Valoa pimeään TEEMA: R AHA 5 2 2 1 6 ,90 €. Nyt heillä on aurinkopaneeli. MAAILMANKANSALAINEN Sotarikostutkija Helena Ranta paljastaa totuuden KÖYHYYS 2021: Osattomuus Suomessa syvenee Meksikolaispari Faustina Flores ja Juan Astudillo ovat eläneet koko elämänsä ilman sähköä
OSTA KADULTA JA TUE MYYJÄÄ! Iso Numero tarjoaa mahdollisuuden toimeentuloon ihmisille, joiden on vaikea tai mahdoton saada sitä muualta. Nyt voit maksaa Ison Numeron myös MobilePaylla. isonumero.fi Iso_Nro_Maailman_kuvalehti_2021.indd 1 Iso_Nro_Maailman_kuvalehti_2021.indd 1 20.9.2021 11.47 20.9.2021 11.47
26 SUOMI / FILIPPIINIT Ratkaiseva raha-apu Filippiinien sosiaaliturva pohjautuu pitkälti siihen, että maasta pois lähteneet lähettävät rahaa perheilleen. Felma Jamorabonin kaltaisia siirtotyöläisiä on Suomessa vuosi vuodelta enemmän.
47 SUOMI Talous vaatii uteliaisuutta ja mielikuvitusta, Niko Humalisto uskoo. Edellisen sivun kuva: Jani Laukkanen. TÄSSÄ NUMEROSSA Kannen kuva: Rubén Salgado. 14 SUOMI Helena Ranta on Suomen tunnetuin kansainvälinen sotarikostutkija. 60 Katso, järjestö Transparency International Suomi 18 SUOMI Lisääntyykö köyhyys Suomessa. Pikemminkin se syvenee: pitkittyneesti köyhyysrajan alla eläviä on nyt tuplasti enemmän kuin vuosituhannen alussa. MAAILMA PALOINA 4 Eroon valloittajien nimistä 5 Köyhyys laskee kaikkialla – paitsi hauraissa valtioissa 6 Joka kolmas puulaji uhkaa kadota 7 Eläinten tietoisuus EteläKorean lakiin 8 Afganistanilaiset kaipaavat Suomelta solidaarisuutta 9 Kolumni Julia Thurén 10 Maailmanennätys Harvojen rahaa 12 Välähdys Kabulin pakolaisleirin lapset TEEMA: RAHA 14 Maailmankansalainen Helena Ranta 18 Köyhyys syvenee Suomessa 26 Ratkaiseva raha-apu 30 Luonto onkin varallisuutta 36 Kuvareportaasi Arkea auringon avulla 44 Essee Arvokas käteinen IHMISET JA ILMIÖT 47 Ruohonjuurella Suomen Lähetysseuran Niko Humalisto 48 Suhteita POC-lukupiiri 52 10 kysymystä Verooikeudenmukaisuuden asiantuntija Lyydia Kilpi 54 Arviot ja vinkit 56 Ilmiö Kukankaan ei tarvitse olla täydellinen 57 Kumma kolkka Punapuiden sylissä 58 Ruoka Hävikki hyötykäyttöön 59 Mistä tämäkin on. Lue verkosta! maailmankuvalehti.fi Nuoret naiset sijoittavat viisaasti ja kaukonäköisesti. Tämän sivun kuvat ylhäältä myötäpäivään: Outi Kainiemi, Kjell Svenskberg, Jussi Vierimaa, Laura Oja
PÄ ÄKIRJOITUS M AR KU S SO M M ER S 3. Tämä on suurin haaste niin Suomessa kuin maailmalla. Kun on asunut maissa, joissa erot yhteiskuntaluokkien välillä ovat räikeät ja rakenteelliset, alkaa hahmottaa samoja rakenteita myös Suomessa. ”Ihmiset marginalisoidaan heti kättelyssä. VUODET Latinalaisessa Amerikassa ja Karibialla ovat herkistäneet minut jonkinlaiselle luokkatutkalle. Kun pohdimme näkökulmia, nopeasti oli selvää, että tahdoimme kirjoittaa myös rahan puutteesta eli köyhyydestä. Kun katsoo tilastoja suomalaisesta köyhyydestä, kupla puhkeaa: emme ole samalla viivalla. Globaaleissa köyhyystilastoissa näkyy sama: köyhyys vähenee, mutta myös syvenee. Siksi onkin karua, miten monet hyväosaiset Suomessa ajattelevat, että köyhyys on ihmisen oma vika. Tarvitaan tilaisuuksia ja tiloja, joissa ihminen tulee kohdatuksi ihan vain ihmisenä, ei ongelman kautta. Tämä tutkimustulos selvisi vuonna 2015 Helsingin Sanomien tekemästä kyselystä, Emme ole samalla viivalla Anni Valtonen jossa mitattiin suomalaisten asenteita. Kaikkea ei voi jättää yksilön ratkaistavaksi.” Näin sanoo myös jutussa haastateltu suutarina uransa tehnyt Maija Nurmi: ”Kaikki lähtee siitä, että ymmärretään, että köyhyys on yhteiskunnallinen ilmiö, ei siinä ole kysymys siitä, että toiset ovat huonompia ja toiset parempia.” ”Huonoimmassa asemassa olevat ajatuvat yhä syvemmälle.” Kirjoittaja on Maailman Kuvalehden päätoimittaja. Mitä varakkaampi vastaaja oli, sen enemmän hän syytti