Mantra Magazine 1/2012 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Mantra Magazine Magazine 1/12| |Irtonumero Irtonumero10 10?? 1/12 Mindfulness valtaa valtaa työelämää Äiti Amman sanoma Johdatus Kiinalaiseen Johdatus Kiinalaiseen lääketieteeseen lääketieteeseen Mantrajooga & & Mantrajooga tie vapauteen vapauteen tie
1/12 1 2012 SISÄLLYS 3 8 10 20 26 28 36 44 46 52 54 56 64 Pääkirjoitus Äiti Amman sanoma Mindfulness valtaa työelämää Kun silmäni avautuivat Ajatelma: Ramana Maharshi Johdatus Kiinalaiseen lääketieteeseen Mantra . vapautumisen tie osa.1 Varhaisin aamulla heräämisen etuja Yksi maailma, monia näkökulmia Ajatelma: Rumi Sananvuoro . Leo Stranius Maailman pyhät tekstit | Advaita Bodha Deepika Terveellinen kermainen maissikeitto
+358 46 5294212 Kestotilaus: 35? Irtonumero: 10? Digitaalinen lehti: 5? Jälleenmyyjät: info@mantramagazine.com Míra Judit Szántó ad@mantramagazine.com KUSTANTAJA KIRJOITTAJAT PAINO Antti-Juhani Wihuri, Suma Varughese, Jukka Harju, Leo Stranius, Taavi Kassila, Mikael Ikivesi Lönnberg Print & Promo, Pakarituvantie 7-9, 00410 Helsinki AVUSTAJAT Vuokko Sajaniemi, Dante Sawyer, Anitra Cajander, Rosalind Buckenham, Mikko Seppänen, Jonathan Schikowski, Daniel Grey Marshall, Jennifer Tavares, Koichi Kanematsu, Juhani Grönberg, David Vinot Nöyrät erityiskiitokset Sri Mata Amritanandamayille (Äiti Amma) hänen lehdelle lähettämästään siunauksesta! Kannen valokuva | Lotus Flower © Jerry Yates Pronto Media | Metallimiehenkatu 2-4 A, 04410 Järvenpää Julkaistujen kirjoitusten ja kuvien osittainenkin lainaaminen, uudelleenjulkaisu tai kopiointi on kielletty ilman kustantajan kirjallista lupaa. Toimitus vastaa vain tilatusta aineistosta. Kustantaja pidättää itsellään oikeuden olla toimittamatta tilattuja lehtiä ylivoimaisen esteen (force majeure) vuoksi, jollainen on tyypillisesti sota, lakko, luonnonkatastrofi ja tuotannollinen häiriö. Kaikki oikeudet pidätetään | All rights reserved | 2012 ISSN 2323-5268 MantraMagazine 5. Mantra Magazine Henkisen hyvinvoinnin erikoislehti PÄÄTOIMITTAJA ILMESTYMISTIHEYS Aleksi Lausti aleksi.lausti@mantramagazine.com +358 44 3308662 neljä (4) kertaa vuodessa KUSTANTAJA Tuure Leppämäki tuure.leppamaki@mantramagazine.com +358 46 5294212 GRAAFINEN SUUNNITTELIJA TILAUKSET JA JAKELUASIAT info@mantramagazine.com Puh
6 MantraMagazine
Toivomme, että autat meitä tekemään tästä julkaisusta enemmän kuin vain yhden lehden muiden joukossa lähettämällä meille palautetta, juttuehdotuksia sekä kertomalla asioista, joista olet kiinnostunut. Päätoimittajana lupaan henkilökohtaisesti lukea kaiken toimitukseemme saapuvan postin ja ottaa toiveesi jatkossa huomioon. Lehtemme päämääränä on palvella kaikkia niitä, jotka etsivät elämäänsä henkistä sisältöä, tasapainoa, kauneutta ja jopa seikkailua. Taustaksi lehden synnylle voisin kertoa, että varhaisemmassa elämänvaiheessa otin maailmantilan melko raskaasti ja koin kyllästyneisyyttä omaan, kenties hieman itsekeskeiseen elämäntapaani, näennäisesti vailla sen syvempää merkitystä. Tervetuloa! A ivan ensimmäiseksi toivotan sinut, hyvän lukijan ja uuden ystävän, mukaan lehtemme pariin. Tervetuloa! Aleksi Lausti - Päätoimittaja aleksi.lausti@mantramagazine.com. Tavoitteena onkin tehdä julkaisua, joka ei rajaa pois näennäisesti keskenään eriäviä asioita tai aseta aitoja eri lähestymistapojen välille vaan toimii foorumina, jossa kaikki äänet saadaan kuuluville. Tämä julkaisu syntyy silmiesi edessä siitä lähtökohdasta, että me kaikki tarvitsemme auttavan käden ja suuntaviittoja rakentaaksemme kestävää elämänlaatua ympäristömme ja tulevien sukupolvien nimessä - me kaikki tarvitsemme tarkoituksen elämällemme sekä tienviittoja, jotka osoittavan suunnan sen saavuttamiseksi. Kuten tulet huomaamaan on lehdessä aiheita laidasta laitaan sekä hyvin kirjava joukko kirjoittajia eri elämänalueilta. Valittavana oli, jatkaisinko polkua jolla jo olin ja vaipuisin vähitellen kyynisyyden pauloihin niin monen sukupolveni edustajan tavoin, tai sitten ryhtyisin etsimään vapautta, valoa ja merkitystä oman tutun ja turvallisen ympäristön ulkopuolelta. Tämän toteuttaaksemme tarvitsemme myös toinen toisiamme. Katsoessani uutisia tuntui siltä kuin planeetan ekologinen tila olisi pahentunut päivä päivältä, politiikka muuttunut korruptoituneemmaksi vaali vaalilta ja ihmisten onnellisuuden hupenevan kuin se kuuluisa pyy maailmanlopun edellä. Itsekkyys, ahneus ja lyhytkatseisuus ovat johtaneet maailman kaaokseen, luonnonkatastrofeihin sekä sen asukkaat epätoivoon ja väkivallan tuhoisaan kierteeseen. On aika kuunnella erilaisia ääniä, jotka tarjoavat vaihtoehdon ihmiskunnan horjuvalle ja itsetuhoisalle retkelle kohti hämärää ja epävarmaa tulevaisuutta. Tässä numerossa ja myös jatkossa kuulemme ääniä eri aloilta, eri puolilta maailmaa, jotka toivon mukaan auttavat meitä löytämään uutta suuntaa elämässämme tehden siitä entistä rikkaamman, myötätuntoisemman ja tasapainoisemman. Tämä lehti on sinua varten. Valinta ei itse asiassa ollut vaikea, tai kenties se ei edes ollut valinta lainkaan, vaan sisäisen äänen sanelema itsestään selvä ratkaisu. Matkani vei minut perehtymään alkuperäiskansojen maailmannäkemyksiin ja shamanismiin, vaihtoehtoiseen ajattelun perinteisiin maailman historian pyörteissä, salaseurojen toinen toistaan erikoisempiin nykymuotoihin, vaihtoehtoiseen lääketieteeseen sekä lopuksi Intialaiseen ashramiin meditoimaan ja tekemään vapaaehtois- työtä. Kaikista näistä ja monista muista aiheista meillä tulee olemaan aikaa käydä keskustelua lehtemme sivulla sekä verkossa. Koko maailma on yhtä suurta perhettä. Intian pyhissä kirjoituksissa toistetaan usein: Vasudeva Kutumbakam
