Meän Tornionlaakso 04.08.2016

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

.-(70,-) Nro 31 Torstai 4.8.2016 LÄHIN LEHTESI TORNIONLAAKSOSSA Heikki Rautio sai lämpimiä halauksia kaupan synttäreillä. Sivu 2 Tähtääminen on tarkkaa puuhaa metsästysammunnan SM-kisoissa. Sivu 6 Lentopalloleirillä heilutettiin verkkoa ja opittiin uutta. Sivu 8?9 Turtolan luokkakokouksen yhteislauluja säestivät Antti Kerola ja Jussi Välimaa. Aluslakana, joka pysyy paikoillaan Jimmy vuodedivaani leveys 223 cm 599,(945,-) Twill muotoonommeltu aluslakana Kesälukemista Muistan mettäaukion, lämmön iholla koot: 80 cm, 90 cm, 120 cm, 160 cm ja 180 cm alk. Sivu 10 22,90 LIIKKEEMME SULJETTU KESÄLAUANTAIT Jauheliha Ma?Pe 10?17, La 10?14 P. 0400 531 164 . p. ark. klo 12. P. 040 510 8966 tai ylitornio@tornionlaakso.net 2 78 / Kg Dansukker, 1 kg Nektariinit Alkkulanraitti 48, YLITORNIO. Puh. 22.99 ?, 147,7 ?/kg) 17 50 100 tabl. Tomaatit Nämä ja paljon muuta! 133.2 ?/kg, (Norm. 040 510 8966 tai 0207 433 210, ylitornio@tornionlaakso.net 4 43 Hillosokeri Hedelmätiskiltä Ruotsi 50 / Kg Pekoni Kumpparimies 22,- ? 77 Arla, n 1.1kg, Rasva 17-26% ICA-KORTILLA Scan, 140g ELOKUUN TARJOUKSENA! Talousjuusto 7 Mona Mörtlund 20,- ? ICA-KORTILLA ICA, Ruotsi, Naudan, n 800g Puh 0046 927 22050 Ma-Pe 9-20 La 9-18 Su 11-18. 9-17, la 9-14 2 22 Viikolla 32 Meän Tornionlaakso ilmestyy täysjakeluna Ylitorniolla. / Tarj. 1 77 / Kpl 1 67 / Kg Voi Arla, 500g Espanja 1 11 / Kpl / Kg Tarjoukset voimassa v.31 Tervetuloa meille! Aukioloajat Ilmoitukset viimeistään pe 5.8. 19.71 ?, 118,2 ?/kg) Kunnantie 2 . (016) 512 003 www.pellonhuonekalu.fi Kahvitarjoilu Pellon apteekissa Tiistaina 9.8.! Tervetuloa! Glukosamiini Strong 800 mg 2 kpl Tuomo Waara Calsorin 500 mg + D-vitamiini 20 µg 19 120 tabl. 174.2 ?/kg, (Norm
sen verran miehessä on vielä myös kulkukauppiaan vikaa. Tosin viime aikoina ajot ovat harventuneet, mutta Kolarissa kauppa-auto pistäytyy edelleen lähes viikoittain. Kauppaa vaimonsa Niinan kanssa vuodesta 2004 lähtien pyörittänyt Mika Rautio on varovainen tulevaisuudesta puhuttaessa. Mie en selättäny syöpää, niinkö julkkikset tekevät. Sen selätit hyvät lääkärit ja Suomen hyvä terveydenhoito, Heikki korostaa ja myöntää, Raution kauppa ei aivan vastaa kuvaa tavallisesta kyläkaupasta. Haalari on mulla päälä päivittäin, hän sanoo ja kertoo olevansa kiitollinen jokaisesta uudesta päivästä. . Tällä hetkellä kauppa kuitenkin kannattaa, kiitos monipuolisuuden ja tietenkin asiakkaiden. . Mie opinki aika tarkaksi siinä hommassa, hän kehaisee. Juhlaväki nautti auringosta, lohikeitosta, kakkukahveista ja hanurimusiikista. Oikealla Heikin kanssa juttelevat saukkoriipiläiset Tauno ja Terhi Lahti. Kiinteään myymälään Kulkukauppiaaksi Heikki ei kuitenkaan aikonut jäädä, vaan hakeutui Rovaniemelle kauppakouluun. Lähialueitten ihmiset käyttävät kauppaa tosi hyvin, Mika kiittelee. Lisätuloa ja sitä kautta vakautta Heikki Rautio Ky hakee myös maanrakennuspuolelta. Tuore liha ja siitä itse tehty jauheliha ovat kysytty artikkeli. syyskuuta 1966. Samana päivänä Heikin puoliso, Arja, täytti 18 vuotta. Heikki Rautio on ollut jo kauan eläkeiässä, mutta se ei ole vauhtia hidastanut. Jo kooltaan se muistuttaa pientä markettia. Hyllyillä näkyy olevan kaikkea, mitä päivittäiseen elämiseen tarvitaan. Kaupan erikoisuus on lihatiski, jollaiset ainakin kirkonkylien marketeista ovat lähes tyystin kadonneet. Mie olen elämän aikana ostanu monta uutta Mersuaki, mutta samanlaista ajonautintoa ja onnistumisen riemua en ole saanu, Heikki kuvailee hankintansa merkitystä. Nahkakauppiaan menestystä auttoi se, että isä oli opettanut Heikin mittaamaan, kuinka paljon eläimissä oli lihaa. . Tiskin monipuolisessa makkaravalikoimassa puolestaan on sellainenkin harvinaisuus kuin Jahti-makkara. Toinen kivijalka, joka on auttanut Raution kauppaa taistelussa vaikeiden aikojen läpi, ovat pien- ja kodinkoneet. Kun Lankojärven kyläkauppa avasi viime lauantaina ovensa juhliakseen 50-vuotista olemassaoloaan, ilma oli pilvinen, mutta lämmin. Isä oli kulkukauppias, hällä ei ollu kiinteää myymälää. Sen perään hän laittoi reen, ja niin alkoivat nahkat kulkea tukkuostajille moottorivoimalla talvisinkin, kun nuorimies ajoi hevosreen jalaksenjälkeä pitkin. ainakin siinä tapauksessa, että hän ei sattunut olemaan tekemässä kauppoja jonkun kanssa. Kuusijärven Harrin loihtiessa ensimmäiset sävelet harmonikastaan aurinko paistoi jo täydeltä terältä lähes pilvettömältä taivaalta. Useimmat tulijat riensivät ensimmäisenä onnittelemaan kaupan perustajaa Heikki Rautiota . Mie aloin osthaan nahkoja ja jatkaan isän työtä. . Minusta tuli herkempi ihminen ko ennen, mutta mie aattelen, että ehkä mailma ei ole minua liikaa kovettanu. Päivättäistavaraa ja koneita Nahkakaupalla alkuun Taustalla soiva Kulkuri ja joutsen sopii hyvin tunnelmaan, kun Heikki Rautio kertoo kauppiasverensä olevan ainakin osaksi isänperintöä. . Tietenkin kärryissä oli myös ruokaa ja muita päivittäistavaroita. Ennen kaikkea ilmassa oli juhlan tuntua. Kaksi polvea kauppiaita. Vasemmalla Arja ja Heikki, oikealla Niina ja Mika. että sairaus pysäytti ja jätti häneen jälkensä. . Yksitoista vuotta sitten sitä tosin hiljensi imusolmukesyöpä. Elinaikaa luvattiin enintään kaksi vuotta, mutta kantasoluhoidot nujersivat syövän, ja ahkera mies sai jatkaa työntekoa. . Mie olin silloin vielä heiveröinen 15?16-vuotias, ja ko oli isoja lehmän- tai mullinvuotia, niin siinä ei tieny veikö mies nahkaa vai nahka miestä, Heikki kertoo hymy huulillaan. Päästyään hieman rahoittumaan hän osti ruotsalaisen pirrapyörän, jossa oli tehoja hieman enemmän kuin mopossa. Osansa onnitteluista saivat tietenkin Heikin puoliso Arja ja nykyiset kauppiaat Mika ja Niina Rautio. Vieraat ohjattiin ensimmäiseksi pihaan pystytetylle ruokateltalle. 2 Torstai 4.8.2016 Lankojärven vireä kyläkauppa on 50-vuotias LANKOJÄRVI . Joku kysyi moottorisahan terää, toinen jotain osaa raivaussahaansa, kolmas osti kanisterillisen polttoainetta. Pyörän tavaratelineellä hän kuljetti yhtä myyntiartikkeliaan, nahkakintaita. . Siellä opetettiin, että jos kylässä on kauppa, toista ei pidä perustaa kauas siitä, vaan sen läheisyyteen. Lankojärvellä oli jo pitkään toiminut Länsi-Lapin Osuuskauppa. Lisäksi Raution kauppa myy ja asentaa autonrenkaita. Heikki Rautio kertoo aloittaneensa konekaupan vuonna 1958. Lohikeitto ja kakkukahvit tekivätkin kauppansa, mutta myös kaupan kassakone kilisi, kun asiakkaat keräsivät kärryihinsä kuka mitäkin. Moottori- ja raivaussahat, ruohonleikkurit, pyykinja astianpesukoneet, jää- ja pakastekaapit ja muun muassa nuo kuuluvat kaupan valikoimiin. Erkki Mäkikyrö oli vuokrannut liikkeelle uudet tilat, jotka sijaitsivat aivan Heikin kodin vieressä. Niinpä Heikki suunnitteli oman kaupan rakentamista kotipaikalleen. Kuinka olla- kaan Mäkikyrö, joka oli Arja Raution eno, sanoi osuuskaupan vuokrasopimuksen irti, ja vuokrasi tilat Heikille. Uusi kauppa aloitti Lankojärvellä 1. Töitä tehdään omalla kaivurilla, soraa myydään omasta montusta ja se kuljetetaan omilla kuorma-autoilla. Kenties Lankojärven kyläkauppa toimii vielä toisetkin 50 vuotta, kuten monet vieraat Heikkiä onnitellessaan toivoivat. Kari Kaulanen. Sitä mukaa kun väkeä tuli lisää, aurinko hiipi esiin. Kuolinvuotheela isä kannusti minua perustamhaan kaupan. Eikä hän pelkästään myy koneita, vaan myös korjaa niitä. Raution linja-autolla kiertävä konekauppa on tuttu näky länsikairassa
Molemmat osallistuivat maksiluokkaan Ahti Juuson valkoinenpaimenkoirilla ilman mainittavia tuloksia. Ari Korteniemi osallistui mediluokkaan parsonrussellinterrieri Wilmerillä. Agilityradalle lähdettiin käännetyssä järjestyksessä ja kolmanneksi viimeisenä startannut pari hallitsi hyvin hermonsa tehden myös finaalissa puhtaan radan. -30% vähintään suositushinnoista. Syksyn uutuusjalkineet saapuneet Kyyhkypaukku BORNAGHI Natural 10,- (25kpl) Siian kulkuverkko 170,- (1,8 x 120m) Meidät löytää myös sieltä! Teräsmuori Iines ja ohjaaja Ari Korteniemi ovat seniorien agilityn Suomen mestareita. Kumpikaan hyppyradalla paremmin sijoittuneista koirakoista ei pystynyt lyömään Iineksen ja Arin tekemää aikaa ja näin parista leivot- tiin miniluokassa seniorien Suomen mestareita. . Keminmaalla kisattiin viikonloppuna senioreiden agilityn Suomen mestaruuskilpailut. 0207 433 210 tai 040 510 8966 . f. 0207 433 218 ylitornio@tornionlaakso.net . Kutsut . Parin mitalihaave jäi kuitenkin täyttymättä, sillä mitalit jaetaan yhteistuloksen mukaan. Miniluokassa Ari Korteniemi kisasi parsonrussellinterrieri Iineksellä ja hyppyradalla koirakko yllätti kaikki ollen kolmannella sijalla 35:stä koirakosta. (MS) Salomon XA Pro gtx Alkkulanraitti 71 puh. . Ei juhlia Hinnat: 2x50 30. Länsirajan Kennelkerhosta olivat mukana Anne Haapalahti ja Ari Korteniemi. Vauvat Tervehdykset . Sen hyppyrata epäonnistui, mutta agilityradalla kaksikko korjasi ylivoimaisen voiton. . Kerhon kotisivuilta löytyy lisätietoa harrastuksesta kiinnostuneille. 1x30 18? LÄHIN LEHTESI TORNIONLAAKSOSSA p. Määritelmä perustuu ohjaajan ikään. Iines on oikea teräsmuori, koska sekin on ehtinyt jo liki 11 vuoden ikään. 1x50 23? 1x70 25. Uudet kurssit käynnistyvät elokuun aikana. Senioriluokassa voivat kilpailla yli 50-vuotiaat ohjaajat koiran iästä riippumatta. Keminmaalla kilpaili yli sata koirakkoa kolmessa eri kokoluokassa. Pienenä ja 129,(155,-) o Ma-To 9:30-17 o Pe 9:30-17:30 o La 10-14 aktiivisena rotuna Iines jaksaa ja haluaa edelleen harrastaa vauhdikasta agilityä, Ari Korteniemi kertoo. Ohjaaja Ari Korteniemi kiittelee Länsirajan Kennelkerhon agilityharrastukseen luomia olosuhteita, koska Rohkihalli on antanut ensiluokkaiset olot niin talvella kuin kesällä agilityn harjoitteluun. . 3 Torstai 4.8.2016 ohil n n a dem n i L ä r pui! a a Lisäe s a j kko hreä i e r v u n k a l e ku vaal m m 0 4x6 , 0 Loput polkupyörät Senioreiden agility-SM Pelloon KEMINMAA . 044 721 4190 Onnittelut . toimitus@tornionlaakso.net. Kiitokset
