Meän Tornionlaakso 01.09.2016

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

(016) 512 003 www.pellonhuonekalu.fi ElinaS Détendre Koulutettu hieroja, hermoratahieroja. Syyskuussa avajaistarjouksena kaikki hoidot -15% Ajanvaraukset 0400 946 996 Väylänvarrentie 14 as 3, 95700 PELLO Hyvinvointitapahtuma miehille to 8.9. 040 510 8966 tai ylitornio@tornionlaakso.net UUTTA! Nivan suku, osa 7 Sivu 9 Riisipuuro, Hernekeitto, Ruskeat pavut Felix, 500g 30,- ? Taneli Juhonpoika Nivan jälkeläiset - Holck, Hägg, Pudas, Lakkala ja Pellon Vaattovaarat. Muistan mettäaukion, lämmön iholla 3 kpl 2 22 Max 2 kpl/ talous Mätitahna 1 Kalles, 185-190g 67 / Kpl Odlarna.se, 350-500g Nämä ja paljon muuta! Alkkulanraitti 48, YLITORNIO. Puh. Käden puristusvoima (maksuton) . Verenpaine (maksuton) . 040 510 8966 tai 0207 433 210, ylitornio@tornionlaakso.net / Kg ICA-KORTILLA Findus, 400g, Pakaste 56 / Kpl Max 2 tarj./ talous 1 2 67 kpl Pizza ICA, 350-380g, Pakaste / Tarj. 2 Viinirypäle ICA, Espanja, 500g 54 Turska 3 Hedelmätiskiltä Tuomo Waara 22,- ? 5 / Tarj. Kurkku Kumpparimies Porsaan kyljys ICA, Ruotsi, n 2000g, Luulinen, Viipaloittu Mona Mörtlund 20,- ? ICA-KORTILLA 2 22 22 / Kpl / Kpl Tarjoukset voimassa v.35 Tervetuloa meille! Aukioloajat Puh 0046 927 22050 Ma-Pe 9-20 La 9-18 Su 11-18. Kokonaiskolesteroli Ravitsemusterapeutin yksilöllistä ruokavalio-ohjausta, rasva- ja sokerinäyttely. Järjestää Miehinen juttu ?hanke ja Lapin AMK Seuraava Meän Tornionlaakso ilmestyy torstaina 8.9. Ilmoitukset viimeistään ma 5.9. Hemoglobiini . 9,- Nro 35 Torstai 1.9.2016 LÄHIN LEHTESI TORNIONLAAKSOSSA Lankojärven Kotikuusi on jo 50-vuotias. Sivu 2 Aavasaksan Kisa juhli 70-vuotista taivaltaan näyttävästi. Sivu 8 Mella-Arvin mitali palasi lopulta kotiin. Sivu 16 Jarppi hyppää trampoliinilla, HP heittää sekaan lasillisen nastoja? Onni pussilakanasetti Pussilakana 150 x 210 cm, tyynyliina 55 x 65 cm Malla pöytävalaisin Korkeus 34 cm 68,- 41,90 .-(70,-) Ma?Pe 10?17, La 10?14 P. klo 12. P. klo 12?14, Ylitornion kirjastossa Lapin AMK:n Hyvinvointitorin opiskelijat tekevät terveysmittauksia pientä maksua vastaan: . Verensokeri
Kotikuusta etsimässä kelee. saavat urakkansa valmiiksi -hankkeen tiimoilta on tullut Kuvaamisen lisäksi he ovat viimeistään Suomen itsenäiajeltua noin 12 000 kilo- myös haastatelleet paljon syyden satavuotisjuhlapäi- Karelia ammattikorkeakoulun opiskelijoiden toteuttaman hankkeen taustalla toimii Enviroment Oneline, ENO, kestävän kehityksen verkkokoulu, jolla on toimintaa tuhansilla kouluilla 150 maassa. Suomessa ENO:n toimintaa koordinoi ENO-verkkokoulun tuki ry. Toiminnan näkyvin muoto on puiden istuttaminen, jota on tehty yli 150 maassa. Tässä tilanteessa voi käydä niin, että ostajat pyrkivät ottamaan kuitupuun entistä järeämmistä kuvioista. Puiden arviointi on tarkkaa hommaa, mutta ei ihan helppoa. Metsänhoito kannattaa kuitenkin aina! Uhkana on, että tukkipuuta leikotaan sellukattilaan. Taidot ruosteessa? Metsäpäivä ei olisi tietenkään nimensä veroinen, ellei käy- täisi metsässä mittailemassa puita. Sen siemenistä kasvatettiin Kotikuusi-kampanjaan 30 000 tainta. Kuusi oli aluksi mitättömän pieni ja kasvoi kauhean hitaasti. Ihme, että pysyi edes hengissä, koska pihapiirissä leikki niin paljon lapsia, Luttinen muistelee. Nyt kuusi on tuuhea pihan komistus, jonka latva hipoo lähes taivaita. periaatteet, joita päivitetään kansainvälisten ympäristökokousten voimin. Vapaaehtoisuuteen perustuva kansainvälinen verkosto on ensi vuoden kuluessa saavuttamassa huikean sadan miljoonan istutetun puun tavoitteensa. Taustalla ovat vahvasti kestävän kehityksen Maamme täyttäessä sata vuotta on aika jälleen istuttaa itsenäisyyden juhlakuusia. Laatta kiinnitettiin maahan taimen viereen. . tiedot ja taidot taisivat olla hieman ruosteessa tai ainakin jäkälän peitossa, sillä oikeat tulokset kirvoittivat joukosta runsaasti epäuskon huudahduksia. Päivän palkinto meni arvonnassa yhdistyksen puheenjohtaja Markku Matille, ja kisan tulokset jätettiin hienotunteisesti julkaisematta... Seuraavan kerran metsäasioita punotaan näyttävästi lokakuun puolivälissä, jolloin Turtolassa järjestetään hakkuunäytös. Vaarana on, että ensiharvennusleimikoille ei ole kysyntää, kun korjuukustannukset nousevat niin korkeiksi. Kun hän näki jonkin asian hyväksi, hän toimi sen mukaan. Uskon, että se oli kampanjaan osallistumisen syynä. Kuusentaimi maksoi viisi markkaa, Luttinen muistelee. Suomen itsenäistyessä kylvettiin Itsenäisyyden kuusi. Se istutettiin Helsingin Kaivopuistoon vuonna 1931. Vanhin veljeni ja hänen puolisonsa työskentelivät Länsi-Lapin osuuskaupassa Pellossa. ?Se oli älyttömän hyvä idea. Kotikuusikampanja yhtenäisti tuolloin koko Suomen kansaa?, Lankojärveltä kotoisin oleva Marja-Liisa Luttinen (o.s. Enbuske) toteaa painokkaasti. Harva nuoremman polven kansalainen on edes kuullut Suomen itsenäisyyden 50. juhlavuotta symboloivasta Kotikuusi-kampanjasta. Kampanja järjestetiin vuonna 1967, ja sen toteutti SOKosuuskauppajärjestö. . Mukaan toivotaan panosta muun muassa kunnilta, kouluilta sekä kirkokunnilta ja muilta uskonnollisilta yhteisöiltä. Haasteen ovat saaneet myös niin puolustusvoimat, yritykset, yhdistykset, järjestöt kuin yksityiset kansalaisetkin. Eikä haaste rajoitu pelkästään kantasuomalaisiin: muutkin Suomessa asuvat, vähemmistöryhmät ja maahanmuuttajat ovat tervetulleita mukaan. Haaste kantaa yli maamme rajojen. Kuntotalolle Seuraa ilmoitteluamme Torstai 1.9.2016 Kotoinen kuusi symboloi Suomen juhlavuosia LANKOJÄRVI . Nämä myytiin ympäri maata tempauksen aikana. Kuparilaatta ja kuusentaimi Taimen mukana kampanjaan osallistuneet valtion ja kuntien viranomaistahot ja yksityiskodit saivat kuparisen laatan, jossa oli teksti ?Kotikuusi istutettu vuonna 1967, jolloin Suomi oli ollut 50 vuotta itsenäisenä valtakuntana?. Nyt se on jälleen omalla paikallaan kuusen vieressä, Luttinen kertoo tyytyväisenä. Luttisen vanhemmat olivat isänmaallisia. Äidin vanhin veli oli kaatunut sodassa, ja isä oli sadan prosentin sotainvalidi. . ja muutamien naisten . Äiti oli ennakkoluuloton oman tiensä kulkija. Medianomiopiskelijoiden tekemä Kotikuusta etsimässä -sarja on nähtävillä ainakin ENO-verkkokoulun omilla sivuilla. Tulevaisuuden kuusi haastajana Jokaisen Kotikuusitaimen mukana tuli kuparinen laatta, joka kiinnitettiin maahan taimen viereen muistoksi jälkipolville. väksi, jolloin esitetään ensimmäinen osa heidän tekemästään 20 jakson sarjasta. Kansainvälinen verkosto Kotikuusta etsimässä Kotikuusia vuodelta 1967 on etsinyt tänä kesänä kaksi ammattikorkeakoulu Karelian medianomiopiskelijaa, Jani Kauppinen ja Henna Aminoff, joilla Medianomiopiskelijat Jani Kauppinen (oik.) ja Petteri Tiainen on tavoitteena tehdä ovat matkanneet Kotikuusien kautta maamme historiaan. oma opinnäytetyönsä liittyen Kotikuusta etsimässä metriä. Vai voiko kahvistelua metsäasioitten parissa ja samoilua auringonpaisteisessa metsässä edes kutsua arjeksi? Niin tai näin, toissa lauantaina joukko metsänomistajia kokoontui Puolukkamaan Pirttien suojaan ja AnneMari Kovalaisen hellään huomaan saamaan tietoa Kemera-asioista ja puunmittauksesta. Metsäneuvoja Markku Knuuti totesi tietoiskussaan, että Kemera on sekainen ja lait muuttuvat jatkuvasti. Nuoren metsän kunnostamiseen ja taimikonhoitoon ei voi enää hakea valtiontukea. . Näytöksessä kerrotaan metsäväelle lisätietoa puun leikkaamisesta. Liekö pienestä tietovisasta jäänyt jotakin hampaankoloon, sillä yksi jos toinenkin tuntui tuumivan, että yhdistyksen olisi korkea aika järjestää jäsenilleen oikea metsätaitokisa. Minna Siilasvuo. Äitini ja veljeni Heikki (Enbuske) istuttivat taimen yhdessä. Metsänhoitoyhdistys Länsi-Raja oli tuskin ehtinyt selvitä hienosta 80-vuotisjuhlastaan, kun oli aika palata arkeen. Ulkomailta on kutsuttu talkoisiin muun muassa suurlähetystöt, Suomi-koulut ja Suomen ystävät. Haasteen tarkoituksena on paitsi juhlistaa maamme itsenäisyyttä, myös huomioida kestävän kehityksen periaatteet ja vahvistaa nuorten sukupolvien suhdetta luontoon. Kotoinen kuusemme saa edelleen olla paljon vartijana. Anna-Maria Vainionpää Puun arviointi kuuluu metsäpäivän ohjelmaan PUOLAMAJÄRVI . Onneksi se kuitenkin löytyi, ja Heikki kunnosti sen. Laatan pidike oli niin heikko, että laatta katosi vuosien kuluessa. Tällä kertaa metsänomistajat saivat tehtäväkseen arvioida puupinon kiintomäärän, pystyssä olevan puuston keskiläpimitan ja kokonais- tilavuuden sekä yksittäisen puun pituuden. Metsien miesten . Lapin kuvaus- 20 kuusta ympäri Suomea panjaan liittyen. Marja-Liisa matkalla työhön osallistui mukaan lukien Itsenäisyyden Luttinen on yksi heistä. myös medianomiopiskelija kuusi Helsingin KaivopuisJani Kauppinen ja opiskePetteri Tiainen. tossa, Jani Kauppinen laskes- lijakollega Henna Aminoff . Ollaan kuvattu noin ihmisiä vuoden 1967 kam-hankkeeseen. Heiltä saimme tiedon tempauksesta. 2 Tulossa SENIORIMESSUT 23.9. Puita on istutettu jo 18 miljoonaa kappaletta. Kampanjaan on haastettu kynnelle kykenevät läpi yhteiskunnan kaikkien kerrosten
PASSIKUVAT MEILTÄ! 3 puh. Sinne rapor- toidaan omasta toiminnasta ja sieltä saadaan myös uusin tieto ja koulutukset. Ylitornion Reuma ja Tules ry sekä Pellon Reuma ry tekivät viime lauantaina perinteisen syysretkensä, joka toteutetaan vuorovuosina Pellossa tai Ylitorniolla. Syönnin jälkeen maistui yhteislaulu. Orankiharjun jättiläiskävyissä riittää ihmeteltävää. koko ajan. Suurin ero lienee siinä, että Pellon terveyskeskuksessa on oma reumahoitaja, Pirjo Mantere. . Syyskausi ja kevätkausi rytmittävät yhdistystoimintaa. Meidän säännölliseen toimintaamme kuuluvat Maija Havelan vetämä liikuntaryhmä ja Kätevästi käsillä -kerho. 040 510 8966 tai 0207 433 210 Torstai 1.9.2016 Reumayhdistykset retkeilivät Orangin ympäristötaidenäyttelyssä ORANKI?ORAJÄRVI . Yhdistykset tekevät yhteistyötä paitsi toistensa, myös paikkakunnan muiden yhdistysten kanssa. . Nämä eivät ole mitään salaseuroja, vaan myös terveet otetaan mielihyvin jäseniksi reumayhdistyksiin. Riittää, jos on kiinnostunut reumasta tai tuki- ja liikuntaelinten sairauksista. Yhdistystoiminnassa ovat tärkeimpiä vertaistuki, yhdessäolo ja huumori, joka voi olla joskus aika rankkaakin, naiset toteavat. Yhdistykset toimivat Reumaliiton alaisina. Aktiiveja on parikymmentä. . Tietyt toiminnat pyörivät koko ajan, kuten jokaviikkoinen aika terveyskeskuksen kuntosalilla, tupaillat ja vuosittainen aluetapaaminen Reumaliiton Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Lapin yhdistysten kesken. Pellon yhdistyksen sihteeri-rahastonhoitaja Inkeri Tiensuu toteaa, ettei Pellossa poiketa paljoakaan Ylitornion toiminnasta. Jäsenillat ovat molemmissa yhdistyksissä erittäin merkittävässä asemassa. . Ihmisiä tulee ja ihmisiä menee. Tai haluaa muuten vain liittyä osaksi mukavaa porukkaa, Eija ja Inkeri lupaavat. Minna Siilasvuo. Jäseniä on suunnilleen saman verran, 72. Yhdistyksellä on hieman vähemmän ikää, sillä se on perustettu vasta vuonna 2008. Tällä kertaa sen kohteena oli ympäristötaidenäyttely Oranki Art, jota esittelivät taiteilijat Pekka Syväniemi ja Sauli Miettunen. Yllättävän monelle retkeläiselle Oranki Art oli aivan uusi tuttavuus, joskin mieluinen. Ihan kaikki eivät tosin uskaltautuneet kiikkumaan vaaran päälle, vaan tyytyivät kävijöiden kuviin ja kertomuksiin. Ei odottajienkaan aika kulunut hullummin, sillä Pellon yhdistyksen puheenjohtaja Jenny Vanha oli kutsunut retkeläiset kotiinsa toipumaan retken rasituksista. Pirtin lämpimässä vaihdettiin kuulumisia, laulettiin ja nautittiin pöydän antimista. Kuntoilua ja yhdistystoimintaa Ylitornion vuonna 1998 perustetussa yhdistyksessä on tällä hetkellä 77 jäsentä, mutta puheenjohtaja Eija Lehtonen kertoo jäsenmäärän elävän Jenny ja Antero Vanha kutsuivat reumayhdistykset vieraikseen. Kerran kuussa käymme Ylitorniolla uimassa. Vertaistuki tärkeintä Molemmat yhdistykset järjestävät asiantuntijailtoja, joihin kutsutaan puhumaan erilaisia terveydenhoitoalan ammattilaisia: ravitsemusterapeutteja, reumahoitajia, lääkäreitä, psykologeja, hammashoitajia, farmaseutteja ynnä muita. Retket, liikuntaharrastukset, koulutukset ja aluepäivät ovat tärkeä osa yhdistysten toimintaa, mutta yksi nousee ylitse muiden
