Joka kymmenes suomalainen nuori ei osaa lukea 9 /20 16 | 6, 90?€ Palmuöljytuotanto on ajanut orangit ahtaalle Borneolla. Avunhuuto viidakosta Kettutytöistä sipsikaljavegaaneihin Teemanumero: Eläimet. Eläinten oikeuksien lyhyt historia Mitä meille tapahtui
Osa lehden sisällöstä tulee Kultin 200:sta jäsenlehdestä ja osa on toimituksen omaa tuotantoa. Iso Numero on monipuolinen ja puhutteleva lukupaketti, joka avaa uusia näkökulmia yhteiskuntaan. Myyjät saavat lehdistä kolme euroa kappaleelta. www.isonumero.fi Uusi lehti katukaupassa nyt!. Lehteä julkaisee Kulttuuri-, mielipideja tiedelehtien liitto Kultti ry. Laatujournalismia köyhyyden vähentämiseksi | kesä 2016 5 € Leo Stranius Myry Voipio Hilja Grönfors Gianis Varoufakis Noora Dadu: ”Rakkaus ja armo mahdollistavat yhdessä touhuilun” Perheenyhdistäminen – iso ihmisoikeusongelma Värityskirja synnyttää rauhan tunteita Laatujournalismia köyhyyden vähentämiseksi | kesä 2015 5 € Ali Jahangiri – ”Hauska on pyhää” Paperittomat – Keitä he ovat. Posetiivit – Kammesta iloa kaduille Anu Koivunen Aino Sutinen Teemu Keskisarja Anu Silfverberg Laatujournalismia köyhyyden vähentämiseksi | syksy-talvi 2015 5 € Tiina Rosenberg Jari Hanska David Graeber Kirsi Salo Heidi Köngäs – ”Myötätunto vahvistaa ihmistä eniten" Konnunsuon säilö on vankila ilman rikollisia Meloninigiri ja muita sushiyllätyksiä Mercedes Bentso – Tyttö joka leikki tulella Grönlanti – Osaamisen siirtomaa Alzheimerin tauti – kun muistamattomuus iskee Minna Canth Nils Aslak Valkeapää Nura Farah Syksy Räsänen Laatujournalismia köyhyyden vähentämiseksi | syksy–talvi 2014 5 € Laatujournalismia köyhyyden vähentämiseksi | kevät 2015 5 € Laura Malmivaara – ”Tärkeintä on rakkaus!” Nuorisotakuu – Ei kodittoman juttu Hector ja Olavi Uusivirta – Musiikki yhdistää Julma Henri Rosa Liksom Evelin Kask Max Ryynänen Iso Numero on kaduilla myytävä laadukas aikakauslehti, jota voi myydä kuka tahansa lisätuloja tarvitseva
www.isonumero.fi Uusi lehti katukaupassa nyt! Maailman Kuvalehti 9 / 2016 3. Kuunnella voi muullakin kuin korvilla.” Entä muuttiko asiaan perehtyminen toimittajan omaa suhtautumista eläinoikeuksiin. ”Nauhurin tökkääminen ketun kuonon eteen on absurdia. Kokeilin sitäkin! Kommunikaatiota on monenlaista ja Suomi 26–33 Turkistarhoilta sipsikaljavegaaneihin Tarinan takaa Late-sonni osasi omalla olemuksellaan kertoa paljon sellaista, mikä ei sanallisesti välity. Osa lehden sisällöstä tulee Kultin 200:sta jäsenlehdestä ja osa on toimituksen omaa tuotantoa. Toimittaja Janne Hukka kirjoitti tähän lehteen jutun eläinoikeuksien parissa tapahtuneesta kehityksestä 1990-luvulta tähän päivään. Myyjät saavat lehdistä kolme euroa kappaleelta. Lehteä julkaisee Kulttuuri-, mielipideja tiedelehtien liitto Kultti ry. Iso Numero on monipuolinen ja puhutteleva lukupaketti, joka avaa uusia näkökulmia yhteiskuntaan. Olen lihaa kuluttamaan retkahtanut kasvissyöjä. Aivan ensimmäisenä tekona on vaatia ravintoloissa laadukasta kasvisruokaa – tai vielä mieluummin vegaanista”, Hukka sanoo. ”Kärsimyksen ohi ei voi kävellä ilman, että se koskettaisi. Nyt aloin taas miettiä lautasen sisältöä uudelleen. Ihmisluonto on siitä kaunis, että se luo rajansa itse, mutta usein se vaatii kovaa työtä ja uhrauksia.” Vaikeinta jutun teossa oli Hukan mielestä eläimen äänen mukaan tuominen. Ku va : Sa ar a M an si kk am äk i Janne Hukka Eläinsuojelukeskus Tuulispäässä asuu kymmeniä entisiä tuotantoja kotieläimiä, joille Piia Anttonen on antanut mahdollisuuden vapaaseen elämään. ”Niin kliseiseltä kuin se kuulostaakin, juttua tehdessäni tajusin, että eläinkysymyksen keskiössä on rakkauden rajojen vetäminen. TEEMA Eläimet Laatujournalismia köyhyyden vähentämiseksi | kesä 2016 5 € Leo Stranius Myry Voipio Hilja Grönfors Gianis Varoufakis Noora Dadu: ”Rakkaus ja armo mahdollistavat yhdessä touhuilun” Perheenyhdistäminen – iso ihmisoikeusongelma Värityskirja synnyttää rauhan tunteita Laatujournalismia köyhyyden vähentämiseksi | kesä 2015 5 € Ali Jahangiri – ”Hauska on pyhää” Paperittomat – Keitä he ovat. Posetiivit – Kammesta iloa kaduille Anu Koivunen Aino Sutinen Teemu Keskisarja Anu Silfverberg Laatujournalismia köyhyyden vähentämiseksi | syksy-talvi 2015 5 € Tiina Rosenberg Jari Hanska David Graeber Kirsi Salo Heidi Köngäs – ”Myötätunto vahvistaa ihmistä eniten" Konnunsuon säilö on vankila ilman rikollisia Meloninigiri ja muita sushiyllätyksiä Mercedes Bentso – Tyttö joka leikki tulella Grönlanti – Osaamisen siirtomaa Alzheimerin tauti – kun muistamattomuus iskee Minna Canth Nils Aslak Valkeapää Nura Farah Syksy Räsänen Laatujournalismia köyhyyden vähentämiseksi | syksy–talvi 2014 5 € Laatujournalismia köyhyyden vähentämiseksi | kevät 2015 5 € Laura Malmivaara – ”Tärkeintä on rakkaus!” Nuorisotakuu – Ei kodittoman juttu Hector ja Olavi Uusivirta – Musiikki yhdistää Julma Henri Rosa Liksom Evelin Kask Max Ryynänen Iso Numero on kaduilla myytävä laadukas aikakauslehti, jota voi myydä kuka tahansa lisätuloja tarvitseva
