu ensikertalaisellakin. Pariskunnalla on vankka usko maatalouden tulevaisuuteen myös Lapissa, siitä todisteena on uusi iso ja nykyaikainen pihattonavetta. Rapatessa roiskuu
Sallaatilehet oon vielä aika vihriäiset. Nykyään pelaan puulaakissa, ja nekin kerrat harvenevat koko ajan. Yks pieni punanen apilakukka huiskuu mutta ei anna perhiin. Hän hyppäsi ensimmäistä kertaa kilpailumielessä jokkisauton rattiin vuonna 1986 ja kiihkeä jokkisura jatkui aina vuoteen 2005. Silloin lopetin jokkisharrastuksen muutamaksi vuodeksi. Kirjota! Minun tavalinen osote oon vieläki: Ingela Henriksson, Syväjärvi 5, 957 94 Övertorneå. Mitäs mie siiheen sanon. Jos konerasvassa möyriminen alkaa kyllästyttää, voi siirtyä välillä siisteihin sisäharrastuksiin, sillä niitäkin Orvolla on. Net heiluvat täälä köökissä. Siitä huolimatta 2000-luvullakin nimen on saanut jo toistakymmentä poikaa. Eikhään net vielä kerkiä punaseksi. Ei se huono nimi olekaan, Orvo tuumaa. Mutta hetin net oon sikataihvaassa. Tuuli tukustaa koijuja jokka vielä aivan sinnilä piättävät kiini lehistä. Yks kaupunkilainen maino: "Oon teilä friski ilma täälä. Ja jollaki laila vielä rauhalisempi nyt ko kesälä. Mie istuskelen tässä ja maistelen sitä sannaa. Täälä oon rauhalista olla. Kukkameri oon poijessa. Täälä oon paljon tillaa ja paljon friskiä ilmaa. Hän oli ylpeä nimestään ja halusi itseään kutsuttavan Orvoksi. Täällä ei koskaan puhuta selän takana, Orvo kehuu. Orpo muuttui Orvoksi Kansallisromanttisen ajan nimi Orvo on ollut jo 1890-luvulla Kansanvalistusseuran kalenterissa, tosin silloin muodossa Orpo. Ainakin muutama laulu pitää aina vetäistä kun siihen tarjoutuu mahdollisuus. Niitä mennee vielä jonku aikaa noutaa suohraan maalta. Mie otin viimiset vihriäiset tumatit sisäle joku päivä aikaa. Kohta joka kylällä omansa. Loistaa ko pieni punanen färipläsi siinä harmajassa maassa. Ongelmat ratkotaan sitä mukaa kun niitä tulee eteen. Saan sytyttää kynttilät ja nauttia pimeästä. Mitäs mie siiheen sanon. Orvo ei ole koskaan ollut nimenantajien suuressa suosiossa, mutta 1900-luvun alkupuolelta vuosikymmenen puoliväliin nimi annettiin kuitenkin sadoille lapsille. Aattele jos sie saattaisit alkaa sitä lähättämhään muilekki". Nimi on aina saanut olla hyvin oma. Siinä vaiheessa nimen suosio oli tosin jo hiipumassa. Kukkapenkit olen korjanu. Myöhemmin nimi muuttui nykyiseen muotoonsa Orvo, joka sai paikan Suomen almanakassa vasta vuonna 1950. Aamulla mennään töihin ja ahkeroidaan kuten muillakin työpaikoilla. Net oon aikasesti kessuintunheet, ja tulevat varsin ko mie menen praathiin niitten kansa. Tämä on tosi hyvä homma! Saan tehdä töitä rehellisten ihmisten kanssa, joilta palaute tulee aina Menneekos näköallaa ja friskiä ilmaa myyä? Syksy. Ja jos lähätät sähköpostin niin pane se tulheen: torpan.ingela@ gmail.com. Olen minä muutaman kerran osallistunut karaokekilpailuunkin, mutta en tosimielessä, vaan