Eläinrakas perhe elää yhteistyössä luonnon kanssa. pello@seomaki. TIMI SAUKKORIIPI Ylitornion kuntavaalien tulos muuttui 1 Sivu 3 Kimmo Kallio kävisi mökillään enemmän, jos sähkö ei olisi niin kallista 1 Sivu 6. Unelma farmielämästä toteutuu Pellossa Itävaltalaiset Yvonne ja Michael Steindl omistivat kotimaassaan maatilaeläimiä, mutta halusivat lisää tilaa ja enemmän eläimiä. (016) 512 003 JOUSTINPATJA 80x200 cm 255,255,1 Sivut 8-9 Yvonne ja Michael kertovat ovat onnellisia uudessa kodissaan, vaikka suomen kieli onkin vaikeaa. meantornionlaakso.fi | Nro 10 | Irtonumero 3,50€ Keskiviikko 11.3.2026 040 590 6441/Mika 040 578 9534/Tarja www.seomaki. Vastauksena unelmiin oli Pello. www.pellonhuonekalu.fi www.pellonhuonekalu.fi Ma-Pe 10–17, La suljettu P
Marjetalla oli ollut myös mahdollisuus selvittää pakkauksen sisältö avaamalla se. Pysäytystilanteessa Marjeta heitti auton ikkunasta ulos tielle villasukan, joka oli sidottu kiinni varrestaan. Pienempiä sotilasosastoja liikkuu kuitenkin myös muualla. Oikeus piti tätä epäuskottavana, sillä tekoaikana Marjetalla oli huomattavan suuret tulot, joten kuriiriksi ryhtyminen muutaman sadan euron velan takia olisi ollut epätodennäköistä. Oikeus syytti asunnosta löydetyn amfetamiinin hallussapidosta myös Marjetaa sekä kolmatMarkku Marjetalla on huumerikostaustaa. Samassa istunnossa toinenkin mies tuomittiin. Suomessa toteutettavassa, Maavoimien johtamassa harjoituksessa on mukana noin 7500 sotilasta Suomesta, Ruotsista, Yhdysvalloista, Ranskasta, Italiasta ja Iso-Britanniasta. Tullin tekemän kotietsinnän jälkeen poliisi oli tehnyt Marjetan asuntoon kotietsinnän, jolloin sieltä oli löytynyt muun muassa 172,3 grammaa amfetamiinia. Oikeus katsoi, että amfetamiinin suuren määrän vuoksi vaara sen levittämiseen oli ilmeinen. MARJETAN kertoman mukaan hän toi huumausaineen Suomeen maksuna velasta. Ninna Kauppi Markku Marjeta tuomittiin helmikuussa Lapin käräjäoikeudessa törkeästä huumausainerikoksesta sekä muista rikoksista yhteensä kahden vuoden ja kolmen kuukauden vankeuteen. Amfetamiini on erittäin vaarallinen huumausaine. HARJOITUSJOUKOT vaikuttavat liikenteeseen 9.—12. Se kokoaa Suomen, Norjan ja Ruotsin pohjoisosiin 9.–20. Marjeta salakuljetti amfetamiinia Ruotsista Suomeen henkilöautolla Aavasaksan rajanylityspaikan kautta syksyllä 2024. Oikeus päätteli amfetamiinin suuresta määrästä, että se oli tarkoitettu levitettäväksi edelleen. Arkistokuva Naton sotaharjoituksesta Kivilompolossa maaliskuussa 2024.. Harjoitus toteutetaan pääosin Rovajärven harjoitusalueella, ja harjoitusjoukot vaikuttavat pohjoisen alueen liikenteeseen erityisesti Rovaniemen, Kemijärven ja Sodankylän alueella ennen harjoituksen alkua sekä sen päättymisen jälkeen. Meän Tornionlaakso // Keskiviikkona 11. maaliskuuta ja 19.—21. Marjeta vetosi oikeuteen myös sillä, ettei ollut itse taikka toisen puolesta maksanut huumausaineesta, eikä ollut sopinut siitä kauppoja. Oikeus piti rikosta kokonaisuutena törkeänä. Tullin partio pysäytti auton Jäämerentiellä Keminmaassa. Hän oli oleskellut asunnossa useamman päivän Marjetan luvalla. SAMASSA istunnossa myös toinen mies tuomittiin törkeästä huumausainerikoksesta. maaliskuuta kaikkiaan noin 25 000 sotilasta 14:stä eri maasta. Kertomansa mukaan hän ei ollut tiennyt kuljettamansa huumausaineen määrää tai laatua. Ilmavoimat tukee harjoituskokonaisuutta hävittäjäkalustolla Lapin ja Karjalan lennostoista käsin, ja Suomessa hävittäjien operoima alue painottuu Rovaniemen, Sodankylän, Utsjoen ja Kilpisjärven väliselle alueelle. Tulli teki Marjetan kotiin myös kotietsinnän. Monikansallinen sotaharjoitus näkyy liikenteessä ja taivaalla Mari Palomaa Monikansallinen sotaharjoitus Cold Response 26 näkyy tällä ja ensi viikolla Pohjois-Suomen liikenteessä. Mies oli ollut Marjetan asunnossa poliisin saapuessa. Lyrican vaikuttava aine on pregabaliini, joka on huumausaineeksi luokiteltava lääke. NORJAN johtama Cold Response 26 -harjoitus on osa Naton tehostettua läsnäoloa Arctic Sentryä, jolla vahvistetaan liittokunnan suorituskykyä ja pysyvää läsnäoloa pohjoisilla alueilla. Puolustusvoimat pyytää liikenteessä olevia kanssaliikkujia huomioimaan joukkojen liikkeet mahdollisuuksien mukaan reittien valinnoissa ja varaamaan aikaa siirtymisiin tavallista enemmän. Liittolaiset eri maista keskitetään Suomeen useilta rajanylityspaikoilta eri ajankohtina. Oikeus katsoi miehen syyllistyneen asunnosta löydetyn amfetamiinin hallussapitoon. Se löysi asunnosta 36 Lyrica-tablettia. maaliskuuta erityisesti valtatiellä 4 välillä Tornio– Rovaniemi, kantatiellä 83 välillä Pello–Rovaniemi, valtatiellä 5 välillä Kajaani–Sodankylä, valtatiellä 4 välillä Sodankylä–Rovajärvi, kantatiellä 9613 välillä Vuojärvi–Kemijärvi sekä kantatiellä 82 Rovajärven läheisyydessä. Läntisen Lapin alueella taisteluharjoitus voi näkyä ja kuulua etenkin taivaalla. Myös siksi oikeus piti rikosta kokonaisuutena törkeänä. Myös tätä oikeus piti epäuskottavana, sillä huumausainepaketin koosta saattoi päätellä määrän olleen iso. maaliskuuta 2026 2 // UUTISET Mies salakuljetti amfetamiinia Aavasaksan rajanylityspaikan kautta Amfetamiini päätyi Suomen maankamaralle villasukassa. Sen sisältä löytyi yhteensä 305,6 grammaa amfetamiinia kolmeen pussiin pakattuna. Hän oli laittanut amfetamiinin asunnossa olleeseen lasipurkkiin. Mies kertoi oikeudessa hankkineensa amfetamiinin omaan käyttöönsä Telegram-sovelluksella
Hallinto-oikeus kumosi Ylitornion vuoden 2025 kuntavaalien tuloksen Lauri-Ojan osalta. Heidän syytteensä kuitenkin hylättiin todistelujen perusteella. Vaikutusten arviointi ja kustannuslaskelmat eivät ole olleet riittäviä ennen päätöksentekoa. Tanja Lauri-Oja on toiminut teknisen lautakunnan jäsenenä ja varapuheenjohtajana sekä Tornionlaakson neuvoston jäsenenä. Keskusvaalilautakunta korjaa vuoden 2025 kuntavaalien tuloksen siten, että Tanja Lauri-Oja todetaan vaalikelvottomaksi ja hänen tilalleen valtuutetuksi nousee Ylitornion parhaaksi -yhteislistan Mirka Katisko. POLIISI löysi Marjetan asunnosta myös muita huumausaineita, kuten ketamiinia, MDMA:ta ja marihuanaa, sekä luvattoman kaasusumuttimen. Sen seurauksena keskusvaalilautakunta valitsi tämän päivän kokouksessa Lauri-Ojan tilalle uuden jäsenen tekniseen lautakuntaan, ja nimeää lautakunnalle uuden varapuheenjohtajan. Marjeta tuomittiin kaikista rikoksistaan yhteensä kahden vuoden ja kolmen kuukauden vankeuteen. Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa aluevaltuuston päätöksestä. – Hän on lupaja valvontaviraston virkamies, niin hallinto-oikeus katsoi, ettei hän ole sen vuoksi vaalikelpoinen, kertoo Ylitornion hallintojohtaja Teija Kannala. Hän on toiminut teknisen lautakunnan jäsenenä ja varapuheenjohtajana sekä Tornionlaakson neuvoston jäsenenä. Sen sijaan kuulemisia järjestettiin lyhyellä, vain muutaman päivän varoitusajalla etäyhteydellä tai naapurikunnissa. Lauri-Oja jätti eropyynnön 3. Hänellä on rikostaustaa, mikä otettiin huomioon rangaistuksen kovuudessa. Valituksessa huomautetaan, että tilanne voi vaarantaa potilasturvallisuuden. Ne osoittautuivat oikeudessa Marjetan hallussa pitämiksi. POHJOIS-SUOMEN HALLINTO-OIKEUS ei antanut valituslupaa hallinto-oikeuden päätöksiin valituksista, joita vaaleista tehtiin, eli Lauri-Oja ei ollut vaalikelpoinen. maaliskuuta 2026 UUTISET // 3 Markku Marjetalla on huumerikostaustaa. Korvaavien palvelujen kehittäminen on vielä kesken, ja vuodeosaston sulkemiseen on vain muutama kuukausi. Huolta herättää myös päätöksen nopea aikataulu. Valmistelussa ole huomioitu asukkaiden tasavertaista kohtelua. Lisäksi valtuuston tulee valita uusi jäsen Tornionlaakson neuvostoon. Kunnanhallitus käsitteli asian maanantain kokouksessa ja esittää valtuustolle, että se hyväksyy eropyynnön. – Ylitornion Parhaaksi -ryhmän Mirka Katisko nousee varsinaiseksi valtuutetuksi, Kannala sanoo. – Olimme asiasta yksimielisiä, kertoo Ylitornion kunnanhallituksen puheenjohtaja Tuomas Sandqvist kokouksen jälkeen. helmikuuta osittain henkilökohtaisiin syihin vedoten. Oikeus tuomitsi hänet kahdesta huumausainerikoksesta, yhdestä käyttörikoksesta sekä lievästä ampuma-aserikoksesta. Muilta osin kuntavaalien tulos pysyy ennallaan. Toisessa huumausainerikoksessa otettiin huomioon myös Tullin löytämät Lyrica-tabletit. Ylitornion kunnanhallitus kritisoi valituksessaan aluevaltuuston päätöksen valmistelua puutteelliseksi. MIIKA SIRKIÄ. Toinen mies tuomittiin yhden vuoden ja neljän kuukauden vankeuteen. Samalta listalta kuudenneksi varajäseneksi vahvistetaan Tarja Kreivi. Lapin hyvinvointialueen aluevaltuusto päätti helmikuussa, että vuodeosasto suljetaan pysyvästi 1. ta syytettyä, joka oli myös ollut asunnossa kotietsinnän aikana. Ylitorniolla ei järjestetty paikallisia kuulemistilaisuuksia, vaikka kyse on merkittävien palvelujen vähentämisestä paikkakunnalla. Meän Tornionlaakso // Keskiviikkona 11. Pitkät välimatkat ovat voineet vaikeuttaa etenkin ikääntyneiden osallistumista. Kunnanhallitus esittää, että Lauri-Oja saa eron tehtävistään Ylitornion kunnanhallitus tekee valituksen vuodeosaston sulkemisesta Ninna Kauppi Ylitornion kunnanhallitus päätti tehdä valituksen Ylitornion vuodeosaston sulkemisesta hallinto-oikeudelle. kesäkuuta 2026 alkaen. Sirpa Uusimaa poistui kokouksesta esteellisenä asian käsittelyn ajaksi. Joulukuussa 2025 Lauri-Oja teki korkeimpaan hallinto-oikeuteen valituslupahakemuksen koskien hänen vaalikelpoisuudestaan tehtyä valitusta, mutta peruutti myöhemmin hakemuksensa. Asiasta päätettiin tänään kunnanhallituksen kokouksessa. EIJA KOIVUMAA Ninna Kauppi Ylitornion Parhaaksi -ryhmän kunnanvaltuutettu Tanja Lauri-Oja eroaa Ylitornion kunnanvaltuustosta sekä kaikista kunnan luottamustehtävistä. Myös kuntalaisten kuulemisen katsotaan jääneen vajaaksi
