Metsän vartijat TEEMA: YMPÄRISTÖ 6 2 2 1 6 ,90 €. Suomi lämpenee: Näin meidän täytyy varautua Fiktio muuttaa maailmaa FINLANDIA-VOITTAJA ANNI KYTÖMÄKI Syttyikö vai sammuiko toivo. Hän on yksi niistä rohkeista naisista, jotka ovat nousseet puolustamaan Amazonia. YK:N ILMASTOKOKOUS Shary Jipa Garay haluaa palauttaa kansansa viisauden
Aineeton lahja, joka parantaa kaikkien eläinten oloja Anna tänä jouluna lahja eläimille! lahjaelaimille.fi
14 SUOMI Kauniiksi kirjoitettu Kirjailija Anni Kytömäen romaaneista ja kolumneista huokuu sisäsyntyinen rakkaus metsään ja puihin. Huoli ympäristöstä kanavoituu teksteiksi, jotka ylläpitävät toivoa.
18 SKOTLANTI YK:n ilmastokokous: Haastattelussa ihmiset ilmastokriisin etulinjasta.. Tämän sivun kuvat ylhäältä myötäpäivään: Saara Mansikkamäki, Siru Tirronen, Camilo Díaz ja Mimosa Hedberg. 60 Katso, järjestö Green Living Movement Suomi ry 48 SUOMI Minna Jakosuon ja Petteri Saarion luonnolle kirjoittamista rakkauskirjeistä muodostui kirja, ja syvä ystävyys. 34 MAAILMA Elämä vaarallisten ilmansaasteiden kaupungeissa. MAAILMA PALOINA 4 Perinnehoitojen säätely puhuttaa Meksikossa 5 Poliosokerit jakoon Afganistanissa 6 Sensuurin ja misinformaation yhtälö tappaa 7 Kolumbiassa steriloidaan virtahepoja 8 Pandemia-aika aktivoi tupakkateollisuuden Afrikassa 9 Kolumni Ujuni Ahmed 10 Maailmanennätys Elonkehän turvakoteja 12 Välähdys Kenian Shimoni TEEMA: YMPÄRISTÖ 14 Maailmankansalainen Anni Kytömäki 18 Ratkaisevat siirrot 26 Amazonin metsänvartijat 30 Globaalisti reilu ilmastostrategia. 38 Kuvareportaasi Haaveiden, henkien Himalaja IHMISET JA ILMIÖT 47 Ruohonjuurella Liisa Rohweder 48 Suhteita Minna Jakosuo ja Petteri Saario 52 10 kysymystä Mia O'Neill 54 Arviot ja vinkit 56 Ilmiö Kestävä merilevä 57 Kumma kolkka Viidakon eläinten vieraana 58 Ruoka Mausteiset muffinit 59 Mistä tämäkin on. 26 KOLUMBIA Pelottomat alkuperäiskansojen naiset suojelevat sademetsää. TÄSSÄ NUMEROSSA Kannen kuva: Siru Tirronen. Edellisen sivun kuva: Saara Mansikkamäki
Kaupunkiin kokoontuneet päättäjät neuvottelivat siitä, miten maailman valtiot kantaisivat yhdessä vastuuta ilmastonmuutoksen hidastamiseksi. Ilmastonmuutos ja luonnon monimuotoisuus ovat haastava parivaljakko, toteaa puolestaan Liisa Rohweder ympäristöjärjestö WWF Suomi ry:stä. Marraskuun kaksi ensimmäistä viikkoa Glasgow toimi globaalin ilmastoaktivismin näyttämönä. Mitä me siis voimme tehdä. Suomen ympäristöopisto Syklin toimitusjohtaja ja rehtori Mia O’Neill kertoo tässä lehdessä, mitä Suomen infrastruktuurille ja rakentamiselle tapahtuu ilmaston lämmetessä. Joukkovoimassa on toivomme Anni Valtonen GLOBAALISSA etelässä ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät meitä kriittisemmin jo nyt erityisesti sään ääri-ilmiöinä. Miljoonien ihmisten ruokaturva ja elinolosuhteet ovat vaarassa. Yli 100 000 ihmistä marssi kaupungin kaduilla ja vaatii ilmasto-oikeudenmukaisuutta. 18–25). ” YK :n ilmastokokous säilytti 1,5 asteen tavoitteen täpärästi hengissä. Vesi ei edusta hänelle elämää, vaan rahaa”, sanoo Lyda Farekade Guaman. Esimerkiksi Kolumbiassa Amazonilla alkuperäiskansojen naiset ovat etulinjassa kannustamassa yhteisöjään puolustamaan koko maailmalle tärkeitä metsäalueita. Toimitussihteerimme Heidi Nummi oli menossa mukana, ja toi tuliaisinaan tähän lehteen moneen suuntaan avautuvan jutun Ratkaisevat siirrot (s. Uhat ovat jo nyt totta. Kadut tulvivat ja perustukset mädäntyvät – ellei tulevaisuuden kaupungeissa ole enemmän vihreää. Lohtua tähän kaikkeen tuo se, että eri puolilla maailmaa ihmiset tulevat nyt yhteen, yhteisen tulevaisuuden puolesta. Lajeja katoaa jatkuvasti ihmisen toiminnan seurauksena ja myös Suomen lajiston uhanalaistuminen kiihtyy. Uhanalaisluokituksen mukaan joka yhdeksäs Suomen lajeista ja joka toinen Suomen luontotyypeistä on uhanalainen. Toimijuutta on nyt kuitenkin kaikkialla, ja siinä on toivomme: eri puolilla maailmaa kukoistavassa joukkovoimassa. ”On meidän tehtävämme yrittää muuttaa nykyaikaisen ihmisen mielenmaisema: siinä, missä nykyihminen näkee metsän, hän näkee rahaa. Toivotan teille rauhallista ja valoisaa joulunaikaa! ”Voimme vielä vaikuttaa siihen, miten erilaisen