Keskellä 16 Välähdys Karkotetut 18 Sodan jälkipyykin pesijät 22 Henkilökuva Eduardo Kobra 26 Turkistarhoilta sipsikaljavegaaneihin 34 Essee Aleksis Salusjärvi 36 Kuvareportaasi Maansa menettäneet Lopuksi 45 Katso, järjestö! Kalliolan setlementti 46 Matkalla Koe-eläimet turistinähtävyytenä 47 Kolumni Elina Hirvonen 48 Arviot Olin Isisin vanki 49 Ilmiö Sukupuolisuuden sanamuodoista 50 Kulttuuri Inkkarit ja länkkärit ovat täällä taas 51 Kohtaamisia Eläinten jäljillä 52 Kulttuuri Kishor Sharma – Uuden Nepalin kuvaaja 54 Ristikko Kannen kuva: Heidi Rostén Tämän sivun kuvat: Jarkko Wickström, Mandy Glinsbockel, Outi Kainiemi Maailman Kuvalehteä julkaisee Kepa, joka on yli 300 kansalaisjärjestön kattojärjestö ja globaalien kehityskysymysten asiantuntijajärjestö. 9 Vanhakin koala oppii uusia temppuja 10 Kuukauden kuva 11 Absurdistan 12 Aborttikieltoa kierretään Argentiinassa 13 Kolumni Aaro Rytkönen 14 Maailma nyt Unohtuiko Välimeri. Brasilia 22 São Paulossa kasvanut Eduardo Kobra maalaa maailman seiniin kantaaottavia viestejä. Iruthayarani Ketrieeswaran kertoi Maailman Kuvalehdelle omasta tilanteestaan. Uusissa töissä hän kyseenalaistaa eläintarhat. Sri Lanka 18 Vaikka Sri Lankan 26-vuotinen sisällissota on ohi, pelko on yhä läsnä. Kun lukutaidottomien ihmisten määrä kasvaa, ajaudumme väistämättä luokkayhteiskunnaksi, kirjoittaa Aleksis Salusjärvi. Sisällys Maailma paloina 6 Toiveita rauhan leviämisestä 7 Musta on rumaa, sanoo hakukone 8 Länsimaalaisetko muka eivät ole yhteisöllisiä. Suomi 34 Lukutaidoton ihminen on tuomittu vähäosaisuuteen. Uutta: essee! 4 9/ 2016 Maailman Kuvalehti
Olennaista on se, että joku sen äänen antaa, jonain päivänä. M ikä saa ihmiset kiinnostumaan niin paljon eläinten oikeuksista, että he ovat valmiita jättämään kaiken eläinperäisen pois ruokavaliostaan. Näkemään vaivaa välttääkseen mitään eläinperäistä. Maailman Kuvalehti 9 / 2016 5. Usko siihen, että voimme vaikuttaa ympäröivään todellisuuteemme. Se tehdään pala palalta, kirjain kirjaimelta. Miten rohkeaa! Miten tärkeää! Oma yhteiskunnallinen heräämiseni alkoi samoihin aikoihin, mutta kiinnostukseni on suuntautunut enemmän ihmisoikeuksiin. Tänään annamme äänen intiaanille, huomenna saamelaiselle. Meidän tulisi iloita ja juhlia joka kerta, kun jonkun auttava käsi puuttuu maailman epäkohtaan, sen sijaan että ajattelisimme tuon avun olevan joltain toiselta pois. Ja ympäristö ja ilmasto! Niilläkin on omat puolustajansa – ja ne totisesti tarvitsevat heitä. Onko se nykyisin suurikaan uhraus. Anni Valtonen Toisen huomio ei ole toiselta pois Pää kirjoitus Ku va : M ilk a A la ne n Tärkeintä on se, että meillä säilyy halu korjata: pala palalta, kirjain kirjaimelta. Olen aina ajatellut: maailmassa on niin paljon korjattavaa, että kaikkia puolustajia tarvitaan. Eläinten saama huomio ei ole pois ihmisiltä, eikä ihmisten huomio eläimiltä. Entä miksi jotkut ihmiset ylipäätään pitävät eläinten oikeuksia tärkeimpänä puolustettavana asiana maailmassa. On ihan tavallista, että kun vaikkapa jostain vähemmistöstä tehdään lehtijuttu, ensimmäiset soraäänet sanovat: miksi on tehty juttu intiaaneista, miksei saamelaisista. Tärkeintä on se, että sitä korjataan, kohennetaan, parannetaan. Että meillä säilyy halu korjata. Kädessäsi olevaa Maailman Kuvalehteä julkaisevan Kepan jäsenistä löytyy yli 300 järjestöä, jotka keskittyvät puolustamaan edellä mainittuja asioita – erilaisin painotuksin. Lihan jätin ruokavaliostani jo 1980-luvun lopussa, mutta se ei liittynyt muuhun kuin siihen, että kaikki kaveritkin tekivät niin. Muistan ihastelleeni, kun median kettutytöiksi tituleeraamat eläinoikeusaktivistit 1990-luvulla vapauttivat turkiseläimiä häkeistään. Tunnustan: Olen aina arvostanut ihmisiä, jotka omistavat aikaansa eläinten oikeuksille ja hyvinvoinnille. Maailmaa ei voi korjata kerralla. Tässäkin numerossa esitellään liuta ongelmia, jotka kaipaavat niihin puuttumista: Välimerelle henkensä uhkaavat pakolaiset, palmuöljyplantaasien ahtaalle ajamat orangit, Sri Lankan sisällissodan jäljistä kärsivät naiset. Miljoonat ihmiset pitävät maailmassa luonnon puolta – ilman heitä koko planeettamme olisi jo ehkä tuhoutunut. Kirjoittaja on Maailman Kuvalehden toimituspäällikkö. Ja että on niitä ihmisiä, jotka sinnikkäästi katsovat maailmaa niin, että sen ahtaimmissakin nurkissa olevat – niin ihmiset, eläimet kuin puutkin – tulevat esiin
