TEEMA: MEDIA 6 2 2 2 6 ,90 € MEDIAN KULISSEISSA Kurkistuksia maailmaan kiiltokuvien takana KUVAREPORTAASI: Espanjan Almeríassa eletään lännenelokuvien lavasteissa. HENKILÖKUVISSA: Ylen Antti Kuronen ja Meduzan Ivan Kolpakov SOMEN PIMEÄ PUOLI: Kuinka algoritmit muokkaavat todellisuutta
maailmakylassa.fi Tapahtuman järjestää Pääpartnerit
14 SUOMI Tutut kasvot ilta uutisista Ylen ulko maan toimittaja Antti Kuronen raportoi suomalaisille konfliktien etulinjasta. Maailman Kuvalehden henkilökuva Kurosesta alkaa sivulta 14.. Mutta millainen on mies luotiliivin takana
MAAILMA PALOINA 4 Kysymys rahasta jakoi maita ilmastokokouksessa 5 Digi vie 90 prosenttia suomalaisten media ajasta 6 Ulkomaanedustustot ja media tikun nokassa Iranissa 7 Villieläimiä on maailmassa yhä vähemmän 8 ”Köyhismi” – uusi termi laittoman syrjinnän perusteeksi 9 Kolumni Merja Määttänen 10 Maailmanennätys Maailman vapain media 12 Välähdys Viimeinen painopäivä, Hongkong TEEMA: MEDIA 14 Maailmankansalainen Antti Kuronen 20 Somen pimeä maailma 28 Näin syntyy Maailman Kuvalehti 32 Vallan valheiden jäljillä 34 Arjen työtä vihan ytimessä 38 Kuvareportaasi Lavastetut länkkärit IHMISET JA ILMIÖT 47 Ruohonjuurella Mediakasvatusseuran Christa Prusskij 48 Suhteita Shakiba Adil ja Tikke Tuura 52 10 kysymystä Saleh B. Masharqeh 54 Arviot ja vinkit 56 Ilmiö Aitouden paluu someen. 34 VENÄJÄ, LATVIA Ivan Kolpakov johtaa Venäjän riippumattomatonta Meduzalehteä maanpaossa.. Ennen toimittajat päättivät, mitä ihmiset tietävät maailmasta, nyt sen tekee algoritmi. 57 Kumma kolkka Ayurveda tohtori jätti kylmäksi 58 Ruoka Kanelinen omenasiideri 59 Matkamuisto Simpukanpoimijoita ja surffareita 60 Katso, järjestö Viestintä ja kehitys säätiö 20 MAAILMA Somen pimeä maailma. Tämän sivun kuvat ylhäältä myötäpäivään: Tuomas Kärkkäinen, Eeva Anundi, Andrej Vasilenko, Katja Tähjä. 28 SUOMI "Maailma voi aina tulla luoksesi." Kurkista sisään tämän lehden tekoprosessiin. 48 AFGANISTAN, SUOMI Shakiba Adil ja Kristiina Tikke Tuura haluavat auttaa Afganistanin nais toimittajia. Edellisen sivun kuva: Milka Alanen. TÄSSÄ NUMEROSSA Kannen kuva Matilde Gattoni (kuvareportaasi Lavastetut länkkärit)
Anni Valtonen joka elää maanpaossa Latvian Riikassa. Kuten Ylen kirjeenvaihtaja Antti Kuronen toteaa (s. Koska tämän lehden teema on media, päätimme kertoa ensimmäistä kertaa tarkemmin, mistä lähtökohdista me tätä työtämme teemme. ”Journalistien ammattitaito punnitaan siellä, missä viha roihahtaa liekkiin”, hän sanoo (s. Silti: Suomessa saa yhä sanoa. Omiin toimittajiin ja kirjeenvaihtajiin panostamalla vältetään pahimmat yksinkertaistukset ja mutkien oikomiset. Onko meillä median tekijöinä rohkeutta haastaa tarpeeksi valtaapitäviä tai tuoda esiin mahdollisimman monipuolisia näkemyksiä. Kolpakovin luotsaamaan lehteen raportoivat niin ukrainalaiset kuin venäläiset toimittajat, jotka tekevät työtään henkensä uhalla. Mitä enemmän medioilla on kirjeenvaihtajia ja omaa uutisointia eri puolilla maailmaa, sitä paremmin väistämme riskin tulla tuutanneeksi samaa ”totuutta” kaikkialla. ULKOMAANUUTISET ovat olennainen tekijä maailmanrauhan ylläpitämisessä. Ja että tämän media-teemaisen numeron luettuasi olisimme antaneet uusia välineitä käsitellä sitä. J os otat käteesi karttapallon, saatat sitä pyörittäessäsi jälleen kerran huomata, mikä määrä maailman kolkkia on jäänyt uutisvirrassa vähemmälle huomiolle. PÄ ÄKIRJOITUS M AR KU S SO M M ER S. Mediatilan dominanssin ohella ilmassa on useita maailmanrauhaa ravistelevia ilmiöitä, jotka kytkeytyvät tavalla tai toisella mediaan ja sananvapauteen. Maailman Kuvalehdessä teemme kaikkemme, että uutismedian piirtämä kuva maailmasta täydentyisi. Ne tuntuvat olevan aina samat maat. Ilman heitä tätä lehteä ei tällaisena voisi olla olemassa. 