On mukava tunne, kun tiettyinä kellonaikoina hinta on vain muutamia senttejä, ja pesukonetta voi pyörittää lähes ilmaiseksi. Samalla pohdin, että ainakin meille lappilaisille jaottelu vapaa-ajankalastajiin ja ammattikalastajiin tuntuu liian mustavalkoiselta. Joidenkin elämään kovat ja ennakoimattomat hinnat voivat vaikuttaa niinkin paljon, että mökkireissu jää talvella tekemättä. Toisen partion kohtaaminen tuo helpotusta tilanteeseen ja muutenkin saadaan vaihtaa ajatuksia tilannekuvasta. Jos merellä kalastetaan liikaa, nousee kalaa kovin vähän. Tällaista kieltoa ei tietenkään pidä edistää. Hänet ylennettiin vääpelistä upseerikokelaaksi tälle matkalle. Kaikkiin liittyy tosin omat kommervenkkinsa. Meän Tornionlaakso // Keskiviikkona 11. Puun polttoon liittyy kuitenkin lukuisia ongelmia. Partio tarkkailee venäläisten liikkeitä ja raportoi, mitä vähä raportoitavaa on. Tornionlaakso voi olla monelle unelmien asuintai mökkipaikka niin Ylitornion kuin Pellonkin osalta; esimerkkinä lehdessämme haastateltu itävaltalaisperhe. Toinen Kyynel oli kyllä kätkössä, mutta sitä ei ollut mahdollista hakea. Kaupan keskittymisellä on oma vaikutuksensa myös siihen, mitä kaloja ostetaan ja millä ehdoilla. Onneksi täällä pyritään pitämään puolensa. Partio lähtee matkaan 17. Esimerkiksi vuonna 2022 harrastuskalastajien kalastama osuus Suomen kalansaaliista oli yli neljännes kaikesta. KESÄLLÄ 1944 Päämaja tarvitsi tietoja nopealla aikataululla vihollisen joukoista ja aikeista. Kokenut partiomies Kaino Rastas määrättiin nelimiehisen Matti I:n johtajaksi. 0100 5577 • ma–pe klo 8–18 ja la klo 9–16 • asiakaspalvelu@hillagroup.fi • lukijailmoitukset@hillagroup.fi • p. Sitten suoriudutaan matkaan. Kirjoittaja on lappilainen europarlamentaarikko. MONI Tornionlaaksossa suosittelee puulämmitystä. Toisaalta jos kiintiöt ovat alhaiset, niin kalastajien tulot, jotka muutenkaan eivät ole yleensä kadehdittavat, jäävät niin pieniksi, ettei elinkeino enää kannata. Samalla taas suomalainen järvikala kasvaa luonnonmukaisesti järvissä käyttäen ravinnokseen aineita, jotka muuten rehevöittävät järviä. PARTIO hoitaa tehtävää selustassa hiljaisesti tarkkailen vihollisen rautatieliikennettä ja lentokoneita. Onni Palaste (1917-2009) oli legendaarinen sotakirjailija, jonka talvisodan aikana tehdystä partiomatkasta hän kirjoitti teoksen Suomussalmen sankarit (1979) vahvistaen sotaromaanien asemaa. Pörssisähkön pompahtelut muistuttavat joskus sydänkäyrää, mutta jos ei tulisi järkyttäviä nousuja, niin ei ehkä osaisi iloita yhtä paljon isoista laskuista. Sen korjaamispyrkimyksessä kunnalta ei ainakaan sinnikkyyttä puutu. Etenkin tänä talvena hinnat ja pakkaslukemat ovat juosseet kilpaa. Siinähän ei tarvitse pörssisähkön hypyistä välittää olleenkaan, paitsi tulipalopakkasilla, jolloin sähkövastukseen saattaa joutua turvautumaan tavallista useammin. Siispä voisi olla parempi kääntyä muihin lämmitysmuotoihin. Lopputulemaksi jää, että sodassa ihminen aina häviää. Radio Kyynel alkoi temppuilla jo ennen kuin päästiin matkaan. Mutta onko asian suhteen vielä toivoa. Ainoa keino varmistaa kalastajien tulot, on kuitenkin huolehtia kannan elinvoimasta. Yleinen käsitys lienee, että kotimaista järvikalaa käytetään liian vähän. Partiomatkalla toimivat radioyhteydet saattoivat pelastaa miesten hengen. Päinvastoin, on etsittävä uusia tapoja, joilla kotimaista kalaa päätyisi enemmän niin kauppoja kalatiskeille ja ravintoloiden ruokalistoille. Luultavasti monen muun maakunnan ihmisellä on samanlainen kokemus. Ylitorniolla koetaan, että on tehty vääryyttä. Hänen uusin teoksensa Katkera kaukopartio pohjautuu kaukopartio Matti I:n kesällä tekemään partiokertomukseen sekä Ilmavoimien tiedonantoihin. Toisina hetkinä voikin sitten pistää valot kiinni ja nauttia keskiaikaisesta tunnelmasta kynttilöiden loimussa. Ajan myötä myös arvostukset ovat muuttuneet. Tyhjillään mökin voi jättää lähes lämmityksettä. Ymmärtääkseni tämä vaikutus ulottuu myös ravintola-alalle. Koko ajan on oltava tarkkana eikä yhdenkään aistin sovi herpaantua. Ehkä hyvän saaliin tullen voidaan viedä sankollinen naapureille tai jokunen myydäkin. Nykyään haukia ja särkiä kuitenkin suositaan ja niistä voidaan valmistaa monipuolista, maukasta ja terveellistä kalaruokaa. Kuitenkin moni valitsee ruokapöytäänsä useammin jotain muuta syötävää. Ympäristönäkökulmastakin suomalaisen järvikalan pyynti ja syönti olisi edullisempaa kuin vaikka sellaisen ulkomailta tuodun lohen, jota on kasvatettu altaissa rehulla ja tuontisoijalla. Risto Kormilainen Kova tahto ja kalliit kilowatit Sähkön hinta puhuttaa nyt kovasti. Kaukopartion kohtalonhetket vihollisen selustassa Kirja-arvio Suomalaisen sotaromaanin vahvaa perinnettä jatkaa tietokirjailija ja sotahistorian aktiivinen harrastaja Atso Haapanen (s.1963) tosipohjaisilla sotaromaaneilla, kuten Kaukopartio saarroksissa (2024) ja Kaukopartio Veto (2025). Ilmatieteenlaitoksen mukaan siitä vapautuu merkittäviä määriä ilmansaasteita, kuten pienhiukkasia (PM2.5), mustaa hiiltä ja PAH-yhdisteitä. Ninna Kauppi Toimittajalta " On mukava tunne, kun tiettyinä kellonaikoina hinta on vain muutamia senttejä, ja pesukonetta voi pyörittää lähes ilmaiseksi.. 240 s. Tehtävä on erittäin vaarallinen ja miehet pohtivat sodan mielettömyyttä odottaessaan matkan jatkamista. HAAPASEN kerronta on arkista, pohdiskelevaa ja hyvin miesten tuntoja peilaavaa. Kalastukseen, esimerkiksi kesämökillä, liittyy toki monenlaisia virkistyksen ja rentoutumisen kokemuksia, mutta suurella osalla kalastus ei ole varsinaisesti mitään huvittelua ja ajanvietettä. Kirjan tapahtumat ja myös miesten nimet ovat tosia. päivä kesäkuuta 1944. Kätköstä kaivettu uusi Kyynel toimii väliin moitteettomasti. Elintärkeiden palveluiden vähentäminen, mitä vuodeosaston lakkauttaminenkin on, rikkoo unelmaa. Se on sekä terveydelle että ympäristölle haitallista. He arsinoivat sodan loppumista ja siviilielämän ulottuvuuksia. Karisto 2026. Osa tekee sen tottumuksesta, osa taas sanoo, että valitsisi enemmän kotimaista kalaa ruokapöytäänsä, jos sen hinta olisi edullisempaa. Partion loppuvaiheet ovat traagiset, ja koko ajan on tuonut vaikeuksia varmatoimisen Kyyneleen epävarma toiminta. Vieraspartion Kannaksen miehet surevat kotipitäjien menetyksiä. Jos kalat loppuvat, ei kalastus jatku. Monia kaloja, joita ennen pidettiin roskakalana, on alettu valmistaa ruoaksi. Kalastaa saisi siis enemmänkin, kun se vain kannattaisi. Tyhjillään mökkiä voi pitää lähes kylmänä. Ei auta jäädä suremaan, sillä on vain jatkettava. Läheltä piti-tilanteita tulee vihollisen kanssa, mutta niistä selvitään hiuksenhienosti heinäkuun puolelle. Kyynel-radio reistailee tehden partion toiminnan vaikeaksi. Lievää toimittamista kokonaisuus olisi kaivannut. Kotimaisen järvikalan käyttöä on edistettävä kuitenkin myös poliittisten päätösten kautta silloin kuin se on mahdollista. Hiukkaset ja yhdisteet eivät tee hyvää myöskään hengitysteissä, sillä ne tunkeutuvat syvälle verenkiertoon asti. Tällä viikolla haastattelin Ylitorniolta kotoisin olevaa eläkeläistä, joka nauttisi mielellään mökillä kotiseudun talvimaisemista, ellei iloa pilaisi paukkuvat sähkökulut. 020 750 4469 (ma–pe klo 9–15) • asiakaspalvelu.hillagroup.fi Jäikö lehti tulematta. heinäkuuta kestettyään reilun kuukauden. Paikkaa vaihdetaan tarpeen mukaan ja raportoidaan viestejä esikuntaan. Tornionjokivarren kasvattina toki nämä näkökulmat hyvin tunnen. Tulenteko on minimaalista eikä usein mahdotonta ilmitulemisen pelossa. Asiakaspalvelu Kalasta on moneksi Kolumni Katri Kulmuni Monesti kuulee ihmisten sanovan, että kalaa pitäisi syödä enemmän, etenkin sen terveellisyyteen viitaten. Matkalla yhytetään toinen partio, jonka miesten kanssa vaihdetaan kuulumisia ja pohditaan tehtävän onnistumista sekä sotaa. maaliskuuta 2026 4 // Ota yhteyttä: • Posti p. Merikalastukseen ja kalastuskiintiöihin liittyy monenlaisia intressejä ja vääntöjä. Kunnanhallitus päätti yksimielisen päättäväisesti tehdä asiasta valituksen hallinto-oikeuteen. Karjalankannakselle sijoitettiin partioita, joita kutsuttiin Mateiksi. Suomessa on viime viikkoina käyty jonkin verran keskustelua esityksistä, että lailla tulisi rajoittaa tai kokonaan kieltää niin sanottujen vapaa-ajankalastajien oikeus myydä saamaansa kalansaalista, mikä nykyisen kalastuslain mukaan on mahdollista määrätyin ehdoin. Atso Haapanen: Katkera kaukopartio. TOINEN ihmisiä ymmärrettävästi kuohuttanut seikka on viime aikoina ollut Ylitornion vuodeosaston sulkeminen. Harva tällainen kalastaja tekee suurta tiliä kaloja myymällä. Historiaa tuntevat voivat muistaa, kuinka Suomen marsalkka Mannerheim kieltäytyi syömästä haukea ja nimitti sitä rantarosvoksi. Jokainen meistä voi tietysti omilla ruokavalinnoillaan vaikuttaa niin terveyteensä kuin kotimaisen ruoantuotannon tukemiseen. Partiomatka päättyy 24. Kalastusta – ongella, verkoilla, katiskoilla, nuotalla – harjoitetaan siksi, että saadaan ruokaa pöytään. Järvikalastuksen osalta saalis lepää suurilta osin juuri vapaa-ajan kalastajien harteilla. Haapanen kuvaa miesten tuntoja rehellisesti pohjaten partiokertomuksen faktoihin. Partioon lähtivät alikersantit Suikkanen ja Nuija sekä sotamies Määttänen. Tiedustelun partio hoiti kuitenkin mallikkaasti olosuhteet huomioiden. Radistiksi oli määrätty Suikkanen