köyhyydestä ihmisiä itseään. T ämän Maailman Kuvalehden teemana on raha. 18–25), että lähestymistapamme köyhyyteen ja syrjäytymiseen on liian ongelmalähtöinen. Hienoista ja kunnianhimoisista yrityksistä huolimatta kuilu on olemassa. ”Koska ongelma on yhteiskunnallinen, yhteiskunnan on myös vastattava syrjäytyneiden tarpeisiin. Toisin kuin voisi olettaa, emme tarkentaneet kameraamme nyt globaaliin absoluuttiseen köyhyyteen, vaan suhteelliseen köyhyyteen tässä ihan lähellä. TERVEYDEN ja hyvinvoinnin laitoksen tutkija Anna-Maria Isola korostaa jutussa Köyhyys syvenee Suomessa (s. Uskon, että aika monelle käy niin. Mutta nyt viisikymppisenä minulla on huijattu olo, ja niin on varmaan monella muullakin. Miten pidämme huolta kaikkein huonompiosaisista. Käänsimme kameran kohti Suomea. Tarvitaan maanläheisempää politiikkaa ja toimenpiteitä”, Isola sanoo. HURJA tosiasia on se, että pitkittyneesti köyhyysrajan alla eläviä on nyt Suomessa kaksi kertaa enemmän kuin vuosituhannen alussa. Minua on hellitty koko elämäni kattavalla sosiaaliturvalla, julkisilla palveluilla, ilmaisella terveydenhoidolla ja yliopisto-opetuksella. Olen itse sukupolvea, joka ensimmäisten joukossa kävi peruskoulun, jonka oli tarkoitus antaa kaikille lapsille samat tiedolliset ja taidolliset valmiudet taustasta riippumatta. Yhteiskunnan kyky huolehtia kaikkein heikompiosaisista on nyt huonompi kuin ennen. Ne, jotka ovat huonoimmassa asemassa, ajautuvat yhä syvemmälle
Alueilla oli toki jo omat, alkuperäiskieliset nimensä, mutta ne sivuutettiin ja myöhemmin unohdettiin. Huipun uutta nimeä juhlittiin Nakoda-seremoniassa näyttävästi. FL IC R / JA N M O SI M AN N Kanadan Kalliovuorilla luovutaan valloittajien antamista nimistä ja otetaan alkuperäiskansojen perinteisiä nimiä takaisin käyttöön. Tätä paikalliset eivät halua jäädä muistelemaan. Eroon valloittajien nimistä 4 MAAILMAN KUVALEHTI 5 . Yksi tuore tapaus löytyy Kanadan Albertasta. KUN kolonialistiset valloittajat tulivat, he iskivät lippunsa maahan ja nimesivät valloittamansa alueet; joet, järvet ja vuoret. Mikä vuoren kolonialistinen nimi oli. Päällikkö Aaron Young Chinikiheimosta kertoo, että nimestä kannettiin häpeää vuosikymmenten ajan. Pian nimi päivitetään myös karttoihin ja tietokantoihin. Nyt provinssissa aiotaan uudelleennimetä myös toinen loukkaavalla tavalla nimetty vuori, joka sijaitsee Banffin kansallispuistossa. Vuoren nimi on nyt Anû Kathâ Îpa, joka tarkoittaa kaljun kotkan huippua. 2021 MA AILMA PALOINA Koonnut Heidi Nummi. Kalliovuorilla sijaitseva huippu sai syyskuussa Nakodaheimolta periytyvän nimensä takaisin. 1920-luvusta lähtien käytössä ollut nimi oli paitsi rasistinen myös seksistinen. Nyt uudelleennimeämistä tapahtuu ympäri maailmaa. Paikalliset heimot kutsuivat huippua tällä nimellä useiden sukupolvien ajan. Asiasta uutisoi CBC. Nimessä oli kaksi osaa, joista toinen oli alkuperäiskansan naisia halventava termi, toinen taas alensi naisen kehonosaa
Samalla kun kerääjät saavat elantoa, siistiytyy kuitenkin myös tuho. Vuonna 2030 vakaissa valtioissa ollaan jo monta askelta lähempänä köyhyyden poistamista. Joko se kierrätetään kotimaiseen käyttöön tai lastataan rahtilaivoihin ja viedään ulkomaille. Järistys jätti kymmeniä tuhansia kodittomiksi, ja kaksituhatta ihmistä kuoli. Moni on ryhtynyt keräyspuuhiin sitten Haitin elokuussa tapahtuneen maanjäristyksen. Paikalliset ovat arvioineet, että raudan ja alumiinin saanti on jopa kolminkertaistunut sitten maanjäristyksen. 