14), etäisyyden päästä asiat voivat näyttää tv:n katsojasta selkeiltä, mutta paikan päällä ne ovat hyvinkin mutkikkaita. Yksi heistä on venäläisen riippumattoman median Meduzan päätoimittaja Ivan Kolpakov, Millainen on se maailma, jonka näet. Todellisuus on aina monitahoisempaa kuin haluaisimme sen olevan. Toivomme, että maailma, jonka sinä näet, olisi mahdollisimman moninainen. Sanavapauden kaventumisen ohella tiedonvälitykseen heijastuu muutakin: Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan toi propagandasodan meitä lähemmäs kuin aikoihin, sosiaalisen median algoritmit kaventavat luuppiamme, ulkomaankirjeenvaihtajat tekevät työtään etulinjassa, joka on henkisesti yllättävän lähellä meitä. Tutummilla huudeilla he kääntävät kameransa johonkin sellaiseen, jonka avulla voimme saada uuden näkökulman tutuksi luulemaamme todellisuuteen. Vaikka Suomi on yhä muiden Pohjoismaiden tapaan sananvapauden kärkijoukkoa, täälläkin on tultu tilastoissa alas. Onneksi on ammattilaisia, jotka sitä meille kuitenkin avaavat, itsensä likoon laittaen. Pallosta vain jotkut osat saavat kansainvälisessä mediassa suurimaan tilan ja huomion. ”Käytämmekö sanan vapauttamme niin hyvin kuin voisimme?” Kirjoittaja on Maailman Kuvalehden päätoimittaja. Kansainvälisiltä uutistoimistoilta ostetut käännösjutut eivät voi korvata kunkin median paikalla olevien omien toimittajien ääntä. Käytämmekö sananvapauttamme niin hyvin kuin voisimme. Kurkistus kädessä pitämäsi lehden toimitukseen alkaa sivulta 28. 34). TÄRKEIN tieto siitä tulee tässä: Hyödynnämme kansainvälistä verkostoamme ja urheita freelancereitamme, jotka ennakkoluulottomasti astuvat median varjopaikkoihin
Egyptin kokouksen tärkein saavu tus oli sopu uuden menetysten ja va hinkojen rahaston perustamisesta. Yleensä loma kohteena tunnettuun paikkaan oli pystytetty kahden viikon ajaksi ilmastoeliitin näyttämö. Erityisesti suurin historiallinen saas tuttaja Yhdysvallat on pelännyt jou tuvansa korvausvelvolliseksi ilmasto tuhoista. Luvassa on ensim mäinen globaali katsaus siitä, miten valtiot ovat panneet toimeen aiem min tekemiään sitoumuksia. Paineet kasautuvat nyt ensi vuo den kokoukseen, joka järjestetään Arabiemiraateissa. Yhdysvallat ja EU ovat pitkään vastustaneet rahaston perustamista. Esimerkiksi The Guardian otsikoi tuoreeltaan, että kokouksen jäljiltä maailma on yhä ”ilmastokatast rofin partaalla”. Kysymys rahasta jakoi maita ilmastokokouksessa 6 MAAILMAN KUVALEHTI 6 . Nämä maat ovat usein olleet vähiten vastuussa ilmastonmuutoksesta. Fossiilisten polttoaineiden alasajoa ei saatu tänä vuonna edistettyä juuri ollenkaan. Kyse ei ole pienistä summista. Erityisen pettyneitä olivat ne, jot ka toivoivat Egyptin isännöimän ko kouksen johtavan uusiin sopimuk siin päästövähennyksistä. Il mastotuhojen hintalappu on jo nyt miljardiluokkaa ja niiden ennustetaan pahenevan tulevina vuosina. JO H AN N ES H AU TA V IIT A YK:n ilmastokokous COP27 järjestettiin Egyptin Sharm ElSheikissä. 2022 MA AILMA PALOINA Koonnut Karoliina Knuuti. VUODEN tärkein ilmastotapahtuma, YK:n ilmastokokous COP27 päättyi marraskuun lopulla pettyneissä tun nelmissa. Sen avulla on määrä kustantaa ilmas tonmuutoksen seurauksena tapah tuvia tuhoja erityisesti ilmastotuhoil le eniten alttiissa kehittyvissä maissa
Noin puolet yhtiön 7 500 työntekijästä irtisanottiin. MAAILMAN SANA Aspaldiko Baskin kielen sana kuvaa euforiaa siitä, kun tapaa jonkun, jota ei ole nähnyt pitkään aikaan. Irtisanottuaan muun johdon, Musk on myös käynyt yhtiön linjaa koskevia asioita läpi tavallisten Twitterkäyttäjien kanssa. Myöhään torstaina 3.11. Suomalaisista kolme prosenttia ei käytä in ternetiä ollenkaan. Yhteensä kaikkien viestintävälineiden pa rissa kuluu keskimäärin mittavat yhdeksän ja puoli tuntia vuorokaudessa. Vuonna 2021 Tilastokes kus keräsi ensimmäisen kerran tietoja interne tissä havaituista valeuutisista ja niiden tunnis tamisesta. Yli kak si kolmasosaa internetin käyttäjistä oli näh nyt tutkimusta edeltävän kolmen kuukauden aikana netissä sisältöjä, joita pitivät epäto sina tai todennäköisesti epätosina. SUOMALAISET käyttävät enää vain kymme nyksen median parissa viettämästään ajasta erilaisten painettujen viestintävälineiden pa rissa, selviää Tilastokeskuksen tilastosta. Nuorista 16–24vuotiaista jopa 84 prosenttia huomasi verkossa valeuutisia. Asiasta kertova henkilöstötiedote levisi sosiaalisessa mediassa laajalti viikko sen jälkeen, kun Elon Musk oli ostanut Twit terin noin 44 miljardin dollarin hintaan. Digitaalista oli myös tapahtuman jälki puinti. Lu kuun sisältyvät kaikki sanoma ja aikakausleh det sekä kirjat. Lukuun saattaa vaikuttaa suurentavasti