Vaikka media välittää toinen toistaan ikävämpiä uutisia terrorismista ja Lähi-idästä, sotaa käydään tosiasiassa nyt vähemmän kuin kertaakaan ihmiskunnan historiassa. Kahden sukupolven aikana tapahtunut kulttuurinen muutos on merkittävä, sillä vielä 1970ja 1980-luvuilla sodissa kuoli 4-5 kertaa enemmän ihmisiä kuin tänä päivänä. Hyviä uutisia Kolumbiasta. Maailma paloina Kolumbia. Väkivaltaisuuksien laantumisen myötä Kolumbialla on kaksi vuotta aikaa ratifioida lopullinen rauhansopimus ennen seuraavia presidentinvaaleja, joissa kilpailee rauhaa vastustavia ehdokkaita. Erityisen hyväksi uutisen tekee se, että aseiden vaikenemisen myötä koko läntinen pallonpuolisko nauttii rauhantilasta ensimmäistä kertaa vuosisatoihin. Shankar on saanut Kolumbian valtiolta rauhantyöstään merkittävää tunnustusta. Janne Hukka Ku va : N at ac ha Pi sa re nk o / A P / Le ht ik uv a Toiveita rauhan leviämisestä 6 9/ 2016 Maailman Kuvalehti. Intialainen Art of Living -järjestön perustaja Sri Sri Ravi Shankar on ollut mukana Kolumbian rauhanprosessissa. Maan hallitus ja sen kanssa veristä sisällissotaa käynyt FARC-sissiliike solmivat kesäkuussa tulitauon osoituksena useita vuosia kestäneiden rauhanneuvottelujen etenemisestä. Ihmiskunnan sotilaalliset konfliktit keskittyvätkin nyt alueelle, joka ulottuu Keski-Afrikan tasavallasta Pakistaniin – ja jonka sisällä asuu kuudesosa ihmiskunnasta
JH Ennakkoluulot ja rodullistaminen jylläävät vahvasti hakukonemaailmassa, sanotaan brasilialaisen Minas Geraisin yliopiston tekemässä tutkimuksessa. Vastaavasti yhteiskunnallinen tuki YK:n terveysjärjestö WHO on muuttamassa kantaansa transsukupuolisten ihmisten mielenterveydestä, kirjoittaa arvostettu The Lancet -tiedelehti. Ohjelmistot suosivat myös nuoruutta ajan koskettamien kasvojen sijaan. Ihonväri oli määrittävä tekijä jopa Brasiliassa, Angolassa ja Nigeriassa, joiden väestöt ovat enemmistöltään tummaihoisia. Tällä hetkellä WHO:n julkaisemassa vaikutusvaltaisessa tautiluokitusjärjestelmässä transsukupuoliset diagnosoidaan erilaisten mielenterveysongelmaisten kategorioiden alle. Meksikossa tehdyn selvityksen mukaan transsukupuoliset kokivat selvästi keskimääräistä enemmän mielenterveydellisiä ongelmia, mutta ne johtuivat pääosin yhteiskunnan kohtelusta – kuten perheja sukulaisuussuhteiden menettämisestä, väkivallasta ja syrjinnästä. JH Musta on rumaa, sanoo hakukone WHO muuttaa kantaansa trans sukupuolisiin Suomi Brasilia Etelä-Afrikka Saksa Japani Ruotsi Turkki Yhdysvallat Sambia Portugali Kaunis nainen Suomi Etelä-Afrikka Brasilia Saksa Japani Ruotsi Turkki Yhdysvallat Sambia Aasialainen Valkoihoinen Mustaihoinen Portugali Ruma nainen Maailman Kuvalehti 9 / 2016 7. WHO:n käyttämä ICD-10-järjestelmä on käytössä myös Suomessa. Esimerkiksi Japanissa jokainen hakukoneen löytämä kaunis nainen oli alle 23-vuotias. Esimerkiksi Yhdysvalloissa vastaavanlaisesta diagnosoinnista on jo luovuttu. muassa sosiaalisissa suhteissa ja riittävän avun saamisessa, tutkijat sanovat. Vastaavasti jopa 86 prosentissa maista hakusana ”ruma nainen” tuotti näytölle tummaihoisten tai aasialaisten kasvoja. Ympäri maailman käytetyt Googlen ja Microsoftin hakukoneet antoivat lähes jokaisessa tutkimuksessa mukana olleessa maassa selvän enemmistön valkoihoisia kasvoja, jos hakusanana oli ”kaunis nainen”. Luokittelu johtaa väärinkäsityksiin ja aiheuttaa monenlaisia ongelmia muun muun muassa työllistymisessä tai syrjinnän ehkäisyssä jää vajavaiseksi, kun viranomaiset kohtelevat transsukupuolisia mielenterveysongelmaisina, tutkijat sanovat
Ensimmäiset Etelä-Amerikassa järjestetyt olympialaiset Riossa tulivat ja menivät. Nykyisten ilmastomallien mukaan vuoteen 2085 mennessä yksikään viime aikoina kisoja hakeneesta eurooppalaisesta kaupungeista, kuten Pariisi, Rooma tai Madrid, eivät ole riskirajojen sisällä. Tutkimus julkastiin Journal of Experimental Psychology -tiedelehdessä. Sen sijaan 21. JH Ku va : Ti m o V iit an en / Le ht ik uv a Ku va nk äs itt el y: Te em u Ku m pu la in en Länsimaalaiset kulttuuriryhmät ovat osa kulttuurisen monimuotoisuuden kaleidoskooppia. Eri kulttuuriryhmien välillä on eroja, mutta ne ovat lopulta verrattain pieniä, sanovat tutkijat haastateltuaan yli 10 000 eri kulttuurista ryhmää edustaneita ihmisiä. Alle 1,5 celsiusasteen tavoite on ”mahdoton tai vähintäänkin hyvin vaikea saavuttaa” ainakin” nykytahdilla, IPCC sanoo. vuosisadan viimeisiä kisoja tullaan järjestämään Dublinin ja Ulan Batorin kaltaisissa pohjoisissa kaupungeissa, sanovat asiaa tutkineet Berkeleyn yliopiston tutkijat. Esimerkiksi eurooppalaisten ajatusmallit ovat usein hyvin samanlaisia afrikkalaisten ja aasialaisten kanssa. Ilmastotutkijoiden mukaan penkkiurheilijoiden ei kannata kauheasti kiintyä eteläisissä maissa järjestettäviin kisoihin, sillä maapallon lämpeneminen on tekemässä isosta osasta maapalloa liian vaarallisen arvokisojen järjestämiselle. 