2021 5 MA AILMA PALOINA. Roskametallin kerääjät ja kierrätysyritykset ovat nyt kiireisempiä kuin koskaan. Maailmanpankin mukaan maailmassa on tällä hetkellä 39 haurasta valtiota. Heistä puolet on lapsia. Kiertyneet rautatangot. Tällä hetkellä Intiassa, mutta kun vuosikymmen vaihtuu, tilanne on jo toinen. Ne ovat alttiita konflikteille, ja niiden kyky vastata kriiseihin ja katastrofeihin on heikko. Maailmassa on nyt meneillään köyhyyden vastaisen kamppailun käännekohta. Ne ovat maita, jotka eivät kykene pitämään yllä hallintoaan ja instituutioitaan. Raunioiden korjaaminen on virallisten tahojen toimesta ollut hidasta. MISSÄ valtaosa maailman köyhistä asuu. Näillä voi Haitissa tienata 25 gourdea kilolta, siis euroissa noin 20 senttiä. MAAILMAN SANA Mencomot on indonesiaa ja tarkoittaa pienten asioiden varastelua huvin vuoksi. Mihin roska matkaa. Taipuneet alumiinilevyt. Erityisen suurena riskinä Nigeriassa ja Kongossa on, että ne ajautuvat itseään ruokkivaan kehitykseen, jossa köyhyys kiihdyttää konfliktien todennäköisyyttä ja toisinpäin. Haitilaiset keräävät roskametallia raunioista SOTKEUTUNEET johdot. Keräämiseen kannustaa tietysti tarve ansaita toimeentuloa. Köyhyys laskee kaikkialla – paitsi hauraissa valtioissa Köyhyyden kehitys vuosituhannen alusta vuoteen 2030: Lähde: World Data Lab 2000 2005 2010 2015 2020 2025 2030 1400 1200 1000 800 600 400 200 Ab so lu ut tis es sa kö yh yy de ss ä el äv ä vä es tö (m ilj oo ni ss a) Hauraat valtiot Vakaat valtiot 20 40 60 80 100 120 Absoluuttisessa köyhyydessä elävä väestö (miljoonissa) Nigeria Kongo Madagaskar Tansania Angola Vuoteen 2030 mennessä eniten köyhyydestä kärsiviä asuu näissä valtioissa: MAAILMAN KUVALEHTI 5 . World Data Labin arvioiden mukaan jo ensi vuonna yli puolet maailman absoluuttisessa köyhyydessä elävistä ihmisistä asuu niin kutsutuissa hauraissa valtioissa. Näistä erityisesti kaksi nousee esiin: Nigeria ja Kongon demokraattinen tasavalta. Köyhyyden vastainen taistelu tulisi siis keskittää hauraisiin valtioihin, Word Data Lab arvioi. Hauraissa valtioissa sen sijaan on enemmän köyhyydessä asuvia ihmisiä kuin koskaan: 360 miljoonaa ihmistä, siis 65 prosenttia kaikista maailman köyhistä. Vuonna 2030 kolmasosa maailman köyhistä asuu näissä kahdessa maassa
Keskimäärin neljä ympäristöaktivistia murhattiin viikossa. Silti aiheesta ei ole vielä juurikaan julkista keskustelua, raportissa huomautetaan. Yhden puulajin katoaminen voi aiheuttaa arvaamattoman dominoefektin. Syynä edessä häämöttävään sukupuuttoaaltoon on ihmisen toiminta – erityisesti maatalous, metsähakkuut ja karjatalous. Valtion tarjoamaa suojaa oli saatavilla vähemmän kuin ennen. Yli puolet kuolemantapauksista tapahtui näissä kolmessa maassa. Viisi vuotta kestäneessä tutkimuksessa oli mukana useita kasvitieteellisiä puutarhoja ja yliopistoja. Peräti 65 prosenttia kaikista puulajeista kasvaa ainakin yhdellä suojellulla alueella. Jälkimmäiseen voivat osallistua ihan kaikki. KOHTI PAREMPAA Vuosikymmenten ponnistelujen jälkeen lyijyllinen bensa on viimein historiaa. Valtioiden pitäisi ottaa vastuuta aktivistien suojelemisesta, Global Witness vaatii. Ympäristön puolustaminen on yhä tappavampaa VIIME vuosi oli ympäristönpuolustajille ennätysvaarallinen, selviää ympäristöjärjestö Global Witnessin raportista. ”Puut tarvitsevat apua”, vetoaa järjestön pääsihteeri Paul Smith. Korona paitsi kiihdytti murhien määrää, sai myös aikaan sen, että hyökkäyksiä tehtiin suoraan ihmisten koteihin. Uhattuja puulajeja on kaksi kertaa enemmän kuin nisäkkäitä, lintuja, sammakkoeläimiä ja matelijoita yhteensä. IS TO C K R AU L AR B O LE D A / AF P / LE H TI KU VA Ihmisen toiminnan seurauksena sukupuutto uhkaa myös tammea. Vaarallisinta ympäristöä on puolustaa Kolumbiassa, Meksikossa ja Filippiineillä. Joka kolmas puulaji uhkaa kadota 6 MAAILMAN KUVALEHTI 5 . Lähde: National Geographic MILLAINEN olisi maailma ilman tammia, kanelipuita ja kukkivia magnolioita. 