se, että tutkimuksen aineisto kerättiin koronavuonna 2020. Median parissa kuluvista tunneista inter netissä vietetty aika on jo kahmaissut yli puo let, 52 prosenttia. Tulokset ovat lohdullista luettavaa. Mitkä tahansa sivustot eivät myöskään suomalaisille kelpaa. Digi vie 90 prosenttia suomalaisten media-ajasta Lähde: Tilastokeskus 10% 90 % 52 % 9 12 1 11 2 10 3 9 4 8 5 7 6 SÄHKÖISET VIESTINTÄ VÄLINEET ( televisio, radio ja internet) PAINETUT VIESTINTÄ VÄLINEET (sanoma ja aikakaus lehdet sekä kirjat) INTERNETISSÄ VIETETTY AIKA MAAILMAN KUVALEHTI 6 . Internetissä kulutetaan kuitenkin myös perinteistä mediaa: Tilastokes kuksen mukaan alle 64vuotiaista netinkäyttä jistä yli 90 prosenttia lukee verkkolehtiä. lähetetys sä sähköpostissa tiedotettiin heti seu raavana päivänä voimaan astuvista irti sanomisista. Hän vaikutti esimerkiksi neuvot televan maksullisten palvelujen hinnas ta kirjailija Stephen Kingin kanssa. Someajan digipotkuja MAAILMAN digitaalisimmat YTneuvot telut nähtiin kenties marraskuussa, kun Twitter ilmoitti joukkoirtisanomisista. Sähköisiin viestimiin lukeutuvat puoles taan televisio, radio ja internet, ja niiden paris sa aikaa kuluu loput 90 prosenttia. Twitteralustalla arvosteltiin laajasti yhtiön kasvotonta toiminta tapaa, lobattiin mainostajia boikotoimaan yh tiötä ja monet entiset työntekijät twiit tailivat jäähyväistunnelmiaan. 2022 7 MA AILMA PALOINA
syyskuuta. Protesteja johtivat aluksi nuoret naiset, jotka vaativat parannuksia kansalaisoi keuksiin. Tikun nokassa on myös kotimainen media. Tuomio vakoilusta on Iranissa kuolema. Yhä uusien uhrien tietojen vuodettua julkisuuteen levottomuudet ovat laajentuneet ja muuttuneet suoremmin vallankumouksellisiksi. Ne tuhosivat koteja, kouluja, viljelyksiä, kansanter veyslaitoksia ja vesijärjestelmiä. Amini oli pidätetty ”puut teellisesti puetun hijabin vuoksi”. Lähde: The Guardian YRITYKSISSÄÄN tukahduttaa maata riepottelevaa historiallista protestiaaltoa, Iranin hallinto on reagoinut tutuksi käyneellä tavalla: syyttämällä levottomuuksis ta länsimaita ja mediaa. Luonnonkatastrofista terveyskriisiksi Pakistanissa PAKISTANIN historialliset tulvat on muuntuneet luonnonkatastrofista akuutiksi terveyskriisiksi. Kaikkiaan tulvat vaikuttivat 33 mil joonan ihmisen elämään. Ulkomaanedustustot ja media tikun nokassa Iranissa 8 MAAILMAN KUVALEHTI 6 . Iranin valtiollista propagandaa edustava Tehran Times sanomalehti syyttää erityisesti Saksan edustustoa. KOHTI PAREMPAA Jair Bolsonaron vaali tappion jälkeen Brasilia on aktivoinut jälleen Amazonrahaston, tärkeimmän aseen maan metsäkatoa vastaan. Myrskyisät monsuunisateet aiheut tivat Pakistanin lähihistorian vakavim mat tulvat, jotka huuhtoivat kyliä ja aiheuttivat elosyyskuussa suoraan arviolta jopa 1700 ihmisen kuoleman. Esimerkiksi YK on syyttänyt tuhois ta ilmastonmuutosta. UNICEFin mukaan monet taudeista uhkaavat erityisesti lasten terveyttä ja mielenterveyttä. Iran on myös asettanut sanktioita ulkomai sille uutisvälineille ja jopa yksittäisille ulkomaisille toimittajille. Aminin tapauksesta ensimmäisenä uutisoineet kaksi iranilaista journalistia on ollut syyskuusta asti pidätettynä. Se väittää edustuston työntekijöiden lahjoneen Aminin perhettä puhumaan lehdistölle. Irania edeltävät täs sä tilastossa enää ainoastaan Kiina ja Myanmar. 2022 MA AILMA PALOINA. Hei tä syytetään CIA:n; Israelin ja muiden ”läntisten tiedustelupalveluiden agenteiksi”. Jäl leenrakennuksen kustannuksiksi on arvioitu yli 30 miljardia dollaria. Nyt jo kolmisen kuukautta jatkuneet mielenosoitukset alkoivat, kun 22 vuotias Masha Amini kuoli siveyspoliisin käsissä 16. Veden vetäytymisessä voi kes tää joillain alueilla kuukausia. LE H TI KU VA LE H TI KU VA Tuhansia ihmisiä kokoavan protestiaallon aikana on kuollut satoja ihmisiä, heidän joukossaan kymmeniä lapsia. Protestien aikana tapahtuneet kymmenien toimittajien pidätykset ovat nosta neet Iranin sijalle kolme Toimittajat ilman rajoja järjestön epäimartelevassa tilas tossa, joka laskee vangittujen journalistien määrää eri maissa. Kritiikki jopa uskon nollista johtajaa Sejed Ali Khameneita kohtaan on yltynyt. Tulvaalueilla yhä monin paikoin seisova vesi on levittänyt tauteja kuten malariaa, koleraa, dengue kuumetta, iho ja silmätulehduksia sekä lavan tautia