8 9/ 2016 Maailman Kuvalehti. Ennustusten toteutuminen vaikuttaa tällä hetkellä todennäköiseltä, sillä viime syksynä Pariisissa sovitut ilmastotavoitteet ovat joutamassa jo nyt – vain kahdeksan kuukautta sopimuksen allekirjoittamisen jälkeen – romukoppaaan, varoittaa YK:n ilmastopaneeli IPCC. ”Länsimaalaiset kulttuuriryhmät eivät ole poikkeus, vaan ennemminkin osa kulttuurisen monimuotoisuuden kaleidoskooppia”, tutkijat sanovat. Samanlaiset eroavaisuudet toistuvat myös muualla. Joukko kansainvälisiä tutkijoita on nyt murtanut tämän myytin pysyvästi. Lämpöhalvaukset ovat erityisen suuri riski pitkäkestoisissa lajeissa, kuten maratonjuoksussa. JH Ku va : iS to ck Maailma paloina Joukko kansainvälisiä tutkijoita on murtanut myytin, että länsimaalaiset olisivat poikkeuksellisen yksilöllisyyttä kortavia. Tutkijoiden mukaan myytit kulttuurien määrittämistä ajatusmalleista ovat haitallisia, sillä ne säätelevät ihmisten välistä kommunikaatiota ja vuorovaikutusta – kuten vaikkapa sen ennakoimista, miten ihmiset reagoivat johonkin tilanteeseen. Itse asiassa erot saattavat olla suurimpia joidenkin länsimaalaisten alakulttuurien kesken kuin afrikkalaisten Olympialaiset palaavat Helsinkiin. Länsimaalaisetko eivät ole yhteisöllisiä. kanssa keskimäärin. Oletko kuullut, että länsimaalaiset ovat poikkeuksellisen yksilöllisyyttä korostavia ja muiden kulttuurien kasvatit heitä yhteisöllisempiä
Australian koalakannat ovat viime vuosikymmenten aikana olleet laskussa kaupunkiasutuksen ja teollisuuden leviämisen vuoksi. Raukeana puissa asuvilla pussisöpöläisillä on tyhmän eläimen maine, mutta australialaisten tiedemiesten mukaan ne ovatkin verrattain fiksuja. Ku va : iS to ck Ei ole koalaa karvoihin katsominen. Rakenteilla on pyritty karsimaan karvaturrien turhia kuolemia, sillä ihminen autoineen on tämän pörrönaaman pahin vihollinen. Tyhmä maine syntyy elämäntavoista: vähäenergistä lehtiravintoa syövä koala on luonnostaan vähäliikkeinen ja nukkuu keskimäärin 20 tuntia päivässä. Maailman Kuvalehti 9 / 2016 9. Monet koaloista alkoivat käyttää uusia reittejä parissa viikossa ja välttivät näin riskialttiit matkat vilkkaiden teiden yli. JH Vanhakin koala oppii uusia temppuja Koalan maine tyhmänä eläimenä syntyy elämäntavoista: vähäenergistä lehtiravintoa syövä koala on luonnostaan vähäliikkeinen ja nukkuu paljon. Eläintieteilijöiden Queenslandissa ja erityisesti Melbournen alueella tekemä tehoseuranta paljasti, että koalat huomasivat nopeasti niille suurten teiden ylittämiseen rakennetut koalasillat ja -tunnelit
Pohjoisenglantilaisen Abbots Bromleyn kylän sarvitanssi on järjestetty joka vuosi keskiajalta lähtien. JH Kuukauden kuva Ku va : O li Sc ha rff / A FP / Le ht ik uv a 10 9/ 2016 Maailman Kuvalehti. Itse perinteen alku on hämärän peitossa, mutta sen taustalla uskotaan vellovan muinaiset hedelmällisyysriitit. Taiat jatkavat nykyisin elämäänsä suosittuna juhlapäivänä. Tanssijat marssivat kylän halki kantaen Skandinaviasta tuotettuja poronsarvia, seuranaan kulkue, johon kuuluvat Narriksi, Marian-neidoksi, Keppihevoseksi ja Jousimieheksi pukeutuneet hahmot. Jännittäviä kansanperinteitä ei tarvitse etsiä Euroopan rajoja kauempaa
Maailman Kuvalehti 9 / 2016 11. Pullotetusta ihmenesteestä on tullut massiivinen hitti ja ainakin alkuun postilla on ollut toimitusvaikeuksia kysynnän yllätettyä toimittajat. 4 Absurdistan 2 3 1 1 Pyhää vettä postissa Intian postilaitos on löytänyt uuden markkinaraon Ganges-joen pyhästä vedestä. Treenimestoja saa tosin etsiä kauempaa – Tongan keskilämpötila on aina helle lukemissa. Nicaraguan presidentinvaaleissa kisaava Daniel Ortega on valinnut varapresidenttiehdokkaaksi vaimonsa Rosario Murillon. 3 Valta pysyy perheessä Sitä saa mitä tilaa. 4 Torakanmaidosta uusi superruoka Chiasiemeniä, goji-marjoja ja nyt myös torakanmaitoa, nam! Superruokien ystäviä ilahduttanee, että Diploptera punctata -torakkalajin jälkeläisilleen tuottama ”maito” on todettu yhdeksi maailman proteiinija vitamiinipitoisimmista ruuista. Maan urheilusta vastaavien viranomaisten mukaan kisoihin osallistutaan ainakin laskettelussa ja hiihdossa. Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun naimisissa oleva pariskunta on mukana vaaleissa yhtä aikaa. Ku vi tu s: Kl au s W el p 2 Paratiisisaari talvi olympialaisiin Tyynenmeren saarivaltio Tonga kisaa paikasta talviolympialaisissa 2018