20 000 puulajia uhkaa kadota maapallolta, siis kolmannes kaikista maailman puulajeista. Liian usein rikokset jäävät myös kokonaan tutkimatta, esimerkiksi Meksikossa 95 prosentissa tapauksista. Hyviä uutisiakin on: suojelutoimet ovat viime vuosina lisääntyneet. Tapetut aktivistit ovat yleensä puolustaneet metsiä teollisuudelta ja hakkuilta. Ilmastonmuutoksen ja sään ääriilmiöiden vaikutus kasvaa sekin koko ajan. Raportti suosittelee suojelualueiden ja puiden istutuksen lisäämistä sekä uhattujen puiden säilyttämistä siemenpankeissa ja kasvitieteellisissä puutarhoissa. Erityisen usein hyökkäyksistä kärsivät alkuperäiskansojen jäsenet. Toki kysymys ei ole vain puista, vaan myös niistä miljoonista eläinlajeista, jotka ovat niistä riippuvaisia – ihminen mukaan luettuna. 2021 MA AILMA PALOINA. Lisää toimia kuitenkin tarvitaan. Sitä ei myydä enää yhdessäkään maassa. Asia selvisi kasvitieteellisiä puutarhoja edustavan Botanic Gardens Conservation International -järjestön raportista
Nyt Etelä-Korea on yksi niistä hieman päälle kolmestakymmenestä maasta, jotka tunnistavat eläimet tietoisiksi olennoiksi. Eläinten tietoisuus Etelä-Korean lakiin MAAILMAN KUVALEHTI 5 . Sivuilla kuitenkin lukee myös, ettei tarkoituksena ole vain suojella eläimiä tehokkaammin. Niiden kotitalouksien määrä, joissa on eläin seuralaisena, on kasvanut Etelä-Koreassa viime vuosina merkittävästi. Visioissa on rakentaa sellaista yhteiskuntaa, jossa kaikkia lajeja kunnioitetaan tasapuolisesti – oli kyseessä sitten ihminen tai jokin muu laji. ”Nyt on ymmärretty, että perimmäinen syy sille, miksi eläimet kokevat julmuutta ja niihin kohdistuvista rikoksista langetetaan niin pienet rangaistukset, on se, että oikeusjärjestelmä näkee eläimet asioina”, maan oikeusministeriö linjasi sivuillaan. 2021 7 MA AILMA PALOINA. IS TO C K Eläimet eivät ole Etelä-Korean laissa enää ”ruumiillisia asioita” vaan tietoisia olentoja. Eläimiin kohdistuvista julmuuksista ja hylkäystapauksista ollaan yhä huolestuneempia, ja entistä useampi kokee, että eläimiä on kohdeltava samoin standardein kuin ihmisiä. Muutoksesta voi pitkälti kiittää lemmikkibuumia. Voidaan siis olettaa, että jatkossa eläinten vahingoittamisesta saa EteläKoreassa aiempaa kovemman rangaistuksen. VIELÄ hetki sitten eläimet olivat EteläKorean laissa ”ruumiillisia asioita”
nämä kaikki ovat jäänet pois.” Mehrin mukaan olisi tärkeää ymmärtää, keitä talibanit ovat ja miten talibanien tulo vaikuttaa koko Afganistanin heimorakenteeseen. Vanhemmilta afganistanilaisilta saatu tieto monipuolistaisi keskustelua, samoin maan sisäisen tilanteen laajempi käsittely. AFA kehittää yhteistyötä Suomen ja Afganistanin välillä ja edistää Suomen afganistanilaisten kotoutumista. Maassa on toistakymmentä heimoryhmää, joiden siteet ovat vahvoja. Maailmanlaajuisessa kyselyssä selvisi, että virkavaltaa joutui lahjomaan ihmisistä Lähde: Global Corruption Barometer LE H TI KU VA / M IK KO ST IG Stop Killing Afghans 2021 -mielenosoitus Helsingissä 28. 56 prosenttia MAAILMAN LUKUJA Afganistanilaiset kaipaavat Suomelta solidaarisuutta ½ 1/4 Huonoin tilanne on Saharan eteläpuolisessa Afrikassa, jossa lahjuksia maksoi vastaajista ajatteli silti, että kansalaisilla on mahdollisuus puuttua korruptioon. Mehr muistuttaa, että Afganistanissa kasvaneet vanhemmat ikäluokat tuntevat hyvin maan historian . ”Tuen ja solidaarisuuden osoittaminen on se, mitä afganistanilaiset nyt kaipaavat”, Mehr sanoo. Suomalaisen median näkökulma Afganistanin tilanteeseen on Mehrin mielestä jäänyt suppeaksi. Heitä on nähty viime aikoina usein Afganistaniin liittyvissä uutisissa.” Näin toteaa Suomi-Afganistan Akatemian (AFA) hallituksen puheenjohtaja Tahmine Mehr. ”Uutiset, tv-ohjelmat, musiikki, juhlat, häät . Erityisesti perheenyhdistämisprosessin edistämisestä olisi suuri apu Suomessa asuville afganistanilaisille ja heidän perheenjäsenilleen. Monissa maissa ihmiset joutuvat maksamaan