”Luonnolla menee nyt huonommin kuin koskaan”, sanoo WWF Suomen pää sihteeri Liisa Rohweder. Edellisen, vuoden 2020 raportin vastaava lukema oli 68 prosenttia, mut ta aineistot eivät ole täysin vertailu kelpoiset. 2022 9 MA AILMA PALOINA. Nyt pitäisi saada vas taava ohjelma käyntiin”, sanoo WWF Suomen suojelujohtaja Jari Luukkonen. LOKAKUUSSA julkaistun WWF:n Living Planet 2022 raportin mukaan maapal lon luonnon tila jatkaa heikentymistään. Esimerkiksi joki delfiinien kannat ovat kutistuneet 73 prosenttia. Villieläimiä on maailmassa yhä vähemmän MAAILMAN KUVALEHTI 6 . Myös haitalliset vieraslajit, saasteet ja ilmas tonmuutos vaikuttavat. Suurimpia kärsijöitä ovat makeiden vesien lajit, joiden populaatiot ovat ku tistuneet maailmanlaajuistesti keski määrin 83 prosenttia. ”Jos talouden puolella jokin indeksi osoittaisi 69 prosenttia alaspäin, meillä olisi käynnissä hätäohjelma. Tällä kertaa mukana on esi merkiksi enemmän tutkimustietoa Brasiliasta. Raportin mukaan suurimpia syitä vil lieläinpopulaatioiden kutistumiseen ovat elinympäristöjä tuhoava maankäyt tö ja luonnonvarojen ylikulutus. Tieteeseen perustuvan raportin seuraa mat villieläinpopulaatiot ovat kutistu neet keskimäärin 69 prosenttia vuosina 1970–2018. Ilmastonmuutoksen merkityksen laji katoon ennustetaan kasvavan, mikäli lämpenemistä ei pystytä rajaamaan 1,5 asteeseen. IS TO C K Bolivian ja Perun Amazo nialla elävän vaaleanpunai sen jokidelfiinin suurimpia uhkia ovat saasteet, kalas tus ja kalastuksen sivusaa liiksi joutuminen. Koronapan demia osoitti, että tällaisiin ohjelmiin pystytään kyllä
The Guardian lehdelle antamas saan haastattelussa 26.10. Täl löin luodaan kuvaa, että jokainen on oman onnensa seppä. 2022 MA AILMA PALOINA. Esimerkiksi työn haku voi käydä lähes mahdottomaksi, jos ei ole pääsyä perushygieniaan. Köyhyyt tä on kohdeltava yhtä vakavasti”, De Schutter sanoi YK:n yleiskokouksessa New Yorkissa pitämässään puheessa. 2,9 Maailman suosituin sosiaalinen media on Facebook. De Schutter kertoi pyrkivänsä vaikuttamaan ennen muuta asenteisiin. Facebook on samalla maailman 70 % Suomalaisista sosiaalista mediaa käyttää Lähteet: Statista, Pew research Center, Tilastokeskus IS TO C K Köyhyydestä voi usein syntyä vaikeasti katkaistava noidankehä. MAAILMAN LUKUJA ”Köyhismi” – uusi termi laittoman syrjinnän perusteeksi 3. miljardi Kiinalaisomisteinen TikTok kasvaa kovaa vauhtia. ”Suomessakin usein nähdään ratkai suna köyhyyteen työ ja ’reippaus’. Viime aikoina askelia köyhyyssyrjin nän tunnistamiseksi on otettu eri puo lilla maailmaa. Samoilla linjoilla on suomalaisten kehitysjärjestöjen kattojärjestö Fingo ry:n kehityspolitiikan asiantuntija Eppu Mikkonen. Eriarvoisuus on kuitenkin osa järjestelmäämme, jota yk silön on omin voimin hyvinkin vaikea selättää”, Eppu Mikkonen sanoo. Äärimmäistä köyhyyttä ja ihmis oikeuksia käsittelevä erityisraportoija De Schutter vaatii käsitteen ”köyhismi” (tai ”köyhyysismi”; englanniksi ” povertyism”) sisällyttämistä syrjinnän vastaiseen lain säädäntöön seksismin, rasismin ja mui den vastaavien laittomien syrjintä perusteiden rinnalle. Ranska määrittelee nyt köyhyyteen perustuvan syrjinnän rikok seksi ja Kanadan Quebecin provinssissa ”sosiaaliset olosuhteet” ovat kiellettyjä syrjinnän perusteita. De Schutterin määritelmän mukaan ”köyhismiin” sisältyy ennakkoluuloja ja negatiivisia stereotypioita. Köyhiä leimataan hä nen mukaansa yleensä enemmän va rakkaissa maissa, joissa eriarvoisuus on suurinta. ”Maailma on vihdoin heräämässä ra sismin, seksismin ja muiden syrjinnän muotojen epäoikeudenmukaisuuksiin ja laatimassa lakeja estääkseen niitä tu hoamasta ihmisten elämää. KAROLIINA KNUUTI Köyhyyssyrjintä voi heikentää ihmisen kykyä nauttia omista oikeuksiaan, kuten esimerkiksi estää ihmisiä hakemasta töitä ja etuuksia. Palvelulla on käyttäjiä jo yli ENNAKKOLUULOT köyhiä kohtaan on tehtävä laittomaksi kuten rasismi tai seksismi, vetosi YKvirkamies Olivier De Schutter raportissaan lokakuun lopulla. Se voi myös heikentää ihmisen mahdollisuuksia nauttia oikeuksiaan, kuten esimerkik si vaikeuttaa työnhakua ja estää ihmisiä hakemasta sosiaalietuuksia. Yhtenä ratkaisuna De Schutter eh dottaa, että tulisi puuttua nykyiseen köyhiä syyllistävään keskustelukulttuu riin – esimerkiksi puheeseen köyhistä ihmisinä, jotka ”väärinkäyttävät järjes telmää” tai ”saavat syyttää itseään”. suosituin verkkosivu. Sen käyttäjiä on miljardia 10 MAAILMAN KUVALEHTI 6