Timon otteissa näkyi, että hän oli heittänyt kiekkoja aiemminkin. Viimeisellä väylällä hänen avauksensa onnistui jopa niin hienosti, että meillä oli mahdollisuus tehdä birdie eli saada kiekko koriin alle ihannetuloksen, joka oli laiseen pääsee käsiksi . Jäteasemille kuskataan kuulemma päivittäin tuhansia kiloja omenoita. Samaan aikaan puhutaan ruokahävikin pienentämisestä, hävikkiruuan jakamisesta ja jopa hävikkiruokaa tarjoilevista ravintoloista. Millaiseen hävikkiin vielä päädymmekään ennen kuin tämä vuosikymmen on lopussa? Ilman peruskoulun päättötodistusta jääneen nuoren tulevaisuus ei näytä ruusuiselta. Muihin kouluihin pääseminen ei ole helppoa, liekö edes mahdollista. 050 411 0209 on jo monelta nuorelta täysin hukassa. Meidän tulee rakentaa järjestelmiä, että he saavat kalaa pöytiimme. 040 510 8966. Aineistot voi toimittaa myös Ylitornion toimistoon tai Pellon palvelupisteeseen niiden aukioloaikana. Vastuumme ilmoituksissa mahdollisesti esiintyvistä virheistä rajoittuu enintään ilmoituksen hintaan. Lehti julkaistaan force majeure-varauksin. ISSN 145-8549 ylitornio@tornionlaakso.net . Työpaikka . Vapaa-ajankalastajat Toimittaja Kaisu Määttä kaisu.maatta@tornionlaakso.net p. Kotitarvekalastajien mahdollisuutta kalastaa ei saa rajoittaa keinotekoisesti esimerkiksi kahdeksan verkon rajoitteella. ILMOITUSTEN JÄTTÖAJAT Ladottavat aineistot maanantaihin klo 14 mennessä, valmiit aineistot tiistaihin klo 16 mennessä osoitteeseen ylitornio@ tornionlaakso.net. Valmiin aineiston toimittamisesta lisätietoja puh. Niin valtaisasta, ettei se ole enää mikään nautinto. Kykyjä, lahjakkuutta, jopa kokonaisia ihmisiä. Viime päivinä tiedotusvälineissä on nostettu esiin se karu tosiasia, että koulupudokkaiden määrä on kaksinkertaistunut 2010-luvulla ja suunta näyttää olevan koko ajan ylöspäin. Järviemme perinteinen kotitarvekalastus on unohdettu ajatuksenakin. Tarkemman raportin tapahtumasta kuvineen sekä tulokset voitte lukea ensi viikon Meän Tornionlaaksosta. Suomessa ostetusta kalasta on sisävesistämme pyydettyä. Suomen on tuhansien järvien maa. 040 510 8352 TAITTO Eeva Lovikka p. Nuoruuden myrskyissä ja epävarmuuden kynsissä kielteiset arviot on ihan liian helppo uskoa. Mitä juuri minä voisin tehdä poimiakseni pudokkaan talteen. ei varmaankaan ole kaikkein houkuttelevimmasta päästä. Koulun keskeytymiseen lienee melkein yhtä monta syytä kuin on keskeyttäjääkin. Nuoruus on villiä aikaa, eikä ihminen ole koskaan myöhemmin yhtä viisas kuin peruskoulun päättämisen aikoihin. syyskuuta 2016 Pudokkaat talteen Urheilua tämäkin Saamme täällä napapiirin tuntumassa kaihoisina ja vesi kielellä lukea, kuinka valtaisasta omenasadosta Etelä-Suomessa saadaan nauttia. Moniko tulee tätä ajatelleeksi? Vain 24 prosenttia Suomessa syödystä kalasta on tilastojen mukaan kotimaista. Jos tarkastellaan pelkästään ostettuja kaloja, niin ainoastaan 16 prosenttia kalasta on kotimaista. Siitäkin suurin osa on kasvatettua kirjolohta ja ainoastaan kuusi prosenttia on pyydetty vesistämme, niistäkin suurin osa merestä. Siis vain pari prosenttia kolme. Kaupasta osataan ostaa vain valmiita Norjan lohen palasia ja tonnikalapurkkeja. Eivät ainakaan tyhmät vanhemmat ja opettajat. On myös niitä, jotka pitävät itseään toivottomina tapauksina: ääliömäisinä, rumina, kaikin puolin kyvyttöminä ja kaikesta ikuisesti ulkopuolelle jätettyinä. Seuraava numero torstaina 8.9.2016. Tätäkään käsitystä ei moni jaa. Kun puhutaan yksinomaan vapaaajankalastuksesta, lähdetään Vieraspännä Eeva-Maria Maijala Ylitornion toimisto Alkkulanraitti 48, 95600 YLITORNIO p. Vain heillä on oikeus toimittaa kalaa myytäväksi. www.tornionlaakso.net . 4 Torstai 1.9.2016 1. Tapahtuman piti olla jo lauantaina, mutta kaatosade pakotti siirtämään sen tiistai-iltaan. Yhä harvempi on ollut lapsuudessaan perheensä kanssa kalareissuilla ja oppinut laskemaan verkkoja tai perkaamaan kaloja. Suomalaisten harjoittama kalastus ei ole tapahtunut yksinomaan eikä edes ensisijaisesti huvittelumielessä, vaan siksi, että saadaan ruokaa pöytään. Näinä päivinä tulee kuluneeksi 30 vuotta Urho Kekkosen kuolemasta. Kalojen siirtäminen kaupallisessa muodossa eteenpäin on turvattua kaikella elintarvikesäädännöllä, mutta onkohan siinä menty jo reilusti yli maalaisjärjen? Osa-aikaisia kalastajia tulee saada paljon lisää. Tähän on tultava muutos. Pahimmillaan uusi kalastuslaki vähentää kotimaisen kalan käyttöä. Heitämme vuosittain hukkaan käsittämättömiä määriä hyvää ruokaa, käyttökelpoisia vaatteita, hyväkuntoisia huonekaluja ja ties mitä kelvollista tavaraa ihan silkkaa välinpitämättömyyttämme. Tavara on kuitenkin pientä ja vähäpätöistä sen tosiasian rinnalla, että heitämme hukkaan paljon muutakin. Tosin innostus rajoittui omien kiekkojen hankkimiseen. Tiedämme, miten innokkaasti hän kulki kalareissuilla ja nautti niiden tuomasta virkistyksestä . 0207 433 210 Avoinna: ma?to klo 9?15, pe 9?14 ylitornio@tornionlaakso.net Pellon palvelupiste SHOPPELISSA Burmannintie 1, 95700 PELLO Avoinna: ma?la klo 10?18, su 12?18 väärille urille. mutta kalat myös syötiin, paistettiin nuotiolla tai vietiin pitopöytään. Ainakin Helsingissä on tiettävästi yksi sellainen. Parhaillaan vietettävän hävikkiviikon tarkoituksena on herätellä meitä pohtimaan kulutustottumuksiamme. Suuri presidentti oli myös suuri kalamies. 040 510 8966 TOIMITUS Päätoimittaja Minna Siilasvuo minna.siilasvuo@tornionlaakso.net p. Hävikki tulee nimittäin aina kalliiksi. Näin son Pilkheitä Kari Kaulanen Minna Siilasvuo Pöytään kotimaista kalaa Suomalaiset syövät kalaa, mutta pääasiassa ulkomaalaista kalaa. Paine oli kuitenkin liian kova, ja puttaukseni kolisi raudan ulkoreunaan, joten jouduimme tyytymään partulokseen. Kolme muutakin puttausyritystäni epäonnistui, mutta yksi sentään upposi ketjuja helistäen koriin. Ainiovaaran yhdeksänreikäisen radan muutamat väylät osoittautuivat todella vaativiksi. Toki rataa voi kiertää yksinkin ja kilpailla itseään vastaan, jos välttämättä kilpailla haluaa. Ylitornion Osuuspankin organisoimalla haastekisalla kerättiin rahaa ylitorniolaisille yhdistyksille. 040 510 0213 Elina Sirkkala (lomalla 8.8.?4.9.) JULKAISIJA Tornionlaakson Kustannus Oy Paino: Suomalainen Lehtipaino, Kajaani Jakelu: Posti Oyj Meän Tornionlaakson jakeluhäiriöt 0200 71 000 (Postin asiakaspalvelu) eivät saa toimittaa kalaa lainkaan edelleen myytäväksi. Esimerkiksi ravintoloihin, tapahtumiin ja kauppoihin saavat myydä kalaa vain kaupalliset kalastajat. Yhteinen tavoitteemme tulee olla, että sisävesistämme saadaan huomattavasti enemmän kalaa pöytiimme itse pyydettynä tai kaupan kautta. Kalatalouden koulutus ei tänä päivänä tuota ammattilaisia. Erityisenä kunnianosoituksena arvovieraille presidentti tarjosi itse pyydystämiään kaloja. Nykyään kalan käsittely ILMOITUKSET, TILAUKSET JA LASKUTUS Pirjo Kauvosaari pirjo.kauvosaari@tornionlaakso.net p. Oman lisänsä vaativuuteen antoi sateen liukastama, toisin paikoin kivinen maasto. jos sel- Ilmassa oli suuren urheilujuhlan tuntua, kun eri yritysten ja muiden yhteisöjen edustajat kokoontuivat frisbeegolfhaastekisaan. Käsittääkseni tapahtuma onnistui hyvin, joten toivottavasti se saa ensi vuonna jatkoa. Ja koska kyseessä oli kilpailu, varmaan myös voittaja löytyi. kuten sanottu . Sen epäkohtiin on puututtava. Ammattikalastajia on todella vähän. Jo melko pian selvisi, että meillä ei ole saumaa pärjätä kisassa. Miten olisikaan, kun yksi pelaaja raahaa isoa kameralaukkua ja toinen kerää sieniä. Loppumatkasta sadekin virisi uudelleen. Se ei kuitenkaan haitannut. Jos kotitarvekalastaja saa ison muikkusaaliin, siitä saa myydä vain pienen määrän suoraan toiselle kuluttajalle. Lapissakin vain muutamia. Harmi vain, ettei monikaan jaa tätä käsitystä. ovat tyhmiä. Ikävä kyllä monelle nuorelle riittää, jos pienikin ryhmä tai vaikka vain yksi ihminen pitää häntä epäkelpona. Vaikka frisbeegolf on lisännyt huimasti suosiotaan ja siinä on järjestetty jo parit Euroopan mestaruuskisatkin, se on ennen kaikkea liikuntaa ulkoilmassa ja tässä tapauksessa vielä yhdessä tekemistä. Radan olen kiertänyt vain pari kertaa, joten olin tiistaina aloittelija muiden aloittelijoiden joukossa. Meän Tornionlaakson kolmihenkinen joukkue lähti liikkeelle viimeisenä Osuuspankin ja kunnan joukkueiden kanssa. Eivät yleensä ainakaan vanhemmat ja opettajat, jotka . Kun molemmat vielä alkoivat ontua, heidät oli pakko lähettää takaisin lähtöpaikalle. Onneksi Kunnarin Timo oli oppaana ja sain hänet kaverikseni. Hilkulla se oli nytkin, mutta sade loppui juuri sopivasti ennen puoli kuutta. Itse innostuin frisbeegolfista, kun Naamivaaran rata avattiin viisi vuotta sitten. Välineet ovat kalliita ja työ on haastavaa. On kansallisesti suorastaan häpeällistä, miten vähän puhtaiden järviemme suomalaista kalaa päätyy lopulta ruokapöytiimme. Uudessa kalastuslaissa kalastajat on jaettu vapaaajankalastajiin ja kaupallisiin kalastajiin. Kalastajat vanhenevat
Meille oli tehty sellainen ?tikkatie?, menimme aina samoja jälkiä pitkin. Pitkän, yhteen suuntaan 52 kilometrin taipaleen hän aloitti sunnuntai-iltaisin. Hän kulki jalkaisin ja talvella hiihtäen Konttajärveltä Rattosjärvelle, jossa yöpyi. Metsäyhtiö kustansi kämppien emäntien ja kokkien palkat, mutta ruoka-aineiden hankkimista varten perustettiin ruokaporukka. Sen isäntä ja savottakämpän emäntä pitivät kirjaa ruokatarvikkeista. . erinomaisesta kunnosta puhumattakaan. Oli kaverit kuumina. Ilmavainun lisäksi koira löysi saalista myös jälkivainulla oravan maahan jättämiä jälkiä seuraamalla. . Soan jälkeen pysty ostamaan halvalla huonokuntosia kivääreitä. Lintuja niillä just pysty ampumaan, eikä niihin lupia paljo kyselty, Heino muistelee. Syksyllä lintumetsälle Linnustus ajoittui syksyyn. Eväsnuotiolla sitte virkosi, mutta sen jälkeen ei lintureiteille osallistunu, eränkäyntiin tottunut mies naureskelee. Linnustusta varten Heino rakensi loukkuja ja ansoja. etelää myöten, Heino muistelee. . Seuraavana aamuna hän polki yökortteeristaan pyörällä Meltaukseen. Kylältä lähti miehiä syksyllä 1939 kertausharjoituksiin ja sieltä rintamalle. Talvella Konttajärven koulu suljettiin, koska koulurakennukseen majoitettiin evakkoja muun muassa Sodankylästä ja Pelkosenniemeltä. Kylän lapset seurasivat, kuinka evakotkin osallistuivat Konttajärveltä Rattosjärvelle vievän talvitien, ?Molotovin tien. Puhelimet piti saada sodan jälkeen toimimaan täälläkin päin. Pyyntiä saaliin mukaan Heino Saukkoriipi pyyti myyntiin oravia ja metsäkanalintuja. Yleensä lintu jäi kaulastaan kiinni ansaan. Tämä vaati taitoa lukea luontoa ja tuntea siellä liikkuvien eläinten elintavat. Asutusta oli runsaammin tuolloin Marrasjärven alueella ja se harveni Konttajärveä kohti tultaessa. . Vanhat ihmiset puhuvat täällä edelleen Molotovin tiestä, Heino kertoo. Luonto lähellä Konttajärvelle tuli silloisesta Turtolasta tie vain kyläkoululle asti. Järventakaisiin taloihin kulku kävi metsiä ja järvenselkää pitkin. . Tämä pyyntitapa on edelleenkin käytössä muun muassa saamelaisalueella. Metsästyksestä hyvä tienesti . Ne oli vasitut reitit, jokka kulin. Kerran oli serkkupoikaki mukana. Sehän meinasi vallan hyytyä. Ei ollu tottunu metissä liikkumaan. Soli niitä aikoja, ko Kekkosesta tuli presidentti. Soli Ruotsin kruunun kurssi, ko teki metästyksestä kannattavaa. Yhellä kruunulla sai parhaimmillaan 250 silloista Suomen markkaa. Taksat oli semmoset, että metosta sai 3000 markkaa, oravasta ja pyystä 500 markkaa kappaleelta, Heino laskeskelee. Summat olivat huomattavia, sillä Heinon mukaan työmiehen päiväpalkka ?valtion ajossa. Emännät keittivät ruuan, ja kämpillä oli talonmies, joka piti lämmityksestä huolta. . Valtio ei ollut kovin hyvä palkanmaksaja, mutta sain lisäansiota myymällä nuuskaa postireitin varrella. Siitä muutaman vuoden päästä, 17-vuotiaana Heino meni töihin lennätinlaitokselle. . Oravajahti ajoittui loppusyksyyn ja kesti noin kuukauden ajan. . Sitä sanottiin ?kevytremontiksi?. Se pittää nykyään olla partamies, että tohtivat moottorisahan pojalle antaa, Heino virnistää vertaillessaan sen aikakauden nuorten työolosuhteita nykypäivään. Ennen rippikoulua ja sen jälkeen hän sai töitä uittotyömailla. Sitte ne muuttu metsureiksi. Tuona aikana elantoa hankittiin monelta taholta. Ne viritettiin ?kirpoilla ja viristikulla. Soli kait lappalainen noitunu järven, ko siihen ei ole koskaan ketään hukkunu, Heino naurahtaa muistellessaan järvestä kuulemaansa tarinaa. Lapsena he kulkivat koulumatkan järven yli soutamalla ja talvisin suksilla. Rokulipäivähän siittä tuli, mutta pakkaspäivä sattu olemaan, niin ei se kovin haitannu. . 