lahjuksia saadakseen aivan tavallisia julkisia palveluja. Talibanien lupauksiin muutoksesta parempaan ei kannata Mehrin mukaan uskoa. Lähes puolet afganistanilaisista elää köyhyysrajan alapuolella. nuoret taas ovat hyvin perillä maan nykytilanteesta. Talibanien tultua valtaan maan koko kulttuurikenttä on kuollut olemattomiin. ”Myös maan sisäinen maahanmuutto, nälänhätä ja kulttuuriset menetykset voitaisiin ottaa osaksi narratiivia”, Mehr toteaa. Šaria-lain palattua voimaan naiset ovat nousseet vastarintaan. KERTTU PAKKASVIRTA Suomalaisen median näkökulma Afganistanin tilanteeseen on jäänyt suppeaksi, sanoo Suomi-Afganistan Akatemian hallituksen puheenjohtaja Tamine Mehr. Afganistanin 40 miljoonasta asukkaasta maan sisäisiä pakolaisia on 3,5 miljoonaa. elokuuta 2021. Koulutusta tullaan rajoittamaan radikaalisti eikä vaaleja tulla järjestämään. 2021 MA AILMA PALOINA. 8 MAAILMAN KUVALEHTI 5 . Suomella on Mehrin mukaan tärkeä rooli toimia mallina muulle maailmalle. 36 prosenttia Poliisia ja viranomaisia piti erittäin korruptoituneina ”SUOMESSA on hyvin paljon korkeakoulutettuja afganistanilaisia nuoria
Perusoikeudet ovat niitä, joihin kaikilla 8 miljardilla ihmisellä pitää olla pääsy. Näin ylläpidetään työpaikkoja, veroja ja sitä kautta ihmisiä. Ennustan, että seuraavien vuosikymmenien aikana globaalit tulonsiirrot ovat yhä enemmän esillä. Niinpä moni taloustieteilijä ja tutkija miettii tällä hetkellä, voiko talous kasvaa ikuisesti. Jos Pursiainen olisi diktaattori, hän käyttäisi rikkaiden maiden varoja siihen, että lahjotaan köyhät maat vähentämään päästöjään. Eikä niihin kannata suhtautua riistona, vaan sijoituksena omaan ja tulevien sukupolvien tulevaisuuteen. Kun asiaa ajattelee maalaisjärjellä, tämä olisi vain ja ainoastaan reilua. ”JOS voisimme hyväksyä sen, että suuri osa ihmiskuntaa elää synkässä köyhyydessä, ympäristöongelma olisi helpompi ratkaista”, Pursiainen sanoo. TOISEKSI, talouskasvun hedelmät täytyy jakaa jatkossa tasaisemmin, siitä on hyötyä ihan kaikille. Länsimaat ovat kasvattaneet taloutensa huippuunsa tuuttaamalla fossiilisia polttoaineita yhteiseen ilmakehään kuin viimeistä päivää. Ei meidän hyvinvointia tarvitse enää kasvattaa, nyt on muiden vuoro. Talouskasvu tarkoittaa uusien teiden, rakennusten, viemäreiden ja sähköverkkojen rakentamista. Mutta tätä ei voi hyväksyä. Ihan vain jo siksi, että oma tulevaisuutemme on riippuvainen siitä, mihin kehittyvien maiden talouskasvu ohjataan. Suomessa on viime aikoina puhuttu paljon maan sisäisistä tulonsiirroista. M aailmassa on sietämätön ristiriita. Etuoikeudet taas ovat niitä, joita ilman pärjää ihan mukavasti. ”Ei meidän hyvinvointia tarvitse enää kasvattaa, nyt on muiden vuoro.” EE VA AN U N D I NÄKÖKULMA Kirjoittaja on toimittaja ja tietokirjailija.. Talous kasvaa, kun ihmisten kulutus kasvaa. Ekonomisti Heikki Pursiainen pitää kysymystä huonona. Talouskasvun avulla äärimmäisessä köyhyydessä elävien määrä on miltei puolittunut, vuoden 1990 1,9 miljardista ihmisestä 736 miljoonaan vuonna 2015. Tehokkaampaa maanviljelyä ja parempia koulutusmahdollisuuksia. On myös mietittävä, mitä hyvinvoinnin ylläpitäminen tarkoittaa länsimaissa. Mitkä asiat kuuluvat perusoikeuksiin ja mitkä etuoikeuksiin. Heidän elintasoaan täytyy nostaa, ja se tapahtuu talouskasvun avulla.” Sepä se. Kuitenkin yli 700 miljoonaa ihmistä elää edelleen alle 0,9 eurolla päivässä. Ruoka, koti, liikkuminen. Samaan aikaan on päivänselvää, että nykyisenkaltaista kuluttamista pitäisi vähentää radikaalisti, jotta maapallo säilyisi elinkelpoisena. ”Ei meidän tarvitse puhua ikuisuudesta vaan siitä, mitä tapahtuu nyt. Tällä hetkellä meillä on miljardeja ihmisiä, jotka elävät sietämättömässä köyhyydessä. Valtion talouden pitäisi kasvaa, jotta nykyinen hyvinvointi voidaan pitää yllä. ”Puhe talouskasvusta joutaa historiaan” Julia Thurén PELKKÄ geneerinen talouskasvusta puhuminen joutaa historiaan. Öljylämmöstä maalämpöön, uuden sohvan ostamisesta vanhan korjaamiseen. Vihreä siirtymä tarvitsee investointeja ja työtä, eli talouskasvua. On aika puhua määrän sijaan laadusta: Mikä kasvaa ja mikä kutistuu
