7 2017 6,90?€ Kullan kallis Kävimme kodeissa ympäri maailmaa – myös pakolaisteltoissa, konteissa ja kadulla. TEEMA: KOTI. Tee ma : Kot i Ma ailm an Ku vale hti 7/2 017 Vierailu Kakuman pakolaisleirillä: ”Mitä elämää tämä on?” Mitä tapahtuu, kun kotisohvan tarjoaa tuntemattomalle
Kiitos kun luet Maailman Kuvalehteä, olet kiinnostunut maailmasta, kehityksestä, ihmisistä, kul uurista ja ympäristöstä – sinun kaltaisten ihmisten varassa on meidän kaikkien tulevaisuus. Joka tapauksessa kiitos Sinulle! Toimitus toivo aa sinulle ja läheisillesi oikein rauhallista, ihanaa ja lämmintä joulunaikaa ja onnellista vuo a 2018! Terveisin, Laura ja Anni Tilaa lahjaksi! 29 € * Ta lo us tu tk im us : M aa ilm an Ku va le hd en lu ki ja tu tk im us 20 17. Tiedämme, e ä Maailman Kuvalehteä lukevat tiedostavat ja avarakatseiset ihmiset. Ilman noita lukijatutkimuksen lukuja, emme edes kehtaisi pyytää – mu a nyt kainosti kysymme. He arvostavat kul uuria ja haluavat vaiku aa maailmaan. Meillä on ilo ja kunnia palvella juuri teidänkaltaistanne lukijakuntaa! Olemme ilmeisesti myös jossain määrin onnistuneet siinä, sillä tänä vuonna toteutetussa lukijatutkimuksessa 93 prosen ia lukijoista kertoi olevansa tyytyväinen lehteen. He haluavat tehdä ee isesti ja ekologisesti oikeita valintoja. Olemme iloisia, e ä peräti 89 prosen ia teistä lukijoista on keskustellut lehden aiheista muiden ihmisten kanssa. Ym pär istö Ma ailm an Ku vale hti 1/2 017 Ilahduta läheistä ja tilaa lahjaksi Maailman Kuvalehti. Siitä alkaa muutos kohti parempaa maailmaa! Tutkimuksesta saimme ajatuksen pyytää teiltä yhtä asiaa: 84 prosen ia teistä lukijoista kertoi olevansa valmis suosi elemaan Maailman Kuvalehteä ystävälle. * Otamme nämä hienot tulokset nöyrästi vastaan ja pyrimme edelleen ensi vuonna vastaamaan toiveisiinne mahdollisimman hyvin tuo amalla laadukasta journalismia, tarjoamalla uusia näkökulmia, upeita valokuvia ja kiinnostavia puheenaiheita ympäri maailmaa. Käytä hyväksi valmis lahjakortti ja tilaa lehti osoitteesta maailmankuvalehti.?/joulu Hyvä lukija, Et arvaakaan, kuinka tärkeä meille olet. Voisi eko oikeasti näin joulun alla tehdä sen – tai vaikka tilata lehden lahjaksi ystävälle, sukulaiselle, perheenjäsenelle tai kummilapselle
Samalla hän sai mahdollisuuden tutustua Kakuman pakolaisleiriin. Kenia 38–45 Toivon ja unohduksen takamailla JU H O PA A V O LA Toimittaja Juho Paavola osallistui Suomen ulkoministeriön järjestämälle Kehitysakatemian jatkokurssille Keniassa. ”Valehtelisin, jos sanoisin, ettei antoisinta matkassani ollut kuoppainen päällystämätön kiitorata. Maailman Kuvalehti 7 / 2017 3. ”Ihmisyyteen nimittäin kuuluu se, että selitämme, kerromme ja perustelemme asioita omista lähtökohdistamme, mieluummin omien etujemme mukaan. Lauseen voi halutessaan ymmärtää väärinkin, mutta tarkoiTarinan takaa tan sitä, että tällaisilla retkillä oppii ymmärtämään, kuinka arvokas asia taskussa oleva Suomen passi on.” Paavola sanoo sisäistäneensä juttukeikallaan sen, että journalismiin kuuluu tarkistaminen ja epäily silloinkin, kun haastateltava on heikko ja altavastaajana maailmassa. Sillä oli kuriositeettiarvonsa, sillä en ollut laskeutunut sellaiselle ennen. Köyhyys itsessään sen enempää kuin vaurauskaan ei tee ihmisestä moraalisesti puhdasta.” Anni Valtonen Juho Paavola Enemmistö pakolaisista kulkee ison osan pakomatkastaan jalan tai liftaten Kenian rajalle, mistä YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n työntekijät poimivat heidät kyytiinsä. Myöhemmin sama kiitorata antoi minulle mahdollisuuden lähteä Kakumasta pois, kun taas tapaamani ihmiset jäivät sinne
Suomi-Maailma 30 Vierailimme Suomeen muualta muuttaneiden kodeissa. Suomi-Maailma 20 Mitä tapahtuu, kun kotioven avaa ventovieraalle sohvasurffarille. 4 7/ 2017 Maailman Kuvalehti. Tässä numerossa Irak-Suomi 56 Poliitikko ja syöpätutkija Veronica Kalhori on taustaltaan Lähi-idästä saapunut pakolainen ja lukutaidottoman äidin tytär. Mitä tulijat tuovat mukanaan. Jututimme vieraanvaraisuusverkostoihin kuuluvia ihmisiä. Maailma paloina 6 Kun kuolleet somalit eivät kiinnosta 7 Yläfemmat Nicaragualle 8 Tuhlaajapojalle historiallinen tuomio 9 Lorin silmät sumensivat ihmisten järjen 10 Elämme raivon aikakautta 11 Kolumni Ozan Yanar 12 Maailma nyt Öljyä ilmaston kustannuksella Lukujutut 14 Välähdys Kotona Nepalissa 16 Henkilökuva Aktivisti Riikka Theresa Innanen 20 Sohvasurffarit 28 Rakkaat tekevät kodin 32 Kylässä ekspattien luona 36 Koditon hyvinvointi valtiossa nimeltä Kanada 38 Kuvareportaasi Toivon ja unohduksen takamailla 46 Essee Kivempia taloja, kiitos! Ihmiset ja ilmiöt 49 Katso, järjestö! Emmaus 50 Matkalla Seksiä aikuisten leikki puistossa Kolumbiassa 51 Kolumni Elina Hirvonen 52 Arviot 53 Ilmiö Kotina kontti 54 Kulttuuri Erilaiset-näyttely 55 Kohtaamisia Torez Sam Omoll 56 10 kysymystä Veronica Kalhori 58 Ruoka Maailman ihanin mannakakku 60 Kentältä 61 Mistä tämäkin on. Mikä tekee kodista kodin. 62 Absurdistan Kannen kuvat: iStock, kuvankäsittely Teemu Kumpulainen Tämän sivun kuvat ylhäältä myötäpäivään: Eeva Anundi, Emma Vepsä, Eeva Anundi Maailman Kuvalehteä julkaisee Kepa, joka on yli 300 kansalaisjärjestön kattojärjestö ja globaalien kehityskysymysten asiantuntijajärjestö