Ei todellinen tarve vaan ahneus ohjaa ihmismieltä. Olemmepa siitä tietoisia tai emme, meidän jokaisella teollamme on vaikutus muihin. Näistä kahdesta jälkimmäinen on otettava huomioon ensiksi. Olipa toimintakenttämme mikä tahansa, olimmepa kuka hyvänsä, olivatpa uskomuksemme mitkä vain meidän tulisi ymmärtää, että myötätunto on elämän korkein dharma. Nähden Luojan luomakunnassa ja palvelemalla luontoa, ihmisiä ja eläimiä, voimme pienentää ihmiskunnan ja luonnon välillä olevaa kuilua. Käyttäkää tätä tilaisuutta edistääksenne hyvyyttä, levittääksenne rakkauden sanomaa sekä kaikista maailman asukkaista välittämisen ihannetta. Itse asiassa on vain yksi sanoma, joka voi puhdistaa ihmiskunnan sekä asuttamamme maailman. Se on ollut kaikkien uskontojen ydin aikojen alusta alkaen. Meidän tulisi siksi kehittää rakkaudellisuutta sekä kunnioitusta koko luomakuntaa kohtaan nähden itsemme muissa sekä muut itsessämme. Jumala on kaiken antaja. Jos rukoilet vain omien tarpeittesi tyydyttämiseksi, et tule löytämään vapautta kärsimyksestä. Ymmärtäen tämän selkeästi meidän tulisi kulkea elämän polkua eteenpäin tietoisina ja valppaina. Vähäosaisten palveleminen on aikamme tarve. Katsoessamme maailmaa näemme hyvin paljon kärsimystä. Meidän rukouksistamme on tultava laajoja ja maailmaa syleileviä. Meidän tulisi toimia myötätuntoisesti ja rakkaudella kanssaihmisiämme kohtaan. Täten muinaiset tietäjät opettivat meitä rukoilemaan: Om lokah samastah sukhino bhavantu - Olkoot kaikki olennot onnellisia! Vaikka emme voisikaan täysin poistaa muiden kärsimyksiä, kevenee heidän surunsa taakka niitä jakaessa. Tämän päivän yhteiskunnassa ahneus on ylittänyt kaikki rajat. Äiti Amman sanoma Amma on hyvin ilahtunut uuden Mantra-lehden perustamisesta, jonka päämääränä on levittää henkistä kulttuuria Suomessa. Vasudaiva kutumbakam. Jos meillä vain on rakkautta ja myötätuntoa, silloin eittämättä palvelemme heitä, joilta puuttuu ruoka, vaatetus ja katto pään päältä. Ei aikakautemme itsestään vaan myötätuntoiset sydämet saavat aikaan todellisen muutoksen yhteiskunnassa. Jos vain oikeasti yritämme voimme vaikuttaa myönteisellä tavalla köyhien, kärsivien ja alistettujen elämään. Ihmiset kuvittelevat kaiken olevan saavutettavissa ihmisvoimin unohtaen jumalallisen armon, joka tuo harmonian ja tasapainon kaikkeen. Me emme ole erillisiä saarekkeita vaan elämämme ovat kuin lenkkejä ketjussa. Myötätunto jota osoitamme 8 MantraMagazine muita kohtaan, ystävälliset sanat joilla lohdutamme kärsiviä, kyyneleet jotka pyyhimme hädässä olevien silmäkulmista, kaikki nämä tuovat jumalallisen armon meidän elämäämme. Tämän tulisi olla kaiken uskonnon ja henkisyyden päämäärä. Yhtykööt kaikkien sydämet kuin niin monet kynttilät ja levittäkööt ne valoa ja lämpöä halki maailman. Äiti Amma (Sri Mata Amritanandayi Devi). Meidän tulisi kulkea kärsivien ja sairaiden joukossa heitä palvellen. Tuo sanoma on myötätunto, ja siinä piileekin ratkaisu maailman kaikkiin ongelmiin. Samalla kun lohdutamme muita hymyllämme ja ystävällisillä sanoilla, oma kapasiteettimme hyvyyteen ei vähene vaan ainoastaan kasvaa. Aivan kuten syvä lähde ei ehdy vaikka kuinka nostaisimme siitä vettä, mitä enemmän osoitamme ystävällisyyttä, sitä enemmän se lisääntyy. Jokaisella ihmisellä on synnyinoikeus sisällänsä olevaan hyvyyden ehtymättömään lähteeseen. Tämän päivän maailmassa kohtaamme kahdenlaista köyhyyttä - köyhyyttä, joka johtuu ruoan, vaatetuksen ja suojan puutteesta sekä köyhyyttä, jonka taustalla on rakkauden ja myötätunnon puute. Maamme (Intian) muinaiset pyhimykset ja tietäjät ilmaisivat korkeimman totuuden toteamalla, että maailma on Jumalan suurperhe . Tämä asenne itsessään on tie todelliseen vapauteen. Nykypäivänä egoismi ja itsekkyys hallitsevat maailmaa. Kaikkien uskontojen tulisi pyrkiä luomaan sellaisia sydämiä. Aivan kuten aurinko ei tarvitse kynttilän valoa, Jumala ei tarvitse meiltä mitään
MantraMagazine 9
Tämän päivän työelämässä ajankäyttömme usein sirpaloituu ja keskittymisemme hajaantuu. Ylivaihteelle ajautuva toiminta ei enää ole tehokasta eikä terveellistä, ja jollekin tilannetta tasapainottavalle on kasvava tarve. | Antti-Juhani Wihuri. Mindfulness valtaa työelämää - Tietoisuuden harjoittamisella hyvinvointia ja rentoja onnistumisia Idän vuosituhantisista viisausperinteistä ammentava mindfulness-meditaatio on noussut yhä vahvemmin esiin etsittäessä hyvää työelämää ja keinoja onnistua yhä vaativammassa työympäristössä. Hyvän vertailukohdan antaa myös toinen tutkimus, jossa Harvardin yliopiston jatko-opiskelijoiden todettiin toimivan 8 vuotiaan suoritustasolla, kun heidän tarkkaavaisuuttaan häirittiin. Tarkkaavaisuushäiriöihin perehtynyt yhdysvaltalainen psykiatri Edward Hallowell onkin todennut, että nykyinen työelämä tuottaa ihmisten käyttäytymisessä häiriön, joka muistuttaa ADHD:tä. Sama tutkimus totesi, että siirrymme tehtävästä toiseen joka kolmas minuutti. Hewlett-Packardin tekemässä tutkimuksessa taas kävi ilmi, että sähköpostilla ja puhelinsoitoilla häirityiltä asiantuntijoilta mitattu älykkyysosamäärä oli 10 pistettä heidän normaalitasonsa alapuolella. Tämä suorituskyvyn heikentyminen on yli kaksi kertaa niin suuri kuin on mitattu marihuanan polttajilta. ADHD (Attention Deficit Hyperacitvity Disorder) on neuropsykologinen tila, johon liittyy tarkkaavaisuuden häiriöitä sekä ylivilkkautta ja impulsiivisuutta. Näyttäisikin siltä, että tämän päivän yhä vaativammassa työympäristössä aiemmat tapamme johtaa itseämme, tuloksellisuuttamme ja hyvinvointiamme eivät enää näytä riittävän. On tutkittu, että tietopainotteista työtä tehdessämme vilkaisemme sähköpostia 50?100 kertaa päivässä. Yksinkertaisin mindfulness-harjoituksin on mahdollista saavuttaa keskittynyt ja tietoinen mielentila, joka tuottaa rennon tuloksekasta toimintaa ja hyvinvoivia työyhteisöjä. Voisitko onnistua työssäsi nykyistä helpommin? Olet ehkä työssäsi joskus tuskaillut tiedon runsauden, aikataulupaineiden ja toistuvien keskeytysten keskellä