Suomen jätämme lapsillemme.” Kirjoittaja on Maailman Kuvalehden päätoimittaja. PÄ ÄKIRJOITUS M AR KU S SO M M ER S 3. VIIME vuosina on ollut mahdoton puhua ympäristöstä ilman, että katse on uhkakuvissa. Nyt vain joukkovoima voi tehdä mahdottomalta tuntuvasta mahdollista.”, hän kirjoittaa. Ainakin kuunnella korvat höröllään, mitä sanottavaa on heillä, jotka elävät jo nyt ilmastonmuutoksen etulinjassa. Neuvottelujen lopputulos oli piinallinen. Tulemme siis väistämättä jättämään lapsillemme erilaisen Suomen, mihin synnyimme. Tietenkin kyseessä oli paljon enemmän kuin pelkkä valtiojohtajien kokous, kuten Nummi toteaa. K un tätä Maailman Kuvalehden numeroa oltiin viimeistelemässä painokuntoon, maailman suurten mediakoneistojen huomio oli vielä YK :n ilmastokokouksessa Skotlannin Glasgow'ssa. Mutta miten erilaisen, siihen voimme vielä vaikuttaa
Parantajan aseman määrittelevät yhteisön jäsenet itse. Esitystä kannattavat viranomaiset ja poliitikot perustelevat lakia sen tarkoituksella standardisoida perinteistä ja täydentävää terveydenhoitoa. LU C AS VA LL EC IL LO S / V W PI C S / LE H TI KU VA Asteekkien kansanparantaja tekemässä hengellistä puhdistusta Zócalo-aukiolla, Méxicon kaupungissa, Meksikossa. Tutkijat pelkäävät, että valtion puuttumisella on kielteisiä kulttuurisia, sosiaalisia ja taloudellisia vaikutuksia Meksikon alkuperäiskansoihin. Perinnehoitojen säätely puhuttaa Meksikossa 4 MAAILMAN KUVALEHTI 6 . Esitystä vastustavat tutkijat ja perinnehoitajien järjestöt sanovat sen loukkaavan sekä maan perustuslakia että YK:n alkuperäiskansojen oikeuksia koskevia sopimuksia. 2021 MA AILMA PALOINA Koonnut Maippi Luukinen. Yksi lakiesityksen perusteista on vähentää erilaisten valeparantajien ja -perinnehoitajien määrää. Perinnehoitojen harjoittajat epäilevät, että lain tavoitteena on omia ja muuttaa rahaksi alkuperäiskansojen tieto ja osaaminen lääkekasveista ja perinteisistä hoitomuodoista. The Guardianin siteeraama perinneparantaja Cilintli Griselda Soriano pelkää säätelyn tappavan koko alan. Niin ikään pätevyyttä eivät voi myöntää parantajille yhteisön ulkopuoliset tahot. LAKIESITYS valtion oikeudesta säädellä ja valvoa alkuperäiskansojen perinteisiä hoitomuotoja herättää vastarintaa Meksikossa. Hänen mukaansa kulttuuriperintö kuuluu yhteisöille, ei yrityksille, kouluille tai yliopistoille
Japanissa alle viisitoistavuotiaiden ikäryhmään kuului 2015 vain 13 prosenttia väestöstä. Taliban vastusti aiemman hallituksen järjestämiä rokotuksia. Demografinen osinko voi antaa Nigerialle mahdollisuuksia taloudelliseen kehitykseen. Väestön mediaani-ikä kertoo yhteiskunnan huoltosuhteesta Väestön ikärakenne, Japani Lähde: Our World in Data yli 65-vuotiaat 25–64-vuotiaat 15–24-vuotiaat 5–14-vuotiaat Alle 5 vuotiaat 50 milj 100 milj 150 milj 200 milj 1950 2020 1960 1970 1980 1990 2000 2010 Väestön ikärakenne, Nigeria yli 65-vuotiaat 25–64-vuotiaat 15–24-vuotiaat 5–14-vuotiaat Alle 5 vuotiaat MAAILMAN KUVALEHTI 6 . Mediaani-iän ääripäät löytyivät Japanista ja Nigeriasta. Mediaani-ikää nuorempia on saman verran kuin sitä vanhempia. MEDIAANI-IKÄ on väestön ikäjakauman keskipiste. Viimeisimmät puolitoista vuotta poliorokotusten edistymistä on hidastanut myös koronapandemia. Vielä vuonna 1950 alle viisitoistavuotiaita oli ollut 55 prosenttia. Kolmen vuoden aikana poliotapausten määrä Afganistanissa on lisääntynyt merkittävästi. Poliosokerit jakoon Afganistanissa AFGANISTANISSA käynnistetään koko maan kattavat poliorokotukset yli kolmen vuoden tauon jälkeen, kertovat Unicef ja WHO. Vuonna 2015 maailman ihmisten mediaani-ikä oli 29,8 vuotta. Endeemisenä, kotoperäisenä, sitä esiintyy Afganistanin lisäksi ainoastaan Pakistanissa ja Nigeriassa. Itäafrikkalaisten luo’jen kieltä. Samalla huollettavan väestönosan suhteellinen osuus vähenee. 