He tuntevat kaupungista jonkun, sukulaisen tai ystävän. Hän on tehnyt töitä 68 maassa, kehittänyt asumista ja elinolosuhteita konfliktien sekä luonnonkatastrofien keskellä ja työskennellyt slummeissa köyhyyden vähentämiseksi. E ttä omassa kodissa on vessa ja siinä ovi, jonka voi asioidessaan sulkea. Kurjat asuinolosuhteet ja slummiutuminen eivät ole tulevaisuudessa helpottamassa – päinvastoin. Tarpeet toimitetaan kadun varressa tai kauempana sijaitsevassa yhteiskäymälässä. ”Suurin haaste ovat kaupungit, jotka kasvavat hallitsemattomasti ja luovat ihmisille turvattomuutta. Kaupungin uudet asukkaat päätyvät usein turvattomille asuinalueille, jotka ovat jo täpötäynnä ihmisiä. Ihmiset tulevat kaupunkiin töihin. Slummiutumisen syyt ovat monimutkainen vyyhti kasvavaa eriarvoisuutta, korruptiota ja huonoa hallintoa. Peppercorn muistuttaa, että slummit ovat kaikesta huolimatta täynnä elämää, hedelmäkojuja, kännykkämyyjiä ja leikkiviä lapsia. Edistystä on tapahtunut myös Ghanassa, Senegalissa ja Ugandassa. Esimerkiksi Tunisia on saanut slummit hävitettyä. Kaikilla maailman ihmisillä on oikeus turvalliseen kotiin. Ne ovat koteja. YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelmassa asuminen, sanitaatio ja puhtaan veden saanti on nostettu kestävän kehityksen edellytyksiksi. Jo pienillä muutoksilla elämänlaatua voidaan parantaa: kaupungit voivat luovuttaa lisää maata asuinkäyttöön, yhdenmukaistaa lainsäädäntöä ja varmistaa asukkaille puhtaan veden. Maailman Kuvalehti 7 / 2017 5 Pää kirjoitus. Maailman terveysjärjestö WHO:n mukaan seuraavien kahdenkymmenen vuoden aikana suurin osa maailman väestönkasvusta tapahtuu matalan tai keskimääräisen tulotason kaupungeissa. Tai että hanasta tulee vettä. Kaikki maailman maat ovat sitoutuneet siihen, että viimeistään vuonna 2030 kaikilla maailmassa olisivat nämä asiat kunnossa – eivätkä ne enää olisi luksusta. Toivottomuuteen ei kuitenkaan ole syytä. Asuinolosuhteet voivat olla kauheat”, kertoi Peppercorn Yalen yliopiston Yale Insights julkaisussa viime syksynä. Ihmisten kodit, talokyhäelmät, on tehty aaltopellistä ja vain harvoin niissä on käymälä tai juokseva vesi. Afrikassa kaupunkien asukkaista jo 62 prosenttia asuu slummeissa. Lähes 40 prosenttia kaupunkiväestön kasvusta tapahtuu slummeissa. Esimerkkinä Peppercorn mainitsee Bangladeshin pääkaupungin Dhakan, joka on paitsi yksi tiheimmin asutuista myös yksi maailman nopeimmin kasvavista kaupungeista. Näistä asioista meitä haluaa muistuttaa valokuvaaja ja globaalin kehityksen asiantuntija Ira Peppercorn. He ajautuvat pimeisiin töihin. Lattia voi olla sementtiä, mutta useimmiten se on savea ja mutaa. Ruoka tehdään savuttavilla liesillä. Kaupunkisuunnittelu, rakennusmääräykset ja peruspalvelut puuttuvat. Laura Häkli Luksusta on… M IL KA A LA N EN Kirjoittaja on Maailman Kuvalehden vastaava päätoimittaja
Räjähteillä lastattu kuorma-auto räjäytettiin ruuhkan keskellä. Sosiaalinen media ei myöskään täyttynyt myötätunnon viesteistä. Mogadishun isku lukeutuu verisimpiin nykyhistoriassa. Yli 350 kuollutta, lähes 230 loukkaantunutta ja kymmeniä kateissa. Ympärillä tuhoutui niin poliitikkojen suosima hotelli, korkea toimistorakennus, Punaisen Puolikuun päämaja kuin lukuisia kauppoja ja ravintoloita. Ja siksi se olisi ansainnut myös enemmän huomiota. Tuhon määrää on lähes mahdotonta kuvitella. Kuolleiden joukossa oli bussillinen alakoululaisia. Somalian pääkaupungissa Mogadishussa tehtiin lokakuussa järkyttävä terrori-isku, joka oli yksi tuhoisimmista iskuista vuosiin koko maailmassa. Silti länsimaiselta medialta kesti kauan tajuta, että kyseessä on uutinen. 6 7/ 2017 Maailman Kuvalehti Maailma paloina. ”Kuinka monta kuollutta somalia vaaditaan, että sympatian määrä olisi sama kuin oman kodin lähellä tehdyissä iskuissa. Näyttää siltä, että 358 ei ainakaan riitä”, somalialainen Nadifa Mohamed kirjoitti The Guardianissa. Kun kuolleet somalit eivät kiinnosta M O H A M ED A B D IW A H A B / A FP / LE H TI KU VA Koonnut Mimosa Hedberg Mogadishun räjähdys oli niin voimakas, että ruumiit paloivat tunnistamattomiksi, ja useat loukkaantuneet menettivät raajojaan. Jos verrataan Mogadishun terroritekoa tänä vuonna tapahtuneisiin iskuihin Euroopassa, Barcelonan iskussa elokuussa kuoli 13, Lontoon parlamenttitalon läheisyydessä tapahtuneessa iskussa kahdeksan, keväisessä Manchesterin pommi-iskussa 22 ja Tukholmassa huhtikuussa neljä