kaikki nämä luovat sitä ympäristöä, jossa pienituloisten perheiden lapset ja nuoret voivat päästä toteuttamaan itseään. Olkoon siis koko uiminen! Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliiton mukaan uimataito on määritelty näin: ?Henkilö, joka pudottuaan syvään veteen niin, että pää käy veden alla ja päästyään uudelleen pinnalle, ui yhtäjaksoisesti 200 metriä, josta 50 metriä selällään, on uimataitoinen?. Uimaopetus aloitetaan nykyään usein jo vauvauinnista, mikä on todella hieno asia. Monen uimataidottoman osalta tämä asia on johtanut siihen, että he karttavat uimarannalle tai uimahalliin menemistä. Eihän sitä aikuisena kehtaa polskutella niin kuin lapset matalassa vedessä, vai kuinka. tai vaikka naapurikunnassakaan . Ja jälleen seuraavana päivänä. Koska autotietä ei ollut, hän kulki kesäisin jalan tai polkupyörällä, talvisin suksilla tai porolla. 4 Torstai 4.8.2016 4. Kolme kertaa viikossa. Kylään saatiin tie vuonna 1954. Lasten harrastusmahdollisuuksiin tulee satsata kuntatasolla kaikin keinoin. Sipilän hallituksen leikkauspolitiikka vaikeuttaa entisestään vähävaraisten Toimittaja Kaisu Määttä kaisu.maatta@tornionlaakso.net p. Tavoitteeksi tulee asettaa edes yhden harrastusmahdollisuuden takaaminen jokaiselle lapselle. Harrastaminen on osa lapsen kehitystä kuten koulutuskin. ILMOITUSTEN JÄTTÖAJAT Ladottavat aineistot maanantaihin klo 14 mennessä, valmiit aineistot tiistaihin klo 16 mennessä osoitteeseen ylitornio@ tornionlaakso.net. Valmiin aineiston toimittamisesta lisätietoja puh. Ainoastaan lauantain lehti kannetaan aamulla. Viime päivinä on uutisoitu postilain uudistuksesta ja sen myötä mahdollisesta siirtymisestä kolmipäiväiseen jakeluun ja keräilyyn. Jokainen ymmärtää, mitä se tarkoittaa esimerkiksi päivittäin ilmestyville sanomalehdille. Kummastelimme asiaa kuntalehti ilmestyi laatikkoon aamuvarhaisella ja sen noutamisesta ennen aamiaista ehti tulla tapa. Nyt varhaisjakelu on loppunut ja lehdet tulevat iltapäivällä sitten kun tulevat. Harrastusmahdollisuudet, kesätyöpaikat, nuorisotoimen oikein kohdennetut palvelut, liikuntamahdollisuudet . miksi ei? Olen kuullut aika monenkin ystäväni toteavan hieman häpeillen, että hän ei osaa uida, ei ainakaan kunnolla. Elsa oli aloittanut postin kuljettamisen jo nuorena tyttönä. Kuka nykyaikana haluaisi lukea kaksi tai kolme päivää vanhaa lehteä. Sen aikana Elsa, josta oli tehty postinhoitaja, jakoi saapuneet postit lokeroihinsa. 040 510 0213 Elina Sirkkala (lomalla 8.8.?4.9.) JULKAISIJA Tornionlaakson Kustannus Oy Paino: Suomalainen Lehtipaino, Kajaani Jakelu: Posti Oyj Meän Tornionlaakson jakeluhäiriöt 0200 71 000 (Postin asiakaspalvelu) lapsiperheiden arkea, mutta ongelmat juontavat paljon tätä hallituskautta syvemmälle. Jääkiekkolegenda Raimo Helminen kertoi, että mikäli harrastusmaksut olisivat hänen lapsuudessaan olleet nykytasoa, hänen perheellään ei olisi ollut niihin varaa. Jääkiekon lisäksi sama on tapahtunut jalkapallossa, jonka vuosimaksuissa puhutaan jopa tuhansista euroista. Korkeat maksut ovat totta myös lasten ja nuorten suosimissa taitoluistelussa, tanssissa, ratsastuksessa ja soittamisessa. Tämän tiedostaminen on vakava viesti yhtälailla niin urheiluseuroille kuin koko yhteiskunnalle. Maa- Olen vajaan kahden viikon aikana löytänyt itsestäni uusia puolia. Turtolaan muutettuani pääsin ensimmäistä kertaa sitten opiskeluvuosien varhaisjakelun piiriin. Harrastuksista syrjäytyminen vahvistaa usein niitä vaikutuksia, jotka liittyvät esimeksiksi vanhempien syrjäytyneisyyteen, koti- tai kouluongelmiin ja putoamiseen koulutuksen ulkopuolelle. Jokaisella lapsella tulee olla yhtäläiset mahdollisuudet harrastaa, mutta usein pieni- tuloisten perheiden tai yksinhuoltajien lapsilla ei ole varaa kustantaa lapsiensa harrastuksia. Menisin ensimmäisten joukossa ilmoittautumaan uimakouluun, jos sellainen meille aikuisille uimataidottomille järjestettäisiin. Siihen saakka jatkan pulikoimista rantavedessä. Pilkheitä Kaisu Määttä Kari Kaulanen Onko perheillä enää varaa lasten harrastuksiin? Lasten ja nuorten syrjäytyminen on yksi yhteiskuntamme vakavimmista ongelmista. Yksi osa ilmiötä on harrastusmahdollisuuksien eriarvoistuminen. 040 510 8966. Aineistot voi toimittaa myös Ylitornion toimistoon tai Pellon palvelupisteeseen niiden aukioloaikana. Vastuumme ilmoituksissa mahdollisesti esiintyvistä virheistä rajoittuu enintään ilmoituksen hintaan. Lehti julkaistaan force majeure-varauksin. ISSN 145-8549 ylitornio@tornionlaakso.net . Omilta kouluvuosiltani en muista sellaista . Mielelläni osaisin. Niin mielelläni, että lähtisin aikuisten uimakouluun, jos vain sellainen täällä omalla paikkakunnalla . Pitää vain toivoa, että järki voittaa. Olisi surullista, elleivät kaikki Lapin kansanedustajat tyrmäisi esitystä jo alkumetreillä. Muussa tapauksessa palaamme postinkulun osalta Helismaan laulun kuvaamaan aikaan yli kuuden vuosikymmenen taakse. Näin son yhdessä, mietimme . Harrastuksista Vieraspännä Johanna Ojala-Niemelä Ylitornion toimisto Alkkulanraitti 48, 95600 YLITORNIO p. mutta ehkä sitä oli, ehkä jotenkin ?onnistuin? sen välttämään? Nyt tällä ymmärryksellä ja vedessä pulikoimiseen hurahtaneena en välttäisi. 040 510 8352 TAITTO Eeva Lovikka p. Olen pelännyt liikaa? Kaikki alkoi ystäväni kanssa tehdystä retkestä maauimalaan, jossa totesin altaan veden olevan miltei liiankin lämmintä. Seuraavana päivänä yllätin jopa itseni, kun päätin toteuttaa kauan itäneen ajatukseni jokeen pulahtamisesta. Vesi tuntui kylmältä, olihan vertailukohtana maauimalan 30-asteinen vesi. Seuraavana päivänä halusin jokeen uudestaan. järjestettäisiin. Reilu vuosi sitten suunnittelimme miltei yhtä uimataidottoman ystäväni kanssa tohkeissamme aikuisten uimakouluun menemistä, mutta se suunnitelma kaatui siihen, ettei uimakoulua järjestetty. on minun osaltani aivan oikea sana tässä käytettäväksi, sillä uida en osaa. www.tornionlaakso.net . Suomessa arvioidaan olevan jo 126 000 vähävaraista lasta. Valtion liikuntaneuvosto on selvittänyt laajasti harrastusmaksujen kehittymistä. Kustannusten nousu on ollut viimeisten kymmenen vuoden aikana nopeaa. Ei ole kuitenkaan kenenkään edun ILMOITUKSET, TILAUKSET JA LASKUTUS Pirjo Kauvosaari (lomalla 18.7.?7.8.) pirjo.kauvosaari@tornionlaakso.net p. Reissulle kertyi matkaa yhteensä kuutisenkymmentä kilometriä. Se merkitsee usein myös jäämistä kaveripiirien ulkopuolelle ja leimautumista omissa ja muiden silmissä. Seuraava numero torstaina 11.8.2016. Mutta onko uimaopetusta tarpeeksi koulun liikuntatunneilla. 050 411 0209 mukaista, että lajista kiinnostuneet ja innokkaat lapset jäävät monesta paitsi vain siksi, ettei vanhempien oma tekeminen yksin riitä. Myös kunnissa tehdään merkittäviä ratkaisuja. Ainakin sellaisia puolia, jotka olen ehkä aavistanut mutta joiden en ole antanut nousta pintaan. Väkisin tulee mieleen, että se, joka tällaista ehdottaa, ei tajua mitään elämästä kehäkolmosen ulkopuolella. On sanottu, että esityksellä halutaan herättää keskustelua, ja sitä takuulla tullaan myös käymään. Myös aikuiset saattoivat osallistua leikkeihin. Kun auto sitten kaarsi pihaan ja kuljettaja vei postisäkit sisään, seurasi parinkymmenen minuutin odotus. 0207 433 210 Avoinna: ma?to klo 9?15, pe 9?14 ylitornio@tornionlaakso.net Pellon palvelupiste SHOPPELISSA Burmannintie 1, 95700 PELLO Avoinna: ma?la klo 10?18, su 12?18 syrjäytyminen uhkaa yhä useampia lapsia ja nuoria. Kun vanhemman tulot eivät riitä kuin lapsen perustarpeisiin, jää moni asia kokematta. Lapsi menettää harrastamiseen liittyvän mahdollisuuden vahvistaa itsetuntoaan ja hyvinvointiaan. Nykyisin harrastuskulut alkavat olla liian korkeita jo keskituloisille perheillekin. 040 510 8966 TOIMITUS Päätoimittaja Minna Siilasvuo minna.siilasvuo@tornionlaakso.net p. Yhtäkkiä huomasin viikon kuluneen niin, että olin käynyt pulikoimassa joka päivä. ?Pulikoimassa. elokuuta 2016 Palaammeko menneeseen? Veteen hurahtanut ?Viikon mittaan Elsa saa / kolme kertaa taivaltaa / pitkän postitaipaleen / painavine laukkuineen.? Noin runoili Reino Helismaa 1950-luvun alussa tekemässään kronikassa Laulu Äkäslompololle. Tällä on kauaskantoisia seurauksia. Jokainen vanhempi tekee kaikkensa lastensa eteen. He tekevät myös kaikkensa löytääkseen rahat ja ajan, jolla lapsi saa harrastaa ja oppia uusia asioita. Sen jälkeen alkoi säännöllinen linja-autoliikenne. Niskalan ja myöhemmin Lohinivan auto toi postin illalla ja otti lähtevän postin mukaansa seuraavana aamuna. Lapsuudestani muistan kesäillat, jolloin keräännyttiin joukolla odottamaan postia. Odotellessa saatettiin pelata pallistoppia tai polttopalloa tai leikkiä muuten vain. Sitten hän avasi oven, ja jokainen sai omat lehtensä ja mahdolliset kirjeensä suoraan käteen. Sen jälkeen postin kulku on muuttunut milloin mihinkin suuntaan
Saatethiin pakata kolmenki perheen tavarat linja-authoon ja käyä viemässä vaikka Eskilstunaan. Hän ei itse ollut tällaisilla matkoilla mukana, mutta oli joskus pakkaamassa lähtijöiden tavaroita autoon. Kauko kantoi rahastajan laukkua kaksi vuotta. 19-vuotiaana . Yksi suurimpia kohteita, puolustusvoimien Tervolan varikon sähköistäminen oli meneillään. Kauko sanoo seuranneensa tarkkaan Tornionlaakson Sähkö Oy:n tilannetta. Rahastaja heitti postinipun liikkuvasta autosta tien vieressä olevaan laatikkoon, eikä se aivan aina tietenkään osunut. . Ehkä se oli myös tekijä, joka sai Kaukon hakeutumaan Sieppijärvellä toimivan Vaattovaaran Sähkön töihin. Sen puitteissa hän oli sähköistämässä Kolarin järvikyliä Pasmajärvestä Ylläsjärvelle. Miehen mieli teki kuitenkin eteenpäin. Kauko mieleen on erikoisen hyvin jäänyt joulu 1958, jolloin koulun joulujuhla päättyi illalla kahdeksan maissa. Vain kerran kävi niin, että kansi aukesi ja kuski sai 40 litraa maitoa päälensä. Myös posti oli tärkeä kuljetettava. Linja-autot olit siihen aikhaan aivan täynä ihmisiä ja tupakansavua. Joku muisteli, että isä haki aikanhaan Petsamosta viimisen lastin, Kauko kertoo. Isän veli avioitui nuasjärveläisen Vierelän tyttären kanssa ja asettui asumaan vaimonsa syrjäiseen kotikylään. Lapinmiehet tehit usein kahvitulet, vaikka baari olis ollu vieressä, Kauko sanoo. Juuret Pellossa Lapsuuskoti Nuasjärvellä Kaukon isä oli kotoisin Satakunnan pohjoisosassa sijaitsevasta Siikaisten kunnasta. Elämä asuntolassa oli levotonta, mutta ei sielä kiusaamista ollu, Kauko kertoo ja painottaa, että hänelle ei jäänyt tuosta ajasta ikäviä muistoja. Pelloon ja takaisin Kävellen viikonloppuisin tehtävät koulumatkat Rattosjärvelle olivat rankkoja. Kun hänet kutsuttiin takaisin entiseen työhön ja erilaisten hankkeiden vetäjäksi, hän vastasi kutsuun myöntäväksi. . Suurimman haasteen tarjosi 110 kilovoltin siirtoverkoston rengasverkon rakentaminen. Jouluna 2013 Kauko siirtyi eläkkeelle oltuaan työelämässä 44,5 vuotta. Kauko muistaa edelleen hyvällä silloisia työkavereitaan, jotka neuvoivat ja auttoivat nuortamiestä eteenpäin. Kolarista Enontekiölle Pellon Sähkölaitos Oy myönsi Kaukolle C-asennusoikeudet, mikä mahdollisti lisätienestit. hän pääsi verkostoasentajaksi Pellon sähkölaitokselle. Mittarinluku oli yksi Kaukon tehtävistä. Mehän tietenki pyrimä Typpyrän kouhluun, ko soli lähelä, Kauko Sitomaniemi muistelee. Kyseessä oli supistettu kansakoulu, mikä tarkoitti sitä, että kahdella ensimmäisellä luokalla koulua oli vain lauantaisin. Tämä otti neuvosta vaarin ja valmistui Torniosta sähköasentajaksi vuonna 1968. Heti koulun jälkeen . Heidän äitinsä sai työpaikan kunnantoimiston siivoojana, ja perhe muutti Pelloon. Kauko kävi kaikkiaan neljä vuotta koulua Pellossa, kunnes muutti takaisin Nuasjärvelle vuonna 1962. . Siitä eteen- Enontekiön aikaan mahtuu kaikenlaista. Onneksi kuusijuhlasta oli saatu perinteiset pussit, joissa oli rusinapullan lisäksi karamelli. Auto piti siivota ja pestä ulkoa päin. Lisäksi oli toimitettava myös muita asioita, kuten käytävä apteekista lääkkeitä matkan varrelta mukaan annetuilla resepteillä. Ei ihme, jos 15?16-vuotias miehenalku piti työtä vaativana ja raskaana. Oma ala löytyi Vakituisten linjojen lisäksi autoilla oli muitakin ajoja. ja kuljetaan edelleen ? Songan kautta. Raskaat työt olivat rasittaneet Kaukon isän sydäntä, ja hän kuoli vuonna 1956 vain 41-vuotiaana. Samana vuonna Kauko aloitti koulunkäynnin. Mutkikas koulutie . Teknikkona hän sai ensimmäisen työpaikkansa Enontekiön kunnasta, missä alkoi saamelaisalueen sähköistyshanke. Kaukolle kuuluivat suunnittelu ja rakentamistyön johtaminen. Ensimmäinen vaihe oli Vähäniva?Kultima-välin sähköistys. Keväällä 1978 alkoi syöttöjohdon rakentaminen Maunusta Kilpisjärvelle