2021 5 MA AILMA PALOINA. Saalistetaan kuuttomina öinä valon avulla ja kuivataan auringossa. Globaalisti polio on lähes hävitetty tauti. Se häiritsi rokotuskampanjoita ja murhasi rokottajia, joiden joukossa se väitti olevan vakoojia. Niiden mukaan maata hallitseva Taliban on lupautunut turvaamaan rokotuskampanjaa ja sallimaan naisten työskentelyn rokottajina. Viime vuonna niitä todettiin 56, enemmän kuin kertaakaan vuoden 2011 jälkeen. Nigerialaisista vuonna 2015 lapsia eli alle viisitoistavuotiaita oli 44 prosenttia, ja yli 65-vuotiaita ainoastaan kolme prosenttia väestöstä. Korkein se oli Japanissa, 46,3 vuotta ja alin Nigeriassa, 14,9 vuotta. Japanissa huollettavat ovat pääsääntöisesti ikäihmisiä: 65 vuottaan täyttäneitä on yli kaksi kertaa enemmän kuin alle 15-vuotiaita. 1950 2020 1960 1970 1980 1990 2000 2010 20 milj 40 milj 60 milj 80 milj 100 milj 120 milj MAAILMAN SANA Omena Viktoria-järvessä elävä hopeakylkinen pieni särkikala. Nigeriassa huollettavista 95 prosenttia on alle viisitoistavuotiaita ja työikäisen väestön määrä kasvaa ennusteen mukaan koko kuluvan vuosisadan ajan. Ikäpyramidi oli kääntynyt kärjelleen ja 65 vuotta täyttäneitä oli 26 prosenttia väestöstä, kun heidän osuutensa vuonna 1950 oli ollut alle viisi prosenttia. Sekä Japanissa että Nigeriassa merkittävä määrä väestöstä on työikäisen väestön ulkopuolella. Suunta ei ole muuttumassa
Venezuelan turpiaalipariskunnat laulavat duettoja läpi vuoden, hohtosinikkanaaraat kommunikoivat urosten kanssa laulamalla. Tansaniassa hallitus on tehnyt lakiesityksiä, joilla voidaan hiljentää journalisteja, aktivisteja ja oppositiopoliitikkoja. Naistutkijat löysivät lintunaaraiden laulun KOHTI PAREMPAA Pakistanin kansallinen rekisteriviranomainen kertoo, ettei naisen ole naimisiin mennessään enää pakko ottaa puolisonsa sukunimeä. Kuvassa kiinalaisen toisinajattelijan Badiucaon teos. Filippiinien presidentti on jo saanut lisää mahdollisuuksia kriittisten äänten vaientamiseen ja Nicaraguassa kyberrikoksia koskeva erityislaki mahdollistaa saman viranomaisille. Popular Sciencessa julkaistu artikkeli tarjoaa alkuperäiselle väärinymmärrykselle kaksi syytä. lokakuuta 2021 julkaisema Silenced and Misinformed -raportti kertoo, kuinka ilmaisunvapauden rajoittaminen ja rangaistusten koventaminen koronapandemian aikana ovat vähentäneet ihmisten mahdollisuuksia sekä saada että jakaa tietoa eri puolilla maailmaa. 2021 MA AILMA PALOINA. Kiinassa sananvapauden rajoittamisella on pitkä historia. Koronan varjossa Venäjä on laajentanut ”valeuutisia” koskevia lakeja, eikä laajennusten uskota jäävän tähän. AMNESTY Internationalin 19. Aiemmat tutkijat olivat yleensä muuttolintujen pesimisalueella havaintoja tekeviä miehiä. Uroslinnun usein mutkikasta ja kantavaa laulua pariutumisaikana pidettiin pitkään normina ja sitä onkin tutkittu paljon. Lähde: DAWN LAULAMISEN on pitkään ajateltu kuuluvan vain uroslintujen ominaisuuksiin. Uuden tiedon takana ovat naistutkijat ja trooppisten lintujen tutkimus. Myös hallitusta kritisoivia yksilöitä on vaiennettu. Laulun uskottiin olevan uroksen keino tehdä vaikutus naaraisiin. Yksi tuomituista on kansalaisjournalisti Zhang Zhan, joka raportoi Wuhanista jo helmikuussa 2020. Ilmaisuvapauden rajoittaminen on vaikeuttanut oikean terveystiedon levittämistä. Pandemia on luonut olosuhteet, joissa valtioien hallitukset ovat voineet laatia uusia lakeja ja lakkauttaa riippumattomia medioita. Se, yhdessä sosiaalisessa mediassa levinneen tautia ja rokotteita koskeneen misinformaation kanssa, ovat raportin laatineen Rajat Khoslan mukaan osasyitä viiteen miljoonaan koronakuolemaan. Toukokuussa 2020 Zhang katosi ja hänen kerrotaan saaneen neljän vuoden vankeusrangaistuksen. Sensuurin ja misinformaation yhtälö tappaa 6 MAAILMAN KUVALEHTI 6 . Sittemmin tutkijat ovat kuitenkin havainneet, että monien lintulajien naaraat ja urokset laulavat yhtä lailla. Pandemian aikana tuhannet ihmiset ovat joutuneet oikeuteen vastaamaan ”väärän ja haitallisen tiedon tuottamisesta ja levittämisestä”. Uskomus juontaa Darwinin oppiin luonnonvalinnasta. PI ER O C R U C IA TT I / AF P / LE H TI KU VA IS TO C K Kiinassa tuhansia ihmisiä on joutunut oikeuteen ”väärän ja haitallisen tiedon tuottamisesta ja levittämisestä”