lähinnä kannatuksen vuoksi. Parasta työtä Orvolla on mukavia harrastuksia, mutta parasta kaikesta, hänellä on vielä mukavampi työ. Joukossa oli myös 25 tyttöä, mutta 1950-luvun jälkeen nimi on vakiintunut miehennimeksi. Orvo-nimen on saanut tähän mennessä ainoastaan noin 1330 lasta. Ei vielä. Hetin oon kaikki valmista ja silloin mie menen ko karhuu peshään tänne minun kothiin. Meilä oon vielä se jäljelä. Nimi on käytössä edelleen, mutta harvakseltaan. Minkäslainen sulla oon ollu kesä. Ja paassa. Se tuntuu vähän ilkeältä ko niitä oon koko kesän ruokittu. Olen ollut jo pitkään töissä Kolarin kunnalla, mutta kun toimintakeskuksessa tuli työnohjaajan paikka auki, hain sitä ja minut valittiin. Tykkäävät ko heitä kynsii. Olen ollut siinä tehtävässä jo 12 vuotta, mutta työ on niin antoisaa, että 12 vuotta tuntuu kahdelta! Työnohjaajan tehtävänä on auttaa kehitysvammaisia elämään mahdollisimman normaalia elämää esteistä ja hidasteista huolimatta. Siat lahathaan viikon päästä. Tungokseen asti Orvoja ei edelleenkään ole, mutta kuka tietää, mitä tulevaisuus tuo tullessaan... Minna Siilasvuo Konerasvaa ja karaokea Orvoa kiinnostaa lihasvoimalla harjoitettavan urheilun lisäksi moottoriurheilu. Joku maino mulle ette oon teilä kaunis näköala. Se on muuten nykyään aika kovatasoinen! Jokkis on Orvon mielestä hauska laji, sillä siinä saa värkätä ilokseen autojen kanssa. Kaverit oon jo aikain kuohleen, antainuit. Olin muutaman vuoden syrjässä, mutta viime vuosina olen taas kilpaillut jonkin verran, pääasiassa senioriluokassa. Siihen aikaan jalkapalloa pelattiin joka paikassa ja joukkueitakin oli paljon. Herhneet kansa. Taitaa tulla ikä vastaan, Orvo epäilee. Hyvää nimipäivää Orvo Orvo Vaattovaara osaa rentoutua myös luonnon helmassa. Tämä raukka sinnikoittee ja halvaa vielä minua ilahtaa. Kanalassa oon taas kanat hautomassa munia. Kasvihuone oon tyihä. 0207 433 210 tai 040 210 8966 Torstai 13.9.2012 Orvo Vaattovaara viihtyy unelmatyössään työnohjaajana KOLARI Kolarilainen Orvo Vaattovaara ei ole joutunut törmäilemään nimikaimoihin liian kanssa, vaikka muutaman muun Orvon tietääkin. Milläs semmosta säilyttää. Pakkanen oon niitä nipistänny. En anna niitä milhään pois. Meänkielelä Ingela Henriksson. Mie saan seisoa keskelä kartanoa, kattoa minun ympäristöä ja vain nauttia näköalasta ja friskistä ilmasta. "Tet häyttä sen vain säilyttää". Katton ulos klasista. Puhuvatko heän tulevaisesta pitkästä reisusta. suoraan ja kiertelemättä, oli se sitten kiitosta tai moitetta. Tuli liikaa kiireitä ja harrastuksen hintakin nousi turhan korkeaksi. Öhkivät ja nauttivat. Orvo Vaattovaara on ollut aina urheilumies henkeen ja vereen. Aattelen vain ette oon se tuuri ette sitä friskiä ilmaa ei mene lähättää täältä pois. Pikkulinnut kokkointuvat telefoonilangoile. Laulan karaokea aina kun sattuu sopiva tilaisuus. Mie menen tästä seku nyt ulos kartanolle nauttimhaan näköalasta ja friskistä ilmasta. Jalkapallo on ollut mukana kuvioissa pikkupojasta saakka, eikä muuten voisi ollakaan: olihan kyse sentään maaseutukylien ykkösharrastuksesta. Marjat oon koottu ja saftit ja syltit keitetty. Hirvenpyynti oon täyvessä käynissä. Potunkaalet oon kaohneet tyihhään. Syksy. Sais nähjä tulleeko niistä kananpoikia. 