Ikää lisää! Keski-Amerikassa sijaitseva Nicaragua sekä konfliktin repimä Syyria ovat liittyneet viimeisimpinä maina Pariisin ilmastosopimukseen. Aiemmin Nicaragua oli kriittinen sopimusta kohtaan, sillä sen mielestä sopimuksen asettamat tavoitteet eivät olleet riittäviä. Kun katsotaan Maailmanpankin vuoden 2015 lukuja, Afganistanissa syntyneiden tyttöjen eliniänodote oli 65 ja poikien 62 vuotta. Tämä tarkoittaa, että maailmassa on enää yksi maa, jota ilmasto ei järin kiinnosta: Yhdysvallat. Yläfemmat Nicaragualle siitä, että se haluaa läntisen pallonpuoliskon toiseksi köyhimpänä valtiona satsata ilmastoon, ja Syyrialle siitä, että sisällissodan tuoksinnassa ilmasto silti kiinnostaa. Varsinkin, kun maailman mahtavimmalta valtiolta ei löydy siihen rahkeita. Keski-Afrikan tasavallassa vastaavat luvut olivat tytöille 53 ja pojille vain 50 vuotta. Maailman Kuvalehti 7 / 2017 7 MAAILMA PALOINA. G lo ba al i ke sk ia rv o S in ga po re , ty tö t S uo m i, ty tö t A fg an is ta n, ty tö t K es ki -A fr ik an ta sa va lt a, ty tö t Es pa nj a, ty tö t 86 81 85 65 53 80 62 50 71,4 84,1 78,4 S in ga po re , po ja t S uo m i, po ja t A fg an is ta n, po ja t K es ki -A fr ik an ta sa va lt a, po ja t Es pa nj a, po ja t Lähteet: Maailmanpankki ja Tilastokeskus Tilastokeskus julkaisi vastikään tuoreet eliniänodotteet, jotka olivat Suomessa vuonna 2016 pojille 78,4 vuotta ja tytöille 84,1 vuotta. Singaporessa tyttöjen elinajanodote oli 85 ja Espanjassa 86 vuotta, poikien puolestaan ensimmäisessä 80 ja jälkimmäisessä 81. Siispä ainakin tässä tilastossa maailma tuntuu tallaavan oikeaan suuntaan. Joissakin maissa porskutetaan Suomen ohi. Maailmanterveysjärjestö WHO:n mukaan keskimääräinen eliniänodote globaalisti on 71,4 vuotta. Yläfemmat Nicaragualle ja Syyrialle Elinajanodotteet maittain, vuotta Maailman sana Bona sort! Ilmaisu on katalaania, ja sitä käytetään hyvän onnen toivotuksena. Nyt Nicaraguan presidentti Daniel Ortega ja hänen vaimonsa, varapresidentti Rosario Murillo sanovat yhteislausumassa, että ”vaikka Pariisin sopimus ei olekaan ihanteellinen sopimus, on se ainoa väline, joka tällä hetkellä mahdollistaa yhtenäisyyden pyrkimyksissämme.” Bashar al-Assadin hallitsema Syyrian diktatuuri ei myöskään aiemmin osoittanut kiinnostuksen merkkejä sopimuksesta, kunnes se yllättäen Bonnin ilmastokokouksen yhteydessä ilmoitti allekirjoittavansa sopimuksen. Suomalaiset elävät siis keskimäärin jo varsin kypsään ikään, mutta vastaavat luvut maailmalla eivät ole yhtä hohdokkaita. Kyseinen globaali keskiarvo kasvoi viidellä vuodella vuosien 2000 ja 2015 välillä, mikä kuvaa vauhdikkainta kasvua sitten 1960-luvun. Vuoteen 2015 verrattuna poikien elinajanodote lyheni 0,1 vuodella ja tyttöjen pysyi samana
Miehelle rävähti myös 30 miljoonan euron sakot. Hän tuhlasi rahat luksushyödykkeisiin, urheiluautoihin ja pariisilaiseen kartanoon. Soros on ollut vahva liberaalien arvojen puolesta puhuja, ja hän tuki muun muassa Hillary Clintonin presidentinvaalikampanjaa. Hyväntekijä jakaa hyvää Kohti parempaa Joka päivä noin 250 000 ihmistä ympäri maailmaa taistelee itsensä pois äärimmäisen köyhyyden kierteestä. Teodoro Nguema Obiang Mangue tuomittiin julkisten varojen käytöstä kolmeksi vuodeksi vankilaan. Kerrotaan, että kalliin maun omaava varapresidentti osti köyhän Päiväntasaajan Guinean rahoilla muun muassa Michael Jacksonin kuuluisan hanskan. Obiang ei ilmaantunut oikeudenkäyntiin, joten hänet tuomittiin kolmeksi vuodeksi vankeuteen poissaolevana. Tapauksen ranskalaisoikeuteen vienyt Transparency International pitää tuomiota tärkeänä virstanpylväänä ja voittona kansalaisjärjestöjen työssä. Nyt Ranskassa on luettu historiallinen kavallustuomio Obiang nuoremmalle, uutisoi BBC . Obiang sai tuomion maansa julkisten varojen käytöstä yli 150 miljoonan euron arvosta. ”Tämä on vahva signaali korruptoituneille johtajille kaikkialla maailmassa siitä, ettei ison luokan korruptio jää rankaisematta”, sanoi Transparency Internationalin toiminnanjohtaja Patricia Moreira. Tuhlaripojalle historiallinen tuomio Päiväntasaajan Guinea on rutiköyhä Länsi-Afrikan maa, vaikka sillä riittää rikkauksia, kuten öljyä. Unkarilaissyntyinen hyväntekijä ja sijoittaja George Soros on lahjoittanut 18 miljardia dollaria ihmisoikeusjärjestölleen, kertoo The Guardian. Soroksen tuorein lahjoitus edustaa valtaosaa miehen omaisuudesta, jonka arvoksi on arvioitu noin 23 miljardia. Muhkea lahjoitus muuttaa avunannon kenttää ja tekee Soroksen Open Society Foundations -järjestöstä maailman kolmanneksi suurimman heti Bill ja Melinda Gatesin