Koska myös organisaatio hyötyy tietoisista ja läsnäolevista työntekijöistä, on yritysten järjestämien meditaatiokurssien määrä kasvanut räjähdysmäisesti. Tarkkaavaisuuttamme hajaannuttavan työympäristön lisäksi esteenä on oma mielemme. Usein esitetään arviona, että mielemme läpi virtaa yli 50 000 ajatusta joka päivä. Työpaikoilla sitä on mahdollista suojella esimerkiksi tarjoamalla häiriöttömiä kokouksia ja mahdollisuuksia keskeytyksettömiin työhetkiin. Näin syntyy paitsi onnistumisia myös kokemus oman toiminnan mielekkyydestä osana kokonaisuutta. Olemme kuitenkin vain harvoin virittyneinä tälle onnistumisen taajuudelle. Kaikella tällä on suora vaikutus organisaation onnistumiseen ja tuottavuuteen. Levoton mieli ja hajaantuva tarkkaavaisuus Levollinen ja vakaa läsnäolo luo pohjan myös oppimiselle, oivalluksille ja onnistumiselle merkityksellisissä asioissa, olipa kyse sitten ongelmanratkaisusta tai ihmissuhteesta. Ajattelun määrä kun ei voi korvata sen laatua. Tarkkaavaisuuden suuntaaminen ei ole siis lähtökohtaisestikaan helppo laji. Näiden havaintojen varassa lepäävät niin itsetuntemuksemme kuin tunneälymmekin. Milloin viimeksi tunsit itsesi täysin levolliseksi, valppaaksi ja hyvinvoivaksi? Voiko tarkkaavaisuutta harjoittaa? William James, yksi länsimaisen psykologian jättiläisistä, on todennut, että kykymme tuoda harhaileva huomio tietoisesti takaisin yhä uudelleen on arvostelukykymme, luonteemme ja tahtomme perusta. On arvioitu, että jopa 95 % ajatuksistamme olisi samoja, joita ajattelimme jo edellisenä päivänä. Nämä ovat hyviä keinoja ehkäistä sitä, että ajaudumme Edward Hallowellin kuvaamaan itse aiheutettuun tarkkaavaisuushäiriöön. MantraMagazine 11. Teemme hyviä päätöksiä ja valintoja. Valpas kuuntelu ja havainnointi mahdollistavat oman toiminnan sovittamisen tilanteen tarpeisiin. Tarkkaavaisena ja keskittyneenä myös ajattelemme johdonmukaisemmin ja näemme olennaisen kirkkaammin kuin yleensä. Tämä yleensä myös lyhentää tarvittavaa kokousaikaa. Keskeytyksettömissä työhetkissä vuorostaan varataan aika jollekin avaintehtävälle ja rajoitetaan omaa tavoitettavuutta keskittymisen varmistamiseksi. Häiriöttömässä kokouksessa laitetaan syrjään ne kännykät, taulutietokoneet ja läppärit, joita ei kokouksessa välttämättä tarvita, ja keskitytään tarkkaavaisesti kokoukseen. Hän myös kuulutti jo vuonna 1890 sellaisen koulutuksen perään, joka harjoittaisi tarkkaavaisuuttamme (Principles of Psychology, 1890). Ajattelu paljastuukin tässä valossa suurelta osin itseään toistavaksi ja uudistumiskyvyltään rajoittuneeksi. Googlen lisäksi monilla maailmanluokan yrityksillä, kuten Applella, Facebookilla, eBayllä, General Motorsilla ja McKinseyllä on omat mindfulness-ohjelmansa. Jo vuosituhansien ajan askeetit, munkit ja mystikot eri uskonnoissa ovat harjoittaneet tietoisuuttaan harjoituksilla, jotka ovat lisänneet heidän kykyään vakaaseen, läsnäolevaan ja levollisen valppaaseen tarkkaavaisuuteen. Näistä traditioista ammentaen onkin mahdollista lähteä kehittämään taitoja ja ominaisuuksia, jotka toimivat vastalääkkeenä huomiomme hajaantumiselle. Tarkkaavaisuutta voidaan sekä suojella että kehittää. Haaste on kuitenkin moninkertaistunut, kun tietotulva ja sosiaalinen media haastavat kykymme keskittyä yhteen asiaan kerrallaan. Monet aikaa säästävät keksinnöt ovat luoneet odotuksen asioiden tapahtumisesta yhä nopeammin ja luoneet jatkuvan kiireen ja keskeneräisyyden tunnun. Kun tarkkaavaisen ja levollisen läsnäolon taso organisaatiossa laskee, ulottuvat sen vaikutukset laajalle. Pohjoismaisista esimerkeistä voidaan mainita vaikkapa Carlsberg, vakuutusyhtiö If ja Yliopiston Apteekki. ilon lisäksi kärsivät esimerkiksi innovatiivisuus, asiakaspalvelu, työturvallisuus ja päätöksenteon laatu. Suotuisa mielentila auttaa meitä myös löytämään parhaat voimavaramme ja antamaan parhaan osaamisemme tilanteeseen. Jos James eläisi tänä päivänä, hän asettaisi sanansa ehkä vieläkin painokkaammin. Vastaus hänen toiveeseensa oli kuitenkin jo olemassa. Ei tunnukaan liioitellulta todeta, että jokaisen merkittävän onnistumisen taustalla on keskittynyt ja vakaa mieli. Parhaat onnistumiset työssä syntyvät herkkävireisestä ja tarkkaavaisesta läsnäolosta. Henkilöstön hyvinvoinnin ja työn- Vähänkään vaativammat mielemme toiminnot eivät ole mahdollisia silloin, kun huomiomme on hajaantunut useaan asiaan yhtä aikaa. Vain huomion tarkkaavainen suuntaaminen mahdollistaa elävät havainnot sekä ulkomaailmasta että itsestämme. Henkiset opettajat vertaavatkin usein mielemme vilkkautta apinaan, joka heilahtelee nopeaan tahtiin oksalta toiselle. Tilanteen tekee vielä asteen kiusallisemmaksi se, että havaintojen mukaan vain murto-osa tuosta ajattelusta on uutta. Ei olekaan yllättävää, että niin Googlen insinöörit kuin New Yorkin asianajajat ovat löytäneet mindfulness-harjoittelun tukemaan onnistumistaan ja hyvinvointiaan vaativassa työssä