18 Kestotilaus Suomeen vain 52 /vuosi Puh. Kun synnyin, Sieppijärvellä oli minua aika paljonkin vanhempi Kalle Orvo Satta. Harmajat oon karkeat. Jokku mustat tyngät oon vielä jäljelä
La 15.9. Retken järjestää ja kahvit tarjoaa Muonion ja Ylimuonion Rauhan Sana. Se esitteli erilaisia houkutuksia: rahaa, ulkonaista kauneutta, kaljaa ja muita nautintoaineita. Ma 17.9. Hän esitti Jeesusta. klo 18 konsertti Petri Laaksonen, Pyhän Laurin kappelissa. Su 16.9. Siivoojasuntio Taina Laitamaa tuli seurakunnan palvelukseen ensin työllistettynä helmikuussa 1980 ja seuraavana vuonna siivoojan virkaan. Tilaisuudessa esiin- tyy myös Tilapää-teatteri. Apostoli Pietari kehottaa: "Pitäkää mielenne valppaana ja valvokaa. Joh.3:2324 Sanasi kätke sydämeeni ja tule sinne asumaan. Su 23.9. Joka pitää hänen käskynsä, pysyy Jumalassa, ja Jumala pysyy hänessä. klo 19 konsertti Petri Laaksonen Pyhän Laurin kappelissa. Pe 14.9. Klo 20 Hanna Ekolan konsertti Pyhän Laurin kappelissa. klo 11 syystori lähetystyön hyväksi Autotarvikkeen pihalla. Pe 21.9. Onko rukouksella arjessamme sijaa. klo 18 seurat Napapiirin erän kämpällä, Ajangintie Juoksenki. Miten voisin jättää huoleni Jumalan haltuun. To 20.9. Oman seurakunnan työntekijöiden lisäksi mukana on myös hiippakunnan väkeä. työntekijöille seurakuntatyön kultaiset ansiomerkit. Ilta alkaa kahvihetkellä kello 17.30. Haudattu: Maiju Sisko Soininen (87 v.) Avioliiton siunaus: Hanna Gammelin-Ndegeya ja Masanja Ndegeya. Seurakunnassa vietettiin työntekijäjuhlaa PELLO Pellon seurakunnassa vietettiin maanantaiiltana työntekijäjuhlaa. Viisi henkilöä seisoi erillään toisistaan sammunut kynttilä kädessään. klo 18 (S.a.) Väylänmukan (Pello) seurakuntakodilla Siionin matkalauluseurat, Anja ja Paavo Korteniemi Raili Aska, Taina Laitamaa, Aune Tuoma ja Marjaana Gammelin ovat palvelleet Pellon seurakuntaan kolmen vuosikymmenen ajan. klo 20 Joel Hallikainen Pyhän Laurin kappelissa. klo 19 Sanan ja rukouksen ilta kirkossa La 15.9. Piet.5:89 Kristittyjen yhteys on väkevä voima. Silloin pidetään Sanan virrassa -kiitosjuhla, jolla muistetaan kaikkia lähetysjuhlatalkoo- laisia. 