Norjan tullille asti. Kauko Sitomaniemi pitää edelleen kännykkää auki kellon ympäri, mutta pikku hiljaa työasiat ovat jääneet taka-alalle. Tilalle ovat tulleet eläkeläisen kiireet. Se on suuri muutos elähmään. Naamatusten Kari Kaulanen. Hyväkin puolensa asiassa oli: koulussa ja asuntolassa olivat aggrekaatilla toimivat sähkövalot. . Työ oli vaativaa ja vastuullista. Nuasjärvellä hän tutustui naapuritalon piikatyttöön, joka oli kotoisin Tolosenkylästä. Koulu oliki kinkkinen asia. Meistä kuuen kilometrin päässä oli Rovaniemen maalaiskunnan Typpyrän koulu ja toinen koulu oli Rattosjärvelä. Sen jälkeen Kauko Sitomaniemestä tuli uudelleen kokopäiväinen eläkeläinen. Reilut kaksi viikkoa sitten Kaukon elämä koki melkoisen mullistuksen, kun hänestä tuli isoisä. Tilda-tyttö vanhempineen asuu Helsingissä, joten aivan joka lähtöön mummo ja pappa eivät häntä ehdi hoitamaan. Kaukon kotiin, jonka hänen isänsä rakensi, kuljettiin . Siitä piti osaltaan huolen puoliso Anne-Marja, jonka kanssa Kauko avioitui vuonna 1984. Niinpä hän lähti tekniseen kouluun ja valmistui sähköteknikoksi vuonna 1977. Osakekauppojen jälkeen hän siirtyi yhtiön palvelukseen. Vuoden päivät hän kulki Ylitorniolla, kunnes uusi toimitalo valmistui vuonna 1993. Kahdesti eläkkeelle Organisaatiomuutoksen myötä Kauko Sitomaniemi nimitettiin rakennuspäälliköksi. Liikkuaki pitäs ja ommaa kuntoa hoitaa, Kauko tiivistää. Usein päivä alkaa kuitenkin kahvikupposella Jopparissa. Nuasjärven koululaiset lähtivät yhdessä kävelemään kotiin kuunvalossa. Puolimatkassa Kaukon nuorin veli alkoi itkeä, että hän ei enää jaksa kävellä. Taloa pitäs maalata ja muitaki tekemättömiä töitä on vaikka kuinka paljon. Lapsia syntyi kaikkiaan kolme. Isä puolestaan kortteerasi veljensä luona ja kulki sieltä töissä eri puolilla Lappia. Tavaraa oli mahottomat määrät venheistä ja ruumisarkuista lähtien. Kauphoin tuothiin liha- ja makkarapakettia. Lisäksi autossa kuljetettiin maitoa, mikä tiesi raskaitten tonkkien nostelemista Se tapahtui niin, että kuljettaja nosti tonkan maitolaiturilta ja rahastaja otti sen vastaan. . Yhtiö teki sisäasennustöitä eri puolilla Lappia. Kauko kertoo, kuinka hän kerran lähti pyörällä kouluun, mutta tie oli niin huonossa kunnossa, että hänen päästessään perille koulu oli siltä päivältä jo loppunut. Kun Kauko siirtyi kolmannelle luokalle kunnallinen joustavuus loppui ja kaikista nuasjärveläislapsista tuli Rattosjärven koululaisia. Se tiesi kulkemisen hankaloitumista, sillä koulu oli kymmenen kilometrin erämaataipaleen takana. Kauko Sitomaniemi ehtii välillä istahtaa 60-vuotislahjaksi saamaansa lepotuoliin nauttimaan eläkepäivistään. Se tiesi myös asuntolassa asumista kouluviikkojen aikana. Kun Renny Harlin kuvasi Kelottijärvellä Jäätävä polte -elokuvaa, piti juuri rakennettu pylväslinja purkaa viiden tolpan matkalta ja kaivaa kaapeli maahan. Sähköistyshankkeen valmistuttua Kauko Sitomaniemestä tuli Enontekiön kunnan virkamies sähkötöidenjohtajan nimikkeellä. Kaikkiaan hän viihtyi Enontekiöllä 11 vuotta. Juuret Pelloon eivät päässeet katkeamaan. Hän oli ammatiltaan autonkuljettaja ja ajoi ennen sotia Rovaniemi?Petsamo-linjalla pääasiassa rahtia. . Tytöstä tuli hänen vaimonsa vuonna 1946 ja vuonna 1949 Kaukon äiti. Minusta oli tullu vähä niinkö setän poika, ko isä oli kuollu. Nuasjärveltä käsin hän kävi kansakoulun loppuun ja vuoden pituisen kansalaiskoulun Sinetässä. Sinne oli jo linja-autokuljetus, joskin koulupäivät venyivät lähes 12-tuntisiksi. Rahastajana työuralle Kansakoulun jälkeen Kauko Sitomaniemestä tuli rovaniemeläisen linja-autoyhtiön rahastaja Rovaniemi?Nuasjärvi-linjalle. . Linja-autoyhtiön omistaja, joka ajoi usein itsekin, neuvoi Kaukoa menemään ammattikouluun. Koska vaimolla oli hammaslääkärin virka Pellossa, Kauko palasi vuonna 1988 kotiseudulleen ja Pellon Sähkö Oy:n palvelukseen. Siellä toisten eläkeläisten tai muiden paikalle osuneiden kanssa käydään läpi aamun uutiset ja laitetaan maailman asiat muutenkin järjestykseen. päin asian hoiti Vattenfall. Koska kyse oli työllisyystyöstä, sen tekijät oli otettava kortistosta. Kuoppia kaivamassa ja lähes 1700 pylvästä pystyttämässä oli niin lapin- kuin lannanmiehiä. . Toiset tarjosivat väsyneelle omat makeisensa ja niiden tuomalla energialla tämä jaksoi loppumatkan. Kaukon ja hänen veljiensä osalta koulunkäynti Rattosjärvellä rajoittui puoleen vuoteen. 5 Torstai 4.8.2016 Kauko Sitomaniemi sähköisti Enontekiön saamelaisalueen PELLO . Kaukon työnä oli laskea tarjouksia, hankkia tarvikkeet ja johtaa töitä. Tietä koululle ei Rovaniemen suunnasta aina aurattu kunnolla. Sadan kilometrin linja valmistui vuonna 1981. Ja niitähän aikaansaavalla miehellä riittää. . Varhmaan siksiki, että Tornionlaakson Sähkö oli hyvä työpaikka ja työkaverit mukavia. Uusi pesti kesti puolitoista vuotta. Kaikki olivat poikia. Kaukon lapsuudessa Nuasjärvellä oli kuusi taloa, joista suurin osa oli Joopi Vierelän jälkeläisiä. Kylään pääsi kahta tietä, Songasta ja Rattosjärveltä, mutta läpikulkua ei ollut, sillä välissä on vajaat puoli kilometriä Nuasjärveä. Ilo lapsenlapsesta suorastaan huokuu Kaukosta. . Lisäksi rakennettiin linjoja ja tehtiin taloihin sähkölämmityksiä. Tähän hankkeeseen kuului myös viisi ruotsalaiskylää, joita varten linjat vedettiin väylänrantaan Ruotsin puolelle. Omat muistonsa Kaukolla ovat ajoista, jolloin syrjäkylien väki muutti Ruotsiin. . Siitä tuli kyllä heti palautetta, Kauko muistaa. Kaupungissa rahastajalla oli monta tehtävää. Seassa oli useasti soan käyhneitä miehiä, jokka kävit kaupungissa kaljareisula ja tulit illala takasin kuka minkäkilaisessa kunnossa. Rahastajan työ ei suinkaan ollut pelkkää matkalippujen myyntiä, sillä linja-autot eivät kuljettaneet ainoastaan ihmisiä.
Länsirajan Jousiampujat ry:n Karoliina Brandt voitti komeasti hopeaa viime viikonloppuna Kemissä järjestetyssä jousiammunnan Suomen mestaruuskisassa yleisten luokkien taulu-SM-sarjassa. täysjakeluna Ylitorniolla. Ilmoitukset viimeistään pe 5.8. 1990-luvun alkupuolelta lähtien. Ulla-Maija Uusitalo luettelee osumalukemat mikrofoniin tiedoksi Juha Vainikaiselle.. Kovala kertoo olleensa tehtävissä ?aina. Alun perin minulla oli tarkoitus ruveta metsästämään jousella, mutta sitten kiinnostuinkin tauluammunnasta. Karoliinan seuraava tavoite on päästä ottelukierroksille ensi maaliskuun halli-SM-kisassa Kokkolassa. (MS) Aina edullisesti: nauta jauhettu sika, sika-nauta ja 500g lohi jauhettu 500g 1,50? 23,90 9 kg 1,90? 29,90 9 kg Metsästysammunnan SM-kisoissa kova tulostaso PESSALOMPOLO . mutta siirryin jo parin kuukauden kuluttua taljajouseen. Kuin samaa perhettä ja kuitenkin vain lajin kilpailuissa toisiaan tavanneita. Talkooapua Satakunnasta Satakunnan piiristä Viljakkalasta Pessalompoloon tullut Veikko Hietamäki kertoo tulleensa paikkakunnalle jo alkuviikosta ja olleensa poikansa kanssa ensin talkoilemassa kisojen hyväksi. . En ole kuullut mistään moitteen sanoja, kehuja kyllä, Piuva totesi kilpailujen päätöspäivänä sunnuntaina, kun enää pari finaalia oli kesken. Varajohtaja Sauli Kuoppala korosti kilpailujen hyvää tulostasoa. . Talkooporukka on rutinoitunutta ja tehtävänsä vastuullisesti hoitavaa, joten aikaisemmin metsästysammuntakisoja johtanut Raimo Yrjänheikki pystyi rauhallisin mielin luovuttamaan tehtävänsä nuorempien käsiin. Kilpailujohtaja Veikko Piuva kertoo olleensa aikaisemmin mukana viisissä Jupon Erän järjestämissä SMkesäkisoissa, joten hänellekin on ehtinyt kertyä kokemusta. . Häntä valmentaa avopuoliso Henri Kokkila, jolla on hallussaan sekä Suomen mestaruuksia että ennätyksiä jousiammunnassa. Aseet paukkuivat viime viikolla ja viikonlopun aikana Ylitornion Pessalompolossa, jossa kisattiin metsästysammunnan Suomen mestaruuksista. Tämä ei ole mikään halpa laji. Ammunta tuntuu silti pitävän otteessaan kun sille on kerran sydämensä menettänyt. Tästä kertonee se, että esimerkiksi Pessalompolon kisoissa toisensa tapaavat ihmiset ovat tuttuja jo kymmenien vuosien takaa. 6 Torstai 4.8.2016 Metsästysluodikossa kilpailijat saavat tehdä muutaman kylmätähtäyksen ennen varsinaista ammuntaa. Etualalla Ari Hassinen, joka ampui finaalissa hienosti hopealle. Karoliina Brandt tähtäsi SM-hopeaa KEMI . Karoliina on harrastanut jousiammuntaa vuodesta 2003, jolloin Pelloon perustettiin jousiammuntaseura. . Olin vuonna 1999 Ikaalisten SM-kisoissa talkoile- Naudan rustoluut 800g 2,50? Avoinna ma-pe 10?17.30, Alkkulanraitti 62, Ylitornio puh. Täällä tehtiin Suomen ennätyksiä ja sivuttiin niitä jo ennen finaaleita ja myös finaaleissa. Huoltojoukot sekä paikalle tulleet katsojat mukaan lukien Jupon Erän ampumakeskuksessa vieraili kisojen aikana reilusti yli 2000 henkeä. Kilpailut olivat Jupon Erän järjestäminä jo seitsemännet SM-kesäkisat, ja kaikki SMtasoiset kisat mukaan luettuna isoja kisoja on järjestetty jo viitisentoista kertaa. Se on tavallaan ymmärrettävääkin. Kaikki sujui moitteettomasti niin minun kuin kisavieraiden ja kilpailijoidenkin mielestä. klo 12. Toimitsija Timo Kovala merkkaa luodikon ammuntatulokset tauluun. Yleisestä sarjasta tulee osallistujia ikämiessarjoihin, joissa puolestaan luonnollinen poistuma alkaa jo vaikuttaa määriin. Luodikkofinaaliin valmistauduttaessa kilpailun johtaja Juha Vainikainen toteaa, että nuorison kohdalla ammuntaharrastus on vähentynyt. . Se kuvastaa olosuhteiden ja ratojen sekä järjestelyiden korkeaa tasoa. Ikähaitari noussut Metsästysammuntalajien kilpailijoiden ikähaitarin on todettu nousseen viime vuosina. Nelipäiväisiin kisoihin osallistui noin 700 kilpailijaa. 040 840 8066 www.hallinherkkupuoti.fi Seuraava Meän Tornionlaakso ilmestyy torstaina 11.8. Aloitin tähtäinjousella . sellaisella Robin Hood -jousella
Ei hätää, Lappiassa on sinulle sellainen. Ota rohkeasti yhteyttä! Autamme sinua valitsemaan oikean polun ammattiin. Voit opiskella esim. 050 310 9260 www.lappia.fi/haenyt massa ensimmäisen kerran ja sen jälkeen aina SM-kisoissa. Tänne oli matkaa 800 kilometriä. Torstaina Seo Muonio 9?13 ja Kolari Neste 14?17 5.8. Sitten siirryin ratahirveen ja lopulta haulikko vei mennessään. 7 Torstai 4.8.2016 pas n i Sa kan! pai Trapissa yleisö pääsee seuraamaan ammuntasuorituksia lähempää. Jäitkö ilman opiskelupaikkaa. kokiksi, ajoneuvoasentajaksi, sähköasentajaksi, putkiasentajaksi, tai lähihoitajaksi. Jossain menee kiekko, ja se pitäisi saada hajalle? Hakutoimisto, puh. Perjantaina Seo Pello 9?13 ja Seo Ylitornio 14?17 Tervetuloa! Juha Tapojärvi 040 342 7100 tai 020 762 4229 Hirvikiväärin osumat näkyivät katsojille heti digitaalisilta näytöiltä, joita seurattiin tarkasti.. En osaa sanoa, mikä viehättää, paitsi että se on metsästyslaji ja että tässä tapaa tuttuja ympäri Suomea. Hietamäen pojista vanhempi harrastaa myös ammuntaa ja kilpaileekin, mutta Pessalompolossa hän ei ollut mukana. Sen sijaan nuorempi poika Rami on talkoilemassa. Hänen harrastuksensa ovat jääkiekko ja motocrossi. Kaisu Määttä Rami-poikansa kanssa Pessalompoloon tullut Veikko Hietamäki osallistui myös talkoisiin. Jokivarressa mukana KIA Rio, Ceed ja Sportage. 4.8. Nyt pitää lähteä takaisin, että ehtii vähän nukkua. Aamulla kello neljältä on lähtö Pärnuun. Metsästystrappiin ja metsästyshaulikkoon M50-sarjassa osallistunut Hietamäki kertoo harrastaneensa alkujaan hirvenhiihtoa ja hirvenjuoksua.