järjestön ja Wellcome Trustin jälkeen. Lähde: UNDP A M A N D A V O IS A R D / U N PH O TO / FL IC KR ST EP H A N R O EH L / FL IC KR 8 7/ 2017 Maailman Kuvalehti MAAILMA PALOINA. Presidentti Teodoro Obiang Nguema Mbasogo on pisimpään palvellut valtionjohtaja Afrikassa. Kerrotaan, että Obiang osti myös edesmenneen Michael Jacksonin kuuluisan hanskan. Hyväntekijä ei ole kuitenkaan kaikkien suosiossa, sillä Soros on ajautunut törmäyskurssille Unkarin jyrkän oikeistohallituksen kanssa yliopistojen asemasta ja lehdistönvapaudesta. Perhettä on pidetty härskinä julkisten varojen käyttäjänä. Tapaus on ensimmäinen kolmesta Ranskassa käynnistetyistä tutkinnoista, joissa pitkäaikaisia Afrikan johtohahmoja epäillään korruptiosta. Koko elämänsä aikana mies on ehtinyt lahjoittaa järjestölleen jo yhteensä 32 miljardia dollaria. Hänen poikansa Teodoro Nguema Obiang Mangue on maan varapresidentti ja entinen maatalousministeri. Hänen omaisuutensa on takavarikoitu
Näin näyttäisi olevan tapahtumassa hidaslorille, puoliapinalajille, joka viihtyy Kaakkois-Aasian viidakoissa, kirjoittaa yhdysvaltalainen Vice-julkaisu. Surullinen fakta on, että 80 prosenttia kaapatuista hidasloreista kuolee jo ennen kuin ne selviävät kaupattavaksi asti. Ostajia ei ole vaikea löytää, sillä esimerkiksi Indonesiassa jo yli 40 prosentilta väestöstä löytyy älypuhelin taskustaan. Siksi tietoisuuden lisääminen on keskeistä lorien ja muiden uhanalaisten eläinten pelastamisessa. Oli olento kuinka suloinen tahansa, se ei kuulu häkkiin. Mutta mitä tapahtuu, kun viraaliksi mennyt Youtube-video auttaa ajamaan uhanalaisen lajin sukupuuttoon. Internet on täynnä videoita mitä pörröisemmistä olennoista tekemässä hupsuja asioita. Indonesiassa laiton villieläinkauppa on nelinkertaistunut sitten vuoden 2010 ja sen arvo on vuositasolla jo miljardin dollarin luokkaa. Nyt salakuljettajat kauppaavat otuksia perinteisten paikallismarkkinoiden sijaan jo avoimesti Facebookissa. Ongelmaan on vaikeaa puuttua, sillä myyjiä on paljon ja he toimivat useilla eri alustoilla. Harva katsoja tietää, että kyseessä on eläimen puolustusmekanismi. Kun lorivideot lähtivät leviämään, räjähti myös niiden laiton nettikauppa. Videolla suloinen otus nostaa kutittaessa käpälänsä ilmaan. Ihmiset eivät voi vastustaa isoista silmistään ja ihmismäisistä käpälistään tunnettuja karvapalloja. Lorin silmät sumensivat ihmisten järjen PA U L W IL LI A M S / FL IC KR Maailman Kuvalehti 7 / 2017 9 MAAILMA PALOINA. Vuosia laji oli vähän tunnettu, kunnes vuonna 2009 muuan kutitteluvideo nousi viraaliksi
Ei kovin hyvää, arvioi Carnegie Europe -ajatushautomon tutkija ja Warwickin yliopiston kansainvälisen politiikan professori Richard Youngs. Mutta on myös protesteja, jotka tehoavat.” Esimerkiksi Youngs nostaa Etelä-Korean protestit, joiden lopputulos oli, että presidentti Park Geun-hye joutui jättämään tehtävänsä. Youngs puhuu raivon aikakaudesta, age of rage. ”Mutta nyt monet niistä ongelmista, joita kansalaisyhteiskunnat kokevat etelässä, ovat näkyvillä myös täällä pohjoisessa”, Youngs sanoo. Hienovaraisempia merkkejä on nähtävissä myös vaikkapa Britanniassa, Ranskassa ja Espanjassa. Suomalaisille koti on ehdottomasti vaarallisin paikka olla. Hän mainitsee esimerkeiksi Unkarin ja Puolan, joissa politiikka on räikeän demokratianvastaista, järjestöjen toimintaa säädellään tiukoilla laeilla ja populismi nousee. Toisaalta kaukana ovat ne ajat, kun aktivistiryhmät matkustivat WTO:n ja Naton huippukokouksesta toiseen. Niitä järjestetään niin autoritäärisissä valtioissa kuin demokratioissakin: Venäjältä Ukrainaan, Thaimaasta Keniaan. Tätäkin tapahtuu, mutta aktivismi on nyt Youngsin mukaan paikallisempaa. Myönteisiäkin asioita tapahtuu. tapaturmaa sattuu suomalaiskodeissa vuosittain. Youngsin mukaan aiemmin oli vallalla ajatus, että etelän kansalaisyhteiskuntien tulisi ottaa mallia pohjoisen menosta. Elämme raivon aikakautta Politiikkako ei muka kiinnosta. Ihmiset protestoivat enemmän kuin vuosikymmeniin. Youngsin mielestä on väärinkäsitys, ettei politiikka kiinnostaisi ihmisiä. Lähteet: Unicef, WHO, Punainen Risti, THL MAAILMA PALOINA 10 7/ 2017 Maailman Kuvalehti. Youngs kehottaa Euroopan johtajia valppauteen. ”Jos he eivät ole tätä oppineet, niin tulevaisuus on täynnä valtavia protesteja.” Mimosa Hedberg Mitä kuuluu eurooppalaisille kansalaisyhteiskunnille. Tämä tekee niistä ketteriä: mielenilmaus voi alkaa pienestä arkisesta asiasta, kuten Egyptissä vaikka leivän hinnasta, ja paisua hallituksen vastatoimien myötä valtavaksi poliittiseksi näytelmäksi. Protestien toistuvuus ja laajuus ovat ennennäkemättömiä. ”Vaikuttamista ei ehkä tehdä enää niin paljon puolueiden tai järjestöjen kautta, vaan pienempiä liikkeitä mobilisoiden.” Protestit