Tällaisia ovat esimerkiksi kattava ja autenttinen kokemus nykyhetkestä, valppaus sekä avautuminen nykyhetkelle. Nämä ilmiöt ovat useimmille meistä tuttuja. Tämän päivän globaalissa maailmassa näistä harjoituksista on tullut meidän kaikkien yhteistä omaisuutta. Vaikka harjoitusten juuret ovat erityisesti buddhalaisessa traditiossa, ovat harjoitukset lännessä vapautuneet uskonnollisista sidoksista. Olemme myös kokeneet, kuinka paljon mieluisampaa on hyväksyä asiat, joihin ei voi vaikuttaa, kuin taistella niitä vastaan. 12 MantraMagazine. Tiedämme, miltä tuntuu olla jonain hetkenä täysin keskittynyt siihen, mitä tapahtuu. Jos tarkastelemme myös muita määritelmiä, voimme löytää niistä muutamia avainsanoja lisää. Hänen luomansa Mindfulness-Based Stress Reduction -menetelmä (MBSR) on edelleen näiden harjoitusten tunnetuin länsimainen sovellus. Sen varaan rakentuvat myös useimmat organisaatioiden työntekijöilleen suuntaamista ohjelmista. Mindfulness on ilmiönä laaja ja monimuotoinen. Vakaaksi kehittynyt huomiokyky säilyy ulkoisten olosuhteidenkin paineessa ja lisää riippumattomuuttamme ulkoisista tekijöistä. Tieteellisen tutkimuksen saattelemana harjoituksista on tullut 1970-luvulta alkaen osa myös länsimaisen lääketieteen ja psykologian menetelmiä. Länsimaissa menetelmää on laajimmin tehnyt tunnetuksi Jon Kabat-Zinn, joka perusti vuonna1979 Massachussetsin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan yhteyteen näitä taitoja hyödyntävän keskuksen. Tarkkaavaisuuden suojeluakin varmempi keino on kuitenkin sen systemaattinen kehittäminen. Kuten vuonna 1987 kuollut jesuiittapappi Anthony de Mello on todennut, on helpompaa suojella jalkansa sandaaleilla kuin peittää koko maapallo matoilla. Yhä kasvavan tieteellisten tutkimusten virran myötä on käynyt myös selväksi, että tietoisuuden harjoittamisella on mitattavissa olevia vaikutuksia niin aivojen toiminnan, elämän laadun kuin hyvinvoinninkin kannalta. Nämä tutkimukset tarjoavat monipuolisen kuvan mindfulness-harjoittelun positiivisista vaikutuksista. Mutta mitä mindfulness oikein on ja kuinka mieltä voi harjoittaa sen avulla? Mindfulness suomennetaan usein joko tietoisuustaidoiksi tai hyväksyväksi tietoiseksi läsnäoloksi. Sen taustalla ovat idän viisausperinteet, erityisesti buddhalaisuus, jonka myötä menetelmät tulivat vähittäin yhä laajemmin tunnetuiksi. Kun vuonna 2000 julkaistiin vain runsaat 20 mindfulnessia koskevaa tutkimusta, vuonna 2010 julkaistiin jo yli 350 tutkimusta, ja luku kasvaa edelleen. Kabat-Zinn määrittelee sen tietoisuudeksi, joka ilmenee kun huomio suunnataan tarkoituksellisesti, nykyhetkessä ja hyväksyvästi hetki hetkeltä avautuvaan kokemukseen
Taitojen harjoittamisen myötä voimme olla yhä tietoisempia ajatuksistamme, tunteistamme ja kehostamme myös toiminnan keskellä. MantraMagazine 13. Kabat-Zinn perusti vuonna 1979 Massachussetsin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan yhteyteen stressinhallintaklinikan, jossa jo yli 19 000 henkeä on harjoittanut näitä taitoja MBSR-ohjelmalla. Länsimaissa mindfulness-harjoittelu on vapautunut uskonnollisista sidokasista ja sen myönteiset vaikutukset on dokumentoitu tieteellisesti laajassa mitassa. Säännöllisen harjoittamisen myötä voimme havaita sisäisen vapautemme kasvavan ja mielemme joustavuuden lisääntyvän. Mielemme on tottunut arvioimaan kaikkea kokemaansa. Vaihtoehtona on jäädä toistamaan suuttumuksen herättämiä ajatuksia ja ylläpitää suuttumusta ja sen kehollista tilaa omin voimin. Se hyväksynnän ja havainnoinnin taito, joka syntyy harjoituksissa, on siirrettävissä myös arkeen. Tunteiden tai ajatusten vastustaminen sen sijaan tutkimusten mukaan vahvistaa niitä, lisäten esimerkiksi ei-toivottujen ajatusten määrää. Tutkimusten mukaan tietoisuustaidoissa harjaantuneet ovat tietoisempia tunteistaan, hyväksyvät tunnetilansa helpommin, ja toipuvat nopeammin kielteisistä tunnetiloista. Näitä taitoja säännöllisesti harjoittamalla voimme varmistaa, että kykenemme ohjaamaan kokemustamme läsnäolevaan ja hyväksyvään suuntaan silloin kun itse niin haluamme. Menetelmää käytetään yhä laajemmin myös organisaatioissa muun muassa työhyvinvoinnin ja työssä onnistumisen edistämiseen. Harjoituksissa voimme myös huomata, että kokemuksemme muuttuu hetki hetkeltä. Tunteet ja ajatukset tulevat, menevät ja muuttavat muotoaan. On voitu havaita, että kielteisen tunteen tai ajatuksen hyväksyvä havainnointi alkaa vähentää sen voimaa ja antaa sille tilaa muuttua. Ajatellessamme, että asian ei tulisi olla niin kuin se on, olemme jo luoneet ristiriidan itsemme ja maailman välille. Se pyrkii tarrautumaan myönteisiin kokemuksiin ja toisaalta se asettuu vastustamaan kielteisiä kokemuksia. TIETOIKKUNA: MITÄ MINDFULNESS ON? Kamppailu todellisuuden kanssa on taistelu, jota on vaikea voittaa. Kaikki me toivomme joskus, että asiat olisivat toisin kuin ne ovat. Hyväksyminen ei olekaan ristiriidassa sen kanssa, että toimisimme sen hyväksi, että asiat olisivat jonain myöhempänä hetkenä toisin. Hyväksyvän ja tietoisen läsnäolon tilassa voimme havainnoida hyväksyvästi kaikkia kokemuksiamme ja samalla säilyttää vapauden valita, minkä kokemuksen annamme saada jalansijaa mielessämme. Hyväksymisen asenne vapauttaa meidät tästä ristiriidasta. Esimerkiksi suuttumuksen tunteen fysiologinen tila kehossa kestää vain 90 sekuntia, jonka jälkeen tila on valmis muuttumaan toiseksi, jos sallimme sen muuttaa muotoaan. Voimme huomata kuinka pieni mielemme, egomme, antaa yhä useammin tilaa laajemmalle ja avarammalle tavalle kokea todellisuus. Hyväksymisen haaste Se mikä tekee mindfulnessista olennaisesti enemmän kuin keskittymisharjoituksen, on hyväksymisen asenne. Se on samalla usein myös suurin haaste harjoituksissa. Hyväksymällä sen, miten asiat ovat, voimme nähdä myös yhä kirkkaammin, mihin voimme vaikuttaa. He kokevat myös muita harvemmin negatiivisia ajatuksia ja kykenevät päästämään niistä muita helpommin irti niiden noustessa esiin. Mindfulness on meditaatiomenetelmä, jonka juuret ovat idän viisausperinteissä. Länsimaissa menetelmä on levinnyt erityisesti Jon Kabat-Zinnin kehittämän kahdeksan viikon mittaisen stressinhallintaohjelman muodossa (Mindfulness-Based Stress Reduction, MBSR)