Tähän mennessä valtaosa Luotarin asiakkaista on ollut turisteja. Vaikka Luotarilla onkin verkkokauppa tuotteita varten, ei yrityksen pääpaino ole yksinään siinä. Ideaa bisnekseen ei tarvitse etsiä kaukaa, sillä se ympäröi Pellon Jarhoisissa sijaitsevaa kotitaloa jokaisesta ilmansuunnasta. – Tapasimme Petrin kanssa, kun asuimme Kuopiossa, ja muutimme myöhemmin tänne, hän kertoo pidellessään sylissään perheen taaperoikäistä poikaa Thrymiä. YRITYKSEN kehitystyö on nyt täydessä vauhdissa. maaliskuuta 2026 NAAMATUSTEN // 5 Luotarin yrittäjien mielestä luonto on parasta koettuna Timi Saukkoriipi Kraftien kodin jokaisessa huoneessa vaikuttaa olevan esillä maalauksia, eivätkä kaikki kuvitetut kanvaasit edes mahdu seinille. Petri Kraft vetää esiin pinon ripustamattomia tauluja makuuhuoneen hyllyn vierestä. Ehkei meitä olla vielä löydetty kunnolla, Maija naurahtaa. Tilataidettani on ollut näytillä Rovaniemen Lordin aukiolla ja ihan tässä lähellä Orangissa, Petri sanoo. Luonto on parasta koettuna, ja vaikka siitä inspiroituneita tuotteita voikin valmistaa, siitä syntynyttä tunnetta ei. Polku on tuttu, mutta tunne aina uusi, Petri kiteyttää. Metsästä saa paljon muutakin kuin selluloosaa, Petri kertoo. Viikinkimytologia on pariskunnan yhteinen mielenkiinnonkohde. Pariskunta kuitenkin muistuttaa, ettei luonnon tuomaa tunnetta voi ostaa. Siksi niitä on vähän vaikea laittaa myyntiin, hän sanoo. Intoa toiminnan kasvattamiseen vaikuttaa olevan, ja uusia visioita ja inspiraatiota pulppuaa jatkuvasti lähimaisemista. Pariskunnan yritteliäisyydestä se ei ainakaan ole kiinni. TIMI SAUKKORIIPI. SUURESSA OLOHUONEESSA on maalausten lisäksi myös baaritiski, viikinkimytologiaan liittyviä koristeita ja monta ruukullista huonekasveja. Myöhemmin he tulivatkin valittelemaan, etteivät olleet mukana. Se ei ole ongelma, sillä sodankyläläislähtöisellä Petrillä on kokemusta monenlaisesta taiteesta. Niille on tulossa jatkoa tulevanakin kesänä. Vaikka kävelisi aina saman lenkin, se näyttää, kuulostaa ja tuoksuu joka päivä eriltä. Kokemuksesta hän kuitenkin tietää, että niille on kova kysyntä. Tuoreen käsityöja luontoalan yritys Luotarin yrittäjät, pellolaiset Maija ja Petri Kraft, ovat taiteilijasieluja, jotka ammentavat inspiraatiota taiteeseen ja käsitöihin ympäristöstään. ELÄMYSPALVELUT sopivat Luotarin imagoon, koska Kraftit eivät halua antaa asiakkailleen kaikkea valmiina. Pariskunta kertoo rakastavansa luontoa ja haluaa herätellä muitakin huomaamaan luonnon loputtomat mahdollisuudet. Maija on päivätöissä kotihoidossa. – Esimerkiksi kalannahka on hieno ja käyttökelpoinen materiaali, mutta Suomessa se lyödään hävikkiin. Kraft perusti tammikuussa vaimonsa Maija Kraftin kanssa Luotarin: yrityksen, jonka kautta he kaupittelevat kuvataiteen lisäksi myös itse suunnittelemiaan koruja, käsitöitä sekä luontaistuotteita. Kuvassa myös perheen poika Thrym. Hänen mukaansa samantyyliset kurssit kuulostavat monen mielestä aluksi hölmöiltä. Luotar on lyhenne sanoista ”luonto tarjoaa”. – Kun tein töitä Helsingin Museovirastossa, jäljensin viikinkien koruja, mistä on ollut hyötyä Luotarissa. – Kun maalaa taulua, siihen syntyy tietynlainen kiintymys. Hän on omalta osaltaan mukana Luotarin pyörittämisessä, mutta tuotteiden valmistuksesta on vastuussa pääasiassa hänen miehensä. – Tämän päivän ihmiset tuntuvat unohtaneen sen, miten luontoa hyödynnetään luovasti ja kestävästi. – Ulkomaalaiset ovat olleet kiinnostuneita toiminnastamme, mutta paikalliset vielä vähän vierastavat. Kurssin perusidea on saada ihmiset huomaamaan, että luonto on täynnä mahdollisuuksia, jotka vain pitää oppia huomaamaan. Luonto on hyvä muusa, sillä se ei pysähdy. Luotarin yrittäjäpariskunta Maija ja Petri Kraft haluavat ihmisten muistavan, että luontoa voi käyttää raaka-aineena luovasti ja kestävästi. – Kun olen aiemmin vetänyt vastaavaa, monet seurasivat kurssin kulkua sivusta osallistumatta itse. Maija lisää, että siitä yritys on saanut nimensäkin. Petri on suorittanut luontoalan ammattitutkinnon, joka on ollut kovalla käytöllä, kun pariskunta edellisvuonna piti luontokursseja toisen yrityksen alla. – Perustamme kesäksi Luovuutta luonnosta -kurssin, jolla osallistujat pääsevät itse maalaamaan mielenmaisemaansa ja käyttämään löytämiään luonnonelementtejä taiteessa, Petri kertoo. Pariskunta puhuu muun muassa kesäkahvilan pystyttämisestä ja siitä, että yritykselle saataisiin jossain vaiheessa oma elintarvikepuoli monipuolisempien luontaistuotteiden valmistusta varten. Meän Tornionlaakso // Keskiviikkona 11. Kirkkaat värit ovat osa taiteilijasielujen makuuhuonetta. Taiteen myynti on vastikään tullut yhä ajankohtaisemmaksi. – Luonto on aina erilainen. Boheemisti sisustettu talo on Maijan lapsuudenkoti, mutta pari on asunut siinä yhdessä pitkään. Monia luonnon mahdollisuuksia ymmärretään täällä tänä päivänä huonosti, Maija sanoo. Uusista investoinneista voisi olla apua myös palveluiden markkinoinnissa. Pariskunta havainnollistaa sitä esittelemällä kasviparkitulla lohennahalla vuorattua juomapulloa
maaliskuuta 2026 6 // MIELIPIDE UUTISVINKIT meantornionlaakso.fi/uutisvinkki toimitus@meantornionlaakso.fi tai soita 050 477 7420 SEURAA FACEBOOKISSA Facebookin kautta jaetaan uutisia alueen tapahtumista. Silloinkin, kun mökki on käyttämättömänä, kuluu energiaa kuukaudessa noin 500 kilowattia, Kallio kertoo. IÄKKÄÄT matkustajat, liikuntarajoitteiset sekä perheelliset, joilla on lastenvaunut tai paljon matkatavaraa, kokevat vaihdot erityisen hankalina. – Mökkiä ei voi verrata vakituiseen asuntoon, koska neliömäärät ovat kotona isommat, kuten sitten myös sähkökustannukset. Pienemmillä pakkasilla sähkövastusta ei tarvitse käyttää. Mutta kun vaaditaan vaihtoa Oulussa, seurauksena ei ole vain hieman lisää kävelyä ja odottelua, vaan kokonainen kynnys, joka voi aiheuttaa junamatkustamisen putoamisen pois vaihtoehdoista. Se on signaali siitä, että pohjoisen asukkaat, opiskelijat, työntekijät ja matkailijat nähdään tasavertaisina muuhun Suomeen nähden. Tammikuun kovat pakkaset saivat tuulet väistymään, joten siitäkään ei ollut apua energian tuottamisessa. Hänen kotonaan lämpö tulee lämmityskattilasta. Puusauna on myös hyvä, koska sähkökiuas on monelle syöppö. PELLOLAINEN Tanja Matinlompolo asuu omakotitalossa. Meän Tornionlaakso // Keskiviikkona 11. – Taloutta vaikeuttaa nämä vaihtelut. Hän haluaisi päästä nauttimaan eläkepäivillään mökin rauhasta läpi talven, mutta siellä syntyvät huimat sähkölaskut saavat usein jalat tyssäämään oman kodin kynnykselle. Hän arvioi, että koko mökkikuukaudelta 145 euron laskuun tulisi päälle reilut 70 euroa. Tavallisesti lasku on 15 euroa pienempi, eli noin 40 euroa. Hän käyttää mökissään pörssisähköä. – Keitän aamupuuron puuhellalla, ja se lämmittää samalla. Piia Kilpeläinen-Tuoma Ammattiin Sometähti, tubettaja, laulaja kenties. Yhteyksien parantaminen on itsessään hyvä tavoite, mutta yksi suunnitelluista muutoksista – eli kaukoliikenteen suoran junayhteyden poistaminen siten, että matkustajien täytyy aina vaihtaa junaa Oulussa – on täysin vääränlainen ratkaisu. Takka, puuhella ja puusauna tosin auttavat kulujen kanssa. Pakollinen vaihto Oulussa ei ole vain pieni muutos, vaan suuri lisävaiva, joka vaikeuttaa junamatkustamista monille. Tammikuussa sähkön hinta oli keskimäärin 16 senttiä kilowatilta, ja laskussa komeili 145 euron summa. MIELIPITEET Lähetä mielipide: toimitus@meantornionlaakso.fi Kimmo Kallio mökkeilisi enemmän, jos sähkön hinta sallisi Ninna Kauppi Ylitornion Kaulinrannasta lähtöisin olevalla Kimmo Kalliolla on mökki Miekojärvellä. Matinlompolo kertoo, että viimeisin sähkölasku oli suurempi kuin talvikuukausina yleensä. Suora junayhteys pohjoiseen ei ole turha luksus – se on välttämättömyys, joka vahvistaa koko Suomen joukkoliikennettä. Lentäminen, kimppakyydit ja jopa yksityisauto houkuttelevat enemmän, kun junamatkasta tulee monimutkaisempi. Siitä noin puolet oli siirtomaksua. Piia Kilpeläinen-Tuoma on Pellon kunnallisjärjestön puheenjohtaja, ja edustaa vasemmistoliittoa. Kun siihen lisätään pakollinen vaihto, matka pitenee helposti kymmenillä minuuteilla, jopa yli tunnilla. Summa oli 56 euroa, jonka päälle tuli vielä siirtomaksu. Hän on pitänyt kirjaa aiempien vuosien sähkön hinnoista ja toteaa, että vaihtelut ovat olleet järkyttäviä. – Lapset ovat jo maailmalla, niin kulutus on pientä, kun pelikoneet eivät ole päällä, Matinlompolo kertoo. Suora junayhteys on paljon enemmän kuin mukava lisä matkustajille. Takka auttaa Tanja Matinlompolon talon lämmityksessä. Kun yhteydet pirstoutuvat, koko