ovat spontaanimpia, osaksi sosiaalisen median myötä. Ja suuressa osassa tapauksista tämä onkin totta. M IM O SA H ED B ER G Maailman lukuja Koti ei ole kaikille turvallinen paikka, sillä… ...lähes lasta kokee säännöllisesti väkivaltaista kuritusta kotonaan. ”Jotkut väittävät, että protestit synnyttävät paljon melua, mutta vähän muutosta. Pahimmat kriisit näyttävät olevan EU:ssa takana, joten nyt olisi keskityttävä integraatioon, ja otettava kansalaisyhteiskunta mukaan. Professori Richard Youngs vieraili marraskuussa Helsingissä, kun hän saapui puhumaan Kepan järjestämään kehityspoliittiseen päivään. Protesteja on nyt ympäri maailmaa enemmän kuin vuosikymmeniin. suhteessa olleesta naisesta maailmanlaajuisesti kertoo, että he ovat kokeneet fyysistä tai seksuaalista väkivaltaa oman kumppaninsa toimesta
Kollegani, jo pitkään palvellut kansanedustaja, oli paneelin ylivoimainen stara, joka dominoi keskustelua hyvällä tavalla. Ettei hän ollut terävimmillään. Tämän oivallus antaa lohtua ja toivoa. Obaman tapaaminen oli jännittävä ja ainutlaatuinen. Kun heitä kuullaan, kun he pääsevät jakamaan asioitaan ja tunnistavat itsensä toisissaan.” Näin totesi Barack Obama ensimmäistä kertaa järjestetyssä Obama Summit -tapahtumassa Yhdysvaltain Chicagossa lokakuun lopussa. Samalla näin, kuinka paljon molemmat Obamat ovat etsineet omaa polkuaan. Yleisö oli lumoutunut hänen esiintymisestään. Minulla oli etuoikeus osallistua tapahtumaan ainoana suomalaisena kutsuvieraana. Hän oli kuin yksi meistä, helposti lähestyttävä ja muut huomioon ottava. Y hdysvaltain ex-presidenttipari merkitsee minulle paljon. Obama Summitin tunnelma oli rento. Hänen välittömässä läheisyydessään treenasi moni hotellin asukas. Barack ja Michelle Obaman säätiö Obama Foundation kokosi yhteen eri yhteisöjen aktiivisia toimijoita: ihmisoikeusaktivisteja, start up -yrittäjiä, poliitikkoja ja toimittajia. Heti toisessa kohtaamisessamme hän totesi ”You’re the MP, I know”, kun yritin muistuttaa, kuka olen. Sen löytäessään he ovat parantaneet ihmisten arkea huomattavasti. Kirjoittaja on Helsingin kaupunginvaltuutettu ja Vihreiden kansanedustaja. Tilaisuus oli valtavan inspiroiva. Silloin oivalsin, että jopa pitkäaikaiset poliitikot, jotka ovat tehneet pitkän uran, voivat tuntea välillä epävarmuutta. Puheessaan hän vitsaili, että onneksi hänen aikanaan ei ollut somea. Ensimmäisen päivän aamuna Barack Obama löytyi hotellin kuntosalilta. Kun paneelin jälkeen menin kehumaan häntä, hän voivotteli kuinka hänen olisi pitänyt olla parempi. Barack Obama saattoi ilmestyä paikalle kahvikuppi kädessä. Heidän työnsä tasa-arvon ja sosiaalisten asioiden edistämiseksi ovat olleet äärettömän tärkeitä. Kontrasti nykyisen presidentti Donald Trumpin arvoihin ja toimintatapoihin on valtava. Barack ja Michelle Obama ovat voittaneet sydämeni puolelleen. Mitä enemmän olen tavannut ansioituneita vaikuttajia, sitä useammin olen huomannut heidän olevan aivan tavallisia ihmisiä, pelkoineen ja epävarmuuksineen. Tavoitteena oli pohtia, millä tavoin saisimme aikaiseksi yhteiskunnallista muutosta. Maailman Kuvalehti 7 / 2017 11 Näkökulma. Michelle Obama tiivisti sen hyvin: ”Oma ääni pitää löytää ja sen löytämiseksi pitää tehdä paljon työtä”. Tajusin, kuinka tärkeää on nähdä esikuvansa ja maailmanhistoriaan jälkensä jättäneen merkkihenkilön olevan aivan tavallinen ihminen. He ovat saattaneet epäonnistua pyrkimyksissään, mutta ovat silti jatkaneet eteenpäin. Ymmärsin, että muutos voi lähteä meistä jokaisesta. Kenenkään ei tarvitse muuttua superihmiseksi tehdäkseen jotain merkittävää. ”Tavalliset ihmiset paikallisissa yhteisöissään voivat saada aikaan hienoja asioita, kun heille annetaan mahdollisuus. Hän kulki rentona ja keskittyi treeniinsä. Muuten nettiin olisivat jääneet villit nuoruuden seikkailut, ja olisi ollut vaikeaa päästä presidentiksi. Ozan Yanar Barack ja minä punttisalilla TE EM U U LL G R ÉN Maailmanhistorian merkkihenkilötkin ovat tavallisia ihmisiä. Kansanedustajana olen tehnyt saman huomion aiemminkin. Muistan yhä erään paneelin ennen pääsyäni eduskuntaan
Teksti Elina Venesmäki 12 7/ 2017 Maailman Kuvalehti MAAILMA NYT. Oikeudessa selvitetään, saako Norja laajentaa öljyteollisuuttaan vai pitääkö sen suojella kansalaisiaan ilmastonmuutokselta. Öljyä ilmaston kustannuksella. Vastaavanlaisia oikeusjuttuja on maailmalla vireillä useita