Aivot ovat kuitenkin osoittautuneet äärimmäisen muovautuvaksi solutasoa myöten. Aivojen kykyä muovautua kutsutaan neuroplastisuudeksi. Muovautuvuuden lisäksi aivoilla on myös toinen tärkeä piirre, johon voimme harjoittelulla vaikuttaa. Meillä on yhä useampaan asiaan valmis mielipide tai toimintatapa, ja näemme tilanteessa vain sen, mikä sopii jo vakiintuneeseen tapaamme nähdä se. Ajattele vaikka niitä lukuisia lihaksiin suuntautuvia signaaleja, jotka ohjaavat liikkeitämme kävellessämme. Jos pystyisimme tiedostamaan jokaisen niistä, saattaisi meille käydä kuin tarinan tuhatjalkaiselle. Se mahdollistaa myös monimutkaisten kokonaisuuksien sujuvan suorittamisen ja vapauttaa mielemme keskittymään johonkin muuhun. Sen kerrotaan menettäneen kävelykykynsä, kun siltä kysyttiin, miten se oikein onnistuu liikuttamaan lukuisia jalkojaan niin sujuvasti. Automaatiolla on kuitenkin hintansa. Hippokampuksella on tärkeä rooli paitsi muistitoiminnoissa myös tilan hahmottamisessa ja siinä suunnistamisessa. Muutoksen voimakkuus oli myös suhteessa heidän kuljettajanuransa pituuteen. Sen tiedetään kuluttavan vähemmän energiaa kuin aivojen kuorikerroksessa tapahtuva tietoinen toiminta. Automaattiohjauksen lisääntyessä uudistumiskykymme ja joustavuutemme vähenee ja toimimme yhä useammin vanhojen tottumustemme ohjauksessa. Automaattiohjauksella toimiessamme emme muista kyseenalaistaa aiemmin oppimaamme ja sen soveltuvuutta uusiin tilanteisiin. Haasteenamme on, että opimme nopeasti, mutta opitusta vapautuminen on hidasta. Aivot kuitenkin toimivat siten, että muodostunutta yhteyttä ei voida yksinkertaisesti vain poistaa. Harjoittelun on voitu havaita lisäävän aivojen harmaata ainetta alueilla, jotka liittyvät oppimiseen, muistitoimintoihin, tunteiden sääntelyyn, itseä koskevan tiedon käsittelyyn ja kykyyn nähdä asioita etäämmältä. Kuljettajat, jotka olivat joutuneet kehittämään taitojaan muistaa kaupungin monimutkaista ja laajaa katuverkostoa, olivat samalla kasvattaneet tuota aivoaluetta. Myös tarkkaavaisuuden suuntaamiseen, kehotietoisuuteen ja positiivisiin tunteisiin liittyvien alueiden on voitu havaita vahvistuvan tietoisuustaitojen harjoittamisen myötä. Mindfulness-harjoittelu onkin kuin kävisit mielen harjoittamisen kuntosalilla, jossa voit kehittää vaikkapa positiivisuuttasi, tunneälyäsi ja kykyäsi suunnata tarkkaavaisuutesi vakaasti. 14 MantraMagazine Tällä aivojen taipumuksella on monia hyötyjä. Yksi tärkeimmistä taidoistamme yhä nopeammin muuttuvassa maailmassa onkin taito oppia pois jostakin. Ainoa väylä muutokseen on vahvistaa uutta, toisenlaista yhteyttä. Vastaavasti viulisteilla on voitu havaita heidän vasemman käden pikkusormeaan ohjaavien motoristen alueiden olevan selvästi kehittyneempiä kuin muilla ihmisillä. Ei olekaan yllättävää, että myös meditoijan aivot muuttuvat. Tiedämme kokemuksesta, että on mahdollista vaikkapa ajaa tuttu reitti autolla ilman, että on perille päästyään tietoinen kaikista matkan vaiheista. Aivojen joustavuus on voitu havaita esimerkiksi Lontoon taksinkuljettajia koskevassa tutkimuksessa, jossa heidän hippokampuksensa osoittautui keskivertoa suuremmaksi. Aivot pyrkivät reitittämään oppimansa tiedostamattomiksi toimintatavoiksi aina kun se on mahdollista. Muovautuvat aivot, joustava mieli Elämän tuoreus ja vasta-alkajan mieli Vielä joitakin vuosia sitten vallitseva käsitys oli, että ihmiselle ei synny uusia aivosoluja aikuisiässä. Näin syntyy uusia polkuja, joiden käyttäminen voi antaa vanhan toimintatapamme nurmettua.. Tutkimusten mukaan mindfulness-harjoittelu alkaa jo muutamassa viikossa kehittää aivojemme tapaa toimia
Myös tutkimukset vahvistavat, että tietoisuustaitojen harjoittaminen lisää ajattelumme ja havaintokykymme joustavuutta. Voimme astua, idän perinteiden suosimaa ilmaisua käyttääkseni, vasta-alkajan mielentilaan. Sisään. ja ulos. Muutamankin minuutin pysähtyminen saa sinut näkemään selkeämmin sen, mitä olet tekemässä ja mikä olisi paras tapa toimia juuri tässä tilanteessa. Ja mikä tärkeintä, vasta-alkajan mieli mahdollistaa rikkaan suhteen elämän tuoreuteen, hetki hetkeltä. Miten mindfulnessia harjoitetaan Tietoisen läsnäolon harjoittamisen voit aloittaa milloin tahansa . Yleisimmin käytetty ja harjoituksen kannalta usein alkuvaiheessa hedelmällisin on huomion pitäminen yhdessä kohdassa, jossa on helppo tunnistaa hengityksen liike. Hengityksen seurantaan voidaan liittää myös hengitysten nimeäminen, jolloin mielessä toistetaan kuin kevyenä kuiskauksena ?sisään? ja ?ulos. Hengitys on hyvä kiinnekohta, johon keskittymällä voit tuoda itsesi tähän hetkeen. Kehomeditaatiossa harjaantuu paitsi tarkkaavaisuuden suuntaaminen ja sen pitäminen yhdessä kohteessa kerrallaan myös yhä herkkävireisempi tietoisuus kehon tuntemuksista. Keho on havainnoinnin kohteena vähemmän vaativa kuin istumameditaatiossa mukaan tuleva ajatusten ja tunteiden tarkkailu. Harjoitus tehdään yleensä selinmakuulla, mutta se on mahdollista tehdä myös esimerkiksi istuen. Se on arvokas taito vaikkapa työpäivän keskellä. Mindfulness-harjoituksissa suunnataan huomio yhteen kohteeseen kerrallaan. Huomion kohteena voidaan käyttää hengitystä, kehon tuntemuksia, mielenliikkeitä tai aistihavaintoja kuten ääniä. Harjoituksessa voidaan keskittyä myös avoimeen tietoisuuteen, jossa huomion annetaan levätä hetki hetkeltä juuri sen hetkisessä kokemuksessa. Läsnäolon taitojen säännölliseen harjoittamiseen käytetään yleensä neljää keskeistä harjoitusta: kehomeditaatiota, istumameditaatiota, kävelymeditaatiota ja tietoista liikettä. Kehomeditaatio (body scan) on harjoitus, jossa huomio suunnataan yhdelle kehonalueelle kerrallaan ja käydään näin lävitse koko keho varpaista päälaelle asti. Sen vuoksi mindfulness-harjoittelu usein aloitetaan kehomeditaatiolla, ja esimerkiksi Jon Kabat-Zinnin 8 viikon MBSR-ohjelmassa ensimmäinen viikko harjoitetaan vain kehomeditaatiota. Keho