alueen vetovoima heikkenee. Hän kertoo, että laskun summaa nostaa sähkövastus, jota on tämän talven kovilla pakkasilla joutunut pitämään päällä enemmän. Nyt maksetaan muutamassa kuukaudessa se, mitä joskus ennen vuodessa. Suora yhteys Helsingistä Rovaniemelle tai Kolariin tarjoaa helpon, joustavan ja ennakoitavan tavan liikkua ilman vaihtoa ja tavaroiden raahaamista vaunusta toiseen. Ei vain mukavuuden vuoksi, vaan siksi, että haluamme oikeasti toimivat ja kilpailukykyiset junayhteydet Pohjois-Suomeen. Vaihtoajan paine ja kantoavun puute tekevät junamatkasta vähemmän rentouttavaa ja ennustettavaa. Kun tuli on sammuneena, veden pitää lämpimänä sähkövastus. Tämä on ironista, koska juuri junamatkustamista halutaan edistää ympäristöystävällisenä vaihtoehtona, mutta tällainen palvelun heikentäminen karkottaa matkustajia. Kari Kaulanen JUKKA LEHOJÄRVI Viikon runo. OULUSSA suurimman osan ajasta asuva Kallio kertoo, että kotona on kiinteä sähkösopimus, jotta ei tarvitse miettiä saunooko vaiko eikö. Kimmo Kalliola haluaisi päästä viettämään eläkepäiviään mökillään useammin. Viime vuoden tammikuussa hinta oli vaatimattomat 6,63 senttiä kilowatilta. Siellä ollessa lämpötila on nostettava 20 asteeseen. – Tyhjänäkin mökin lämpötilan pitää olla kymmenen astetta, koska ilmalämpöpumppu kärsii, jos sen sulkee kokonaan. – Kun olemme päivisin töissä, niin laitamme sähkövastuksen päälle, jotta vesi ei jäähdy. " Keitän aamupuuron puuhellalla, ja se lämmittää samalla. Hän nauraa, että tehokas tapa säästää sähköä on välttää vapaa-ajan asunnolla käymistä. Siispä jyrkkä ei pakolliselle vaihdolle Oulussa. Eikö kukaan enää tahdo olla putkimies. Vuonna 2024 reippaasti yli 27 senttiä, ja tänä vuonna tammi-helmikuun keskiarvo oli 16–17 senttiä. Mökillä mennään kyllä mukavuus edellä. Lisäksi elämäntilanne auttaa energian säästössä. Hän kokee, että kodinkoneilla taas sähköä on vaikea säästää. – Auton lämmitys kannattaa ajatella järkevästi, ettei pidä yliaikaa roikassa. Tuli lämmittää kattilassa olevan veden, joka kiertää pattereissa. MONELLE matkustajalle junamatka on osa arkea tai lomaa. Matinlompolo suosittelee silti puulämmitystä, ja näkee, että sillä sähköä säästää parhaiten. Kyllä kotiseudulla viettäisi mielellään enemmänkin aikaa. Se on osa pohjoisen alueiden saavutettavuutta. Suora junayhteys ei myöskään ole vain liikennepalvelu. TANJA MATINLOMP OLO Vaihtaminen Oulussa ei ole kehitystä Mielipide Lähiaikoina on puhuttu paljon junaliikenteen muutoksista Pohjois-Suomessa. Muuten voisi ottaa kaikki lämmöt pois, Kallio kertoo. Se vaikuttaa opiskelupaikkojen houkuttelevuuteen, yritysten toimintaedellytyksiin, perheiden liikkumiseen ja matkailun kehittymiseen. Fakta myös on, että kun matkustajalta vaaditaan vaihtoa, moni miettii vaihtoehtoja. Hän kertoo, että puulämmityksellä saa kulutuksen pieneksi. Päätöksentekijöiden tulisi ymmärtää, että huolellisesti suunnitellut ja sujuvat junayhteydet ovat keskeinen osa kestävää liikkumista ja alueiden välistä tasa-arvoa
Ja kovia pakkasia ollut pitkään, hän jatkaa. Hintahaitarin toisessa päässä on esimerkiksi pellolainen Reijo Korhonen. Kulutus on ollut puulla lämmittävällä taloudella pari kolme kuutiota tavallista suurempi. – Ei säästellä sähkössä... maaliskuuta 2026 // 7 Kylmä talvi paisutti sähkölaskuja, kertovat kyselyyn vastanneet Anssi Tapio Sähkönkulutuskyselyymme vastanneiden lappilaisten sähkölaskuissa oli iso haitari, muutamasta kympistä yli 800 euroon kuussa. – Meillä on viisi henkeä talossa, ruuhkavuodet, jolloin kulutus suurta, hän kertoo. Elina Niemelä-Muotka ja Anni Muotka ulkoilemassa pihapiirissään Ylimuoniossa. En erityisemmin säästä sähköä, vaan katson sähkön hinnan edellisenä päivänä ja päätän sen mukaan lämmityksen. Hepan talli noin 30 neliötä lämpiää sähköllä ja ponilla on lämpöä yleensä aamulla +11 normaalisti. Ylimuoniolainen Sami Muotka kertoo, että kovana pakkastalvena puuta on kulunut kuutiotolkulla ja varastot käyvät jo vähiin. Sähköpattereiden, lattialämmityksen ja ilmalämpöpumpun lisäksi he pitävät taloa lämpimänä lämmittämällä ahkerasti leivinuunia. Puulämmitys ja pieni kulutus ovat hänen vinkkinsä sähkölaskun pitämiseen pienenä. Sähkö tammikuulta 56 euroa ja siirto 65 euroa, kertoo omakotitalossa asuva Matinlompolo. – Siirron osuus on niin kohtuuton alueellamme. – 499,40 euroa kuukaudessa siirtoineen, tästä siirtomaksua 329 euroa, ihmettelee enontekiöläinen vastaaja. – Ei tarvi juurikaan säästää (sähkönkulutuksessa) kun kulutus pientä, hän kertoo. Kumpulan sähkölaskua pienentävät huomattavasti pörssisähkö, omat aurinkopaneelit ja tarvittaessa puulämmitys. – 12 kuukauden keskihinta on Rovakairan siirron osalta 28,45 euroa kuussa ja sähkön osuus on 8,97 euroa kuussa, kirjoitti vanhassa, peruskorjatussa omakotitalossa asuva Kumpula. Maalämpö, kiinteä sähkösopimus. Toisen, kemijärveläisen vastaajan sähkölasku oli edelliskuussa 432 euroa. Yleisimpiä keinoja sähkölaskun pienentämiseen olivat talon lämmittäminen puilla, talon sisälämpötilan laskeminen ja kodinkoneiden käytön vähentäminen tai niiden käyttäminen halvimpaan pörssisähköaikaan. Hän myös säästää sähkölaitteiden käytössä. – Kovat pakkaset. Öljypannu käyttää sähköä, ilmalämpöpumppu, tiskikone pyörii päivittäin, pyykkikone useamman kerran, koirankopissa on öljypatteri, samoin kömmätissä, auto täytyy pakkasilla olla koko yön roikassa, vastasi pellolainen sähkönkäyttäjä. – Noin 190 euroa kuussa, sisältää siirron. Toinen pellolaisvastaaja kertoo sähkölaskunsa olleen 92 euroa kuukaudessa. Kiinteän sähkösopimuksen hinta on alle kahdeksan senttiä. KAIKILLA vastaajilla ei ole mielestään edes tarvetta säästää sähköä. Iäkkäälle hevoselle ei pelkkä loimi riitä, ja tallin lämmitys vie jonkin verran sähköä. Hän kertoo edellisen sähkölaskunsa olleen 744,65 euroa. Heillä sähkölaskua painettiin pienemmäksi automaattisella maalämmöllä ja lämmittämällä taloa puilla. Jos jostakin voisi vielä säästää, niin arkkupakastin pois käytöstä ja lämpötilan lasku silloin kun asunto ei käytössä, hän luettelee. – Mielestäni ei paha, koska kuitenkin lämmitettävää on. – Kun on korkea hinta, niin silloin ei käytetä kaikista syöpöimpiä laitteita. ILP, puulämmitys ja sähköllä lämpiää vesi. Ei sitä voi säästää. Kylmän tammikuun sähkölasku oli siirron kanssa 377 euroa. – Aina ei voi vaikuttaa sähkönkulutusaikaan, sähkölämmitys ja iso talo. – Mielestäni iso huomioiden lämmitystapa maalämpö ja käyttöaste satunnainen. Meän Tornionlaakso // Keskiviikkona 11. – Noin 50 euroa ja siirto. MIIKA SIRKIÄ TARJA KARJALAINEN MIIKA SIRKIÄ. Huonelämpötilan he ovat laskeneet 19 asteeseen ja he käyttävät kodinkoneita edullisen pörssisähkön aikaan. Se sai vaihtamaan pörssisähkön kiinteään sopimukseen helmikuussa. Vastaaja kiittelee edullista sähkösopimustaan, ja myös leivinuunin käyttö lämmitykseen ja ruuanlaittoon pienentää sähkölaskua. Omakotitalossa ei sähköä oikeastaan yksin asuvalla muuhun kulu, kertoo kittiläläinen kyselyyn vastannut. Ostopuu on ollut tammikuussa halvempaa kuin sähkö, joulukuussa toisin päin. MUONIOLAISEN vastaajan sähkölasku oli tammikuussa 573 euroa ilman siirtomaksua päälle. Kieringissä asuvan Veli Kumpulan sähkölaskua pienentää oman metsän puilla lämmittäminen. Toinen muoniolainen, Elina Niemelä-Muotka, lämmittää kodin lisäksi hevostallia ja autojaan. Ei saatu tuulisähköä, kertoo sähkölämmitteisessä omakotitalossa asuva Korhonen. – Leivinuunia lämmitetty joka toinen päivä, ja kuivatettu pikku pyykki uunin päällä, Korhonen lisää. Kyselyn pienimmän sähkölaskun ilmoitti sodankyläläinen Veli Kumpula. Useat vastaajat kertoivat erityisen kylmän talven olleen paha myös lompakolle. Minä sammuttelen valoja muiden perässä, hän kertoo. MYÖS pellolainen Tanja Matinlompolo on onnistunut pitämään sähkölaskun pienehkönä, noin sadassa eurossa kuussa siirtomaksu huomioiden. Hänkin on yrittänyt pienentää laskua muun muassa vähentämällä kodinkoneiden käyttöä. Sähkön hinnan lisäksi myös siirtomaksu on raju monessa paikassa Lapissa. – Lämmittäminen maksaa aina, joten on vain laskettava mikä minäkin päivänä tulee halvimmaksi. Minusta just sopiva, sanoo sodankyläläinen vastaaja. Hänen omakotitalonsa on pörssisähkössä
Mikäli unelma haluttiin elää todeksi, muutto oli ainoa vaihtoItävaltalaiset Steindlit löysivät täydellisen maatilan Pellosta Yvonne ja Michael Steindl asuivat poikansa Samuelin kanssa Ruotsissa niin pitkään, että puhuvat kieltä sujuvasti. Kotimaassaan he omistivat sikoja, hevosia ja aaseja, mutta pinta-alaltaan pienessä valtiossa mahdollisuuksia toiminnan laajentamiseen oli rajallisesti. maaliskuuta 2026 8 // Timi Saukkoriipi Kaikki alkoi haaveesta. Itävaltalaiset Yvonne ja Michael Steindl olivat jo pitkään halunneet maatalousyrittäjiksi. – Itävallassa tontit ja tilat ovat todella kalliita, ja maatalouden sääntely on erittäin tiukkaa. Meän Tornionlaakso // Keskiviikkona 11. Yvonne ja Michael Steindl muuttivat poikansa Samuelin kanssa Pelloon ja elävät nyt unelmaansa farmareina. TIMI SAUKKORIIPI. Uudeksi maanviljelijäksi on siten vaikea alkaa, pariskunta kertoo. Siitä huolimatta muutto toiselle puolen Tornionjokea tuntui oikealta: se oli paras ratkaisu kotieläimille