Jotain lohdullista siinä kuitenkin on, että poliittisten dynastioiden ulkopuolelta tullut William Ruto sai täpärän voittonsa, vaikka media oli liittolaisuuksien ja omistussuhteiden kautta valtaosin toiseksi tulleen Raila Odingan taskussa. African Centre for Media Excellence ( ACME ) perkasi 1932 vaaleihin liittyvää lehti-, tvja radiojuttua ja laski, että vain 12 prosenttia sisälsi yhtään mitään politiikan sisällöistä. O len kuluttanut kenialaista mediaa nyt reilut puoli vuotta, aika ilahtuneena. Omistusrakenteilla ja mainosrahalla väännetään toimitusten kättä, kiteyttää tuttu nairobilainen journalisti, jonka oma työnantaja on yksi väännetyistä. Lehdistönvapaus on taattu perustuslaissa ja pinnalta katsoen tuntuu, että mitä tahansa voi sanoa ja paljon sanotaan. Ironista on, että heidän huolensa kuulostavat kovin, kovin tutuilta. Toisinaan otsikot kertovat ”Venäjän ja Naton” sodasta, ja etenkin sen seurauksista: inflaatiosta ja ruokakriisistä, jota pahentaa täällä katastrofaalinen kuivuus. ”Rahapaine syö journalismin laatua ja digitaalisuus kiihdyttää vaatimusta nopeuteen ja klikkikelpoisuuteen.” LA U R A V ES A NÄKÖKULMA Kirjoittaja on Maailman Kuvalehden Kenian kirjeenvaihtaja.. Loppu oli ”ravijournalismia” – kahden kärkihevosen kisadraamaa. Ongelmat lymyävät pintaa syvemmällä. Silti tähän asti suurin mediaspektaakkeli on heittämällä ollut elokuun presidentinvaalishow, ennakkoja jälkinäytöksineen. Monet mediatalot ovat omistuksien kautta vanhojen poliittisten hallitsijasukujen taskussa. Se on ensivaikutelma. Rahapaine syö journalismin laatua ja digitaalisuus kiihdyttää vaatimusta nopeuteen ja klikkikelpoisuuteen. Lisäksi mediajohtajilla on politiikkaan ja bisnekseen kietoutuvia kumppanuuksia, joiden kautta korruptio raamittaa sitä, mistä voi ja ei voi kirjoittaa. Rahan tarjoaminen näkyvyydestä on ”normaalia” ja kun lasten koulumaksut ovat rästissä, kiusaus todellinen. Heidän mielestään syy on selvä: ravit ja saippuaooppera myyvät paremmin kuin vaikkapa maatalouden uudistustarpeet. Mitä enemmän vaaliporeilua seurasin, sitä varmemmaksi kävi, että mediaa seuraamalla en pysty jäljittämään poliittisia avainkysymyksiä tai kärkiehdokkaiden linjaeroja. KYLLÄ, ravijournalismia ja lisäksi puhdasta saippuaoopperaa, vahvistivat toimittajatuttuni, kun kerroin lukemastani artikkelista. Journalismi on vireää ja sitä on paljon. Ja kuten artikkelin kirjoittaja Clare Muhindo toteaa, tutkimus on jo kauan sitten osoittanut ravijournalismin yhteyden siihen, että ihmisten epäluottamus sekä politiikkaa että mediaa kohtaan syvenee. (Molemmat toki lupasivat poistaa korruption, köyhyyden ja muut ongelmat.) SITTEN törmäsin artikkeliin, joka sanoitti tuntemukseni. Taloudellinen haavoittuvuus koskee journalisteja myös yksilötasolla. Palkka on vaatimaton Saippuaoopperaa kenialaisittain Merja Määttänen ja monilla mediataloilla on vaikeuksia maksaa sitäkään säännöllisesti. Presidentinvaalien tuloksessa riittää puitavaa
RSF on julkaissut lehdistönvapausindeksiä vuodesta 2002 lähtien. Vuoden 2022 listauksessa esimerkiksi Viro (4. Vauraassa maassa media voi myös taloudellisesti verrattain hyvin, vaikka norjalaisjournalistitkin joutuvat tuskailemaan sen kanssa, miten säilyttää yleisönsä. sija) ja ItäTimor (17. Muutkin Pohjoismaat ovat RSF :n indeksin kärkipaikoilla, poikkeuksena Islanti, joka on vasta sijalla 15. sija) ja Liettua (9. Parin viime vuoden aikana näitä vapauksia on rajusti karsittu ja Hongkongin kriittiset tiedotusvälineet pakotettu lakkauttamaan toimintansa. Toimittajat ilman rajoja -järjestön ( RSF ) lehdistönvapausindeksin mukaan maailmassa on vain kahdeksan maata, joiden lehdistön vapaustilanne luokitellaan hyväksi. Kiinnostavampaa onkin tarkastella indeksissä viime vuosina tapahtuneita muutoksia. sija) nousivat monta pykälää ylöspäin, Viro samalla niukasti ohi Suomen. Lehdistönvapauden vihoviimeisiä rotankoloja ovat PohjoisKorea, Eritrea ja Turkmenistan, jotka ovat vuosien ajan olleet indeksin kolme viimeistä maata. Suomi on aina sijoittunut kärjen tuntumaan, ja pitkään olimme ykköspaikalla. Teksti: Juha Mäkinen 12 MAAILMAN KUVALEHTI 6 . Maailman vapain media: Norja ja muut Pohjoismaat ovat sananvapauden kärkijoukkoa. Pohjoismaiden hyvä sananvapaustilanne on hieno asia, mutta tulee tuskin yllätyksenä kenellekään. Vuodesta 2017 lähtien Suomi on ollut vaihtelevasti sijoilla 2–5. 