On kiva päivittää kuulumiset niiden luokkakavereiden kanssa, joiden tapaamisesta on kulunut vuosia, vuosikymmeniä. Turtolassa päätettiin perustaa koulu jo kuusi vuotta ennen kuin kunnat vuonna 1898 velvoitettiin perustamaan kouluja. Tämä luokkakokous onkin kaikkien luokkakokousten äiti . Miten toiminta yhteiskunnan perussolussa Hyvinvointijohtaja Johanna Korteniemi toi tilaisuuteen kunnan tervehdyksen ja totesi, että juhlasta on aistittavissa kyläläisten vahva mehenki. Hän uskoi, että vaikka Turtolan koulun 110-vuotinen historia opinahjona on päättymässä, rakennus tarjoaa edelleen seinänsä suojaksi aktiivi-. Ilmassa oli todellisen juhlan tuntua, kun parisataa entistä oppilasta, opettajaa tai koululaisten vanhempaa kokoontui viime lauantaina suureen luokkakokoukseen Turtolan koulun tantereelle. Isoisäni Hugon aikana koulutoimi oli oikeasti kyläläisistä lähtevää, kun johtokunnan puheenjohtaja allekirjoitti koulutodistuksetkin. Vielä omana aikanani suoritimme johtokunnassa opettajavalinnat. jatkuu, jos koulutoimi lakkaa? Aska vastasi omaan kysymykseensä toteamalla, että asia riippuu meistä itsestämme, kylän elinvoimaisuudesta, vetovoimasta ja viihtyisyydestä. . Periksi ei voi antaa. Kyllä se koulu vielä palaa. Palaako koulu? Mennyttä ja tulevaa Aska aloitti puheensa teemalla koulu palaa ja päätti sen pohtimalla, palaako koulu. . Seurasimme takavuosina Svansteinissa väylän yli kuinka koulu oikeasti palaa, eikä se tuntunut yhtään mukavalta. Yleiset viihtyvyystekijät, kuten maaseudun rauha ja maisemien kauneus voivat vaikuttaa asuinpaikan valintaan jo hyvinkin paljon. Vanhan Turtolan halkova, Euroopan suurin vapaana virtaava joki lohineen voi olla merkittävä tekijä sekä elinvoiman että viihtyvyyden kannalta. Hyvästä päätöksestä huolimatta koulu tuli Onnekkaimmat saivat eurolla mukaansa kirjan, jossa oli oma nimi. ensin Pelloon vuonna 1892 ja Juoksenkiin 1903. Eipä silti, kaikki näyttivät viihtyvän, ja koulun pihamaa täyttyi iloisten jälleennäkemisten tervehdyksistä. Kaikkien luokkakokousten äiti Kun viimeisetkin porisijat saatiin hätisteltyä pihalta sisätiloihin, aloitettiin juhla yhteistuumin Tornionlaakson laululla, minkä jälkeen kyläyhdistyksen puheenjohtaja Sonja Konola pääsi toivottamaan juhlavieraat tervetulleiksi. . Aurinkokin hymyili juhlavieraille ja talkooväelle. Ennen luokkakokouksen alkua koululla pidettiin turtolalaisen Eeron musikaalisen suvun sukukokous, josta liikeni luokkakokoukseen sekä juhlavieraita että esiintyjiä. sai mielen muuttumaan. Ensikosketus opettajan ammattiin syntyi sijaisena Konttajärvellä. ja isä. Meillä tässä kokouksessa kun ikähaitari on laajempi kuin luokkakokouksissa yleensä. Seuraavaksi sai suunvuoron koulun entinen opettaja Nils Henriksson, joka muisteli päätymistään opettajan uralle. Alun perin suun- nitelmissa oli metsänhoitajan ammatti, mutta metsäkasvien nimien opettelu . Hän on ollut paitsi Turtolan koulun oppilas, myös koulun johtokunnan jäsen kolmannessa polvessa seuraten isoisäänsä Hugo Askaa ja isäänsä Eero Askaa. . Palaako koulu Turtolaan? Oliko meidän etuoikeutemme vain osua Turtolan vuosituhantisessa historiassa sille vuosisadalle, jolloin kylässä oli koulu. 8 Torstai 4.8.2016 Turtolan koulun luokkakokous oli muistojen juhlaa Kun luokkakuvien oppilaat kokoontuivat luokkakokoukseen ei koulun ovella seisottu parijonossa ja pituusjärjestyksessä. TURTOLA . varsinkin latinaksi! . Turtolan vuoro tuli vasta vuonna 1905 kylän isäntien käännyttyä kuvernöörin puoleen. Kalervo Askalla on monenlaista kosketuspintaa koulun elämään. Tällä paikalla koulu paloi ensimmäisen kerran vuonna 1918, toisen kerran 1944. Aska muisteli juhlan järjestäjien kiellosta huolimatta myös koulun historiaa. Eerolaiset Antti Kerola ja Paavo Eero huolehtivat säestyksestä lukuun ottamatta Aino Eeronheimon laulua, jonka hän säesti itse kitaralla. Eerolaisten lisäksi juhlassa musisoivat muun muassa Ritva Lehtiniemi-Anundi ja Rune Ekonoja. Luokkakokous aloitettiin viisaasti Turtolan Marttojen mainioilla keitoksilla, sillä isotkin koululaiset pysyvät hyväntuulisina kun vatsa on täynnä. Turtolan koulu oli silloin viisiopettajainen, Henriksson muisteli. H ä n jäi eläkkeelle Turtolan koulusta vuonna 1991. Koulun historiaa Juhlapuheen pitänyt Kalervo Aska arveli, että koulun palaminen on monen koululaisen toiveuni, ja niin se oli ollut hänenkin kouluaikanaan. . Valmistuttuaan Henriksson halusi palata kauniiseen Tornionlaaksoon ja sai opettajan paikan Ratasjärven koulusta, mistä hän siirtyi kuuden vuoden kuluttua Turtolaan. . Tulevaisuuden ansiotyö on vähemmän paikkasidonnaista
Ko tulima koulule, meitä oli jo vasikkahaalinen, Esko kuvailee. Välituntileikit olivat samanlaisia kuin muissakin kouluissa. Siellä hänen vanhin poikansa aloitti koulunsa . Sinne tuli nimittäin opettajaksi ihastuttava muoniolaisneiti Ulla Heinonen, jonka Paavo oli jo kohdannut Muoniossa kesäseuroissa? Helena Esko toi terveiset Kotamäen eli Alatalon Kaisulta ja totesi, että vaikka opettajan merkitys on suuri, ei kavereiden merkitystä voi väheksyä. 9 Torstai 4.8.2016 sille kyläläisille. . äidin luokassa. Turtolasta perhe muutti Helsinkiin ja Inkeri jäi eläkkeelle 35 työvuoden jälkeen Helsingin suurimmalta ala-asteelta. Romantiikkaa ja moraalioppia Seuraava muistelija Paavo Eero kertoi, että Turtolan koululla on ollut suorastaan mullistava merkitys hänen elämälleen muutoinkin kuin opiskelumielessä. Leikkitunnilla Mauri meni sanomaan äidille, että ?ei se opettaja varmaan minulle tuota Markku Matin (ylh.) koulumuistot naurattivat kuulijoita. Äiti valitsi minulle sopivan istumapaikan luokan perältä, Maurin vierestä. Mauri piti leteistäni huolen päivän aikana, kunnes äiti sitoi ne korvallisille niin, ettei niitä voinut vedellä. Maija oli taitava opettaja, Esko kehuu. Toisena vuonna Eskonmäen oppilaatkin siirtyivät uuteen koulurakennukseen. Kolmannella luokalla opettajaksi tuli Alli Salmi ja hänen jälkeensä Pauli Harmaala. Yhtenä erikoisuutena Esko muistaa koulumatkat. Tietenkin vaihdoimme, sillä halusimme saada kaikki tehtävät samalla lailla oikein ja samanlaiset numerot! Tuomo Kult muisteli koulun hiihtokilpailuja ja erityisesti kanttori Stobben intoa järjestää kisoja ruotsalaisten kanssa. Esko Granath oli tullut suureen luokkakokoukseen Vantaalta, missä hän on asunut jo 24 vuotta. Näiden kahden luokan kokonaisoppilasmäärä oli Eskon muistin mukaan 20:n ja 30:n välillä. . Minullekin Stobbe osti yhtenä talvena kahet sukset katkenneitten tilalle. Turtolan kansakoulu antoi hyvät lähtökohdat elämälle. Esko Granath kouluttautui sähköasentajaksi ja palveli telelaitoksen henkilöstöhallinnossa koko 43-vuotisen työuransa ajan. Kari Kaulanen Esko Granath oli tullut Vantaalta muistelemaan kouluaikojaan ja tapaamaan tuttujaan. ei tartte nuolla!? Lauri Anundilla oli jäänyt mieleen kiroamisesta saatu jälki-istunto, mutta suusta lipsahtanutta voimasanaa hän ei muistanut millään ilveellä. Kymmenen virran maa päätti päiväjuhlan, mutta illalla koulun suojissa vielä tanssittiin Tuomo Huttusen ja Pentti Heikin tahdittamina. Minna Siilasvuo. Rampulla oli myös moraalisesti oikeaan ohjaava vaikutus. . Linjaautollakin tuon neljän kilometrin matkan olisi päässyt, mutta vuorot eivät useinkaan osuneet yhteen koulun alkamisen kanssa eikä linjaautoon ollut aina rahaakaan. Niinpä lapset kulkivat porukalla, joka matkan matkan aikana kasvoi ja kasvoi, kun siihen liityttiin talo kerrallaan. . Sen ansiosta Turtolan koululaiset oppivat laulamaan Du gamla, du fria paljon ennen Maamme-laulua. Rovaniemellä asuvan tyttären perhe vetää kuitenkin silloin tällöin pohjoiseen ja samalla voi poiketa myös lapsuusmaisemissa. Yösija löytyy yleensä vanhemman veljen, Laurin luota. Vuonna 1941 syntynyt Esko on Heikki ja Toini Granathin 15-päisen lapsikatraan kolmanneksi nuorin. Hän kertoi erään uskonnonkokeen aikana opettajalle, että Kaisu ja Helena vaihtavat koepapereita. Alaniemen Ossi käytti koululaisia ja muutamia vanhempia Helsingissä. Illalla hän kehui koululaisia: ?Kaikki on mennyt hyvin ja olette osanneet käyttää suojatietäkin oikein, mutta lautasia Esko oli ensimmäisten joukossa TURTOLA . Tämänpäiväinen suurluokkakokous on oiva osoitus koulun menneisyyden ja tulevaisuuden kohtaamisesta. Koulun haltuunsa ottava kyläyhdistys välittänee samaa yhteisöllisyyden tunnetta Turtolan kylälle kuin koulutoiminta aikanaan. Nils Henriksson (oik.) muisteli aikaansa Turtolan koulun opettajana. Inkeriä vaimoksi anna...? Siinä oli pohtimista. Inkeri Junttila totesi olleensa äitinsä luokassa ikään kuin oppisopimuskoulutuksessa. Hän aloitti kansakoulun samana vuonna kuin Turtolan koulu valmistui eli 1948. Ei kuitenkaan uudessa koulurakennuksessa, vaan Esko-nimiselle pikkupojalle hyvinkin sopi- vasti Eskonmäessä Maija Eskon oppilaana. Kun Haarojan Ramppu sanoi Helenalle, että ?fenkin föfföttäjä?, Helena opetteli sanomaan s:n kunnolla. Ylioppilaskirjoitusten jälkeen hän opiskeli opettajaksi ja työskenteli ensin jonkin aikaa Etelä-Suomessa, kunnes perhe muutti Turtolaan ja Inkeri sai paikan Turtolan koulusta. Eskonmäessä olivat myös toisen luokan oppilaat. Kun hän aloitti koulun vuonna 1971, seuraavana vuonna siirryttiin peruskoulun ihmeiden pariin. Purskuteltiin fluoria, opeteltiin hampaitten harjausta ja joukko-oppia. Hän myöntää vantaalaistuneensa eikä suunnittele paluuta kotiseudulleen. Ruoka oli hyvää, mutta outoa, ravintosuositusten mukaista. . Sitä oikein odotti vanhempanakin. Muistelukset jatkuivat Inkeri Junttilan tarinoilla. Hänen äitinsä Maija Esko opetti Turtolan koulussa ja Inkeri aloitti koulunsa äidin luokassa. . Koulun merkitys kylän keskipisteenä säilyy. Turtolan lukkarin lapsenlapsi Raili Kerola muisteli seurakunnan tervehdyksessä sotaa ja luki otteita oman isänsä sotaretkeä koskevista muistiinpanoista. Menehtyneitä oppilaita muistettiin hiljaisella hetkellä, jonka päätteeksi Ritva Lehtiniemi-Anundi lauloi Kari Tikan Armolaulun. Yhdessä laulettu Kotiseutu Peräpohjolassa saatteli juhlaväen kahville. Muistoja kouluajoilta Kahvitauon jälkeen entinen oppilas, neljän oppilaan isä Markku Matti muisteli omia kouluaikojaan. Välituntilatua kierrettiin hiki hatussa ja mäkeä laskettiin Väylän törmästä. Urheilu ja muu liikunta olivat pääosassa myös lumettomana aikana. Esko muistelee lämmöllä myös kanttori Leo Stobbea. Hän oli poikamies ja erikoistunut auttamaan nuoria ja varsinkin köyhimpiä perheitä. Hän järjesti myös Svansteinin ja Turtolan koululaisten välisiä hiihtokilpailuita, joita pidettiin vuorovuosina kummassakin kylässä. . Minulle on jäänyt hienona tapana ja lämpimänä muistona se, että opettajat kättelivät aina uudet oppilaat. Turtolalaiset seikkailivat myös Helsingissä.