Yvonne Steindlien hevoset ovat lempeitä ja hakeutuvat mielellään ihmisen lähelle. JUURI NYT rautoja on tulessa niin monta, että tekemistä riittää. Pääpainon he kuitenkin haluavat pitää maataloudessa. Eläinrakkaus on perheelle kaikki kaikessa, mikä myös näkyy ulospäin. Yvonne opettaa edelleen Pajalassa, joten Michaelin päivät kuluvat isoilta osin eläinten kanssa. Kaiken lisäksi uudet ja vanhat tilukset ovat lähes vastakkaisilla puolilla Tornionjokea. – Tämä on nyt kotimme, Yvonne sanoo. Sen kautta myös hitsaaminen, putkien korjaus ja rakentaminen tulivat tutuiksi, Michael sanoo ja lisää, että jopa muutaman vuoden lävistäjän urasta on ollut hyötyä lehmien korvamerkitsemisessä. Teemme yhteistyötä luonnon kanssa, emme sitä vastaan, Michael ynnää. Se osoittautui lähes kompastuskiveksi, kun Yvonne huomasi myynti-ilmoituksen perheen nykyisestä kodista Pellossa. Vain muutaman kymmenen metrin päässä on navetallinen lehmiä, tontin toisella laidalla taas talli hevosineen ja aaseineen. Samuel kuvailee itseään Baby Baueriksi – vasikkafarmariksi. – Ihmisen ja eläimen suhde on symbioosi. – Itävallassa minulla oli 12 vuoden ajan oma rakennustarkastajayritykseni. Hän ei halunnut muuttaa Suomeen kielen haastavuuden vuoksi. maaliskuuta 2026 // 9 ehto. Farmielämä oli pikkuhiljaa alkanut painottua Yvonnen ratsastuskoulun ympärille. REMONTOITAVAA on ollut Jarhoisissa paljon. Kuukaudet autossa olivat olleet henkisesti uuvuttavia. Perhe kuitenkin löysi viime vuoden toukokuussa sen, mitä lähti etsimäänkin. Pariskunta oli aiemmin vieraillut Ruotsissa häämatkallaan ja tykästynyt maahan. – Halusimme enemmän eläimiä, mutta myös sitä, että voimme antaa niille enemmän vapaata elintilaa ja mahdollisimman hyvän elämän. Jotakuta se voisi ahdistaakin. Ruotsissa he alkoivat viljellä heinää rehuksi ja perustivat matkailuyrityksen, jonka kautta he vuokrasivat pientä vierastaloaan ja järjestivät turisteille elämyspalveluja yhteistyössä toisen firman kanssa. Vaikka sekin oli palkitsevaa, jotain puuttui. – Haluamme tänne enemmän lehmiä ja jossain vaiheessa oman meijerimme, jotta voimme valmistaa omia maitotuotteitamme. Michael. Kun Steindlit kävelevät hevosaitaukseen, eläimistä jokainen työntää turpaansa silitettäväksi. Käsiä ei riitä kaikille, mutta paijaamisen lopettaminen ei näytä olevan vaihtoehto suurikokoiselle varsalle, joka koettaa jatkuvasti hakeutua lähemmäs. He kuvailevat eläimiään perheenjäseniksi. " Michaelia piti suostutella tulla katsomaan tilaa. Vanhemmille uuden kotimaan kieli on vaikea. Sitä he eivät tulisi tietämään vielä vuosiin. Talli ja navetta olivat olleet tyhjillään siitä saakka, kun aiemman omistajan viimeinen eläin oli muuttanut pois vuonna 2019. – Se on osa unelmaamme, Yvonne lisää. Koko navetta piti pestä, vanha betoni purkaa pois ja sisätilat rakentaa ja hitsata kokonaan uusiksi, Michael kertoo. Perhe kaipasi kotieläimiään, jotka olivat jääneet pitkäksi aikaa kotimaahan toisen pitäjän hoitoon. Samuelille perheen vasikat ovat kuin ystäviä. Suomi on ihan eri juttu, Yvonne selittää. – Ne ovat kuin valtavia koiria! Kun niiden kanssa vain viettää aikaa, ne alkavat käyttäytyä kuin lemmikit, Michael nauraa. Mielestämme se on kuitenkin oikea, rehellinen tapa. Täällä se onnistuu. Toisaalta perheestä löytyy niin monipuolista osaamista, että se on helppo uskoa todeksi. Rahaa tulee säännöllisesti opettajantyöstä ja pienestä matkailubisneksestä, mutta Steindlien tavoitteena on myös laajentaa Michaelin käsityöja hitsausyritystä sekä Yvonnen hevosterapiayritystä. – Asuimme asuntoautossa, kunnes sopiva tila löytyi Tornionjoen rannalta Kardisista vuoden 2022 huhtikuussa, he muistelevat. Emme halua erotella vasikoita emoista, vaan ylläpitää niiden sidettä ympärivuorokautisesti, joten emo yrittää säästää maitoaan. Siinä on paljon työtä verrattain vähäksi aikaa. Kardisin tilalla ei ollut tarjota sitä, mistä he pitkällä aikavälillä haaveilivat. Siten esimerkiksi vierastalon vuokraamista on ollut helppo jatkaa. Navettaan mentäessä poika hakeutuu niiden lähelle. Viimeiset vuodet ovat olleet monivaiheisia. Nyt Yvonne ja Michael istuvat ruokapöydän äärellä neljävuotiaan poikansa Samuelin kanssa Pellon Jarhoisissa. Perhe oli käyttänyt Ruotsin kotiinsa paljon resursseja, mutta muutto oli lopulta melko helppo valinta. Suurten perheenjäsenten läheisyys tekee liikkumisesta vaikeaa, mutta pysähtyminenkin tuntuu johtavan kosteaan poskisuudelmaan. Perheen hymystä voi kuitenkin päätellä, että heille se on elämäntapa. – Lypsämiseen saattaa mennä yksinään kaksi ja puoli tuntia, mutta se johtuu omista arvoistamme. ULKOPUOLISENA perheen välistä keskustelua voi olla vaikea seurata, sillä kieli tuntuu vaihtuvan kuin lennosta. Meän Tornionlaakso // Keskiviikkona 11. – Michaelia piti suostutella tulla katsomaan tilaa. Eläinten muuttaminen Ruotsiin ei ollut ilmaista, mutta Yvonnelle ja Michaelille se oli itsestäänselvyys. " Ihmisen ja eläimen suhde on symbioosi. Se sopisi selvästi tyyliin. Mies kertoo, että hoitoja siivoustyöt navetassa ja tallissa vievät helposti kokonaisen työpäivän. Siksi he lähtivät, vaikkeivät vielä tienneet, minne päätyisivät. Samuel on asunut käytännössä koko elämänsä Ruotsissa, mutta puhuu äidinkielenään saksaa ja oppii paraikaa suomea päiväkodissa. ”Kokemuksesta lävistäjänä on ollut apua korvamerkitsemisessä”, Michael kertoo. SEIKKAILU ALKOI , kun Steindlit suuntasivat Itävallasta Ruotsiin vuonna 2021. – Karsinoissa oli vielä vanhoja jätöksiä, kun asetuimme tänne. Rakkaus on molemminpuolista, ja nuoret naudat kumartuvat hänen viereensä. Yvonne aloitti työt Pajalassa luokanopettajana ja pisti pystyyn oman ratsastuskoulunsa. – Ruotsia oli helppo oppia, koska sillä on paljon yhteistä saksan kanssa. – Kun kuulimme, että ruotsi on Suomessakin virallinen kieli, olimme aika helpottuneita, Michael myöntää. Maitoa meillä on myynnissä jo nyt, he sanovat. Yksi idea on myös vuokrata karsinapaikkoja muille maatalouden harjoittajille
Siihen liittyy myös laajempi kiinnostus kansanja pukeutumiskulttuuriin sekä pukuhistoriaan. Ylitorniolaislähtöisen sisarukset, 91-vuotias Anni Korpi (istumassa) ja Toini Marjamaa, pääsivät tuulettamaan kansallispukujaan hoijakan kyydissä. Useimmilla oli päällään kansallispuvun hame tai huivi, joillain myös liivi. Tervahauta toteaa, että kyseessä on aikansa ilmiö. – Muotivirtauksia on tullut molemmin puolin, niin vaikutteita on todennäköisesti saatu sieltäkin. NINNA KAUPPI. – Hameen raitamalli on saatu Kainuunkylästä Ylitorniolta. YHDISTYKSEN sihteeriä Johanna Tervahautaa on aina kiinnostanut kansallispuvut sekä oma kotiseutu, viime vuosina yhä enemmän. Niiden pohjalta toimikunta äänesti sen piirteet. Ehkä vanhaan aikaan liittyy jokin tuntemattomuuden viehätys. Puku on saanut aikoinaan inspiraatiota myös Ruotsin puolelta. Se herätteli heissä nuoruusmuistoja. Puvun synty ja omien isovanhempien aika jää koko ajan kauemmas historiaan. Tervahaudan mielestä tällaiset matalan kynnyksen tapahtumat ovat hyviä siksi, etteivät estä ketään osallistumasta, vaikka omistaisi vain osan kansallispuvusta. Vyötärölle ripustettava avainkokka on emännän symboli koko jokilaaksossa. Meän Tornionlaakso // Keskiviikkona 11. Tornionlaakson kansallispuku syntyi 1980-luvun alussa. Viimeisimmät Tornionlaakson kansallispuvut ovat valmistuneet viime keväänä heille, jotka halusivat tehdä sellaisen itse. Se on peräisin Ylitorniolta vuodelta 1807. – Se on kudottu täydestä villasta. Hän haaveili jo nuorena omasta Tornionlaakson puvusta, mutta vasta vuosien jälkeen onnistui löytämään sellaisen Torin kautta torniolaiselta rouvalta. – Kansallispukuteemaisella somesivulla näin julkaisun, jossa nuori oli omissa rippijuhlissaan kansallispuku päällään. Niitä tekee Kalevala Koru. Ylitornion Kalevalaiset Naiset järjesti lauantaina ensimmäistä kertaa kansallispukumielisen ulkoilutapahtuman yhdessä Santa’s River Housen kanssa. Tervahaudan mukaan ihmiset tykkäsivät, ilma oli komea ja hoijakka vauhdissa. Vanhojen pukujen ainoa akilleenkantapää on se, että ne voivat kutistua kaapissa vuosikymmenten aikana. Onnekas voi löytää sellaisen esimerkiksi Torista. Eteläaho huomauttaa, että nyt puhutaan paljon kestävästä kehityksestä, ja kestävähän kansallispuku ainakin on. Vauhtia antamassa eri paikkakunnilta saapuneita ulkoilutapahtuman osallistujia. Sen teko on työlästä, joten materiaalitkin ovat viimeisen päälle. Se oli aluksi Ylitornion kansallispuku, mutta jo vuonna 1983 sitä alettiin kutsua Tornionlaakson kansallispuvuksi. NINNA KAUPPI VUOKKO LAHTI NINNA KAUPPI " Voi viedä vaikka lumihankeen ja pestä siellä. Sen on oltava ”ylitornionsininen” sävy, Tervahauta kertoo. 