Luvat on myönnetty sen jälkeen, kun maa allekirjoitti YK:n Pariisin ilmastosopimuksen. ”Meidän pitäisi voittaa. Noin 60 prosenttia rekisteröitävistä autoista on Norjassa sähköautoja, ja Norja on sähköautomaiden ykkönen. ”Olemme valmistelleet Norjan osallisuutta Pariisin sopimuksesta ajatuksella, että saavutamme ilmastotavoitteet, vaikka pidämme kiinni myös vahvasta ja kilpailukykyisestä öljyteollisuudestamme.” Norja on pieni Pohjoismaa, joka on rikastunut öljyllä. Norja oli ensimmäisiä sopimuksen allekirjoittajia. Valtiovallan vastuulla on toimia niin, että nämä periaatteet toteutuvat.” Norjan valtion puolesta oikeutta käy öljyja energiaministeriö. Tiede on vahvasti puolellamme. Sen mukaan Hollanti ei voi olla tekemättä osuuttaan vedoten siihen, että muut maat eivät leikkaa päästöjään. Seuraavassa oikeusasteessa tapaus tulee käsittelyyn ensi vuoden alkupuolella. Hollannin Urgendan oikeusneuvonantaja Dennis van Berkelin mukaan Norjan tapaus ei poikkea paljoakaan Hollannin oikeusjutusta. Näissä haasteissa kansalaiset vaativat valtioita pitämään kiinni velvollisuudestaan suojella kansalaisiaan ilmastonmuutokselta. Greenpeacen Gulowsen ymmärtää, että öljy on maalle tärkeä, eikä hän edes ehdota öljyntuotannon lopettamista. Syyskuun parlamenttivaaleissa valta säilyi tähänkin asti valtaa pitäneillä eli öljytuotantoa kannattaneilla. Kanteen takana oli ympäristöjärjestö Urgenda, jonka mukaan Hollanti ei ole tehnyt tarpeeksi kasvihuonepäästöjen vähentämiseksi ja kansalaistensa suojelemiseksi ilmastonmuutokselta. Hollannissa tuomioistuin päätti vuonna 2015, että Hollannin pitää leikata kasvihuonekaasupäästöjään ainakin 25 prosentilla vuoteen 2020 mennessä vuoden 1990 tasosta. Ja siksi aktivisteilla Norjassa on myös kaikki mahdollisuudet voittaa. Öljyteollisuus työllisti vuonna 2016 hieman yli 185 000 ihmistä. Luonnonvaroja tulee hallita tavalla, joka perustuu laajaan ja pitkäjänteiseen harkintaan. Juuri Norja on hyvä esimerkki sähköautoilun edistämisestä. Norjan Greenpeacen maajohtaja Truls Gulowsen sanoo, ettei tiedä lainkaan, miten oikeudessa käy. Haastajien mukaan öljynporauksen laajentaminen estää ilmastosopimuksen tavoitteiden saavuttamisen. Maailman Kuvalehti 7 / 2017 13. On vielä epäselvää, miten Norjan oikeusjutussa käy. Toimilla onkin kiire. Perustuslain ympäristöpykälää ei ole kuitenkaan testattu koskaan aikaisemmin.” Greenpeace ja toinen haastaja Natur og Ungdom vetoavat perustuslain pykälään 112, jonka mukaan: ”Jokaisella ihmisellä on oikeus terveyttä edistävään ympäristöön ja luontoon, jonka tuottavuutta ja monimuotoisuutta ylläpidetään. Ennen oikeudenkäyntiä ministeriö oli vaitonainen: viestinnästä sanottiin marraskuussa, että Norjan öljypolitiikasta on laaja konsensus. Keskustelua vaalit ja tuore oikeusjuttu Gulowsenin mukaan kuitenkin lisäsivät. Järjestö pitää ehdotusta viisaana. Marraskuun puolivälissä alkanut oikeudenkäynti jatkaa samankaltaisten sarjaa maailmalla. Rahastossa on sijoituksia niihin yli 35 miljardin dollarin edestä. Maailmalla on nähty useita vastaavanlaisia oikeudenkäyntejä, esimerkiksi IS TO C K Öljyrahasto luopumassa öljysijoituksista Norjan öljyrahasto ja Norjan keskuspankki ovat pyytäneet hallitukselta lupaa luopua sijoituksista öljyyn ja kaasuun, tiedottaa Greenpeace. Tuoreen kyselyn mukaan noin 44 prosenttia norjalaisista haluaisi jättää osan öljystä maan alle ilmastonmuutoksen takia, 42 prosenttia ei. Öljynporauksen rajoittaminen jakaa mielipiteitä Norjassa. Mimosa Hedberg Noin 44 prosenttia norjalaisista jättäisi osan öljystä maan alle. Edellinen Hollannin hallitus valitti päätöksestä maan seuraavaan oikeusistuimeen ja siitä juttu jatkaa todennäköisesti korkeimpaan oikeuteen – voittipa kumpi tahansa. Sen sijaan meidän on syytä keksiä uusia keinoja työllistää ihmisiä.” Sitä paitsi tarvitaanko öljyä edes lisää. Olemme yrittäneet vakuuttaa heitä asiasta jo jonkin aikaa”, sanoo Norjan Greenpeacen maajohtaja Truls Gulowsen. ”Nyt käytössä olevat lähteet voivat pysyä tuotannossa, mutta tuotantoa ei pidä laajentaa yhtään. Tuomioistuin oli samaa mieltä. Kun öljyrahasto luopuu sijoituksista öljyyn ja kaasuun, Norjan taloudellinen hiiliriski pienenee. Maailman ilmatieteenlaitos WMO kertoi lokakuun lopulla, että maailman hiilidioksidipitoisuus oli viime vuonna korkeimmalla tasolla 800 000 vuoteen. Vielä vuonna 2013 se työllisti viidenneksen enemmän ihmisiä kuin kolme vuotta myöhemmin. Joulukuussa 2015 solmitulla Pariisin ilmastosopimuksella tavoitellaan lämpötilan nousun pysäyttämistä kahteen tai jopa 1,5 asteeseen. Uusiutuvat energiamuodot halpenevat koko ajan ja sähköautot edistyvät. Öljy on tuonut maalle paljon rahaa, ja nyt kun öljyn maailmanmarkkinahinta on alhaalla, moni öljyn parissa työskennellyt on menettänyt työnsä. Tämän saman oikeuden säilyminen myös seuraaville sukupolville tulee varmistaa. Mikään ei siis muuttunut, vaikka öljynporaus oli yksi suurista kysymyksistä vaaleissa. Norjan Greenpeace ja toinen ympäristöjärjestö Natur og Ungdom ovat haastaneet Norjan valtion oikeuteen, koska valtio on myöntänyt uusia öljynporauslupia Pohjois-Norjassa useille öljy-yhtiöille. ”Järki voitti. Sen mukaan maapallon ilmasto ei kestä öljyn ja muiden fossiilisten polttoaineiden polttamista. Hollannissa, Belgiassa, Yhdysvalloissa ja Filippiineillä