Viime kauden keskitorjuja edusti Hurrikaani Loimaata, missä saavutuksena oli SM-pronssi. Suomessa Shumov on edustanut myös rovaniemeläisseura Perungan Poikia Yhteiskuva leiriläisistä oli tietysti otettava Väylän rannalla, Grannin terassilla. Konstantin Shumov ottaa edessä rennosti, polviasennossa on Mikko Jokinen ja Pertti Kulluvaara katsoo entistä kotimaisemaansa takana vasemmalla. vuonna 2006. Shumovilla on yli 200 maaotteluedustusta. Lauri otti tämän tilan jatkaak- Veera Veeran rakas ystävä Elvis jää tytön vanhemmille syksyllä, kun Veera lähtee opiskelemaan. seen keväällä. Siksi kai viihdyn täällä niin hyvin, Veera tuumaa. Veera tietää saaneensa toisen nimensä Viola-mummoltaan. Veeranimeä suvussa ei kuitenkaan ole. . Mukana oli myös kokenut varkautelainen pitkän linjan lentopalloosaaja Mikko Jokinen, jonka johdolla useimmat harjoitukset Ponnella vedettiin. Majoitusongelmien vuoksi leiriä ei nyt markkinoitu laajemmin ja mukana olivat vain seuran omat D- ja B-junnut. Raution Jonna ja muut junnut saivat lentopallooppia maailman huipulta, kun harjoituksia ohjasi itse Konstantin Shumov. Halusin tutustua ihmisiin ja luontoon täällä. Mutta äiti tykkäsi nimestä ja he halusivat myös, että kaikki nimet alkavat samalla kirjaimella. Slaavilainen Vera Veera on muunnos kansainvälisestä, alkujaan slaavilaisesta nimestä Vera, joka merkitsee venäjäksi uskoa. Omaa kroppaa on muistettava huoltaa. Hän on kiertänyt maailmalla maajoukkueessa sekä eri seurajoukkueissa yli 40 maassa. Muistakaa, ettei vastoinkäymisten hetkellä saa luovuttaa. Oikeustiede kiinnostaa, Veera kertoo. Televisio-ohjelmistakin Veera katsoo mielellään erilaisia lakimiessarjoja ja oikeussalidraamoja. Nuori nainen miettii, että asuisi mieluusti vaikka loppuelämänsä Ylitorniolla ja Pekanpäässä, mutta alan töitä ei liene kovin paljoa tarjolla omassa kunnassa, joten muualle on pakko lähteä. . Hänen tavoitteenaan on pelata ulkomailla vielä ainakin muutama kausi. (PR). Aivan pienestä asti on ollut jotenkin haaveena lakimiesala. Metsästätte, kalastatte ja sitten syötte hankkimaanne ravintoa. Shumov toteaa, että Italiassa ja Saksassa, missä hän asui ammattilentopalloilijana, saattoi olla tuntien automatka lähimpään paikkaan, missä pääsi luontoon. Lentopalloharjoitusten käytännön opin lisäksi junioreille oli oma elämyksensä kuulla millaista ammatikseen lentopalloa maailmalla pelaavan urheilijan elämä on. Lukion ja asevelvollisuuden hän suoritti Suomessa, mutta sen jälkeen ulkomaat jo kutsuivatkin lahjakasta, 21-vuotiasta nuorukaista. . 20-vuotias Veera Viola Välimaa kirjoitti ylioppilaaksi vuosi sitten keväällä, piti yhden välivuoden ja on nyt lähdössä Rovaniemelle opiskelemaan oikeustiedettä avoimessa yliopistossa. . Vaikka lohenväsytys jäikin tällä kertaa haaveeksi, olivat miehet tyytyväisiä näkemäänsä ja kokemaansa. Erityisesti Shumoville kapea jokivene ja voimakas, suuri virta olivat vaikuttava kokemus yhdessä valoisan yön kanssa. . Samaten riittävä lepo, ennen kaikkea uni on ehdoton edellytys kehittymiselle. Terveellinen ruoka, jossa on aina paljon salaattia ja vihanneksia on tärkeää. Pellon Ponnen lentopallojunioreita hemmoteltiin tämän kesän lentopalloleirillä huippuosaajalla. Lentopallon ja erityisesti verkkotorjunnan saloihin junnuja opasti yksi maailman huipputorjujista, Konstantin Shumov. ?Kostin. En halua viedä sitä kerrostaloon ja ympäristöön, missä se ei voisi olla vapaana pihalla. Musiikki ja nimenomaan pianonsoitto ovat myös kuuluneet Veeran harrastuksiin aikaisemmin, mutta nykyään hän pimputtelee pianoa harvakseltaan. Ihmiset rentoja Ylitornion parhaita puolia kysyttäessä Veera miettii hetken ja tuumaa, että ihmiset ovat täällä hänen mielestään aika rentoja ja maisemat ovat kauniita. Asuinpaikka Pekanpäässä on sopivasti lähellä kaikkea. . Shumov ja Jokinen ovat molemmat intohimoisia kalastajia ja erityisesti Väylän lohi kiinnostaa molempia. Tai ihan pienenä taisin haaveilla silmälääkärin ammatista, mutta se jäi aika nopeasti ajatuksista. Liikunnallisiin harrastuksiin on kuulunut muun muassa jääkiekko, jota hän on pelannut Et-Pon mimmijoukkueessa muutaman vuoden. . Kaupungeissakin on ihan kiva käydä, mutta tykkään touhuta täällä pihalla kaikenlaista. Teillä kaikilla on mah- dollisuus urheilussa vaikka kuinka pitkälle. Nykyään käyn joskus heittelemässä frisbeegolfia, kun Ainiovaarassa on rata, ja tietysti ihan vaan lenkkeilen Elviksen kanssa. Elvis on kymmenvuotias bichon havanais -rotuinen terhakka pikkukoira. oli Pelloon houkutellut Pellon lahja Suomen lentopallolle, eli lentopalloliiton Keski- ja Itä-Suomen alue- ja koulutuspäällikkö Pertti Kulluvaara. Italia oli jo tuolloin maa, jonne hän halusi pelaamaan. Työn teolla mennään pienin askelin kohti haaveiden toteutumista. Tappiot kasvattavat voittoihin ja ilman vastoinkäymisiä ei tiedä mitä onnistuminen on. . Jos venyttelyn jättää väliin, tulee sitä myöhemmin katumaan, Shumov opasti Ponnen lentopallojunnuja. Pasi Romakkaniemi Lapin luonto uusi kokemus Konstantin Shumov Miehet eivät olleet saapuneet Pelloon pelkästään lentopallon vuoksi. Elvis on iskän ja minun yhteinen koira. Nyt kun lähden opiskelemaan, se jää tänne äidin ja isän luokse. Shumov on Neuvostoliitossa vuonna 1985 syntynyt suomalainen lentopalloilija, joka on tehnyt pitkän kansainvälisen pelaajauran. Vuosina 2006?2014 hän pelasi Italian liigassa useassa eri joukkueessa sekä Saksan Bundesliigassa. 10 Torstai 4.8.2016 Hyvää nimipäivää Veera lähtee lukemaan lakia PEKANPÄÄ . Parhaina saavutuksinaan hän pitää vuoden 2007 EM-turnauksen neljättä sijaa sekä vuoden 2014 MM-kisojen yhdeksättä sijaa. Tällä hetkellä 204 senttimetriä pitkällä keskitorjujalla ei ole sopimusta minkään seuran kanssa. Ortodoksisessa kirkossa tunnetaan myös uskoa symboloiva Veera-niminen marttyyri, jonka kahdella sisaruksella oli toivoa ja rakkautta merkitsevät nimet. Vuoden 2009 loppuun mennessä Suomessa oli rekisteröity 11 509 Veera-nimen saanutta naista ja muutama mies. Kaisu Määttä Maailmaa kiertänyt lentopalloammattilainen arvostaa Pellon puhdasta luontoa PELLO . Se suhtautuu vieraaseen ensin epäluuloisesti, mutta alkaa jonkin ajan kuluttua kaveriksi. . Äiti ja isä asuvat nyt Karungissa. Samassa talossa asuu myös sisarusten 96-vuotias mummo. Liikunnalliset harrastukset Veera nauttii liikkumisesta. Ihmiset tun- tuvat leppoisilta, eivätkä turhaan stressaa pikku asioista. Onneksi osaatte arvostaa luontoa ja puhdasta ympäristöä, mikä teillä täällä on. Ihailtavaa on sekin, kuinka ihmiset täällä tuntuvat olevan niin omavaraisia. Italian liigan torjuntatilaston hän voitti kaudella 2010. Kuinka jo lämmin vesi suihkusta saattoi olla ylellisyyttä tai kuinka tärkeä asia kielitaidon kehittäminen on. Tappiot kasvattavat voittoihin Shumov itse päätyi lentopallon pariin vahingossa kokeiltuaan sitä ennen useita eri lajeja. 14-vuotiaana hän asetti tavoitteekseen ammattilentopalloilijan uran. On ihanaa, kun joku on aina iloisena vastassa, kun tulee kotiin vaikka pieneltäkin reissulta. Tykkään hulluna asua Ylitorniolla, mutta ajattelen niin, että pitää käydä muualla, jotta voi palata takaisin joskus. Opiskelemaan lähtiessään hän ei vielä halua siirtää henkikirjojaan paikkakunnalta, vaan jättää varsinaiseksi asuinpaikakseen Pekanpään, jossa asuu nykyään yhdessä Lauri-veljensä kanssa. . Nimi liittyy myös latinan sanaan verus, joka merkitsee totuutta. Pello on pohjoisin paikka missä olen Suomessa ollut. Konstantin ?Kosti
Tämä puolustaja on Totuuden Henki. Alueella kasvaa yli 140 perennalajia, joista joku on aina kukassa varhaisesta keväästä myöhäiseen syksyyn saakka. Puutarha ei ole koskaan valmis, vaan aina löytyy jotakin parannettavaa. Reijo Pilppu tuulettaa ahkerasti perennojen juuria ja kokeilee uusia kasvituttavuuksia, joten puutarhassa kannattaa pistäytyä tutustumassa tämän kesän ilmiasuun. Ylitornio To 28.7. klo 18 Sanan ja rukouksen ilta (Ester). Meille niin rakas Teemu Markus SALMELA s. Se on Jumalan herruutta ihmisen sydämessä ja elämässä. Tulevana sunnuntaina vietetään jälleen valtakunnallista avoimien puutarhojen teemapäivää. Ylitorniolla esittäytyy tuttuun tapaan kaksi hyvin erityyppistä puutarhaa, mutta pellolaiset puutarhaharrastajat piilottelevat vielä pihojensa aarteita. Suuri ilo ja kiitollisuus jäi kohtaamisestamme. Lankojärven kesäseuroissa väkevän puheen pitänyt lähetysyhdistyksen puheenjohtaja Ari Juntunen korosti Jumalan sanan arvovaltaa ja rukouksen merki- tystä. Marja ja Lasse Tuomisen Yrttitarhalla ei enää jatkojalosteta yrttejä, mutta siellä on mahdollisuus tutustua näyteviljelmään sekä kuulla tarinoita yrttien historiasta ja niiden käytöstä. Tänä vuonna Tuomisen Yrttitarhalla tutustutaan perusteellisesti saamelaisten Su 7.8 klo 11 messu Meltosjärven kirkossa, klo 18 Iltamessu Ylitornion kirkossa. To 11.8. Jeesuksessa Jumalan valtakunta on tullut maailmaan. klo 18 kouluun lähtevien siunaustilaisuus Kolarin kirkossa. To 11.8. klo 18 ehtoollistilaisuus, Pertti ja Ilpo. To 11.8. Sen rajoja ihminen ei voi nähdä eikä tietää, koska se kulkee sydämestä sydämeen. Tapasin Kaukoidässä pari vuosikymmentä sitten kambodzalaisia kalastajia, joilla oli risti kaulassaan. klo 9.30 koululaisjumalanpalvelus, alakoulu. Klo 11.40 koululaisjumalanpalvelus, yläkoulu. Helluntaiseurakunnat Kolari Ylitornion puutarhoissa kasvaa YLITORNIO . Hän vastaa ajallaan ja tavallaan, joskus heti, toisinaan: odota tai vastaus voi olla aivan toinen. . hartaus klo 12.30 Palvelukeskus Marjapaikassa, klo 13 vuodeosastolla ja klo 13.45 Ojusniityssä. klo 20 viikkomessu Pyhän Laurin kappelissa. Pe 5.8. anja.korteniemi@nic.fi Ylitornion kirkkokahveilla kuulimme Rauhan sanan suvijuhlille osallistuneiden viestejä herätysliikkeen tämän hetken haasteista. Minua nämä terveiset ilahduttivat suuresti. . klo 18 Sanan ja rukouksen ilta Ylitornion kirkossa. Kastettu: Hugo Aatos Rantakeisu, Jami Tapani Frans Orell. Kuulutettu: Marko Heikki Samuel Ylimaunu ja Satu Susanna Friman. Vihitty: Hannu Kalevi Kenttämaa ja Janika Laura Eveliina Könönen. Haudattu: Mikko Kalervo Joona 53 v. Pello Su 7.8. klo 18 lauluilta Väylänpäässa Anna-Liisa Keskitalolla, Lappeantie 365. Su 7.8. siellä on koko elämäsi lähde.? Sananl.4:20?24 Ari-rovasti vakuutti, että Jumalan sanaa on syötävä joka päivä ja pidettävä sydämessään ja ?märehdittävä?, koska se on löytäjälleen elämä ja lääke koko hänen ruumiillensa. 