19 Torstai 13.9.2012 Raamatun aarteet Anja Korteniemi · anja.korteniemi@nic.fi Oulun hiippakunnan lähetysjuhlilla oli mukana Lapin seurakuntien nimikkokohteen Murmanskin luterilaisen seurakunnan ryhmä. klo 18 Hyvän Sanoman ilta, Pertti, Yrjö ja lauluryhmä. klo 11 sanajumalanpalvelus kirkossa. klo 10.30 messu Ylitornion kirkossa, klo 18 naistenilta srk-talolla, aiheena rukous Ma 17.9. klo 18 lasten juoksukilpailut (alle kouluikäisille) urheilukentällä. Ti 18.9. klo 11 sanajumalanpalvelus ja kehitysvammaisten valtakunnallinen kirkkopyhä laavukirkolla. Kuuleeko joku. Vapaaehtoinen kahviraha Lähetysseuran tasauskeräyksen hyväksi.. (Virsi 409:2) Seurakunnat Ylitornio To 13.9. Perusteluissa mainittiin, että työntekijät ovat antaneet taitonsa ja lahjansa pitkäaikaisesti ja kokonaisvaltaisesti seurakunnan käyttöön. Klo 15 Luoteis-Lapin Rauhanyhdistyksen seurat Tiina ja Jarmo Jutilalla, Sieppijärvellä. Onko rukouksiini vastattu. Kastettu: Maija Edith Sofia Mäkikokko Pello Su 16.9. Näitä se sai puhalletuksi jokaisen kynttilän sammuksiin, ja uskova toisensa perään vajosi synnin yöhön. klo 20 konsertti Risto Similä ja Jouni Seppälä, Pyhän Laurin kappelissa. Me tarvitsemme toisiamme siinä taistelussa, jota me käymme. Näiden kysymyksien äärellä ollaan syyskuun naistenillassa Ylitorniolla. La 15.9. Näin Yhdessä selviydymme Jeesuksen seuraajat pysyivät yhdessä ja tukivat toisiaan taistelussa vihollista vastaan. Mikä merkitys rukouksella on arjessamme. kello 18 Ylitornion seurakuntakodilla. klo 18 miesten saunailta Eholammella Ti 18.9. Ke 19.9. (MP) Sanan virrassa -kiitosjuhla PELLO Oulun hiippakunnan lähetysjuhlien toteutukseen osallistuneita kutsutaan Pellon seurakuntakodille tiistaina 18.9. Ti 18.9. Lähtö seurakuntakodilta klo 13 omilla autoilla. Sen jälkeen hän väistyi taka-alalle. Yrjö Kulluvaara su 16.09 klo 18 Hyvän sanoman ilta ke 19.09 klo 18 Sanan ja rukouksen ilta Pello To 13.9. To 20.9. Nyt on kiitosten aika! Hautausmaan katselmukset kirkkoneuvosto antoi kiinteistötoimikunnan tehtäväksi. Konetyötarjoukset lumitöistä, hiekoituksista, haudankaivuista sekä jätehuollosta hyväksyttiin tarjousten perusteella esityksen mukaisesti. Oi Jeesus, paras paimeneni, sinua auta seuraamaan sanasi valkeudessa ja elämässä uudessa. klo 19 Sanan ja rukouksen ilta, Iiris. Ke 19.9. He kertoivat sanoin, kuvin, lauluin sekä draaman keinoin, mitä heille usko Jeesukseen merkitsee. Kirkkoneuvosto päätti hakea näille pitkäaikaisille Kolari To 13.9. kello 18. klo 11 näkövammaisten retkipäivän viikkomessu srk-kodilla, 19 Tuomasmessun valmistelu srkkodilla Su 23.9. Seurakuntaretki Muonionalustan vanhan kirkon muistomerkille, jossa hartaus klo 13.30. Mustaan huppukaapuun pukeutunut piru alkoi hyppiä palavaa uskonlamppua kantavien seurakuntalaisten keskellä ja yritti puhaltaa lamput sammuksiin. klo 18 Rattosjärven srk-ilta Leena ja Arvo Vierelällä, Nuasjärventie 88 A ja klo 18 Lankojärven srkilta Rauha ja Erkki Torikalla, Länsipuolentie 71. klo 18 lastenkerho, Maarit ja Pirjo. Ja sen, että hän pysyy meissä, me tiedämme Hengestä, jonka hän on meille antanut." 