13-vuotiaana alotin yhessä velipojan kanssa halkotyöt ja heinänteon. Jokainen hevosmies osti itse hevoselleen heinät. . He yöpyivät metsissä olleissa ?niittykämpissä?. Matka taittui lyhyen päivänvalon aikana pimeässä ja toisinaan tuiskussakin. . Muuten he söivät koiransa kanssa oravia. Nahkassa ei saanu olla isoja reikiä. Niitä hän teki veljensä kanssa. Ne oli vasitut savottakauppiaat, joilta tarpeet hommattiin, niin ko peruna, ryynit ja liha, Heino muistelee omaa tehtäväänsä ruokaporukan isäntänä. Heino kertoo virnistäen jälkikäteen katsottuna hauskasta tapahtumasta, missä savottakämpän kokki sai ehkä syyttä vihat niskoilleen. . Semmosesta tuli hyvä turkis. Heinolla oli kaksi lintureittiä, jotka kummatkin olivat noin 20 kilometrin pituiset. . Nuorten työpanos oli perheille elintärkeä. . Postia hän jätti reitin varrella oleviin ?postitaloihin?, jonne paikalliset asukkaat olivat saapuneet odottelemaan posteljoonin saapumista pidempienkin taipaleiden takaa. Kotiin Konttajärvelle Heino saapui iltaan mennessä. Pyhäinmiesten päivänä orava oli yleensä paksussa talvikarvassa, ja sen nahka oli vaalennu. Marrasjärvelle asti säkki oli raskas, mutta sen jälkeen kuorma keveni. Korjasimme saksalaisten jäljiltä poikkimenneitä tai rikkinäisiä puhelintolppia ja -linjoja. ja peitettiin huolellisesti havuilla. Jätkä oli muka rivo nimi, mutta kyllä se oli parempi ko metsuri, entinen savottajätkä toteaa. Luonto on edelleen mieluisa . Tikkatie oli pienin kuusin harvakseltaan merkitty reitti, jota seuraamalla kulkijat löysivät oikean suunnan pyrynkin keskellä. Työn syrjässä nuoresta pitäen Sodan loputtua oli kaikilla kädet täynnä töitä. Kevätoravissa oli voimakas pihkan maku, mutta kesän jälkeen orava maistui kertoman mukaan paremmalle. töitä suurilla savotoilla ?joka miehelle. Luuli varmaan, että jääpi sinne. Loukut oli rakennettu 7?8 tuuman männystä. Niissä oli aluspuu ja linnun loukkoon ohjaava ohjauspuu. Hän asetti ansoja lintujen kulkureiteille, joita olivat pienet polut ja muurahaispesien vierukset. Laskin kerran, että seitsemän oravaa annoin koiralle iltaruuaksi. Aamusella se sitte oksensi, Heino nauraa varsin eläville muistoilleen. Oravan pyynnissä käytettiin 28 kaliberista pikkuhaulikkoa tai pienoiskivääriä, joihin vaadittiin nimismieheltä lupa. . Luonto on näytellyt Heino Saukkoriipin elämässä merkittävää osaa koko hänen pitkän taipaleensa ajan. Mie hain Loimaalta oman hevosen, ko täällä hevosesta pyyettiin paljon enemmän. Iltasella soli nälkänen. Oltiin kämpällä, ja liha oli päässy loppumaan. Siittä sitte ammuimma vanhan hirven ruokaporukan kesken. Eikä kauaa kestäny, ko ruuan jälkeen alko jokkaisella vattanpuru. Kämpän ympäristö oli, ko olis ketunnahkoja viskottu hankeen, ko tuskin ovesta ehti miehet ulos. Metsässä kulkeminen se on parasta, Jos sänkyyn aikoo jäädä, niin sinne sitä sitte joutuuki, Heino vakuuttaa. Kuluvana kesänä hän on nauttinut luonnosta muun muassa onkimalla omasta rannastaan kalaa enemmän kuin on itse jaksanut syödä. Puntaroidessaan pitkää elämäntaivaltaan Heino toteaa: ?En kehu, en moiti, onpahan tässä mennä tuherrettu.? Naamatusten Anna-Maria Vainionpää. Vuosien 1948 ja 1949 aikana hän haki postisäkin Meltauksesta kerran viikossa ja toi sen Marrasjärven ja Rattosjärven kautta Konttajärvelle. Hyvä koira haistoi oravan ilmavainun kautta jopa kilometrin päästä. Otin mukaani kymmenen kiloa nuuskaa, eikä sitä tarvinnu paljon kaupitella, ko savottamiehet vei sen käsistä, Heino kuvailee. Sotavelkojen maksaminen tarjosi Heino kuvailee savotta-aikaansa mukavaksi. Sitä oli hevoskoijareita, jokka osti etelästä halvalla hevosia ja myi kalliilla täällä. Heino Saukkoriipi kertoo hevosmiesten olleen kuin yksityisyrittäjiä savotoilla. rakentamiseen. . Paluumatka alkoi ennen puoltapäivää. oli tuolloin 700 markkaa. Saalismäärät olivat sodan jälkeen erityisen runsaita; sotavuosina miehet olivat rintamalla, eivätkä pystyneet käymään lintujahdissa. Metsäkanalintuja tuli ajoittain saaliiksi niin runsaasti, että veljesten piti jättää osa metsään. Konttajärvellekin tulleet jopparit mittaili haulinreikiä, eikä liian isoja reikiä hyväksytty, muistelee Heino senaikaista laadunvalvontaa ja kaupankäyntiään. Oravan metsästys oli pitkäjänteistä työtä. Se on antanut niin ravintoa kuin hyvää mieltäkin . 5 Torstai 1.9.2016 Metsä on tarjonnut Heino Saukkoriipille leivän ja virkistyksen KONTTAJÄRVI . Ei elämä sotavuosina kovin korkeatasosta ollu. Oli se innokas, ko sai palkaksi oravan kynnet. Ne oli suuria, varmaan 30?50 kilon paaleja, jokka oli siottu rautalangalla. Savottajätkät maksoivat itse ruokansa. Se oli sen ajan muotia. Silloin ei ollut traktoreita eikä moottorisahoja. Miehiä sanottiin ennen jätkiksi savotoilla. Parhaimmat päivittäiset oravasaaliit olivat jopa 20 eläintä päivässä. Posteljoonista savottajätkäksi Luonto tuli Heinolle tutuksi metsästyksen lisäksi toisenkin työtehtävän kautta. Heino kertoo heidän ampuneen aamupäivisin linnun omaksi ruuaksi, jos sellainen kohdalle sattui. Sateen tullen moni metso hakeutui suojaan havujen alle ja totesi siinä kohtaa pyyntimiehen vetäneen pidemmän korren. Ansapyynnissä Heino kokosi risuista kyhäelmän, jonka suuaukkoon hän viritti mattojen kutomisessa käytettävästä loimilangasta ansan. Kaikki tehtiin käsipelillä. Hevosmiehenä savotoilla Oravakoira arvossaan Oravajahtiin tarvittiin hyvä koira. Se oli yleensä pystykorva tai sen sekoitus. Vielä 86-vuotiaana hän ulkoilee päivittäin ja pitää huolta terveydestään. Talvisota muutti nuoren Heinon ja hänen perheensä elämän. . Loppusyksystä päivät olivat lyhyet, joten varsinainen metsästysaika oli sen mukainen. Tärkeää oli tuntea lintujen kulkureitit. Metsästysreissut kestivät viikon
Kaavan hyväksymisen puolesta äänestivät keskustan Reeta Laitinen, Jouni Ollikkala, Pentti Hyrkäs, Matti Häggman, Tanja Joona, Markku Kangas, Veikko Mäki, Erkki Kumpula, Kalevi Mäki, Arto Nalli, Heli Syväjärvi, Jorma Uusimaa, Salme Ylävaara ja Marketta Yrjänheikki, sdp:n Eero Jaako sekä perussuomalaisten Pekka Savolainen ja Arto Salmi. Vastaan puolestaan äänestivät vasemmiston Rauha Turunen, Martti Koivuranta, Sari Koivuniemi, Eugen Parviainen, Veikko Rautio ja Vuokko Vakkuri, perussuomalaisten Markku Antti ja Raimo Keskitalo sekä keskustan Risto Vanhatalo ja kokoomuksen Timo Kunnari. Virka auki vai ei? Ennen Reväsvaara-pykälää altuusto varasi yksimielisesti tämän vuoden talousarvion investointiosaan yhteensä 106?000 euron lisämäärärahan Aavasaksan alueen kehittämiseen ja 47?500 euron lisämäärärahan Ainiovaaran koulukeskuksen lähiliikuntapaikan rakentamiseen. Yksimielisesti myönnettiin myös Jarkko Niiraselle ero sivistystoimenjohtajan virasta 1.10. Laina on maksettava takaisin heti, kun Outokairan myöntämä avustus on käytettävissä. Rata on tarkoitus saada pelattavaan kuntoon jo kulu- van syksyn aikana. Kunnanhallitus päätti, että kunta myy Teemu Alaviippolalle noin 2?800 neliömetrin määräaan 1?680 eurolla. Samu Palokankaalle puolestaan päätettiin myydä 1?575 neliön määräala 1?575 euron kauppahinnalla. Kunnanhallitus hyväksyi Ylitornion kunnan osallistumisen kumppanina Alkuperäinen Lappi . Myöskään vilkkuvien valojen ei selvityksen mukaan pitäisi näkyä häiritsevästi alueille, joilla on asutusta. Eugen Parviainen (vas) kysyi, kuka huolehtii tuulimyllyjen purkamisesta, jos niiden omistaja, joka voi olla missä päin maailmaa tahansa, ajautuu konkurssiin. Rajala vakuutti purkamisen hoituvan joka tapauksessa, koska purkutavaralla on niin hyvä myyntiarvo, että purkaminen on kannattavaa liiketoimintaa. Pekka Savolainen (ps) kyseli hankkeen työllistävyydestä, mutta tarkkaa vastausta ei löytynyt. Vastaan... Varsinaisen keskustelun avasi Timo Kunnari (kok). Hän kertoi olleensa alussa innoissaan siitä, että maailma pelastuu, mutta huomannut nyt tuulen kääntyneen. Sen tavoitteena on nostaa alueen vahvoista kylistä uusia kylä-, kulttuuri- ja luontomatkailututuotteita, jotka tukeutuvat Tornionlaakson kulttuuriin. Yhteistoiminta-alue ulottuu Suomessa Torniosta Enontekiölle ja Ruotsissa Kiirunasta Haaparannalle. Kunnanhallitus päätti hankkia Aavasaksan ja Ainiovaaran mainospylonit Hamari Group Oy:ltä 47?395 eurolla. ja puolesta... (KK). Luulis televisio- ja kännykkämastojenki häirittevän, jos tuommonen torni ylheensä häirittee, mutta jos net kaajettas, niin televisio ei näkys eikä puhelin kuulus. Mäki muistutti myös, että ei pellolaisilta kysytty mielipidettä Aapuan tuulivoimaloista, vaikka ne näkyvät Pelloon. Eero Jaako (sdp) totesi kerrankin olevansa samaa mieltä Kalevi Mäen kanssa. Hän väitti myös, että Palojärven paliskunnan poroista kolmasosa ei laidunna kaavaalueella. . Tosin kaksi ensimmäistä päätettävää asiaa menivät entiseen malliin, mutta Reväsvaaran tuulivoimaalueen osayleiskaava nostatti vilkkaan keskustelun. Koska kunnanhallitus oli päätynyt esittämään kaavan hyväksymistä äänestyksen kautta, oli odotettavissa, että valtuustossakaan asiaa ei noin vain kopautettaisi pöytään. Ennen kuin keskustelu asiasta alkoi, kaavan laatineen Ramboll Finland Oy:n Pasi Rajala esitteli kaavaa ja siihen muistutusten jälkeen tehtyjä muutoksia ja täydennyksiä. Kuntotalolle Seuraa ilmoitteluamme Torstai 1.9.2016 Ylitornion valtuusto hyväksyi Reväsvaaran tuulipuistokaavan YLITORNIO . Tässä on kysymys kymmenien miljoonien eurojen hankkeesta. Jos met päätämä, että tänne ei tule tuulivoimaloita, tuki mennee jonnekki muuale, ei se jää käyttämättä. Nyt kaikki toimii sähkölä, ja sähköntarve kasvaa. Samanaikasesti pitäs luopua öljystä, hiilestä, turpheesta ja jopa puusta, että maa saatas pelastettua. Uusimaa muistutti, että valtiovalta on kehottanut yrityksiä rakentamaan tuulivoimaa, jotta Suomi pysyisi muiden maiden tasolla. Sitten äänestettiin . Pelkästään kulttuurimaisemaa katselemalla ihmiset eivät elätä itseään. Melaluoto sanoi, että kyseessä on linjapäätös, jolla voi olla merkitystä tulevaisuudessa, kun mahdollisesti päätetään Rompaksen kultakaivoksesta tai Aavasaksan mäkikeskuksesta. Kalevi Mäki (kesk) sanoi, että hiljaisen pesukoneen äänenvoimakkuus on 45 desibeliä. . Ylitornion kunnanhallitus kokoontui maanantaina ennen valtuuston kokousta ja sai eteensä Lapin liiton lausuntopyynnön Koko Lapin Sote -prosessista. Kunnanhallitus päätti esittää valtuustolle, että Ylitornio sitoutuisi sote-järjestämissuunnitelman valmisteluun ja nimeäisi kaksi henkilöä sote-valmistelun poliittiseen ohjausryhmään. Raanujärven Kiekko ry on esittänyt Ylitornion kunnalle, että se myöntäisi yhdistykselle avustuksen frisbeegolfradan rakentamiseen Raanujärvelle. 6 Tulossa SENIORIMESSUT 23.9. Mulle ittelekki tämä asia on ollu vaikea, eikä se ole helppo vieläkhään, hän myönsi. Kangas oli selvittänyt tuulivoimaloiden kiinteistöverotusta ja päätynyt siihen, että Ylitornion kunta voisi alkuvaiheessa saada noin 140 000 euroa. . Alueen rakentamisen vaikutukset ulottuvat myös kauas Ruotsin puolelle. Koivuniemen mukaan vaikutusten arvioinneissa ei ole avattu riittävästi sitä, mikä alueella tulee muuttumaan. Esimerkkinä hän mainitsi porojen laiduntamisen ja tuulipuiston vaikutuksen poroihin ja muuhun eläimistöön. . soon Tornion- laaksoa -hankkeeseen, joka ei edellytä kunnalta rahaa. Kyseessä on suomalaisruotsalainen Interreg-hanke vuosille 2017?2019. Hän tuomitsi puheet aluetaloudellisista hyödyistä puhtaaksi valheeksi. ja puolesta... Kunnanjohtaja Tapani Melaluoto totesi, että tähän saakka Ylitornion kunta on ollut myönteinen tuulivoiman rakentamiselle. Se on maholista, koska kyseessä ei ole aidattu alue. Mutta tuskin net kuiten sielä Reväsvaaran päälä vasovat. Markku Kankaan (kesk) mielestä hankkeella on monenlaisia niin kielteisiä kuin myönteisiä vaikutuksia, joita ei voi näyttää toteen. . Muun muassa yksi, lähinnä Tornionjokea oleva voimala on poistettu maisemallisista syistä. Rajala sanoi myös, että yli 40 desibelin melukäyrien sisällä ei ole asuinrakennuksia. Surulisena katton sitä, että oma syntymäkunta Pello on tuomassa Palovaahraan Eiffeltornin korkusia myllyjä. Tuulivoiman rakentajille maksetaan 83,50 euroa megavattitunnilta, ko markkinahinta on tänä päivänä 35 euroa. UPM on metsätalousyhtiö ja ajattelee puhasta rahaa. Martti Koivuranta (vas) ihmetteli, eikö tuulivoimakunnista ole saatavissa laskelmia siitä, kuinka paljon voimalat tuovat kuntiin rahaa. Lisäksi hyväksyttiin, että kehittämisrahaston pääomasta osoitetaan 10?000 euron lisämääräraha toimenpiteiden toteuttamiseen. Onko kulttuurimaisema se, ko mie katon täältä Aavasaksale vai sekö, ko mie katon Aavasaksalta tänne. Hänen esityksestään äänestettiin kunnanhallituksen esitystä vastaan, mutta kunnanhallituksen kanta voitti äänin 14?13. Kunnanhallituksen kannalle asettuivat Laitinen, Ollikkala, Hyrkäs, Häggman, Jaako, Joona, Kunnari, Mäki V., Mäki K., Kumpula, Syväjärvi, Vanhatalo, Ylävaara ja Yrjänheikki. Savolaisen esityksen puolesta äänestivät hänen lisäkseen Turunen, Antti, Kangas, Keskitalo, Koivuranta, Koivuniemi, Nalli, Parviainen, Rautio, Salmi, Uusimaa ja Vakkuri. Ylimääräisenä kiireellisenä asiana valtuusto päätti, että Ylitornio sitoutuu maakunnan sotejärjestämissuunnitelman valmisteluun. Kulttuurimaisemalla ellää vain, jos sielä käypi turistia, Savolainen sanoi. Hän sanoi perustavansa oman kantansa siihen, mitkä ovat kokonaisvaikutukset kunnalle. . Voima- laitosten kiinteistöveron jakoesityksen hyväksyminen veisi hänen mukaansa senkin tulon kunnilta. . Hän arvosteli tuulivoiman saamia