12.10.1995 k. Yhteistä kieltä meillä ei ollut, mutta ?hallelujaa?-sana vahvisti, että olimme yhteisen Jeesuksen seuraajia. Syvälle, syvälle sisimpään rakas kuvasi ja muistosi suljen. Jasmin Kaipauksella muistaen Pappa Mummo Tädit, sedät, serkut, kummit ja kaverit Rakkamme on siunattu läheisten ja ystävien läsnäollessa. klo 20 viikkomessu Ylitornio Su 7.8 klo 18 ehtoollistilaisuus. Kaunis kiitos kaikille meitä muistaneille.. Jeesuksen oma opetus antaa vankan pohjan tälle työlle. ?Jos te rakastatte minua, te noudatatte minun käskyjäni. Minä käännyn Isän puoleen, ja hän antaa teille toisen puolustajan, joka on kanssanne ikuisesti. klo 18 Sanan ja rukouksen ilta (Nehemia), Ilpo. Su 7.8. Jumala kuulee rukouksemme ja huokauksemme. Hän yhtyi sananlaskujen opetukseen. ?Kuuntele tarkkaan, poikani, mitä sinulle sanon, pidä korvasi auki! Älä päästä mielestäsi minun sanojani, pidä ne visusti sydämessäsi, sillä ne ovat löytäjälleen elämä, lääke koko hänen ruumiillensa. Ennen muuta varjele sitä, mikä on sydämessäsi . Ehkä jo ensi vuonna joku rohkaistuu mukaan viettämään teemapäivää. Reijo Pilpun puutarha (Papankuja 4, Ylitornio) on rakennettu käsipelillä rivitalon pihapiiriin, ja kunnalta on ostettu vielä lisämaata kukkia varten. 27.06.2016 Kuinka kauan matkamme kestää, sitä tietää emme voi, eikä ihminen sitä estää, kun kutsu taivaaseen soi. Väsyneenä suljit silmäsi, annoit enkelille kätesi. Kaivaten Anneli Kyllikki ja Martti Irmeli ja Juha Lasten lapset perheineen Veli Erkki ja Annikki-sisko sukulaiset ja ystävät Siunattu läheisten läsnäollessa. Lämmin kiitos osanotoista. Puolustaja, Pyhä Henki, jonka Isä minun nimessäni lähettää, opettaa teille kaiken ja palauttaa mieleenne kaiken, mitä olen teille puhunut. Raamattupiirejä, joissa yhdessä syvennytään syömään elämän leipää, tulisi perustaa. ? Raamattuopetusta tulisi antaa koko ajan, koska Jumala on sitoutunut sanaansa. 17.07.2016 Rakas äitimme ja mummomme Taimi Maria KUUSIJÄRVI vanhaan vihanneskasviin, väinönputkeen. Maailma ei voi Henkeä saada, sillä maailma ei näe eikä tunne häntä. Mutta te tunnette hänet, sillä hän pysyy luonanne ja on teissä. klo 10 messu Pellon kirkossa. Vihitty: Väinö Albert Jollman ja Seija Anneli Orajärvi. Haudattu: Toivo Kalevi Enbuska 86 v., Teemu Markus Salmela 20 v. Pyhän Laurin kappelissa Kastettu: Eemeli Miko Kokkoniemi. Vihitty: Juha Aimo Johannes Lantto ja Anu Mirjami Lassila. Kuollut: Heimo Martti Johannes Pietilä 77 v., Sari Hannele Palomaa 47 v. Haudattu: Tuomo Adolf Jaako 78v., Elvi Anja Filppa e. Kiitos äitiä hoitaneille. Ei ollut lapsemme tänne luotu, maailman virtojen vietäviin. Vain taivaan lainaksi luotu ja siksi muuttikin taivaisiin. Mutta vielä on paikka missä tavataan, eikä koskaan erota. Ikävöiden ja kaivaten Rakkaudella äiti ja isä Enkelit valkoiset taivaassa tuolla, pitäkää rakkaasta veljestä hyvää huolta. Tarmo ja Ritva perheineen Tiia ja Ville Tommi Minä ajattelen sinua missä ikinä kuljen. Siksi on tärkeää saada uskon uudistusta ja vahvistusta sekä kasvaa Herramme Jeesuksen Kristuksen tuntemisessa. . klo 11 sanajumalanpalvelus Kolarinsaaren kirkossa, klo 20 hartaus Pyhän Laurin kappelissa. Ti 9.8. Nyt on tullut aika juurtua ja juurruttaa kristityt Jumalan sanaan. Sakari Krans. Ke 10.8 klo 18 Sanan ja rukouksen ilta. Pello To 4.8. Joh.14:15?17, 26 Nyt minuun puhdas sydän luo, Isäni sanallasi. Tiellesi, Jeesus, tulla suo ja kuulla kutsuasi. Oi Pyhä Henki, näytä vain päämäärä suurin, arvokkain: Jumalan valtakunta. (Virsi 400:5) silmäniloa, syötävää ja sointuja Soivia suupaloja Tuomisen Yrttitarha (Yrttipolku 15, Meltosjärvi) toivottaa vieraat tervetulleiksi tutustumaan puutarhaan, jonka kukkaloisto on pääasiassa syötäväksi sopivaa. Kylmämaa. s. Lappea 95v. Muonio Su 7.8 klo 11 sanajumalanpalvelus kirkossa. Ke 10.8. Vieraat saavat nähdä komean väinönputkimetsän, maistaa väinönputkisiirappia ja kuulla perulaismuusikko Jose Moncadan soittavan väinönputkihuilua. Jos vihanneksilla soitettava musiikki kiinnostaa, päivän aikana voi opetella väinönputkihuilun valmistusta Jose Moncadan opastuksella. Molemmat Avoimet puutarhat -teemapäivään osallistuvat puutarhat ovat avoinna sunnuntaina 7.8. Jumalan sanaa on otettava niin kuin lääkettä ohjeen mukaan. kello 12?18. o.s. 04.10.1920 k. Klo 16 alkaen kauppojen hävikkiruuan jakelu srk-kodilla. Pe 12.8. Koska rukous on sydämen puhetta Jumalan kanssa, rukouksen merkitystä on korostettava. 11 Torstai 4.8.2016 Raamatun aarteet Seurakunnat Aarteet käyttöön! Anja Korteniemi
Jenni Enbuska Pohj.Koit. p. Anna Korpi AavU 14,48 4. a.maalaus@gmail.com Sisä- ja ulkomaalaukset . Emma Raappana AlPi 2.53,91 2. Olivia Härkönen VKV 155 2. Olivia Bojang AlPi 140 3. Alina Vuokila AlPi 125 4. Johanna Alanenpää AavU 125 5. Tikkaat, kulkusillat . Olivia Bojang AlPi 2.32,59 2. Henna Korpi AavU 902 6. muovihitsaukset ?k a t s a st u sremontit . Johanna Alanenpää AavU 4.14 4. Alina Vuokila AlPi 4.05 5. Emmi Oja AavKi 3.88 6. Salla Kunnari AavKi 3.64 7. Henna Korpi AavU 3.41 8. Veera Lamsijärvi LohKu 2.92 T14 keihäs: 1. Lumityöt . sorat, murskeet, seulottua multaa . Roni Kenttämaa - 9,36 P9 pituus: 1. Santeri Lamsijärvi LohKu 2.32 P11 kuula: 1. Traktorityöt . Olivia Härkönen VKV 4.92 2. Saana Peura TerTe 1162 2. Juuso Korpi AavU 7,92 3. 050 302 6482 JE-maalaus Pello www.konetyosalonen.? LVI-työt Sähköasennus Sisä-ja ulkomaalaukset sekä tapetointityöt. Sammaleen- ja homeenpoisto ja puhdistustyöt Biocomp menetelmällä katoilta ja seinistä. UUTUUTENA monipuhalluslaitteisto mm. 9,18 2. Lina Nybacka IKFalken 9,50 3. Jussa Oja AavKi 10,38 P10 pituus: 1. Heli Korpi AavU 13,45 T12 800 m: 1. Jenni Enbuska Pohj.Koit. Santeri Kramsu AlPi 3.64 2. kaivuu, maansiirto ja lumityöt? Marko Buska 0400 226422 Meiltä myös: Takat Mitsubishi Electric ILMALÄMPÖPUMPUT Ä PY YDOUS! TAR J Kiukaat Kysy rohkeasti lisätietoja. Jukka Enbuska, Pello +358 50 592 5844 enbuju@hotmail.fi LAPIN ILMASTOINTIMESTARIT . Alina Vuokila AlPi 2.35,31 3. Johanna Alanenpää AavU 2.48,80 4. vaihtolavakuljetukset www.pellonbetoni.fi Lasse Sunila 0400 939 576 asentaa alueellamme . Anna-Sofia Orajärvi AlPi 9,54 T11 pituus: 1. Heli Korpi AavU 3.05,48 T12 pituus: 1. Peltikatot rahoituksella maksuaikaa jopa 60 kk . Santeri Kramsu AlPi 6,84 2. Veera Lamsijärvi LohKu 10.04 6. Heli Korpi AavU 3.43 T12 kuula: 1. Ville Nybacka IKFalken 10,17 2. Akseli Lamsijärvi LohKu 2.57 3. Juuso Korpi AavU 2.45 4. Jesse Kenttämaa - 2.40 5. Roni Kenttämaa - 1.77 P9 kuula: 1. +1,2: 1. Maria Peura TerTe 4.88 T15 keihäs: 1. Akseli Lamsijärvi LohKu 4.63 3. Jesse Kenttämaa - 3.83 4. Juuso Korpi AavU 3.26 5. Roni Kenttämaa - 2.49 P9 kolmiottelu: 1. Maria Peura TerTe 32.16 T15 korkeus: 1. Olivia Härkönen VKV 30.44 2. Olivia Bojang AlPi 15.76 3. Alina Vuokila AlPi 15.63 4. Johanna Alanenpää AavU 12.75 5. Maria Peura TerTe 14,94 T15 800 m: 1. Martta Lamsijärvi LohKu 3.36,56 T13 pituus:1. Maisemaraivaukset . Anna-Sofia Orajärvi AlPi. Anna Korpi AavU 3.80 4. Martta Lamsijärvi LohKu 734 T12 60 m aj.: 1. Santeri Lamsijärvi LohKu 420 P10 60 m: 1. Maria Peura TerTe 150 T15 viisottelu: 1. r u o s t e vaurioiden korjaukset JARI YLISAUKKO-OJA Torniontie 163, 95645 Turtola . betonielementit . Ville Nybacka IKFalken 6.26 2. Jussa Oja AavKi 4.66 P10 kolmiottelu: 1. 0400 391 918 avoinna arkisin 9?17 ylitornio@tornionlaakso.net p. Anna Korpi AavU 6.11 4. Peltikatot asennettuna avaimet käteen . Ville Nybacka IKFalken 623 2. Jussa Oja AavKi 531 P9 40 m: 1. Martta Lam- sijärvi LohKu 7.45 3. Henna Korpi AavU 18,27 6. Kaivinkonetyöt . BUSSIKULJETUKSET Tornionlaakson palveluhakemisto tavoittaa viikoittain lähes 20 000 silmäparia. RAKENNUS- JA KIINTEISTÖALAPALVELUITA A-MAALAUS & MONIPALVELU Ari Erkheikki 0400 015 134 +358 400 015 134 Suksitie 7, 95600 Ylitornio p. Olivia Härkönen VKV 2.58,56 6. Maria Peura TerTe 2.58,41 T15 pituus +3,8: 1. h i t s a u kset . kaivon- puh. Juuso Korpi AavU 307 4. Ylitorniolla: MIEHET: P11 60 m: 1. Kiinteistönhoito 24 h/vrk Käytössämme myös pikkubusseja invavarustuksella ja linja-auto. Santeri Lamsijärvi LohKu 5.91 P11 kolmiottelu: 1. Saana Peura TerTe 4.18 2. Emma Raappana AlPi 4.75 T13 neliottelu: 1. 040 172 7447 renkaat . Anna Korpi AavU 3.07,67 4. Martta Lamsijärvi LohKu 3.28 T13 kuula: 1. Jesse Kenttämaa - 9,05 5. Salla Kunnari AavKi 212 T13 60 m aj.: 1. 044 291 9186 . Emmi Oja AavKi 515 8. Olivia Härkönen VKV 2097 2. Olivia Bojang AlPi 1887 3. Alina Vuokila AlPi 1432 4. Johanna Alanenpää AavU 1152 5. Akseli Lam- sijärvi LohKu 7,95 4. Maria Peura TerTe 1870 T14 80 m aj. Emma Raappana AlPi 3.83 3. Akseli Lamsijärvi LohKu 380 3. Saana Peura TerTe 12,67 2. Henna Korpi AavU 2.55,13 5. Johanna Alanenpää AavU 17,65 5. Jesse Kenttämaa - 265 5. soodapuhallus. 