on fyysisyytensä ansiosta vakaampi ja muuttuu verkkaisemmin kuin mielen nopeasti vaihtuvat sisällöt. Ota itsellesi hetkeksi asento, joka tuntuu vaivattomalta ja jossa voit tuntea itsesi valppaaksi ja läsnäolevaksi. Kehomeditaatio luo mieleen vakautta, joka helpottaa istumameditaatiota. Istumameditaation yleisimmin käytetyt muodot mindfulness-harjoittelussa perustuvat hengityksen seuraamiseen. Hyväksyvä ja tietoinen läsnäolo mahdollistaa automaattisen ja tiedostamattoman ohjauksen kytkemisen pois päältä yhä helpommin, ja mikä tärkeintä, silloin kun itse niin haluamme. Myös zenistä tuttua hengitystenlaskemista esimerkiksi yhdestä kymmeneen voidaan käyttää helpottamaan tarkkaavaisuuden säilyttämistä. MantraMagazine 15. Vasta-alkajan on huomattu voivan nähdä tilanteessa enemmän mahdollisuuksia kuin kokeneen asiantuntijan. Hän ohjautuu läsnäolevasta tilanteesta käsin sen sijaan, että aiemmat käsitykset rajoittaisivat häntä. Huomio voi kohdistua yhteen kohtaan (kuten ilmavirran tuntuun sieraimissa), hengitykseen yhtenä laajempana kokonaisuutena tai jopa koko kehoon istumassa ja hengittämässä. Harjoituksessa on mahdollista valita tarkkavaisuudelle joko kapeampi tai laajempi valokeila. Harjoituksessa hengitys toimii ankkurina, johon huomio kohdennetaan ja johon se aina tarpeen mukaan tuodaan takaisin, mikäli huomio harjoituksen aikana hajaantuu muualle. hengityksen tahdissa. Avaa aistisi nykyhetkelle ja avaudu vastaanottamaan koko se rikas informaation virta, jonka aistimme kohtaavat joka hetki. Voit tuntea hengityksesi liikkeen sen virratessa keuhkoihisi, ja jälleen sieltä ulos. Voit tuntea kehosi painon alustaa vasten. vaikkapa nyt saman tien
Sitä kutsutaan usein palin kielisellä sanalla metta, joka tarkoittaa lempeyden lisäksi myös ystävyyttä. Tietoisuus elämän keskellä Edellä kuvatut harjoitukset tehdään yleensä niille erikseen varattuna ajankohtana ja arkiaskareista erillään. Myös kävelymeditaatio, jos sitä harjoitat sitä kun muutenkin olisit siirtymässä paikasta toiseen, muodostaa hyvän vapaamuotoisen harjoituksen. 16 MantraMagazine Vapaamuotoinen harjoittaminen on tärkeä osa tietoisuustaitojen kehittymistä, ja voitkin löytää kirjan vaikkapa tietoisesta parisuhteesta, synnyttämisestä tai vanhemmuudesta, tai vaikkapa tietoisesta juoksemisesta, syömisestä tai johtamisesta. Haastan sinut kokeilemaan kahden viikon ajan, kuinka nämä kolme pientä harjoitusta voivat luoda uudenlaisen pohjan levolliselle ja, merkitykselliselle työnteolle. Syntyy läsnäoloa, jonka keskustelukumppani kokee arvostuksena ja luottamusta herättävänä. Hyväksyvää tietoista läsnäoloa harjoittavat nauttivat tutkimusten mukaan tyydyttävämmistä ihmissuhteista ja onnistuvat vuorovaikutuksessa paremmin. Löytyypä Yhdysvaltain laajoilta kirjamarkkinoilta kirja myös tietoisuustaitojen merkityksestä lakimiehen työssä. Tietoisuustaitojen tuominen osaksi toimintaa, erityisesti vuorovaikutustilanteisiin, vaikuttaa myönteisesti tilanteeseen ja sen lopputulokseen. Arjen tietoisuustaitoja voit harjoittaa vaikkapa tietoisella hampaidenpesulla, tiskauksella tai autonajolla. Tämän vuoksi niitä kutsutaan muodollisiksi harjoituksiksi. He kärsivät suhteessa esiintyvistä konflikteista muita harvemmin, ja säilyttävät positiivisen suhteen toiseen myös konfliktitilanteissa. Mindfulness-taidot korreloivat myös tunneälyn kanssa, johon liitetään muun muassa hyvät sosiaaliset taidot ja kyky asettua toisen henkilön asemaan. Kolme kokeilua tietoiseen työpäivään Työpäivän lomassa tehtävät pienet mindfulness-harjoitukset voivat vaikuttaa ratkaisevasti hyvinvointiisi ja onnistumiseesi työssä. Vuorovaikutuksessa mindfulness-taidot näkyvät avoimena ja tarkkaavaisena kuunteluna, omien tunteiden, ajatusten ja asenteiden tunnistamisena, harkittuna puheena sekä kykynä asettua toisen asemaan. Elämämme usein kiihkeärytmisenkin arjen kannalta vähintään yhtä kiinnostavia ovat vapaamuotoisemmat harjoitukset. Vapaamuotoisilla harjoituksilla tarkoitetaan hyväksyvän ja tietoisen asenteen harjoittamista arjen askareiden keskellä. yksinkertaisilla joogaliikkeillä, taichilla tai vaikkapa Suomessa kehitetyllä asahi-liikesarjalla. Ne voivat auttaa sinua saamaan parhaan esiin itsestäsi ja luomaan rentoa aikaansaamista päivääsi.. Harjoituksista kävelymeditaatio ja tietoinen liike perustuvat kehotietoisuuden ylläpitämiseen liikkeen aikana. Kävelymeditaatio on tietoisesti ja tarkkaavaisesti tapahtuvaa kävelemistä ja sitä käytetään etenkin pidemmissä retriiteissä rytmittämään istumaharjoituksia. Tietoista liikettä vuorostaan voi harjoittaa esim. Sekä kävelymeditaatiossa että muissa liikeharjoituksissa olennaista on keskittynyt ja kehollisia tuntemuksia rikkaasti havainnoiva asenne, joka on samalla pakottamaton ja hyväksyvä. Jo mainittujen harjoitusten lisäksi mindfulness-harjoitteluun liitetään usein myös lempeän ja rakastavan asenteen harjoittaminen