1980-luvun alussa toimikunta keräsi tornionlaaksolaisten varastoista kangastilkkuja, huiveja, vaatteita ja koruja. YLLÄTYKSEKSI Eteläaho kertoo, ettei hän itse omista oman alueen kansallispukua. Eteläahon mukaan tämän päivän nuoret pitävät mumminsa vanhaa kansallispukua. Ylitorniolaisen Laila Mäntyrannan kaapista löytyi hänen tekemänsä Tornionlaakson kansallispuku. Eteläahon mukaan niissä on kuitenkin yleensä hyvät saumavarat, joten korjaaminen onnistuu. maaliskuuta 2026 10 // Tornionlaakson kansallispuvussa on erityistä sinistä Ninna Kauppi Tornionlaakson kansallispuvun sininen sävy tunnetaan ”ylitornionsinisenä”. Museovirasto vahvisti Tornionlaakson kansallispuvun 1980-luvulla. – Vanhemmat ihmiset tykkäsivät hoijakasta kovasti, kun saivat vauhtia siinä. Myös netissä liikkuu paljon kansallispukuja. – Puku on saanut inspiraatiota ympäri Tornionlaaksoa, Eteläaho huomauttaa. – Meinasin itse aluksi kutoa, mutta loimilankoja oli vielä silloin vaikea löytää. Syntyi puna-sinivoittoinen kangas. – Mummot alkavat olla jos sen verran vanhoja, niin nuorisoa alkaa kiinnostamaan, Tervahauta sanoo. Yhdistyksen puheenjohtajana toimivan Eteläahon mukaan kansallispuvun tekeminen ei käy tuosta noin vain. Tornionlaakson erityispiirre on raja ja sen molemmin puolisen elämän yhteen kietoutuminen. Idea alueen omaan pukuun sai alkunsa vuonna 1978, kun Ylitornion Kalevalaiset Naiset perustivat kansallispukutoimikunnan. Nykyään oikean sävyisiä lankoja voi kysellä yhdistykseltä, jos on puvun teko suunnitteilla. Se on kutistunut kaapissa liian pieneksi päälle puettavaksi. Usein se on pitkän pohdinnan ja työn tuotos, sillä värissä ja mallissa halutaan kuvata kotiseudun historiaa. Aidoista luonnonmateriaaleista tehdyt puvut voivat säilyä monta sukupolvea. Yhdistys saa yhteydenottoja, joissa kysellään puvun kaavoja, lankoja ja koruja. Terttu Eteläahon mukaan puvun värit ja malli heijastavat omaa kotiseutua. Voi viedä vaikka lumihankeen ja pestä siellä. Niitä ei ole pilvin pimein saatavilla. – Kun pukua on tehty, se on rakentanut myös tämän hetken identiteettiä. TÄNÄ PÄIVÄNÄ nuoret aikuiset ovat kiinnostuneita historiastaan ja juuristaan, kertovat Tervahauta ja Eteläaho. Sekin voi nuoria kiehtoa
– Varusteet ovat sellaiset kuin jäällä liikuttaessa. Toisella kerralla muistutan jo norppaa ja nousen lautalle lennokkaasti. Ääni kuuluu Anne Hiltuselle, vesiturvallisuusasiantuntijalle Suomen Uimaopetusja Hengenpelastusliitosta. Avannosta pelastautuminen on siis ennen kaikkea tekniikkalaji, jota on syytä harjoitella. Uin lasikuidusta rakennetun lautan luo. Esimerkiksi se, että uimahallissa pystyy uimaan tietyn matkan, ei tarkoita vielä sitä, että pystyisi samaan avovedessä tai varsinkaan kylmässä vedessä, johon pudotaan yllättäen. Meän Tornionlaakso // Keskiviikkona 11. Lautan päälle toistuvasti nouseminen on raskasta, mutta kun tekniikan on kerran saanut haltuun, se on huomattavasti helpompaa. Naskalien kanssa tekniikka muuttuu ja hylkeen jälkeen vuorossa on käärme. Kun kädet asettaa avannon reunalle, jalat nousevat vedessä jäätä vasten. Hyljetekniikka on hyvä tapa päästä vedestä ylös ilman naskaleita. Koetan polskia jalkani ylös, mutta pienet potkut eivät auta. Asetan käteni lautan reunalle ja irrotan lähellä kaulaani roikkuneet naskalit toisistaan. OLEN SELVIYTYNYT LÄHTÖVIIVALLE . Tarkoituksena on harjoitella avannosta ylös pääsemistä. Toistan suorituksen uudestaan putkeen, jotta tekniikka painuisi muistiini. Lopulta nousen altaasta. ELISA KORHONEN KATSO VIDEO VERKOSSA meantornionlaakso.fi. Puku päällä voi kellua helposti, kun vain rentoutuu. Hiltunen muistuttaa minua hylkeestä ja käskee laittamaan käteni taaemmas. En uppoakaan suoraan pohjaan. Jäälauttaharjoitus opettaa tekniikat turvallisessa tilassa Jääturvallisuuskiertue vieraili tiistaina Kajaanin Kaukavedessä. Hiltunen toistaa ohjeensa, kädet lähemmäs kehoa. Hiltunen kehottaa ajattelemaan hyljettä. Pelkästään naskaleilla on vaikea päästä ylös avannosta. Kädet ja naskalit saa todellakin asettaa niin lähelle lantiota kuin mahdollista, jotta saan ponkaistua itseni lautan päälle. Altaan reunalta tuleva ääni ohjeistaa rentoutumaan. Millaisen kouluarvosanan Hiltunen antaa suorituksesta. Harjoituksessa käytetään varusteita, kuten talvihaalareita, kypärää ja hiihtosuksia realistisen tuntuman luomiseksi. KAHDEN ONNISTUNEEN suorituksen jälkeen saan käyttää naskaleita. Käärmetekniikassa kehoa heilutetaan puolelta toiselle ja samalla naskaleita isketään hiljalleen eteenpäin. Olen oppinut kaikilta niiltä, jotka ovat tulleet harjoittelemaan. Noudatan Hiltusen neuvoja. Jäihin pudotessa jalat nousevat jäänpintaa khoti. Ensimmäinen haaste avantoon pudotessa on saada jalat nousemaan ylös uintiasentoon. Muutama vuosi sitten alkaneen hankkeen aikana oppia on kertynyt myös asiantuntijoille ja avannosta pelastautumistekniikat ovat kehittyneet. Silloin olisin shokissa ja vedessä räpiköinti olisi huomattavasti vaikeampaa. MUTTA KELLUMINEN EI OLE SE SYY tai haaste, joiden vuoksi veteen on hypätty haalarien ja saappaiden kanssa. Tällä kertaa jalkani nousevat jo hyvin pintaan harjoituksen ansiosta. Hyljetekniikkaa käytetään, jos naskalit ovat jääneet eteisen hyllylle. Uimataito on tärkeä perusta, mutta tositilanteissa ratkaisevat omien voimavarojen ja toimintakyvyn tunteminen, kokemus erilaisissa vesiympäristöissä liikkumisesta, olosuhteiden ymmärtäminen sekä kyky toimia yllättävissä tilanteissa. Saappaat toimivat hyvin kellukkeena, ja jalat nousevat pintaan. Vaistot ohjaavat toimintaan, joka vaikeuttaa pelastautumista. Käteni karkaavat jälleen kauas jään reunasta, eivätkä voimani riitä. Vesipätevyyttä voi kuitenkin kehittää harjoittelulla ja oikean tiedon avulla. Kelkkahaalari valuu vettä, ja lahkeisiin sitä on kertynyt jalkapallon kokoiset varannot. Hypin eteenpäin kuin hylje ja kas kummaa, vedestä nousu onnistuu. Ennen suoritusta Hiltunen on muistuttanut, etteivät naskalit ole sama kuin pelastusliivit. Kun keskityn potkuihini tarkasti, saan kuitenkin asentoni kuntoon. Muutaman potkun jälkeen käteni kuitenkin karkaavat liiaksi eteenpäin ja sivuille. Jäälauttaharjoituksia ohjannut SUH:n vesiturvallisuusasiantuntijan Anne Hiltusen mukaan kokemukset harjoituksista ovat olleet hyviä. Isken ne kiinni. Sitten vielä sama homma suksien kanssa ja lopulta kypärä päässä. Naskalit eivät takaa pelastusta, sillä täytyy olla toimintakykyä käyttää niitä. Jos ei altaassa, niin esimerkiksi maassa käärmetai hyljetekniikkaa. Eihän me siellä uikkarit päällä liikuta, Hiltunen kertoi Kainuun Sanomille tiistaina. Seuraava tehtävä on nousta vedestä ilman naskalien apua, sillä vaikka naskalien tärkeydestä muistutetaan joka talvi, jäävät ne yllättävän monilta pois jäille mentäessä. Lautan kanssa olen samanlaisessa tilanteessa. maaliskuuta 2026 // 11 Toimittaja testasi, miten jäihin pudotessa pääsee ylös Antti Huusko Askel tyhjän päälle ja humps. TEEN HARJOITUKSEN vielä kertaalleen läpi. – Nyt kun katson vanhoja videoita, niin en ole itsekään tajunnut niin paljon, mitä tänä päivänä tajuan jäälauttaharjoittelusta. Lautta simuloi jäätä ja avantoa. Ohjeiden mukaisesti laitan käteni lähelle kehoani ja lantiotani, koska siellä on painopiste, josta ylös ponnistamiseen saa voimaa. – Kyllä mä tuosta kympin antaisin! Hyvä arvosana lämmittää mieltä, mutta vielä enemmän lämmittää ajatus siitä, ettei avannosta pelastautumista tarvinnut harjoitella yksin jääkylmässä vedessä. VIDEOLTA NÄET, MITEN AVANNOSTA PELASTAUTUMINEN ONNISTUI: Kainuun Sanomien toimittaja Antti Huusko testasi jäistä pelastautumista Kajaanin Kaukavedessä. Ensimmäinen ajatus veteen pudotessa on, että pilkkihaalari kelluttaa paremmin kuin uskoin. Hiltusen mukaan suomalaisessa vesiturvallisuudessa korostuu yhä enemmän käsite vesipätevyys. Hylje on pieni ja pullea, sillä ei ole pitkiä käsiä, joilla nousta jään päälle. Toinen ajatus on, että luojan kiitos olen lämpimässä uimahallissa, enkä avannossa keskellä järveä. Niiden avuksi tarvitaan hyvä tekniikka. Suomen Uimaopetusja Hengenpelastusliiton (SUH) ja LähiTapiola Kainuu-Koillismaan yhteistyössä järjestetyssä tapahtumassa kainuulaiset pääsivät turvallisesti kokeilemaan, miltä jäistä pelastautuminen tuntuu ja miten se oikeasti tehdään
Sen jyhkeän muodon voikin kirjaimen kaaressa hahmottaa. Tietotekstin sekaan on ripoteltu myös harjoituksia, joilla riimun merkitystä voi pohdiskella omassa arjessa. Hän kertoo, että muinaisten skandinaavien mukaan ihmisen sielu koostui yhdeksästä eri osasta, jotka jaettiin kehollisiin, tietoisuuden ja hengen eri osiin. Moni on nähnyt riimuja viikingeistä kertovissa tv-sarjoissa ja elokuvissa. Kirsti Runavik luki riimuista ja skandinaavisesta mytologiasta jo nuorena Pellon kirjastossa. – Suomessa on tehty noin 200 riimulöytöä. ”Riimuissa säteilee alkuvoimainen ikijää ja tuli” Pellolaislähtöisen Kirsti Runavikin kirja tutustuttaa pohjoisen mytologiaan. – Riimuissa säteilee alkuvoimainen ikijää ja tuli, luontoyhteys ja ihmisen sekä yhteisön hyvinvointi. Ympäristön kanssa pyritään kohtuuteen ja vastavuoroisuuteen, Runavik kertoo. Hän sai apua norjalaisilta ystäviltään ja tanskalaisilta arkeologeilta, jotka auttoivat myös ikivanhojen muinaiskielten käännöksissä. Tornionjokilaaksossa istutaan kahvipöydässä ja kerrotaan tarinoita, muistellaan vanhoja ja ennen kaikkea pohditaan merkityksiä. Kirjailijan edellinen teos Pohjoinen shamanismi on ollut kirjastojen lainausja varausjonojen suosikki. Myös Ruotsin riimukivistä löytyy suomenkieltä lainasanoina. Alpeilta merkistön 24 merkkiä päätyivät Pohjolaan, pääasiassa germaanisten ja skandinaavisten kansojen ensimmäiseksi kirjoitusjärjestelmäksi. Hän lueskeli skandinaavisesta mytologiasta jo nuorena Pellon kirjastossa. Runavik hehkuttaa, että hänen kustannustoimittajansa osaa kysyä juuri oikeat kysymykset, joilla tekstiä saa muutettua