Talo on rakennettu bambusta, lehmän lannasta ja savesta. Janakpur, Nepal. Pihalla seesamin siemenet kuivuvat lakanan päällä auringossa. Seinään piirretyt ankat kuvaavat hyvinvointia ja onnea, ja toivottavat vieraat tervetulleiksi. Kuva: Gary Wornell 14 7?/?2017 Maailman Kuvalehti Palstalla julkaistaan valokuvia pysäyttävistä hetkistä. Dalit-nainen kotinsa edustalla Kurthan kylässä Tarain alueella. VÄLÄHDYS. Nepalissa dalitit ovat huono-osaisin väestönosa. Sana dalit on sanskritin kieltä ja tarkoittaa sorrettua
Maailman Kuvalehti 7/?2017 15
Innanen päivysti teltalla päivittäin ja teki myös yövuoroja. Kodittomille ja bussista myöhästyneille humalaisillekin tarjoiltiin teetä. Eri puolille Suomea pystytettiin yli sata vastaanottokeskusta. Samalla, kun monet auttoivat tulijoita, osa heitti polttopulloja vastaanottokeskuksiin. Suomeen saapui ennätysmäiset 32 476 turvapaikanhakijaa vuonna 2015. Kotonaan hän kävi vain kääntymässä. Kaikki alkoi helmikuussa 2017. Ystävä houkutteli Innasen mukaansa mielenosoitukseen Kiasman eteen. ”Mielenosoittajien yhteisössä oli arkipäivän ystävällisyyttä ja vieraanvaraisuutta, johon Suomessa törmää harvoin. Siitä oli tullut hänelle toinen koti. Innasmaan, vaan käveli Helsingin Rautatientorille turvapaikanhakijoiden mielenosoitustelttaan. Tiivis yhteisöllisyys oli hänelle ennestään tuttua tanssituotannoista. Kodikkuuden tunne syntyi ilojen ja surujen jakamisesta”, Innanen sanoo kotonaan Helsingissä. Alettiin puhua tolkun ihmisistä, suvakeista ja rasisteista. Palavasieluinen aktivisti. Kotona ei ollut ketään odottamassa. Teksti Jaana-Mirjam Mustavuori Kuvat Emilia Kangasluoma Torilla joku irakilainen tai afganistanilainen toi aina heti kupillisen teetä, toinen alkoi laulaa ja kolmas lisäsi hiiliä grilliin. Turvapai kanhakijoiden mie lenosoitus Helsin gin Rautatientorilla muutti helsinkiläi sen Riikka Theresa Innasen elämän. Kun turvapaikanhakijoiden pakkopalautukset alkoivat viime huhtikuussa, helsinkiläinen tanssija-koreografi Riikka Theresa Innanen, 47, ei mennyt väsymyksestään huolimatta nukku16 7?/?2017 Maailman Kuvalehti HENKILÖKUVA
”Olen pienestä asti ajatellut, että olen jonkinlainen soturi: valmis taistelemaan asioiden puolesta, joita pidän tärkeänä”, Riikka Theresa Innanen sanoo.
Riikka Theresa Innanen, 47 Oikeus elää -aktivisti. ”Tuulessa liehuvista lapuista tuli rajapinta mielenosoituksen, kaupungin ja ohikulkijoiden, välille. Lapsuudenkodin ovet olivat auki kaikenlaisille ihmisille. ”Koulussa opin kommunikoimaan erilaisista kulttuuritaustoista tulevien ihmisten kanssa. Ylioppilaskirjoitusten jälkeen hän lähti ensin vuodeksi Viittakiven opistoon, ja sitten Oriveden opiston tanssilinjan kautta Amsterdamiin School for New Dance Development -kouluun. Vähitellen häntä alkoi ahdistaa, että Suomessa taide tapahtuu vain studioissa, teatterilavoilla ja gallerioissa. Rautatientori oli pitkään Innasen toinen koti, jossa hän koki vahvaa yhteisöllisyyttä turvapaikanhakijoiden ja aktivistien kanssa. Riikan top 5 A-wa Habibi Galbi Rami Essam Hela Hela Biniaym Wave Back Ghali Habibi Princess Nokia Brujas Kuuntele Riikan lista Spotifyssä! Skannaa koodi tai mene osoitteeseen: maailmankuvalehti.fi/ musiikki 18 7?/?2017 Maailman Kuvalehti HENKILÖKUVA. Siellä, missä ihmiset elävät elämäänsä.” ta väsytti, mutta hän lähti kuitenkin ja vei makuupussin mielenosoittajille, myöhemmin myös tumppuja ja kaulaliinoja. Rakastaa uteliaisuutta, ihmisiä, jotka laittavat itsensä likoon, ja ukulelen soittoa. Inhoaa kylmyyttä ja välinpitämättömyyttä. Ajattelin pitkään, etten ikinä halua taiteilijaksi ja samanlaiseksi egoistiksi.” 12-vuotiaana kuvaan astui tanssi. Puolustin jo lastentarhassa niitä, joita kiusattiin. Se toi myös turvaa Rautatientorilla samaan aikaan mieltään osoittavaa Suomi ensin -ryhmää vastaan”, Innanen sanoo. Hän auttoi banderollien ja tiedotteiden tekemisessä, kuvasi, dokumentoi ja kampanjoi turvapaikanhakijoiden oikeusturvan parantamiseksi. ”Olen pienestä asti ajatellut, että olen jonkinlainen soturi. Kuka. Innanen sanoo omaksuneensa ajatuksen auttamisesta ja ihmisten moninaisuudesta jo lapsuudenkodissaan Tampereella. Kun Innanen palasi Suomeen, hän huomasi, että kotimaan tanssiskene oli perinteisempi verrattuna hollantilaiseen tyyliin. ”Olin tanssinut ennen kouluikää pari vuotta satubalettia, mutta breakdance oli erilaista: katu-uskottavaa, ei mitään sipsuttelua tutu päällä.” Innanen alkoi treenata modernia tanssia, balettia ja jazztanssia. Isä taas on savolaispohjanmaalainen, sotilasuran tehnyt muusikko ja myyntimies. Kaikki