Niiden lisäksi euroa käyttävät Kosovo ja Montenegro sekä kääpiövaltiot Andorra, Monaco, San Marino ja Vatikaanivaltio. Se on myös maailman pienin maa, jolla on oma valuutta. Isossa osassa Eurooppaa on kohta 20 vuoden ajan käytetty yhteistä valuuttaa. Onko itsenäisestä valuutasta enemmän haittaa vai hyötyä. Turismi on kuitenkin elpynyt nopeasti, kun Seychellit avasi rajansa tämän vuoden maaliskuussa. Meriekosysteemien suojelu ja kestävä hyödyntäminen on nostettu vahvasti esimerkiksi Afrikan kehityspankin agendalle. Kysymykseen ei ole yksiselitteistä vastausta, ja siihen vaikuttavat kunkin maan olosuhteet. Vain pieni vähemmistö maailman ihmisistä on niitä koskaan käsissään pidellyt. Esimerkiksi Helsingin Sanomien viisi vuotta sitten tekemässä kyselyssä enemmistö suomalaisista ekonomisteista katsoi, että eurosta on ollut Suomelle enemmän haittaa kuin hyötyä. Maailman pienimmät valuutat * Kalastuksesta ja turismista elävä Seychellit on Afrikan vaurain maa. Euro 345 000 000 10 MAAILMAN KUVALEHTI 5 . Se on myös Mauritiuksen ohella ainoa Afrikan maa, joka yltää Maailmanpankin luokittelussa korkean tulotason maaksi. Ja mikä kiinnostavinta tämän jutun kannalta: vajaan 100 000 asukkaan Seychellit on maailman pienin maa, jolla on itsenäinen keskuspankki ja oma valuutta, Seychellien rupia. Uutta piristettä Seychellien hyvinvoinnille toivotaan ”sinisestä taloudesta”, joka tarkoittaa meren ympäröimälle saarivaltiolle samaa kuin vihreä talous mantereella. Seychellit on koko Afrikan vaurain maa, kun mitataan bruttokansantuotetta henkeä kohti. Maailman pienin valuutta: SEYCHELLIEN RUPIA Harvojen rahaa *käyttäjävaltioiden väkiluvun mukaan Lähteet: Kansainvälinen valuuttarahasto ja Wikipedia LE H TI KU VA / AF P PH O TO / TH E N AT U R E C O N SE RV AN C Y / TA TE D R U C KE R ERÄS afrikkalainen menestystarina löytyy Intian valtamereltä, noin 1 500 kilometriä Afrikan mantereelta itään. Euroalueeseen kuuluu 19 EU :n jäsenmaata. Seychelliä pienemmistä valtioista esimerkiksi Nauru käyttää Australian dollareita, Liechtenstein Sveitsin frangeja ja Marshallsaaret Yhdysvaltain dollareita. Myös Seychellien rupian arvo euroon tai dollariin nähden romahti koronakriisin vuoksi, eikä ole täysin palautunut pandemiaa edeltävälle tasolle. SEYCHELLIEN kaltaisen pienen maan talous on joka tapauksessa haavoittuva. LÄHESKÄÄN kaikilla maailman valtioilla ei ole omaa valuuttaa. Koronapandemian vuoksi matkailusta saatavat tulot romahtivat viime vuonna 60 prosenttia. Hyvänä esimerkkinä yhdysvaltalainen ympäristöjärjestö Nature Conservancy lunasti 2015 Seychellien ulkomaanvelkoja yli 20 miljoonalla dollarilla vastikkeeksi siitä, että Seychellit perusti aluevesilleen laajoja suojelualueita. Teksti: Juha Mäkinen Seychellien rupia 99 000 Tongan pa‘anga 100 000 Samoan tala 200 000 São Tomén ja Príncipen dobra 215 000 Barbadoksen dollari 288 000 . Tätä kirjoitettaessa yhdellä eurolla saa noin 17 rupiaa. 2021 MA AILMANENNÄT YS Globaaleja äärimmäisyyksiä. Jos siis satut matkustamaan Seychelleille, pidä huoli siitä, että luottokortin vinguttamisen lisäksi hankit lompakkoosi hieman rupioita. Maan kansantalouden tärkeimmät tukijalat ovat kalastus ja turismi
Mies ojentaa sukeltajalle laatikollisen taimikasvatettuja koralleja. Intian valtameren Seychellien saarten ympärille perustettu merensuojelualue suojaa saaren kalastukseen ja turismiin tukeutuvaa taloutta.
VÄL ÄHDYS Palstalla julkaistaan valokuvia pysäyttävistä hetkistä.