tukia, jotka maksetaan veronmaksajan kukkarosta. . (KK) Kunnan laina nopeuttaa Raanujärven frisbeegolfradan rakentamista YLITORNIO . Olen kuiten edelleen sitä mieltä, että ko näin pitkäle on menty, niin met rakenamma tämän. . pohti itse Aavasaksalla asuva Pekka Savolainen. . Sen poliittiseen ohjausryhmään valtuusto nimesi Eugen Parviaisen ja Teija Kannalan. Pitäs miettiä, olemako mekki tukemassa tuota tukipolitiikkaa. Parviaisen mielestä pitäisi selvittää myös se, kuinka paljon menetetään tulematta jäävien turistien, muun muassa lohestajien vuoksi. ... Melaluoto totesi myös, että tuulivoiman kiinteistöverot eivät määräydy voimalaitosten, vaan yleisen kiinteistöverokannan mukaan. . Kunnanjohtajana olen huolissani siitä, mistä kuntaan tulee rahaa. Olen vahvasti sen sivuston kannala, jossa lukkee, että ?ei tuulivoimaa Tornionlaaksoon?. Sari Koivuniemi (vas) totesi, että Tornionlaakso on valtakunnallisesti arvokas kulttuuriympäristö molemmin puolin Väylää. . Kunnanhallitus oli äänestänyt tästäkin asiasta ja esitti, että virka julistetaan haettavaksi nykyisellä tehtävänkuvauksella. Eugen Parviainen esitti, että virkaa ei laiteta auki, mutta veti keskustelun kuluessa esityksensä pois. ja vastaan... Kaks, kolme prosenttia korkeinthaan. Paliskunnan alueella poroja omistava Heli Syväjärvi (kesk) vahvisti, että porot palkivat pääosin muualla, mutta syyserotusten aikana ne kuljetetaan usein Kivivaaralle Reväsvaaran kautta. . Ihmisten pelkoja ei saa sivuuttaa, mutta verotulojen ja välilisten, vähän aikaa kestävien työpaikkojen vuoksi olen hankheen kannala. Risto Vanhatalo (kesk) kertoi punninneensa asioita ja vaakakupin kallistuneen vastustavalle kannalle. Tuotantotukien sijaan yhteiskunnan pitäisi panostaa koulutukseen, tutkimukseen, tuotekehitykseen ja sellaisiin hankkeisiin, joilla uusia teknologioista oikeasti saadaan markkinoille, Koivuniemi sanoi. Lopuksi hän esitti vasemmiston valtuustoryhmän puolesta, että kaavaehdotusta ei hyväksytä ja sen käsittely keskeytetään. Myös Eugen Parviainen myönsi reilusti takkinsa kääntyneen. Hän toivoi, että Kemiin suunniteltu bioenergialaitoshanke käynnistyy, koska sillä olisi Ylitorniolle paljon suurempi työllistävä vaikutus kuin tuulivoimaloilla. Valtuutetuille oli yritetty toimittaa lista, jolla oli yli 400 hanketta vastustavaa nimeä. Lisäksi valokuvasovitteista oli tehdy versiot, joiden sanottiin vastaavan paremmin todellisuutta kuin kaavaselostuksessa olleet kuvat. Koska kaikki valtuutetut eivät olleet postia saaneet, nimilistaa ei laitettu näkyviin, vaikka Eugen Parviainen sitä esitti. Nimenhuutoäänestys päättyi 17?12. Koivuranta luki myös Energiateollisuuden toimitusjohtajan kannanoton, jolla tämä vaatii tuulivoimatuista luopumista, sillä tuet ovat tärvelleet koko Euroopan sähkömarkkinat. . Mielestäni ei riitä, että todetaan, että hanke ei merkittävästi huononna maisemaa, kulttuuriympäristöä tai alueen luontoarvoja. Pekka Savolainen puolestaan esitti Arto Salmen kannattamana, että virka laitetaan auki kahden vuoden määräajalla eli vuoden 2018 loppuun. Lienee selvää, että 15?20 prosenttia siitä jää pyörimään alueelle. Yleensä Ylitornion valtuuston kokoukset sujuvat alle puolessa tunnissa. Maanantaina sääntöön saatiin poikkeus. Ko met olima poikasina koulussa, meän talossa oli yksi pistoke ja lamppu katossa, Jorma Uusimaa (kesk) aloitti. . alkaen. Sen sijaan sivistystoimenjohtajan viran järjestäminen Niirasen jälkeen aiheutti keskustelua ja toisen äänestyspäätöksen. Radasta on tarkoitus tehdä täysimittainen eli 18-väyläinen ja sillä tullaan jäjestämään kansallisen lajiliiton vaatimukset täyttäviä kisoja sekä kiertäviä cupkisoja. Koska Outokaira Tuottam- han ry:ltä on tulossa hankkeelle avustus, kunnanhallitus päätti myöntää Raanujärven Kiekko ry:lle enintään 6?000 euron tilapäislainan lähtöalustojen, väyläopasteiden ja muiden tarvikkeiden hankintaan. Siinä mennee kansalismaisema saman tien kappalheiksi
Aluksi veden, tulen ja valon juhlaa vietettiin milloin tahansa elokuun pimenevinä iltoina, mutta jossain vaiheessa ajankohdaksi vakiintui elokuun viimeinen viikonloppu. Kymmenen vuotta kuljetusalalla eri työnantajen palveluksessa sai Jani Hammarin pohtimaan, olisiko hänestä yrittäjäksi. Timo Sirkkala 0400 379 712 timo@pellonkehitys.fi Mika Rinne 040 1522 290 mika@pellonkehitys.fi www.pellonkehitys.fi 7 Torstai 1.9.2016 ElinaS Détendre muuttaa Ritavalkealle RITAVALKEA . Monet kaupungit ovat sallineet jopa yksityiset ilotulitukset venetsialaisten iltana. Aluksi venetsialaisia vietettiin Suomessa lähinnä LänsiSuomen rannikkoalueilla, mutta pikku hiljaa juhla on levinnyt lähes koko Suomeen. Tornionlaaksossakin venetsialaisia vietettiin viime viikonloppuna. Juhla sisätiloissa Etelä-Portimossa venetsialaisten juhlinta siirrettiin järven rannalla olevalta virkistysalueelta sisätiloihin kylätalolle, kun myrskyinen tuuli riepotteli rannalle pysty- Sininen hetki tulien loisteessa. Lisäksi alle 12-vuotiaat pääsivät ilmaiseksi, joten kaiken kaikkiaan väkeä oli varmasti yli 150 henkeä. Juhlaa vietettiin ladossa, jossa oli lämmitin, sekä kahden ison teltan tiloissa. Ohjelmassa oli muun muassa Lampelan tahdittamat tanssit, leikkimielinen frisbeekisa sekä karaoke, jota laulettiin myöhään yöhön saakka. Kaisu Määttä Etelä-Portimon venetsialaisissa pääsivät myös nuoret osallistujat laulamaan karaokea. Elina Salonen on lähtöisin Kolarista, mutta hän on asunut jo kymmenkunta vuotta Pellossa. Sisarukset Matilda ja Alida Honkuri laulavat yksinäisen keijun tarinaa. Jukka Lampela viihdytti Jokivartisten Kyläseuran venetsialaisissa. Kuva Kari Arontie. tettyjä telttoja mukaansa. Kylätalo ehdittiin koristella kiinalaisin lyhdyin ja vesituikuin, joten juhlan teema . Pitkistä reissuista huolimatta tämä homma sopii minulle. Kuva Kari Arontie. Kun ei voitu juhlia veden äärellä, tuotiin vesi ja tuli sisälle Etelä-Portimossa.. Lisäapua pohdinnoille Jani sai Pellon Kehitys Oy:n yritysneuvoja Mika Rinteeltä, joka oli suurena apuna pakollisten paperihommien hoitamisessa. . Ensimmäinen vuosi ratkaisee paljon. Periaatteessa olen toistaiseksi vain ostanut itselleni työpaikan, kun minulla on vain yksi auto, jota ajan itse. Jani Hammar ajeluttaa rekkaansa pääasiassa ulkomailla. valon ja veden juhla . Yrittäjäksi päätyminen tapahtui monen mutkan kautta, mutta olen tyytyväinen ratkaisuun. Hänen nykyinen kotinsa on Lempeässä, ja siellä toimii myös hänen uusi yrityksensä ElinaS Détendre. Lisäksi Elina tekee syksyn aikana keikkoja Ylläksen Hyvinvointikeskukseen parina päivänä viikossa. Joulukuusta lähtien hänen toimipisteensä on Ritavalkealla entisen leirikeskuksen tiloissa. Tykkään siitä, että voin tehdä pitkän työreissun ja olla sitten myös pitempään kotona. Minna Siilasvuo Tornionlaaksossa vietettiin venetsialaisia TORNIONLAAKSO ? Venetsialaiset on elokuun viimeisenä viikonloppuna vietettävä veneily- ja mökkeilykauden päätösjuhla. Tässä saa olla oman itsensä herra, vaikka vastuutkin ovat tietysti suuremmat kuin tavallisella työntekijällä. Janin haaveissa siintelee toisenkin auton hankkiminen, mutta asialla ei ole vielä mitään kiirettä. . Piti tehdä liikennelupahakemus ja muuta sellaista ennen kuin saattoi hakea startirahaa yritystoiminnan käynnistämiseen, Jani Hammar kertoo. Tällä hetkellä Jemi-Trans Oy:n yrittäjä, toimitusjohtaja ja ainoa työntekijä Jani Hammar pyörittelee rekan rattia jossain päin Eurooppaa Ahola Transportin torpparina. . Maailmalla venetsialaiset ovat jo tuhatvuotinen perinne, joka perustuu Venetsian karnevaaleihin. Lähes vuoden pituinen opiskelu ei ollut pelkää teoriaa, vaan sen aikana oli kerättävä 330 asiakashierontatuntia. Elina kertoo, että päätettyään perustaa yrityksen hän suuntasi ensimmäiseksi Pellon Kehitykseen kysymään neuvoja. . Yrityksen ranskankielinen nimi on tarkoitettu helpottamaan palveluiden myyntiä Ritavalkean keskieurooppalaisille asiakkaille. Sieltä sain kaiken avun, mitään ei tarvinnut tietää itse, hän sanoo. Pellon Kehitys Oy auttoi niin liiketoimintasuunnitelman kuin kustannuslaskelman tekemisessä ja tietenkin starttirahahakemuksen laatimisessa. Jani Hammar perusti yhden miehen kuljetusliikkeen . Korostettakoon, että vaikka toimipiste on Ritavalkealla ja nimi ranskankielinen, ElinaS Détendre palvelee erittäin mielellään myös suomalaisia asiakkaita. Elina Salonen oli jo aiemmin hankkinut hermoratahierojan pätevyyden ja kesäkuun lopulla hän valmistui koulutetuksi hierojaksi. Nimitys pitää sisällään klassisen ja urheiluhieronnan. Työreissut ovat pitkiä, eikä kotona pääse käymään suinkaan joka viikko. Kuukaudenkaan reissu ei ole mitenkään poikkeuksellinen. . Välillä palkkaan jonkun avuksi, että pääsen käymään kotona. Yleensä meren tai järven rannalle keskittyvä juhlinta käsittää värikkäitä lyhtyjä, nuotioita ja ilotulituksia. Suomessakin ensimmäiset venetsialaiset vietiin runsaat sata vuotta sitten. Venetsialaiset karnevaalijuhlat saapuivat Suomen satamakaupunkeihin merikaupan myötä. toteutui hyvin, vaikka sisätiloissa oltiinkin. Väki lähti huonosta säästä johtuen hitaasti liikkeelle, mutta vähitellen kyläläiset kokoontuivat kylätalolle, jossa oli ohjelmana makkaranpaistoa, kahvistelua ja karaokea sekä illan päätteeksi myös komea ilotulitus. Jokivartiset ladon lämpimässä Jokivartisten Kyläseuran järjestämiin venetsialaisiin oli linja-autokuljetus Pellosta ja viihdyttäjänä huippunimi Jukka Lampela. Sade ja pahin myrskytuulikin ehtivät venetsialaisten alkuun mennessä jo vähän rauhoittua, joten väkeä uskaltautui paikalle mukavasti. Kyläseuran puheenjohtaja Harry Ylisaukko-oja kertoo tyytyväisenä, että lipun ostaneitakin oli toista sataa henkeä. . Sen tekeminen yksin olisi ollut tosi vaikeaa, Elina tunnustaa. ElinaS Détendren nettisivut avataan syyskuussa heti, kun yrityksen y-tunnus on varmistunut. ElinaS Détendre Koulutettu hieroja, hermoratahieroja Väylänvarrentie 14 95700 PELLO 0400 946 996 LANKOJÄRVI
Olette todellakin ansainneet juhlanne! Kasvattajaseura Varinaisessa juhlapuheessa seuran johtokunnan jäsen ja Suomen Voimanostoliiton puheenjohtaja Tero Hyttisen mukaan Kisan perimmäinen liikuntaidea ei ole muuttunut mihinkään. Kisan toiminta on tunnustettua kunnan rajojen ulkopuolellakin ja kiitos tästä työtä kuuluu kaikille aktiivisille toimijoille. . Vahvana vaikuttajana toimi myös Alkkulan koulun opettaja Olavi Laitala. Aavasaksan hiihtoja pidettiin Rovavaarassa 13 kertaa ja suurimmillaan osanottajia oli peräti reilut 700. Ensi kesänä Alkkulanraitti täyttyy jälleen kerran riskeistä miehistä, kun klassisen penkkipunnerruksen Euroopan vahvimmat miehet saapuvat Ylitorniolle. Osana voimanoston vahvaa historiaa olivat Tornionlaakson vahvamieskisat, joita pidettiin vuosina 1993?2003. Viimeisimmissä kisaoissa Ainiovaaran jäähallissa mukana olivat muun muassa Lola Odusoga ja Antero Mertaranta, ja kisat televisioitiinkin. Järjestelykuviot ja budjetti alkoivat kuitenkin häiritä jo yöunia, ja niinpä seuran oli pakko lopettaa menestyksekkäät kisat. Kaikkiaan peräti 20 kisalaisella nostajalla on jonkin värinen SM-mitali. Omien nostajien menes- Ylitornion kunnan puolesta onnittelutervehdyksen juhlivalle seuralle tuonut kunnanjohtaja Tapani Melaluoto korosti kunnan roolia olosuhteiden mahdollistajana. Yhteisöllisyys ja osallisuus ovat arvoja, jotka luovat paikkakunnalle viihtyvyyttä ja toiminnallisuutta. . Paikalla juhlassa ja jo tuolloin 70 vuotta sitten perustavassa kokouksessa (ovensuussa pojankloppina) oli myös vielä nykyäänkin seuran aktiivinen talkoolainen Hannu Laitinen. Rivakka alku Seuran pitkää historiaa kuvakavalkadilla valottanut Tero Hyttinen kertoi, että kuten kaikkien seurojen, myös Aavasaksan Kisan toiminnassa on ollut aaltoliikettä, nousuja ja laskuja. Haasteena on myös saada vähän liikkuvat nuoret ruutuajan parista jonkin liikuntalajin pariin. Ennen WhatsAppina toimi naapurin ovi, josta huudettiin kavereita pihalle liikkumaan pelin tai leikin muodossa. Sotien jälkeen 1946 nähtiin suomalaisessa liikunta- ja kulttuurielämässä varsinainen seurojen ja yhdistysten perustamisbuumi, ja erityisesti työväenseurojen vahva esiinmarssi. Juhlayleisöä hymyilytti Hyttisen historiikissa huomio, että alkuaikoina seuran johtokunta valitsi kilpailijat erityisesti muualla pidettäviin kilpailuihin. Hyvät harrastukset maksavat ja huonot vielä enemmän, Hyttinen maalaili. Kisa on pohjimmiltaan kasvattajaseura, eikä nykyisin millään muotoa poliittinen liike, kuten ehkä kymmeniä vuosia sitten. . Toki monella urheilujohtajallakin on peiliin katsomisen paikka. Kukapa olisi odottanut ainoan mitalin tulevan naisten nyrkkeilystä? Lahjakkuuden piilemistä ei voida ennustaa ja pienetkin lajit on pidettävä arvossa. Antidopingtyö on tärkeää, myös harjoituskaudella, jotta huijarit saadaan kiinni. Niin