tekivät kaikkea, lavastivat, ohjasivat ja tanssivat, eikä esiintyjien ja katsojien välillä ollut selvää rajaa. Toivoo, että maailma voisi olla onnellinen ja hyvä paikka elää. Art as Activism. Työskennellyt vapaana tanssijana ja koreografina 20 vuotta. ”Haluan vain saada elää”, ”Haluan olla osa demokratiaa ja ihmisoikeuksia ja että kaikista pidetään huolta”, niissä luki. Erilaisuus on kiinnostavaa: se synnyttää uutta.” Hollannissa tanssissa keskeistä oli ruumiillinen läsnäolo ja filosofia purkaa valtarakenteita ja hierarkioita. ”Minulle tuli olo, että taiteen täytyy tapahtua kaduilla. ”Inhosin sellaisia muusikoita, jotka olivat röyhkeitä ja kohtelivat muita huonosti, koska he olivat taiteilijoita. Esiintyy pääosassa Barbro Björkfeltin ohjaamassa dokumenttifilmissä Vad är konsten bra för. Olen valmis taistelemaan asioiden puolesta, joita pidän tärkeänä.” Innasen suvussa on muusikoita, taiteilijoita ja keraamikkoja. Amsterdamissa kaikki tanssikoulun opiskelijat tulivat eri puolilta – Euroopasta ja Aasiasta, Keniasta, Meksikosta, Brasiliasta, Kanadasta, Yhdysvalloista. Kotoisa tukikohta kaverin ja Vito-kissan luona Helsingin keskustassa. Innanen valmistui tanssijakoreografiksi 1997. Äiti on ahvenanmaalaissyntyinen ja ruotsinkielinen, tiibetinbuddhalaiseen myötätunnon filosofiaan perehtynyt psykiatrinen sairaanhoitaja. Kun Oikeus elää -mielenosoitus siirtyi Rautatientorille, turvapaikanhakijat toivoivat, että leiri näyttäisi sympaattisemmalta. ”Näin elokuvan nimeltä Breakdance .” Innanen kävi kaverinsa kanssa katsomassa elokuvan kaksitoista kertaa. Turvapaikanhakijoiden ongelmat olivat niin akuutteja ja vakavia, ettei Innanen voinut muuta kuin panna itsensä likoon. Opiskelee nykytaidetta Aalto-yliopistossa ja tekee parhaillaan lopputyötään Touch and Revolution. Innanen sitoi teltan ympärille narun, johon kiinnitettiin pyykkipojilla teltassa vierailleiden ihmisten viestejä
Myös humanitäärisin perustein annettava oleskelulupa olisi tärkeä palauttaa lainsäädäntöön. Kyse on siitä, mitä näille ihmisille tapahtuu, ja mihin olemme yhteiskuntana menossa.” Innanen näkee, että on tärkeää oppia tehdyistä virheistä, jotta meillä on tulevaisuudessa paremmat resurssit auttaa tänne tulevia. Maailman Kuvalehti 7/?2017 19. Mielenosoituksia järjestetään pakkopalautuksien yhteydessä aina kuin mahdollista. ”Totta kai saan tästä merkitystä elämääni. Ideana oli vallata kaupunkitila ja täyttää se hyvällä energialla. En ole enää sama ihminen. Hänen mielestään Suomessa keskustelu ei ole tarpeeksi moniäänistä. Innanen ja muut mielenosoittajat tekevät yhä yhteistyötä turvapaikanhakijoiden kanssa. Olen onnellinen yhdessä muiden kanssa, kun voin auttaa.” Innanen vertaa mielenosoitusta rakastumiseen. ”Ja sillä, että ihmiset ovat turvassa.” 2008 Innanen lähti vuodeksi Irlantiin työstämään ideoitaan. Sittemmin toiminta on jatkunut internetissä. ”Samaan pyrimme viestilipuilla turvapaikanhakijoiden mielenosoituksessa Rautatientorilla.” Innanen unelmoi yhteiskunnasta, jossa on tilaa kaikenlaisille ihmisille. ”Opin koko ajan uutta muilta aktivisteilta ja turvapaikanhakijoilta, turvapaikkajuridiikkaakin. Erityisen tärkeää hänelle on se, kuinka luomme yhteiskuntaa niiden kanssa, joiden kanssa olemme eri mieltä. ”Se muutti todellisuuttani niin, että on aika ennen ja jälkeen rakastumisen. ”Jos olemme aina tekemisissä vain samanmielisten kanssa, emme joudu koskaan kyseenalaistamaan omia ajatuksiamme ja toimintatapojamme.” Innasen oma maailmankuva laajeni mielenosoituksen myötä. turvapaikkaan. Innanen kysyi kadulla ihmisiltä kolme kysymystä: mitä on onnellisuus, milloin olet onnellinen ja miltä se tuntuu. Sen sijaan, että turvapaikanhakijat eristettäisiin vastaanottokeskuksiin, heidät on saatava heti osaksi yhteiskuntaa. Syntyi Tree of Happiness , joka keskittyy perinteisten tanssiliikkeiden sijaan ihmisten kohtaamisiin. Jokainen sai kirjoittaa lapulle vastauksensa ja kiinnittää sen pyykkipojalla puuhun. Oikeus elää -aktivistien Rautatientorin leiri purettiin heinäkuussa. Innanen ehdottaa, että turvapaikanhakijoille annetaan heti kahden vuoden väliaikainen oleskelulupa, ja sen jälkeen katsotaan, kenellä on yhä tarve Innanen vertaa mielenosoitusta rakastumiseen. Mielenosoitus on muuttanut rutiinini; ajankäyttöni, ihmiset, ja sen, mitä teen.” Eikä millään muulla kuin rakkaudella ole loppujen lopuksi väliä, Innanen pohtii. Kun Oikeus elää -leiri purettiin Helsingin Rautatientorilta heinäkuussa, Innanen ja muut aktivistit ovat jatkaneet mielenosoituksia aina kun mahdollista
SOHVARauhanliikkeestä juurensa juontavat maailmanlaajuiset vieraanvaraisuusverkostot kannustavat luottamaan. Kuvat ja teksti Emma Vepsä SURFFARIT. Mitä sitten tapahtuu, kun kotioven avaa tuntemattomalle