KUVA: FELIPE DANA/AP/LEHTIKUVA. Kabul, Afganistan. Lapset poseerasivat kameralle Kabulin pakolaisleirillä syyskuun puolivälissä. Vain kuukausi talibanien valtaannousun jälkeen ilmassa sinkoilee kysymysmerkkejä. Nälänhädän ja luhistuneen terveydenhuoltojärjestelmän runtelemassa maassa afganistanilaiset ovat humanitäärisen avun tarpeessa
Tiesulkuja ei olisi pitänyt enää olla, mutta silti niitä oli. Hän on toiminut useiden kansainvälisten oikeuslääketieteellisten tutkijaryhmien johtajana ja jäsenenä. Se oli Rannan ensimmäinen ulkomaan missio, ja se kesti yhteensä vuoden päivät. Ihmettelen, että olen yhä hengissä, ja niin on ihmetellyt moni muukin.” JOUKKOHAUTOJEN avaamista, vainajien tunnistamista kuoleman kentillä – tällaista uraa tuskin osaa kukaan tietoisesti suunnitella. Ryhmä matkusti kaupunkia ympäröiville vuorille, ja siellä makasi edelliskesänä surmansa saaneita vainajia. Totta kai on, ja niin kuuluukin olla. Bosnia-Hertsegovinan jälkeen Ranta on ollut muun muassa Kosovossa 1998– 2001, Kamerunissa ja Perussa 2002, Irakissa 2004 ja Kaakkois-Aasian hyökyaaltoonnettomuuden selvittelyissä 2005. 2021 MA AILMANK ANSAL AINEN. Otin sen kliinisenä asiana”, muistelee Helena Ranta, 75. Teksti: Heidi Nummi Kuvat: Kjell Svenskberg 14 MAAILMAN KUVALEHTI 5 . Totuuden paljastaja Sotarikostutkija Helena Ranta tekee työtä kuolleiden parissa, jotta eloonjääneet voisivat jatkaa elämäänsä. Oli vuosi 1996, paikka oli Bosnia-Hertsegovina. Sen tajuaminen syöksi minut tielle, jolla olen ollut siitä asti.” Nykyään Ranta on Suomen tunnetuin kansainvälinen sotarikostutkija. Se täytyy tiedostaa jatkuvasti, että oma henki voi olla uhattuna. Hän on tunnistanut Estonian onnettomuuden uhreja ja tutkinut Euroopan unionin toimeksiannosta Kosovon tapahtumia. K aupunki oli raunioina. Matkaan oli juuri lähetetty ensimmäinen tutkimusryhmä sitten sodan syttymisen. Ei myöskään Ranta, joka työskenteli pitkään yliopistolla ja teki sitten työtä vankien parissa. ”Keskeinen oivallus tuolta ajalta oli se, että selviän minulle täysin vieraissa olosuhteissa, joihin en ole voinut mitenkään valmistautua. ”Se oli tietysti järkyttävää, mutta en kauhistunut sitä. En edes tiedä, kuinka monta kertaa tarkka-ampuja on pitänyt minua tähtäimessään. ”Aina kysytään, onko minua pelottanut
Ihmettelen, että olen yhä hengissä”, Helena Ranta sanoo.. ”Olen nähnyt liikaa ja kokenut liian paljon
”Sortuneiden yhteiskuntien täytyy pystyä aloittamaan uusi elämä, mutta se ei voi perustua epätietoisuuteen.” Vuosien mittaan Ranta on oppinut ymmärtämään haudan merkityksen. Mukaan Bosnia-Hertsegovinaan hän päätyi sattumalta. Ihmiskilpenä toimiminen. Pidätykset. Päätöksiä on tehtävä nopeasti, suuren paineen alla. Ehkä jossain on salainen vankileiri, tai ehkä hän on jo pakomatkalla, matkalla kotiin. Luonnontieteilijävanhemmiltaan hän sai perintönä oikeudentunnon. Hänen vanhempansa olivat myös hyvin liberaaleja, erityisesti isä, joka kannatti naispappeutta jo tuolloin. Eloon jääneillä on oikeus tietää, mitä heidän kadonneille rakkailleen on tapahtunut. Niin kauan kuin tietoa ei ole, elää toivo.” Toivo syöttää ajatuksia: Ehkä hän on vielä hengissä. ”Jotkut muistoista ovat sellaisia, että ne pyrkii aktiivisesti torjumaan. ”On turha lähteä enää jossittelemaan, mitä olisi käynyt, jos olisin valinnut toisin. Omenavarkaissa käytiin tasapuolisesti kaikkien pihoilla. ”Kotona opetettiin, että on tärkeää tietää, mikä on oikein ja mikä väärin, ja että väärin ei saa tehdä.” Lapsuutensa Ranta eli Imatralla, jossa porukka naapuruston lasten kanssa oli tiivis. ”Tutkimalla kuolleita autamme eläviä. ”Sodan jälkeen syntynyt lapsi oli merkki valoisammasta tulevaisuudesta. Eloon jääneillä on oikeus tietää, mitä heidän kadonneille rakkailleen on tapahtunut. On monia asioita, joita Ranta ei halua muistaa. Olen nähnyt liikaa ja kokenut liian paljon.” Totuuden jäljille kaivautuminen on henkisesti raskasta, Ranta sanoo. Ehkä siksi minua hemmoteltiin.” Rannan äiti oli matemaatikko ja isä fysiokemisti. Hän on nelilapsisen perheen nuorimmainen. ”Otin vanhempieni opit niin vakavasti, että omenoiden varastaminen aiheutti suurta tunnon tuskaa”, Ranta muistelee tapahtumia 1950-luvulta. ”Moraalinen velvollisuuteni on jatkaa tätä niin kauan kuin pystyn.” . Täytyy vain hoitaa työnsä ja koittaa unohtaa se mahdollisimman pian.” Autopommi-isku. Se mahdollistaa kaiken tulevan. ”Opin, että ihmisiä täytyy kohdella tasa-arvoisesti ja inhimillisesti.” MUISTOJA kentältä Rannalla on paljon – liikaa. ”Ne ovat liian rankkoja kokemuksia. Yleensä