1. klo 12.30 hartaus hoivaosastolla, klo 13 vuodeosastolla ja klo 13.30 Palvelukeskus Marjapaikassa. Miksi rukoilla. klo 19 Sanan ja rukouksen ilta. Syyskuun naistenilta: Rukous ja arki Syksyn ensimmäinen naistenilta on sunnuntaina 16.9. Klo 18 rukouspiiri Kanttorilassa. Ti 18.9. Silloin aiheena on rukous arjessa: Rukous ja arki. klo 20 konsertti Duo Peili Pyhän Laurin kappelissa. Kirkkoherra Aleksander oli pukeutunut valkoiseen albaan, ja hänellä oli palava kynttilä kädessään. Onko rukous lisätaakka kannettavaksemme. Klo 18 nuorten raamis Kanttorilassa. Sen saa aikaan Pyhä Henki. klo 18 Tuomasmessu Ylitornion kirkossa Haudattu: Jukka Pietari Juuso Siunattu: Pauli Aarne Korteniemi (79 v.) Muonio To 13.9. klo 13 Kätkäsuvannon Vaarintupa Perkkiöllä. Klo 18 Luoteis-Lapin rauhanyhdistyksen seurat seurakuntakodilla. Su 16.9. klo 18 Petri Laaksosen konsertti kirkossa, maksullinen Su 16.9. Kerron toisesta esityksestä. klo 1719 Perinteiset pihaleikit -tapahtuma Kolarin kirkolla. To 20.9. klo 12.30 hartaus hoivaosastolla, klo 13 vuodeosastolla ja klo 13.30 Palvelukeskus Marjapaikassa. klo 18 Lähetysjuhlien kiitosjuhla Pellon srkkodilla. Hän hoitaa nykyään myös osittain suntion tehtäviä ja varhaisnuorisotyötä. Kun piru tuli ja sai puhallettua jonkun kynttilän sammuksiin, vierellä oleva antoi tulen naapurilleen. Autottomille järjestyy kyyditys. klo 20 viikkomessu, Pyhän Laurin kappelissa. Su 16.9. klo 12 (S.a.) Svansteinin kirkossa suomenkielinen ehtoollisjumalanpalvelus, pappina Paavo Korteniemi ja kanttorina Marja Mustakallio. Teidän vastustajanne Saatana kulkee ympäriinsä kuin ärjyvä leijona ja etsii, kenet voisi niellä. klo 10 messu Pellon kirkossa ja klo 12 messu Turtolan kirkossa. Pidämme usein rukousta hyvin henkilökohtaisena ja juhlavana asiana. He ovat sitoutuneet hoitamaan tehtäväänsä, ja kantaneet usein suurta vastuuta myös yksin. Klo 18 lapsikuoron harjoitukset seurakuntakodilla. Klo 20 kirkkonäytelmä Nilsan Jussan usko Pyhän Laurin kappelissa. Levollinen musiikki soi taustalla. Silloin Jeesus tuli, nosti langenneet ylös ja sytytti jokaisen uskon lampun. Ke 19.9. klo 11 messu kirkossa, Asko Muraja. (MP) Helluntaiseurakunnat Ylitornio pe 14.09 klo 19 Laulujen ilta. Haudattu: Aimo Markus Risto (85 v.) Övertorneå Su 16.9. Lahjoituksia otetaan vastaan paikan päällä klo 10.30 alkaen. klo 19 nuorten ilta srk-kodilla. Nuoret: pe 14.9. Yksinkertainen esitys toi väkevällä tavalla esiin seurakunnan merkityksen. Klo 15 lapsikuoron harjoitukset seurakuntakodilla. Jeesus tuli ja sytytti vuorotellen jokaisen kynttilän. kirkkoherranvirasto on suljettu koulutuksen vuoksi. Ja diakonissa Marjaana Gammelin valittiin seurakunnan diakoniavirkaan ensimmäisen kerran vuonna 1973. klo 19 nuortenilta Kanttorilassa. Vastustakaa häntä, uskossa lujina! Tiedättehän, että veljenne kaikkialla maailmassa joutuvat kokemaan samat kärsimykset." 