ikään seura-aktiiveja palkittiin numeroiduilla puureliefeillä ja edellisen kilpailukauden menestyneimpiä kiertopalkinnoilla. Timo Kunnari. Tämä taitaisi vastata nykyaikana jonkun lähettämistä kauas ulkomaille. Maastohiihdon nousu Ajan hengen mukaisesti maastohiihto ja yleisurheilu olivat seuran leipälajit, ja niissä kilpailutoiminta oli vilkasta. Hyttisen mukaan autoja oli tuolloin parkkipaikalla saman verran kuin tällä kertaa juhlissa, vaikka väkeä oli vain kymmenesosa. Uusi nousu alkoi 1980-luvulla Veikko Ojan menestyksen myötä, ja 1995 Kisan kiertopalkintosaajat potretissa. Ergo Kelder vastaanotti seuran urheilutekopokaalin puheenjohtaja Riitta Irvalta ja Tero Hyttiseltä. nuoret jakautuvat liikunnallisiin ja todella vähän liikkuviin. Talkoilla katetaan suurin osa seuran toimintakuluista, jotta harrastaminen ei olisi rahasta kiinni. . Kautta aikojen menestynein nostaja on ollut Ari Hokkanen lukuisine SM-kisavoittoineen ja arvokisamitaleineen. Niistä harrastaminen ei ole kiinni. Ainakin vielä Kisa on onnistunut saamaan talkoolaisia isoihinkin koitoksiin. Pienetkin lajit arvokkaita Tapani Melaluoto toi kunnan terveiset juhlivalle seuralle. Tero Hyttinen kertoi seuran historiasta ja nykytilasta. Anneli ja Esko Kätkä sekä Veikko Rautio lauloivat juhlaväelle ja sen kanssa. Kisa oli Hopeasompakisojen pisteissä peräti Suomen neljänneksi paras seura, erityisesti Honkaniemen sisarusten ansiosta. Ei höntyillä, kuten nykyisellä puheenjohtajalla Riitta Irvalla on tapana sanoa. Ensimmäisenä puheenjohtajana toimi Lauri Marjeta ja pitkäaikaisin 14 kapellimestarista on ollut kahteen otteeseen seuran peräsimessä ollut Vilho Viippola. Talkooinnon hiipumista Hyttinen ei selittäisi niinkään uuden sukupolven laiskistumisella vaan väestökehityksellä. Vuosikymmenten saatossa kilpakirjossa ovat olleet mukana myös muun muassa jääkiekko, jalkapallo ja lentopallo, joka jatkuu vieläkin mukavana sosiaalisena harrastuksena. tystä tunnetumpaa on kuitenkin seuran asema voimanoston arvokisojen järjestäjänä. Ensimmäisistä kisoista tulee kuluneeksi kohta 20 vuotta, ja mukaan mahtuu niin naisten MM-kisat kuin miesten EM-kisat. Yhden virheen Hyttinen ja Eugen Parviainen myönsivät tuolloin tehneensä, kun he torppasivat uraansa aloittelevan kyykkyviulistin Linda Lampeniuksen esiintyjäkaartista. Kunta mukana Voimanoston juhlaa Seuran voimanostoharrastus ja kilpailutoiminta lähtivät rivakasti käyntiin Arto Heikan tullessa etelästä takaisin kotikonnuilleen ja napattua SM-pronssia raskaassa sarjassa. TUL, eli Tule, Urheile, Liiku on aktiivisen seuran mottona jatkossakin. Palkintoja ja muistamisia Juhlan avasi seuran nykyinen ja järjestyksessään seuran 14. puheenjohtaja Riitta Irva, joka kiitti paikalle saapunutta juhlayleisöä. Toiminta kuitenkin käynnistyi reippaasti ja jo seuraavassa kuussa, eli maaliskuussa 1946 pidettiin ensimmäiset hiihtokilpailut. Alusta asti toimintaperiaatteeksi otettiin yhteistoiminta rajan yli Ruotsin puolelle. Rohkeudesta ja aatteen huimasta noususta kertoo se, että jo tuolloin 1940-luvun lopulla lähetettiin Ville Hokkanen peräti Vierumäelle saakka saamaan oppia valmennukseen. 8 Torstai 1.9.2016 Tule, Urheile, Liiku Aavasaksan Kisa 70 vuotta YLITORNIO . Seura pyrkii luomaan edellytyksiä liikkua ja kilpailla ilman suuria kustannuksia. Kilpailijoita oli siis tyrkyllä, mutta nyt tällaista tilannetta muistellaan kaiholla kaikkien seurojen johtoelimissä. Hiihdon nousu seuran ykköslajiksi 1970 tapahtui erityisesti vuonna 1974 valmentajapalkinnolla palkitun Vilho Viippolan ja ensimmäisten SM-mitalien tuojien Juha Viippolan ja Pekka Soinin myötä. Nuorten kiinnostus eri lajeja kohtaan on muuttunut ja tähän pitäisi myös seuran pystyä vastaamaan. Kiitokset lähtivät myös ylitorniolaisille yhteistyökumppaneille ja kunnalle, joka on luonut hienot puitteen liikunnan harrastamiselle. Nyt Hyttinen ei jaa joidenkin urheiluvaikuttajien ideaa tuen kohdentamisesta vain tietyille menestyslajeille Rion ankean jälkihien pohdinnassa. Anneli ja Esko Kätkä Veikko Rautiolla täydennettynä viihdyttivät yleisöä ja juhlaväelle oli katettuna maukas porokeitto kakkukahveineen. Omana numeronaan oli YBT:n maastojuoksucupin sekä seuran hiihtokisojen palkintojenjako. Onpa Arilla myös taannoisen sarjansa ikuiseksi jäänyt SE-tuloskin maastanostossa, Hyttinen kertoi. Minna Tolppi jatkoi seuran menestystä arvokisoissa 1990-luvulla. Tässä aallossa alkoi myös Aavasaksan Kisan historia Kristineströmin kartanossa 10.2.1946. Viime lauantaina seura juhli tätä merkkipaalua omalla vuonna 1987 rakennetulla majallaan Ylitornion Kopanmäessä. Paikkakunta ilman tapahtumia ei ole mitään, ja näitä aktiiviset seurat ja yhdistykset luovat, Melaluoto muotoili. Melaluoto totesi olevan tärkeää, että kaikki kuntalaiset vauvasta vaariin otetaan huomioon
Alkuperäinen, Emil Wikströmin suunnittelema mitali oli luovutettu hänelle 25.2.1933. Kun Ylitorniolla viime kesänä juhlittiin satavuotiasta jääkäriliikettä, käytettiin yksi päivä kunnan alueella sijaitseviin eteppitaloihin tutustumiseen. Se sammuu, kun korkki suljetaan. Järjestämme muutaman kerran vuodessa yleisötapahtumia aina vähän eri konseptilla ja kutsumme alan ihmisiä kertomaan toiminnastaan. Tällä kertaa puhutaan muun muassa kompostoinnista ja jätevesiasioista. Ihmisillä on edelleen paljon vääriä luuloja ja olettamuksia jätevesien käsittelyn ja kustannusten suhteen. Parin kilometrin päässä hänen kotoaan seisoo edelleen suuri, Kuningaspetäjäksi nimetty mänty, jonka juurella hänen kerrotaan vannoneen auttavansa tulevia jääkäreitä kaikin mahdollisin tavoin. Mella-Arvi ruokki ja saunotti miehet, tervasi heidän suksensa ja toimi oppaana. Miehiä jahdanneet santarmit eksyttääkseen hän hiihti metsään latuja ristiin rastiin. Tapion mukaan Mellajärvi oli solmukohta, johon Saksaan lähteneet nuoret miehet tulivat eri suunnilta Tornionjoen yli pyrkiessään. Tähän voi laittaa vaikka palavan tupakan. Niinpä Arvitkin päättivät lähteä kotiin. Nyt tilanne on toinen. . Kahvin, pullan ja makkaran lisäksi tilaisuudessa oli tarjolla sekä tietoa että porinaa jäteasioista. . 9 Torstai 1.9.2016 Mella-Arvin jääkärimitali pääsi kotiin MELLAJÄRVI . Kaikkien kannattaa kompostoida! Mitään ei voi tehdä Aila Kauppila tarjoilee Hanna ja Voitto Hartikaiselle makkaran ja pullakahvien kyytipojaksi tietoa jätteenkäsittelystä. niin väärin, etteikö sitä voisi korjata. Sen vastaanotti Kauko Myllykoski, jonka äidinäidin setä Arvi oli. Kauko Myllykoski totesi, että mitali pääsee kunniapaikalle hänen kotiinsa Kaitajärvelle ja tulee myös pysymään siellä. Kari Kaulanen ?Yhteisvoimin isänmaan puolesta oli tunnuksemme silloin, kun Te, Arvid Mellajärvi, rohkeasti ja uhrautuvin innoin ryhdyitte tukemaan ja kannattamaan jääkäriliikkeen taistelua perivihollisen karkottamiseksi isiemme maasta ja Suomen kohottamiseksi vapaaksi, itsenäiseksi valtakunnaksi. Jääkärit eivät kuitenkaan olleet ainoita sankareita. Ilman paikallisten asukkaiden tukea heidän matkansa olisi tyssännyt alkuunsa. Aherto totesi, että etappitalot ovat laattansa ansainneet samoin kuin Mella-Arvi mitalinsa. Aikojen saatossa se oli kuitenkin joutunut teille tietymättömille. Kullervo Tapio puhuu, etappitalokierroksen osallistujat kuuntelevat. luttaa Venäjällä. Toiset ovat oppineet kierrätyksen jo äidinmaidossa. Varttuneemmat tietävät, ettei mitään saa haaskata, mutta nuoret kaipaavat kierrättämiselle usein enemmän perusteluja. Minna Siilasvuo. Ylitornion Museoja Kotiseutuyhdistyksen järjestämälle retkelle osallistuneet mahtuivat tällä kertaa yhteen linja-autoon. Ensimmäinen pysähdyspaikka oli jälleen Mellajärven etappitalo. Arvi oli vanhin, joten hän joutui lähtemään, ja niin joutui myös Vuoskun Arvi järven toiselta puolelta. Suomalaiset eivät kuitenkaan pitäneet suuntauksesta, johon miehiä yritettiin kou- Tapio arveli, että tapahtumat Venäjällä saivat Arvin toimimaan jääkärikoulutukseen pyrkivien hyväksi. Miniroskis kulkee helposti mukana, ja siihen voi laittaa myös esimerkiksi purukumin, jota ei myöskään saisi heittää luontoon. Saijalla oli mukanaan myös lista tavaroista, joiden maatumisaikaa luonnossa halukkaat saivat arvioida. Tupakantumppi maatuu parissa vuodessa, mutta esimerkiksi sipsipussi sulostuttaa tienvarsia noin 80 vuotta, juomatölkki 200 vuotta ja paristo yli kaksi miljoonaa vuotta. Rovaniemeltä lähti työväenyhdistyksen puheenjohtajakin, Aherto kertoi. . Hän luki alkuperäisen luovutustekstin ja luovutti sen jälkeen mitalin. Retkelle osallistui yli 70 henkeä, ja se tehtiin kahdella linja-autolla. Päivän kohokohta oli uuden laatan paljastus Harjulan etappitalolla. Historian havina käy korvissani, kun seison tämän paaden takana, Kullervo Tapio aloitti puheenvuoronsa. Hän kertoi, että Arvid Puolamaa tuli Mellajärvelle Puolamajärveltä hänen Erkkiisänsä ostettua tilan Mellajärven pohjoisrannalta. . Tämän retken kohokohta oli Arvid Puolamaalle, sittemmin Arvi Mellajärvi, eli Mella-Arville myönnetyn jääkärimitalin luovuttaminen hänen lähiomaisilleen. Kai se on nyt alettava... Kemijoen vesiensuojelu- yhdistyksen jätevesineuvoja Mikael Keränen kertoi, että tänä vuonna neuvonnan pääpaino on kiinteistökohtaisessa neuvonnassa. Mustimaan jäteasemalla viime viikolla järjestetty Ekoa arkeen -tapahtuma houkutteli paikalle hyvän joukon toista sataa vierailijaa, vaikka sää oli vähintäänkin monipuolinen. Tosin se ehtii ennen sinä aikana vapauttaa ympäristöön sisältämänsä myrkylliset kemikaalit kuten sinkkikloridin, lyijyn, elohopean ja kadmiumin. Aila Kauppila kertoi Napapiirin Residuum Oy:n asiakasneuvoja Hanna Granrothin tehneen opinnäytetyönään asiakkaille laajan kyselytutkimuksen Residuumin tarjoamista palveluista ja ihmisten jätteenkäsittelytottumuksista. . Aiempi laatta oli tuhoutunut tulipalossa 2000luvun alussa. Tämän kesän etappitalokierros tehtiin lauantaina 20. elokuuta. Yksi kolmasosa oli opiskelijoita tai omasi jonkin porvarillisen taustan, kolmasosa oli maanviljelijöitä tai heidän jälkeläisiään ja kolmasosa työläistaustaisia. Eri suuntiin he myös usein lähtivät, sillä ylityspaikkoja oli useita. Ylitornion alueella oli yhdeksän etappitalon verkosto, jotka toimivat yhdessä siitäkin huolimatta, että toimintaa pidettiin maanpetoksena. Mitali löysi paikkansa Mella-Arvin mitalin luovutti eversti evp Markku Aherto. Hän on Jääkäripataljoona 27:n Perinneyhdistys ry:n Lapin osaston puheenjohtaja. Hän muistutti, että jääkärikoulutukseen lähdettiin hyvin erilaisista taustoista. . Kun kompostoitavat ainekset pilkotaan pieniksi, noin viiden sentin kokoisiksi, ja lisätään sopivasti kuiviketta, kompostointi onnistuu kyllä. Kompostorilla alkuun Tapahtumassa oli paikalla myös Rautixet Pello, joka oli tuonut näytille erilaisia jäteastioita ja lämpökompostoreita. Teuvo Marjeta ja Heikki Jutila tosin tunnustivat, että omissa kompostointi- ja kierrätystottumuksissa olisi vielä tehostettavaa. Kaikkien kävijöiden kesken arvotun Biolan- lämpökompostorin voitti Veikko Räsänen, joka oli vaimon kertoman mukaan vielä kotoa lähtiessä todennut, ettei aio suinkaan ryhtyä kompostoimaan. Hän muistutti myös, että kunnilla voi olla jätevesien käsittelyn suhteen tarkentavia ja tiukentavia, mutta ei lieventäviä säännöksiä. . Tarkoitus on lähinnä tavata ihmisiä kasvotusten: haluamme kuulla, missä olemme onnistuneet ja missä olisi vielä parannettavaa., Napapiirin Residuum Oy:n tiedottaja Aila Kauppila kertoi. Päivän teemaan eli kompostointiin johdatteli kompostoinnin puoliammattilainen Maija Pyhäjärvi, joka kannusti kuulijoita vähentämään jätekuormaansa helpolla ja ekologisella tavalla. . Kiitollisuutensa osoitukseksi Teiltä silloin saamastaan avusta, sekä muistoksi yhteisestä työstä ja taistelusta kohtalokkaina vuosina 1914?1918 antaa Jääkäriliitto teille tämä muistomitalin.? Mustimaan jäteasemalla tarjottiin Ekoa arkeen PELLO . Kun käyn tutustumassa kiinteistön jätevesijärjestelmään, etsitään yhdessä vastauksia kysymyksiin, mitä pitäisi tehdä ja miten. Roskat roskiin, kierrätys kunniaan Veikko Räsänen pääsee aloittamaan kompostoinnin tuliterällä lämpökompostorilla. Pidä Lappi siistinä ry:n tapahtumakoordinaattori Saija Kestilä jakoi kävijöille kauppakasseja ja taskuun pantavia miniroskiksia. . He hiihtivät kotiin Mellajärvelle kaukaa Venäjältä. Kullervo Tapio muisteli Mella-Arvin kertoneen hänen isälleen, että voimat alkoivat loppua siinä vaiheessa, kun hän pääsi Rovaniemellä Kemijoen yli. Jääkäriliikkeen apuna Hiihtämällä Venäjältä kotiin . Arvi oli poromies ja eränkävijä, jolla oli kartta pääs- Markku Aherto valmistautuu luovuttamaan MellaArvin jääkärimitalin Kauko Myllykoskelle. sään. Tapio kertoi myös, että Venäjän vallan aikana jokaisen tilan vanhin poika joutui valvontaviranomaisten koulutettavaksi, eli käytännössä armeijaan.