Tunnetko jännitystä kehossasi. Voitko tunnustella kävelysi rytmiä. Voit pyrkiä säilyttämään tämän tietoisuustauon tuoman levollisen tarkkaavaisuuden työssäsi sitä jatkaessasi. Muistaaksesi tauon pitämisen voit laittaa vaikkapa puhelimeesi muistutuksen tai käyttää jotakin saatavista sovelluksista, jotka muistuttavat tietoisuustauosta sopivin välein. 3. Tietoinen vuorovaikutus Kolmas kokeiluista liittyy tietoisuuden tuomiseen osaksi vuorovaikutusta. Tuo tarvittaessa huomiosi takaisin hengitykseen, jos huomaat tarkkaavaisuutesi siirtyneen muualle. Siirtyessäsi tehtävästä toiseen, ole hetki tietoinen tyhjästä tilasta niiden välissä. Voitko olla tunteittesi ja ajatustesi havainnoija ja löytää vapauden valita oma toimintatapasi tilanteessa? MantraMagazine 17. Voitko tunnistaa kasvojen ilmeiden pienimmätkin vivahteet. Ollessasi vuorovaikutustilanteessa voit avata kaikki aistisi tilanteelle. Voitko avautua kuuntelemaan mahdollisimman avoimena ja ilman ennakko-odotuksia? Ja ehkä vieläkin tärkeämpänä: Voitko olla avoin kaikelle sille, mitä tunnet itsessäsi vuorovaikutuksen aikana. Voit varmistaa, mikä on olennaisinta ja mikä on paras tapa edetä asian kanssa. Jos siirrymme siihen ajatukset vielä edellisessä tehtävässä, kiihtyneinä tai kokoamatta itseämme, ajatuksiamme ja keskittymistämme, eivät edellytykset onnistumiselle ole parhaat mahdolliset. Entä mikä on tunnetilasi. Millainen on ryhtisi juuri nyt. Voit tunnustella, miltä kehosi tuntuu auton tai muun kulkuneuvon istuinta vasten. Voitko tuntea hengityksesi liikkeen ja rytmin kävellessäsi? Anna huomiosi levätä kävelyn ajan joko kehosi tuntemuksissa tai hengityksessäsi. Tuo sitten huomiosi hengitykseesi. Voit olla hetken tietoinen kehostasi. Voitko olla tietoinen kehostasi ja kaikista sen tuntemuksista. Voit jatkaa keskittyneenä ja huomaat asioiden valmistuvan levollisemmin, helpommin ja usein myös nopeammin. 2. 1. Tietoisuustauolla luot tietoisia valintoja Paras esiin itsestäsi tietoisilla siirtymillä Tehtävän, palaverin tai vuorovaikutustilanteen onnistumisen kannalta on usein tärkeää, missä mielentilassa aloitamme sen. Entä hengityksesi? Voit hengittää muutaman kerran levollisesti, havainnoida kehosi tuntemuksia ja antaa kehosi vapautua tarpeettomista jännityksistä kullakin uloshengityksellä. Muutaman minuutin kuluttua voit päättää tietoisuustauon ja palata siihen, mitä olit tekemässä. Mitä voit havaita toisen sanoissa, sanattomassa viestinnässä ja rivien välissä. Seuraavat esimerkit tietoisista siirtymistä voivat auttaa aloittamaan seuraavan tehtävän levollisena ja läsnäolevana: Keskeytä hetkeksi se, mitä olet juuri nyt tekemässä. Anna mielesi päästää irti edellisestä tehtävästä. Anna huomiosi levätä hengityksesi rytmisillä aalloilla. Voit antaa hengitykseksi virrata vapaasti, juuri sellaisena kuin se on tällä hetkellä. Voit tuntea sen vaikkapa vatsasi nousevassa ja laskevassa liikkeessä tai ilmavirran tunnussa sieraimissasi. Jos mahdollista, asetu hetkeksi istuma-asentoon, ja anna silmiesi sulkeutua levollisesti. Voit virittäytyä päivän alkuun olemalla työmatkalla tietoinen kehostasi. Oletko ehkä ahdistunut, kiireinen, onnellinen tai innostunut. Miltä hengityksesi tuntuu juuri nyt. Miltä tuntuisi, jos tuo jännitys vapautuisi? Tule tietoiseksi siitä, miltä kehosi tuntuu juuri nyt. Huomion irrottaminen tehtävästä hetkeksi auttaa näkemään sen uudesta näkökulmasta. Mitä ajatuksia mielessäsi liikkuu. Voitko ehkä tuntea tunteet kehossasi jo ennen kuin ne ovat havaittavissa mielessäsi. Voit hetken aikaa olla tietoinen siitä, mitä koet kehossasi ja mielessäsi juuri nyt, suhtautuen siihen lempeän hyväksyvästi. Voit kävellä tapaamiseen, työhuoneeseesi tai muuhun tilanteeseen tietoisena kehostasi ja sen liikkeistä
Kun Matthieun aivojen aktivaatiotasoa mitattiin, eivät asteikot riittäneet, ja hänet voitiin todeta onnellisimmaksi tieteen koskaan tutkimaksi henkilöksi. Tähän vaikutukseen hän ei kuitenkaan ollut päässyt hetkessä. Hyvästä elämästä onkin tulossa yhä tärkeämmäksi tunnistettu tekijä myös työyhteisöissä. Antti-Juhani Wihuri. Jos löydät käytännön, jossa säännöllisesti asetut harjoitukseen varatulle paikallesi, vaikka vain hetkeksikin, olet jo voittanut valtaosan vakiintuneen harjoittelun tielle tulevista esteistä. Kohti merkityksellistä ja hyvää elämää Kun harjoituksen myötä läsnäolon voima kasvaa sinussa, voit tunnistaa yhä kirkkaammin elämäsi hetkien merkityksellisyyden. Jokainen harjoitus onkin täydellinen harjoitus juuri sellaisena kuin se kullakin kerralla toteutuu. Olennaista harjoittelussa on sen säännöllisyys, kuten missä tahansa vähänkin vaativamman taidon kehittämisessä. Harjoitus ei voi epäonnistua Hyväksyvän tietoisen läsnäolon asenne on tarkoitus ulottaa harjoituksia tehtäessä myös harjoitukseen itseensä. Yksi tutkimuksen kohteista olivat tietyt vasemman etuotsalohkon kuorikerroksen aivoalueet, joiden aktivaatiotasoa suhteessa tiettyihin oikean etuotsalohkon kuoren alueisiin pidetään hyvänä onnellisuustason mittarina. Vaikeampaa on muistaa se. Jokainen tutkimuksiin osallistuneista oli harjoittanut meditaatiota vähintään 10.000 ? 40.000 tuntia. Aivot kuitenkin muokkautuvat helposti myös takaisin päin ja taitojen vakiinnuttamisessa on säännöllisellä harjoittelulla tärkeä merkitys. Ranskalaissyntyinen munkki Matthieu Ricard on saanut kantaakseen lisänimen ?maailman onnellisin mies?. Vaikutukset syvenevät ja juurtuvat yhä vahvemmin osaksi tapaasi olla, kun jatkat harjoituksiasi säännöllisesti, viikko viikolta ja vuosi vuodelta. Jon Kabat-Zinn on todennut, että ei ole vaikeaa olla hyväksyvästi ja tietoisesti läsnä. Jos mielesi harhailee tuhat kertaa, sinulla on ainutlaatuinen tilaisuus tuoda se takaisin kohteeseen tuo tuhat kertaa. Harjoituksen keskittyneisyys, mielen harhailun määrä ja fyysiset tuntemukset vaihtelevat harjoituskerrasta toiseen. Jopa kahdeksassa viikossa on voitu havaita fysiologisesti mitattavia myönteisiä muutoksia aivojen tavassa toimia. Siksi päivittäiset rutiinit ja säännöllinen harjoittaminen ovat niin tärkeitä. Kun Dalai Lama kiinnostui meditaation tieteellisestä tutkimuksesta, hän kutsui joukon tiibetinbuddhalaisia munkkeja osallistumaan tutkimuksiin. Avoin, tarkkaavainen ja hyväksyvä läsnäolo tuo sinut keskelle elämän hienovaraisempia sävyjä. Harjoitus on joka kerta erilainen, ja osa harjoitusta onkin oppia suhtautumaan myös siihen hyväksyvästi. Ne auttavat muistamaan tuon tietoisuudentilan, johon pääseminen vaatii huomion tarkoituksellista suuntaamista. Pisin matka harjoitukseen on arjen ja meditaatioalustasi välinen etäisyys. Tietoinen ja hyväksyvä läsnäolo ohjaavat valintojasi kohti hyvää ja aidoimman itsesi näköistä elämää. Onnelliset, tietoiset ja hyvinvoivat työntekijät eivät ole organisaatioillekaan enää vain ylellisyyttä. Ne ovat jatkossa yhä välttämättömämpi onnistumisen edellytys. Kehittyminen tapahtuu myös aivokuvantamisen perusteella yllättävän nopeasti. Monet kokevat jo ensimmäisten päivien jälkeen merkittävän muutoksen suhtautumisessaan ja tavassaan olla. Tietoisuuden harjoittamisessa voikin kehittyä jatkuvasti, ja se on elämänmittainen oppimisen polku. Elämä koskettaa sinua juuri sellaisena kuin se on: aitona, elinvoimaisena ja alati muuttuvana. Näistä hetkistä rakentuu uusi valppaan levollinen asenne, joka luo pohjaa myös uudenlaiselle onnistumiselle sinulle tärkeissä asioissa