Niin ikään niiden arvellaan muuttavan vesistöjen kemiallista koostumusta, mikä saattaa haitata kalastusta. Tila sijaitsee noin 250 kilometrin päässä maan pääkaupungista Bogotásta. Kuolemisen sijaan virtahevot alkoivat lisääntyä tarmokkaasti ja tällä hetkellä niitä on yli 80. 2021 7 MA AILMA PALOINA. Toisaalta löytyy myös tutkimuksia, joiden mukaan virtahevoista voi olla jopa hyötyä niitä ympäröivälle luonnolle. Escobar toi Kolumbiaan maan alkuperäislajeihin kuulumattomia eläimiä. Poliisi löysi yksityisen eläintarhan vuonna 1993 hänen Hacienda Nápoles -tilaltaan. Suurin osa löydetyistä eläimistä saatiin siirrettyä eläintarhoihin eri puolille Kolumbiaa, mutta virtahevoille ei edes etsitty uutta sijoituspaikkaa. ”Olisi ollut hankalaa kuljettaa niitä, joten viranomaiset yksinkertaisesti jättivät ne niille sijoilleen. Todennäköisesti he luulivat eläinten kuolevan”, biologi Nataly Castelblanco arvioi BBC:n haastattelussa. Virtahepoja syytetään siitä, että ne vievät tilaa alkuperäislajeilta, kuten manaateilta, jotka ovat jo valmiiksi uhanalaisia. IS TO C K Pablo Escobar toi Kolumbiaan vieraslajeja, kuten virtahepoja. KOLUMBIA on päättänyt ratkaista lähes kolmekymmentä vuotta sitten kuolleen kokaiinimiljonääri Pablo Escobarin luoman vieraslajiongelman steriloimalla kymmeniä virtahepoja. Kolumbiassa steriloidaan virtahepoja MAAILMAN KUVALEHTI 6 . Toistaiseksi viranomaiset ovat onnistuneet steriloimaan kemiallisesti niistä 24
KÄYTÄNNÖSSÄ tupakkateollisuus pyrki vaikuttamaan hallituksiin esimerkiksi ottamalla osaa yritysten sosiaalisen vastuun ohjelmiin ja tukemalla taloudellisesti valtioiden koronatoimia. Luonnonkatastrofien aikana se rahoitti ja tarjosi apua kärsineiden valtioiden hallituksille. Selvityksessä keskityttiin neljääntoista maahan, joista Nigeria, Sambia ja Tansania olivat joutuneet erityisen runsaan lobbauksen kohteiksi. Toinen suuri ongelma liittyi lojaliteetteihin. 7 prosenttia Kaikesta ihmisten vuosittain syömästä proteiinista kaloista ja muista merenelävistä saadaan noin AFRIKAN Tobacco Control Alliancen, ACTA:n, selvityksen mukaan tupakkateollisuus on pyrkinyt pandemian aikana vaikuttamaan useassa Afrikan maassa suoraan hallitukseen. ATCA:N selvityksestä käy ilmi, että tupakkateollisuus käytti harkitusti hyväkseen maiden haavoittuvuutta, pandemian luomaa poikkeustilannetta ja hallitusten keskittymistä sen hoitamiseen. Tupakkateollisuus oli soveltanut niihin lähes kaikkia käytössään olevia keinoja. Ilmiötä kuvataan pyöröoveksi, jossa virkamiehet kulkevat tupakkateollisuuden palvelukseen ja takaisin. 90,7 kg MAAILMAN LUKUJA Pandemia-aika aktivoi tupakkateollisuuden Afrikassa 8 prosenttia 200 MILJOONAA TONNIA Eniten kalaa syövät islantilaiset, henkeä kohden vuodessa Vuoden 2018 saaliista heitettiin takaisin elävinä tai kuolleina noin Vuodessa pyydetään luonnonvesistä tai kasvatetaan kalanviljelylaitoksissa kaloja ja muita mereneläviä Lähde: Our World in Data – Fish and Overfishing IS TO C K Tupakkateollisuus on lobannut hallituksia kehitysohjelmien kautta. 2021 MA AILMA PALOINA. Jokaisessa tutkitussa maassa voimassa olevat säädökset edellyttävät, että virkamiehet raportoivat kaikesta yhteistyöstään ja tekemisistään tupakkateollisuuden kanssa. 8 MAAILMAN KUVALEHTI 6 . Myös WHO:n sopimuksissa maiden kansanterveyttä pyritään suojelemaan tupakkateollisuuden vaikuttamisyrityksiltä. Raportissa kerrotaan, miten sekä nykyiset että entiset virkamiehet työskentelevät tupakkateollisuuden hyväksi ja sen eduksi. Se jakoi stipendejä varattomille opiskelijoille ja rahoitti köyhyydenvastaisia hankkeita. Teollisuuden vaikutuskeinoina ovat olleet esimerkiksi erilaiset kaupankäynnin ja kumppanuuden muodot ja taloudelliset kehitysohjelmat. MAIPPI LUUKINEN Tupakkateollisuus on käyttänyt lobbauksessaan hyväkseen valtioiden haavoittuvuutta ja pandemian luomaa poikkeustilaa, tuore selvitys kertoo. Erityisen suuri ongelma oli Nigeriassa, jossa entiset ministerit työskentelevät johtavissa asemissa British American Tobacco Nigeria Foundationissa. Avoimuuden puute osoittautui kuitenkin yleiseksi ongelmaksi ja yhteistyön perimmäiseksi motiiviksi paljastui myynnin edistäminen