12 Torstai 4.8.2016 Palveluhakemisto KULJETUSPALVELUT . Olivia Bojang AlPi 4.63 3. Santeri Kramsu AlPi 2. metallityöt . Emmi Oja AavKi 125 6. Veera Lamsijärvi LohKu 3.38,87 T14 pituus: 1. 040 510 8966 Piirinmestaruusottelut 29.6. Ville Nybacka IKFalken 3.19 P10 kuula: 1. 040 590 3343 KIVILOMPOLO OY anttikivilompolo@hotmail.com, p. +0.7: 1. Olivia Bojang AlPi 13,12 2. Olivia Härkönen VKV 13,14 3. Roni Kenttämaa - 149 NAISET: T15 80 m aj. Heli Korpi AavU 5.46 T12 neliottelu: Heli Korpi AavU 810 T11 60 m aj.: 1. Veera Lamsijärvi LohKu 875 7. Henna Korpi AavU 120 7. Veera Lamsijärvi LohKu 105 Teollisuustie 15, Pello T14 viisottelu: 1. Alina Vuokila AlPi 15,01 4. Santeri Kramsu AlPi 4.89 2. Saana Peura TerTe 2.56,30 3. Jussa Oja AavKi 3.28 2. Martta Lamsijärvi LohKu 15,00 T13 800 m: 1. Veera Lamsijärvi LohKu 18,51 T14 800 m: 1. Kiinteistöhuolto LINJALIIKENNETTÄ YLITORNIO - ROVANIEMI - YLITORNIO MA, TI, KE, TO JA PE LÄHTÖ YLITORNIOLTA KLO 9.15 PALUU ROVANIEMELTÄ KLO 14.00 040 565 5711/Urho AJONEUVOJEN HUOLTOTYÖT JA KORJAUKSET Kopanmäki Rajahuolto Autopeltityöt myös vakuutusyhtiön laskuun . 4.30 2. Lina Nybacka IKFalken 3.81 3. Maalinpoisto rakennuksista, veneistä, huonekaluista, autoista, yms. VVS-arbete Putki Kitti Oy Onni +358 40 489 0300 Taito 0400 695 026 Vi jobbar också i Sverige TRAKTORI- JA KAIVINKONETYÖT . Henna Korpi AavU 9.05 T14 korkeus: 1. Santeri Lamsijärvi LohKu 11,49 P11 pituus: 1. Saana Peura TerTe 8.21 2. Emma Raappana AlPi 13,31 3. Pyöräkuormaajatyöt . Anna Korpi AavU 832 4. Emma Raappana AlPi 888 3. 50 paikkaa. Rajalinjat Oy . Pyydä ilmainen arviokäynti www.hanakat.fi Putki ja Poltin Salmi Oy Alkkulanraitti 95, Ylitornio, puh
Palvelemme: ma-pe 10?17 Ilman ajanvarausta tai p. Jaana Paavalniemi - 9.06,82 N17 100 m tuuli +1,9: 1. Kaisa Salminen AavU 14,55 N17 pituus: 1. 0400-652 483 www.kantomaa.fi Eemeli Lehtonen - 2.91 P7 40 m: 1. Anna-Sofia Orajärvi AlPi 5.86 T11 kolmiottelu: 1. Jenni Enbuska Pohj.Koit. Venla Paavalniemi - 3.04 T7 40 m: 1. Jenni Lamsijärvi LohKu 2.65 2. Senni Mäki 2.99 3. Olavi Tuomainen - 1.62 P5 40 m: 1. Senni Mäki - 11,15 3. TiiaNoora Anttila AlPi 13,38 7. Essi Hannunkivi AlPi 13,41 8. Aino Lamsijärvi LohKu 1.36 T5 40 m: 1. 7.62 2. Lina Nybacka IKFalken 6.18 3. Santeri Lam- sijärvi LohKu 6.87 2. Aukusti Lindgren LaLu 5.36 2. Juhani Laakkonen N88 2.32,0 2. 0500 694 302 . Jenni Lamsijärvi LohKu 9,01 2. Onni Erkheikki - 8,62 3. Tiina Taskinen VKV 487 Tuuli +2,5 2. Veera Lamsijärvi LohKu 362 Tuuli +3,4 T13 pituus: 1. Ilmari Paavalniemi - 10,28 2. Tuuli Pantzare N88 7.46,87 2. Olavi Tuomainen - 9,02 P7 kuula: 1. www.hierontaterapiasoleus.fi Klassinen hieronta . Kerttu Kannala VKV 460 Tuuli +3,9 T9 40 m: 1. 21, 15 km Ylitorniolta etelään. Pellon Ponsi C-rata 2.1 km: 1) Nils Henriksson PelPo, 42.37, 2) Teuvo Hihnala 46.04, 3) Lyydia Rainio ja Panu Rainio TVV, 50.27, 4) Leena Lassila ja Kirsti Hanhirova PelPo, 1.14.58. D-rata 1.3 km: 1) Lukas Mathlein 37.37, 2) Jesse ja Iina Leppäniemi PelPo, 54.37. Rata 5: 1) Konttajärvi Erkki PelPo, 38.07. Rata 6: 1) Ulla Eero PelPo, 1.10.09. Rata 8: 1) Liisa Huusko PelPo, 1.41.08, 2) Maija Niska PelPo, 1.41.10. Iltarastit ke 10.8. Ronja Kenttämaa - 2.28 3. Jenni Lamsijärvi LohKu 5.45,51 4. Senni Mäki 4.43 3. Opastus vt. Senni Mäki - 427 3. Linn Snellman - 2.83 T10 kuula: 1.Helmi Korpi AavU 5.63 2. Aino Lamsijärvi LohKu 1.26 T9 kolmiottelu: 1. Akseli Lamsijärvi LohKu 3.56,0 3. Santeri Lamsijärvi LohKu 4.43,41 P11 60 m: 1. Akseli Lamsijärvi LohKu 3.69 3. 3.74 T11 kuula: 1. Alkkulanraitti 49 Antennit & digiratkaisut Satelliittiantennien myynti ja asennus Parturi . Veera Pudas AlPi 13,07 5. 040-533 7122 Optikon palvelut Silmälääkärin palvelut Piilolasit ja -nesteet Pa-Ka Emilia Kunnari 040 829 7474 Kauppatie 34, Pello Hierontaterapia Soleus Soili Ilmavirta . Aukusti Lindgren LaLu 7,23 2. Aapeli Lindgren LaLu 3.23 2. Linn Snellman - 4.13 T10 kolmiottelu: 1. Puh. Opastus vt 21, 200m Rautixista pohjoiseen. Viikolla 32 Meän Tornionlaakso ilmestyy täysjakeluna Ylitorniolla. Ilmoitukset viimeistään pe 5.8. Elina Tuomainen - 7,93 2. Helmi Korpi AavU 10,25 2. Elina Tuomainen - 3.95 2. Aino Lamsijärvi LohKu 5.50,64 T15 pituus: 1. Helmi Korpi AavU 609 2. Venla Paavalniemi - 8,29 T9 kuula: 1. Kampaamot Parturi-kampaamo Bello?h Minnan TukkaTupa Laila Hiltunen Minna Post 040 1647733 Eija Kangaskorte Alkkulanraitti 65 (Pekan Värin vieressä) Kenttätie 6, PELLO p. Koko kehon vyöhyketerapia . Emmi Aska LaLu 14,62 4. Aino Lamsijärvi LohKu 10,58 T9 pituus: 1. Aapeli Lindgren LaLu 7,82 2. 13 Torstai 4.8.2016 Palveluhakemisto HYVINVOINTIPALVELUITA Parturi-kampaaja kosmetologi Marketta Mäntyranta Kauppatie 36, Pello Puh. Matleena Kuure AlPi 12,77 4. klo 17.30 alkaen Kylävaarassa. Veera Lamsijärvi LohKu 3.26,87 3. Julia Lindgren LaLu 14,17 3. Ronja Kenttämaa - 1.95 3. Pihla Jokinen - 21,69, Urheiluseurat toimivat Länsi-Rajan Rasti Rajarastit ti 9.8. Kaisa Salminen AavU 459 Tuuli +3,5 T15 100 m tuuli +1,9: 1. Tiina Taskinen VKV 13,41 N14 SM-raja 2. klo 18 Poikkilahdessa. Ilmari Paavalniemi - 5.60 3. Anni-Maija Laurikainen AavKi 14,36. OTM, VARATUOMARI Jyrki Isojärvi JOUKO KANTOMAA Mellantie 4 (Teletalo), YLITORNIO Ajanvaraukset : 040 738 8916 tai 020 743 3940 Tornio Puh. Veera Lamsijärvi LohKu 14,81 T15 800 m: 1. Akseli Takala - 10,87 3. Linn Snellman - 387 T9 40 m: 1. Jenni Lamsijärvi LohKu 9,00 2. Hilla Määttä - 11,42 3. Hot stones . klo 12. P. 040 510 8966 tai ylitornio@tornionlaakso.net. Jenni Enbuska Pohj.Koit. Kaisa Salminen AavU 7.54,54 3. Saana Paavalniemi - 8.55,34 4. 016-482 375 Piirikunnalliset AavU, Ylitorniolla 27.7. M 800 m: 1. Johanna Tulokset 27.7. A-rata 5.1 km: 1) Veijo Ekonoja PelPo, 57.56, 2) Aino Vuopio PelPo, 59.47, 3) Marke Joona PelPo, 1.04.52, 4) Tarmo Uusitalo PelPo, 1.08.13, 5) Mauri Huusko PelPo, 1.11.29, 6) Pia Leppäniemi PelPo, 1.21.25. B-rata 3.4 km: 1) Tuomo Korteniemi PelPo, 47.27, 2) Mirja Vuopio PelPo, 53.31, 3) Paavo Eero PelPo, 53.51, 4) Vesa Joona PelPo, 57.04, 5) Tellervo Uusitalo PelPo, 1.00.51, 6) Merja Lehkonen-Tolppi 1.05.54, 7) Lasse Tolppi PelPo, 1.05.57, 8) Mika Lohiniva PelPo, 1.19.33, 9) Veli-Markku Korteniemi Suunta-2000, 1.20.11, 10) Pertti Gammelin PelPo, 1.30.59, 11) Maarit ja Rauno Maunula PelPo, 1.36.58, 12) Juha Nikka PelPo, 1.00.48. LAKIASIAINTOIMISTO Alanenpää AavU 2.33,21 N14 SM-raja 2. Lahjakortit hoitoihin parturi-kampaamo etti Kauppatie 48 Pello L LINNA puh. 040 9635281 Tiina Kaitala ANTENNIURAKOINTIA Avoinna ma-la kasvo-, käsi- ja jalkahoidot sopimuksen mukaan puh. Lähtö kuntopolun parkkipaikalta. Ronja Kenttämaa - 9,25 3. Akseli Takala - 5.42 P9 40 m: 1. Kerttu Kannala VKV 14,49 4. Linn Snellman 11,29 T10 pituus: 1. Akseli Lamsijärvi LohKu 7,80 3. Eemeli Lehtonen - 9,54 P9 kuula: 1. Malla Määttä - 9,35 3. Helmi Korpi AavU 3.40 2. Anna-Sofia Orajärvi AlPi 756 T10 60m: 1. Aada Kvist AavU 9,74 T7 kuula: 1. Jenni Lamsijärvi LohKu 2.18 2. Aino Lamsijärvi LohKu 10,29 2. 1008 2. Lina Nybacka IK Falken 790 3. Onni Erkheikki - 1.98 3. Jenni Lamsijärvi LohKu 2.38 2. Tiia Järvinen AlPi 12,51 2. 016 571 261 www.lapinkatse.fi Ylitornio, Alkkulanraitti . Vauvahieronta Intialainen päähieronta . koulutettu hieroja-MST-refleksologi Pellontie 25 (Wellness Sentterissä) 95700 Pello 044 058 2756 . Anton Takala 9,16 N 2000 m: 1. Aino Lamsijärvi LohKu 1.34 T9 kuula: 1. Tiina Taskinen AlPi 13,35 6. Santeri Lamsijärvi LohKu 11,45 P11 kuula: 1. 044 367 9824 Lo 27.6 malla .?16 .7. HAMMASTEKNIKOT Hammasteknikkomestari Erikoishammasteknikko HAMMASPROTEESEJA - yksilöllisesti suoraan valmistajalta - tarvittaessa saman päivän aikana ERIKOISHAMMASTEKNIKKO ARI AHRIKKALA Hallituskatu 5B, Tornio . Elisabet Salmela AlPi 12.51 3. Jenni Lamsijärvi LohKu 182 2. Ronja Kenttämaa - 154 3. Aino Lamsijärvi LohKu 59 Kilpailun ulkopuolella: N 100 m: 1
MÁLMMA GEAIDNU Musiikkiteatteriesitys 25.8.2016 klo 19.00 Rohki-halli Pello Tommin KesäKARAOKE PE 5.8. (MS) Viikolla 32 Meän Tornionlaakso ilmestyy täysjakeluna Ylitorniolla. Ilmoitukset viimeistään pe 5.8. klo 12. P. klo 21 Juttu kerrothaan ruottin-, meän-, suomen-, ja pohjoissaamen kielelä. Vapaa sisäänpääsy Liput ennakkoon 22 . Tuomo Waaran kirja, Rauno Maunula 8. alk. klo 10?18 15.?16.8. Jokaisen sarjan voittajaa odottaa levytyssopimus. . Painekyllästettyä puutavaraa Kysy vielä tarjouksia mökin ikkunoista ja ovista Pellopuu Oy p. Aluefinaaliin Ylitorniolle on tulossa viitisenkymmentä laulajaa eri puolilta PohjoisSuomea ja -Ruotsia, kilpailun järjestäjä Keijo Hurtig kertoo. Aluefinalistien lauluvide- Tervetuloa tutustumaan alueen yli 140 perenna- ja pariinkymmeneen pensaslajiin. Mehulinko, Boch, Anneli Vaara 4. Tuomo Waaran kirja, Tapio Alatalo 9. Suihkumökki 2 hlö 50 . Tähtiartisti 2016 -aluefinaali pidetään ennakkotiedoista poiketen lauantaina 6.8. Lähtö Aavasaksalta klo 16.00 - paluu Kemistä klo 02 La 6.8. Lähtö Aavasaksalta klo 12.00 - paluu Kemistä klo 01 luirontaksi@gmail.com / 0400 015 134 Kuljetusen hinta 30?/päivä. Saunasetti, Suvi Rautio 6. 10 hlö www.seomaki.fi pello@seomaki.fi Päävoitto 15.000 Tervetuloa! AIF / OIK Tähtiartistia etsitäänkin Ylitorniolla pohjaisia, mutta 25.?26.11. Äkäshotellissa kisattavassa semifinaalissa lauletaan orkesterin säestyksellä. Saunasetti, Risto Hiltunen 7. klo 14 Ruotsin aikaa Päävoitto 15.000 kr Tervetuloa! AIF/OIK Lankojärvi- Matinlompolon kyläyhdistyksen arpajaisten voittoluettelo. 