2022 MA AILMANENNÄT YS Globaaleja äärimmäisyyksiä. Miten löytää tasapaino vihapuheen torjumisen ja sananvapauden varjelun välillä. Samasta vuodesta lähtien indeksin ykkösmaana on komeillut Norja. Viisi vuotta sitten Hongkong oli RSF :n indeksissä sijalla 73, nyt sijalla 148. Maailman vapain media: NORJA Pohjolassa saa sanoa Lähde: RSF Press Freedom Index IS TO C K SEKÄ sinä, tämän jutun lukija, että minä, jutun kirjoittaja, olemme etuoikeutettua joukkoa. Norjassa on tänä vuonna puhuttanut muun muassa tapaus, jossa trans aktivisti teki rikosilmoituksen feministiaktivistista, joka oli todennut hänelle tv-väittelyssä, ettei hän ole nainen. artiklassa, ja poliitikot enimmäkseen kunnioittavat sitä. Norjassa laaja sananvapaus on turvattu maan perustuslain 100. Toki sananvapaus kohtaa Norjassa samoja haasteita kuin muuallakin. Tosin vuoden 2022 indeksissä Iran sai kyseenalaisen kunnian kiilaamalla Turkmenistanin ohi kolmanneksi viimeiselle sijalle. Selvästi synkempään suuntaan taas on menty muun muassa Hongkongissa, joka on perinteisesti nauttinut muuhun Kiinaan verrattuna selvästi vapaammasta järjestelmästä. sija). Muita huomattavasti petranneita maita ovat esimerkiksi Seychellit (13
xx
VÄL ÄHDYS Palstalla julkaistaan valokuvia pysäyttävistä hetkistä.
Hongkong. KUVA: ANTHONY WALLACE / LEHTIKUVA. Viime vuosina kansalaisoikeuksien tila on heikentynyt Hongkongissa merkittävästi. Myöhään 23. Edellisenä päivänä 26 vuotta toiminut iltapäivälehti oli ilmoittanut lopettavansa toimintansa, kun poliisi oli jäädyttänyt lehden varat. kesäkuuta vuonna 2021 lehdistön edustajat tungeksivat ikuistamassa, kuinka päätoimittaja Lam Man-Chung (oikealla) istui historian viimeistä kertaa oikolukemassa painoon lähtevää Apple Daily sanomalehteä
MA AILMANK ANSAL AINEN
TUTUT KASVOT ILTA UUTISISTA Toimittaja Antti Kuronen raportoi meille etulinjasta, mutta sodan sijaan eniten häntä itseään järkyttää köyhyys. Teksti: Karoliina Knuuti Kuvat: Milka Alanen MAAILMAN KUVALEHTI 6 . 2022 17. “Äärimmäinen köyhyys on väkivaltaa ihmisiä kohtaan”, hän sanoo
2022. Virveli ja ajanmukai set aurinkolasit oli tietysti myös varustuksena." Antti Kuronen 18 MAAILMAN KUVALEHTI 6 . Meillä oli vene siitä asti, kun olin ihan pieni. xx "Tässä olemme äitini kans sa 70luvun loppupuolella Kruunuhaassa Helsingin Moottorivenekerholla lähdössä veneellämme retkelle tai pidemmälle matkalle
Siihen liittyy iso vastuu. Sataa pysähtynyttä suihkepullotihkua, sellaista, että sateenvarjo tuntuu liioittelulta, mutta pihalla ei tee mieli seisoskella. Perhe myös matkusteli. ”Se oli mieletön kokemus. 2022 19. Lehden sivulta Kuronen selaili ” Ihmiset, jotka seuraa mediaa, on usein silleen, että ’näin se oli’. Etenkin helmikuusta 2022 alkaen hänet on nähty usein Ukrainan sotatantereilla. Yksi perheen vartija oli masai, ja vei vieraat masai-häihin. Neljän päivän valmistautumisaika ennen matkaa on pieni ikuisuus. Jo koulussa häntä kiinnostivat yhteiskunnalliset aiheet. Hän on luonut itse oman toimenkuvansa, ensin ruotsinkieliselle puolelle, sitten suomenkieliselle. Jos ei tiedäkään nimeltä, tunnistaisi ehkä valokuvasta: ainakin, jos hänelle pukisi ylle Press-tekstillä varustetun luotiliivin ja iskisi käteen Ylen mikrofonin. ”Kasvoin kotona tällaiseen laboratorioympäristöön, mutta sitten petin toiveet enkä mennyt luonnon tieteisiin”, Kuronen vitsailee. Vinkit kelpaavat. Mutta kai sellaiseen tottuu, kun tekee työkseen sellaista, mitä Antti Kuronen tekee. ”Olen palomieshommissa, irrotettuna matkustamiseen”, Kuronen itse tiivistää. Missään Pasilan uumenissa ei ole sikarinhajuista huonetta, jonka mahonkipöydän takaa Kurosta käskyttäisi eturintamalle joku suuruudenhullu tuottaja. Kun itse on siinä tilanteessa, raportoimassa asioista ensimmäisenä, se ei ole niin selvää. Milloin