Nenäpäivän taustalla oleva tavoite on tärkeä. Ongelmat ovat paljon syvemmällä. ”Kurjuuskuvastot vahvistavat valkoisen pelastajan syndroomaa. Koko konsepti tulee asettaa itsekriittisen pohdinnan alle. KEHITYSYHTEISTYÖJÄRJESTÖILLE rahaa keräävä Nenäpäivä on tullut suomalaisille tutuksi Yleisradion vuosittaisen hyväntekeväisyyskampanjan kautta. Kurjuuskuvastot vahvistavat valkoisen pelastajan syndroomaa. Haitallisia rakenteita vahvistavalla varainkeruulla on kuitenkin pitkäkantoiset vaikutukset. Suomalaisten käsitys Afrikasta on tutkitusti kaukana todellisuudesta. Nenäpäivä heijastaa näyttävästi valkoiseen pelastajuuteen liittyviä syviä valtarakenteita, jotka kestävän ja tasa-arvoisen kehityksen sijaan syventävät kurjuutta ja köyhyyttä edistäviä taustatekijöitä. Rajallisten resurssien vuoksi kehitysyhteistyössä pärjäävätkin useimmiten parhaiten ne, joilla on paras kyky markkinoida omaa toimintaansa. Kestävä kehitysyhteistyö on tasa-arvoa edistävää globaalia kasvatustyötä, jonka tavoitteena on tukea hauraimmassa asemassa olevia ja purkaa siihen johtaneita epätasa-arvoa ruokkivia rakenteita. Ne rakentuvat useimmiten niin, että auttaja on valkoihoinen ja autettava ruskea.” M AR KU S SO M M ER S NÄKÖKULMA Kirjoittaja on ihmisoikeusvaikuttaja.. Vuosisatojen aikana valkoihoisten toteuttama ”auttamistyö” on kasvanut nykyiseen epäterveeseen loistoonsa. Tätä tilannetta ei paranna meille jatkuvasti syötetty kurjuuskuvasto, afrikkalaisen kurjuuden toistuva ja yleistävä esittäminen ilman yhteiskunnallista, poliittista ja historiallista kontekstia. Muutos alkaa studiolavasteiden takana olevissa kokouspöydissä. Ilman epätasa-arvoisten rakenteiden kohtaamista emme voi puhua aidosti tasa-arvoisesta ja rasismista vapaasta kehitysyhteistyöstä. TÄLLÄ hetkellä näemme tämän: markkinoinnin ehdoilla rakennetun näyttävän ja glamouria huokuvan shown, jossa tv-ruudussa heiluvat afrikkalaiset köyhät lapset viihdyttävät valkoihoisia katsojiaan tunteisiin vetoavilla kertomuksilla. Kolonialismin aikoina luodut rakenteet näyttävät yhä määrittävän kansainvälistä kehitysyhteistyötä. Nenäpäivän ongelmana ei ole ainoastaan aiheeseen valmentamattomien julkisuuden henkilöiden lähettäminen kurjuudessa eläviin kyliin. Hyväntekeväisyys kompastuu rasistiseen kuvastoon Ujuni Ahmed Nenäpäivän ongelmat eivät kuitenkaan ratkea valtarakenteita vahvistamaan lähteneiden julkkisten ja juontajien valkopesulla. Nenäpäivään vuosien varrella kohdistunut kritiikki on pakottanut pohtimaan myös uusia viestintäkeinoja. Ne rakentuvat useimmiten niin, että auttaja on valkoihoinen ja autettava ruskea. Kurjuuskuvastojen haitallisuutta ja valkoisen pelastajan syndroomaa ymmärtääksemme meidän pitää palata ajassa taaksepäin siirtomaa-aikaan. Onko se kehitysyhteistyön tavoite. K ehitysyhteistyöhön liittyvä varainkeruu ja kampanjointi ovat kovaa peliä: toiminnan toteuttaminen vaatii paljon rahaa, mutta jaossa olevan rahan määrä on rajallinen
Koko maailman suurimmat suojelualueet ovat kaikki merensuojelualueita, ja suurin maalla sijaitseva suojelualue on Koillis-Grönlannin kansallispuisto, jolla on kokoa lähes kolmen Suomen verran. YK :n biodiversiteettikokous ja useat ympäristöjärjestöt ovat esittäneet, että luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi 30 prosenttia maapallon maapinta-alasta tulisi saattaa suojelun piiriin vuoteen 2030 mennessä. KOLMISENKYMMENTÄ maata on tämän tavoitteen jo saavuttanut. Uuden-Kaledonian korkealle suojeluasteelle onkin hyvät perusteet. Maailman suojelluin luonto: UUSI-KALEDONIA Elonkehän turvakoteja Lähde: World Bank Open Data JE AN -P AU L B EA U D EA U / FL IC KR IHMISKUNNAN taivallus on tapahtunut luonnon kustannuksella. Vähän olemme suojelleetkin. Erilaiset suojelualueet kattavat nykyään noin 15 prosenttia koko planeetan maapinta-alasta. Syrjäisten trooppisten saarten luonto on monimuotoisuudessaan ainutlaatuista. Väljimmän suojelun alueilla taas tavoitteena on luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen. Suomi 15 % 10 MAAILMAN KUVALEHTI 6 . Maailman eniten pinta-alastaan suojelleet maat Uudessa-Kaledoniassa suojelualueiden verkosto kattaa yli puolet maan pinta-alasta. Science-lehdessä vuonna 2018 julkaistun artikkelin mukaan jopa kolmannes maapallon suojelualueista on jollain tavalla uhattuina. 2021 MA AILMANENNÄT YS Globaaleja äärimmäisyyksiä. Pelkkä suojelualueen perustaminen ei paljoa auta, jollei suojelu toteudu myös käytännössä. Uusi-Kaledonia irtautui Australiasta noin 66 miljoonaa vuotta sitten, joten evoluutio on marssinut saarilla omaan tahtiinsa. Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto IUCN erottelee seitsemän eri suojeluluokkaa. Listan kärjessä on Ranskaan kuuluva itsehallinnollinen Uusi-Kaledonia, jossa järjestetään joulukuussa 2021 itsenäistymistä koskeva kansanäänestys. Olemme kuivattaneet, raivanneet, louhineet, räjäyttäneet ja asfaltoineet ympäristöämme kiihtyvällä tahdilla. Toinen keskeinen suojelukohde ovat alueet, joilla esiintyy harvinaisia eläintai kasvilajeja. Suomessakin suurimmat kansallispuistot ja erämaa-alueet sijoittuvat pohjoiseen Lappiin. LUONNON monimuotoisuuden turvaamisen kannalta tärkeintä olisi suojella luontoa siellä, missä biodiversiteetti on runsaimmillaan – tyypillisesti tropiikissa. Teksti: Juha Mäkinen Venezuela 54,1 % Slovenia 53,6 % Bhutan 48 % Brunei 46,9 % . Helpointa luontoa on suojella siellä, missä ihmisiä on vähän. Tyypillisiä uhkia ovat esimerkiksi salametsästys, metsäpalot ja suojelualueiden virkistyskäytöstä aiheutuvat haitat. Tiukimman suojelun alueilla, kuten Suomen luonnonpuistoissa, liikkuminen ja muu toiminta on hyvin tarkoin rajoitettua. Muutama maa on suojellut yli puolet alueestaan. Listauksessa on niputettu yhteen hyvin erilaisia sääntöjä noudattavia suojelualueita. Uudessa-Kaledoniassa esiintyy lukuisia kotoperäisiä lajeja, joita ei tavata missään muualla maapallolla
Sen ympäristössä sijaitsee monia luontokohteita.. Le Mont-Dore on Uuden-Kaledonian kolmanneksi väkirikkain kunta
Merileväviljelmäänsä Shimonin satamakaupungissa hoitava Mzungu kulkee rantavedessä korallien seassa. KUVA: ERIKA PIÑEROS VÄL ÄHDYS Palstalla julkaistaan valokuvia pysäyttävistä hetkistä.. ”Merilevän kasvatus on mukavaa, koska pääsen ulos puuhastelemaan ja oppimaan uutta”, hän sanoo. Kenia. Shimoni
On Helsingin Kirjamessujen avauspäivä ja Kytömäki on hakenut omansa pois. Juuri metsät ja puut ovat hänelle rakkaita. Lapsuudessa Ylöjärvellä ja mökillä Sastamalassa Kytömäki oleskeli paljon luonnossa. 2021 MA AILMANK ANSAL AINEN. KYTÖMÄKI sanoo olevansa kyllästynyt toistuvaan argumentointiin, jonka mukaan Suomessa kyllä riittää puita ja metsää on enemmän kuin koskaan. K un Anni Kytömäki oli teini-ikäinen, metsät alkoivat kaatua ympäriltä – ihan kirjaimellisesti. Joo, mutta millaista metsää. Metsien kaatuminen on aiheuttanut hänelle paljon unettomia öitä, mutta yhä hän kirjoittaa maailmaa eheämmäksi. Osa oli ihmisen haltuun ottamia ja köyhiä. Mökki oli ollut Kytömäen suvulla 1960-luvulta asti. Teksti: Juha Riihimäki Kuvat: Saara Mansikkamäki 14 MAAILMAN KUVALEHTI 6 . Metsä ei ole vain puita, vaan kaikkea mitä siellä elää”, Kytömäki hymyilee. Kodin ympäristössä puolestaan oli suoranaista aarniometsää. Kyseessä on Petri Keto-Tokoin ja Juha Siitosen uusi teos Puiden asukkaat. Se oli vaatimaton vanhanajan paikka, jossa kuljettiin paljain jaloin ja pumpattiin vesi omasta kaivosta. ”Sitten näin tuhon omassa lähiympäristössäni ja tutuissa retkeilymetsissä.” Kytömäki istuu nyt kahvilan pöydän ääressä Helsingin Pasilassa ja näyttää juuri ostamaansa kirjaa. ”Kirjan ajatus on se, että meidän pitäisi nähdä metsän koko rikkaus. Teininä hän kuitenkin tajusi, että metsiä on erilaisia. Ympäristöasioiden pohtiminen ei ollut Kytömäelle uutta, mutta aiemmin se oli liittynyt ongelmiin, joita oli kaukana maailmalla, tuolla jossain. Lehdissä ja koulussa kerrottiin jäteongelmasta, sademetsien hakkuista ja ilmastonmuutoksesta, ja ymmärsin heti, että tuollaisia ilmiöitä vastaan pitää taistella”, Kytömäki, 41, muistelee. ”Tiedostin jo varhain asioita ja otin kirjaimellisesti kaiken mitä luin. ”Puita kyllä oli, mutta metsä puuttui.” Se tuntui kamalalta tytöstä, joka oli vuosikausien ajan viettänyt kaikki kesäKauniiksi kirjoitettu Finlandia-palkitulle kirjailijalle Anni Kytömäelle puut ja metsät ovat avain luontoyhteyteen. Ei ihme, että hän on innoissaan. Niiden avulla Kytömäki ymmärsi, mitä todellinen luontoyhteys tarkoittaa. Silloin hänen sydämessään heräsi todellinen ahdistus ja huoli Suomen luonnosta
Vaikka poteekin ympäristöhuolta, Anni Kytömäki haluaa maalata jonkinlaisen toivon pilkahduksen romaaneihina ja kolumneihinsa.