Kyllä Anoop tietää! Ku va : A lb er to O rt iz / EF E / Le ht ik uv a Aborttikieltoa kierretään Argentiinassa Internetin ja misoprostolin ansiosta naiset kiertävät aborttikieltoa aiempaa järjestelmällisemmin. Tai että naiset eivät halua lapsia. Alustavien arvioiden mukaan Buenos Airesin keskustaan kokoontuneet mielenosoittajat vaativat elokuussa vapautta Tucumanista kotoisin olevalle Belenille, joka on ollut vangittuna kaksi vuotta laittoman abortin vuoksi. Ainakin 22 000 naista kuolee niihin vuosittain. 3. ”Misoprostolin löytäminen voi olla vaikeaa”, hän kertoo. 2. selvä enemmistö edustajainhuoneesta vastustaa aloitetta. Vaarallisinta laiton raskaudenkeskeytys on niille, joilla ei ole rahaa maksaa turvallisista keinoista. dscout-konsulttiyrityksen tutkimus, 2016. 2 15 272 rottia koskevaa valitusta päätyy New Yorkin julkisten töiden viraston tietoon vuoden aikana. Monet heistä ovat jo äitejä”, Maffeo sanoo. AM NewYork-sanomalehti, heinäkuu 2016. Kovan luokan kännykänkäyttäjillä luku on kaksinkertainen. Vuosittain lähes seitsemän miljoonaa naista kehittyvissä maissa hakeutuu sairaalahoitoon laittomien aborttien aiheuttamien komplikaatioiden takia. Argentiinassa raskauden keskeytys on laissa kiellettyä. Veera Voutilainen Argentiina. Sosiologi Florencia Maffeon työskentelee Socorristas en red -järjestössä, joka on auttanut tuhansia naisia tekemään abortin misoprostol-lääkkeellä. Jotta tiedon löytäminen ei jäisi sattuman varaan, aktivistit käyttävät viestintäteknologiaa vastaamalla sähköpostitse tuhansien naisten avunpyyntöihin. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, ettei abortteja tehtäisi. Luku on yli kaksinkertainen verrattuna Yhdysvaltojen elokuvateollisuuteen. Kyllä Anoop tietää! 12 9/ 2016 Maailman Kuvalehti. 1 000 000 klikkausta ja pyyhkäisyä on määrä, jonka keskiverto älypuhelimen käyttäjä räpeltää luurinsa kanssa vuodessa. Jo aiheen esille nostaminen on poikkeuksellista. 1 20 sadasta eurooppalaisesta elokuvasta on naisen ohjaama. Hinta on noussut, koska myynti on rajoitettua.” Ensisijaisesti vatsahaavan hoitoon rekisteröityä lääkeainetta tulisi raskaudenkeskeytyksissä määrätä toisen lääkkeen rinnalla. Amnesty International arvioi, että reilun 40 miljoonan asukkaan Argentiinassa tehdään noin 500 000 aborttia vuodessa. Vaikka abortit ovat yleisiä, niihin liittyy haitallisia uskomuksia. Naiset joutuvat kuitenkin turvautumaan puolisalaisiin pillereihin. Syyskuussa maan kongressi avaa debatin abortin dekriminalisoinnista. Rottahavaintoja tehtiin viime vuonna melkein 5000 enemmän kuin vuosikymmenen alussa.3 1. AP-uutistoimisto, Pariisi, 2016. ”Yksi harha on, että kaikki abortin tekevät naiset ovat alaikäisiä tai sinkkuja. Anoop Babani, 63, on intialainen eläkkeellä oleva taloustoimittaja ja rauhanaktivisti, joka rakastaa numeroita. Edes lakiin kirjatut poikkeustilanteet – raiskaus tai naisen henkeä tai terveyttä uhkaava raskaus – eivät takaa turvallista raskaudenkeskeytystä. Aktivistit verkostoituvat netin kautta rikkoakseen poliittisen tabun – ja säästääkseen ihmishenkiä. Maailmanlaajuisesti niitä tehtiin 2010-2014 WHO:n mukaan noin 56 miljoonaa vuodessa. ”Siihen tarvitsee reseptin, ja monet apteekkarit kieltäytyvät myymästä sitä
Eurooppalaisten arvojen näkökulmasta katsottuna vastauksen pitäisi olla helppo. Ranskassa pohdittiin 9/11-iskujen jälkeen uskonnon roolia yhteiskunnassa. Lähiajat osoittavat Euroopan suunnan. Elokuun alkupuolella Cannes’n kaupunki Ranskassa kielsi musliminaisten käyttämän kokovartalon peittävän uimapuvun, burkinin , uimarannoillaan. Eräs johtavista virkamiehistä taas totesi Cannes’n kaupungin haluavan kieltää asusteet, jotka ”viittaavat uskollisuuteen sellaisia terroristiliikkeitä kohtaan, joiden kanssa olemme sodassa”. Näin myös Eurooppaan on rantautunut tapa, jossa päättäjät pyrkivät kulttuuriin vedoten ohjaamaan kansalaistensa pukeutumista, rangaistuksen uhalla. Näkökulma J oissakin maissa toimii uskontopoliisi, joka määrittelee, miten ihmisten tulisi elää. Ku va : Te em u U llg ré n Yhdellekään kansanryhmälle ei saisi viestittää, ettei se ole osa yhteiskuntaa. Yhdellekään kansanryhmälle ei saisi viestittää, ettei se ole osa yhteiskuntaa. Tuolloin tehty tutkimus osoitti, että ranskalaisten ymmärrys uskonnosta oli laskenut 1990-luvun aikana. Aaro Rytkönen Lukutaitoa, ei poliiseja Kirjoittaja on Kirkon Ulkomaanavun rauhanverkoston päällikkö.. Vähäinen ymmärrys uskonnoista ja erityisesti islaminuskosta vaikeuttavat eurooppalaisten päätöksentekijöiden mahdollisuuksia reagoida oikein ääriliikkeiden terroriin. On mahdollista etsiä keinoja lisätä kansalaisten uskonnonlukutaitoa. Heitä ei saa kohdella toisen luokan kansalaisina. On huonoa tilanteenhallintaa asettaa mikä tahansa ihmisryhmä viholliseksi pukeutumisen