hän on raportoinut Kiovasta, milloin esimerkiksi Izjumin joukkohaudalta. MAAILMAN KUVALEHTI 6 . K ello lähestyy puoltapäivää, on hämärää. Antti Kuronen, 52, lampsii sisään Töölön rannassa sijaitsevaan Regatta-kahvilaan, tilaa vaaleapaahtoisen kahvin ja mantelikroissantin, istuu alas. Siihen liittyy iso vastuu”, Kuronen sanoo. Kun itse on siellä tilanteessa, se ei ole niin selvää. Syy huhuiluun Kreikasta selviää pian. Se ei vielä silloin ollut niin tavallista, ei ollut travellerbuumia.” Kurosen isä myös harrasti valokuvausta ja tilasi kotiin National Geographicia. ANTTI Kuronen ei ehkä ole julkkis, mutta silti varmaan suurin osa suomalaisista tietää, kuka hän on. Vielä joskus 1900-luvun ensi vuosikymmenillä Korkea vuorenkadulla sijaitsi Kurosen liha kauppa. Kuronen on ehdottanut tapaamista Regattaan, sillä pyysin häneltä ideoita paikaksi, jossa olisi mukava ja rento olo. KURONEN kasvoi Etelä-Helsingissä kaksikielisessä perheessä. ”Lähettämisestä” ei ehkä kuitenkaan voi puhua tarkentamatta hieman. Kurosen äiti oli kotoisin ruotsinkieliseltä Pohjanmaalta, Uusikaarlepyystä. Vanhemmat olivat kemistejä. Tää kuulostaa nyt joltain sota-ajan jutuilta, mutta ne hedelmät! Joku ananas oli ihan käsittämätön asia!” Kuroset asuivat serkkuperheen luona ja tekivät retkiä ympäri seutuja. Sellainen hänelle on merenranta, venesatama. Alettiin matkustaa kavereiden kanssa. ”Sen jälkeen kaukaiset paikat tuntuivat vähemmän kaukaisilta. Vielä nykyäänkin mökki Suomenlahden rannalla on hänelle turvallinen, rauhoittava paikka. Asiat ovat siis lokakuisessa Suomessa aivan mallillaan. Lapsena Kurosen perheellä oli matkailuvene, jolla he tekivät reissuja kesäisin. Kun tapaamme perjantaina, matkan järjestelyistä vastannut Kuronen on ehtinyt varata vasta ensimmäiset yöt. Jos isä ei olisi eläkkeellä, hänet olisi saatettu nähdä korona-aikana televisiossa Mika Salmisen tavoin. Se tarkoittaa sitä, että hänet lähetetään sinne, missä kulloinkin tapahtuu. Hänet on totuttu näkemään suomalaisten olohuoneessa aina silloin, kun jossain päin maailmaa on kaaos tai kriisi. Äiti oli töissä Marian sairaalassa, isä Kansanterveyslaitoksella, nykyisen THL :n edeltäjällä. Hän on Ylen ainoa ulkomaankirjeenvaihtaja, jonka asemapaikka on Pasila. Puhutaan vuodesta 1980 tai jotain; pamahdettiin sinne keskellä talvea. Lapsuudenperheessä, joka ”ei todellakaan ollut mikään rikas, vaan ihan tavallinen virkamiesperhe”, oli kaksi lasta: Antti ja isosisko. Sitä piti Kurosen isän puolen isoisoäiti. Huikkaa hänet juuri ikuistaneelle kuvaajalle, että voisivat olla yhteydessä ”Kreikkaan liittyen”. Hän seuraa itse maailmanpoliittisia tilanteita ja osaa yleensä parhaiten kertoa, milloin jossain alkaa olla syytä olla jonkin aikaa paikan päällä. Hyvin usein hän tekee työtään breaking news -tilanteissa. ”Ihmiset, jotka seuraa mediaa, on usein silleen, että ’näin se oli’. Syyrian sota, Gazan sodat, pakolaiskriisi Turkissa ja Kreikassa. Juuri näissä tilanteissa ihmiset usein kääntyvät Ylen uutisten puoleen. Aikuisen Kurosen oma perhe, johon kuuluvat vaimo ja 11ja 13vuotiaat lapset, on lähdössä tiistaina lomamatkalle Ateenaan. Tapa järjestää matkat viime tingassa ei kuulemma ole hirmuisesti vaimon mieleen. Erityisen tärkeä kaukokaipuun herättäjä oli noin kymmenvuotiaana tehty kolmen viikon reissu serkkujen luo Keniaan, jossa sukulaisperheen isä oli YK -hommissa. Ne ovat haastavia toimittajalle, sillä kun tapahtumat vyöryvät eteenpäin reaaliajassa, mistään ei voi googlettaa, mitä oikeasti tapahtuu
Oven ulkopuolella meitä odottaa kummallinen näky: kahvilan ulkopöydässä nököttää yksinäinen kulunut reppu. Vuosi oli 2014, Gazan sota rytisi ympärillä. ”Nyt kun tämä suurhyökkäys alkoi, siitä oli TikTokissakin. Se on Kurosen, istuksinut siinä koko pitkän juttelun ajan. • 20 MAAILMAN KUVALEHTI 6 . Journalismi veti kuitenkin takaisin. Pitäisi antaa myös vastauksia ihmisille, mitä voivat tehdä. Mutta jotenkin tuntuu, että näky kertoo hänestä enemmän kuin moni haastattelussa sanottu asia. Tihkuttaa yhä. Kuronen kiirehti takaisin hotelliin ja sai lyhyen videopätkän Pasilaan juuri ja juuri puoli ysin uutisiin. Tiedettiin, että leirillä oli yksi suomalaisnainen. Kukaan ei ollut vienyt sitä, ollaanhan