Hän opiskeli viljelyä ja asui vuoden maalla pienessä mökissä, jossa piti talvella sisälämpötilan 14 asteessa. ”Ajattelin, etten voi koskaan nähdä luontoa sellaisena kuin haluaisin. Ihmisten joukosta jättäytyminen ei ollut palkitsevaa”, Kytömäki sanoo. Se tarjoaisi myös ihmiskontakteja. ”Ajattelin, että se on ainoa oikea tapa. Samaan aikaan luonteeni kamppaili koko ajan vastaan, koska en ole erakko. Kirjoittamisesta löysin oman vaikutustapani”, Kytömäki sanoo. He arvostivat luontoa ja kohtelivat sitä kunnioittavasti, mutta alleviivaamatta. . 2021. Puissa istuessa tunsin itseni apinamaiseksi ja koin eläimellisyyteni.” Rauhalliset kesät olivat mahdollisia, koska Kytömäen isä oli matematiikan ja ATK :n opettaja. ”Kuulin Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuudesta vasta 1990-luvulla kavereiltani. Ehkä se on jaloa, mutta en halunnut toimia niin.” Lisäksi Kytömäki inhosi viljelyä. lomansa mökkitontin jyhkeissä puissa istuen. ”Niin minäkin halusin silloin tehdä.” Täysi-ikäiseksi tultuaan Kytömäki tavoitteli askeettista elämää ja omavaraisuutta. Vaikutuksen oli tehnyt Jean Heglandin suomeksi 1998 ilmestynyt romaani Suojaan metsän siimekseen, joka kertoo sivilisaation romahtamisesta ja kahden naisen selviytymistaistosta luonnon armoilla. ”En halunnut käyttää ainoaa elämääni siihen, että uhraan aikani ja kehoni vain elämän ylläpitoon. Tilanteeseen piti tulla muutos. ”Talvi, kirkas aurinko, hiihto ja kilpaileminen. Äiti työskenteli kirjastonhoitajana. Yhteys puihin hämärsi rajaa itsen ja luonnon välillä. Ehkä vanhemmat olivat halunneet varjella minua.” SUURI epätietoisuus siitä, mitä luonnolle tapahtuu, aiheutti Kytömäelle unettomia öitä. ”Puut ovat tärkeitä henkilöhistoriassani. 23-vuotiaana Kytömäki keksi, että hän voisi vaikuttaa järjestötoiminnassa. Hän halusi toimia tavalla, joka kuluttaisi mahdollisimman vähän ympäristöä. Ei tarvitse olla niin ehdoton ja puhdasoppinen.” IHMISIÄ ympärilleen kaivannut Kytömäki työskenteli pari vuotta Ikimetsän ystävissä ja sen jälkeen neljä vuotta Luonnonsuojeluliitossa Pirkanmaan piirissä. Introvertille Kytömäelle kamppailu kaikkea vastaan oli kuitenkin raskasta ja synnytti kroonisen riittämättömyyden tunteen. ?”Olen painiskellut ympäristöasioiden kanssa kauan. Niistä ei tullut lempiasioitani, mutta lapsena kaikkea kannattaa kokeilla – jopa samalla kertaa.” ” En ole tulisieluinen taistelija, joka menee blokkaamaan liikennettä. ”Ymmärsin, että asioihin voi vaikuttaa eri tavoilla. 16 MAAILMAN KUVALEHTI 6 . Kun minä ja veljeni havahduimme maailman ongelmiin ja puhuimme niistä kotona, tajusimme vanhempiemme olevan kiinnostuneita samoista asioista.” On mahdollista, että he eivät halunneet pelotella jälkikasvuaan. Pikku-Anni Hippo-hiihtokisoissa 1985. Se loi surullisen pohjavireen kaikkeen.” Kytömäki kohdisti huomionsa kaikista maailman ongelmista soiden ja metsien suojeluun. Osalla puista oli vielä omat hassunkuriset nimetkin. Samaan aikaan mökin kylmyys sai aikaan niveltulehduksen, joka uhkasi rakasta soittoharrastusta. ”He eivät tuputtaneet luonnonsuojeluajatuksia
Muusikkona vuodesta 2004 ja vapaa kirjailija vuodesta 2014. Anni Kytömäki Syntynyt Ylöjärvellä 1980 Asuu Hämeenkyrössä puolisonsa kera Koulutus YO Tampereen yhteiskoulun lukiosta 1999. MAAILMAN KUVALEHTI 6 . KAHVILAN pöydässä istuvassa Kytömäessä häivähtää liikutus, kun hän puhuu edesmenneestä mummustaan. Ehkä en ole lopullisesti menettänyt toivoani.” • KUKA. Vuonna 2014 ilmestynyttä ja Finlandia-ehdokkaana ollutta esikoistaan Kultarintaa varten Kytömäki haastatteli mummuaan, tarinan tapahtuma-ajan eli 1920–30-luvun aikalaiskokijaa. ”Osu ja upposi”, Kytömäki nauraa. Kirjoitus oli terapiaa ja luontotarinoissaan Kytömäki loi todellisuutta parempaa maailmaa. Työpaikat Ikimetsän ystävät ry 2007– 2009 ja Suomen luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan piiri 2009–2013. Tietokone vei sähköä, ja ajatus tarinoiden kirjoittamisesta taistelemisen sijaan tuntui itsekkäältä. Ekokriisistä on puhuttava hänen mukaansa rehellisesti. Mukana pitää aina olla ajatus siitä, että omilla teoilla on merkitystä. 