lukijaystävälliseksi. Kannen on suunnitellut Elina Warsta. Tällä hetkellä Runavik kirjoittaa kirjaa Pohjolan pyhistä luonnonpaikoista ja luontoyhteyden syventämisestä. – Tornionjokilaaksossa on niin syvä kertomusten ja juttujen iskemisen perinne. ELDER FUTHARK -merkistössä Uruz-riimu tarkoittaa U-kirjainta, mutta myös jo sukupuuttoon kuollutta alkuhärkää. RUNAVIK kokee, että hänen kirjailijanpolkunsa tärkeimmät astinkivet ovat Lapissa. – Ehkäpä tästä on muistuma sanonnassa, että kissalla on yhdeksän henkeä. Riimumerkistössä jokainen merkki kantaa mukanaan symbolista kuvastoa. Hän koki, ettei pelkkien kirjoitusmerkkien kuvailu yksinään riitä, ja halusi kertoa myös maailmasta, jossa merkkejä käytettiin. Hän vakuuttui siitä, että aiheesta olisi koottava suurelle yleisölle ymmärrettävä tietokirja. KIRSTI RUNAVIK SABRINA BQAIN " Tornionjokilaaksossa on niin syvä kertomusten ja juttujen iskemisen perinne.. Kirjassa vanhan shamanistisen maailmankuvan aineksia on selitetty auki esimerkiksi modernin psykologian termistön ja havaintojen kautta. Se on tuonut kirjailijan luokse muun muassa neuropsykologeja, jotka haluavat oppia lisää kansanperinteen käsityksistä ihmismielen hoitamisessa. Hän on MTV3:n Huomenta Suomen vieraana sunnuntaina. Nykyihminen selittäisi samat ilmiöt ehkä alkuräjähdyksen keinoin. Vanhin riimumerkistö ja kirjaimisto Elder Futhark syntyi nykytietämyksen mukaan Alppien eteläpuolella 200 vuotta ennen ajanlaskun alkua. Alkuperäinen merkistö oli vuosisatojen aikana pelkistynyt kuuteentoista merkkiin, ja kielenääntäminen oli muuttunut. – On myyttisiä ja uskonnollisia tapoja kuvata asioita sekä tieteellisiä selitysmalleja, eivätkä ne välttämättä sulje toisiaan pois. Vastavuoroisesti Runavik suodattaa heidän kertomaansa omiin kirjoihinsa. Vain näkökulma vaihtuu. Meän Tornionlaakso // Keskiviikkona 11. Häntä kiehtoo erityisesti riimumerkkien alkuvoimaisuus. Riimuilla kirjoitettiin muun muassa Norjassa, Ruotsissa, Tanskassa ja Islannissa. Kirjassaan Runavik käy läpi riimujen merkityksiä. Vanhin skandinaavinen luomistaru kuvaa riimujen avulla kaikkeuden syntymistä myyttisin juonenkääntein. maaliskuuta 2026 12 // Meän Tornionlaakso Pellolaislähtöisen Kirsti Runavikin uusi Pohjoiset riimut -opaskirja vie lukijan pohjoisen mytologian äärelle. Tätä moninaisuutta kirja pyrkii tuomaan esille. Kirjassa käydään läpi niiden merkityksiä. Siinä hän selittää riimujen tuhatvuotisen historian auki kansantajuisesti ja esimerkkien avulla. Viikingit käyttivät kuitenkin nuorempaa aakkostoa, joka syntyi yli tuhat vuotta alkuperäisen aakkoston jälkeen. Tietoa oli kuitenkin saatavilla pelkistetysti tai akateemisen historian tutkimuksen kautta. – Tietokirjailijan työ on kaikkea muuta kuin yksinäistä puurtamista tietokoneen äärellä. – Alkuhärkä edusti menneisyyden ihmisille alkuvoimaa, elinvoimaa ja kestävyyttä. Riimumerkistössä jokainen merkki kantaa mukanaan symbolista kuvastoa. Olihan metsäkissa Freijajumalattarelle omistettu eläin
Ohjelmaan mahtuu monen muunkin väylänvarren taiteilijan tuotantoa. – Tapahtumaan on ollut kiinnostusta myös muualla, mutta ajattelimme pitää jalat maassa ja katsoa, miten kiertue otetaan vastaan. maaliskuuta 2026 SEURAKUNNAT // 13 Pellon seurakunta KUOLLEET Heikki Oskari Siivola 86v Lasse Matias Jokiharju 60 v., Eeva Annikki Soutukorva 91 v. Rousu * 17.8.1938 Ylitornio † 28.2.2026 Ylitornio Soi kirkonkellot hiljaa yli talvisen kirkkomaan, sinne saatamme rakkaan äitimme isämme viereen nukkumaan. – Tuomme lavalle oman tuotantomme lisäksi myös esimerkiksi Timo K. klo 17 Ehtoollisavustajakoulutus Pellon kirkolla. Hän myöntää odottavansa innolla sekä Rohki-hallin tapahtumaa että koko kiertuekevättä. – Nautin esiintymisestä, ihmisten kanssa vuorovaikuttamisesta ja siitä, että saan tuoda itsellenikin tärkeän asian esille. Ke 18.3. Avustuksen on myöntänyt Britta ja Allan Lehdon stipendirahasto. Mukan, Bengt Pohjasen ja Kimmo Kreivin töitä. Lasse on siunattu omaisten ja läheisten läsnä ollessa 7.3.2026. Suora polku, totuudellisuus vaelluksessa, tekee vapaaksi. Toivomme, että tapahtuma on yleisönkin mieleen. Jotta voisi parantua, on paljastettava sairaus. klo 11.00, Meltosjärven kirkko, Pettersson Raamattupiiri 16.3. klo 9-11.00, Miitti Olohuone Kanttorin perhemuskari 12.3. Ylitalo kertoo, että stipendistä on ollut paljon apua. Ti 17.3. – Rohki-halliin on joka kerta ilo mennä: oli kyse sitten tapahtumassa esiintymisestä tai sen seuraamisesta. Ylitalo haluaakin välittää kiitokset Rohki-hallin isännälle Pekka Salmiselle ja kaikille tapahtuman järjestämiseen osallistuville talkoolaisille. Kiitos lämpimästä sydämestä. Muut sukulaiset Ystävät Ei enää kipua, ei uupumusta, vaan ikuinen rauha ja metsän humina. 12:12-13) Jumala kehottaa oikaisemaan masennuksesta hervonneet kädet ja pelosta halvaantuneet polvet ja kulkemaan Jumalan suoria polkuja. klo 10 messu Turtolan kirkossa. Ontuvalla ei ole varaa mutkaisiin polkuihin, sillä jalka voisi mennä sellaista kulkiessa vain pahemmin sijoiltaan. Järjestäjät ovat hankkineet sen avulla muun muassa tekniikkaa, jota heillä ei aiemmin ole ollut käytettävissä. klo 8.30, Miitti Olohuone NUORET JA VARHAISNUORET NuortenMiitti 17.3. SEURAKUNNAN VIIKKO Pe-la 13-14.3. maaliskuuta kello 18. Kaikki kiertueen esiintyjät ovat pellolaisia ja se, että ensimmäinen keikka järjestetään kotikunnassa, tekee taiteilijat iloisiksi. Meän Tornionlaakso // Keskiviikkona 11. (Hepr. klo 12.00, Miitti Olohuone LAPSET JA PERHEET Päiväkerho 12.3. Lääkäri voi leikata vasta kun sairauden laatu ja aiheuttaja ovat selvinneet. Kokonaisuus rakentuu Tarja Ylitalon mukaan Tornionjoen varrella eläneiden taiteilijoiden ympärille. Helmi ja lapset perheineen Pohjoiset tuulet Revontultentiellä Timi Saukkoriipi Kuva-, sanaja musiikkitaide yhdistyvät Pellossa tulevana lauantaina, kun Rohki-hallissa järjestetään Pohjoiset tuulet Revontultentiellä -kulttuuritapahtuma. klo 16.00, Miitti Olohuone YHTEISVASTUU Yhteisvastuu hiihdot 15.3. Lämmin kiitos osanotosta ja muistamisesta. Se ei olisi mahdollista ilman nykyistä laitteistoa. Maarit perh. klo 18.00, Miitti Olohuone Keskipäivän sävelet 18.3. Lepää rauhassa. Siellä, missä ikimetsät huminoi, hän vaeltaa nyt vapaana. Tapahtuman juliste. Sama nelikko on vastuussa myös tapahtuman järjestämisestä. Pohjoiset tuulet Revontultentiellä -kiertueen avaustapahtuma Pellon Rohki-hallissa 14. Jos vaellus pelottaakin, niin pelkää, mutta kulje Jumalan osoittamaa suoraa tietä. klo 13.00, Ainiovaaran hiihtokeskus MUUT Seuraa ajantasaista tiedotusta www.ylitornionseurakunta.fi MAINOS Surukiitos Kiitämme lämpimästi kaikkia jotka kunnioititte rakkaamme HeikkiJohannes Joonan muistoa ja otitte osaa suruumme. – Haluamme viedä show’n myös paikkoihin, joissa ei välttämättä tavallisesti pidetä kulttuuritapahtumia. Saatat jopa parantuakin, jos niin on Jumalan tahto, mutta se ei ole pääasia. Show pistetään siis pystyyn muun muassa Pajalassa, Ylläksellä ja Ylitorniolla. Ma 16.3. Surun koskettaessa meantornionlaakso.fi/ lukijailmoitukset Oikaiskaa hervonneet kätenne Siunaava sana Oikaiskaa siis hervonneet kätenne ja halvaantuneet polvenne! ”Kulkekaa suoria polkuja”, jottei ontuva jalka menisi sijoiltaan vaan pikemminkin parantuisi. klo 16.30, Ylitornion kirkko Perhekerho 16.3. Jatkoa suunnitellaan myöhemmin, hän sanoo. Rakkaamme Lasse Matias JOKIHARJU * 19.8.1965 Pello † 16.2.2026 LKS Rakkaudella muistaen Miska Äiti Esko perh. Ilon voi kuulla kokeneen laulajan äänestä. Muut sukulaiset ja ystävät Siunaustilaisuus Ylitornion kirkossa 21.03.2026 klo 14.00. Jumalan kämmenellä, J. Pääasia ei ole matkan laatu, vaan perille pääsy. Vähäsarja (2019, 64) Tuoreimmat uutiset ja parhaat jutut kätevästi verkosta missä vain: meantornionlaakso.fi. Muistotilaisuus läheisten kesken Lämpimät kiitokset Lantonvainion henkilökunnalle äitimme pitkäaikaisesta hoidosta. Ylitornion seurakunta SEURAKUNNAN VIIKKO Villaa ja virsiä 12.3. Ylitalo kertoo, että esitys kiertää kevään aikana usealla paikkakunnalla Tornio-Haaparannan ja Kilpisjärven välillä. Ylitalon laulun lisäksi Rohki-hallissa kuullaan Tuomo Ylitalon harmonikkaa ja Riitta Tirrin runonlausuntaa sekä nähdään Veikko Hamaran ottamia ja valikoimia luontokuvia. alkaen klo 10 kevätmarkkinat Pellon torialueella, myynnissä vohvelia, kahvia/teetä, leivonnaisia, käsitöitä ja arpoja Yhteisvastuun hyväksi. Siellä puitteet ovat kunnossa ja ihmiset aina iloisia! NELIKKO on suunnitellut kiertuetta yhdessä noin vuoden ajan, ja sen toteutumista on tuettu 20 000 kruunulla. klo 17.30 Silmukka-käsityöpiiri Pellon kirkolla. Pääpaino ei kuitenkaan ole yksin heissä. klo 18.00, Miitti olohuone Messu 15.3. Kuolleet Rakkaamme Mirja Kaarina PARIKKA o.s. klo 18 miestenpiiri Pellon kirkolla. Esa ja Tuula Esko ja Susanna Eero ja Pirjo Mummoa ja Isomummoa kaivaten Lastenlapset Lastenlastenlapset Lastenlapsenlapsenlapsi Veli ja Sisko perh. – Esitykseltä voi odottaa suuria tunteita, sekä tietysti monipuolista paikallista taidetta, tapahtumassa laulava iskelmäkonkari Tarja Ylitalo kertoo. ROHKI-HALLIN tapahtuma on kuitenkin vasta ensimmäinen lajiaan. Jumalan tiet ovat suoria ja selkeitä, mutkikkaiksi ne ovat tulleet ihmisten tekeminä. Näin pääset perille. klo 12.00, Ylitornion kirkko DIAKONIA Kohtaamispaikka 12.3. Su 15.3