Wiley-Blackwell, 2011. Hanson, Rick & Mendius, Richard: Buddhan aivot . Developing Resilient Individuals and Resonant Organizations with MBSR. Se on vajaan viiden minuutin mittainen harjoitus, jonka avulla voit helposti ja nopeasti palauttaa huomiosi tähän hetkeen ja tuoda parhaan esiin itsestäsi - mihin sitten oletkaan seuraavaksi ryhtymässä. Pääset lataamaan äänitteen itsellesi linkistä, jonka löydät osoitteesta www.tietoisuudentaito.fi. MINDFULNESS-KIRJALLISUUTTA Alinda, Shamash: Mindfulness for Dummies. Basam Books, 2007. Langer, Ellen J.: Mindfulness. Hän toteuttaa ohjelmia, joiden avulla niin yksilöt kuin organisaatiotkin voivat saada käyttöönsä yhä enemmän myös tietoisuustaitojen tarjoamia voimavaroja. Chaskalson, Michael: The Mindful Workplace. Basam Books, 2011. Kabat-Zinn, Jon: Kehon ja mielen viisaus. Lataa itsellesi mindfulness-harjoitus Voit ladata itsellesi ilmaisen Tietoisuustauko-äänitteen. Wiley, 2010 Kirjoittaja toimii johdon ja työyhteisöjen kehittäjänä Innotiimi Oy:ssä. Penman, Danny: Tietoinen läsnäolo - Löydä rauha kiireen keskellä. Basam Books, 2012. MantraMagazine 19. Käytännön neurotiedettä onnellisuuteen, rakkauteen ja viisauteen. Hänen pitkäaikainen kiinnostuksensa kohde on henkilökohtaisen kasvun vaikutus hyvään elämään ja työssä onnistumiseen. Gaia, 2008. Williams, Mark . Tietoisen läsnäolon parantava voima. Basam Books, 2005. Kabat-Zinn, Jon: Täyttä elämää. Kirjoittajalla on yli 20 vuoden kokemus eri meditaatiomenetelmistä ja hän on opettanut meditaatiota vuodesta 2006 alkaen. Kehon ja mielen yhteistyö stressin, kivun ja sairauksien hoidossa. Da Capo Press, 1989. Nataraja, Shanida: The Blissful Brain. Neuroscience and the proof of the power of meditation
Vannoin tuolloin, että käyttäisin elämäni jatkossa Intian kuolemattomien arvojen välittämiseen sekä omille maanmiehilleni että maailmalle laajemmin. Ei teoriassa vaan mitä syvimmässä totuudessa. Vain Intiassa on käsitetty täydellisesti se, että Luoja ja luotu ovat erottamattomasti yhtä. Sen sijaan, että olisin keskittynyt vain sen rähjäiseen ulkokuoreen saatoin nähdä sen jalon ja kauniin sydämen sekä mahtavan sielun. Kykenin näkemään kuinka suuret tietäjät ja näkijät, jotka ovat aina olleet tämän muinaisen maan rikkaus, olivat lävistäneet näennäisen todellisuuden kuoren ja nähneet syvän totuuden - me kaikki olemme yksi pyhä kokonaisuus. Aloin vähitellen nähdä sen Intian, jonka muualta maailmasta tulleet henkiset etsijät kykenivät näkemään ja joka oli minulta pysynyt salassa. Tämä muutos näkemyksessäni ei muuttanut ainoastaan näkemystäni Intiasta vaan myös tunteitani sitä kohtaan. Häpesin sen tehottomuutta, alentuvaa läntisen maailman jäljittelyä, kaaosta sen kaduilla sekä kansan kaikkien tasojen korruptoituneisuutta. Kaikki savesta alkaen pitää sisällään pyhän kipinän, koska on osa tuota ykseyttä. Omasta mielestäni kotimaassani ei ollut mitään hengellistä. Intiasta tuli vähitellen antaumuksellisten tunteideni kohde. Tästä seurasi oivallus, että jos ykseys on todellisuuden pohja ja juuri, ovat koko luomakunta ja kaikki elävät olennot kytkeytyneet erottamattomasti toisiinsa. Samalla muinaiset ymmärsivät, että ihmiselämän päämäärä oli ymmärtää tämä ja palata tuohon ykseyden tilaan. Muissa uskonnollisissa malleissa pidettäisiin pyhänhäväistyksenä pitää itseään jumalana, mutta tämän maan näkijöillä oli rohkeutta ja siihen tarvittavaa sielun puhtautta oivaltaa tämä syvä totuus ja julistaa se maailmalle. | Suma Varughese Kun silmäni avautuivat Tässä hyvin henkilökohtaisessa artikkelissa Intialainen Life Positive lehden päätoimittaja, kirjailija ja kustantaja Suma Varughese kertoo kuinka hän löysin kotimaansa Intian uudestaan ja kuinka se muutti hänen elämänsä suunnan. Monta vuotta sitten, ennen kuin silmäni olivat avautuneet henkisyydelle, minulla oli tapana väännellä kasvojani kuullessani kuinka länsimaalaiset vierailijat maassamme intoilivat Intian niin sanotusta ?henkisyydestä?. Usein mietin missä meidän kuuluisa henkisyytemme oikein oli samalla kun luin kuinka taas yksi silta oli romahtanut, yksi junaonnettomuus lisää vaatinut uhreja, ja kun jälleen yksi taloushuijaus paljastui. Ei niin että näitä asioita ei enää olisi, mutta henkisen heräämisen kauneus on siinä että kykenee näkemään asiat ei vain selvemmin, mutta myös syvemmälle asioitten pinnan alle. Elämä ei ollut enää tylsää taikka pelkää sattumaa, kuten jotkut tiedemiehetkin ovat päätelleet. Elämä oli merkityksellistä hyvin voimallisessa mielessä ja ihmisen tuli antaa kaikkensa sekä tehdä parhaansa tässä jälleensyntymien suuressa syklissä. 20 MantraMagazine. Niinpä ihmiset inkarnoituivat tuhansia kertoja puhdistuakseen ja tavoitellakseen tuota päämäärää. On mahdollista läpäistä todellisuuksia, jotka eivät paljaalle silmälle näyttäydy ja oivaltaa että monta eri todellisuutta voi elää rinnakkain. Aloin nähdä Intian hiljalleen uusin silmin, aivan kuten aamuauringon edestä poistuva usva olisi väistynyt