perusteella. Nämä arvot ovat viime aikoina olleet koetuksella. Moniarvoisuutta, suvaitsevuutta ja syrjimättömyyttä arvostavassa läntisessä Euroopassa tällaista toimintaa on paheksuttu, sillä Euroopan unionin arvoihin kuuluvat vapaus, tasa-arvo ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen. Tuolloisen hallituksen teettämän raportin mukaan uskonnonopetusta olisi parannettava, sillä se voisi edistää yhteisöllisyyttä. Terroristeja vastaan on hyödytöntä taistella ennakkoluuloja lisäämällä ja stereotypioita vahvistamalla. Kansalaisten uskonnonlukutaito oli heikko; osasyynä tähän oli uskonnonopetuksen puuttuminen valtion kouluista. Samoin esitettiin, että uskonnon opiskelu auttaisi taistelussa fundamentalismia ja fanaattisuutta vastaan. Päättäjillä on kaksi vaihtoehtoa. Jännittynyt tilanne on johtanut ylilyönteihin. Tätä voidaan kritisoida, sillä uskonnoilla on edelleen suuri merkitys yhteiskunnassa. Terrori-iskut ovat haastaneet poliitikot ja virkamiehet eri puolilla Eurooppaa. Kaupungin pormestari totesi, että rannoilla saa oleskella ainoastaan sellaisissa uima-asuissa, jotka ”kunnioittavat sekularismia”. Uskopohjaiset ääriliikkeet nimittäin hyötyvät jokaisesta päätöksestä, joka ajaa eurooppalaisia muslimeja ahtaalle ja tekee eroa heidän ja muiden eurooppalaisten välille. Tai sitten käyttää enemmän aikaa burkinin ja märkäpuvun välisen eron tekemiseen. Tiukka uskonnolliskulttuurinen tulkinta pakottaa ihmiset muottiin, jonka rikkomisesta saattaa seurata vakavakin rangaistus. Niiden ymmärtäminen on olennaista oikean päätöksenteon aikaansaamiseksi. Selvitykset eivät kuitenkaan johtaneet Ranskassa suuriin muutoksiin. Pelkästään Ranskassa asuu viisi miljoonaa muslimia
Unohtuiko Välimeri. Nyt merelle lähtevistä veneistä suuri osa on heikkoja kumiveneitä, mikä tekee matkasta vaarallisemman. Teksti: Jenna Vehviläinen Kuva: Joonas Brandt 14 9/ 2016 Maailman Kuvalehti. Maailma nyt Libyan rannikkovartiosto on tuhonnut salakuljettajien puuveneitä. Euroopan unionin ja Turkin kiistelty pakolaissopimus on tyrehdyttänyt pakolaisvirtaa idästä, mutta PohjoisAfrikasta Eurooppaan suuntaava ihmissalakuljettajien merireitti vuotaa yhä
Ulkopoliittisen instituutin tutkijan Wolfgang Mühlbergerin mukaan rikolliset hyötyvät turvattomasta ilmapiiristä, jossa lakeja ei kunnioiteta. Mediahuomion vähäisyys johtunee myös siitä, että maaliskuussa voimaan tullut Euroopan unionin ja Turkin välinen sopimus pakolaisten palauttamisesta on onnistunut tavoitteessaan: Lähi-idästä Eurooppaan suuntaava ihmisvirta on liki tyrehtynyt. Kuluneena kesänä mediassa on riittänyt uutisia Brexitistä Turkin vallankaappausyritykseen ja terrori-iskuihin. Kirkon Ulkomaanapu, Suomen Punainen Risti, Pelastakaa lapset ja Monika-Naiset liitto. Afrikkaa koettelee nälänhätä ja poikkeuksellinen kuivuus. Monet ovat tänne saapuessaan silminnähden traumatisoituneita ja kulkevat vastaanottokeskuksen käytävillä kuin aaveet.” Abramo kuuluu turvapaikkapäätöksiä tekevään Italian sisäministeriön aluetoimikuntaan ja haastattelee turvapaikkaa hakevia työkseen. Libyassa vallitsee poliittinen kaaos, eikä toimivaa keskushallintoa tai viranomaistoimintaa ole. “On hyväksyttävä nykyhetken ja tulevaisuuden realiteetit. Kansainvälisen siirtolaisjärjestön IOM:n tilastot osoittavat, että salakuljetus toimii Keskisellä Välimerellä, eli Egyptistä ja erityisesti Libyasta eteläiseen Italiaan suuntaavalla reitillä entiseen tahtiin. Mistä sitten pitäisi hakea ratkaisuja. Sen näkee jokainen, joka vierailee nyt Sisilian pikkukaupungeissa. Hengenvaaralliselle matkalle on oltava vaihtoehto.” Suomalaisista järjestöistä apua Välimerelle antavat mm. Siksi merelle lähtevistä suuri osa on heikkoja kumiveneitä, mikä tekee matkasta vaarallisemman”, Mühlberger toteaa. “Ne Eurooppaan aikovat, jotka odottavat Libyaan pääsyä esimerkiksi Nigerissä tai Sudanissa, tietävät harvoin, miten epätoivoinen taival on. Palstatilaa ei ole liiemmin riittänyt Välimeren yli Eurooppaan suuntaaville pakolaisille ja siirtolaisille. Se on katastrofi: väärät ihmiset väärissä paikoissa, käyttämässä valtaansa väärin.” Mülhberger muistuttaa, että ne, jotka vankiloissa kiduttavat muita, ovat usein itse sodan ja konfliktin traumatisoimia. Se on tuottanut tulosta, mutta myös uuden ongelman. “EU:n ja Libyan yhteistyö on toki arvokasta, mutta ei kestävää kriisinhallintaa. “On tarjottava laillisia keinoja maahanmuutolle. Kesäiset sääolosuhteet ovat vauhdittaneet virtaa Välimeren yli. “Ihmissalakuljettajien keinot ovat yhä raaempia. Yksi näistä paikkakunnista on saaren itärannikolla sijaitseva Catania. Välimeren tilanteessa on silti syytä huoleen: yksi ihmissalakuljettajien tärkeistä reiteistä on yhä