040 520 9934 Ari-Pekka Mäkikyrö Rakennusurakointi MaxBro Oy Silmälasimyynti ja silmälääkärin vastaanotto tiistaisin kysynnän mukaan Kivelän tiloissa (Toritie 8, Pello) SILMÄLÄÄKÄRI RISTO SALMI AJANVARAUS 040 745 0216 Perukirjat, kauppakirjat, asiakirjat kokemuksella edullisesti. +46-927-101 51 Haaparanta Haaparanta Storgatan 84 F, puh. YLIMÄINEN 040 536 4490 sähköasennusj.ylimainen@pp.inet.fi www.sahkoasennusylimainen.fi Rakennusurakointi, vahinkosaneeraukset Puh. SÄHKÖASENNUS J. +46-927-101 51 h. 040 586 0519 Julkinen kaupanvahvistaja saara.bitter@gmail.com p. maaliskuuta 2026 14 // PALVELUHAKEMISTO Ilmalämpöpumput Scanofficen lämpöpumput alueellasi toimittaa. harri.bitter@gmail.com p. 040 580 24 73 PASSIKUVAT Alkkulanraitti 73, Ylitornio TI PE 10 16 LA 10 13 Tervetuloa! Ei ajanvaraust a 040 589 5799 • Optikon palvelut • Piilolasit ja nesteet • Kuivasilmätutkimukset ja -hoidot OPTIKKOPALVELUT ÖVERTORNEÅLLA Optikot Pauliina Kouri, Antti Kurtti, Kaisa Ponkala, Optisen alan myyjät Eeva Estola ja Marja-Riitta Nikkanen Tervetuloa! Puhumme suomea! Övertorneå Övertorneå Matarengivägen 13, pu Matarengivägen 13, puh. +46 922-611 51 Storgatan 84 F, puh. kauttamme myös rahoitus joustavilla ehdoilla. minimoi lämmityskulut maksimoi mukavuus. Meän Tornionlaakso // Keskiviikkona 11. +46 922-611 51 PALVELEMME: PALVELEMME: ma-pe 9.30–16.30 Ruotsin aikaa ma-pe 9.30–16.30 Ruotsin aikaa 045 220 0002 Myös kotija laitoskäynnit Ajanvaraukset: 040 738 8916 020 743 3940 Hammasteknikkomestari Erikoishammasteknikko Jyrki Isojärvi Mellantie 4 (Teletalo), Ylitornio Avoinna ma-pe 10–17, lauantaisin suljettu Ylitornio • 016 571 127 • Kari 044 510 4099 ASTIANPESUKONE OM6210-90 Takuu 5 vuotta 449,Kommentoi ja keskustele – anna äänesi kuulua meantornionlaakso.fi Aito, luotettava, läheinen: meantornionlaakso.fi Oman kylän ääni Anna lahja, joka avataan aina uudelleen Yllätä lahjatilauksella: meantornionlaakso.fi/lahjatilaus
0100 5577 LUKIJAILMOITUKSET lukijailmoitukset@hillagroup.fi MAINOKSET • myynti@hillagroup.fi • mainostajalle.hillagroup.fi TIETOSUOJALAUSEKE hillagroup.fi/tietosuoja TOIMITUS toimitus@meantornionlaakso.fi Päätoimittaja Eija Koivumaa 050 574 9549 Toimittaja Ninna Kauppi 050 326 8787 Myyntipäällikkö Sari Kananen 050 381 2540 Henkilökohtaiset sähköpostit etunimi.sukunimi@hillagroup.fi Alkkulanraitti 71, 95600 Ylitornio meantornionlaakso.fi KUSTANTAJA Hilla Group Oyj Va. PELLON MARKKINOILLA PE 13.3. +46 70 540 83 30 (Anders) Elävä Aavasaksan VUOSIKOKOUS Aavaskyn tiloissa ma 30.3. Lä hd e: KM T 20 25 NELJÄ VIIDESTÄ mainostajalle. Mukana tuoretta leipää ja legendaariset jättipullat. Tervetuloa jäsenet! HAITARI OSTETAAN. Hannunranta 1, Pello Toimitusmiehet Kokouksia Rivit meantornionlaakso.fi /lukijailmoitukset Aito, luotettava, läheinen: meantornionlaakso.fi Tuoreimmat uutiset ja parhaat jutut kätevästi verkosta missä vain lukijoistamme pitää laatua hintaa tärkeämpänä. Älä jää ilman tule hakemaan tuoretta. Lähtö: Aavasaksa 10.20, Hyllykylä 10.30, Alkkulanraitti 10.40 Nuotioranta 10.50, Kainuunkylä 11.00, Pekanpää 11.05 Mahdolliset tiedustelut Erkiltä p. maaliskuuta 2026 // 15 ASIAKASPALVELU • asiakaspalvelu@hillagroup.fi • asiakaspalvelu.hillagroup.fi 020 750 4469 ma–pe klo 9–15 JAKELUHÄIRIÖT Posti: ma-pe klo 8-18 ja la klo 9-16, Puh. 14.3.2026 klo 11.00 (Suomen aikaa) Ruotsin Jarhoisissa Lasten hihto klo 13.30 (Suomen aikaa) VIP-viesti klo 15.00 mukana joukkue Ruotsin Naisten jalkapallon EM joukkueesta. XXV Meän HihtoJägarmarschen X X I V M E Ä N H I H T O J Ä G E R M A R S C H E N 15.3.2025 Klo 11.00 ( Suomen aikaa ) Ruotsin Jarhoisissa Lasten hihto Klo 13.30 ( Suomen aikaa ) meanhihto.com jokivartiset.com ------------------------------------------------------------Voisko tuon logon liittää jotenkin ilmoitukseen Ylitornion Kehitysvammaisten Tuki ry:n VUOSIKOKOUS ma 30.3.2026 klo 17.30 Päivärannan alakerrassa. Poliittinen mainos: Tapahtuma Maksaja: Keskustan Pellon Kunnallisjärjestö https://avoimuusilmoitus. Tervetuloa! Ylitornion yhdistys ry Kemin teatteriin 14.3. Paikka Pellon Erä ry:n Lupomaja, os. Meän Tornionlaakso // Keskiviikkona 11. klo 10-16. klo 18. toimitusjohtaja Teija Pelto-Arvo Painopaikka Botnia Print Oy Ab, Oulu Verkosta tuoreimmat uutiset ja parhaat jutut kätevästi mistä vain Yhdistysja seuratoiminta ILMOITUKSET SÄHKÖPOSTITSE lukijailmoitukset@hillagroup.fi VERKOSSA asiakaspalvelu.hillagroup.fi Myydään Ostetaan Jokivartisten kyläseura, Orajärven kyläseura, Jar-Ka IF ja Aapua IF. Soita ja tarjoa 0401804498 Keskustan teltta Pellon markkinoilla pe 13.3. Tule tapaamaan ja porisemhaan mistä vain aiheesta. hillagroup.fi/POL_124 Suuri valikoima KALAA KALAA Pello Perjantaisin klo 11.00-12.30 Pellohallen (Suomen aikaa) Övertorneå Perjantaisin klo 14.30-17.30 ICA Supermarkettin parkkipaikkala (Suomen aikaa) to rn ed al en sr ek la m .s e Puh. Leipäpysäkki Tornionjokilaakson Mieli ry sääntömääräinen vuosikokous su 29.3.2026 klo 18.00 Pellon koulukeskus, Helmi ravintola. hillagroup.fi mainostajalle.hillagroup.fi Voimme toteuttaa myös oman julkaisusi ideasta jakeluun saakka.. 040 5739972 Pellon jakokunta (talot 1-24), Pellon kalastuskunta (talot 1-24), Pellon lisämetsien jakokunta (talot 3-24 ja 27) ja Pellon lisämetsien kalastuskunta (talot 3-24 ja 27) Sääntömääräinen VUOSIKOKOUS pidetään torstaina 26.3.2026 alkaen klo 18.30. klo 14. MYÖS VANHA.045-319 44 80 TONI Myytävänä koivuklapia,Tengeliö, 50 cm 65 e/hk, 30cm 70 e/hk, tarvittaessa kuljetus, p.0400691402 Ostetaan moottorikelkkoja! Kaiken kuntoiset, myös vanhemmat. Tervetuloa! ANNIKKI KARINIEMI -KIRJALLISUUSSEURA RY VUOSIKOKOUS Meltosjärvellä Tuomisen Teetuvalla, Yrttipolku 7, lauantaina 21.3
YHÄ USEAMMAT uskaltautuvat nykyään laajentamaan neulontaprojektejaan villasukista ja kaulahuiveista isompiin käyttövaatteisiin, kuten villapuseroihin ja neulemekkoihin, Laitinen kertoo. Mutta entä jos neuloja on aivan aloittelija eikä hänellä ole tietoakaan siitä, miten kantapää tehdään. Meän Tornionlaakso // Keskiviikkona 11. Monelle pandemia-ajan harrastus on jäänyt pysyväksi, ja tänäkin päivänä mukaan tulee koko ajan lisää ja yhä nuorempia harrastajia, Laitinen kertoo. Aluksi hän keskittyi villasukkiin, jotka ovat edelleen hänen pääjuttunsa. Niiden avulla harrastus on helppo aloittaa. Facebookin neulontayhteisössä Laitinen järjestää yhteisneulontoja. Ohjeet voivat olla hankalasti ymmärrettäviä, koska niissä usein oletetaan, että neulojalla on jo valmiiksi hyvä perustietämys aiheesta, Laitinen sanoo. Laitisella on sosiaalisessa mediassa neulontayhteisö. Lisäksi sosiaalisen median yhteisöt ja netistä löytyvät ohjevideot auttavat niin aloittelevia kuin kokeneempia harrastajia pulmatilanteissa. Pian Laitinen jo suunnitteli neuleita sivutoimisena yrittäjänä. Ohjeessa voidaan esimerkiksi kehottaa, että ”tee seuraavaksi kantapää”. maaliskuuta 2026 16 // Villasukkakuningatar Niina Laitinen ei innostunut koulussa käsityötunneista Maria Kurtti Koulussa Niina Laitinen ei innostunut käsityötunneista. Villapaitabuumin myötä Laitinenkin alkoi suunnitella sukkien lisäksi myös villapaitoja. Mallan kyyneleet -neule on Niina Laitisen ensimmäisen neulevaatekirjan Muuttolintuja ja tuulenpesiä (Otava, 2024) suosittu malli. Kun omin käsin tehdyn työn saa valmiiksi, se tuntuu todella hyvältä. Laitisen Taimitarha-neulontayhteisössä Facebookissa on 52 000 jäsentä. Hän kutsuu selkeitä neulontaohjeitaan ”rautalankaohjeiksi”. Neulontaohjeet olivat hänen mielestään vaikeaselkoisia, joten hän neuloi sukat omasta päästään. Yhteisöllisyys on neulomisessa tärkeää, Laitinen toteaa. Neulonnan suosio kasvoi räjähdysmäisesti vuonna 2020, jolloin ihmisillä oli koronasulkujen takia yhtäkkiä aiempaa enemmän aikaa. ANNA WALLENDAHR " Yhä useammat uskaltautuvat nykyään laajentamaan neulontaprojektejaan villasukista ja kaulahuiveista isompiin käyttövaatteisiin, kuten villapuseroihin ja neulemekkoihin,. Myös omia neulontakirjoja on ehtinyt syntyä yhdeksän kappaletta. Nuoret voivat haluta opetella neulomaan, jotta pystyisivät tekemään itselleen vaikkapa juuri sillä hetkellä kaikkien himoitseman kaulahuivin. Sosiaalinen media on neulomisen harrastajille areena, missä omia töitä saa näytettyä muillekin aiheesta kiinnostuneille ja käsitöiden ilosanomaa levitettyä myös uusille yleisöille. Tämä lisää harrastuksen innostavuutta. Laitinen saa neulojilta positiivista palautetta selkeistä ohjeistaan, joita hän itse kutsuu ”rautalankaohjeiksi”. Nykyään netistä löytyy todella paljon trendikkäitä neuleohjeita. Lukijat alkoivat pyytää häneltä neulontaohjeita. Innostus syttyi 21-vuotiaana, kun Laitinen odotti esikoistaan ja halusi neuloa vauvalle villasukat. Ensimmäisen ohjeen hän kirjoitti vuonna 2012. 2010-luvulla Laitinen piti Taimitarha-nimistä blogia, jossa hän kertoi myös neulontaharrastuksestaan. Niina Laitinen sanoo, että suurimmalla osalla ihmisistä on tarve tehdä käsillä jotakin näkyvää. Suunnilleen saman verran kirjoja on valmistunut yhteistyössä muiden neulojien kanssa. Hän on tehnyt neulesuunnittelua päätoimisena yrittäjänä reilun kahdeksan vuoden ajan. NYKYÄÄN pohjois-pohjanmaalainen Laitinen on hyvin tunnettu tekijä käsityöpiireissä