Ratoja löytyy jo läheltäkin, esimerkiksi Ylitorniolla Ainiovaarassa on uusi hieno frisbeegolfrata, jolle toivotaan runsaasti käyttöä. Sukututkimus, teatteriilmaisu, ja mitä kaikkea muuta niitä vielä olikaan? Meän Opiston lehtinen tulee olemaan täynnä innostavia kursseja, joten nyt vain rohkeasti tutkimaan kurssivalikoimaa ja aloittamaan vaikka ihan uusi harrastus. Kaisu Määttä Tallennetaan Yhdistysten Ylitorniota Millaisia yhdistyksiä Ylitorniolla toimii. Kansainvälisen tuomariston arvosteleman kilpailun juonsi paikallinen karaokeyrittäjä Tommi Kuusela. . sekä kuin ne kynttilät, joita joka ikinen joulu yrittää ikuistaa tunnelmiin. Musiikkikursseilla on valikoimaa yksinlaulusta ja karaokesta kuorolauluun, orkesterin säestyksellä laula- miseen sekä stemmalaulamiseen A Cappella -yhtyeenä. Voit aloittaa myös kitaran, pianon, basson, rumpujen tai harmonikan soittamisen Meän Opiston kursseilla. Ja sitten se kunnonko- Aavasaksalla kisailtiin karaokemestaruudesta AAVASAKSA . Entä jos menisi opiskelemaan ihan valokuvausta digikameralla? Tai perehtyisi kuvaamiseen erityisesti vähäisessä valossa ulkona tai sisällä, tunnelmavalaistuksessa. Ja puutyöt. perinteiseen tapaan karaokemestaruuksista. Millaista toimintaa paikkakunnalla on. tai säilytysarkkuja tai rasioita. Tätä pääsee kokeilemaan nyt myös Ainiovaarassa, metsään rakennetulla radalla. aloittaa uusi harrastus? TORNIONLAAKSO ? Syksy ja koulujen alkaminen merkitsee aikuisellekin ihmiselle uuden jakson alkamista. Tekee mieli palata koulun penkille tavalla tai toisella. Tekee mieli aloittaa jotakin uutta, löytää itsestään uusia kykyjä ja taitoja, tai aloittaa edes kunnon kohennus. Aivan kohta se tipahtaakin postilaatikkoon, monia mahdollisuuksia tarjoava Meän Opiston kurssilehtinen. 10 Torstai 1.9.2016 Jokhaan solis aika . Miltä tuntuisi soutuspinning. Kilpailuun osallistui 19 laulajaa aina Keski-Suomea myöten. Naiset ja miehet kilpailivat omissa sarjoissaan, Tommi Kuusela kertoo. Kuvassa ovat kisan voittajat. Eturivissä vasemmalta naisten sarjan voittaja Mari Sandqvist, toiseksi sijoittunut Riitta Haakanen ja kolmas Hanna Utunen. Takana seisovat miesten kakkonen Veijo Tuomi, voittaja Mika Ylitalo ja kolmas Veijo Katisko. (MS) Kuva Tommi Kuusela. hennus tavalla tai toisella. Meän Opistossa voit aloittaa vaikka paritanssin alkeista tai kokeilla Lavis-lavatanssijumppaa viikonloppukurssilla. Ompele vaikka itsellesi lämmin villakankainen luhka, lappalaisten poromiesten käyttämä talvivaate. Tai kangaspuilla matonkudontaa, poppanaa, seinävaatteita, verhoja. Aavasaksan Aurinkomajalla kisattiin lauantaina 20.8. Oletko jo kokeillut posliininmaa- lausta. Ylitornion Joulu -lehteä ollaan jälleen kokoamassa. Tarkoituksena on aloittaa lehdessä juttusarja Yhdistysten Ylitornio, joka kertoo ylitorniolaisista yhdistyksistä ja niiden toiminnasta. Toimita lehden toi- mituskuntaan yksi tilannekuva edustamasi yhdistyksen toiminnasta kuluneelta vuodelta. Pitsiä, punontaa ja kudontaa pihaan ja puutarhaan tarjoaa nyt Meän Opistossa alkava verkkokurssi. Jos vaikka tulevat revontulikuvat sitten tänä vuonna onnistuisivat- Frisbeegolf on uusi innostava harrastus. Haluaisitko koristella pihasi puut pitsillä tai punonnalla. Entä kiinnostaisiko heprea tai nykyheprea? Espanjalla voisi olla käyttöä myös joskus lomamatkalla. Monenlaisia kädentaitoja on opiskeltavissa. Lehti tallentaa paitsi paikkakunnan historiaa, myös sen nykypäivää. Nyt siis uudet yhdistykset esille! Pyrimme kertomaan joululehdessä sellaisista yhdistyksistä, joista ei viime vuoden joululehdessä kerrottu. Liitä kuvaan 70?100 sanan kuvateksti, jossa kerrot kuvasta, yhdistyksesi toiminnasta ja tapahtumista kuluneena vuonna. Jos yhdistyksesi kiinnostui asiasta, ota yhteys Mirjami Hyttiseen (040 592 1574) mahdollisimman pian.. Monenlaisia liikunta- ja kuntopiirejä tulee pyörähtämään käyntiin useissa kylissä, useille ikäryhmille ja eri kuntoisille liikkujille tarkoitettuna. Jos ei Meän Opiston tarjonnasta löydy mieluista liikkumismuotoa, niin voi sellaisen löytää muualtakin. Jos tykkäät kävellä metsässä, niin kenties innostut frisbeegolfista. Entä jos hurahtaisi joogaamaan, sehän on aika rauhallista liikuntaa. Kursseille ilmoittautumisaika on alkanut jo tällä viikolla, ja lehteä pääsee tutkimaan Meän Opiston nettisivuilla näköislehdestä. Kielet kiinnostavat aina. Tänä syksynä voi aloittaa vaikkapa aramean alkeet tai tutustua Uuden Testamentin kreikkaan. Nettikuva pixaby.com. kin . Jouluksi voi tehdä tonttukurssilla hienon tontun, tai kranssikurssilla talvisen ovikoristeen. Huonekalujen verhoilu olisi hyödyllinen taito. Voisi nikkaroida kotiin vaikka uuden kirjakaapin tai tuolin
Ps.139:16 Murehtiminen on oikeastaan epäluottamusta Jumalaa kohtaan. He ovat jakaneet ja saaneet paljon Väylän ihmisten kanssa. Tuhat ihmistä juhli yhdessä virkauran jättävän kirkkoherran kanssa. anja.korteniemi@nic.fi ?Ihana Jeesus!. on vielä paikkoja. klo 18 Sanan ja rukouksen ilta kirkossa. Su 11.9. Siitä tuli myös työmaa, kun hän otti Lauri Impiön eduskunta-aikana käsiinsä opiston rehtorin suitset. Liki 30 vuotta Martti on hoitanut laajasti alisen Tornionlaakson paimenen työtä. Uuden ja suuremman Tornion kirkkoherran virkaan hän haki vauhtia Simon parin vuoden palveluksella. klo 13 luontokirkko ja HPE Pakasaivossa. klo 10 messu Pellon kirkossa, klo 12 messu Turtolan kirkossa, messun jälkeen seurakunnan kokous luottamushenkilöille ja työntekijöille Turtolan srk-kodilla. Ke 7.9. klo 18 ja 20 konsertti ?Laulujen voimaa?; Pyhän Laurin kappelissa. To 8.9. klo 20 viikkomessu, Pyhän Laurin kappelissa. Vihitty: Aleksi Matti Mikael Koivisto ja Henna Tellervo Mäki. Muonio To 1.9. Älkää siis murehtiko. Teidän taivaallinen Isänne tietää kyllä, että te tarvitsette kaikkea tätä. Etsikää ennen kaikkea Jumalan valtakuntaa ja hänen vanhurskasta tah- Seurakunnat Ihana Jeesus! Ylitornio toaan, niin teille annetaan kaikki tämäkin.. klo 13 ehtoollistilaisuus. konsertti Pyhän Laurin kappelissa. Ma 5.9. Hän loi ilmapiirin, joka kannusti luottamaan taivaalliseen Isään. Klo 18 rukouspiiri Kanttorilassa. Vihitty: Aleksi Valtteri Herranen ja Hilda Karoliina Vuollo. Helluntaiseurakunnat Ylitornio Su 4.9. Aarioita ja Selloa. klo 18 Sanan ja rukouksen ilta, (Psalmit 2.), Jorma. To 1.9. Hyvärinen * 15.4.1943 . Matt.6:25? 34 Jeesus muistuttaa, että Jumala antaa meille elämän lahjaksi. 11 Torstai 1.9.2016 Raamatun aarteet Anja Korteniemi . Lämmin kiitos osanotosta. ei ole tilaisuutta. Rakkaamme Raija Tellervo JUUSO o.s. klo 10.30 messu Ylitornion kirkossa. Syysretkelle Kairosmajalle 8.9. Radio välitti vihkitoimituksen, ja haastatteluissa nuori pari tunnusti luottavansa hienoimpaan rakkauteen, joka kaiken kestää. klo 20 ?Lapin Taika?, Tarinoita ja Balladeja Vaelluksilta, Pyhän Laurin kappelissa. Ti 6.9. klo 19 raamattupiiri srk-kodilla. To 8.9. 15.8.2016 On tuska, sairaus, kyyneleet nää, sun kohdaltas ohi kaikki tää. Nyt aurinko kirkas ja lämpöinen on paistava sulle ikuinen. Rakkaudella kaivaten Unto ja Anne Ahti Jani Niko ja Marjut Sukulaiset ja ystävät Lämmin kiitos muistamisesta.. Sen tukipylväinä ovat usko ja toivo. Papin työvälineenä on ääni. Mikael Agricola opetti, että papin tulee saarnata, rukoilla ja studeerata. klo 11 messu Meltosjärven kirkossa, klo 13 Pekanpään syysseurat Poikkilahden koululla, klo 16 messu Ylitornion kirkossa. Ma 5.9. Lahjat olivat käytössä opiston työssä. Niin kehitysvammaisille kuin lastenohjaajiksi kouluttaville hänellä oli annettavana oikea sävel. Ihminen luulee sil- loin, että hän itse pystyy hoitamaan asiansa paremmin kuin maailmankaikkeuden Herra. Jeesus ohjaa Jumalan valtakunnan ja hänen vanhurskaan tahtonsa etsimiseen. Silloin Jumalan herruus toteutuu ihmisen sydämessä ja elämässä. Kiitä auttajaasi, kansa Siionin! Palvo Jumalaasi mielin hartahin. Vaikk´ on korkealla, Herra, istuimes, sielut tuskan alla saavat autuutes. Kiitos Herra taivaan, kun tuot lastes vaivaan lahjas runsahimmat. (Virsi 344:2) Martti Puontila on edelleen iskussa Kangasalan jouhevasta Martti Puontilasta on tullut 37 vuodessa vahva tornionlaaksolainen. Keimiönmaja). Su 4.9. konsertti Pyhän Laurin kappelissa. Su 4.9. klo 20 Pianistit Tunturissa . klo 11 sanajumalanpalvelu Kolarinsaaren kirkossa, klo 20 Seeli ja Heikki: ?Kaunis ilta . 19.08.2016 Oulu Käy enkeli vierelläs taivaanrantaan, on kulkusi kevyttä, jalkasi kantaa. Et kipua tunne taivaan tiellä, monet on rakkaat vastassa siellä. Muistosi elää keskellämme, säilyen aina sydämissämme. Kiittäen ja kaivaten Eeva-Liisa Hannele ja Pauli perheineen Marjukka ja Raimo perheineen Mariannen perhe Mika ja Minna perheineen muut sukulaiset ja ystävät Ystävällisenä kutsuna ilmoitamme, että saatamme rakkaamme viimeiseen lepoon Turtolan kirkossa la 10.9.2016 klo 13, jonka jälkeen vietämme muistotilaisuutta Turtolan seurakuntakodilla. On sanottu, että nykyisin sydämen avaa sana, jos siihen liittyy aamoria ja huumoria. Martti Puontilan ensi silmäys Tornionlaaksoon avautui pastoraalikurssilla Ylitornion kristillisellä kansanopistolla. Kujala * 18.7.1931 Kuolajärvi . Kristuksen rakkaus ei jätä laakereille. Paavo Korteniemi Rakkaamme Kerttu LINDE o.s. Lähtöjuhlassa hän piti huolta, että Tornionlaakson laulun rinnalla ylevältä kuulosti ?Mä oksalla ylimmällä?. Tuore Joutsan pappi ja lääketieteen opiskelija pääsivät julkisuuteen 40 vuotta sitten. Juhannusradio välitti vuorokausimitalla ohjelmaa Anttolasta, joka oli noussut aikanaan suomalaisten mieleen hiihtäjä Eero Kolehmaisen kotipitäjänä. Ota yhteys Ritvaan 040 813 9022Kastettu: Milja Emilia Myllymäki ja Johannes Mio Valtteri Pantsar. Kuulutettu: Matti Aaro Iisakki Koivisto ja Heidi Mirjami Ahonen. Pello To 1.9. palvelukotien hartaudet, klo 14.15 Kammari, klo 15 Kotitie, klo 15.45 Kyllinkeidas, klo 17 diakoniakylätoimikuntien ja vastuunkantjien syksyn aloitus Pellon srk-kodilla. Kastettu: Daniel Veikko Johannes Saari, Peetu Henrik Eeronheimo. Vihitty: Tommi Kristian Saukkoriipi ja Mari Elina Moilanen. Haudattu: Kerttu Linde 85 v., Hilkka Liisa Korteniemi 85 v., Raija Tellervo Juuso 73 v. Kolari To 1.9. Klo 16 alkaen kauppojen hävikkiruuan jakelu seurakuntakodilla. Side Tornionlaaksoon vahvistui aidosti ?meän uskossa?. Pappisvuodet jatkuivat vanhassa Torniossa ja Karungissa. Hartaus klo 12.30 Palvelukeskus Marjapaikassa, klo 13 vuodeosastolla ja klo 13.30 Ojusniityssä. klo 18 ehtoollistilaisuus, vierailevana puhujana Markus Hämäläinen. To 8.9. Se oli hänelle sopiva uskon ilmaisu. Yksilön oikeuksien korostaminen on johtanut entistä suurempaan itsekkyyteen. Siksi Jeesuksen kansanjoukolle antama opetus vuorisaarnassa tuntuu käsittämättömältä elämänasenteelta. ?Sen tähden sanon teille: älkää huolehtiko hengestänne, siitä mitä söisitte tai joisitte, älkää ruumiistanne, siitä millä sen vaatettaisitte. Eikö henki ole enemmän kuin ruoka ja ruumis enemmän kuin vaatteet? Katsokaa taivaan lintuja: eivät ne kylvä, eivät ne leikkaa eivätkä kokoa varastoon, ja silti taivaallinen Isänne ruokkii ne. Ja olettehan te paljon enemmän arvoisia kuin linnut! Mitä te vaatetuksesta huolehditte! Katsokaa kedon kukkia, kuinka ne nousevat maasta: eivät ne näe vaivaa eivätkä kehrää. Minä sanon teille: edes Salomo kaikessa loistossaan ei ollut niin vaatetettu kuin mikä tahansa niistä. Kun Jumala näin pukee kedon ruohon, joka tänään kasvaa ja huomenna joutuu uuniin, niin tottahan hän teistä huolehtii, te vähäuskoiset. Hänellä olivat lahjat valmiina elävän kristillisyyden edistämiseen. Lääninrovasti Markku Korpela korosti rovastikunnan tervehdyksessä, että viran voi jättää, mutta pappeuden lahjoja tarvitaan käyttöön. Taito on kohdata kuulija aidolla tavalla. Rakkaamme Lasse KNUUTI * 11.12.1925 Turtola . Sakari Krans. Ke 7.9. Sillä on tarkoitus, vaikka se olisi yhtä lyhyt kuin päivän elävällä kukalla. Jumala on henkilökohtaisesti mukana luomakuntansa kaikissa yksityiskohdissa. Psalminlaulaja vakuuttaa, miten Jumala tuntee meidät täydellisesti. ?Sinun silmäsi näkivät minut jo idullani, sinun kirjaasi on kaikki kirjoitettu. Ennen kuin olin elänyt päivääkään, olivat kaikki päiväni jo luodut.. Martti ja Helena olivat juhannushääpari. klo 11 messu kirkossa. Ke 7.9. Nyt uuden edessä Martin erityislahjat ovat tarpeen vihreän laakson hengellisessä työssä. ?Jumalan hullut jakavat rohkeasti siunausta eteenpäin.? Tornionlaakso on kiitollinen Puontiloille. Näin huudahti kassajonossa hurskas Jumalan lapsi. 15.8.2016 Pello ?Missä on äitini? Lintujen varhaisen laulun holveissa. Hän lepää valon pylväitten huipulla läpi syksyn. Nyt kun maat huojuvat, ilta on jo mennyt.? (Niilo Rauhala) Kiittäen ja kaivaten tytär ja vävy lapsenlapset siskot ja veljet ystävät ja sukulaiset Siunattu läheisten saattamana. klo 19 Siiri Riihon muisteluilta Tunturikeimiöllä (ent. klo 20 Jukka Kuoppamäen konsertti, Pyhän Laurin kappelissa. Ke 7.9. klo 13 eläkeläisten kerho Pellon srk-kodin rivitalon puolella, klo 17 isoskoulutus Pellon srk-kodin rivitalon puolella. Su 4.9. klo 20 viikkomessu Pyhän Laurin kappelissa. Pe 2.9. klo 18 Sanan ja rukouksen ilta. Pello Su 4.9. Kaunis kiitos Pellon terveyskeskuksen väelle äidin hoidosta. Su 4.9