1. Klo 18 Etsijän ilta Kanttorilassa. Hän ei enää jättänyt lapsiaan yksin, vaan johti heidät tarttumaan toisiaan kädestä. Ma 17.9. Lisäksi työntekijät ovat osallistuneet seurakunnan vapaaehtoistyöhön. Illan vieraina ovat Orvokki Tervo ja Hellin Mäkimaa Torniosta, mukana ovat myös Ritva Eronen ja Mirjami Hyttinen. Lastenohjaaja Aune Tuoma tuli seurakunnan kerhotyöntekijäksi helmikuussa vuonna 1984. He esittivät kaksi pantomiimia. Apostoli Johannes kirjoittaa: "Tämä on hänen käskynsä: meidän tulee uskoa hänen Poikaansa Jeesukseen Kristukseen ja rakastaa toinen toistamme, niin kuin hän on meitä käskenyt. Su 16.9. Kanttori Raili Aska tuli seurakuntaan ensimmäisen kerran 1.6.1980 kesätyöntekijäksi ja kanttorin virkaan hänet valittiin virkaan seuraavana vuonna. Juhlan aiheena olivat seurakuntaa pitkään ja ansiokkaasti palvelleet työntekijät, joille Kirkkopalvelut ry oli myöntänyt seurakuntatyön kultaiset ansiomerkit. Pienen seurakunnan työntekijöinä he ovat suostuneet myös joustamaan tehtävänkuvissa työnantajan tarpeiden mukaisesti
040 510 8966 ylitornio@ tornionlaakso.net. 20 Torstai 13.9.2012 Palveluhakemisto KULJETUSPALVELUT · BUSSIKULJETUKSET Tornionlaakson palveluhakemisto tavoittaa viikoittain lähes 20.000 silmäparia. HYVINVOINTIPALVELUITA YLITORNIO 1+8 AAVASAKSA MARKO KREIVI puh. 040-533 7122 Soili Ilmavirta koulutettu hieroja-MST-refleksologi Pellontie 25 (Wellness Sentterissä) 95700 Pello 044 058 2756 · www.hierontaterapiasoleus.com Klassinen hieronta · Koko kehon vyöhyketerapia · Vauvahieronta Intialainen päähieronta · Hot stones · Lahjakortit hoitoihin Hierontaterapia Soleus ANTENNIURAKOINTIA Fysioterapeutit Heli Järnström p. 040 551 1901 Petteri Korteniemi Tmi Parturi-kampaaja kosmetologi Marketta Mäntyranta Kauppatie 36, Pello Puh. 050-430 27 97 Seuraava Meän Tornionlaakso ilmestyy torstaina 20.9. 0400 397 465 Tilataksi 1+8, inva-/ paarivarustus Avoinna ma-la kasvo-, käsi- ja jalkahoidot sopimuksen mukaan puh. Ilmoitukset viimeistään ma 17.9. 0400 696 602 Hoitola Ulla-Maija MYÖ PELLO S Varaa SSA YLITORNIO - PELLO - KOLARI (YLLÄS) henkilö-, paketti- ja matkailuautot sekä raskaan kaluston hinaukset. p. 044 367 9824 Eija Kangaskorte Alkkulanraitti 65 (Pekan Värin vieressä) OPTIKKOPALVELUITA Parturi-kampaamo KOTIAPUPALVELU Eino-Juhani 040 592 9145 tai 0400 392 923 MONIALAPALVELUITA Pello ISTOM OSTOI MAIN T LU PALVE KYSY TARJOUS! MEDIAKYYHKY www.mediakyyhky.com Kaisu Määttä puh. 040 517 0078 Yleislääketieteen erikoislääkäri Jari Havelan yksityisvastaanotto YLITORNION Yleislääketieteen FYSIOTERAPIA ja sisätautien erikoislääkäri Fysioterapeutti Matti Rahtu Marja-Helena Niemi Alkkulanraitti 48, 95600 YLITORNIO www.ylitornionfysioterapia.fi · 040 526 2191 KODINKONEIDEN ASENNUS JA HUOLTO RAKENNUS- JA KIINTEISTÖALAPALVELUITA Alkkulan Hius Ilman ajanvarausta! p. klo 14. Puh. 0500 694 302 · Alkkulanraitti 49 Pa-Ka Emilia Kunnari 040 829 7474 Kauppatie 34, Pello · Jalkojen hoito · Vyöhyketerapeuttinen jalkahieronta · Intialainen päähieronta · Lahjakortit Tiina Kaitala aikasi! Ulla-Maija Pahkasalo Kivilehdonkuja 1, Ylitornio · p. 040 544 1990 Mari Bomström p