2021 17. Erakkomökissä Kytömäki oli kirjoittanut tarinoita, mutta poti huonoa omaatuntoa. Kultarinta voitti Tulenkantaja-palkinnon ja Kaarlen palkinnon. Köyhiin oloihin syntyneestä ja orvoksi jääneestä naisesta tuli Kytömäelle esikuva. Se oli epäyhtälö, josta seurasi klassinen burnout. Palkinnot Pirkanmaan kirjoituskilpailun novellisarjan voitto 2005, Finlandiapalkintoehdokkuus 2014, Kaarlen palkinto 2015, Tulenkantaja-palkinto 2015, Blogistanian Finlandia 2015 ja 2021, Tampereen kaupungin kirjallisuuspalkinto 2015, 2018 ja 2021 ja Finlandia-palkinto 2020, Suomen luonnonsuojeluliiton kultainen ansiomerkki 2014. Kulttuuriperinnön tutkimuksen HuK-opintoja Turun yliopistossa vuodesta 2016 lähtien. Kytömäki antaa luontokappaleille mahdollisuuden olla äänessä, ja teokset ovat myös täynnä symboliikkaa. Pelko lamaannuttaa, eikä ihminen silloin osaa tehdä mitään. Se vaikutti käänteentekevästi Kytömäen kirjailijuuden syntyyn: hän löysi konkreettisen muodon sille, mitä halusi kertoa. Äidin lukema Marjatta Kurenniemen Seitsemän meren tuolla puolen oli rakkain kirja ja vaikutti käsitykseen luonnosta. Ehkä tarinoilla voisi mullistaa ihmisten ajattelua luonnosta. Hänestä olisi voinut tulla kyyninen ja katkera, mutta hänestä tuli kaikkea muuta. Puuutarha-alan opintoja ja maaseutuyrittäjän tutkinto 2001, luontokartoittajan erikoisammattitutkinto 2004 ja hierojan ammattitutkinto 2005. Teini-iässä hän alkoi kirjoittaa yhä laajempia tarinoita, joiden päänäyttämö oli luonto. Ympäristöhuolestaan huolimatta Kytömäki haluaa maalata toivon pilkahduksen romaaneihinsa. Elämäni meni suorittamiseksi ja pelkäsin seuraavaa päivää.” Kytömäen ajatukset olivat radikaaleja, mutta hänen luonteeseensa ei kuulu tapella. ”Mummu oli ihan käsittämätön hahmo. Silloin kun oma luomisvoima vielä hiljalleen heräili, Kytömäki liikkui satumaailmoissa. Ihmiset ovat kertoneet, että eivät enää aio syödä niitä. Kytömäki myös kuunteli sukulaisten ja perhetuttujen kummitusjuttuja ja keksi itse niille jatkoa. ”En ole tulisieluinen taistelija, joka menee blokkaamaan liikennettä. Eri kohtaloita yhteen nivova kertomus valmistui kahdeksassa vuodessa, eikä jäänyt aiempien romaanien aloitusten tavoin kesken. Niin hänellekin oli käynyt. ”Loppua kohti tyyli kääntyy aina optimistisemmaksi. Näin aitiopaikalta, mikä kaikki luonnonsuojelussa menee pieleen. Kytömäen kirjoissa on varmaan sitä lapsuuden aarniometsän runsautta. ”Margaritassa polion takia rautakeuhkoon joutuva ihminen vertautuu samenevassa vedessä sinnittelevään simpukkaan.” Fiktion voimaa epäileville Kytömäki kertoo saaneensa palautetta juuri simpukoista. Lukuisat hahmot ja tarinat rönsyilevät, yhdistyvät ja synnyttävät yllättäviä rinnastuksia. KYTÖMÄKI ei usko pelotteluun. ”Fiktion vaikutusta on vaikea määritellä, mutta uskon siihen.” Tarinoita Kytömäki oli rakastanut lapsesta asti. Häneltä opin kielen kauneuden yhteyden lukukokemukseen”, Kytömäki sanoo. Ensi vuonna mummu olisi täyttänyt 100 vuotta. Viime vuonna ilmestynyt Margarita on Kytömäen kolmas romaani, ja se voitti Finlandia-palkinnon. Mummu oli ystävällinen, runoja siteeraava ja kauneutta rakastava ihminen, joka liikuttui täydellisestä auringonlaskusta
Teksti: Heidi Nummi Kuvat: Siru Tirronen Ratkaisevat siirrot TEEMA: YMPÄRISTÖ. YK:n ilmastokokous säilytti 1,5 asteen tavoitteen täpärästi hengissä. Nyt vain joukkovoima voi tehdä mahdottomalta tuntuvasta mahdollista