Kaivinkonetyöt . a.maalaus@gmail.com Sisä- ja ulkomaalaukset . 050 302 6482 Takat www.konetyosalonen.? TRAKTORI- JA KAIVINKONETYÖT Kiukaat www.hanakat.fi Putki ja Poltin Salmi Oy Alkkulanraitti 95, Ylitornio, puh. vaihtolavakuljetukset www.pellonbetoni.fi Lasse Sunila 0400 939 576 asentaa alueellamme . Aikataulut:matkahuolto.fi tai 040 565 5711/Urho TILAUSAJOT Siisteillä, ilmastoiduilla busseilla Autopeltityöt myös vakuutusyhtiön laskuun . kerran. Toiseksi tullut venekunta muodostui paikkakuntalaisista Timo Huhtanen ja Krista Keskinen. VVS-arbete Putki Kitti Oy ylitornio@tornionlaakso.net p. Toisen venekunnan saalis oli 4,340 kiloa. Voittajavenekunta oli kotoisin Kemistä ja muodos- Sähköasennus Meiltä myös: LVI-työt tui kaksikosta Urpo Soini ja Markku Heinälehto. r u o s t e vaurioiden korjaukset JARI YLISAUKKO-OJA Torniontie 163, 95645 Turtola . Tavan mukaan kaikki maaliin tulleet palkittiin ja tässä kisassa varmistuivat myös sarjojen parhaat. Traktorityöt . kaivuu, maansiirto ja lumityöt? Marko Buska 0400 226422 Moottoriveneuistelussa kaksi urheaa venekuntaa Suomesta asti. Osasyynä voi toki olla huono, miltei kamala sää, joka riepotteli osallistujia jopa vaarallisella tavalla. Kaksi urheaa venekuntaa kisaan kuitenkin osallistui ja voittajavenekunta sai saalikseen 7,045 kiloa kalaa. Lumityöt . 50 paikkaa. Rajalinjat Oy . 044 291 9186 . metallityöt . p. Urheilukentällä ja lähimaastossa juostu kilpailu keräsi jälleen mukavasti juoksijoita Övertorneålta ja Kemi-Tornion seudultakin. Yksi kisa kesällä joudut- tiin siirtämään tulvan vuoksi, mutta muutoin sään haltijat suosivat osakisoja. sorat, murskeet, seulottua multaa . kaivon- puh. 12 Torstai 1.9.2016 Palveluhakemisto KULJETUSPALVELUT . Maisemaraivaukset . Kiinteistöhuolto LINJALIIKENNETTÄ Pello-Ylitornio-Tornio-Kemi-Rovaniemi alueella. Meillä on aikaisempina vuosina ollut useita kymmeniä venekuntia aivan Keski- Mitsubishi Electric ILMALÄMPÖPUMPUT Ä PY YDOUS! TAR J Onni +358 40 489 0300 Taito 0400 695 026 MaastoCup päätökseen YLITORNIO . Mainiossa säässä kilpailtiin viime viikolla neljän osakilpailun päätösnäytös YBT-maastocupissa Ylitorniolla. Yhteispisteissä vähintään kolmeen osakisaan osallistuneet laitettiin pisteissä paremmuusjärjestykseen. Huomioitavaa oli se, että sarjoja oli vauvasta vaariin. Miesten sarjassa käytiin kova kamppailu voitosta, kun Jussi Herttuala ja Ergo Kelder tulivat maalialueelle yhtä aikaa. muovihitsaukset ?k a t s a st u sremontit . 040 172 7447 renkaat . Syyksi osallistujien vähyyteen kyläyhdistyksen puheenjohtaja Rauha Turunen arveli Jigi-cupin kanssa sattunutta päällekkäisyyttä. . Kuva Rauha Turunen. Vi jobbar också i Sverige Ergo Kelder varmisti cupin voiton viimeisessä osakisassa. Timo Kunnari. Ergo vei voiton kirissä ja samalla koko cupissa. Kaisu Määttä Moottoriveneuistelun urheat venekunnat, voittajakaksikko Urpo Soini ja Markku Heinälehto sekä kakkoset Timo Huhtanen ja Krista Keskinen. 040 590 3343 Pello KIVILOMPOLO OY anttikivilompolo@hotmail.com, p. Kiinteistönhoito 24 h/vrk Käytössämme myös pikkubusseja invavarustuksella ja linja-auto. Pyöräkuormaajatyöt . BUSSIKULJETUKSET Tornionlaakson palveluhakemisto tavoittaa viikoittain lähes 20 000 silmäparia. RAKENNUS- JA KIINTEISTÖALAPALVELUITA A-MAALAUS & MONIPALVELU Ari Erkheikki 0400 015 134 +358 400 015 134 Suksitie 7, 95600 Ylitornio p. betonielementit . 040 510 8966 ETELÄ-PORTIMOJÄRVI ? Etelä-Portimojärvellä järjestettyihin moottoriveneuistelukisoihin osallistui tällä kertaa vain kaksi venekuntaa. h i t s a u kset . Kaksikko on suorastaan konkari Etelä-Portimojärvellä järjestetyissä uistelukisoissa, sillä he uistelivat Portimojärvllä jo 19. 0400 391 918 avoinna arkisin 9?17
0400-652 483 www.kantomaa.fi Urheiluseurat toimivat Ässäkenttä liikuttaa koululaisia PELLO . Hot stones . klo 17?20 kuntotalolla on Ylivolin ilmoittautumispäivä. Palvelemme: ma-pe 10?17 Ilman ajanvarausta tai p. Kampaamot Hammasteknikkomestari Erikoishammasteknikko Bello?h Minnan TukkaTupa Laila Hiltunen Minna Post 040 1647733 Jyrki Isojärvi Mellantie 4 (Teletalo), YLITORNIO Ajanvaraukset : 040 738 8916 tai 020 743 3940 Kenttätie 6, PELLO OTM, VARATUOMARI Onko tässä sinun paikkasi? Soita 040 510 8966 HAMMASPROTEESEJA JOUKO KANTOMAA - yksilöllisesti suoraan valmistajalta - tarvittaessa saman päivän aikana ERIKOISHAMMASTEKNIKKO ARI AHRIKKALA LAKIASIAINTOIMISTO Hallituskatu 5B, Tornio . Maalit on upotettu kenttää rajaavaan aitaan. Pelkkä kenttä ei tietenkään riitä, tarvitaan myös välineitä, kuten palloja. Ensimmäiset Ässäkentät rakennettiin vuonna 2011 ja tavoitteena on, että sellainen nousisi 100 suomalaisen alakoulun yhteyteen. Kari Kaulanen. 016 571 261 www.lapinkatse.fi Ylitornio, Alkkulanraitti . Tule käymään ilmoittamassa itsesi jump- Iltarastit ke 7.9. koulutettu hieroja-MST-refleksologi Pellontie 25 (Wellness Sentterissä) 95700 Pello 044 058 2756 . Hän toivoi, että kenttä tulee olemaan ahkerassa käytössä. Virallisen osuuden jälkeen koulun oppilaat pelasivat torniolaisen TP-47-joukkueen pelaajia vastaan Kaikki pelissä -miniturnauksen. Ässäkentän tavoitteena on tukea nuorten liikuntaharrastusta. Koko kehon vyöhyketerapia . 040-533 7122 Optikon palvelut Silmälääkärin palvelut Piilolasit ja -nesteet Pa-Ka Emilia Kunnari 040 829 7474 Kauppatie 34, Pello Hierontaterapia Soleus Soili Ilmavirta . 0500 694 302 . www.hierontaterapiasoleus.fi Klassinen hieronta . Myös sählyn pelaaminen on mahdollista. Lisäksi kenttä voidaan jakaa kahtia niin, että sillä voidaan pelata poikkisuunnassa kahdella kentällä. Puh. 040 747 8630 Lähihoitaja ja jalkojenhoidon at. Avoinna sopimuksen mukaan. YLITORNION Yleislääketieteen FYSIOTERAPIA ja sisätautien erikoislääkäri Fysioterapeutti Matti Rahtu Marja-Helena Niemi Alkkulanraitti 48, 95600 YLITORNIO www.ylitornionfysioterapia.fi . Lähtöpaikka koululla Länsi-Rajan Rasti Kasiluokkalaiset jäähdyttelevät kentän vihkimisen jälkeen. Iltarastit tulokset 24.8. edistämisen olevan paras mahdollinen investointi tulevaisuuteen. Vauvahieronta Intialainen päähieronta . Opastus Ylitornion keskusta/Alkkulanraitti. paan ja saat samalla tilisiirron jumppakausimaksua varten. Ilm. Lahjakortit hoitoihin parturi-kampaamo i t t e L Kauppatie 48 Pello LINNA puh. 040 9635281 Tiina Kaitala ANTENNIURAKOINTIA Avoinna ma-la kasvo-, käsi- ja jalkahoidot sopimuksen mukaan puh. Pellon kunnan, S-ryhmän Osuuskauppa Arinan ja Suomen Palloliiton yhteistyön hedelmä, Pellon Ässäkenttä, vihittiin tiistaiaamuna käyttöön iloisen metakan saattelemana. Se on käytettävissä myös kouluajan ulkopuolella. A-rata 4.6 km 1) Ekonoja Veijo PelPo, 44.36, 2) Uusitalo Tarmo PelPo, 51.27, 3) Pelkonen Otto PelPo, 1.22.22. B-rata 3.6 km 1) Eero Paavo PelPo, 43.43, 2) Ilmavirta Markku PelPo, 50.28, 3) Lehkonen-Tolppi Merja 52.30, 4) Vuopio Mirja PelPo, 53.35, 5) Vanha Jari PelPo, 54.24, 6) Uusitalo Tellervo PelPo, 57.13, 7) Maunula Maarit PelPo, 1.03.49, 8) Maunula Rauno PelPo, 1.03.54, 9) Korteniemi Paavo PelPo, 1.10.13, 10) Alaniva Tarja PelPo, 1.13.11, 11) Huusko Liisa PelPo, 1.24.01, 12) Karvonen Kristiina ja Taru 1.24.16. C-rata 2.7 km 1) Konttajärvi Erkki PelPo, 58.41, 2) Lassila Leena ja Hanhirova Kirsti PelPo, 1.16.53, 3) Henriksson Nils PelPo, 1.20.03. D-rata 1.4 km 1) Leppäniemi Jesse PelPo, 33.48, 2) Laivamaa Jerry ja Saara 1.05.06. Rata 5 1) Ilmavirta Soili PelPo, 1.22.25. TP-47:n pelaajat Thomas Koroma, Aleksi Koivumaa ja Tatu Kujanpää. Aiemmin vastaava kenttä on avattu muun muassa Kolarissa ja ensi maanantaina on vuorossa Tornio. mielellään henkilökohtainen, koska henkilötiedot kysytään. YliVoLi Pellon Ponsi Ma 5.9. Opiskelijatilaus Suomeen 9 kk vain 48 ?! 13 Torstai 1.9.2016 Palveluhakemisto HYVINVOINTIPALVELUITA Parturi-kampaaja kosmetologi Marketta Mäntyranta Kauppatie 36, Pello Puh. Alkkulanraitti 49 Antennit & digiratkaisut Satelliittiantennien myynti ja asennus Parturi-kampaamo Jalkahoitola Katriina Juvani Utsuntie 11, 95600 Ylitornio Eija Kangaskorte Alkkulanraitti 65 (Pekan Värin vieressä) p. klo 17.30 Lankojärvellä. Koska ollaan Pellossa, Ässäkentän paikallinen nimi on RohkiÄssä. Aidatun, tekonurmipintaisen kentän molemmissa päissä ovat maalit jalkapallopeliä varten sekä korit koripallon pelaajille. klo 18 Ainiovaarassa. 016-482 375 Tornio Puh. Niitä koululle luovutti Suomen Palloliitto. Pellon peruskoulun rehtori Tarja Konola-Jokinen totesi, että kenttä ja välineet tarjoavat koululle erinomaiset puitteet ja lisämahdollisuudet liikuntatuntien suunnitteluun. Pellon kunnanjohtaja Sami Baas kiitti yhteistyökumppaneita ja sanoi liikunnan Rajarastit ti 6.9. 040 526 2191 p. 044 367 9824 Lo 27.6 malla .?16 .7. HAMMASTEKNIKOT Parturi
alk. klo 19.00 Komedia, animaatio Kesto: 1h 43 min Ikäraja: 7 Lippu: 6 ? (Ahjotie 8) Nerve Pe 2.9. klo 19 Liput 15 ? Tervetuloa! HALUATKO LÖYTÄÄ HARRASTUKSEN, jossa voit sekä antaa että saada? Tule rohkeasti mukaan maksuttomalle MUISTIVAPAAEHTOISTYÖN KURSSILLE, joka käynnistyy 22.9.2016 klo 11.00?14.30. klo 21 La 3.9. ? 2 hlö huoneita 40 ? Aavasaksalla Tornionlaakson kaunein maisema luontomatkailuun Puh. klo 21?01 Bingo Voitot: 1 Riviltä 20?/ok 2. kello 17 harvinaislaatuinen harmonikkakonsertti, kun Harri Kuusijärvi tulee Kellokkaan saliin ja vie kuulijat pohjoisen taidemusiikin sfääreihin. Konsertissa kuullaan pääosin Kuusijärven omaa musiikkia muun muassa vuonna 2014 ilmestyneeltä, ylistäviä arvosteluja osakseen saaneelta Koutus-albumilta. Pellon Lankojärveltä kotoi- sin oleva Kuusijärvi liikkuu haitareineen niin klassisen, jazzin, oopperan, maailmanmusiikin kuin improvisoidunkin musiikin maailmoissa. Hänen soittoaan on Koutusyhtyeen lisäksi saatu kuulla muun muassa kansainvälistäkin mainetta keränneen Sampo Lassila Narinkan levyillä, Yonan tangoalbumilla sekä Kansallisteatterin, Helsingin kaupunginteatterin sekä Sibelius-Akatemian tuotannoissa. Tilaa Meän Tornionlaakso Kestotilaus Suomeen 63 euroa/vuosi Määräaikaistilaus Suomeen 70 euroa/12 kk Määräaikaistilaus Suomeen 47 euroa/6 kk Määräaikaistilaus Suomeen 29 euroa/3 kk Opiskelijatilaus Suomeen 48 euroa/9 kk Kestotilaus Ruotsiin 115 euroa/vuosi Kestotilaus muut maat 160 euroa/vuosi 63,- Tommin SYYSKARAOKE Pe 2.9. klo 18.00 Jännitys Kesto: 1h 36 min Ikäraja: 12 Lippu:6 ? Tulen morsian To 15.9. Kauppatie 35, Pello . puh. klo 18.00 Perhe-elokuva, kotimainen Kesto: 1h 22 min Ikäraja: S Lippu: 6 ? Kubo ja samuraiseikkailu (2D) (dub) To 29.9. Riviltä 40?/ok, kierrokset 1-7, 8-kierroksella 400?/ok, numeroraja 51. Ylityksen jälkeen 300?/ok. Konttajärvellä Su 4.9. klo18.00 ja pe 23.9. klo 19.00 ja to 8.9. 040 588 1713 Pakkasraja -23 °C 0400 532 301/Reijo 040 590 6441/Mika 040 578 9534/Tarja www.seomaki.fi pello@seomaki.fi Harri Kuusijärvi konsertoi Kellokkaassa Kurssi on maksuton. 578 150 www.aurinkomajat.fi Elokuvat esitetään koulukeskuksen auditoriossa Kurssille osallistuminen ei velvoita toimintaan. Lisätietoja kurssista (www.lapinmuistiyhdistys.fi) sekä Annika Väihkönen p. Paikka: Kunnanviraston kokoushuone 2, Kunnantie 4, 95700 Pello. Muut kurssipäivät ovat 28.9, 6.10, 11.10, 20.10. Kurssin tavoitteena on kouluttaa uusia vapaaehtoistyöntekijöitä Lapin muistiperheiden tueksi: MUISTITUKIHENKILÖITÄ vertaistukihenkilöiksi toisille muistisairaiden ihmisten läheisille sekä MUISTIKAVEREITA esim. Riviltä 30?/ok 3. klo 19.00 Seikkailu, animaatio Kesto: 1h 41 min Ikäraja: 7 Lippu: 6 ? Deepwater Horizon Pe 30.9. klo 19.00 ja to 6.10. klo 18.00 Draama, toiminta, jännitys Ikäraja: 12 Lippu: 6 ? Elokuvatoivomuksia voi esittää kunnankinon numeroon 040-6482759/ sähköpostitse: kunnankino@edu.pello.fi Maksu 1 erässä Pellopuun varastosta 2 erässä Ylitornio: 0207 433 210 tai 040 510 8966 pirjo.kauvosaari@tornionlaakso.net ylitornio@tornionlaakso.net Pello: Palvelupiste Shoppeli Purua kuivikkeeksi 22 ?/ m3 Hirrenpätkiä polttopuiksi 30 ?/ heittokuutio. Liimapuupalkkeja . 040 508 0482. Kauppatie 34. Tyhjennysmyynti -40% To 12?16, Pe 11?14, La 10?14 . Tervetuloa! Nälkäpäiväkeräys Pellossa 16.-17.9. Jos haluat tulla lipaskerääjäksi, ota yhteys Jonna Hornemaniin puh.040 820 0192. ÄKÄSLOMPOLO . klo 19.00 Draama, kotimainen Kesto: 1h 50 min Ikäraja: 12 Lippu: 6 ? Rölli ja kaikkien aikojen salaisuus Pe 16.9. Äkäslompolon luontokeskus Kellokkaassa kuullaan lauantaina 10.9. SHOPPELI AVOINNA! 14 PASSIKUVAT MEILTÄ! UUSI OSOITE 1.2. alk. klo 18.00 ja pe 9.9. klo 19.00 ja to 22.9. klo 21 Vapaa sisäänpääsy MAJOITUSPALVELU Saunamökki 2 hlö 60 . klo 18.00 ja pe 7.10. 040 578 3337 puh. . Suihkumökki 2 hlö 50 . 040 300 0230. 040 510 8966 tai 0207 433 210 Ma-Pe 10-18, La 10?20, Su 12?18 Torstai 1.9.2016 TERVETULOA! Tanssit Raanujärven Loimulla PEKKA YLISIRKKA & FINIS la 3.9. Ilmoittautuminen 15.9.2016 mennessä p. Painekyllästettyä puutavaraa Kysy vielä tarjouksia mökin ikkunoista ja ovista Pellopuu Oy p. Pilareita . muistisairaan ihmisen harrastuskavereiksi POLTTOÖLJY - lämmitys ja moottori Lapin asukkaita palvelee 010 328 1710 - Edulliset hinnat - Hyvät maksuehdot - Luotettavat toimitukset - St1 Oy Lapin toimisto www.st1.fi Konttajärven nuorisoseura tied. 0400 741 279. ANTIIKKIKIRPPIS PELLO Vielä on kesää jäljellä... Hintoihin sisälyy arvonlisävero 10%. Doria etsimässä (2D) (dub) To 1.9