1. Täytekakku, Jorma Järvirinne 5. . Pilareita . klo 12?18. AUTOBINGO Ylitornion tori ma 8.8. Pello ti?ke 9.?10.8. Pellonhovin edessä Seuraa ruokarekkaa facebookissa! Avoimet puutarhat -teemapäivän wasslov.se wasslov.se Suuri valikoima www.aurinkomajat.fi oiden leikkeet tulevat nettiin osoitteeseen www.tahtiartisti. fi ja ne ovat nähtävissä sieltä viikon ajan. Kioskimyymälä Shoppeli ja Wood Jewel Vihreä Pysäkki Liput ovelta 27 ? MAJOITUSPALVELU Saunamökki 2 hlö 60 . Ylitorniolla. Suomalaisen iskelmä- ja tanssimusiikin laulukilpailu on avoin kaikille 18 vuotta täyttäneille. Tähtiartisti 2016 -laulukilpailussa on kuusi sarjaa. Kuningas- ja Kuningatarsarjat 18?45-vuotiaille, Ruhtinas- ja Ruhtinatar-sarjat 46?59-vuotiaille sekä Kreivija Kreivitär-sarjat 60-vuotiaille ja sitä vanhemmille. Alkukilpailut ovat karaoke- merkeissä tilaisuuden tutustua Hyllykylässä, Papankuja 4:ssä sijaitsevaan As Oy Ylitornion Nuuskakairaan pihapiiriin sunnuntaina 7.8. ? 2 hlö huoneita 40 ? Aavasaksalla Tornionlaakson kaunein maisema luontomatkailuun Puh. klo. Min. klo 21 La 6.8. järjestettävään finaaliin Härmän Kuntokeskuksessa. +46 70 540 83 30 (Anders) (Pellohallen) (Suomen aikaa) Tervetuloa! RUOKAREKKA Tiistaina 9.8. Verkkosivuilla voi tutustua myös tänä vuonna aloitettuun tanssiorkesterikisaan. puh. 040 300 0230. alk. Alueesta tietoa ja kuvia avoimetpuutarhat.fi sivustolla (valintana Lappi Ylitornio) sekä Viherpiha-lehden numerossa 8 (2016) seitsemän sivun artikkelissa. Övertorneån Jäähallilla 0500 699 321 YLITORNIO . 040 578 3337 Ma-Pe 10-18, La 10?20, Su 12?18 Torstai 4.8.2016 TERVETULOA! MALMENS VÄG . 578 150 Järjestää Tornionlaakson teatteri, yhteistyössä Pellon kunta www.tornedalsteatern.se Puutarhaliitto ry järjestää KALAA LÄHETYSKIRPPUTORI 12.?13.8. Ruohonleikkuri, Stiga, Timo Harila 2. klo 10?18 Kauppatie 19 (helluntaiseurakunta) Kaikki tuotto menee lähetystyön tukemiseen. Övertorneå OKQ8-huoltoaseman takana) Pe 5.8 Pe 12.8 klo 12-16 PELLO (Kesä ja suomen aikaa) Ma 8.8 klo 11-15 Puh. Mootorisaha, Stihl, Ritva Linna 3. MALMIN TIE . Rieskapussi, Pauli Ylipelto 10. 19.00 Pä äv oi tto 15 000:- BINGO AAPUA 0400 532 301/Reijo 040 590 6441/Mika Sunnuntaina 7/8 040 578Ruotsinaikaa 9534/Tarja klo.14 Satama Open Air Kuljetus Kemiin festareille 5.-6.8. Pe 5.8. Kauppatie 35, Pello . Rieskapussi, Reijo Lampela Voitot saa periä Raution kyläkaupalta Lankojärvellä. Voittajille ilmoitetaan tieto voitoista puhelimitse. Kyläyhdistys kiittää kaikkia toimintaa tukeneita tahoja. Pellopuun varastosta Purua kuivikkeeksi 22 ?/ m3 Hirrenpätkiä polttopuiksi 30 ?/ heittokuutio. Liimapuupalkkeja . Kisa huipentuu alkuvuodesta helmikuun 17.?18. SHOPPELI AVOINNA! 14 UUSI OSOITE 1.2. 040 510 8966 tai ylitornio@ tornionlaakso.net kr ruotsin aikaa SEK Övertorneå Hockeyförening BINGO AAPUA Sunnuntaina 7.8
Kokouksen jälkeen laavun pystytystalkoot. Tervetuloa. Napapiiri Erä ry:n KESÄKOKOUS 13.8.2016 kämpällä klo 15.00 Kesäkokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. Puunteko ja siivous talkoot ennen kokousta klo 9.00 alkaen. Tervetuloa Johtokunta omakotitalo Pellon Välikylässä. Hp. Korujakin mulla on täällä monenlaisia. Sukukirjan 7. osan (Pellon Vaattovaarat ym) julkistus. 045 234 4166. Eläkeliiton Pellon Yhdistys Ry.??Aloitamme toiminnan 16.8. Lisät. ja ilm. Ilm. 040 162 2248. Kylli-Nivan III sukutapaaminen la 6.8. menn. Kahvin tarjoavat Bimberg, Siponen ja Uusitalo. akvarelleja, öljyvärimaalauksia ja ristipistotöitä. . Seuraamme liittyvät myös ylitorniolaiset. Käymme tutustumassa Oranki Artiin, joten varustus sen mukaan. ?mennessä ?Taina 040 841 2519 ja Marja 040 771 3826. Ylitornion museo- ja kotiseutuyhdistys ry: Kaikelle kansalle etappitalokierros la 20.8.. 040 845 0825 Tuula tai 0400 200 649 Voitto. Ylitornion Reuma ja Tules ry, lähdemme Pellon yhdistykseen vierailulle?la 20.8. klo 12. Ilm. ja ilm. aluesihteeri) Niina Pekkala. Lapin Maa- ja kotitalousnaisten kaikille avoin Kekriruokakurssi Ylitorniolla Ainiovaaran koululla la 17.9. klo 11. Sitten tämä kirppisjuttu vähän vielä laajeni, kun viisi siskoani toivat myös tavaraa tänne, joten täällä on kuuden siskoksen aikanaan hankkimia laukkuja, kenkiä, kippoja, kuppeja, vaatteita ja vaikka mitä, Takkunen selittää. Kaikkea mahdollista Todellakin! Vanha rakennus on pursuavan täynnä kaikenlaista, mitä kuvitella saattaa. Siellä on esimerkiksi kaasuhella, matkakirjoituskone, lasten pehmoleluja, nukkeja, leikkikaluja, palapelejä (palat tallessa), kirjoja, kukkia, lasija posliiniesineitä, rukinlapoja ja monella tavalla tehtyjä tauluja . 80 th. Tiedustelut: 045 156 0776 Pekanpään Jahti ry Kesäkokous Kainuunkylän koululla la 13.8.2016 klo 11.00 Tervetuloa KURTIN-PORTTI Ry:n KESÄKOKOUS lauantaina 13.8.2016 klo 10.00 Lahtivajalla. Aiheena sääntömääräiset asiat. Johtokunta Halutaan vuokrata kolmio tai tilava kaksio Ylitorniolta. Puh.nro. 040 589 0278 Vuokrattavana OKT-talo, Lypsytie 7, Pello (Keskusta) Pellossa Pellon Reuma ry: Lähdemme Oranki Art -näyttelyyn sekä Jennin luokse la 20.8. Reitti: Ylitornio? Mellajärvi?Kreivi?HarjulaMäkiniemi?Liinanki?Holsteri?Räävi. Linjaauto kuljetus. Virkistysloma Härmän kylpylään 16.?19.9. Linja-auto lähtee Pellonhovin edestä klo 12, pieni paketti mukaan. Majoitus 2hlö huoneissa, puolihoidolla. 15 Torstai 4.8.2016 MYYDÄÄN KOKOUKSIA Mämmilän Erä ry:n kesäkokous 13.8.2016 klo 10.00 Eräkämpällä. Johtokunta 9:30. Lähtö hotelli Kievarista klo 9. Ilm. p.?0400 703 398 Aimo,?tai sähköposti aimo. esteri@jippii.fi. lämmityskuluja, sähköä, vettä) Yhteydenotot: Heidi Högman sp:heidi.hogman@sonefin.com puh: 040 760 2900 liiton oikeuksienvalvonnan asiantuntija (ent. La 6.8 teatterimatka Oulun Möljälle. Esitys Tankki täyteen 2- maallemuuttajat. myös, jos menet omalla autolla. Sirkkakosken Sisun talkoot laavulla pe 5.8. Lisät. Lähtö klo 9 kunnantalolta. Tied. Mennään kimppakyydeillä. Ohjelmaa: sukuhistoriaa, musiikkia, ruokailu ja kahvit. Ylitorniolla Aavasaksan Eläkeläiset ry. Arvontaa ja bingoa. Näkövammaisten kerho aloittaa syyskauden ma 8.8. klo 12 os. Puffetti toimii. EL:n Ylitornion järvikylien yhdistys. Kilpailuja ja sketsejä. klo 13 Pessalompolon kylätalolla. ?Aloitamme syystoiminnan 12.8. Ohjaajana järjestöpäällikkö Helena Velin Maaja kotitalousnaisten keskuksesta. Muurolantie 116. Vierailijana Näkövammaisten 3 mh+keittiö+olohuone+sauna+vaatehuone Valmistumisvuosi 1971, lämmitysmuoto puu-vesikierto/sähkö Vuokrapyyntö 300 ?/kk (ei sis. viim 13.8. ja sitova ilm. Äiti kuoli toukokuussa, Takkunen kertoo. Hän on miehensä kanssa aikeissa muuttaa vanhaan kotipaikkaansa, ja ajatus kirpputorin laittamisesta syntyi, kun talossa oli paljon ylimääräiseksi käynyttä tavaraa. Takkunen kertoo äitinsä harrastaneen posliininmaalausta, joten kaikenlaisia astiastoja oli liikaa. 040 572 0327 viim. klo 17 alkaen. Pystytetään teltat ja valot. Länsi-Pohjan Omaishoitajat ja Läheiset ry. Olen itse tehnyt erilaisia hopeakoruja, joten niitä alkoi myös olla joka paikka täynnä. mennessä toimistolle p. Eijalle. Mellakosken kyläyhdistys. Mellakoskipäivät 6.8. Ruoka- ja kahvitarjoilu. Jyty ry Ylitornio. Ilm. 12.8. Oli pakko alkaa vähentämään, Anita Takkunen sanoo. Turistit ovat Takkusen mukaan löytäneet hänen kirpputorinsa aivan mukavasti. Joka päivä muutama ihminen uskaltautuu pihaan. p. Ilm. Tämä on vanhempieni kotipaikka. Ja risteyksessä vielä varmistus. Kaisu Määttä. pe 5.8. Uskalla pysähtyä! Kirpparilla voi tehdä löytöjä PEKANPÄÄ . klo 13 Lampsijärven kylätalolla. klo 13 Pellonhovin edestä. Kun tien varressa näkyy kirjoitettu kyltti ?Kirppis?, kannattaa höllätä kaasujalkaa ja kääntää auton nokka kyltin ohjaamaan pihaan. Inkerille viim.13.8. p. 15.8. Lähdemme Pohjanrannan tansseihin la 20.8. Maaritille p. 10.8. Lippuja vielä vapaana. retkellä Vaattojärvelle. Kolarin ja järvikylien yhdistys on kutsunut meidät vierailulle. Lisät. ja ilm. 11.8. Kirpputorilta voi löytää suorastaan aarteita, jopa antiikkia, joka kelpaisi vaikka Huutokauppakeisarille myytäväksi. Kesä on Suomessa kirpputorien aikaa, joten kirppiskylttejä näkyy varsinkin viikonloppuisin joka kunnassa. Kirppiksen saa järjestää kuka tahansa omalla pihallaan tai etukäteen sovitusti jossain yhteisessä tilassa useamman kirpparinpitäjän kanssa. Monesti kirpputori järjestetään vain päivän tai kahden päivän ajaksi, eikä tavaraakaan ole välttämättä kovin paljoa, mutta joskus voi sattua ajamaan pihaan, jossa on kokonainen varastorakennus täynnä ihanuuksia. Eivätkä ne ihanuudet ole yleensä hinnalla pilattuja. Muutamalla eurolla voi saada vaikka mitä. Anita Takkusen kirppis on avoinna vielä ainakin elokuun ajan, joten siellä kannattaa pistäytyä tekemässä löytöjä. Kierivaaran kirppis Kierivaaran kupeessa Pekanpäässä on pidetty kirppistä jo useita viikkoja, ja vielä ainakin elokuun ajan aikoo Anita Takkunen pitää kirpputorinsa avoinna. . (Aki Samuli yhtyeineen). lähdöstäsi viim. Arpapaketti ja säähän sopiva varustus. Timo Leinonen ?040 593 1477. Oman paikkakunnan väki ei ehkä ole niin uskaliasta vai mikä lienee, mutta heitä käy Takkusen mukaan vähemmän. Opaskylttien puuttumisesta kyse ei ainakaan ole, sillä Takkusen kirpparista on ilmoitus molemmista suunnista tuleville noin 500 metriä ennen risteystä. Myös tauluja, mattoja, verhoja sekä huonekaluja oli yhtäkkiä liikaa. . klo 12?15 entisellä kaupalla
16 Torstai 4.8.2016