aktiivinen. Tätä reittiä pitkin syyrialaiset ja irakilaiset turvapaikanhakijat pakenivat kotimaistaan ennen kiistanalaisen sopimuksen voimaantuloa. Niihin pelastetaan mereltä jopa tuhansia ihmisiä päivässä. Väestönkasvu tulee räjähtämään, meillä väestö vanhenee”, Soda summaa. Kun niitä ei ole, käy niin kuin Välimerellä.” On myös lisättävä tietoisuutta meren ylittämiseen liittyvästä riskistä ja pyrkiä tarjoamaan mahdollisuuksia lähempää. Väkivaltaa oli Libyassa jo itsevaltaisen Muammar Gaddafin aikaan, mutta tämän diktatuurin romahdettua arabikevään aikana tilanne on pahentunut. Euroopan unioni on puuttunut meren yli suuntaavaan ihmissalakuljetukseen tekemällä yhteistyötä Libyan rannikkovartioston kanssa. Sodan mukaan Euroopan unionin toimet Välimerellä ovat lähinnä laastareita vuotavaan haavaan. “Rannikkovartiosto on tuhonnut salakuljettajien puuveneitä. Reitti on erityisen tappava, sillä merimatka on pidempi kuin idästä tullessa. “Aseelliset joukot kiduttavat ja raiskaavat pakolaisia vankiloissa. Ihmissalakuljetuksesta on tullut hyvin organisoitua bisnestä, joka alkaa usein jo pakolaisten kotimaista. Siellä maahanmuuttotyötä tekevän järjestö Comunità di Sant’Egidion tiedottaja Emiliano Abramo kertoo, että turvapaikanhakijoiden kertoman mukaan heidän kokemansa väkivalta Libyassa on lisääntynyt. Esimerkkiä tilanteen lieveilmiöistä edustavat Italiaan Libyan kautta saapuvat nigerialaisnaiset, joista neljä viidestä päätyy arviomme mukaan ihmiskaupan uhreiksi”, Soda sanoo. “Libyassa näyttää käyneen niin, että väkivaltaan taipuvaiset rikolliset ovat päässeet hallitsemaan vankiloita. Riippumatta siitä, ovatko ihmiset oikeutettuja kansainväliseen suojeluun vai eivät, emme voi puskea heitä takaisin kotimaihinsa Libyasta.” ”Euroopan unionin toimet Välimerellä ovat lähinnä laastareita vuotavaan haavaan.” EUROOPPAAN MERITEITSE SAAPUNEET TURVAPAIKANHAKIJOIDEN YLEISIMMÄT KANSALAISUUDET 2015: 153 842 2016: 101 944 IT A LI A 2015: 857 363 2016: 161 594* *) valtaosa ennen EU:n ja Turkin sopimusta K R EI K K A VÄLIMERELLÄ KUOLLEET JA KADONNEET 2015 3771 joista keskisen Välimeren reitillä 2794 joista keskisen Välimeren reitillä 2717 2016* 3151 *) 15 .8 .2 01 6 as ti KREIKKA Syyria Afganistan Irak ITALIA Nigeria Eritrea Gambia Lähteet: YK:n pakolaisjärjestö UNHCR, IOM Maailman Kuvalehti 9 / 2016 15. Hänen mukaansa Pohjois-Afrikasta Italiaan suuntaava reitti on vaatinut kuluvan vuoden kahdeksan ensimmäisen kuukauden aikana saman verran ihmishenkiä kuin koko viime vuonna yhteensä. Välimeren vaarallisuudesta puhuu myös IOM:n Italian operaatiojohtaja Federico Soda
Kuva: Katja Tähjä 16 9/?2016 Maailman Kuvalehti. Välähdys Itävalta. Jokainen karkotuspäätös on saajalleen tragedia. Toisinaan maasta häätäminen rikkoo myös perheitä. Itävaltaan asettuneet Karina Karina Mezhydova ja hänen tyttärensä Rayana menettivät puolison ja isän. Kuva on syyskuussa ilmestyvästä Kaisa Viitasen ja Katja Tähjän tietokirjasta Karkotetut. Kuka saa oleskeluluvan Euroopasta ja kenet viranomaiset pakottavat lähtemään
Maailman Kuvalehti 9/?2016 17
Keväällä 2013 hän pääsi vapaaksi sen jälkeen, kun häntä painostettiin tunnustamaan olevansa Tamilitiikeri. A34-valtatie ylittää Nanthikadal-joen vain kahden auton levyisenä. Toivoisin, että hallitus antaisi meidän elää rauhassa, mutta tilanne muuttuu vain pahemmaksi. Tamilitiikereiden antautumista edeltävien päivien taisteluissa kuoli jopa 20 000 ihmistä. Häntä kidutettiin vankilassa ja hän on liian sairas ja traumatisoitunut tehdäkseen töitä. Oikealla joki laskee Intian valtamereen. Joskus he kyselevät ohimennen miehestäni ja lapsistani ja tiedustelevat missä he ovat. ”Katsotaan paluumatkalla”, hän ehdottaa ja kiirehtii eteenpäin kohti määränpäätämme, jolla on haastava nimi: Puthukkudiyiruppu. Kolme naista kertoo arjestaan, jossa pelko on yhä läsnä. Katolisen kirkon nunna, sisar Nichola ei halua pysäyttää autoa valokuvia varten. 18 9/?2016 Maailman Kuvalehti. Vyötäröään myöten laguunissa kahlaavat kalastajat heittelevät verkkojaan vesille sillan vasemmalla puolella. Sodan katsotaan päättyneen toukokuun 18. Kyyneleen muotoisen Sri Lankan saarivaltion pohjoisosan maaseudulla odottaa toinen todellisuus, jossa pitkän sisällissodan arpia parsitaan yhä kokoon. Hän on järjestänyt meille mahdollisuuden matkata pohjoiseen Vannin maakuntaan tapaamaan naisia, joille sisällissodan aiheuttama konflikti on yhä totta. Sodan jälkipyykin pesijät Komeiden matkailumainosten takana on Sri Lanka, jossa 26-vuotinen sisällissota ei ole vielä ohi. S ri Lankan komeat matkailumainokset BBC:llä esittelevät sileähiekkaisten rantojen rauhaa ja vihreinä vuoristossa kumpuilevia teeplantaaseja. ”Laguunissa