nyt Suomessa. Kuronen kertoo, että keikalla on hullun tärkeää, että mitään ei tällä lailla unohdu. Hänen sänkyynsä kannettiin pehmoleluja. Köyhimmillä ihmisillä ei käytännössä ole mitään tsäänssiä päästä siitä tilanteesta pois.” Sodan ja konfliktin alta keskiluokka usein pääsee pakoon. LÄHES kolme tuntia myöhemmin astumme ulos hämärästä cafe Regatasta. Menee kadulle ja haastattelee jotakuta. Sitten on aina kiire, ja pitää vain luottaa siihen, että hommat sutviutuu.” Kun sitten menee ja tekee, aina joskus käy niin, että tajuaa yhtäkkiä, että käsillä on iso uutinen. mielettömiä maailmoja. Matkoilla on mukana tutut tavarat, tutut tarkastusrutiinit. Jotta hänen työssään pärjää, pitää olla kiinnostunut juttujensa aiheista – ei vaikkapa pelkästä matkustelusta, hän vakuuttaa. ”Jos on kontrollifriikki, tekee helposti tylsiä juttuja. ” Uutisissa köyhyys jää helposti muiden asioiden varjoon. Sateisenkin päivän valo häikäisee. Jos vaikka mikki puuttuisi, voisi homma olla siinä. ”Pääsin sisään. ”Seisoin siellä aavikolla, että anteeksi mitä?” Ensimmäisessä haastattelussa istui teltanrähjässä viisi tai kuusi naista eri puolilta Suomea. Mulla ei ole niitä vastauksia.” Entä mitä voi vastata lapsille kotona, kun on palannut raportoimasta vaikkapa joukko haudoista. Heti uutisten jälkeen oli puoluejohtajien vaalitentti. Ehkä hieman yllättäen Kuronen kertoo, että kaikkien hänen todistamiensa asioiden joukossa ihon alle luikertelee monesti köyhyys. Oli spekuloitu, että jopa kaksi tai kolme, Kuronen kertaa. ”Se on itselle sellaista, että sitä melkein vähän välttelee, se on niin masentavaa ja väärin. 2022. Äärimmäinen köyhyys on väkivaltaa ihmisiä kohtaan. Uutisissa köyhyys jää helposti muiden asioiden varjoon. Joskus on yllättävää, mikä pääsee luikahtamaan paljon nähneen toimittajan ihon alle. TYTTÖ oli halvaantunut niskasta alaspäin. Vastaus kuului: ”Meitä on 11 naista ja meillä on 22 lasta”. Hän opiskeli kansantaloustiedettä, mutta aloitti työuransa journalismissa. Sitten 2000-luvulla alkoi ”dotcombuumi” ja Kuronen oli IT -firmassa muutaman vuoden ”oikeassa duunissa”, kuten hän virnuillen kertoo. Israel esti tytön evakuoinnin parempiin sairaaloihin. ”Pitää olla rehellinen: kyllä siinä oli myös sitä seikkailuhommaa. Mutta just kun Putin aloittaa tällaisen sodan… Hän ottaa pois sen mahdollisuuden, täysin turhaan.” ”Enkä halua myöskään olla sellainen, että ihmisillä on ihan hyvä fiilis, ja sit ne laittaa telkkarin päälle ja mä masennan heidät jollain järkyttävyyksillä. Tarvitaan katastrofeja, tarvitaan uutisia. Yleensä reissuilla hänen tiiminsä koostuu paikallisesta fikseristä ja auton kuljettajasta. Itse panostan aikaa siihen, että pääsen paikoille tilanteisiin. Esiteinit ovat esiteinejä myös Kurosilla: vain harvakseltaan kiinnostuneita vanhempiensa ammateista. ”Tekisin mielellään juttuja ilmastonmuutoksesta tai siitä, miten riittää ruokaa kaikille. Tarvitaan katastrofeja, tarvitaan uutisia. Siinä kansainväliset jutut kiinnostivat eniten. Loppu on historiaa. Sodat myös yleensä loppuvat joskus. Kuroselle tällainen kokemus sattui vuonna 2019 Al-Holin leirillä KoillisSyyriassa. Kuronen tiedusteli, oliko suomalaisia muitakin. Lähdin haahuilemaan, puhuin kaikkia kieliä, mitä edes vähän osasin.” Hän löysi tanskalaisen, joka haki paikalle suomalaisen ystävänsä. ”Todella vähän lapset kysyy”, Kuronen naurahtaa. Pikkuhiljaa kypsyi oivallus: tällaista voi tehdä. Raportoinnistaan Al-Holin leiriltä Kuronen palkittiin Vuoden journalistina. Vielä paljon myöhemmin, kun Kuronen kävi ottamiaan kuvia läpi, jokin niissä ”osui tosi kovaa”. Nyt kun on yli 10 vuotta kiertänyt työkseen, seikkailu on vähän jäänyt pois ja kiinnostus asioihin on säily nyt.” KURONEN on ketterä monimediatoimisto, sillä hän on myös aina kuvannut ja leikannut materiaalinsa itse. Alueella oli 20 000 ihmistä, kaikki oli ihan kaoottista. Tämä on niin suuri asia, että se koskettaa lapsiakin". Paikka oli Shifan sairaala Gaza cityssä. Hänen omat huonot puolensa – epäjärjestelmällisyys ja aikaoptimismi – ovat nekin oikeastaan ihan hyviä ominaisuuksia. Reppu joutaa mammapyörän etukoriin, kun Kuronen pyöräilee harmauteen. Muutaman viikon kuluttua tutut kasvot ilmestyvät taas iltauutisiin