kaikki vaihtoehdot ovat huonoja, joten on valittava niistä vähiten huono. Työ on raskasta, Ranta sanoo, mutta myös hyvin merkityksellistä. . Rantaa on johdattanut urallaan pitkälti velvollisuudentunto. ”Sodan jälkeen syntynyt lapsi oli merkki valoisammasta tulevaisuudesta”, sanoo Ranta. ” Tutkimalla kuolleita autamme eläviä. Tällainen toivo estää jälleenrakentamisen, Ranta sanoo. Tutkijaryhmän jäsenet 16 MAAILMAN KUVALEHTI 5 . Jälkiviisaus ei näissä asioissa auta.” Luonteeltaan työ on yksinäistä. Se ei katso kulttuurirajoja, sen funktio on aina sama: se sulkee oven menneisyyteen. Jos niitä alkaa käymään tarkasti läpi, nousee pohjaton murhe. RANTA on nelilapsisen perheen nuorin lapsi ja ainoa, joka syntyi sodan jälkeen. 2021
Meille halutaan antaa tietoa, mutta myös valkopestä oma osuus. Ranta istui lasikopissa vartijan kanssa ja antoi syyttäjälle tärppejä. Harrastukset Klassinen musiikki, kirjallisuus, vaeltaminen, linnut, ruoanlaitto, avantouinti. ”Me emme ota kantaa siihen, kuka rikoksen teki. Yksi asia on keskeinen muistaa, Ranta sanoo. Ranta miettii vastausta hetken. Kysymykset on lähetetty hänelle jo ennakkoon, ja nyt Ranta etenee määrätietoisesti kysymyksestä seuraavaan. Rannalla on monta rautaa tulessa, mutta tärkein ensin: sienestys. Vain kerran hän on kääntynyt kentältä pois – silloin aseita oli vastassa liikaa – ja kolme kertaa hän on kieltäytynyt missiosta selkein perustein. Miloševi?ia syytettiin sotarikoksista Jugoslavian hajoamissodissa. Toimittaja yrittää lähinnä pysytellä perässä. Jos olisin kieltäytynyt, kansainvälinen yhteisö olisi voinut menettää mahdollisuutensa tutkia näitä tapauksia kokonaan.” Vielä 2010-luvulla Ranta on ollut Eritreassa, ja työ jatkuu monilta osin yhä. ”Oli rankkaa nähdä, miten ihminen murenee pala palalta, kun syyttäjä pääsee hyökkäämään. • KUKA. Helena Ranta Syntynyt 1946 Kajaanissa Asuu Raaseporissa Perhe Eronnut, ei lapsia Koulutus Hammaslääketieteen tohtori Toiminut Suomen Akateemisten Naisten Liiton, Plan Suomi Säätiön ja Suomen UN Womenin puheenjohtajana. Sen hoitaa riippumaton tuomioistuin.” KUN Rannan kanssa keskustelee, yksi kysymys nousee mieleen ylitse muiden. ”Kyllä se uteliaisuus on – ja velvollisuudentunto. Muuten Ranta on aina ollut siellä, mihin häntä on pyydetty. Syyttäjä pyysi tuolloin Rantaa avustamaan ristikuulustelussa. ”Kukaan ei pidä sotarikostutkijoista. Ihmisoikeusliiton johtoryhmässä 20 vuoden ajan. ”En missään nimessä saa vaarantaa niiden ihmisten henkeä, jotka ovat toimittaneet minulle arkoja, luottamuksellisia tietoja.” HAASTATTELUKYSYMYKSIIN Ranta antaa laajoja, silti napakoita vastauksia. Kenenkään intresseissä ei välttämättä ole tietää, mitä on todella tapahtunut.” Tämän takia on tärkeää, että tutkijaryhmä on täysin riippumaton ja tutkimusten jokainen vaihe dokumentoidaan. Ehkäpä tässä näkyy se, että Ranta on todistanut monissa oikeudenkäynneissä. Yksi niistä oli ylitse muiden: Serbian presidentin Slobodan Miloševi?in oikeudenkäynti vuonna 2002. 2021 17. Moraalinen velvollisuuteni on jatkaa tätä niin kauan kuin pystyn.” Juuri niin Ranta on tehnyt. Humanitääriseen työhön, konfliktien ratkaisemiseen ja ihmisoikeuksiin keskittyvä Helena Ranta Forum järjestetään vuosittain elokuussa. Tänään, huomenna tai kymmenen vuoden kuluttua. ”Eiköhän tässä ollut kaikki! Soittele, jos tarvitset lisätietoa!” Ranta tuumaa napakkaan tyyliinsä. MAAILMAN KUVALEHTI 5 . ”On tärkeää, että historiallinen totuus tulee dokumentoiduksi. Traumatisoivista tapahtumista ei saa jäädä väärää historiallista tietoa.” Valitettavasti totuus on konfliktissa ensimmäinen uhri. Ranta on tyytyväinen siihen, että kaikki ne tutkimustulokset, jotka hän on ryhmänsä kanssa luovuttanut tuomioistuimille, on hyväksytty todistusaineistoksi. Sitten hän on jo pyyhkäissyt sienimetsään. Nyt viimeinenkin kysymys on kysytty. Mikä on saanut tekemään näin rankan uran. Tajusin, että olen yksi palikka siinä koneistossa, joka murtaa valheellisen todistuksen.” TOTUUS tulee aina lopulta esille, Ranta uskoo. ”Ryhmäni ovat onnistuneet säilyttämään luotettavuutensa. eivät ole samalla tavalla tietoisia kokonaiskuvasta, ja siksi tällaisen ryhmän johtaja joutuu pitämään paljon sisällään
Palkatonta työtä, syrjintää, aukkoja yhteiskunnan turvaverkossa pitkittyneesti köyhyysrajan alla eläviä on nyt kaksi kertaa enemmän kuin vuosituhannen alussa. Teksti: Heidi Nummi Kuvat: Outi Kainiemi Köyhyys syvenee Suomessa TEEMA: R AHA. Kun köyhyydestä ei ole tietä ulos, yhä useampi korottaa ääntään kertoakseen, ettei köyhyys ole ihmisen oma vika