kellui satoja ruumiita”, kertoo Nichola kaartaessamme pastellinvärisen viidakkoluostarin pihaan. Joudun viemään hänet viiden tunnin bussimatkan päähän Jaffnan sairaalaan. He heittelevät kiviä talojemme seiniin ja laulavat loukkaavia lauluja tamileista. Sitten armeija nappasi hänet 2009, kun hän loukkaantui kranaattitulessa yrittäessään paeta LTTE:ltä. Sillan pohjoispään tarkastuspisteellä maastopukuiset Sri Lankan armeijan sotilaat norkoilevat toimistonsa reunustalla. päivänä 2009, kun Sri Lankan armeija ilmoitti tappaneensa Tamilitiikereiden johtajan Velupillai Prabhakaranin, jonka oli ollut määrä antautua muuMary Stella Natkunam, 46 Vanhin poikani joutui ensin LTTE:n sieppaamaksi. Lisäksi hänen loukkaantunut jalkansa on lyhyempi kuin toinen. Hallituksen mukaan armeijan pitäisi auttaa, mutta jos pyydämme heidän apuaan, he nauravat. Miten kauan tällainen voi jatkua. Ihmisiä pidätetään edelleen koko ajan eikä kukaan kerro miksi. ” Katolisen kirkon nunna sisar Nichola tukee sisällissodan jälkeen yksin jääneitä naisia. Täällä Sri Lankan hallituksen joukot tuhosivat Tamilitiikereiden ylimmän johdon. Lääkärit eivät tiedä mikä häntä vaivaa, mutta vaiva alkoi, kun olimme nälissämme pakolaisleirillä. Nuoremmalla pojallani on pyörtymiskohtauksia, joiden aikana hänen suustaan ja nenästään vuotaa verta. Teksti: Elisa Rimaila Kuvat: Mandy Glinsbockel 26-vuotinen sota kulminoitui keväällä 2009 maan koillisosassa Mullaitivun alueella sijaitsevaan Puthukkudiyiruppun kaupunkiin. Erityisesti he kiusaavat meitä sotaleskiä, koska tietävät meidän pelkäävän. Suurin osa uhreista oli siviilejä, jotka joutuivat Sri Lankan armeijan kranaattituleen. Pelkään ja olen väsynyt näkemään heitä. Iltaisin he tulevat humalassa koputtelemaan ovillemme, mutta emme kerro heille enää mitään
Armeija ei päästänyt meitä 2012 pakolaisleiriltä kotiin, vaan osoitti minulle pienen maapalan keskeltä viidakkoa. Sillä välin on hyvä selvittää, että Intiasta muinaisina aikoina Sri Lankan pohjoisosaan saapuneista tamileista suurin osa on hinduja. Peloissaan ovat erityisesti yksin asuvat naiset, joiden perheiden miehet ovat kuolleet, kadonneet sodassa tai joutuneet vankilaan”, hän sanoo. ”Kun monista asumuksista puuttuu jopa lukittava ovi, on naisten kokema turvattomuus kasvanut”, raportti selvittää. Hallituksen mukaan sotilaat valvovat turvallisuutta, mutta eivät he ainakaan meitä suojele, päinvastoin yrittävät pelotella. He pitävät silmällä alueen tamiliväestöä”, sisar Nichola toteaa, ennen kuin hänen käsilaukussaan alkavat soida kirkonkellot. Minut ja poikani on eristetty muista ihmisistä. ”Kyllä Isä. Mieheni ammuttiin kuoliaaksi pellolle vuonna 2007. ” tamien tamilisissipäälliköiden kanssa. Maan pohjoisosissa on arviolta jopa 40 000 sotaleskeä ja 50 000 naisen yksin elättämää kotitaloutta. Tamilialueita hallitaan pelolla. Silti Sri Lankan hallitus pitää pohjoisen tamilialuetta erityistarkkailussa. Olin kaksin viisivuotiaan poikani kanssa ja minua pelotti, mutta en voinut muuta kuin raivata kasvustoa paljain käsin saadakseni tehtyä meille jonkinlaisen nukkumapaikan. Joskus iltaisin he tulevat juovuksissa talolleni. Turvattomuutta lisäsivät miespuolisten perheenjäsenten puuttuminen ja alueen heikko jälleenrakennus. Minä odotin silloin esikoispoikaamme. Hän ei osallistunut sotimiseen, mutta oli väärässä paikassa. Centre for Women & Developmentin (CWD) 2013 julkaiseman raportin mukaan sota ja sen jälkeinen tilanne heikensivät pohjoisen naisten asemaa entisestään. Katolinen kirkko on auttanut pohjoisen tamileja sodan jälkeen. Patriarkaalisessa Sri Lankassa naisilla on miehiä vähemmän oikeuksia ja mahdollisuuksia osallistua esimerkiksi elinkeinoelämään. Se pelottaa minua, koska talossamme ei ole kunnollista ovea. S isar Nichola tuntee naisten huolet. ”Sota päättyi seitsemän vuotta sitten, mutta ihmisiä katoaa yhä. ”Sota on yhä läsnä. Se on yksi erottava tekijä tamilien ja buddhalaisen enemmistökansan sinhaleesien välillä. Sri Lankan armeija on edelleen läsnä. Separatistivastarinta murtui. Jumalan siunausta…”, nunna vastaa puhelimeensa. Hallitus pitää edelleen joukkojaan täällä, vaikka sota päättyi jo vuosia sitten. Myös vanhempani kuolivat sodassa. Yksi sisar Nicholan ja hänen kollegoidensa tehtävistä on tukea yksinhuoltajaäitejä. Iruthayarani Ketrieeswaran, 36 20 9/?2016 Maailman Kuvalehti. Olen ollut siitä asti yksin. Nykyään meillä on pieni talo, mutta minulla ei ole ollut varaa rakentaa sitä valmiiksi. Pohjoisosissa on arviolta jopa 40 000 sotaleskeä ja 50 000 naisen yksin elättämää kotitaloutta. Olen kuullut heidän monesti huutelevan perääni kaikenlaisia törkeyksiä ja kuvailevan mitä he tekisivät minulle pimeän tullen