Ainiovaaran koulussa tilanne on erilainen, ja heidän alueensa eskarit ovat eri rakennuksessakin. Olemme pahoillamme, mikäli aiheutimme mielipahaa tai organisoinnin uusjakoa, mutta lupaamme (mikäli meidät vielä kutsutaan?!) jatkossakin pitää kiinni kaikkien pienten kyläkoulujen osallisuudesta ja mahdollisuudesta samoihin elämyksiin ja kokemuksiin kuin keskuskoulun oppilaillakin. Timo Kunnari koulunjohtaja Raanujärvi, koulu 8.00 . 12.15 Loue TB kylmäpiste, 13.15 . 14.15 Kainuunkylä, koulu, 15.00 . Yhteiskuljetus lähtee Armassaaresta Ojalahdolta klo 10.45 ja Ylitornion Välskärintieltä n. 040 749 5143 Myydään nuoren naudan lihaa neljänneksittäin. p. 044 024 0243 VUOKRATTAVANA rivitalohuoneisto 55 m2 Pellossa p. Suunnitellaan syksyn toimintaa. p. Juhani Holsterilta 040 527 2995. Eläkeliiton Ylitornion yhd. Aloitamme syykauden. Kodalla nokipannukahvit ja lättyjä (saa halutessaan itse paistaa). Pellon latu ja polku: Su 4.9. 7 km,?mistä oikealle tie Salmi- Pellon Reuma ry: Muistathan soitella reumahoitaja Pirjo Mantereelle kun tarvitset apua p. Parkkipaikka n. 2 km risteyksestä. Älä tuo jätteitä keräyspaikalle etu- tai jälkikäteen. Keskiviikko 7.9.2016 Sekoitimmeko pakan? Olipa hienoa päästä oppilaiden varjolla itsekin näkemään livenä Duudson-kaksikko Ylitornion Kuntotalolla maanantaina. 0400 531 164 . ark. Kokoonnutaan klo 14 luontopolun parkkipaikalle; Rovaniemen tietä n. ti klo 12 menn. Tontin ja lähimetsäpalstan kokonaisala yht. - 8.9.2016 Tiistai 6.9.2016 Porinarinki Toimita jätteet vastaanottopaikalle aikataulun mukaisena aikana. op, 14.30 . Osallistutaan markkinoille 23.?24.9. Palkintoja vois tuoda. SYYSKUUN TARJOUKSENA! Sebamed pesuneste Ylitornion Kalevalaiset Naiset. 15.45 Vojakkala, kauppa, 16.30 . 13.45 Kaakamo, ent. 15.15 kun muut menisivät päivätapahtumaan, jonka tiedettiin olevan luonteeltaankin kasvatuksellinen, kiusaamisen vastainen ja niin edelleen. klo 12. klo 11 Kyl- linkeitaalla. 17.30 Kemi, Neste Lapintuuli, 18.00 . Kahvit tarjoaa Marttta S. Tilalla on kaksi rakennuspaikkaa, joilla molemmilla rakennusoikeutta jäljellä. 9.00 Meltosjärvi, koulu 9.15 . klo 18 (S.a) seurat, su 4.9. Kuntotalolle Seuraa ilmoitteluamme Opiskelijatilaus Suomeen 9 kk vain 48 ?! Torstai 1.9.2016 Myydään omakotitalo/tila Turtolassa KOKOUKSIA Metsästysseura Erä-Kaira ry:n hirvikokous pe 9.9.2016 klo 19 kämpällä. Hirvimetsälle lähtijöiden läsnäolo tai edustus välttämätön. Tornionlaakson Perussuomalaisten osaston syyskokous pidetään 11.9.2016 klo 18 Arto Salmella Kuivakankaalla. Lauri Sainmaa puheenjohtaja Napapiirin Erä ry Hirvikokous 11.9.2016 klo13.00 Talkoot alkaen klo 9. Tervetuloa Haetaan palvelukseen hitsaustaitoista raskaankaluston asentajaa. p. klo 13 Jokipajussa. Ylitorniolla SOS-Lapsikylän ja Lapsikyläystävien yhteinen kesän päätösjuhla 2.9. Aloitamme syykauden. 040 579 6381 Ylitornion näkövammaisten kerho. 040 767 3563. Pellon eläkeläiset ry.?Porinakerho ma 5.9. Sekä porinakerho 18.9. Aloitamme syyskauden toiminnan 4.9. Saariselälle lähtijät aikataulu: Ylitornio klo 10?Aavasaksa 10.05?Tör- mäsjärvi 10.20?10.40. Retki Ainolaan yhdessä Pellon kerholaisten kanssa 5.9. viim. 11.45 Tengeliö, kansantalo, 12.30 . 9-17, la 9-14 Vaarallisten jätteiden ja sähkölaitteiden keräyskierros 6. 21.63 ?) Aqualan L Pellossa Suurkiitokset Teille kaikille, jotka muistitte minua monin eri tavoin isona juhlapäivänäni. KIITOS, OLI MAHTAVA ILTA , TÄMÄ EI JÄÄ TÄHÄN perusvoide 9 00 200 g. 45 ?/kg (Norm. Muita jätteitä ei vastaanoteta keräyskierroksella. Vaarallisen jätteen keräysauto: - Maalit, liimat - Ohenteet, liuottimet - Hapot ja emäksiset pesu-aineet - Energiansäästölamput - Loisteputket - Ajoneuvojen akut - Ajoneuvojen nesteet - Torjunta ja kasvinsuojeluaineet Jäteöljyn keräysauto: - Mustat ja kirkkaat öljyt Sähkölaitteiden keräysauto: - Pienet kodin sähkölaitteet - Televisiot, tietokoneet - Mikrot, imurit - Hellat, jääkaapit, pakastimet - Pesukoneet. Matkan varrelta keräämme ilmoittautuneet mukaamme. Lisät. Lähtö Matarengiin S-marketin pihasta klo 17.30. 15.30 Kemi, Neste Hahtisaari, 16.00 . 18.00 Torstai 8.9.2016 Arpela, kauppa, 11.00 . Retki Övertorneålle Simuun 15.9. Kuulolähi- Ylitornion Invaliidit ry. 5.?10.9. klo 18 kunnantstolla, kokoushuone 2. lompoloon. Hyväntuulen kerho kokoontuu ma 12.9. baari, 8.00 - 9.15 Tervola SEO, 9.45 . 19.00 Kuntalaisten vaaralliset jätteet ja sähkölaitteet vastaanotetaan veloituksetta. Näillä kolmella kyläkoululla eskarit on integroitu perusopetuksen luokkiin, eikä opettajakunnalla kyllä käynyt mielen vieressäkään jättää näitä oppilaita koululle samalla Maula, ent. 040 592 1574. Rauhan sana. 12.00 Karunki, kauppa, 12.30 . 14.00 Varejoki, koulu, 14.15 . Tulossa SENIORIMESSUT 15 23.9. p.040 579 0741. Kaikki entiset ja uudet seniorit mukaan. Jokivarren Karaokelaulajat. Vietetään iltapäivää laulun ja yhdessäolon merkeissä.? Erkki Ajanki Jokivartisten Kyläseura / Venetsialaiset 18 00 1 l täyttöpussi (Norm. klo MYYTÄVÄNÄ Pellossa rt-asunto 61,5 m2 (2h+k+s+varastot) p. 13.15 Kauliranta, monitoimitalo, 14.00 . klo 15 kerhohuoneella. Rauhan kirkossa la 3.9. klo 13. Pessalompolon kylätalolla. Bingoillaan. Meltosjärven Marttojen syysretki Pohjanrantaan 3.9. Kyyti lähtee 10.30. Ylitornion Kuulo ry. Kahvitilaisuus 7.9. klo 12?14.30 Yritystalolla, Alkkulanraitti 97. Raanujärven yhden, Mellakosken kolmen ja Kaulirannan peräti 14 esioppilaan katras sai koko paketin sekaisin. Tutustutaan Simussa olevaan naisten käsitöiden näyttelyyn. noin 55000m2. opastettu sieni- ja kasviretki Jaipaljukan luontopolun maastoon. Hp. klo 15 Ylitornion SOS-Lapsikylässä. Hauskin päähine palkitaan! HENKILÖKOHTAISTA Talo on rakennettu 1956 ja jatkettu koko talon korkeudelta 1987. Huoneistoala noin 90 m2. 10.45 Peura, St1 Mäkipeura, 11.00 . klo 13 seurakuntakodilla. EL:n Ylitornion järvikylien yhdistys. klo 12 messu, kirkkokahvit ja seurat. Orajärven seniorikerho to 8.9. 83.000 ?. Lisätietoja Merja Keränen p. Myös meidät kolme pientä kyläkoulua oli kutsuttu tähän MLL:n ja 4H:n järjestämään tempaukseen, kiitos siitä! Edellisen viikon lehdessä ennakkomainonnassa vaikutti, että noinkohan se meni kivuitta ja säryittä. 040 579 6381 Ylitornio Rhy. Syksyn viimeinen hirvikoeammunta torstaina 8.9.2016 klo 17.00 alkaen Jupon Erän radalla. palvelupäivä 5.9. klo 12?14 kylätalolla. Ruokailun vuoksi ilm. kaupan piha, 10.45 . Jos tarvitset kyytiä, ilm. Mirjamille, p. Miettikää valmiiksi ehdotuksia. 040 567 8638 11. 11 ?, 55 ?/kg) Kunnantie 2 . Jos on kysyttävää 045 327 7962. Pekanpään maa- ja kotitalousseura järjestää yhdessä Rauhan Sanan kanssa seurat Pekanpään Tyynelässä su 4.9. klo 13. Rakkaat onnittelut 5-vuotiaalle Mirka maalarille 2.9.2016. Toivottaa Mummo ja Pappa Vasemmistoliiton Pellon kunnallisjärjestön kokoontuminen to 1.9. 10.15 Mellakoski, ent
Sitten hän nosti paperin ja avasi sen, ruttuisen, likaisen paperin. . Samalla tavalla sun sanat ja teot voi jättää toiseen ihmiseen pysyviä ruttuja ja tahroja. Sen takia me toivomme, että mietit, miten puhut toiselle ja miten kohtelet toista. Tää on sopimus, yhteinen sopimus siitä, että meidän luokassa ei kiusata. Mitä sanotte, jos me nyt HPn kanssa allekirjoitamme nämä sopimukset, niin lähdettekö te luokittain mukaan ja allekirjoitatte tämän, että meidän luokassa ei kiusata? . Pikkuhiljaa sen kuvaamisen kautta meille syntyi yhteinen unelma. Jarnoa kiusattiin koulussa. Aloimme unelmoida siitä, miten upeaa olisi näyttää meidän videoita isolle määrälle ihmisiä. Vastausta ei heti koululaisilta tullut, joten he kertoivat sen. . Me juteltiin Jarnon kanssa keskenään siitä, että tämä olis aihe, mistä me haluttais käydä kouluissa puhumassa. Me oltais ite voitu torpata koko tämä homma, Jarppi sanoi. Kiusaaminen ja kiusaamisen vastustaminen on ainoa vakava asia, mistä Duudsonit haluavat vakavasti puhua. Kiusaaminen ei hyödytä ketään. Eeeeiiii!!! kuului lavan edestä ja salista kauempaakin. . Ja sitten unelma siitä, miten mahtavaa olisi tehdä oma tv-ohjelma. Unelma toisensa jälkeen toteutui, kun he uskoivat siihen, että sen toteuttaminen oli mahdollista. . Meillä on Duudsonporukassa kokemusta aiheen molemmilta puolilta. Ja sen lisäksi se positiivinen anarkia, mitä me haluamme jakaa. Se meille kaikkein tärkein asia on ystävyys. Jukka muutti Seinäjoelta uuteen kouluun ja päätti, että hän ei jää kenenkään jalkoihin. Yhteinen sopimus HP ja Jarppi puhuivat päivätilaisuudessa vakavaa asiaa ja kertoivat Duudsonien tarinan. Toivottavasti sä olet sellainen ihminen, jonka ympärillä on iloa ja valoa, etkä jätä kehenkään tahroja, HP sanoi. Jarppi otti esille julisteen, jossa Duudsonit julistavat ?Meidän luokassa EI KIUSATA?. . Sitten hän rypisti paperin, nakkasi sen lattialle ja polki sitä jaloillaan. Duudsonien Jarppi ja HP esiintyivät viime maanantaina Ylitornion kuntotalolla kahteen otteeseen ja valloittivat yleisönsä täysin molemmilla kerroilla. Myös pienet koululaiset jaksoivat kuunnella päivällä pidetyn asiapitoisen ?luennon?, jossa asia esitettiin Duudsonien omintakeiseen tyyliin hauskasti ja erikoisesti . Se laitetaan näkyvälle paikalle muistuttamaan, että sopimus on tehty ja allekirjoitettu. . Essi Heikka lienee opetellut salaa pyykkipoikien nipistämistä kasvojen ihoon. HP otti esille puhtaan valkoisen paperiarkin ja näytti sitä koululaisille. Kiusaaminen. Siitä ei hyödy se kiusattu, mutta ei myöskään se kiusaaja. . JOOOO!! vastasivat koululaiset, kaikilla äänivaroillaan. Sopimukset allekirjoitettiin ja annettiin jokaiselle luokalle omansa. Yleisö eli mukana kaikin tavoin, vastaten ja kysyen. nolta nimikirjoitusta, Jarppi kertoi. Rutattu paperiarkki Iltatilaisuuden ensimmäinen temppu oli harkkojen särkeminen HP:n päältä. Moukaria käyttää Jarppi. Hänestä tuli kiusaaja. Tämä saattaa olla teidän tähänastisen elämänne tärkein paperi. hän kysyi. . Jos mä nyt pyydän tältä paperilta anteeksi, niin tuleeko siitä taas puhdas ja sileä. Se oli tönimistä, nimit- telyä ja sitä että jätettiin porukan ulkopuolelle. Että ei saisi unohtaa sitä lapsenmielisyyttä eikä pilkettä silmäkulmassa, Jarppi sanoi. Pilke silmäkulmassa he antoivat yleisölleen myös läksyn: tehtäväksi annettiin kiivetä takapuoli edellä puuhun. Vakava asia Tarinansa kerrottuaan HP ja Jarppi kysyivät, tuleeko kenelläkään mieleen jokin asia, mikä olisi voinut estää heidän koko tarinansa. 16 Torstai 1.9.2016 ?Mikään ei oo mahrotonta? Unelmiin uskominen on tärkeää YLITORNIO . Mutta onneksi Jukka tuli järkiinsä. Hän ymmärsi itse, että tämä ei ole sellainen tapa, millä hän haluaa mennä ettenpäin. Hän lopetti kiusaamisen, HP selitti. . alkaen kasvolihasten lämmittelysimulaattorista, joka oli kehitelty Härmä Harvardin opinahjossa. Parivaljakko kertoi päivätilaisuudessa koko tarinansa lähtien kouluvuosilta, alaasteelta, jolloin he tutustuivat. Miten he olivat keskenään kovin erilaisia, ja miten Jarno rupesi kuvaamaan videokameralla laskettelua ja alamäkipyöräilyä ja kaikenlaista, mitä he keksivät tehdä. . Mielenkiintosin asia tässä touhussa on se, että nyt kun ollaan kierretty tuolla keikoilla, niin nää samat ihmiset, jotka kiusasi Jarnoa, on tulleet meidän keikoille omien lastensa kanssa pyytämään Jar- Pyykkipoikatemppuun otettiin mukaan katsojia. Rakkaat lapsukaiset, muistakaa että teillä itsellänne on avaimet siihen, millaista teidän koulussanne on. Tehkää teidän luokastanne ja koulustanne Suomen paras! Show-meininkiä illalla Illalla kuntotalo täyttyi osin samoista koululaisista, jotka saivat kuunnella Jarppia ja HP:tä päivälläkin, mutta lisäksi tuli paljon muuta yleisöä, jopa naapurikunnista. Kuntotalolla oli illalla järjestäjien arvion mukaan reilusti yli 400 lipun ostanutta, kun päivätilaisuudessa oli lähes 350 koululaista opettajineen. Ylitornion kirkkoherra Matti Salminen oli tullut tilaisuuteen unkarilaisien vieraidensa kanssa ja naureskeli shown jälkeen, että voisi hyvinkin innostua kokeilemaan temppuja, jos olisi vähän nuorempi. Kauhistuneita henkäyksiä, kiljahduksia sekä silmien sulkemista pahimmilla hetkillä, kaikkea tätä oli havaittavissa illan aikana. Varmaa on, että yleisö sai täydellisesti sitä, mitä tuli iltatilaisuudesta hakemaankin: hurjaa showta ja temppuja, hienoja valoefektejä sekä savua. Kaisu Määttä Shown päätyttyä jokainen halusi nimmarin sekä tietenkin myös yhteiseen kuvaan Duudson-poikien kanssa.. Siitä oli 25 vuotta ja Jarno rupes itkemään, koska niin paljon ne muistot vielä satutti, Jarppi kertoi vakavana. . Me ollaan tavattu ala-asteella ja jos me oltais kiusattu toisiamme koulussa, niin meistä ei ikinä olis tullut kavereita. Tiedättekö, mikä on kaikkein tärkein asia tässä. Silloin kaikki tämä, mitä me ollaan tänään teille kerrottu, olis jäänyt tapahtumatta. Jarno rupes muistelemaan niitä aikoja